Tanskan matkan havaintoja ja oppeja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tanskan matkan havaintoja ja oppeja 6.-7.2.2014"

Transkriptio

1 Tanskan matkan havaintoja ja oppeja Rockwool A/S Hartmanns A/S Abakion A/S LO Kööpenhaminan kauppakorkeakoulu (CBS) Tuomo Alasoini

2 Matkan tarkoitus Tanska on Euroopan johtavia maita pienten yritysten innovatiivisuudessa. Tanskalaisissa yrityksissä myös työntekijöillä on tärkeä rooli uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Tanskalaiset työntekijät arvioivat työtään monessa asiassa positiivisempaan sävyyn kuin oikeastaan missään muussa Euroopan maassa. Tanskalaiset ovat keskimäärin huomattavasti tyytyväisempiä työhönsä kuin suomalaiset. Miksi?

3 Ohjelma Torstai klo Rockwool International A/S (tulenkestävien ja ympäristöystävällisten vuorivillaeristeiden valmistus), isäntä: varatoimitusjohtaja, Group Development, Steen Lindby klo Hartmanns A/S (henkilöstöpalvelut), emäntä: johdon assistentti Nina Cordth, paikalla: toimitusjohtaja Anne-Mette Ravn, projekti- ja kehittämispäällikkkö Brian Herrestrup ja vanhempi konsultti Bjarne Laugesen Perjantai klo Abakion A/S (ICT-konsultointi), HR- ja viestintäjohtaja Maja Bavngaard, varatoimitusjohtaja Sune Lohse ja konsulttijohtaja Morten Hansen klo LO, asiantuntija Pia Mulvad Reksten Klo Kööpenhaminan kauppakorkeakoulu, professori Peer Hull Kristensen

4 Osallistujat Jorma Vartia Annu Tuominen, Normet Merja Fischer, Valoma Juha Antila, SAK Niilo Hakonen, KT Risto Tanskanen, TTK Helinä Nurmenniemi, Centria amk Kristiina Nurmenniemi, Aalto Jenni Nevasalo, Tekes Nuppu Rouhiainen, Tekes Petteri Halme, Tekes Ilpo Ihanamäki, Tekes Ismo Turunen, Tekes Tuomo Alasoini, Tekes

5 Keskeiset teesit

6 Miten Suomi ja Tanska eroavat toisistaan? 1. Johtaminen: Hyvän johtamisen merkitystä organisaation menestystekijänä ei voi korostaa liikaa. Haasteena on piinkovan bisnesosaamisen (=rationaalisen johtamisosaamisen) yhdistäminen johdon vahvaan henkiseen sitoutumiseen, dialogisuuteen ja välittämisen tunteeseen läpi organisaation kaikkien tasojen (=normatiiviseen johtamisosaamiseen). Suomessa johtamiskulttuuri on jäljessä tanskalaista normatiivisessa johtamisessa sekä rationaalisen ja normatiivisen johtamisen yhteen sovittamisessa. 2. Omaehtoinen halu kehittyä: Ihmisten omaehtoinen halu kehittyä on keskeinen sekä organisaatioiden uudistumisen että ihmisten työnilon perusta. Erilaiset kulttuuriset ja institutionaaliset ympäristöt tukevat eri tavalla ihmisten omaehtoista aktiivisuutta. Suomessa yritykset kouluttavat henkilöstöään aktiivisemmin kuin Tanskassa. Tanskassa taas ihmiset etsivät itse aktiivisemmin kuin Suomessa sellaisia työtehtäviä, joissa he katsovat voivansa kehittyä.

7 Miten Suomi ja Tanska eroavat toisistaan? 3. Pk-yritysten tärkeä rooli innovaatiotoimijoina: Innovaatiotoiminta on Tanskassa hajautunutta yrityskentässä laajalle ja maan p&k-yritysten t&kaktiivisuus on maailman huippua. Suomessa pk-yritysten riippuvuus vahvoista kansallisista klustereista ja niiden veturiyrityksistä on ollut suurempaa. Tämä ei ole ollut omiaan motivoimaan suomalaisia pk-yrityksiä kehittämään liiketoimintaosaamista, omia tuotteitaan ja palvelujaan tai myynti- ja markkinointiosaamistaan. 4. Henkilöstön osallistuminen innovaatiotoimintaan: Ihmisten omaehtoinen halu kehittyä ammatillisesti on Tanskassa lisännyt ihmisten kompetenssia osallistua kehittämiseen ja innovointiin sekä yritysten kiinnostusta joustavia ja itseohjautuvia työn organisointitapoja kohtaan. Myös Suomi edustaa Euroopan kärkeä joustavuudessa ja itseohjautuvuudessa. Joustavuus ja itseohjautuvuus on kuitenkin ollut Suomessa vähemmän orgaanista ja enemmän yritysten johdon ylhäältä alas ajamaa.

