TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 2 2015"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI Kaikki pääsevät katsomaan Kunta 10 -tuloksia Henkilöstö saa liikuntakortin 7 Leenan ja Raijan haaveissa siintää vaellus Roomaan 8 VILKKU

2 NÄIN SEN NÄIN Sote-ammattilaisia tarvitaan HANNA LEPPÄNEN Suomessa on valmisteltu sote-uudistusta jo vuosien ajan ja jälleen sille on otettu aikalisä. Tähän on useita syitä, eikä vähäisin ole se, että kyse on suurimmasta suomalaiseen kuntakenttään kohdistuneesta uudistuksesta sitten kuntien ja seurakuntien tehtävien erottamisen ja kunnallislain säätämisen. Muutoksen suuruudesta kertoo esimerkiksi se, että kunnat käyttävät sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen noin puolet vuosibudjeteistaan. Koko maan sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelee noin henkilöä. Perustuslaki takaa kuntien itsemääräämisoikeuden. Lähidemokratian toteutuminen on perusteltua turvata, eivätkä asiantuntijatkaan ole yksimielisiä uudistuksen toteuttamistavasta. Uudistukselle asetetut tavoitteet on jokaisen helppo edelleen allekirjoittaa: väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen koko Kaikkea kehittämistä ei voi pysäyttää odottamaan. maassa, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen sekä kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen. Tärkeitä asioita meille jokaiselle. Edelleen varmasti kysytään, tuleeko uudistus todella ja kuinka meidän käy. Itse ajattelen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus toteutuu Suomessa jossakin muodossa joka tapauksessa. Suomalainen yhteiskunta on niin suurten haasteiden edessä kestävyysvajeen ja väestön ikääntymisen takia, että muutoksia tarvitaan. Samaan hengenvetoon voi todeta, että niin tarvitaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muun kuntakentän ammattilaisia. Muutosten keskellä on oleellista luottaa omaan osaamiseensa ja siihen, että paikka löytyy myös uudistuksen jälkeen. Myös kunnissa tehtävää kehittämistyötä täytyy jatkaa. Kuten olemme huomanneet, uudistukset voivat venyä, eikä meillä ole varaa pysäyttää kaikkea kehittämistä odottamaan uudistuksen jälkeistä aikaa. Yhtenä esimerkkinä tästä voisi mainita kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin välisen yhteistyön ja työnjaon eteenpäin viemisen. Muutokset synnyttävät aina epävarmuutta, mutta muutos on myös mahdollisuus. Valtakunnallisesti katsottuna pelissä ei ole enempää eikä vähempää kuin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus, joten siksikin meidän on tärkeää suhtautua muutoksiin terveen kriittisesti ja positiivisen uteliaana. Taru Kuosmanen Tilaajapäällikkö, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen SISÄLTÖ 12 Kehukaappi tuo hyvää mieltä työyhteisöön 14 Marko ja Pasi ovat harvinaisia hakkureita SUSANNA LYLY Anna opettaa Amurissa 16 VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 51. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kau punki, PL 487, Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen tai VILKKU INTER NETISSÄ /vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L SEU RAAVA VILKKU ilmestyy huhtikuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 8. huhtikuuta mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Hanna Leppänen. Leena Salminen ja Raija Arasalo suunnittelevat vaeltavansa seuraavan kerran Roomaan. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle. 2 VILKKU

3 TAPETILLA TEKSTIT Tuuli Oinonen KUVA Hanna Leppänen Jokainen voi tutustua Kunta 10 -kyselyn tuloksiin Kunta 10 -tutkimuksen tulokset ovat ensimmäistä kertaa koko henkilöstön luettavissa Looran etusivulla olevasta linkistä. Silti kaikkien työyhteisöjen on keskusteltava työhyvinvointitutkimuksen tuloksista myös yhdessä. Tutkimustuloksia kannattaa hyödyntää. Työyhteisön on hyvä miettiä, mitä se voi itse tehdä tilanteensa hyväksi ja mistä hakea tarvittaessa apua kehittämistyöhön, sanoo työhyvinvointipäällikkö Sami Uusitalo henkilöstö yksiköstä. Omia tuloksia on mahdollista verrata oman toimialan, kaupungin ja koko Suomen tuloksiin. Tulosten avulla voi arvioida työhyvinvoinnin tilaa sekä nähdä oman yksikön vahvuuksia ja kehityskohteita. Tampereella tapahtuu paljon muutoksia, ja työntekijät kokevat, etteivät pääse vaikuttamaan päätösten tekemiseen. Noin puolet vastaajista ilmoitti, että omaa työtä koskevat muutokset tulevat yleensä yllättäen, ilman mahdollisuutta vaikuttaa niihin. Lisäksi tapahtuneet muutokset koettiin negatiivisempina kuin ennen. Henkilöstön pitää saada osallistua päätöksentekoon. On tärkeää, että henkilöstöä otetaan tulevaisuudessa nykyistä parem- > Koulut ja päiväkodit etsivät arkityön parannuskeinoja Vanhan kirjastotalon musiikkisalissa voidaan keskustella Kunta 10 -tutkimuksen tuloksista. Silloin salissa on pyöreät pöydät ja pöydissä paperiset pöytäliinat, joihin voidaan kirjoittaa omia ajatuksia, kertoo henkilöstöjohtaja Riitta Hannelius. Kunta 10 -kyselyn tulokset käydään tarkasti läpi kouluissa ja päiväkodeissa. Päiväkotien johtajat, koulujen rehtorit ja hallinto tiimien esimiehet käsittelevät noin työntekijän kanssa oman työ yhteisönsä tuloksia ja miettivät yhdessä kehittä miskohteita. Tavoitteena on löytää konkreettisia toimia arkityön parantamiseksi. Työ edellyttää koko työyhteisön osallistumista ja sitä, että löydetään yh tei nen tavoite, johon kaikki voivat sitoutua, sanoo henkilöstöpäällikkö Riitta Hannelius varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hallinnosta. Yhteisen keskustelun jälkeen päiväkotien johtajat kokoavat kehittä mis - kohteet toimintasuunnitel miin ja rehtorit koulujen lukuvuosisuunnitel miin. Suunnitelmiin nostetaan vähintään yksi tavoite Kunta 10 -kyselyn pohjalta. Keskustelujen jälkeen hallinto miettii konkreettisia tavoitteita Learning Cafessa. Se on meille tuttu koko henkilöstön osal listumista tukeva me ne tel mä, jossa kukin voi ilmaista mie li pi teen sä vapaasti turvallisessa ilmapiiris sä, Han nelius selvittää. Menetelmässä edetään kahvila tunnelmassa pyöreiden pöytien ääressä, joissa on tarjolla myös naposteltavaa. Ryhmät kirjoittavat aiheeseen liittyvistä kysymyksistä ajatuksiaan paperiseen pöytäliinaan. Merkin kuuluessa vaihdetaan seuraavan kysymyksen pariin ja jatketaan keskustelua ja ideointia. Kouluissa, päiväkodeissa ja hallin nossa pyritään tekemään mahdollisim man tarkka kuvaus tavoitteista. Tavoitteiden toteutumista seurataan. Jos tode taan, että tavoitteiden toteutumiseksi tar vitaan ulkopuolista tukea, voidaan esimerkiksi hankkia työnohjausta. Huolelliseen käsittelyyn ja seu rantaan päädyttiin, koska Tampereen Kunta 10 -tutkimuksessa selvisi, että puolet työntekijöistä kokee, ettei tuloksia ole käsitelty. Meillä on odottava tunnelma. Moni on käynyt aktiivisesti katsomassa tuloksia ja niistä on puhuttu käytävillä ja kahvipöydissä. Kritiikkiä on noussut, mikä on hyvä, koska se edellyttää sitä, että asioihin puututaan. Vilkku seuraa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen Kunta 10 -kyselyn tulosten käsittelyä ja hyödyntämistä. VILKKU

4 TAPETILLA TEKSTIT Jaana Kalliomäki KUVAT Susanna Lyly > Käytössä nyt alueellinen tiimijako Vammaispalvelutoimisto siirtyi vuoden alussa alueelliseen tiimimin mukaan omaa työtä koskevaan kehittämistyöhön ja muutosten valmisteluun, korostaa Uusitalo. Kunta 10 -tutkimus Tutkimus selvittää joka toinen vuosi kunta-alan henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä työelämän vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Vuonna 2014 kyselyyn vastasi Tampereen kaupungin työntekijää eli 69 % henkilöstöstä. Vuonna 2012 vastaajia oli (74 %). Kunta 10 -tutkimus on Työterveyslaitoksen johtama monivuotinen tutkimus, jossa seurataan henkilöstön hyvinvointia ja työelämän kehittymistä 11 kunnassa. Työterveyslaitos raportoi tulokset ainoastaan niistä työyksiköistä, joissa on vähintään 10 vastaajaa. Tietosuojasyistä lähijohtamista (esimiestuki ja kohtelun oikeudenmukaisuus), itseen kohdistuvaa syrjintää ja työnantajan vaihtamista käsittelevien kysymyssarjojen tulokset annetaan, jos vastaajia on ollut vähintään 50. Työpaikkojen ilmapiiri on parantunut tasaisesti Päätöksenteon oikeudenmukaisuuden kokemus on hieman laskenut. Työntekijät kokevat päätöksenteon epäoikeudenmukaisemmaksi kuin esimies- tai johtoasemassa työskentelevät. Epäoikeudenmukaisen tuntuinen johtaminen on yhteydessä huonoksi koettuun terveyteen, psyykkiseen kuormittuneisuuteen ja masennukseen. Vastaavasti oikeudenmukaisena pidetyn johtamisen on havaittu suojaavan lyhyiltä ja pitkiltä sairauspoissaoloilta. Lisäksi työntekijät, jotka kokevat johtamisen työpaikalla oikeudenmukaisena, palaavat nopeammin pitkiltä sairauslomilta. Kunta 10 -tutkimuksen tuloksia pitäisi pystyä käyttämään johtamisessa samalla tavoin kuin muitakin työkaluja. Näistä asioista ei kannata tehdä liian vaikeita, Uusitalo sanoo. Tampereen kaupungin työpaikkojen ilmapiiri on parantunut tasaisesti kuuden vuoden ajan. Työpaineet lisääntyneet, sairauslomat vähentyneet Kunta 10 -tuloksista ja alkuvuonna valmistuneesta Tampereen toimintamallin arviointiraportista näkyy samanlaisia kehittämiskohteita. On kehitettävä johtamisen ja esimiestyön tapoja, jotka rakentuvat luottamukselle ja avoimuudelle. Työpaineet ja -stressi ovat Kunta 10 -tutkimuksen mukaan lisääntyneet. Työperäisen stressin ehkäisemiseksi työpaikoilla täytyy kiinnittää huomiota työnkuvien selkeyteen sekä työstä aiheutuvan paineen ja työn hallinnan väliseen tasapainoon. Moni työhyvinvointimittarin luvuista on aiempaa parempi. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet samoin kuin työtapaturmien määrä. Myös eläkkeelle jäädään varhennetusti entistä harvemmin, kertoo Uusitalo. Väkivallan kokemukset ovat vähentyneet. Erityisesti henkisen väkivallan määrä on vähentynyt edelliseen kyselykertaan verrattuna. Tutkimuksen mukaan työntekijöiden halu jatkaa omassa työssään on parantunut. Lisäksi entistä useampi uskoo jatkavansa työssään eläkeikään asti ja suosittelisi kaupunkia työnantajana ystävälleen, iloitsee henkilöstösuunnittelija Satu Kuivasto. Uusitalo ja Kuivasto kiertävät kevään aikana jokaisen toimintayksikön johtoryhmässä puhumassa Kunta 10 -tutkimuksen tuloksista. Kannustamme käyttämään tuloksia hyödyksi henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien laadinnassa. Selvitämme myös, tarvitaanko kehittämistyöhön sparrausta, Kuivasto toteaa. Jokaisen esimiehen on käytävä yksikkönsä Kunta 10 -kyselyn tulokset läpi työpaikalla. Henkilöstöyksikkö seuraa yksikköjen Kunta 10 -tulosten käsittelytilannetta ja tiedottaa siitä Loorassa. Kyselyn tulosten perusteella sovitut kehittämiskohteet ja toimenpiteet laaditaan yhdessä henkilöstön kanssa. Yksikköjen kehittämiskohteista koostetaan 2 4 toimialakohtaista kehittämiskohdetta. Kehittämistoimenpiteet esitellään kaupungin johdolle toukokuussa. Sähköinen hakemus madalsi paperipinot Vammaispalvelun hakemukset on voinut helmikuun alusta alkaen lähettää sähköisesti. Paperinpyörityksen vähenemistä on tervehditty vammaispalvelutoimistossa ilolla. Toivomme, että hakemuksia tulisi mahdollisimman paljon säh köisesti. Se nopeuttaa käsittelyä. Ei tarvitse levitellä paperiarsenaalia pöydälle, ja myös postittamista jää pois. Olemme käsitelleet täällä aika valtaisaa määrää papereita, kertoo sähköistä asiointia työstänyt sosiaalityöntekijä Leena Köykkä. Asiakas kirjautuu palveluun kaupungin verkkosivujen kautta henkilökohtaisella pankki tunnuksella tai mobiilivarmenteella. Palvelussa voi tehdä sekä vam - maispalveluhakemuksen että vam - maispalvelulain mukaisen kuljetuspalveluhakemuksen. Siellä voi lähettää myös hakemuksen liitteet, ja halutessaan sinne saa päätöksen. Kirjallinen hakumahdollisuus säilyy edelleen, mutta haluamme tarjota myös tämän sähköisen asiointikanavan asiakkaillemme. Siitä on tullut jo paljon myönteistä palautetta, myös järjestöiltä, Köykkä toteaa. Hän uskoo, että nettihakemus vähentää hakemuksiksi tulkittavia sähköposteja. Se pienentää tietosuojariskiä ja helpottaa osaltaan henkilökunnan työtä. Sähköpostin lähettäjiltä on usein pitänyt pyytää lisäselvitystä ja tarvittaessa kirjallinen hakemus. 4 VILKKU

5 < Hakemukset tipahtelevat vammaispalvelutoimistoon nyt myös sähköisesti. Sosiaalityöntekijät Leena Köykkä (vas.), Riika Sihvola, Anna Lemmetyinen, Sanna Koivukangas ja Päivi Kantell (edessä) ovat tyytyväisiä paperipinojen pienenemiseen. Hervannan terveysaseman lääkäri Raija Ahonen pitää tietojen lähettämistä potilaalle tekstiviestillä nopeana ja vaivattomana. jakoon työntekijöiden tavoitettavuuden parantamiseksi. Sosiaalityöntekijät ja kehitysvammaisten kuntoutusohjaajat muodostavat nyt kolme tiimiä: etelä, itä ja länsi. Asiakkuus määräytyy postinumeron perusteella. Sosiaalityöntekijät Päivi Kantell, Anna Lemmetyinen ja Sanna Koivukangas kertovat, että muutos on tuonut mukanaan uuden opettelua. Aikaisemmin työntekijät hoitivat joko kehitysvammahuollon tai vammaispalvelun tehtäviä, nyt kaikki hoitavat molempia. Tämä parantaa palvelujen saatavuutta ja työn jakamista. Jokaisella tiimillä on oma yhteissähköposti. Asiakkaan ei siis tarvitse yhteyttä ottaessaan tietää, kuka hänen asioitaan hoitaa. Poissaoloa voi paikata joku toinen tiimiläinen. Vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon yhdistäminen on hoidettu sisäisellä koulutuksella ja opastuksella. Kanta-Sarviksella sijaitsevassa vammaispalvelutoimistossa työskentelee yhdeksän sosiaalityöntekijää ja kolme kuntoutusohjaajaa, joista kaksi on osa-aikais ta ja yksi kokoaikainen. Neljän hengen toimistotiimi hoitaa laskuja, asiakasneuvontaa ja kehitysvammaisten välitystilejä. Työtiimiin kuuluu lisäksi Oriveden vammaispalvelusta vastaava sosiaaliohjaaja. Toimiston puhelinajat ovat kello 9 10 keskiviikkoa lukuun ottamatta. Terveystietoja näppärästi tekstiviestillä Terveyskeskuslääkäri Raija Ahonen naputtelee tiedon laboratoriotuloksista tietokoneelleen. Yhdellä klikkauksella viesti lähtee potilaan kännykkään ja tämä voi lukea, että kaikki on kunnossa. Hervannan terveysasemalla työskentelevä Ahonen on ottanut terveydenhuollon tekstiviestipalvelun omakseen. Käytän sitä aika paljon. Se on helppo ja nopea. Vaihtoehto on puhelinaika, mutta siihen kuluu yleensä enemmän aikaa, Ahonen tiivistää. Tekstiviestillä potilaalle voi lähettää hoitoon liittyvää tietoa laboratoriotulosten lisäksi esimerkiksi röntgenkuvista. Myös muistutuksen ajanvarauksesta saa kännykkään. Palvelun käytöstä tehdään asiakkaan kanssa sopimus. Lääkäri kirjoittaa tietokoneelle hoitoviestin, jonka järjestelmä lähettää asiakkaan numeroon tämän varaamana tekstiviestiaikana. Ajanvarausmuistutus lähtee järjestelmästä automaattisesti. Ahosen mukaan viestien vastaanottamista suosivat erityisesti nuoret ja keski-ikäiset, mutta myös monet ikäihmiset. Kovin monimutkaista asiaa tekstiviestiin ei voi sisällyttää, sillä 160 merkkiin ei mahdu paljon. Siihen ei myöskään voi laittaa mitään henkilökohtaista eikä yksityiskohtaista tietoa. Sen sijaan voi lähettää esimerkiksi maininnan, että hoitosuunnitelma ei muutu, otetut verikokeet kunnossa, Ahonen kertoo. Peruuttamattomat varaukset vähenevät Tekstiviestipalvelu on ollut käytössä kaupungin terveydenhuollossa jo usean vuoden ajan. Ahkerimmin sitä käytetään opiskeluterveyden huollossa ja vastaanottotoiminnassa. Projektipäällikkö Päivi Hodgson tietohallinnosta muistuttaa, että kaikki Pega sosjärjestelmää käyttävät yksi köt voivat lähettää hoitovies tejä. Automaattiset ajanvarausmuistutukset ovat mahdollisia monessa yksikös sä, mutta eivät toistaiseksi kaikissa. Palvelun halua vat yksiköt voivat ottaa yhteyttä Päivi Hodgsoniin. Hodgson on samaa mieltä tekstiviestipalvelun eduista kuin Raija Ahonen. Käytöstä hyötyvät sekä henkilökunta että asiakas. Se on paljon nopeampaa kuin soittaminen ja selkiyttää oman työjärjestyksen laatimista. Ajanvarausmuistutukset vähentävät peruuttamattomia varauksia. Asiak kaalle käytäntö merkitsee parempaa palvelua, hän tähdentää. Olemme järjestäneet yksiköille viestien lähettämisestä koulutusta, ja järjestämme tarvittaessa lisää. Puolen tunnin koulutukseen voi osallistua omalta tietokoneelta. VILKKU

6 TAPETILLA TEKSTIT Päivi Stenroos KUVITUS Hanna Leppänen Tampereella on kehitetty tiedolla johtamista jo parikymmentä vuotta, ja nyt siinä ollaan selvästi uuden ajan kynnyksellä. Tiedosta ei ole pulaa, mutta nyt on ymmärretty se, että pelkkä järjestelmässä oleva tieto ei vielä auta, sitä pitää hyödyntää, toteaa kesäkuussa muodostetun tietoyksikön vetäjä Sari Mäntylä. Tietoyksikön tehtävänä on juuri tiedon hyödyntämisen kehittäminen, tukeminen ja helpottaminen. Kaupungin toiminta tuottaa valtavasti tietoa, raportteja, arviointeja, tutkimuksia ja käytännön kokemuksia. Jo ta pahtuneen raportoinnista on kuitenkin vielä matkaa todelliseen tiedolla johtamiseen. Tietoa pitää pystyä analysoimaan ja jalostamaan niin, että sen avulla voi ennustaa tulevaa ja mitata esimerkiksi vaikuttavuutta. Tämä on iso asia julkisella sektorilla, jossa on tärkeää löytää vaikuttavimmat tavat toimia, Mäntylä sanoo. Herkullista tietoa Tietoyksikkö laittaa parhaillaan kuntoon tiedolla johtamisen perustaa. Sen jälkeen päästään toden teolla analytiikan ja ennustettavuuden äärelle; Sari Mäntylän arvion mukaan vuoden, parin kuluessa. Silloin johtamisen tueksi on tarjolla luotettavaa tietoa hyödynnettävässä muodossa, jota Mäntylä kutsuu herkulliseksi. Ihmiset ovat jo tottuneet siihen, että esimerkiksi säätiedot saa kännykästä helposti näkyville. Samalla tavoin pitäisi pystyä esittämään myös päätöksenteossa tarvittavat tiedot. Nopeasti, reaaliaikaisesti ja mahdollisuuksien mukaan visuaalisesti sen sijaan, et- Tietoyksikkö luo mahdollisuuksia tiedolla johtamiseen tä niitä pitää metsästellä pitkään erilaisista järjestelmistä. Herkullisuuden lisäksi Mäntylä korostaa oikean kokoista tietoa. Mitä korkeammalla päätöksenteon tasolla ollaan, sitä laajempia tilannekuvia johtamisen avuksi on voitava tarjota. Laajakantoisia päätöksiä ei kannata perustaa nippelitietoon. Toimintakenttä on monimutkaistunut viime vuosien aikana ja vauhti kiihtyy. Esimerkiksi palveluja tuottavat niin kaupungin omat yksiköt, yhdistykset kuin yrityksetkin. Ei tätä kokonaisuutta millään muulla pysty hallitsemaan kuin tiedolla, Mäntylä sanoo. Yksi tietoyksikön hankkeista on ns. kärkitietojen tunnistaminen. Tavoitteena on tunnistaa valtavasta tietomäärästä ne keskeiset kärkitiedot, joita johtamisessa tarvitaan. Voi olla, että tulevaisuudessa jokainen johtotehtävissä oleva saa näytölleen tietonäkymän, jossa oman työn kannalta keskeiset tiedot ovat helposti saatavilla ja syvennettävissä. Tiedolla johtaminenhan on pohjimmiltaan sitä, että tekee saamastaan aineistosta löydöksiä, päätelmiä ja niiden perusteella päätöksiä. Se tapahtuu yksiköissä, ja meidän tehtävämme tietoyksikössä on luoda sille mahdollisuudet, Mäntylä kiteyttää. Oikeita palveluja oikeaan aikaan Tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen terveyden ja toimintakyvyn edistämisen tilaajayksiköstä kertoo käytännön esimerkin tiedolla johtamisesta. Yksiköllä on meneillään hanke, jossa käydään läpi sosiaali - ja terveyspalvelujen moninaista asiakasdataa yhdessä Aalto- yliopiston kanssa. On olemassa joukko asiakkaita, jotka käyttävät paljon erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta ne eivät kuitenkaan paranna asiakkaan hyvinvointia vastaavasti, Kuosmanen kertoo. Tiedon louhinnan ja data-analyysin avulla on tarkoitus tunnistaa tämä asiakasjoukko ja selvittää, miten heille voisi tarjota Sari Mäntylä klikkaa auki Hervannan asukkaiden määrää havainnollistavan kuplan Tampereen väkiluvun jakaantumista esittävästä kaaviosta.väkilukutietoa löytyy internetosoitteesta oikeita, vaikuttavia palveluja oikeaan aikaan. Kuosmanen korostaa, että esimerkiksi perussairautensa vuoksi kalliita hoitoja tarvitsevat tulevat edelleenkin saamaan hoitonsa. Data ei syrjäytä käytännön kokemusta ja asiantuntemusta päätöksenteossa, mutta sen hyödyntämiseksi halutaan luoda työkalu jokapäiväiseen käyttöön. Suurien tietomassojen analysointi voi myös nostaa esille näkö kulmia, jotka muuten jäisivät helposti huomaamatta. Yksikkömme on tästä hankkeesta innostunut, koska sen avulla voimme saada laajempaa faktatietoa ja kokonaiskuvaa työmme pohjaksi, Kuosmanen sanoo. 6 VILKKU

7 Tampere ja sairaanhoitopiiri aikovat uudistaa työnjakoaan Toimintamalli uudistuu Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tiivistävät sosiaali- ja terveys - palvelujen yhteistyötä. Uudistuksella pyritään sujuvampaan toimintaan, eikä tavoitteena ole vähentää henkilökuntaa. Hatanpään sairaalan kuvantamistoiminta aiotaan yhdistää osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskusliikelaitosta vuoden 2016 alusta. Myös Hatanpään sairaalan ja Taysin urologian palvelut yhdistetään ja toiminta keskitetään siirtymä vaiheen jälkeen kokonaan Taysiin. Vastaavasti rintasyöpäleikkauksia tehdään jatkossa vain Hatanpäällä, ja sairaanhoitopiirin ja kaupungin sukupuolitautien poliklinikat yhdistetään. Suunnitteilla on niin ikään kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteinen hankinta- ja logistiikkayhtiö sekä työterveyshuollon yhtiö, johon aiotaan yhdistää sairaanhoitopiirin ja kaupungin työterveyshuollon palvelut. Urologisia palveluja on tuotettu Pirkanmaalla Taysissa, Hatanpäällä, Valkeakoskella ja Vammalassa. Hatanpää on vastannut pääasiassa tamperelaisten potilaiden diagnostiikasta ja perusurologiasta. Nyt tavoitteena on muodostaa Taysiin urologiakeskus, jonka henkilöstö koostuu nykyisistä osaajista. Rintasyöpäleikkauksia on tähän asti tehty Taysissa ja Hatanpäällä. Yhdistämällä yksiköt on mahdollista luoda Suomen toiseksi suurin rintasyöpäleikkausten yksikkö. Hankinta- ja logistiikkapalvelujen yhdistämisellä on arvioitu saavutettavan noin 10 miljoonan euron hyöty vuodessa. Päällekkäisten rakenteiden purkamisella on arvioitu alkuvaiheessa olevan noin miljoonan euron vaikutus. Johtaja Kari Hakari Tampereen toimintamalli uudistetaan Tampere projektissa. Uudistetun organisaation toiminta alkaa , poliittisten toimielinten osalta Uudistuksen tavoitteet ja keskeiset linjaukset viedään valtuuston päätettäväksi Tämän jälkeen kesäkuussa siirrytään täsmennysvaiheeseen, jolloin selvitetään, että linjaukset ovat käytännössä toteutettavissa. Kaupungin henkilöstö halutaan aktiivisesti mukaan uudistustyöhön. Toivomme mahdollisimman laajaa keskustelua. Henkilöstön näkemysten selvittämiseksi hyödynnetään sähköisiä osallistumismuotoja ja keskustelutilaisuuksia. Uudistamistyötä viedään eteenpäin avoimesti, pormestari Anna-Kaisa Ikonen sanoo. Uudistamisen etenemistä voi seurata Loorasta toimintamallin kehittäminen -sivulta, joka löytyy strategia ja kehittäminen -sisältökanavan alta: strategia ja kehittäminen > toimintamallin kehittäminen. Kaupungin nettisivuilta aiheeseen liittyvää aineistoa löytyy Hallinto ja talous -osion alta toimintamalli-sivustolta. Henkilöstön liikuntaa aiotaan tukea 100 euron liikuntakortilla Tampereen kaupunki tukee tänä vuonna henkilöstön liikuntaharrastuksia 100 euron liikuntakortilla. Kortti tulee käyttöön, kun aikataulu vahvistuu kilpailutuksella valitun palveluntarjoajan kanssa. Tarkemmat ohjeet liikuntakortin käytöstä kerrotaan myöhemmin Loorassa. Henkilöstön liikuntaa ja työhyvinvointia halutaan tukea ottamalla käyttöön liikuntakortti. Tämä on konkreettinen positiivinen viesti ja kiitos henkilöstölle hyvin tehdystä työstä, pormestari Anna- Kaisa Ikonen sanoo. Kaupungin viime vuoden tulos muodostui 19,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vielä välitilinpäätöksessä elokuussa 2014 tuloksen ennustettiin jäävän 44 miljoonaa euroa miinukselle. Myönteinen taloudellinen kehitys koostui monista eri tekijöistä, mutta kaupungin henkilöstön rooli säästöjen saavuttamisessa oli keskeinen. Viime vuoden hyvän kehityksen takia henkilöstöä halutaan kannustaa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa hyvinvointia lisäävällä henkilöstöetuudella. Liikuntakortin käyttöönotosta päätettiin maaliskuun alussa vuoden 2014 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä kaupunginhallituksessa. Henkilöstön palkitsemisen periaatteet on vahvistettu henkilöstöjaostossa vuonna Palkitsemisen kokonaisuus koostuu erilaisista palkitsemisen ja kannustamisen muodoista, kuten rahallisesta palkitsemisesta ja henkilöstöetuuksista. Tavoitteena on muuttaa palkitsemiskokonaisuus aiempaa paremmin työtuloksiin perustuvaksi sekä uudistaa myös henkilöstöetuuksien kokonaisuutta. Henkilöstöyksikkö valmis telee tätä työtä, ja siinä tullaan huomioimaan myös kokemukset liikuntakortin käytöstä. Henkilöstön kehittämispäällikkö Jaana Villilä-Vakkilainen tampere.fi, VILKKU

8 Keskiajan pyhiinvaeltajien Konsernihallinnon henkilöstöryhmän erikoissuunnittelija Leena Salminen ja suhdetoimintasihteeri Raija Arasalo ihastelevat Museokeskus Vapriikin kevään uutta näyttelyä. Tunnelmallisessa näyttelytilassa pää see tutustumaan suomalaisten keskiajalla tekemiin pyhiinvaelluksiin. Aihepiiri on naisille läheinen, koska kaksi vuotta sitten he vaelsivat ensimmäistä kertaa yli sata kilometriä Pohjois-Espanjan Santiago de Compostelaan. Olimme molemmat halunneet jo pitkään lähteä pyhiinvaellusmatkalle. Uudet kokemukset ja itsensä voittaminen olivat tärkeimmät syyt lähtöön, Raija Arasalo kertoo. Vapriikin näyttelyn kuvissa pyhiinvaeltajat ovat pukeutuneet lierihattuun ja kaapuun. Heillä on mukanaan puinen kävelykeppi ja huopalaukku. Salminen ja Arasalo peilaavat omia pyhiinvaelluskokemuksiaan keskiajan vaelluksiin. Meillä oli puukepin sijasta nykyaikaiset kävelysauvat, jalassa vaelluskengät ja selässä pienet reput. Vaeltaessa huomaa nopeasti, kuinka vähin varustein ihminen pärjää, Salminen kertoo. Noin 800 vuotta vanha pyhäinjäännösarkku kuuluu British Museumin kokoelmiin ja on lainassa Vapriikissa. Lasin alla näkyy myös Leena Salmisen oma latinankielinen pyhiinvaellustodistus. 8 VILKKU

9 reitti kutsuu edelleen TEKSTI Päivi Pajula KUVAT Hanna Leppänen Keskiajalla Suomessa kristittyjen suosituimpia pyhiinvaelluskohteita olivat Turku, Ruotsin Vadstena ja Norjan Nidaros, mutta monet lähtivät myös Roomaan, Jerusalemiin tai Santiago de Compostelaan. Pohjois-Espanjassa kulkevaa ikivanhaa ranskalaista reittiä on tampannut niin paljon ihmisiä yli tuhannen vuoden ajan, että sitä kulkiessa tuntee olevansa osa historiallista jatkumoa, Salminen kuvailee. Hengellinen seikkailu Keskiajalla lähes jokainen kristitty teki ainakin yhden pyhiinvaelluksen elämänsä aikana. Silloin lähdettiin matkaan usein uskon johdattamana. Ihmiset sovittivat syntejään pyhiinvaelluksella ja kunnioittivat paikkoja, joissa oli pyhäinjäännöksiä tai pyhimysten hautoja. Syyt pyhiinvaellukseen ovat nykyään monenkirjavia. Toiset lähtevät edelleen hengellisistä syistä, toiset pelkästä seikkailunhalusta. Reittien suunnittelu on helppoa internetin ansiosta, mutta kulkija ei voi varautua kaikkeen etukäteen. Avoin mieli ja kärsivällisyys ovat vaeltajan hyveitä. Yhtenä päivänä olimme tarponeet vesisateessa 24 kilometriä. Kun saavuimme majapaikkaan, saimme kuulla, että se oli täynnä. Siinä ei auttanut muu kuin jatkaa matkaa etsimään toista yösijaa, Raija Arasalo muistelee. Koettelemuksista huolimatta Salminen ja Arasalo nauttivat ensimmäisestä pyhiinvaelluksestaan niin paljon, että taivalsivat viime vuonna Santiago de Compostelaan uudestaan Portugalin reittiä pitkin. Vaelluksella yksin mutta yhdessä Naiset ovat tehneet pyhiinvaelluksensa pienessä ryhmässä, johon on kuulunut nykyisiä ja eläkkeellä olevia kaupungin työntekijöitä sekä luottamushenkilöitä. Vaeltaessaan he hiljentyivät välillä omiin ajatuksiinsa, mutta yhteisöllisyyden tunne oli kantava voima matkalla. Aivan yksin kulkeminen olisi minusta kammottava ajatus, sillä en ole lainkaan kävelijätyyppiä, Leena Salminen sanoo. Ryhmässä vaeltaessa apu on aina lähellä. Kaverilta saa huikan, jos oma vesipullo tyhjenee ennen taukopaikkaa. Kannustaminen ja huumori keventävät askelta vuoriston rinteitä kivutessa. Matkan varrella, erään vehreän niityn reunalla joukko päätti kajauttaa ilmoille pyhiinvaeltajienkin hymninä tunnetun laulun, Maa on niin kaunis. Se nosti tunteet pintaan. Monte do Gozolle eli Ilon kukkulalle saapuminen oli toinen pyhiinvaelluksen kohokohdista. Kukkulalta näkee upean Santiago de Compostelan katedraalin tornit ensimmäistä kertaa. Se on uskomattoman hieno hetki, kun tietää selviytyneensä matkasta, naiset kertovat. Perille päästyään Salminen ja Arasalo osallistuivat pyhiinvaeltajien messuun ja vierailivat apostoli Jaakobin pyhäinjäännösten luona, aivan kuten vaeltajat ovat keskiajallakin tehneet. Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla -näyttely Vapriikissa asti. Leena Salminen katselee Vapriikin näyttelyssä esillä olevia vaelluspasseja. Leena Salminen ja Raija Arasalo suunnittelevat seuraavaa pyhiinvaellusta Roomaan. Arasalon korvalehtiä ja paitaa koristaa vaeltajien simpukkatunnus. VILKKU

10 PITKÄAIKAISET TYÖNTEKIJÄT TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVA Susanna Lyly Kokenut kolmikko pyörittää rakennusvalvonnan toimistoa Merja Vehmersuo (vas.), Sirpa Koskinen ja Tarja Laurila hoitavat rakennusvalvonnan toimistoa, ja heillä kaikilla on takanaan pitkä työura kaupungilla. Rakennusvalvonnan toimiston tiskiä koristaa kaunis keltainen ruusukimppu. Kerran viikossa vaihtuva kukkakimppu on pitkä perinne. Kukkakimppu on tilattu ainakin niin kauan, kuin olen ollut rakennusvalvonnassa, kertoo yksikössä lähes 27 vuotta työskennellyt Sirpa Koskinen. Pitkään yli 30 vuotta kaupungilla ovat työskennelleet myös Tarja Laurila ja Merja Vehmersuo. Laurila aloitti työt vuonna 1983, ja vuosien mittaan tutuiksi tulivat paitsi rakennusvalvonta, myös rahatoimisto, kiinteistötoimi, Hatanpään päivystys- ja lääkäriasema, Pyynikin silmä- ja korvayksikkö, lasten kotihoidon tuki, asuntotoimi sekä aiemmin Jämsän kaupungin kanslia. Vuonna 1984 kaupungilla aloittaneelle Vehmersuolle rakennusvalvonta on ollut pitkäaikaisin työpaikka, mutta hänellä on kokemusta myös kaupungin lakiosastosta ja hankintavälinevarastosta. Selkeää kaupunkiorganisaatiota arvostetaan Työtehtävät toimistossa ovat monipuolisia ja vaativat erityistai- toja, joiden oppiminen ottaa aikansa. Toimistolaiset myös tuuraavat sujuvasti toisiaan. Teemme muun muassa lupahakemusten esi- ja loppuvalmistelua sekä lähetämme asiakkaalle lupapäätöksen. Siinä sivussa hoidamme asiakaspalvelua, kuvailee Sirpa Koskinen. Naiset ovat aloittaneet työnsä konekirjoitusaikaan, joten heillä on perspektiiviä muutoksiin. Kaupungin organisaatio on mutkistunut muun maailman mukana, mutta kaikkea hyväksi koettua ja toimivaa ei kannata heidän mielestään heittää romukoppaan. Toimiston väen mukaan muutostohinoissa olisi myös hyvä palauttaa mieliin, että työntekijä on työnsä paras asiantuntija. Nimikkeet, termit ja yksikköjen nimet ovat nykyään niin monimutkaisia ja vieraita, että asiakaspalvelu kärsii. Puhutaan esimerkiksi infrasta ja logistiikasta. Ennen oli selkeästi puisto yksik kö, mutta nyt sellaista ei ole, Tarja Laurila harmittelee. Siitä vanhasta punaisesta puhelinluettelokansiosta löysi hyvin yksiköt ja työntekijät, Sirpa Koskinen muistelee. Ja valkoisessa virastotalossa tiesi, kuka istui missäkin huoneessa, Laurila lisää. Myös työn tekemiseen oli enemmän rauhaa, ja organisaatio oli selkeä toisin kuin nykyinen tilaaja tuottaja-malli, joka on tuonut lisätyötä, kuten sisäistä laskutusta. Hyvä työilmapiiri auttaa jaksamaan Rakennusvalvonta on ollut naiskolmikolle mieluisa työpaik ka sekä työilmapiirinsä että mie lenkiintoisen tehtäväkentän ansios ta. Täällä näkee jo ennakolta, minkä näköiseksi kaupunki rakentuu, tuumii Merja Vehmersuo. Rakennusvalvonnassa on myös havaittu, että naapuririidat ovat lisääntyneet. Ihmiset ovat herkempiä valittamaan. Monta vuotta kestävä riita voi saada alkunsa jopa siitä, kun lasten pallo vierii naapurin pihaan, Sirpa Koskinen sanoo. Työssä on saanut opettavaisia esimerkkejä siitä, että kannattaa sopia pikkuasiat pitkän toran välttämiseksi. Rakennusvalvontaa on kolmen vuosikymmenen aikana joh- tanut kolme rakennustarkastajaa: Kyösti Välimäki, Kalevi Lammi ja Eija Muttonen-Mattila, joka on nykyinen päällikkö. Kyösti Välimäki eli Kössä palkkasi aikanaan jokaisen tästä naiskolmikosta ja Kalevi Lammi Tarja Laurilan uudelleen. Kössä oli oikein mukava ja huomaavainen, mutta hänelle ei ryppyilty ja hänen huoneeseensa mentiin kyllä lakki kourassa, Sirpa Koskinen muistelee. Myös muut päälliköt saavat naisilta kiitosta. Kaikki ovat olleet vahvoja persoonia ja luotsanneet hyvin rakennusvalvontaa. Nyt rakennusvalvonnan muutostilanteessakin Muttonen-Mattila on pitänyt hyvin alaisistaan huolta. Koskaan ei ole harmittanut tulla töihin, ja sehän on jo lottovoitto, että saa olla hyvässä työpaikassa, naiset tuumivat. Työpäivä haukkaa vuorokaudesta ison osan, ja työelämässä pitäisi nykyään puurtaa entistä pitempään, kun eläkeikää hilataan ylöspäin. Hyvä työilmapiiri ja mukavat työkaverit ovatkin erittäin tärkeitä juuri jaksamisen kannalta, toteaa Tarja Laurila. 10 VILKKU

11 TEKSTI Tuuli Oinonen Tasa-arvosuunnitelma pyrkii edistämään samapalkkaisuutta TIESITKÖ? Tampereen kaupungin tasa-arvosuunnitelman uusia tavoitteita ovat nollatoleranssi häirintään ja syrjintään Pois kiusanhenki -ohjeen mukaisesti, esimiestyön laadun paraneminen sekä samapalkkaisuuden edistäminen. Kaupungin tasa-arvosuunnitelma vuosille sisältää arvion vuosien tasaarvosuunnitelman toteutumisesta, selvityksen tasa-arvon nykytilanteesta sekä uudet asetetut tavoitteet tasa-arvon edistämiseksi. Tasa-arvosuunnitelmaa on valmisteltu yhteistoiminnassa. Arvio aiemman tasa-arvosuunnitelman toteutumisesta sekä selvitys nykytilanteesta käsiteltiin kaupungin yhteistoimintaryhmässä, ja uudet tavoitteet valmisteltiin yhdessä pääluottamusmiesten kanssa. Kaupungin kaikissa toiminnoissa on otettava huomioon tasaarvosuunnitelman tarkoitus ja tavoitteet. Toimintayksiköiden johto vastaa yksiköissä oman toimintansa tasa-arvon toteutumisesta ja ajan tasalla pitämisestä sekä seurannasta. Toimintayksiköiden yhteistoimintaryhmien pitää puolestaan valvoa toimenpiteiden toteutumis ta ja tasa-arvolain noudattamista sekä tiedottaa laiminlyönneistä henkilöstöyksikölle. Kaupungin yhteistoimintaryhmä seuraa ja valvoo osaltaan kaupungin tasa-arvosuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista. Se toimii tarvittaessa yhteistoimintaelimenä, jossa tasa-arvoon liittyvät erimielisyydet pyritään ratkaisemaan. Tampereen kaupungin palveluksessa työskenteli vuoden 2013 lopussa työntekijää. Naisia heistä oli 74 prosenttia ja miehiä 26 prosenttia. Tasa-arvolain mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Työnantajan toiminnan täytyy ehkäistä sukupuolista syrjintää ja edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksyi tasa-arvosuunnitelman vuosille helmikuussa. Loora > Ohjeet ja lomakkeet > Henkilöstöhallinnon ohjeet ja lomakkeet (Työsuojelu ja yhteistoiminta) Henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen Seuraa myös sosiaalisessa mediassa Tunnetko jo kaupungin kanavat FACEBOOKISSA, TWITTERISSÄ, YOUTUBESSA, FLICKRISSÄ ja LINKEDINISSÄ? Tule ja tykkää, seuraa ja keskustele! VILKKU 50 vuotta TAMPEREEN kaupungin tasa-arvotoimikunta kirjoitti Vilkun vuoden 1987 ensimmäisessä numerossa tasa-arvosta ja sen vuoden alussa voimaan astuneesta tasa-arvolaista. YLI 90 PROSENTTIA suomalaisista toimii sellaisissa ammateissa, jotka ovat selvästi leimautuneet joko miesten töiksi tai naisten töiksi. Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä sukupuolesta riippu mat ta on utopiaa, joka konkreettisesti näkyy monen naisen palk ka pussin kevey des sä. Ras kaus, synnytys ja pienten lasten hoito saattavat heikentää naisten työsuhde- ja sosiaaliturvaa, ja lasten päivähoito-ongelmat mielletään lähinnä naistyöntekijöitä koskeviksi. Mutta myös miestä syrjitään esimerkiksi epäämällä mahdollisuus hoitaa kotona alle 3-vuotiasta tai sairastunutta lasta. TAMPEREEN kaupunki edus taisi maassamme huippua, mikäli tasa-arvon toteutumista kunnallisessa päätöksenteossa mitattaisiin pelkästään naisten määrällä kaupunginvaltuustossa. Heitä on nimittäin valtuutetuista tällä hetkellä lähes puolet. Ja lienee tamperelaisilla ylpeilyn aihetta siitäkin, että maan toiseksi suurimman kaupungin korkeimman virkamiesjohdon miesvaltainen rintama on hieman murtunut. Vilkun juhlavuonna julkaistaan katkel mia vuosien saatossa julkaistuista lehtijutuista ja ilmoituksista. VILKKU KU

12 HARVINAISET AMMATIT TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVAT Susanna Lyly Perinteinen kivenhakkuri on harvinaisuus koko Suomessa Atalassa, Tampereen Inf ran itäisen aluetoimiston perukoilla työskentelee harvinaisen ammattikunnan edustajia kivenhakkureita. Valtaosa Tampereen katujen rotvallikivistä on tehty kaupungin omana työnä, vaikka kiinalainen kivi on vyörynyt markkinoille viime vuosina. Perinteisen, tuhansia vuosia vanhan ammattikunnan edustajia on Suomessa enää tusinan verran, ja heistä viisi on Tampereen kaupungilla. Perjantai-iltapäivänä kivenhakkurit Marko Moisio, Ari Leppänen ja Pasi Kinnunen ovat lopettelemassa kaksiviikkoista urakkaansa kivivarastolla. Kivimiesryhmään kuuluvat lisäksi Esa Viljanen ja Kimmo Vesterinen. Harvinaistunut ammattikunta tämä tosiaan on, ja taidamme olla aika harvinaista ihmislajiakin. Ei tähän enää juuri tulijoita ole, toteaa Pasi Kinnunen. Ja aika harva pystyy olemaan eläkeikään saakka, lisää Ari Leppänen. Hän on porukan vanhin ja jäämässä parin vuoden sisään eläkkeelle. Nuorin kivenhakkuri Marko Moisio on hakkurin töissä viidettä talvea. Kesät hän tekee katutöitä asentaen muun muus sa rotvallia ja kiveyksiä. << Ari Leppänen on työskennellyt kaupungilla lähes 30 vuotta ja kivialalla vieläkin kauemmin. Kivenhakkuri tarvitsee itselleen juuri sopivat työkalut, toisten omilla eivät työt suju. Leppäsen työkalut ovat sepän teroittamia. < Kivimiehen palkkapussin suuruus riippuu valmiista kivimetreistä, joita kahden viikon aikana pyritään työstämään 140 metrin verran. Nuorin hakkuri Marko Moisio viimeistelee rotvallikiveä perinteisin työkaluin. 12 VILKKU

13 Marko onkin meistä ainoa koulun käynyt kivenhakkuri, hän on kivialan artesaani, muut kertovat. Sekä Ari Leppänen että Pasi Kinnunen ovat olleet kiven kanssa tuttavia jo nuoresta pitäen. Kinnunen aloitti alan työt isänsä firmassa Kainuussa, ja Leppänen on kotoisin Teiskon Kapeesta, joka on tunnettu kivi- ja soralouhoksista. Kapeesta saadaan hyvälaatuista kiveä Atalan kivivarastollekin. Isäukko kyllä varoitteli tästä alasta, naurahtaa Kinnunen. Kotimainen kivi on kestävää Marko Moisio ja muut hakkurit kehuvat suomalaisen kiven ja kivityön laatua, vaikka halpaa kiinalaista kiveä on tarjolla ja sitä jonkin verran käytetään Tampereellakin. Kaikki kaupungin kivimiesten tekemät rotvallikivet uppoavat silti katutyömaille, eivätkä tahdo riittääkään. Kivimiesten mukaan on ekologisempaa ja lopulta myös taloudellisempaa käyttää lähiseudun kiveä kuin tuottaa sitä laivarahdilla Kiinasta. Joskus on käynyt niin, että laiva on ollut vielä kiertämässä Kap Hornia, kun kivien olisi pitänyt olla jo asennettuna, vitsailee Kinnunen. Kotimainen kivi pysyy katuremonteissa hyvin paikallaan, kiinalainen kivi taas voi hajota silpuksi, kertoo Marko Moisio. Näitä työkaluja käytti jo Mooses Kivenhakkurit tekevät työtään ulkona kaikkina vuodenaikoina lähes joka säällä. Työstettävät kivet tuodaan trukilla miesten työpisteille jokaisen omasta raakakivipinosta eli laanista. Talvisin raakakivet lämmitetään ja sulatetaan routamatolla ennen käsittelyä. Raakakiveen porataan reiät noin kymmenen sentin välein. Reikiin asetetaan likut ja kiilat, joita lyödään vasaralla, jotta kivi saadaan halkeamaan, selostaa Ari Leppänen työn kulkua. Päiden suoristamisen ja siistimisen jälkeen rotvallikivi onkin valmis. Työ vaatii kivimiesten mukaan pikemminkin taitoa ja sitkeyttä kuin voimaa. Yleensä vasta vuoden opettelun jälkeen työ alkaa sujua niin, että pääsee urakoille. Useimmat kivityökalut ovat olleet käytössä jo Mooseksen aikoina. Sellainen on esimerkiksi nuijamainen kiven hal - komisessa käytetty vasara. Kantti, piikki, sipa ja vinkke li eli suorakulmio kuuluvat myös perinteiseen työkaluarsenaaliin. Painava pora on painoilmakäyttöinen. Jokaisella mie hellä on omat juuri hänelle sopivat työkalut. Itse olen tottunut käyttämään sepän pajassa teroitettuja työkaluja, mutta muut käyttävät kovametallisia työkaluja, Ari Leppänen kertoo. Päivän päätteeksi omaan saunaan Kivimiesten mukaan suojavarusteissa ei ole nykyään valittamista. Esimerkiksi poratessa ylipainekypärä pitää pölyn loitolla. Rasitusvammat ja kolotukset kuuluvat silti kivimiesten arkeen, ja riesana ovat myös kylmyys, kosteus ja veto. Jokaisen työpäivän jälkeen miehet pääsevät onneksi saunaan. Marko Moisio sanoo, että sauna onkin välttämätön päivän pölykertymän puhdistamiseksi ja lihasten vetreyttämiseksi. Kivimiesten kädenjälkeen ei voi olla törmäämättä tamperelaisessa katukuvassa, joskus ihan konkreettisestikin, kun pyörä tai auton rengas tömpsähtää rotvallin reunaan. Kivimiehet osaavat erottaa katukuvasta tekemänsä reunakivet. Kaduilla kyllä tunnistaa oman työnsä jäljen, Ari Leppänen vakuuttaa. Esimiespäivä huhtikuussa TAMPEREEN kaupungin esimiespäivässä puhutaan muutosjohtamisesta ja tiedolla johtamisesta. Päivän puhujavieraana on urheilupersoona, HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti. Päivää vietetään 16. huhtikuuta Tampere-talossa. Ilmoittautumisia otetaan vastaan niin kauan kuin tilaa Tampere-talon pienessä salissa riittää, ilmoittautua pitää kuitenkin viimeistään 31. maaliskuuta mennessä. Looran etusivun tapahtumat ja Halon kehittämispalvelut, puh Apua salasanan muistamiseen ONKO useiden sala - sano jen muistaminen hankalaa, unohdatko harvoin käytettävät tunnukset? Onko sinulla näppäimistön alla tai muussa jemmapaikassa jyrkästi kielletty post-itlappu tai muu muistin tuki erilaisia kirjautumisia varten? Avuksi näihin ongelmiin voit nyt ottaa KeePass-sovelluksen, joka on tarkoitettu helpottamaan henkilökohtaisten sekä työssä tarvittavien käyttäjätunnusten ja salasanojen muistamista. Sinun tarvitsee muistaa vain yksi salasana. KeePass-sovellus varmistaa, että tunnuksesi ja salasanasi ovat turvassa. Se säilyttää tietosi suojatussa säilössä, jonne vain sinä pääset yhden salasanan muistamalla. Sovellus on asennettavissa työaseman Ohjelmistojakelu-kuvakkeen alta (ark. klo 7 17) Lyncillä voi olla yhteydessä nyt myös PSHP:n ja Kelan kanssa TAMPEREEN kaupungin työntekijät voivat nyt käyttää pikaviestintä Lynciä myös Kelan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) työntekijöiden kanssa. Jo aiemmin Lyncin käyttö on ollut mahdollista kehyskuntien sekä Helsingin, Espoon, Turun ja Oulun kanssa. Ensimmäisellä yhteydenottokerralla kaupungin ulkopuolisen organisaation käyttäjä on haettava sähköpostiosoitteella, joka on muotoa etunimi. (esimerkiksi kangasala.fi, Lync-viestintään pätevät samat säädökset kuin sähköpostiinkin, eli esi - merkiksi potilastietojen käsittely pikaviestikeskusteluissa on kielletty. Tukikeskus ja (Pikaviestintä Lync) VILKKU

14 TEKSTI Tuija Heikkilä KUVA Susanna Lyly luontevaa sanoa jotakin. Ja kiva oli saada kehuja alaisilta itsekin, lainauspalvelupäällikkö Anu Virtanen kiittelee. Keskinäisten kehujen kaappi tuo työyhteisöön hyvää mieltä Pääkirjasto Metson lainauspalvelussa työskentelee kolmisenkymmentä kirjastovirkailijaa. Työtahti on kova, asiakkaita riittää. Työporukka on hitsautunut vuosien varrella tiiviisti yhteen. Henki on ollutkin hyvä, mutta nyt ilmapiiri on parantunut entisestään. Viime syksynä osastolla oli nimittäin tarvetta tsemppaukseen ja mielialan kohotukseen. Keinoksi löytyi jotakin hyvin yksinkertaista, helppoa ja halpaa, mutta jonkun piti sekin keksiä. Onneksi kirjastovirkailija Satu Hussolla välähti. Talossa oli tapahtunut isoja muutoksia ja osastollamme surullisia henkilökohtaisia asioita. Ajattelin, että jotakin pitäisi nyt keksiä väen piristykseksi. Lapseni koulussa oli Kehu luokkakaveri -tyyppinen tempaus, ja ajattelin, että siinä voisi olla meilläkin toimiva idea, Satu Husso kertoo. Positiivisuudesta voimaa ja energiaa Tuumasta toimeen. Ideasta puhuttiin porukalla, ja kun ajatus oli yhdessä hyväksytty, saivat osaston kaikki kirjastovirkailijat tammikuun aikaa antaa nimettöminä lapuilla vapaasti ja vapaaehtoisesti henkilökohtaista palautetta työkavereistaan. Koska oltiin vahvistamassa positiivista ilmapiiriä, oli ainoa rajoitus, että palaute ei saanut olla negatiivista. Kaikki paneutuivat asiaan vakavissaan ja miettivät tarkkaan, mitä työkavereistaan näille kirjoittivat. Valmiit viestit toimitettiin laatikkoon, joka sai viehättävän nimen Keskinäisten kehujen kaappi. Helmikuun alussa sieltä jaettiin jokaiselle paksu nippu kehuja. Monet liikuttuivat, useimmat lukivat saamansa laput kotona kaikessa rauhassa kehujaan sulatellen. Lapuista tuli henkilökohtaisia, salaisia aarteita. Minua oli sanottu kiltiksi, äidilliseksi ja huumorintajuiseksi. Oli voimaannuttavaa lukea saamiani kehuja. Niistä sai uutta energiaa, kirjastovirkailija Helena Nikkilä tunnustaa. Uudenlainen palautteenanto oli osaston esimiehellekin tärkeää. Esimieshän kehuu alaistaan kehityskeskustelussa osaamisesta tai työsuorituksesta. Nyt saatoin antaa vapaasti toisentyyppistä palautetta. Jokaisesta oli helppoa ja Helena Nikkilä, Anu Virtanen ja Satu Husso suosittelevat työkavereiden kehumista jokaiselle työpaikalle. Työkaverin kehut lisäävät hyvinvointia Kehujen annolla oli suuri merkitys. Se lähensi työkavereita entisestään. Kehuihin on palattu työpaikan arjessa moneen kertaan. Ne kiittävät, kannustavat ja vahvistavat turvallisuuden tunnetta, mutta toisaalta myös velvoittavat. Moni on nyt jälkeenpäin kuullut työkaveriltaan, että tänäänkin olit juuri sellainen, kuin lapulle sinusta kirjoitin. Kyllä se on mielessä, että jos minulla on ajateltu olevan noin paljon hyviä puolia, pitää minun myös olla sen arvoinen, reiluksi ja turvalliseksi sanottu Satu Husso miettii. Yleisesti heitellyt adjektiivit, kuten kiva, saivat kehulapulla annettuna normaalia syvemmän merkityksen. Jos lapulle on kirjoitettu mukava työkaveri, on se paljon sanottu. Kirjoittaja on oikeasti tarkoittanut sitä, Helena Nikkilä painottaa. Satu Husso, Helena Nikkilä ja Anu Virtanen suosittelevat lämpimästi kehujen antamista ihan kaikille, niin perheille kuin mille tahansa työyhteisöille. Pienestä ideasta syntyi iso asia, älyttömän hyvä ja hyödyllinen. Kyse on tärkeästä työhyvinvoinnista, mutta miten helpolla ja halvalla se toteutettiinkaan, Anu Virtanen kiittelee alaistensa kekseliäisyyttä ja paneutumista työpaikan henkisen ilmapiirin rakentamiseen. Tullinkulma vetovoimainen työpaikka TULLINKULMAN Työterveys on nimetty sosiaali- ja terveysministeriön Mielekäsohjelman arvioinnissa vetovoi mai seksi sosiaali- ja tervey den huollon työpaikaksi. Mielekäs-ohjelmassa vetovoimaiseksi nimettävältä toi - mijalta edellytetään palvelun korkeaa laatua sekä asiakastyytyväisyyttä. Lisäksi valinta edellyttää onnistuneita toimin ta tapoja henki löstön hy - vin voinnin ja työhön sitoutu - misen lisäämiseen, oikeudenmukaista ja osallistavaa joh - tamista, työpaikan turvallisuutta sekä kykyä ylläpitää ja edistää henkilöstön terveyttä. Työterveys avoinna päivittäin TULLINKULMAN työterveys on avoinna joka päivä, myös lauantaisin ja sunnuntaisin. Aukioloajat ovat: Ma pe klo 8 19, klo ajanvarauksella La klo ajanvarauksella Su klo ajanvarauksella ORIVEDEN toimipisteen aukioloajat: Ma to klo 8 16 Pe klo Ajanvaraus on arkisin auki ja viikonloppuisin aukioloaikojen mukaan. 14 VILKKU

15 Työpaikkatoiveet huomioidaan uusien paikkojen avautuessa Ikäihmisten palvelujen uudistuksen eli Ipu-hankkeen viime syksynä tekemässä henkilöstökyselyssä esitetyt työpaikkatoiveet huomioidaan sitä mukaa, kun uusia paikkoja aukeaa. Erityisesti Kaupin sairaalan toiminnan loppuessa vuonna 2016 kyselyssä saatuja tietoja henkilöstön työpaikkatoiveista pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon. Jos tuotantoalueilla, esimerkiksi kotikuntoutuksessa tai Hatanpään sairaalan kuntoutusosastolla, tulee paikka hakuun, katsotaan ensin, ketkä ovat kyselyssä ilmoittaneet haluavansa töihin näihin tehtäviin. Sen jälkeen käydään normaali haastattelukierros. Konsernihallinnon henkilöstöyksikkö saa kyselyn kaikista vastauksista koostetun raportin. Lisäksi tuotantoalueiden henkilöstöpäälliköt saavat käyttöönsä oman tuotantoalueensa henki- löstön työpaikkatoiveet sekä osaamiskartoituksen tulokset. Osaamiskartoitus kertoo, mitkä ovat työntekijöiden vahvuuksia ja mitkä asiat taas vaativat kehittämistä. T uotantoalueet laativat kartoitusten perusteella henkilöstökoulutussuunnitelmansa. Ipu-hanke teki viime syksynä vanhusten parissa työskentelevälle henkilöstölle kyselyn, jolla kartoitettiin henkilöstön osaamista ja kysyttiin toiveita tulevaisuuden työntekopaikasta. Kyselyn tarkoituksena oli saada kohtaamaan työntekijöiden toiveet omasta työntekopaikasta ja muuttuvan organisaation tarpeet. Kyselyyn vastasi yli työntekijää. Projektipäällikkö Leila Mäkinen SUSANNA LYLY Henkilöstöjaosto jatkaa tutulla kokoonpanolla Kaupunginhallituksen henkilöstöjaostoon kuuluvat Aleksi Jäntti (alarivissä vasemmalla, kok), Minna Minkkinen (vas), Ilkka Sasi (kok), Ulla Kampman (sd), henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen (ylärivissä vasemmalla), Ilpo Sirniö (puheenjohtaja, sd), Seppo Silvennoinen (ps), johtaja Kirsi Koski ja viestintäsuunnittelija Tuuli Oinonen. Kuvasta puuttuvat Anna-Kaisa Heinämäki (varapuheenjohtaja, vihr) ja päätösvalmistelusihteeri Miia-Hannele Vuori. Kiitokset Ikä kultainen kulkevi, aika armas rientelevi. Parhaat kiitokseni Hatanpään sairaalan väelle muistamisista eläkkeelle jäädessäni. Ulla Louhivuori Lämmin kiitos kaikille minua muistaneille siirtyessäni eläkkeelle. Sirkka Kuurila VILKKU

16 VILKKUVAT Annan päivä ANNA KARSIKAS-KUUSISTO työskentelee Tampereen kansainvälisen koulun kuudennen luokan opettajana Amurissa. Hän opettaa myös musiikkia viidesluokkalaisille. Anna asuu rivitalossa lähellä Tohlopinrantaa miehensä ja pian 4-vuotiaan pojan kanssa Päivän tärkeimmät eli avaimet, kännykkäpussi ja kalenteri odottavat aina aamulla työtasolla. Oma kännykkä on nykyisin tärkeä työväline, sinne tulee aamusta alkaen vanhempien viestejä lasten sairasteluista, hammaslääkäriajoista jne Ensimmäiset tunnit hurahtivat ohi, enkä edes muistanut ottaa kuvia. Hyppytunteja mahtuu viikkoon useita. Keskiviikon hyppytunnilla tapaan aina yhden työparin, yläkoulun opettajan Sanna Kaukonen- Heikkilän ja suunnittelemme viikon englannin tunteja Illalla täytyy usein avata tietokone ja tarkistaa sähköposti ja Helmi-viestit. Mies katsoo jalkapalloa ja on aikaa myös kerrata päivää. Tänään pitää lisäksi valmistella seuraavan illan leirikouluvanhempainiltaa. Matkustamme luokan kanssa lähelle Lontoota tutustumaan moniin keskiaikaisiin kohteisiin. Lisäksi vietämme yhden päivän paikallisessa koulussa Illalla käyn kummitytön kanssa kangasostoksilla. Olen luvannut ommella hänelle Frozen-elokuvan Elsan mekon. Samalla reissulla haetaan vähän askartelutarvikkeita. Reissun lomassa käymme kahvilassa. Pojan mentyä nukkumaan 16 VILKKU suunnittelen vielä mekkoa Matikan tunnilla työ on oppilaiden auttamista hankalissa tehtävissä. Tässä pohditaan hankalaa murtolukumuunnostehtävää Päivän toiset kuorotreenit päättävät työpäivän. Ensin harjoitellaan kuoron kesken, sitten oppilasbändin kanssa. Yleensä, jos tarvitsee, soitan oppilaiden kanssa ja silloin mieluiten pianoa. Soittaminen oman bändin kanssa on tärkeä harrastus.

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää! HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA?

PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA? PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA? Terve yritys pulssikysely ennustaa työhyvinvoinnin tasoa kehityspäällikkö Sabina Brunou sabina.brunou@diacor.fi 5157 PALVELUMME TYÖPAIKOILLE Työhyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen

Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen Henkilöstöohjelmaamme kirjattuina keskeisinä tavoitteina ovat muun muassa seuraavat: henkilöstömme on osallistuvaa; toimintaamme

Lisätiedot

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi KEHITTÄVÄ VUOROPUHELU STRATEGIA TULOSKORTIT / TA -kirja NELIKENTTÄ PP pohja (työyhteisötaso) KEHITTYMISSUUNNITELMA KEHITYSKESKUSTELU OSAAMISKARTTA

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot