Tanskan matkan havaintoja ja oppeja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tanskan matkan havaintoja ja oppeja 6.-7.2.2014"

Transkriptio

1 Tanskan matkan havaintoja ja oppeja Rockwool A/S Hartmanns A/S Abakion A/S LO Kööpenhaminan kauppakorkeakoulu (CBS) Tuomo Alasoini

2 Matkan tarkoitus Tanska on Euroopan johtavia maita pienten yritysten innovatiivisuudessa. Tanskalaisissa yrityksissä myös työntekijöillä on tärkeä rooli uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Tanskalaiset työntekijät arvioivat työtään monessa asiassa positiivisempaan sävyyn kuin oikeastaan missään muussa Euroopan maassa. Tanskalaiset ovat keskimäärin huomattavasti tyytyväisempiä työhönsä kuin suomalaiset. Miksi?

3 Ohjelma Torstai klo Rockwool International A/S (tulenkestävien ja ympäristöystävällisten vuorivillaeristeiden valmistus), isäntä: varatoimitusjohtaja, Group Development, Steen Lindby klo Hartmanns A/S (henkilöstöpalvelut), emäntä: johdon assistentti Nina Cordth, paikalla: toimitusjohtaja Anne-Mette Ravn, projekti- ja kehittämispäällikkkö Brian Herrestrup ja vanhempi konsultti Bjarne Laugesen Perjantai klo Abakion A/S (ICT-konsultointi), HR- ja viestintäjohtaja Maja Bavngaard, varatoimitusjohtaja Sune Lohse ja konsulttijohtaja Morten Hansen klo LO, asiantuntija Pia Mulvad Reksten Klo Kööpenhaminan kauppakorkeakoulu, professori Peer Hull Kristensen

4 Osallistujat Jorma Vartia Annu Tuominen, Normet Merja Fischer, Valoma Juha Antila, SAK Niilo Hakonen, KT Risto Tanskanen, TTK Helinä Nurmenniemi, Centria amk Kristiina Nurmenniemi, Aalto Jenni Nevasalo, Tekes Nuppu Rouhiainen, Tekes Petteri Halme, Tekes Ilpo Ihanamäki, Tekes Ismo Turunen, Tekes Tuomo Alasoini, Tekes

5 Keskeiset teesit

6 Miten Suomi ja Tanska eroavat toisistaan? 1. Johtaminen: Hyvän johtamisen merkitystä organisaation menestystekijänä ei voi korostaa liikaa. Haasteena on piinkovan bisnesosaamisen (=rationaalisen johtamisosaamisen) yhdistäminen johdon vahvaan henkiseen sitoutumiseen, dialogisuuteen ja välittämisen tunteeseen läpi organisaation kaikkien tasojen (=normatiiviseen johtamisosaamiseen). Suomessa johtamiskulttuuri on jäljessä tanskalaista normatiivisessa johtamisessa sekä rationaalisen ja normatiivisen johtamisen yhteen sovittamisessa. 2. Omaehtoinen halu kehittyä: Ihmisten omaehtoinen halu kehittyä on keskeinen sekä organisaatioiden uudistumisen että ihmisten työnilon perusta. Erilaiset kulttuuriset ja institutionaaliset ympäristöt tukevat eri tavalla ihmisten omaehtoista aktiivisuutta. Suomessa yritykset kouluttavat henkilöstöään aktiivisemmin kuin Tanskassa. Tanskassa taas ihmiset etsivät itse aktiivisemmin kuin Suomessa sellaisia työtehtäviä, joissa he katsovat voivansa kehittyä.

7 Miten Suomi ja Tanska eroavat toisistaan? 3. Pk-yritysten tärkeä rooli innovaatiotoimijoina: Innovaatiotoiminta on Tanskassa hajautunutta yrityskentässä laajalle ja maan p&k-yritysten t&kaktiivisuus on maailman huippua. Suomessa pk-yritysten riippuvuus vahvoista kansallisista klustereista ja niiden veturiyrityksistä on ollut suurempaa. Tämä ei ole ollut omiaan motivoimaan suomalaisia pk-yrityksiä kehittämään liiketoimintaosaamista, omia tuotteitaan ja palvelujaan tai myynti- ja markkinointiosaamistaan. 4. Henkilöstön osallistuminen innovaatiotoimintaan: Ihmisten omaehtoinen halu kehittyä ammatillisesti on Tanskassa lisännyt ihmisten kompetenssia osallistua kehittämiseen ja innovointiin sekä yritysten kiinnostusta joustavia ja itseohjautuvia työn organisointitapoja kohtaan. Myös Suomi edustaa Euroopan kärkeä joustavuudessa ja itseohjautuvuudessa. Joustavuus ja itseohjautuvuus on kuitenkin ollut Suomessa vähemmän orgaanista ja enemmän yritysten johdon ylhäältä alas ajamaa.

8 Miten Suomi ja Tanska eroavat toisistaan? 5. Aktiivinen työvoimapolitiikka: Työvoimapolitiikalla on ollut Tanskassa tärkeä merkitys työelämän rakennemuutoksissa niin sen kohteiksi joutuneiden suojaverkkona kuin ponnahduslautana. Anteliaan, mutta lyhytkestoisen työttömyysturvan ja aktiivisen työvoimapolitiikan kautta rakennemuutosten kohteiksi joutuneet ovat tyypillisesti päässeet (ja olleet motivoituneita) palaamaan nopeasti takaisin työelämään. Suomessa työvoimapolitiikka on ollut Tanskaa passiivisempaa ponnahduslautojen rakentamisessa. 6. Ay-liikkeen edunvalvonta: Tanskassa ay-liike on havainnut jo varhain, että perinteisiä jakokysymyksiä painottavan edunvalvonnan rinnalla on perusteltua lisätä osaamista ns. tuotantokysymyksistä. Ammattiosastojen edustajille on kertynyt paljon kompetenssia toimia yritysjohdon strategisesti tärkeinä kumppaneina isoissa muutostilanteissa. Suomessa ay-liikkeen edunvalvonta on painottunut Tanskaa yksipuolisemmin jakokysymyksiin.

9 Miten Suomi ja Tanska eroavat toisistaan? 7. Kansallinen kulttuuri: Monet tanskalaiset kulttuurin piirteet (esim. sosiaalisuus, suvaitsevaisuus, positiivisuus, itsenäisyys, kriittinen ajattelukyky ja henkilökohtainen vastuunotto) ovat hyvin yhteen sovitettavissa modernien hyvän työelämän tai hyvän johtamisen periaatteiden kanssa. Tanskalaiset ovat ylpeitä näistä kulttuurisista piirteistä, joita he itsekin pitävät kansallisina vahvuustekijöinä globaalissa kilpailussa. Tämänkaltaisia piirteitä ei tyypillisesti yhdistetä suomalaiseen kulttuuriin. Suomessa kansallinen kulttuuri nähdään kilpailuvahvuutena vain poikkeuksellisesti.

10 Vierailukohteet

11 Rockwool A/S (1 yritys) Maailman johtava tulenkestävien ja ympäristöystävällisten vuorivillaeristeiden valmistaja. Liikevaihto milj. DKK (2011), josta 82 % vuorivillaeristeistä ja 18 % muista vuorivillatuotteista. Perustettu v Eristetuotanto käynnistyi v Pääkonttori Kööpenhaminassa. Työllistää n henkeä. 26 tuotantolaitosta 17 maassa (Suomessa Hyvinkää).

12 Rockwool A/S (2 innovaatiotoiminnan merkitys) Innovointi on Rockwoolin kaltaiselle yritykselle elinehto nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kasvavat energiatehokkuusvaatimukset luovat suotuisat näkemykset kysynnän kasvulla. Nykyajan yritystä ei pidä kuvata sen tuotteiden, vaan sen kompetenssien kautta. Innovaatiotoiminnan kokonaisuus täytyy ymmärtää laaja-alaisesti. Yksittäisen tuotteen elinkaari voidaan innovaationäkökulmasta nähdä peräkkäisenä sarjana: tuoteinnovaatio markkinainnovaatio prosessiinnovaatio. Jossain vaiheessa täytyy miettiä, missä vaiheessa ketju katkaistaan uusien tuoteinnovaatioiden johdosta. Innovaatiotoiminta käsittää kolme aluetta, joilla on onnistuttava: 1. toiminnallinen tehokkuus (tuo taloudelliset resurssit innovaatiotoiminnalle) 2. strategiaprosessi (auttaa löytämään suunnan kehittämiselle) 3. muutosten toteuttaminen (auttaa sopeutumaan markkinoiden muutoksiin)

13 Rockwool A/S (3 työntekijöiden rooli innovoinnissa) Innovaatiotoiminnassa on olennaista hallita samanaikaisesti kontrollin ja vapauden paradokseja: kuinka löytää toimiva tasapaino johdon kontrollin ja inhimillisen vapauden välille? Myös työntekijöiden arkikokemus voi olla tärkeä ideoiden ja innovaatioiden lähde yritykselle. Hyvä esimerkki tästä on, kuinka yrityksessä keksittiin, että yrityksen eristeratkaisuja voidaan käyttää kylmäeristeenä myös kukkien kasvatusalustoilla. Tästä syntyi uusi bisnesalue. Yrityksellä on asiakkaiden kanssa yksityiskohtaisesti sovittuja must win - projekteja ja aikatauluiltaan joustavampia muita kehittämisprojekteja, joissa työntekijöiden rooli on tärkeä. Työntekijöitä kannustetaan käynnistämään ideoistaan kehittämisprojekteja. Tämä edellyttää idean ja projektiesityksen käsittelyä raadissa. Go-ratkaisu edellyttää myönteistä vastausta kolmeen kysymykseen: Oletko valmis ottamaan täydellisen vastuun asiasta? ( Are you willing to go all the way through? ) Oletko jo saanut muut innostumaan asiasta? ( Have you already persuaded others? ) Onko hanke strategisesti linjassa toimintamme tai DNA:mme kanssa? (Is there strategic fit with what we do or our DNA? )

14 Rockwool A/S (4 innovaatiokulttuurista) Yrityksessä on olemassa tällaisia projekteja varten oma ideoiden rahoitustili, jonka suuruus on 10 % koko t&k-budjetista. Kulttuurimuutos yrityksessä aloitettiin v. 2008, jolloin myös Lindby itse tuli yritykseen. Aiemmin kehittämisprojektien käynnistäminen oli hyvin vaikeaa. Kulttuurimuutos alkoi näkyä 2 vuoden kuluttua, mutta muutosvaihe oli vaikea. Muutosta edisti taloudellinen kriisi ja organisaatiomuutos, jossa (funktionaaliset?) osastorajat poistettiin ja siirryttiin matriisiin. Periaatteena yrityksessä on, että 30 % toiminnasta pitää olla johdon kontrollin ulottumattomissa. Tämä edellyttää, että työntekijöihin pitää voida luottaa ( employees are smart, otherwise you have employed wrong employees ). Rockwoolin yrityskulttuuri heijastaa paljolti tanskalaista kulttuuria, jossa korostuvat mm. voimaantumisen kokemisen tärkeys ja yrityksen menestymisestä henkilökohtaisesti koetun vastuun tunne.

15 Rockwool A/S (5 innovaatioprosessin kulku) Taloudellisia kannustimia ei käytetään ideoiden esiin saamiseen. Kannustus tulee arvostuksen saamisen ja osallisuuden kokemisen kautta. Kehittämisprojektien etenemistä ohjataan sopimuksiin perustuvien selvien tavoitteiden saavuttamisen kautta. Porttikokouksissa (gate meetings) keskustellaan hyvinkin tarkkaan siitä, onko sovitut tuotokset saavutettu ennen kuin on lupa jatkaa. Itse toteutuksessa on toteuttajilla paljon itsenäisyyttä. Onnistumisia juhlistetaan kussakin vaiheessa näyttävästi. Kuvattu kehittämisen tapa koskee tässä vaiheessa vasta Tanskan yksiköitä. Muissa maissa käytännöt ovat vaihtelevia.

16 Hartmanns A/S (1 yritys) Koko Tanskan alueella toimiva henkilöstöasioihin liittyvää konsultointia ym. palveluja harjoittava yhtiö. Palveluihin kuuluvat mm. rekrytoinnit, sijaisuudet, esimiestyön kehittäminen, HR-konsultointi, uudelleensijoittamiset, kriisijohtaminen ja työttömien neuvonta. Liikevaihto 230 milj. DKK. Liikevaihdosta noin puolet henkilöstövuokrauksesta ja vajaa puolet rekrytointipalveluista. Perustettu v Pääkonttori Kööpenhaminassa. Työllistää 230 henkeä. 9 yksikköä Tanskassa. Ollut v Tanskan 3 parhaan yrityksen joukossa Great Place to Work (GPTW) -kilpailussa (koko Euroopassa 26. v. 2012).

17 Hartmanns A/S (2 Work-Joy-projektin käynnistys) Yritys osallistui GPTW-kilpailuun ensimmäistä kertaa v Sijoitus oli 67. Tämä oli shokki yrityksen johdolle. Vain 43 % henkilöstöstä katsoi yrityksen tarjoavan heille ammatillisia kehittymisen mahdollisuuksia työssä. Vain 56 % katsoi yrityksen rohkaisevan henkilöstöään tasapainottamaan työtä ja muuta elämää. Vain 66 % katsoi johdon pitävän kiinni lupauksistaan. Yritys käynnisti musertavien tulosten johdosta toimintansa määrätietoisen kehittämisen sateenvarjokäsitteen Work-Joy alla. Motiivina muutokselle oli näkemys siitä, että henkilöstön tyytyväisyyden ja asiakkaiden tyytyväisyyden välillä on selvä positiivinen yhteys. Asiakastyytyväisyys lisää asiakkaiden lojaalisuutta ja näin yrityksen toiminnan kannattavuutta. Jo v yritys oli asettanut tavoitteekseen nousta v mennessä 10 parhaan yrityksen joukkoon Tanskassa.

18 Hartmanns A/S (3 kriisi lähtölaukauksena) V oli yritykselle vaikea myös taloudellisesti. Yritysjohto pyysi henkilöstöltä palkkojen vapaaehtoista 5 %:n palkanalennusta jokaisen kanssa henkilökohtaisesti käydyllä keskustelulla. Toimitusjohtaja laski itse omaa palkkaansa 30 prosentilla ja omistajat sitoutuivat olemaan ottamatta rahaa yrityksestä 3 vuoteen. 99 % henkilöstöstä suostui ehdotukseen. Koska yrityksen tulos parani myöhemmin samana vuonna, saivat kaikki kuitenkin 10 %:n bonuksen. Tämä yhteinen kriisikokemus lujitti sosiaalista pääomaa. Yritys valitsi kehittämisensä viitekehykseksi GPTW-mallin. Sen perusteella hyvän työpaikan keskeisiksi piirteiksi ryhdyttiin näkemään luottamus kanssaihmisiin (erit. johtoon), ylpeys omasta työstä ja yhteenkuuluvuus omien työtovereiden kanssa. Hyvät suhteet = hyvät tulokset. Yrityksen johdossa nähtiin, että muutoksen pitää alkaa johdosta ja tämä on yritykselle must win battle. Mallia haettiin mm. Microsoftista.

19 Hartmanns A/S (4 dialogiset tilat) Yrityksen uusia käytäntöjä kolmen otsikon alla: 1. Dialogiset tilat Työnilo-tiimi (work-joy team) kokoontuu 4 viikon välein päättämään toimista työnilon edistämiseksi yrityksessä (päätöksenteko tasavertaiselta pohjalta, jäsenyys vaihtuu vuosittain) Pomo piilossa -viikko kerran vuodessa (johto harjoittelijan asemassa viikon ajan) 2 työntekijää osallistuu 3 viikon välein johtoryhmän kokouksiin kertomaan, mitä tekisivät, jos olisivat yrityksen johtajia Ihmemies (wise guy) intranet Esimiehen ja alaisten (2-10) arviointikeskustelut 2 viikon välein: luodaan yhteinen käsitys odotuksista ja tehdään tavoitteet eksplisiittisiksi Toimitusjohtajan blogi

20 Hartmanns A/S (5 projektin sisältöä ja tuloksia) Yrityksen uusia käytäntöjä kolmen otsikon alla: 2. Työntekijöiden sitoutuminen Työntekijät valitsevat vuosittain 2 työniloa edistävää kohdetta (työn ja muun elämän tasapaino valittu 4 kertaa yhdeksi) 3. Toiminta-ajatus ja arvot Joka vuosi pidetään 1 2 päivän arvotyöpaja, jossa pohditaan vain arvoja. Yrityksellä on määritellyt CSR-periaatteet, jotka löytyvät myös netistä Yrityksen saavuttamia tuloksia 3 4 vuoden jälkeen Sairauspoissaolot puolittuneet (nykyisin alle 2 %) Työvoiman vaihtuvuus 1/3 alan keskiarvosta Taloudellinen hyöty 16 milj. DKK Onnellisemmat työntekijät (selvät parannukset kaikilla työnilo-mittareilla)

21 Hartmanns A/S (6 tulevaisuuden haasteita) Yrityksen tavoitteena on nousta alansa suurimmaksi Tanskassa. Tavoitelukuja v. 2015: liikevaihto 437 milj. DKK, henkilöstö , yksiköitä Tanskassa 23 ja yksiköitä ulkomailla 2 3. Tavoitteena on myös tunnettu ja arvostettu yritysbrändi siten, että yritys on tunnettu ja tunnistettu vahvoista arvioistaan. Tavoitteena on olla v työmarkkinoiden Apple. Haasteena on jatkossa, kuinka sovittaa yhteen korkea tuottavuus ja demokraattinen kulttuuri. Nämä vaativat perimmältään erityyppistä johtamista. Myös Hartmannsissa korostettiin tanskalaisen kulttuurin tärkeää merkitystä osana yrityksen arvomaailmaa. Johtamisessa tämä näkyy mm. siten, että johtajan on uskallettava näyttää tunteitaan, mutta hänen on toisaalta uskallettava tehdä päätöksiä rationaalisella tavalla antamatta tunteidensa viedä häntä.

22 Abakion A/S (1 yritys ja sen visio) Yrityksen nimi tulee helmitaulusta (abacus). ICT-konsultointi ja Microsoftin kultainen partneri. Palveluihin kuuluvat Microsoftin talouden- ja toiminnanohjausjärjestelmät (NAV) sekä asiakkuudenhallintajärjestelmät (CRM), toimitusketjun hallinnan järjestelmät (SCM) ja lakiasianpalvelujen järjestelmät. Perustettu v Perustajina 7 partneria, jotka omistavat edelleen 80 %. Loput 20 % omistaa muu henkilöstö v perustetun rahaston kautta. Pääkonttori Kööpenhaminassa. Työllistää 50 henkeä. Tyypillistä työntekijöille korkea koulutustaso. Ollut v joka vuosi Tanskan 5 parhaan yrityksen joukossa Great Place to Work (GPTW) -kilpailussa. Visiona v lähtien: We want to be an organism in which independent competent people with the power to make their own decisions find room for challenge and creativity where it is fun to go to work and where each individual can decide how to achieve his/her goals.

23 Abakion A/S (2 voimaannuttamisen periaate) Voimaannuttamisen periaate on keskeinen osa yrityksen arvomaailmaa. Tämä tarkoittaa kykyä hallita ja ottaa vastuuta omasta elämästään ja työtilanteestaan. Voimaannuttaminen jakautuu johtamisen näkökulmasta ajatukseen itsensä johtamisesta (=johto asettaa työntekijälle vain tavoitteet, ei tapoja päästä tavoitteisiin) ja luottamusperustaisesta johtamisesta (=johto on kiinnostunut vain tehtävän tekemisestä, ei siitä missä se tehdään). Taustalla ajatus tanskalaisesta kulttuurista, jossa olennaista dialogisuus, kokeilemisen halu, kyseenalaistamisen mahdollisuus ja oma-aloitteisuus (proaktiivisuus). Ongelmia tulee siitä, että monien asiakkaiden kulttuuri on hyvin erilainen. Periaatteena konfliktitilanteissa on, että johto puolustaa aina omia konsulttejaan.

24 Abakion A/S (3 johdon ja henkilöstön vuorovaikutus) Konsulttitalon tuotot syntyvät konsulttien laskuttamasta ajasta. Yrityksessä on periaatteena, että konsulttien tulee laskuttaa kuukaudessa vähintään 110 tunnista. Loput noin 50 tuntia voi käyttää innovointiin, uusien asioiden opettelemiseen, kokouksiin ja hallinnollisiin tehtäviin. Yritys tarjoaa työntekijöille viiden viikon vuosiloman lisäksi 10 päivää ylimääräistä vapaata vuodessa. Vain 3 konsulttia on lähtenyt yrityksestä asiakkaiden palvelukseen. Johto kannustaa työntekijöitä kyseenalaistamaan prosesseja ja järjestelmiä jatkuvasti. Yrityksen johdon ja hallinnon strategisena tavoitteena on pitää yllä ilmapiiriä, joka perustuu asioiden jatkuvaan reflektointiin siitä, kuinka voitaisiin eri tavoin kehittää työntekijöiden tyytyväisyyttä ja erilaisia yhteisiä tapahtumia.

25 Abakion A/S (4 kulttuuri vahvuutena ja käytäntöinä) Yrityksessä vallitsee lyhyt sosiaalinen etäisyys johdon ja muun henkilöstön kesken. Myös kaikki johdon edustajat työskentelevät itse konsultteina ja samoissa avoimissa toimistotiloissa muun henkilöstön kanssa. He myös tiskaavat välillä astioita. Myös tasa-arvo ja tähän liittyvät vaatimattomuus ja toisten kunnioittaminen ovat osa tanskalaista kulttuuria. Kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus työskennellä kotona milloin sitä haluavat. Myös työajat ovat itse valittavissa sovittujen aikataulujen ja turmarajojen sisällä. Käskytysjohtaminen ei ole sallittua. Johdon tehtävänä on toimia sparraajina, valmentajina ja turvaverkkona. Johtamisen keinoina ovat motivointi ja perusteleminen. Työn ja muun elämän välistä tasapainoa edistetään johtamisella voimakkaasti. Myös perheenjäsenet kutsutaan sosiaalisiin tapahtumiin. Rakkauskonsultti Maja tukee ihmisiä vaikeuksissa.

26 Abakion A/S (5 vahvuustekijöitä) Yritys rekrytoi huolellisesti vain sellaisia ihmisiä, joilla on oikeanlainen, yrityksen kulttuuriin sopiva profiili. Läheiset suhteen Microsoftin kanssa auttavat kokeilemaan myös oman toiminnan kehittämisessä uusinta IC-teknologiaa. Työntekijöille annetaan halutessaan mahdollisuuksia keskittyä siihen ja kehittyä siinä, missä ovat hyviä. Tavoitteena on samalla kuitenkin, että kaikilla olisi siinä määrin laajaa osaamista, että kykenisivät vastaamaan laajoista kokonaisuuksista asiakkaiden suuntaan. Osa-aikatyöhön yritys suhtautuu myönteisesti. Yrityksestä löytyy lasten leikkihuone, johon henkilöstö voi tilanteen niin vaatiessa tuoda omat lapsensa työpäivän ajaksi.

27 LO Tanskan työntekijäliittojen keskusjärjestö (1 taustaa) (Jenni Nevasalo) Tanskan suurin palkansaajakeskusjärjestö. Perustettu v Edustaa 17 jäsenliittoa, joissa jäseniä yhteensä noin 1,1 miljoonaa. Jäsenistöstä julkisen sektorin ja yksityisen sektorin työntekijöitä. Jäsenistöstä valtaosa ensimmäisen tai toisen asteen koulutuksen saaneita työntekijöitä. Tekee laajaa yhteistyötä työnantajajärjestöjen ja poliittisten vaikuttajien kanssa.

28 LO (2 se on hyväksi liiketoiminnalle ) (Jenni Nevasalo) Tanskan joustoturvamalli flexicurity: Korkea vaihtuvuus työpaikoilla (30%) <--> Antelias tukiohjelma työttömyystilanteessa Aktiiviset työmarkkinat ja koulutuspolitiikka Työntekijälähtöisen innovoinnin vahva puolestapuhuja. Innovointi nähdään kaikkien työntekijöiden, ei vain pienen innovointiin erikoistuneen joukon, kontribuutiona. Tanskalaistyöntekijöiden vaihtuvuus on korkea, vuositasolla noin 30%. Ilmiö nähdään LO:ssa positiivisena, sillä vaihtuvuus luo toimintakulttuuria, jossa työntekijät ovat hyvin laajasti verkottuneita työpaikkojen ja työntekijöiden osaaminen uudistuu jatkuvasti Toimintaympäristön muutokset nähdään liiketoiminnan uudistumismahdollisuuksina.

29 LO (3 Tuotantotyö ja automaatio) (Jenni Nevasalo) Tuotantotyötä siirtynyt halvempien palkka- ja tuotantokustannusten maihin myös Tanskassa. Automaation myötä on näkyvissä myös jonkin verran tuotannon siirtymisiä takaisin Tanskaan. Työllisyysvaikutus näissä yrityksissä automaation myötä on kuitenkin hyvin pieni. LO:ssa kehitys nähtiin positiivisena, sillä perinteisen tuotantotyön siirtyminen pakottaa yrityksiä uudistumaan ja työntekijöitä uudistamaan osaamistaan. Tuotannon automatisoinnin myötä Tanskaan palaavat yritykset nähdään myös positiivisina liiketoimintaa uudistavina toimijoina alhaisesta työllisyysvaikutuksestaan huolimatta.

30 Kööpenhaminan kauppakorkeakoulu (CBS) (1 taustaa) Yksi Tanskan kahdeksasta yliopistosta, jotka tarjoavat liiketaloustieteellistä opetusta. Pohjoismaiden suurin kauppakorkeakoulu ja yksi Euroopan suurimmista. Perustettu v Opiskelijoita , joista noin 3000 Tanskan ulkopuolelta. Henkilöstöä lähes 2000, joista 70 % opetus- tai tutkimustehtävissä.

31 CBS (2 Kristensenin kirjoituksia) Professori Peer Hull Kristensenin eräitä kirjoituksia: Kristensen, P.H. & Lilja, K. (toim.) (2011) Nordic Capitalisms and Globalization: New Forms of Economic Organization and Welfare Institutions. Oxford: Oxford University Press. Kristensen, P.H. & Morgan, G. (2012) From Institutional Change to Experimentalist Institutions. Industrial Relations 51 (S1), Kristensen, P.H. & Lotz, M. (2011) Taking Teams Seriously in the Co-Creation of Firms and Economic Agency. Organization Studies 32 (11), Lotz, M. & Kristensen, P.H. (2012) Moving Organizations towards Employee-Driven Innovation (EDI) in Work Practices and on a Global Scale: Possibilities and Challenges. Teoksessa Høyrup, S., Bonnafous-Boucher, M., Hasse, C., Lotz, M. & Møller, K. (toim.) Employee-Driven Innovation: A New Approach. Houndmills: Palgrave Macmillan,

32 CBS (3 kriisi Tanskan uudistusten taustalla) Tanska on nykyään mielenkiintoinen yhdistelmä perinteistä pohjoismaista hyvinvointivaltiota (korkea sosiaaliturva ja ammatillinen järjestäytyminen) sekä joustavia työmarkkinoita, suurta työvoiman liikkuvuutta ja nopeaa yritysten uusiutumisastetta. Tanskan elinkeino- ja työelämän modernisoituminen alkoi luvun syvän taloudellisen kriisin jälkeen. Kriisin taustasyinä olivat hyvinvointivaltion liiallinen paisuminen ja työmarkkinainstituutioiden jäykkyys, joka nosti palkkatason kilpailukyvyttömälle tasolle. Tanskan selviytymistä 1980-luvun kriisistä ovat Kristensenin ja Morganin mukaan auttaneet erityisesti kolme tekijää, jotka liittyvää kouluttautumiseen, työmarkkinajärjestelmän uudistumiseen ja työvoimapolitiikan aktivoitumiseen.

33 CBS (4 osaaminen, osaaminen, osaaminen) Tanskassa ammattitaitoiset työntekijät ja heidän järjestönsä ovat kautta historian arvostaneet suuresti ammatillista koulutusta. Teknologinen kehitys ja siihen liittynyt koulutus on Tanskassa viime vuosikymmeninä työntänyt alhaalta päin ihmisiä yhä vaativampiin tehtäviin: ammattitaidottomista työntekijöistä ammattitaitoisiin ja ammattitaitoisista työntekijöistä esimies- ja johtotehtäviin tai yrittäjiksi. Ammattitaitoiset työntekijät eivät ole Tanskassa kuitenkaan käyttäneet kouluttautumista strategiana sulkea muita ryhmiä joistain työtehtävistä. Yritykset ovat joutuneet kilpailemaan työvoimasta ei niinkään palkoilla tai työsuhteiden pysyvyydellä vaan työtehtävien tarjoamilla ammatillisilla kehittymismahdollisuuksilla ja kouluttautumismahdollisuuksilla.

34 CBS (5 kohonneen osaamisen seurauksista ja ay-liikkeen roolista) On helppo ymmärtää, että tällainen paine on tukenut yrityksiä korkeamman jalostusasteen tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä, edistänyt uudenlaisten itseohjautuvien ja joustavien työn organisointitapojen leviämistä ja tätä kautta vahvistanut tavallistenkin työntekijöiden roolia kehittämisessä ja innovoinnissa. Ay-liike on ollut aktiivinen sellaisessa edunvalvonnassa, joka on koskenut uusien teknologioiden käyttöönottoa ja uusia tapoja organisoida työtä (mm. yrityskohtaiset teknologiasopimukset). Koska nämä ovat asioita, joista ei voi mielekkäällä tavalla sopia kuin yritys- tai työpaikkatasolla, on se myös siirtänyt sopimustoiminnan painopistettä alaspäin. Tätä kautta paikallisten ammattiosastojen edustajat ovat yhtäältä myötävaikuttaneet yritystensä uudistumisstrategioihin ja toisaalta tulleet myös vahvasti sidotuiksi näihin.

35 CBS (6 aktiivisen työvoimapolitiikan merkitys) Aktiivisesta työvoimapolitiikasta on tullut 1990-luvulta alkaen väline, joka on vahvistanut sellaisia suojaverkkoja, jotka edistävät teollista rakennemuutosta. Työvoimapolitiikka on perustunut työntekijän yksilöllisen tilanteen huomioimiseen. Ay-liike ja yritykset ovat integroituneet tiukasti politiikan toteutukseen. Anteliaan, mutta lyhytkestoisen työttömyysturvan ja aktiivisen työvoimapolitiikan kautta rakennemuutoksien uhreiksi joutuneet ovat tyypillisesti päässeet (ja olleet motivoituneita) palaamaan nopeasti takaisin työelämään. Tanskan liiketoimintajärjestelmä on muuttunut radikaalisti perustaltaan. Se hyödyntää instituutioita uudella tavalla, ja hyvinvointivaltiosta on tullut markkinatalouden puutteiden kompensaatioautomaatin sijasta toimivan markkinatalouden mahdollistaja. (Kristensen & Morgan 2012)

36 Empiiristä vertailutietoa ECS = European Company Survey EWCS = European Working Conditions Survey

37 Uusia tai merkittävästi paranneltuja tuotantoprosesseja v alun jälkeen käyttöön ottaneet yritykset (%) ECS 2013

38 Organisaatiomuutoksia v alun jälkeen toteuttaneet yritykset (%) ECS 2013

39 Uusia tai merkittävästi paranneltuja tuotteita v alun jälkeen kehittäneet yritykset (%) ECS 2013

40 Uusia tai merkittävästi paranneltuja markkinointimenetelmiä v alun jälkeen käyttöön ottaneet yritykset (%) ECS 2013

41 Yritykset jaoteltuna sen mukaan, kuinka suuri osa tekee yhteistyötä tuotteiden tai palvelujen tuotannossa ja kuinka suuri osa on ulkoistanut tuotantoa (%) ECS 2013

42 Yritykset jaoteltuna sen mukaan, kuinka ne osallistavat henkilöstöä eri keinoin vaikuttamaan tapoihin, joilla työtä organisoidaan (%) ECS 2013

43 Tiimityötä soveltavat yritykset (%) ECS 2013

44 Vaikutusmahdollisuudet työpaikalla (%, kyllä ) EWCS 2010

45 Kuinka tyytyväinen on työoloihin omassa päätoimessaan? (% erittäin tyytyväinen ) EWCS

46 Kuinka tyytyväinen on työoloihin omassa päätoimessaan? ammattiryhmän mukaan (% erittäin tyytyväinen ) EWCS 2010

47 Olen hyvin palkattu omassa työssäni (% samaa mieltä ) EWCS

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta?

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Toimitusjohtaja Jussi Aho (DI) 3.10.2014 Rakentamisen heikko tuottavuuskehitys painaa kansantaloutta 500 450 Koko talous Julkinen sektori

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä!

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä! S-TALENT V A L M E N N U S K O K O N A I S U U S, J O K A P U R E U T U U S - R Y H M Ä N S T R A T E G I A N T O I M E E N P A N O A T U K E V I I N T E E M O I H I N K U N K I N A I H E A L U E E N P

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Älykäs muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Pohjois-Savon liitto 11.3.2015 Pentti Sydänmaanlakka - Johtamisen suurimmat haasteet - Älykäs vai älytön organisaatio? - Älykäs

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus Mikko Jokela Yhteenveto Poista tiedon monistaminen Järjestele hallittaviin kokonaisuuksiin Mahdollista informaation kulku Luo tiedolle saavutettavuus Käännä oikealle kielelle Ymmärrä kokonaisuus Yritykset

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Organisaatiokulttuurit CxO Academy 16.4.2014 Eerik Lundmark Menestystekijät luovat kulttuurin Joustavuus Kontrolli Sisäinen Ulkoinen Painopiste Kohdennus Organisaatiokulttuurin moodit Joustavuus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting

Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun Ossi Aura Ossi Aura Consulting Aiheita ja ajatuksia Strategisen hyvinvoinnin johtaminen - management Johtajuus esimiestyö - leadership

Lisätiedot

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen KUVA 1. MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen Teollisuusyritys Suhdetoimintayritys Lähde: E. Gummesson, 1998. KUVA 2. SUUNNITELTU PROSESSI Valta Motiivit PANOS

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6.

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6. Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa Julkisen tutkimuksen haku 1.9.2014-28.11.2014 Nuppu Rouhiainen 2.6.2014 DM1291371 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku,

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani 31.5.2016 Taija Keskinen Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot Suomalainen sopimusjärjestelmä - palkkaus Työlainsäädäntö Työstä maksettava tavanomainen

Lisätiedot

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones Pat Jones 901-3035, 10009 Päiväys: 29.1.2013 : Pat Jones Tämä raportti sisältää arviointeja henkilöstä: 1 Itse 2 Esimies Copyright ã All rights reserved. 2006-2008 Wilson Learning Worldwide Inc. Wilson

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY SANNA-MARI HYNNINEN, TOIMITUSJOHTAJA, KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT 10.5.2016 1 LÄHES 4000 JÄSENYRITYSTÄ 28 PAIKALLISYHDISTYSTÄ YRITTÄJIEN VERKOSTO,

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere 27.1.2017 Osuuskunta yhtiöittämisen mallina Kansalaisten oma vastuunotto hyvinvoinnistaan Palveluja koko maassa Sote-osuuskunnat palveluntuottajina Dataosuuskunnilla

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö

Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö 16.2.2016 Uskalla Kokeilla kuntien kokeilevat käytännöt markkinointikonsepti Kuntaliiton toimintasuunnitelma ja

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni 29.4. 2016 Helka Pirinen People & Leadership Consulting PLC Oy, p. 040 51 21 470, www.peopleleadership.fi

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase.

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase. 1. Yhtiön nimi sekä valtion omistus- ja äänivaltaosuus. HAUS kehittämiskeskus Oy Suomen valtio omistaa koko osakekannan. 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä. 2 Yhtiön toimiala Yhtiö toimii julkisia hankintoja

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Lisää vauhtia kasvuun pääomasijoittajan tuella

Lisää vauhtia kasvuun pääomasijoittajan tuella Lisää vauhtia kasvuun pääomasijoittajan tuella Helsingin Kauppakamari 16.3.2016 Panu Vuorela Agenda Kuka on Panu Vuorela ja Vaaka Partners? Kasvua pääomasijoittajan tuella? Case Musti ja Mirri - operaatioiden

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot