REILUJA HANKINTOJA. opas sosiaalisesti kestäviin julkisiin hankintoihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "REILUJA HANKINTOJA. opas sosiaalisesti kestäviin julkisiin hankintoihin"

Transkriptio

1 REILUJA HANKINTOJA opas sosiaalisesti kestäviin julkisiin hankintoihin

2 Sisällysluettelo Esipuhe 3 Miksi julkisissa hankinnoissa tulisi valita Reilu kauppa -sertifioituja tuotteita? 5 Kasvavaan kehitysmaatuontiin liittyy eettisiä riskejä 5 Reilu kauppa on työkalu kehitysmaatuonnin ongelmiin puuttumiseksi 5 Veronmaksajien kiinnostus Reilua kauppaa kohtaan kasvaa 5 Julkishallinto on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen 6 YK:n ihmisoikeuksien julistus 6 ILO:n sopimukset 6 Lapsen oikeuksien sopimus 6 Agenda 21 6 Aalborgin sopimus 6 Lainsäädännöllinen tausta julkishallinnon sosiaalisesti kestäville hankinnoille 6 Reilun kaupan tuotteiden suosimiselle julkisissa hankinnoissa on Euroopan unionin tuki 8 Reilun kaupan edut julkisyhteisöille 9 Reilun kaupan tuotteet osaksi julkisia hankintoja 10 Poliittinen sitoumus ostaa reilun kaupan tuotteita 10 Yleisimpiä argumentteja reilun kaupan puolesta ja sitä vastaan 10 Tarjouspyynnön laatiminen 12 Sisällytä vaatimus reilun kaupan periaatteista tarjouspyynnön otsikkoon 12 Näin määrittelet reilun kaupan tarjouspyynnön sopimusehdoissa 12 Lähteet 15 Didier Gentilhomme

3 Esipuhe Julkisten hankintojen eettisyys on noussut Suomessa laajaan keskusteluun viimeisen parin vuoden aikana. Useat suomalaiset kunnat ja kaupungit ovat jo sitoutuneet hankintojensa eettisyyden kehittämiseen, ja kansalaisyhteiskunta on noussut vaatimaan tietoa verovaroilla ostettujen tuotteiden alkuperästä. Kuntien hankintayksiköiltä edellytetään yhä enemmän asiantuntemusta ja osaamista, joka liittyy kestävän kehityksen periaatteet huomioivien tarjouspyyntöjen laadintaan. Reiluja hankintoja opas sosiaalisesti kestäviin julkisiin hankintoihin avaa Suomen hankintalakia eettisten hankintaperusteiden näkökulmasta. Julkaisu esittelee erilaisia hankintalain soveltamisesta saatuja ennakkotapauksia, antaa konkreettisia esimerkkejä mahdollisuuksista reilun kaupan suosimiseen julkisissa hankinnoissa sekä käy läpi Euroopan unionissa sosiaalisten erityiskriteerien asettamisesta annettuja ohjeita. Opas on kirjoitettu erityisesti kuntien ja kaupunkien hankkijoille, mutta sitä voidaan soveltaa myös muihin julkisiin hankintoihin. Helsingissä Reilun kaupan edistämisyhdistys ry 3

4 Frédéric Raevens

5 Miksi julkisissa hankinnoissa tulisi valita Reilu kauppa -sertifioituja tuotteita? Kasvavaan kehitysmaatuontiin liittyy eettisiä riskejä Kehitysmaista Suomeen tuotavien tuotteiden osuus on kasvanut koko 2000-luvun ajan voimakkaasti. Esimerkiksi vuonna 2005 tuonti kehitysmaista oli kaikkiaan seitsemän miljardia euroa, ja sen arvo oli kasvanut jo kymmeneen miljardiin euroon vuonna Kasvava kehitysmaatuonti lisää tuotteisiin liittyviä eettisiä riskejä. Miljoonat kehitysmaiden viljelijät ja työntekijät, jotka tuottavat Suomessa päivittäin kulutettavia tuotteita, kuten kahvia, teetä tai hedelmiä, elävät köyhyysrajan alapuolella ja tekevät työtä terveydelle haitallisissa oloissa. Joskus viljelijät joutuvat myymään tuotteensa niin alhaisella korvauksella, että he eivät pysty kattamaan edes kaikkia tuotantokustannuksiaan tai turvaamaan perheelleen kohtuullista elintasoa. Yksittäisen pienviljelijän mahdollisuudet neuvotella hinnoista ovat valitettavan usein olemattomat. Kehitysmaatuotantoon liittyy merkittäviä ihmisoikeusloukkauksia ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusten laiminlyöntiä. ILO:n arvion mukaan maailmassa on noin 215 miljoonaa 5 14-vuotiasta lapsityöntekijää, joista osa työskentelee pakkotyötä muistuttavissa olosuhteissa. Suurin osa lapsityövoiman hyväksikäytöstä tapahtuu maatalouden piirissä. 1 Kehitysmaissa noudatetaan harvoin palkkaukseen liittyvää lainsäädäntöä, järjestäytyminen on kiellettyä ja työolot terveydelle vaarallisia. Globalisoituneessa maailmassa työ- ja ihmisoikeusloukkaukset eivät tapahdu kaukana suomalaisten hankkijoiden ulottumattomissa. Kaikki kehitysmaista tuotavat tuotteet, joiden alkuperää ja valmistusolosuhteita ei tunneta tai valvota, sisältävät eettisen riskin. Näitä riskejä on mahdollista vähentää huomioimalla sosiaalinen kestävyys jo tarjousasiakirjoja laadittaessa. Reilu kauppa on työkalu kehitysmaatuonnin ongelmiin puuttumiseksi Reilu kauppa on kansainvälinen, luotettavasti valvottu sertifiointijärjestelmä, joka on luotu parantamaan kehitysmaiden viljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Tuotteiden tuotannossa noudatetaan seuraavia periaatteita: Monelle Reilun kaupan tuotteelle on määritelty Reilun kaupan takuuhinta, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset. Suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, turvalliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin. Osa Reilun kaupan lisätuloista, Reilun kaupan lisä, käytetään yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin, kuten esimerkiksi koulutukseen tai terveydenhuoltoon. Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty. Tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristökriteereitä. Reilun kaupan ansiosta kehitysmaiden tuottajat pystyvät parantamaan työ- ja elinolojaan. Reilun kaupan tuotteita hankkimalla myös kunnat voivat vaikuttaa kehitysmaissa asuvien ihmisten elämään positiivisesti. Samalla voidaan luotettavasti osoittaa se, että kehitysmaista peräisin olevat tuotteet on viljelty ja valmistettu valvotusti eettisissä oloissa. Veronmaksajien kiinnostus Reilua kauppaa kohtaan kasvaa Reilun kaupan tuotteet kuuluvat yhä useamman suomalaisen ostoskoriin, ja eettinen kuluttaminen kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Suomessa on saatavilla jo yli erilaista Reilun kaupan tuotetta, ja tuotevalikoimaan kuuluu muun muassa kahvia, teetä, mausteita, mehuja, hedelmiä, viinejä, urheilupalloja sekä Reilun kaupan puuvillasta tehtyjä tekstiilejä. Vuonna 2009 Suomi oli henkilöä kohden laskettuna maailman kolmanneksi suurin Reilun kaupan markkina. Taloudellisesta taantumasta huolimatta Reilun kaupan kasvu Suomessa jatkui myös vuonna Näyttääkin siltä, että kuluttajat eivät ole valmiita tinkimään ostojensa eettisyydestä edes taloudellisesti haasteellisina aikoina. Kuluttajat vaativat entistä enemmän eettisyyttä myös julkisilta hankkijoilta. Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan lokakuussa 2008 Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan 84 % suomalaisista ei halua julkisilla varoilla hankittavan tuotteita, joissa on saatettu käyttää hyväksi lapsityövoimaa tai muuten loukata työntekijöiden oikeuksia 2. Reilu kauppa tarjoaa mahdollisuuden hankintoihin, jotka vastaavat suomalaisten arvoja. 1 ILO, viitattu Kepa, viitattu

6 Julkishallinto on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen YK:n ihmisoikeuksien julistus Tärkeimmäksi asiakirjaksi ihmisoikeuksien saralla voidaan kutsua Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 1948 luomaa ihmisoikeuksien julistusta, jonka ovat allekirjoittaneet lähes kaikki maailman valtiot, Suomi mukaan lukien. YK:n ihmisoikeuksien julistus kieltää selkeästi muun muassa pakkotyön käytön sekä takaa oikeuden järjestäytymiseen ja kohtuullisiin työehtoihin. ILO:n sopimukset Keskeisintä työsuojelualan kansainvälistä lainsäädäntöä edustavat Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimukset. ILO on laatinut kaikkiaan noin 70 työsuojelu- ja työterveysalan sopimusta, joista merkittävimpinä voidaan pitää sopimusta työsuojelun ja työolojen kehittämisestä (nro 155), työterveyshuoltosopimusta (nro 161) sekä kemikaalisopimusta (nro 170). Suomi on ratifioinut kaikki keskeiset ILO:n työsuojelun ja työterveyden kehittämiseen liittyvät sopimukset. Lapsen oikeuksien sopimus Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. YK:n yleiskokouksessa 1989 esitelty sopimus on yleisesti hyväksytty käsitys siitä, mitä oikeuksia kaikilla lapsilla tulisi olla. Sopimuksen allekirjoittaneet valtiot tunnustavat lapsen oikeuden tulla suojelluksi taloudelliselta hyväksikäytöltä sekä sellaiselta työnteolta, joka todennäköisesti vaarantaa tai haittaa hänen koulutustaan tai on vahingollista hänen terveydelleen tai ruumiilliselle, henkiselle, moraaliselle tai sosiaaliselle kehitykselleen. Sopimus vaatii määritettävän vähimmäisikärajan tai -rajat lasten työlle sekä tarpeelliset työaikaa ja työoloja koskevat kansalliset säännökset. Agenda 21 Vuonna 1992 pidetyssä Rio de Janeiron YK:n Ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UNCED) päätettiin edistää kestävää kehitystä laatimalla paikallisia Agenda 21 -toimintaohjelmia. Agenda 21 -ohjelman tavoitteisiin kuuluu oman kestävän kehityksen ohjelman saaminen kaikille kunnille. Agenda 21 määrittelee taloudelliset ohjauskeinot yhdeksi tärkeistä askelista kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä. Aalborgin sopimus Aalborgin asiakirja eli eurooppalaisten kaupunkien ja kuntien yhteinen sopimus kestävästä kehityksestä sai alkunsa Euroopan kaupunkien ympäristökokouksessa vuonna Sopimus edellyttää kestävän kehityksen ohjelmaan tähtäävän prosessin käynnistämistä kunnissa yhdessä asukkaiden, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Sopimuksen neljännessä kappaleessa allekirjoittanut kunta lupautuu muun muassa tekemään kestäviä valintoja ja tehokkaasti edistämään kestävää tuotantoa ja kulutusta, erityisesti käyttämällä ympäristömerkittyjä, luomu- ja reilun kaupan tuotteita. 3 Lainsäädännöllinen tausta julkishallinnon sosiaalisesti kestäville hankinnoille Vuonna 2007 Suomessa voimaan tulleen hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Uusi laki panee täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston hankintadirektiivin 2004/18/EY sekä valvontadirektiivin 89/665/ETY2. 4 Vanhasta hankintalaista poiketen uusi laki täsmentää selvästi, että erilaisten ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioon ottaminen hankintasopimuksissa on mahdollista. 3 AALBORG+10 Kohti kestavää tulevaisuutta -sopimus, kestava-kehitys/aalborgin-julistus-ja-sitoumukset/documents/aalborgin%20sitoumukset.pdf [viitattu ] 4 Laki julkisista hankinnoista /

7 Groningenin provinssi sai oikeudelta luvan suosia Reilun kaupan periaatteita Hollantilainen oikeusistuin päätti (Päätös nro 97093/KG ZA ), että julkisissa hankinnoissa saa vaatia Reilun kaupan kriteerien täyttämistä. Oikeuden apua tarvittiin, kun Douwe Egberts -kahvipaahtimo ryhtyi toimenpiteisiin hollantilaista Groningenin provinssia vastaan. Douwe Egbertsin mielestä sen kahvia syrjittiin tarjouskilpailussa, sillä provinssi oli valinnut työpaikoilleen tarjottavaksi Reilun kaupan kahvia. Provinssi perusteli valintaa sillä, että se haluaa hankkia kahvinsa perheviljelijöiltä, jotka saavat tuotteestaan takuuhinnan, hyötyvät pitkistä kauppasuhteista ja saavat mahdollisuuden ennakkorahoitukseen. Oikeuden päätöksellä Groningenin provinssi sai varmis tuksen, että se voi edelleen suosia Reilun kaupan periaat teita hankinnoissaan. Päätös on linjassa Hollannin hallituksen periaatteen kanssa edistää eettisyyttä julkisissa hankinnoissa.

8 Hankintalaki 49: Hankintayksikkö voi asettaa hankintasopimuksen toteuttamiselle erityisehtoja, jotka voivat koskea erityisesti ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia, kuten ammatillista koulutusta työpaikalla, kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusten noudattamista, työoloja ja työehtoja tai vammaisten palvelukseen ottamista. Edellytyksenä on, että ehdot ovat syrjimättömiä ja yhteisöoikeuden mukaisia ja että niistä ilmoitetaan hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Rohkaisevina erityisehtojen asettamisen puolesta puhuvina ennakkotapauksina voidaan pitää Ey-tuomio istuimen tuulisähköä käsitellyttä tapausta C-448/01 Wienstrom 5 sekä julkista liikennettä käsitellyttä tapausta C-513/99 Concordia Bus Finland Oy Ab 6. Edellä mainituissa tapauk sissa tuomioistuin on puoltanut erityisehtojen asettamista ja katsonut kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella tehtävien kestävän kehityksen mukaisten hankintojen ole van yhteisön lainsäädännön mukaisia. Euroopan komissio julkisti lokakuussa 2010 oppaan sosiaalisesti kestävien hankintojen kilpailuttamisesta. Oppaassa komissio antaa selkeästi mahdollisuuden asettaa kilpailutuskriteerejä myös sosiaalisesti kestäville eettisille tuotteille. 7 Reilun kaupan tuotteiden suosimiselle julkisissa hankinnoissa on Euroopan unionin tuki Euroopan parlamentti hyväksyi 6. heinäkuuta 2006 päätöslauselmaesityksen reilusta kaupasta ja kehityksestä (A6-0207/2006), jonka myötä parlamentti antoi täyden tukensa ja käyttökelpoisen määritelmän reilulle kaupalle. Parlamentin päätöslauselmaesityksen kohtien 22 ja 23 mukaan Euroopan julkishallinnon hankintayksiköiden ostovoimaa tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää kasvattamaan reilun kaupan tuotteiden markkinaosuutta. 8 Parlamentin päätöslauselman jälkeen myös Euroopan komissio on ilmaissut tukensa reilulle kaupalle. Keväällä 2009 julkaistussa tiedonannossaan komissio luonnehti reilua kauppaa vastuullisuuden uudisraivaajaksi, jolla on tärkeä rooli kestävän kehityksen edistämisessä Euroopan unionissa. Komissio totesi julkisten hankintojen olevan reilulle kaupalle strategisesti tärkeä markkina. 9 Given the potential contribution of Fair Trade and other trade-related schemes to sustainable development, the Commission will stay engaged and further support such efforts. totesi myös silloinen kauppakomissaari Catherine Ashton, toukokuussa Reilun kaupan järjestelmän positiiviset kehitysvaikutukset on tunnustettu useassa Euroopan unionin julkilausumassa. Unioni on lukuisia kertoja myös suoraan ottanut positiivisen kannan reilun kaupan tuotteiden suosimisesta julkisissa hankinnoissa. Parlamentin päätöslauselma reilusta kaupasta ja kehityksestä (A6-0207/2006), kohta 22: pyytää Euroopan julkisia viranomaisia sisällyttämään reilun kaupan perusteet julkisiin tarjouskilpailuihinsa ja hankintapolitiikkaansa, ja pyytää komissiota edistämään tätä esimerkiksi laatimalla suuntaviivoja reilun kaupan hankintoja varten. EU:n, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden välillä allekirjoittama Cotonoun sopimus, 23. artikla, kohta g: Erityisesti tuetaan kaupan kehittämistä ja reilua kauppaa. Kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunto , kohta 17: muistuttaa, että erityisesti julkisoikeudelliset alueelliset elimet tekevät suuria investointeja tavaramarkkinoihin; kehottaa niitä siksi kiinnittämään tarjouskilpailussaan erityistä huomiota reilun kaupan tuotteisiin. Euroopan komissio asettui toukokuussa 2009 tukemaan reilua kauppaa tiedonannossaan. Komission mielestä julkiset hankinnat ovat tärkeä strateginen markkina reilun kaupan tuotteille, sillä viranomaiset käyttävät noin 16 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta 11. EU:n paikallistahojen poliittinen edustuselin Alueiden komitea esitti vuoden 2010 alussa, että paikallisviranomaiset, EU:n jäsenmaat, Euroopan komissio ja Alueiden komitea yhdistäisivät voimansa tukeakseen reilua kauppaa nykyistä enemmän. Alueiden komitea toivoo paikallisviranomaisille Euroopan laajuista strategiaa reilun kaupan edistämiseen. 5 Eur-lex, C-448/01, viitattu Eur-lex, oikeustapauskokoelma 2002, viitattu viitattu Euroopan parlamentti, Mietintö reilusta kaupasta ja kehityksestä, viitattu Euroopan komissio, tiedonanto viitattu Euroopan komission tiedote , uage=en&guilanguage=en, viitattu viitattu

9 Reilun kaupan edut julkisyhteisöille Kestävän kehityksen edistäminen Reilu kauppa on helppo tapa edistää köyhyyden vähentämistä ja työolojen parantamista kehitysmaissa. Kattavat kriteerit ja luotettava valvonta Reilu kauppa on puolueeton kansainvälinen sertifiointijärjestelmä. Reilun kaupan valvonta on eriytetty kriteerit asettavasta organisaatiosta, ja valvonta on saanut ulkopuolisen ISO 65 -akkreditoinnin. Kansainvälisten sitoumusten täytäntöönpano Reilu kauppa on konkreettinen ja helppo tapa pyrkiä kohti Aalborgin sopimuksessa ja Agenda 21:ssa määriteltyjä tavoitteita. Veronmaksajien tuki Reilun kaupan suosio kasvaa Suomessa ja muualla Euroopassa voimakkaasti. Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta tuntee Reilun kaupan järjestelmän. Järjestelmä on luotettava ja kansainvälisesti arvostettu. Yhä useammat ihmiset haluavat, että heidän verorahojaan käytetään vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan teettämän tutkimuksen (Taloustutkimus 2008) mukaan 84 prosenttia suomalaisista ei halua, että heidän verorahoillaan ostetaan tuotteita, joiden tuotannossa on saattanut esiintyä lapsityövoiman hyväksikäyttöä tai työntekijöiden oikeuksien polkemista. Kansalaisyhteiskunnan tuki Reilun kaupan järjestelmä on saanut alkunsa kansalaisyhteiskunnasta. Suomessa Reilun kaupan edistämisyhdistyksen omistaa sen 30 jäsenjärjestöä, joihin kuuluvat muun muassa Suomen Luonnonsuojeluliitto, ammattiliittojen keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava, Suomen kuluttajaliitto, Marttaliitto, Pellervo-seura ja Kirkon Ulkomaanapu. Reilu kauppa on yleiskäsite Reilu kauppa (englanniksi Fair Trade, suomeksi reilu kauppa ) on yleiskäsite kaupalle, jossa tuottajalle maksetaan kestävän tuotannon kustannukset kattava hinta, taataan mahdollisuus ennakkorahoitukseen ja jossa tuotannolle asetetaan ILO:n sopimuksiin pohjautuvia kriteereitä. Reilun kaupan tuotteet tulevat markkinoille erilaisten reilua kauppaa tukevien järjestöjen tai toimijoiden kautta tai kansainvälisen Reilun kaupan järjestelmän (englanniksi Fairtrade, suomeksi Reilu kauppa ) kautta. Reilun kaupan määritelmään voi tutustua komission reilua kauppaa ja muita eettisiä sertifiointeja koskevassa tiedonannossa 12, reilun kaupan järjestöjen World Fair Trade Organizationin ja Fairtrade Labelling Organizations Internationalin laatimassa Fair Trade Charterissa 13 tai parlamentin resoluutiossa reilusta kaupasta ja kehityksestä 14. Esimerkki Ranskasta Eettisen hankintapolitiikkansa mukaisesti ranskalaiset kunnat Essone ja Fontenay-sous-Bois kilpailuttivat vuoden 2008 aikana reilun kaupan mehuja. Hankintasopimusten kesto oli 1 4 vuotta ja hankinnan vuosittainen arvo euroa. 15 Esimerkki Italiasta Rooman kaupunki Italiassa vaatii sopimuskaudella koulujen ruokailusta vastaavalta catering-yritykseltään reilun kaupan banaaneja, suklaata ja keksejä. Kilpailutus tehtiin viittaamalla teknisissä eritelmissä Euroopan parlamentin päätöslauselmaan reilusta kaupasta ja kehityksestä (A6-0207/2006). Sopimus on merkittävä, sillä se pitää päivittäin sisällään koululaisen ruokailun. 12 viitattu viitattu viitattu European Observatory on Fair Trade Public Procurement, viitattu

10 Reilun kaupan tuotteet osaksi julkisia hankintoja Poliittinen sitoumus ostaa reilun kaupan tuotteita Kunnissa Reilu kauppa -sertifioituja tuotteita voidaan helposti ostaa esimerkiksi osana normaaleja tukkujen kanssa tehtyjä hankintasopimuksia eikä Reilu kauppa -sertifioitu tuote ole aina nk. tavallista tuotetta kalliimpi. Edistettäessä eettisiä hankintoja laajemmin olisi kuitenkin kunnissa ja kaupungeissa tärkeää saada työlle myös poliittinen tuki. Kunnanvaltuusto voi tehdä päätöksen siitä, että kunnan hankinnoissa siirrytään käyttämään reilun kaupan tuotteita. Valtuuston päätös antaa hankinnoista vastaaville virkamiehille valtuutuksen reilun kaupan tuotteiden suosimiseen kilpailutuksia tehtäessä. Valtuuston tuki reilun kaupan tuotteille voidaan sisällyttää kunnan omiin hankintaohjeistuksiin tai se voidaan saattaa hankinnoista vastaavien ostajien tietoon erillisenä tiedonantona. Useat suomalaiset kunnat ja kaupungit edistävät Reilua kauppaa Utajärvi, Tampere, Pori, Espoo, Joensuu ja Lohja ovat tehneet poliittisen päätöksen edistää alueellaan Reilua kauppaa. Kunnat ovat siirtyneet omissa tarjoiluissaan Reilun kaupan tuotteisiin ja niille on myönnetty Reilun kaupan arvonimi. Tampereella kaupunginvaltuuston päätös reilun kaupan tuotteiden hankkimisesta tehtiin viittaamalla Euroopan parlamentin päätöslauselmassa (A6-0207/2006) määriteltyihin reilun kaupan periaatteisiin. Esimerkki Espoosta Espoon kaupunki teki vuoden 2009 alussa poliittisen päätöksen hakea Reilun kaupan kaupungin arvonimeä. Päätöksen myötä Espoon ruokapalveluista vastaava Espoo Catering siirtyi kaikissa yli 200 toimipisteessään käyttämään Reilun kaupan kahvia. Espoo Catering ostaa Reilu kauppa -sertifioitua kahvia normaalin sopimustukkunsa kautta. Yleisimpiä argumentteja Reilun kaupan puolesta ja sitä vastaan Kunnissa eettisten näkökohtien sisällyttämistä kilpailutusasiakirjoihin on pelätty usein syyttä. Seuraavassa on esitetty yleisimpiä Reilun kaupan tuotteiden suosimista vastaan esitettyjä väitteitä ja vastauksia niihin. Väite 1. Reilu kauppa ei muuta tuotetta itsessään, eikä sitä näin voi käyttää kilpailutuksessa valintakriteerinä. Hankintalain suppean tulkinnan mukaan sosiaaliset kriteerit tai tuotteen valmistusprosessi eivät vaikuta tuotteen ominaisuuksiin, eikä niitä EU-lainsäädännön mukaan voi vaatia teknisissä eritelmissä. Vastaus: Tuotteen laatuominaisuudet voivat olla myös tuotantoprosessin kautta saavutettavia. Euroopan komissio hyväksyy myös vihreän sähkön huolimatta siitä, ettei se eroa tavanomaisesta sähköstä. Tietyn tuotantoprosessin kautta saavutettavat laatuominaisuudet voivat EU:n komission mukaan olla niin näkyviä kuin näkymättömiä. Vaikkei ero erilailla tuotettuihin tuotteisiin olekaan aina päällepäin näkyvä, on tuote erilainen johtuen esimerkiksi ympäristöystävällisestä tuotantoprosessista. Esimerkkinä tästä ovat mm. luonnonmukaisesti kasvatetut elintarvikkeet tai vihreä sähkö. Kun tuotteen arvo tai laatu muuttuu tuotantoprosessista johtuen, sosiaalisten kriteerien huomioiminen on hyväksyttävää. Komissio on myös vuoden 2010 lokakuussa julkaistussa Buying social -oppaassa ilmaissut selkeästi, että reilun kaupan tuotteet voivat olla hankintojen kohteena. Komission ohjeen mukaan tuotteilta voidaan muun muassa vaatia sitä, että tuottaja on saanut tuotteestaan kohtuullisen korvauksen. Väite 2. Kaikki Reilun kaupan kriteerit eivät liity hankinnan kohteeseen, mikä tekee kilpailutuksesta vaikeaa Kaikkien tarjousasiakirjoissa mainittavien kriteerien tulee liittyä hankittavaan kohteeseen. Erilaisissa keskusteluissa Reilun kaupan tuottajille maksettava takuuhinta ja Reilun kaupan lisä on nostettu Reilun kaupan kriteereistä esiin kilpailutuksen suhteen ongelmallisina, sillä niiden ei ole katsottu liittyvän suoraan hankinnan kohteeseen, eli Reilun kaupan tuotteisiin. 10

11 Vastaus: Komissio nostaa takuuhinnan esiin yhtenä mahdollisena kilpailutuskriteerinä Euroopan komission lokakuussa 2010 julkaisemassa ohjeistuksessa on nostettu selkeästi esiin mahdollisuus käyttää kilpailutuskriteerinä myös Reilun kaupan takuuhintaa tai vastaavaa mekanismia, jolla tuottajille taataan raaka-aineista kestävän tuotannon kattava hinta. 16 Reilun kaupan lisän käyttöä kriteerinä ei ole komission ohjeistuksessa kielletty, eikä vastaavaa tulkintaa ole tehty myöskään kansallisissa hankintoja koskevissa oikeustapauksissa. Väite 3. Reilun kaupan tuotteiden saatavuudessa on ongelmia. Joissain kunnissa Reilun kaupan tuotteita ei ole katsottu voitavan hankkia niiden heikon saatavuuden takia. Esiin on noussut ongelmia, joissa kunnan sopimustukun valikoimissa ei ole ollut tiettyjä tuotteita tai saatavilla olevien Reilun kaupan tuotteiden ominaisuudet eivät ole olleet kunnan käyttöön sopivia. Vastaus: Tuotteet kuuluvat kaikkien suurimpien tukkujen ja päivittäiskauppojen valikoimiin. Reilun kaupan tuotteiden valikoima on viime vuosina kasvanut Suomessa voimakkaasti. Tällä hetkellä erilaisia tuotteita on saatavilla yli 1 700, ja tuotevalikoima laajenee jatkuvasti. Myös Reilun kaupan tuotteiden saatavuus on parantunut, ja ne kuuluvat kaikkien suomalaisten kauppaketjujen ja tukkujen valikoimiin. Suurena ostajana kunnilla on hyvät mahdollisuudet myös pyytää uusia Reilun kaupan tuotteita tukkujen valikoimiin. Julkisilla hankkijoilla on myös tärkeä markkinoita muokkaava rooli. Suurilla ostoillaan kunnat voivat edesauttaa eettisesti kestävien tuotteiden entistä laajempaa leviämistä myös kuluttajamarkkinoille. hankintojen erityinen rooli markkinoiden muokkaajana ja esimerkin näyttäjänä voidaan myös argumentoida, että mahdollinen Reilun kaupan tuotteista tuleva lisähinta ei ole kuntien budjetissa merkittävä. Esimerkiksi Espoossa Reilun kaupan kahvin ja teen käyttöön siirryttiin yli 200 toimipisteessä noin euron lisäkustannuksella vuodessa. Espoo Catering on sittemmin kertonut hintaeron Reilun kaupan ja nk. tavallisten tuotteiden välillä pienentyneen entisestään. Väite 5. Julkisissa hankinnoissa ei voida suosia yksittäistä sertifiointimerkkiä. Hankintalaki ei salli sitä, että tarjousasiakirjoissa viitattaisiin vain yhteen sertifiointimerkkiin. Vastaus: Reilu kauppa ei tarkoita vain tietyllä merkillä varustettujen tuotteiden kauppaa. Se on myös yleiskäsite oikeudenmukaisemmalle maailmankaupalle. Reilu kauppa on yleiskäsite kehitysmaiden tuottajat huomioon ottavalle, oikeudenmukaisemmalle kaupalle ja siitä käytetään termiä reilu kauppa (pienellä r-kirjaimella, englanniksi Fair Trade). Parlamentti on antanut määritelmän reilulle kaupalle päätöslauselmassaan A6-0207/2006 ja myös reilun kaupan parissa toimivat järjestöt ovat määritelleet reilun kaupan yhteisessä Fair Trade Charter :issa 17. Julkiset hankkijat voivat edistää reilua kauppaa käyttämällä tarjousasiakirjoissa esimerkiksi FLO:n alaisen Reilun kaupan järjestelmän (englanniksi Fairtrade) asettamia kriteereitä (ks. sivu 10 11). Väite 4: Reilun kaupan tuotteet ovat kalliita. Joissain kunnissa Reilu kauppa -sertifioitujen tuotteiden valitsematta jättämistä on perusteltu niiden kalliimmalla hinnalla. Vastaus: Hintamielikuva Reilun kaupan tuotteista on usein vanhentunut. Reilu kauppa -sertifioitujen tuotteiden yleistyttyä markkinoilla niiden hinnat nk. tavallisiin tuotteisiin verrattuna ovat laskeneet. Monet julkiset hankkijat ovat huomanneet, että esimerkiksi Reilun kaupan kahvi on suurtalouspuolella ollut paikoitellen jopa halvempaa kuin heillä aikaisemmin käytössä ollut kahvi. Ottaen huomioon julkisten 16 European Commission, 2010, European Commission: Buying social A Guide to Taking Account of Social considerations in Public Procurement, s Fair Trade charter on saatavissa osoitteesta Fair_Trade_Charter.pdf, viitattu

12 Tarjouspyynnön laatiminen Sisällytä vaatimus reilun kaupan periaatteista tarjouspyynnön otsikkoon Viranomaisilla on suuri vapaus valita, mitä tuotteita he haluavat ostaa 18. Hankintayksikön ei tarvitse perustella hankinnan sisältöä, ja hankinnan kohteen määrittelyyn suhteessa hankintatarpeeseen voidaan puuttua vain, jos määrittely on tehty syrjiväksi 19. Edellä mainitun perusteella tarjouspyynnön otsikon valintaa rajoittavat ainoastaan EU-lain perusperiaatteet syrjimättömyydestä sekä palveluiden ja tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta. Edellä mainitut rajoitukset otetaan huomioon otsikkoriviin viittaavissa tarjouspyynnön teknisissä eritelmissä. Tarjouspyynnön otsikon tulee selkeästi määritellä, mitä tuotetta halutaan ostaa, ja näin maininnan reilusta kaupasta voi liittää jo tarjouspyynnön otsikkoon 20, esimerkiksi: Reilun kaupan periaatteiden mukaisesti tuotettu kahvi, tee ja vastaavat tuotteet. Näin määrittelet reilun kaupan tarjouspyynnön sopimusehdoissa Komission vuonna 2010 julkaiseman Buying Social -oppaan mukaan sosiaalisia kriteereitä koskevat ehdot tulee liittää tarjouspyynnön sopimusehtoihin. Tässä kappaleessa on annettu esimerkkejä sopimusehtoihin sopivista Reilun kaupan kriteereistä, joita voidaan soveltaa esimerkiksi ostettaessa kahvia, hedelmiä tai puuvillatuotteita. Esimerkki Reilun kaupan kriteereistä, jotka voidaan liittää tarjousasiakirjan sopimusehtoihin ostettaessa esimerkiksi kahvia tai hedelmiä: Kehitysmaiden pientuottajilta ostettujen tuotteiden osalta on varmistettava, että tuottajalle maksettava hinta on riittävä kattamaan kestävän tuotannon kustannukset. Hinnan tulee kattaa ympäristöystävällisen tuotannon kustannukset sekä mahdollisuuden riittävään palkkatasoon tuottajaorganisaatiossa. Hinnan tulee perustua erilaisten sidosryhmien välillä käytyyn konsultaatioon. Konsultaatiossa tulee huomioida niin tuottajien kuin riippumattomien asiantuntijoiden näkemykset. Kehitysmaissa tuotettavien raaka-aineiden tuotannossa huomioidaan työntekijöiden turvallisuus. Raaka-aineita tuottava yritys tarjoaa maksutta vaarallista työtä tekeville työntekijöilleen asianmukaiset suojavarusteet. Vaarallista työtä esimerkiksi kemikaalien tai koneiden kanssa tekevät työntekijät saavat koulutusta turvallisuusasioissa. Tuotannossa on varmistettu työntekijöiden oikeus järjestäytyä. Raaka-aineita tuottava yritys tunnustaa järjestäytymisoikeuden kirjallisesti ja käytännön toimissaan. Jos alueella ei ole toimivaa ay-liikettä, työntekijöiden tulee muodostaa oma työntekijöiden edustus, joka voi neuvotella työntekijöiden etuja koskevista asioista työpaikan johdon kanssa. Todiste: Tarjoaja voi todistaa tuotteen täyttävän edellä mainitut kriteerit viittaamalla tarjotussa tuotteessa olevaan kansainväliseen Reilu kauppa -sertifiointiin. Tarjoaja voi todistaa kriteerien täyttymisen myös muulla vastaavalla tavalla. 18 European Commission, Buying Green, s Pekkala, 2007, Hankintojen kilpailuttaminen, s EFTA, Fair Procura, s

13

14 Frédéric Raevens Esimerkki Reilun kaupan kriteereistä, jotka voidaan liittää tarjousasiakirjan sopimusehtoihin ostettaessa puuvillatuotteita: Tuotteessa käytettävän raakapuuvillan osalta on varmistettava, että tuottajalle maksettava hinta on riittävä kattamaan kestävän tuotannon kustannukset. Hinnan tulee kattaa ympäristöystävällisen tuotannon kustannukset sekä mahdollisuuden riittävään palkkatasoon tuottajaorganisaatiossa. Em. hinnan tulee perustua erilaisten sidosryhmien välillä käytyyn konsultaatioon. Konsultaatiossa tulee huomioida niin tuottajien kuin riippumattomien asiantuntijoiden näkemykset. Lisäksi tarjoajan tulee antaa todistus siitä, että puuvillatuotteen käsittelyketjun mahdolliset alihankkijat pyrkivät noudattamaan kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksia ja tuotantomaan lakeja ja pyrkivät parantamaan työntekijöiden työskentelyolosuhteita. Puuvillan käsittelyketjun kunkin toimijan osalta todistukseksi tulee tarjota jokin alla luetelluista dokumenteista: 1. WFTO:n jäsensertifikaatti 2. SA8000-sertifikaatti 3. Dokumentaatio yrityksen jäsenyydestä eettisessä vaatehankkeessa (Ethical Trading Initiative, Fair Wear Foundation, Fair Labour Association tai Workers Rights Consortium) 4. Todistus ammattiyhdistysliikkeeltä (TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto) 5. Yrityksen perustamisasiakirjat osoittavat, että yritys on kokonaan työntekijöiden omistama 6. Korkeintaan vuoden vanha ulkopuolisen riippumattoman tahon tekemä tarkastusraportti Todiste: Tarjoaja voi todistaa tuotteen täyttävän kaikki edellä mainitut kriteerit viittaamalla tarjotussa tuotteessa olevaan kansainväliseen Reilu kauppa -sertifiointiin. Tarjoaja voi todistaa kriteerien täyttymisen myös muulla vastaavalla tavalla. 14

15 Lähteet Pekkala, Elise: Hankintojen kilpailuttaminen. Tietosanoma, Jyväskylä, European Commission: Buying social A Guide to Taking Account of Social considerations in Public Procurement. Publications Office of the European Union, Luxembourg, European Commission: Buying green A Handbook on Environmental Public Procurement. [viitattu ] Euroopan komissio: Mietintö reilusta kaupasta ja kehityksestä (A6-0207/2006). NONSGML+REPORT+A DOC+PDF+V0//FI [viitattu ] EFTA Fair Procura: Making Public Authorities and Institutional Buyers Local Actors of Sustainable Development. Brussels, ICLEI: Buy Fair. Guide to the Public Purchasing of Fair Trade products. buyfair_guide_final_www.pdf [viitattu ] Laki julkisista hankinnoista. [viitattu ] AALBORG+10 Kohti kestavää tulevaisuutta -sopimus [viitattu ]

16 Linus Hallgren Reilun kaupan edistämisyhdistys ry Paasivuorenkatu 2A, 5.krs Helsinki p. (09) f. (09) Tämä julkaisu on tuotettu Euroopan unionin tuella. Oppaan asiasisällöstä vastaa kuitenkin täysin julkaisija, eikä tekstissä esitettyjen esimerkkien voida katsoa edustavan EU:n virallisesti hyväksymää laintulkintaa. Reilun kaupan edistämisyhdistys ei ota juridista vastuuta oppaassa esitettyjen esimerkkien lainpitävyydestä ja hankintoja tekeviä tahoja kehotetaan aina tarkistamaan viimeisimmät kansalliset ja alueelliset ohjeistukset hankinta-asiakirjoja laadittaessa.

JHL tukee Reilua kauppaa. JHL paikallisyhdistyksen vuosikokous 2010

JHL tukee Reilua kauppaa. JHL paikallisyhdistyksen vuosikokous 2010 JHL tukee Reilua kauppaa JHL paikallisyhdistyksen vuosikokous 2010 AIHEITA: - Miksi Reilua kauppaa? - Reilu kauppa kunnissa ja työpaikoilla - JHL ja Reilu kauppa - Toimintaa! MIKSI REILUA KAUPPAA? Miksi

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Juridinen näkökulma sosiaalisiin kriteereihin julkisissa hankinnoissa

Juridinen näkökulma sosiaalisiin kriteereihin julkisissa hankinnoissa Juridinen näkökulma sosiaalisiin kriteereihin julkisissa hankinnoissa 20.3.2012 Saila Eskola PTCServices Oy PTCServices Oy PTCServices Oy on julkisiin hankintoihin ja sopimusoikeuteen erikoistunut asiantuntijatoimisto

Lisätiedot

Reilun kaupan aarrejahti tuli kaupunkiin tervetuloa mukaan!

Reilun kaupan aarrejahti tuli kaupunkiin tervetuloa mukaan! Oppilaan materiaali 1/7 Reilu kauppa on olemassa, jotta kaikilla maailman ihmisillä, myös kehitysmaissa, olisi mahdollisuus elättää itsensä omalla työllään. Reilua kauppaa tarvitaan myös siksi, että lapsilla

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

TIEDOTE Järjestöt: Tullitilastojen läpinäkyvyys auttaisi kitkemään pakkotyötä

TIEDOTE Järjestöt: Tullitilastojen läpinäkyvyys auttaisi kitkemään pakkotyötä TIEDOTE 14.6.2016 1 Järjestöt: Tullitilastojen läpinäkyvyys auttaisi kitkemään pakkotyötä Pakkotyöllä valmistettuja tuotteita voi olla myynnissä suomalaisissa kaupoissa ja ravintoloissa. Yrityskohtaisten

Lisätiedot

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 01 Tutkimusraportti 6.11. 01 Merja Lintunen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS REILUN KAUPAN BRÄNDI- JA KAMPANJATUTKIMUS 014 Tutkimuslaitos Taloustutkimus Oy Tutkimuslaitoksen yhteyshenkilöt

Lisätiedot

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa FIHTA ry:n kevätseminaari 7.4.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yleistä hankkeesta ja sen aikataulusta EU:n komissio on julkaissut vihreän kirjan

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/0278(COD) 5.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.

Lisätiedot

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 9.10.2013 2013/2227(BUD) MIETINTÖLUONNOS neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 8/2013 varainhoitovuodeksi 2013, pääluokka

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0279(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0279(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/0279(COD) 5.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.8.2016 COM(2016) 523 final 2016/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Islannin välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Hankinnan sisällön määrittely

Hankinnan sisällön määrittely Hankinnan sisällön määrittely lakimies Rasmus Ingman Markkinakartoitus sekä ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun Ennen hankintamenettelyn aloittamista voi tehdä markkinakartoituksen

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

Innovatiivinen hankintaprosessi

Innovatiivinen hankintaprosessi Innovatiivinen hankintaprosessi Mikä se on ja miten se tehdään? Kuntatalo 4.5.2015 Katariina Huikko johtava lakimies Mikä on innovaatio? Hankintalain valmistelutyöryhmän mietintö TEM 37/2015, 4 : Innovaatio

Lisätiedot

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Aktiivisena maailmankansalaisena tässä ajassa Kansainvälistyvä kansanopisto Satu Korpela 28.11.2007 Kestävä kehitys Kansalaisvaikuttajasta aktiiviseksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto Tilataan, Luomua! Jaakko Nuutila Sisältö Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto 1 Luomu nyt Suomi on jäljessä muista maista

Lisätiedot

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 30.5.2012 2011/0430(COD) LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUIDEN KILPAILUTUS MUISTILIITTO ry (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö ) pyytää tarjousta Hilmailmoituskanavassa julkaistun hankintailmoituksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN TYTÄRYHTEISÖIDEN TALOUSTOIMINTOJEN KILPAILUTUS. Kilpailutuksella valitaan yksi sopimustoimittaja ja yksi varatoimittaja.

ESPOON KAUPUNGIN TYTÄRYHTEISÖIDEN TALOUSTOIMINTOJEN KILPAILUTUS. Kilpailutuksella valitaan yksi sopimustoimittaja ja yksi varatoimittaja. TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN TYTÄRYHTEISÖIDEN TALOUSTOIMINTOJEN KILPAILUTUS 1. Hankinnan kohde ja kuvaus Espoon kaupunki pyytää tarjousta Espoon kaupungin tytäryhteisöiden taloustoimintojen hoito.

Lisätiedot

MIKSI REILUA KAUPPAA TARVITAAN?

MIKSI REILUA KAUPPAA TARVITAAN? MIKSI REILUA KAUPPAA TARVITAAN? Kehitysmaiden viljelijät Yli miljardi ihmistä maailmassa on aliravittuja, suurin osa heistä on kehitysmaiden viljelijöitä. Pienviljelijät eivät aina saa tuotteistaan elinkustannuksia

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Sosiaalisista näkökohdista julkisissa hankinnoissa

Sosiaalisista näkökohdista julkisissa hankinnoissa Oulun kaupunki Hallintokunta Yksikkö - 2005 Sosiaalisista näkökohdista julkisissa hankinnoissa Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -seminaari 14.10.2009 Oulu Palvelupäällikkö Juha Jalkanen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO EUROOPAN UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 6.11.2014 JOIN(2014) 37 final 2014/0323 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS Syyrian tilanteen johdosta

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 4. lokakuuta 2001 PE 298.408/16-22 KOMPROMISSITARKISTUKSET 16-22 Mietintöluonnos (PE 298.408) Stefano Zappalà Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.10.2015 COM(2015) 512 final 2015/0241 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta TIR-yleissopimuksen hallinnollisessa komiteassa esitettävästä kannasta TIR-carnet

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Hallitus 7.4.2014, OHEISMATERIAALI 7 JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Pääsääntöisesti kunnan tulee hoitaessaan tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla antaa tehtävä

Lisätiedot

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä!

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä! Ohjelman esittely Tavoittele luomutähteä! Vapaasti mutta luotettavasti Portaat luomuun ohjelma on vapaaehtoinen hallinnoi EkoCentria ja rahoittaa MMM ensimmäinen vaihe käynnistyi vuonna 2002 ohjelma on

Lisätiedot

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä 6. Kilpailukohteet 7. Kaluston ja palvelun

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN OPPILASKULJE- TUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ

HÄMEENKYRÖN OPPILASKULJE- TUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ HÄMEENKYRÖN OPPILASKULJE- TUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ 2 TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 1 TARJOUSPYYNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 OSTAJA... 3 2 HANKINTAMENETTELY... 3 3 TARJOUSPYYNNÖN KOHDE... 3 4 TARJOAJAN KELPOISUUS...

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

hallinto-oikeuden, erityisesti informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen ICT-hankintojen vastuut kunnissa

hallinto-oikeuden, erityisesti informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen ICT-hankintojen vastuut kunnissa hallinto-oikeuden, erityisesti informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori ICT-hankintojen vastuut kunnissa HANKINNAN SUUNNITTELU: KUKA VASTAA? HANKINTAMENETTELY: KUKA VASTAA? HANKINTAPÄÄTÖS: KUKA

Lisätiedot

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA Sopimuspuolet korostavat olevan tärkeää, että nykyiset sopimuspuolet ja uudet

Lisätiedot

Liikennekaaren vaikutukset hankintalakiin

Liikennekaaren vaikutukset hankintalakiin Liikennekaaren vaikutukset hankintalakiin Liikenne- ja viestintävaliokunta 13.10.2016 Esityksen sisältö 1. Hankintaan liittyvät lainsäädännön soveltamisalakysymykset 2. Liikennekaaren mukaiset hankinnan

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin

Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin 1 Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin Hankintatoiminnasta strateginen menestystekijä -hanke Hankinta-asiamies Päivi Halonen Tutkittua Pohjois-Karjalassa arviolta 56 % n. 200 miljoonan euron hankinnoista

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

"4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta

4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 22. lokakuuta 2007 (23.10) (OR. fr) CIG 3/1/07 REV 1 COR 2 OIKAISU ILMOITUKSEEN Lähettäjä: HVK:n puheenjohtajisto Päivämäärä: 22. lokakuuta 2007

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12225/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto N 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM

Lisätiedot

KATEAINEIDEN HANKINTA 2012

KATEAINEIDEN HANKINTA 2012 TARJOUSPYYNTÖ 1 (7) KATEAINEIDEN HANKINTA 2012 Hankintayksikkö Espoon kaupunki,., 02070 ESPOON KAUPUNKI. Tarjouspyyntö Espoon Kaupunkitekniikka-liikelaitos pyytää tarjoustanne viheralueiden rakentamiseen

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 27. kesäkuuta 2001 PE 294.969/1-10 TARKISTUKSET 1-10 LAUSUNTOLUONNOS: Luis Berenguer Fuster (PE 294.969) PUOLAN HAKEMUS

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Hankintamenettely Pienhankinta Hankinnan arvo ei ylitä julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettua kansallista kynnysarvoa.

Hankintamenettely Pienhankinta Hankinnan arvo ei ylitä julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettua kansallista kynnysarvoa. 16.2.2012 TARJOUSPYYNTÖ MASTONOSTIMESTA Äänekosken kaupunki pyytää Teiltä tarjouksen käytetystä siististä mastonostimesta tarjouspyyntöliitteen mukaisesti. Tarjous koskee kaupungin kulttuuritalolle (Kalevankatu

Lisätiedot

Hankintadirektiivit - ja käytäntö

Hankintadirektiivit - ja käytäntö Hankintadirektiivit - ja käytäntö Työ- ja elinkeinoministeriön ja Julkisten hankintojen neuvontayksikön järjestämä direktiiviuudistuksen info- ja kuulemistilaisuus hankintayksiköille ja yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. helmikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. helmikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. helmikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0328 (NLE) 5882/17 UD 17 SPG 8 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin, Sveitsin,

Lisätiedot

PIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA

PIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA PIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA HANKINTASTRATEGIAN TAVOITE JA TEHTÄVÄT Hankintastrategian tavoitteena on ohjata hankintojen johtamista, suunnittelua ja toteuttamista kunnan sisällä siten, että julkiset

Lisätiedot

Tilaajavastuulain huomioiminen julkisissa hankinnoissa

Tilaajavastuulain huomioiminen julkisissa hankinnoissa Tilaajavastuulain huomioiminen julkisissa hankinnoissa Marko Rossi Hankinta-asiantuntija 8.3.2016 Tilaajavastuulain suhde hankintalakiin Tilaajavastuulaki ei lähtökohtaisesti vaikuta hankintalainsäädännön

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 36/2015 Antopäivä: 10.11.2016 Hakija on ulkomaan

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta.

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. EY-tuomioistuin: Lakko-oikeus ei ole ehdoton Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. Syynä olivat merihenkilökunnan palkat ja edut

Lisätiedot

Päiväpolun leikkipuiston rakentaminen

Päiväpolun leikkipuiston rakentaminen 1 (5) LIITE 1 TARJOAJAA KOSKEVAT SOVELTUVUUSVAATIMUKSET Tarjouslomake, palautetaan täytettynä tarjouksen liitteenä Päiväpolun leikkipuiston rakentaminen Tarjoajan nimi: OHJEET Tämä on tarjouslomake, joka

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2012 COM(2012) 641 final 2012/0304 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona Euroopan unionin ja Kiinan kansantasavallan välillä vuoden 1994 tullitariffeja

Lisätiedot

JULKISET HANKINNAT Miksi ja miten osallistua? Valtimo

JULKISET HANKINNAT Miksi ja miten osallistua? Valtimo 1 JULKISET HANKINNAT Miksi ja miten osallistua? Valtimo 11.5.2016 Hankinta-asiamies Päivi Halonen 2 Mikä julkinen hankinta? Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja,

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.6.2013 COM(2013) 452 final 2013/0220 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS eräiden oikeusalan säädösten, joissa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta 8.2.2017 A8-0026/9 9 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvosto on ryhtynyt käsittelemään Bosnia ja Hertsegovinan EUjäsenyyshakemusta ja että sille on toimitettu asiasta kysely, ja odottaa

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.6.2013 COM(2013) 484 final 2013/0226 (COD) C7-0205/13 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS sisävesiväylien/sisävesiliikenteen tavarakuljetusten tilastoista annetun

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven SOPIMUS Euran kunnan ja Sirkka Surven välillä koskien Euran keskustan osayleiskaavasta Turun hallinto-oikeuteen jätettyä valitusta 13.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA... 3 2 VIRKISTYSALUEEKSI KAAVOITETUN

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja

Lisätiedot

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1365/2016 9.12.2016 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final 2016/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot