Nopeus. Räjähtävä nopeus. Räjähtävä nopeus 1 Liikkumisnopeus 3 Ikääntymisen vaikutukset nopeuteen 3 Nopeuden harjoitettavuus 5
|
|
- Tero Jokinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 17 Nopeus Marko Korhonen Räjähtävä nopeus 1 Liikkumisnopeus 3 Ikääntymisen vaikutukset nopeuteen 3 Nopeuden harjoitettavuus 5 Nopeus tarkoittaa kykyä reagoida ärsykkeeseen ja tuottaa tietty yksittäinen tai jatkuva liikesuoritus mahdollisimman lyhyessä ajassa. Nopeus luokitellaan usein kolmeen eri lajiin: reaktionopeuteen, räjähtävään nopeuteen ja liikkumisnopeuteen. Tässä yhteydessä tarkastellaan sen eri ilmenemismuodoista räjähtävää nopeutta ja liikkumisnopeutta. Räjähtävä nopeus ja liikkumisnopeus riippuvat pitkälti hermo-lihasjärjestelmän voimantuotto-ominaisuuksista. Kyky tuottaa voimaa nopeasti on merkityksellistä mm. tuolilta ylös nousussa ja kävelynopeudessa. Iäkkäillä henkilöillä voimantuottonopeuden säilymisen on havaittu ehkäisevän myös kaatumistapaturmia. Räjähtävä nopeus Räjähtävä nopeus kuvastaa hermo-lihasjärjestelmän kykyä tehdä yksittäinen liikesuoritus mahdollisimman lyhyessä ajassa. Räjähtävää nopeutta vaativat esimerkiksi erilaiset hypyt, heitot ja iskut, joista oman kehon massan liikuttamiseen (esimerkiksi hypyt) tarvitaan suurempaa maksimivoimatasoa kuin pienillä kuormilla tapahtuviin liikkeisiin (esimerkiksi iskut). Alaraajojen ojentajalihasten voimatuottonopeutta voidaan mitata sekä isometrisissä mittauksissa voima-anturilla varustetulla dynamometrilla että kontaktimatolla tai voimalevyllä tehtävillä hyppytesteillä. Isometrisissä mittauksissa tutkittava tuottaa maksimaalisen voiman liikkumatonta vastusta vastaan mahdollisimman nopeasti. Mittauksesta saadaan voima-aikakäyrä, josta voidaan laskea aika tietyn absoluuttisen tai prosentuaalisen voimatason saavuttamiseen supistuksen alusta (kuva 17.1). Voima-aikakäyrän muodon on osoitettu olevan jyrkempi eli voimantuotto tapahtuu lyhyemmässä ajassa niillä, joiden lihaksissa on enemmän nopeasti supistuvia soluja kuin henkilöillä, joilla on hitaampi solurakenne. Samanlainen ero on osoitettavissa myös hyppytesteissä. Kuvassa 17.2 nähdään kaksi erilaista vertikaalihypyn reaktiovoimakäyrää. Ne henkilöt, joiden ulommassa reisilihaksessa on suuri nopeiden solujen lukumääräinen osuus (yli 60 %) pystyvät tuottamaan samassa ajassa merkitsevästi enemmän voimaa kuin ne henkilöt, joilla on hidas solusuhde (nopeiden solujen osuus alle 40 %). Tästä syystä myös hyppykorkeus on lähes 10 % suurempi. Räjähtävän nopeuden riippuvuus nopeiden lihassolujen suhteellisesta osuudesta on ymmärrettävä, kun tarkastellaan yksittäisten hitaiden (tyyppi I) ja nopeiden (tyypit IIa ja IIx) lihassolujen supistumisominaisuuksia. Nopeat lihassolut supistuvat selvästi nopeammin ja tehokkaammin kuin hitaat solut, mikä selittyy ensisijaisesti nopei- 1
2 III Yksilön vanheneminen Kuva Esimerkki jalkojen ojentajalihasten isometrisestä voima-aikakäyrästä. Voima-akselia voidaan analysoida ajan suhteen sekä absoluuttisena (N) että suhteellisena (% omasta maksimivoimasta). Kuvassa 75 %:n voimatason tuottamiseen kulunut aika on noin 0,3 sekuntia (mukailtu: Häkkinen 1990; 28). Kuva Ponnistusalustaan tuotetut voima-aikakäyrät lihassolurakenteeltaan nopeilla ja hitailla koehenkilöillä (mukailtu: Bosco ja Komi, Eur J Appl Physiol 1979;41 280). den solujen korkeammalla myosiini-atpaasiaktiiviteetilla. Ihmisellä nopeimpien tyypin IIx lihassolujen supistumisnopeuden on osoitettu olevan jopa kymmenen kertaa ja tyypin IIa lihassolujen noin kolme kertaa hitaiden, tyypin I lihassolujen supistumisnopeutta suurempi. Voimantuottonopeus yksittäisissä liikesuorituksissa riippuu lihassolusuhteen ohella lihakseen tulevan hermotuksen tehokkuudesta, lihaksen poikkipinta-alasta, lihassolujen järjestäytymisestä sekä lihaksiston elastisuudesta. Keskeinen voimantuottonopeuteen vaikuttava tekijä on hermotuksen tehokkuus, eli keskushermoston kyky aktivoida mahdollisimman monta lihaksen motorista yksikköä suurella syttymistiheydellä. Nopeat motoriset yksiköt, joilla on korkeampi ärsytyskynnys, aktivoituvat vain erittäin nopeaa tai maksimaalista voimantuottoa vaativissa liikkeissä. Lihaksen hermotusta voidaan määrittää ihon pinnalta elektromyografia (EMG) -signaalista. Kuva 17.3 osoittaa lihaksen aktivoitumisnopeuden ja voiman tuottamiseen kuluneen ajan yhteyttä isometrisissä lihassupistuksissa. 2
3 17 Nopeus KorhoneN Kuva Kyynärvarren ojentajalihasten aktivoituminen (EMG) ja isometrinen voima-aikakäyrä räjähtävässä suorituksessa kahdella eri koehenkilöllä. Kuvasta huomataan, että koehenkilöllä A lihaksen nopeampi aktivoituminen näkyy suurempana voimantuottonopeutena kuin henkilöllä B (mukailtu: Komi, Int J Sports Med 1986; 7: 11). Liikkumisnopeus Maksimaalinen liikkumisnopeus voidaan yleispätevästi määritellä kyvyksi edetä mahdollisimman nopeasti. Useat pallopelit (esimerkiksi tennis, jalkapallo) vaativat kykyä kiihdyttää kehoa eri suuntiin tapahtuvissa lähdöissä, kun taas esimerkiksi pituushypyssä painottuu saavutettu maksiminopeus. Pikajuoksusuoritus edellyttää kiihdytys- ja maksiminopeuden lisäksi nopeuskestävyyttä juoksunopeuden säilyttämiseksi maaliin asti. Koska juoksunopeus on askelpituuden ja askeltiheyden tulo, käytetään näitä muuttujia yleisimmin juoksusuorituksen arvioinnissa. Juoksunopeutta voidaan lisätä joko suurentamalla askeltiheyttä tai lisäämällä askelpituutta, tai parhaassa tapauksessa parantamalla kumpaakin muuttujaa samanaikaisesti. Merkittävä juoksun askelpituutta selittävä tekijä on alaraajojen lihassupistusten voima ja nopeus kontaktivaiheessa rataan. Hyvään askeltekniikkaan kuuluu päkiäkontakti, joka tehostaa lihas-jännesysteemin elastisen energian hyväksikäyttöä lisäten edelleen voimantuottoa ja sen nopeutta. Lihaskoordinaatiolla eli lihaksiston jännittymisen ja rentoutumisen vuorottelulla on myös tärkeä rooli toistuvissa (syklisissä) nopeusliikkeissä. Juoksussa suuri liiketiheys voidaan saavuttaa vain sillä edellytyksellä, että vaikuttaja- (agonisti) ja vastavaikuttajalihakset (antagonisti) supistuvat ja rentoutuvat oikeassa rytmissä eivätkä näin aiheuta lihaksistossa liikettä jarruttavia voimia. Kontaktivaiheessa tarvitaan kuitenkin hetkellisesti agonisti- ja antagonistilihasten yhteissupistusta jalan jäykkyyden lisäämiseksi, joka nopeuttaa voiman välittymistä. Pitempiaikaisissa nopeussuorituksissa aineenvaihdunnan energianlähteiden saatavuus on tärkeä suoritusta määrittävä tekijä. Nopeussuorituksissa energianlähteinä käytetään pääasiassa kreatiinifosfaattia ja maitohappoa tuottavaa anaerobista glykolyysiä. Energiantuotossa kreatiinifosfaatti on keskeinen 1 6 sekunnin maksimaalisessa lihastyössä, jonka jälkeen pääpaino siirtyy anaerobiseen glykolyysiin. Nopeiden lihassolujen anaerobinen kapasiteetti on suurempi kuin hitaiden lihassolujen, koska nopeilla lihassoluilla ovat ATP:n hajotukseen ja uudelleenmuodostamiseen tarvittavien entsyymien aktiivisuus huomattavasti suurempi kuin hitailla lihassoluilla. Ikääntymisen vaikutukset nopeuteen Ikääntymisen myötä voimantuottonopeus heikkenee, vaikka lihasten poikkipinta-alaan suhteutettu maksimivoima pysyisi miltei ennallaan. Suhteellisen voima-aikakäyrän avulla voidaan havainnollistaa sekä voimantuottonopeuden että maksimivoiman vähenemistä ikääntyvällä. Kuvasta 17.4 nähdään, että naisilla jalkojen ojentajalihasten voima-aikakäyrä loivenee nuorimmasta vanhimpaan ikäryhmään. Tämä osoittaa, että voi- 3
4 III Yksilön vanheneminen Kuva Jalkojen ojentajalihasten suhteellinen voima-aikakäyrä kolmella eri ikäisellä naisryhmällä (mukailtu: Häkkinen ja Häkkinen, Eur J Appl Physiol 1991; 62: 412). mantuottoaika tietyn voimatason saavuttamiseen kasvaa ja että ikääntyminen johtaa suhteellisesti suurempaan jalkalihasten nopean voimantuottokyvyn kuin lihasten maksimivoiman heikkenemiseen. Kuva 17.5 esittää ikääntymisen vaikutusta esikevennyshyppyyn, joka kuvaa räjähtävää voimantuottokykyä ja lihaksiston elastisten osien toimintaa. Hyppytulos on parhaimmillaan noin 20 vuoden iässä miehillä ja noin 10 vuoden iässä naisilla, minkä jälkeen tulokset heikkenevät selvästi. Nopeusharjoittelutaustan omaavilla miesurheilijoilla hyppykorkeudet ovat selvästi suurempia kuin samanikäisillä harjoittelemattomilla henkilöillä. On huomattava, että hypyssä lihaksiston voimantuottoaika on suhteellisen pitkä ja vastusvoima (kehon paino) melko suuri, erityisesti iäkkäillä ihmisillä. Tällaisessa liikkeessä suoritukseen vaikuttaa iäkkäillä ihmisillä nopeusvoiman lisäksi myös maksimivoima. Koska kevennyshyppy on teknisesti melko vaativa, voi suorituksen huomattava heikkeneminen iän mukana heijastaa myös koordinaatiokyvyn eroja. Tulokset voimantuottonopeuden alenemisesta tukevat käsitystä, jonka mukaan lihasmassan väheneminen ikääntyvällä johtuu ensisijaisesti nopeiden II-tyypin lihassolujen pinta-alan ja lukumäärän pienenemisestä. Lisäksi on mahdollista, että ikääntyvän henkilön kyky rekrytoida nopeasti suuri joukko motorisia yksiköitä heikkenee. Kuva Maksimaalisen ponnistuskorkeuden (kevennyshyppy) yhteys ikään harjoittelemattomilla miehillä ja naisilla sekä miespikajuoksijoilla (mukailtu: Bosco ja Komi, Eur J Appl Physiol 1980; 45: 214 ja Korhonen ym. J Appl Physiol 2006; 101: ). Ikääntymisen vaikutuksia maksimaaliseen liikkumisnopeuteen on tutkittu varsin vähän. Liikkumisnopeuden ikääntymiseen liittyvien 4
5 17 Nopeus KorhoneN (ATP, kreatiinifosfaatti) on eräissä tutkimuksissa havaittu olevan iäkkäillä alhaisempia kuin nuoremmilla henkilöillä. Tulokset viittaavat siihen, että nopeussuorituskyvyn heikkeneminen iän mukana johtuu osittain elimistön kyvystä tuottaa energiaa anaerobisesti. Nopeuden harjoitettavuus Kuva Miesten ja naisten 100 m:n juoksun maailmanennätykset eri ikäryhmissä (2012). muutosten tarkastelussa voidaan käyttää apuna eri ikäisten urheilijoiden huippusuorituksia. Verrattaessa sadan metrin juoksun maailmanennätystuloksia havaitaan, että ikävuosien 25 ja välillä maksimaalinen juoksunopeus heikkenee miehillä keskimäärin noin 0,6 %:n ja naisilla noin 0,7 %:n vuosivauhdilla. Tämän jälkeen nopeussuorituskyvyn heikkeneminen kiihtyy ja on keskimäärin noin 2 % vuodessa sekä miehillä että naisilla (kuva 17.6). Veteraaniurheilijoilla ikääntymiseen liittyvä maksimaalisen juoksunopeuden aleneminen johtuu askelpituuden lyhenemisestä ja maakontaktiajan pitenemisestä, kun taas askeltiheys säilyy lähes muuttumattomana. Keskeinen mekanismi ikääntyvän juoksijan askelrakenteen ja suorituskyvyn muutoksissa on lihasmassan ja -voiman väheneminen, joka rajoittaa suurten kontaktivoimien tuottamista lyhyen maakontaktin aikana (kuva 17.7). Harjoitelleiden henkilöiden anaerobinen energiantuottokyky arvioituna maksimikuormituksen jälkeisestä veren laktaattipitoisuudesta heikkenee iän mukana, mutta selvimmin vasta 70. ikävuoden jälkeen. Lisäksi lihasten anaerobisten entsyymien aktiivisuuksien ja välittömien energiavarastojen Tutkimustietoa on erittäin vähän siitä, kuinka paljon iäkkäiden ihmisten juoksunopeutta voidaan harjoittelulla kehittää. Vain yhdessä laajemmassa tutkimuksessa on selvitetty liikunta-aktiivisuuden vaikutuksia maksimaaliseen eri ikäisten naisten juoksunopeuteen. Tulokset osoittivat, että suhteellisen vanhallakin iällä aloitettu liikuntaharjoittelu parantaa huomattavasti maksimaalista juoksunopeutta. Säännöllisesti liikuntaa harrastavien vuotiaiden henkilöiden maksimaalisen juoksunopeuden havaittiin vastaavan keskimäärin vuotta nuorempien harjoittelemattomien henkilöiden tasoa. Viime vuosina on saatu viitteitä siitä, että ikääntyneillä ihmisillä harjoittelun vaikutukset ilmenevät spesifisyysperiaatteen mukaisesti niissä ominaisuuksissa, joita harjoitetaan. Ikääntyneiden ihmisten voimaharjoittelututkimuksissa tämä vaikutusten spesifisyys on näkynyt mm. siten, että voimaharjoitteluohjelmat, jotka maksimivoimaharjoitteiden lisäksi ovat sisältäneet pienemmillä kuormilla ja suuremmilla nopeuksilla tapahtuvia liikkeitä, ovat kehittäneet maksimivoiman ohella myös nopeusvoimaominaisuuksia. Voimantuottonopeuden kasvun on arvioitu johtuvan kyvystä aktivoida lihaksen motorisia yksiköitä lyhyemmässä ajassa ja aikaisempaa enemmän. Tämän lisäksi yhdistetyssä nopeus- ja maksimivoimatyyppisessä harjoittelussa saavutetun lihasmassan kasvu on kohdistunut nopeisiin lihassoluihin, jotka ovat voimantuottonopeuden kannalta ratkaisevassa asemassa. Perusedellytyksenä voiman ja nopeuden kehittymiselle on elimistön fysiologinen ylikuormitus. Koko ikänsä harjoitelleilla huipputason veteraaniurheilijoilla on elimistön mukautumispotentiaali 5
6 III Yksilön vanheneminen Kuva Kaavio maksimaalisen juoksunopeuden heikkenemisen taustalla olevista biomekaanisista sekä lihaksiston rakenteeseen ja voimantuottoon liittyvistä ikämuutoksista. Nuolet kuvaavat muuttujissa iän myötä tapahtuvaa pienenemistä ( ), ei muutosta ( ) ja kasvamista ( ). (Mukailtu: Korhonen ym. 2009; 4: ). lähes kokonaan käytetty. Heille harjoitusvaikutusten saaminen on vaikeampaa kuin passiivisille tai kohtuullisesti liikuntaa harrastaville henkilöille. Ikääntymiseen liittyvien tiettyjen rajoitusten (mm. hitaampi palautumiskyky) takia veteraaniurheilijoiden voi olla vaikeaa ylläpitää aikaisempaa intensiivistä harjoittelua. Fyysisen suorituskyvyn on kuitenkin osoitettu säilyvän joillakin henkilöillä miltei muuttumattomana. Huipputason veteraanipikajuoksijoille tehdyn seurantatutkimuksen mukaan osalla urheilijoista maksimaalinen liikkumisnopeus (100 m:n juoksu) heikkeni 40 vuoden aikavälillä (20 60 vuotta) keskimäärin vain 0,1 0,3 % vuodessa. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että liikkumisnopeuden harjoitettavuus voi säilyä ainakin 60. ikävuoteen saakka erittäin hyvänä. Näiden urheilijoiden tulokset viittaavat siihen, että optimaalisella harjoittelulla voidaan vaikuttaa hermo-lihasjärjestelmään (mm. nopeisiin motorisiin yksiköihin) siten, että nopeussuorituskyvyn heikkeneminen hidastuu (kuva 17.8). Voimaharjoittelulla on keskeinen merkitys nopeusominaisuuksien ylläpidossa ja kehittämisessä. Raportoitujen tutkimustulosten perusteella iäkkäillä ihmisillä nopean voimantuottokyvyn kehittämiseksi pitää harjoittelun alussa olla 6
7 17 Nopeus KorhoneN Kuva Pikajuoksu- ja hyppylajien veteraaniurheilijoilla liikkumisnopeus ja räjähtävä voimantuottokyky säilyvät erittäin hyvinä myöhäiseen ikään asti. Kuvassa 82-vuotias Aatos Sainio, joka kuuluu pituushypyssä ja kolmiloikassa ikäluokkansa maailman parhaimmistoon. (Kuva Angela Jimenez). hypertrofia- ja maksimivoimaperiaatteella tehtäviä harjoitteita sisältävät valmistavat jaksot, joilla varmistetaan elimistön hyvä perusvoimataso ja harjoitettavuus. Tämän jälkeen siirrytään suuremmalla liikenopeudella tehtävään nopeusharjoitteluun, mutta sen rinnalla jatketaan hypertrofia- ja maksimivoimaharjoittelua vähentäen kuitenkin niiden määrää. Nopeusvoimaharjoittelun alkuvaiheessa on suositeltavaa käyttää turvallisia liikeratoja sisältäviä voimalaiteharjoitteita. Mikäli henkilön kehon koordinaatiokyky ja perusvoimataso ovat hyviä, voidaan harjoittelun edetessä ottaa ohjelmaan mukaan myös vaativampia, koko kehoon kohdistuvia liikesuorituksia (esimerkiksi hyppyjä, juoksupyrähdyksiä). Voimavalmiuksiltaan heikommat ihmiset, kuten esimerkiksi kroonisesti sairaat, voivat myös harjoittaa nopeusvoimaominaisuuksiaan. Käytettäväksi soveltuvat esimerkiksi paineilmavastuksella varustetut kuntosalilaitteet, joilla harjoiteltaessa vastus on tasainen eikä liikelaajuuden äärialueillakaan tule lihaksille vaarallisia äkillisiä kuormituksen muutoksia. Tehokkaan harjoitusärsykkeen saamiseksi pitää nopeusvoimaharjoittelussa pyrkiä mahdollisimman suureen supistusnopeuteen. Yksittäisessä sarjassa käytettävän kuorman pitää olla noin % ja toistojen lukumäärän noin Yhteenvetona voidaan todeta, että kestävyyden ja voiman ohella myös nopeus on kehitettävissä ja ylläpidettävissä oleva ominaisuus iäkkäillä henkilöillä. Hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn säilyttämiseksi iäkkäiden henkilöiden liikuntaohjelmassa pitäisi ottaa huomioon myös nopeusominaisuuksien harjoittaminen. Hermolihasjärjestelmän parantunut nopeudentuottokyky saattaa mm. vähentää iäkkään henkilön kaatumisriskiä. On tärkeää ottaa huomioon, että iän mukana mm. tuki- ja liikuntaelimistön rakenteissa tapahtuu muutoksia, jotka lisäävät loukkaantumisriskiä nopeusharjoitteissa. Ikääntyvän ihmisen nopeusharjoittelu pitää suunnitella yksilöllisesti huomioiden mahdolliset rajoitukset ja harjoitteluun liittyvät riskit. Kirjallisuutta Arampatzis A, Degens H, Baltzopoulos V, Rittweger J. Why do older sprinters reach the finish line later? Exerc Sport Sci Rev 2011; 39: Conzelmann A. The plasticity of courses of physical performance in the second part of life. Kirjassa: Huber G, toim. Healthy aging, activity and sports. Gamburg: Health Promotion Publications, 1997, s Cristea A, Korhonen M T, Häkkinen K, ym. Effects of combined strength and sprint training on regulation of muscle contraction at the whole-muscle and single-fiber levels in elite master sprinters. Acta Physiol 2008; 193: Evans W J. Exercise strategies should be designed to increase muscle power (pääkirjoitus). J Gerontol Med Sci 2000; 55A: M Korhonen M T, Suominen H, Mero A. Age-related differences in 100-m sprint performance in male and female master runners. Med Sci Sports Exerc 2003; 35: Korhonen M T, Suominen H, Mero A. Age and sex differences in blood lactate response to sprint running in elite master athletes. Can J Appl Physiol 2005; 30: Korhonen M T, Cristea A, Alen M, ym. Aging, muscle fiber type, and contractile function in sprint-trained athletes. J Appl Physiol 2006; 101: Korhonen M T, Mero A A, Alen M, ym. Biomechanical and skeletal muscle determinants of maximum running speed with aging. Med Sci Sports Exerc 2009; 41: Mero A, Peltola E, Saarela J. Nopeus- ja nopeuskestävyysharjoittelu. Jyväskylä: Gummerus Oy;
8 III Yksilön vanheneminen Spirduso W W, Francis K L, MacRae P G. Physical dimensions of aging Champaign, IL: Human Kinetics; Suominen H. Aging and maximal physical performance. Eur Rev Aging Phys Activ 2011; 8: Thorstensson A. Speed and acceleration. Kirjassa: Dirix A, Knuttgen H G, Tittel K, toim. The Olympic book of sports medicine. Oxford: Blackwell Scientific, 1991, s
MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014
MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Mihin voimaa tarvitaan? liikkuminen ja suunnanmuutokset lyönnit keskivartalon tuki (tärkeää kaikessa!) Jalat (=liikkuminen) Jalkoihin kohdistuvat pelin suurimmat
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo
VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo Voimaharjoittelu AKTIVOINTI: 1) Mitä hyötyä voimaharjoittelulla on salibandypelaajalle? 2) Mihin kolmeen osa-alueeseen voima jaetaan? Voiman merkitys salibandyssa Salibandypelaajan
Lisätiedot25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA
Voiman testaaminen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voima on harjoittelulla helposti kehittyvä ominaisuus. Voima on
LisätiedotTAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3
TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten
LisätiedotVoima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan?
Voima ja voimaharjoittelu Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voimantuottoon vaikuttavia tekijöitä lihaksen pituus (nivelkulma) voimantuottoaika voimantuottonopeus
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotKILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU
KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU 400 m:llä KOMMENTTIPUHEENVUORO 400m:n aika 47-50 s: metodilla ei väliv liä! Kova nopeustaso----- -----heikko nopeuskestävyys Kova nopeuskestävyys vyys---heikko nopeus Kova
LisätiedotVoima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen
Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen Ari Nummela, Ph.D. Valmennusklinikka 15.12.2008 Viveca, Jyväskylä www.kihu.fi Voima- ja kestävyysharjoittelun
LisätiedotKilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja
LisätiedotGrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen
GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
LisätiedotEspoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas
Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotVoimaharjoittelu. Muista harjoittelussa:
Voimaharjoittelu Monipuolinen ja tarkoituksenmukainen voimaharjoittelu luo perustan myöhemmälle lisäpainojen kanssa tehtävälle voimaharjoittelulle. Voimaharjoitteita voidaan myös sulavasti sekoittaa lajiharjoittelun
LisätiedotNopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014
Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta
LisätiedotNOPEUS. Nopeuden kehittämisessä on kyse hermolihasjärjestelmän kehittämisestä.
Mitä nopeus on? 1. Määritelmä = Nopeus on voimaa, jota taito hallitsee. NOPEUS VOIMA TAITO Nopeuden kehittämisessä on kyse hermolihasjärjestelmän kehittämisestä. 2. Määritelmä = Nopeus on hermolihasjärjestelmän
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA
VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten
LisätiedotNOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA
NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri
Motorinen yksikkö V-M Melleri Motorinen yksikkö Motorinen yksikkö = yksi liikehermosolu ja sen kaikki hermottomat lihassolut Yksi liikehermosolu (nopea/hidas) hermottaa aina samankaltaisia lihassoluja
LisätiedotJÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005
JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI Pekka Liikanen 8.4.2005 Jääpalloilu on peli, joka koostuu rajattomasta määrästä jatkuvasti vaihtuvia tilanteita. Pelitilanteet vaihtuvat joukkueen pelaajien, vastustajien ja pallon
LisätiedotNOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä
Teksti: ARI NUMMELA NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä MART-testi soveltuu etenkin juoksijoiden nopeuskestävyysominaisuuksien ja suorituskykyisyyden testaamiseen.
LisätiedotHYPPYSYÖTÖN ANALYYSI. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu KIHU
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus tkim s KIHU Jyväskylä LENTOPALLON HYPPYSYÖTÖN BIOMEKAANINEN ANALYYSI Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu KIHU Antti Paananen Valmennuspäällikkö, Suomen
LisätiedotLiikehallintakykytestaus
Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla
LisätiedotNOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA
NOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA NOPEUSHARJOITTELUN PERIAATTEET: 1. Suorituksen nopeus mahdollisimman nopea ja räjähtävä 2. Suorituksen kesto alle 10 sekuntia 3. Palautus 2 5 minuuttia 4. Määrä 1 5 räjähtävä
LisätiedotSuoritusta rajoittavat tekijät t korkealla
Suoritusta rajoittavat tekijät t korkealla Juha Peltonen LitT, liikuntafysiologi Huippu-urheilun urheilun kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2006, Helsinki. Liikuntalääketieteen yksikkö Kliininen
LisätiedotKestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla
Teksti: ARI NUMMELA Kestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla 22 LIIKUNTA & TIEDE 54 6 / 2017 Suorituksen taloudellisuutta kannattaa harjoittaa systemaattisesti. Se on kestävyyden
LisätiedotLämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen
LisätiedotTAEKWONDO-OTTELUN LAJIANALYYSIA
TAEKWONDO-OTTELUN LAJIANALYYSIA Jarkko Mäkinen 1 Nopeus Taekwondossa tarvitaan kaikkia nopeuden osa-alueita reaktionopeudesta ja räjähtävästä nopeudesta liike- ja suunnanmuutosnopeuteen. Näitä myös harjoitellaan
LisätiedotJari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut
Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-
LisätiedotFYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin
LisätiedotOsa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42
HARJOITUSKOE, LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN JA - BIOLOGIAN KIRJALLINEN KOE 2016 Pisteytys: Oikeasta vastauksesta saa 2 pistettä. Väärästä vastauksesta saa -1 pistettä. Vastaamatta jättämisesta saa 0 pistettä. Osa
LisätiedotRäjähtävyyttä vai isoja rautoja? maksimi-ja nopeusvoiman teoriat ja testaaminen
Räjähtävyyttä vai isoja rautoja? maksimi-ja nopeusvoiman teoriat ja testaaminen Kuntotestauspäivät, 21.3. 2014 Juha Ahtiainen, LitT Lajin vaatimukset Terveydentila Valmennus/harjoitusmahdollisuudet Harjoittelun
LisätiedotNuoren moukarinheittäjän harjoittelu
Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU HIIHDOSSA VARALA
VOIMAHARJOITTELU HIIHDOSSA VARALA 4.5.2019 MIHIN HYVÄ VALMENNUS PERUSTUU ELI OTA SELVÄÄ - Liikemallit - Käytettävät lihakset - Nivelkulmat - Lihastyötavat - Voimantuottoajat - Energiantuottomekanismit
Lisätiedot2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu
1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta
LisätiedotTESTITULOSTEN YHTEENVETO
TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa
LisätiedotTIEDUSTELIJALTA VAADITTAVAT VOIMAOMINAISUUDET SUUNNASSA- TIEDUSTELUSSA
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU TIEDUSTELIJALTA VAADITTAVAT VOIMAOMINAISUUDET SUUNNASSA- TIEDUSTELUSSA Kandidaatintutkielma Kadetti Teemu Sairanen Kadettikurssi 93 Tiedustelu- ja liikuntalinja Huhtikuu 2009 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
LisätiedotSPL Taitavuus / Leikkimaailma
Lasten ja nuorten fyysinen harjoittelu NOPEA, TAITAVA, KETTERÄ SPL Taitavuus / Leikkimaailma SPL/ Aika ja paikka Fyysinen Taitava, ketterä, nopea Jalkapallo on monipuolinen laji, jolla voidaan kehittää
LisätiedotKoripalloilijan nopeusharjoittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet
Koripalloilijan nopeusharjoittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Parikeskustelu Mitä koripalloilijan nopeusharjoittelu on sinulle käytännössä? 368 - Työkalu nopeusharjoitteluun Toiminnallisen nopeusharjoittelun
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotMURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS
mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta
LisätiedotNuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja
Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn
LisätiedotSISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. TEKNIIKKAHARJOITTELU 3. VOIMAHARJOITTELU 4. NOPEUS- JA KOORDINAATIOHARJOITTELU 5. KESTOHARJOITTELU 6. LIIKKUVUUS 7.
1 LAJINA MOUKARINHEITTO SEKÄ VALMENTAUTUMINEN HEITTOLAJEIHIN Toni Mäenpää SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. TEKNIIKKAHARJOITTELU 3. VOIMAHARJOITTELU 4. NOPEUS- JA KOORDINAATIOHARJOITTELU 5. KESTOHARJOITTELU 6. LIIKKUVUUS
LisätiedotNousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä
Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön
LisätiedotFORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon
FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen
LisätiedotVoima-nopeustestihinnasto vuodelle 2014. Liikuntakeskus Pajulahti. Arkisin klo 17:00 jälkeen ja lauantaisin + 15 % Sunnuntait sovittava erikseen
Voima-nopeustestihinnasto vuodelle 2014 Liikuntakeskus Pajulahti Arkisin klo 17:00 jälkeen ja lauantaisin + 15 % Sunnuntait sovittava erikseen Yli 10 hengen ryhmät - 10 % Yli 20 hengen ryhmät - 15 % Alennukset
LisätiedotKova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki
Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Väite 1 Ilman kovaa harjoittelua ei voi olla kova kilpailussa Väite 2 Kun jätät harjoituksissa varaa,
LisätiedotVastuslaitteen merkitys nopeusvoimaharjoittelussa
Vastuslaitteen merkitys nopeusvoimaharjoittelussa Heikki Peltonen Liikuntabiologian laitos Jyväskylä yliopisto Nopeusvoimaharjoittelu Voima Räjähtävä voimantuotto Pikavoima Nopeus Lajikohtainen nopeus
LisätiedotPolven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita
Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita Tapani Pöyhönen TtT, ft, liikuntafysiologi Kuntoutus- ja kipupoliklinikka / Kymenlaakson keskussairaala, Kotka Testien
LisätiedotHarjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella
Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Miksi harjoitustasoja pitäisi määrittää? VO 2max / VO 2peak tai P max ovat useimmin käytettyjä
LisätiedotSenioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.
Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa
LisätiedotPuolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011
Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä
LisätiedotNäkökulmia kulmia palautumisesta
Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä
LisätiedotVTE.214 Valmennusopin jatkokurssi Raporttiseminaari (1. raportti) Marko Haverinen
VTE.214 Valmennusopin jatkokurssi Raporttiseminaari (1. raportti) Marko Haverinen Nonuniform Response of Skeletal Muscle to Heavy Resistance Training: Can Bodybuilders Induce Regional Muscle Hypertrophy
LisätiedotPesäpallon voimaharjoittelun vuosiohjelmointi, JymyJussit A- pojat Superpesis
Pesäpallon voimaharjoittelun vuosiohjelmointi, JymyJussit A- pojat Superpesis Ville Hotakainen Opinnäytetyö Vierumäen yksikkö Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma Kevät 2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Ville
LisätiedotVALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA. Juha Isolehto
VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Juha Isolehto Jyväskylä, 22.03.2014 VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Esityksen sisältö: 1. HARJOITTELU PERUSTUU LAJIANALYYSIIN LIIKEANALYYSI, KILPAILU ANALYYSI, SUORITUSKYKYANALYYSI,
LisätiedotMiten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman?
Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman? Arto Hautala, FT, THM, ft Laboratoriopäällikkö, Dosentti arto.hautala@verve.fi Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research
LisätiedotValmennuslinja. Salon Uimarit
Valmennuslinja Salon Uimarit Harjoittelun osa-alueet Taso 4 Nopeuskestävyys Huippuvaihe Henkilökohtainen tavoite ÄLYKÄS URHEILIJA TIETÄÄ JA TUNTEE Psyykkinen kasvu Tunteiden hallinta Kilpailuun valmistautuminen
LisätiedotJUNIORIYLEISURHEILIJOIDEN TESTI- JA KILPAILUTULOSTEN KEHITTYMINEN SEKÄ NIIDEN VÄLISIÄ YHTEYKSIÄ
JUNIORIYLEISURHEILIJOIDEN TESTI- JA KILPAILUTULOSTEN KEHITTYMINEN SEKÄ NIIDEN VÄLISIÄ YHTEYKSIÄ Eeva Koskinen Valmennus- ja testausoppi VTEA006 Kandidaatintutkielma Liikuntabiologia Liikuntatieteellinen
LisätiedotAGILITY-OHJAAJAN LAJINOMAISEN HARJOITTELUN OPAS Opinnäytetyö
Minna Haapanen, Emmi Huovinen, Henna Hämäläinen AGILITY-OHJAAJAN LAJINOMAISEN HARJOITTELUN OPAS Opinnäytetyö Fysioterapian ko Marraskuu 2008 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 19.11.2008 Tekijä(t) Minna
LisätiedotMODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET
MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET Mitä tarkoi*aa oikeanlainen voima ja nopeus pöytätenniksessä Fysiikkaharjoi*elun ydinkohdat Pelaajan fyysiset ominaisuudet Voiman eri osa- alueet Voimaharjoi*elu
LisätiedotPolven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Liikuntaharjoittelun perusteita
Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Liikuntaharjoittelun perusteita Tapani Pöyhönen TtT, ft, liikuntafysiologi Kuntoutus- ja kipupoliklinikka / Kymenlaakson keskussairaala,
LisätiedotHyvä liikehallinta suojaa vammoilta
Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen
LisätiedotToimintakykytestien tulosten tulkinta
Toimintakykytestien tulosten tulkinta ASKO-hanke Erkka Huhtinen & Linnea lahtinen 1/2016 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Fysioterapian tutkinto-ohjelma 1 Sisältö Johdanto... 2 1 SPPB-testin tulosten
LisätiedotNuorten voimaharjoittelu
Nuorten voimaharjoittelu Harri Hakkarainen Urheilubiomekaanikko, - fysiologi - ja valmentaja Urheilulääkäri Useiden huippu-urheilijoiden fysiikkavalmennus- ja ravintokonsultti Suomen Jääkiekon A-maajoukkueen
LisätiedotPelastaja huolla lihaksistoasi
Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset
LisätiedotAerobinen kynnys ja nopeus hiihtoharjoittelun ohjaajina JYRKI UOTILA
Aerobinen kynnys ja nopeus hiihtoharjoittelun ohjaajina JYRKI UOTILA Väite Hiihdon kilpailusuoritusta selittää erityisesti kaksi tekijää: Aerobinen kynnys Nopeus Painottamalla näitä kahta osatekijää harjoittelussa
LisätiedotHerkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet
Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Herkkyyskaudet Herkkyyskaudet Harjoittelun suunnittelun pohjana herkkyyskausiajattelu Mitä kannattaa harjoitella minkäkin
LisätiedotVoimanlajien testaamisen kenttätestit
Voimanlajien testaamisen kenttätestit Tuomas Rytkönen (LitM. Valmennus ja testausoppi. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto.) www.tuomasrytkonen.fi www.athletica.fi www.tuomasrytkonen.fi
LisätiedotVoimanlajien testaamisen kenttätestit. Työnkuvani: kouluttamista, kirjoittamista, konsultoimista, kuntotestaamista ja valmentamista
Voimanlajien testaamisen kenttätestit Tuomas Rytkönen (LitM. Valmennus ja testausoppi. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto.) www.athletica.fi Facebook ja Instagram: 1 Työnkuvani: kouluttamista,
LisätiedotLaadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!
Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin
LisätiedotJuoksukoulu ( 3.5.2016
Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät
LisätiedotAvaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,
Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen
LisätiedotJUOKSUN KINEMATIIKKA ERITASOISILLA 1500 m:n JUOKSIJOILLA KILPAILUVAUHDISSA
JUOKSUN KINEMATIIKKA ERITASOISILLA 1500 m:n JUOKSIJOILLA KILPAILUVAUHDISSA Antti Leskinen Pro-gradu tutkielma Valmennus- ja testausoppi Kevät 2007 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaajat:
LisätiedotTIIVISTELMÄ. Avainsanat: voimaharjoittelu, voima- ja kestävyysharjoittelu, keski-ikäiset, maksimivoima, lihasaktiivisuus, räjähtävä voima
VOIMAHARJOITTELUN SEKÄ YHDISTETYN VOIMA- JA KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET LIHAS- AKTIVAATIOON, MAKSIMIVOIMAAN JA RÄJÄHTÄVÄÄN VOIMAAN KESKI-IKÄISILLÄ MIEHILLÄ JA NAISILLA Anita Haapasaari Valmennus-
LisätiedotLAATUA EROTUOMARIN NOPEUSHARJOITTELUUN
SUOMEN PALLOLIITTO - FINLANDS BOLLFÖRBUND - FOOTBALL ASSOCIATION OF FINLAND LAATUA EROTUOMARIN NOPEUSHARJOITTELUUN PL 191, Urheilukatu 5 00251 HELSINKI PUH./TEL 09 742 151 FAX 09 7421 5201 www.palloliitto.fi
LisätiedotKoripalloilijan voimaharjoittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet
Koripalloilijan voimaharjoittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Parikeskustelu Minkälaista voimaa koripalloilija tarvitsee? Miten sitä harjoitellaan 368 - Työkalu voimaharjoitteluun Voiman osa-alueet
LisätiedotNaismaileriprojekti 2004 2005
Jussi Mikkola 1, Tapani Keränen 1, Jouni Kykyri 2, Ari Nummela 1, Matti Salonen 1 ja Sirpa Vänttinen 1 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU 2 Suomen Urheiluliitto Copyright 2007 KIHU Kaikki
LisätiedotNuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen
Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Mitä ominaisuuksia vaaditaan? Antropometria miehet 180-200cm naiset 170-190cm Moukarinheitossa pärjää myös hieman pienemmät
LisätiedotBMEP004 / Lapputyö. Voima ja EMG kevennetyssä ja keventämättömässä vertikaalihypyssä.
Tulostettu: 0.9.010 BMEP004 / Lapputyö. Voima ja EMG kevennetyssä ja keventämättömässä vertikaalihypyssä. Biomekaniikan tutkimusmenetelmien perusteet Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto YHTEENVETO
LisätiedotFyysinen harjoittelu
Fyysinen harjoittelu 2 KOULUTUKSET VOK-1 -KOULUTUSTEN LÄPIVIRTAUSTEEMAT MONIPUOLISUUS LIIKUNNALLINEN ELÄMÄNTAPA ILMAPIIRI JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT TURVALLISUUS Koulutuksen sisältö Harjoitusmäärien ja elinjärjestelmien
LisätiedotAKUUTTI VÄSYMYS SUBMAKSIMAALISESSA TUNNIN KESTÄVYYSJUOKSUSSA KESTÄVYYSKUNTOILIJOILLA
AKUUTTI VÄSYMYS SUBMAKSIMAALISESSA TUNNIN KESTÄVYYSJUOKSUSSA KESTÄVYYSKUNTOILIJOILLA Juha Sorvisto Liikuntafysiologia LFYA005 Kandidaatintutkielma Kevät 2014 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto
LisätiedotKehittyminen on tottumista TYÖHÖN
Liikuntaharjoittelun ihanuus ja kurjuus Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN Timo Vuorimaa, LitT Mitä tottuminen työhön tarkoittaa? Fyysisen kuormituksen ja elimistön tasapainotilan järkyttämisen jälkeen
LisätiedotKestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014
Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Kestävyysominaisuuksien harjoittelu 3.
LisätiedotX kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere
X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella
LisätiedotPERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset
SYYSKAUSI 2018 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset Taito-ominaisuudet Junnut / aikuisten lämmittely JUNIORIT HARMONIA VAPAA JUNIORI KUNTO
LisätiedotEtelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin
LisätiedotRoad Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008
Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden
LisätiedotKeuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä
Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta Leena Meinilä 30.9.2016 2 1 Varhaisvaiheen PAH 50 10 5 40 5 8 3 Keuhkovaltimopaine terveillä Mean pulmonary arterial pressure (P pa) during rest and slight supine exercise
LisätiedotRavitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB
Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotKokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet
Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Nopeuskestävyysseminaari, Pajulahti 21.11.2010 Ismo Hämäläinen Nopeuskestävyyden merkitys Anaerobisen
LisätiedotKuntoutus. Asiakaskäyttö (Running injury clinic, Salming run lab)
Elokuvat, pelit Tutkimus Kuntoutus Asiakaskäyttö (Running injury clinic, Salming run lab) Markkerit Kamerat : -Resoluutio 4 MP -Keräystaajuus 315Hz täydellä resoluutiolla -Max kuvausetäisyys 20-30m Hipposhalli
LisätiedotSADAN METRIN LAJIANALYYSI: ERITYISESTI BIOMEKANIIKKA JA VALMENNUKSEN OHJELMOINTI
SADAN METRIN LAJIANALYYSI: ERITYISESTI BIOMEKANIIKKA JA VALMENNUKSEN OHJELMOINTI Olli Okkonen Valmennus- ja testausoppi Valmentajaseminaarityö VTE.A008 Kevät 2009 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto
LisätiedotTestit 1,2,3,4 ja 5 suoritetaan elokuussa ja tarvittaessa myös huhti-toukokuussa
Kiekko-Vantaa Itä ry TESTIPATTERI E2-D2 MIKSI TESTATAAN? - Pelaajien harjoittelumotivaation lisääminen - Yksilön kehittymisen seuraaminen - Ryhmän kehittymisen seuraaminen sekä vertailulukujen tarkasteleminen
LisätiedotValmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino
LisätiedotLuuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.
lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten
Lisätiedot