Itämeri-foorumi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itämeri-foorumi 2.6.2014"

Transkriptio

1 Itämeri-foorumi Itämeri mare nostrum 1. Itämeri on kristinuskon ikäinen Itämeri on meidän meremme, mare nostrum. Se on erityinen meri, ei vain siksi, että se on meidän, vaan siksi että se on vähäsuolainen, matala ja haavoittuva. Sitä paitsi Itämeri on mereksi nuori. Kun viimeisin jääkausi hellitti toistakymmentä tuhatta vuotta sitten, Itämeri ei ollut heti siinä valmiina. Vedet ja maa elivät. Ensin oli Baltian jääjärvi, joka muuttui suolaiseksi Yoldianmereksi, kun nykyisen Keski-Ruotsin läpi puhkesi yhteys Pohjanmereen. Yhteys katkesi kun maa nousi ja vähitellen täällä oli suolaton Ancylus-järvi. Tanskan salmien avauduttua suolapitoisuus taas nousi ja alkoi Litorina-meren aika. Meren suolaisuus laski vähitellen ja nykyisen kaltainen vähäsuolainen Itämeri muodostui vasta noin 2000 vuotta sitten. Kaikkien näiden muutosten ajan, enemmän kuin sata vuosisataa, myös ihmisiä on liikkunut ja asunut täällä. He ovat sopeutuneet meren ja rantojen hitaaseen liikkeeseen. Suolaisena tai suolattomana ne ovat antaneet kalastajille ja metsästäjille elannon. Meren pohjalle on kerrostunut pitkä, ihmisen muistia ja Itämerta pitempi muisti. Ajan-tieto eli Ajan-Luku oli vanhan 1701 virsikirjan liitteenä oleva kronologinen maailman historia maailman luomisesta alkaen. Siitä suomalaiset pari sataa vuotta ammensivat tietonsa menneisyydestä. Siinä kerrottiin sodista, katovuosista ja luonnonmullistuksista. Itämeren vaiheita ei kerrottu. Sen sijaan kerrottiin mm., että Stockholmin kaupunki oli perustettu pian vedenpaisumuksen jälkeen, ennen kuin Romulus ja Remus perustivat Romin kaupungin. Autonomian ajan painoksista tämä tieto oli poistettu. Itämeren vaiheista olisi kyllä minusta voitu Ajan-tiedossa kertoa, mikäli olisi tiedetty ja ymmärretty. Virsikirjan liitteeseen olisi hyvin sopinut kertoa, että Itämeri on osapuilleen saman ikäinen kuin kristinusko. Tietenkään sillä, miten Tanskan salmet laskivat Pohjanmeren suolaista vettä lävitseen, ei ollut tekemistä sen kanssa, että Rooman valtakunnan juutalaisessa provinssissa eli muuan Jeesus Nasaretilainen, joka teloitettiin ristiinnaulitsemalla. Niin ikään on selvää, että Jeesuksen vaiheet ja se, mitä hänen ympärillään tapahtui, eivät muuttaneet Itämeren suolapitoisuutta. Silti nämä kaksi historiallista käännettä on syytä mainita samanaikaisesti. Se mitä tapahtui Välimeren Rooman mare nostrumin - pohjukassa tuli vaikuttamaan Itämeren meidän mare nostrumimme - alueen elämään. Ennen kuin vaikutus tuntui täällä, kesti hyvän aikaa. 1

2 2. Kristinusko tuli idästä ja lännestä Yhteyksiä toki oli jo varhain. Sarmatia, 400-luvulle saakka vaikuttanut sarmatialaisten heimojen väljä valtiomuodostelma, ulottui Mustalta mereltä Baltiaan. Se oli ensimmäinen silta Itämereltä Bysanttiin, vaikka kristityiksi sarmatialaisia tuskin voi olettaa. Heidän maailmankuvansa oli toinen ja mytologia toinen. Lännestä puolestaan friisit, ja heidän mukanaan ehkä keltit, kulkivat 700- ja 800-luvuilla Itämerellä ja loivat kauppareittejä. Viikingit taas liikkuivat molempiin suuntiin. He kävivät yhtä hyvin polttamassa Thames-joen sillat kuin jatkoivat Suomenlahden pohjukasta Dnepriä pitkin Konstantinopoliin raapustamaan riimukirjoitusta Hagia Sofia -kirkon parvekkeen kaiteeseen. Kirjoitus on siellä yhä. Kävin siellä viimeksi pari viikkoa sitten. Kristinusko saapui näille rannoille vähitellen kuin tihkuen, merenkulkijoiden, kauppiaiden, kiertelevien munkkien ja muiden kulkijoiden mukana. Se saapui sekä idästä että lännestä. Suomen kielessä sellaiset sanat kuin pappi ja risti ovat itäistä perua, sana kirkko taas läntistä. Itämeri ei ollut tässä suhteessa rajameri, se oli yhteistä aluetta, eräänlainen kulttuuripiirien ja uskonnollisten traditioiden siirtymävyöhyke. Niin se on yhä. Minusta on valaisevaa, että täältä Turusta ja Suomesta katsoen Itämeri ei ole idässä vaan etelässä ja lännessä. Ruotsissa meri on Itämeri, Östersjö, ja siitä kääntynyt suomeen, kun taas viron kielessä meri on Läänemeri, Länsimeri. Kyse on siis yhtaikaa idästä ja lännestä. Silläkin tavoin meidän meremme on erityinen. Merta pitkin, miten muutenkaan, tänne saapui 1100-luvun puolivälissä piispa Henrik, suomalaisen kristillisyyden myyttinen kantaisä. Näinä aikoina, kun muukalaisilta suojautuminen näyttää nostavan päätään, muistutan mielelläni, että Henrik, ensimmäinen edeltäjäni, ei ollut täkäläisiä. Hän oli maahanmuuttaja, nähtävästi Englannista. Hän tuskin puhui suomea tai ruotsia. Hänen kotoutumisensa kanssa kävi huonosti. Se päättyi Köyliönjärven jäällä. Kyseessä ei liene ollut kristinuskon ja pakanuuden välinen taistelu niin kuin usein on selitetty vaan pyhimyskertomuksen ja legendan takaa kuultaa kristittyjen keskinäinen välienselvittely, valitettavasti. Sekä Lalli että Kerttu olivat näet niminä kristillistä perua, Laurentius ja Gertrud. Joka tapauksessa kristillisyyttä täällä oli Henrikin tullessa. Henrikin roolina oli kirkollisen elämän organisointi ja kiinnittäminen tiiviisti nimenomaan lännen tradition ja kirkollisen vallan yhteyteen. Meren yli, täältä katsoen etelästä, tuli myös uskonpuhdistus, reformaatio 1500-luvulla. Meri kuljetti Mikael Agricolan ja kumppanit Saksaan ja meri heidät toi paluumuuttajina. Ilman ihmisten liikkumista valtakunnasta toiseen ja valmiutta ottaa vastaan uusia ihmisiä ja vaikutteita Itämeren alueen koko henkinen maisema olisi toinen. Se, mikä koskettaa ihmistä syvimmältä, ei kysy kulkulupia eikä papereita. Vuosisatojen mittaan Itämerestä on muodostunut kristityn maailman sisämeri. Meren rannoilla on toki vaikuttanut ja vaikuttaa niin juutalaisia kuin islamilaisia yhteisöjä, mutta kulttuurisesti täällä ollaan kris- 2

3 tinuskon kulttuuripiirissä. Ruotsin suurvaltakaudella oli jopa yritys tehdä tästä luterilainen sisämeri. Niin ei käynyt, vaan edelleen täällä kohtaa poikkeuksellisella tavalla kolme kirkollista traditiota: idän ortodoksisuus ja lännen katolisuus ja luterilaisuus. Kohtaaminen ei aina ole ollut ristiriidatonta. Viholliskuvia on kirkkojenkin piirissä osattu rakentaa. Kolmen kirkollisen tradition vuorovaikutus on kuitenkin meidän meremme erityisluonnetta. Riippuu rannasta, mikä näistä on enemmistönä mikä vähemmistönä. Itämeren alueen kulttuurista ja yhteiskunnallista yhtenäisyyttä ja erilaisuutta tuskin voi ymmärtää, jos ei ota huomioon alueen kirkollista ja uskonnollista elämää ja sen traditioita. Niiden vaikutus tuntuu koko ajan kulttuurin syvärakenteissa, uskonnonharjoituksen ohella kasvatuksessa, etiikassa, lainsäädännössä, kielissä, sosiaalisessa kehityksessä ja siinä miten ihminen on suhteessa Jumalaan, toisiin ja luontoon. Tällä hetkellä uskonto ei näyttele näkyvää roolia Itämeren aluetta koskevassa keskustelussa. Se on taustalla. Mutta pohjavirrat ovat olemassa, henkinen tausta on olemassa. Sieltä kumpuavat eettinen koodisto, ihmiskäsitys ja maailmankuvasilloinkin, kun Itämeri-kysymyksistä puhutaan käytännöllisesti ja asioitten hoitamisen kannalta, niin kuin Itämeri-foorumissa nyt. Kirkot näillä rannoilla ylläpitävät, tuovat esiin ja tulkitsevat tätä henkistä taustaa. 3. Rauha Kirkot ovat pyrkineet tekemään sitä myös yhdessä. Keskellä Itämerta, Visbyn luterilaisessa hiippakunnassa tehtiin 1980-luvun alussa tässä tarkoituksessa aloite. Aloite tähtäsi tiiviimpien yhteyksien solmimiseen Itämeren alueen kirkkojen ja kristittyjen kesken. Haluttiin ylittää tuolloisen geopoliittisen kahtiajaon luoma rautaesirippu. Syntyi ns. Theobalt-verkosto (Theology in the Baltic Region). Vaikka ensimmäiseen Theobalt-kokoukseen 1983 Visbyssä osallistui rautaesiripun idän puolelta ainoastaan yksi kirkko, DDR:n evankelinen kirkkoliitto, tavoite vähitellen toteutui. Kokouksia järjestettiin muutaman vuoden välein, laajenevalla osanottajajoukolla. Rautaesiripun murtumisen jälkeen keskityttiin sosiaalisiin ja ympäristökysymyksiin. Viimeisin kokous oli vuonna 2009 täällä Turussa. Siihen osallistui kirkkoja - vähemmistö- ja enemmistökirkkoja - kaikista kolmesta kirkollisesta traditiosta ja kaikista Itämeren rantavaltioista, vaikka Venäjän ortodoksinen kirkko jättäytyikin viime hetkellä pois. Tällä hetkellä Theobalt-verkosto kangertelee, enkä tiedä onko sillä tulevaisuutta. Kylmän sodan jälkeen ollaan jälleen tilanteessa, jossa jännitykset ovat vahvistuneet. Ne ovat uudenlaisia, sekä kulttuurisia että poliittisia. Ukrainan tilanne on nostanut ne esiin. Ne tuntuvat myös Itämeren alueella. Kirkkojen kannalta kehitys merkitsee, että yhteyksien rakentaminen ilman viholliskuvia on taas ajankohtaista. Se merkitsee myös, että tehtävä ei ole yksinkertainen. Kun jännitykset ovat joltain osin kulttuurisia, ne tuntuvat myös kirkkojen välillä. Ne liittyvät sekä poliittisiin että eettisiin arvokysymyksiin, kuten seksuaalietiikkaan, joka muodostaa uusia rajalinjoja sekä kirkkojen välille että kirkkojen sisälle. Erilaisuuden ymmärtämisen, keskinäisen vuorovaikutuksen ja yhteyden rakentamisen tehtävästä kirkot eivät kuitenkaan voi luopua 3

4 luopumatta identiteetistään. On koko ajan kysyttävä, mitä se eettinen ja uskonnollinen perintö, johon tällä alueella olemme yli tuhat vuotta kasvaneet, merkitsee ja mihin se velvoittaa. Mikä siinä yhdistää ja mikä erottaa? Siinä tarkoituksessa kirkot pyrkivät määrätietoisesti pitämään yhteyttä keskenään, ja pitävätkin, sekä kahdenvälisesti että laajempina verkostoina. Siihen ohjaavat sekä yhteinen perusta että yhteiset haasteet. 4. Ihminen ei ole kaupan Esimerkkinä kolmen tradition vuorovaikutuksesta voi todeta, että kun vuonna 2017 vietetään luterilaisen reformaation 500-vuotismerkkivuotta, sen valmisteluun Suomessa osallistuvat niin katolinen kirkko Suomessa kuin Suomen ortodoksinen kirkko. Traditiot ovat tulleet vuorovaikutukseen ja edelleen tulevat, kun ihmiset liikkuvat. Kaupankäynti on tällä merellä ollut se, joka eniten solminut yhteyksiä. Merta pitkin kulkee päivittäin tavaroita ja ihmisiä enemmän kuin koskaan ja enemmän kuin pystyy laskemaan. Ihmisten ja valtioiden väliset keskinäiset suhteet rakentuvat taloussuhteitten välityksellä. Niin rakentuu keskinäisen riippuvuuden verkosto. Niin opitaan myös ymmärtämään erilaisuutta. Talous on viime aikoina vielä korostunut, ja tällä hetkellä juuri talouden näkökulma ja talouden kieli hallitsevat yhteistä puhetta ja arvostuksia. Ne ulottuvat myös elämänalueille, jotka eivät liity talous- ja kauppasuhteisiin. Tämä on tausta, kun Luterilainen Maailmanliitto, johon kaikki Itämeren alueen luterilaiset kirkot kuuluvat, on valinnut teemat mainittua reformaation merkkivuotta varten. Pääteema puhuu armosta, niin kuin luterilaisille kuuluu. Alateemat ovat: salvation not for sale; human beings not for sale; creation not for sale. Pelastus ei kaupan; ihminen ei kaupan; luomakunta ei kaupan. Tällä tavoin kirkot pyrkivät muistuttamaan, että elämän tärkeimmät suhteet eivät ole kauppasuhteita eivätkä markkinasuhteita. Ei luottamusta osteta, ei uskoa poimita kulutukseen markkinoilta, eivät lapset hanki vanhemmiltaan kasvatuspalveluita. Kaikkea ei voi alistaa kauppatavaraksi. Ihmistä ei voi mitata talouden mittarein. Eikä kaikki kauppa ole ihmistä ja elämää palvelevaa. Meidänkin merellämme käydään myös ihmistä tuhoavaa kauppaa, aseista, huumeista ja jopa ihmiskauppaa. Riippumatta siitä, miten olette uskonnolliseen taustaan kiinnittyneet tai kiinnittymättä, toivon, että voitte yhdessä luterilaisten kirkkojen kanssa sanoa määrätietoisesti ja painokkaasti: human beings not for sale. Ihminen ei ole kaupan. 4

5 5. Luomakunta ei ole kaupan Itämeri on hauras ja haavoittuva meri. On hyvä nähdä, miten vakavasti se otetaan. Ympäristökysymykset ovat tässäkin foorumissa esillä monessa yhteydessä. Kyse on paitsi meremme, myös elämämme elinehdosta. Peruskysymys on, miten Itämeren luonto kestää inhimillisen toiminnan ja sen tavan, jolla aineellista hyvinvointia on täällä kasvatettu. Kysymys ei koske vain Itämerta, se koskee yhtä hyvin Arktista aluetta ja koko maapalloa. Luomakunta ei kestä lisääntyvän kulutuksen ja luonnon hyväksikäytön, johon kasvuun perustuva elämänmuotomme perustuu. Tästä syystä luterilaiset kirkot sanovat yhdessä monien muiden kanssa selkeästi ja lujasti: creation not for sale. Luomakunta ei ole myytävänä. Kirkot eivät sano näin ylhäältäpäin tai ulkopuolisina. Olemme osa tätä elämänmuotoa, kannamme myös yhteistä syyllisyyttä ja yhteistä tahtoa suunnan muuttamiseen ja sen vaikeutta. Syvintä mikä meitä yhdistää ei ole kuitenkaan yksi meri, eivät taloudelliset suhteet, eivät kulttuuriset siteet, ei kanssakäyminen meren yli, eivät myöskään uskonnolliset tai kirkkokuntien traditiot. Syvintä, mikä meitä yhdistää, on että olemme ihmisiä tässä Jumalan maailmassa. Ilma jota hengitämme, vesi joka ylläpitää elämäämme, meri, jonka maisemassa sielu lepää ne eivät tunne valtioiden, kirkkojen tai uskontojen rajoja. Hiilijalanjäljen tai fosforijäljen vaikutus ei riipu siitä, onko sen jättänyt ortodoksi, katolinen, luterilainen, muslimi, juutalainen tai ateisti. 6. Armottomuus vai rohkeus Tämän olen oppinut siitä uskon perinnöstä, johon täällä on kasvettu ja joka on yhtä vanha kuin Itämeri. Kun kristinusko saapui osapuilleen tuhat vuotta sitten näille rannoille, se muutti vähitellen käsityksiä Jumalasta, ihmisestä ja elämän perimmäisistä ehdoista. Mutta se ei ollut ristiriidassa sen kanssa, mitä meri oli opettanut ja opettaa. Meri on opettanut ihmisiä rukoilemaan, hiljentymään, luottamaan, nöyrtymään ja olemaan rohkeita. Rantojen kirkot ovat antaneet ja antavat sille kielen, sisällön ja syvän merkityksen. Merta sanotaan armottomaksi. Niin se voi olla meren armoille joutuneelle. Moni muistaa tässä yhteydessä Estonia-onnettomuuden. Tämä ei kuitenkaan ole meren perimmäinen luonne. Vuosia sitten nuorena pappina kävin keväällä jäittenlähdön aikaan tervehtimässä 80 vuotta täyttävää kalastajaa. Hän istui mökkinsä kuistilla ja kunnosti verkkoja. Hän sanoi lähtevänsä kohta ne laskemaan. Yksinkö? kysyin. Yksin, hän vastasi. Puhuimme sairauksista, joita oli tullut, mutta myös meren voimas- 5

6 ta ja siitä miten rannat likaantuvat, saaliit pienenevät ja pyydykset on vietävä yhä kauemmas. Kysyin, eikö häntä pelota lähteä yksin merelle, kun on sydänvaivaa ja muuta. Hän katsoi minua niin kuin mitään ymmärtämätöntä katsotaan. Lopulta hän sanoi: - Nelivuotiaasta olen joka kevät lähtenyt merelle. Lähden niin kauan kuin voin. Jos minulle jotain tapahtuu, merta parempaa paikkaa sille ei ole. Vanha kalastaja opetti nuorelle papille nöyryyttä luonnon, elämän ja Jumalan edessä. Hän opetti ihmisen pienuutta, syvää luottamusta, rohkeutta ja toivoa. Ajattelin ja ajattelen yhä, että kannoimme samaa uskon perintöä. Siinä katsannossa meri ei ole armoton. Tällä hetkellä näyttää, että ihminen voi olla armoton niin merta kuin toisiakin kohtaan, ja on ollut, myös uskon nimissä. Mutta silti ajattelen, että ilman sitä näkymää elämään, joka tuhat vuotta sitten tänne rantautui, nykyhetki ja etenkin tulevaisuus olisi tämän meren rannoilla paljon armottomampi, sanan kaikissa merkityksissä. 6

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

6. Ortodoksinen kirkko

6. Ortodoksinen kirkko 6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Challenges in Finland

Challenges in Finland JULKAISUVAPAA 12.10. KLO 14.30 PUBLISHABLE 12 OCTOBER AT 14.30 Religions and Culture Children of Abraham Turku 12.10.2011 Kari Mäkinen Challenges in Finland Uskontodialogi ja uskontojen vuoropuhelu on

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet

Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet Astu esiin! Koulutus ja varustamistapahtuma Tampereella 7.-8.2008 Reijo Telaranta 1. Seurakunnan haasteet Haaste on jotain, joka kutsuu toimintaan, tekemää

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

JEESUS JA TURKULAINEN NAINEN. Jaakko Kujala Urban Light

JEESUS JA TURKULAINEN NAINEN. Jaakko Kujala Urban Light JEESUS JA TURKULAINEN NAINEN Jaakko Kujala Urban Light 17.3.2016 JOH. 4:3-30 (OMA KÄÄNNÖS ) Jeesus lähti Jyväskylästä ja oli taas menossa Ahvenanmaalle. Hänen oli kuljettava Turun kautta. Niin hän saapui

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23 4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja

Lisätiedot

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa, V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin

Lisätiedot

7.2.7. USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

7.2.7. USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO 7.2.7. USKONTO 167 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO TAVOITTEET: : oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä; tutustuu

Lisätiedot

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Euroopan kirkkojen konferenssin kirkko ja yhteiskunta-komissio järjesti yhdessä Suomen ortodoksien kirkon ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon sekä

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka? 5. Oppi ja moraali Suomen ev.-lut. kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon väliset neuvottelut oppikysymykset (pelastus, sakramentit jne.) sosiaalieettinen teema (rauhantyö) TA 4/2016 (myös teologia.fi)

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Mitä vapaamuurarius on?

Mitä vapaamuurarius on? Mitä vapaamuurarius on? Vapaamuurariuden tarkoitus ja luonne Vapaamuurarius opettaa symbolein ja vertauskuvin inhimillisiä hyveitä, joista keskeisimpiä ovat: totuudenrakkaus suvaitsevaisuus lähimmäisenrakkaus

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

KRISTINUSKO AASIASSA. Luku 21 Ydinsisältö

KRISTINUSKO AASIASSA. Luku 21 Ydinsisältö KRISTINUSKO AASIASSA Luku 21 Ydinsisältö Ota kantaa! Kristinusko on aasialainen uskonto Lähi-itä Kristinusko syntyi Aasiassa, Palestiinassa, vanhimmat kirkot löytyvät Lähi-idästä. v.201 Edessan kuningas

Lisätiedot

TOTALITARISMIN UHKA KIRKOILLE LÄNSI-EUROOPASSA. Luku 16 Ydinsisältö

TOTALITARISMIN UHKA KIRKOILLE LÄNSI-EUROOPASSA. Luku 16 Ydinsisältö TOTALITARISMIN UHKA KIRKOILLE LÄNSI-EUROOPASSA Luku 16 Ydinsisältö Saako valtiovalta rajoittaa kansalaisten mielipiteitä? Perustele. Totalitarismi Valtiojärjestelmä, jossa valtion valta ulottuu yhteiskunnan

Lisätiedot

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää

Lisätiedot

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa 4 Kulttuurierot asukkaiden tavoissa Moderni tiedonvälitysteknologia on muutamassa vuosikymmenessä kutistanut maapallon meidän omaksi takapihaksemme. Ehkäpä juuri siksi unohdamme nykyään helposti kulttuurien

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kristinuskon historia Suomessa (OT)

Kristinuskon historia Suomessa (OT) Kristinuskon historia Suomessa (OT) Suomesta kristitty maa Ensimmäiset kristilliset vaikutteet rantautuvat Suomeen kaupungin myötä 800-luvulla. Silloin Suomessa oli muinaisusko. Uuden uskonnon tultua suomeen

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13 Kasvatus- ja opetuslautakunta 20.6.2017 Liite 1 13 Mikkelin kaupungissa 7-9 luokkien islamin uskonnon opetus järjestetään 7-9-luokkien yhdysryhmissä. Opiskelu tapahtuu vuorokurssiperiaatteella siten, että

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

Armoa 2017! REFORMAATION MERKKIVUOSI. Projektikoordinaattori Katariina Ylikännö Turun kaupunki / Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Armoa 2017! REFORMAATION MERKKIVUOSI. Projektikoordinaattori Katariina Ylikännö Turun kaupunki / Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Armoa 2017! REFORMAATION MERKKIVUOSI Projektikoordinaattori Katariina Ylikännö Turun kaupunki / Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Wittenberg, 31.10.1517 Kirkon todellinen aarre on Jumalan kunnian ja armon

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Mitä vapaamuurarius on?

Mitä vapaamuurarius on? Mitä vapaamuurarius on? Vapaamuurariuden historia Vapaamuurarius syntyi 1600-luvulla Englannissa. Loosien esikuvana olivat keskiaikaisten kirkonrakentajien kiltojen työmaakopit eli loosit (engl. lodge),

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja ISBN

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja ISBN Huomaa, että alkavien opiskelijoiden kurssikirjat ovat lähes kaikki uuden opetussuunnitelman (LOPS 2016) mukaisia, joten käytettynä ostettu materiaali ei yleensä käy. Vanhaa opetussuunnitelmaa noudattavat

Lisätiedot

Esi-isien palvonta oli keskeisellä sijalla. Kuolleet jatkoivat kalmistossa elämää ja seurasivat kylän tapahtumia.

Esi-isien palvonta oli keskeisellä sijalla. Kuolleet jatkoivat kalmistossa elämää ja seurasivat kylän tapahtumia. USKONTO SUOMESSA SUOMALAISTEN MUINAISUSKO Monia jumalia, joista jokaisella oli oma hallinta-alueensa. Hämäläisten jumalia olivat: Tapio metsä Ahti vesi Turisas sota Ukko Ylijumala ilma, ukkonen, maan kasvu

Lisätiedot

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2 ORTODOKSINEN USKONTO 176 LUOKAT 1-2 : oppilaan ortodoksinen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen; ortodoksiseen kirkkovuoteen, sakramentteihin, kristillisiin peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA

USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA Pekka Iivonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Mitä uskontojen välinen dialogi on? (Churches Commission for Migrants in Europe CCME ja Church & Society Commission of CEC

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

jääkää odottamaan sitä, minkä Isä on luvannut ja mistä olette minulta kuulleet (1:5)

jääkää odottamaan sitä, minkä Isä on luvannut ja mistä olette minulta kuulleet (1:5) Suomen teologinen instituutti Henrik Perret 17.1.2006 PYHÄ HENKI JA ME Luentosarja Apostolien teoista Missä mennään? = miksi Ap. t.? defaitismi = tappiomieliala, antautumishenki olen rintamakarkuri Jos

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

KRISTINUSKO JA JUUTALAISUUS Lähetysteologinen aikakauskirja Journal of Mission Theology. Volume 14 (2011).

KRISTINUSKO JA JUUTALAISUUS Lähetysteologinen aikakauskirja Journal of Mission Theology. Volume 14 (2011). KRISTINUSKO JA JUUTALAISUUS Lähetysteologinen aikakauskirja Journal of Mission Theology. Volume 14 (2011). Kaikille kristinuskon ja juutalaisuuden suhteesta kiinnostuneille on nyt hyviä uutisia. Kirkon

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto 1 7.10. Uskonto 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Ympäristöherääminen on jo tapahtumassa

Ympäristöherääminen on jo tapahtumassa Ympäristöherääminen on jo tapahtumassa Megatrendit vievät meitä takaisin luonnon pariin. Tai ainakin lähelle sitä. Ihmisellä on tarve vaikuttaa sekä valintojen että oman tekemisensä kautta. Orgaaninen

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot