REILUJA HANKINTOJA. opas sosiaalisesti kestäviin julkisiin hankintoihin
|
|
- Timo Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 REILUJA HANKINTOJA opas sosiaalisesti kestäviin julkisiin hankintoihin
2 Sisällysluettelo Esipuhe 3 Miksi julkisissa hankinnoissa tulisi valita Reilu kauppa -sertifioituja tuotteita? 5 Kasvavaan kehitysmaatuontiin liittyy eettisiä riskejä 5 Reilu kauppa on työkalu kehitysmaatuonnin ongelmiin puuttumiseksi 5 Veronmaksajien kiinnostus Reilua kauppaa kohtaan kasvaa 5 Julkishallinto on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen 6 YK:n ihmisoikeuksien julistus 6 ILO:n sopimukset 6 Lapsen oikeuksien sopimus 6 Agenda 21 6 Aalborgin sopimus 6 Lainsäädännöllinen tausta julkishallinnon sosiaalisesti kestäville hankinnoille 6 Reilun kaupan tuotteiden suosimiselle julkisissa hankinnoissa on Euroopan unionin tuki 8 Reilun kaupan edut julkisyhteisöille 9 Reilun kaupan tuotteet osaksi julkisia hankintoja 10 Poliittinen sitoumus ostaa reilun kaupan tuotteita 10 Yleisimpiä argumentteja reilun kaupan puolesta ja sitä vastaan 10 Tarjouspyynnön laatiminen 12 Sisällytä vaatimus reilun kaupan periaatteista tarjouspyynnön otsikkoon 12 Näin määrittelet reilun kaupan tarjouspyynnön sopimusehdoissa 12 Lähteet 15 Didier Gentilhomme
3 Esipuhe Julkisten hankintojen eettisyys on noussut Suomessa laajaan keskusteluun viimeisen parin vuoden aikana. Useat suomalaiset kunnat ja kaupungit ovat jo sitoutuneet hankintojensa eettisyyden kehittämiseen, ja kansalaisyhteiskunta on noussut vaatimaan tietoa verovaroilla ostettujen tuotteiden alkuperästä. Kuntien hankintayksiköiltä edellytetään yhä enemmän asiantuntemusta ja osaamista, joka liittyy kestävän kehityksen periaatteet huomioivien tarjouspyyntöjen laadintaan. Reiluja hankintoja opas sosiaalisesti kestäviin julkisiin hankintoihin avaa Suomen hankintalakia eettisten hankintaperusteiden näkökulmasta. Julkaisu esittelee erilaisia hankintalain soveltamisesta saatuja ennakkotapauksia, antaa konkreettisia esimerkkejä mahdollisuuksista reilun kaupan suosimiseen julkisissa hankinnoissa sekä käy läpi Euroopan unionissa sosiaalisten erityiskriteerien asettamisesta annettuja ohjeita. Opas on kirjoitettu erityisesti kuntien ja kaupunkien hankkijoille, mutta sitä voidaan soveltaa myös muihin julkisiin hankintoihin. Helsingissä Reilun kaupan edistämisyhdistys ry 3
4 Frédéric Raevens
5 Miksi julkisissa hankinnoissa tulisi valita Reilu kauppa -sertifioituja tuotteita? Kasvavaan kehitysmaatuontiin liittyy eettisiä riskejä Kehitysmaista Suomeen tuotavien tuotteiden osuus on kasvanut koko 2000-luvun ajan voimakkaasti. Esimerkiksi vuonna 2005 tuonti kehitysmaista oli kaikkiaan seitsemän miljardia euroa, ja sen arvo oli kasvanut jo kymmeneen miljardiin euroon vuonna Kasvava kehitysmaatuonti lisää tuotteisiin liittyviä eettisiä riskejä. Miljoonat kehitysmaiden viljelijät ja työntekijät, jotka tuottavat Suomessa päivittäin kulutettavia tuotteita, kuten kahvia, teetä tai hedelmiä, elävät köyhyysrajan alapuolella ja tekevät työtä terveydelle haitallisissa oloissa. Joskus viljelijät joutuvat myymään tuotteensa niin alhaisella korvauksella, että he eivät pysty kattamaan edes kaikkia tuotantokustannuksiaan tai turvaamaan perheelleen kohtuullista elintasoa. Yksittäisen pienviljelijän mahdollisuudet neuvotella hinnoista ovat valitettavan usein olemattomat. Kehitysmaatuotantoon liittyy merkittäviä ihmisoikeusloukkauksia ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusten laiminlyöntiä. ILO:n arvion mukaan maailmassa on noin 215 miljoonaa 5 14-vuotiasta lapsityöntekijää, joista osa työskentelee pakkotyötä muistuttavissa olosuhteissa. Suurin osa lapsityövoiman hyväksikäytöstä tapahtuu maatalouden piirissä. 1 Kehitysmaissa noudatetaan harvoin palkkaukseen liittyvää lainsäädäntöä, järjestäytyminen on kiellettyä ja työolot terveydelle vaarallisia. Globalisoituneessa maailmassa työ- ja ihmisoikeusloukkaukset eivät tapahdu kaukana suomalaisten hankkijoiden ulottumattomissa. Kaikki kehitysmaista tuotavat tuotteet, joiden alkuperää ja valmistusolosuhteita ei tunneta tai valvota, sisältävät eettisen riskin. Näitä riskejä on mahdollista vähentää huomioimalla sosiaalinen kestävyys jo tarjousasiakirjoja laadittaessa. Reilu kauppa on työkalu kehitysmaatuonnin ongelmiin puuttumiseksi Reilu kauppa on kansainvälinen, luotettavasti valvottu sertifiointijärjestelmä, joka on luotu parantamaan kehitysmaiden viljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Tuotteiden tuotannossa noudatetaan seuraavia periaatteita: Monelle Reilun kaupan tuotteelle on määritelty Reilun kaupan takuuhinta, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset. Suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, turvalliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin. Osa Reilun kaupan lisätuloista, Reilun kaupan lisä, käytetään yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin, kuten esimerkiksi koulutukseen tai terveydenhuoltoon. Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty. Tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristökriteereitä. Reilun kaupan ansiosta kehitysmaiden tuottajat pystyvät parantamaan työ- ja elinolojaan. Reilun kaupan tuotteita hankkimalla myös kunnat voivat vaikuttaa kehitysmaissa asuvien ihmisten elämään positiivisesti. Samalla voidaan luotettavasti osoittaa se, että kehitysmaista peräisin olevat tuotteet on viljelty ja valmistettu valvotusti eettisissä oloissa. Veronmaksajien kiinnostus Reilua kauppaa kohtaan kasvaa Reilun kaupan tuotteet kuuluvat yhä useamman suomalaisen ostoskoriin, ja eettinen kuluttaminen kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Suomessa on saatavilla jo yli erilaista Reilun kaupan tuotetta, ja tuotevalikoimaan kuuluu muun muassa kahvia, teetä, mausteita, mehuja, hedelmiä, viinejä, urheilupalloja sekä Reilun kaupan puuvillasta tehtyjä tekstiilejä. Vuonna 2009 Suomi oli henkilöä kohden laskettuna maailman kolmanneksi suurin Reilun kaupan markkina. Taloudellisesta taantumasta huolimatta Reilun kaupan kasvu Suomessa jatkui myös vuonna Näyttääkin siltä, että kuluttajat eivät ole valmiita tinkimään ostojensa eettisyydestä edes taloudellisesti haasteellisina aikoina. Kuluttajat vaativat entistä enemmän eettisyyttä myös julkisilta hankkijoilta. Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan lokakuussa 2008 Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan 84 % suomalaisista ei halua julkisilla varoilla hankittavan tuotteita, joissa on saatettu käyttää hyväksi lapsityövoimaa tai muuten loukata työntekijöiden oikeuksia 2. Reilu kauppa tarjoaa mahdollisuuden hankintoihin, jotka vastaavat suomalaisten arvoja. 1 ILO, viitattu Kepa, viitattu
6 Julkishallinto on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen YK:n ihmisoikeuksien julistus Tärkeimmäksi asiakirjaksi ihmisoikeuksien saralla voidaan kutsua Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 1948 luomaa ihmisoikeuksien julistusta, jonka ovat allekirjoittaneet lähes kaikki maailman valtiot, Suomi mukaan lukien. YK:n ihmisoikeuksien julistus kieltää selkeästi muun muassa pakkotyön käytön sekä takaa oikeuden järjestäytymiseen ja kohtuullisiin työehtoihin. ILO:n sopimukset Keskeisintä työsuojelualan kansainvälistä lainsäädäntöä edustavat Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimukset. ILO on laatinut kaikkiaan noin 70 työsuojelu- ja työterveysalan sopimusta, joista merkittävimpinä voidaan pitää sopimusta työsuojelun ja työolojen kehittämisestä (nro 155), työterveyshuoltosopimusta (nro 161) sekä kemikaalisopimusta (nro 170). Suomi on ratifioinut kaikki keskeiset ILO:n työsuojelun ja työterveyden kehittämiseen liittyvät sopimukset. Lapsen oikeuksien sopimus Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. YK:n yleiskokouksessa 1989 esitelty sopimus on yleisesti hyväksytty käsitys siitä, mitä oikeuksia kaikilla lapsilla tulisi olla. Sopimuksen allekirjoittaneet valtiot tunnustavat lapsen oikeuden tulla suojelluksi taloudelliselta hyväksikäytöltä sekä sellaiselta työnteolta, joka todennäköisesti vaarantaa tai haittaa hänen koulutustaan tai on vahingollista hänen terveydelleen tai ruumiilliselle, henkiselle, moraaliselle tai sosiaaliselle kehitykselleen. Sopimus vaatii määritettävän vähimmäisikärajan tai -rajat lasten työlle sekä tarpeelliset työaikaa ja työoloja koskevat kansalliset säännökset. Agenda 21 Vuonna 1992 pidetyssä Rio de Janeiron YK:n Ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UNCED) päätettiin edistää kestävää kehitystä laatimalla paikallisia Agenda 21 -toimintaohjelmia. Agenda 21 -ohjelman tavoitteisiin kuuluu oman kestävän kehityksen ohjelman saaminen kaikille kunnille. Agenda 21 määrittelee taloudelliset ohjauskeinot yhdeksi tärkeistä askelista kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä. Aalborgin sopimus Aalborgin asiakirja eli eurooppalaisten kaupunkien ja kuntien yhteinen sopimus kestävästä kehityksestä sai alkunsa Euroopan kaupunkien ympäristökokouksessa vuonna Sopimus edellyttää kestävän kehityksen ohjelmaan tähtäävän prosessin käynnistämistä kunnissa yhdessä asukkaiden, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Sopimuksen neljännessä kappaleessa allekirjoittanut kunta lupautuu muun muassa tekemään kestäviä valintoja ja tehokkaasti edistämään kestävää tuotantoa ja kulutusta, erityisesti käyttämällä ympäristömerkittyjä, luomu- ja reilun kaupan tuotteita. 3 Lainsäädännöllinen tausta julkishallinnon sosiaalisesti kestäville hankinnoille Vuonna 2007 Suomessa voimaan tulleen hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Uusi laki panee täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston hankintadirektiivin 2004/18/EY sekä valvontadirektiivin 89/665/ETY2. 4 Vanhasta hankintalaista poiketen uusi laki täsmentää selvästi, että erilaisten ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioon ottaminen hankintasopimuksissa on mahdollista. 3 AALBORG+10 Kohti kestavää tulevaisuutta -sopimus, kestava-kehitys/aalborgin-julistus-ja-sitoumukset/documents/aalborgin%20sitoumukset.pdf [viitattu ] 4 Laki julkisista hankinnoista /
7 Groningenin provinssi sai oikeudelta luvan suosia Reilun kaupan periaatteita Hollantilainen oikeusistuin päätti (Päätös nro 97093/KG ZA ), että julkisissa hankinnoissa saa vaatia Reilun kaupan kriteerien täyttämistä. Oikeuden apua tarvittiin, kun Douwe Egberts -kahvipaahtimo ryhtyi toimenpiteisiin hollantilaista Groningenin provinssia vastaan. Douwe Egbertsin mielestä sen kahvia syrjittiin tarjouskilpailussa, sillä provinssi oli valinnut työpaikoilleen tarjottavaksi Reilun kaupan kahvia. Provinssi perusteli valintaa sillä, että se haluaa hankkia kahvinsa perheviljelijöiltä, jotka saavat tuotteestaan takuuhinnan, hyötyvät pitkistä kauppasuhteista ja saavat mahdollisuuden ennakkorahoitukseen. Oikeuden päätöksellä Groningenin provinssi sai varmis tuksen, että se voi edelleen suosia Reilun kaupan periaat teita hankinnoissaan. Päätös on linjassa Hollannin hallituksen periaatteen kanssa edistää eettisyyttä julkisissa hankinnoissa.
8 Hankintalaki 49: Hankintayksikkö voi asettaa hankintasopimuksen toteuttamiselle erityisehtoja, jotka voivat koskea erityisesti ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia, kuten ammatillista koulutusta työpaikalla, kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusten noudattamista, työoloja ja työehtoja tai vammaisten palvelukseen ottamista. Edellytyksenä on, että ehdot ovat syrjimättömiä ja yhteisöoikeuden mukaisia ja että niistä ilmoitetaan hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Rohkaisevina erityisehtojen asettamisen puolesta puhuvina ennakkotapauksina voidaan pitää Ey-tuomio istuimen tuulisähköä käsitellyttä tapausta C-448/01 Wienstrom 5 sekä julkista liikennettä käsitellyttä tapausta C-513/99 Concordia Bus Finland Oy Ab 6. Edellä mainituissa tapauk sissa tuomioistuin on puoltanut erityisehtojen asettamista ja katsonut kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella tehtävien kestävän kehityksen mukaisten hankintojen ole van yhteisön lainsäädännön mukaisia. Euroopan komissio julkisti lokakuussa 2010 oppaan sosiaalisesti kestävien hankintojen kilpailuttamisesta. Oppaassa komissio antaa selkeästi mahdollisuuden asettaa kilpailutuskriteerejä myös sosiaalisesti kestäville eettisille tuotteille. 7 Reilun kaupan tuotteiden suosimiselle julkisissa hankinnoissa on Euroopan unionin tuki Euroopan parlamentti hyväksyi 6. heinäkuuta 2006 päätöslauselmaesityksen reilusta kaupasta ja kehityksestä (A6-0207/2006), jonka myötä parlamentti antoi täyden tukensa ja käyttökelpoisen määritelmän reilulle kaupalle. Parlamentin päätöslauselmaesityksen kohtien 22 ja 23 mukaan Euroopan julkishallinnon hankintayksiköiden ostovoimaa tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää kasvattamaan reilun kaupan tuotteiden markkinaosuutta. 8 Parlamentin päätöslauselman jälkeen myös Euroopan komissio on ilmaissut tukensa reilulle kaupalle. Keväällä 2009 julkaistussa tiedonannossaan komissio luonnehti reilua kauppaa vastuullisuuden uudisraivaajaksi, jolla on tärkeä rooli kestävän kehityksen edistämisessä Euroopan unionissa. Komissio totesi julkisten hankintojen olevan reilulle kaupalle strategisesti tärkeä markkina. 9 Given the potential contribution of Fair Trade and other trade-related schemes to sustainable development, the Commission will stay engaged and further support such efforts. totesi myös silloinen kauppakomissaari Catherine Ashton, toukokuussa Reilun kaupan järjestelmän positiiviset kehitysvaikutukset on tunnustettu useassa Euroopan unionin julkilausumassa. Unioni on lukuisia kertoja myös suoraan ottanut positiivisen kannan reilun kaupan tuotteiden suosimisesta julkisissa hankinnoissa. Parlamentin päätöslauselma reilusta kaupasta ja kehityksestä (A6-0207/2006), kohta 22: pyytää Euroopan julkisia viranomaisia sisällyttämään reilun kaupan perusteet julkisiin tarjouskilpailuihinsa ja hankintapolitiikkaansa, ja pyytää komissiota edistämään tätä esimerkiksi laatimalla suuntaviivoja reilun kaupan hankintoja varten. EU:n, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden välillä allekirjoittama Cotonoun sopimus, 23. artikla, kohta g: Erityisesti tuetaan kaupan kehittämistä ja reilua kauppaa. Kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunto , kohta 17: muistuttaa, että erityisesti julkisoikeudelliset alueelliset elimet tekevät suuria investointeja tavaramarkkinoihin; kehottaa niitä siksi kiinnittämään tarjouskilpailussaan erityistä huomiota reilun kaupan tuotteisiin. Euroopan komissio asettui toukokuussa 2009 tukemaan reilua kauppaa tiedonannossaan. Komission mielestä julkiset hankinnat ovat tärkeä strateginen markkina reilun kaupan tuotteille, sillä viranomaiset käyttävät noin 16 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta 11. EU:n paikallistahojen poliittinen edustuselin Alueiden komitea esitti vuoden 2010 alussa, että paikallisviranomaiset, EU:n jäsenmaat, Euroopan komissio ja Alueiden komitea yhdistäisivät voimansa tukeakseen reilua kauppaa nykyistä enemmän. Alueiden komitea toivoo paikallisviranomaisille Euroopan laajuista strategiaa reilun kaupan edistämiseen. 5 Eur-lex, C-448/01, viitattu Eur-lex, oikeustapauskokoelma 2002, viitattu viitattu Euroopan parlamentti, Mietintö reilusta kaupasta ja kehityksestä, viitattu Euroopan komissio, tiedonanto viitattu Euroopan komission tiedote , uage=en&guilanguage=en, viitattu viitattu
9 Reilun kaupan edut julkisyhteisöille Kestävän kehityksen edistäminen Reilu kauppa on helppo tapa edistää köyhyyden vähentämistä ja työolojen parantamista kehitysmaissa. Kattavat kriteerit ja luotettava valvonta Reilu kauppa on puolueeton kansainvälinen sertifiointijärjestelmä. Reilun kaupan valvonta on eriytetty kriteerit asettavasta organisaatiosta, ja valvonta on saanut ulkopuolisen ISO 65 -akkreditoinnin. Kansainvälisten sitoumusten täytäntöönpano Reilu kauppa on konkreettinen ja helppo tapa pyrkiä kohti Aalborgin sopimuksessa ja Agenda 21:ssa määriteltyjä tavoitteita. Veronmaksajien tuki Reilun kaupan suosio kasvaa Suomessa ja muualla Euroopassa voimakkaasti. Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta tuntee Reilun kaupan järjestelmän. Järjestelmä on luotettava ja kansainvälisesti arvostettu. Yhä useammat ihmiset haluavat, että heidän verorahojaan käytetään vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan teettämän tutkimuksen (Taloustutkimus 2008) mukaan 84 prosenttia suomalaisista ei halua, että heidän verorahoillaan ostetaan tuotteita, joiden tuotannossa on saattanut esiintyä lapsityövoiman hyväksikäyttöä tai työntekijöiden oikeuksien polkemista. Kansalaisyhteiskunnan tuki Reilun kaupan järjestelmä on saanut alkunsa kansalaisyhteiskunnasta. Suomessa Reilun kaupan edistämisyhdistyksen omistaa sen 30 jäsenjärjestöä, joihin kuuluvat muun muassa Suomen Luonnonsuojeluliitto, ammattiliittojen keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava, Suomen kuluttajaliitto, Marttaliitto, Pellervo-seura ja Kirkon Ulkomaanapu. Reilu kauppa on yleiskäsite Reilu kauppa (englanniksi Fair Trade, suomeksi reilu kauppa ) on yleiskäsite kaupalle, jossa tuottajalle maksetaan kestävän tuotannon kustannukset kattava hinta, taataan mahdollisuus ennakkorahoitukseen ja jossa tuotannolle asetetaan ILO:n sopimuksiin pohjautuvia kriteereitä. Reilun kaupan tuotteet tulevat markkinoille erilaisten reilua kauppaa tukevien järjestöjen tai toimijoiden kautta tai kansainvälisen Reilun kaupan järjestelmän (englanniksi Fairtrade, suomeksi Reilu kauppa ) kautta. Reilun kaupan määritelmään voi tutustua komission reilua kauppaa ja muita eettisiä sertifiointeja koskevassa tiedonannossa 12, reilun kaupan järjestöjen World Fair Trade Organizationin ja Fairtrade Labelling Organizations Internationalin laatimassa Fair Trade Charterissa 13 tai parlamentin resoluutiossa reilusta kaupasta ja kehityksestä 14. Esimerkki Ranskasta Eettisen hankintapolitiikkansa mukaisesti ranskalaiset kunnat Essone ja Fontenay-sous-Bois kilpailuttivat vuoden 2008 aikana reilun kaupan mehuja. Hankintasopimusten kesto oli 1 4 vuotta ja hankinnan vuosittainen arvo euroa. 15 Esimerkki Italiasta Rooman kaupunki Italiassa vaatii sopimuskaudella koulujen ruokailusta vastaavalta catering-yritykseltään reilun kaupan banaaneja, suklaata ja keksejä. Kilpailutus tehtiin viittaamalla teknisissä eritelmissä Euroopan parlamentin päätöslauselmaan reilusta kaupasta ja kehityksestä (A6-0207/2006). Sopimus on merkittävä, sillä se pitää päivittäin sisällään koululaisen ruokailun viitattu viitattu viitattu European Observatory on Fair Trade Public Procurement, viitattu
10 Reilun kaupan tuotteet osaksi julkisia hankintoja Poliittinen sitoumus ostaa reilun kaupan tuotteita Kunnissa Reilu kauppa -sertifioituja tuotteita voidaan helposti ostaa esimerkiksi osana normaaleja tukkujen kanssa tehtyjä hankintasopimuksia eikä Reilu kauppa -sertifioitu tuote ole aina nk. tavallista tuotetta kalliimpi. Edistettäessä eettisiä hankintoja laajemmin olisi kuitenkin kunnissa ja kaupungeissa tärkeää saada työlle myös poliittinen tuki. Kunnanvaltuusto voi tehdä päätöksen siitä, että kunnan hankinnoissa siirrytään käyttämään reilun kaupan tuotteita. Valtuuston päätös antaa hankinnoista vastaaville virkamiehille valtuutuksen reilun kaupan tuotteiden suosimiseen kilpailutuksia tehtäessä. Valtuuston tuki reilun kaupan tuotteille voidaan sisällyttää kunnan omiin hankintaohjeistuksiin tai se voidaan saattaa hankinnoista vastaavien ostajien tietoon erillisenä tiedonantona. Useat suomalaiset kunnat ja kaupungit edistävät Reilua kauppaa Utajärvi, Tampere, Pori, Espoo, Joensuu ja Lohja ovat tehneet poliittisen päätöksen edistää alueellaan Reilua kauppaa. Kunnat ovat siirtyneet omissa tarjoiluissaan Reilun kaupan tuotteisiin ja niille on myönnetty Reilun kaupan arvonimi. Tampereella kaupunginvaltuuston päätös reilun kaupan tuotteiden hankkimisesta tehtiin viittaamalla Euroopan parlamentin päätöslauselmassa (A6-0207/2006) määriteltyihin reilun kaupan periaatteisiin. Esimerkki Espoosta Espoon kaupunki teki vuoden 2009 alussa poliittisen päätöksen hakea Reilun kaupan kaupungin arvonimeä. Päätöksen myötä Espoon ruokapalveluista vastaava Espoo Catering siirtyi kaikissa yli 200 toimipisteessään käyttämään Reilun kaupan kahvia. Espoo Catering ostaa Reilu kauppa -sertifioitua kahvia normaalin sopimustukkunsa kautta. Yleisimpiä argumentteja Reilun kaupan puolesta ja sitä vastaan Kunnissa eettisten näkökohtien sisällyttämistä kilpailutusasiakirjoihin on pelätty usein syyttä. Seuraavassa on esitetty yleisimpiä Reilun kaupan tuotteiden suosimista vastaan esitettyjä väitteitä ja vastauksia niihin. Väite 1. Reilu kauppa ei muuta tuotetta itsessään, eikä sitä näin voi käyttää kilpailutuksessa valintakriteerinä. Hankintalain suppean tulkinnan mukaan sosiaaliset kriteerit tai tuotteen valmistusprosessi eivät vaikuta tuotteen ominaisuuksiin, eikä niitä EU-lainsäädännön mukaan voi vaatia teknisissä eritelmissä. Vastaus: Tuotteen laatuominaisuudet voivat olla myös tuotantoprosessin kautta saavutettavia. Euroopan komissio hyväksyy myös vihreän sähkön huolimatta siitä, ettei se eroa tavanomaisesta sähköstä. Tietyn tuotantoprosessin kautta saavutettavat laatuominaisuudet voivat EU:n komission mukaan olla niin näkyviä kuin näkymättömiä. Vaikkei ero erilailla tuotettuihin tuotteisiin olekaan aina päällepäin näkyvä, on tuote erilainen johtuen esimerkiksi ympäristöystävällisestä tuotantoprosessista. Esimerkkinä tästä ovat mm. luonnonmukaisesti kasvatetut elintarvikkeet tai vihreä sähkö. Kun tuotteen arvo tai laatu muuttuu tuotantoprosessista johtuen, sosiaalisten kriteerien huomioiminen on hyväksyttävää. Komissio on myös vuoden 2010 lokakuussa julkaistussa Buying social -oppaassa ilmaissut selkeästi, että reilun kaupan tuotteet voivat olla hankintojen kohteena. Komission ohjeen mukaan tuotteilta voidaan muun muassa vaatia sitä, että tuottaja on saanut tuotteestaan kohtuullisen korvauksen. Väite 2. Kaikki Reilun kaupan kriteerit eivät liity hankinnan kohteeseen, mikä tekee kilpailutuksesta vaikeaa Kaikkien tarjousasiakirjoissa mainittavien kriteerien tulee liittyä hankittavaan kohteeseen. Erilaisissa keskusteluissa Reilun kaupan tuottajille maksettava takuuhinta ja Reilun kaupan lisä on nostettu Reilun kaupan kriteereistä esiin kilpailutuksen suhteen ongelmallisina, sillä niiden ei ole katsottu liittyvän suoraan hankinnan kohteeseen, eli Reilun kaupan tuotteisiin. 10
11 Vastaus: Komissio nostaa takuuhinnan esiin yhtenä mahdollisena kilpailutuskriteerinä Euroopan komission lokakuussa 2010 julkaisemassa ohjeistuksessa on nostettu selkeästi esiin mahdollisuus käyttää kilpailutuskriteerinä myös Reilun kaupan takuuhintaa tai vastaavaa mekanismia, jolla tuottajille taataan raaka-aineista kestävän tuotannon kattava hinta. 16 Reilun kaupan lisän käyttöä kriteerinä ei ole komission ohjeistuksessa kielletty, eikä vastaavaa tulkintaa ole tehty myöskään kansallisissa hankintoja koskevissa oikeustapauksissa. Väite 3. Reilun kaupan tuotteiden saatavuudessa on ongelmia. Joissain kunnissa Reilun kaupan tuotteita ei ole katsottu voitavan hankkia niiden heikon saatavuuden takia. Esiin on noussut ongelmia, joissa kunnan sopimustukun valikoimissa ei ole ollut tiettyjä tuotteita tai saatavilla olevien Reilun kaupan tuotteiden ominaisuudet eivät ole olleet kunnan käyttöön sopivia. Vastaus: Tuotteet kuuluvat kaikkien suurimpien tukkujen ja päivittäiskauppojen valikoimiin. Reilun kaupan tuotteiden valikoima on viime vuosina kasvanut Suomessa voimakkaasti. Tällä hetkellä erilaisia tuotteita on saatavilla yli 1 700, ja tuotevalikoima laajenee jatkuvasti. Myös Reilun kaupan tuotteiden saatavuus on parantunut, ja ne kuuluvat kaikkien suomalaisten kauppaketjujen ja tukkujen valikoimiin. Suurena ostajana kunnilla on hyvät mahdollisuudet myös pyytää uusia Reilun kaupan tuotteita tukkujen valikoimiin. Julkisilla hankkijoilla on myös tärkeä markkinoita muokkaava rooli. Suurilla ostoillaan kunnat voivat edesauttaa eettisesti kestävien tuotteiden entistä laajempaa leviämistä myös kuluttajamarkkinoille. hankintojen erityinen rooli markkinoiden muokkaajana ja esimerkin näyttäjänä voidaan myös argumentoida, että mahdollinen Reilun kaupan tuotteista tuleva lisähinta ei ole kuntien budjetissa merkittävä. Esimerkiksi Espoossa Reilun kaupan kahvin ja teen käyttöön siirryttiin yli 200 toimipisteessä noin euron lisäkustannuksella vuodessa. Espoo Catering on sittemmin kertonut hintaeron Reilun kaupan ja nk. tavallisten tuotteiden välillä pienentyneen entisestään. Väite 5. Julkisissa hankinnoissa ei voida suosia yksittäistä sertifiointimerkkiä. Hankintalaki ei salli sitä, että tarjousasiakirjoissa viitattaisiin vain yhteen sertifiointimerkkiin. Vastaus: Reilu kauppa ei tarkoita vain tietyllä merkillä varustettujen tuotteiden kauppaa. Se on myös yleiskäsite oikeudenmukaisemmalle maailmankaupalle. Reilu kauppa on yleiskäsite kehitysmaiden tuottajat huomioon ottavalle, oikeudenmukaisemmalle kaupalle ja siitä käytetään termiä reilu kauppa (pienellä r-kirjaimella, englanniksi Fair Trade). Parlamentti on antanut määritelmän reilulle kaupalle päätöslauselmassaan A6-0207/2006 ja myös reilun kaupan parissa toimivat järjestöt ovat määritelleet reilun kaupan yhteisessä Fair Trade Charter :issa 17. Julkiset hankkijat voivat edistää reilua kauppaa käyttämällä tarjousasiakirjoissa esimerkiksi FLO:n alaisen Reilun kaupan järjestelmän (englanniksi Fairtrade) asettamia kriteereitä (ks. sivu 10 11). Väite 4: Reilun kaupan tuotteet ovat kalliita. Joissain kunnissa Reilu kauppa -sertifioitujen tuotteiden valitsematta jättämistä on perusteltu niiden kalliimmalla hinnalla. Vastaus: Hintamielikuva Reilun kaupan tuotteista on usein vanhentunut. Reilu kauppa -sertifioitujen tuotteiden yleistyttyä markkinoilla niiden hinnat nk. tavallisiin tuotteisiin verrattuna ovat laskeneet. Monet julkiset hankkijat ovat huomanneet, että esimerkiksi Reilun kaupan kahvi on suurtalouspuolella ollut paikoitellen jopa halvempaa kuin heillä aikaisemmin käytössä ollut kahvi. Ottaen huomioon julkisten 16 European Commission, 2010, European Commission: Buying social A Guide to Taking Account of Social considerations in Public Procurement, s Fair Trade charter on saatavissa osoitteesta Fair_Trade_Charter.pdf, viitattu
12 Tarjouspyynnön laatiminen Sisällytä vaatimus reilun kaupan periaatteista tarjouspyynnön otsikkoon Viranomaisilla on suuri vapaus valita, mitä tuotteita he haluavat ostaa 18. Hankintayksikön ei tarvitse perustella hankinnan sisältöä, ja hankinnan kohteen määrittelyyn suhteessa hankintatarpeeseen voidaan puuttua vain, jos määrittely on tehty syrjiväksi 19. Edellä mainitun perusteella tarjouspyynnön otsikon valintaa rajoittavat ainoastaan EU-lain perusperiaatteet syrjimättömyydestä sekä palveluiden ja tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta. Edellä mainitut rajoitukset otetaan huomioon otsikkoriviin viittaavissa tarjouspyynnön teknisissä eritelmissä. Tarjouspyynnön otsikon tulee selkeästi määritellä, mitä tuotetta halutaan ostaa, ja näin maininnan reilusta kaupasta voi liittää jo tarjouspyynnön otsikkoon 20, esimerkiksi: Reilun kaupan periaatteiden mukaisesti tuotettu kahvi, tee ja vastaavat tuotteet. Näin määrittelet reilun kaupan tarjouspyynnön sopimusehdoissa Komission vuonna 2010 julkaiseman Buying Social -oppaan mukaan sosiaalisia kriteereitä koskevat ehdot tulee liittää tarjouspyynnön sopimusehtoihin. Tässä kappaleessa on annettu esimerkkejä sopimusehtoihin sopivista Reilun kaupan kriteereistä, joita voidaan soveltaa esimerkiksi ostettaessa kahvia, hedelmiä tai puuvillatuotteita. Esimerkki Reilun kaupan kriteereistä, jotka voidaan liittää tarjousasiakirjan sopimusehtoihin ostettaessa esimerkiksi kahvia tai hedelmiä: Kehitysmaiden pientuottajilta ostettujen tuotteiden osalta on varmistettava, että tuottajalle maksettava hinta on riittävä kattamaan kestävän tuotannon kustannukset. Hinnan tulee kattaa ympäristöystävällisen tuotannon kustannukset sekä mahdollisuuden riittävään palkkatasoon tuottajaorganisaatiossa. Hinnan tulee perustua erilaisten sidosryhmien välillä käytyyn konsultaatioon. Konsultaatiossa tulee huomioida niin tuottajien kuin riippumattomien asiantuntijoiden näkemykset. Kehitysmaissa tuotettavien raaka-aineiden tuotannossa huomioidaan työntekijöiden turvallisuus. Raaka-aineita tuottava yritys tarjoaa maksutta vaarallista työtä tekeville työntekijöilleen asianmukaiset suojavarusteet. Vaarallista työtä esimerkiksi kemikaalien tai koneiden kanssa tekevät työntekijät saavat koulutusta turvallisuusasioissa. Tuotannossa on varmistettu työntekijöiden oikeus järjestäytyä. Raaka-aineita tuottava yritys tunnustaa järjestäytymisoikeuden kirjallisesti ja käytännön toimissaan. Jos alueella ei ole toimivaa ay-liikettä, työntekijöiden tulee muodostaa oma työntekijöiden edustus, joka voi neuvotella työntekijöiden etuja koskevista asioista työpaikan johdon kanssa. Todiste: Tarjoaja voi todistaa tuotteen täyttävän edellä mainitut kriteerit viittaamalla tarjotussa tuotteessa olevaan kansainväliseen Reilu kauppa -sertifiointiin. Tarjoaja voi todistaa kriteerien täyttymisen myös muulla vastaavalla tavalla. 18 European Commission, Buying Green, s Pekkala, 2007, Hankintojen kilpailuttaminen, s EFTA, Fair Procura, s
13
14 Frédéric Raevens Esimerkki Reilun kaupan kriteereistä, jotka voidaan liittää tarjousasiakirjan sopimusehtoihin ostettaessa puuvillatuotteita: Tuotteessa käytettävän raakapuuvillan osalta on varmistettava, että tuottajalle maksettava hinta on riittävä kattamaan kestävän tuotannon kustannukset. Hinnan tulee kattaa ympäristöystävällisen tuotannon kustannukset sekä mahdollisuuden riittävään palkkatasoon tuottajaorganisaatiossa. Em. hinnan tulee perustua erilaisten sidosryhmien välillä käytyyn konsultaatioon. Konsultaatiossa tulee huomioida niin tuottajien kuin riippumattomien asiantuntijoiden näkemykset. Lisäksi tarjoajan tulee antaa todistus siitä, että puuvillatuotteen käsittelyketjun mahdolliset alihankkijat pyrkivät noudattamaan kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksia ja tuotantomaan lakeja ja pyrkivät parantamaan työntekijöiden työskentelyolosuhteita. Puuvillan käsittelyketjun kunkin toimijan osalta todistukseksi tulee tarjota jokin alla luetelluista dokumenteista: 1. WFTO:n jäsensertifikaatti 2. SA8000-sertifikaatti 3. Dokumentaatio yrityksen jäsenyydestä eettisessä vaatehankkeessa (Ethical Trading Initiative, Fair Wear Foundation, Fair Labour Association tai Workers Rights Consortium) 4. Todistus ammattiyhdistysliikkeeltä (TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto) 5. Yrityksen perustamisasiakirjat osoittavat, että yritys on kokonaan työntekijöiden omistama 6. Korkeintaan vuoden vanha ulkopuolisen riippumattoman tahon tekemä tarkastusraportti Todiste: Tarjoaja voi todistaa tuotteen täyttävän kaikki edellä mainitut kriteerit viittaamalla tarjotussa tuotteessa olevaan kansainväliseen Reilu kauppa -sertifiointiin. Tarjoaja voi todistaa kriteerien täyttymisen myös muulla vastaavalla tavalla. 14
15 Lähteet Pekkala, Elise: Hankintojen kilpailuttaminen. Tietosanoma, Jyväskylä, European Commission: Buying social A Guide to Taking Account of Social considerations in Public Procurement. Publications Office of the European Union, Luxembourg, European Commission: Buying green A Handbook on Environmental Public Procurement. [viitattu ] Euroopan komissio: Mietintö reilusta kaupasta ja kehityksestä (A6-0207/2006). NONSGML+REPORT+A DOC+PDF+V0//FI [viitattu ] EFTA Fair Procura: Making Public Authorities and Institutional Buyers Local Actors of Sustainable Development. Brussels, ICLEI: Buy Fair. Guide to the Public Purchasing of Fair Trade products. buyfair_guide_final_www.pdf [viitattu ] Laki julkisista hankinnoista. [viitattu ] AALBORG+10 Kohti kestavää tulevaisuutta -sopimus [viitattu ]
16 Linus Hallgren Reilun kaupan edistämisyhdistys ry Paasivuorenkatu 2A, 5.krs Helsinki p. (09) f. (09) Tämä julkaisu on tuotettu Euroopan unionin tuella. Oppaan asiasisällöstä vastaa kuitenkin täysin julkaisija, eikä tekstissä esitettyjen esimerkkien voida katsoa edustavan EU:n virallisesti hyväksymää laintulkintaa. Reilun kaupan edistämisyhdistys ei ota juridista vastuuta oppaassa esitettyjen esimerkkien lainpitävyydestä ja hankintoja tekeviä tahoja kehotetaan aina tarkistamaan viimeisimmät kansalliset ja alueelliset ohjeistukset hankinta-asiakirjoja laadittaessa.
Reiluja hankintoja. Opas eettisiin julkisiin hankintoihin
Reiluja hankintoja Opas eettisiin julkisiin hankintoihin Sisällysluettelo Esipuhe 3 Miksi ostaa Reilun kaupan tuotteita? 4 Reilu kauppa takaa kehitysmaiden viljelijöiden toimeentulon 4 Kuluttajien kiinnostus
LisätiedotREILU KAUPPA RY Jatta Makkula
REILU KAUPPA RY Jatta Makkula Miten huomioida elintarvikkeiden alkuperä ja sosiaalinen vastuu hankinnoissa? case Reilu kauppa Fairtrade Premium Usage Reilu kauppa ry 31 järjestön omistama yhdistys. Valvoo
LisätiedotJHL tukee Reilua kauppaa. JHL paikallisyhdistyksen vuosikokous 2010
JHL tukee Reilua kauppaa JHL paikallisyhdistyksen vuosikokous 2010 AIHEITA: - Miksi Reilua kauppaa? - Reilu kauppa kunnissa ja työpaikoilla - JHL ja Reilu kauppa - Toimintaa! MIKSI REILUA KAUPPAA? Miksi
LisätiedotKuva: Nathalie Bertrams
Kuva: Nathalie Bertrams Sisällysluettelo 3 4 5 Kuva: Georg Schnellnberger 1 2 1 Euroopan komissio, http://ec.europa.eu/trade/policy/accessing-markets/public-procurement/, haettu 17.7.2014 2 https://www.vm.fi/vm/fi/09_valtiontalous/06_valtionhallinnon_hankintatoimi/index.jsp,
LisätiedotVihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki
Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,
LisätiedotSosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen
Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon
LisätiedotMERKKITEKOJA. Kampanjaesittely
MERKKITEKOJA Kampanjaesittely Agenda Merkkien esittelyt Kampanjaesittely Yrityskumppanit Reilu kauppa Kaikilla ihmisillä on oikeus tulla toimeen omalla työllään myös kehitysmaissa. Reilun kaupan visiona
LisätiedotReilu kauppa ry Paasivuorenkatu 2A, 5 krs. 00530 Helsinki www.reilukauppa.fi 1/5
1/5 2/5 Reilun kaupan periaatteiden mukaan tuotetut tuotteet tunnistaa Reilun kaupan merkistä, joka kertoo kuluttajille, että tuote täyttää kansainväliset Reilun kaupan kriteerit. Reilu kauppa parantaa
LisätiedotHankintadirektiivi uudistuu - Uudistus hankkijan näkökulmasta. 1.4.2014 Liisa Lehtomäki. Hansel Oy. Copyright Hansel Oy
Hankintadirektiivi uudistuu - Uudistus hankkijan näkökulmasta Hansel Oy 1 Ympäristömerkin käyttäminen Direktiiviteksti Artiklassa 43 Merkit Ympäristö, reilu kauppa, luomu. Miten voi käyttää ympäristömerkkiä
LisätiedotJulia 2030 -hanke Julkiset hankinnat -projekti. Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen
Julia 2030 -hanke Julkiset hankinnat -projekti Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ympäristönäkökohdat ja hankintalainsäädäntö Mitä hankintalainsäädännössä säädetään kilpailutusten
LisätiedotMihin Reilua kauppaa tarvitaan?
Reilu kauppa ry 2017 Mihin Reilua kauppaa tarvitaan? Maailmassa on noin 800 miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät nälästä. Osa heistä on pienviljelijöitä, jotka viljelevät ruokaa muille. He saattavat joutua
LisätiedotProfessor Niklas Bruun
Globaalin vastuun toteuttaminen hankintalainsäädännön näkökulmasta Professor Niklas Bruun Tampere 25.10.2012 Globaalia vastuuta reilun kaupan keinoin seminaari Juridiska fakulteten Hankintalainsäädäntö
LisätiedotONNISTU HANKINNASSASI JULKISTEN HANKINTOJEN AMMATTITAITOA ORGANISAATIOSI HYÖDYKSI
ONNISTU HANKINNASSASI JULKISTEN HANKINTOJEN AMMATTITAITOA ORGANISAATIOSI HYÖDYKSI Ju-Ha Consulting Oy 8.11.2017 www.juhaconsulting.fi 1 Vastuulliset elintarvikehankinnat Ruokapalveluhankinnat mahdollisuus
LisätiedotHANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus 23.1.2017 Kaupunginvaltuusto 30.1.2017 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 STRATEGISET ARVOT... 3 Avoimuus... 3 Kestävä kasvu... 3 Kuntalaislähtöisyys... 3 Uudistumisvalmius... 3
LisätiedotHANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...
Lisätiedot*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0383(NLE)
Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0383(NLE) 9.6.2017 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Chilen tasavallan välisen, luonnonmukaisesti
LisätiedotPuhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus
Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Jätehuoltopäivät 2014 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Usein esitettyjä kommentteja hankintalaista
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2133(INI) 18. marraskuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta
LisätiedotElintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki
Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki Vastuulliset julkiset elintarvikehankinnat seminaari Lakimies, VT Jonna Törnroos Uudet hankintalait voimaan 1.1.2017 Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista
LisätiedotSuomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta
Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.
LisätiedotHankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä
Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies, VT Jonna Törnroos Sähköiset viestintävälineet Jäsenvaltioiden on huolehdittava
LisätiedotKansainvälisen kaupan ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan päättäjien, yritysten ja kuluttajien välistä yhteistyötä.
Kansainvälisen kaupan ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan päättäjien, yritysten ja kuluttajien välistä yhteistyötä. Maailmankaupan epäoikeudenmukaisuus voi tuntua kaukaiselta asialta.. Kuitenkin se koskettaa
LisätiedotKAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2003. Marjukka Välimaa. Ympäristöosaston monisteita 49
KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2003 Marjukka Välimaa Ympäristöosaston monisteita 49 Lähdeviite Välimaa M. 2003: Reilun kaupan tuotteiden tarjonta Hämeenlinnassa 2003.-Ympäristöosaston
LisätiedotKAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2004. Jane Ilomäki. Ympäristöosaston monisteita 55
KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 200 Jane Ilomäki Ympäristöosaston monisteita 55 Lähdeviite Ilomäki, J. 200: Reilun kaupan tuotteiden tarjonta Hämeenlinnassa 200 -Ympäristöosaston
LisätiedotElintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki
Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki Vastuulliset julkiset elintarvikehankinnat seminaari Lakimies, VT Jonna Törnroos Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Rådgivningsenheten för offentlig upphandling
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan
LisätiedotNeuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)
LisätiedotHANKINTALAKI UUDISTUU. Elise Pekkala
. HANKINTALAKI UUDISTUU Elise Pekkala 1 Hankintalain uudistustarve Suomen lainsäädäntö perustuu EU:n julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin. Nykyiset hankintalait ovat vuodelta 2007, perusperiaatteet
LisätiedotMEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat
MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen
LisätiedotYmpäristönäkökohdat julkisissa hankinnoissa. Kristian Siikavirta Johtamisen yksikkö - Julkisoikeus
Ympäristönäkökohdat julkisissa hankinnoissa Kristian Siikavirta Johtamisen yksikkö - Julkisoikeus Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat on prosessi, jonka avulla viranomaiset pyrkivät hankkimaan sellaisia
LisätiedotReilun kaupan aarrejahti tuli kaupunkiin tervetuloa mukaan!
Oppilaan materiaali 1/7 Reilu kauppa on olemassa, jotta kaikilla maailman ihmisillä, myös kehitysmaissa, olisi mahdollisuus elättää itsensä omalla työllään. Reilua kauppaa tarvitaan myös siksi, että lapsilla
LisätiedotJuridinen näkökulma sosiaalisiin kriteereihin julkisissa hankinnoissa
Juridinen näkökulma sosiaalisiin kriteereihin julkisissa hankinnoissa 20.3.2012 Saila Eskola PTCServices Oy PTCServices Oy PTCServices Oy on julkisiin hankintoihin ja sopimusoikeuteen erikoistunut asiantuntijatoimisto
LisätiedotKuntaesimerkkinä Oulu
Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka
LisätiedotSUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta
SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.
LisätiedotEU ja julkiset hankinnat
EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen
LisätiedotOikeustapauksia - Teemana tarjoajan soveltuvuus
Oikeustapauksia - Teemana tarjoajan soveltuvuus Kuntamarkkinat 13.-14.9.2017 hankinta-asiantuntija Olli Jylhä Tarjoajan soveltuvuus Hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle Vaatimuksilla
LisätiedotAlustus sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin Kestävien hankintojen vuosiseminaari
Alustus sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin Kestävien hankintojen vuosiseminaari Hansel Oy 1 Sosiaalisesti vastuullinen hankinta Sosiaalisesti vastuullisilla julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan hankintatoimia,
LisätiedotToimittajien menettelyohje
Toimittajien menettelyohje 1 (3) 01/01/2015 Toimittajien menettelyohje Tausta ja tarkoitus Posti on ensisijainen valintasi postin, logistiikan ja verkkokaupan palveluissa. Huolehdimme kaupankäynnin ja
LisätiedotYmpäristömerkintä. Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä
Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä Joutsenmerkin tavoitteet Joutsenmerkki ohjaa ostajia tekemään ympäristön kannalta parempia päätöksiä tuottajia valmistamaan ympäristön kannalta parempia
LisätiedotREILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen
REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 01 Tutkimusraportti 6.11. 01 Merja Lintunen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS REILUN KAUPAN BRÄNDI- JA KAMPANJATUTKIMUS 014 Tutkimuslaitos Taloustutkimus Oy Tutkimuslaitoksen yhteyshenkilöt
LisätiedotLähiruoan sosiaalinen vaikutus
Lähiruoan sosiaalinen vaikutus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 2016 Tampere-talo 6.5.2016 SESSIO: Työkalut sosiaalisen vastuullisuuden huomiointiin Merja Saarinen, Luonnonvarakeskus Julkiset hankinnat
LisätiedotPerussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta 2010/2291(ACI) 2.3.2011 MIETINTÖLUONNOS Euroopan parlamentin ja komission välisen toimielinten sopimuksen tekemisestä
LisätiedotJulkiset hankinnat yhteiskunnallisen yritystoiminnan mahdollistajana ja keinoina työllisyydenhoidossa
Julkiset hankinnat yhteiskunnallisen yritystoiminnan mahdollistajana ja keinoina työllisyydenhoidossa johtaja, hankintapalvelut Timo Martelius 13.05.2011 Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat - miksi? Kunnan
LisätiedotHankinnat ja ympäristö
Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen
LisätiedotKansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009
Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa
LisätiedotKestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso
Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia
LisätiedotHUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET
HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET Hyväksytty kh 8.4.2013 111 Päivitetty kh 18.8.2014 185 HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET 1. Tavoitteet pienhankinnoissa Pienhankinnoilla tarkoitetaan kansallisen
LisätiedotA8-0373/5. Perustelu
7.12.2016 A8-0373/5 5 Johdanto-osan 7 kappale (7) Toimivaltaisten viranomaisten olisi määriteltävä julkisessa henkilöliikenteessä sovellettavien julkisen palvelun velvoitteiden eritelmät. Tällaisten eritelmien
LisätiedotHankintojen parhaat oikeustapaukset Markkinaoikeuden linjaukset kansallisissa hankinnoissa
Hankintojen parhaat oikeustapaukset Markkinaoikeuden linjaukset kansallisissa hankinnoissa Lakimies Jonna Törnroos 1 Kansallisten hankintojen joustovara Kansallisten hankintojen menettelyjen joustavoittaminen
LisätiedotEväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015
Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Minna Heikka Hankinta-asiamies p. 044 718 2921 minna.heikka@is-hankinta.fi Onnistuneen kaupankäynnin lähtökohtia: 2 Tunne tuotteesi Tunne kauppatapa
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2016 1 (5) 328 Valtuutettu Yrjö Hakasen toivomusponsi koskien asiakas- ja potilastietojen käsittelyä Apotissa HEL 2015-013514 T 00 00 03 Esitys päätti merkitä tiedoksi
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 30. heinäkuuta 2012 (30.07) (OR. en) 12991/12 ENV 654 ENT 191 SAATE
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 30. heinäkuuta 2012 (30.07) (OR. en) 12991/12 ENV 654 ENT 191 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2012 Vastaanottaja: Euroopan unionin neuvoston
LisätiedotYmpäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö
Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit
LisätiedotEU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa
EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa FIHTA ry:n kevätseminaari 7.4.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yleistä hankkeesta ja sen aikataulusta EU:n komissio on julkaissut vihreän kirjan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.2.2017 COM(2017) 73 final 2017/0027 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavan kannan vahvistamisesta osapuolten konferenssissa Rotterdamin yleissopimuksen
LisätiedotLähiruokaa kilpailutuksella ammattikeittiöihin. Katja Laukkanen, hankinta-asiamies 18.11.2014
Lähiruokaa kilpailutuksella ammattikeittiöihin Katja Laukkanen, hankinta-asiamies 18.11.2014 1 2 Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Hankinnan tärkeimmät ratkaisut tehdään suunnitteluvaiheessa Hankinta
LisätiedotTIEDOTE Järjestöt: Tullitilastojen läpinäkyvyys auttaisi kitkemään pakkotyötä
TIEDOTE 14.6.2016 1 Järjestöt: Tullitilastojen läpinäkyvyys auttaisi kitkemään pakkotyötä Pakkotyöllä valmistettuja tuotteita voi olla myynnissä suomalaisissa kaupoissa ja ravintoloissa. Yrityskohtaisten
LisätiedotHelpottaako uusi hankintadirektiivi kestävän kehityksen huomioon ottamista?
Helpottaako uusi hankintadirektiivi kestävän kehityksen huomioon ottamista? Motiva, Kestävien hankintojen vuosiseminaari Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Kansainvälisen hankintalainsäädännön
LisätiedotVastuullisuuden huomioiminen julkisissa hankinnoissa. Karolina Lehto, lakimies, Hansel Oy
Vastuullisuuden huomioiminen julkisissa hankinnoissa Karolina Lehto, lakimies, Hansel Oy 12.4.2018 Miksi hankinnan pitäisi olla vastuullista? Hankintalain tavoitteita (2 1-2 mom): Lain tavoitteena on tehostaa
LisätiedotHankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM
Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi
LisätiedotPUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE
Conseil UE KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) AD 5/17 PUBLIC LIMITE CONF-RS 5 LIITTYMISTÄ KOSKEVA ASIAKIRJA Asia: EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN KANTA Luku
LisätiedotKOMISSIO ASETUS (EY) No...
KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista
LisätiedotKestävyys hankinnoissa (hankintalain näkökulma)
Kestävyys hankinnoissa (hankintalain näkökulma) hankinta-asiantuntija Olli Jylhä Kestävä julkinen hankinta Määritelmä Helsingin kaupungin kestävien hankintojen oppaasta: Kestävä julkinen hankinta määritellään
LisätiedotHankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle
Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala 2 Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.
LisätiedotInnovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012
Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta
Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/0278(COD) 5.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle
LisätiedotHankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015
Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Taustaa EU:n julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevat direktiivit uudistettiin
LisätiedotBudjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 9.10.2013 2013/2227(BUD) MIETINTÖLUONNOS neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 8/2013 varainhoitovuodeksi 2013, pääluokka
LisätiedotVihreät IT-hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Timo Rantanen yksikön päällikkö, ICT Hansel Oy
Vihreät IT-hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 yksikön päällikkö, ICT Hansel Oy 1 Vihreät IT-hankinnat Miksi vihreitä julkisia hankintoja? Mitä ovat vihreät julkiset hankinnat? Ympäristöasioiden huomioiminen
LisätiedotVantaan kaupungin tekstiilihankinnat - tekstiilityön tarvikkeet - reilun kaupan puuvilla työvaatteissa
Vantaan kaupungin tekstiilihankinnat - tekstiilityön tarvikkeet - reilun kaupan puuvilla työvaatteissa Salla Koivusalo 4.11.2015 Hankintakeskus Vantaan kaupungin tavoitteet Toteuttaa kuntalakiin, VNK:n
LisätiedotHoitotarvikehankinnat hoitohenkilöstön rooli ja vastuu. www.is-hankinta.fi
Hoitotarvikehankinnat hoitohenkilöstön rooli ja vastuu www.is-hankinta.fi Hankintalaki ja sen tarkoitus Valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2012/0340 (COD) 11407/16 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 19. heinäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:
LisätiedotKestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014
Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Hankintafoorumi 10.4.2014 Sisältö Palvelujen hankkiminen kunnassa Kuntastrategia Hankintaprosessi ISS Palvelut esimerkkinä palveluyrityksestä:
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0150/1. Tarkistus. Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta
1.2.2016 B8-0150/1 1 Johdanto-osan F a kappale (uusi) F a. katsoo, että uusia lainsäädäntöehdotuksia ei pidä hyväksyä niin kauan kuin nykyistä EU:n lainsäädäntöä ja politiikkavälineitä ei ole saatettu
LisätiedotGlobaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa
Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Aktiivisena maailmankansalaisena tässä ajassa Kansainvälistyvä kansanopisto Satu Korpela 28.11.2007 Kestävä kehitys Kansalaisvaikuttajasta aktiiviseksi
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita
6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin
LisätiedotPalveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia
Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Kuntaliiton palveluasumisen opas Kuntatalo 5.11.2012 Katariina Huikko Lakimies Sisältö Toimintaympäristöstä Hankinnan kohteen määrittely Palveluasumisen
LisätiedotHankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset
Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Jonna Törnroos Lakimies, VT Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen
LisätiedotKOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008
KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:
LisätiedotBerner-konsernin toimittajia koskevat eettiset toimintaohjeet
1/5 Berner-konsernin toimittajia koskevat eettiset toimintaohjeet Berner-konsernin yhteistyökumppaneiden ja toimittajien (tästä eteenpäin Toimittaja ) on noudatettava kaikkea soveltuvaa lainsäädäntöä,
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0305/4. Tarkistus. Mireille D'Ornano ENF-ryhmän puolesta
21.10.2015 A8-0305/4 4 Johdanto-osan 7 kappale 7) Syyt, joiden perusteella direktiivillä (EU) 2015/412 muutettiin direktiiviä 2001/18/EY viljelyyn tarkoitettujen muuntogeenisten organismien osalta, pätevät
LisätiedotLähi- ja luomuruoan käytön edistäminen julkisissa hankinnoissa
Lähi- ja luomuruoan käytön edistäminen julkisissa hankinnoissa Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta 27.9.2016 va. kaupunginsihteeri, OTM Tuomo Sallinen Kiuruveden kaupunki Lausunnon lähtökohdat Kiuruveden
LisätiedotMarkus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta
Markus Ukkola TEM Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö Suomessa julkisyhteisöjen ja muiden ns. hankintayksiköiksi laskettavien tahojen on kilpailutettava
Lisätiedot8795/2/16 REV 2 ADD 1 team/rir/ts 1 DRI
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0141 (COD) 8795/2/16 REV 2 ADD 1 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia: AGRI 253 PHYTOSAN 10 AGRILEG 65 CODEC 634 PARLNAT
LisätiedotPIENHANKINTAOHJEET. Hyväksytty: Kunnanhallitus
PIENHANKINTAOHJEET Hyväksytty: Kunnanhallitus 4.2.2019 8 Hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata
LisätiedotSaila Eskola Eeva Kiviniemi Tarja Krakau Erkko Ruohoniemi JULKISET HANKINNAT
Saila Eskola Eeva Kiviniemi Tarja Krakau Erkko Ruohoniemi JULKISET HANKINNAT Alma Talent Helsinki 2017 3., uudistettu painos Copyright 2017 Alma Talent Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus
LisätiedotOut-of-Home GRAAFINEN OHJE REILUN KAUPAN SERTIFIOINTIMERKIN KÄYTTÖ 1.9.2009 ALKAEN
Out-of-Home GRAAFINEN OHJE REILUN KAUPAN SERTIFIOINTIMERKIN KÄYTTÖ 1.9.2009 ALKAEN 1 JOHDANTO Tämä ohjeisto on tarkoitettu Out-of-Home sektorilla toimiville tahoille, jotka käyttävät Reilun kaupan merkkiä
LisätiedotHankinnan sisällön määrittely
Hankinnan sisällön määrittely lakimies Rasmus Ingman Markkinakartoitus sekä ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun Ennen hankintamenettelyn aloittamista voi tehdä markkinakartoituksen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. kesäkuuta 2019 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. kesäkuuta 2019 (OR. en) 9892/19 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto ENV 525 CLIMA 152 AGRI 283 PECHE
LisätiedotHankinnan valmistelu ja hankinnan kohde
Hankinnan valmistelu ja hankinnan kohde Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Lakimies Katariina Huikko Suomen Kuntaliitto Hankintaprosessi, nykytila Hankintasääntelyn mukainen hankintamenettely Valmistelu
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. heinäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. heinäkuuta 2017 (OR. en) 11316/17 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 14. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: ACP 82 WTO 167 UD 184 DELACT 131 Euroopan
LisätiedotTyöllisyyttä edistävät vastuulliset hankintakriteerit Oulun kaupungin hankinnoissa. Saila Lehto Ohjelmakoordinaattori/Projektipäällikkö
Työllisyyttä edistävät vastuulliset hankintakriteerit Oulun kaupungin hankinnoissa Saila Lehto Ohjelmakoordinaattori/Projektipäällikkö Vastuullisten hankintakriteerien lainsäädännöllinen tausta Hankintalaki
LisätiedotKuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö
Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ
LisätiedotKOMISSION DIREKTIIVI (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.5.2019 C(2019) 3580 final KOMISSION DIREKTIIVI (EU) /, annettu 15.5.2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY muuttamisesta yhdenmukaistettujen riski-indikaattoreiden
LisätiedotMIKSI REILUA KAUPPAA TARVITAAN?
MIKSI REILUA KAUPPAA TARVITAAN? Kehitysmaiden viljelijät Yli miljardi ihmistä maailmassa on aliravittuja, suurin osa heistä on kehitysmaiden viljelijöitä. Pienviljelijät eivät aina saa tuotteistaan elinkustannuksia
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU)
21.6.2018 L 158/5 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/886, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2018, Amerikan yhdysvalloista peräisin olevia tiettyjä tuotteita koskevista tietyistä kauppapoliittisista toimenpiteistä
LisätiedotHankintalaki uudistuu kestävät elintarvikehankinnat helpommin?
Hankintalaki uudistuu kestävät elintarvikehankinnat helpommin? Jonna Törnroos Lakimies, varatuomari Kemi Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliitto ry:n ylläpitämä
Lisätiedot