Tanskan matkan havaintoja ja oppeja
|
|
- Veikko Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tanskan matkan havaintoja ja oppeja Rockwool A/S Hartmanns A/S Abakion A/S LO Kööpenhaminan kauppakorkeakoulu (CBS) Tuomo Alasoini
2 Matkan tarkoitus Tanska on Euroopan johtavia maita pienten yritysten innovatiivisuudessa. Tanskalaisissa yrityksissä myös työntekijöillä on tärkeä rooli uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Tanskalaiset työntekijät arvioivat työtään monessa asiassa positiivisempaan sävyyn kuin oikeastaan missään muussa Euroopan maassa. Tanskalaiset ovat keskimäärin huomattavasti tyytyväisempiä työhönsä kuin suomalaiset. Miksi?
3 Ohjelma Torstai klo Rockwool International A/S (tulenkestävien ja ympäristöystävällisten vuorivillaeristeiden valmistus), isäntä: varatoimitusjohtaja, Group Development, Steen Lindby klo Hartmanns A/S (henkilöstöpalvelut), emäntä: johdon assistentti Nina Cordth, paikalla: toimitusjohtaja Anne-Mette Ravn, projekti- ja kehittämispäällikkkö Brian Herrestrup ja vanhempi konsultti Bjarne Laugesen Perjantai klo Abakion A/S (ICT-konsultointi), HR- ja viestintäjohtaja Maja Bavngaard, varatoimitusjohtaja Sune Lohse ja konsulttijohtaja Morten Hansen klo LO, asiantuntija Pia Mulvad Reksten Klo Kööpenhaminan kauppakorkeakoulu, professori Peer Hull Kristensen
4 Osallistujat Jorma Vartia Annu Tuominen, Normet Merja Fischer, Valoma Juha Antila, SAK Niilo Hakonen, KT Risto Tanskanen, TTK Helinä Nurmenniemi, Centria amk Kristiina Nurmenniemi, Aalto Jenni Nevasalo, Tekes Nuppu Rouhiainen, Tekes Petteri Halme, Tekes Ilpo Ihanamäki, Tekes Ismo Turunen, Tekes Tuomo Alasoini, Tekes
5 Keskeiset teesit
6 Miten Suomi ja Tanska eroavat toisistaan? 1. Johtaminen: Hyvän johtamisen merkitystä organisaation menestystekijänä ei voi korostaa liikaa. Haasteena on piinkovan bisnesosaamisen (=rationaalisen johtamisosaamisen) yhdistäminen johdon vahvaan henkiseen sitoutumiseen, dialogisuuteen ja välittämisen tunteeseen läpi organisaation kaikkien tasojen (=normatiiviseen johtamisosaamiseen). Suomessa johtamiskulttuuri on jäljessä tanskalaista normatiivisessa johtamisessa sekä rationaalisen ja normatiivisen johtamisen yhteen sovittamisessa. 2. Omaehtoinen halu kehittyä: Ihmisten omaehtoinen halu kehittyä on keskeinen sekä organisaatioiden uudistumisen että ihmisten työnilon perusta. Erilaiset kulttuuriset ja institutionaaliset ympäristöt tukevat eri tavalla ihmisten omaehtoista aktiivisuutta. Suomessa yritykset kouluttavat henkilöstöään aktiivisemmin kuin Tanskassa. Tanskassa taas ihmiset etsivät itse aktiivisemmin kuin Suomessa sellaisia työtehtäviä, joissa he katsovat voivansa kehittyä.
7 Miten Suomi ja Tanska eroavat toisistaan? 3. Pk-yritysten tärkeä rooli innovaatiotoimijoina: Innovaatiotoiminta on Tanskassa hajautunutta yrityskentässä laajalle ja maan p&k-yritysten t&kaktiivisuus on maailman huippua. Suomessa pk-yritysten riippuvuus vahvoista kansallisista klustereista ja niiden veturiyrityksistä on ollut suurempaa. Tämä ei ole ollut omiaan motivoimaan suomalaisia pk-yrityksiä kehittämään liiketoimintaosaamista, omia tuotteitaan ja palvelujaan tai myynti- ja markkinointiosaamistaan. 4. Henkilöstön osallistuminen innovaatiotoimintaan: Ihmisten omaehtoinen halu kehittyä ammatillisesti on Tanskassa lisännyt ihmisten kompetenssia osallistua kehittämiseen ja innovointiin sekä yritysten kiinnostusta joustavia ja itseohjautuvia työn organisointitapoja kohtaan. Myös Suomi edustaa Euroopan kärkeä joustavuudessa ja itseohjautuvuudessa. Joustavuus ja itseohjautuvuus on kuitenkin ollut Suomessa vähemmän orgaanista ja enemmän yritysten johdon ylhäältä alas ajamaa.
8 Miten Suomi ja Tanska eroavat toisistaan? 5. Aktiivinen työvoimapolitiikka: Työvoimapolitiikalla on ollut Tanskassa tärkeä merkitys työelämän rakennemuutoksissa niin sen kohteiksi joutuneiden suojaverkkona kuin ponnahduslautana. Anteliaan, mutta lyhytkestoisen työttömyysturvan ja aktiivisen työvoimapolitiikan kautta rakennemuutosten kohteiksi joutuneet ovat tyypillisesti päässeet (ja olleet motivoituneita) palaamaan nopeasti takaisin työelämään. Suomessa työvoimapolitiikka on ollut Tanskaa passiivisempaa ponnahduslautojen rakentamisessa. 6. Ay-liikkeen edunvalvonta: Tanskassa ay-liike on havainnut jo varhain, että perinteisiä jakokysymyksiä painottavan edunvalvonnan rinnalla on perusteltua lisätä osaamista ns. tuotantokysymyksistä. Ammattiosastojen edustajille on kertynyt paljon kompetenssia toimia yritysjohdon strategisesti tärkeinä kumppaneina isoissa muutostilanteissa. Suomessa ay-liikkeen edunvalvonta on painottunut Tanskaa yksipuolisemmin jakokysymyksiin.
9 Miten Suomi ja Tanska eroavat toisistaan? 7. Kansallinen kulttuuri: Monet tanskalaiset kulttuurin piirteet (esim. sosiaalisuus, suvaitsevaisuus, positiivisuus, itsenäisyys, kriittinen ajattelukyky ja henkilökohtainen vastuunotto) ovat hyvin yhteen sovitettavissa modernien hyvän työelämän tai hyvän johtamisen periaatteiden kanssa. Tanskalaiset ovat ylpeitä näistä kulttuurisista piirteistä, joita he itsekin pitävät kansallisina vahvuustekijöinä globaalissa kilpailussa. Tämänkaltaisia piirteitä ei tyypillisesti yhdistetä suomalaiseen kulttuuriin. Suomessa kansallinen kulttuuri nähdään kilpailuvahvuutena vain poikkeuksellisesti.
10 Vierailukohteet
11 Rockwool A/S (1 yritys) Maailman johtava tulenkestävien ja ympäristöystävällisten vuorivillaeristeiden valmistaja. Liikevaihto milj. DKK (2011), josta 82 % vuorivillaeristeistä ja 18 % muista vuorivillatuotteista. Perustettu v Eristetuotanto käynnistyi v Pääkonttori Kööpenhaminassa. Työllistää n henkeä. 26 tuotantolaitosta 17 maassa (Suomessa Hyvinkää).
12 Rockwool A/S (2 innovaatiotoiminnan merkitys) Innovointi on Rockwoolin kaltaiselle yritykselle elinehto nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kasvavat energiatehokkuusvaatimukset luovat suotuisat näkemykset kysynnän kasvulla. Nykyajan yritystä ei pidä kuvata sen tuotteiden, vaan sen kompetenssien kautta. Innovaatiotoiminnan kokonaisuus täytyy ymmärtää laaja-alaisesti. Yksittäisen tuotteen elinkaari voidaan innovaationäkökulmasta nähdä peräkkäisenä sarjana: tuoteinnovaatio markkinainnovaatio prosessiinnovaatio. Jossain vaiheessa täytyy miettiä, missä vaiheessa ketju katkaistaan uusien tuoteinnovaatioiden johdosta. Innovaatiotoiminta käsittää kolme aluetta, joilla on onnistuttava: 1. toiminnallinen tehokkuus (tuo taloudelliset resurssit innovaatiotoiminnalle) 2. strategiaprosessi (auttaa löytämään suunnan kehittämiselle) 3. muutosten toteuttaminen (auttaa sopeutumaan markkinoiden muutoksiin)
13 Rockwool A/S (3 työntekijöiden rooli innovoinnissa) Innovaatiotoiminnassa on olennaista hallita samanaikaisesti kontrollin ja vapauden paradokseja: kuinka löytää toimiva tasapaino johdon kontrollin ja inhimillisen vapauden välille? Myös työntekijöiden arkikokemus voi olla tärkeä ideoiden ja innovaatioiden lähde yritykselle. Hyvä esimerkki tästä on, kuinka yrityksessä keksittiin, että yrityksen eristeratkaisuja voidaan käyttää kylmäeristeenä myös kukkien kasvatusalustoilla. Tästä syntyi uusi bisnesalue. Yrityksellä on asiakkaiden kanssa yksityiskohtaisesti sovittuja must win - projekteja ja aikatauluiltaan joustavampia muita kehittämisprojekteja, joissa työntekijöiden rooli on tärkeä. Työntekijöitä kannustetaan käynnistämään ideoistaan kehittämisprojekteja. Tämä edellyttää idean ja projektiesityksen käsittelyä raadissa. Go-ratkaisu edellyttää myönteistä vastausta kolmeen kysymykseen: Oletko valmis ottamaan täydellisen vastuun asiasta? ( Are you willing to go all the way through? ) Oletko jo saanut muut innostumaan asiasta? ( Have you already persuaded others? ) Onko hanke strategisesti linjassa toimintamme tai DNA:mme kanssa? (Is there strategic fit with what we do or our DNA? )
14 Rockwool A/S (4 innovaatiokulttuurista) Yrityksessä on olemassa tällaisia projekteja varten oma ideoiden rahoitustili, jonka suuruus on 10 % koko t&k-budjetista. Kulttuurimuutos yrityksessä aloitettiin v. 2008, jolloin myös Lindby itse tuli yritykseen. Aiemmin kehittämisprojektien käynnistäminen oli hyvin vaikeaa. Kulttuurimuutos alkoi näkyä 2 vuoden kuluttua, mutta muutosvaihe oli vaikea. Muutosta edisti taloudellinen kriisi ja organisaatiomuutos, jossa (funktionaaliset?) osastorajat poistettiin ja siirryttiin matriisiin. Periaatteena yrityksessä on, että 30 % toiminnasta pitää olla johdon kontrollin ulottumattomissa. Tämä edellyttää, että työntekijöihin pitää voida luottaa ( employees are smart, otherwise you have employed wrong employees ). Rockwoolin yrityskulttuuri heijastaa paljolti tanskalaista kulttuuria, jossa korostuvat mm. voimaantumisen kokemisen tärkeys ja yrityksen menestymisestä henkilökohtaisesti koetun vastuun tunne.
15 Rockwool A/S (5 innovaatioprosessin kulku) Taloudellisia kannustimia ei käytetään ideoiden esiin saamiseen. Kannustus tulee arvostuksen saamisen ja osallisuuden kokemisen kautta. Kehittämisprojektien etenemistä ohjataan sopimuksiin perustuvien selvien tavoitteiden saavuttamisen kautta. Porttikokouksissa (gate meetings) keskustellaan hyvinkin tarkkaan siitä, onko sovitut tuotokset saavutettu ennen kuin on lupa jatkaa. Itse toteutuksessa on toteuttajilla paljon itsenäisyyttä. Onnistumisia juhlistetaan kussakin vaiheessa näyttävästi. Kuvattu kehittämisen tapa koskee tässä vaiheessa vasta Tanskan yksiköitä. Muissa maissa käytännöt ovat vaihtelevia.
16 Hartmanns A/S (1 yritys) Koko Tanskan alueella toimiva henkilöstöasioihin liittyvää konsultointia ym. palveluja harjoittava yhtiö. Palveluihin kuuluvat mm. rekrytoinnit, sijaisuudet, esimiestyön kehittäminen, HR-konsultointi, uudelleensijoittamiset, kriisijohtaminen ja työttömien neuvonta. Liikevaihto 230 milj. DKK. Liikevaihdosta noin puolet henkilöstövuokrauksesta ja vajaa puolet rekrytointipalveluista. Perustettu v Pääkonttori Kööpenhaminassa. Työllistää 230 henkeä. 9 yksikköä Tanskassa. Ollut v Tanskan 3 parhaan yrityksen joukossa Great Place to Work (GPTW) -kilpailussa (koko Euroopassa 26. v. 2012).
17 Hartmanns A/S (2 Work-Joy-projektin käynnistys) Yritys osallistui GPTW-kilpailuun ensimmäistä kertaa v Sijoitus oli 67. Tämä oli shokki yrityksen johdolle. Vain 43 % henkilöstöstä katsoi yrityksen tarjoavan heille ammatillisia kehittymisen mahdollisuuksia työssä. Vain 56 % katsoi yrityksen rohkaisevan henkilöstöään tasapainottamaan työtä ja muuta elämää. Vain 66 % katsoi johdon pitävän kiinni lupauksistaan. Yritys käynnisti musertavien tulosten johdosta toimintansa määrätietoisen kehittämisen sateenvarjokäsitteen Work-Joy alla. Motiivina muutokselle oli näkemys siitä, että henkilöstön tyytyväisyyden ja asiakkaiden tyytyväisyyden välillä on selvä positiivinen yhteys. Asiakastyytyväisyys lisää asiakkaiden lojaalisuutta ja näin yrityksen toiminnan kannattavuutta. Jo v yritys oli asettanut tavoitteekseen nousta v mennessä 10 parhaan yrityksen joukkoon Tanskassa.
18 Hartmanns A/S (3 kriisi lähtölaukauksena) V oli yritykselle vaikea myös taloudellisesti. Yritysjohto pyysi henkilöstöltä palkkojen vapaaehtoista 5 %:n palkanalennusta jokaisen kanssa henkilökohtaisesti käydyllä keskustelulla. Toimitusjohtaja laski itse omaa palkkaansa 30 prosentilla ja omistajat sitoutuivat olemaan ottamatta rahaa yrityksestä 3 vuoteen. 99 % henkilöstöstä suostui ehdotukseen. Koska yrityksen tulos parani myöhemmin samana vuonna, saivat kaikki kuitenkin 10 %:n bonuksen. Tämä yhteinen kriisikokemus lujitti sosiaalista pääomaa. Yritys valitsi kehittämisensä viitekehykseksi GPTW-mallin. Sen perusteella hyvän työpaikan keskeisiksi piirteiksi ryhdyttiin näkemään luottamus kanssaihmisiin (erit. johtoon), ylpeys omasta työstä ja yhteenkuuluvuus omien työtovereiden kanssa. Hyvät suhteet = hyvät tulokset. Yrityksen johdossa nähtiin, että muutoksen pitää alkaa johdosta ja tämä on yritykselle must win battle. Mallia haettiin mm. Microsoftista.
19 Hartmanns A/S (4 dialogiset tilat) Yrityksen uusia käytäntöjä kolmen otsikon alla: 1. Dialogiset tilat Työnilo-tiimi (work-joy team) kokoontuu 4 viikon välein päättämään toimista työnilon edistämiseksi yrityksessä (päätöksenteko tasavertaiselta pohjalta, jäsenyys vaihtuu vuosittain) Pomo piilossa -viikko kerran vuodessa (johto harjoittelijan asemassa viikon ajan) 2 työntekijää osallistuu 3 viikon välein johtoryhmän kokouksiin kertomaan, mitä tekisivät, jos olisivat yrityksen johtajia Ihmemies (wise guy) intranet Esimiehen ja alaisten (2-10) arviointikeskustelut 2 viikon välein: luodaan yhteinen käsitys odotuksista ja tehdään tavoitteet eksplisiittisiksi Toimitusjohtajan blogi
20 Hartmanns A/S (5 projektin sisältöä ja tuloksia) Yrityksen uusia käytäntöjä kolmen otsikon alla: 2. Työntekijöiden sitoutuminen Työntekijät valitsevat vuosittain 2 työniloa edistävää kohdetta (työn ja muun elämän tasapaino valittu 4 kertaa yhdeksi) 3. Toiminta-ajatus ja arvot Joka vuosi pidetään 1 2 päivän arvotyöpaja, jossa pohditaan vain arvoja. Yrityksellä on määritellyt CSR-periaatteet, jotka löytyvät myös netistä Yrityksen saavuttamia tuloksia 3 4 vuoden jälkeen Sairauspoissaolot puolittuneet (nykyisin alle 2 %) Työvoiman vaihtuvuus 1/3 alan keskiarvosta Taloudellinen hyöty 16 milj. DKK Onnellisemmat työntekijät (selvät parannukset kaikilla työnilo-mittareilla)
21 Hartmanns A/S (6 tulevaisuuden haasteita) Yrityksen tavoitteena on nousta alansa suurimmaksi Tanskassa. Tavoitelukuja v. 2015: liikevaihto 437 milj. DKK, henkilöstö , yksiköitä Tanskassa 23 ja yksiköitä ulkomailla 2 3. Tavoitteena on myös tunnettu ja arvostettu yritysbrändi siten, että yritys on tunnettu ja tunnistettu vahvoista arvioistaan. Tavoitteena on olla v työmarkkinoiden Apple. Haasteena on jatkossa, kuinka sovittaa yhteen korkea tuottavuus ja demokraattinen kulttuuri. Nämä vaativat perimmältään erityyppistä johtamista. Myös Hartmannsissa korostettiin tanskalaisen kulttuurin tärkeää merkitystä osana yrityksen arvomaailmaa. Johtamisessa tämä näkyy mm. siten, että johtajan on uskallettava näyttää tunteitaan, mutta hänen on toisaalta uskallettava tehdä päätöksiä rationaalisella tavalla antamatta tunteidensa viedä häntä.
22 Abakion A/S (1 yritys ja sen visio) Yrityksen nimi tulee helmitaulusta (abacus). ICT-konsultointi ja Microsoftin kultainen partneri. Palveluihin kuuluvat Microsoftin talouden- ja toiminnanohjausjärjestelmät (NAV) sekä asiakkuudenhallintajärjestelmät (CRM), toimitusketjun hallinnan järjestelmät (SCM) ja lakiasianpalvelujen järjestelmät. Perustettu v Perustajina 7 partneria, jotka omistavat edelleen 80 %. Loput 20 % omistaa muu henkilöstö v perustetun rahaston kautta. Pääkonttori Kööpenhaminassa. Työllistää 50 henkeä. Tyypillistä työntekijöille korkea koulutustaso. Ollut v joka vuosi Tanskan 5 parhaan yrityksen joukossa Great Place to Work (GPTW) -kilpailussa. Visiona v lähtien: We want to be an organism in which independent competent people with the power to make their own decisions find room for challenge and creativity where it is fun to go to work and where each individual can decide how to achieve his/her goals.
23 Abakion A/S (2 voimaannuttamisen periaate) Voimaannuttamisen periaate on keskeinen osa yrityksen arvomaailmaa. Tämä tarkoittaa kykyä hallita ja ottaa vastuuta omasta elämästään ja työtilanteestaan. Voimaannuttaminen jakautuu johtamisen näkökulmasta ajatukseen itsensä johtamisesta (=johto asettaa työntekijälle vain tavoitteet, ei tapoja päästä tavoitteisiin) ja luottamusperustaisesta johtamisesta (=johto on kiinnostunut vain tehtävän tekemisestä, ei siitä missä se tehdään). Taustalla ajatus tanskalaisesta kulttuurista, jossa olennaista dialogisuus, kokeilemisen halu, kyseenalaistamisen mahdollisuus ja oma-aloitteisuus (proaktiivisuus). Ongelmia tulee siitä, että monien asiakkaiden kulttuuri on hyvin erilainen. Periaatteena konfliktitilanteissa on, että johto puolustaa aina omia konsulttejaan.
24 Abakion A/S (3 johdon ja henkilöstön vuorovaikutus) Konsulttitalon tuotot syntyvät konsulttien laskuttamasta ajasta. Yrityksessä on periaatteena, että konsulttien tulee laskuttaa kuukaudessa vähintään 110 tunnista. Loput noin 50 tuntia voi käyttää innovointiin, uusien asioiden opettelemiseen, kokouksiin ja hallinnollisiin tehtäviin. Yritys tarjoaa työntekijöille viiden viikon vuosiloman lisäksi 10 päivää ylimääräistä vapaata vuodessa. Vain 3 konsulttia on lähtenyt yrityksestä asiakkaiden palvelukseen. Johto kannustaa työntekijöitä kyseenalaistamaan prosesseja ja järjestelmiä jatkuvasti. Yrityksen johdon ja hallinnon strategisena tavoitteena on pitää yllä ilmapiiriä, joka perustuu asioiden jatkuvaan reflektointiin siitä, kuinka voitaisiin eri tavoin kehittää työntekijöiden tyytyväisyyttä ja erilaisia yhteisiä tapahtumia.
25 Abakion A/S (4 kulttuuri vahvuutena ja käytäntöinä) Yrityksessä vallitsee lyhyt sosiaalinen etäisyys johdon ja muun henkilöstön kesken. Myös kaikki johdon edustajat työskentelevät itse konsultteina ja samoissa avoimissa toimistotiloissa muun henkilöstön kanssa. He myös tiskaavat välillä astioita. Myös tasa-arvo ja tähän liittyvät vaatimattomuus ja toisten kunnioittaminen ovat osa tanskalaista kulttuuria. Kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus työskennellä kotona milloin sitä haluavat. Myös työajat ovat itse valittavissa sovittujen aikataulujen ja turmarajojen sisällä. Käskytysjohtaminen ei ole sallittua. Johdon tehtävänä on toimia sparraajina, valmentajina ja turvaverkkona. Johtamisen keinoina ovat motivointi ja perusteleminen. Työn ja muun elämän välistä tasapainoa edistetään johtamisella voimakkaasti. Myös perheenjäsenet kutsutaan sosiaalisiin tapahtumiin. Rakkauskonsultti Maja tukee ihmisiä vaikeuksissa.
26 Abakion A/S (5 vahvuustekijöitä) Yritys rekrytoi huolellisesti vain sellaisia ihmisiä, joilla on oikeanlainen, yrityksen kulttuuriin sopiva profiili. Läheiset suhteen Microsoftin kanssa auttavat kokeilemaan myös oman toiminnan kehittämisessä uusinta IC-teknologiaa. Työntekijöille annetaan halutessaan mahdollisuuksia keskittyä siihen ja kehittyä siinä, missä ovat hyviä. Tavoitteena on samalla kuitenkin, että kaikilla olisi siinä määrin laajaa osaamista, että kykenisivät vastaamaan laajoista kokonaisuuksista asiakkaiden suuntaan. Osa-aikatyöhön yritys suhtautuu myönteisesti. Yrityksestä löytyy lasten leikkihuone, johon henkilöstö voi tilanteen niin vaatiessa tuoda omat lapsensa työpäivän ajaksi.
27 LO Tanskan työntekijäliittojen keskusjärjestö (1 taustaa) (Jenni Nevasalo) Tanskan suurin palkansaajakeskusjärjestö. Perustettu v Edustaa 17 jäsenliittoa, joissa jäseniä yhteensä noin 1,1 miljoonaa. Jäsenistöstä julkisen sektorin ja yksityisen sektorin työntekijöitä. Jäsenistöstä valtaosa ensimmäisen tai toisen asteen koulutuksen saaneita työntekijöitä. Tekee laajaa yhteistyötä työnantajajärjestöjen ja poliittisten vaikuttajien kanssa.
28 LO (2 se on hyväksi liiketoiminnalle ) (Jenni Nevasalo) Tanskan joustoturvamalli flexicurity: Korkea vaihtuvuus työpaikoilla (30%) <--> Antelias tukiohjelma työttömyystilanteessa Aktiiviset työmarkkinat ja koulutuspolitiikka Työntekijälähtöisen innovoinnin vahva puolestapuhuja. Innovointi nähdään kaikkien työntekijöiden, ei vain pienen innovointiin erikoistuneen joukon, kontribuutiona. Tanskalaistyöntekijöiden vaihtuvuus on korkea, vuositasolla noin 30%. Ilmiö nähdään LO:ssa positiivisena, sillä vaihtuvuus luo toimintakulttuuria, jossa työntekijät ovat hyvin laajasti verkottuneita työpaikkojen ja työntekijöiden osaaminen uudistuu jatkuvasti Toimintaympäristön muutokset nähdään liiketoiminnan uudistumismahdollisuuksina.
29 LO (3 Tuotantotyö ja automaatio) (Jenni Nevasalo) Tuotantotyötä siirtynyt halvempien palkka- ja tuotantokustannusten maihin myös Tanskassa. Automaation myötä on näkyvissä myös jonkin verran tuotannon siirtymisiä takaisin Tanskaan. Työllisyysvaikutus näissä yrityksissä automaation myötä on kuitenkin hyvin pieni. LO:ssa kehitys nähtiin positiivisena, sillä perinteisen tuotantotyön siirtyminen pakottaa yrityksiä uudistumaan ja työntekijöitä uudistamaan osaamistaan. Tuotannon automatisoinnin myötä Tanskaan palaavat yritykset nähdään myös positiivisina liiketoimintaa uudistavina toimijoina alhaisesta työllisyysvaikutuksestaan huolimatta.
30 Kööpenhaminan kauppakorkeakoulu (CBS) (1 taustaa) Yksi Tanskan kahdeksasta yliopistosta, jotka tarjoavat liiketaloustieteellistä opetusta. Pohjoismaiden suurin kauppakorkeakoulu ja yksi Euroopan suurimmista. Perustettu v Opiskelijoita , joista noin 3000 Tanskan ulkopuolelta. Henkilöstöä lähes 2000, joista 70 % opetus- tai tutkimustehtävissä.
31 CBS (2 Kristensenin kirjoituksia) Professori Peer Hull Kristensenin eräitä kirjoituksia: Kristensen, P.H. & Lilja, K. (toim.) (2011) Nordic Capitalisms and Globalization: New Forms of Economic Organization and Welfare Institutions. Oxford: Oxford University Press. Kristensen, P.H. & Morgan, G. (2012) From Institutional Change to Experimentalist Institutions. Industrial Relations 51 (S1), Kristensen, P.H. & Lotz, M. (2011) Taking Teams Seriously in the Co-Creation of Firms and Economic Agency. Organization Studies 32 (11), Lotz, M. & Kristensen, P.H. (2012) Moving Organizations towards Employee-Driven Innovation (EDI) in Work Practices and on a Global Scale: Possibilities and Challenges. Teoksessa Høyrup, S., Bonnafous-Boucher, M., Hasse, C., Lotz, M. & Møller, K. (toim.) Employee-Driven Innovation: A New Approach. Houndmills: Palgrave Macmillan,
32 CBS (3 kriisi Tanskan uudistusten taustalla) Tanska on nykyään mielenkiintoinen yhdistelmä perinteistä pohjoismaista hyvinvointivaltiota (korkea sosiaaliturva ja ammatillinen järjestäytyminen) sekä joustavia työmarkkinoita, suurta työvoiman liikkuvuutta ja nopeaa yritysten uusiutumisastetta. Tanskan elinkeino- ja työelämän modernisoituminen alkoi luvun syvän taloudellisen kriisin jälkeen. Kriisin taustasyinä olivat hyvinvointivaltion liiallinen paisuminen ja työmarkkinainstituutioiden jäykkyys, joka nosti palkkatason kilpailukyvyttömälle tasolle. Tanskan selviytymistä 1980-luvun kriisistä ovat Kristensenin ja Morganin mukaan auttaneet erityisesti kolme tekijää, jotka liittyvää kouluttautumiseen, työmarkkinajärjestelmän uudistumiseen ja työvoimapolitiikan aktivoitumiseen.
33 CBS (4 osaaminen, osaaminen, osaaminen) Tanskassa ammattitaitoiset työntekijät ja heidän järjestönsä ovat kautta historian arvostaneet suuresti ammatillista koulutusta. Teknologinen kehitys ja siihen liittynyt koulutus on Tanskassa viime vuosikymmeninä työntänyt alhaalta päin ihmisiä yhä vaativampiin tehtäviin: ammattitaidottomista työntekijöistä ammattitaitoisiin ja ammattitaitoisista työntekijöistä esimies- ja johtotehtäviin tai yrittäjiksi. Ammattitaitoiset työntekijät eivät ole Tanskassa kuitenkaan käyttäneet kouluttautumista strategiana sulkea muita ryhmiä joistain työtehtävistä. Yritykset ovat joutuneet kilpailemaan työvoimasta ei niinkään palkoilla tai työsuhteiden pysyvyydellä vaan työtehtävien tarjoamilla ammatillisilla kehittymismahdollisuuksilla ja kouluttautumismahdollisuuksilla.
34 CBS (5 kohonneen osaamisen seurauksista ja ay-liikkeen roolista) On helppo ymmärtää, että tällainen paine on tukenut yrityksiä korkeamman jalostusasteen tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä, edistänyt uudenlaisten itseohjautuvien ja joustavien työn organisointitapojen leviämistä ja tätä kautta vahvistanut tavallistenkin työntekijöiden roolia kehittämisessä ja innovoinnissa. Ay-liike on ollut aktiivinen sellaisessa edunvalvonnassa, joka on koskenut uusien teknologioiden käyttöönottoa ja uusia tapoja organisoida työtä (mm. yrityskohtaiset teknologiasopimukset). Koska nämä ovat asioita, joista ei voi mielekkäällä tavalla sopia kuin yritys- tai työpaikkatasolla, on se myös siirtänyt sopimustoiminnan painopistettä alaspäin. Tätä kautta paikallisten ammattiosastojen edustajat ovat yhtäältä myötävaikuttaneet yritystensä uudistumisstrategioihin ja toisaalta tulleet myös vahvasti sidotuiksi näihin.
35 CBS (6 aktiivisen työvoimapolitiikan merkitys) Aktiivisesta työvoimapolitiikasta on tullut 1990-luvulta alkaen väline, joka on vahvistanut sellaisia suojaverkkoja, jotka edistävät teollista rakennemuutosta. Työvoimapolitiikka on perustunut työntekijän yksilöllisen tilanteen huomioimiseen. Ay-liike ja yritykset ovat integroituneet tiukasti politiikan toteutukseen. Anteliaan, mutta lyhytkestoisen työttömyysturvan ja aktiivisen työvoimapolitiikan kautta rakennemuutoksien uhreiksi joutuneet ovat tyypillisesti päässeet (ja olleet motivoituneita) palaamaan nopeasti takaisin työelämään. Tanskan liiketoimintajärjestelmä on muuttunut radikaalisti perustaltaan. Se hyödyntää instituutioita uudella tavalla, ja hyvinvointivaltiosta on tullut markkinatalouden puutteiden kompensaatioautomaatin sijasta toimivan markkinatalouden mahdollistaja. (Kristensen & Morgan 2012)
36 Empiiristä vertailutietoa ECS = European Company Survey EWCS = European Working Conditions Survey
37 Uusia tai merkittävästi paranneltuja tuotantoprosesseja v alun jälkeen käyttöön ottaneet yritykset (%) ECS 2013
38 Organisaatiomuutoksia v alun jälkeen toteuttaneet yritykset (%) ECS 2013
39 Uusia tai merkittävästi paranneltuja tuotteita v alun jälkeen kehittäneet yritykset (%) ECS 2013
40 Uusia tai merkittävästi paranneltuja markkinointimenetelmiä v alun jälkeen käyttöön ottaneet yritykset (%) ECS 2013
41 Yritykset jaoteltuna sen mukaan, kuinka suuri osa tekee yhteistyötä tuotteiden tai palvelujen tuotannossa ja kuinka suuri osa on ulkoistanut tuotantoa (%) ECS 2013
42 Yritykset jaoteltuna sen mukaan, kuinka ne osallistavat henkilöstöä eri keinoin vaikuttamaan tapoihin, joilla työtä organisoidaan (%) ECS 2013
43 Tiimityötä soveltavat yritykset (%) ECS 2013
44 Vaikutusmahdollisuudet työpaikalla (%, kyllä ) EWCS 2010
45 Kuinka tyytyväinen on työoloihin omassa päätoimessaan? (% erittäin tyytyväinen ) EWCS
46 Kuinka tyytyväinen on työoloihin omassa päätoimessaan? ammattiryhmän mukaan (% erittäin tyytyväinen ) EWCS 2010
47 Olen hyvin palkattu omassa työssäni (% samaa mieltä ) EWCS
Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3.
Euroopan yritystutkimus (ECS) 13 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM.3.14 ECS 13: mikä ja miten? ECS 13 on Eurofoundin toteuttama haastattelututkimus,
LisätiedotMiltä suomalaisen työelämän tilanne näyttää tänään?
Miltä suomalaisen työelämän tilanne näyttää tänään? Suomalainen työelämämalli eurooppalaisessa vertailussa Tuomo Alasoini tuomo.alasoini[at]tekes.fi Millainen on suomalainen työelämämalli ja mikä siinä
LisätiedotOur Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff
Our Purpose Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff SANOFI LYHYESTI Toimintaa 100 maassa Suomessa noin 90 työntekijää Yli 110 000 työntekijää MISTÄ LÄHDIMME LIIKKEELLE JA MIKSI? Engagement
LisätiedotEuroopan paras työelämä 2020
Euroopan paras työelämä 2020 Juhlaseminaari, FINOD ry 4.2.2015 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Taustaa 2 Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän
LisätiedotInnovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit
Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotParas työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?
Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-
LisätiedotHenkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010
Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja
LisätiedotVetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen
VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin
LisätiedotOsuva-loppuseminaari
Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat
LisätiedotTyöelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi
Työelämä 2020 Toimintaympäristön seuranta 2012 2017 Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet työpaikalla Vaikutusmahdollisuudet
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotLiideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018
Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotLiiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka
Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotVisio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020
Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 22 Tilanne 217 neljän mittarin pohjalta Erno Mähönen Suomen työelämä Euroopan paras 22 Visio saavutetaan, kun työpaikat uudistavat ja kehittävät toimintaansa
LisätiedotORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN
LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät
LisätiedotGreen Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?
Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen
LisätiedotPorvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+
1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotTyöpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014
Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja
LisätiedotAskel-hanke 09.04.2014 Business-ajattelu ja asiakkaan liiketoimintahaasteiden ymmärtäminen Ilkka Wäck, Faros Group. Huhtikuu.
Askel-hanke 09.04.2014 Business-ajattelu ja asiakkaan liiketoimintahaasteiden ymmärtäminen Ilkka Wäck, Faros Group Huhtikuu Toukokuu Miten ymmärrän asiakkaan liiketoimintahaasteen Miten ratkaisen asiakkaan
LisätiedotMiten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014
Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella
LisätiedotTyöelämä toimintaympäristön seuranta
Työelämä 2020 toimintaympäristön seuranta 2012 2015 Maija Lyly-Yrjänäinen & Päivi Järviniemi TE2020 valmisteluryhmä 15.4.2016 Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet
LisätiedotKiitos, kultakello, raha, vai lisää töitä? - Tutkittua tietoa palkitsemisesta
Kiitos, kultakello, raha, vai lisää töitä? - Tutkittua tietoa palkitsemisesta Timo Wallenius Toimitusjohtaja Henkilöstörahastopalvelut Oy Tarja Nuutinen Osastopäällikkö Keskuskauppakamari, Elinkeinoelämän
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotInno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus
Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Tuomo Alasoini tuomo.alasoini(at)tekes.fi Tekesin rooli työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä Suomen innovaatiopolitiikkaa ohjaa nykyään kansalliseen innovaatiostrategiaan
LisätiedotOsuva-kysely Timo Sinervo
Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotRakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta?
Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Toimitusjohtaja Jussi Aho (DI) 3.10.2014 Rakentamisen heikko tuottavuuskehitys painaa kansantaloutta 500 450 Koko talous Julkinen sektori
LisätiedotMITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?
MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotHYVÄ TYÖPAIKKA, PAREMPI BISNES. Laatua laivalla -seminaari 23.8.2012 Panu Luukka Great Place to Work Institute Finland
HYVÄ TYÖPAIKKA, PAREMPI BISNES Laatua laivalla -seminaari 23.8.2012 Panu Luukka Great Place to Work Institute Finland Agenda 1. Hyvä työpaikka 2. Miksi rakentaa hyvä työpaikka? 3. Parhaiden työpaikkojen
LisätiedotIÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli
IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija
LisätiedotTRIPLEWIN KEHITYSTARINA
TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä
LisätiedotTärkeimmät mittarit strategisen työympäristöjohtamisen kannalta?
Tärkeimmät mittarit strategisen työympäristöjohtamisen kannalta? Työhyvinvointi ja- tyytyväisyys Johtaminen, avoimuus ja läpinäkyvyys, matala hierarkia, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön Yhteisöllisyys
LisätiedotPerheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015
Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
LisätiedotParempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa
Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen
LisätiedotAJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä!
S-TALENT V A L M E N N U S K O K O N A I S U U S, J O K A P U R E U T U U S - R Y H M Ä N S T R A T E G I A N T O I M E E N P A N O A T U K E V I I N T E E M O I H I N K U N K I N A I H E A L U E E N P
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;
LisätiedotSuomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää
LisätiedotTekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen
Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden
LisätiedotIhmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa
Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotOSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015
OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.
Lisätiedotkansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684
Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus
LisätiedotTyöhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville
Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja
LisätiedotHenkilöstön hallittu vaihtuvuus, sen tyylikäs hoito sekä vaikutukset työantajakuvaan.
Henkilöstön hallittu vaihtuvuus, sen tyylikäs hoito sekä vaikutukset työantajakuvaan. Markku Kaijala, toimitusjohtaja, Pro-Source Oy Kuntaliitto 08.09.2015-09.09.2015 2 Toiminta Pro-Source Oy on vuonna
LisätiedotVapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT
Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?
Lisätiedotyhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
LisätiedotDigitalisaatio ja tuottavuuden uusi ulottuvuus
Digitalisaatio ja tuottavuuden uusi ulottuvuus Visio Määrittely Kilpailutus Valvonta Sulava Ray Byman Käyttöönotto Käyttö ray.byman@sulava.com Puhelin: 040 5920960 www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy
LisätiedotHelka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana
Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotNUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017
NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotHei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy
Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotTOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)
20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia
LisätiedotNEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010
NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa
LisätiedotSari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus
Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,
LisätiedotYleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta
2013 Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta Tietoja tutkimuksesta Aalund Nordic s PR-Barometer on viestintätutkimus, joka mittaa toimittajien mielipidettä erilaisista Suomessa toimivista
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotPALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA. 16.10.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa
PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA 1 Päivän kolme kysymystä Miksi, miten, mitä? Mitä? Miten? Mitä? 1. Oravanpyörästä ulkoilemaan 2. Työntekijät ensin 3. Arvoista asenteeseen 4. Kasvun Kasvot Miksi? 2 KASVUN
LisätiedotElinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita
Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotMerkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM
Merkityksellisyyden johtamisesta Merja Fischer, TkT, KTM 2.6.2015 Ihmisiä motivoi eniten edistyminen merkityksellisessä työssä Fischer & Vainio 2014 Ihmiset haluavat olla synnyttämässä jotain itseään suurempaa.
LisätiedotSWECON TERVEISET TYÖNHAKUUN JA URASUUNNITTELUUN
SWECON TERVEISET TYÖNHAKUUN JA URASUUNNITTELUUN Esityksen sisältö 1. Insinööritieteiden merkityksestä 2. Urapoluista 3. Hyvä työpaikka 4. Hyvä diplomi-insinööri 5. Mikä työssä on parasta? 2 1. Insinööritieteiden
LisätiedotMuuttuva työ. Sebastian Franckenhaeuser 2018
Muuttuva työ Sebastian Franckenhaeuser 2018 1 Mobiliteetin hyödyntäminen tärkeä kehityskohde suomalaisorganisaatioissa Mobiliteetin hyödyntäminen on korkealla suomalaisten organisaatioiden investointiprioriteeteissa
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia
LisätiedotUUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta
UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotInno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012
Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotHenkilöstökysely
Henkilöstökysely 2017 15.11.2017 Vastausprosentti kouluittain Yliopiston vastausprosentti oli 61%, 2327 vastaajaa. 205 193 221 361 367 401 579 Vastausprosentti henkilöstöryhmittäin Yliopiston vastausprosentti
LisätiedotAltian tulospalkkio 2014
Altian tulospalkkio 2014 palkkio on osa Altian palkitsemiskokonaisuutta. palkkio-ohjelmista päätetään vuosittain. palkkio maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin tuotantopalkkiona tai myyntipalkkiona.
LisätiedotProjektin ohjausryhmä, onnistumisen luojana strategisille tavoitteille
Projektinhallintapäivä 19.8.2015- TTY Tampere Projektin ohjausryhmä, onnistumisen luojana strategisille tavoitteille Jyrki Mäntynen / Management Institute of Finland Projektin ohjausryhmä, onnistumisen
LisätiedotMPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010
MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa
LisätiedotREKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015
REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille
Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva
LisätiedotKestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet
Ympäristö ja yrittäjyys -signaalisessio Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet Yritysfuturologi, KTT Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea Lohja 13.3.2013 Sparrausfoorum III Motto: Maailman pelastamisesta
LisätiedotHyvän työpaikan kriteerit
Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu
LisätiedotOsaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.
Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.
LisätiedotTurvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?
Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se
LisätiedotTyönantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria. Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold
Työnantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold Työnantajakuvan haasteet muutoksessa Tilanne Asiakkaat Uusi suunta, Vanhasta luopuminen
LisätiedotSuomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08
Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan
LisätiedotTyönhakijoiden arvostukset ja ratkaiseeko kulttuuri työnhaussa. Ammattilaisten työnhakututkimus JUHA VAARA & NIILO MÄKELÄ MPS ENTERPRISES 30.1.
Työnhakijoiden arvostukset ja ratkaiseeko kulttuuri työnhaussa Ammattilaisten työnhakututkimus ESITYS MPS ENTERPRISES JUHA VAARA & NIILO MÄKELÄ 30.1.2019 Työ ja elämä muuttuvat Odotukset työlle: Arvot
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
Lisätiedottäsmällistä johtamista
Tuloskorteilla täsmällistä johtamista Kaarlo Kankkunen Talousjohtaja, Tamro Suomi Microsoft Business Summit 29.9.2009 A Company of PHOENIX group Tamro-konserni Lääkejakelutoimintaa 8 maassa, 20 jakelukeskusta,
LisätiedotUusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän
Uusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän Talent Vectia johtamisjärjestelmäselvitys 13.06.2013 Arto Smolander & Sonja Tanskanen Yritysten näkemys johtamisjärjestelmänsä toimivuudesta Talent
LisätiedotY-sukupolvi työelämässä. Kauppatieteiden tohtori Susanna Kultalahti Tutkijatohtori / Johtamisen laitos, Vaasan yliopisto
Y-sukupolvi työelämässä Kauppatieteiden tohtori Susanna Kultalahti Tutkijatohtori / Johtamisen laitos, Vaasan yliopisto Uusi sukupolvi, uudet kujeet? Ennen Eläkevirat Yksi työnantaja Lojaalisuus, vakaus
LisätiedotMENESTYVÄ JOHTAJA -kyselyraportti
MENESTYVÄ JOHTAJA -kyselyraportti Viestintä suomalaisessa johtajuudessa 12/2016 Ground Communications Menestyvä Johtaja -kysely Menestyvä Johtaja -kyselyn toteuttivat viestintätoimisto Ground Communications
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous
LisätiedotTekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin
Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä
Lisätiedot