EUROKRIISI. Helsingin Yliopisto KA2 Suomen talouselämän ja maailmantalouden esittely VTT Peter Nyberg

Transkriptio

1 EUROKRIISI Helsingin Yliopisto KA2 Suomen talouselämän ja maailmantalouden esittely VTT Peter Nyberg

2 Esityksen rakenne Kansainvälisen kriisin synty ja kulku Euroalueen maittain vaihtelevat ongelmat Miksi kriisejä syntyy? Miten kriisi on yritetty torjua? Onko nyt kaikki jo ohi?

3 Kansainvälisen kriisin synty ja kulku USA:n keveä rahapolitiikka ja kodin hankinnan helpottuminen (konkursseja ) jossa ulkomaiset pankit innolla mukana ($ B ABS-luottoja) Riskiarviot nousevat maailmanlaajuisesti (Lehman Bros ) ja pankkien väliset markkinat kuivuvat kokoon Likviditeettiongelmia (kp-rahoitus tilalle), luottojen tarjonnan ja kysynnän vähennys, talouskasvun hiipuminen Pankkitappioiden kasvu, solvenssiongelmia ja julkiset tukiohjelmat Euroalueen erityisongelmat: suuret vaihtotaseiden erot, korkea ja lisääntyvä velka, pankkien koko ja tase

4 Draghi Riskiarvioiden lasku ja nousu euroalueella Luottokannan kasvu kiihtyy

5 Yht Kriisilainat euroalueella (mrd. euroa) IMF Bilateraali Eri alueen omat ohj. Yhteensä Huom CYP GRE Default 107 IRL Ohjelma ohi POR Ohjelma ohi ESP Ei ohjelmaa

6

7

8 Jokaisen maan välitön ongelma erilainen (lisäksi kasvu-, työllisyys- ja vaihtotaseongelmia) Pääosin pankkiongelma (GER) (NL) Pääosin budjettiongelma (FRA) ESP (FIN) POR GRE CYP IRL IT Pääosin vanhojen velkojen ongelma

9 Koko velka/bkt eri maissa (lähde BBVA Research) Column 1 Column 2 Column Row 1 Row 2 Row 3 Row 4

10 Kriisiteorioita riittää Luottojen ylitarjonta ( itävaltalaiset Mises, Hayek) Matala korko kasvattaa sijoituksille annettua luottomäärää Investointien tuottavuus laskee määrän kasvaessa Kannattavuuden lasku johtaa konkurssiaaltoon Riskiarvioiden vaihtelu (Minsky, Keynes) Hyvät ajat houkuttelevat luotonantoon alenevin vakuuksin Kriisi saapuu kun maksukyvyttömyys huomataan Odotusten epävakaus (Diamond & Dybvig) Sijoitetaan niin kauan kuin odotetaan muiden sijoittavan Odotusten muutos johtaa likvideettikatoon ja arvojen laskuun Laumakäyttäytyminen (Schiller, Tversky) Päättäjät tekevät niin kuin kaltaisensa (epävarmuus, maine, tms.) Suuri määrä selityksiä kuplien syntyyn ja puhkeamiseen (ml. rationaaliset kuplat Blanchard)

11 Eurokriisin kolmikantainen luonne 1 Valtiontalouksien kriisi Tarve säilyttää toimintamahdollisuudet (talous- ja yhteiskuntapolitiikka) Heikko kasvu ja pankkijärjestelmä sekä poliittiset pelot vaikeuttavat Valtion hätärahoitus tultava keskuspankista (muut pelkäävät tappioita) Pääkysymys: miten selviytyä pankkiongelmista halvalla? Pankkien vakavaraisuuden kriisi Tarve säilyttää yritysten toimivana rahoituslähteenä (taloustoiminnan ylläpitämiseksi, asiakkaiden kilpailukyvyn ylläpitäminen eräs edellytys) Korkea velkaantuneisuus ja epävarmat saatavat (ml. valtioiden velkakirjat ja heikosti kannattavat yritykset) vaikeuttavat Pankit voivat saada hätärahoitusta sekä valtiolta että keskuspankista Pääkysymys: miten tasapainottaa pankkien tukemisen ja selvittämisen välillä? Euroalueen poliittinen kriisi Sitoumus euroon kustannuksista ja muista seuraamuksista riippumatta (esim. Draghi 2012) Nousevat kustannukset, niiden jako, politiikan teho sekä jäsenmaiden yhä rajoitetummat toimintamahdollisuudet synnyttäneet legitimiteettiongelman Pääkysymys: miten yhdistää kriisinhoito ja euroalueen poliittinen tuki?

12 Eurokriisin kolmikantainen luonne 2 (miten kustannusten jako siirtää ongelmien painopisteen) Poliittisen kriisin ehkäiseminen Bail-in? Bail-out? Bail-out? Valintojen kaunistelu (tukilainojen ehdot,eurobondit, pankkiunioni, jne.) Bail-in? Pankkikriisin ratkaiseminen Bail-out Bail-in Valtioiden velkakriisin ratkaiseminen

13 Euroalueella valittu ratkaisumalli (perustuu luottamuksen vahvistamiseen, velkaelvytykseen kp-tuella ja toivoon paremmista tarjontaedellytyksistä eli lähinnä Diamond-Dybvig-tapaisen kriisin syiden lieventämiseen) Asteittainen sopeutus (EVM, EKP ehdollinen rahoitus määräajaksi) Uskottavuus tavoiteltu kovilla poliittisilla sitoumuksilla: Rahaa: yhteisvastuu EVM, EKP:n OMT-lupaus ja QE-viittaus sekä Politiikka: lupaus lisäintegraatiosta (pankkiunion) Veronmaksajat toistaiseksi pääosin vastuussa (pl. Kreikan PSI ja Kyproksen suurtalletusten leikkaus) Pankkiunioni vakuutetaan muuttavan tämän Mm. stressitesti asettaa sen kyseenalaiseksi (valtionvelka määritelty riskivapaaksi) Matalakorkoisia lainoja (joiden nykyarvosta saataneen vain osa takaisin) on annettu euroalueella toistaiseksi 330 mrd Ei varmuutta, että kriisipankit ja valtiot ovat tällä lopullisesti hoidettu: Matala kasvu tuottaa vähitellen lisätappioita ja rahoitustarvetta/työttömyyttä Valtioiden velkaantuneisuus (ja uskottavuuden haaste) jatkaa kasvuaan Ulkoisia häiriöitä ei voida sulkea pois (Kiina, Japani, USA) Kriisin pitkittyessä käytetty yhä enemmän yhteisvastuuta korostavia välineitä (pl. PSIt ja kriisin alun useita kansallisia pankkipelastuksia)

14 Vaihtoehtoisia ratkaisumalleja Itävaltalaisia tuotantoa tervehtiviä toimenpiteitä Korkotason vapauttaminen (nousu, kysynnän rakenteen tervehdyttämiseksi) Konkurssiaallon hyväksyminen (ilman bail-out, tarjonnan rakenteen tervehdyttämiseksi) Markkinoiden vapauttaminen liiasta sääntelystä (ml. ehkä keskuspankista) ja julkiselta vaikuttamiselta (kasvun vauhdittamiseksi) Minsky-kriisien riskien alentamiseen tähtääviä toimenpiteitä Korkotason vapauttaminen (nousu, sijoitusten tervehdyttämiseksi) Taseiden tervehdyttäminen velkojen alaskirjauksella tai konkursseilla (tarjonnan rakenteen tervehdyttämiseksi) Pankkien rahanluontimahdollisuuksien rajaaminen saattaa hidastaa uutta kriisiä Kysynnän maltillinen tukeminen ei poissuljettua mutta uudelleen velkaantumatta Pitkällä aikavälillä kriisi väistämättä uusiutuu (ihmisluonne) Laumakäyttäytymisen siivoaminen uuden kriisin estämiseksi Pankkisääntelystä ja -valvonnasta paljon suurempaan pääomatarpeeseen (25-50%?) ja/tai pienempiin pankkeihin (ei suuria ehkä huonosti hoidettavia instituutioita) Pankkien rahanluonnista luopuminen (uusi rahajärjestelmä: Bitcoin, kulta, vain valtionvelkakirjat talletusten vastaeränä tms) Governance instituutioiden sisällä parannettava (realistista ja miten toteuttaa?)

15 Taseongelman todellinen luonne Emme ole yhdessä niin rikkaita kuin uskomme (epäkelpo velka = kadotettu saatava) Veronmaksajat kustantavat pääsääntöisesti valtion toiminnan (myös velat, takuut ja lupaukset jos/kun ne maksetaan nykyarvo oleellinen) Omistajat ja rahoittajat kustantavat pankkien tappiot jollei valtio = veronmaksajat sitä tee Selvitystilassa aina omistajat (ml. eläkeyhtiöt, pankit, rahastot) Jollei riitä, niin myös vakuudettomat rahoittajat (ml. suuret tallettajat kuten Kyproksessa nähtiin) Jos edessä on verojemme lisäys ja/tai (pankki)saataviemme vähennys olemme oletettua köyhempiä Jollemme ole, kuka kärsii (etupäässä) tappiot? Keskuspankilla on vain lainarahaa, ei pääomaa Velat=Saatavat voi yrittää tuhota inflaatiolla (QE, ei vielä onnistunut mutta voi olla edessä ) Tappiollinen keskuspankki ei voi siirtää voittoja valtiolle (veronmaksajat siis korvaavat aikaa myötenh) Olisiko euroalueelta odotettavissa rahalahjoja? Jonkin verran epätoivoisissa tilanteissa (yhden maan maksajilta toisen maan maksajille) Aiheuttaa poliittisia jännitteitä sekä antajien että vastaanottajien kesken Kärsijät ovat tavalliset omistajat, tallettajat, veronmaksajat Menetyksiä pitää korvata lisätyöllä ja ansioilla jos pystyy

16 Käydäänkö käsiksi perusongelmiin? Kasvu on pysynyt tavallista heikompana kaikkialla jo useita vuosia (euroalueella ja Japanissa erityisesti) finanssi- ja rahapoliittisesta elvytyksestä huolimatta Julkiset budjetit edellyttävät yhä ilmeisemmin pitkään matalaa korkoa (julkinen velkaantuneisuus korkea) Matala korko nostanut etenkin omaisuusarvoja (arbitraasi alentaa muutkin tuotot) eikä kasvua Syynä ehkä luottamuspula: finanssisijoitusten eräs etu verrattuna reaalisijoituksiin on nopea realisoitavuus (periaatteessa eikä laajamittaisena käytännössä) Syynä ehkä tietoinen politiikka: varallisuus edistetään/siirretään vain niille jotka tekevät riskisijoituksia (vaikka ammattina velalla) toiveena trickle down Jos kyse on tasekriisistä tulisi sallia heikkojen yritysten ja sijoittajien kaatumista eikä tukea niitä (velkaleikkaukset) Ei eri päättäjien edun mukaista ja ekonomistit eripuraisina

17

18

19

20 Euroopalla on suuri pankkisektori (tiedot vuodelta 2013) Column 1 Column 2 Column Row 1 Row 2 Row 3 Row 4

21

22

23

24

25

26 Keskuspankkien raha- ja valuuttapolitiikka

27

28 Japanin velkaantumisaste (julkinen velka/bkt, prosentteja)