Luovuuden ja rohkeuden rinnalla painotetaan yhteisöllisyyttä ja suvaitsevaisuutta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luovuuden ja rohkeuden rinnalla painotetaan yhteisöllisyyttä ja suvaitsevaisuutta."

Transkriptio

1 Oulun kaupungin arvoseminaari, Madetojan sali, Oulu YHTEISTEN ARVOJEN PERUSTA ON RAKKAUDEN ETIIKKA Hyvät kuulijat! Yhteiskunnan arvojen voidaan sanoa ilmentyvän siinä, mitä kohti pyritään. Pohjoismaisten yhteiskuntien tavoitteena on suhteellisen pitkään ollut tasaarvoinen kansalaisyhteiskunta, jota on nimitetty myös sosiaaliseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Mielihyvin kuuntelin kaupunginjohtajan tehtävistä toisiin hyvinvointia puolustaviin tehtäviin siirtyvän Kari Nenosen äskeistä esitystä Oulun kaupungin arvoista ja strategisista valinnoista. Ainakin itse kuulin siinä samalla paitsi liittymisen edellä mainittuun hyvinvointiyhteiskunta-ajatukseen, myös pidetyn kaupunginjohtajan henkisen testamentin tälle kotikaupungilleen. Oulun kaupungin strategiasta ja kaupungin uusista iskusanoista Oulu inspiroi löytyy paljon kiitettävää, kiinnostavaa ja myös suoranaisesti kristillisestä arvomaailmasta innoituksensa saanutta. Palaan noihin iskusanoihin hieman myöhemmin. Ajattelin omalta osaltani ensin valottaa niitä rakkaudellisia elementtejä, joita kaupunki on strategiassaan pitänyt hyvinä. Oulun kaupungin arvoista Oulun kaupungin uudesta strategiasta on mahdollista nostaa esiin piirteitä, jotka vahvistavat tälle seminaarin osiolle antamani nimen: Yhteisten arvojen perusta on rakkauden etiikka. Ajattelen tämän tulevan todistetuksi, kun kurkistetaan niihin strategiaan sisällytettyihin rakkaudellisiin piirteisiin, jotka siitä on mielestäni helppo löytää. Aivan aluksi siis palataan itse strategian sanoihin. Nostan esiin kolme lainausta: Luovuuden ja rohkeuden rinnalla painotetaan yhteisöllisyyttä ja suvaitsevaisuutta. Kaupunkistrategian keskeinen tavoite on luoda hyvä, houkutteleva ja viihtyisä elinympäristö asukkaille ja tarjota Suomen kehittyneimmät palvelut yhdistettynä tasapainoiseen talouteen.

2 Yhteisöllisyys. Toimimme siten, että kuntalaiset kokevat Oulun turvalliseksi asua, viihtyä ja toimia ja kaupungin päätökset tukevat yhteisöllisyyttä ja ihmisläheisyyttä. Tiedostamme asukkaiden tarpeet, edistämme vuorovaikusta, ja nämä tarpeet ohjaavat päätöksentekoa. Toimintamme tavoitteena on inhimillinen ja hyvinvoiva työyhteisö. Edistämme näin myös kestävää kehitystä. Erityisesti silmääni ovat osuneet nämä viimeiset lauseet: Toimintamme tavoitteena on inhimillinen ja hyvinvoiva työyhteisö. Edistämme näin myös kestävää kehitystä. Näissä kahdessa heijastuu mielestäni kaksi merkittävää seikkaa: 1) sen tunnustaminen, että yhteisön hyvinvointi nojaa yksilöiden kattavaan hyvinvointiin ja työhön yhteisten pyrkimysten hyväksi sekä se, että 2) meidän on tarpeen mieltää oma paikkamme ja vastuumme sosiaalisesti ja taloudellisesti, mutta myös ekologisesti. Oulun strategiassa erääksi kriittiseksi menestystekijäksi onkin nostettu luonnon monimuotoisuus ja hyvä laatu. Näiden strategiasta nousevien, hyvinvointiin tähtäävien ajatusten siivittämänä pyrin seuraavaksi hahmottamaan rakkauden etiikan yhteiskunnallisesti keskeisiä muotoja. Koska strategiassa mainittu hyvinvointi ja perään kuuluttamani rakkauden etiikka lähestyvät samaa sosiaalista todellisuutta ja sen toimintatapoja, aloitan sosiaalipolitiikkaa läheisesti sivuavista ja myös sitä kommentoivista teemoista. Kultaisen säännön etiikka ja sosiaalipolitiikka Kunnan roolista hyvinvointivaltion rakentamisessa on tunnetusti erilaisia käsityksiä. Viime vuosina on paljon puhuttu ennen kaikkea peruspalveluista viimeisimmäksi palvelurakenneuudistuksesta ja näihin liittyen esiin on noussut myös yhteiskunnan yleinen tulonjakopolitiikka. Valtion ja kuntien tehtäväjakoon on kuulunut, että valtio vastaa tulonsiirroista, kun kunnat puolestaan huolehtivat palveluiden järjestämisestä. Jossain määrin nämä ovat kuitenkin olleet yksi ja sama asia. On väitetty, että kunnallista sosiaalipolitiikkaa luonnehti aina 1970-luvulle asti eri tavoin syrjäytyneille suunnattu köyhäinhoito. Sosiaalihuolto olikin pitkään kiinni maatalousyhteiskunnan köyhäinhoidollisessa perinteessä lukua voi sitten luonnehtia kuntalaisille suunnattujen peruspalveluiden läpimurron vuosikymmeneksi. 80-luvulta alkaen muutokset palvelujärjestelmässä ovat olleet pikemminkin laatuun kuin palveluiden määrään liittyviä. Laman jälkeen, 2000-luvulla, keskeisiksi keskustelun aiheiksi ovat tulleet niin palveluiden laatu ja niitä koskevat suositukset kuin yleinen kysymys hyvinvointivastuusta. Vasta äskettäin, syyskuun puolivälin jälkeen, julkaistiin Stakesin tutkimus Kuka vastaa? Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu. Dosentti Raija Julkusen tutkimus on paikoin varsin kriittinen sosiaalipolitiikassa tapahtunutta arvojen siirtymää kohden. Tällä tarkoitetaan vastuun siirtoa julkiselta vallalta muille toimijoille. Oulun uuden kaupunkistrategian voi väljästi ottaen katsoa liittyvän tähän samaan, vuosituhannen alkua leimanneeseen keskusteluun hyvinvoinnin määreistä. Pidän sitä rakentavana ehdotuksena hyvinvointiajatuksen puolustamiseksi. Oman nykyisen hyvinvointimme on arvioitu olevan ennen kaikkea sosiaaliturvan tason ja kansantalouden menestyksen varassa. On kuitenkin otettava huomioon, että näiden alla 2

3 on olemassa perusta, jolta hyvinvointiyhteiskuntaa on Suomessa rakennettu. On otettava huomioon lähimmäisestä välittämiseen liittyvät arvot joihin kytkeytyy huonoosaisimmat huomioiva asennoituminen sekä moraali. Tätä moraalista perustaa on usein sanoitettu luterilaisen etiikan peruslauseisiin liittyen. Ns. kultainen sääntö on usein noussut esiin yhteiskunnan ja hyvinvointivaltion moraalista perustaa tavoiteltaessa. Sen klassinen formulaatiohan kuuluu seuraavasti: Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille (Matt. 7:12). Luther, jonka ajatuksiin palaamme vielä erikseen, on nimittänyt tätä sääntöä jopa koko maailman laiksi. Siksi tahdon käydä käsiksi esiteltyyn kaupunkistrategiaan ja sen arvoihin ennen kaikkea tästä näkökulmasta käsin, pitäen mielessä myös sosiaalipolitiikan keskeisen piirteen ajatuksen hyvinvoinnin levittämisestä ja elämän turvaamisesta yhteiskunnallisen menestyksen perustana. Arvokeskusteluamme sävyttää ainakin mielemme muistikuvissa taannoinen voimakas keskustelu tulonjaosta, hyvinvoinnin rakenteellisesta suuntautuneisuudesta ja ennen kaikkea erilaisista kunkin elämää kokonaisvaltaisesti kahlehtivista loukuista. Voidaan ajatella esimerkiksi paljon keskustelua herättänyttä köyhyyspakettia. Näiden sosiaalisen oikeudenmukaisuuteenkin liittyvien teemojen nousu laajaan tietoisuuteen tarkoittaa toisaalta sitä, että vielä on tarve pyrkiä kohti rakkaudellisempaa maailmaa, mutta toisaalta sitä, että tunnistetaan tietynkaltainen yhteinen huoli. Tunnistetaan toisin sanoen sosiaalinen vastuu vastuu lähimmäisistä ja heidän hyvinvoinnistaan. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus, ja siten tulevan yhteiskuntamme arvopohja, on siis väistämättä kaiken peruspalvelukeskustelun kärki. Arvojen suhteen olemme varmasti yhteiskuntana olleet jo muutaman viime vuosikymmenen ajan jonkinlaisessa liikkeessä. Globalisaatio, väestön ikääntyminen ja korkeaksi pysähtynyt työttömyys edellyttävät muutoskykyä. Tämä muutoshakuisuus ja -alttius on monessa suhteessa hyväksi, mutta toisaalta se voi johtaa meidät tuntemattomille ja vieraille maille. Taannoinen Stakesin katsaus Welfare in Finland (Heikkilä & Kautto 2004) toteaa tuloerojen olleen kasvussa jo vuodesta 1995 lähtien. Tälle annetaan kaksi syytä. Ensinnäkin suurituloisin kymmenys on voimakkaasti kasvattanut tulojaan, pääosin pääomatulojen johdosta. Enemmän kuin puolet pääomatuloista kohdistuu tähän hyvätuloisimpaan suomalaisten joukkoon. Tätä pidetään keskeisimpänä syynä tuloerojen kasvuun. Toiseksi keskimääräistä pienituloisempien todetaan samanaikaisesti menettäneen pohjaa tulonsiirroilta. Tämä näkyy eniten kahden pienituloisimman desiilin kuten määritelmä kuuluu - kohdalla. Matalatuloisten suhteellinen tilanne on huonontunut. Ikään kuin huutomerkkinä tästä näkyvät leipäjonot myös keskellä kotoisen kaupunkimmekin. Tämän kuvauksen myötä mieleen nousee viime toukokuussa pidetty YLE:n radiohartaus. Sen sanoma kosketti omaa sosiaalista todellisuuttamme luontevasti, sillä sen pitäjä oli kirkon diakonian ja yhteiskunnallisen työn johtaja, VTT Heikki Hiilamo. Hänen sanansa ansaitsevat alleviivauksen myös tässä tilanteessa: Uutisten äärellä pohtii melkein joka päivä, millaisessa Suomessa elämme. Joskus kuva on hyvin hämmentävä. Meille on kerrottu, että Suomen taloudessa menee paremmin kuin koskaan jokainen toimiala elää 3

4 noususuhdannetta, tunnelma on erään ekonomistin sanoin lähes euforinen. Samaan aikaan leipäjonot ovat jälleen kasvaneet. Tilastojen mukaan jopa puoli miljoonaa suomalaista elää köyhyydessä. Runsaus ja puute, köyhyys ja rikkaus elävät rinnakkain. Mielipidemittaukset kertovat, että kansalaiset ovat huolissaan tuloerojen kasvusta, sosiaaliturvan heikentymisestä ja rahojen riittämisestä sairaiden hoitamiseen. Samankaltaisesta tilanteesta puhutaan psalmissa 72. Psalmi alkaa sanoilla: Jumala, neuvo kuninkaalle lakisi, opeta oikeamielisyys hallitsijalle! - - Vanhan testamentin maailmassa Jumala oli antanut maan ja siunannut sen hedelmällisyydellä. Kaikkien toimeentulo oli turvattu. Kuka on tämän päivän Suomessa se kuningas, joka kuulee köyhien avunhuudot ja pelastaa heidät ahdingosta? Kuka huolehtisi kaikille sellaisen työn, joka siunauksena olisi turvattu toimeentulo? Eräässä toisessa yhteydessä tohtori Hiilamo on täsmentänyt käsitystään sosiaalipolitiikkamme tilasta. Hänen mukaansa on osoitettu, että köyhyyteen liittyvien ongelmien, kuten mielenterveyshäiriöiden, rikollisuuden ja alhaisen koulutuksen, kohtelu julkisessa politiikassa on yhteydessä eri näkökulmiin köyhyyden syistä. Useat tutkimukset osoittavat, että ne, jotka uskovat köyhyyden yksilöllisiin syihin, siis, että köyhyys on ihmisestä itsestään kiinni, ymmärtävät vähän tai eivät olleenkaan tulonjakoa, sosiaaliturvaa ja muita hyvinvointivaltion ominaispiirteitä. Ehkäisevän sosiaalipolitiikan kysymyksiin erityisesti perehtynyt Marja Pajukoski on nostanut esiin näkökulman elinolojen keskeisyydestä hyvinvoinnin tavoittelussa. Hänen tarkoittamillaan elinoloilla viitataan asioihin, joista elämän ulkoiset edellytykset muodostuvat: taloudellinen toimeentulo, asuminen, koulutus, työllisyys ja terveys. On huomattava, että lista viittaa ennen kaikkea paikallisten elämän edellytysten olemassaoloon. Onkin tunnustettu, että valtiovallan ohella kunnat ovat merkittävästi osallistuneet hyvinvoinnin rakentamiseen. Marja Pajukoski on aivan oikein todennut, että kuntien vastuulla on koko infrastruktuurin rakentuminen alkaen tieverkostosta, kaavoituksesta ja kunnallistekniikasta aina asuntorakentamiseen ja jätehuoltoon asti. On siis selvää, ettei hyvinvointivaltion ja siten siis yleisen hyvinvoinnin rakentaminen olisi ja olisi ollut mahdollista ilman kuntia. Kuntien vastuu hyvinvoinnista on valtion ohjauksen purkauduttua jopa keskeisintä. Onhan esitetty myös ajatus, että hyvinvointivaltion sijaan tulisi puhua hyvinvointikunnasta. Tätä sanottua vasten on mahdollista nostaa esiin eräs kuva. Kristillisen näkemyksen mukaan on olennaista, että pyrimme olemaan ihmisiä, jollaisiksi meidät on tarkoitettu: Välittämään toisistamme ja myös toisten hyvinvoinnista. Se on paitsi ihmisenä olemisen velvollisuutemme, myös kirkon historiassa usein kaikunut sanoma elämän hinnasta ja tarkoituksesta. Tätä tarkoitusta kuvaa hyvin jo vuosia sitten eräässä toisessa seminaarissa esiin ottamani pyhimystarina alkukirkon marttyyrista Pyhästä Laurentiuksesta ja maineikkaasta Rooman kunnasta. 4

5 Rooman keisari oli kuullut Laurentiuksen maininneen jotain kirkon suuresta aarteesta. Hän antoi Laurentiukselle tehtäväksi tuoda tämä aarre keisarin eteen. Luovutushetkellä palatsin edusta oli tulvillaan köyhiä keisarin alamaisia, puutteenalaisia ja kärsiviäkin lähimmäisiä. Väenpaljouden keskellä ei näkynyt aarrearkkuja. Missä on aarteesi? kuului vaativa kysymys. Vastaukseksi Laurentius ojensi kätensä kohti Rooman (seura)kunnan köyhiä ja sanoi: Katso, tässä! Tätä käsitystä arvokkaasta ja huolenpidon alaisesta ei keisarin ymmärrys tuolloin tavoittanut, vaan Laurentius sai kärsiä näin kokoamansa aarteen tähden. Emme voi unohtaa tosiasiaa, että aineellinen auttaminen ja sen kautta avautuva lähimmäisyys ja välittäminen ovat arvoja, jotka kuuluvat kaikille. Sosiaalinen kattava vastuu ja sen rakenteiden huomioiminen on ollut hyvinvointiyhteiskunnan silmäterä ja toivoakseni tulee aina säilymään sellaisena. Mutta yhtä lailla vastuu kohdentuu lähimmäisrakkauden harjoittamisesta jokapäiväisessä elämässä myös sinne, missä päätöksiä tehdään ja pohditaan kaikilla tasoilla. Näillä tarkoitan tasoja, joilla pohditaan alueellisen menestymisen edellytyksiä niin kaupunkien ja kuntien kuin yritysten sekä kansalaisyhteiskunnan osalta. Elämän mielekkyyden kannalta lopulta jokaisella on vastuu siitä, että tunnistetaan Laurentiuksen ojennetun käden suunta: Niin kuin toivotte ihmisten tekevän teille, samoin tekin tehkää heille! Kirkko on pyrkinyt omalta osaltaan aina pitämään tätä näkökulmaa esillä myös laajassa ja vaikuttavassa diakonisessa työssä. Tämä puoli asioissa on yleensä unohdettu, kun viime aikoinakin on pinnallisesti vaadittu kirkon ja valtion eroa toisistaan: Tai ajankohtaista esimerkkiä käyttääkseni valtion vuoden 2007 talousarvion käsittelyn yhteydessä on ehdotettu seurakuntien yhteisövero-osuuden alentamista 1,94 %:sta 1,75%:iin, mikä tarkoittaisi vuoden 2005 tasolla 91 miljoonan yhteisövero-osuutta eli 11 miljoonan euron vähennystä. Tämä kaventaisi kirkon yhteisöverollista pohjaa jopa niin, ettei sen osuus kattaisi yhteiskunnan kirkolle osoittaman hautaustoimen kokonaiskustannuksiakaan, joihin liittyy tunnustuksettomienkin hautausmaiden perustaminen ja ylläpito yhteiskunnan vähäosaisiin lähimmäisiin suuntautuvan diakonisen vastuun todellisesta huomioimisesta puhumattakaan. Uskon, että samasta suunnasta nousisi äänekäs arvostelu, jos kirkko jättäisi saman tien silleen kaiken tekemänsä kasvatus-, diakonia-, perhe-, sielunhoito- tai maahanmuuttajatyön. Kirkko tahtoo olla ja on kantamassa vastuuta hyvinvoinnista ensisijaisesti tosin hengellisestä hyvinvoinnista, johon liittyy olennaisena juonteena diakoniatyön sosiaalisen pääoman ulottaminen myös sinne, minne muu apu tai turvaverkko eivät ulotu. Rakkauden etiikka ja yhteiskunnan vastuunkantajat Edellä sanottua voi pyrkiä summaamaan näin: Hyvinvoinnin moraalinen perusta rakentuu ihmisarvolle. Ihmisen arvo ei määräydy hänen yhteiskunnalle tuottamansa hyödyn, vaan hänen ihmisyytensä perusteella. Sosiaalipolitiikka perustuu yhteisiin intresseihin. Ei voi olla yhteisöä ilman normeja, joilla määritellään, miten esimerkiksi sairaat, köyhät, yksinäiset ja vanhukset hoidetaan. Normien sisältö muokkautuu eettisistä arvoista käsin. Ihmisten auttaminen poliittisena ohjelmana sopii yhteen markkinatalouden kanssa sillä edellytyksellä, että hyvän elämän keinot ja päämäärät pidetään kirkkaina mielessä. Vahvassa hyvinvointiyhteiskunnassa 5

6 reilut pelisäännöt on sovittu yhdessä julkisen, yksityisen, kansalaisyhteiskunnan ja perheiden kesken. Nämä sanat Kirkon Sosiaalifoorumin pamfletista joka julkaistiin Oulun Kirkkopäivillä 2005 viitoittavat tietä kohti rakkauden etiikkaa. Jo julkaisun nimi Samassa veneessä: suomalaisen hyvinvointimallin moraalinen perusta ilmentää tämän. Pamfletin tarkoituksena onkin haastaa yhteiskunnan päättäjät pohtimaan suomalaisen hyvinvointimallin moraalista perustaa. Voidaan sanoa eettisillä arvoilla olevan jokaisessa yhteiskunnassa oma aate- ja syntyhistoriansa. Näin rakentunut kulttuuripääoma voi helposti myös muuttua. Aatehistorian näkökulmasta elämme kulttuurissa, jonka perinne kantaa mukanaan keskenään jännitteisiä, eri aikoina syntyneitä aineksia ja arvojärjestelmiä. Yksi tällainen, voimakkaasti nykyistä keskustelua ohjaava jännite vallitsee yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden arvokäsitysten välillä. Moraalinen harkinta uinahtaa helposti. Arvopohja voi kuihtua nopeastikin, ellei sitä jatkuvasti arvioida ja lujiteta. Samassa veneessä -kirjanen korostaa, että yhteiskunta ja yhteisöt tarvitsevat eräänlaisen eettisen infrastruktuurin, rehellisyyden, ahkeruuden ja toisiin luottamisen kulttuurin. Auttamisen ja solidaarisuuden kulttuuri voidaan menettää nopeastikin, jos sitä ei jatkuvasti ja päämäärätietoisesti edistetä. On siksi tarpeen ottaa tähän rinnalle rakkauden etiikkaa valottamaan kuva auttamisen ja solidaarisuuden yksinkertaisesta muistuttajasta: ihmisestä itsestään. Parempaa, luotettavampaa ja läheisempää esikuvaa ihmisellä ei ole kuin hän itse. Jalompaa ja syvällisempää ominaisuutta ei ole kuin rakkaus, eikä rakkaudella ole arvokkaampaa kohdetta kuin lähimmäinen. Esikuva, ominaisuus ja kohde ovat siis niin jalot kuin mahdollista. Tämä Martti Lutherin esittämä ajatus kuulostaa alkuun kuin tiiviiltä paketilta, joka on avattava. Se voidaankin tehdä seuraavasti: Luther nimittäin jatkaa selittäen: Jos haluat tietää, millä tavoin lähimmäistä on rakastettava, ja löytää sille rakkaudelle valaisevan esikuvan, mieti huolellisesti, millä tavoin rakastat itseäsi. Kun joudut hätään tai vaaraan, totta kai haluaisit - minkä toisin, että sinua rakastaisivat ja auttaisivat neuvoin, varoin ja voimin niin kaikki ihmiset kuin koko luomakuntakin. Et siis tarvitse opaskirjaa sivistämään itseäsi, jotta se opastaisi sinua oikealla tavalla rakastamaan lähimmäistä. Onhan sinulla kaunis, paras mahdollinen, kaikki lait sisältävä oppikirja omassa sydämessäsi. Tässä asiassa et tarvitse tohtoreita, kysy neuvoa sydämeltäsi. Se opettaa sinulle erinomaisen hyvin, että lähimmäistä on rakastettava juuri niin kuin sinua itseäsikin. Rakkaus on hyveistä korkein. Se on valmis palvelemaan kielellä, kädellä, rahalla, omaisuudella, koko ruumiilla ja hengelläkin. Sitä ei ansaita tekemällä palveluksia tai muuta sellaista, eikä sitä estä kohteen ansiottomuus tai kiittämättömyys. - - Ei ole sen jalompaa elollista olentoa, johon sinun tulisi kohdistaa rakkautesi, kuin lähimmäisesi on. Ei hän ole mikään perkele, leijona, karhu eikä susi, ei hän ole kiveä eikä puutakaan. Hän on aivan sinun kaltaisesi elävä olento. Maan päällä ei elä sen suloisempaa, rakastettavampaa, hyödyllisempää, hyväntahtoisempaa, lohdullisempaa ja sinulle tärkeämpää olentoa, jonka sitä paitsi luonto on tarkoittanut elämään yhdessä toisten ihmisten kanssa. Lyhyt lause se siis on, mutta naseva ja ytimekäs: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." Lutherin Galatalaiskirjeen kommentaarissa (5:14) jota edellä lyhyesti referoin tämä 6

7 teema saa vielä, jos mahdollista, ylevämmän tulkinnan. Se kuuluu näin: Tämä on oppi uskosta ja rakkaudesta, alusta loppuun saakka. Tämä on teologia suppeimmillaan ja laajimmillaan. Suppea se on, kun katsotaan sanoja ja lauseita, mutta asiallisesti ja käytännössä se on leveämpi, pidempi, syvempi ja korkeampi kuin koko maailma. Itse en voi ajatella toisin. Jumalan armon tunnistettava ilmiasu on rakkaus. Tämän rakkauden varassa on mahdollisuus hiljentää kiirettä ja elämän tahtia, vilkaista rinnalle ja silloin huomata lähimmäinen, käydä painiskelevaankin myötäkamppailuun elämän realiteettien asettamien kysymysten kanssa. Vahvassa hyvinvointiyhteiskunnassa pelisäännöt ja vastuut on sovittu yhdessä julkisen, yksityisen, kansalaisyhteiskunnan ja perheiden kesken. Tässä yhteisessä keskustelussa on havaittava, että niin sosiaalinen vastuu kuin laajan hyvinvoinnin turvaaminen kasvaa rakkauden periaatteesta. Se sisältää myös eri toimijoiden ja vastuunkantajien sisäisen ja keskinäisen solidaarisuuden vaatimuksen. Yhteisten arvojen perusta on rakkauden etiikka. Silloin on myös tunnustettava se, että hyvinvointi on aina myös jotain sellaista, josta saamme olla syvästi kiitollisia, yhdessä. Lopuksi tarkastelen lyhyesti tätä teemaa Oulun kaupungin strategiaan liittyen. Inspiraatiosta Aivan puheenvuoroni aluksi viittasin muutamalla sanalla myös uuden strategian myötä Oulun saamaan uuteen tunnuslauseeseen Oulu inspiroi. On varmasti totta, että tunnuslauseen tahdotaan kuvastavan sitä todellisuutta, että kaupunki tarjoaa niin yritys- ja kulttuurielämälle kuin arjen ihmiselle hyvän elämän mahdollisuudet. Tämä sinällään on jo hyvä tavoite. Sanalla on lisäksi vielä oma hengellinenkin syväulottuvuutensa. Sana tulee meidän kieleemme latinasta, josta se on miltei suoraan otettu omaan käyttöömme. Latinan sana inspirare on kuitenkin merkityksiltään monipuolinen, jopa ehkä hieman yllättävä. Sitä on ensinnäkin mahdollista lähestyä konkreettisesti. Sanan merkitys on lyhyesti sanoen hengittää sisään, in-spirare vastakohtanaan uloshengittäminen, expirare. Tässä merkityksessään sen voi sanoa kaupungin strategiassa heijastavan vapautta ja ennen kaikkea aiemmin jo mainittua kestävän kehityksen mukaista elämää. Oulu tahtoo olla kaupunki, joka tarjoaa elämän perusedellytyksiä yhtä luontevasti ja vapaasti kuin maapalloamme ympäröivä ilmakehä. Oulu tahtoo olla turvaamassa puhtaan ja raikkaan hengen. Tässä lähestytään jo sanan inspiraatio toisia merkityksiä. Metaforisesti sanaa on käytetty henkisistä ilmiöistä; puhutaanhan spontaaneista, yleensä rakentavista ideoista inspiraatioina. Tässä merkityksessään sanan rinnalle nousevat selkeästi kaupungin strategiasta iskusanat luovuus ja rohkeus. Sana voidaan nähdä tähän liittyen taiteellisesti tai kulttuurisesti, jolloin päällimmäiseksi kohoaa vapautunutta luovuutta kohti kulkeminen. Näiden merkitysten lisäksi sanalla inspiraatio on kuitenkin vielä eräs erityinen käyttö ja sisältö. Sanaa on käytetty kuvaamaan erityisesti tilaa tai tilannetta, jossa kokemuksen kautta on tultu jumalallisen suuruuden vaikutuksen alle. Erityisesti juutalais-kristillisessä perinteessä sanaa on käytetty kuvaamaan jumalan toiminnan ja ilmoituksen välikappaleina olevien profeettojen hengellistä tilaa. Tässä viitekehyksessä sana 7

8 tarkoittaa sellaista jumalallista vaikutusta ihmisen henkeen, että ihminen saa aikaan omat voimat ylittäviä asioita se tarkoittaa samalla kiitollisuuden lähteen paljastumista. Jo edellä esiin ottamani Martti Lutherin ajattelussa ihmisen erityinen arvo ja asema luomakunnassa perustuu Jumalan luomistekoon. Luomisessa kolmiyhteinen Jumala puhalsi henkensä ihmiseen: Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen. Niin kuin runossa Sulta on kaikki suuruus, henki sun hengestäs Lutherin aikanaan käyttämässä latinankielisessä Raamatussa sama asia on tullut ilmaistuksi ajatuksella: inspiravit spiraculum vitae siis inspiroi elämän henkireiän. Ajatus on, että Jumala on luonut itsensä ja ihmisen välille erityisen suhteen, kanavan tai henkireiän, jonka kautta ihminen oli ja on välittömästi osallinen Jumalan elämästä. Ajatukseen liittyy se, että Jumalan jatkuvan läsnäolon tekee elävöittävä ja uudistava Pyhä Henki. Näin ollen Pyhä Henki on myös ihmisessä uskon aiheuttaja ja aloittaja eli uskon inspiroija. Näin voidaan siis yhdestä sanasta päästä aina uskon totuuksien keskeisimpien salaisuuksien äärelle. Tässä yhteydessä ei ole tarkoituksenmukaista enemmälti viipyä sinänsä rikkaissa käsitteissä, vaan teroittaa sanottua, elämän lahjan salaisuutta. Niin kuin käsityksemme on, olemme kaikki elämän henkäyksestä osallisia, inspiroituja. Tämä tarkoittaa meille kolmea toisiaan seuraavaa asiaa: 1) Elämä on lahja ja siihen liittyy keskeinen ajatus tasa-arvoisuudesta. 2) Osallisuus elämän lahjasta ja tämän ymmärtäminen johtaa meidät eri toimijoina kohtaamaan lähimmäisemme ja heidän tarpeensa, mutta myös yhteisöllisesti ja yhdessä keskinäistä solidaarisuutta vaalien. Tämän seikan tunnistaminen on ollut pohjoissuomalaisen hengen ja menetyksen avain esikuvaksi myös muille. 3) Sosiaalinen vastuu nousee siis elämän lahjan olemuksesta. Sosiaalinen vastuu ja laaja hyvinvoinnin turvaaminen kasvavat siis elämän ja rakkauden periaatteesta. Vielä kerran voidaan siis sanoa: Yhteisten arvojen perusta on rakkauden etiikka. Tämä rakkaus on paitsi haasteemme, myös mahdollisuutemme. Näiden sanojen jälkeen ei liene tarpeettoman hengellistävää nostaa nyt pitkällisesti käsitellyn kaupunkistrategian ja sen taustalla olevien arvojen rinnalle jo osittain lainattu, symboliseen asemaan kohonnut Uuno Kailaan runo. Siihen ja sen arvojen maailmaan tahdon nyt päättää oman puheenvuoroni ja samalla toivottaa suurta siunausta niin Oulun kaupungille ja sen johdolle kuin vielä erikseen tehtäväänsä menestyksellisesti hoitaneelle kaupunginjohtaja Kari Nenoselle. Jumalan siunaava Henki olkoon teidänkin hengeksenne! Uuno Kailaan Suomalainen rukous: Siunaa ja varjele meitä, Korkein kädelläs! Kaitse ain' kansamme teitä vyöttäen voimalla meitä / heikkoja edessäs! Sulta on kaikki suuruus / henki sun hengestäs. Tutkien sydämemme / silmäs meihin luo! Ettemme harhaan kääntyis / ettei kansamme nääntyis, silmäsi meihin luo! Alati synnyinmaalle / siipiesi suoja suo! 8

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Rotary Matti Piispanen

Rotary Matti Piispanen Työn etiikan eräs yhteiskunnallinen määrite teetkö työsi asiakkaan tarpeen poistamiseksi ja siten vapauttaaksesi hänet tarpeen aiheuttamasta riippuvuudesta samalla myös tehden oman työsi loppuun ja tarpeettomaksi

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Näkökulmia köyhyyteen

Näkökulmia köyhyyteen Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 Sivu 1 / 6 VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 1 JOHDANTO Liite 2/34 Yht. kv. 29.9.2015 Vaasan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt käynnistää suunnittelutyön strategiasuunnitelman

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Hautausmaat ja hautaustoimi Talous Henkilöstö Kiinteistöt Sairaalasielunhoito Perheneuvonta Visio Seurakuntayhtymän visiona on olla ihmiskasvoinen uskon yhteisö,

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta Ekklesiologia 14 Kevään tunnit: 1 Dispensaatiot, Kristus Seurakunnan pää ja perustus 2 Seurakunnan olemassaolon kolme päätarkoitusta 3 Seurakunnan rakenteita ja johtajuusmalleja 4 Evankelioiminen 5 Rakentaminen

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Elämä Jumalan lapsena

Elämä Jumalan lapsena 1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken. Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot ARVOKIRJA Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot 2 Tehtävämme on edistää kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-,

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ISMAEL SYNTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Ohje esittelijälle sinun ei tarvitse lukea jokaista diaa sanasta sanaan Paras on edessä

Ohje esittelijälle sinun ei tarvitse lukea jokaista diaa sanasta sanaan  Paras on edessä Ohje esittelijälle Tämän ohjaustekstin tarkoitus on auttaa sinua kertomaan lyhyesti ja vapaasti mitä valkokankaalla lukee. Tavoite on, että sinun ei tarvitse lukea jokaista diaa sanasta sanaan valkokankaalta

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto 4.11.2015 Kysymys enemmän kuin ajankohtainen Kaikkialla puhutaan järjestelmäkieltä Asiakas, ihminen,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Kaldean maassa (eli Babyloniassa) Kebar-joen varrella. b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Suoraa puhetta, kuuleeko kukaan? Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Matt. 7: 1-6 1."Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. 2. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte,

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Heittäkää kaikki murheenne

Heittäkää kaikki murheenne 1 Heittäkää kaikki murheenne Otan lähtökohdaksi Pietarin 1 kirjeen 5-luvun 7 jakeen, jossa apostoli rohkaisee: "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." Eikö olekin inhimillisä,

Lisätiedot

Pekka Ervastin esitelmä 1/

Pekka Ervastin esitelmä 1/ Mitä on usko? Pekka Ervastin esitelmä 1/10 1916 Te muistatte ja tiedätte kaikki, kuinka tässä protestanttisessa kirkossa pidetään uskoa ja elämää uskossa ainoana oikeana kristillisyytenä, ja kulmakivenä

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin Rukouskoulu 2014 2. jakso Mitä rukous on Ylösnousemuksen voima On Kristus ylösnoussut Hän elää minussa Kristus meissä, kirkkauden toivo Herätetyt yhdessä Hänen kanssaan,

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 2 Arvot Liitymme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arvoihin, joita ovat pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet Osallisuuden olot, tilat ja suhteet Anna-Maria Isola, Mariitta Vaara & Sokra-koordinaatio 26.09.2016 Osallisuuden olot Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014 Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten.

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) LUOMINEN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n.

Lisätiedot

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan 1. syyskuuta Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä. Ps. 63:2 Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan kiihkeästi Jumalan

Lisätiedot