Romani- ja saamelaisnuoren identiteetti
|
|
- Emma Järvinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Romani- ja saamelaisnuoren identiteetti Toiveena ois, että meidät hyväksyttäis samanlaisina kuin niinku valtaväestökin, että ne hyväksyis meidät. 16v. romanityttö Jenni Ristkari Lotta-Maaria Mäkelä ERIP Märät säpikkäät Váldde beare alkuperäiskappale: Laura Närhi/ Mä annan sut pois säv: Lasse Kurki san: Anne Kirste Aikio & Suvi West sov: Pasi Siitonen esittäjät: Anne Kirste Aikio & Suvi West (pätkä 2:00-2:40) 1
2 Ennakkokäsitykset Sammelaiset: Omasta kiinni pitäminen, kiinni omassa yhteisössä, paikkasidonnaisuus pohjoisessa, elvyttämispyrkimykset, me-henki Oman kulttuurin esiin tuominen Alkuperäsikansa, kuuluvat tänne Romanit: - Ei luottamusta valtaväestön taholta - Stereotypiat elävät - Valitukset -> ovatko ne perättömiä? - Yleisesti halveksittuja - Muualta tulleita - Sidos omaan kulttuuriperintöön - Ristipaine: murrosikä (perhe vrt. nuorisokulttuuri) Etnisyys Ovatko etnisyydet toisiaan poissulkevia vai limittäisiä? Rakentuu: biologia, ruumiillisuus, perimä, juuret, kulttuuri, kieli Rajanvedon väline: erottautuminen muista erojen tekeminen muiden välille Etninen ryhmä Yhteinen alkuperä tavalla tai toisella Vähemmistön identiteetti muotoutuu suhteessa valtakulttuuriin Monta ryhmää rinnakkain monikulttuurinen yhteiskunta Luokittelusysteeminä Poliittiset päätökset ja hallinnolliset toimenpiteet etnisiä ryhmiä koskien Kuinka jäykkää tai joustavaa luokittelu on? 2
3 Etnisyys ja kulttuuri Käsitteinä kytkeytyvät toisiinsa Ryhmien väliset suhteet Vähemmistö muu yhteiskunta Kulttuuri-identiteetti Potentiaalisina konfliktien aiheuttajina rikkautena Muiden ilmiöiden selittäminen etnisyyden perusteella? Mä en osaa sanoa että suomalainen, kun mä koen että olen ittekin suomalainen. Mä sanon joko valkolainen tai sitten mä sanon ittestä mustalainen ja suomalaisesta tavallaan valkolainen, mutta jos mä sanon hienosti, mä sanon valtaväestön edustaja. Tai sitten nämä toiset. 16v. romanipoika Identiteetti Samana pysymistä ja jatkuvaa muutosta Jatkuva prosessi, muuttuminen ja kasvu Jatkuvuus samana pysymisenä Sosiaalisena kysymyksenä: kuulumista, sitoutumista, asettumista jonkin yhteisön osaksi Rakentuu yksilökeskeisesti ja kollektiivisesti Rakentumisen resursseja: perhe, kaverit, koulu, asuinpaikka, oma kulttuuriyhteisö (vähemmistö ja valtakulttuuri), etninen käyttäytyminen (esim. pukeutuminen ja kieli) Monitahoisuus Etninen identiteetti (esimerkki kollektiivisesta ja poliittisesta identiteetistä) Kulttuurinen, kielellinen, sosiaalinen, ruumiillinen, sukupuolinen, seksuaalinen, ammatillinen 3
4 Pukeutuminen identiteetin rakentajana Pukeutuminen etnisen, kulttuurisen, sosiaalisen ja persoonallisen identiteetin ilmaisuna Ryhmän käsitykset ylempi- ja alempiarvoisuudesta, arvokkuudesta ja arvoista Vaikuttaa itsetuntoon ja hyvinvointiin Perinteinen puku kuroo nuoret kiinni etniseen yhteisöönsä ja traditioihinsa Pukeutumisen kokemukset (hajut, äänet, tuntu, nähty) osana kulttuurista tietoa Saamelaisyhteisössä konfirmaatio siirtymäriittinä ja puku (gákti) symbolina Rippinuoret rakentavat pukeutumisellaan samalla myös sukupuoli-identiteettiään Pukunsa, toisen ihonsa avulla saamelaiset nuoret pyrkivät rakentamaan, peittämään ja täydellistämään haavoittuvaista identiteettiään. Keitä ovat saamelaiset? Sápmi eli saamelaisalue: Suomi, Norja, Ruotsi ja Venäjä ; Suomessa (eroja arvioissa!) Saamelaiskäräjien vaaliluettelo (2012): Suomessa 9919 (äänioikeutettuja 5483) Saamen äidinkielenä (2011) 1870 hlö Puhuttuja saamen kieliä nykyään 9: Suomessa pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame Vähemmistökielen puhuja miltei väistämättä monikielinen Kieli asemoi yhteisön jäseniä Kielenpuhujat kuvitteellinen kulttuurin keskiö, kielettömät marginaalissa Kielen puute toimijuutta yhteisössä rajoittavana tekijänä Tunnistaminen keskeisenä jäsenyyden kriteerinä Saamelaisyhteisö tunnistaa henkilön saamelaiseksi Oma identifioituminen saamelaiseksi Syntyperä ja suhde kieleen Aito saamelaisuus saamelaisyhteisöjen monimuotoinen nykytodellisuus Statuksettomat saamelaiset Saamelaistausta, puuttuu syystä tai toisesta saamelaisstatus Osa opetellut saamen kielen Identiteetin moninaisuus Aitous = kieli + syntyperä 4
5 Keitä ovat romanit? Euroopan suurin vähemmistöryhmä (8-12 miljoonaa) Suomessa kieli- ja kulttuurivähemmistö (n ) Perustuslaissa julkisen vallan velvoite ylläpitää ja tukea romanikielen ja kulttuuriin kehittämistä yhdessä romaniväestön kanssa Suomeen 1500-luvulla -> Torjunnan, syrjinnän, vainon ja kiertämisen historiaa 1950-luku: romanien sulauttaminen valtaväestöön pakkohuostaanotoin 1960-luvun teollistuminen ja kaupungistuminen: Perinteiset elinkeinot tarpeettomiksi Kasvavat koulutuserot romanien ja valtaväestön välillä 1970-luvulta lähtien Kulttuurinen avautuminen Koulutukseen osallistuminen Yhteiskuntaan integroituminen Romanikulttuurin piirteet Ihmisten kunnioitus, ihmisyyden arvostus ja yhteisöllisyys Oman kulttuurisen identiteetin rakentaminen valkoisiin suomalaisiin peilautuminen Rehellisyys epärehellisyys Ahkeruus työn vieroksuminen Kylmyys, tunteettomuus lämpö, tunteellisuus Välinpitämättömyys toisistaan huolehtiminen Verenperintö: aito romani on täysverinen Tapakulttuuri: tapojen ja normien noudattaminen Pukeutuminen Romanipukuun siirtyminen nuoren naisen askel aikuisuuteen Lisääntynyt palkkatöissä käyminen mutkistanut naisten pukeutumisnormeja Puhtaussäännöt Hierarkiassa ylempänä olevien kunnioittaminen Häveliäisyyssäännöt, hyvät käytöstavat Kiinteät ja läheiset sukulaisuussuhteet 5
6 Romanit ja koulu Kaikista peruskoulua käyvistä romanilapsista 50 % sai osa-aikaista erityisopetusta 20 % siirretty erityisopetukseen (koko väestön kohdalla 8 %) Muita huolenaiheita Vähäinen osallistuminen esiopetukseen heikentää koulunkäyntivalmiuksia Huomattavan moni jää luokalle (erityisesti kaksi ensimmäistä kouluvuotta) Eri syistä johtuvat poissaolot Peruskoulun keskeyttäminen Romanikielen opetuksen vähäisyys kouluissa Hyviä asioita koulun ja vanhempien mielestä Romanilasten sosiaalisuus Vahvuudet taito- ja taideaineissa Hyvät käytöstavat Romanit koulukiusattuina 8 % yläkouluikäisistä joutuu kiusatuksi toistuvasti (vähintään kerran viikossa) romanilapsista kaksinkertainen määrä Nimittelyä ja ulkopuolelle sulkemista, poikien kohdalla myös tappelut 58 % romanilapsista tai nuorista on kokenut jonkinlaista (satunnaista tai toistuvaa) kiusaamista vaikutuksia koulumotivaatioon Kiusaamista merkille pantavan vähän kouluissa, jonka henkilöstössä romanitaustaisia Romaneilla korkea kynnys siihen, minkä he määrittelevät kiusaamiseksi jatkuvasti koettu syrjintä arkipäiväistyy ja muuttuu normaaliksi vuorovaikutukseksi Ei ole kiusattu. Joskus on joku huutanut jotain manne tai mustalainen, mutta ei semmosta itseen kohdistuvaa tai tällaista. 14v. tyttö Ei, ei oo semmosta koulukiusaamista ollut. On tietenkin jonkinlaista syrjintää aina, mutta ei niin voimakkaasti. 16v. tyttö 6
7 Romanikulttuurin uhat ja haasteet Peruskoulun jälkeiset opinnot Lapsesta asti läsnä oleva toiseuden kokemus vaikuttaa nuorten tulevaisuuden suunnitteluun Työllisyystilanne ja toimeentulo Kulttuurin muuttumisen uhat Romanikielen hiipuminen pätevien opettajien puute Tietoisuuden häviäminen omasta kulttuurista lasten kerhotoiminnalla suuri merkitys kulttuurin välittäjänä Tavoista luopuminen Sukuyhteisöllisyyden heikkeneminen Ennakkokäsityksiin palaaminen Keskustellaan pienissä ryhmissä, kerätään yhteiseen slaidiin Oma ja yleinen näkökulma: Moninaisuus ja siihen yhdistyvät kulttuuriset asenteet, arvot ja merkitykset, tunteet ja kokemuset Moninaisuuden kohtaamiseen liittyviä ammattieettisiä kysymyksiä? 7
8 Romanien itsensä ehdottamia käytännön toimenpiteitä Opettajan yhteistyökykyä romanien ja valtaväestön kanssa kehitettävä Romanitukihenkilön virka kunnallisiin palveluihin osaa tukea nuorta kulttuurilleen ominaisella tavalla Tietoisuuden lisääminen romanikulttuurista jo perusopetuksessa Kasvatus- ja sosiaalialalla lisättävä romanitaustaisten työntekijöiden määrää Romanitaustainen työntekijä koulussa Luo turvallisuudentunetta Kehittää romanilapsen identiteettiä Sillanrakentajan rooli sekä kouluyhteisössä että koulun ja kodin välillä Nuorille samastumisen kohde kodin häveliäisyyssäännöt Suvaitsevaisuuskasvatusta kaikille oppilaille ja opettajille kiusaamisen ehkäisy Lähteet Huttunen, L Romanit Suomalaisina ja vähemmistöidentiteettinsä rakentajina. Nuorisotutkimus 15 (4), Junkala, P. & Tawah, S Enemmän samanlaisia kuin erilaisia. Romanilasten ja nuorten hyvinvointi ja heidän oikeuksiensa toteutuminen Suomessa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2009:2. Julkaistu verkossa 8/2009 Niemi, A-M., Mietola, R. & Helakorpi, J Erityisluokka elämänkulussa: selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten aikuisten koulutus- ja työelämäkokemuksista. Helsinki: Sisäasiainministeriön julkaisuja 1. Pietikäinen, S., Laihiala-Kankainen, S., Huss, L. & Salo, H Kieli ja kokemus. Vähemmistökieli kolmen perhesukupolven kielielämäkerroissa. Puhe ja Kieli 31 (2), Rastas, A., Huttunen, L. & Löytty, O. (toim.) Suomalainen vieraskirja. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Tampere: Vastapaino. Risten Somby, S Rituaaliset ruumiit saamelaisnuorten pukeutuminen konfirmaatiossa. Nuorisotutkimus 29 (1), Sarivaara, E. (2012). Statuksettomat saamelaiset. Paikantumisia saamelaisuuden rajoilla. Väitöskirja. Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta. Diedut 2 / Valkonen, S Saamelaisuuden ruumiillistuneet rajat. Kulttuurintutkimus 27 (3), Vantaan kaupunki. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. Romanilapsi kotona, päivähoidossa ja koulussa. Vantaan kaupungin paino, 10/
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotAvaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet
LisätiedotOppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela
Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön
LisätiedotMonipuolinen tiedottaminen, kulttuuriset rajanvedot ylittävän dialogin edistäminen ja rasisminvastaisuus nuorisotyössä
Monipuolinen tiedottaminen, kulttuuriset rajanvedot ylittävän dialogin edistäminen ja rasisminvastaisuus nuorisotyössä Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusverkosto & Kanuuna verkosto 11.3.2010 31.3.2010 www.nuorisokanuuna.fi
LisätiedotSaamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa (ESR) 2008 2010 Riikka Sutinen Sari Guttorm Lydia Heikkilä Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa hankkeen tavoitteena oli peruskoulun
LisätiedotROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA
ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANITYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Kauhajoen kaupunginhallitus kokouksessaan 13.5.2002 135 päättänyt perustaa romaniasiain työryhmän. Romanityöryhmän jäsenet:
LisätiedotROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA
ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön
LisätiedotSyrjinnän ja syrjäytymisen rajapinnat romanilasten ja nuorten kokemuksissa. Valtakunnallinen seminaari Helsingissä 27.9.2010
Syrjinnän ja syrjäytymisen rajapinnat romanilasten ja nuorten kokemuksissa Valtakunnallinen seminaari Helsingissä 27.9.2010 Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän torjuminen SM:n yhteensovittamistehtävät
Lisätiedot1. JOHDANTO... 3 2. VARHAISKASVATUS... 4 3. ROMANILAPSI JA KOULU... 5. 3.1. 1. 6. luokat... 5. 3.2. 7. 9. luokat... 6. 3.3. Jatko-opinnot...
Matkalla yhdessä 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. VARHAISKASVATUS... 4 3. ROMANILAPSI JA KOULU... 5 3.1. 1. 6. luokat... 5 3.2. 7. 9. luokat... 6 3.3. Jatko-opinnot... 7 4. SEINÄJOEN KAUPUNGIN TUKIMUODOT...
LisätiedotKuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.
Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotSisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18
Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus
LisätiedotSuomen kulttuurivähemmistöt
Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen
LisätiedotSuomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
LisätiedotKodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot. näkökulmasta. erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos
Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnin näkökulmasta erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Monimuotoistuminen jatkuu 13 % helsinkiläisistä
LisätiedotIkääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus
Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Eloisa Yhdenvertaisuus -gallupin raportti Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 28.10.2015 1 Mielipidekyselyn toteutus Henkilökohtainen käyntihaastattelu
LisätiedotRomanioppilaiden perusopetuksen tukeminen. Valtionavustukset Erityisasiantuntija Susanna Rajala Romaniväestön koulutusryhmä
Romanioppilaiden perusopetuksen tukeminen Valtionavustukset 2008 27.9.2010 Erityisasiantuntija Susanna Rajala Romaniväestön koulutusryhmä Suomen romanit Arvio romanien lukumäärästä on n. 10 000 12 000,
LisätiedotMonikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu
Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin
LisätiedotMitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?
Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä
LisätiedotErityisopetus, osallisuus ja opiskelijan asema peruskoulun jälkeen
Erityisopetus, osallisuus ja opiskelijan asema peruskoulun jälkeen Anna-Maija Niemi, tutkijatohtori Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta Opetushallituksen koulutustilaisuus 7.4.2017 www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotRomanilasten, -nuorten ja - perheiden selvitys osana LAPE - muutosohjelmaa
Romanilasten, -nuorten ja - perheiden selvitys osana LAPE - muutosohjelmaa Tarja Boelius, selvityshenkilö Marja Heikkilä Johtaja / Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 26.1.2017 Lapset kertovat se mikä
LisätiedotPalvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015
LisätiedotROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.
Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla
LisätiedotSUOMEN ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto romaniasiain suunnittelija
SUOMEN ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA 29.5.2013 1 ROMPO Sosiaali- ja terveysministeriö asetti joulukuussa 2008 työryhmän valmistelemaan Suomen ensimmäistä romanipoliittista ohjelmaa. Päätöksen taustalla oli
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotRomaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa
LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotKulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs
Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja
LisätiedotEtnopolitiikkaa Ruijassa
Marjut Anttonen Etnopolitiikkaa Ruijassa Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI Sisällys Saatteeksi 11 Johdanto 17 OSA YKSI: KOHTEENA
LisätiedotSaamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015
Saamen kielten oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki saamea äidinkielenä ja A-kielenä opiskelevat
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 2. Romanioppilaan kohtaaminen 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisten nuorten kokemukset. Irene Pelander, Heidi Potinoja, Pauliina Ranta
Maahanmuuttajataustaisten nuorten kokemukset Irene Pelander, Heidi Potinoja, Pauliina Ranta Suomalainen monikulttuurisuus Yhteiskunnassa elää rinnakkain monia, kulttuuriltaan toisistaan poikkeavia ryhmiä.
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotAlakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015
Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
Lisätiedot"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi
"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Kohdista 1-9 on valittu kohdat 2,3 ja 7 2 ROMANIOPPILAAN KOHTAAMINEN
1 Opetushallitus 28.5.2010 Romaniväestön koulutusryhmä 16.6.2010 Susanna Rajala FL, erityisasiantuntija Hakaniemenranta 6 PL 380 00531 Helsinki susanna.rajala@oph.fi ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN
LisätiedotMuiden kieliryhmien kielelliset oikeudet
Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotEsikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa
Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun
LisätiedotIkääntymispolitiikka ja yhdenvertaisuus. Eläkeläiset ry:n valtuuston seminaari
Ikääntymispolitiikka ja yhdenvertaisuus Eläkeläiset ry:n valtuuston seminaari 11.6.2019 Ikääntymispolitiikka ketä silloin ajattelemme? Monenkirjava väestöryhmä iältä, toimintatavoilta ja Toimintakyvyiltä
LisätiedotSuomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH
Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH 2017-2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen
LisätiedotRyhmätyöskentelyn purku Hankasalmi
Ryhmätyöskentelyn purku 12.5.2009 Hankasalmi Sisältö 1. Pari sanaa ryhmätyöskentelystä 2. Ryhmien tulosten purku 20 min / teema 3. Vapaata keskustelua ryhmien teemoista Ryhmätyöskentelyssä tarkastellaan
LisätiedotALKUPERÄISKANSAT. KU4 Taiteen monet maailmat / HRSK / Marika Tervahartiala
ALKUPERÄISKANSAT KU4 Taiteen monet maailmat / HRSK / Marika Tervahartiala Kulttuurinen approriaatio / kulttuurinen väärinkäyttö?! https://www.theguardian.com/film/filmblog/2016/sep/26/moanapolynesia-disney-cultural-blunders
LisätiedotVoiko kunnan kulttuuripolitiikalla vähentää rasismia?
Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla Vesa Puuronen Oulun yliopisto vesa.puuronen@oulu.fi Vesa Puuronen Oulun yliopisto 2013-09-05 Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla Sisältö Johdanto Rasismit -näkökulmasta
LisätiedotIlmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain
Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain 2006-2015 1 Äidinkieli, suomi Kevät Lkm 30 039 23 178 29 194 29 012 28 912 29 076 28 322 28 309 28 092 27 100 Syksy Lkm 16 923 5 969 6 114 5 766 5 680
LisätiedotKiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa
Kiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa Interaktiivinen opetus ja oppiminen Sini Tuikka Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos, puheviestintä Henkinen väkivalta
LisätiedotSosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana Valtakunnalliset lastentarhanopettajapäivät 23.9.2017 Helsingin yliopisto SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS Yksilöt ja ryhmät tulisi
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotSaamelainen perhepalveluiden asiakkaana:
Saamelainen perhepalveluiden asiakkaana: kulttuurinen konteksti ja hyvät käytännöt 3.10.2016 Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaiset; alkuperäiskansa neljän valtion
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotSUOMEN ROMANIYHDISTYS RY
Suomen Romaniyhdistys ry SUOMEN ROMANIYHDISTYS RY Sitoutumaton, valtakunnallinen, perustettu 1967 Baȟtalo phuuriba- vanhustyön projekti RAY Au mensa IV -nuorisotyön projekti OKM Toimisto sijaitsee Pasilassa:
LisätiedotLeena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki
Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
LisätiedotKASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille
KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden
LisätiedotUlkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100
LisätiedotRomanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi
Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin
LisätiedotLapset puheeksi -menetelmä
Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun
LisätiedotTurun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!
Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa 160 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä 600
LisätiedotKieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH
Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH 2017 2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa ensisijassa perusopetuksen
LisätiedotArvosanajakaumia syksy
jakaumia syksy 2014 1 Koko maa Äidinkieli, suomi Naiset 111 4,4 339 13,4 482 19,1 634 25,1 573 22,7 333 13,2 56 2,2 2528 4,0 Miehet 47 2,1 159 7,1 292 13,0 450 20,1 599 26,7 586 26,1 109 4,9 2242 3,4 Yhteensä
LisätiedotLapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki
Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokat
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely 7.-9. luokat Perustietoja vastaajasta 1. Sukupuoli * i poika tyttö muu en halua vastata 2. Luokka * i 7. luokka 8. luokka 9. luokka 3. Koulusi * Anttolan yhtenäiskoulu
LisätiedotSaamen kielten ja kulttuurien huomioiminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä
Saamen kielten ja kulttuurien huomioiminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä Koulutus- ja kehittämistilaisuus Saamelainen sosiaalityö, vanhustyö ja terveydenhoito 31.1.2009 Sámiid sosiálabálvalusaid
LisätiedotLapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä
Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,
LisätiedotKouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset
Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotKielet näkyviin ja kuuluviin
Kielet näkyviin ja kuuluviin lastentarhanopettajat, luokanopettajat, alaluokkien kieltenopettajat Pe 23.3.18 klo 9.00 12.30 Oulu, Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5 Sirpa Tenhu, Eija Ruohomäki OPH,
LisätiedotOsallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko
Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.
LisätiedotSUOMEN ROMANIYHDISTYS RY
Romanit ja asuminen, Päivi Majaniemi Suomen Romaniyhdistys ry SUOMEN ROMANIYHDISTYS RY Sitoutumaton, valtakunnallinen, perustettu 1967 Baȟtalo phuuriba- vanhustyön projekti RAY Au mensa IV -nuorisotyön
LisätiedotYHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Miten yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen? Miksi väestöryhmien välille
LisätiedotPisterajat Vuosi
Pisterajat 2006-2013 1 Äidinkieli, suomi L Kevät 92 90 88 86 87 87 86 87 Syksy 92 90 88 85 87 87 86 87 E Kevät 87 77 75 72 73 73 71 73 Syksy 87 77 75 73 73 73 72 71 M Kevät 80 62 60 60 61 62 60 62 Syksy
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotLapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !
Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta 20.11.2019! YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa lapselle oikeuden olla oma itsensä Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ketään ei saa syrjiä. Jokaisella lapsella
LisätiedotOppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %
Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon
LisätiedotVarhaiskasvatuspalvelujen asiakaskysely
Varhaiskasvatuspalvelujen asiakaskysely Tuusulan kunnassa toteutetaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadunarviointikyselyt pääsääntöisesti kerran vuodessa. Kyselyt ajoittuivat 2013 viikoille 13
LisätiedotLasten hyvinvoinnin indikaattorit
1 Lasten hyvinvointitiedon II foorumi Lasten hyvinvoinnin indikaattorit Salla Säkkinen Kehittämispäällikkö Stakes 2 Koko väestön ja alle 18-v. lasten pienituloisuusaste 14,0 12,0 10,0 Pienituloisten kotitalouksien
LisätiedotMitä meidän pitäisi tietää ETNISYYDESTÄ, jotta lapsen etu toteutuisi
Mitä meidän pitäisi tietää ETNISYYDESTÄ, jotta lapsen etu toteutuisi IDEA-KOULUTUS 20.9.2018 Merja Anis Turun yliopisto merja.anis@utu.fi ETNISYYS tulkitaan usein kulttuurisina ryhminä, jotka oletetaan
Lisätiedot28.09.2010 Henry Hedman tutkija - Kotus. 28.9.2010 henry hedman
28.09.2010 Henry Hedman tutkija - Kotus 28.9.2010 henry hedman 1 Amerikan intiaanin ajatus kielestään: Puhun rakasta kieltäni, siksi kuka olen. Opetamme lapsillemme kieltämme, koska haluamme heidän tietävän
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotKielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS
Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin
LisätiedotOKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta
OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat
LisätiedotYläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014
Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän
LisätiedotKIELITIETOISUUS VARHAISKASVATUKSESSA
KIELITIETOISUUS VARHAISKASVATUKSESSA SINUN, MINUN VAI MEIDÄN KIELI Kielellisten valmiuksien tukeminen varhaiskasvatuksessa 2019, Riitta Takkinen, Jaana Santanen MITÄ KIELITIETOISUUS TARKOITTAA? www.kieliverkosto.fi.
LisätiedotKasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13
Kasvatus- ja opetuslautakunta 20.6.2017 Liite 1 13 Mikkelin kaupungissa 7-9 luokkien islamin uskonnon opetus järjestetään 7-9-luokkien yhdysryhmissä. Opiskelu tapahtuu vuorokurssiperiaatteella siten, että
Lisätiedot1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?
Tyttöjen Talo Rovaniemi Syksy 2016 Isosisko-kyselyn yhteenvetoa 1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 10/10 vastaajaa Teehetki 7/10 Muita tapahtumia ja teemakertoja 4/10 Toivetorstai
LisätiedotTasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta
Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien
LisätiedotPoikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?
Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,
LisätiedotUusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki
Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
Lisätiedot3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta:
1 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli: Nainen Mies 2. Valitse ikäryhmä johon kuulut: 18 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 75 84 85 94 95 3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa
LisätiedotAlakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016
Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on
LisätiedotSateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet
Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli
Lisätiedotsaataviin tietoihin v. 2009-2010.
Taustaa Tiedot perustuvat keväällä 2009 tekemääni kyselyyn silloisten Oulun ja Lapin läänien kuntien sosiaalitoimiin sekä työn kautta saamaani tietoon mm. asiakaskontaktien pohjalta ja Vähemmistövaltuutetun
Lisätiedot