8 Miten Suomi ja Tanska eroavat toisistaan? 5. Aktiivinen työvoimapolitiikka: Työvoimapolitiikalla on ollut Tanskassa tärkeä merkitys työelämän rakennemuutoksissa niin sen kohteiksi joutuneiden suojaverkkona kuin ponnahduslautana. Anteliaan, mutta lyhytkestoisen työttömyysturvan ja aktiivisen työvoimapolitiikan kautta rakennemuutosten kohteiksi joutuneet ovat tyypillisesti päässeet (ja olleet motivoituneita) palaamaan nopeasti takaisin työelämään. Suomessa työvoimapolitiikka on ollut Tanskaa passiivisempaa ponnahduslautojen rakentamisessa. 6. Ay-liikkeen edunvalvonta: Tanskassa ay-liike on havainnut jo varhain, että perinteisiä jakokysymyksiä painottavan edunvalvonnan rinnalla on perusteltua lisätä osaamista ns. tuotantokysymyksistä. Ammattiosastojen edustajille on kertynyt paljon kompetenssia toimia yritysjohdon strategisesti tärkeinä kumppaneina isoissa muutostilanteissa. Suomessa ay-liikkeen edunvalvonta on painottunut Tanskaa yksipuolisemmin jakokysymyksiin.

9 Miten Suomi ja Tanska eroavat toisistaan? 7. Kansallinen kulttuuri: Monet tanskalaiset kulttuurin piirteet (esim. sosiaalisuus, suvaitsevaisuus, positiivisuus, itsenäisyys, kriittinen ajattelukyky ja henkilökohtainen vastuunotto) ovat hyvin yhteen sovitettavissa modernien hyvän työelämän tai hyvän johtamisen periaatteiden kanssa. Tanskalaiset ovat ylpeitä näistä kulttuurisista piirteistä, joita he itsekin pitävät kansallisina vahvuustekijöinä globaalissa kilpailussa. Tämänkaltaisia piirteitä ei tyypillisesti yhdistetä suomalaiseen kulttuuriin. Suomessa kansallinen kulttuuri nähdään kilpailuvahvuutena vain poikkeuksellisesti.

10 Vierailukohteet

11 Rockwool A/S (1 yritys) Maailman johtava tulenkestävien ja ympäristöystävällisten vuorivillaeristeiden valmistaja. Liikevaihto milj. DKK (2011), josta 82 % vuorivillaeristeistä ja 18 % muista vuorivillatuotteista. Perustettu v Eristetuotanto käynnistyi v Pääkonttori Kööpenhaminassa. Työllistää n henkeä. 26 tuotantolaitosta 17 maassa (Suomessa Hyvinkää).

12 Rockwool A/S (2 innovaatiotoiminnan merkitys) Innovointi on Rockwoolin kaltaiselle yritykselle elinehto nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kasvavat energiatehokkuusvaatimukset luovat suotuisat näkemykset kysynnän kasvulla. Nykyajan yritystä ei pidä kuvata sen tuotteiden, vaan sen kompetenssien kautta. Innovaatiotoiminnan kokonaisuus täytyy ymmärtää laaja-alaisesti. Yksittäisen tuotteen elinkaari voidaan innovaationäkökulmasta nähdä peräkkäisenä sarjana: tuoteinnovaatio markkinainnovaatio prosessiinnovaatio. Jossain vaiheessa täytyy miettiä, missä vaiheessa ketju katkaistaan uusien tuoteinnovaatioiden johdosta. Innovaatiotoiminta käsittää kolme aluetta, joilla on onnistuttava: 1. toiminnallinen tehokkuus (tuo taloudelliset resurssit innovaatiotoiminnalle) 2. strategiaprosessi (auttaa löytämään suunnan kehittämiselle) 3. muutosten toteuttaminen (auttaa sopeutumaan markkinoiden muutoksiin)

13 Rockwool A/S (3 työntekijöiden rooli innovoinnissa) Innovaatiotoiminnassa on olennaista hallita samanaikaisesti kontrollin ja vapauden paradokseja: kuinka löytää toimiva tasapaino johdon kontrollin ja inhimillisen vapauden välille? Myös työntekijöiden arkikokemus voi olla tärkeä ideoiden ja innovaatioiden lähde yritykselle. Hyvä esimerkki tästä on, kuinka yrityksessä keksittiin, että yrityksen eristeratkaisuja voidaan käyttää kylmäeristeenä myös kukkien kasvatusalustoilla. Tästä syntyi uusi bisnesalue. Yrityksellä on asiakkaiden kanssa yksityiskohtaisesti sovittuja must win - projekteja ja aikatauluiltaan joustavampia muita kehittämisprojekteja, joissa työntekijöiden rooli on tärkeä. Työntekijöitä kannustetaan käynnistämään ideoistaan kehittämisprojekteja. Tämä edellyttää idean ja projektiesityksen käsittelyä raadissa. Go-ratkaisu edellyttää myönteistä vastausta kolmeen kysymykseen: Oletko valmis ottamaan täydellisen vastuun asiasta? ( Are you willing to go all the way through? ) Oletko jo saanut muut innostumaan asiasta? ( Have you already persuaded others? ) Onko hanke strategisesti linjassa toimintamme tai DNA:mme kanssa? (Is there strategic fit with what we do or our DNA? )

14 Rockwool A/S (4 innovaatiokulttuurista) Yrityksessä on olemassa tällaisia projekteja varten oma ideoiden rahoitustili, jonka suuruus on 10 % koko t&k-budjetista. Kulttuurimuutos yrityksessä aloitettiin v. 2008, jolloin myös Lindby itse tuli yritykseen. Aiemmin kehittämisprojektien käynnistäminen oli hyvin vaikeaa. Kulttuurimuutos alkoi näkyä 2 vuoden kuluttua, mutta muutosvaihe oli vaikea. Muutosta edisti taloudellinen kriisi ja organisaatiomuutos, jossa (funktionaaliset?) osastorajat poistettiin ja siirryttiin matriisiin. Periaatteena yrityksessä on, että 30 % toiminnasta pitää olla johdon kontrollin ulottumattomissa. Tämä edellyttää, että työntekijöihin pitää voida luottaa ( employees are smart, otherwise you have employed wrong employees ). Rockwoolin yrityskulttuuri heijastaa paljolti tanskalaista kulttuuria, jossa korostuvat mm. voimaantumisen kokemisen tärkeys ja yrityksen menestymisestä henkilökohtaisesti koetun vastuun tunne.

15 Rockwool A/S (5 innovaatioprosessin kulku) Taloudellisia kannustimia ei käytetään ideoiden esiin saamiseen. Kannustus tulee arvostuksen saamisen ja osallisuuden kokemisen kautta. Kehittämisprojektien etenemistä ohjataan sopimuksiin perustuvien selvien tavoitteiden saavuttamisen kautta. Porttikokouksissa (gate meetings) keskustellaan hyvinkin tarkkaan siitä, onko sovitut tuotokset saavutettu ennen kuin on lupa jatkaa. Itse toteutuksessa on toteuttajilla paljon itsenäisyyttä. Onnistumisia juhlistetaan kussakin vaiheessa näyttävästi. Kuvattu kehittämisen tapa koskee tässä vaiheessa vasta Tanskan yksiköitä. Muissa maissa käytännöt ovat vaihtelevia.

16 Hartmanns A/S (1 yritys) Koko Tanskan alueella toimiva henkilöstöasioihin liittyvää konsultointia ym. palveluja harjoittava yhtiö. Palveluihin kuuluvat mm. rekrytoinnit, sijaisuudet, esimiestyön kehittäminen, HR-konsultointi, uudelleensijoittamiset, kriisijohtaminen ja työttömien neuvonta. Liikevaihto 230 milj. DKK. Liikevaihdosta noin puolet henkilöstövuokrauksesta ja vajaa puolet rekrytointipalveluista. Perustettu v Pääkonttori Kööpenhaminassa. Työllistää 230 henkeä. 9 yksikköä Tanskassa. Ollut v Tanskan 3 parhaan yrityksen joukossa Great Place to Work (GPTW) -kilpailussa (koko Euroopassa 26. v. 2012).

17 Hartmanns A/S (2 Work-Joy-projektin käynnistys) Yritys osallistui GPTW-kilpailuun ensimmäistä kertaa v Sijoitus oli 67. Tämä oli shokki yrityksen johdolle. Vain 43 % henkilöstöstä katsoi yrityksen tarjoavan heille ammatillisia kehittymisen mahdollisuuksia työssä. Vain 56 % katsoi yrityksen rohkaisevan henkilöstöään tasapainottamaan työtä ja muuta elämää. Vain 66 % katsoi johdon pitävän kiinni lupauksistaan. Yritys käynnisti musertavien tulosten johdosta toimintansa määrätietoisen kehittämisen sateenvarjokäsitteen Work-Joy alla. Motiivina muutokselle oli näkemys siitä, että henkilöstön tyytyväisyyden ja asiakkaiden tyytyväisyyden välillä on selvä positiivinen yhteys. Asiakastyytyväisyys lisää asiakkaiden lojaalisuutta ja näin yrityksen toiminnan kannattavuutta. Jo v yritys oli asettanut tavoitteekseen nousta v mennessä 10 parhaan yrityksen joukkoon Tanskassa.

18 Hartmanns A/S (3 kriisi lähtölaukauksena) V oli yritykselle vaikea myös taloudellisesti. Yritysjohto pyysi henkilöstöltä palkkojen vapaaehtoista 5 %:n palkanalennusta jokaisen kanssa henkilökohtaisesti käydyllä keskustelulla. Toimitusjohtaja laski itse omaa palkkaansa 30 prosentilla ja omistajat sitoutuivat olemaan ottamatta rahaa yrityksestä 3 vuoteen. 99 % henkilöstöstä suostui ehdotukseen. Koska yrityksen tulos parani myöhemmin samana vuonna, saivat kaikki kuitenkin 10 %:n bonuksen. Tämä yhteinen kriisikokemus lujitti sosiaalista pääomaa. Yritys valitsi kehittämisensä viitekehykseksi GPTW-mallin. Sen perusteella hyvän työpaikan keskeisiksi piirteiksi ryhdyttiin näkemään luottamus kanssaihmisiin (erit. johtoon), ylpeys omasta työstä ja yhteenkuuluvuus omien työtovereiden kanssa. Hyvät suhteet = hyvät tulokset. Yrityksen johdossa nähtiin, että muutoksen pitää alkaa johdosta ja tämä on yritykselle must win battle. Mallia haettiin mm. Microsoftista.

19 Hartmanns A/S (4 dialogiset tilat) Yrityksen uusia käytäntöjä kolmen otsikon alla: 1. Dialogiset tilat Työnilo-tiimi (work-joy team) kokoontuu 4 viikon välein päättämään toimista työnilon edistämiseksi yrityksessä (päätöksenteko tasavertaiselta pohjalta, jäsenyys vaihtuu vuosittain) Pomo piilossa -viikko kerran vuodessa (johto harjoittelijan asemassa viikon ajan) 2 työntekijää osallistuu 3 viikon välein johtoryhmän kokouksiin kertomaan, mitä tekisivät, jos olisivat yrityksen johtajia Ihmemies (wise guy) intranet Esimiehen ja alaisten (2-10) arviointikeskustelut 2 viikon välein: luodaan yhteinen käsitys odotuksista ja tehdään tavoitteet eksplisiittisiksi Toimitusjohtajan blogi

20 Hartmanns A/S (5 projektin sisältöä ja tuloksia) Yrityksen uusia käytäntöjä kolmen otsikon alla: 2. Työntekijöiden sitoutuminen Työntekijät valitsevat vuosittain 2 työniloa edistävää kohdetta (työn ja muun elämän tasapaino valittu 4 kertaa yhdeksi) 3. Toiminta-ajatus ja arvot Joka vuosi pidetään 1 2 päivän arvotyöpaja, jossa pohditaan vain arvoja. Yrityksellä on määritellyt CSR-periaatteet, jotka löytyvät myös netistä Yrityksen saavuttamia tuloksia 3 4 vuoden jälkeen Sairauspoissaolot puolittuneet (nykyisin alle 2 %) Työvoiman vaihtuvuus 1/3 alan keskiarvosta Taloudellinen hyöty 16 milj. DKK Onnellisemmat työntekijät (selvät parannukset kaikilla työnilo-mittareilla)

21 Hartmanns A/S (6 tulevaisuuden haasteita) Yrityksen tavoitteena on nousta alansa suurimmaksi Tanskassa. Tavoitelukuja v. 2015: liikevaihto 437 milj. DKK, henkilöstö , yksiköitä Tanskassa 23 ja yksiköitä ulkomailla 2 3. Tavoitteena on myös tunnettu ja arvostettu yritysbrändi siten, että yritys on tunnettu ja tunnistettu vahvoista arvioistaan. Tavoitteena on olla v työmarkkinoiden Apple. Haasteena on jatkossa, kuinka sovittaa yhteen korkea tuottavuus ja demokraattinen kulttuuri. Nämä vaativat perimmältään erityyppistä johtamista. Myös Hartmannsissa korostettiin tanskalaisen kulttuurin tärkeää merkitystä osana yrityksen arvomaailmaa. Johtamisessa tämä näkyy mm. siten, että johtajan on uskallettava näyttää tunteitaan, mutta hänen on toisaalta uskallettava tehdä päätöksiä rationaalisella tavalla antamatta tunteidensa viedä häntä.

22 Abakion A/S (1 yritys ja sen visio) Yrityksen nimi tulee helmitaulusta (abacus). ICT-konsultointi ja Microsoftin kultainen partneri. Palveluihin kuuluvat Microsoftin talouden- ja toiminnanohjausjärjestelmät (NAV) sekä asiakkuudenhallintajärjestelmät (CRM), toimitusketjun hallinnan järjestelmät (SCM) ja lakiasianpalvelujen järjestelmät. Perustettu v Perustajina 7 partneria, jotka omistavat edelleen 80 %. Loput 20 % omistaa muu henkilöstö v perustetun rahaston kautta. Pääkonttori Kööpenhaminassa. Työllistää 50 henkeä. Tyypillistä työntekijöille korkea koulutustaso. Ollut v joka vuosi Tanskan 5 parhaan yrityksen joukossa Great Place to Work (GPTW) -kilpailussa. Visiona v lähtien: We want to be an organism in which independent competent people with the power to make their own decisions find room for challenge and creativity where it is fun to go to work and where each individual can decide how to achieve his/her goals.

23 Abakion A/S (2 voimaannuttamisen periaate) Voimaannuttamisen periaate on keskeinen osa yrityksen arvomaailmaa. Tämä tarkoittaa kykyä hallita ja ottaa vastuuta omasta elämästään ja työtilanteestaan. Voimaannuttaminen jakautuu johtamisen näkökulmasta ajatukseen itsensä johtamisesta (=johto asettaa työntekijälle vain tavoitteet, ei tapoja päästä tavoitteisiin) ja luottamusperustaisesta johtamisesta (=johto on kiinnostunut vain tehtävän tekemisestä, ei siitä missä se tehdään). Taustalla ajatus tanskalaisesta kulttuurista, jossa olennaista dialogisuus, kokeilemisen halu, kyseenalaistamisen mahdollisuus ja oma-aloitteisuus (proaktiivisuus). Ongelmia tulee siitä, että monien asiakkaiden kulttuuri on hyvin erilainen. Periaatteena konfliktitilanteissa on, että johto puolustaa aina omia konsulttejaan.

24 Abakion A/S (3 johdon ja henkilöstön vuorovaikutus) Konsulttitalon tuotot syntyvät konsulttien laskuttamasta ajasta. Yrityksessä on periaatteena, että konsulttien tulee laskuttaa kuukaudessa vähintään 110 tunnista. Loput noin 50 tuntia voi käyttää innovointiin, uusien asioiden opettelemiseen, kokouksiin ja hallinnollisiin tehtäviin. Yritys tarjoaa työntekijöille viiden viikon vuosiloman lisäksi 10 päivää ylimääräistä vapaata vuodessa. Vain 3 konsulttia on lähtenyt yrityksestä asiakkaiden palvelukseen. Johto kannustaa työntekijöitä kyseenalaistamaan prosesseja ja järjestelmiä jatkuvasti. Yrityksen johdon ja hallinnon strategisena tavoitteena on pitää yllä ilmapiiriä, joka perustuu asioiden jatkuvaan reflektointiin siitä, kuinka voitaisiin eri tavoin kehittää työntekijöiden tyytyväisyyttä ja erilaisia yhteisiä tapahtumia.

25 Abakion A/S (4 kulttuuri vahvuutena ja käytäntöinä) Yrityksessä vallitsee lyhyt sosiaalinen etäisyys johdon ja muun henkilöstön kesken. Myös kaikki johdon edustajat työskentelevät itse konsultteina ja samoissa avoimissa toimistotiloissa muun henkilöstön kanssa. He myös tiskaavat välillä astioita. Myös tasa-arvo ja tähän liittyvät vaatimattomuus ja toisten kunnioittaminen ovat osa tanskalaista kulttuuria. Kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus työskennellä kotona milloin sitä haluavat. Myös työajat ovat itse valittavissa sovittujen aikataulujen ja turmarajojen sisällä. Käskytysjohtaminen ei ole sallittua. Johdon tehtävänä on toimia sparraajina, valmentajina ja turvaverkkona. Johtamisen keinoina ovat motivointi ja perusteleminen. Työn ja muun elämän välistä tasapainoa edistetään johtamisella voimakkaasti. Myös perheenjäsenet kutsutaan sosiaalisiin tapahtumiin. Rakkauskonsultti Maja tukee ihmisiä vaikeuksissa.

26 Abakion A/S (5 vahvuustekijöitä) Yritys rekrytoi huolellisesti vain sellaisia ihmisiä, joilla on oikeanlainen, yrityksen kulttuuriin sopiva profiili. Läheiset suhteen Microsoftin kanssa auttavat kokeilemaan myös oman toiminnan kehittämisessä uusinta IC-teknologiaa. Työntekijöille annetaan halutessaan mahdollisuuksia keskittyä siihen ja kehittyä siinä, missä ovat hyviä. Tavoitteena on samalla kuitenkin, että kaikilla olisi siinä määrin laajaa osaamista, että kykenisivät vastaamaan laajoista kokonaisuuksista asiakkaiden suuntaan. Osa-aikatyöhön yritys suhtautuu myönteisesti. Yrityksestä löytyy lasten leikkihuone, johon henkilöstö voi tilanteen niin vaatiessa tuoda omat lapsensa työpäivän ajaksi.

27 LO Tanskan työntekijäliittojen keskusjärjestö (1 taustaa) (Jenni Nevasalo) Tanskan suurin palkansaajakeskusjärjestö. Perustettu v Edustaa 17 jäsenliittoa, joissa jäseniä yhteensä noin 1,1 miljoonaa. Jäsenistöstä julkisen sektorin ja yksityisen sektorin työntekijöitä. Jäsenistöstä valtaosa ensimmäisen tai toisen asteen koulutuksen saaneita työntekijöitä. Tekee laajaa yhteistyötä työnantajajärjestöjen ja poliittisten vaikuttajien kanssa.

28 LO (2 se on hyväksi liiketoiminnalle ) (Jenni Nevasalo) Tanskan joustoturvamalli flexicurity: Korkea vaihtuvuus työpaikoilla (30%) <--> Antelias tukiohjelma työttömyystilanteessa Aktiiviset työmarkkinat ja koulutuspolitiikka Työntekijälähtöisen innovoinnin vahva puolestapuhuja. Innovointi nähdään kaikkien työntekijöiden, ei vain pienen innovointiin erikoistuneen joukon, kontribuutiona. Tanskalaistyöntekijöiden vaihtuvuus on korkea, vuositasolla noin 30%. Ilmiö nähdään LO:ssa positiivisena, sillä vaihtuvuus luo toimintakulttuuria, jossa työntekijät ovat hyvin laajasti verkottuneita työpaikkojen ja työntekijöiden osaaminen uudistuu jatkuvasti Toimintaympäristön muutokset nähdään liiketoiminnan uudistumismahdollisuuksina.

29 LO (3 Tuotantotyö ja automaatio) (Jenni Nevasalo) Tuotantotyötä siirtynyt halvempien palkka- ja tuotantokustannusten maihin myös Tanskassa. Automaation myötä on näkyvissä myös jonkin verran tuotannon siirtymisiä takaisin Tanskaan. Työllisyysvaikutus näissä yrityksissä automaation myötä on kuitenkin hyvin pieni. LO:ssa kehitys nähtiin positiivisena, sillä perinteisen tuotantotyön siirtyminen pakottaa yrityksiä uudistumaan ja työntekijöitä uudistamaan osaamistaan. Tuotannon automatisoinnin myötä Tanskaan palaavat yritykset nähdään myös positiivisina liiketoimintaa uudistavina toimijoina alhaisesta työllisyysvaikutuksestaan huolimatta.

30 Kööpenhaminan kauppakorkeakoulu (CBS) (1 taustaa) Yksi Tanskan kahdeksasta yliopistosta, jotka tarjoavat liiketaloustieteellistä opetusta. Pohjoismaiden suurin kauppakorkeakoulu ja yksi Euroopan suurimmista. Perustettu v Opiskelijoita , joista noin 3000 Tanskan ulkopuolelta. Henkilöstöä lähes 2000, joista 70 % opetus- tai tutkimustehtävissä.

31 CBS (2 Kristensenin kirjoituksia) Professori Peer Hull Kristensenin eräitä kirjoituksia: Kristensen, P.H. & Lilja, K. (toim.) (2011) Nordic Capitalisms and Globalization: New Forms of Economic Organization and Welfare Institutions. Oxford: Oxford University Press. Kristensen, P.H. & Morgan, G. (2012) From Institutional Change to Experimentalist Institutions. Industrial Relations 51 (S1), Kristensen, P.H. & Lotz, M. (2011) Taking Teams Seriously in the Co-Creation of Firms and Economic Agency. Organization Studies 32 (11), Lotz, M. & Kristensen, P.H. (2012) Moving Organizations towards Employee-Driven Innovation (EDI) in Work Practices and on a Global Scale: Possibilities and Challenges. Teoksessa Høyrup, S., Bonnafous-Boucher, M., Hasse, C., Lotz, M. & Møller, K. (toim.) Employee-Driven Innovation: A New Approach. Houndmills: Palgrave Macmillan,

32 CBS (3 kriisi Tanskan uudistusten taustalla) Tanska on nykyään mielenkiintoinen yhdistelmä perinteistä pohjoismaista hyvinvointivaltiota (korkea sosiaaliturva ja ammatillinen järjestäytyminen) sekä joustavia työmarkkinoita, suurta työvoiman liikkuvuutta ja nopeaa yritysten uusiutumisastetta. Tanskan elinkeino- ja työelämän modernisoituminen alkoi luvun syvän taloudellisen kriisin jälkeen. Kriisin taustasyinä olivat hyvinvointivaltion liiallinen paisuminen ja työmarkkinainstituutioiden jäykkyys, joka nosti palkkatason kilpailukyvyttömälle tasolle. Tanskan selviytymistä 1980-luvun kriisistä ovat Kristensenin ja Morganin mukaan auttaneet erityisesti kolme tekijää, jotka liittyvää kouluttautumiseen, työmarkkinajärjestelmän uudistumiseen ja työvoimapolitiikan aktivoitumiseen.

33 CBS (4 osaaminen, osaaminen, osaaminen) Tanskassa ammattitaitoiset työntekijät ja heidän järjestönsä ovat kautta historian arvostaneet suuresti ammatillista koulutusta. Teknologinen kehitys ja siihen liittynyt koulutus on Tanskassa viime vuosikymmeninä työntänyt alhaalta päin ihmisiä yhä vaativampiin tehtäviin: ammattitaidottomista työntekijöistä ammattitaitoisiin ja ammattitaitoisista työntekijöistä esimies- ja johtotehtäviin tai yrittäjiksi. Ammattitaitoiset työntekijät eivät ole Tanskassa kuitenkaan käyttäneet kouluttautumista strategiana sulkea muita ryhmiä joistain työtehtävistä. Yritykset ovat joutuneet kilpailemaan työvoimasta ei niinkään palkoilla tai työsuhteiden pysyvyydellä vaan työtehtävien tarjoamilla ammatillisilla kehittymismahdollisuuksilla ja kouluttautumismahdollisuuksilla.

34 CBS (5 kohonneen osaamisen seurauksista ja ay-liikkeen roolista) On helppo ymmärtää, että tällainen paine on tukenut yrityksiä korkeamman jalostusasteen tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä, edistänyt uudenlaisten itseohjautuvien ja joustavien työn organisointitapojen leviämistä ja tätä kautta vahvistanut tavallistenkin työntekijöiden roolia kehittämisessä ja innovoinnissa. Ay-liike on ollut aktiivinen sellaisessa edunvalvonnassa, joka on koskenut uusien teknologioiden käyttöönottoa ja uusia tapoja organisoida työtä (mm. yrityskohtaiset teknologiasopimukset). Koska nämä ovat asioita, joista ei voi mielekkäällä tavalla sopia kuin yritys- tai työpaikkatasolla, on se myös siirtänyt sopimustoiminnan painopistettä alaspäin. Tätä kautta paikallisten ammattiosastojen edustajat ovat yhtäältä myötävaikuttaneet yritystensä uudistumisstrategioihin ja toisaalta tulleet myös vahvasti sidotuiksi näihin.

35 CBS (6 aktiivisen työvoimapolitiikan merkitys) Aktiivisesta työvoimapolitiikasta on tullut 1990-luvulta alkaen väline, joka on vahvistanut sellaisia suojaverkkoja, jotka edistävät teollista rakennemuutosta. Työvoimapolitiikka on perustunut työntekijän yksilöllisen tilanteen huomioimiseen. Ay-liike ja yritykset ovat integroituneet tiukasti politiikan toteutukseen. Anteliaan, mutta lyhytkestoisen työttömyysturvan ja aktiivisen työvoimapolitiikan kautta rakennemuutoksien uhreiksi joutuneet ovat tyypillisesti päässeet (ja olleet motivoituneita) palaamaan nopeasti takaisin työelämään. Tanskan liiketoimintajärjestelmä on muuttunut radikaalisti perustaltaan. Se hyödyntää instituutioita uudella tavalla, ja hyvinvointivaltiosta on tullut markkinatalouden puutteiden kompensaatioautomaatin sijasta toimivan markkinatalouden mahdollistaja. (Kristensen & Morgan 2012)

36 Empiiristä vertailutietoa ECS = European Company Survey EWCS = European Working Conditions Survey

37 Uusia tai merkittävästi paranneltuja tuotantoprosesseja v alun jälkeen käyttöön ottaneet yritykset (%) ECS 2013

38 Organisaatiomuutoksia v alun jälkeen toteuttaneet yritykset (%) ECS 2013

39 Uusia tai merkittävästi paranneltuja tuotteita v alun jälkeen kehittäneet yritykset (%) ECS 2013

40 Uusia tai merkittävästi paranneltuja markkinointimenetelmiä v alun jälkeen käyttöön ottaneet yritykset (%) ECS 2013

41 Yritykset jaoteltuna sen mukaan, kuinka suuri osa tekee yhteistyötä tuotteiden tai palvelujen tuotannossa ja kuinka suuri osa on ulkoistanut tuotantoa (%) ECS 2013

42 Yritykset jaoteltuna sen mukaan, kuinka ne osallistavat henkilöstöä eri keinoin vaikuttamaan tapoihin, joilla työtä organisoidaan (%) ECS 2013

43 Tiimityötä soveltavat yritykset (%) ECS 2013

44 Vaikutusmahdollisuudet työpaikalla (%, kyllä ) EWCS 2010

45 Kuinka tyytyväinen on työoloihin omassa päätoimessaan? (% erittäin tyytyväinen ) EWCS

46 Kuinka tyytyväinen on työoloihin omassa päätoimessaan? ammattiryhmän mukaan (% erittäin tyytyväinen ) EWCS 2010

47 Olen hyvin palkattu omassa työssäni (% samaa mieltä ) EWCS

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3.

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3. Euroopan yritystutkimus (ECS) 13 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM.3.14 ECS 13: mikä ja miten? ECS 13 on Eurofoundin toteuttama haastattelututkimus,

Lisätiedot

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Euroopan paras työelämä 2020

Euroopan paras työelämä 2020 Euroopan paras työelämä 2020 Juhlaseminaari, FINOD ry 4.2.2015 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Taustaa 2 Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän

Lisätiedot

Our Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff

Our Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff Our Purpose Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff SANOFI LYHYESTI Toimintaa 100 maassa Suomessa noin 90 työntekijää Yli 110 000 työntekijää MISTÄ LÄHDIMME LIIKKEELLE JA MIKSI? Engagement

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Askel-hanke 09.04.2014 Business-ajattelu ja asiakkaan liiketoimintahaasteiden ymmärtäminen Ilkka Wäck, Faros Group. Huhtikuu.

Askel-hanke 09.04.2014 Business-ajattelu ja asiakkaan liiketoimintahaasteiden ymmärtäminen Ilkka Wäck, Faros Group. Huhtikuu. Askel-hanke 09.04.2014 Business-ajattelu ja asiakkaan liiketoimintahaasteiden ymmärtäminen Ilkka Wäck, Faros Group Huhtikuu Toukokuu Miten ymmärrän asiakkaan liiketoimintahaasteen Miten ratkaisen asiakkaan

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

HYVÄ TYÖPAIKKA, PAREMPI BISNES. Laatua laivalla -seminaari 23.8.2012 Panu Luukka Great Place to Work Institute Finland

HYVÄ TYÖPAIKKA, PAREMPI BISNES. Laatua laivalla -seminaari 23.8.2012 Panu Luukka Great Place to Work Institute Finland HYVÄ TYÖPAIKKA, PAREMPI BISNES Laatua laivalla -seminaari 23.8.2012 Panu Luukka Great Place to Work Institute Finland Agenda 1. Hyvä työpaikka 2. Miksi rakentaa hyvä työpaikka? 3. Parhaiden työpaikkojen

Lisätiedot

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Tuomo Alasoini tuomo.alasoini(at)tekes.fi Tekesin rooli työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä Suomen innovaatiopolitiikkaa ohjaa nykyään kansalliseen innovaatiostrategiaan

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta?

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Toimitusjohtaja Jussi Aho (DI) 3.10.2014 Rakentamisen heikko tuottavuuskehitys painaa kansantaloutta 500 450 Koko talous Julkinen sektori

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Digitalisaatio ja tuottavuuden uusi ulottuvuus

Digitalisaatio ja tuottavuuden uusi ulottuvuus Digitalisaatio ja tuottavuuden uusi ulottuvuus Visio Määrittely Kilpailutus Valvonta Sulava Ray Byman Käyttöönotto Käyttö ray.byman@sulava.com Puhelin: 040 5920960 www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy

Lisätiedot

Henkilöstön hallittu vaihtuvuus, sen tyylikäs hoito sekä vaikutukset työantajakuvaan.

Henkilöstön hallittu vaihtuvuus, sen tyylikäs hoito sekä vaikutukset työantajakuvaan. Henkilöstön hallittu vaihtuvuus, sen tyylikäs hoito sekä vaikutukset työantajakuvaan. Markku Kaijala, toimitusjohtaja, Pro-Source Oy Kuntaliitto 08.09.2015-09.09.2015 2 Toiminta Pro-Source Oy on vuonna

Lisätiedot

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Case Sininen Meteoriitti Oy Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Technopolis Business Breakfast 12.4.2013 Jarmo Kuusinen Yksikön johtaja Sininen Meteoriitti Oy Verkkopalveluiden ja tietotyön

Lisätiedot

Kiitos, kultakello, raha, vai lisää töitä? - Tutkittua tietoa palkitsemisesta

Kiitos, kultakello, raha, vai lisää töitä? - Tutkittua tietoa palkitsemisesta Kiitos, kultakello, raha, vai lisää töitä? - Tutkittua tietoa palkitsemisesta Timo Wallenius Toimitusjohtaja Henkilöstörahastopalvelut Oy Tarja Nuutinen Osastopäällikkö Keskuskauppakamari, Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet

Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet Ympäristö ja yrittäjyys -signaalisessio Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet Yritysfuturologi, KTT Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea Lohja 13.3.2013 Sparrausfoorum III Motto: Maailman pelastamisesta

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA. 16.10.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa

PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA. 16.10.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA 1 Päivän kolme kysymystä Miksi, miten, mitä? Mitä? Miten? Mitä? 1. Oravanpyörästä ulkoilemaan 2. Työntekijät ensin 3. Arvoista asenteeseen 4. Kasvun Kasvot Miksi? 2 KASVUN

Lisätiedot

Duunitalkoot. Työnteon mielekkyys pakkasella (Työolobarometriaineistot 1992 2006) Työkyky on aina suhteessa työn vaatimuksiin

Duunitalkoot. Työnteon mielekkyys pakkasella (Työolobarometriaineistot 1992 2006) Työkyky on aina suhteessa työn vaatimuksiin Duunitalkoot Työterveyslaitoksen uusi internetpalvelu - kohti toimivaa ja tuloksellista vuoropuhelua työpaikoilla Tapio Lahti apulaisylilääkäri, projektipäällikkö Työterveyslaitos Työnteon mielekkyys pakkasella

Lisätiedot

täsmällistä johtamista

täsmällistä johtamista Tuloskorteilla täsmällistä johtamista Kaarlo Kankkunen Talousjohtaja, Tamro Suomi Microsoft Business Summit 29.9.2009 A Company of PHOENIX group Tamro-konserni Lääkejakelutoimintaa 8 maassa, 20 jakelukeskusta,

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Projektin ohjausryhmä, onnistumisen luojana strategisille tavoitteille

Projektin ohjausryhmä, onnistumisen luojana strategisille tavoitteille Projektinhallintapäivä 19.8.2015- TTY Tampere Projektin ohjausryhmä, onnistumisen luojana strategisille tavoitteille Jyrki Mäntynen / Management Institute of Finland Projektin ohjausryhmä, onnistumisen

Lisätiedot

Uusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän

Uusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän Uusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän Talent Vectia johtamisjärjestelmäselvitys 13.06.2013 Arto Smolander & Sonja Tanskanen Yritysten näkemys johtamisjärjestelmänsä toimivuudesta Talent

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Yksi kuudesta Tekesin Työelämäinnovaatiot aktivointihankkeessa rahoitetusta julkisen tutkimuksen

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Arvonkasvuohjelma. Knowledge Investor Comset www.comset.fi www.comset.se www.comset.dk

Arvonkasvuohjelma. Knowledge Investor Comset www.comset.fi www.comset.se www.comset.dk Arvonkasvuohjelma Yritysarvo on kattava toiminnan tuloksellisuuden mittari riippumatta omistajatavoitteesta. Yritysarvo heijastaa kaikkien tulevien rahavirtojen summaa. Kasvava yritysarvo = kasvava kassavirta

Lisätiedot

ITSEOHJAUTUVAN ORGANISAATION MUUTOS. Juha Riippi, Vincit Oy

ITSEOHJAUTUVAN ORGANISAATION MUUTOS. Juha Riippi, Vincit Oy ITSEOHJAUTUVAN ORGANISAATION MUUTOS Twitter: @JuhaRiippi Juha Riippi, Vincit Oy Linkedin: fi.linkedin.com/in/juhariippi MINUSTA Töissä Vincitillä vuodesta 2009. Monta eri roolihattua: Koodari Project Lead

Lisätiedot

HYVÄN TYÖPAIKAN ERINOMAINEN HR. Ritva-Liisa Niskanen 9.12.2009

HYVÄN TYÖPAIKAN ERINOMAINEN HR. Ritva-Liisa Niskanen 9.12.2009 HYVÄN TYÖPAIKAN ERINOMAINEN HR Ritva-Liisa Niskanen 9.12.2009 Aiheesta Jokainen yritys haluaa menestyä ihmiset toteuttavat liiketoimintaa. Kilpailun parhaista työntekijöistä voittavat ne, joilla on hyvän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtaminen: Jatkuvan uudistumisen haaste

Tulevaisuuden johtaminen: Jatkuvan uudistumisen haaste Tulevaisuuden johtaminen: Jatkuvan uudistumisen haaste - Toimintaympäristön yhä nopeampi muutos: verkostotalouden viitekehykseen siirtyminen - Hajautunut tieto, osaaminen ja älykkyys - Johtamisen innovaatio:

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tämän päivän työelämätaidot

Tämän päivän työelämätaidot Tämän päivän työelämätaidot Nuorten työelämätaidot ja syrjimätön työelämä 2 Pari sanaa meistä 3 ASIANAJOTOIMISTO BORENIUS OY - TÄYDEN PALVELUN LIIKEJURIDIIKAN TOIMISTO Perustettu 1911 Helsinki, Espoo,

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY 2003 perustettu Tietotekniikan innovatiivinen palveluyritys, joka on erikoistunut it-asiantuntijapalveluihin ja tietojärjestelmäratkaisuihin. Asiakkaina

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus

Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus Fouga IT kasvaa ja kehittyy Kokkola 24.1.2013 Päivän agenda Asialista: Teemu Korpiaho: Vuosi 2012, tulos ja tapahtumat, näkymät vuodelle 2013 (15min) Jyrki Veijola: Laatu

Lisätiedot