KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖSKANNANOTTO HALLINNONALAN YKSIKÖIDEN VUODEN 2005 TILINPÄÄTÖKSISTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖSKANNANOTTO HALLINNONALAN YKSIKÖIDEN VUODEN 2005 TILINPÄÄTÖKSISTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSISTA"

Transkriptio

1 Dnro Jakelussa mainituille KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖSKANNANOTTO HALLINNONALAN YKSIKÖIDEN VUODEN 2005 TILINPÄÄTÖKSISTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSISTA Tuloksellisuus ja tulostavoitteiden toteutuminen Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa ohessa tilinpäätöskannanottonsa hallinnonalan virastojen, laitosten, sopimusyhteisöjen ja rahastojen vuoden 2005 tilinpäätöksistä ja toimintakertomuksista. Kannanotto perustuu talousarvioasetukseen (1243/1992, muutos ), ja on ensimmäistä kertaa pakollinen vuoden 2005 osalta koko valtionhallinnossa. Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa kannanottonsa jo neljännen kerran. Ministeriön tulosohjauksen kehittämistyö on tähdännyt konsernimaisen ajattelun vahvistamiseen sekä ministeriössä että hallinnonalalla. Sen vaikutukset näkyvät erityisesti hallinnonalan tulostavoitteiden ja niiden mittarien asettamisessa. Tilinpäätöskannanotoissa on analysoitu myös valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteuttamisesta aiheutuvia vaatimuksia kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle. Hallinnonalan virastojen, laitosten ja sopimusyhteisöjen toiminta on ollut tavoitteellista ja niille tulossopimuksissa asetetut tavoitteet ovat suurimmaksi osaksi toteutuneet. Ministeriön tulosohjauksessa on korostettu erityisesti ministeriön strategiassa olevia yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita. Valtioneuvoston huhtikuussa 2005 tekemän tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan kehittämistä koskevan periaatepäätöksen ja Lissabonin strategian kansallisen toimenpideohjelman mukaan sekä Teknologian kehittämiskeskuksen että Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen rooleja innovaatiopolitiikan toteuttajina vahvistetaan. Tämän mukaisesti valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille lisättiin merkittävästi VTT:n perusrahoitusta ja varauduttiin lisäämään tuntuvasti Tekesin myöntämisvaltuuksia. Sekä Tekes että VTT ovat uudistaneet strategiansa vuonna 2005 ja toteuttaneet organisaatiouudistuksen vuoden 2006 alusta tavoitteena parantaa toiminnan asiakaslähtöisyyttä ja markkinaohjautuvuutta ja siten vahvistaa teknologiaja innovaatiopolitiikan yleistä vaikuttavuutta. PL 32 Vaihde (09) Valtioneuvosto Faksi (09) Aleksanterinkatu Helsinki

2 Dnro 2 (62) Tuloksellisuuden raportointi VTT:n tutkijoiden osaamisen kehittymistä ajatellen ministeriö pitää puutteena ulkomailla työskentelevien tutkijoiden edelleen vähäistä osuutta koko henkilöstöstä. Kannusteiden kehittäminen tutkijoiden siirtymiseksi työskentelemään määräaikaisesti huipputason ulkomaisissa tutkimuskeskuksissa on haaste VTT:n johdolle, mutta myös laajemmin tutkimus- ja innovaatiopolitiikalle. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on edistänyt aloitteellisesti toiminnallaan sekä valtionhallinnon tuottavuusohjelman että hallituksen alueellistamispolitiikan tavoitteita. GTK:n esitys kemian analyysipalvelujen yhtiöittämisestä tukee hallituksen pyrkimystä markkinaehtoistaa eijulkisoikeudellisten palvelujen tuottamista. Aluepolitiikkaa tukeva ratkaisu oli GTK:n Länsi-Suomen alueyksikön perustaminen suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa. TE-keskuksille asetettujen vaikuttavuusmittareiden tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon alueiden yleinen kehitys. TE-keskukset ovat onnistuneet saavuttamaan asetetut vuositason tavoitteet kaikkien strategisten tavoitteiden kohdalla. Kuluneena vuotena niin sanottua kvartettiyhteistyötä syvennettiin. Siihen liittyen kehitettiin kasvuun tähtääville yrityksille Kasvuyrityspalvelu, jonka avulla yritys saa palvelut käyttöönsä yhden asiakasvastuuhenkilön välityksellä. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota henkisten voimavarojen hallintaan sekä valtionhallinnon tuottavuusohjelman että suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä. Henkilöstön hyvinvointi ja sitä mittaavat indikaattorit on nostettu entistä enemmän esille koko hallinnonalalla. Tuloksellisuuden raportointi on ollut kaikissa yksiköissä pääosin asianmukaista ja riittävää. Vuodelta 2005 annettiin ensimmäistä kertaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vahvistuslausuma kaikista valtionhallinnon yksiköistä, joiden kanssa on tehty tulossopimus. Kauppa- ja teollisuusministeriö pyrkii jatkossa seuraamaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportointia ja sen kehittymistä koko hallinnonalalla. Tulosanalyysiin ja poikkeamien syiden erittelyyn ja analysointiin tulisi jatkossa kiinnittää erityistä huomiota koko kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla. Myös tuloksellisuuden mittareiden kehittämisessä on vielä parantamisen varaa, erityisesti henkisten voimavarojen osalta. Tietojen ymmärrettävä ja selkeä raportointi vaatii jatkuvasti kehittämistoimia. Toimenpiteet tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi

3 Dnro 3 (62) Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) antaa vuosittain tilivirastoja koskevat tilintarkastuskertomukset. Niiden osalta voidaan todeta, että hallinnonalan yksiköiden tilinpäätöstä, tuloksellisuutta ja sisäistä valvontaa koskevat tiedot ovat pääosin olleet luotettavia ja riittäviä. Vuotta 2005 koskien VTV antoi viidelle TE-keskukselle kielteisen laillisuuskannanoton ja kuudelle TE-keskukselle ilmoitusvelvollisuuden koskien ESRvaltuusmenettelyä. Kauppa- ja teollisuusministeriö seuraa osana tulosohjausprosessia, että huomautukset tulevat korjatuiksi. Ministeriön vaatimat selvitykset toiminnan suuntaamisen ja tulostavoitteiden toteutumattomuuden johdosta on esitetty yksikkökohtaisissa kannanotoissa. Ministeriö seuraa niiden kehittymistä tulosneuvottelujen yhteydessä ja seuraavien vuosien kannanotoissa. Mauri Pekkarinen Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Virtanen Kansliapäällikkö LIITE JAKELU Yksikkökohtaiset arvioinnit virastojen ja laitosten tilinpäätöskertomuksista vuodelta 2005 Työvoima- ja elinkeinokeskukset Geologian tutkimuskeskus Valtion teknillinen tutkimuskeskus Turvatekniikan keskus Kuluttajatutkimuskeskus Mittatekniikan keskus Teknologian kehittämiskeskus Patentti- ja rekisterihallitus Kuluttajavirasto Kilpailuvirasto Matkailun edistämiskeskus Energiamarkkinavirasto Keksintösäätiö Suomen standardisoimisliitto SFS Finpro ry Invest in Finland säätiö Valtion ydinjätehuoltorahasto Valtiontakuurahasto Huoltovarmuuskeskus Huoltovarmuusrahasto

4 Dnro 4 (62) TIEDOKSI Ministeriön osastot ja yksiköt Valtiontilintarkastajat Valtiovarainministeriö Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiokonttori

5 Dnro 5 (62) Yksikkökohtaiset arvioinnit virastojen ja laitosten toiminnasta vuonna 2005 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN ARVIO TE-KESKUSTEN TOIMINNASTA VUONNA Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä Vaikuttavuus TE-keskuksille on tulosneuvotteluissa asetettu strategiset tavoitteet koko hallituskauden ajalle. Keskukset ovat toteuttaneet pitkäjänteisesti asetettuja tavoitteita, jotka ovat: - työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden aleneminen - osaamisen, yrittäjyyden ja muiden kasvun edellytysten vahvistaminen - tasapainoinen aluerakenne ja maaseudun elinvoimaisuus Tavoitteet ovat suoraan hallitusohjelmassa määriteltyjä yhteiskunnallisia tavoitteita, joita TEkeskukset toteuttavat tiiviissä yhteistyössä alueiden muiden toimijoiden ja muiden TEkeskusten kanssa. Oleellista on siten toimia yhteistyössä ja verkottuneena tavoitteiden saavuttamiseksi. Näitä strategisia tavoitteita ei mitata TE-keskustasolla, vaan ne suuntaavat TEkeskusten toimintaa. Kaikkien TE-keskusten kanssa on sovittu myös yhteisiä vuositason numeerisia tavoitteita, joiden toteuttamiseksi TE-keskukset voivat itse vaikuttaa ja jotka myös tukevat hallitusohjelman strategisia tavoitteita. Saavutettujen tulosten arvioinnissa on huomioitava myös alueiden talouden ja elinkeinojen yleinen kehitys. Näin saadaan myös kuva siitä, miten TE-keskukset ovat yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa onnistuneet parantamaan alueen kehitystä ja hyvinvointia. Työllisyystilanne on parantunut merkittävästi parin viimeisen vuoden aikana. Samoin yritysten investointihalukkuus kasvoi, ja siten TE-keskukset pääsivät vaikuttamaan hyvinkin voimakkaasti alueiden kehittymiseen tarjoamalla sekä rahoitusta että asiantuntija-apua alkaville ja kasvaville yrityksille. Jokaisella alueella on myös erityispiirteitä, jotka vaikuttavat yleiseen kehitykseen. Yritysten kasvun myötä syntyy uusia työpaikkoja, jolloin yhä useampi työnantaja kokee vaikeuksia saada osaavaa työvoimaa. Tämä näkyy rekrytointiongelmina ja tarpeina järjestää ammatillista koulutusta. TE-keskusten toiminnan painopisteet on sopeutettava toimintaympäristön muutoksiin. Ennakointitoiminnalla ja koulutustarvekyselyillä voidaan edistää koulutuksen kohdentumista. TE-keskuksille asetettujen vaikuttavuusmittareiden tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon alueiden yleinen kehitys. TE-keskukset ovat onnistuneet saavuttamaan asetetut vuositason tavoitteet kaikkien kolmen strategisen tavoitteen kohdalla. Kaikkien TE-keskusten yhteisten tulosmittareiden lisäksi jokaisella keskuksella on useita TEkeskuskohtaisia tulosmittareita, joita käytetään TE-keskusten oman toiminnan kehittämiseksi ja seuraamiseksi.

6 Dnro 6 (62) Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuudelle ja tuottavuudelle ei vuodelle 2005 asetettu vielä tavoitteita, mutta toteumatiedot raportoitiin toimintakertomuksissa. TE-keskusten raportoimat tiedot perustuvat kauppa- ja teollisuusministeriön ylläpitämään keskitettyyn, TE-keskuksille yhdenmukaiseen laskentajärjestelmään. Laskelmat tuotettiin erikseen TE-keskukselle ja työvoimatoimistoille. Koska taloudellisuus- ja tuottavuuslaskenta on ollut käytössä vasta vuosina 2004 ja 2005, on johtopäätösten teko kehityksestä vielä vaikeaa. Analysointi on mahdollista vuoden 2006 tilinpäätöksen yhteydessä. Maksulliselle toiminnalle asetettiin tavoitteet vuodelle Maksullinen toiminta TEkeskuksissa koostui lähinnä työvoimatoimistojen maksuperustelain mukaisista muista suoritteista (henkilöstövuokraus ja henkilöstöratkaisut), joiden tuotot olivat yhteensä 12,8 milj. euroa. Tulossopimuksissa tavoitteeksi oli asetettu vain 8,2 milj. euroa, joten toteuma ylittyi reilusti. Ylijäämää kertyi 0,8 milj. euroa ja kustannusvastaavuus oli 107 %. Muu kuin edellä mainittu maksullinen toiminta TE-keskuksissa jäi yhteensäkin alle euron. Laadunhallinta ja suoritteet Vuonna 2005 TE-keskukset saavuttivat kokonaisuutena pääosin niille asetetut tavoitteet palvelukyvyn ja laadun osalta. Poikkeamia on TE-keskusten välillä, joista merkittävimmät on mainittu myöhemmin TE-keskuskohtaisessa palautteessa. Valtakunnan tasolla asiakkaat pitivät TE-keskusten palveluja erittäin hyödyllisinä oman toimintansa kannalta arvosanalla 4,5 (asteikko 1-5) tavoitteen ollessa 4,5. TE-keskusten palveluista tiedottaminen asiakkaille sai arvosanakseen 3,4 (asteikko 1-5), joka oli myös tavoite. Tunnettuus potentiaalisessa asiakunnassa sen sijaan jäi tavoitteestaan 74 % selvemmin, toteuman ollessa 60 %. Asiakastyytyväisyyteen perustuva laatutaso on edelleen hyvällä tasolla 8,1, vaikkakin tavoitteesta 8,3 jäätiin hieman. Palvelumielikuvassa tavoite oli 7,4 ja toteuma 7,1. Suoritteet olivat mukana TE-keskusten toimintakertomuksissa ensimmäistä kertaa. Suoritteet liittyvät taloudellisuuslaskentaan ja niille ei vielä asetettu tavoitteita vuodelle Henkisten voimavarojen hallinta TE-keskusten kokonaishenkilöstömäärä vuoden 2005 lopussa oli henkilöä. Määrä on kasvanut 46 henkilöllä edellisestä vuodesta. Henkilötyövuosia vuodelta 2005 kertyi yhteensä 1910, kasvua edellisestä vuodesta 35 htv. Henkilöstöä lisättiin maatalouden tukivalvonnan tehtäviin ja määräaikaisiin rakennerahastotehtäviin. Henkilöstöbarometrin työtyytyväisyydessä koko maan keskiarvo vuonna 2005 oli 3,1. Työtyytyväisyys pysyi keskimäärin edellisen vuoden tasolla. 2. Toimenpiteet tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) antoi viidelle TE-keskukselle kielteisen laillisuuskannanoton ja kuudelle TE-keskukselle ilmoitusvelvollisuuden. Kielteinen

7 Dnro 7 (62) laillisuuskannanotto liittyi pääasiassa ESR-valtuusmenettelyihin ja se annettiin Uudenmaan, Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin TE-keskuksille. Ilmoitusvelvollisuus koski kaikilla kuudella TE-keskuksella myös ESR-valtuusmenettelyitä ja ilmoitusvelvollisuus koskee Uudenmaan, Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin TE-keskuksia. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuman osalta käytännöt vaihtelivat TEkeskuksittain. Osa TE-keskuksista ei esittänyt selvää lausumaa sisäisen valvonnan tilasta, vaan ainoastaan kehittämistarpeista. Valtiovarain controller toiminto on laatimassaan arviointikehikossa painottanut sitä, että ensi vaiheessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota sisäisen valvonnan perusasioihin, kuten taloussääntöön, työjärjestykseen ja hankintatoimeen. TE-keskuksissa näihin perusasioihin on luettava myös valtionapujen hallinnointimenettelyt. TEkeskuksissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että edellä mainittuja sisäisen valvonnan peruskysymyksiä tarkastellaan prosessissa riittävästi. TE-keskuksissa on kiinnitettävä huomiota työajan (TAIKA) oikeaan, kattavaan ja ajantasaiseen kirjaamiseen. Erityisesti työvoimatoimistoissa tulisi työaikaa kirjata kokoaikaisesti otannan sijaan. Kokoaikainen työajanseuranta parantaa myös yksityiskohtaisten tehtävätietojen luotettavuutta, joissa käytetty työaika on pieni ja joissa on kausivaihtelua. Myös maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmien tulisi perustua kokoaikaisen työajan seurannan perusteella tehtävään kustannuslaskentaan. Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin TEkeskukset ovat jo ottaneet käyttöön kokoaikaisen työajan kirjaamisen myös työvoimatoimistoissa. Kustannus-, taloudellisuus- ja tuottavuuslaskenta tehdään jatkossakin kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta keskitettynä laskentana. Kuitenkin TE-keskuksella on vastuu varmistaa tietojen oikeellisuus täsmäyttämällä tietoja tiliviraston vastaavien järjestelmien tietoihin. Toimintakertomuksen sisällössä tulee useimpien TE-keskusten kiinnittää enemmän huomiota tietojen analyysiin ja johtopäätöksiin. Toisaalta erityisesti vaikuttavuudessa ja henkilöstövoimavarojen hallinnassa riittävän kuvan antamiseksi on yksityiskohtaisia tietoja esitetty liikaa. Näitä kuvauksia tulisi tiivistää vuoden 2006 tilinpäätöksessä. Yksikkökohtaiset arviot otetaan huomioon alustavien tulostavoitteiden laadinnassa vuodelle 2007.

8 Dnro 8 (62) 3. TE-keskuskohtaiset kannanotot TE-keskuskohtaisiin kannanottoihin on poimittu erinäisiä huomioita TE-keskusten toimintakertomuksista. Valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastuskertomuksista on mainittu erikseen laillisuutta tai ilmoitusvelvollisuutta koskevat lausunnot. Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Yleiskuva Etelä-Pohjanmaan suhdannetilanteesta on myönteinen: työllisyysaste jatkaa tasaista nousuaan, työttömyys on alimmillaan yli 10 vuoteen ja maakunnan päätoimialoilla tulevaisuudennäkymät ovat pääosin valoisat. Vaikuttavuus: - Vaikeasti työllistettävien määrä on vähentynyt ja TE-keskus on päässyt tavoitteeseen. - Rekrytointiongelmat on saatu vähennettyä alle tavoitteen. - Aloittaneiden yritysten määrä on lisääntynyt vuosittain ja tavoite on toteutunut. - Yhteistyö projekteissa on jäänyt vähän alle tavoitteen. - Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on toteutunut lähes kaksinkertaisesti tavoitteeseen nähden. - Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on saatu nostettua yli tavoitteen. Kokonaisuudessaan TE-keskus on toteuttanut hyvin ministeriöiden yhdessä asettamat vaikuttavuustavoitteet. VTV toteaa tilintarkastuskertomuksessaan, että talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä äännöksiä on noudatettu lukuun ottamatta Kepa- ja Tepa-järjestelmiin liittyvien valtuuksien hallinnointia, joka ei valtuuksien käyttöajan varmentamisen osalta vastaa talousarviolain 10 :n säännöksiä. TE-keskuksen tulee ilmoittaa tarkastusvirastolle mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt ESR-valtuuksien menettelyissä todettujen puutteiden johdosta. Suoritteet on esitetty kattavasti. Hyvä analyysi toiminnallisesta tehokkuudesta. Henkisten voimavarojen hallinnalla hieman liian suuri painoarvo toimintakertomuksessa. Osuutta tulisi lyhentää ja tiivistää tulevina vuosina, samat tiedot raportoidaan myös henkilöstötilinpäätöksessä. Tulosanalyysiin ja johtopäätöksiin tulisi kiinnittää tulevaisuudessa enemmän huomioita. Analyysi oli suppeahko. Etelä-Savon TE-keskus Etelä-Savossa on niin yritysten kuin työvoimankin kehitys ollut suhteellisen vakaata. Mitään merkittäviä muutoksia suuntaan tai toiseen ei ole tapahtunut. Teollisuuden investointihalukkuus ei ole ollut kovin korkealla, mutta piristymistä on kuitenkin tapahtunut ja yritysten näkymät Etelä-Savossa ovat keskimäärin varsin hyvät. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrä on vähenemään päin viimeisten kolmen vuoden aikana ja TE-keskus on päässyt tavoitteeseen. Rekrytointiongelmat ovat pienemmät kuin edellisenä vuonna ja on päästy asetettuun tavoitteeseen. Aloittaneiden yritysten määrä rahoitustoimenpitein on lisääntynyt vuosittain ja tavoite on toteutunut.

9 Dnro 9 (62) Yhteistyö projekteissa on jäänyt alle tavoitteen. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on toteutunut. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on saatu nostettua yli tavoitteen. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on saavutettu hyvin. VTV toteaa tilintarkastuskertomuksessaan, että talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä äännöksiä on noudatettu lukuun ottamatta yritysosaston kehittämispalveluihin liittyvien valtuuksien hallinnointia, joka ei valtuuksien käyttöajan varmentamisen osalta vastaa talousarviolain 10 :n säännöksiä. Etelä-Savon TE-keskuksen tuleekin ilmoittaa tarkastusvirastolle mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt kehittämispalveluiden hallinnointijärjestelmän (KEPA-järjestelmä) ESR-valtuuksien menettelyissä todettujen puutteiden osalta. Suoritteet on esitetty kattavasti. Palveluista tiedottamisen riittävyyden ja palveluiden hyödyllisyys asiakkaille osalta tavoitteet ylitettiin ja toteumat olivat koko maan korkeimpia. Myös palvelumielikuva ja asiakastyytyväisyyteen perustuva laatutaso olivat hyvällä tasolla. Hämeen TE-keskus Aluetalouden, elinkeinojen ja työllisyyden kehitys TE-keskuksen alueella on ollut suhteellisen positiivista. Talouskasvun odotetaan säilyvän vakaana, työllisyyden paranevan ja yritysten investointihalukkuuden säilyvän hyvänä. Avoimien työpaikkojen määrä kasvanee edelleen, mutta merkittävää työvoimapulaa ei kuitenkaan odoteta. Yleiskuva alueen kehityksestä on sekä lyhyellä että hieman pitemmälläkin aikavälillä varsin positiivinen. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrä on laskussa ja TE-keskus on päässyt tavoitteeseen. Rekrytointiongelmat on saatu pienennettyä alle tavoitteen. Aloittaneiden yritysten määrä on lisääntynyt voimakkaasti ja tavoite on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on lähes tavoitteessa. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on toteutunut. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi edellisvuodesta ja tavoite on toteutunut. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on saavutettu hyvin. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Selkeä ja tasapainoinen toimintakertomus, hyvät ja helppolukuiset analyysit. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus jäi 96 %:iin (alijäämä euroa). TEkeskus on kuitenkin ryhtynyt toimenpiteisiin kustannusten karsimiseksi. Henkilöstön työtyytyväisindeksin taso erinomainen (3,5), vaikka tavoitteesta 3,6 jäätiinkin. Laatumitttarit olivat hyvällä tasolla lukuun ottamatta palvelumielikuvaa, jossa toteuma oli 6,9 ja myös tavoitteesta jäätiin.

10 Dnro 10 (62) Kaakkois-Suomen TE-keskus Kaakkois-Suomelle on koko maata tyypillisempää melko voimakkaat tuotannon heilahtelut. Tyypillistä on myös se, että toimialoilla on sekä kasvavia että taantuvia yrityksiä. Tyypillinen piirre on edelleen pien- ja keskisuuren tuotantotoiminnan kiinteä yhteys ja samalla riippuvuus alueen suurtuotannosta. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrä on laskussa ja TE-keskus on päässyt lähes tavoitteeseen. Rekrytointiongelmia on ilmennyt vähän enemmän kuin oli tavoitteena. Aloittaneiden yritysten määrä on lisääntynyt voimakkaasti ja tavoite on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on jonkin verran alle tavoitteen. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on tavoitteessa. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on toteutunut. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV toteaa tilintarkastuskertomuksessaan, että TE-keskuksen tulee ilmoittaa tarkastusvirastolle mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt ESR-valtuuksien menettelyissä todettujen puutteiden johdosta. Suoritteet on esitetty kattavasti. Asiakastyytyväisyyteen perustuvan laatutason (toteuma 7,8) ja palvelumielikuvan (toteuma 6,7) osalta jäätiin tavoitteista reilusti ja kummassakin arvot myös laskivat edellisestä vuodesta. Näiden parantamiseen tulee kiinnittää huomiota. Kainuun TE-keskus Kainuun työmarkkinat ovat nyt voimakkaiden muutosten kourissa. Väestön ikärakennemuutoksesta johtuen työmarkkinoille tulee uutta nuorta työvoimaa selvästi vähemmän kuin työmarkkinoilta poistuu eläkkeille vetäytyviä. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrä on laskussa ja TE-keskus on päässyt tavoitteeseen. Rekrytointiongelmia on ilmennyt enemmän kuin oli tavoitteena. Aloittaneiden yritysten määrä on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on toteutunut. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on tavoitteessa. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on toteutunut. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Suoritteet esitetty kattavasti. TE-keskuksen tunnettuus (80 %) oli parhain koko maassa. Palvelumielikuva (toteuma 7,2) on laskenut kolmen viime vuoden ajan ja siinä jäätiin myös tavoitteesta. Tavoitteesta jäätiin myös palveluista tiedottamisen riittävyydessä (toteuma 3,4), mutta parannusta tapahtui kuitenkin hieman vuoteen 2004 verrattuna. Tiivis ja ytimekäs toimintakertomus, jossa kuitenkin esitetty kaikki tarpeellinen tieto.

11 Dnro 11 (62) Keski-Suomen TE-keskus Teollisuuden piristyminen vuonna 2005 on luonut positiivisia odotuksia etenkin metalliteollisuuden kehityksen suhteen. Työllisyys laskee teollisuudessa, mutta palvelualojen arvioidaan korvaavan teollisuudesta menetettyjä työpaikkoja. Liike-elämän palvelualalla työllisyys jatkanee edelleen kasvua. Keski-Suomen elinkeinojen ja työllisyyden kehitykseen vaikuttaa merkittävästi globaali kehitys ja suhdanteet. Elinkeinojen kehitykseen tulee vaikuttamaan etenkin Jyväskylän seutukunnan ulkopuolella väestön ikääntyminen. Tämä vaikuttaa mm. yritysten mahdollisuuksiin saada uutta työvoimaa. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmia on ilmennyt enemmän kuin oli tavoitteena. Aloittaneiden yritysten määrä on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on jäänyt jonkin verran alle tavoitteesta. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on lähes tavoitteessa. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on jäänyt alle tavoitteen. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Tilinpäätöksessä ei ole esitetty työvoimatoimistojen suoritetietoja. Asiakastyytyväisyyteen perustuva laatutasossa (toteuma 7,8) jäätiin 0,6 yksikköä tavoitteesta ja laatutaso myös laski edelliseen vuoteen verrattuna. Laatutason parantamiseen tulee kiinnittää huomiota. Lapin TE-keskus Lapin pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat heikommat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Parhaat suhdannenäkymät ovat teollisuudessa. Matkailuinvestointien kysyntä on lisääntynyt. Puu- ja metalliteollisuuden investointien kysyntä on pysynyt aikaisemmalla tasolla. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on vähän laskussa ja on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmia on saatu pienennettyä alle tavoitteen. Aloittaneiden yritysten määrä on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on lähes tavoitteessa. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on jonkin verran alle tavoitteen. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on jäänyt alle tavoitteen. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV toteaa tilintarkastuskertomuksessaan, että säännöksiä on noudatettu lukuun ottamatta Kepa- ja Tepa-järjestelmiin liittyvien ESR-valtuuksien hallinnointia, joka ei valtuuksien käyttöajan varmentamisen osalta vastaa talousarviolain 10 :n säännöksiä sekä vuodelle 2006 kuuluvien menojen ( euroa) kirjaamista talousarvion ja talousarvioasetuksen 5 a :n vastaisesti vuodelle 2005 talousarviotilillä (Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin, arviomääräraha). Menettelyllä on talousarviolain 7 :n vastaisesti pidennetty määrärahan käyttöaikaa. TE-keskuksen tulee ilmoittaa tarkastusvirastolle mennessä,

12 Dnro 12 (62) mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt ESR-valtuuksien menettelyissä todettujen puutteiden johdosta. Toiminnan vaikuttavuuden kuvaus on erittäin laaja ja sisältää liian yksityiskohtaista tietoa toimintakertomukseen sisällytettävien olennaisten tietojen kannalta. TE-keskuksen tulee supistaa esittävien tietojen sisältöä vuoden 2006 tilinpäätöksessä. Suoritteet on esitetty kattavasti ja myös analysoitu muutokset. Asiakastyytyväisyyteen perustuvassa laatutasossa jäätiin tavoitteesta 0,5 yksikköä ja toteuma 7,8 laski myös edellisestä vuodesta. Toteuma laski myös koko maan keskiarvon 8,1 alapuolelle. Myös palvelumielikuvassa, palvelujen hyödyllisyydessä ja palveluista tiedottamisen riittävyydestä TE-keskus jäi asetetuista tavoitteista. Näiden parantamiseen tulee TE-keskuksen kiinnittää huomiota. Työtyytyväisyydessä tavoite ylittyi olleen koko maan keskiarvoa. TE-keskuksen toimintamenomäärärahojen taso alenee edelleen tulevina vuosina. TEkeskuksen toimintamenomäärärahojen käyttö laski edellisestä vuodesta, mutta sopeuttamista tarvitaan edelleen henkilöstökuluja vähentämällä. Pirkanmaan TE-keskus Pirkanmaan koko talouden kasvu on ollut suotuisa vuoden 2005 alkupuolelta lähtien, ja päätoimialojen yritysten liikevaihto on kasvanut tasaisesti. Erityisesti rakennusalan kehitys on ollut hyvä. Kaikki päätoimialat ovat kasvattaneet liikevaihtoaan vuoden 2004 jälkeen. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmia on saatu pienennettyä ja tavoite on saavutettu reilusti. Aloittaneiden yritysten määrä on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on lähes tavoitteessa. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on kaksinkertainen tavoitteeseen nähden. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on jäänyt alle tavoitteen. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Asiakastyytyväisyyteen perustuva laatutaso ja palvelumielikuva ovat laskeneet jo kolmena peräkkäisenä vuotena. Toteumat ovat edelleen koko maan keskiarvojen tasolla, mutta alenevan trendin korjaamiseen tulee kiinnittää huomiota. Pohjanmaan TE-keskus Pohjanmaan TE-keskuksen alueella kehitys on ollut positiivista. Kummatkin alueen maakunnat, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ovat hyvän kehityksen vaiheessa. Työttömyys on Pohjanmaan maakunnassa maan alhaisimpia. Yritysten tilauskanta on hyvä, jopa erinomainen. Henkilöstöä rekrytoidaan jatkuvasti. Myös Kokkolan ja Pietarsaaren seutujen yritykset investoivat ja kehittävät toimintaansa, varsinkin veneklusteri on myötätuulessa. Suurimpana huolena on osaavan työvoiman saatavuus. Alueen yrityksillä on nyt todellinen halu kehittää yrityksiä monipuolisesti hyödyntäen myös innovaatiopalveluja. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmat ovat kasvaneet, mutta tavoitteeseen on päästy.

13 Dnro 13 (62) Aloittaneiden yritysten määrä on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on tavoitteessa. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on kaksinkertainen tavoitteeseen nähden. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on tavoitteessa. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on saavutettu hyvin. - VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Tulosanalyysiin ja johtopäätöksiin tulisi kiinnittää tulevaisuudessa enemmän huomioita. Analyysi oli melko suppea. Pohjois-Karjalan TE-keskus Kovin suurta muutosta alueen aiempaan talouskehitykseen nähden ei ole tapahtunut. Rakentamisen osalta kehitys on kuitenkin ollut huomattavan positiivinen, mutta kehitys tältä osin perustuu lähinnä vain Joensuun kaupungissa käynnissä olevaan voimakkaaseen rakennusbuumiin, kun taas muualla maakunnassa on tältä osin varsin hiljaista. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmat ovat jonkin verran suuremmat kuin tavoite. Aloittaneiden yritysten määrä on kasvussa ja tavoite on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on jonkin verran alle tavoitteen. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on kaksinkertainen tavoitteeseen nähden. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on tavoitteessa. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Kaikilla laatumittareilla mitattuna TE-keskuksista parhaimmat arvosanat siitäkin huolimatta, että muutama tulostavoite jäi hieman alle tavoitteen. ASKOn käyttöönotto vuonna 2005 oli erittäin hidasta. Käyttöönotto on parantunut vuoden 2006 alkupuolella. Henkilöstön työtyytyväisindeksin taso erinomainen (3,5), jossa myös tavoite ylittyi 0,2 yksiköllä. TE-keskuksen toimintamenomäärärahojen taso laskee edelleen tulevina vuosina. TE-keskus on sopeuttanut mallikkaasti toimintaansa alenevan kehyksen puitteisiin. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Pohjois-Pohjanmaan väestö kasvoi vuonna 2005 yli henkilöllä, kolmanneksi eniten Suomen maakunnista. Siirtolaisuuden kasvun vaikutuksesta muuttotase oli positiivinen ja kasvava syntyvyys vahvisti kasvua. Kasvu painottui Oulun seudulle. Työllisyysaste kasvoi Pohjois-Pohjanmaalla maan keskiarvoa nopeammin. Kehitys johtui työllisyyden kasvusta, sillä työttömyys ei juuri laskenut. Pohjois-Pohjanmaalla jatkui edelleen vuonna 2005 julkisten palveluiden työllisyyden kasvu ja teollisuuden työllisyyden lasku, mutta muutos oli paria aiempaa vuotta hitaampaa. Lisäksi myös liike-elämän palveluissa tapahtui selvää kasvua. Kehitys on ollut vakaata ja pääosin positiivista. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy lähes tavoitteeseen.

14 Dnro 14 (62) Rekrytointiongelmien poistamisessa on päästy tavoitteeseen. Aloittaneiden yritysten määrä on reilusti kasvussa ja tavoite on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on jonkin verran alle tavoitteen. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on jonkin verran alle tavoitteen. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on tavoitteessa. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV toteaa tilintarkastuskertomuksessaan, että talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä säännöksiä on noudatettu lukuun ottamatta yritysosaston kehittämispalveluihin liittyvien valtuuksien hallinnointia, joka ei valtuuksien käyttöajan varmentamisen osalta vastaa talousarviolain 10 :n säännöksiä. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen tulee ilmoittaa tarkastusvirastolle mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt kehittämispalveluiden hallinnointijärjestelmän (Kepa-järjestelmä) ESR-valtuuksien menettelyissä todettujen puutteiden osalta. TE-keskus jäi palvelukyvyssä ja laadussa lähes kaikissa mittareissa tavoitteesta. Toteumat ovat myös tasoltaan TE-keskusten keskiarvoa ja hieman sen alapuolella. Näiden parantamiseen tulee kiinnittää huomiota. Henkisten voimavarojen hallinta esitetty tiiviisti, mutta kuitenkin riittävässä laajuudessa. Pohjois-Savon TE-keskus Teollisuuden tuotanto lisääntyi hieman ja sen odotetaan säilyvän nykyisellään. Palvelujen suhdannetilanne ja odotukset ovat kuitenkin Itä-Suomessa heikommat kuin maassa keskimäärin. Alueen tilanne riippuu kuitenkin myös koko maan talouskehityksestä. Muutaman vuoden aikavälillä tulee ongelmaksi työvoiman riittävyys, varsinkin pienissä Pohjois-Savon kunnissa, joissa nuorten määrä on käynyt hyvin pieneksi. Yleiskuva on Pohjois- Savossa elinkeinoelämässä on positiivinen Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrä on laskussa ja on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmat ovat laskussa ja on päästy tavoitteeseen. Aloittaneiden yritysten määrä on kasvussa ja tavoite on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on tavoitteessa. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on jonkin verran alle tavoitteen. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on tavoitteessa. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. TE-keskuksen palvelukyvyn ja laadun kehityksen sanallinen analyysi puuttuu. Tavoitteet ylittyivät reilusti palveluiden hyödyllisyydessä asiakkaille, palvelujen tiedottamisessa ja palvelumielikuvassa. Toteuma-arvot ovat korkeita myös valtakunnallisesti. Satakunnan TE-keskus Työllisyyden ja talouden kehitys Satakunnassa vuonna 2005 oli ennustettua parempi. Sekä työttömien määrä että työttömyysaste alenivat. Työllisten määrä on kääntynyt hienoiseen nousuun ja positiivisen kehityksen odotetaan jatkuvan. Satakunnan talousnäkymiä pidetään pääosin positiivisina. Suurimpia haasteita ovat työvoiman saatavuusongelmat: miten pystytään

15 Dnro 15 (62) turvaamaan työvoiman saanti lähinnä meriteollisuuden ja Olkiluodon tarpeisiin. Toisena vaikeana haasteena on rakenteellisen työttömyyden purkaminen. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmat on kasvamassa ja on jääty jonkin verran tavoitteesta. Aloittaneiden yritysten määrä on kasvussa ja tavoite on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on tavoitteessa. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on laskenut ja jonkin verran alle tavoitteen. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on tavoitteessa. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Suoritteet on esitetty kattavasti. Lyhyt ja ytimekäs tilinpäätös. Tosin tulosanalyysiä ja johtopäätöksiä olisi voitu esitellä laajemminkin. Uudenmaan TE-keskus Alueen talous on hyvässä vireessä ja suhdanneodotukset positiivisia. Yritykset itse odottavat liikevaihdon, henkilöstön määrän ja kannattavuuden paranevan. Liike-elämän palvelut on selvästi merkittävin kasvuala Uudellamaalla kaikilla mittareilla mitattuna. Myös muut palvelualat ja rakentaminen jatkavat kasvuaan. Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan lähitulevaisuudessa runsaasti työvoimaa. Työvoimapula ja osaamisvajeet paitsi korkeaa erityisosaamista vaativilla aloilla myös käden taitoja vaativilla aloilla yleistyvät. Työvoiman saatavuuteen on panostettava ja erityisesti ulkomaista työvoimaa tullaan tarvitsemaan lähitulevaisuudessa nykyistä enemmän. Myös kustannusten nousu saattaa hidastaa kasvua. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy lähes tavoitteeseen. Rekrytointiongelmien poistamisessa on päästy asetettuun tavoitteeseen. Aloittaneiden yritysten määrä on voimakkaassa kasvussa ja tavoite on toteutunut. Yhteistyö projekteissa kuvaa Tekes hankkeita, joiden hallinnointi tapahtuu Uudellamaalla Tekesistä. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on kasvussa. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on kasvussa, mutta jonkin verran alle tavoitteen. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV toteaa tilintarkastuskertomuksessaan, että säännöksiä on noudatettu lukuun ottamatta ESR-valtuuksien hallinnointia, joka ei vastaa valtuuksien käyttöajan varmentamisen osalta talousarviolain 10 :n säännöksiä, sekä vuodelle 2006 kuuluvien menojen ( euroa) kirjaamista talousarvion ja talousarvioasetuksen 5 a :n vastaisesti vuodelle 2005 momentilla (Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin, arviomääräraha). Menettelyllä on talousarviolain 7 :n vastaisesti pidennetty määrärahan käyttöaikaa. TE-keskuksen tulee ilmoittaa tarkastusvirastolle mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt ESRvaltuuksien hallinnointijäjestelmien (Tepa ja Kepa) valtuusmenettelyissä todettujen puutteiden osalta.

16 Dnro 16 (62) Sisäisessä valvonnassa on merkittäviä puutteita, joihin myös VTV on tilintarkastuksissa puuttunut. TE-keskuksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin puutteiden korjaamiseksi. Kirjallinen selvitys toimenpiteistä on myös toimitettava kauppa- ja teollisuusministeriön elinkeinoosastolle. TE-keskuksella on merkittävä määrä maksullista toimintaa. Jo tästäkin syystä TE-keskuksen tulisi siirtyä kokoaikaiseen työajan seurantaan työvoimatoimistojen osalta. Suoritteet on esitetty kattavasti. Palveluiden hyödyllisyydessä asiakkaille tavoite 4,4 ylitettiin. Palveluissa tiedottamisen riittävyydessä jäätiin hieman tavoitteesta, mutta toteuma 3,3 parani kuitenkin edellisestä vuodesta. Asiakastyytyväisyyteen perustuvassa laatutasossa ja palvelumielikuvassa jäätiin hieman tavoitteesta ja toteumat laskivat jonkin verran edellisestä vuodesta. Työtyytyväisyysindeksi pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2004, 3,0. Arvosana on koko maan huonoin ja TE-keskus jäi myös asetetusta tavoitteesta 3,1. Tulosanalyysi puuttuu tilinpäätöksestä. Varsinais-Suomen TE-keskus Varsinais-Suomen talouden kehitys on selkeän myönteistä. Vuonna 2005 käynnistyi voimakas työllisyyden paraneminen ja työttömyyden aleneminen. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmat ovat kasvussa ja on jääty vähän alle tavoitteen. Aloittaneiden yritysten määrä on vähän alle tavoitteen,. Yhteistyö projekteissa on tavoitteessa. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on tavoitteessa. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on kasvussa ja tavoite on toteutunut. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Suoritteet esitetty kattavasti. Palvelumielikuva on koko maan huonoin (toteuma 6,7) ja tavoitteesta jäätiin 0,7 yksikköä. Palvelumielikuva on myös laskenut roimasti viimeisten vuosien aikana. TE-keskuksen tulee kiinnittää huomiota palvelumielikuvan parantamiseen. Palveluista tiedottamisen riittävyydessä tavoite 3,2 saavutettiin, mutta toteuma on silti koko maan alin. Tähän TE-keskus aikookin panostaa vuonna Työtyytyväisyysindeksissä jäätiin tavoitteesta 0,2 yksikköä. Toteuma 3,1 on koko maan alimpia.

17 Dnro 17 (62) KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN ARVIO GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN (GTK) TOIMINNASTA VUONNA Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä Yhteiskunnallinen vaikuttavuus GTK on edistänyt toiminnallaan hyvin tulossopimuksessa asetettuja vaikuttavuustavoitteita ml. hallituksen elinkeino-, ympäristö- ja energiapoliittiset tavoitteet. GTK:n johto ansaitsee erityisen tunnustuksen aloitteellisesta ja rakentavasta toiminnastaan hallituksen alueellistamispolitiikan ja tuottavuusohjelman toimeenpanossa. Ministeriön päätös GTK:n Länsi-Suomen alueyksikön perustamisesta on toimeenpantu suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa. Tuottavuusohjelmaan liittyvä GTK:n esitys kemian analyysipalvelujen yhtiöittämisestä tukee hyvin hallituksen pyrkimystä markkinaehtoistaa ei-julkisoikeudellisten palvelujen tuottamista. Yhtiöittämisen toteuttaminen vuoden 2008 alusta on sisällytetty valtion määrärahakehyksiä koskevaan hallituksen päätökseen. Toimintavuoden aikana uudistetun strategian mukaan GTK:ta kehitetään Euroopan huippuosaajaksi geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa ja tutkimuskeskuksen roolia kansallisena geotietokeskuksena vahvistetaan. Ministeriö pitää tarkistettua strategiaa perusteltuna. Se antaa hyvän lähtökohdan toiminnan uudelleen suuntaamiselle ja kehittämiselle. Strategian toimeenpano on kuitenkin hyvin haasteellinen ja pitkäjänteistä työtä vaativa tehtävä, jossa onnistuminen edellyttää aktiivista verkottumista ja hyvää yhteistyötä geoalan muiden tiedontuottajien kanssa. Haasteellisuutta lisäävät tuottavuusvaatimukset, jotka pakottavat GTK:n muun valtionhallinnon mukana tehostamaan toimintaansa ja suoriutumaan tehtävistään nykyistä pienemmillä voimaravoilla. GTK:n pitkäjänteisen raaka-ainevarojen tutkimus- ja arviointitoiminnan vaikuttavuuden osoituksena monet Suomessa käynnissä olevista lukuisista kaivoshankkeista ovat sellaisia, jotka ovat lähteneet liikkeelle GTK:n aikoinaan löytämistä ja raportoimista esiintymistä. Toimintavuonna GTK raportoi ministeriölle neljä taloudellisesti merkittävää malminetsintäkohdetta, mikä on pitkän aikavälin tavoitteen (3-6 kohdetta vuodessa) mukaista. Maksullisen toiminnan tuotot 9,7 milj. euroa olivat tavoitetasolla (8-9 milj. euroa), mutta ylijäämä maksullisen toiminnan tuotoista (4 %) jäi jonkin verran tavoitetta (7 %) alemmaksi. Toiminnallinen tuloksellisuus GTK on pääosin saavuttanut sekä yleiset tuloksellisuustavoitteensa että suoritetason tavoitteet. Monet tavoitteet on selvästi ylitetty, ja toisaalta joitakin on jäänyt saavuttamatta. Toiminnan tuloksellisuuden kannalta poikkeamat eivät kuitenkaan ole sitä luokkaa, että ne olisivat tuloksellisuuden tarkastelussa merkityksellisiä. Geologisessa kartoituksessa on edetty tavoitteen mukaisesti. Merigeologisessa kartoituksessa ylitettiin tavoite selvästi. Lentotoimintakartoitus etenee suunnitelmien mukaisesti ja saataneen suoritettua loppuun vuonna 2008 tuottavuustavoitteiden mukaisesti.

18 Dnro 18 (62) Julkaisujen määrä tutkimus-, etsintä- ja kartoitustyön tuloksista ylitti reippaasti tavoitteen (kansainvälisesti referoidut tieteelliset julkaisut 161, muut julkaisut 290). GTK on myös päässyt mukaan tavoitetta useampiin EU:n tutkimuksen 6. puiteohjelman ympäristötutkimushankkeisiin. Pääsy kansainvälisiin hankkeisiin kuvaa GTK:n osaamista ja arvostusta kansainvälisessä yhteisössä. Kiviainesrekisterin tietojen täydennystä tilinpidon edellyttämälle tasolle on jatkettu suunnitelmien mukaisesti. Myös pohjavesialueiden kartoitus ja mallinnus on edennyt tavoitteen mukaisesti. Organisaation ja toiminnan kehittämisessä GTK:n roolia suhteessa yliopistoihin on selkeyttänyt geotieteiden kansainvälinen arviointi. GTK:n yliopistoille suuntaama proaktiivinen esittelykierros poisti virheellisiä käsityksiä GTK:n toiminnasta yliopistojen kilpailijana. Arviointiraportti ja esittelykierros ovat osoittaneet GTK:n monipuolisen roolin tieteellisessä tutkimuksessa ja koulutuksessa sekä yhteistyön laajuuden. Tiedonhallinnan hankkeissa ei ole päästy tavoitteeseen, kun geotietoytimen käyttötestauksesta ja jatkokehittämisestä toteutui noin 70 % ja verkkopalvelutavoitteesta toteutui noin 80 %. Ministeriö toteaa, että tietojärjestelmien toimivuus on ensisijainen tavoite, johon pääseminen vie usein suurissa tietotekniikkahankkeissa arvioitua enemmän aikaa. Tulosalueittaiset kustannukset eivät toteutuneet täysin tavoitteiden mukaisesti. Tavoiteasettelu on kuitenkin suuntaa antava ja lopulliseen jakaumaan vaikuttaa ulkoinen kysyntä ja menestyminen kilpailutilanteissa. Henkilöstön keski-ikä on tyypillisesti valtiolla korkea. GTK:lla on henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta kyetty huolehtimaan hyvin. 2 Raportoinnin asianmukaisuus ja kehittämistarpeet GTK:n tuloksellisuuden raportointi on kokonaisuutena riittävä. Taulukkoina esitetyt tiedot antavat helposti kokonaiskuvan tulostavoitteiden kehityksestä. Tilinpäätöskertomuksesta puuttui analyysi tulosopimuksessa määritellyistä Suomessa tehtävään maankamaran raaka-ainetutkimukseen liittyvistä seurantaindikaattoreista, jotka antaisivat kuvan kaivannaissektorin yleisestä kehityksestä ja joiden perusteella olisi mahdollista välillisesti arvioida GTK:n toiminnan vaikuttavuutta. GTK:n tulee sisällyttää nämä tiedot tuleviin tilinpäätöskertomuksiin. GTK:lla on lähivuosina päättymässä merkittäviä ohjelmia. Toiminnan lähivuosien seurannan kannalta olisi hyvä, jos keskeisten käynnissä olevien ohjelmien kestosta ja uusien ohjelmien aloitusajankohdista olisi käytettävissä graafinen esitys ja siihen liittyen tietoja ohjelmien volyymista ja resurssitarpeista. Tällaista esitystapaa toivotaan kehitettäväksi tuleviin raportointeihin. 3 Toimenpiteet tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Ministeriön näkemyksen mukaan GTK on toiminut sille asetettujen odotusten mukaisesti. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tilintarkastuskertomuksessa on todettu GTK:n

19 Dnro 19 (62) noudattaneen talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä säännöksiä. VTV:llä oli huomautettavaa palkkakortin ja palkkalistan sisältöön liittyvistä puutteista, joiden korjaamiseksi ministeriö edellyttää GTK:n ryhtyvän toimenpisteisiin.

20 Dnro 20 (62) KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN ARVIO VALTION TEKNILLISEN TUTKIMUSKESKUKSEN (VTT) TOIMINNASTA VUONNA Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä Yhteiskunnallinen vaikuttavuus VTT:n toimintaa on onnistuttu suuntaamaan ja kehittämään ministeriön strategian ja siitä johdettujen teknologia- ja innovaatiopolitiikan linjausten mukaisesti. Strategisen tutkimuksen alueella on myönteistä, että VTT on laajentanut tutkimusohjelmansa myös palveluliiketoiminnan kehittämiseen, joka on yksi uusista painoaloista, joihin tutkimuksen lisärahoitusta tulisi kohdistaa. Strategiseen tutkimukseen käytettiin 11 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tehdyn asiakastutkimuksen mukaan VTT tunnetaan ennen kaikkea kansainvälisesti korkeatasoisesta osaamisesta sekä puolueettomuudesta ja luotettavuudesta. VTT:n tutkijat saavuttivat 2005 monia sellaisia kansainvälisesti merkittäviä tuloksia, joiden perusteella VTT:n asiakkaat pystyivät tuomaan markkinoille uutuustuotteita ja parantamaan kilpailukykyään uusilla, innovatiivisilla markkinoilla. Uudistetulla strategialla ja vuoden 2006 alussa toteutetulla organisaatiouudistuksella VTT pyrkii edelleen vahvistamaan toimintansa vaikuttavuutta. Uudistusten tavoitteena on lisätä toiminnan asiakaslähtöisyyttä ja markkinaohjautuvuutta sekä VTT:n kykyä tukea asiakkaidensa innovaatioprosesseja. Valtioneuvoston huhtikuussa 2005 tekemän tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan kehittämistä koskevan periaatepäätöksen ja Lissabonin strategian kansallisen toimenpideohjelman mukaan VTT:n roolia innovaatiopolitiikan toteuttajana vahvistetaan mm. lisäämällä budjettirahoituksen osuutta sen kokonaismenoista. Tämän mukaisesti ministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille on VTT:n budjettirahoitus nostettu selkeästi kasvu-uralle. Toiminnallinen tuloksellisuus VTT:n liikevaihto on kasvanut 3 %:lla vuonna 2005, mutta kasvu on perustunut siihen, että budjettirahoituksen käyttö on kasvanut 16 %. Tavoitteeksi asetettu 2 %:n kasvu ulkopuolisissa tuloissa ei ole toteutunut, vaan ne ovat supistuneet 3 % edellisvuodesta. Tulot kotimaiselta yksityiseltä sektorilta sekä tulot Tekesiltä, samoin kuin tulot ulkomailta ovat säilyneet ennallaan. Tulot muulta kotimaiselta julkiselta sektorilta sen sijaan ovat vähentyneet 17,5 %. Kansainvälisten tutkimushankkeiden määrä väheni, mutta hankkeiden koko on kasvanut, minkä voidaan olettaa merkitsevän VTT:n toiminnan vaikuttavuuden lisääntymistä. Puutteena ministeriö pitää kuitenkin VTT:n tutkijoiden osaamisen kehittymistä ajatellen ulkomailla työskentelevien tutkijoiden edelleen vähäistä osuutta koko henkilöstöstä. Kannusteiden kehittäminen tutkijoiden siirtymiseksi työskentelemään määräaikaisesti huipputason ulkomaisissa tutkimuskeskuksissa on haaste VTT johdolle. Sen sijaan VTT:n houkuttelevuus tutkimusympäristönä on lisääntynyt, mikä näkyy ulkomaisten tutkijoiden määrän kasvuna, mm. Visiting Professor -huippuosaajia työskenteli VTT:llä edellisvuotta enemmän.

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 406/53/03

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 406/53/03 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 406/53/03 9.4A 13.05.2004 Kauppa- ja teollisuusministeriö Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus POHJOIS -KARJALAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKER-

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 112/53/ LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 112/53/ LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 112/53/03 9.4A 23.5.2003 Kauppa- ja teollisuusministeriö Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2002

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 102/53/03

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 102/53/03 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 102/53/03 06.06.2003 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 202/53/04 Opetusministeriö 25.5.2005 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 237/53/05 Opetusministeriö 30.5.2006 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta 2005 tämän

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 277/53/05 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 5.5.2006 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 206/53/04 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto 21.4.2005 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Jyväskylän yliopiston tilintarkastuksesta

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 393/53/

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 393/53/ VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 393/53/03 01.06.2004 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2003 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/2012 15.06.2012 Varastokirjasto PL 1710 70421 KUOPIO Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Opetus- ja

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 240/53/04 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto 22.4.2005 TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Tiehallinnon tilintarkastuksesta

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 175/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 175/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 175/53/02 15.05.2002 Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN TILINTAR-

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 95/53/ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 95/53/ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 95/53/03 23.5.2003 Sosiaali- ja terveysministeriö SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014 Valtiokonttori 1 (23) Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi

Lisätiedot

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012 Valtiokonttori Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi

Lisätiedot

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Tytti Yli-Viikari 22.4.2016 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen johtamisen kannalta tärkeitä toimintaympäristön kehityskulkuja Talouden

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strateginen tulossopimus tarkistusesitys vuodelle 2013 (2015)

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strateginen tulossopimus tarkistusesitys vuodelle 2013 (2015) Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strateginen tulossopimus 2012-2015 tarkistusesitys vuodelle 2013 (2015) ELY-keskuksen neuvottelukunta 24.10.2012 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen 1 Valmisteluvaiheita vuonna

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003 Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2013

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2013 Valtiokonttori Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2013 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot

Lisätiedot

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kevätseminaari Tallinna 4.-5.6.2013 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda 1. Ajankohtaista tulosohjauksen kehittämishankkeen toimeenpanosta 2. Uudistunut tuloksellisuusraportointi

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi 2016-2019 Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus VM:n työryhmän raportti 2014 Ohjausjärjestelmää uudistettu Tavoite Ohjausjärjestelmä strategisemmaksi,

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Tiedotustilaisuus 22.5.2014 Heidi Silvennoinen Raportin sisältö Finanssipolitiikan valvontatehtävä Valtiontalouden kehysten noudattaminen Finanssipolitiikan

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2012

Toimialan onnettomuudet 2012 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 212 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Jälkiseurantaraportti. Jälkiseurannan toteutus Dnro 50/54/ (5) Valtiovarainministeriö

Jälkiseurantaraportti. Jälkiseurannan toteutus Dnro 50/54/ (5) Valtiovarainministeriö 8.2.2017 Dnro 50/54/2013 1 (5) Valtiovarainministeriö Tarkastuskertomus 9/2014 Valtiovarainministeriön hallinnonalan ohjausjärjestelmä Jälkiseurantaraportti Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan

Lisätiedot

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar INSINÖÖRILIITTO IL ry Tutkimus/Jlar 14.9. TYÖTTÖMYYS SEURAA KAUSIVAIHTELUA, VASTAVALMISTUNEIDEN TILANNE KOHENTUNUT Työttömyystietoja heinäkuussa t Työttömien insinöörien määrä nousi tyypillisen kausivaihtelun

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 213 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto

Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2014 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannekuva on synkentynyt alkusyksyn aikana Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto on laskussa Suhdannenäkymät ovat hiipuneet

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06 EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Dnro 78/20/06 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TAE 2007 30. Yrityspolitiikka 21. Patentti- ja rekisterihallituksen

Lisätiedot