VUOSIKERTOMUS U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKERTOMUS U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa!"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2010 U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa!

2 Valokuvat: UFF rf Taitto: UFF rf Paino: Scanseri Oy 2

3 Sisällysluettelo Alkusanat....4 Suomen UFF -yhdistys... 5 Humana People to People... 5 Kehitysyhteistyö... 6 Opettajaopistot... 8 Opettajakorkeakoulu...9 Ammatillinen koulutus... 9 Peruskoulutus...10 Lastenapu ja yhteisökehitys...11 Yhteisötiedotus sarjakuvin HIV/Aids-työ Farmer s Club...13 Taloudellinen tuki Vaateapu Toiminta ja varainhankinta Suomessa...16 Ympäristöpalvelu Lajittelu...18 UFF-myymälät Humana-päivä Rahalahjoitukset Talous, UFF:n toiminnan tuotot ja kulut...21 Tiedotus ja globaalikasvatus Yhteystiedot Lahjoitustili: Nordea Lupa: POHA 2020/2010/3741 3

4 Alkusanat Koulutus, ympäristö ja maaseudun kehitys UFF on ympäristöpalvelua ja kehitysyhteistyötä toteuttava yhdistys, joka haluaa edistää kestävää kehitystä. Kotimaassa UFF yhdistää suomalaisten voimat kierrätyksen ja kansainvälisen kehityksen edistämiseen keräämällä toisille tarpeettomia kulutustavaroita myyntiin, ja toteuttamalla koulutusta ja osaamista lisääviä kehitysyhteistyöhankkeita maailman vähiten kehittyneissä maissa. Suomalaisten tietoisuutta kehitysmaiden asioista vahvistetaan kansainvälisyyskasvatushankkeilla, jotka tuovat kehitysteemoja esiin niin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen kuin nuorisotyönkin piirissä. Tiedotushankkeita tuodaan myös uudenlaisille foorumeille, joissa globaalikehityksen aiheet nivoutuvat suomalaisten arkeen, esimerkiksi näyttelyn tai populaarin lautapelin muodossa. Koulutuksen on todettu olevan yksi tärkeimmistä kestävän kehityksen moottoreista kaikenlaisissa yhteiskunnissa. UFF tukeekin kehitysyhteistyössään koulutusta eri muodoissaan ja tasoilla, sillä se tarjoaa yksilöiden lisäksi kokonaisille yhteisöille keinoja hivuttautua äärimmäisestä köyhyydestä parempaan huomiseen. Köyhyyden poistaminen ja yhteiskunnallinen kestävä kehitys ovat tavoitteita jotka myös Suomen julkinen kehityspolitiikka mainitsee YK:n vuosi- tuhattavoitteiden kanssa linjassa. Kehitysyhteistyössä tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Vaikka hankkeiden myönteiset vaikutukset usein voivat näkyä yksilöiden kohdalla hyvinkin nopealla syklillä, laajemman vaikutuksen aikaansaamiseen vaaditaan vuosia kestävää sitoutunutta työskentelyä yhteistyöhankkeen kaikilta osapuolilta. Kannustavana esimerkkinä tästä ovat hyvät tulokset, joita on saavutettu peruskoulun opettajien koulutusohjelmassa, jonka UFF aloitti 1990-luvun puolivälissä Mosambikissa. Ohjelman tavoitteena on ollut lisätä perusopetuksen laatua ja saatavuutta maaseudulla. Vuoden 2011 alussa valmistuneessa ohjelmaa koskeneessa arvioinnissa todettiin, että opettajaoppilaitoksista valmistuneilla peruskoulunopettajilla on vahvat tiedolliset ja taidolliset valmiudet opetustehtäviä varten. Varsinaisen tehtävänsä lisäksi oppilaitosten voitiin todeta tuovan kehitystä ja lisäarvoa yhteisöihin, joissa ne toimivat. Osallistuvan ja aktiivisen yhteisön ansiosta kehitysyhteistyöllä voidaan parhaimmillaan saavuttaa kumuloidusti yksittäisiä tavoitteita suurempi vaikutus. Kerromme tässä raportissa lisää kokonaisiin yhteisöihin myönteisiä muutoksia sysäävästä kehitysyhteistyöstä. Se jos mikä on kestävää kehitystä parhaimmillaan ja saa aikaan auttamisen iloa, joka puolestaan innostaa ja kannustaa meitä jatkamaan ponnistuksia kehityksen puolesta. Kunnioittavasti Virve Kivi Toiminnanjohtaja 4

5 Suomen UFF yhdistys Auttamisen iloa! U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf (UFF) on riippumaton, vuonna 1987 perustettu suomalainen, yleishyödyllinen yhdistys. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on toteuttaa kestävää kehitystä tukevaa ympäristöpalvelua ja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa kehitysmaissa. Lisäksi yhdistys tiedottaa kehitysmaista ja kehitysyhteistyökysymyksistä kotimaassa. Toiminta Yhdistyksen yleishyödyllinen toiminta käsittää kolme osa-aluetta: 1) Kotimaassa toimiva kulutustavaroiden kierrätyspalvelu. 2) Kotimaassa toimiva kansainvälisyyskasvatus, joka tuo globaaleja kehitysyhteistyöaiheita suomalaisten lasten, nuorten ja aikuisten lähelle ja keskusteluun. 3) Kansainvälinen yhteistyö, johon kuuluu köyhyyden vastainen toiminta kehitysmaissa kouluttamalla, kestävää ympäristönkäyttöä sekä maaseudun taloudellista kehitystä tukemalla. Yleishyödyllistä toimintaa ja palveluja varten UFF kerää varoja myymällä kierrätysvaatteita, keräyksin sekä tarjoamalla Lastenlähettiläät-suoralahjoitusmahdollisuuden. Arvot Inhimillisten- ja ympäristön voimavarojen kestävä käyttö ja kehitys, terveys, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Tavoite Tarjota tasavertaisia mahdollisuuksia kaikille. Vähentää laajalle levinnyttä köyhyyttä kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen kautta. Humana People to People UFF on yksi Humana People to People -järjestöverkoston perustajajäsenistä. Kansainvälisellä Humanalla on 35 jäsenorganisaatiota, jotka toimivat 42 eri maassa. Kaikki Humanan jäsenet ovat yleishyödyllisiä organisaatioita, jotka tukevat kansainvälistä ruohonjuuritason kehitysyhteistyötoimintaa. Kansainvälisyys Humana-järjestöverkostossa yksityiset yhdistykset saavat tilaisuuden jakaa kokemuksiaan ja hyvin toimivia työmenetelmiä. Kansainvälinen yhteistoimintaympäristö auttaa eri maissa toimivia organisaatioita myös löytämään luotettavia kumppaneita yhteistyönä toteutettaviin kehityshankkeisiin. Tavoitteet Humana-järjestöverkosto on sateenvarjo-organisaatio eri maiden järjestöjen yhteistyölle. Humana tukee jäsenjärjestöjensä tavoitteita kehitysmaiden asukkaiden toimeentulon, koulutuksen ja terveydenhuollon parantamiseksi. Yhdessä enemmän Humana People to People -jäsenyhdistykset toimivat yli 300 kehitysyhteistyöhankkeella eri puolilla maailmaa. Yhdistysten työ koskettaa suoraan yli 10 miljoonaa ihmistä vuosittain. Yhdistämällä voimansa yksittäiset järjestöt saavat yhdessä aikaan enemmän. 5 Humana-järjestö juhlistaa yhteistyötään kansainvälisellä Humana People to People -päivällä, jota vietetään vuosittain vaihtuvan kehitysteeman ympärillä syyskuun loppupuolella.

6 Kehitysyhteistyö

7 Suomen UFF -yhdistys lähettää avustuksina kehitysmaihin rahaa ja vaatteita. Vuonna 2010 UFF-yhdistys lähetti rahallista apua kuuteen vastaanottajamaahan: Mosambikiin, Malawiin, Sambiaan, Guinea Bissauhin, Angolaan ja Intiaan. Yhteensä rahallista apua toimitettiin 27 hankkeelle euroa. Vaateavustuksia lähetettiin Mosambikiin ja Malawiin yhteensä kiloa. Suomen UFF:n ja muiden Humana People to People -järjestön jäsenyhdistysten yhteistyöhankkeet auttavat ruohonjuuritasolla maailman köyhimpien maiden ihmisiä, juuri niitä lukuja kirjoitustaidottomia ja rahattomia, joiden mahdollisuudet ovat kaikkein vähäisimmät. Vaikka käytetty vaate on pääasiassa avun tuottamisen väline, on se edelleen myös apua sellaisenaan. Vaatetus kuuluu Afrikan köyhimpienkin ihmisarvoiseen elämään ja on yksi YK:n ihmisoikeusjulistuksessa mainituista perusoikeuksista. Kierrätyksellä eroon köyhyydestä UFF lähettää vaateavustuksia sellaisiin kohdemaihin, joiden paikalliset viranomaiset ovat apua toivoneet. Myös paikallisesti vaatekierrätyksellä kerätyt varat käytetään koulutuksen ja terveyspalvelujen tuottamiseen. Kehitysyhteistyön kolme linjaa Suomen UFF:n kehitysyhteistyö suuntautuu pääosin koulutuksen, ympäristön kestävän kehityksen sekä kehitysmaiden heikoimpien toimeentulon kehittämiseen. Koulutuksella saatu tieto hyödyttää saajaansa koko loppuelämän ajan. Se voi turvata työn ja toimeentulon saannin ja näin ehkäistä äärimmäistä köyhyyttä. Koulutuksen kautta avunsaajasta voi itsestään tulla auttaja. Vaateapu työllistää paikallisia ihmisiä ja tuo ansaintamahdollisuuksia sellaisille ihmisryhmille, joiden ei olisi muuten mahdollista ryhtyä harjoittamaan liiketoimintaa. Tämä ruohonjuuritason liiketoiminta on monelle perheelle ja erityisesti monille naisille tapa ansaita omia tuloja ja löytää tie taloudellisesti parempaan huomiseen. On laskettu, että jokainen eurooppalainen vaatekeräyspiste tuo yhden työpaikan Afrikkaan. Yhdistyksen kehitysyhteistyötuesta merkittävä osa (77 %) suunnataan uusien opettajien kouluttamiseen. Yhdistys tuki opettajaopistoja Mosambikin, Malawin ja Angolan maaseutukylissä sekä Intian Jashpurissa. Kaikki vuoden 2010 avustusohjelmassa olleet kehitysyhteistyöhankkeet tarjoavat koulutusta eri muodoissa: terveys- ja hygieniavalistusta, esikoulutoimintaa, lukuopetusta, perusopetusta, ammatillista ja opistotasoista koulutusta. 7 Myös ympäristöllinen kestävyys on UFF:n toiminnan ydinarvoja, niin kotimaan toiminnassa kuin kehitysyhteistyössä. Vuonna 2010 yhdistys tuki Intiassa myös biokaasun pientuotantoyksiköiden hankintaa Intian Dausan alueella. Paremman toimeentulon ja työllistymisen edistämiseksi UFF tukee kehitysmaissa myös ammattikouluja, yrittäjäkoulutusta sekä mikrolainatoimintaa ja siemenpankkeja.

8 Taloudellinen tuki 2010 Vuonna 2010 UFF:n kehitysavun kokonaisarvo oli 4,1 miljoonaa euroa. Tästä reilu neljäsosa koostuu suomalaisten lahjoituksista sekä vaatteiden vähittäis- ja tukkumyynnistä, ja loput Suomen ulkoasiainministeriön sekä EU:n myöntämistä kehityshanketuista. Avustusohjelman kohdemaat vuonna 2010 olivat Mosambik, Malawi, Sambia, Guinea Bissau, Angola ja Intia. Suomen ulkoasiainministeriö tukee suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä. Tukia myönnetään vuosittain kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2010 yksitoista UFF:n tukemaa kehitysyhteityöhanketta sai myös ulkoasiainministeriön hanketukea ja yksi EU:n tukea. Näistä hankkeista kuusi sijaitsi Mosambikissa, kaksi Malawissa, yksi Angolassa ja kaksi Intiassa. UFF:n rahallinen kehitysapu jakautui 28 kohteelle. Merkittävä osa tuesta kohdentui uusien peruskoulunopettajien kouluttamiseen opettajaopistojen tukena. Kaiken kaikkiaan yhdistyksen hanketuesta 92 prosenttia kohdistettiin koulutuksen tukemiseen kohdemaissa. UFF:n kehitystuen jakautuminen vuonna 2010 Ammattikoulutus 3 % Opettajakorkeakoulu 1 % Peruskoulutus 9 % Yhteisökehitys 3 % Ympäristöhankkeet 3 % Maanviljelijöiden toimintaryhmät 1 % Hiv/aids -työ 1 % Opettajaopistot 79 % Vaatelahjoitukset vuonna 2010 UFF:n vuonna 2010 lähettämät lahjoitukset kumppanijärjestöjen varainhankintatyöhön: vaateavun määrä vaateavun arvo* DAPP Malawi kg ADPP Mosambik kg YHTEENSÄ kg * vaatelähetysten arvo euroissa perustuu ko. vuoden markkinoiden hintatasoon. 8

9 TUKISUMMAT HANKKEITTAIN UFF:n tuki UM:n tuki EU:n tuki Tuki yhteensä Opettajaopistot 1. Maputo ja Nhamatanda, Mosambik , , , ,49 2. Nhamatanda, Mosambik , , ,08 3. Nametil, Mosambik , , ,87 4. Tete, Mosambik , , ,32 5. Macuse, Mosambik , ,00 6. Gaza, Mosambik , ,00 7. Maputo, Mosambik , ,00 8. Nacala, Mosambik , ,00 9. Amalika, Malawi , , , Dowa, Angola , , , Kunene, Angola , , , Intia , ,00 Opettajakorkeakoulu 13. One World -opettajakorkeakoulu, Mosambik , ,00 Ammattikoulutus 14. Nhamatandan tekninen opisto, Mosambik , , , Bilibizan maatalouskoulu, Mosambik , , Nacalan tekninen opisto, Mosambik , ,00 Peruskoulutus 17. Työssäkäyvien lasten koulu, Intia , , , Katulasten koulu, Chimoio, Mosambik , , Katulasten koulu, Nacala, Mosambik , , Lastenkaupunki, Malambanyama, Sambia , ,00 Yhteisökehitys 21. Nacalan Lastenapu, Mosambik , , Yhteisökehitys ja Lastenapu, Sambia , , Yhteisökehitys, Intia , ,00 Ympäristöhankkeet 24. Biokaasu, Intia , , , Green Action, Intia , ,00 Maanviljelijöiden toimintaryhmät 26. Farmer s Club, Guinea-Bissau , ,00 Hiv/aids -työ 27. HOPE-aidstukikeskus, Sambia , ,00 Muuta 28. Impact Assessment-tutkimus 189, , , Humana Federaatio, jäsenmaksu , ,59 YHTEENSÄ , , , ,05 9

10 UFF:N TUKEMAT HANKKEET KEHITYSMAISSA OPETTAJAOPISTOT Mosambik: Maputon opettajaopisto Nhamatandan opettajaopisto Nametilin opettajaopisto Teten opettajaopisto Macusen opettajaopisto Gazan opettajaopisto Nacalan opettajaopisto Malawi: Amalikan opettajaopisto Dowan opettajaopisto Angola: Kunenen opettajaopisto Intia Intian opettajaopisto UFF-yhdistys on suunnannut suurimman osan avustaan koulutuksen tukemiseen. Kehittyvien maiden ongelmana on usein koulutetun väestön hakeutuminen kaupunkeihin parempien palkkojen ja elinolosuhteiden toivossa. Maaseutukylien vaatimattomiin ja haasteellisiin olosuhteisiin on vaikea löytää sitoutuneita ja ammattitaitoisia opettajia, jolloin maaseudun väestön tietotaso pysyy alhaisena. Kuvassa Dowan opiston opiskelija esittelee koulutuksen periaatteita. UFF tukee opettajaopistoja, jotka kouluttavat opettajia kehitysmaiden maaseudulle. Nämä uudet opettajat kykenevät aloittamaan ja ylläpitämään opetustoimintaa hyvinkin puutteellisissa olosuhteissa. Maaseudulla työnsä aloittavilla uusilla opettajilla on kaksijakoinen tehtävä: kouluttaa lapsia kantamaan vastuuta kehittyvästä kansakunnastaan sekä antaa kehityksen ensiapua yhteisöille. Opettajaopiskelijat osallistuvat opiskeluaikanaan mm. lukutaito-, tietokone- ja yrittäjyyskurssien, esikoulujen, valistustoiminnan ja näytelmä- ja liikuntakerhojen pyörittämiseen. Näiden kurssien ja kerhojen avulla lukutaito, hiv/aids-tietous, muu terveystieto sekä ymmärrys naisten ja lasten oikeuksista leviävät tehokkaasti kyläyhteisöihin. Työharjoittelut paikallisissa esikouluissa ja peruskouluissa tutustuttaa tulevat opettajat työn arkeen jo opiskelun lomassa. Harjoittelijat ovat myös kallisarvoinen apu paikallisille opettajille ja oppilaille. Opettajaopistojen tehtäviin kuuluu myös uuden tiedon välittäminen jo opettajanvirassa toimiville opettajille. Tieto välittyy täydennyskoulutuksen ja yhteisten tapaamisten kautta. Täydennyskoulutusta järjestetään alueen opettajille yhdessä paikallisten kouluviranomaisten sekä muiden järjestöjen kanssa. Valmistuneet opettajat tapaavat toisiaan säännöllisesti myös opintojen päätyttyä. Näin kasvatetaan vaativan työn tekijöiden yhteistä tukiverkkoa, jossa kokemuksia ja toimintamalleja on helppoa jakaa kollegoiden kanssa. Koulujen yhteyteen perustetaan myös opetuksen laadun parantamiseen tähtääviä minikirjastoja eli pedagogisia resurssikeskuksia. Niiden varustuksiin kuuluu yleensä pieni 10 kirjasto, muutama tietokone, televisio, videot ja radio. Alueilla, joilla sähköjä on vedetty yleensä vain sairaaloihin ja harvoihin valtion laitoksiin, sähköisten palvelujen käyttö on suorastaan luksusta. Resurssikeskuksia voivat käyttää kaikki alueen opettajat. Keskuksissa järjestetään lisäksi tietokonekursseja sekä seminaareja eri aihealueista myös muille kiinnostuneille yhteisöjen jäsenille. Keskusten sähköntuotanto pyritään järjestämään aurinkoenergialla, jos alueella ei ole sähköverkkoa. Vuonna 2010 Malawissa sekä saatettiin päätökseen Amalikan opettajaopiston rakennustyöt että käynnistettiin ensimmäinen Dowan opiston opintovuosi. Dowan opiston rakennustyöt jatkuvat suomalaisten tuella vielä vuoden 2011 loppuun. Mosambikissa päättyi vuoden 2010 lopulla EU:n hanketuella toteutettu peruskoulunopettajien määrän kasvattamiseen ja opetuksen laadun parantamiseen tähdännyt hanke Maputon ja Nhamatandan opistoissa. Hankkeen aikana parannettiin opistojen varustetasoa, lisättiin resurssikeskusten määrää sekä perustettiin uusia esikouluja ja tyttöjen kerhoja. Kolmivuotisen hankkeen aikana myös yli alueella työskentelevää opettajaa sai täydennyskoulutusta mm. Mosambikin valtion uudesta opetussuunnitelmasta, lapsikeskeisistä opetusmenetelmistä ja yhteisön kehittämisestä. Hanketta tukivat Eu:n ja Suomen UFF:n lisäksi Suomen Ulkoasianministeriö sekä virolainen Humana Estonia -yhdistys ja hollantilainen Stichting Humana yhdistys. Vuonna 2010 valmistui myös Mosambikin Teten opettajaopisto, josta valmistuu jatkossa uusia opettajia Teten lääniin noin sata vuosittain.

11 OPETTAJA- KORKEAKOULU AMMATILLINEN KOULUTUS Mosambik: One World University One World University on Mosambikissa Maputon läheisyydessä sijaitseva alemman asteen korkeakoulu. Oppilaitoksesta valmistuneet työskentelevät opettajina opettajaopistoissa tai muissa koulutusinstituutioissa. Koulutusohjelmaan kuuluu 1,5 vuotta opintoja korkeakoulussa ja 1,5 vuoden työharjoittelujakso opettajaopistossa. Mosambik: Nhamatandan tekninen opisto Bilibizan maatalouskoulu Nacalan tekninen opisto Nuorille annettava ammatillinen koulutus on tärkeä osa Humana People to People järjestön toimintaa. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä vastuuntuntoisiksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Ammattitaitoisesta työväestä hyötyy koko kehittyvä valtio. Mosambikin ADPP-yhdistyksen ammattikouluissa voi suorittaa perustutkinnon seuraavilla koulutusaloilla: maatalousala, liiketalous, rakennus-, hotelli- ja matkailuala ja yhteisötyöntekijä. Koulutus seuraa kansallista ammattikoulutuksen rakennetta ja siihen voivat osallistua 7. luokan päästötodistuksen saaneet henkilöt. Ammattikoulutuksen kesto on alasta riippuen 1-2 vuotta. Kaksivuotisen ammatillisen peruskoulutuksen aikana oppilas suorittaa samalla myös luokan opinnot. Opintoihin kuuluu sekä teoriaa että käytännön tehtäviä. Lisäksi koulutukseen kuuluu enintään 6 kuukauden mittainen työssäoppimisjakso paikallisessa yrityksessä. Yhteistyötä tekevät yritykset ovat arvokkaita kumppaneita ammattikouluille, sillä ne tarjoavat opiskelijoille todellisen kosketuspinnan työelämään. Kuten opettajaopistot, myös ammatilliset oppilaitokset ovat sisäoppilaitoksia. Sisäoppilaitoksen sääntöihin kuuluu, että opiskelija osallistuu koulun kunnossapitoon ja säännöllisin vuoroin auttaa koulun keittiössä ruoan valmistuksessa. Näin opiskelijat sitoutuvat yhteisistä tiloista huolehtimiseen. Iltaisin ja viikonloppuisin opiskelijoille on järjestetty vapaa-ajanohjelmaa, joka vaihtelee urheilusta, puutarhanhoidosta, keskusteluryhmistä ja kieliopinnoista tietokoneopetukseen. 11

12 PERUSKOULUTUS Sambia: Malambanyaman Lastenkaupunki Mosambik: Chimoion katulasten koulu Nacalan katulasten koulu Sambian ja Mosambikin katulapsikoulut tarjoavat 8-20-vuotiaille lapsille ja nuorille peruskouluopetusta. Suurin osa kouluissa käyvistä lapsista on orpoja tai he tulevat muuten erittäin köyhistä perheistä. Peruskoulutuksen lisäksi lapsille ja nuorille annetaan pienimuotoista kädentaitoihin liittyvää koulutusta sekä kulttuuriopetusta, ohjelmaan kuuluu esimerkiksi puunveistoa, huonekalujen tekoa, puiden istutusta, ompelua, kirjailua, englannin oppitunteja, draama- ja tanssiopetusta. Näistä taidoista on lapsille hyötyä myöhemmässä vaiheessa toimeentuloa hankkiessaan. Erityisesti huomiota kiinnitetään tyttöjen koulutukseen, jota edistetään yhteisökampanjoilla. Intia: Slummialuiden työtätekeville lapsille suunnatut koulut Rajasthanin osavaltiossa Suomen UFF:n tukemat Academy for Working Children -koulut on perustettu edistämään Intian vähävaraisten perheiden lasten koulunkäyntiä. Kaupunkien kupeisiin syntyneillä slummialueilla monilla perheillä ei ole mahdollisuuksia lähettää lapsiaan valtion ylläpitämiin kouluihin, koska lapsia ei ole virallisesti rekisteröity tai lasten ansiotuloista ei ole varaa luopua. AWC-koulujen toiminta on sopeutettu näiden lasten ja perheiden olosuhteisiin. Ilman koulutusta ei lapsilla ole ulospääsyä köyhyysloukusta. Academy for Working Children -kouluissa lapset voivat opiskella normaalin työpäivänsä ohessa. Oppitunteja on 3-4 päivässä. Koulut seuraavat valtion koulujen opetussuunnitelmaa. Koulujen tavoitteena on antaa lapsille perustaidot ja tiedot uuden elämän alkuun. Kouluissa lapsia kannustetaan jatkamaan opiskeluaan valtion peruskoulussa, lapsia ja heidän perheitään avustetaan myös rekisteröitymään virallisen kansalaisen statuksen saavuttamiseksi. AWC-kouluissa lapset saavat tutustua eri ammatteihin ja oppivat näkemään omat tulevaisuuden mahdollisuutensa uusin silmin. AWC-koulut keräävät myös ruokaapua koululaisille sekä järjestävät terveystarkastuksia ja vapaa-ajantoimintaa lapsille ja heidän perheilleen. Koulujen yhteyteen on perustettu myös itseapuryhmiä lasten vanhemmille. Lisäksi järjestetään erilaisia kursseja (ompelu, tietotekniikka jne.). Ryhmien ja kurssien tavoitteena on tukea perheitä lisätulojen ansaitsemisessa oman yritystoiminnan kautta. Intian työssäkäyvien lasten AWCkoulut ovat UFF-yhdistyksen Lastenlähettiläät-suoralahjoituskohteita. Koulujen oppilaat saavat myös ravinto-oppia ja ruokaturvaa parantavia käytännön taitoja: he oppivat viljelyä ja eläinten hoitoa ja valmistavat opettajien opastuksella monipuolista ja ravitsevaa ruokaa. Koululla on oppilaiden tarpeita varten pienkarjaa sekä viljelysmaata ja kasvipuutarha. Katulapsikoulujen oppilaat osallistuvat itse aktiivisesti koulurakennusten ja kalusteiden kunnostukseen ja ympäristön siistimiseen. Oppilaat saavat myös terveysvalistusta ja ovat mukana rokotusohjelmissa ja hiv/aidsvalistuskampanjoissa. Koulua ympäröivän yhteisön jäsenille on tarjolla omaa ohjelmaa: koulujen opettajat järjestävät alueen aikuisille lukutaito- ja ompelukursseja sekä yrittäjäkoulutusta. 12

13 Lastenapu JA YHTEISÖKEHITYS Mosambik: Nacalan Lastenapu Sambia: Yhteisökehitys ja Lastenapu, pohjoinen provinssi Intia: Yhteisökehitys Lastenavun päätavoitteena on valistaa perheitä hygienia- ja terveysasioissa, koulutuksessa, ruokaturvaan ja ravintoon sekä ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. Valistuksen avulla perheiden elinolot kohenevat. Usein pelkkä säännöllinen käsien pesu ja saippuan käyttö lisää perheiden ja erityisesti lasten hyvinvointia merkittävästi. Lastenapu tekee aktiivisesti töitä malarian, koleran ja hiv/aidsin ehkäisemiseksi. Ohjelma kiinnittää erityistä huomiota orpoihin ja heidän huoltajiinsa, joille jaetaan myös ruoka-apua. Lääkehoitoa ja konsultaatiota saavat hiv-positiiviset ja aidsiin sairastuneet. Lastenavun esikoulu valmistaa lapsia valtion peruskouluissa opiskelua varten. Suuret luokkakoot ja oppikirjojen puute tekevät peruskouluista lapsille haasteellisen oppimisympäristön. Esikoulujen onkin havaittu helpottavan lasten koulunaloitusta ja parantavan siten lasten oppimistuloksia peruskoulussa. Lastenapuhankkeet ylläpitävät myös mikrolainahankkeita, jotka tukevat yhteisöjen naisten omaa yritystoimintaa. Mikrolainoja hyödynnetäänkin tuloksekkaasti pienyritysten perustamisen apuna. Hankkeeseen kuuluu pakollinen yrittäjäkoulutus, jonka avulla naiset saavat toimintaan lisää taitoja ja itsevarmuutta. Mikrolainojen avulla perustetut yritykset tuovat perheille lisätuloja, jotka yleensä käytetään lasten kouluttamiseen, terveydenhuoltoon ja perheen parempaan ravitsemukseen. Ruokaturvaohjelma auttaa perheitä valmistautumaan viljelyskauteen ja kannustaa perheitä perustamaan pieniä vihannespuutarhoja. Vihannesten viljelyn avulla perheet saavat lisäravintoa ja vaihtelua ruokavalioonsa. Myös ruokatuotteiden säilöntään ja viljelystuotteiden monipuolisuuteen kiinnitetään huomiota. Aikuisten lukuopetuksessa paikallisen opettajaopiston opiskelijat saavat opetusharjoitusta ja yhteisö hyötyy monin tavoin. Lukutaidon lisääntyes- 13 sä esimerkiksi aids-tietous saavuttaa useampia ihmisiä. Lukutaito avaa monia uusia portteja, eivätkä ihmiset ole enää toisen käden tiedon tai pahimmassa tapauksessa taikauskon varassa. Ympäristön suojelemiseksi yhteisöjä opastetaan puunistutukseen ja taimitarhojen perustamiseen. Puunistutuksella vähennetään eroosiota ja torjutaan ilmastonmuutoksesta aiheutuvia haittoja. Hedelmäpuista perheet saavat myös uusia ravintoaineita ruokavalioonsa. Nacalan Lastenapu on UFF:n Lastenlähettiläät-suoralahjoituskohde.

14 ympäristöhankkeet INTIASSA Intia Biokaasun pientuotantoyksiköt, Dausa Green Action Virat Nagar ja Neemrana Biokaasu korvaa puun polton Suomen UFF:n vuonna 2010 käynnistynyt kehitysyhteistyöhanke Intiassa tuo 200 biokaasun pientuotantoyksikköä Dausan maakuntaan. Yksi biokaasuyksikkö tuottaa kaasua neljän perheen tarpeisiin. Hankkeesta hyötyy suoraan noin 800 perhettä maakunnan 20 eri kylässä. Hanke on käynnistynyt ensimmäisenä vuonna odotusten mukaisesti ja lähes 40 biokaasun pientuotantoyksikköä on jo rakennettu ja toiminnassa useissa kylissä Dausan maakunnassa. Biokaasun käytön hyödyt Dausan asukkaille ja ympäristölle ovat merkittävät. Naisten ja lasten terveydentila paranee kun ruokaa ei valmisteta enää perinteiseen tapaan pienissä keittiöissä nuotioilla, jolloin puiden polttamisesta syntyvä savu täyttää koko keittiön. Biokaasulla lämpiävä keittolevy ei savuta eikä pienhiukkasia pääse hengitysteihin. Biokaasuun siirtymisellä ehkäistään tehokkaasti pienhiukkasten aiheuttamia infektioita ja ennenaikaisia kuolemia erityisesti naisten ja lasten osalta. Kun perheet käyttävät biokaasua polttopuiden sijaan, vähenevät sekä hiilidioksidipäästöt että metsien hakkuut. Tämä puolestaan ehkäisee alueen aavikoitumista ja maaperän eroosiota. Biokaasun tuotannossa syntyy oheistuotteena ravintorikasta lietettä, josta saadaan ruokokasvien kanssa sekoittamalla maanviljelijöiden pellolle kompostia. Komposti korvaa kemialliset lannoitteet ja parantaa maan laatua. Kompostin käytön ansiosta viljeltävän ruoan laatu paranee samalla kun sadot suurenevat - perheet saavat paitsi enemmän myös laadukkaampaa ruokaa. Lietteen käyttö säästää myös alueen niukkoja vesivaroja. Perheet osallistuvat biokaasun tuotantoyksiköiden valmistuskustannuksiin myös itse. Kyliin perustetaan ensin yksi biokaasukattila malliksi, jolla kyläläisille esitellään sen rakentamista ja toimintaa sekä saavutettavaa hyötyä. Kylissä perustetaan säästörinkejä, joissa perheet säästävät omia biokaasuyksiköitä varten ja maanviljelijöiden ryhmiä, joissa opetellaan kompostin tekoa ja kestävämpiä, luonnonmukaisia viljelymenetelmiä. Näin varmistetaan paikallisten ihmisten sitoutuminen toimintaan ja hankkeen jatkuminen tulevaisuudessa. 14 Vihreää toimintaa Green Action -hankkeet toimivat Virat Nagarissa ja Neemranassa. Neemranassa UFF:n tukema 30 kylää kattava vesiprojekti tähtää sadeveden keräämisen ja varastoimisen organisoimiseen kyläläisten juomaveden turvaamiseksi sekä vesitehokkaiden viljelymenetelmien käyttöönottoon. Virat Nagarissa tutkitaan Jatrophakasveista valmistettavan biodieselin pientuotantoa maatiloilla. Projektin tavoitteena on istuttaa jatrophakasviaitoja maatiloille kasviöljyn sekä sivutuotteena kasvista saatavan glyserolin valmistamista varten. Tarkoituksena on korvata maanviljelijöiden energianlähteenä käyttämä kerosiini ja puu itse edullisesti tuotettavalla ja vähemmän ympäristöä kuormittavalla biodieselillä.

15 FARMERS CLUBS Hiv/aids-työ Guinea-Bissau Maanviljelijöille suunnatut toimintaryhmät, Farmers Clubit, ovat jo pitkään olleet kiinteä osa UFF-yhdistyksen tukemien opettajaopistojen yhteisökehitystyötä eteläisessä Afrikassa. Toiminnasta saadut erinomaiset tulokset ja positiiviset kokemukset ovat kannustaneet maiden paikallisia järjestöjä kehittämään Farmers Clubs -toimintaa edelleen omaksi toimintakokonaisuudekseen. UFF:n tukemissa kehitysmaissa suuri osa väestöstä saa edelleen elantonsa maanviljelyksestä. Haasteelliset sääolosuhteet ja ilmastonmuutos ovat vaikeuttaneet perinteisiä menetelmiä käyttävien viljelijöiden toimintaa. Maksuttomat Farmers Clubit ovat tuoneet maaseudun asukkaille käytännönläheistä tietoa uusista viljelylajikkeista, istutustavoista ja muista viljelymenetelmistä, joiden avulla oman maan satoa on saatu parannettua. Ryhmissä on myös harjoiteltu lannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistusta luonnonmukaisista raaka-aineista sekä rakennettu komposteja ja kaivoja. Myös tuotteiden säilöntä ja varastoiminen kuuluvat koulutuksen ruokaturvaa kehittävään kokonaisuuteen. Ryhmien toiminta tähtääkin suoraan maaseudun asukkaiden ruokavalion parantamiseen ja aliravitsemuksen vähentämiseen. Pitemmän aikavälin tavoitteina on kehittää paikallisten viljelijöiden osaamista niin, että vihannestarhoilta ja pelloilta riittäisi jatkossa tuotteita myös myytäväksi. Viljelijöitä avustetaan muodostamaan osuuskuntia parempien kauppaehtojen saavuttamista varten. Farmers Clubit parantavat yhteisöjen ruokaturvaa ja auttavat paikallisia viljelijöitä kehittämään maanviljelyksestä tuottavan elinkeinon. Käytännön ja teorian yhdistävistä toimintaryhmistä hyötyy viime kädessä koko kyläyhteisö. Sambia: HOPE Sambiassa hiv/aids-tartuntoja arvoidaan olevan edelleen noin prosentilla aikuisväestöstä. Tartunnan saa pääsääntöisesti heteroseksistä ja äiti-lapsi-tartuntana. Hiv-tartuntojen määrän kasvua estetään Sambiassa HOPE-hankkeen avulla. HOPE-hankkeelle annettu tuki kohdistuu aids-tukikeskuksen ja klinikoiden, sosiaalikeskuksen ja tukiryhmien toimintaan. Hankkeessa myös koulutetaan vapaaehtoisia yhteisön jäseniä tiedotus- ja valistustyöhön. Huomiota kiinnitetään etenkin koululaisten tietoisuuden lisäämiseen, hiv/ aidsin saaneiden ihmisten elämän helpottamiseen, äiti-lapsi -tartuntojen ehkäisyyn, seksityöläisten valistukseen, sairastuneiden kotihoidontukeen ja terveyspalvelujen saatavuuteen. Ennaltaehkäisevään työhön kuuluu erilaisten valistuskampanjoiden järjestäminen kouluissa, työpaikoilla ja tapahtumissa. Tietoa välitetään myös radio- ja televisiokampanjoin sekä lehtien välityksellä. Aids-tukikeskuksessa annetaan tietoa sukupuolitaudeista ja apua elämään HIV-infektion kanssa. Näissä keskuksissa ja yhteistyössä mukana olevilla klinikoilla voi myös testata itsensä maksutta. Aids-tukikeskus myös kouluttaa ihmisiä aids-epidemian vastaiseen toimintaan. Keskusten tehtäviin kuuluu myös aidsorpojen ja näiden sijaisvanhempien tukeminen sekä kotona sairastavien tukipalvelujen järjestäminen. 15

16 Toiminta ja varainhankinta Suomessa 16

17 YMPÄRISTÖPALVELU Yhdistyksen ympäristöpalvelu kattaa useiden eri kulutustavaralajien kierrätyksen. Edellytyksenä tavaroiden kierrätettävyydelle on, että niitä voidaan edelleen käyttää alkuperäisessä tarkoituksessaan. Vuonna 2010 palveluun kuului vaatteiden, jalkineiden, asusteiden ja kodintekstiilien lisäksi lelujen, urheiluvälineiden, kodin pientarvikkeiden ja pienelektroniikan keräys. UFF yhdistyksen kierrätyspalvelu tavoitti vuonna 2010 yli 3,4 miljoonaa suomalaista109 paikkakunnalla. Keräyspisteitä yhdistyksellä oli 765 ja keräysastioita pisteissä yhteensä 1432 kappaletta. Keräyssäiliöiden lisäksi UFF:n kierrätyspalvelu järjestää alueellisia tapahtumakeräyksiä ja kotinoutopalvelua sekä erillisiä sopimuskeräyksiä. Vuoden 2010 keräysmäärä oli kiloa. Määrä kasvoi edellisvuodesta 3,5 prosenttia. UFF:n vaatekeräysmäärät Laajan kierrätystoiminnan ylläpito vaatii varteenotettavan määrän työpanosta, ajokalustoa ja tuotantovälineitä. UFF ei saa kierrätystoiminnan ylläpitämiseen julkista tukea, vaan koko kierrätyspalvelu rahoitetaan omakustanteena. Vuonna 2010 yhdistys käytti kierrätyspalvelun tuotantoon Suomessa euroa. Kerättävät tuotteet UFF:n keräyspisteeseen kelpaavat kaikki käyttökuntoiset ja puhtaat vaatteet, kengät, kodintekstiilit, urheiluvälineet ja lelut. Jos vaate on pysyvästi tahriintunut, kulunut loppuun tai rikkoontunut käyttökelvottomaksi, sitä ei tulisi laittaa keräykseen. Tekstiilijätteen käsittely kuluttaa kehitysyhteistyöhön suunnattuja varoja. Tuotteet on hyvä pakata suljettuihin muovipusseihin, jolloin ne säilyvät puhtaina ja kuivina keräyslaatikossa ja kuljetuksen aikana. 17

18 lajittelu Järjestön saamat lahjoitustuotteet käsitellään Nurmijärven Klaukkalassa sijaitsevassa lajittelukeskuksessa. Noin kolmannes lajittelukeskukselle saapuvista vaate-eristä lajitellaan ja loput pakataan tukkumyyntieriin suurostajia varten. Vuonna 2010 kerätyistä yli kahdeksasta miljoonasta vaatekilosta lajiteltiin Suomessa reilut kolme miljoonaa kiloa. Vaatteen jatkokäyttö Ammattitaitoisen ja tehokkaan lajitteluhenkilökunnan avulla yhdistykselle lahjoitetetut vaatteet ohjataan oikeaan jatkokäyttöön, toimitettavaksi edelleen kotimaan vähittäismyyntiin, tukkumyyntiin tai Afrikkaan yhteistyöjärjestöjen varainhankinnan avuksi. Lajittelussa karsitaan myös ns. lumppu- tai jätemateriaaliksi eroteltavat tuotteet, jotka eivät sovellu enää käytettäväksi alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Jätteenä käsiteltävät tuotteet lajitellaan vielä omiin alakatergorioihinsa kierrätettäväksi edelleen. Vuonna 2010 suurin osa (81 %), vaatteista kierrätettiin tukkumyynnin kautta. Tässä mallissa myös vaatekierrätyksen työllistävä vaikutus siirtyy Eurooppaan. Tukkumyynnin asiakkaina on yksityisiä henkilöitä sekä yrityksiä mm. Venäjältä, Baltian maista, entisistä Neuvostotasavalloista ja Turkista. Tukkumyynnin osuus yhdistyksen oman varainhankinnan tulonlähteistä oli noin 30 %. Afrikkaan lahjoitettujen vaatteiden määrä oli noin viisi prosenttia koko keräysmäärästä. Jatkuva yhteistyö vaateavun vastaanottajayhdistysten kanssa auttaa UFF:ää löytämään keräysvaatteen joukosta juuri markkinoille parhaiten soveltuvat kappaleet. Vuonna 2010 vaatelahjoituksia lähetettiin Malawiin ja Mosambikiin. Kohdemaissa lahjoitukset vastaanottava yhdistys myy tuotteet omissa käytettyjen vaatteiden myyntipisteissään ja käyttää myynnistä saadut varat paikallisten kehitysyhteistyöhankkeiden toiminnan ylläpitämiseen. Kierrätysvaatteiden myynti ylläpitää myös työpaikkoja kohdemaissa. Yksi tärkeimmistä tuoteryhmistä yhdistykselle ovat kotimaassa vähittäismyymälöissä myytävät vaatteet, vaikka niiden osuus kokonaiskeräysmäärästä onkin vain noin viisi prosenttia. Kotimaan vähittäismyynnin tulot muodostavat pääosan yhdistyksen varainhankinnan tuotoista ja yhdistyksen toimittaman kehitysavun määrästä. Myynnin tuotolla kustannetaan myös vaatteiden keräys-, kuljetus- ja käsittelykulut sekä katetaan myynnistä itsestään koituvat kulut. 18 Lumpun ja tekstiilijätteen yhteenlaskettu määrä koko keräysmäärästä oli vuonna 2010 noin kymmenen prosenttia (12% vuonna 2009). Jätteen jatkokäsittely kuluttaa yleishyödyllisiin palveluihin tarkoitettuja varoja, sillä UFF joutuu maksamaan näistä koituvat käsittelykulut. Jäte toimitetaan yhdistykseltä hyötykäyttöön energiapolttoon. Lumppu kierrätetään edelleen uusiotuotantoyritysten kautta ja jopa keräykseen tuotavien vaatteiden pakkaamiseen käytetyt muovipussit lajitellaan erilleen uusiokäyttöä varten.

19 UFF - myymälät UFF:llä oli vuonna 2010 kahdeksan käytettyjen vaatteiden vähittäismyymälää. Näistä 6 sijaitsi Helsingissä, 1 Tampereella ja 1 Turussa. Yhdistyksellä on myös nettikauppa, joka palvelee kierrätysvaatteista kiinnostuneita ostajia verkossa osoitteessa: Kauppojen valikoimissa on vaatteita, kenkiä, laukkuja, koruja ja asusteita sekä kodintekstiilejä. Sesongit ja vaatekierto Yhdistyksen myymälöiden vaatevalikoima koostuu aina kuhunkin sesonkiin sopivista, laadukkaista vaatteista. Tehokasta vaatekiertoa ylläpidetään järjestämällä erilaisia kampanjoita. Sesongin päätteeksi myymälän koko valikoima uudistetaan tasarahapäivien avulla: päättyvän sesongin tuotteet myydään tarjoushinnoin pois ja uusi sesonki käynnistyy täysin uudistetulla valikoimalla. Vähittäismyymälöiden kautta myytiin vuonna 2010 noin viisi prosenttia yhdistyksen kokonaiskeräysmäärästä. Myymälöiden kautta myytävien vaatteiden taso pyritään pitämään mahdollisimman korkeana, jotta asiakas saa hyvän vastineen rahalleen. Vaatteita toimitetaan myymälöihin lajittelukeskukselta pääsääntöisesti kerran viikossa, jotta myymälähenkilökunta voi täydentää esillä olevien tuotteiden valikoimaa sadoilla uusilla tuotteilla päivittäin. UFF:n myymälöiden periaatteena on tarjota asiakkailleen hyvälaatuisia tuotteita järkevään hintaan. UFF:n valikoimassa olevat tuotteet eivät välttämättä ole halvempia kuin vaikkapa halpavaateketjujen uudet tuotteet, vaan tuotevalikoimaan pyritään saamaan laadukkaita ja kestäviä tuotteita, jotka tuovat asiakkaille myös hyvää mieltä eettisesti ja ekologisesti kestävästä kulutuspäätöksestä. UFF:n asiakas tukee kotimaan ympäristötyötä sekä kehitysyhteistyötä, säästäen samalla luontoa ja rahaa. Vaatemyynnin tuotolla rahoitetaan vaatteiden keräyspalvelun ja käsittelyn kulut sekä katetaan myynnistä koituvat kulut. Myynnillä kerätään varoja kehitysyhteistyökohteille. Myymälöiden kautta yhdistys tiedottaa kehitysyhteistyöaiheista ja tuettavien kehitysyhteistyökohteiden toiminnasta. Myymälät tarjoavat suomalaisille kuluttajille ekologisen ja edullisen ostoskanavan. Käytetyn vaatteen kierrätys vähentää kaatopaikkajätteen määrää ja on eduksi myös kuluttajan omalle lompakolle. Käytetyn vaatteen valitseminen uuden sijaan säästää maapallon rajallisia luonnonvaroja sekä uusien tuotteiden valmistukseen käytettävää vettä ja energiaa. 19 Myymälöiden tuotevalikoimat Muutamat UFF:n myymälät ovat profiloituneet erityisesti naistenvaateliikkeiksi tai trendimyymälöiksi. Tällä pyritään parantamaan asiakaspalvelua ja helpottamaan sopivien vaatteiden löytämistä. Suurin osa myymälöistä on kuitenkin laajan valikoiman myymälöitä, joista löytyy yleensä vaatteita koko perheelle. Kanta-asiakkuus UFF:n myymälöissä voi rekisteröityä kanta-asiakkaaksi. Kanta-asiakas saa ostoetuja sekä kanta-asiakaspostia, mm. tiedon tulevista teemapäivistä ja tarjouksista sekä tiedotteita kehitysyhteistyöprojekteista ja UFF:n kohdemaista. Yhdistyksen vaatemyymälöiden kanta-asiakasrekistereissä on yli henkilöä. Myymälöiden kampanjoista tiedotetaan myös internetissä yhdistyksen Facebook-sivulla:

20 humana-päivä UFF ja sen 16 sisarjärjestöä eri puolilla Eurooppaa viettivät ensimmäistä kertaa yhteisen järjestöverkostonsa Humana People to People organisaation mukaan nimettyä Humanapäivää yhdessä torstaina Päivän kehitysyhteistyöteemana oli koulutusta kaikille. Päivän aikana UFF-yhdistyksen lajittelukeskuksella järjestettiin kutsuvierastilaisuus, jossa puhujina olivat mm. Angolan Pohjoismaiden suurlähettiläs Domingos Culolo, Suomen ulkoasiainministeriön edustaja Ulla Hiitiö ja kansanedustaja sekä ulkoasiainministeriön erityisedustaja Pekka Haavisto (kuvassa alla). Monet UFF:n yhteistyökumppanit, kuten kaupunkien ja kuntien edustajat pääsivät nyt ensimmäistä kertaa kuulemaan UFF:n kehitysyhteistyöstä asiantuntijapuheenvuorojen välityksellä, ja vastaanotto oli erittäin positiivinen. Humana-päivän kutsuvierastilaisuudessa Suomen parhaat vaatekierrättäjäkunnat ja keräyspaikkojen isännät palkittiin zimbabwelaisten taiteilijoiden veistoksin. Määrällisesti eniten tekstiilejä kerättiin pääkaupunkiseudulta Helsingistä ( kiloa) ja Espoosta ( kg) sekä Tampereelta ( kg). Yhdistyksen ja sen sisarjärjestöjen toimialueella Euroopassa eniten vaatteita kierrätettiin Itävallan Wienissä ( kiloa), mutta Euroopan mittakaavassa Helsinki sijoittui tuloksellaan peräti toiselle sijalle. Juhlapäivän vietto huipentui lajittelukeskuksella yleisötilaisuuteen, jonka monipuoliseen ohjelmaan mahtui sekä paikallisen lapsikuoro Visertäjien että mosambikilaistaustaisen Magulamberre bandin esitykset. Muita artistivieraita olivat Planet Fallout ja Burning Man -yhtyeet. Illan aikana yleisö sai nauttia myös Teuvo Lomanin stailaamasta kierrätysmuotinäytöksestä, jonka koreografiasta vastasi Fashion Model Agencyn Elina Lampinen. Teuvo Loman toimi myös tuomaristossa tapahtuman Uffaffaa-joukkuekilpailussa, jossa kisattiin parhaasta yleisöstailauksesta. Kilpailun voitti sipoolaisten nuorten ryhmä, joka lahjoitti kilpailuvoittonsa, lahjakortin UFF:n myymälään, Sipoon vastaanottokeskukselle. UFF:n myymälöissä Humana-päivää juhlistettiin erikoistarjouksin. RAHALAHJOITUKSET Yksityishenkilöt ja yritykset voivat tukea UFF:n kehitysyhteistyökohteita myös suoraan rahalahjoituksin. Lastenlähettiläät-ohjelmassa mukana olevien kuukausilahjoittajien tuki kohdistuu joko Nacalan Lastenapu projektille Mosambikiin tai työssäkäyvien lasten kouluille Rajasthanin alueen slummeihin Intiaan. Varoja kehitysyhteistyöprojekteille kerätään myös lipaskeräyksen avulla. Rahankeräyslippaita on erilaisissa kauppa- ja ravitsemusliikkeissä noin 300 kappaletta. 20 Yhdistys tukee varainhankintaa kierrätystoimintansa avulla. Näin kuukausilahjoitusten ja lipaskeräyksen tuotosta vähennetään maksimissaan kymmenen prosenttia kattamaan käsittely- ja materiaalikuluja; tähän sisältyvät myös pankin veloittamat kulut. Vuonna 2010 rahalahjoituksia kohteille kertyi yhteensä ,10 euroa.

21 TALOUS Yhdistyksen ympäristöpalvelun ja varainhankinnan tavoitteena on kattaa kierrätyspalvelun kulut sekä tuottaa varoja kehitysyhteistyöhön. Tämä edellyttää toiminnalta taloudellista tehokkuutta ja kannattavuutta. Eteläisen Suomen kattava kierrätyspalvelu synnyttää kuluja - vuotuisen vaatevolyymin keräykseen ja käsittelyyn tarvitaan ammattitaitoisen henkilökunnan lisäksi mm. toimitiloja ja keräyskalustoa. Yli 8,1 miljoonan vuotuisen kierrätysvaatekilon vuori voisi kuitenkin näyttäytyä myös pelkkänä kuluna tai pahimmassa tapauksessa jopa jätteenä. UFF:n kierrätysosaamisen ja kansainvälisten kontaktien avulla tämä vuori palautuu käyttötavaraksi ja muuntuu kehitysavuksi. Tuotto kehitysyhteistyöhön muodostuukin vasta vaatteiden muuttuessa rahaksi ja kulujen tultua maksetuiksi. 137 suomalaisen työpaikka Suurin osa Suomen UFF:n työsuoritteista on työvoimavaltaista käsityötä, mikä edellyttää ammattitaitoista ja luotettavaa henkilökuntaa. Vuonna 2009 yhdistyksen vakinaisen henkilökuntaan kuului 137 osaajaa, mikä vastaa noin 102 kokoaikaista henkilötyövuotta. Yhdistyksen palveluksessa on kuorma-auton kuljettajia, lajittelijoita, myyjiä, varastotyöntekijöitä, huoltomiehiä sekä toimistotyöntekijöitä ja projektihallintohenkilöstöä. UFF:N TOIMINNAN TUOTOT JA KEHITYSYHTEISTYÖN TUET UFF:n myyntituotot , ,90 UM:n tuki kehitysyhteistyö ja kvk-hankkeille , ,90 EU:n tuki kehitysyhteistyöhankkeille , ,80 Suoralahjoittajien tuki hankkeille , ,71 Muut tuotot 842, ,23 Rahoitustuotot 3 071, ,97 Yhteensä , ,51 UFF:N TOIMINNAN KULUT Kehitysyhteistyö , ,86 Ympäristöpalvelu , ,73 Varainhankinta , ,17 Globaalikasvatus ja tiedotu , ,92 Rahoituskulut , ,09 Yhteensä , ,77 UFF:ssä tehtävää työtä ohjaavia arvoja ovat humanitaarisuus, kestävä kehitys, tasa-arvo ja eettisyys. Ihminen on itseisarvo ja voimavara. Yhdistyksen henkilöstöhallinnon tavoitteena on työmotivaation ja työssä jaksamisen vaalimisella edesauttaa koko työyhteisön menestymistä. Työhyvinvointiohjelma on rakennettu osaksi yhdistyksen henkilöstösuunnitelmaa. 21

22 Tiedotus ja globaalikasvatus UFF edesauttaa tiedotuksellaan etelän ja pohjoisen vuoropuhelua. Tämä tapahtuu yhdistyksen periaatteiden mukaan parhaiten suoraan ihmisiltä ihmisille, ilman välikäsiä. Koska UFF on jatkuvasti yhteydessä kansainvälisiin yhteistyökumppaneihinsa ja avustustyötä tekeviin ihmisiin, tiedon jakaminen kotimaassa on luonnollinen ja tärkeä osa yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen globaalikasvatuksen tavoitteena on tavoittaa ihmisiä, jotka eivät muuten välttämättä törmäisi kehitysyhteistyötoimintaan arkipäivässään, ja haluaa viestinnässään tuoda esille myös positiivisia uutisia kehitysmaista. UFF tiedottaa tukemistaan kehitysyhteistyökohteista ja -kohdemaista nettisivuillaan ja julkaisuissaan sekä myymälöiden välityksellä ja erilaisissa tapahtumissa, kuten Maailma Kylässä -festivaaleilla. UFF:n toimintaan, kehitysyhteistyöhön ja vaatekierrätykseen on mahdollista tutustua vierailemalla lajittelukeskuksessa Nurmijärven Klaukkalassa. Päivä Afrikassa - elämyspolku UFF-yhdistyksen vuoden 2010 viestintä- ja kehityskasvatushanke Päivä Afrikassa -elämyspolku vieraili kaikkiaan 24 päiväkodissa ja alakoulussa eteläisen Suomen alueella Nurmijärvellä, Tuusulassa, Keravalla, Järvenpäässä, Askolassa, Mäntsälässä, Kellokoskella, Vahijärvellä, Pukkilassa, Kerkkoossa, Porvoossa ja Hyrylässä. Teemapäivän aikana lapset ja varhaisnuoret saivat tilaisuuden tutustua afrikkalaisten lasten arkipäivään vi- deomateriaalin, oman pohdinnan sekä leikin ja askartelun avulla. Päivän tavoitteena oli herättää lapsia ja nuoria pohtimaan erilaisten kulttuurien ja elinolosuhteiden eroja ja yhtäläisyyksiä, kehitysmaiden köyhyydellä tai kurjuudella mässäilemättä. Päiväkoti- ja koulupäivien lisäksi UFF:n Käsinuket kertovat lasten tarinoita Afrikasta -askartetyöpajat kiersivät kesän aikana erilaisia lastentapahtumia Jyväskylässä, Varkaudessa, Himoksella ja Hämeenlinnassa. Päivä Afrikassa -kansainvälisyyskasvatuksen teemapäivän toteutuksessa UFF:n viestintä ja kehitysyhteistyön tiimiä avustivat Kiljavan Humanistisen Ammattikorkeakoulun opiskelijat. Hanke sai tukea Suomen ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustukea. 22

23 Yhteystiedot: Pääkonttori ja lajittelukeskus Järvihaantie Klaukkala puh. (09) fax (09) sähköposti: Toiminnanjohtaja Virve Kivi puh. (09) Vaatekeräys puh. (09) / vaatekerays@uff.fi Jari Töyrynen puh. (09) / jari.toyrynen@uff.fi Viestintä ja kehitysyhteistyö puh. (09) info@uff.fi Birgit Nevala puh. (09) birgit.nevala@uff.fi Taloustoimisto puh. (09) fax (09) economy@uff.fi Lajittelukeskus puh. (09) lajittelukeskus@uff.fi Tukkumyynti puh. (09) wholesale@uff.fi Anne Töyrynen puh. (09) / anne.toyrynen@uff.fi Vähittäismyynti Iso Roobertinkatu Helsinki puh. (09) fax. (09) kaupat@uff.fi Erja Karikorpi puh. (09) / erja.karikorpi@uff.fi Jukka Värtinen puh. (09) / jukka.vartinen@uff.fi HELSINKI Fredrikinkatu 36, Helsinki puh/fax (09) Hämeentie 4, Helsinki puh/fax (09) Iso Roobertinkatu 4-6, Helsinki puh/fax (09) Malminkaari 13-16, Helsinki puh (09) Mannerheimintie 104, Helsinki puh/fax (09) TAMPERE Hämeenkatu 9, Tampere puh/fax (03) Pietilänkatu 2, Tampere puh/fax (03) TURKU Humalistonkatu 5, Turku puh/fax (02) LAHTI Kauppakatu 17, Lahti NETTIKAUPPA puh. (09) asiakaspalvelu@uff.fi Runeberginkatu 4 C, Helsinki puh/fax (09) Turunlinnantie 12, Helsinki puh/fax (09)

24 24 U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf Lahjoitustili: UFF penninginsamling/uff varainkeruu Nordea Rahankeräyslupa: poha 2020/2010/3741

VUOSIKERTOMUS 2009. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa!

VUOSIKERTOMUS 2009. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa! VUOSIKERTOMUS 2009 U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa! Valokuvat: UFF rf Taitto: UFF rf Paino: Uusimaa 2 Sisällysluettelo Alkusanat....4 Suomen UFF -yhdistys... 5 Humana People

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2011. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland 25 vuotta auttamisen iloa!

VUOSIKERTOMUS 2011. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland 25 vuotta auttamisen iloa! VUOSIKERTOMUS 2011 U-landshjälp från Folk till Folk i Finland 25 vuotta auttamisen iloa! Valokuvat: UFF rf Taitto: UFF rf Paino: Hämeen Kirjapaino Oy 2 Sisällysluettelo Alkusanat... 4 Suomen UFF -yhdistys...

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2008. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa!

VUOSIKERTOMUS 2008. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa! VUOSIKERTOMUS 2008 U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa! Valokuvat: UFF rf Taitto: UFF rf Paino: Helsingin Painopalvelut Oy 2 Sisällysluettelo Alkusanat...4 Suomen UFF -yhdistys...5

Lisätiedot

U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa!

U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa! U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa! VUOSIKERTOMUS 2014 Sisällysluettelo Alkusanat... 1 UFF:n tavoiteet ja arvot... 2 Vaikuttamistyö... 3 Vastuullisuus... 4 UFF:n organisaatio...

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2007. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa!

VUOSIKERTOMUS 2007. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa! VUOSIKERTOMUS 2007 U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa! Valokuvat: UFF rf Taitto: UFF rf Paino: Kirjapaino Uusimaa Sisällysluettelo Alkusanat...4 Suomen UFF -yhdistys...5 Kehitysyhteistyö...5

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2006. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland 20-vuotta auttamisen iloa

VUOSIKERTOMUS 2006. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland 20-vuotta auttamisen iloa VUOSIKERTOMUS 2006 U-landshjälp från Folk till Folk i Finland 20-vuotta auttamisen iloa Sisällysluettelo Alkusanat...3 Suomen UFF -yhdistys...4 Kehitysyhteistyö...5 Toiminta Afrikassa...6 UFF:n tukemat

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2005. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf Auttamisen iloa

VUOSIKERTOMUS 2005. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf Auttamisen iloa VUOSIKERTOMUS 2005 U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf Auttamisen iloa U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf www.uff.fi www.lastenlahettilaat.fi Lahjoitustili: UFF penninginsamling/uff

Lisätiedot

R U K A. ratkaisijana

R U K A. ratkaisijana R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Reilu maailma työn alla. Laura Ventä

Reilu maailma työn alla. Laura Ventä Reilu maailma työn alla Laura Ventä 29.5.2018 SASK Suomen ainoa työntekijöiden oikeuksiin keskittyvä kehitysyhteistyöjärjestö Perustettu vuonna 1986 (SAK) Jäsenenä 34 suomalaista ammattiliittoa kaikista

Lisätiedot

UFF ympäristöpalvelu ja kehittyvien maiden tukeminen edistävät hyvinvointia

UFF ympäristöpalvelu ja kehittyvien maiden tukeminen edistävät hyvinvointia U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf Auttamisen iloa www.uff.fi UUTISKIRJE 1/2015 UFF ympäristöpalvelu ja kehittyvien maiden tukeminen edistävät hyvinvointia Vaatteet kiertoon kotimaassa Vaatteita

Lisätiedot

Tyttöjen koulunkäynnin ja seksuaalioikeuksien edistäminen Malawin maaseudulla

Tyttöjen koulunkäynnin ja seksuaalioikeuksien edistäminen Malawin maaseudulla Tyttöjen koulunkäynnin ja seksuaalioikeuksien edistäminen Malawin maaseudulla Väestöliitto, MLL ja Martat Marttaliitto 2018 Terhi Lindqvist Tyttöjen seksuaalioikeuksien ja koulunkäynnin edistäminen Malawissa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi

Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö Noora Luukka Anni Loukaskorpi Koulutuksen sisältö Esittelykierros JYY:n kehysektori Avaintoimijat ja -tehtävät Kehy-valiokunta Päähankkeet Kehitysyhteistyöprojekti Intiassa

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Harkitse, korjaa ja kierrätä! Eduskunnan ympäristövaliokunta Marttaliitto ry/asta Kuosmanen

Harkitse, korjaa ja kierrätä! Eduskunnan ympäristövaliokunta Marttaliitto ry/asta Kuosmanen Harkitse, korjaa ja kierrätä! Eduskunnan ympäristövaliokunta 15.3.2018 Marttaliitto ry/asta Kuosmanen Kohtuullisuus ja kestävät valinnat Järjestö on perustettu v. 1899 Jäseniä 45 000 Yhdistyksiä ja toimintaryhmiä

Lisätiedot

Unesco-koulujen seminaari

Unesco-koulujen seminaari Unesco-koulujen seminaari Opetushallitus 7.9.2016 Uudet opsit ja uusi opettajuus globaalikasvatuksen näkökulmasta 1. Mitä on globaalikasvatus? 2. Mitä uudet opsit sanovat? 3. Mitä sitten? Mitä on globaalikasvatus?

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN

10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN 10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN Suomen poistotekstiilit ry Puheenjohtaja Helena Käppi 040-5899 300, kuisma72@gmail.com Yhdistys rekisteröity 4 / 2012 Kuluttajalähtöinen

Lisätiedot

Mihin Reilua kauppaa tarvitaan?

Mihin Reilua kauppaa tarvitaan? Reilu kauppa ry 2017 Mihin Reilua kauppaa tarvitaan? Maailmassa on noin 800 miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät nälästä. Osa heistä on pienviljelijöitä, jotka viljelevät ruokaa muille. He saattavat joutua

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Tavoitteena hallitusohjelma Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen

Tavoitteena hallitusohjelma Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen Tavoitteena hallitusohjelma 2015-2019 Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen AMKE:n yhteistyöfoorumi 24. 26.3.2015 Ammatillisen koulutuksen verkon on oltava alueellisesti

Lisätiedot

Kotkan Pelastakaa Lapset ry

Kotkan Pelastakaa Lapset ry Kotkan Pelastakaa Lapset ry Perustettu 1948 vuonna 2018 70-vuotisjuhlavuosi Pelastakaa Lapset järjestön paikallisyhdistys 68 paikallisyhdistystä Jäseniä on tällä hetkellä 147 Poliittisesti ja eri uskontokuntiin

Lisätiedot

Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta

Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta 1. Voidaanko kansalaisjärjestöiltä edellyttää kehitysyhteistyöhankkeissaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyvää kapasiteetin luomista kohdemaissa? Kyllä 90.9%

Lisätiedot

etwinning Opettajien eurooppalainen verkosto

etwinning Opettajien eurooppalainen verkosto etwinning Opettajien eurooppalainen verkosto Tervetuloa mukaan! etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verkkotyökalu opettajille ja päiväkotien henkilökunnalle. etwinning soveltuu kaikkiin koulumuotoihin

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN

RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden edistämisen toimenpideohjelma NYYTI RY:N VAIKUTTAMISEN STRATEGIA Nyyti ry on vuonna 1984 perustettu nuorten ja opiskelijoiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Palveluntuottajien eettinen näkökulma Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Opinto-ohjauksen rooli hyvinvointityössä

Opinto-ohjauksen rooli hyvinvointityössä Opinto-ohjauksen rooli hyvinvointityössä 30.11.2018 Järjestöt koulujen ja oppilaitosten kumppanina työelämävalmiuksien edistämisessä. Helena Herttuainen, Suomen 4H-liitto ry 4H-järjestö 4H on lasten ja

Lisätiedot

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA Haluamme kertoa La La La (Brazil 2014) -videolla Maailman ruokaohjelmasta ja sen tärkeästä taistelusta nälkää vastaan. Shakira ja Activia tukevat yhdessä Maailman

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011 MAAILMANKOULU Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille Paula Hyväri 17.11.2011 MITÄ ON GLOBAALIKASVATUS? Kansainvälisyyskasvatus (KVK) = Globaalikasvatus = Kasvaminen maailmanlaajuiseen

Lisätiedot

Yksi elämä -terveystalkoot

Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,

Lisätiedot

Tekstiilejä koskeva toimintaympäristö ja lainsäädäntö. Satumaija Mäki Suomen Tekstiili & Muoti ry

Tekstiilejä koskeva toimintaympäristö ja lainsäädäntö. Satumaija Mäki Suomen Tekstiili & Muoti ry Tekstiilejä koskeva toimintaympäristö ja lainsäädäntö Satumaija Mäki Suomen Tekstiili & Muoti ry 24.5.2018 Esityksen sisältö Kiertotalouden mahdollisuudet tekstiili ja muotialalla Tekstiilien kiertotalous

Lisätiedot

Tutkintoja voi järjestää EU-/ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisille ammatillisen koulutuksen lain 33 ja 35 mukaisesti

Tutkintoja voi järjestää EU-/ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisille ammatillisen koulutuksen lain 33 ja 35 mukaisesti Kysymys Kuka voi myöntää suomalaisia ammatillisia tutkintoja EU- ja ETA-alueen ulkopuolella? Vastaus Suomalaiset koulutuksen järjestäjät, joilla on kyseisiin tutkintoihin järjestämislupa. Mikäli koulutuksen

Lisätiedot

Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019

Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019 Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019 Kysely ilmastovastuun oppimisesta oppilaille, opiskelijoille, opettajille ja koulutuksen toimijoille ja sidosryhmille Kevät 2019 Ilmastovastuu koulutuksessa -vaikutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa Päivi Ovaska Projektipäällikkö Saimaan ammattiopisto Sampo Antti Oravuo Yritysasiantuntija Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksen edistämistä

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Palvelen - Sanoja ja tekoja. Worksop Rauman kevätseminaari

Palvelen - Sanoja ja tekoja. Worksop Rauman kevätseminaari Palvelen - Sanoja ja tekoja Worksop Rauman kevätseminaari 16.4.2016 2 Mitä on Zonta-toiminta? Empowering Women Through Service and Advocacy Zonta International on johtava, eri alojen ammattilaisten muodostama

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Terveydeksi-hanke

Terveydeksi-hanke Terveydeksi-hanke 1.8.2016-31.7.2019 Hanketoteuttajat ja rahoitus Työttömien Keskusjärjestö ry päätoteuttaja Osatoteuttaja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Sosiaali- ja terveysministeriöltä kolmivuotinen Euroopan

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? 2 2017 BR Teknologiateollisuus 2 Kone- ja tuotantotekniikan opiskelu Miksi teknologia!

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA Etelä-Savon yhdistykset tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä monipuolisesti Järjestöt Etelä-Savo -hankkeen järjestökyselyssä kohderyhmänä

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

AVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin

AVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin UUSIA YRITTÄJIÄ, YRITYSTEN KEHITTÄMISTÄ JA TÄHÄN LISÄOTSIKKO, Kuva: maaseutuverkosto; Contum O ja Jyrki Vesa -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin Hankkeen hallinnoija: ProAgria

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Opetuksen järjestämisen näkökulma

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Opetuksen järjestämisen näkökulma Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Opetuksen järjestämisen näkökulma Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammatillisen perustutkinnon edellyttämä osaaminen ja ammattitaito sekä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Vesienhoidon rahoituslähteistä

Vesienhoidon rahoituslähteistä Vesienhoidon rahoituslähteistä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Arto Seppälä 13.2.2017 Valtion osallistumisesta vesistökunnostushankkeiden avustamiseen säädetään valtioneuvoston asetuksessa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Kepan jäsenanomuslomake

Kepan jäsenanomuslomake Kepan jäsenanomuslomake Haemme varsinaiseksi jäseneksi kannatusjäseneksi Yhteystiedot: (*-merkityt tiedot tulevat näkyviin Kepan verkkosivuille) 1. Järjestönne virallinen nimi*: 2. Lyhennelmä nimestä*:

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Yhteistyöllä parempia kouluja

Yhteistyöllä parempia kouluja Yhteistyöllä parempia kouluja Opiskelijoita Botswanan yliopistossa Swaneng Hill koulut vanhat mutta uudet ajatukset Botswanan Serowen Workers Brigades on esikuvana 40 ammattikoululle. Koulutuksen periaate

Lisätiedot

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATTIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO MARIAN TARINA TÄSTÄ

Lisätiedot

Ympäristökoulu Polku palvelee

Ympäristökoulu Polku palvelee Ympäristökoulu Polku palvelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö. Toiminnan tavoitteena on elinympäristön parantaminen

Lisätiedot

VANVARYN TOIMINTASUUNNITELMA 2017

VANVARYN TOIMINTASUUNNITELMA 2017 VANVARYN TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Katsaus vuoteen 2017 Toimintakauden 2017-2018 aikana VANVARYn toimintaan ei suunnitella merkittäviä suunnanmuutoksia, mutta näkyvyyttä ja vaikuttavuutta pyritään lisäämään

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta 1. Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla ja tuovat Suomeen vientituloja,

Lisätiedot

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Humak pidättää oikeuden muutoksiin HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 MIKÄ ON HUMAK? Humak on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu Humanistisen ja kasvatusalan

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot