Hämeenlinnassa asuvat Suomen tyytyväisimmät ja toimintakykyisimmät ikäihmiset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeenlinnassa asuvat Suomen tyytyväisimmät ja toimintakykyisimmät ikäihmiset"

Transkriptio

1 Liite 5/KH KV HÄMEENLINNAN PALVELUSUUNNITELMA VISIO Hämeenlinnassa asuvat Suomen tyytyväisimmät ja toimintakykyisimmät ikäihmiset Ikäihmisten lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Sisällys PALVELUSUUNNITELMAN TAUSTA IKÄIHMISTEN PALVELUJEN STRATEGISEN OHJAUKSEN SUUNTAVIIVAT HÄMEENLINNASSA ARVIO IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN KEHITYKSESTÄ JA HYVINVOINNIN TILASTA Väestömäärän ja ikärakenteen muutos Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEEN, TUOTTAMISEEN JA SAATAVUUTEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET SUUNNITELMAKAUDELLE SOTE rakenneuudistus sekä talouden näkymät Palvelurakenteen edelleen kehittäminen ja palvelujen turvaaminen Asumisen linjaukset Palveluverkko Ikäihmisille tarjottavat koti- ja asumispalvelut Kotona ja kotiin kuntoutus Omaishoidon tuki Palvelujen järjestämistavat Kotihoito Ympärivuorokautinen hoiva Tukipalvelut Avoin ja kuntouttava päivätoiminta Asiakasohjauksen kehittäminen Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen STRATEGISET PAINOPISTEET JA TOIMEENPANOSUUNNITELMA Elin- ja asuinympäristön kehittäminen Palvelujen oikea-aikainen kohdentuminen Ikääntyneiden toimintakyvyn edistäminen ja ylläpito Palvelurakenteen edelleen kehittäminen ja palvelujen turvaaminen Kotihoito ja muut kotiin tuotetut kotona asumista tukevat palvelut Ympärivuorokautinen hoiva ja hoito Kuntoutus ja geriatriset palvelut INVESTOINNIT VIRANOMAISTOIMINTA JA VALVONTA YHTEISTYÖ SUUNNITELMAN TOTEUTUKSESTA AVAINKUMPPANEIDEN KANSSA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI seurattavat indikaattorit

3 PALVELUSUUNNITELMAN TAUSTA Heinäkuussa 2013 voimaan tulleen lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, nk. vanhuspalvelulain, mukaan kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelmassa on painotettava kotona asumista ja kuntouttavia toimenpiteitä. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi on osa kaupunkistrategiaa ja kaupungin muuta strategista johtamista. Mahdollisesti muissa kaupungin eri strategisissa asiakirjoissa olevat ikäihmisten arkeen ja palveluihin liittyvät tavoitteet (hyvinvointi ja terveys, asuminen, ympäristö, lähipalvelut) tulee sovittaa tässä asiakirjassa yhteen ja ottaa huomioon palvelusuunnitelman toteuttamisessa. Palvelusuunnitelma on otettava huomioon myös valmisteltaessa kaupungin talousarviota. Suunnitelman hyväksyy kaupunginvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Vuosittain tarkistettavat osiot ovat vuotuinen palvelutilausbudjetti (KV) ja vuotuinen palvelusopimus (ltk). Vanhuspalvelulain (5 ) mukaan palvelusuunnitelmassa on: 1) arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä; 2) määriteltävä tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi; 3) määriteltävä toimenpiteet, joilla kunta vastaa tavoitteiden toteutumisesta, sekä arvioitava voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi; 4) määriteltävä kunnan eri toimialojen vastuut toimenpiteiden toteuttamisessa; sekä 5) määriteltävä, miten kunta toteuttaa yhteistyötä eri tahojen kanssa (kohdassa 4 määritellyt tahot) Hämeenlinnan kaupungissa on kuntaliitoksen jälkeen panostettu systemaattisesti ikäihmisten palvelujen sisältöjen kehittämiseen, palvelurakenteen muuttamiseen pois laitospainotteisuudesta sekä ikääntyvien oman osallisuuden vahvistamiseen. Suunnitelmakauden keskeiset tavoitteet liittyvät palvelurakenteen edelleen keventämiseen ja uudenlaisten asumispalvelujen luomiseen, keskitetyn palveluohjauksen kehittämiseen, kotiin annettavien palvelujen monipuolistamiseen, omaishoitajuuden vahvistamiseen sekä kuntouttavan työn ja toiminnan roolin vahvistamiseen kotona asumisen tukemisessa. Ikääntyville tarvittavien palvelujen toteuttamistavassa ja niiden vaikuttavuudessa asiakkaan toimintakyyn on keskeisessä roolissa palveluja tuottavien tahojen henkilöstön osaaminen ja riittävyys sekä toiminnan johtaminen ja jatkuva kehittäminen. Eräs keskeisimpiä kysymyksiä tulevalla palvelusuunnitelmakaudella tulee olemaan sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen turvaaminen. Nykyisen hallituksen kaavailuissa ikäihmisten laitoshoidon purkamiseen liittyy isoja säästöodotuksia. On realistista ennakoida, että tulevalla palvelusuunnitelmakaudella kansallisella tasolla sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sen sisällä ikäihmisten palveluiden - rahoitus tulee joko supistumaan tai se lisään3

4 tyy parhaissakin skenaarioissa vain erittäin vähän. Valtionosuusuudistus tulee omalta osaltaan entisestään vaikeuttamaan Hämeenlinnassa lakisääteisten palveluiden rahoitusta. Ikäihmisten palveluihin todennäköisesti kohdentuva matala rahoitustaso tulee edellyttämään voimakasta kotiin annettavien palveluiden kehittämistä koko palvelusuunnitelmakauden samanaikaisesti palveluiden painopisteen edelleen siirtyessä ympärivuorokautisesta hoivasta asiakkaiden omiin koteihin. Ikäihmisten palveluissa ikääntymisestä johtuva palvelujen kysynnän kasvun on arvioitu aiheuttavan yli yhden prosentin vuotuisen lisäpaineen ikäihmisten palveluiden rahoitukselle pitkälle tulevaisuuteen. Hämeenlinnassa jo aloitetun palvelurakenneuudistuksen jatkaminen on välttämätön edellytys, jotta kiihtyvästi kasvavaan ikääntymiseen kyetään vastaamaan perustaltaan terveellä palvelurakenteella ja valikoimalla. Palvelusuunnitelman laadinnassa on käytetty hyväksi ikäihmisten lautakunnan IKLA:n, vanhusneuvoston ja vaikuttajaraadin työpajojen kautta saatua tietoa ja määritelty asetettujen tavoitteiden painotuksia. Samoin ikäihmisten omaa osallisuutta on saatu mukaan työpajojen kautta. Kaupunkiorganisaatiossa on kerätty eri tilaajatiimien asiantuntemusta sekä ideointia yhteisten tavoitteiden ja toimenpiteiden osalta, hyödynnetty ikäihmisten kehittämishankkeiden tuloksia ja tuotoksia, asiakaskyselyn 2013 tuloksia sekä asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksia. Palvelutuotannon näkemyksiä on saatu palvelutuotannon johtotiimin kautta sekä kartoitettu osana palvelusopimusneuvotteluja. Palvelusuunnitelma on ollut kommentoitavana myös sähköisessä ota kantaa -portaalissa https://www.otakantaa.fi/fi syksyllä Suunnitelma tallennetaan uudelleen portaaliin yhteiseen keskusteluun keväällä Palvelusuunnitelman koordinoinnista ja kirjoittamisesta ovat vastanneet tilaajapäällikkö Leena Harjula ja asiakasohjausyksikön vs. päällikkö Vuokko Lehtimäki. 4

5 1. IKÄIHMISTEN PALVELUJEN STRATEGISEN OHJAUKSEN SUUNTAVIIVAT HÄMEENLINNASSA Ikäihmisten palvelujen valtakunnallinen ohjaus - vanhuspalvelulaki, uusi laatusuositus, kansallinen Kaste-ohjelma ja sen ikäihmisten palvelujen osaohjelma, kansallinen muistiohjelma sekä valmistelussa oleva kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma vaikuttaa vahvasti kaupungin toiminnan suuntaviivoihin (ks. tarkemmin liite 1). Edellisen lisäksi Hämeenlinnan kaupungin omissa strategisissa asiakirjoissa Hämeenlinnan kaupunkistrategia , Tuottavuusohjelma, Hämeenlinnan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategia sekä Hämeenlinnan palvelu- ja hankintaohjelma , on määritelty ikäihmisten palvelujen sisältöihin, saatavuuteen, järjestämiseen ja kehittämiseen liittyviä keskeisiä asioita, jotka on otettu huomioon tässä yhteisessä asiakirjassa. Kaupunki valmistelee myös erillistä asumisohjelmaa, johon sisältyy ikääntyvien asumistarpeet sekä hyvinvointikeskusten tarjoamat asumismahdollisuudet. Ikäihmisten palvelujen lautakunta IKLA ( ) määritteli hämeenlinnalaisten ikäihmisten arkea ja palveluja ohjaavan vision ja arvot: VISIO Hämeenlinnassa asuvat Suomen tyytyväisimmät ja toimintakykyisimmät ikäihmiset Arvot lautakunta nosti Hämeenlinnan kaupunkistrategiasta: Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys - Mahdollistamme hyvän arjen ja kehityksen kaikille tasapuolisesti Kannustamme asukkaita monipuoliseen yhteistoimintaan ja vastuuseen lähipiiristään Asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys - Asukkaat osallistuvat kaupungin ja palvelujen kehittämiseen Palvelemme ammattitaitoisesti ja ystävällisesti Luovuus ja rohkeus - Tuemme kuntalaisten aloitteellisuutta ja kehitämme toimintaamme rohkeasti Haemme ennakkoluulottomasti kekseliäitä ja raikkaita ratkaisuja Kestävä elämäntapa - Rakennamme kaupunkia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisesti Huolehdimme rakennetusta ympäristöstä ja säilytämme puhtaan luonnon myös tuleville sukupolville 2. ARVIO IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN KEHITYKSESTÄ JA HYVINVOINNIN TILASTA Vanhuspalvelulain mukaan ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen (65 vuotta täyttäneet henkilöt) oikeuttavassa iässä olevaa väestöä, ja iäkkäällä henkilöllä sellaista iäkästä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on merkittävästi heikentynyt ikääntymisen myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien vuoksi tai ikääntymiseen liittyvän rappeutumisen johdosta. Eri tilastoissa ja indikaattoriseurannoissa tarkastellaan pääasiassa 75 vuotta täyttäneiden määrää ja heille suunnattujen palveluiden rakennetta. Tutkimuksissa on todettu, että palvelutarpeet lisääntyvät eniten 85 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä, joten erityisesti ikääntyneimpien asukkaiden määrän kasvu sekä heidän toimintakyky vaikuttavat palvelujen tarpeeseen. Ennalta ehkäisevien palvelujen vaikuttavuuden näkökulmasta on merkittävää se, miten erityisesti vuotiaat saadaan kiinnostumaan ja ottamaan vastuuta omista elämäntavoista sekä sitä kautta toimintakyvyn säilymisestä sen jälkeen, kun esim. säännöllinen työterveyshuolto on päättynyt. Myös perheillä ja muilla yhteisöillä on vahva rooli ikääntyvien toimintakyvyn säilymisessä. 5

6 2.1. Väestömäärän ja ikärakenteen muutos Ikääntynyt väestö (lkm) ikäryhmittäin ja ennuste 2020, 2030 (Tilastokeskus, ennuste 9/2012) e e yli 100 Hämeenlinnassa tapahtuu näkyvä muutos ikääntymisessä vuodesta 2020 eteenpäin. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kaikissa ikäluokissa yli 70 vuotiaista ylöspäin lukumäärän muutos on huomattava. Tämä muutos yhdessä palvelurakennemuutostavoitteiden kanssa edellyttää vahvaa panostusta kotiin vietäviin palveluihin sekä monipuolisten asumispalveluiden kehittämiseen keskusta-asumisessa ja kunnanosakeskuksissa. Myös hyvinvointia ja terveyttä edistäviltä palveluilta odotetaan uusia sisältöjä ja yhteistyön muotoja eri toimijoiden kesken. Kaikkein iäkkäimpien asukkaiden (yli 90 -vuotiaat) määrä kasvaa myös ennustevuosiin 2020 ja 2030 mennessä, mikä luo lisää haasteita erilaisille ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon palveluille. Yli 75 vuotiaiden lukumäärän kasvu nykytilanteesta vuoteen 2020 olisi ennusteen mukaan noin 22 %. Ikäryhmä e2020 e yli Yhteensä Lähde: Tilastokeskus Hämeenlinnan kaupunki on laatimassa omaa uutta väestöennustetta kevään 2014 aikana. Ennusteen valmistuttua lukuja tarkennetaan myös alueittain. 6

7 2.2. Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila Suurin osa iäkkäistä ihmisistä (yli 75 -vuotiaista) ei tarvitse eikä käytä kaupungin säännöllisiä palveluita. Säännöllisten palveluiden piirissä on vajaa 25 % yli 75 -vuotiaista, ja heidän keski-ikänsä on noin 82 vuotta. Ikääntyneet palveluntarvitsijoina ovat yhä heterogeenisempi ryhmä; toimintakyky määrittelee palveluntarvetta enemmän kuin kronologinen ikä. Tulevina vuosina ikäihmisten palveluntarve siirtynee toimintakyvyn paranemisen myötä myöhempään ikään, ja ympärivuorokautisten palvelujen tarpeen kesto ajallisesti lyhenee. Avun tarvetta merkittävästi lisäävät ja toimintakykyä alentavat sairausryhmät ovat muistisairaudet, aivoverenkiertosairaudet, sydänsairaudet, diabetes sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat. Yksinäisyys ja turvattomuus ovat monilla ikäihmisillä syynä asumispalveluihin hakeutumiseen. Hämeenlinnassa asuu noin puolet yli 75-vuotiaista yksin. Ikäryhmiin perustuva laskennallinen arvio muistisairautta sairastavien lukumäärästä Arvio vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavista ikäryhmittäin (% ikäryhmästä) vuonna 2012 sekä ennuste 2020 ja v (4 %) v (10 %) 85 + v (35 %) Yhteensä e e Muistisairauksien määrän kasvu liittyy yhä iäkkäämpien henkilöiden lukumäärän kasvuun. Muistisairauksien osuus kasvaa vanhenevissa ikäryhmissä. Muistisairauksien ilmaantumiseen voidaan vaikuttaa omilla elintavoilla ja toiminnalla. Erityisesti liikunta, ravinto, päihteiden kohtuukäyttö, henkinen vireys vaikuttavat suotuisasti. Tutkimusten mukaan noin 4 % vuotiaista sairastuu vähintään keskivaikeaan muistisairauteen, vuotiaista 10 % ja yli 85 -vuotiasta jopa 35 %. Muistisairaiden henkilöiden palvelukustannuksista suurin osa syntyy ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tarpeista. Noin 80 prosentilla ympärivuorokautisessa hoidossa olevista ihmisistä on eriasteisia muistioireita tai diagnosoitu muistisairaus (valtakunnan tasolla). Hämeenlinnassa on vuosien välisenä aikana pitkäaikaishoivassa olevien dementiadiagnoosin omaavien asiakkaiden osuus laskenut noin 75 %:sta noin 50 %:iin. Niistä säännöllisen kotihoidon asiakkaista, joilla oli geriatrin kontakti vuoden 2013 aikana, on ollut muistisairausdiagnoosi 34 prosentilla. Hämeenlinnan osalta on seuraavassa diagrammikuvassa kuvattuna vuosina muistisairausdiagnoosin saaneiden syntymävuodet. Kuviosta näkyy selkeästi, että suurin osa (% osuuksia) diagnoosin saaneista on ollut hyvin ikääntyneitä. 7

8 Kaikki tehdyt dementiadiagnoosit syntymävuoden mukaan, lähde: HML Effica Muistisairaiden asiakkaiden lukumäärän laskennalliseen kasvuun vuoteen 2020 mennessä (22 %) tulee varautua suunnitelmakaudella kotihoidossa, kuntoutuksessa sekä asumispalveluissa. Muistisairauksien riskiä voidaan vähentää ennalta ehkäisevien toimien avulla. Diagnoosin jälkeen voidaan mm. asianmukaisella lääkityksellä hidastaa oireiden etenemistä, ylläpitää sairastuneen ihmisen toimintakykyä ja siten parantaa sairastuneen ihmisen ja hänen läheistensä elämänlaatua. Muistisairaiden asiakkaiden ja heidän perheidensä palvelutarpeisiin vastaaminen on yksi keskeisimmistä haasteista kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Varhainen diagnosointi perustuu siihen, että kaikilla terveyden- ja sosiaalihuollon tahoilla tunnistetaan ne oireet, jotka aiheuttavat tarpeen arvioida muistia tarkemmin. Muistisairaille kyetään räätälöimään yksilöllisiä palveluratkaisuja myös kotihoidon keinoin ja samalla tukemaan potilaan ja läheisten elämän laatua sekä viivästyttämään ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymistä. Tällä hetkellä merkittävä osa muistisairauksista jää Suomessa diagnosoimatta; noin puolet sairastuneista on vailla diagnoosia ja vain neljännes Alzheimerin tautia sairastavista saa asianmukaista lääkitystä. Aivoterveyden edistämisessä sekä muistisairaiden asiakkaiden ja heidän omaisten tukemisessa keskeiseen rooliin nousee eri avaintoimijoiden yhteistyö ja työnjaot (sosiaalitoimi, terveystoimi, kulttuuri, liikunta, järjestöt). Uudet muistisairausdiagnoosit Hämeenlinnassa vuosittain (lkm) Uusien muistisairausdiagnoosien määrä vuosittain, lähde HML Effica 8

9 Muistipotilaan hoitoketjun eri vaiheet. Käypä hoito -suositus, esimerkkinä Alzheimerin tauti (AT). Lähde:Käypä hoito suositus Tiettyjen sairauksien valossa, diabetesta lukuun ottamatta, Hämeenlinna ei tällä hetkellä näyttäydy muuta maata sairaampana yli 65 vuotiaiden asukkaiden osalta. Tulevaisuuden riskeihin liittyy mm. päihteiden käytöstä johtuvat sairaudet, samoin psyykkisten sairauksien lisääntyminen näkyy myös iäkkäiden henkilöiden arjessa sukupuolesta riipumatta. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja henkilöitä % yli 65 -vuotiaista Psykoosi Diabetes Astma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Yksinasuvat % yli 75 vuotiaista ,5 12,6 8, , ,5 13,8 8,7 24,7 12, ,6 14,6 8,9 24,1 11,6 Koko maa ,8 14,1 8,8 29,8 14, ,3 49,8 48,6 Terveydentilaa ja hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita, Lähde: THL Sotkanet 9

10 3. IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEEN, TUOTTAMISEEN JA SAATAVUUTEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET SUUNNITELMAKAUDELLE Ikäihmisten lautakunta (IKLA) on kokouksessaan vahvistanut ikääntyneen väestön palvelujen järjestämiseen, tuottamiseen ja saatavuuteen liittyvät tavoitteet ja päämäärät, jotka määrittävät myös palvelusuunnitelman keskeiset linjaukset. Tavoitteissa onnistumista seurataan vuosittain. 1. Asiakasohjaus ja kokonaisvaltainen palvelutarpeen selvittäminen toimivat asiakaslähtöisesti. Palveluiden myöntämiskriteerit on määritelty selkeästi ja asiakkaiden näkökulmasta yhdenmukaisesti. Ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä tukevien toimintamallien ja työkalujen kehittäminen sekä käyttöönotto, jatkuva toiminnan arviointi ja edelleen parantaminen ovat palveluiden järjestämisen lähtökohtana. Asiakkaan oma osallisuus on palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa keskiössä. 2. Palvelut toteutetaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla siten, että vastuualueen yleis- ja erityislainsäädännön velvoitteet kyetään täyttämään ja palveluiden saantia säätelevät säädökset (hoitotakuu, sosiaalitakuu) toteutuvat. Valmisteilla olevaa lainsäädäntöä seurataan ja palvelukonseptien kehittämistä suunnataan yhdenmukaiseksi lainsäädännön uudistamisen kanssa. 3. Tarvittavat rakennemuutokset eri palveluissa toteutetaan siten, että palvelut ovat asiakkaan näkökulmasta vaikuttavia ja laadukkaita sekä taloudellisesti kestäviä. Palvelut tuotetaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ja kevyellä palvelurakenteella. Lähi- ja keskitetyt palvelut muodostavat kuntalaisten kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden siten, että usein tarvittavat palvelut järjestetään lähipalveluiksi ja harvoin tarvittavat palvelut keskitetysti. Suunnittelukauden taloudellinen onnistuminen edellyttää palvelurakenteen keventämisestä ympärivuorokautisen hoidon osalta sekä kotiin annettavien palvelujen ja kuntoutuksen monipuolistamista. 4. Palvelujärjestelmän toimintaa ohjataan kokonaisuuden ja palveluketjujen toimivuuden näkökulmasta. Palveluiden ruuhkautuminen ja palveluprosessien pullonkaulat tunnistetaan ja niihin pystytään vaikuttamaan aktiivisesti ja ennakoivasti. Neuvontapalvelujen monipuolinen sisältö, tarjonta ja saatavuus varmistetaan. Palveluiden järjestämisessä ja hankinnassa hyödynnetään eri tuottajien osaaminen ja vahvuudet. Sopimusohjauksessa huomioidaan eri asiakasryhmien tarpeet ja tunnistetaan eri asiakasryhmille soveltuvien palveluprofiilien tarve. 5. Sopimusohjausta ja palvelujen hankintaa kehitetään siten, että keskiössä on palvelujen vaikuttavuuden ja laadun arviointi monipuolisilla mittareilla. Omavalvonnan kehittäminen on keskeinen osa sopimus- ja viranomaisvalvontaa. Kehitetään tuotteistusta, palvelukuvauksia, palvelutasojen määrittelyjä ja kustannusten läpinäkyvyyttä. 6. Palvelut järjestetään siten, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, kuntalaisten ja lähiverkostojen osallisuus hyvinvoinnin tekijöinä lisääntyy. Asiakkaiden valinnanvapautta lisätään palvelusetelijärjestelmän laajentamisella ikäihmisille tarjottaviin palveluihin. 10

11 3.1. SOTE rakenneuudistus sekä talouden näkymät Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysuudistuksessa maan hallitus ja oppositiopuolueet sopivat sotejärjestämislain uusista linjauksista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittaminen jää uuden linjauksen mukaisesti kunnille. Sote-palveluiden rahoitus kootaan kunnilta erikseen myöhemmin tarkemmin määriteltävällä painotetulla (sairastavuus, ikärakenne jne.) kapitaatiomallilla. Lakiin kirjattu rahoitusmalli määrittää kunnan maksuosuuden sotealueelle, joka järjestää kootulla rahoituksella kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut alueen väestölle. Vastuu palveluiden järjestämisestä siirretään uuden linjauksen mukaisesti koko maassa viidelle sote-alueelle perustettaville kuntayhtymille. Mikäli sote-alueet noudattavat maantieteellisesti nykyisiä erityisvastuualueita, on Hämeenlinna osa Väli-Suomen aluetta oheisen (s.12) kartan mukaisesti. Väli-Suomen alueelle perustettavan kuntayhtymän alueella asuu yli 1,1 miljoonaa asukasta ja Väli-Suomen keskuskaupunkien arvion mukaan sote-alueen kunnilta kokoama rahoitus on noin 3,5Mrd euroa. Väli-Suomi muodostuu 67 kunnasta, neljästä maakunnasta, neljästä sairaanhoitopiiristä, joista Pirkanmaalla on yksi maan viidestä yliopistollisesta sairaalasta. Maan hallitus ja oppositio ovat sopineet siitä, että järjestämislaki kirjoitetaan kesäkuuhun 2014 mennessä kuntien lausuttavaksi ennen kuin lakiehdotus menee säädettäväksi syksyllä 2014 alkaville valtiopäiville. Lain olisi tarkoitus astua voimaan 2017 alusta. Hämeenlinnan ikäihmisten lautakunnan toiminta eli lautakunnan järjestämisvastuu sekä lautakunnalle ohjattu rahoitus - siirtyvät kokonaisuudessaan sote-alueelle. Sote-alue sopii tulevassa järjestämislaissa määritellyllä tavalla palveluiden tuottamisesta julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Palveluiden rahoitusmallilla tulee olemaan vaikutusta myös Hämeenlinnan talouteen, mutta tässä vaiheessa on mahdoton ennakoida tuleeko rahoituksen tarve sosiaali- ja terveyspalveluihin Hämeenlinnassa lisääntymään vai vähenemään. Sote-järjestämislain säätämisen ja toimeenpanon kysymykset tulevat olemaan ajankohtaisia kysymyksiä palvelusuunnitelmakaudella. Noin miljoonaa euroa Hämeenlinnan kolmelta järjestämisvastuulliselta lautakunnalta siirtyy Väli-Suomen sote-alueelle. Ikäihmisten lautakunta järjestämisvastuullisena lautakunta lakkaa. Väli-Suomen sote-alueen kuntayhtymän on aloitettava toimintansa jo vuonna 2016, jotta se voisi olla järjestämisvastuussa koko sote-järjestämisvastuusta vuoden 2017 alusta. Tältä osin Hämeenlinnan ikäihmisten lautakunnan on syytä varautua uudelleenorganisointeihin ainakin järjestämisvastuun suhteen mahdollisesti myös ikäihmisten palveluiden tuotantoa järjestellään lähivuosina uudelleen. Muut isot poliittiset kysymykset tulevat oletettavasti liittymään ikäihmisten palveluiden maksusääntelyyn, jonka uudistaminen on jo tämän hallituksen toimenpidelistalla. Myös paine palveluseteleiden käytön laajentamiseen saattaa jatkua. Tässä Hämeenlinnan kokemus palveluiden järjestämisen ja tuottamisen erottamisesta on luonut hyvää kokemuspohjaa erilaisille uudistuksille. Hämeenlinnan kannattaa pyrkiä muuttuvassa toimintaympäristössä myös ikäihmisten palveluissa kokeilukaupungiksi erilaisiin tulevaisuuden uudistuksiin. 11

12 Kuva 1. Sote-alueet, maakunnat ja maakuntien keskuskaupungit, mikäli ne noudattavat nykyisten erityisvastuualueiden rajoja Koko palvelusuunnitelmakaudella on erittäin keskeistä onnistua palveluiden vaikuttavuuden hallinnassa. Vaikuttavuuden lisäämisessä on kaksi näkökulmaa: vaikuttavat palvelut lisäävät koettua terveyttä ja hyvinvointia sekä samalla vähentävät kysyntäpainetta, ja sitä kautta toimivat keinona päästä rahoituksen edellyttämään erittäin matalaan menokehitykseen. 12

13 Sosiaali- ja terveysministeriö valmistautuu vanhuspalvelulain täsmentämiseen. Kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuutta ja laitoshoidon vähentämistä koskevan säännöksen velvoittavuutta tullaan lisäämään. Tämä tavoite otetaan huomioon myös sosiaalihuoltolain, asiakasmaksulain sekä omaishoidon tukea koskevan lain uudistamisessa. Ministeriö korostaa palvelurakenteen muuttamiseksi tarvittavaa poikkihallinnollista yhteistyötä. Muutosta vauhditetaan mm. asumispalvelujen kuntakokeiluissa: huomiota kiinnitetään iäkkäiden ihmisten asumistarpeiden ennakointiin ja uusiin asumisvaihtoehtoihin. Lisäksi kehitetään kotipalveluja tuottavien yritysten toimintaa Palvelurakenteen edelleen kehittäminen ja palvelujen turvaaminen Kaupungin sekä ikäihmisten lautakunnan tavoitteena on ollut jo usean vuoden ajan palvelurakenteen keventäminen, pitkäaikaisesta sairaalahoidosta luopuminen ja laitoshoidon (perinteinen vanhainkotihoiva) korvaaminen hyvillä palveluasumisen ratkaisuilla. Valittua linjaa jatketaan uuden valtakunnallisen laatusuosituksen mukaisen palvelurakenteen saavuttamiseksi vuoteen 2017 mennessä. Palvelurakenteen muutosta tuetaan siirtämällä resursseja ja palveluiden painopistettä kotona asumista tukeviin ja kuntouttaviin palvelumuotoihin sekä vahvistamalla omaishoitoa. Tavoitteena on pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan kokonaismäärän alentaminen. Keskeinen onnistumisen elementti on se, että asiakkaat eivät joudu tarpeettomasti viipymään sairaalanomaisissa hoitopaikoissa odottaen turvallista kotiutumista, jatkohoitopaikkaa tai muun asianmukaisen hoivapaikan saamista. Tähän pyritään vastaamaan kehittämällä uudenlaista kotona ja kotiin -kuntoutuksen polkua. Vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen mukaisesti pitkäaikaisen hoidon ja hoivan toteuttamista linjataan ja edelleen kehitetään niin, että palvelu toteutetaan: ensisijaisesti kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa (kuten omaishoitona, perhehoitona, kotipalveluna/kotisairaanhoitona tai palveluasumisena), laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on muuten perusteltua iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisuuden kannalta sekä turvaten hoitojärjestelyn pysyvyys Palvelujen kohdentamista ja peittävyyttä seurataan ikääntyneiden säännöllisesti käyttämien palvelujen kuten kotihoidon, omaishoidon ja ympärivuorokautisen hoivan osalta. Lisäksi seurataan seuraavien palvelujen kohdentamista ja peittävyyttä: hyvinvointia edistävät palvelut (vanhuspalvelulaki, 12 ), tilapäinen kotihoito, kuntoutumista edistävät palvelut, kuten fysioterapia ja toimintaterapia, kuntoutumista edistävä päivätoiminta, lyhytaikaishoito ja apuvälinepalvelut, perhehoito. 13

14 Palvelurakenneindikaattorien seuranta sekä laatusuosituksen mukainen tavoitekattavuus vuosille 2017 ja 2020 (lähde: kaupungin omat tilastot, THL ) Toteuma sekä laatusuosituksen mukainen tavoite vuoteen 2017 (tavoitekattavuus %) e 2020e Väestö ja väestöennuste Itsenäisesti asuvat (91-92 %) 5635 (87,5 %) 5906 (88 %) 6015 (89,5) 6099 (90,5 %) 6290 (91,7 %) 6460 (91 %) 7490 (92 %) Säännöllinen kotihoito (13-14 %) 650 (10 %) 843 (12,6 %) 746 (11,1 %) 768 *) (11,4 %) 818 *) (11,9 %) 920 (13 %) 1140 (14 %) Omaishoidontuen piirissä (6-7 %) 200 (3,1%) 324 (3,7 %) 269 (4 %) 296 (4,4 %) (6 %) 570 (7 %) Tehostettu palveluasuminen (6-7 %) 290 (4,5 %) 430 (6,5 %) 419 (6,2 %) 411 (6,1 %) 435 *) (6,5 %) 425 (6 %) 570 (7 %) Pitkäaikaishoito vanhainkodit, terveyskeskuksen vuodeosasto (2-3 %) 405 (6,3 %) 284 (4,3 %) 284 (4,2 %) 254 (3,8 %) 216 (3,2 %) 215 (3 %) 163 (2 %) *) HML oma seurantaluku, Effica Yllä olevasta koontitaulukosta näkyy, että palvelurakenteen isoista linjauksista ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon osalta muutos laitosmaisesta palvelusta kohti monipuolisempaa ja kodinomaisempaa palveluasumista on onnistunut. Samoin asiakkaiden kokonaismäärä pitkäaikaishoivassa on vähentynyt. Samaan aikaan ei kuitenkaan vielä toistaiseksi ole näkyvissä selvää muutosta kotiin annettavien palvelujen lisääntymisestä ja osuuden kasvusta palvelujen kokonaisuudesta Asumisen linjaukset Ympäristöministeriö on julkaissut Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman vuosille Ikääntyneiden asumisesta on linjauksia myös vanhuspalvelulaissa ja laatusuosituksessa sekä valtakunnallisissa valvontaohjelmissa. Lähtökohtana kaikissa on, että ikääntyneiden tulisi voida asua kotona mahdollisimman pitkään. Uudessa laatusuosituksessa on määritelty tavoite, jonka mukaan % yli 75-vuotiaista asuu kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa. Laitoshoitoa järjestetään vain niissä tapauksissa, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on muuten perusteltua iäkkään henkilön arvokkaan elämän tai turvallisuuden kannalta. Ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan asumisen ympäristöt ovat kohentuneet Hämeenlinnassa merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Yksityiset toimijat ovat rakennuttaneet uusia tehostetun palveluasumisen yksiköitä, jotka 14

15 vastaavat tämän päivän asumisen tarpeisiin ja soveltuvat myös muistisairaille. Uusia yksiköitä on rakennettu vuoden 2009 jälkeen 8 kpl ja niissä on yhteensä 257 asuntoa. Samaan aikaan on lakkautettu vastaava määrä vanhainkoteja, sairaalaosastoja tai muita ympärivuorokautiseen hoivaan soveltumattomia yksiköitä. Tavoitteena on edelleen palvelurakenteen keventämien ja laitoshoidosta luopuminen. Nykyinen ympärivuorokautisten hoivapaikkojen määrän, noin 750, arvioidaan riittävän vuoteen 2020 saakka. Lammille ja Iittalaan rakennetaan uudenlaisella konseptilla ikäihmisten toimintakykyä ylläpitäviä asuinympäristöjä (hyvinvointikeskuksia/palvelualueita), joissa arkipalvelut ovat mahdollisimman lähellä. Näissä ympäristöissä ikäihmiset voivat hoitaa asioitaan ja osallistua erilaisiin toimintoihin vähäisilläkin voimavaroilla. Palvelutarpeen lisääntyessä asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut kotiinsa eikä asukkaan tarvitse muuttaa. Hyvinvointikeskuksen yhteiset tilat ovat kuntalaisten olohuoneita, joissa eri toimijat voivat kokoontua ja järjestää toimintaa. Tavoitteena on osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen. Em. hyvinvointikeskukset ovat tuleva asumisen malli ikääntyville myös muualla Hämeenlinnassa. Konseptia kehitetään ja muokataan aina kunkin asuinalueen ja asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Ikäihmisten palvelurakenteen edelleen keventäminen edellyttää erilaisia esteettömiä asumisen vaihtoehtoja. Tarjolla tulee olla houkuttelevia vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja, omistusasuntoja, osa-omistusasuntoja ja muita asumisen rahoitusvaihtoja, jotka sopivat iäkkäiden ja heidän läheistensä tilanteisiin. Keskeistä on asumisen tarpeiden muutosten ennakoiminen riittävän ajoissa ja näihin tarpeisiin varautuminen. Kunkin henkilön yksilölliset tarpeet ja elämäntilanne vaikuttavat sopivaan ratkaisuun eikä ikä itsessään ole ratkaiseva tekijä. Kaavoituksella ja yhdyskuntasuunnittelulla edistetään ikääntyneiden toimintakykyä ylläpitävien asuinympäristöjen toteutumista sekä eri väestöryhmien ja palvelujen integroitumista. Rakennuskannan ja asuinympäristön esteettömyys on keskeisin tekijä rakennusten soveltumisessa ikääntyneiden käyttöön. Asumisen tukemiseksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä mm. nykyisen asuntokannan korjaaminen mm. hissien rakentaminen ja asunnon muutostöillä tehtävät korjaukset esteettömyyden lisäämiseksi. Nämä edellyttävät panostamista korjausneuvontaan, koulutukseen ja rahoitusvaihtoehtojen neuvontaan (mm. ARA-tuet). Asumisen ennakointi ja asunnon korjaustarpeen arviointi sisällytetään palvelutarpeen selvittämiseen osana asunnon esteettömyyden ja turvallisuuden tarkastelua itsenäisen suoriutumisen näkökulmasta. Hämeenlinnassa merkittävä muutos ikääntyneessä väestössä on vuotiaiden ikä-ryhmään kuuluvien määrän kasvu vuoteen 2020, mikä haastaa suunnittelemaan uudenlaisia asumisratkaisuja mm. keskusta-asumiseen Palveluverkko Ikäihmisille suunnattuja lähipalveluja ovat kotiin annettavat palvelut, kuten palveluohjaukseen liittyvä palvelutarpeen selvittäminen, hyvinvointia edistävät kotikäynnit (riskiryhmille), fysioterapeuttien ja sosiaalityöntekijöiden kotikäynnit, kotihoidon palvelut ja tukipalvelut. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä lähipalveluita, esimerkiksi neuvontapalveluita, liikunta- ja kulttuuripalveluita, kehitetään sisällöllisesti tarvetta vastaaviksi sekä tuottamisen näkökulmasta alueellisesti kattavammiksi ja asiakkaille paremmin saavutettaviksi. Lähipalveluiden tarjonnan onnistuminen edellyttää vahvaa yhteistyötä kaupungin eri toimialojen, kolmannen sektorin sekä yksityisen sektorin kesken. Samoin joudutaan miettimään lähipalvelujen luonnetta, mitä palveluja voidaan järjestää esim. pyörillä liikkuvina. Kunnanosakeskuksissa tarjotaan päivätoimintaa, palvelukeskustoimintaa ja ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista tai vanhainkotihoivaa. Hyvinvointikeskuksista rakennetaan ennakoivien palveluiden sekä monipuolisten asumispalveluiden keskittymiä. Keskitettyinä palveluina ovat terveyskeskuksen sairaalan ja geriatrisen osaamisen palvelut kuntoutusjaksot ja erityisryhmien 15

16 ympärivuorokautinen hoiva sekä puhelinneuvontapalvelut. Keskitetyt palvelut voivat olla yhdessä tai useammassa kunnanosakeskuksessa Ikäihmisille tarjottavat koti- ja asumispalvelut Koti- ja asumispalvelujen kokonaisuus koostuu kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta, gerontologisesta sosiaalityöstä, omaishoidosta, erilaisista tukipalveluista, päivätoiminnoista sekä asumispalveluista. Toiminnan tavoitteena on ikäihmisten kotona selviytyminen mahdollisimman pitkään. Kotihoitoa voi saada tarvittaessa päivittäin, iltaisin, öisin ja myös viikonloppuisin. Kotihoidon kriteerien avulla palveluja kohdennetaan niille henkilöille, jotka alentuneen toimintakykynsä vuoksi tarvitsevat eniten tukea kotona selviytymisessä. Säännöllisen kotihoidon osuus palvelurakenteessa on noin 11 % yli 75 vuotiaista. Säännöllisen kotihoidon piirissä on noin 800 asiakasta kuukausittain. Asiakaskäyntien määrät ja asiakkaan saama ajallinen hoito ovat olleet melko vakioita viime vuodet. Kaupungin palvelu- ja hankintaohjelmassa on määritelty strategisia kotihoitoon liittyviä hankkeita: kotihoidon oikea kohdentaminen, kotihoidon tuottavuuden edelleen kehittäminen sekä geriatrisen kuntoutuksen kuntouttavan työotteen vahvistaminen hoidossa ja hoivassa sekä ikäihmisten ja heidän omaistensa vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Kotihoito hankitaan pääosin kaupungin omalta palvelutuotannolta. Ostopalveluina hankitaan Kaurialan ja Myllymäen kotihoito sekä lisäksi muistihäiriöisten ja sotainvalidien kotihoitoa sekä Hoivia Oy:n ja Kössi-säätiön palvelutaloissa toteutettua kotihoitoa. Tukipalvelut koostuvat ateria-, kuljetus- sekä turvapalveluista. Kotiateriapalvelua myönnetään asiakkaille, jotka eivät alentuneen toimintakyvyn vuoksi kykene valmistamaan aterioita tai riittävän ja monipuolisen ravinnon saaminen uhkaa vaarantua. Vuoden 2012 alusta alkaen kotiin vietävät ateriat toimitettiin kylmäpakattuina koko Hämeenlinnan alueella. Ikäihmisten riittävällä ja oikeanlaisella ravitsemuksella on keskeinen rooli arjessa selviytymisessä (mm. lihaskunta, kaatumisen ehkäisy) sekä useiden sairauksien ennalta ehkäisyssä (mm. muistisairaudet). Kaupunki tukee veteraanien kotona asumista julkisen liikenteen lippujen, ilmaisen pysäköinnin ja uintimahdollisuuden avulla. Veteraanijärjestöt vastaavat valtaosin tuen jakamisesta. Lisäksi kaupungilla on ollut vuodesta 2012 käytettävissä valtion erillisrahoitus veteraanien kotona asumisen tukemiseen. Kotona asumista tukevien palvelujen asiakasmäärät Lyhytaikaishoidon asiakkaat Päivätoiminnan asiakkaat Kuljetuspalveluasiakkaat Omaishoidon tuen asiakkaat Nykytila ja arvio tavoite kattavuudesta ennustevuosina Ikäihmisten päivätoiminta on painottunut kiinteisiin päivätoimintaryhmiin, jotka tukevat ikäihmisen kotona asumista ja omaishoitajien jaksamista. Kiinteää päivätoimintaa on kaupungin omana toimintana Lammilla, Hauholla, Kalvolassa ja Voutilakeskuksessa sekä ostopalveluna Hoivian Olokolossa ja Päivärinteessä. Kaupungin järjestämät avoimet päivätoiminnat on korvattu vuodesta 2012 järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden järjestämällä kumppanuustoiminnalla Rengossa, Voutilakeskuksessa ja Keinusaaressa. Vuoden 2014 aikana luodaan kuntouttavan päivätoiminnan tuote, jolla on yhteys kotona ja kotiin kuntoutukseen. 16

17 Vapaaehtoiskeskus Pysäkki koordinoi vapaaehtoistoimintaa ja sen rahoituksesta vastaa kaupunki yhdessä seurakunnan kanssa. Vapaaehtoistoiminnan koordinointia, järjestöyhteistyötä ja yritysyhteistyötä on vahvistettu yhden palveluohjaajan vakanssilla. Toimintamuotoina on mm. ystävätoiminta, akuuttipalvelu, laitostoiminta, käsityöpiirit, hartaudet, jumppa- ja seurapeliryhmät, ohjelmatoiminta ym. Ystävä- ja ulkoilutoiminnan painopisteenä on kodeissa asuvat ikäihmiset. Tehostettu (ympärivuorokautinen) palveluasuminen on tarkoitettu niille ikäihmisille, jotka eivät enää tehostettujenkaan palvelujen turvin selviydy kotihoidossa. Lautakunta on vahvistanut pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoivaan pääsyn kriteerit kesäkuussa Tehostetun palveluasumisen paikkoja on käytössä 512, joista yli 75 -vuotiaiden käytössä 435 (2013). Palveluseteli on käytössä tehostetun palveluasumisen hankintaan. Vanhainkotiyksikössä toteutettava pitkäaikaishoiva on ympärivuorokautista laitoshoitoa ja hoivaa asiakkaille, jotka eivät alentuneen toimintakykynsä vuoksi kykene enää asumaan omassa kodissaan tai palveluasunnossa kotihoidon ja tukipalvelujen turvin sekä tarvitsevat lääketieteellisistä syistä laitoshoivaa. Vanhainkotiyksiköissä toteutettava lyhytaikaishoito on tilapäistä laitoshoitoa ja hoivaa, jolla voidaan edistää asiakkaiden kotona asumista ja lähiomaisen jaksamista. Tilapäistä laitoshoitoa tarjotaan joko säännöllisesti toteutettavina hoitojaksoina, jotka vuorottelevat kotona asumisen kanssa tai kertaluonteisena akuuttina hoitojaksona. Vanhainkotipaikkoja on 216 (2013). Tarjonta 2013 Tarve 2017 Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti ja muu pitkäaikainen laitoshoito Muistisairaille soveltuvat paikat ympärivuorokautisessa hoidossa ja hoivassa (VK (80 % ympärivuorokautisen hoivan asiakkaista) TK + tehostettu) Arvio asumispalveluiden paikkatarpeesta 3.6. Kotona ja kotiin kuntoutus Ollakseen vaikuttavaa kuntoutuksen on oltava suunnitelmallista, tavoitteellista ja moniammatillisesti arvioitua sekä yleensä kestoltaan rajattua toimintaa. Kuntoutukselle on asetettava tavoitteet, joiden tarkoituksena on auttaa iäkästä selviämään arjen tilanteissa. Ikäihmisen arjen kannalta kuntoutus merkitsee toimintaedellytysten tukemista ja järjestämistä kotiin. Kuntoutuksen kokonaisuuteen kuuluu terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluita. Iäkkään omalla ja läheisten toiminnalla sekä sitoutumisella on kuntoutuksessa keskeinen osuus. Kuntoutus voi olla yksilöllistä tai ryhmäkuntoutusta. Kotona tapahtuva kuntoutus voi olla sisällöltään esim. psykososiaalista toimintaa ja/tai liikuntakykyä ylläpitävää toimintaa. Laitoskuntoutusta voidaan toteuttaa esim. kaupungin ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä, terveyskeskusliikelaitoksen toimesta osastojaksoina sekä Ilveskodissa. Erityisryhmän kuntoutujien joukossa muodostavat muistisairaat. Heille kuntoutusta tulee tarjota sairauden eri vaiheissa, toimintakykyä parantavana, ylläpitävänä tai toimintakyvyn heikkenemistä hidastavana. 17

18 Ikäihmisten palvelurakennetyöryhmä on työstänyt kotona ja kotiin kuntoutuksen polkua. Tavoitteena on, että eri vahvuisella kuntoutuksella tehdään interventioita ikääntyvän toimintakyvyn heiketessä joko kotona tai esim. osastojakson jälkeen mietittäessä turvallisen kotiutuksen mahdollisuutta. Kotona kuntouttava ja arvioiva toiminta on tarkoitus toteuttaa myös aina ennen SAS asumispalveluprosessin alkua. Kuntoutus on tarkoitus toteuttaa ensisijaisti kotona tai kodinomaisessa paikassa. Vahvistettu kuntoutuksen toimintamalli otetaan käyttöön Kotona ja kotiin kuntoutuksen toimintamalli, lähde: Palvelurakennetyöryhmä Omaishoidon tuki Omaishoidon tukea myönnetään palkkiona ja/tai palveluina hoivaa tarvitsevan ikäihmisen kotona tapahtuva hoidon toteuttamiseen. Lautakunta on vahvistanut omaishoidon tuen saamisen kriteerit, ja tukea myönnetään Hämeenlinnassa kaikille kriteerit täyttäville hakijoille. Vuoden 2013 aikana otettiin käyttöön omaishoitajille mahdollisuus palkata sijainen toimeksiantosopimuksella omaishoitajan vapaiden ajaksi kotiin. Vuoden 2014 alusta on omaishoidon tukena myönnettyjä palveluita voinut valita toteutettavaksi palvelusetelillä. Omaishoidon tuen kehittäminen kokonaisuutena on yksi palvelusuunnitelmakauden keskeisistä painopisteistä. Omaishoidon kattavuutta pyritään kasvattamaan nykyistä noin 3-4 prosentista 6 prosenttiin yli 75 vuotiaista vuoteen Nyt (2013) omaishoidettavia on noin 300 ikäihmisten palveluissa. Omaishoidon tuki on iäkkäälle inhimillinen palvelu sekä kaupungille selkeästi edullisempi (noin 60 %) kuin saman hoidon tarjoaminen esimerkiksi säännöllisenä kotihoitona. Omaishoitoa kehitetään erilaisissa piloteissa mm. terveydenhuollon, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa koko suunnitelmakauden. Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma tulee valmistuttuaan toimimaan uuden sopimusomaishoitajalain pohjana (lain tavoiteaikataulu 2016 voimaan). Kehittämisohjelmassa ja laissa tullaan määrittelemään mitä on omaishoito ja sen eri muodot, sopimusomaishoidon järjestämistapa ja rahoitus. Tavoitteena on, että omaishoito olisi aina palvelutarvetta selvitettäessä mukana yhtenä palveluvaihtoehtona. Lisäksi omaishoitajien asemaa parannetaan 18

19 erityisesti heidän terveydentilan ja toimintakyvyn seurannassa, sekä vahvistetaan yhdenvertaista kohtelua omaishoitajien ja omaishoidettavien osalta asuinpaikasta riippumatta. Esillä olleissa toimintamalleissa tulisi kaikille yhtenäiset saannit kriteerit ja palkkioluokat sekä Kelan rooli prosessissa vahvistuisi Palvelujen järjestämistavat Ikäihmisten palveluissa on useita palveluntuottajia miltei kaikissa tarjolla olevissa palveluissa. Keskeiset palvelut on tuotteistettu, ja palvelujen hankinta perustuu sopimuksiin oman palvelutuotannon ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Hankinnoissa korostetaan palvelun vaikuttavuutta ikääntyneen toimintakykyyn ja sitä kautta myös taloudellista tuottavuutta. Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen sopimuksissa on kannustejärjestelmä (bonussanktio-malli), jolla panosten sijaan mitataan lopputuloksen onnistumista ja laatua. Palvelujen laatua ja hintaa verrataan yksityisen ja oman palvelutuotannon välillä. Hankintojen toteutustapaa arvioitaessa otetaan huomioon markkinoiden toimivuus ja kulloinkin tarkoituksenmukainen hankintatapa. Asiakkaiden valinnanvapauden lisäämiseksi otetaan sähköinen palveluseteli käyttöön pienin askelin kotiin annettavissa ikäihmisten palveluissa, ensimmäisenä omaishoidon tuen palvelut (esim. tukipalvelut, kotihoito, arkiapu, kuntoutus). Tukipalvelut (ateriat, turvapalvelut, kuljetuspalvelut) Ostopalvelujen osuus % eri palveluista Päivätoiminta, kuntoutus Kotihoito Nykytila ja suunnitelma eri palvelujen osalta Tehostettu palveluasuminen ja vanhainkotihoiva Kotihoito Kotihoito hankitaan nykyisin pääosin omalta palvelutuotannolta. Kaurialan ja Myllymäen kaupunginosien kotihoito on kilpailutettu ja hankintasopimus on voimassa alkaen vuoden 2015 loppuun asti. Palveluntuottajana aloitti Esperi Care Oy ja sopimus siirtyi liiketoimintakaupan yhteydessä Attendo Oy:lle. Esperi Care Oy:n kotihoidon palvelutaso ei toteutunut sopimuksen mukaisena. Sopimukseen sisältyy bonus-sanktiojärjestelmä, jonka mukaan sopimus voi jatkua 2015 jälkeen, mikäli palveluntuottaja onnistuu hankinnasta sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Suunnitelmakauden aikana vertaillaan ostopalvelujen onnistumista Kaurialan ja Myllymäen alueella talouden ja palvelun vaikuttavuuden näkökulmasta suhteessa omaan palvelutuotantoon. Kotihoidossa otetaan palveluseteli käyttöön suunnitellusti niin, että se ei aiheuta hallitsemattomia kysynnän vaihteluita omaan palvelutuotantoon. Palvelusetelin volyymi kohdentuu lähinnä kasvavaan palvelujen tarpeeseen. Kotihoidon vaikuttavuutta seurataan ja kehitetään systemaattisesti oman sekä ulkoisen palvelutuottajan kanssa. Ympärivuorokautinen hoiva Ympärivuorokautisen hoivan palveluista hankitaan noin puolet yksityisiltä palveluntuottajilta puitesopimuksilla, joissa palveluntuottaja ei sitoudu tuottamaan kaupungille tiettyä määrää palvelua eikä kaupunki ole sitoutunut ostamaan tiettyä paikkamäärää. Tehostetun palveluasumisen yksiköitä on 20, joista neljässä on kaupungin oma 19

20 palvelutuotanto ja 16 on puitesopimusyksikköä. Lisäksi yksittäisiä asiakkaita on sijoitettu maksusitoumuksella tai palvelusetelillä Hämeenlinnan seudun ulkopuolella oleviin yksiköihin. Vanhainkotiyksiköitä on kuusi, joista viisi on kaupungin omia ja yksi ostopalveluyksikkö. Vanhainkotihoivaa tullaan jatkossa korvaamaan muilla asumisen ratkaisuilla. Kalvolaan ja Lammille rakennetaan uudet hyvinvointikeskukset keskeisille paikoille kirkonkyliin, joissa arkipalvelut ovat rollaattorimatkan etäisyydellä ja asukkaat saavat tarvitsemansa hoivapalvelut kotiinsa. Kirkonkylillä ja pitäjissä ympärivuorokautisen hoivan tarve on määrältään niin vähäistä, että yksityiset palveluntuottajien markkinat toimivat huonosti. Vaarana on, että niihin voi syntyä yksityisiä monopoleja. Lähtökohtana onkin, että pitäjien alueella ympärivuorokautisen hoivan tuottaminen perustuu ensisijaisesti kaupungin oman palvelutuotannon varaan. Yksityiset toimijat ovat rakennuttaneet uusia esteettömiä hoivaympäristöjä. Palvelurakenteen määrätietoinen keventäminen on kuitenkin aiheuttanut uudenlaisen tilanteen, jossa hoivapaikoista on ylitarjontaa ja kilpailu on kiristynyt. Pidemmällä aikavälillä tilanne tasaantuu palvelutarpeen kasvun myötä. Tehostetussa palveluasumisessa on palveluseteli käytössä, mutta sen arvoa ei ole nostettu vuoden 2008 jälkeen. Palvelusetelin arvo määritellään suunnitelmakauden aikana siten, että se on todellinen vaihtoehto valita hoitopaikka tuloista riippumatta. Tukipalvelut Tukipalvelut on järjestetty ostopalveluina joko kaupungin omilta yhtiöiltä tai yksityisiltä toimijoilta. Ateria- ja siivouspalvelujen hankinnan suunnittelusta vastaa keskitetysti kaupunginhallitus koko kaupungin osalta. Lautakunta vastaa kotiin vietävien aterioiden, kuljetuspalvelujen ja turvapalveluiden hankinnasta. Kotiin vietävien ateriapalvelujen sopimus päättyy vuoden 2014 lopussa. Kotona asuvien ikäihmisten ravitsemukseen kiinnitetään erityistä huomioita ja pyritään löytämään uusia aterian tuottamisvaihtoehtoja eri puolille kaupunkia. Kuljetuspalvelut hankitaan yksittäisiin sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin Kanta-Hämeen Aluetaksilta. Asiakkailla on mahdollisuus käyttää myös kaupungin alueella liikennöiviä palvelulinjoja sosiaalihuoltolain mukaisiin matkoihin. Kaupungin oman palvelutuotannon päivätoimintakuljetukset kilpailutetaan säännöllisesti. Turvapuhelinpalveluiden osalta tekniikka kehittyy ja uusin hankinta toteutetaan niin, että se mahdollistaa uusien teknisten vaihtoehtojen käyttöönoton. Uusi hankinta toteutetaan vuoden 2014 keväällä. Turvapalvelujen auttajakäyntien hankinta toteutetaan kaupungin omalta palvelutuotannolta kesäkuun 2014 alusta. Avoin ja kuntouttava päivätoiminta Päivätoimintaa on tarjolla kaikissa kunnanosakeskuksissa joko kaupungin omana toimintana, ostopalveluna tai järjestöjen tuottamana kumppanuustoimintana. Avointa päivä- ja kerhotoimintaa on vapaaehtoiskeskus Pysäkillä, kumppanuustoimintana Keinukamarilla, Voutilakeskuksessa ja Rengon Raitaharjussa, joissa kaupunki tarjoaa toimitilat veloituksetta avoimeen päivätoimintaan/toimintatuokioihin. Ostopalveluna hankitaan kuntouttavaa päivätoimintaa Erityisasuntosäätiön Päivänkaaresta, Hoivia Oy:n Olokolosta ja Kuurojen palvelusäätiöltä Sampolasta. Kaupunki jatkaa sotaveteraanien kuntoutuksen tukemista siten, että kaupungin kuntoutuksen määrärahat jaetaan veteraaniyhdistyksille kuntoutuksen järjestämistä varten. Päivätoiminnan kehittämisessä panostetaan tavoitteelliseen ja kuntouttavaan päivätoimintaan. 20

21 3.9. Asiakasohjauksen kehittäminen Hämeenlinnassa on ollut reilut kaksi vuotta keskitetty asiakasohjausmalli ikäihmisten palveluiden osalta. Toiminnan ensimmäisten vuosien arvioinnin perusteella sekä vanhuspalvelulain toimeenpanoon liittyen on määritelty kehittämisen painopisteet. Suunnitelmakaudella kehittämisen kohteina ovat keskitetyn asiakasohjauksen vahvistaminen, laaja-alaisen palvelutarpeen selvittämisen toimintamallin yhtenäistäminen ja sen edellyttämien työkalujen ja kriteeristöjen käyttöönotto, vastuutyöntekijä kokonaisuuden selkiyttäminen (kriteerit kenelle nimetään, eri toimijoiden roolit) sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävän neuvonnan toimintamallin kehittäminen. Vanhuspalvelulaki korostaa neuvontapalveluiden ohella onnistuneen palvelutarpeen selvittämisen merkitystä ja sitä kautta asiakkaalle oikea-aikaisten ja tarpeita vastaavien palvelujen saantia. Vuoden 2014 aikana pilotoidaan asiakasohjauksen VISIOmallia yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön rahoitusta saaneen IKÄPALO hankkeen, palvelutuotannon ja terveyskeskus liikelaitoksen kanssa. VISIOmallin toimeenpanoa jatketaan koko palvelusuunnitelmakauden ajan. Asiakasohjauksen pääprosessit Asiakasohjauksen kaikki pääprosessit ovat kehittämisen alla. Tavoitteena on vahvistaa neuvonnan ja palveluohjauksen toimintakulttuuria, jossa moniammatillisesti vastataan asiakkaan palvelutarpeisiin. Ikäihmisten palvelurakennetyöryhmässä ja IKÄPALO-hankkeen työryhmissä on työstetty asiakasohjauksen VISIO malli, jonka eteenpäin viemiseen kaikki keskeiset toimijat ovat sitoutuneet. Mallin tavoitteena on, että säännöllisten asiakkuuksien alkaminen kulkisi aina asiakasohjausyksikön kautta, ja siten asiakkaille tehtäisi kaikissa tilanteissa vanhuspalvelulain mukainen laaja-alainen palvelutarpeen selvittäminen. Asiakkaaksi tulo voi olla myös ennalta suunnittelematonta tai kotiutustilanne, jolloin asiakkaan tulee saada tarvitsemansa apu heti. Erikseen määriteltyjen määräaikojen jälkeen asiakkaalle tehtäisiin kuitenkin palvelutarpeen laaja-alainen selvittäminen ja hänen 21

22 tarvitsemansa palvelukokonaisuus sovittaisiin siinä vaiheessa, kun on selkeämpi näkemys asiakkaan selviytymisestä ja kuntoutumisesta kotona. Asiakasohjauksen VISIOmalli Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen Hämeenlinna on kehittänyt viime vuosina osallistamismenetelmiä, pyrkinyt kohti käyttäjälähtöistä palvelujen kehittämistä uudistamalla asiakastyytyväisyyskyselyä sekä ottamalla käyttöön asiakasraadit koti- ja asumispalveluissa. Kaikkiaan käytössä on useita erilaisia osallistamisen menetelmiä, joista asiakastyytyväisyyskyselyä käytetään eniten. Asiakasraati on 2013 käyttöön otettu työpajatyyppinen työskentely yhdessä asiakkaiden ja omaisten kanssa. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan vuosittain lomakemuodossa. Kaupungissa on vanhusneuvosto, jonka rooliin liittyy ikäihmisten asioiden edunvalvonta. Ikäihmisten vaikuttajaraati on aloittanut toimintansa 2012, raadilla on osin samansuuntainen rooli kuin vanhusneuvostollakin. Muina palautekanavina toimii kaupungin avoin palautekanava (sähköinen, lomake) sekä esim. asiakasohjausyksikköön tuleva suora palaute asiakkailta ja omaisilta. Ikääntyneen asiakkaan osallisuuden ja äänen kuuluviin saaminen on haasteellista ei-aktiivisten vanhusten kohdalla. Palvelusuunnitelmakaudella keskitytään nykyisten osallistamismenetelmien parempaan hyödyntämiseen ja keskinäisen yhteistyön vahvistamiseen sekä löytämään tapoja, millä esim. eniten palveluita tarvitsevien asiakkaiden tarpeita saataisi selville. Tässä työssä kaupungilla on tukena mm. oppilaitokset sekä kehittämishankkeet. Palveluohjauksen kehittämisessä varmistetaan asiakkaan ja hänen läheistensä oman näkemyksen esille tuominen ja kirjaaminen palvelusuunnitelmaan. 22

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen

Vanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen Vanhuspalvelulaki toimeenpano vuonna 2015 Satu Karppanen Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( vanhuspalvelulaki ) V V V 2 20.4.2015 Etunimi

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon ll asumispalveluilta 12.8.2013 Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen, yleiset periaatteet Kunnan on järjestettävä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.10.2016 97 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2017 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset Vanhusasiaa! -seminaari 4.2.2010 Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Ikääntymisraportti Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Vanhustyön suunnitelma vanhuspalvelulain tulevaisuuden suuntaviivat. Vanhustyön seminaari Vanhustyön johtaja j Johanna Lohtander

Vanhustyön suunnitelma vanhuspalvelulain tulevaisuuden suuntaviivat. Vanhustyön seminaari Vanhustyön johtaja j Johanna Lohtander Vanhustyön suunnitelma vanhuspalvelulain tulevaisuuden suuntaviivat t Vanhustyön seminaari 2-3.9.2014 Vanhustyön johtaja j Johanna Lohtander Laaja alue Rovaniemi 31.12.2012 Väestö 60 877 asukasta pinta-ala

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Vanhusten palvelut Helsinki

Vanhusten palvelut Helsinki Vanhusten palvelut Helsinki Arja Peiponen, VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki Sosiaali ja terveysvirasto Helsinki Väestömäärä n. 600 000 Yli 65 v n. 100 000 Yli 75 v. 42 000 Sosiaali

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot