Osallisena Suomessa -hanke Ulkomaantaustaisten työllistyminen Kartoitustyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osallisena Suomessa -hanke Ulkomaantaustaisten työllistyminen Kartoitustyö"

Transkriptio

1 Osallisena Suomessa -hanke Ulkomaantaustaisten työllistyminen Kartoitustyö HAMK Business Point Satu Nyholm

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusmenetelmät TULOSTEN ANALYSOINTI Organisaatiot joissa työskentelee tai on työskennellyt ulkomaantaustaisia työntekijöitä Taustatiedot Osaaminen Koulutus Kielitaito Hakijan ominaisuudet ja kulttuurikohtaiset erot Johtaminen ja työnohjaus Työnantajalle tarjottava tieto ja tuki Ulkomaantaustaisten koulutus Muita huomioita Organisaatiot joihin ei ole rekrytoitu ulkomaantaustaisia työntekijöitä KEHITTÄMISEHDOTUKSET LOPUKSI Liite 1 ULKOMAANTAUSTAISIA TYÖLLISTÄNEIDEN ORGANISAATIOIDEN VASTAUKSET

3 TIIVISTELMÄ Hämeen ammattikorkeakoulu Business Point toteutti kartoitustyön ulkomaantaustaisten työllistymisestä Osallisena Suomessa hankkeen tilaamana. Työn vastuullisena tutkijana toimi projektikoordinaattori Satu Nyholm. Tutkimuksessa haastateltiin Hämeenlinnan seudun eri alojen yrityksiä ja tämän pohjalta laadittiin raportti saaduista vastauksista, joista analysoitiin kehittämisehdotuksia. Ensimmäiset kymmenen haastattelua tehtiin organisaatioille, jotka ovat työllistäneet ulkomaantaustaisia henkilöitä. Loput viisi haastateltavaa organisaatiota valittiin satunnaisesti, jotta tutkimukseen saatiin vastauksia myös yrityksiltä, jotka eivät ole ainakaan vielä työllistäneet ulkomaantaustaisia. Haastattelurakenne laadittiin Osallisena Suomessa hankkeen työntekijöiden toiveiden mukaan ja haastattelukysymykset hyväksytettiin Osallisena Suomessa hankkeen projektipäällikkö Esther Leanderilla sekä muilla hankkeen toimihenkilöillä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Hämeenlinnan seudun työnantajien näkemyksiä maahanmuuttajien työllistymisestä. Tutkimuksen tulosten perusteella pyrittiin miettimään, mitä jatkossa voitaisiin tehdä paremmin ulkomaalaistaustaisten työllistymisen edistämiseksi. Tutkimuksessa haastateltiin viittätoista Hämeenlinnan Seudun eri alojen yritystä, joista vähintään kymmenessä on työskennellyt tai työskentelee edelleen ulkomaantaustainen työntekijä. Haastattelurunko laadittiin yhdessä Osallisena Suomessa hankkeen kanssa, sekä mietittiin yhdessä eri alojen organisaatioita, joihin oltaisiin yhteydessä. Organisaatioiden yhteyshenkilöitä lähestyttiin sähköpostitse, jonka jälkeen lähdettiin puhelimitse sopimaan haastatteluaikaa. Haastateltavat saivat haastattelurungon etukäteen tutustuttavaksi, ja haastattelut tehtiin tämän rungon pohjalta. Jokainen haastattelu litteroitiin. Haastattelun pääteemat olivat organisaation taustatiedot, työtehtävät, osaaminen, kielitaito, kulttuuri sekä rekrytointi ja työnohjaus. Haastattelu rakentui organisaation mukaan, mutta jokaisessa haastattelussa käytiin läpi samat kysymykset, joiden myötä keskustelu eteni. Tutkimuksen työstäminen aloitettiin syksyllä 2012 ja se valmistui tammikuussa Haastattelut sai tehdä halutessaan anonyymisti ja jokaiselle haastateltavalle lähetettiin raportti tutkimuksesta. HAMK Business Point analysoi tulokset ja työsti niistä toimeksiantajalle raportin. Sivut 17 s. + liitteet 9 s. 1

4 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Hämeenlinnan Seudun työnantajien näkemyksiä maahanmuuttajien työllistymisestä. Tutkimuksen tulosten kautta pyrittiin miettimään niitä seikkoja, joita hankkeen kautta pystytään kehittämään ja tukemaan ulkomaantaustaisten työllistämisen parantamiseksi. Tutkimuksen kautta pyrittiin kartoittamaan myös työnantajien tarpeita ulkomaantaustaisten rekrytoimisen avuksi, ja miettimään tätä kautta kehitettäviä ja tukea tarvitsevia kehittämisalueita. Tutkimuksen kohderyhmä valittiin satunnaisesti, kuitenkin siten, että haastateltavat olivat eri alojen edustajia. Kysely suoritettiin pelkästään henkilökohtaisina haastatteluina, kyseessä on siis laadullinen tutkimus. 1.1 Tutkimusmenetelmät Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Karkeimmillaan laadullinen tutkimus on yksinkertaisesti aineiston ja analyysin ei-numeraalinen kuvaustapa (Hannu Uusitalo 1991, 79.) Laadullinen aineisto on usein ilmiasultaan tekstiä. Laadullisessa tutkimuksessa objektiivisuus lähtee siitä, että tutkija ei sekoita omia uskomuksiaan, asenteitaan ja arvostuksiaan tutkimuskohteeseen. Sen sijaan tutkija nimenomaan yrittää ymmärtää haastateltavan henkilön näkökulmia ja ilmaisuja. Tutkija pyrkii vuorovaikutukseen kohteensa kanssa. Tulkintavaiheessa saatua aineistoa pyritään järjestämään ja ymmärtämään. Teoria on silloin aineiston lukemisen, tulkinnan ja ajattelun lähtökohtana. Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä valittiin, jotta tutkimuksesta saataisiin mahdollisimman kattavasti tietoa avointen kysymysten kautta eri tutkimuksien teemoihin. Haastattelu mahdollisti kysymysten tarkemman ja yksityiskohtaisemman tarkastelun jokaisen organisaation edustajan kanssa. 2

5 2 TULOSTEN ANALYSOINTI 2.1 Organisaatiot joissa työskentelee tai on työskennellyt ulkomaantaustaisia työntekijöitä Tutkimuksessa haastateltiin kymmenen eri alojen organisaatiota, joissa on työskennellyt tai työskentelee tällä hetkellä ulkomaantaustaisia työntekijöitä. Haastatteluissa keskusteltiin muun muassa siitä, kuinka rekrytoiminen ja työ ovat sujuneet ulkomaantaustaisten työntekijöiden kanssa, onko noussut jotain työntekijöiden taustoista johtuvia huomattavia eroja tai jotain erityisiä kehittämistarpeita vaativia asioita, joihin tutkimuksen myötä voitaisiin tarttua sekä muista työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä Taustatiedot Tutkimukseen pyrittiin valitsemaan eri toimialojen edustajia, jotta saataisiin myös alojen myötä nousevia eroja ja erityistarpeita selville. Organisaatiot olivat rakennusalalta, kuljetusalalta, hoitoalan edustajia oli kahdesta erilaisesta ja eri työtehtäviä harjoittavasta organisaatiosta, teollisuusalalta, peruskoulusta, henkilöstövuokraus alalta, siivousalalta, lomituspalveluista sekä tukkukaupasta. Henkilökunnan määrä vaihteli organisaatioissa kymmenestä työntekijästä yli 2000 henkilön kokoisiin organisaatioihin. Suurin osa vastaaja organisaatioista oli työntekijän organisaatioita. Ulkomaantaustaisia työntekijöitä organisaatioissa oli vaihtelevasti yhdestä työntekijästä viiteenkymmeneen. Työtehtävät: Lähes kaikissa haastateltavissa organisaatioissa ulkomaantaustaiset työntekijät, taustoista riippumatta, tekevät samoja työtehtäviä mitä muutkin organisaation työntekijät (työtehtävät tarkemmin listattuna lopussa löydettävästä liitteessä LIITE 1). Vastuu jokaisella työntekijällä riippuu työtehtävästä, mutta myöskään vastuullisuuden määrään ei vaikuta työntekijän taustat. Monesti vastuu kasvaa työmäärän ja osaamisen kasvaessa. Joillakin aloilla haastattelussa nousi turvallisuusasiat työtehtävien vastuullisuudesta puhuttaessa. Monella alalla ulkomaantaustaisella työntekijällä ei välttämättä ole vielä työsuhdetta aloittaessa alan pätevyyttä, jolloin he eivät välttämättä itsekkään halua vielä niin vastuullisia tehtäviä. Työnantajan on varmistettava työntekijälle tarjottavasta tuesta ja siitä, että työympäristö on kaikille työntekijöille turvallinen. 3

6 2.1.2 Osaaminen Haastatteluissa keskusteltiin myös siitä, minkälaista osaamista työnhakijoilta ja tekijöiltä odotetaan ja arvostetaan. Tutkimuksessa haastateltavia pyydettiin miettimään erityisesti kielitaitoa, työkulttuuria, työturvallisuusasioita, kulttuurituntemusta, yhteiskuntatuntemusta, työlainsäädäntöä sekä ammattitaidon ja alan pätevyyden tärkeyttä. Tutkimuksen perusteella, yleisesti työnhakijoissa arvostetaan innostusta, rohkeutta ja kiinnostusta tutustua uusiin asioihin, maahan, kulttuuriin, työtehtäviin ja ihmisiin. Työnantajat eivät siis edellytä, että työntekijän on tiedettävä Suomalaiseen kulttuuriin ja Suomen maahan liittyvistä asioista paljoakaan etukäteen, kunhan työntekijä on innostunut oppimaan ja kuulemaan niistä työnteon ohella. Kielitaito: Monessa organisaatiossa nousi tärkeäksi ominaisuudeksi suomen kielen taito. Kymmenestä organisaatiosta seitsemässä tulee työntekijällä olla perus suomen kielen taito, jotta hän pystyy työskentelemään organisaatiossa, eli ymmärtää tehtävänannot sekä kykenee kommunikoimaan (palvelualoilla) asiakkaiden kanssa. Kolmessa organisaatiossa riitti, että on joku yhteinen kieli, jolla pystytään kommunikoimaan, yleensä se on silloin hyvä englannin kielen taito. Työkulttuuri: Työkulttuuriin liittyen ei odotettu mitään erityistä, sitä opetellaan työn ohessa. Jokaisen työntekijän kanssa käydään perehdytyksessä läpi työkulttuuriin liittyvät tärkeimmät asiat, kuten työaikojen noudattaminen, taukojen pitäminen sekä työpaikan pelisäännöt, joita jokaisen työntekijän tulee noudattaa. Normaalit käytöstavat oletetaan olevan hallussa. Yleisesti ottaen työkulttuuriasioiden suhteen ei ole noussut ongelmia haastateltavissa organisaatioissa, vaan osassa haastatteluissa todettiin, että ulkomaantaustaiset työntekijät osoittautuivat tunnollisimmiksi työntekijöiksi organisaation sisällä. Haastatteluissa nousi kuitenkin myös negatiivisia kokemuksia asian suhteen, eli työaikojen noudattamisessa oli esiintynyt ongelmia; esimerkiksi sairaslomien ilmoittamisessa ajoissa työnantajalle oli esiintynyt ongelmia sekä täsmällisyydessä. Kuljetusalalla työntekijällä tulee olla sen verran kulttuuri- ja Hämeenlinna tuntemusta, että kykenee neuvomaan asiakkaita reittien ja paikkojen suhteen. Työturvallisuusasiat: Työturvallisuusasioista ja työlainsäädännöstä työnhakijan ei tarvitse tietää etukäteen, toki se katsotaan hyvänä lisänä ja on etu työnhakijalle itselleen, mikäli työntekijä niihin on perehtynyt. Myös työturvallisuusasiat opastetaan työntekijöille työn puolesta. 4

7 Pätevyys: Osassa organisaatioista pätevyyttä ei vaadita, toki se katsotaan eduksi. Moni ulkomaantaustainen työntekijä on saattanut työuransa aikana kouluttautua alalleen (ala johon on päätynyt työskentelemään) ja edetä tämän myötä myös työtehtävissään korkeammalle tasolle Koulutus Ammattitaidosta ja pätevyydestä puhuttaessa viidessä organisaatiossa vaadittiin alan ammattitaito, viidessä tutkimukseen vastanneesta organisaatiosta alan pätevyyttä ei vaadittu. Työtehtävistä ja alasta riippuen joissakin organisaatioissa ammattitaito on välttämätön, jotta työntekijä voi työskennellä organisaatiossa ja organisaatio pystyy takaamaan asiakkailleen täten laadukkaan työntuloksen. Koulutuksen alkuperämaa: Tutkimuksessa kartoitettiin myös sitä, onko merkitystä, jos koulutus on saatu muualla kuin Suomessa. Kahdessa organisaatiossa viran saaminen edellytti, että koulutus on laillistettu Suomessa. Kahdeksassa organisaatiossa vastattiin, että ei ole väliä, missä pohjakoulutus on saatu, paikallisen työn oppiminen tapahtuu työn ohessa. Tutkimuksessa nousi kuitenkin hyväksi huomioksi se, että koulutuksissa on maakohtaisia eroja esimerkiksi maan sääolosuhteiden, kulttuuritottumusten sekä tekniikan myötä. Monissa organisaatioissa työntekijät koulutetaan työhön joka tapauksessa, jolloin ammattitaitoa ei odoteta. Joissakin organisaatioissa riitti, että pätevyys on saatu jostain maasta. Vastauksissa nousi suomalaisen tai länsimaisen koulutuksen arvostus. Kaikki koulutus kuitenkin katsotaan hyväksi. Työelämätaidot: Työelämätaidoista puhuttaessa monella alalla odotettiin perus työelämätaitoja, eli siis jo aiemmin tutkimuksessa nousseita asioita, kuten käyttäytyminen, ulospäin suuntautuneisuus, pelisääntöjen noudattaminen yms. Useammassa organisaatiossa nousi kuitenkin toiveeksi, että ainakin normaalit suomalaisen työelämän vaatimat pelisäännöt olisi hyvä käydä kotouttamiskoulutuksessa läpi. Myös työturvallisuus, työsuojeluasiat, kulttuurituntemus ym. voisi sisällyttää maahanmuuttajien koulutuksiin. Monella alalla niitä ei vaadita, mutta katsotaan eduksi, jos ne työntekijältä löytyy. Hygieniapassia, työturvallisuuskorttia tai muita koulutusten kautta hankittavia kortteja ei vaadita työnhakijoilta etukäteen, vaan organisaatiot järjestävät tarvittaessa koulutuksen työntekijöilleen. Toki organisaatioiden on hyvä valmistautua tarjoamaan koulutus ja tentti mahdollisesti englanniksi, koska näiden läpäisemiseksi työntekijällä tulisi olla jo melko laaja sanasto ja termistö, jotta hän ymmärtää varmasti kaikki tentissä esitettävät kysymykset. 5

8 2.1.4 Kielitaito Osaamista arvioitaessa jo nousi suomen kielen taito yhdeksi tärkeimmistä kriteereistä, jota suomalainen työelämä vaatii. Kielitaitoa tarkemmin tarkasteltaessa, joissakin organisaatioissa riitti myös englannin kielen taito tai joku yhteinen kieli, jonka avulla pystytään kommunikoimaan. Oli kuitenkin ilmiselvää, että alat, joissa työntekijät ovat tekemisissä asiakkaiden tai muiden talon ulkopuolisten ihmisten kanssa, suomen kieltä on osattava. Suomen kielen ymmärtäminen oli tärkein taito, jota ulkomaantaustaisilta hakijoilta odotettiin, jotta työntekijät ymmärtävät ohjeet, pelisäännöt sekä työtehtävät oikein. Toisena tärkeänä suomen kielen taitamisen osana pidettiin puhumisen taitoa, jotta pystyy kommunikoimaan ja kysymään mikäli ei ole ymmärtänyt asioita oikein. Suomen kielen kirjoittamisen ja lukemisen taitoa vaadittiin jollakin tasolla, mutta ei pidetty niin tärkeänä kuin ymmärtämisen ja puhumisen taitoa. Osalla aloista toki myös kirjoittamisen taitoa tarvitaan, jotta pystyy suoriutumaan työtehtävistään, esimerkiksi hoitoalan tehtävissä. Lukemisen taidossa nousi yhdeksi merkittäväksi seikaksi alat, joissa työtehtävät jaetaan myös kirjallisena. Kielitason arvioiminen organisaatiossa: Organisaatiot eivät kokeneet tarpeelliseksi saada ulkopuolisen arviota siitä, minkä tasoista kielitaitoa heidän organisaatiossa tarvitaan. Joissakin organisaatioissa todettiin kuitenkin tämän olevan mielenkiintoinen seikka, johon saattaisi löytyä kiinnostusta, mutta suurin osa organisaatioista totesi suoraan kyseisen toimenpiteen heidän organisaatiossaan tarpeettomaksi. Työhakemusten kirjoituskieli: Tutkimuksen perusteella heikolla suomen kielellä laadittuihin työhakemuksiin tartutaan paremmin, kuin hyvällä englannin kielellä laadittuihin hakemuksiin. Kymmenestä organisaatiosta vain kaksi vastasi, että hakemuksen kielellä ei ole merkitystä, mutta loput kahdeksan totesivat heikon suomen kielen olevan parempi kuin englannin kielellä laadittu hakemus. Heikolla suomen kielellä laaditut hakemukset osoittavat monen tutkimukseen vastanneen työnantajan näkökulmasta sen, että hakijalta löytyy yritystä, jota työnantajat arvostavat. Suomen kielellä laadittu hakemus osoittaa myös, että hakija on innokas olemaan Suomessa ja oppimaan suomen tavoille, sekä oppimaan suomen kieltä. Tärkeänä seikkana todettiin myös se, että jos itse työ vaatii suomen kielen osaamista, ei välttämättä englannin kielellä laadittujen hakemusten hakijoita edes kutsuta haastatteluun, koska jo hakemuksia käsitellessä pyritään hieman kartoittamaan, pystyykö työntekijä työskentelemään organisaatiossa. 6

9 Hakemuksien kirjoituskielen käytännöissä oli kuitenkin myös poikkeuksia, joissakin organisaatioissa saatetaan kutsua myös englannin kielellä hakeneet hakijat haastatteluun, jossa on kartoitettu hakijan suomen kielen taito ja pätevyys alalle. Organisaatioissa oli ollut ikäviä kokemuksia siitä, että englannin kielellä laaditussa hakemuksessa hakija on kehunut osaavansa suomen kieltä hyvin, mutta haastattelutilanteessa on selvinnyt, että kielitaito ei ole kuitenkaan hakemuksen kautta kehutulla tasolla ja riittävä alan työtehtäviin. Kielikoulutus työpaikalla: Kaikki kymmenen haastatteluun vastannutta organisaatiota kokivat kielikoulutuksen työpaikalla työnantajille tarpeettomaksi. Joissakin organisaatioissa kielikoulutusta on tarjolla omasta takaa, enemmänkin nähdään tarpeelliseksi lisätä suomen kielen koulutusta ulkomaantaustaisille Hakijan ominaisuudet ja kulttuurikohtaiset erot Henkilökohtaiset ominaisuudet: Hakijan henkilökohtaisilta ominaisuuksilta työnantajat odottivat perusasioita: samoja asioita, joita taustoista riippumatta kaikilta odotetaan. Työnantajat arvioivat yleensä hakijan luonnetta, persoonaa ja asennetta. Hakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia, joita työnantajat arvostavat ja odottavat olivat seuraavanlaisia: Aktiivinen Luotettava Ahkera Ulospäinsuuntautunut Innokas oppimaan uutta Innokkuus oppia suomen kieltä ja suomen kulttuuria Rohkeus ja mielenkiinto oppia uutta Maalaisjärki Kiinnostunut työnteosta Hyvät sosiaaliset taidot sekä vuorovaikutustaidot Ammatillista näkemystä Motivaatio Pätevyys Täsmällisyys Taustatiedot ja kulttuurierot: Tutkimuksessa selvitettiin, haluaisiko työnantaja kuulla työnhakijan henkilökohtaisista taustoista (kuten syntyperämaa ym.) ja kulttuurieroista etukäteen ja vaikuttavatko nämä jotenkin työnantajan näkökulmasta rekrytointiin. 7

10 Lähtökohdaksi nousi yleisesti se, että työnantaja ei näitä tietoja saa kysyä, eivätkä tiedot ole oleellisia työpaikan kannalta, koska kaikkia työntekijöitä kohdellaan samalla tavalla, eikä erityisjärjestelyihin lähdetä. Työnantajan suuntaan on tärkeintä se, että työt tulee hoidettua sovitusti taustoista tai kulttuurieroista riippumatta. Osalla aloista ei oltu valmiita erityisjärjestelyihin, mutta joissakin haastatteluissa todettiin, että jos esimerkiksi jotkut uskonnolliset asiat vaikuttavat työntekoon ja työtehtäviin, tulee niistä työntekijän itse kertoa rekrytointitilanteessa, jotta työnantaja pystyy varautumaan mahdollisiin erikoistilanteisiin. Joissakin organisaatioissa kaikilta työnhakijoilta (taustoista riippumatta) kysytään onko heillä jotain rajoitteita, jotka vaikuttavat työntekoon. Osa organisaatioista koki kuitenkin, että vuoropuhelua tulee olla molemmin puolin ja hakijan olisi hyvä kertoa jotain taustoistaan, jolloin luottamussuhde pystytään rakentamaan. Tilanteet, joissa työntekijän taustoista olisi ollut hyvä tietää etukäteen: Neljässä organisaatiossa on esiintynyt tilanteita, joissa työntekijän taustoista olisi ollut hyvä tietää etukäteen, tilanteita oli esimerkiksi: Alalla, jossa esimiehenä toimii naishenkilöitä, oli ollut osalle ulkomaantaustaisista miestyöntekijöistä ongelma vastaanottaa ohjeita ja työtehtäviä naispuoleisilta esimiehiltä Miestyöntekijät eivät välttämättä ole voineet mennä siivoamaan naistenhuoneita Uskontojen kautta, työntekijä estynyt hoitamaan sikoja sekä sianlihan käsittely yleisesti Johtaminen ja työnohjaus Ulkomaantaustaisten työntekijöiden perehdyttäminen on vaatinut enemmän resursseja ja aikaa, mutta myös palkinnut työnantajia. Esimiehen tulee olla aktiivisempi ulkomaantaustaisten työntekijöiden kanssa, ja ainakin alkuun varmistella asioita useammin, ovatko kaikki ohjeet ja työpaikkaa koskevat asiat ymmärretty oikein. Myös omatoimisuus ja rohkeus kysyä ja sanoa, oli joissakin organisaatioissa huomattu ulkomaantaustaisilla heikommaksi, joka taas vaatii enemmän resursseja työnantajalta. Asiat tulee esittää usein valmiimpana ulkomaantaustaiselle työntekijälle, koska he eivät välttämättä hae tai osaa hakea tietoa itsenäisesti. Jos organisaatiossa on entuudestaan ulkomaantaustaisia työntekijöitä, mahdollistuu heiltä saama tuki, ymmärrys ja mahdollinen tulkkaus työn- 8

11 tekijän ja työnantajan välillä. Myös työelämävalmennuksen kautta tulleet työntekijät olivat jo hieman nähneet työympäristöä ja työkulttuuria, jolloin heidän perehdytys oli hieman helpompaa. Monessa organisaatiossa kuitenkin todettiin, että ulkomaantaustaiset työntekijät ovat maksaneet mahdolliset rekrytointitilanteessa tulleet lisäkulut mahtavalla työmotivaatiolla, asenteella ja tunnollisuudella. Työn sujuminen: Työnohjaukseen ja johtamiseen liittyen pohdittiin myös työn sujuvuutta ulkomaantaustaisten työntekijöiden kanssa. Moni vastaajista totesi, että työ on sujunut normaalisti, eikä heillä ollut sanottavana mitään taustoista aiheutuvia seikkoja. Monessa keskustelussa todettiin, että työn sujuvuus on taustoista riippumatta paljon persoonasta ja luonteesta kiinni. Osalla saattoi esiintyä pelkoa tai haluttomuutta työskennellä kyseisessä organisaatiossa tai Suomessa ylipäätänsä, osalla taas työmotivaatio oli todella korkealla ja halu oppia uutta. Työnsujuvuuteen vaikuttavia tekijöitä oli havaittu muun muassa organisaatioissa, joissa oli nainen esimiehenä ja miespuolinen ulkomaantaustainen työntekijä, joka ei omassa maassaan ollut tottunut kyseiseen asetelmaan. Myös yhteiskunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön toivottiin parannusta ja vuoropuhelua organisaation kanssa. Esimerkkinä tässä oli hyvä suomalaiseen työkulttuuriin ja työympäristöön perehdytetty työntekijä, joka oli kesken työuran käännytetty täysin yllättäen kotimaahan. Keskusteluissa nousi myös esille muu henkilökunta ja työyhteisö. Ulkomaantaustaisen työntekijän rekrytoiminen on oppimisprosessi koko työyhteisölle, ja työnantajan on varmistettava, että ulkomaantaustainen pääsee hyvin työyhteisöön mukaan, eikä tule syrjityksi. Ulkomaantaustaisen kohdalla olisi hyvä lisätä ymmärrystä esimiehen tehtävistä ja asemasta, jotta vältyttäisiin ikäviltä väärinymmärryksiltä. Esimiehellä ei esimerkiksi ole mahdollisuutta palkata työntekijää vakituiseksi työntekijäksi tai lisätä työtunteja vain sillä, että työntekijä pyytää sitä, jos resursseja ja tarvetta ei ole. Suomalainen työelämäkulttuuri ja pelisäännöt oli suurilta osin omaksuttu hyvin, mutta joitakin poikkeuksia oli. Aikataulujen noudattaminen ja täsmällisyys olivat asioita, joissa olisi varaa parantaa. Myös ymmärrys siitä, että sairaustapauksista tulisi ilmoittaa ajoissa työnantajalle (mahdollisuuksien mukaan), jotta tarvittavat toimenpiteet ehditään tehdä. Ensimmäisen ulkomaantaustaisen työntekijän rekrytoiminen onkin se suurin kynnys, työnantajalle tilanne vaatii vastuuonttoa ja herättääkin myös pelkoa siitä, että onhan kaikki tarvittavat paperit ja asiat kysytty ja hoidettu. Myös osassa organisaatioista on saatettu aikoinaan miettiä yrityksen mainetta sekä yrityksen sisä- että ulkopuolelle. Ensimmäisen onnistuneen rekrytoimisen jälkeen tilanne kuitenkin helpottuu ja prosessi 9

12 tulee tutuksi, eikä tässä enää nähdä välttämättä mitään eroa suomalaisen työntekijän rekrytoimiseen verrattuna Työnantajalle tarjottava tieto ja tuki Kyselyyn vastanneet organisaatiot, jotka ovat jo rekrytoineet ulkomaantaustaisia työntekijöitä, eivät kokeneet tarpeelliseksi tukihenkilöä, koska prosessi oli heille jo tuttu. Organisaatiot olivat kuitenkin sitä mieltä, että uusille organisaatioille tarjottavat tieto ja tuki voisivat madaltaa ensimmäisen ulkomaantaustaisten rekrytoimista ja vähentää kantapäänkautta oppimista, jota he itse ovat kokeneet. Tukihenkilö voisi etukäteen kertoa työnantajalle tarinoita aiemmista kokemuksista, itse prosessista ja myös konkreettisesti niistä seikoista, joihin tulee varautua. Tukihenkilö olisi hyvä olla myös työnhakijalla itsellään, joka olisi myös mukana työnhaku- ja haastattelutilanteessa selventämässä kaikkia käytännönasioita yhdessä työnantajan ja työnhakijan kanssa. Myös rekrytoinnin jälkeen yhteyshenkilö olisi hyvä olla saatavilla sekä työntekijälle että työnantajalle. Työnantajan näkökulmasta olisi hyvällä olla tarjolla asiantuntemusta. Eli tietoa siitä, mitä mahdollisia edellytyksiä ja vaatimuksia on sille, että voi palkata ulkomaantaustaisen työntekijän, mitä se vaatii työnantajalta. Myös erityisjärjestelyitä vaativissa tilanteissa, kuten oppisopimusasioissa yms. olisi hyvä olla tarjolla tukea ja tietoa. Työharjoittelumahdollisuuksista kannattaisi tiedottaa paremmin työmarkkinoille, jotta yritykset ottaisivat enemmän ja rohkeammin ulkomaantaustaisia työntekijöitä työharjoitteluun, tämä olisi helpompi lähestymistapa sekä työnantajalle että työntekijälle Ulkomaantaustaisten koulutus Ulkomaantaustaisten kouluttamisessa tulisi keskittyä vielä lisää suomen kielen opetukseen, tätä kautta peruskommunikointi paranisi ja oppiminen työpaikalla helpottuisi. Myös puhelinkeskusteluita olisi hyvä käydä läpi, jotta ei tulisi ikäviä väärinymmärryksiä puhelinkeskusteluissa käydyistä asioista. Yleensä suomen tuntemusta ja suomalaisia tapoja sekä käytösetiikkaa toivottiin lisättävän koulutuksiin. Ulkomaantaustaisten opiskelijoiden kanssa olisi hyvä myös käydä läpi opinnoissa ja työelämässä etenemistä ja urapolkua. Työnhakijoilla olisi hyvä olla realistinen kuva siitä, miten työuralla edetään suoraan johtoasemaan harvoin pääsee. 10

13 Työpaikan käytännönasioita olisi hyvä käydä läpi, eli työajoista noudattamista, esimiehen vastuita ja asemaa, poissaoloista ilmoittamista, sairaustapauksien sattuessa toimintatapaa, verokortin toimittamista sekä muita vastaavia normaalin työelämän edellyttäviä asioita. Hyvänä lisänä tuli myös se, että opiskelijoiden kanssa käytäisiin läpi heidän omia oikeuksiaan, jotta he osaavat vaatia ja pitää kiinni omista oikeuksistaan. Myös oikeusturvaa, työlainsäädäntöä sekä ylityölainsäädäntöä olisi hyvä käydä läpi jo opiskeluiden ohella. Työharjoittelujaksoja toivottiin lisää. Niiden kautta opiskelija pääsee käytännössä oppimaan ja näkemään suomalaista työympäristöä ja työkulttuuria, eikä pelko vastuunottamista ole vielä niin suuri. Myös työnantajat oppivat tätä kautta, ja heille se on hieno mahdollisuus päästä näkemään, että työskenteleminen sujuu hienosti myös ulkomaantaustaisten kanssa. Tutkimuksessa todettiin myös monessa eri organisaatiossa, että ulkomaantaustaisten työntekijöiden palkkaaminen on ollut opettavainen prosessi myös organisaatiolle. Monikulttuurisuus on koettu työyhteisössä rikkautena ja täten oppiminen on ollut molemminpuolista Muita huomioita Ulkomaantaustaisten palkkaaminen on tätä päivää, normaali toimintatapa, olemmehan monikansallinen maa. Haastateltavissa organisaatioissa todettiin, että tänä päivänä myös merkittävä osa asiakkaista on ulkomaantaustaisia, jolloin ulkomaantaustaiset työntekijät nähdään etuna. On kuitenkin mietitty, johtaako tämä tilanteisiin, jossa ulkomaantaustaiset asiakkaat asettavat työntekijän tilanteeseen, jossa työntekijöiden odotetaan toimivan alkuperämaan kulttuurin ja tapojen mukaan, eikä suomalaisen kulttuurin mukaisesti? Tilanne on ulkomaantaustaiselle työntekijälle vaikea ja vaatii luonnetta noudattaa työpaikan määräämiä pelisääntöjä ja Suomessa käytössä olevaa toimintatapaa. 2.2 Organisaatiot joihin ei ole rekrytoitu ulkomaantaustaisia työntekijöitä Tutkimukseen haastateltiin myös organisaatioita, joihin ei ole rekrytoitu ulkomaantaustaisia työntekijöitä. Tutkimukseen vastanneet organisaatiot olivat valittu satunnaisesti eri aloilta, ja jokainen vastaajaorganisaatio halusi vastata tutkimukseen anonyymisti. Vastaajien toimialat vaihtelivat rakennusalasta kirjanpitoa harjoittaviin pienempiin ja suurempiin organisaatioihin. Vastauksissa ei tullut suuria eroja verrattaessa organisaatioita, joissa on työskennellyt ulkomaantaustaisia työntekijöitä tai organisaatioita joihin ei ole rekrytoitu ulkomaantaustaista työntekijää. Työtehtävät olivat alakohtaisia, mutta vastuiltaan työtehtäviä pystyy tekemään kaikki työntekijät työntekijöiden taustoista riippumatta. 11

14 Työnhakijoilta odotetaan samoja asioita: suomen kielen osaamista, osassa ammattipätevyyttä osassa ei, sekä samanlaisia luonteenpiirteisiin liittyviä ominaisuuksia kuten aiemmin raportissa on listattu (sivulla 7). Koulutuksen alkuperämaalla ei osassa ollut merkitystä, mutta osassa tutkimukseen vastanneista organisaatioissa koulutuksen sisällön kartoitus vaatii tarkempaa tarkastelua ulkomaantaustaisten kohdalla, jolloin selvitetään, kuinka paljon osaamista tulee päivittää Suomen koulutuksen ja lakivaatimusten tasolle. Suomen kieli nousi edelleen tärkeäksi osattavaksi asiaksi, jotta työntekijä pärjää työympäristössä. Työhakemuksia käsiteltäessä, suomen kielellä laadittuja hakemuksia arvostetaan enemmän ja työhaastattelut suoritetaan pääasiassa suomen kielellä. Toki haastateltavat huomioivat myös ulkomaankauppaa harjoittavat yritykset, jolloin myös englannin kielen osaamista arvostetaan jo hakuvaiheessa. Ulkomaantaustaisten kouluttamiseen liittyen kehotettiin ulkomaantaustaisia jo opintojen aikana opettelemaan alansa ammattisanastoa, mikäli vain opiskelija tietää, mille alalle tähtää. Työntekijöiden taustoja ei lähtökohtaisesti kysytä keneltäkään kansalaisuudesta riippuen työhaastattelussa. Eräässä haastateltavassa organisaatiossa todettiin, että työntekijöihin pitää kuitenkin pystyä luottamaan ja heidän tulee osoittaa luotettavuus, koska he ovat tekemisissä asiakkaiden henkilökohtaisten asioiden kanssa. Yleisesti ottaen työntekijän taustat eivät saa haitata työntekoa, muutoin työnantajilla ei ole väliä, mitä työntekijät vapaa-ajallaan harrastavat/tekevät. Tutkimukseen vastanneet organisaatiot, joissa ei ole työskennellyt ulkomaantaustaisia arvelivat, että ulkomaantaustaisen rekrytoiminen vaatii enemmän aikaa ja työtä, ja nostaa tätä kautta kynnystä rekrytoida ulkomaantaustainen työntekijä. Haastatteluissa nostettu mahdollisen tukihenkilön saaminen avuksi rekrytointiin otettiin mukavana ideana vastaan organisaatioiden puolesta, mutta kaikissa organisaatioissa ei nähty tarvetta tukihenkilölle itse rekrytointitilanteessa, lähinnä toivottiin joku yhteyshenkilö johon voi olla tarvittaessa yhteydessä. Suurimmassa osassa vastaajista esteeksi rekrytoimiselle koettiin kielimuuri, osassa ammattipätevyyden päivittäminen Suomen vaatimalle tasolle (osalla aloista lainsäädäntö vaatii tietyn osaamisen organisaation työntekijöiltä, jotta he voivat laillisesti työskennellä organisaatiossa), pelko ja tietämättömyys siitä, kuinka paljon enemmän ulkomaantaustaisen rekrytoiminen vaatii työnantajalta ja osassa organisaation maine sekä asiakkaiden reaktio ulkomaalaiseen henkilökuntaan. Eräässä organisaatiossa asiakkaiden ennakkoluulojen ja negatiivisen vastaanoton vuoksi, oli jouduttu linjaamaan, että ulkomaantaustaisen työntekijän rekrytoiminen on liian suuri riski organisaatiolle mahdollisten asiakasmenetysten takia. Varsinkin yksityisasiakkaat luottavat enemmän suomalaiseen työhön ja palveluun ja suosivat tämän takia enemmän suomalaista työtä. 12

15 Keskustelussa nousi esille myös se, että kuluttajat haluavat vaalia suomalaista työtä, koska koko ajan lisääntyvissä määrin hintoja poljetaan markkinoilla alas sillä, että Suomessa ostetaan ulkomailta alihankintana halvemmalla hinnalla työsuorituksia. Tästä johtuen, alihankinnasta syntyneet kuluttajien mielikuvat heikommasta työnlaadusta, epävarmoista työsuorituksista, täsmällisyyden puutteesta yms. peilataan myös tässä kohtaa suomalaiseen organisaatioon, jossa työskentelee ulkomaantaustainen työntekijä. Edellä mainitut asiat voivat vaikuttaa myös työnantajille syntyneisiin mielikuviin, jolloin ulkomaantaustaiset joutuvat tekemään enemmän töitä luottamuksen saamiseksi organisaatioilta ja asiakkailta. Yleinen mielikuva tulisi saada siis muutettua. Yleisesti haastatteluiden lopussa haastateltavat pohtivat suomessa yleisesti vallitsevaa negatiivista asennetta ulkomaantaustaisia kohtaan. Haastateltavat kokivat tärkeäksi, että myös tätä asennetta olisi hyvä saada muutettua, joka varmasti helpottaisi ulkomaantaustaisten arkea Suomessa. 13

16 3 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Yleisesti ottaen tutkimuksen tulosten perusteella voimme todeta, että tutkimukseen vastanneet organisaatiot ovat olleet tyytyväisiä ulkomaantaustaisten työpanokseen ja työskentelyyn. Organisaatioissa kohdellaan kaikkia työntekijöitä taustoista riippumatta samalla tavalla ilman erikoiskohtelua tai ennakkoluuloja. Joitakin yksittäisiä kehittämis- ja parannusehdotuksia nousi tutkimuksen tuloksena, sekä haastateltavien ideoiden pohjalta. Organisaatiot joissa oli jo työskennellyt ulkomaantaustaisia työntekijöitä eivät kokeneet tarvitsevansa tukea tai apua ulkomaantaustaisten rekrytoimisessa, mutta arvioivat tuen olevan tarpeen organisaatioiden kohdalla, jotka ovat rekrytoimassa ensimmäistä ulkomaantaustaista työntekijää. Suomen kielen taito Suomen kielen taitoa tarvitaan monella alalla ja sen lisäämistä ulkomaantaustaisten opiskelijoiden koulutukseen tulisi lisätä. Erityisesti suomen kielen ymmärtämistä ja puhumistaitoa tarvitaan työelämässä, jotta työnteko sujuu ongelmitta. Opetuksessa olisi hyvä käydä läpi myös eri kommunikointitilanteita, kuten esimerkiksi puhelinkeskusteluita, joiden välityksellä tänä päivänä hoidetaan paljon ihan työelämäänkin liittyviä asioita. Työhakemukset Suomen kielellä laadittuihin työhakemuksiin tartutaan paremmin mitä englannin kielellä laadittuihin hakemuksiin. Vaikka hakemus olisi laadittu heikommalla suomen kielellä, osoittaa se kuitenkin työnantajalle, että hakija on yrittänyt ja hakija omaa jonkun tasoisen suomen kielen taidon. Haastattelutilanteessa työnantaja odottaa, että työnhakija kertoo itse taustoistaan, mikäli ne jotenkin vaikuttavat työntekoon tai työn sujumiseen. Useimmiten työnantaja ei kysy erikseen hakijan taustoista, koska organisaatioissa kohdellaan kaikkia työntekijöitä samanarvoisesti taustoista riippumatta. Koulutus Monella alalla työntekijän rekrytoimisen edellytyksenä ei ole alan koulutuksen tai pätevyyden olemassa olo. Kuitenkin kaikkea hakijalla olevaa koulutusta ja osaamista arvostetaan. Koulutuksen suhteen työntekijän olisi hyvä pystyä kertomaan joko haastattelutilanteessa tai mahdollisesti jo työtä hakiessaan vierasperäisen koulutuksen sisällöstä. Koulutuksen sisällöissä on kuitenkin maakohtai- 14

17 sia eroja ihan jo sääolosuhteiden, kulttuuritottumusten ja tekniikan vuoksi. Tämän takia tiedon saaminen koulutuksen sisällöstä helpottaisi työnantajaa arvioimaan, vastaako vieraassa maassa saatu koulutus työn vaatimaa osaamista. Työturvallisuus-, hygieniapasseja yms. ei vaadita työntekijöillä olevan entuudestaan. Jos ala vaatii, organisaatio järjestää yleensä itse koulutuksen työntekijöilleen. Tähän liittyen olisi kuitenkin hyvä huomioida koulutusten ja tentin kielitarjonnat. Monesti koulutus sekä tentti on suomeksi, joissakin organisaatioissa ne voidaan järjestää myös englannin kielellä, mutta asiat saattavat tentissä suomenkielen takia osoittautua haastavimmiksi mitä oman maan kielellä tehtäessä. Organisaatioita kiinnosti onko tenttejä ja mahdollisesti myös koulutuksia mahdollisuutta järjestää eri maan kielillä ja vastaako tämä silloin suomen esimerkiksi hygieniapassin vaatimaan osaamiseen, jos tentin asiat taitaa oman maan kielellä ja on sillä hyväksytysti suoritettu. Tukihenkilö Tutkimuksen perusteella organisaatiot, jotka ovat jo rekrytoineet ulkomaantaustaisia työntekijöitä, eivät nähneet tarvitsevansa tukihenkilöä ulkomaantaustaisen työllistämiseen liittyen, mutta kokivat sen tarpeelliseksi yrityksille, jotka harkitsevat ulkomaantaustaisen rekrytoimista. Tarjolla oleva tukihenkilö voisi madaltaa organisaatioiden kynnystä rekrytoida ulkomaantaustainen työntekijä, sekä helpottaa työnantajan vastuunottoa ulkomaantaustaisen rekrytoimiseen liittyvissä asioissa. Tukihenkilö olisi hyvä olla tarjolla myös työnhakijoille, joka kertoisi vielä perusasiat suomalaisesta työkulttuurista ja auttaisi työnhakijaa työnhausta töihin pääsyyn asti. Tukihenkilö olisi mahdollisena tukena, jos jotain erityisempiä tilanteita tai kysymyksiä esiintyisi työsuhteen aikana. Tuen ei tule olla liian holhoavaa, vaan lähinnä tietoa antavaa esimerkiksi paperiasioissa (verokortin toimitus ym.) ja varmistaa, että kaikki tarvittavat asiat ja dokumentit tulee hoidettua asianmukaisesti. Useampi esimies vastasi tutkimuksessa auttaneensa esimerkiksi kelaasioihin liittyvien lomakkeiden täytössä yms. jotka eivät suoranaisesti kuulu työnantajan rooliin. Toki työnantajat auttavat mielellään, mutta koska heilläkin on aikaa rajallisesti, olisi näissä asioissa olla hyvä ulkopuolinen apu/ tulkkaus, tuki, tai joku kenen puoleen työnantaja voi työntekijänsä ohjata. Tukihenkilö olisi hyvä olla myös neuvomassa sosiaaliasioiden hoitoon, työterveydenhuoltoon sekä työaikaan ja ylityölakiin liittyvissä asioissa. Jonkun tahon olisi myös hyvä varmistaa, että työntekijällä on tiedossa omat oikeudet ja hän osaa myös huolehtia niiden toteutumisesta. Käytösetiikka Käytösetiikkaan liittyen ulkomaantaustaisten kanssa olisi hyvä vielä kerrata käytöstavat ja käytösetiikka, jota Suomessa pyritään noudattamaan. 15

18 Myös omatoimisuutta ja rohkeutta kaivattiin lisää ulkomaantaustaisten kohdalla. Ulkomaantaustaisia tulisi rohkaista puhumaan rohkeammin ja kertomaan ideoitaan heikommasta kielitaidosta huolimatta. Myös omatoimisuudessa oli havaittu puutteita. Työnantajat toivoivat, että ulkomaantaustaiset työntekijät ainakin pyrkisivät ratkaisemaan myös itsenäisesti asioita, työnantajalla ei aina välttämättä ole resursseja työstää ulkomaantaustaisen tehtäviä niin valmiiseen muotoon mitä ulkomaantaustaiset odottavat. Kulttuurierot Suomalainen työkulttuuri Ulkomaantaustaisten työntekijöiden kanssa on hyvä kerrata suomalaista työkulttuuria. Tutkimukseen vastanneissa organisaatioissa oli esiintynyt parannettavan varaa esimerkiksi poissaoloista ja sairaslomista ilmoittamisessa. Mikäli vain työntekijällä on mahdollisuus, tulisi työntekijän ilmoittaa poissaoloistaan heti, kun hän on varmistunut tai epäilee estyvänsä työvuorosta, jotta työnantaja pystyy tekemään mahdolliset poissaolosta aiheutuvat järjestelyt ajoissa. Suomalaisesta työkulttuurista kerrottaessa, olisi hyvä käydä läpi työurapolku ja työuralla eteneminen. Ulkomaantaustaiset työntekijät saattavat monesti olla korkeasti kouluttautuneita ja odottaa täten myös suoraan työpaikalla korkeamman tason virkaa. Työnantajat toivovatkin lisää nöyryyttä ja motivaatiota kehittyä työntekijältä, eli halua kehittää itseään työtehtävien lisääntymisen sekä vastuun kasvun kautta. Taustoista riippumatta, monella alalla työntekijät etenevät työkokemuksen ja työvuosien kertyessä. Myös esimiehen rooli ja asema tulee ymmärtää, eli vakituista työtä tai lisätunteja ei ole mahdollisuutta saada vain pyytämällä, mikäli työpaikalla ei ole tarvetta tai resursseja siihen. Työharjoittelut Työharjoitteluita ja työssäoppimisjaksoja tulisi hyödyntää enemmän. Työharjoittelujaksoista työnantajille on jäänyt positiivinen kuva ja ne koetaan hyväksi tavaksi sekä työnantajalle että työntekijälle päästä tutustumaan ulkomaantaustaisen ohjeistamiseen sekä kokeilemaan kuinka työ sujuu ulkomaantaustaisten kanssa. Tämän lisäksi työharjoittelu on myös työntekijälle helppo tapa päästä tutustumaan ja oppimaan ilman vastuita suomalaisesta työkulttuurista ja eri alojen työympäristöistä ja -tehtävistä. Tutkimuksen myötä toivottiin, että työnantajia kannustettaisiin rohkeammin tarjoamaan työharjoittelupaikkaa organisaatiostaan, sekä vastaavasti lisäämään työharjoittelumahdollisuuksia ulkomaantaustaisten koulutuksiin. 16

19 Vaikutukset organisaatioon Monessa organisaatiossa todettiin, että ulkomaantaustaisen rekrytoiminen yritykseen on työnantajalle riskin- ja vastuunotto. Tänä päivänä ulkomaantaustaisten rekrytoiminen ei ole niin suuri kynnys mitä esimerkiksi kymmenen vuotta sitten, mutta toki edelleen osa organisaatioista joutuu miettimään mainettaan ja asiakkaiden mielipidettä ja vastaanottoa ulkomaantaustaisten työntekijöiden työlle. Tähän oletukseen vahvistusta sai se, että yhdessä tutkimukseen vastanneessa organisaatiossa todettiin syyksi, että organisaatioon ei voida rekrytoida ulkomaantaustaisia työntekijöitä sen takia, että asiakkaat haluavat suomalaisten tekemää työtä ja palvelua, ulkomaantaustaisen rekrytoimisen myötä on pelkona asiakkaiden menettäminen ja maineen lasku. Toki tähän saattaa vaikuttaa myös se, että yleisesti tänä päivänä ostetaan paljon alihankintana ulkomaisilta yrityksiltä (Virosta ym.) halvemmalla hinnalla työsuorituksia, jotka syövät taas suomalaisten yritysten ja työntekijöiden töitä ja toimeentuloa. Täten suomalaiset haluavat ylläpitää suomalaisia yrityksiä ja suomalaisen työnlaatua korkeassa arvossa. Olisikin hyvä miettiä, pystyykö ihmisten käsityksiä ja näkemyksiä asiasta jotenkin muuttamaan siihen suuntaan, että monella ulkomaataustaisella saattaa olla Suomen kansalaisuus tai on hakemassa sitä, hän työskentelee suomalaisessa organisaatiossa ja taustoista riippumatta ulkomaantaustaisen työntekijän työnjälki on (henkilöstä riippuen) yhtä laadukasta ellei laadukkaampaa mitä suomalaisten. Kyseisen asian herättäminen mediassa voisi herättää ihmiset ajattelemaan asiaa uudesta näkökulmasta ja poistamaan ennakkoluuloja. Olisi hyvä laatia aitoja tarinoita ulkomaantaustaisten onnistumisista työurallaan Suomessa. Tämä voisi kannustaa sekä uusia työnantajia rekrytoimaan ulkomaantaustaisia, sekä herättää ajatuksia yleisesti ihmisissä eli kuluttajissa, jotka yritysten palveluita ja tuotteita käyttävät. 17

20 4 LOPUKSI Raportissa on esitelty tutkimuksen tulokset yleisesti, sekä loppuun liitetty vielä graafiset kuvaajat osasta vastauksia. Tutkimuksen tulosten perusteella Suomen kielen osaamisen puuttuminen ja yleisesti negatiivinen asenne ulkomaalaisia kohtaan nousivat merkittäviksi tekijöiksi, jotka vaikeuttavat ulkomaantaustaisten työllistymistä. Yleisesti tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että organisaatiot, joissa on työskennellyt tai työskentelee ulkomaantaustaisia henkilöitä, ovat olleet erityisen tyytyväisiä ulkomaantaustaisten työpanokseen, eivätkä näe mitään ongelmia ulkomaantaustaisten rekrytoimisessa. He ovat kokeneet, että ulkomaantaustaiset ovat maksaneet työllään ja motivaatiollaan takaisin sen, jos ulkomaantaustaisten rekrytoiminen on aiheuttanut jotain ylimääräistä aikaa tai työtä. Organisaatiot kannustavat muitakin yrityksiä rekrytoimaan ulkomaantaustaisia työntekijöitä ja huomauttavat, että ulkomaantaustainen työvoima on tätä päivää myös Suomessa. Organisaatiot kannustivat ja korostivat työharjoittelun tärkeyttä työnantajien ja työnhakijoiden näkökulmasta ja totesivat sen olevan helpompi tapa lähestyä asiaa. Organisaatioissa joissa oli jo rekrytoitu ulkomaantaustainen työntekijä, ei koettu tarpeelliseksi tukihenkilöä itse rekrytointitilanteeseen, mutta ulkomaantaustaiselle itselleen tukihenkilö olisi hyvä olla ohjaamassa paperiasioiden yms. hoidossa. Tukihenkilön olemassaolon arveltiin myös madaltavan uusien organisaatioiden kynnystä rekrytoida ulkomaantaustaisia työntekijöitä. Tutkimuksessa nousi paljon yksittäisiä ulkomaantaustaisiin liittyviä asioita, sekä kehittämiskohteita, mutta monessa asiassa työntekijän taustoilla ei ollut merkittävää vaikutusta työnsujumiseen ja rekrytoimiseen liittyvissä asioissa, lähinnä kielitaito nousi monessa kohtaa haasteeksi ja sen todettiin olevan ainoa rekrytointia hankaloittava tekijä. Yleisesti ihmisten asenteiden muuttamista ulkomaantaustaisia kohtaan kaivataan, mutta niiden muuttaminen ei ole helppoa ja vaatii aikaa. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa ja erilaiset aidot tarinat suomalaisten esimerkiksi työnantajien positiivisista kokemuksista voisi edesauttaa ihmisiä antamaan paremmin mahdollisuus ulkomaantaustaisille kansalaisille. Kehittämisehdotuksissa jaoteltiin eri osa-alueiden mukaan kyselystä nousseita asiakokonaisuuksia, jotka helpottavat antamaan kokonaiskuvan kyselystä saaduista tuloksista. 18

21 Liite 1 ULKOMAANTAUSTAISIA TYÖLLISTÄNEIDEN ORGANISAATIOIDEN VASTAUKSET Ulkomaantaustaisten työllistyminen 1. Toimiala - Rakennusala - Kuljetusala - Hoitoala - Hoitoala - Teollisuusala - Peruskoulu - Työvoiman vuokraus - Siivousala - Lomituspalvelut - Tukkukauppa 2. Henkilökunnan määrä

22 3. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä henkilökunnan määrästä 4. Millaisissa työtehtävissä ulkomaantaustaiset työntekijät ovat olleet? - Rakennusmiehen tehtävissä - Kuljettajina ja korjaamolla - Sairaalahuoltajina, hoitajina ja lääkäreinä - Lastenhoito - Koneistajina, käsihionta tehtävissä, valimotyöntekijöinä - Sivutoimisia tuntiopettajia - Logistiikan tehtävissä ja tuotantopuolen tehtävissä - Samat tehtävät, mitä suomalaisilla: siivoajina sekä yksi ulkomaantaustaisista työntekijöistä on edennyt palveluohjaajaksi (siivoustekniikikko) - Maataloustyöt ja lomittajat - Ostoassistenttina, reklamaatiokäsittelijänä, keräilijänä, kuljettajina

23 5. Ovatko tehtävät olleet yhtä vastuullisia, mitä muillakin työntekijöillä, taustoista riippumatta? 6. Vaaditaanko työntekijöiltä alan ammattitaitoa/ pätevyyttä?

24 7. Onko merkitystä, onko koulutus saatu muualla kuin Suomessa? 8. Vaaditaanko jotain erityisiä työelämätaitoja Avoimet vastaukset: Kyllä, mitä? - Pätevyys tulee olla laillistettu Suomessa - Vakinaiseen työsuhteeseen pätevyys pitää olla suomessa saatu - Vakituiseen suhteeseen tarvitaan suomessa saatu pätevyys

25 9. Mitä kielitaitoa odotetaan? 10. Haluttaisiinko ulkopuolinen arvioimaan millainen kielitaito alalla tarvitaan?

26 11. Tartutaanko työhakemuksissa paremmin hyvällä englannilla laadittuihin hakemuksiin vai heikolla suomen kielellä laadittuihin hakemuksiin? Avoimet vastaukset: Heikolla suomen kielellä, miksi? - Yritystä löytyy, osoittaa innokkuutta olla Suomessa ja oppia Suomen tavoille - Arvostetaan, että hakija edes yrittää - Englanninkielisissä hakemuksissa on kehuttu omaa suomenkielen taitoa paremmaksi, vaikka kielitaito ei tosiasiassa ole ollut kuitenkaan riittävä - Suomenkielen taito vaaditaan alalla - Osoittaa, että hakeutujalla on halua sopeutua suomeen 12. Tarvittaisiinko työpaikalla kielikoulutusta?

27 13. Halutaanko työnhakijoiden taustoista tietää etukäteen? (Uskonnot, kotipaikka, kulttuuritekijät) 14. Onko ollut tilanteita, joissa olisi ollut hyvä tietää etukäteen jotain työntekijöiden taustoista? Avoimet vastaukset: Kyllä, mitä? - Siivousalalla usein esimiehet naisia, osalle mies-työntekijöille ongelma vastaanottaa ohjeita ja tehtäviä naispuoleiselta esimieheltä. Miehet eivät myöskään välttämättä voi mennä siivoamaan naisten vessoja. - Jos jotain on mistä kertoo, niin huomioidaan. Esimerkiksi, ei halua hoitaa sikoja tms. - Rajoitteet 15. Onko ulkomaantaustaisten rekrytoiminen vaatinut esimiehiltä enemmän resursseja/työnohjausta?

28 16. Onko työn sujuvuudessa ollut joitakin eroja? Avoimet vastaukset: Kyllä, mitä? - Asioiden varmistaminen, ymmärrys ja omatoimisuus, ymmärrys esimiehen tehtävistä ja "vaikutusvallasta", sairastumisesta ajoissa ilmoittaminen - Työkulttuurin ymmärtäminen ja työaikojen noudattaminen. Hyvän työntekijän käännytys yllättäen takaisin kotimaahan yhteiskunnan puolesta - Nainen esimiehenä, voi olla osalle miehistä vaikeaa olla alaisena 17. Olisiko työnantajille hyvä tarjota tietoa ja tukea rekrytoidessaan ensimmäistä kertaa ulkomaantaustaista työntekijää? Alentaisiko tämä mielestänne kynnystä palkata ulkomaantaustainen työntekijä? 18. Mitä seikkoja tulisi huomioida kouluttaessa ulkomaantaustaisia opiskelijoita? - Kielitaito, ammattialan koulutus, Suomen tuntemus, käytösetiikka, velvollisuudet (oikeusturva) parhaansa yrittäminen, TET-jakso! - Suomalainen työkulttuuri, lainsäädäntö, osaavat myös vaatia omia oikeuksiaan - Suomenkielen taito, peruskommunikoinnin harjoittelu, HUOM! PUHELINKESKUSTELUT - Kotouttaminen ja kulttuuriasiat osaksi koulutusta - Suomenkielen osuutta - Työkulttuurituntemus, poissaoloista ilmoittaminen ym. työelämän käytännönasioiden hoito, verokortti-asiat - Kielitaidon korostaminen, suomenkulttuurin tuntemus - Työlainsäädäntö, suomenkieli ja suomen termistö, työkulttuuri - Suomenkieltä yleisesti: lukeminen, kirjoittaminen, ymmärtäminen, suomalaiset tavat - Optimistinen kuva työelämästä, nöyryyttä työnhakuun ja työelämässä etenemiseen

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Sisko Mällinen, FT

Sisko Mällinen, FT 20.9.2012 Sisko Mällinen, FT Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa -hankkeelle Päätoteuttajana on Turun yliopisto Osatoimijana kielten ja viestinnän jatkohankkeessa on Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Opitaanko Suomessa suomea?

Opitaanko Suomessa suomea? 1/5 Työpajasarja: Suomen kielen taidon vaikutukset kansainvälisten asiantuntijoiden työllistymiseen Yhteenveto 4. työpajasta (7.6. klo 9 12, Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasali): Opitaanko Suomessa

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK Riku Rimmi @TEK_akateemiset 2 99,0%, jos hakijoita on 100 99,5%, jos hakijoita on 200 99,7%, jos hakijoita on 300 1.

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN. 30.6.2015 I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012

TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN. 30.6.2015 I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012 TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012 MIKSI HAASTATELLA? - Rekrytointi on arvaamista, tarvitaan tietoja työnhakijoista! - Tiedonkeruun tärkein menetelmä 2 HAASTATTELUMENETELMÄT

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Työn tuki malli työhön paluun tukena. Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM

Työn tuki malli työhön paluun tukena. Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM Työn tuki malli työhön paluun tukena Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM Työn tuki -malli Työnhakija Ulkopuolinen tuki työnhakijalle ja työyhteisölle Yksilöllinen ja ryhmämuotoinen työhönvalmennus

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE Käytännön venäjää koulutus avuksi työelämään Venäjän kulttuuri ja kieli viikonloppukurssi Venäjän kulttuuri ja kieli (ryhmäopetus yrityksissä) Venäjän

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti Suomalaisen Työn Liiton toimeksiannosta kyselytutkimukset työikäisten

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889

YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889 YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889 Ilmiöitä ja kysymyksiä työn arjessa 1. Tarvitaanko kaikkeen töiden tekemiseen sataprosenttista työkykyä? 2. Mihin kaikkeen työaika tarkalleen kuluukaan?

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Hilppa Kajaste 1 Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Työyhteisön hyvä tilanne Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön

Lisätiedot

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013 Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta Yliopisto uusi yliopistolaki Henkilöstöjohtosäännössä : KELPOISUUSVAATIMUKSET 4 Yleiset kelpoisuusvaatimukset Yliopistolaki 31 Yliopistoasetus 1 1 mom. Tehtävään

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto 29.1.2016 Henkilöstöpalvelut 11.2.2016 1 Työyhteisön toimivuuskysely 2015 TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUSKYSELY 2015 Työyhteisön toimivuuskysely toteutettiin nyt kuudennen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Ennen kaikki oli paremmin?

Ennen kaikki oli paremmin? Ennen kaikki oli paremmin? tekniikan koulutus opiskelijanäkökulmasta ja TUPA-opiskelijakyselyn tulokset 2007 Ennen kaikki oli paremmin - miehet olivat rautaa - laivat puuta - presidentit olivat Kekkosia

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli

HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli SISÄLTÖ 1 KIELITESTIN TARKOITUS... 3 2 KIELITESTAUKSEN TOTEUTTAMINEN... 3 2.1 Kielitestauksesta tiedottaminen... 3 2.2 Kielitestiin

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot