Luovuuden ja rohkeuden rinnalla painotetaan yhteisöllisyyttä ja suvaitsevaisuutta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luovuuden ja rohkeuden rinnalla painotetaan yhteisöllisyyttä ja suvaitsevaisuutta."

Transkriptio

1 Oulun kaupungin arvoseminaari, Madetojan sali, Oulu YHTEISTEN ARVOJEN PERUSTA ON RAKKAUDEN ETIIKKA Hyvät kuulijat! Yhteiskunnan arvojen voidaan sanoa ilmentyvän siinä, mitä kohti pyritään. Pohjoismaisten yhteiskuntien tavoitteena on suhteellisen pitkään ollut tasaarvoinen kansalaisyhteiskunta, jota on nimitetty myös sosiaaliseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Mielihyvin kuuntelin kaupunginjohtajan tehtävistä toisiin hyvinvointia puolustaviin tehtäviin siirtyvän Kari Nenosen äskeistä esitystä Oulun kaupungin arvoista ja strategisista valinnoista. Ainakin itse kuulin siinä samalla paitsi liittymisen edellä mainittuun hyvinvointiyhteiskunta-ajatukseen, myös pidetyn kaupunginjohtajan henkisen testamentin tälle kotikaupungilleen. Oulun kaupungin strategiasta ja kaupungin uusista iskusanoista Oulu inspiroi löytyy paljon kiitettävää, kiinnostavaa ja myös suoranaisesti kristillisestä arvomaailmasta innoituksensa saanutta. Palaan noihin iskusanoihin hieman myöhemmin. Ajattelin omalta osaltani ensin valottaa niitä rakkaudellisia elementtejä, joita kaupunki on strategiassaan pitänyt hyvinä. Oulun kaupungin arvoista Oulun kaupungin uudesta strategiasta on mahdollista nostaa esiin piirteitä, jotka vahvistavat tälle seminaarin osiolle antamani nimen: Yhteisten arvojen perusta on rakkauden etiikka. Ajattelen tämän tulevan todistetuksi, kun kurkistetaan niihin strategiaan sisällytettyihin rakkaudellisiin piirteisiin, jotka siitä on mielestäni helppo löytää. Aivan aluksi siis palataan itse strategian sanoihin. Nostan esiin kolme lainausta: Luovuuden ja rohkeuden rinnalla painotetaan yhteisöllisyyttä ja suvaitsevaisuutta. Kaupunkistrategian keskeinen tavoite on luoda hyvä, houkutteleva ja viihtyisä elinympäristö asukkaille ja tarjota Suomen kehittyneimmät palvelut yhdistettynä tasapainoiseen talouteen.

2 Yhteisöllisyys. Toimimme siten, että kuntalaiset kokevat Oulun turvalliseksi asua, viihtyä ja toimia ja kaupungin päätökset tukevat yhteisöllisyyttä ja ihmisläheisyyttä. Tiedostamme asukkaiden tarpeet, edistämme vuorovaikusta, ja nämä tarpeet ohjaavat päätöksentekoa. Toimintamme tavoitteena on inhimillinen ja hyvinvoiva työyhteisö. Edistämme näin myös kestävää kehitystä. Erityisesti silmääni ovat osuneet nämä viimeiset lauseet: Toimintamme tavoitteena on inhimillinen ja hyvinvoiva työyhteisö. Edistämme näin myös kestävää kehitystä. Näissä kahdessa heijastuu mielestäni kaksi merkittävää seikkaa: 1) sen tunnustaminen, että yhteisön hyvinvointi nojaa yksilöiden kattavaan hyvinvointiin ja työhön yhteisten pyrkimysten hyväksi sekä se, että 2) meidän on tarpeen mieltää oma paikkamme ja vastuumme sosiaalisesti ja taloudellisesti, mutta myös ekologisesti. Oulun strategiassa erääksi kriittiseksi menestystekijäksi onkin nostettu luonnon monimuotoisuus ja hyvä laatu. Näiden strategiasta nousevien, hyvinvointiin tähtäävien ajatusten siivittämänä pyrin seuraavaksi hahmottamaan rakkauden etiikan yhteiskunnallisesti keskeisiä muotoja. Koska strategiassa mainittu hyvinvointi ja perään kuuluttamani rakkauden etiikka lähestyvät samaa sosiaalista todellisuutta ja sen toimintatapoja, aloitan sosiaalipolitiikkaa läheisesti sivuavista ja myös sitä kommentoivista teemoista. Kultaisen säännön etiikka ja sosiaalipolitiikka Kunnan roolista hyvinvointivaltion rakentamisessa on tunnetusti erilaisia käsityksiä. Viime vuosina on paljon puhuttu ennen kaikkea peruspalveluista viimeisimmäksi palvelurakenneuudistuksesta ja näihin liittyen esiin on noussut myös yhteiskunnan yleinen tulonjakopolitiikka. Valtion ja kuntien tehtäväjakoon on kuulunut, että valtio vastaa tulonsiirroista, kun kunnat puolestaan huolehtivat palveluiden järjestämisestä. Jossain määrin nämä ovat kuitenkin olleet yksi ja sama asia. On väitetty, että kunnallista sosiaalipolitiikkaa luonnehti aina 1970-luvulle asti eri tavoin syrjäytyneille suunnattu köyhäinhoito. Sosiaalihuolto olikin pitkään kiinni maatalousyhteiskunnan köyhäinhoidollisessa perinteessä lukua voi sitten luonnehtia kuntalaisille suunnattujen peruspalveluiden läpimurron vuosikymmeneksi. 80-luvulta alkaen muutokset palvelujärjestelmässä ovat olleet pikemminkin laatuun kuin palveluiden määrään liittyviä. Laman jälkeen, 2000-luvulla, keskeisiksi keskustelun aiheiksi ovat tulleet niin palveluiden laatu ja niitä koskevat suositukset kuin yleinen kysymys hyvinvointivastuusta. Vasta äskettäin, syyskuun puolivälin jälkeen, julkaistiin Stakesin tutkimus Kuka vastaa? Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu. Dosentti Raija Julkusen tutkimus on paikoin varsin kriittinen sosiaalipolitiikassa tapahtunutta arvojen siirtymää kohden. Tällä tarkoitetaan vastuun siirtoa julkiselta vallalta muille toimijoille. Oulun uuden kaupunkistrategian voi väljästi ottaen katsoa liittyvän tähän samaan, vuosituhannen alkua leimanneeseen keskusteluun hyvinvoinnin määreistä. Pidän sitä rakentavana ehdotuksena hyvinvointiajatuksen puolustamiseksi. Oman nykyisen hyvinvointimme on arvioitu olevan ennen kaikkea sosiaaliturvan tason ja kansantalouden menestyksen varassa. On kuitenkin otettava huomioon, että näiden alla 2

3 on olemassa perusta, jolta hyvinvointiyhteiskuntaa on Suomessa rakennettu. On otettava huomioon lähimmäisestä välittämiseen liittyvät arvot joihin kytkeytyy huonoosaisimmat huomioiva asennoituminen sekä moraali. Tätä moraalista perustaa on usein sanoitettu luterilaisen etiikan peruslauseisiin liittyen. Ns. kultainen sääntö on usein noussut esiin yhteiskunnan ja hyvinvointivaltion moraalista perustaa tavoiteltaessa. Sen klassinen formulaatiohan kuuluu seuraavasti: Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille (Matt. 7:12). Luther, jonka ajatuksiin palaamme vielä erikseen, on nimittänyt tätä sääntöä jopa koko maailman laiksi. Siksi tahdon käydä käsiksi esiteltyyn kaupunkistrategiaan ja sen arvoihin ennen kaikkea tästä näkökulmasta käsin, pitäen mielessä myös sosiaalipolitiikan keskeisen piirteen ajatuksen hyvinvoinnin levittämisestä ja elämän turvaamisesta yhteiskunnallisen menestyksen perustana. Arvokeskusteluamme sävyttää ainakin mielemme muistikuvissa taannoinen voimakas keskustelu tulonjaosta, hyvinvoinnin rakenteellisesta suuntautuneisuudesta ja ennen kaikkea erilaisista kunkin elämää kokonaisvaltaisesti kahlehtivista loukuista. Voidaan ajatella esimerkiksi paljon keskustelua herättänyttä köyhyyspakettia. Näiden sosiaalisen oikeudenmukaisuuteenkin liittyvien teemojen nousu laajaan tietoisuuteen tarkoittaa toisaalta sitä, että vielä on tarve pyrkiä kohti rakkaudellisempaa maailmaa, mutta toisaalta sitä, että tunnistetaan tietynkaltainen yhteinen huoli. Tunnistetaan toisin sanoen sosiaalinen vastuu vastuu lähimmäisistä ja heidän hyvinvoinnistaan. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus, ja siten tulevan yhteiskuntamme arvopohja, on siis väistämättä kaiken peruspalvelukeskustelun kärki. Arvojen suhteen olemme varmasti yhteiskuntana olleet jo muutaman viime vuosikymmenen ajan jonkinlaisessa liikkeessä. Globalisaatio, väestön ikääntyminen ja korkeaksi pysähtynyt työttömyys edellyttävät muutoskykyä. Tämä muutoshakuisuus ja -alttius on monessa suhteessa hyväksi, mutta toisaalta se voi johtaa meidät tuntemattomille ja vieraille maille. Taannoinen Stakesin katsaus Welfare in Finland (Heikkilä & Kautto 2004) toteaa tuloerojen olleen kasvussa jo vuodesta 1995 lähtien. Tälle annetaan kaksi syytä. Ensinnäkin suurituloisin kymmenys on voimakkaasti kasvattanut tulojaan, pääosin pääomatulojen johdosta. Enemmän kuin puolet pääomatuloista kohdistuu tähän hyvätuloisimpaan suomalaisten joukkoon. Tätä pidetään keskeisimpänä syynä tuloerojen kasvuun. Toiseksi keskimääräistä pienituloisempien todetaan samanaikaisesti menettäneen pohjaa tulonsiirroilta. Tämä näkyy eniten kahden pienituloisimman desiilin kuten määritelmä kuuluu - kohdalla. Matalatuloisten suhteellinen tilanne on huonontunut. Ikään kuin huutomerkkinä tästä näkyvät leipäjonot myös keskellä kotoisen kaupunkimmekin. Tämän kuvauksen myötä mieleen nousee viime toukokuussa pidetty YLE:n radiohartaus. Sen sanoma kosketti omaa sosiaalista todellisuuttamme luontevasti, sillä sen pitäjä oli kirkon diakonian ja yhteiskunnallisen työn johtaja, VTT Heikki Hiilamo. Hänen sanansa ansaitsevat alleviivauksen myös tässä tilanteessa: Uutisten äärellä pohtii melkein joka päivä, millaisessa Suomessa elämme. Joskus kuva on hyvin hämmentävä. Meille on kerrottu, että Suomen taloudessa menee paremmin kuin koskaan jokainen toimiala elää 3

4 noususuhdannetta, tunnelma on erään ekonomistin sanoin lähes euforinen. Samaan aikaan leipäjonot ovat jälleen kasvaneet. Tilastojen mukaan jopa puoli miljoonaa suomalaista elää köyhyydessä. Runsaus ja puute, köyhyys ja rikkaus elävät rinnakkain. Mielipidemittaukset kertovat, että kansalaiset ovat huolissaan tuloerojen kasvusta, sosiaaliturvan heikentymisestä ja rahojen riittämisestä sairaiden hoitamiseen. Samankaltaisesta tilanteesta puhutaan psalmissa 72. Psalmi alkaa sanoilla: Jumala, neuvo kuninkaalle lakisi, opeta oikeamielisyys hallitsijalle! - - Vanhan testamentin maailmassa Jumala oli antanut maan ja siunannut sen hedelmällisyydellä. Kaikkien toimeentulo oli turvattu. Kuka on tämän päivän Suomessa se kuningas, joka kuulee köyhien avunhuudot ja pelastaa heidät ahdingosta? Kuka huolehtisi kaikille sellaisen työn, joka siunauksena olisi turvattu toimeentulo? Eräässä toisessa yhteydessä tohtori Hiilamo on täsmentänyt käsitystään sosiaalipolitiikkamme tilasta. Hänen mukaansa on osoitettu, että köyhyyteen liittyvien ongelmien, kuten mielenterveyshäiriöiden, rikollisuuden ja alhaisen koulutuksen, kohtelu julkisessa politiikassa on yhteydessä eri näkökulmiin köyhyyden syistä. Useat tutkimukset osoittavat, että ne, jotka uskovat köyhyyden yksilöllisiin syihin, siis, että köyhyys on ihmisestä itsestään kiinni, ymmärtävät vähän tai eivät olleenkaan tulonjakoa, sosiaaliturvaa ja muita hyvinvointivaltion ominaispiirteitä. Ehkäisevän sosiaalipolitiikan kysymyksiin erityisesti perehtynyt Marja Pajukoski on nostanut esiin näkökulman elinolojen keskeisyydestä hyvinvoinnin tavoittelussa. Hänen tarkoittamillaan elinoloilla viitataan asioihin, joista elämän ulkoiset edellytykset muodostuvat: taloudellinen toimeentulo, asuminen, koulutus, työllisyys ja terveys. On huomattava, että lista viittaa ennen kaikkea paikallisten elämän edellytysten olemassaoloon. Onkin tunnustettu, että valtiovallan ohella kunnat ovat merkittävästi osallistuneet hyvinvoinnin rakentamiseen. Marja Pajukoski on aivan oikein todennut, että kuntien vastuulla on koko infrastruktuurin rakentuminen alkaen tieverkostosta, kaavoituksesta ja kunnallistekniikasta aina asuntorakentamiseen ja jätehuoltoon asti. On siis selvää, ettei hyvinvointivaltion ja siten siis yleisen hyvinvoinnin rakentaminen olisi ja olisi ollut mahdollista ilman kuntia. Kuntien vastuu hyvinvoinnista on valtion ohjauksen purkauduttua jopa keskeisintä. Onhan esitetty myös ajatus, että hyvinvointivaltion sijaan tulisi puhua hyvinvointikunnasta. Tätä sanottua vasten on mahdollista nostaa esiin eräs kuva. Kristillisen näkemyksen mukaan on olennaista, että pyrimme olemaan ihmisiä, jollaisiksi meidät on tarkoitettu: Välittämään toisistamme ja myös toisten hyvinvoinnista. Se on paitsi ihmisenä olemisen velvollisuutemme, myös kirkon historiassa usein kaikunut sanoma elämän hinnasta ja tarkoituksesta. Tätä tarkoitusta kuvaa hyvin jo vuosia sitten eräässä toisessa seminaarissa esiin ottamani pyhimystarina alkukirkon marttyyrista Pyhästä Laurentiuksesta ja maineikkaasta Rooman kunnasta. 4

5 Rooman keisari oli kuullut Laurentiuksen maininneen jotain kirkon suuresta aarteesta. Hän antoi Laurentiukselle tehtäväksi tuoda tämä aarre keisarin eteen. Luovutushetkellä palatsin edusta oli tulvillaan köyhiä keisarin alamaisia, puutteenalaisia ja kärsiviäkin lähimmäisiä. Väenpaljouden keskellä ei näkynyt aarrearkkuja. Missä on aarteesi? kuului vaativa kysymys. Vastaukseksi Laurentius ojensi kätensä kohti Rooman (seura)kunnan köyhiä ja sanoi: Katso, tässä! Tätä käsitystä arvokkaasta ja huolenpidon alaisesta ei keisarin ymmärrys tuolloin tavoittanut, vaan Laurentius sai kärsiä näin kokoamansa aarteen tähden. Emme voi unohtaa tosiasiaa, että aineellinen auttaminen ja sen kautta avautuva lähimmäisyys ja välittäminen ovat arvoja, jotka kuuluvat kaikille. Sosiaalinen kattava vastuu ja sen rakenteiden huomioiminen on ollut hyvinvointiyhteiskunnan silmäterä ja toivoakseni tulee aina säilymään sellaisena. Mutta yhtä lailla vastuu kohdentuu lähimmäisrakkauden harjoittamisesta jokapäiväisessä elämässä myös sinne, missä päätöksiä tehdään ja pohditaan kaikilla tasoilla. Näillä tarkoitan tasoja, joilla pohditaan alueellisen menestymisen edellytyksiä niin kaupunkien ja kuntien kuin yritysten sekä kansalaisyhteiskunnan osalta. Elämän mielekkyyden kannalta lopulta jokaisella on vastuu siitä, että tunnistetaan Laurentiuksen ojennetun käden suunta: Niin kuin toivotte ihmisten tekevän teille, samoin tekin tehkää heille! Kirkko on pyrkinyt omalta osaltaan aina pitämään tätä näkökulmaa esillä myös laajassa ja vaikuttavassa diakonisessa työssä. Tämä puoli asioissa on yleensä unohdettu, kun viime aikoinakin on pinnallisesti vaadittu kirkon ja valtion eroa toisistaan: Tai ajankohtaista esimerkkiä käyttääkseni valtion vuoden 2007 talousarvion käsittelyn yhteydessä on ehdotettu seurakuntien yhteisövero-osuuden alentamista 1,94 %:sta 1,75%:iin, mikä tarkoittaisi vuoden 2005 tasolla 91 miljoonan yhteisövero-osuutta eli 11 miljoonan euron vähennystä. Tämä kaventaisi kirkon yhteisöverollista pohjaa jopa niin, ettei sen osuus kattaisi yhteiskunnan kirkolle osoittaman hautaustoimen kokonaiskustannuksiakaan, joihin liittyy tunnustuksettomienkin hautausmaiden perustaminen ja ylläpito yhteiskunnan vähäosaisiin lähimmäisiin suuntautuvan diakonisen vastuun todellisesta huomioimisesta puhumattakaan. Uskon, että samasta suunnasta nousisi äänekäs arvostelu, jos kirkko jättäisi saman tien silleen kaiken tekemänsä kasvatus-, diakonia-, perhe-, sielunhoito- tai maahanmuuttajatyön. Kirkko tahtoo olla ja on kantamassa vastuuta hyvinvoinnista ensisijaisesti tosin hengellisestä hyvinvoinnista, johon liittyy olennaisena juonteena diakoniatyön sosiaalisen pääoman ulottaminen myös sinne, minne muu apu tai turvaverkko eivät ulotu. Rakkauden etiikka ja yhteiskunnan vastuunkantajat Edellä sanottua voi pyrkiä summaamaan näin: Hyvinvoinnin moraalinen perusta rakentuu ihmisarvolle. Ihmisen arvo ei määräydy hänen yhteiskunnalle tuottamansa hyödyn, vaan hänen ihmisyytensä perusteella. Sosiaalipolitiikka perustuu yhteisiin intresseihin. Ei voi olla yhteisöä ilman normeja, joilla määritellään, miten esimerkiksi sairaat, köyhät, yksinäiset ja vanhukset hoidetaan. Normien sisältö muokkautuu eettisistä arvoista käsin. Ihmisten auttaminen poliittisena ohjelmana sopii yhteen markkinatalouden kanssa sillä edellytyksellä, että hyvän elämän keinot ja päämäärät pidetään kirkkaina mielessä. Vahvassa hyvinvointiyhteiskunnassa 5

6 reilut pelisäännöt on sovittu yhdessä julkisen, yksityisen, kansalaisyhteiskunnan ja perheiden kesken. Nämä sanat Kirkon Sosiaalifoorumin pamfletista joka julkaistiin Oulun Kirkkopäivillä 2005 viitoittavat tietä kohti rakkauden etiikkaa. Jo julkaisun nimi Samassa veneessä: suomalaisen hyvinvointimallin moraalinen perusta ilmentää tämän. Pamfletin tarkoituksena onkin haastaa yhteiskunnan päättäjät pohtimaan suomalaisen hyvinvointimallin moraalista perustaa. Voidaan sanoa eettisillä arvoilla olevan jokaisessa yhteiskunnassa oma aate- ja syntyhistoriansa. Näin rakentunut kulttuuripääoma voi helposti myös muuttua. Aatehistorian näkökulmasta elämme kulttuurissa, jonka perinne kantaa mukanaan keskenään jännitteisiä, eri aikoina syntyneitä aineksia ja arvojärjestelmiä. Yksi tällainen, voimakkaasti nykyistä keskustelua ohjaava jännite vallitsee yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden arvokäsitysten välillä. Moraalinen harkinta uinahtaa helposti. Arvopohja voi kuihtua nopeastikin, ellei sitä jatkuvasti arvioida ja lujiteta. Samassa veneessä -kirjanen korostaa, että yhteiskunta ja yhteisöt tarvitsevat eräänlaisen eettisen infrastruktuurin, rehellisyyden, ahkeruuden ja toisiin luottamisen kulttuurin. Auttamisen ja solidaarisuuden kulttuuri voidaan menettää nopeastikin, jos sitä ei jatkuvasti ja päämäärätietoisesti edistetä. On siksi tarpeen ottaa tähän rinnalle rakkauden etiikkaa valottamaan kuva auttamisen ja solidaarisuuden yksinkertaisesta muistuttajasta: ihmisestä itsestään. Parempaa, luotettavampaa ja läheisempää esikuvaa ihmisellä ei ole kuin hän itse. Jalompaa ja syvällisempää ominaisuutta ei ole kuin rakkaus, eikä rakkaudella ole arvokkaampaa kohdetta kuin lähimmäinen. Esikuva, ominaisuus ja kohde ovat siis niin jalot kuin mahdollista. Tämä Martti Lutherin esittämä ajatus kuulostaa alkuun kuin tiiviiltä paketilta, joka on avattava. Se voidaankin tehdä seuraavasti: Luther nimittäin jatkaa selittäen: Jos haluat tietää, millä tavoin lähimmäistä on rakastettava, ja löytää sille rakkaudelle valaisevan esikuvan, mieti huolellisesti, millä tavoin rakastat itseäsi. Kun joudut hätään tai vaaraan, totta kai haluaisit - minkä toisin, että sinua rakastaisivat ja auttaisivat neuvoin, varoin ja voimin niin kaikki ihmiset kuin koko luomakuntakin. Et siis tarvitse opaskirjaa sivistämään itseäsi, jotta se opastaisi sinua oikealla tavalla rakastamaan lähimmäistä. Onhan sinulla kaunis, paras mahdollinen, kaikki lait sisältävä oppikirja omassa sydämessäsi. Tässä asiassa et tarvitse tohtoreita, kysy neuvoa sydämeltäsi. Se opettaa sinulle erinomaisen hyvin, että lähimmäistä on rakastettava juuri niin kuin sinua itseäsikin. Rakkaus on hyveistä korkein. Se on valmis palvelemaan kielellä, kädellä, rahalla, omaisuudella, koko ruumiilla ja hengelläkin. Sitä ei ansaita tekemällä palveluksia tai muuta sellaista, eikä sitä estä kohteen ansiottomuus tai kiittämättömyys. - - Ei ole sen jalompaa elollista olentoa, johon sinun tulisi kohdistaa rakkautesi, kuin lähimmäisesi on. Ei hän ole mikään perkele, leijona, karhu eikä susi, ei hän ole kiveä eikä puutakaan. Hän on aivan sinun kaltaisesi elävä olento. Maan päällä ei elä sen suloisempaa, rakastettavampaa, hyödyllisempää, hyväntahtoisempaa, lohdullisempaa ja sinulle tärkeämpää olentoa, jonka sitä paitsi luonto on tarkoittanut elämään yhdessä toisten ihmisten kanssa. Lyhyt lause se siis on, mutta naseva ja ytimekäs: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." Lutherin Galatalaiskirjeen kommentaarissa (5:14) jota edellä lyhyesti referoin tämä 6

7 teema saa vielä, jos mahdollista, ylevämmän tulkinnan. Se kuuluu näin: Tämä on oppi uskosta ja rakkaudesta, alusta loppuun saakka. Tämä on teologia suppeimmillaan ja laajimmillaan. Suppea se on, kun katsotaan sanoja ja lauseita, mutta asiallisesti ja käytännössä se on leveämpi, pidempi, syvempi ja korkeampi kuin koko maailma. Itse en voi ajatella toisin. Jumalan armon tunnistettava ilmiasu on rakkaus. Tämän rakkauden varassa on mahdollisuus hiljentää kiirettä ja elämän tahtia, vilkaista rinnalle ja silloin huomata lähimmäinen, käydä painiskelevaankin myötäkamppailuun elämän realiteettien asettamien kysymysten kanssa. Vahvassa hyvinvointiyhteiskunnassa pelisäännöt ja vastuut on sovittu yhdessä julkisen, yksityisen, kansalaisyhteiskunnan ja perheiden kesken. Tässä yhteisessä keskustelussa on havaittava, että niin sosiaalinen vastuu kuin laajan hyvinvoinnin turvaaminen kasvaa rakkauden periaatteesta. Se sisältää myös eri toimijoiden ja vastuunkantajien sisäisen ja keskinäisen solidaarisuuden vaatimuksen. Yhteisten arvojen perusta on rakkauden etiikka. Silloin on myös tunnustettava se, että hyvinvointi on aina myös jotain sellaista, josta saamme olla syvästi kiitollisia, yhdessä. Lopuksi tarkastelen lyhyesti tätä teemaa Oulun kaupungin strategiaan liittyen. Inspiraatiosta Aivan puheenvuoroni aluksi viittasin muutamalla sanalla myös uuden strategian myötä Oulun saamaan uuteen tunnuslauseeseen Oulu inspiroi. On varmasti totta, että tunnuslauseen tahdotaan kuvastavan sitä todellisuutta, että kaupunki tarjoaa niin yritys- ja kulttuurielämälle kuin arjen ihmiselle hyvän elämän mahdollisuudet. Tämä sinällään on jo hyvä tavoite. Sanalla on lisäksi vielä oma hengellinenkin syväulottuvuutensa. Sana tulee meidän kieleemme latinasta, josta se on miltei suoraan otettu omaan käyttöömme. Latinan sana inspirare on kuitenkin merkityksiltään monipuolinen, jopa ehkä hieman yllättävä. Sitä on ensinnäkin mahdollista lähestyä konkreettisesti. Sanan merkitys on lyhyesti sanoen hengittää sisään, in-spirare vastakohtanaan uloshengittäminen, expirare. Tässä merkityksessään sen voi sanoa kaupungin strategiassa heijastavan vapautta ja ennen kaikkea aiemmin jo mainittua kestävän kehityksen mukaista elämää. Oulu tahtoo olla kaupunki, joka tarjoaa elämän perusedellytyksiä yhtä luontevasti ja vapaasti kuin maapalloamme ympäröivä ilmakehä. Oulu tahtoo olla turvaamassa puhtaan ja raikkaan hengen. Tässä lähestytään jo sanan inspiraatio toisia merkityksiä. Metaforisesti sanaa on käytetty henkisistä ilmiöistä; puhutaanhan spontaaneista, yleensä rakentavista ideoista inspiraatioina. Tässä merkityksessään sanan rinnalle nousevat selkeästi kaupungin strategiasta iskusanat luovuus ja rohkeus. Sana voidaan nähdä tähän liittyen taiteellisesti tai kulttuurisesti, jolloin päällimmäiseksi kohoaa vapautunutta luovuutta kohti kulkeminen. Näiden merkitysten lisäksi sanalla inspiraatio on kuitenkin vielä eräs erityinen käyttö ja sisältö. Sanaa on käytetty kuvaamaan erityisesti tilaa tai tilannetta, jossa kokemuksen kautta on tultu jumalallisen suuruuden vaikutuksen alle. Erityisesti juutalais-kristillisessä perinteessä sanaa on käytetty kuvaamaan jumalan toiminnan ja ilmoituksen välikappaleina olevien profeettojen hengellistä tilaa. Tässä viitekehyksessä sana 7

8 tarkoittaa sellaista jumalallista vaikutusta ihmisen henkeen, että ihminen saa aikaan omat voimat ylittäviä asioita se tarkoittaa samalla kiitollisuuden lähteen paljastumista. Jo edellä esiin ottamani Martti Lutherin ajattelussa ihmisen erityinen arvo ja asema luomakunnassa perustuu Jumalan luomistekoon. Luomisessa kolmiyhteinen Jumala puhalsi henkensä ihmiseen: Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen. Niin kuin runossa Sulta on kaikki suuruus, henki sun hengestäs Lutherin aikanaan käyttämässä latinankielisessä Raamatussa sama asia on tullut ilmaistuksi ajatuksella: inspiravit spiraculum vitae siis inspiroi elämän henkireiän. Ajatus on, että Jumala on luonut itsensä ja ihmisen välille erityisen suhteen, kanavan tai henkireiän, jonka kautta ihminen oli ja on välittömästi osallinen Jumalan elämästä. Ajatukseen liittyy se, että Jumalan jatkuvan läsnäolon tekee elävöittävä ja uudistava Pyhä Henki. Näin ollen Pyhä Henki on myös ihmisessä uskon aiheuttaja ja aloittaja eli uskon inspiroija. Näin voidaan siis yhdestä sanasta päästä aina uskon totuuksien keskeisimpien salaisuuksien äärelle. Tässä yhteydessä ei ole tarkoituksenmukaista enemmälti viipyä sinänsä rikkaissa käsitteissä, vaan teroittaa sanottua, elämän lahjan salaisuutta. Niin kuin käsityksemme on, olemme kaikki elämän henkäyksestä osallisia, inspiroituja. Tämä tarkoittaa meille kolmea toisiaan seuraavaa asiaa: 1) Elämä on lahja ja siihen liittyy keskeinen ajatus tasa-arvoisuudesta. 2) Osallisuus elämän lahjasta ja tämän ymmärtäminen johtaa meidät eri toimijoina kohtaamaan lähimmäisemme ja heidän tarpeensa, mutta myös yhteisöllisesti ja yhdessä keskinäistä solidaarisuutta vaalien. Tämän seikan tunnistaminen on ollut pohjoissuomalaisen hengen ja menetyksen avain esikuvaksi myös muille. 3) Sosiaalinen vastuu nousee siis elämän lahjan olemuksesta. Sosiaalinen vastuu ja laaja hyvinvoinnin turvaaminen kasvavat siis elämän ja rakkauden periaatteesta. Vielä kerran voidaan siis sanoa: Yhteisten arvojen perusta on rakkauden etiikka. Tämä rakkaus on paitsi haasteemme, myös mahdollisuutemme. Näiden sanojen jälkeen ei liene tarpeettoman hengellistävää nostaa nyt pitkällisesti käsitellyn kaupunkistrategian ja sen taustalla olevien arvojen rinnalle jo osittain lainattu, symboliseen asemaan kohonnut Uuno Kailaan runo. Siihen ja sen arvojen maailmaan tahdon nyt päättää oman puheenvuoroni ja samalla toivottaa suurta siunausta niin Oulun kaupungille ja sen johdolle kuin vielä erikseen tehtäväänsä menestyksellisesti hoitaneelle kaupunginjohtaja Kari Nenoselle. Jumalan siunaava Henki olkoon teidänkin hengeksenne! Uuno Kailaan Suomalainen rukous: Siunaa ja varjele meitä, Korkein kädelläs! Kaitse ain' kansamme teitä vyöttäen voimalla meitä / heikkoja edessäs! Sulta on kaikki suuruus / henki sun hengestäs. Tutkien sydämemme / silmäs meihin luo! Ettemme harhaan kääntyis / ettei kansamme nääntyis, silmäsi meihin luo! Alati synnyinmaalle / siipiesi suoja suo! 8

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Muuttuva hyvinvointijärjestelmä päihdehuollon etiikka? Jouko Karjalainen 23.9.2015

Muuttuva hyvinvointijärjestelmä päihdehuollon etiikka? Jouko Karjalainen 23.9.2015 Muuttuva hyvinvointijärjestelmä päihdehuollon etiikka? Jouko Karjalainen 23.9.2015 2.10.2015 Jouko Karjalainen 1 Iso kuva äärimmäinen köyhyys globaalisti vähentynyt lapsikuolleisuus puolittunut vuodesta

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F KUINKA RAAMATTU VOISI: 1. Tarttua meihin 2. Pysyä meissä 3. Tuottaa siunausta elämässämme Elämmekö sanasta? Elämän koulu Ei ihminen elä ainoastaan leivästä,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Hyvinvoinnin kolme kehitysvaihetta Rikkaat Rikkaat Super-Rikkaat Rikkaat Keskiluokka

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon

Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon Diakin kehittämispäivät 17.9.2010 Kirkkona elämisen kerrokset I kerrostuma Dominoi 1800-luvun puoliväliin saakka Staattinen Paikallisyhteisökeskeinen Olla ihminen oli

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet

Tule sellaisena kuin olet Tule sellaisena kuin olet 4. Totuus? 28.9.2014 Aiemmin tässä sarjassa 7.9. Suvaitsevaisuus ja armo Jokainen tarvitsee armoa Suvaitsevaisuus on heppoinen korvike armolle Hyväksyntä tekee armosta näkyvän

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Elämä Jumalan lapsena

Elämä Jumalan lapsena 1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 Sivu 1 / 6 VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 1 JOHDANTO Liite 2/34 Yht. kv. 29.9.2015 Vaasan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt käynnistää suunnittelutyön strategiasuunnitelman

Lisätiedot

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Hautausmaat ja hautaustoimi Talous Henkilöstö Kiinteistöt Sairaalasielunhoito Perheneuvonta Visio Seurakuntayhtymän visiona on olla ihmiskasvoinen uskon yhteisö,

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari Yrityksen arvot ja etiikka 28.5.2013 Novetos Oy Tapio Aaltonen Kirjojani Kirjojani Teemoja Mitä on etiikka Ajattelu ja säännöt Arvot, etiikka, kulttuuri

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

Majakka-ilta. Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015

Majakka-ilta. Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015 Majakka-ilta Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015 Minne menet Majakka? -prosessista Viime vuoden loppupuolella alkaneissa Minne menet Majakka keskusteluilloissa olemme etsineet vastauksia seuraaviin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15 RAKKAUS Filosofiaa tunteista RAKASTAMISEN TAPOJA Rakastaa herkkuja Rakastaa jonkin tekemisestä Rakastaa lemmikkiä Rakastaa puolisoa Rakastaa lasta Rakastaa ystäväänsä MITÄ RAKKAUS ON? Rakkaus tunteena

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen.

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen. Rakkaat ystävät, On ilo kirjoittaa teille kaikille taas. Haluan käyttää tämän tilaisuuden jakaakseni kanssanne iloni siitä että lapset ovat viimeinkin päässet vierailulle. (Niin kuin yllä olevasta kuvasta

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Kaldean maassa (eli Babyloniassa) Kebar-joen varrella. b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter)

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) on julistus, johon on koottu oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseen tähtäävät eettiset perusperiaatteet. Elämme maapallon

Lisätiedot

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4. Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.2013 Hyvinvointikysymysten kaksi kulttuuria Nykyinen hyvinvointivaltio

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

Eettisten ohjeiden tausta

Eettisten ohjeiden tausta Eettisten ohjeiden tausta-aineisto Kirkkojärjestyksen 5:6 mukainen pappislupaus: Minä N.N. lupaan kaikkitietävän Jumalan edessä, että toimittaessani pappisvirkaa, jonka olen valmis ottamaan vastaan, tahdon

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta Ekklesiologia 14 Kevään tunnit: 1 Dispensaatiot, Kristus Seurakunnan pää ja perustus 2 Seurakunnan olemassaolon kolme päätarkoitusta 3 Seurakunnan rakenteita ja johtajuusmalleja 4 Evankelioiminen 5 Rakentaminen

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot