TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 2 2015"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI Kaikki pääsevät katsomaan Kunta 10 -tuloksia Henkilöstö saa liikuntakortin 7 Leenan ja Raijan haaveissa siintää vaellus Roomaan 8 VILKKU

2 NÄIN SEN NÄIN Sote-ammattilaisia tarvitaan HANNA LEPPÄNEN Suomessa on valmisteltu sote-uudistusta jo vuosien ajan ja jälleen sille on otettu aikalisä. Tähän on useita syitä, eikä vähäisin ole se, että kyse on suurimmasta suomalaiseen kuntakenttään kohdistuneesta uudistuksesta sitten kuntien ja seurakuntien tehtävien erottamisen ja kunnallislain säätämisen. Muutoksen suuruudesta kertoo esimerkiksi se, että kunnat käyttävät sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen noin puolet vuosibudjeteistaan. Koko maan sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelee noin henkilöä. Perustuslaki takaa kuntien itsemääräämisoikeuden. Lähidemokratian toteutuminen on perusteltua turvata, eivätkä asiantuntijatkaan ole yksimielisiä uudistuksen toteuttamistavasta. Uudistukselle asetetut tavoitteet on jokaisen helppo edelleen allekirjoittaa: väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen koko Kaikkea kehittämistä ei voi pysäyttää odottamaan. maassa, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen sekä kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen. Tärkeitä asioita meille jokaiselle. Edelleen varmasti kysytään, tuleeko uudistus todella ja kuinka meidän käy. Itse ajattelen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus toteutuu Suomessa jossakin muodossa joka tapauksessa. Suomalainen yhteiskunta on niin suurten haasteiden edessä kestävyysvajeen ja väestön ikääntymisen takia, että muutoksia tarvitaan. Samaan hengenvetoon voi todeta, että niin tarvitaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muun kuntakentän ammattilaisia. Muutosten keskellä on oleellista luottaa omaan osaamiseensa ja siihen, että paikka löytyy myös uudistuksen jälkeen. Myös kunnissa tehtävää kehittämistyötä täytyy jatkaa. Kuten olemme huomanneet, uudistukset voivat venyä, eikä meillä ole varaa pysäyttää kaikkea kehittämistä odottamaan uudistuksen jälkeistä aikaa. Yhtenä esimerkkinä tästä voisi mainita kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin välisen yhteistyön ja työnjaon eteenpäin viemisen. Muutokset synnyttävät aina epävarmuutta, mutta muutos on myös mahdollisuus. Valtakunnallisesti katsottuna pelissä ei ole enempää eikä vähempää kuin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus, joten siksikin meidän on tärkeää suhtautua muutoksiin terveen kriittisesti ja positiivisen uteliaana. Taru Kuosmanen Tilaajapäällikkö, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen SISÄLTÖ 12 Kehukaappi tuo hyvää mieltä työyhteisöön 14 Marko ja Pasi ovat harvinaisia hakkureita SUSANNA LYLY Anna opettaa Amurissa 16 VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 51. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kau punki, PL 487, Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen tai VILKKU INTER NETISSÄ /vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L SEU RAAVA VILKKU ilmestyy huhtikuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 8. huhtikuuta mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Hanna Leppänen. Leena Salminen ja Raija Arasalo suunnittelevat vaeltavansa seuraavan kerran Roomaan. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle. 2 VILKKU

3 TAPETILLA TEKSTIT Tuuli Oinonen KUVA Hanna Leppänen Jokainen voi tutustua Kunta 10 -kyselyn tuloksiin Kunta 10 -tutkimuksen tulokset ovat ensimmäistä kertaa koko henkilöstön luettavissa Looran etusivulla olevasta linkistä. Silti kaikkien työyhteisöjen on keskusteltava työhyvinvointitutkimuksen tuloksista myös yhdessä. Tutkimustuloksia kannattaa hyödyntää. Työyhteisön on hyvä miettiä, mitä se voi itse tehdä tilanteensa hyväksi ja mistä hakea tarvittaessa apua kehittämistyöhön, sanoo työhyvinvointipäällikkö Sami Uusitalo henkilöstö yksiköstä. Omia tuloksia on mahdollista verrata oman toimialan, kaupungin ja koko Suomen tuloksiin. Tulosten avulla voi arvioida työhyvinvoinnin tilaa sekä nähdä oman yksikön vahvuuksia ja kehityskohteita. Tampereella tapahtuu paljon muutoksia, ja työntekijät kokevat, etteivät pääse vaikuttamaan päätösten tekemiseen. Noin puolet vastaajista ilmoitti, että omaa työtä koskevat muutokset tulevat yleensä yllättäen, ilman mahdollisuutta vaikuttaa niihin. Lisäksi tapahtuneet muutokset koettiin negatiivisempina kuin ennen. Henkilöstön pitää saada osallistua päätöksentekoon. On tärkeää, että henkilöstöä otetaan tulevaisuudessa nykyistä parem- > Koulut ja päiväkodit etsivät arkityön parannuskeinoja Vanhan kirjastotalon musiikkisalissa voidaan keskustella Kunta 10 -tutkimuksen tuloksista. Silloin salissa on pyöreät pöydät ja pöydissä paperiset pöytäliinat, joihin voidaan kirjoittaa omia ajatuksia, kertoo henkilöstöjohtaja Riitta Hannelius. Kunta 10 -kyselyn tulokset käydään tarkasti läpi kouluissa ja päiväkodeissa. Päiväkotien johtajat, koulujen rehtorit ja hallinto tiimien esimiehet käsittelevät noin työntekijän kanssa oman työ yhteisönsä tuloksia ja miettivät yhdessä kehittä miskohteita. Tavoitteena on löytää konkreettisia toimia arkityön parantamiseksi. Työ edellyttää koko työyhteisön osallistumista ja sitä, että löydetään yh tei nen tavoite, johon kaikki voivat sitoutua, sanoo henkilöstöpäällikkö Riitta Hannelius varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hallinnosta. Yhteisen keskustelun jälkeen päiväkotien johtajat kokoavat kehittä mis - kohteet toimintasuunnitel miin ja rehtorit koulujen lukuvuosisuunnitel miin. Suunnitelmiin nostetaan vähintään yksi tavoite Kunta 10 -kyselyn pohjalta. Keskustelujen jälkeen hallinto miettii konkreettisia tavoitteita Learning Cafessa. Se on meille tuttu koko henkilöstön osal listumista tukeva me ne tel mä, jossa kukin voi ilmaista mie li pi teen sä vapaasti turvallisessa ilmapiiris sä, Han nelius selvittää. Menetelmässä edetään kahvila tunnelmassa pyöreiden pöytien ääressä, joissa on tarjolla myös naposteltavaa. Ryhmät kirjoittavat aiheeseen liittyvistä kysymyksistä ajatuksiaan paperiseen pöytäliinaan. Merkin kuuluessa vaihdetaan seuraavan kysymyksen pariin ja jatketaan keskustelua ja ideointia. Kouluissa, päiväkodeissa ja hallin nossa pyritään tekemään mahdollisim man tarkka kuvaus tavoitteista. Tavoitteiden toteutumista seurataan. Jos tode taan, että tavoitteiden toteutumiseksi tar vitaan ulkopuolista tukea, voidaan esimerkiksi hankkia työnohjausta. Huolelliseen käsittelyyn ja seu rantaan päädyttiin, koska Tampereen Kunta 10 -tutkimuksessa selvisi, että puolet työntekijöistä kokee, ettei tuloksia ole käsitelty. Meillä on odottava tunnelma. Moni on käynyt aktiivisesti katsomassa tuloksia ja niistä on puhuttu käytävillä ja kahvipöydissä. Kritiikkiä on noussut, mikä on hyvä, koska se edellyttää sitä, että asioihin puututaan. Vilkku seuraa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen Kunta 10 -kyselyn tulosten käsittelyä ja hyödyntämistä. VILKKU

4 TAPETILLA TEKSTIT Jaana Kalliomäki KUVAT Susanna Lyly > Käytössä nyt alueellinen tiimijako Vammaispalvelutoimisto siirtyi vuoden alussa alueelliseen tiimimin mukaan omaa työtä koskevaan kehittämistyöhön ja muutosten valmisteluun, korostaa Uusitalo. Kunta 10 -tutkimus Tutkimus selvittää joka toinen vuosi kunta-alan henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä työelämän vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Vuonna 2014 kyselyyn vastasi Tampereen kaupungin työntekijää eli 69 % henkilöstöstä. Vuonna 2012 vastaajia oli (74 %). Kunta 10 -tutkimus on Työterveyslaitoksen johtama monivuotinen tutkimus, jossa seurataan henkilöstön hyvinvointia ja työelämän kehittymistä 11 kunnassa. Työterveyslaitos raportoi tulokset ainoastaan niistä työyksiköistä, joissa on vähintään 10 vastaajaa. Tietosuojasyistä lähijohtamista (esimiestuki ja kohtelun oikeudenmukaisuus), itseen kohdistuvaa syrjintää ja työnantajan vaihtamista käsittelevien kysymyssarjojen tulokset annetaan, jos vastaajia on ollut vähintään 50. Työpaikkojen ilmapiiri on parantunut tasaisesti Päätöksenteon oikeudenmukaisuuden kokemus on hieman laskenut. Työntekijät kokevat päätöksenteon epäoikeudenmukaisemmaksi kuin esimies- tai johtoasemassa työskentelevät. Epäoikeudenmukaisen tuntuinen johtaminen on yhteydessä huonoksi koettuun terveyteen, psyykkiseen kuormittuneisuuteen ja masennukseen. Vastaavasti oikeudenmukaisena pidetyn johtamisen on havaittu suojaavan lyhyiltä ja pitkiltä sairauspoissaoloilta. Lisäksi työntekijät, jotka kokevat johtamisen työpaikalla oikeudenmukaisena, palaavat nopeammin pitkiltä sairauslomilta. Kunta 10 -tutkimuksen tuloksia pitäisi pystyä käyttämään johtamisessa samalla tavoin kuin muitakin työkaluja. Näistä asioista ei kannata tehdä liian vaikeita, Uusitalo sanoo. Tampereen kaupungin työpaikkojen ilmapiiri on parantunut tasaisesti kuuden vuoden ajan. Työpaineet lisääntyneet, sairauslomat vähentyneet Kunta 10 -tuloksista ja alkuvuonna valmistuneesta Tampereen toimintamallin arviointiraportista näkyy samanlaisia kehittämiskohteita. On kehitettävä johtamisen ja esimiestyön tapoja, jotka rakentuvat luottamukselle ja avoimuudelle. Työpaineet ja -stressi ovat Kunta 10 -tutkimuksen mukaan lisääntyneet. Työperäisen stressin ehkäisemiseksi työpaikoilla täytyy kiinnittää huomiota työnkuvien selkeyteen sekä työstä aiheutuvan paineen ja työn hallinnan väliseen tasapainoon. Moni työhyvinvointimittarin luvuista on aiempaa parempi. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet samoin kuin työtapaturmien määrä. Myös eläkkeelle jäädään varhennetusti entistä harvemmin, kertoo Uusitalo. Väkivallan kokemukset ovat vähentyneet. Erityisesti henkisen väkivallan määrä on vähentynyt edelliseen kyselykertaan verrattuna. Tutkimuksen mukaan työntekijöiden halu jatkaa omassa työssään on parantunut. Lisäksi entistä useampi uskoo jatkavansa työssään eläkeikään asti ja suosittelisi kaupunkia työnantajana ystävälleen, iloitsee henkilöstösuunnittelija Satu Kuivasto. Uusitalo ja Kuivasto kiertävät kevään aikana jokaisen toimintayksikön johtoryhmässä puhumassa Kunta 10 -tutkimuksen tuloksista. Kannustamme käyttämään tuloksia hyödyksi henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien laadinnassa. Selvitämme myös, tarvitaanko kehittämistyöhön sparrausta, Kuivasto toteaa. Jokaisen esimiehen on käytävä yksikkönsä Kunta 10 -kyselyn tulokset läpi työpaikalla. Henkilöstöyksikkö seuraa yksikköjen Kunta 10 -tulosten käsittelytilannetta ja tiedottaa siitä Loorassa. Kyselyn tulosten perusteella sovitut kehittämiskohteet ja toimenpiteet laaditaan yhdessä henkilöstön kanssa. Yksikköjen kehittämiskohteista koostetaan 2 4 toimialakohtaista kehittämiskohdetta. Kehittämistoimenpiteet esitellään kaupungin johdolle toukokuussa. Sähköinen hakemus madalsi paperipinot Vammaispalvelun hakemukset on voinut helmikuun alusta alkaen lähettää sähköisesti. Paperinpyörityksen vähenemistä on tervehditty vammaispalvelutoimistossa ilolla. Toivomme, että hakemuksia tulisi mahdollisimman paljon säh köisesti. Se nopeuttaa käsittelyä. Ei tarvitse levitellä paperiarsenaalia pöydälle, ja myös postittamista jää pois. Olemme käsitelleet täällä aika valtaisaa määrää papereita, kertoo sähköistä asiointia työstänyt sosiaalityöntekijä Leena Köykkä. Asiakas kirjautuu palveluun kaupungin verkkosivujen kautta henkilökohtaisella pankki tunnuksella tai mobiilivarmenteella. Palvelussa voi tehdä sekä vam - maispalveluhakemuksen että vam - maispalvelulain mukaisen kuljetuspalveluhakemuksen. Siellä voi lähettää myös hakemuksen liitteet, ja halutessaan sinne saa päätöksen. Kirjallinen hakumahdollisuus säilyy edelleen, mutta haluamme tarjota myös tämän sähköisen asiointikanavan asiakkaillemme. Siitä on tullut jo paljon myönteistä palautetta, myös järjestöiltä, Köykkä toteaa. Hän uskoo, että nettihakemus vähentää hakemuksiksi tulkittavia sähköposteja. Se pienentää tietosuojariskiä ja helpottaa osaltaan henkilökunnan työtä. Sähköpostin lähettäjiltä on usein pitänyt pyytää lisäselvitystä ja tarvittaessa kirjallinen hakemus. 4 VILKKU

5 < Hakemukset tipahtelevat vammaispalvelutoimistoon nyt myös sähköisesti. Sosiaalityöntekijät Leena Köykkä (vas.), Riika Sihvola, Anna Lemmetyinen, Sanna Koivukangas ja Päivi Kantell (edessä) ovat tyytyväisiä paperipinojen pienenemiseen. Hervannan terveysaseman lääkäri Raija Ahonen pitää tietojen lähettämistä potilaalle tekstiviestillä nopeana ja vaivattomana. jakoon työntekijöiden tavoitettavuuden parantamiseksi. Sosiaalityöntekijät ja kehitysvammaisten kuntoutusohjaajat muodostavat nyt kolme tiimiä: etelä, itä ja länsi. Asiakkuus määräytyy postinumeron perusteella. Sosiaalityöntekijät Päivi Kantell, Anna Lemmetyinen ja Sanna Koivukangas kertovat, että muutos on tuonut mukanaan uuden opettelua. Aikaisemmin työntekijät hoitivat joko kehitysvammahuollon tai vammaispalvelun tehtäviä, nyt kaikki hoitavat molempia. Tämä parantaa palvelujen saatavuutta ja työn jakamista. Jokaisella tiimillä on oma yhteissähköposti. Asiakkaan ei siis tarvitse yhteyttä ottaessaan tietää, kuka hänen asioitaan hoitaa. Poissaoloa voi paikata joku toinen tiimiläinen. Vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon yhdistäminen on hoidettu sisäisellä koulutuksella ja opastuksella. Kanta-Sarviksella sijaitsevassa vammaispalvelutoimistossa työskentelee yhdeksän sosiaalityöntekijää ja kolme kuntoutusohjaajaa, joista kaksi on osa-aikais ta ja yksi kokoaikainen. Neljän hengen toimistotiimi hoitaa laskuja, asiakasneuvontaa ja kehitysvammaisten välitystilejä. Työtiimiin kuuluu lisäksi Oriveden vammaispalvelusta vastaava sosiaaliohjaaja. Toimiston puhelinajat ovat kello 9 10 keskiviikkoa lukuun ottamatta. Terveystietoja näppärästi tekstiviestillä Terveyskeskuslääkäri Raija Ahonen naputtelee tiedon laboratoriotuloksista tietokoneelleen. Yhdellä klikkauksella viesti lähtee potilaan kännykkään ja tämä voi lukea, että kaikki on kunnossa. Hervannan terveysasemalla työskentelevä Ahonen on ottanut terveydenhuollon tekstiviestipalvelun omakseen. Käytän sitä aika paljon. Se on helppo ja nopea. Vaihtoehto on puhelinaika, mutta siihen kuluu yleensä enemmän aikaa, Ahonen tiivistää. Tekstiviestillä potilaalle voi lähettää hoitoon liittyvää tietoa laboratoriotulosten lisäksi esimerkiksi röntgenkuvista. Myös muistutuksen ajanvarauksesta saa kännykkään. Palvelun käytöstä tehdään asiakkaan kanssa sopimus. Lääkäri kirjoittaa tietokoneelle hoitoviestin, jonka järjestelmä lähettää asiakkaan numeroon tämän varaamana tekstiviestiaikana. Ajanvarausmuistutus lähtee järjestelmästä automaattisesti. Ahosen mukaan viestien vastaanottamista suosivat erityisesti nuoret ja keski-ikäiset, mutta myös monet ikäihmiset. Kovin monimutkaista asiaa tekstiviestiin ei voi sisällyttää, sillä 160 merkkiin ei mahdu paljon. Siihen ei myöskään voi laittaa mitään henkilökohtaista eikä yksityiskohtaista tietoa. Sen sijaan voi lähettää esimerkiksi maininnan, että hoitosuunnitelma ei muutu, otetut verikokeet kunnossa, Ahonen kertoo. Peruuttamattomat varaukset vähenevät Tekstiviestipalvelu on ollut käytössä kaupungin terveydenhuollossa jo usean vuoden ajan. Ahkerimmin sitä käytetään opiskeluterveyden huollossa ja vastaanottotoiminnassa. Projektipäällikkö Päivi Hodgson tietohallinnosta muistuttaa, että kaikki Pega sosjärjestelmää käyttävät yksi köt voivat lähettää hoitovies tejä. Automaattiset ajanvarausmuistutukset ovat mahdollisia monessa yksikös sä, mutta eivät toistaiseksi kaikissa. Palvelun halua vat yksiköt voivat ottaa yhteyttä Päivi Hodgsoniin. Hodgson on samaa mieltä tekstiviestipalvelun eduista kuin Raija Ahonen. Käytöstä hyötyvät sekä henkilökunta että asiakas. Se on paljon nopeampaa kuin soittaminen ja selkiyttää oman työjärjestyksen laatimista. Ajanvarausmuistutukset vähentävät peruuttamattomia varauksia. Asiak kaalle käytäntö merkitsee parempaa palvelua, hän tähdentää. Olemme järjestäneet yksiköille viestien lähettämisestä koulutusta, ja järjestämme tarvittaessa lisää. Puolen tunnin koulutukseen voi osallistua omalta tietokoneelta. VILKKU

6 TAPETILLA TEKSTIT Päivi Stenroos KUVITUS Hanna Leppänen Tampereella on kehitetty tiedolla johtamista jo parikymmentä vuotta, ja nyt siinä ollaan selvästi uuden ajan kynnyksellä. Tiedosta ei ole pulaa, mutta nyt on ymmärretty se, että pelkkä järjestelmässä oleva tieto ei vielä auta, sitä pitää hyödyntää, toteaa kesäkuussa muodostetun tietoyksikön vetäjä Sari Mäntylä. Tietoyksikön tehtävänä on juuri tiedon hyödyntämisen kehittäminen, tukeminen ja helpottaminen. Kaupungin toiminta tuottaa valtavasti tietoa, raportteja, arviointeja, tutkimuksia ja käytännön kokemuksia. Jo ta pahtuneen raportoinnista on kuitenkin vielä matkaa todelliseen tiedolla johtamiseen. Tietoa pitää pystyä analysoimaan ja jalostamaan niin, että sen avulla voi ennustaa tulevaa ja mitata esimerkiksi vaikuttavuutta. Tämä on iso asia julkisella sektorilla, jossa on tärkeää löytää vaikuttavimmat tavat toimia, Mäntylä sanoo. Herkullista tietoa Tietoyksikkö laittaa parhaillaan kuntoon tiedolla johtamisen perustaa. Sen jälkeen päästään toden teolla analytiikan ja ennustettavuuden äärelle; Sari Mäntylän arvion mukaan vuoden, parin kuluessa. Silloin johtamisen tueksi on tarjolla luotettavaa tietoa hyödynnettävässä muodossa, jota Mäntylä kutsuu herkulliseksi. Ihmiset ovat jo tottuneet siihen, että esimerkiksi säätiedot saa kännykästä helposti näkyville. Samalla tavoin pitäisi pystyä esittämään myös päätöksenteossa tarvittavat tiedot. Nopeasti, reaaliaikaisesti ja mahdollisuuksien mukaan visuaalisesti sen sijaan, et- Tietoyksikkö luo mahdollisuuksia tiedolla johtamiseen tä niitä pitää metsästellä pitkään erilaisista järjestelmistä. Herkullisuuden lisäksi Mäntylä korostaa oikean kokoista tietoa. Mitä korkeammalla päätöksenteon tasolla ollaan, sitä laajempia tilannekuvia johtamisen avuksi on voitava tarjota. Laajakantoisia päätöksiä ei kannata perustaa nippelitietoon. Toimintakenttä on monimutkaistunut viime vuosien aikana ja vauhti kiihtyy. Esimerkiksi palveluja tuottavat niin kaupungin omat yksiköt, yhdistykset kuin yrityksetkin. Ei tätä kokonaisuutta millään muulla pysty hallitsemaan kuin tiedolla, Mäntylä sanoo. Yksi tietoyksikön hankkeista on ns. kärkitietojen tunnistaminen. Tavoitteena on tunnistaa valtavasta tietomäärästä ne keskeiset kärkitiedot, joita johtamisessa tarvitaan. Voi olla, että tulevaisuudessa jokainen johtotehtävissä oleva saa näytölleen tietonäkymän, jossa oman työn kannalta keskeiset tiedot ovat helposti saatavilla ja syvennettävissä. Tiedolla johtaminenhan on pohjimmiltaan sitä, että tekee saamastaan aineistosta löydöksiä, päätelmiä ja niiden perusteella päätöksiä. Se tapahtuu yksiköissä, ja meidän tehtävämme tietoyksikössä on luoda sille mahdollisuudet, Mäntylä kiteyttää. Oikeita palveluja oikeaan aikaan Tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen terveyden ja toimintakyvyn edistämisen tilaajayksiköstä kertoo käytännön esimerkin tiedolla johtamisesta. Yksiköllä on meneillään hanke, jossa käydään läpi sosiaali - ja terveyspalvelujen moninaista asiakasdataa yhdessä Aalto- yliopiston kanssa. On olemassa joukko asiakkaita, jotka käyttävät paljon erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta ne eivät kuitenkaan paranna asiakkaan hyvinvointia vastaavasti, Kuosmanen kertoo. Tiedon louhinnan ja data-analyysin avulla on tarkoitus tunnistaa tämä asiakasjoukko ja selvittää, miten heille voisi tarjota Sari Mäntylä klikkaa auki Hervannan asukkaiden määrää havainnollistavan kuplan Tampereen väkiluvun jakaantumista esittävästä kaaviosta.väkilukutietoa löytyy internetosoitteesta oikeita, vaikuttavia palveluja oikeaan aikaan. Kuosmanen korostaa, että esimerkiksi perussairautensa vuoksi kalliita hoitoja tarvitsevat tulevat edelleenkin saamaan hoitonsa. Data ei syrjäytä käytännön kokemusta ja asiantuntemusta päätöksenteossa, mutta sen hyödyntämiseksi halutaan luoda työkalu jokapäiväiseen käyttöön. Suurien tietomassojen analysointi voi myös nostaa esille näkö kulmia, jotka muuten jäisivät helposti huomaamatta. Yksikkömme on tästä hankkeesta innostunut, koska sen avulla voimme saada laajempaa faktatietoa ja kokonaiskuvaa työmme pohjaksi, Kuosmanen sanoo. 6 VILKKU

7 Tampere ja sairaanhoitopiiri aikovat uudistaa työnjakoaan Toimintamalli uudistuu Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tiivistävät sosiaali- ja terveys - palvelujen yhteistyötä. Uudistuksella pyritään sujuvampaan toimintaan, eikä tavoitteena ole vähentää henkilökuntaa. Hatanpään sairaalan kuvantamistoiminta aiotaan yhdistää osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskusliikelaitosta vuoden 2016 alusta. Myös Hatanpään sairaalan ja Taysin urologian palvelut yhdistetään ja toiminta keskitetään siirtymä vaiheen jälkeen kokonaan Taysiin. Vastaavasti rintasyöpäleikkauksia tehdään jatkossa vain Hatanpäällä, ja sairaanhoitopiirin ja kaupungin sukupuolitautien poliklinikat yhdistetään. Suunnitteilla on niin ikään kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteinen hankinta- ja logistiikkayhtiö sekä työterveyshuollon yhtiö, johon aiotaan yhdistää sairaanhoitopiirin ja kaupungin työterveyshuollon palvelut. Urologisia palveluja on tuotettu Pirkanmaalla Taysissa, Hatanpäällä, Valkeakoskella ja Vammalassa. Hatanpää on vastannut pääasiassa tamperelaisten potilaiden diagnostiikasta ja perusurologiasta. Nyt tavoitteena on muodostaa Taysiin urologiakeskus, jonka henkilöstö koostuu nykyisistä osaajista. Rintasyöpäleikkauksia on tähän asti tehty Taysissa ja Hatanpäällä. Yhdistämällä yksiköt on mahdollista luoda Suomen toiseksi suurin rintasyöpäleikkausten yksikkö. Hankinta- ja logistiikkapalvelujen yhdistämisellä on arvioitu saavutettavan noin 10 miljoonan euron hyöty vuodessa. Päällekkäisten rakenteiden purkamisella on arvioitu alkuvaiheessa olevan noin miljoonan euron vaikutus. Johtaja Kari Hakari Tampereen toimintamalli uudistetaan Tampere projektissa. Uudistetun organisaation toiminta alkaa , poliittisten toimielinten osalta Uudistuksen tavoitteet ja keskeiset linjaukset viedään valtuuston päätettäväksi Tämän jälkeen kesäkuussa siirrytään täsmennysvaiheeseen, jolloin selvitetään, että linjaukset ovat käytännössä toteutettavissa. Kaupungin henkilöstö halutaan aktiivisesti mukaan uudistustyöhön. Toivomme mahdollisimman laajaa keskustelua. Henkilöstön näkemysten selvittämiseksi hyödynnetään sähköisiä osallistumismuotoja ja keskustelutilaisuuksia. Uudistamistyötä viedään eteenpäin avoimesti, pormestari Anna-Kaisa Ikonen sanoo. Uudistamisen etenemistä voi seurata Loorasta toimintamallin kehittäminen -sivulta, joka löytyy strategia ja kehittäminen -sisältökanavan alta: strategia ja kehittäminen > toimintamallin kehittäminen. Kaupungin nettisivuilta aiheeseen liittyvää aineistoa löytyy Hallinto ja talous -osion alta toimintamalli-sivustolta. Henkilöstön liikuntaa aiotaan tukea 100 euron liikuntakortilla Tampereen kaupunki tukee tänä vuonna henkilöstön liikuntaharrastuksia 100 euron liikuntakortilla. Kortti tulee käyttöön, kun aikataulu vahvistuu kilpailutuksella valitun palveluntarjoajan kanssa. Tarkemmat ohjeet liikuntakortin käytöstä kerrotaan myöhemmin Loorassa. Henkilöstön liikuntaa ja työhyvinvointia halutaan tukea ottamalla käyttöön liikuntakortti. Tämä on konkreettinen positiivinen viesti ja kiitos henkilöstölle hyvin tehdystä työstä, pormestari Anna- Kaisa Ikonen sanoo. Kaupungin viime vuoden tulos muodostui 19,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vielä välitilinpäätöksessä elokuussa 2014 tuloksen ennustettiin jäävän 44 miljoonaa euroa miinukselle. Myönteinen taloudellinen kehitys koostui monista eri tekijöistä, mutta kaupungin henkilöstön rooli säästöjen saavuttamisessa oli keskeinen. Viime vuoden hyvän kehityksen takia henkilöstöä halutaan kannustaa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa hyvinvointia lisäävällä henkilöstöetuudella. Liikuntakortin käyttöönotosta päätettiin maaliskuun alussa vuoden 2014 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä kaupunginhallituksessa. Henkilöstön palkitsemisen periaatteet on vahvistettu henkilöstöjaostossa vuonna Palkitsemisen kokonaisuus koostuu erilaisista palkitsemisen ja kannustamisen muodoista, kuten rahallisesta palkitsemisesta ja henkilöstöetuuksista. Tavoitteena on muuttaa palkitsemiskokonaisuus aiempaa paremmin työtuloksiin perustuvaksi sekä uudistaa myös henkilöstöetuuksien kokonaisuutta. Henkilöstöyksikkö valmis telee tätä työtä, ja siinä tullaan huomioimaan myös kokemukset liikuntakortin käytöstä. Henkilöstön kehittämispäällikkö Jaana Villilä-Vakkilainen tampere.fi, VILKKU

8 Keskiajan pyhiinvaeltajien Konsernihallinnon henkilöstöryhmän erikoissuunnittelija Leena Salminen ja suhdetoimintasihteeri Raija Arasalo ihastelevat Museokeskus Vapriikin kevään uutta näyttelyä. Tunnelmallisessa näyttelytilassa pää see tutustumaan suomalaisten keskiajalla tekemiin pyhiinvaelluksiin. Aihepiiri on naisille läheinen, koska kaksi vuotta sitten he vaelsivat ensimmäistä kertaa yli sata kilometriä Pohjois-Espanjan Santiago de Compostelaan. Olimme molemmat halunneet jo pitkään lähteä pyhiinvaellusmatkalle. Uudet kokemukset ja itsensä voittaminen olivat tärkeimmät syyt lähtöön, Raija Arasalo kertoo. Vapriikin näyttelyn kuvissa pyhiinvaeltajat ovat pukeutuneet lierihattuun ja kaapuun. Heillä on mukanaan puinen kävelykeppi ja huopalaukku. Salminen ja Arasalo peilaavat omia pyhiinvaelluskokemuksiaan keskiajan vaelluksiin. Meillä oli puukepin sijasta nykyaikaiset kävelysauvat, jalassa vaelluskengät ja selässä pienet reput. Vaeltaessa huomaa nopeasti, kuinka vähin varustein ihminen pärjää, Salminen kertoo. Noin 800 vuotta vanha pyhäinjäännösarkku kuuluu British Museumin kokoelmiin ja on lainassa Vapriikissa. Lasin alla näkyy myös Leena Salmisen oma latinankielinen pyhiinvaellustodistus. 8 VILKKU

9 reitti kutsuu edelleen TEKSTI Päivi Pajula KUVAT Hanna Leppänen Keskiajalla Suomessa kristittyjen suosituimpia pyhiinvaelluskohteita olivat Turku, Ruotsin Vadstena ja Norjan Nidaros, mutta monet lähtivät myös Roomaan, Jerusalemiin tai Santiago de Compostelaan. Pohjois-Espanjassa kulkevaa ikivanhaa ranskalaista reittiä on tampannut niin paljon ihmisiä yli tuhannen vuoden ajan, että sitä kulkiessa tuntee olevansa osa historiallista jatkumoa, Salminen kuvailee. Hengellinen seikkailu Keskiajalla lähes jokainen kristitty teki ainakin yhden pyhiinvaelluksen elämänsä aikana. Silloin lähdettiin matkaan usein uskon johdattamana. Ihmiset sovittivat syntejään pyhiinvaelluksella ja kunnioittivat paikkoja, joissa oli pyhäinjäännöksiä tai pyhimysten hautoja. Syyt pyhiinvaellukseen ovat nykyään monenkirjavia. Toiset lähtevät edelleen hengellisistä syistä, toiset pelkästä seikkailunhalusta. Reittien suunnittelu on helppoa internetin ansiosta, mutta kulkija ei voi varautua kaikkeen etukäteen. Avoin mieli ja kärsivällisyys ovat vaeltajan hyveitä. Yhtenä päivänä olimme tarponeet vesisateessa 24 kilometriä. Kun saavuimme majapaikkaan, saimme kuulla, että se oli täynnä. Siinä ei auttanut muu kuin jatkaa matkaa etsimään toista yösijaa, Raija Arasalo muistelee. Koettelemuksista huolimatta Salminen ja Arasalo nauttivat ensimmäisestä pyhiinvaelluksestaan niin paljon, että taivalsivat viime vuonna Santiago de Compostelaan uudestaan Portugalin reittiä pitkin. Vaelluksella yksin mutta yhdessä Naiset ovat tehneet pyhiinvaelluksensa pienessä ryhmässä, johon on kuulunut nykyisiä ja eläkkeellä olevia kaupungin työntekijöitä sekä luottamushenkilöitä. Vaeltaessaan he hiljentyivät välillä omiin ajatuksiinsa, mutta yhteisöllisyyden tunne oli kantava voima matkalla. Aivan yksin kulkeminen olisi minusta kammottava ajatus, sillä en ole lainkaan kävelijätyyppiä, Leena Salminen sanoo. Ryhmässä vaeltaessa apu on aina lähellä. Kaverilta saa huikan, jos oma vesipullo tyhjenee ennen taukopaikkaa. Kannustaminen ja huumori keventävät askelta vuoriston rinteitä kivutessa. Matkan varrella, erään vehreän niityn reunalla joukko päätti kajauttaa ilmoille pyhiinvaeltajienkin hymninä tunnetun laulun, Maa on niin kaunis. Se nosti tunteet pintaan. Monte do Gozolle eli Ilon kukkulalle saapuminen oli toinen pyhiinvaelluksen kohokohdista. Kukkulalta näkee upean Santiago de Compostelan katedraalin tornit ensimmäistä kertaa. Se on uskomattoman hieno hetki, kun tietää selviytyneensä matkasta, naiset kertovat. Perille päästyään Salminen ja Arasalo osallistuivat pyhiinvaeltajien messuun ja vierailivat apostoli Jaakobin pyhäinjäännösten luona, aivan kuten vaeltajat ovat keskiajallakin tehneet. Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla -näyttely Vapriikissa asti. Leena Salminen katselee Vapriikin näyttelyssä esillä olevia vaelluspasseja. Leena Salminen ja Raija Arasalo suunnittelevat seuraavaa pyhiinvaellusta Roomaan. Arasalon korvalehtiä ja paitaa koristaa vaeltajien simpukkatunnus. VILKKU

10 PITKÄAIKAISET TYÖNTEKIJÄT TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVA Susanna Lyly Kokenut kolmikko pyörittää rakennusvalvonnan toimistoa Merja Vehmersuo (vas.), Sirpa Koskinen ja Tarja Laurila hoitavat rakennusvalvonnan toimistoa, ja heillä kaikilla on takanaan pitkä työura kaupungilla. Rakennusvalvonnan toimiston tiskiä koristaa kaunis keltainen ruusukimppu. Kerran viikossa vaihtuva kukkakimppu on pitkä perinne. Kukkakimppu on tilattu ainakin niin kauan, kuin olen ollut rakennusvalvonnassa, kertoo yksikössä lähes 27 vuotta työskennellyt Sirpa Koskinen. Pitkään yli 30 vuotta kaupungilla ovat työskennelleet myös Tarja Laurila ja Merja Vehmersuo. Laurila aloitti työt vuonna 1983, ja vuosien mittaan tutuiksi tulivat paitsi rakennusvalvonta, myös rahatoimisto, kiinteistötoimi, Hatanpään päivystys- ja lääkäriasema, Pyynikin silmä- ja korvayksikkö, lasten kotihoidon tuki, asuntotoimi sekä aiemmin Jämsän kaupungin kanslia. Vuonna 1984 kaupungilla aloittaneelle Vehmersuolle rakennusvalvonta on ollut pitkäaikaisin työpaikka, mutta hänellä on kokemusta myös kaupungin lakiosastosta ja hankintavälinevarastosta. Selkeää kaupunkiorganisaatiota arvostetaan Työtehtävät toimistossa ovat monipuolisia ja vaativat erityistai- toja, joiden oppiminen ottaa aikansa. Toimistolaiset myös tuuraavat sujuvasti toisiaan. Teemme muun muassa lupahakemusten esi- ja loppuvalmistelua sekä lähetämme asiakkaalle lupapäätöksen. Siinä sivussa hoidamme asiakaspalvelua, kuvailee Sirpa Koskinen. Naiset ovat aloittaneet työnsä konekirjoitusaikaan, joten heillä on perspektiiviä muutoksiin. Kaupungin organisaatio on mutkistunut muun maailman mukana, mutta kaikkea hyväksi koettua ja toimivaa ei kannata heidän mielestään heittää romukoppaan. Toimiston väen mukaan muutostohinoissa olisi myös hyvä palauttaa mieliin, että työntekijä on työnsä paras asiantuntija. Nimikkeet, termit ja yksikköjen nimet ovat nykyään niin monimutkaisia ja vieraita, että asiakaspalvelu kärsii. Puhutaan esimerkiksi infrasta ja logistiikasta. Ennen oli selkeästi puisto yksik kö, mutta nyt sellaista ei ole, Tarja Laurila harmittelee. Siitä vanhasta punaisesta puhelinluettelokansiosta löysi hyvin yksiköt ja työntekijät, Sirpa Koskinen muistelee. Ja valkoisessa virastotalossa tiesi, kuka istui missäkin huoneessa, Laurila lisää. Myös työn tekemiseen oli enemmän rauhaa, ja organisaatio oli selkeä toisin kuin nykyinen tilaaja tuottaja-malli, joka on tuonut lisätyötä, kuten sisäistä laskutusta. Hyvä työilmapiiri auttaa jaksamaan Rakennusvalvonta on ollut naiskolmikolle mieluisa työpaik ka sekä työilmapiirinsä että mie lenkiintoisen tehtäväkentän ansios ta. Täällä näkee jo ennakolta, minkä näköiseksi kaupunki rakentuu, tuumii Merja Vehmersuo. Rakennusvalvonnassa on myös havaittu, että naapuririidat ovat lisääntyneet. Ihmiset ovat herkempiä valittamaan. Monta vuotta kestävä riita voi saada alkunsa jopa siitä, kun lasten pallo vierii naapurin pihaan, Sirpa Koskinen sanoo. Työssä on saanut opettavaisia esimerkkejä siitä, että kannattaa sopia pikkuasiat pitkän toran välttämiseksi. Rakennusvalvontaa on kolmen vuosikymmenen aikana joh- tanut kolme rakennustarkastajaa: Kyösti Välimäki, Kalevi Lammi ja Eija Muttonen-Mattila, joka on nykyinen päällikkö. Kyösti Välimäki eli Kössä palkkasi aikanaan jokaisen tästä naiskolmikosta ja Kalevi Lammi Tarja Laurilan uudelleen. Kössä oli oikein mukava ja huomaavainen, mutta hänelle ei ryppyilty ja hänen huoneeseensa mentiin kyllä lakki kourassa, Sirpa Koskinen muistelee. Myös muut päälliköt saavat naisilta kiitosta. Kaikki ovat olleet vahvoja persoonia ja luotsanneet hyvin rakennusvalvontaa. Nyt rakennusvalvonnan muutostilanteessakin Muttonen-Mattila on pitänyt hyvin alaisistaan huolta. Koskaan ei ole harmittanut tulla töihin, ja sehän on jo lottovoitto, että saa olla hyvässä työpaikassa, naiset tuumivat. Työpäivä haukkaa vuorokaudesta ison osan, ja työelämässä pitäisi nykyään puurtaa entistä pitempään, kun eläkeikää hilataan ylöspäin. Hyvä työilmapiiri ja mukavat työkaverit ovatkin erittäin tärkeitä juuri jaksamisen kannalta, toteaa Tarja Laurila. 10 VILKKU

11 TEKSTI Tuuli Oinonen Tasa-arvosuunnitelma pyrkii edistämään samapalkkaisuutta TIESITKÖ? Tampereen kaupungin tasa-arvosuunnitelman uusia tavoitteita ovat nollatoleranssi häirintään ja syrjintään Pois kiusanhenki -ohjeen mukaisesti, esimiestyön laadun paraneminen sekä samapalkkaisuuden edistäminen. Kaupungin tasa-arvosuunnitelma vuosille sisältää arvion vuosien tasaarvosuunnitelman toteutumisesta, selvityksen tasa-arvon nykytilanteesta sekä uudet asetetut tavoitteet tasa-arvon edistämiseksi. Tasa-arvosuunnitelmaa on valmisteltu yhteistoiminnassa. Arvio aiemman tasa-arvosuunnitelman toteutumisesta sekä selvitys nykytilanteesta käsiteltiin kaupungin yhteistoimintaryhmässä, ja uudet tavoitteet valmisteltiin yhdessä pääluottamusmiesten kanssa. Kaupungin kaikissa toiminnoissa on otettava huomioon tasaarvosuunnitelman tarkoitus ja tavoitteet. Toimintayksiköiden johto vastaa yksiköissä oman toimintansa tasa-arvon toteutumisesta ja ajan tasalla pitämisestä sekä seurannasta. Toimintayksiköiden yhteistoimintaryhmien pitää puolestaan valvoa toimenpiteiden toteutumis ta ja tasa-arvolain noudattamista sekä tiedottaa laiminlyönneistä henkilöstöyksikölle. Kaupungin yhteistoimintaryhmä seuraa ja valvoo osaltaan kaupungin tasa-arvosuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista. Se toimii tarvittaessa yhteistoimintaelimenä, jossa tasa-arvoon liittyvät erimielisyydet pyritään ratkaisemaan. Tampereen kaupungin palveluksessa työskenteli vuoden 2013 lopussa työntekijää. Naisia heistä oli 74 prosenttia ja miehiä 26 prosenttia. Tasa-arvolain mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Työnantajan toiminnan täytyy ehkäistä sukupuolista syrjintää ja edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksyi tasa-arvosuunnitelman vuosille helmikuussa. Loora > Ohjeet ja lomakkeet > Henkilöstöhallinnon ohjeet ja lomakkeet (Työsuojelu ja yhteistoiminta) Henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen Seuraa myös sosiaalisessa mediassa Tunnetko jo kaupungin kanavat FACEBOOKISSA, TWITTERISSÄ, YOUTUBESSA, FLICKRISSÄ ja LINKEDINISSÄ? Tule ja tykkää, seuraa ja keskustele! VILKKU 50 vuotta TAMPEREEN kaupungin tasa-arvotoimikunta kirjoitti Vilkun vuoden 1987 ensimmäisessä numerossa tasa-arvosta ja sen vuoden alussa voimaan astuneesta tasa-arvolaista. YLI 90 PROSENTTIA suomalaisista toimii sellaisissa ammateissa, jotka ovat selvästi leimautuneet joko miesten töiksi tai naisten töiksi. Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä sukupuolesta riippu mat ta on utopiaa, joka konkreettisesti näkyy monen naisen palk ka pussin kevey des sä. Ras kaus, synnytys ja pienten lasten hoito saattavat heikentää naisten työsuhde- ja sosiaaliturvaa, ja lasten päivähoito-ongelmat mielletään lähinnä naistyöntekijöitä koskeviksi. Mutta myös miestä syrjitään esimerkiksi epäämällä mahdollisuus hoitaa kotona alle 3-vuotiasta tai sairastunutta lasta. TAMPEREEN kaupunki edus taisi maassamme huippua, mikäli tasa-arvon toteutumista kunnallisessa päätöksenteossa mitattaisiin pelkästään naisten määrällä kaupunginvaltuustossa. Heitä on nimittäin valtuutetuista tällä hetkellä lähes puolet. Ja lienee tamperelaisilla ylpeilyn aihetta siitäkin, että maan toiseksi suurimman kaupungin korkeimman virkamiesjohdon miesvaltainen rintama on hieman murtunut. Vilkun juhlavuonna julkaistaan katkel mia vuosien saatossa julkaistuista lehtijutuista ja ilmoituksista. VILKKU KU

12 HARVINAISET AMMATIT TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVAT Susanna Lyly Perinteinen kivenhakkuri on harvinaisuus koko Suomessa Atalassa, Tampereen Inf ran itäisen aluetoimiston perukoilla työskentelee harvinaisen ammattikunnan edustajia kivenhakkureita. Valtaosa Tampereen katujen rotvallikivistä on tehty kaupungin omana työnä, vaikka kiinalainen kivi on vyörynyt markkinoille viime vuosina. Perinteisen, tuhansia vuosia vanhan ammattikunnan edustajia on Suomessa enää tusinan verran, ja heistä viisi on Tampereen kaupungilla. Perjantai-iltapäivänä kivenhakkurit Marko Moisio, Ari Leppänen ja Pasi Kinnunen ovat lopettelemassa kaksiviikkoista urakkaansa kivivarastolla. Kivimiesryhmään kuuluvat lisäksi Esa Viljanen ja Kimmo Vesterinen. Harvinaistunut ammattikunta tämä tosiaan on, ja taidamme olla aika harvinaista ihmislajiakin. Ei tähän enää juuri tulijoita ole, toteaa Pasi Kinnunen. Ja aika harva pystyy olemaan eläkeikään saakka, lisää Ari Leppänen. Hän on porukan vanhin ja jäämässä parin vuoden sisään eläkkeelle. Nuorin kivenhakkuri Marko Moisio on hakkurin töissä viidettä talvea. Kesät hän tekee katutöitä asentaen muun muus sa rotvallia ja kiveyksiä. << Ari Leppänen on työskennellyt kaupungilla lähes 30 vuotta ja kivialalla vieläkin kauemmin. Kivenhakkuri tarvitsee itselleen juuri sopivat työkalut, toisten omilla eivät työt suju. Leppäsen työkalut ovat sepän teroittamia. < Kivimiehen palkkapussin suuruus riippuu valmiista kivimetreistä, joita kahden viikon aikana pyritään työstämään 140 metrin verran. Nuorin hakkuri Marko Moisio viimeistelee rotvallikiveä perinteisin työkaluin. 12 VILKKU

13 Marko onkin meistä ainoa koulun käynyt kivenhakkuri, hän on kivialan artesaani, muut kertovat. Sekä Ari Leppänen että Pasi Kinnunen ovat olleet kiven kanssa tuttavia jo nuoresta pitäen. Kinnunen aloitti alan työt isänsä firmassa Kainuussa, ja Leppänen on kotoisin Teiskon Kapeesta, joka on tunnettu kivi- ja soralouhoksista. Kapeesta saadaan hyvälaatuista kiveä Atalan kivivarastollekin. Isäukko kyllä varoitteli tästä alasta, naurahtaa Kinnunen. Kotimainen kivi on kestävää Marko Moisio ja muut hakkurit kehuvat suomalaisen kiven ja kivityön laatua, vaikka halpaa kiinalaista kiveä on tarjolla ja sitä jonkin verran käytetään Tampereellakin. Kaikki kaupungin kivimiesten tekemät rotvallikivet uppoavat silti katutyömaille, eivätkä tahdo riittääkään. Kivimiesten mukaan on ekologisempaa ja lopulta myös taloudellisempaa käyttää lähiseudun kiveä kuin tuottaa sitä laivarahdilla Kiinasta. Joskus on käynyt niin, että laiva on ollut vielä kiertämässä Kap Hornia, kun kivien olisi pitänyt olla jo asennettuna, vitsailee Kinnunen. Kotimainen kivi pysyy katuremonteissa hyvin paikallaan, kiinalainen kivi taas voi hajota silpuksi, kertoo Marko Moisio. Näitä työkaluja käytti jo Mooses Kivenhakkurit tekevät työtään ulkona kaikkina vuodenaikoina lähes joka säällä. Työstettävät kivet tuodaan trukilla miesten työpisteille jokaisen omasta raakakivipinosta eli laanista. Talvisin raakakivet lämmitetään ja sulatetaan routamatolla ennen käsittelyä. Raakakiveen porataan reiät noin kymmenen sentin välein. Reikiin asetetaan likut ja kiilat, joita lyödään vasaralla, jotta kivi saadaan halkeamaan, selostaa Ari Leppänen työn kulkua. Päiden suoristamisen ja siistimisen jälkeen rotvallikivi onkin valmis. Työ vaatii kivimiesten mukaan pikemminkin taitoa ja sitkeyttä kuin voimaa. Yleensä vasta vuoden opettelun jälkeen työ alkaa sujua niin, että pääsee urakoille. Useimmat kivityökalut ovat olleet käytössä jo Mooseksen aikoina. Sellainen on esimerkiksi nuijamainen kiven hal - komisessa käytetty vasara. Kantti, piikki, sipa ja vinkke li eli suorakulmio kuuluvat myös perinteiseen työkaluarsenaaliin. Painava pora on painoilmakäyttöinen. Jokaisella mie hellä on omat juuri hänelle sopivat työkalut. Itse olen tottunut käyttämään sepän pajassa teroitettuja työkaluja, mutta muut käyttävät kovametallisia työkaluja, Ari Leppänen kertoo. Päivän päätteeksi omaan saunaan Kivimiesten mukaan suojavarusteissa ei ole nykyään valittamista. Esimerkiksi poratessa ylipainekypärä pitää pölyn loitolla. Rasitusvammat ja kolotukset kuuluvat silti kivimiesten arkeen, ja riesana ovat myös kylmyys, kosteus ja veto. Jokaisen työpäivän jälkeen miehet pääsevät onneksi saunaan. Marko Moisio sanoo, että sauna onkin välttämätön päivän pölykertymän puhdistamiseksi ja lihasten vetreyttämiseksi. Kivimiesten kädenjälkeen ei voi olla törmäämättä tamperelaisessa katukuvassa, joskus ihan konkreettisestikin, kun pyörä tai auton rengas tömpsähtää rotvallin reunaan. Kivimiehet osaavat erottaa katukuvasta tekemänsä reunakivet. Kaduilla kyllä tunnistaa oman työnsä jäljen, Ari Leppänen vakuuttaa. Esimiespäivä huhtikuussa TAMPEREEN kaupungin esimiespäivässä puhutaan muutosjohtamisesta ja tiedolla johtamisesta. Päivän puhujavieraana on urheilupersoona, HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti. Päivää vietetään 16. huhtikuuta Tampere-talossa. Ilmoittautumisia otetaan vastaan niin kauan kuin tilaa Tampere-talon pienessä salissa riittää, ilmoittautua pitää kuitenkin viimeistään 31. maaliskuuta mennessä. Looran etusivun tapahtumat ja Halon kehittämispalvelut, puh Apua salasanan muistamiseen ONKO useiden sala - sano jen muistaminen hankalaa, unohdatko harvoin käytettävät tunnukset? Onko sinulla näppäimistön alla tai muussa jemmapaikassa jyrkästi kielletty post-itlappu tai muu muistin tuki erilaisia kirjautumisia varten? Avuksi näihin ongelmiin voit nyt ottaa KeePass-sovelluksen, joka on tarkoitettu helpottamaan henkilökohtaisten sekä työssä tarvittavien käyttäjätunnusten ja salasanojen muistamista. Sinun tarvitsee muistaa vain yksi salasana. KeePass-sovellus varmistaa, että tunnuksesi ja salasanasi ovat turvassa. Se säilyttää tietosi suojatussa säilössä, jonne vain sinä pääset yhden salasanan muistamalla. Sovellus on asennettavissa työaseman Ohjelmistojakelu-kuvakkeen alta (ark. klo 7 17) Lyncillä voi olla yhteydessä nyt myös PSHP:n ja Kelan kanssa TAMPEREEN kaupungin työntekijät voivat nyt käyttää pikaviestintä Lynciä myös Kelan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) työntekijöiden kanssa. Jo aiemmin Lyncin käyttö on ollut mahdollista kehyskuntien sekä Helsingin, Espoon, Turun ja Oulun kanssa. Ensimmäisellä yhteydenottokerralla kaupungin ulkopuolisen organisaation käyttäjä on haettava sähköpostiosoitteella, joka on muotoa etunimi. (esimerkiksi kangasala.fi, Lync-viestintään pätevät samat säädökset kuin sähköpostiinkin, eli esi - merkiksi potilastietojen käsittely pikaviestikeskusteluissa on kielletty. Tukikeskus ja (Pikaviestintä Lync) VILKKU

14 TEKSTI Tuija Heikkilä KUVA Susanna Lyly luontevaa sanoa jotakin. Ja kiva oli saada kehuja alaisilta itsekin, lainauspalvelupäällikkö Anu Virtanen kiittelee. Keskinäisten kehujen kaappi tuo työyhteisöön hyvää mieltä Pääkirjasto Metson lainauspalvelussa työskentelee kolmisenkymmentä kirjastovirkailijaa. Työtahti on kova, asiakkaita riittää. Työporukka on hitsautunut vuosien varrella tiiviisti yhteen. Henki on ollutkin hyvä, mutta nyt ilmapiiri on parantunut entisestään. Viime syksynä osastolla oli nimittäin tarvetta tsemppaukseen ja mielialan kohotukseen. Keinoksi löytyi jotakin hyvin yksinkertaista, helppoa ja halpaa, mutta jonkun piti sekin keksiä. Onneksi kirjastovirkailija Satu Hussolla välähti. Talossa oli tapahtunut isoja muutoksia ja osastollamme surullisia henkilökohtaisia asioita. Ajattelin, että jotakin pitäisi nyt keksiä väen piristykseksi. Lapseni koulussa oli Kehu luokkakaveri -tyyppinen tempaus, ja ajattelin, että siinä voisi olla meilläkin toimiva idea, Satu Husso kertoo. Positiivisuudesta voimaa ja energiaa Tuumasta toimeen. Ideasta puhuttiin porukalla, ja kun ajatus oli yhdessä hyväksytty, saivat osaston kaikki kirjastovirkailijat tammikuun aikaa antaa nimettöminä lapuilla vapaasti ja vapaaehtoisesti henkilökohtaista palautetta työkavereistaan. Koska oltiin vahvistamassa positiivista ilmapiiriä, oli ainoa rajoitus, että palaute ei saanut olla negatiivista. Kaikki paneutuivat asiaan vakavissaan ja miettivät tarkkaan, mitä työkavereistaan näille kirjoittivat. Valmiit viestit toimitettiin laatikkoon, joka sai viehättävän nimen Keskinäisten kehujen kaappi. Helmikuun alussa sieltä jaettiin jokaiselle paksu nippu kehuja. Monet liikuttuivat, useimmat lukivat saamansa laput kotona kaikessa rauhassa kehujaan sulatellen. Lapuista tuli henkilökohtaisia, salaisia aarteita. Minua oli sanottu kiltiksi, äidilliseksi ja huumorintajuiseksi. Oli voimaannuttavaa lukea saamiani kehuja. Niistä sai uutta energiaa, kirjastovirkailija Helena Nikkilä tunnustaa. Uudenlainen palautteenanto oli osaston esimiehellekin tärkeää. Esimieshän kehuu alaistaan kehityskeskustelussa osaamisesta tai työsuorituksesta. Nyt saatoin antaa vapaasti toisentyyppistä palautetta. Jokaisesta oli helppoa ja Helena Nikkilä, Anu Virtanen ja Satu Husso suosittelevat työkavereiden kehumista jokaiselle työpaikalle. Työkaverin kehut lisäävät hyvinvointia Kehujen annolla oli suuri merkitys. Se lähensi työkavereita entisestään. Kehuihin on palattu työpaikan arjessa moneen kertaan. Ne kiittävät, kannustavat ja vahvistavat turvallisuuden tunnetta, mutta toisaalta myös velvoittavat. Moni on nyt jälkeenpäin kuullut työkaveriltaan, että tänäänkin olit juuri sellainen, kuin lapulle sinusta kirjoitin. Kyllä se on mielessä, että jos minulla on ajateltu olevan noin paljon hyviä puolia, pitää minun myös olla sen arvoinen, reiluksi ja turvalliseksi sanottu Satu Husso miettii. Yleisesti heitellyt adjektiivit, kuten kiva, saivat kehulapulla annettuna normaalia syvemmän merkityksen. Jos lapulle on kirjoitettu mukava työkaveri, on se paljon sanottu. Kirjoittaja on oikeasti tarkoittanut sitä, Helena Nikkilä painottaa. Satu Husso, Helena Nikkilä ja Anu Virtanen suosittelevat lämpimästi kehujen antamista ihan kaikille, niin perheille kuin mille tahansa työyhteisöille. Pienestä ideasta syntyi iso asia, älyttömän hyvä ja hyödyllinen. Kyse on tärkeästä työhyvinvoinnista, mutta miten helpolla ja halvalla se toteutettiinkaan, Anu Virtanen kiittelee alaistensa kekseliäisyyttä ja paneutumista työpaikan henkisen ilmapiirin rakentamiseen. Tullinkulma vetovoimainen työpaikka TULLINKULMAN Työterveys on nimetty sosiaali- ja terveysministeriön Mielekäsohjelman arvioinnissa vetovoi mai seksi sosiaali- ja tervey den huollon työpaikaksi. Mielekäs-ohjelmassa vetovoimaiseksi nimettävältä toi - mijalta edellytetään palvelun korkeaa laatua sekä asiakastyytyväisyyttä. Lisäksi valinta edellyttää onnistuneita toimin ta tapoja henki löstön hy - vin voinnin ja työhön sitoutu - misen lisäämiseen, oikeudenmukaista ja osallistavaa joh - tamista, työpaikan turvallisuutta sekä kykyä ylläpitää ja edistää henkilöstön terveyttä. Työterveys avoinna päivittäin TULLINKULMAN työterveys on avoinna joka päivä, myös lauantaisin ja sunnuntaisin. Aukioloajat ovat: Ma pe klo 8 19, klo ajanvarauksella La klo ajanvarauksella Su klo ajanvarauksella ORIVEDEN toimipisteen aukioloajat: Ma to klo 8 16 Pe klo Ajanvaraus on arkisin auki ja viikonloppuisin aukioloaikojen mukaan. 14 VILKKU

15 Työpaikkatoiveet huomioidaan uusien paikkojen avautuessa Ikäihmisten palvelujen uudistuksen eli Ipu-hankkeen viime syksynä tekemässä henkilöstökyselyssä esitetyt työpaikkatoiveet huomioidaan sitä mukaa, kun uusia paikkoja aukeaa. Erityisesti Kaupin sairaalan toiminnan loppuessa vuonna 2016 kyselyssä saatuja tietoja henkilöstön työpaikkatoiveista pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon. Jos tuotantoalueilla, esimerkiksi kotikuntoutuksessa tai Hatanpään sairaalan kuntoutusosastolla, tulee paikka hakuun, katsotaan ensin, ketkä ovat kyselyssä ilmoittaneet haluavansa töihin näihin tehtäviin. Sen jälkeen käydään normaali haastattelukierros. Konsernihallinnon henkilöstöyksikkö saa kyselyn kaikista vastauksista koostetun raportin. Lisäksi tuotantoalueiden henkilöstöpäälliköt saavat käyttöönsä oman tuotantoalueensa henki- löstön työpaikkatoiveet sekä osaamiskartoituksen tulokset. Osaamiskartoitus kertoo, mitkä ovat työntekijöiden vahvuuksia ja mitkä asiat taas vaativat kehittämistä. T uotantoalueet laativat kartoitusten perusteella henkilöstökoulutussuunnitelmansa. Ipu-hanke teki viime syksynä vanhusten parissa työskentelevälle henkilöstölle kyselyn, jolla kartoitettiin henkilöstön osaamista ja kysyttiin toiveita tulevaisuuden työntekopaikasta. Kyselyn tarkoituksena oli saada kohtaamaan työntekijöiden toiveet omasta työntekopaikasta ja muuttuvan organisaation tarpeet. Kyselyyn vastasi yli työntekijää. Projektipäällikkö Leila Mäkinen SUSANNA LYLY Henkilöstöjaosto jatkaa tutulla kokoonpanolla Kaupunginhallituksen henkilöstöjaostoon kuuluvat Aleksi Jäntti (alarivissä vasemmalla, kok), Minna Minkkinen (vas), Ilkka Sasi (kok), Ulla Kampman (sd), henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen (ylärivissä vasemmalla), Ilpo Sirniö (puheenjohtaja, sd), Seppo Silvennoinen (ps), johtaja Kirsi Koski ja viestintäsuunnittelija Tuuli Oinonen. Kuvasta puuttuvat Anna-Kaisa Heinämäki (varapuheenjohtaja, vihr) ja päätösvalmistelusihteeri Miia-Hannele Vuori. Kiitokset Ikä kultainen kulkevi, aika armas rientelevi. Parhaat kiitokseni Hatanpään sairaalan väelle muistamisista eläkkeelle jäädessäni. Ulla Louhivuori Lämmin kiitos kaikille minua muistaneille siirtyessäni eläkkeelle. Sirkka Kuurila VILKKU

16 VILKKUVAT Annan päivä ANNA KARSIKAS-KUUSISTO työskentelee Tampereen kansainvälisen koulun kuudennen luokan opettajana Amurissa. Hän opettaa myös musiikkia viidesluokkalaisille. Anna asuu rivitalossa lähellä Tohlopinrantaa miehensä ja pian 4-vuotiaan pojan kanssa Päivän tärkeimmät eli avaimet, kännykkäpussi ja kalenteri odottavat aina aamulla työtasolla. Oma kännykkä on nykyisin tärkeä työväline, sinne tulee aamusta alkaen vanhempien viestejä lasten sairasteluista, hammaslääkäriajoista jne Ensimmäiset tunnit hurahtivat ohi, enkä edes muistanut ottaa kuvia. Hyppytunteja mahtuu viikkoon useita. Keskiviikon hyppytunnilla tapaan aina yhden työparin, yläkoulun opettajan Sanna Kaukonen- Heikkilän ja suunnittelemme viikon englannin tunteja Illalla täytyy usein avata tietokone ja tarkistaa sähköposti ja Helmi-viestit. Mies katsoo jalkapalloa ja on aikaa myös kerrata päivää. Tänään pitää lisäksi valmistella seuraavan illan leirikouluvanhempainiltaa. Matkustamme luokan kanssa lähelle Lontoota tutustumaan moniin keskiaikaisiin kohteisiin. Lisäksi vietämme yhden päivän paikallisessa koulussa Illalla käyn kummitytön kanssa kangasostoksilla. Olen luvannut ommella hänelle Frozen-elokuvan Elsan mekon. Samalla reissulla haetaan vähän askartelutarvikkeita. Reissun lomassa käymme kahvilassa. Pojan mentyä nukkumaan 16 VILKKU suunnittelen vielä mekkoa Matikan tunnilla työ on oppilaiden auttamista hankalissa tehtävissä. Tässä pohditaan hankalaa murtolukumuunnostehtävää Päivän toiset kuorotreenit päättävät työpäivän. Ensin harjoitellaan kuoron kesken, sitten oppilasbändin kanssa. Yleensä, jos tarvitsee, soitan oppilaiden kanssa ja silloin mieluiten pianoa. Soittaminen oman bändin kanssa on tärkeä harrastus.

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tampereen kaupungin sähköiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollossa Mukanettiläisten koulutus

Tampereen kaupungin sähköiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollossa Mukanettiläisten koulutus Tampereen kaupungin sähköiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollossa Mukanettiläisten koulutus 1 Sähköisten palveluiden käytön aloittaminen 1. Mene www.tampere.fi -sivulle 2. Klikkaa Sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

HUOLTAJAN OHJE TIETOJEN PÄIVITTÄMINEN HUOLTAJAKSI ILMOITTAUTUMINEN REKISTERÖITYMINEN

HUOLTAJAN OHJE TIETOJEN PÄIVITTÄMINEN HUOLTAJAKSI ILMOITTAUTUMINEN REKISTERÖITYMINEN 3.2.2016 vj Oikeudet: huoltaja HUOLTAJAN OHJE Tämä ohje on tarkoitettu partiolaisen huoltajalle. Ohjeesta selviää kuinka huoltaja voi toimia huollettavansa partiojäsenyyteen liittyvissä asioissa. Huoltajalla,

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Vinkkejä virastosi työnantajakuvan vahvistamistyölle

Vinkkejä virastosi työnantajakuvan vahvistamistyölle Vinkkejä virastosi työnantajakuvan vahvistamistyölle Niina Turumäki, Valtiokonttori Marjaana Laine, valtiovarainministeriö Valtiokonttori Työnantajakuvateoriaa Matkan varrella opittua Tavoitteet ja todellisuus

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Toiminto: Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa Wilman hakemukset ja muut lomakkeet EIVÄT NÄY mobiililaitteisiin asennettavissa Wilma-sovelluksissa. Huoltajan tulee siis käyttää

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

18. TET työelämään tutustuminen

18. TET työelämään tutustuminen 18. TET työelämään tutustuminen Keskeiset sisällöt työelämään tutustumisen käytännöt omassa koulussa TET-jaksoon valmistautuminen TET-paikan valinta ja hankkiminen TET-jakson merkityksen ymmärtäminen Tuntitehtäviä

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palvelujen toteutuksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot