Hämeenlinnassa asuvat Suomen tyytyväisimmät ja toimintakykyisimmät ikäihmiset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeenlinnassa asuvat Suomen tyytyväisimmät ja toimintakykyisimmät ikäihmiset"

Transkriptio

1 Liite 5/KH KV HÄMEENLINNAN PALVELUSUUNNITELMA VISIO Hämeenlinnassa asuvat Suomen tyytyväisimmät ja toimintakykyisimmät ikäihmiset Ikäihmisten lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Sisällys PALVELUSUUNNITELMAN TAUSTA IKÄIHMISTEN PALVELUJEN STRATEGISEN OHJAUKSEN SUUNTAVIIVAT HÄMEENLINNASSA ARVIO IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN KEHITYKSESTÄ JA HYVINVOINNIN TILASTA Väestömäärän ja ikärakenteen muutos Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEEN, TUOTTAMISEEN JA SAATAVUUTEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET SUUNNITELMAKAUDELLE SOTE rakenneuudistus sekä talouden näkymät Palvelurakenteen edelleen kehittäminen ja palvelujen turvaaminen Asumisen linjaukset Palveluverkko Ikäihmisille tarjottavat koti- ja asumispalvelut Kotona ja kotiin kuntoutus Omaishoidon tuki Palvelujen järjestämistavat Kotihoito Ympärivuorokautinen hoiva Tukipalvelut Avoin ja kuntouttava päivätoiminta Asiakasohjauksen kehittäminen Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen STRATEGISET PAINOPISTEET JA TOIMEENPANOSUUNNITELMA Elin- ja asuinympäristön kehittäminen Palvelujen oikea-aikainen kohdentuminen Ikääntyneiden toimintakyvyn edistäminen ja ylläpito Palvelurakenteen edelleen kehittäminen ja palvelujen turvaaminen Kotihoito ja muut kotiin tuotetut kotona asumista tukevat palvelut Ympärivuorokautinen hoiva ja hoito Kuntoutus ja geriatriset palvelut INVESTOINNIT VIRANOMAISTOIMINTA JA VALVONTA YHTEISTYÖ SUUNNITELMAN TOTEUTUKSESTA AVAINKUMPPANEIDEN KANSSA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI seurattavat indikaattorit

3 PALVELUSUUNNITELMAN TAUSTA Heinäkuussa 2013 voimaan tulleen lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, nk. vanhuspalvelulain, mukaan kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelmassa on painotettava kotona asumista ja kuntouttavia toimenpiteitä. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi on osa kaupunkistrategiaa ja kaupungin muuta strategista johtamista. Mahdollisesti muissa kaupungin eri strategisissa asiakirjoissa olevat ikäihmisten arkeen ja palveluihin liittyvät tavoitteet (hyvinvointi ja terveys, asuminen, ympäristö, lähipalvelut) tulee sovittaa tässä asiakirjassa yhteen ja ottaa huomioon palvelusuunnitelman toteuttamisessa. Palvelusuunnitelma on otettava huomioon myös valmisteltaessa kaupungin talousarviota. Suunnitelman hyväksyy kaupunginvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Vuosittain tarkistettavat osiot ovat vuotuinen palvelutilausbudjetti (KV) ja vuotuinen palvelusopimus (ltk). Vanhuspalvelulain (5 ) mukaan palvelusuunnitelmassa on: 1) arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä; 2) määriteltävä tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi; 3) määriteltävä toimenpiteet, joilla kunta vastaa tavoitteiden toteutumisesta, sekä arvioitava voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi; 4) määriteltävä kunnan eri toimialojen vastuut toimenpiteiden toteuttamisessa; sekä 5) määriteltävä, miten kunta toteuttaa yhteistyötä eri tahojen kanssa (kohdassa 4 määritellyt tahot) Hämeenlinnan kaupungissa on kuntaliitoksen jälkeen panostettu systemaattisesti ikäihmisten palvelujen sisältöjen kehittämiseen, palvelurakenteen muuttamiseen pois laitospainotteisuudesta sekä ikääntyvien oman osallisuuden vahvistamiseen. Suunnitelmakauden keskeiset tavoitteet liittyvät palvelurakenteen edelleen keventämiseen ja uudenlaisten asumispalvelujen luomiseen, keskitetyn palveluohjauksen kehittämiseen, kotiin annettavien palvelujen monipuolistamiseen, omaishoitajuuden vahvistamiseen sekä kuntouttavan työn ja toiminnan roolin vahvistamiseen kotona asumisen tukemisessa. Ikääntyville tarvittavien palvelujen toteuttamistavassa ja niiden vaikuttavuudessa asiakkaan toimintakyyn on keskeisessä roolissa palveluja tuottavien tahojen henkilöstön osaaminen ja riittävyys sekä toiminnan johtaminen ja jatkuva kehittäminen. Eräs keskeisimpiä kysymyksiä tulevalla palvelusuunnitelmakaudella tulee olemaan sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen turvaaminen. Nykyisen hallituksen kaavailuissa ikäihmisten laitoshoidon purkamiseen liittyy isoja säästöodotuksia. On realistista ennakoida, että tulevalla palvelusuunnitelmakaudella kansallisella tasolla sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sen sisällä ikäihmisten palveluiden - rahoitus tulee joko supistumaan tai se lisään3

4 tyy parhaissakin skenaarioissa vain erittäin vähän. Valtionosuusuudistus tulee omalta osaltaan entisestään vaikeuttamaan Hämeenlinnassa lakisääteisten palveluiden rahoitusta. Ikäihmisten palveluihin todennäköisesti kohdentuva matala rahoitustaso tulee edellyttämään voimakasta kotiin annettavien palveluiden kehittämistä koko palvelusuunnitelmakauden samanaikaisesti palveluiden painopisteen edelleen siirtyessä ympärivuorokautisesta hoivasta asiakkaiden omiin koteihin. Ikäihmisten palveluissa ikääntymisestä johtuva palvelujen kysynnän kasvun on arvioitu aiheuttavan yli yhden prosentin vuotuisen lisäpaineen ikäihmisten palveluiden rahoitukselle pitkälle tulevaisuuteen. Hämeenlinnassa jo aloitetun palvelurakenneuudistuksen jatkaminen on välttämätön edellytys, jotta kiihtyvästi kasvavaan ikääntymiseen kyetään vastaamaan perustaltaan terveellä palvelurakenteella ja valikoimalla. Palvelusuunnitelman laadinnassa on käytetty hyväksi ikäihmisten lautakunnan IKLA:n, vanhusneuvoston ja vaikuttajaraadin työpajojen kautta saatua tietoa ja määritelty asetettujen tavoitteiden painotuksia. Samoin ikäihmisten omaa osallisuutta on saatu mukaan työpajojen kautta. Kaupunkiorganisaatiossa on kerätty eri tilaajatiimien asiantuntemusta sekä ideointia yhteisten tavoitteiden ja toimenpiteiden osalta, hyödynnetty ikäihmisten kehittämishankkeiden tuloksia ja tuotoksia, asiakaskyselyn 2013 tuloksia sekä asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksia. Palvelutuotannon näkemyksiä on saatu palvelutuotannon johtotiimin kautta sekä kartoitettu osana palvelusopimusneuvotteluja. Palvelusuunnitelma on ollut kommentoitavana myös sähköisessä ota kantaa -portaalissa https://www.otakantaa.fi/fi syksyllä Suunnitelma tallennetaan uudelleen portaaliin yhteiseen keskusteluun keväällä Palvelusuunnitelman koordinoinnista ja kirjoittamisesta ovat vastanneet tilaajapäällikkö Leena Harjula ja asiakasohjausyksikön vs. päällikkö Vuokko Lehtimäki. 4

5 1. IKÄIHMISTEN PALVELUJEN STRATEGISEN OHJAUKSEN SUUNTAVIIVAT HÄMEENLINNASSA Ikäihmisten palvelujen valtakunnallinen ohjaus - vanhuspalvelulaki, uusi laatusuositus, kansallinen Kaste-ohjelma ja sen ikäihmisten palvelujen osaohjelma, kansallinen muistiohjelma sekä valmistelussa oleva kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma vaikuttaa vahvasti kaupungin toiminnan suuntaviivoihin (ks. tarkemmin liite 1). Edellisen lisäksi Hämeenlinnan kaupungin omissa strategisissa asiakirjoissa Hämeenlinnan kaupunkistrategia , Tuottavuusohjelma, Hämeenlinnan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategia sekä Hämeenlinnan palvelu- ja hankintaohjelma , on määritelty ikäihmisten palvelujen sisältöihin, saatavuuteen, järjestämiseen ja kehittämiseen liittyviä keskeisiä asioita, jotka on otettu huomioon tässä yhteisessä asiakirjassa. Kaupunki valmistelee myös erillistä asumisohjelmaa, johon sisältyy ikääntyvien asumistarpeet sekä hyvinvointikeskusten tarjoamat asumismahdollisuudet. Ikäihmisten palvelujen lautakunta IKLA ( ) määritteli hämeenlinnalaisten ikäihmisten arkea ja palveluja ohjaavan vision ja arvot: VISIO Hämeenlinnassa asuvat Suomen tyytyväisimmät ja toimintakykyisimmät ikäihmiset Arvot lautakunta nosti Hämeenlinnan kaupunkistrategiasta: Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys - Mahdollistamme hyvän arjen ja kehityksen kaikille tasapuolisesti Kannustamme asukkaita monipuoliseen yhteistoimintaan ja vastuuseen lähipiiristään Asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys - Asukkaat osallistuvat kaupungin ja palvelujen kehittämiseen Palvelemme ammattitaitoisesti ja ystävällisesti Luovuus ja rohkeus - Tuemme kuntalaisten aloitteellisuutta ja kehitämme toimintaamme rohkeasti Haemme ennakkoluulottomasti kekseliäitä ja raikkaita ratkaisuja Kestävä elämäntapa - Rakennamme kaupunkia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisesti Huolehdimme rakennetusta ympäristöstä ja säilytämme puhtaan luonnon myös tuleville sukupolville 2. ARVIO IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN KEHITYKSESTÄ JA HYVINVOINNIN TILASTA Vanhuspalvelulain mukaan ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen (65 vuotta täyttäneet henkilöt) oikeuttavassa iässä olevaa väestöä, ja iäkkäällä henkilöllä sellaista iäkästä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on merkittävästi heikentynyt ikääntymisen myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien vuoksi tai ikääntymiseen liittyvän rappeutumisen johdosta. Eri tilastoissa ja indikaattoriseurannoissa tarkastellaan pääasiassa 75 vuotta täyttäneiden määrää ja heille suunnattujen palveluiden rakennetta. Tutkimuksissa on todettu, että palvelutarpeet lisääntyvät eniten 85 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä, joten erityisesti ikääntyneimpien asukkaiden määrän kasvu sekä heidän toimintakyky vaikuttavat palvelujen tarpeeseen. Ennalta ehkäisevien palvelujen vaikuttavuuden näkökulmasta on merkittävää se, miten erityisesti vuotiaat saadaan kiinnostumaan ja ottamaan vastuuta omista elämäntavoista sekä sitä kautta toimintakyvyn säilymisestä sen jälkeen, kun esim. säännöllinen työterveyshuolto on päättynyt. Myös perheillä ja muilla yhteisöillä on vahva rooli ikääntyvien toimintakyvyn säilymisessä. 5

6 2.1. Väestömäärän ja ikärakenteen muutos Ikääntynyt väestö (lkm) ikäryhmittäin ja ennuste 2020, 2030 (Tilastokeskus, ennuste 9/2012) e e yli 100 Hämeenlinnassa tapahtuu näkyvä muutos ikääntymisessä vuodesta 2020 eteenpäin. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kaikissa ikäluokissa yli 70 vuotiaista ylöspäin lukumäärän muutos on huomattava. Tämä muutos yhdessä palvelurakennemuutostavoitteiden kanssa edellyttää vahvaa panostusta kotiin vietäviin palveluihin sekä monipuolisten asumispalveluiden kehittämiseen keskusta-asumisessa ja kunnanosakeskuksissa. Myös hyvinvointia ja terveyttä edistäviltä palveluilta odotetaan uusia sisältöjä ja yhteistyön muotoja eri toimijoiden kesken. Kaikkein iäkkäimpien asukkaiden (yli 90 -vuotiaat) määrä kasvaa myös ennustevuosiin 2020 ja 2030 mennessä, mikä luo lisää haasteita erilaisille ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon palveluille. Yli 75 vuotiaiden lukumäärän kasvu nykytilanteesta vuoteen 2020 olisi ennusteen mukaan noin 22 %. Ikäryhmä e2020 e yli Yhteensä Lähde: Tilastokeskus Hämeenlinnan kaupunki on laatimassa omaa uutta väestöennustetta kevään 2014 aikana. Ennusteen valmistuttua lukuja tarkennetaan myös alueittain. 6

7 2.2. Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila Suurin osa iäkkäistä ihmisistä (yli 75 -vuotiaista) ei tarvitse eikä käytä kaupungin säännöllisiä palveluita. Säännöllisten palveluiden piirissä on vajaa 25 % yli 75 -vuotiaista, ja heidän keski-ikänsä on noin 82 vuotta. Ikääntyneet palveluntarvitsijoina ovat yhä heterogeenisempi ryhmä; toimintakyky määrittelee palveluntarvetta enemmän kuin kronologinen ikä. Tulevina vuosina ikäihmisten palveluntarve siirtynee toimintakyvyn paranemisen myötä myöhempään ikään, ja ympärivuorokautisten palvelujen tarpeen kesto ajallisesti lyhenee. Avun tarvetta merkittävästi lisäävät ja toimintakykyä alentavat sairausryhmät ovat muistisairaudet, aivoverenkiertosairaudet, sydänsairaudet, diabetes sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat. Yksinäisyys ja turvattomuus ovat monilla ikäihmisillä syynä asumispalveluihin hakeutumiseen. Hämeenlinnassa asuu noin puolet yli 75-vuotiaista yksin. Ikäryhmiin perustuva laskennallinen arvio muistisairautta sairastavien lukumäärästä Arvio vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavista ikäryhmittäin (% ikäryhmästä) vuonna 2012 sekä ennuste 2020 ja v (4 %) v (10 %) 85 + v (35 %) Yhteensä e e Muistisairauksien määrän kasvu liittyy yhä iäkkäämpien henkilöiden lukumäärän kasvuun. Muistisairauksien osuus kasvaa vanhenevissa ikäryhmissä. Muistisairauksien ilmaantumiseen voidaan vaikuttaa omilla elintavoilla ja toiminnalla. Erityisesti liikunta, ravinto, päihteiden kohtuukäyttö, henkinen vireys vaikuttavat suotuisasti. Tutkimusten mukaan noin 4 % vuotiaista sairastuu vähintään keskivaikeaan muistisairauteen, vuotiaista 10 % ja yli 85 -vuotiasta jopa 35 %. Muistisairaiden henkilöiden palvelukustannuksista suurin osa syntyy ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tarpeista. Noin 80 prosentilla ympärivuorokautisessa hoidossa olevista ihmisistä on eriasteisia muistioireita tai diagnosoitu muistisairaus (valtakunnan tasolla). Hämeenlinnassa on vuosien välisenä aikana pitkäaikaishoivassa olevien dementiadiagnoosin omaavien asiakkaiden osuus laskenut noin 75 %:sta noin 50 %:iin. Niistä säännöllisen kotihoidon asiakkaista, joilla oli geriatrin kontakti vuoden 2013 aikana, on ollut muistisairausdiagnoosi 34 prosentilla. Hämeenlinnan osalta on seuraavassa diagrammikuvassa kuvattuna vuosina muistisairausdiagnoosin saaneiden syntymävuodet. Kuviosta näkyy selkeästi, että suurin osa (% osuuksia) diagnoosin saaneista on ollut hyvin ikääntyneitä. 7

8 Kaikki tehdyt dementiadiagnoosit syntymävuoden mukaan, lähde: HML Effica Muistisairaiden asiakkaiden lukumäärän laskennalliseen kasvuun vuoteen 2020 mennessä (22 %) tulee varautua suunnitelmakaudella kotihoidossa, kuntoutuksessa sekä asumispalveluissa. Muistisairauksien riskiä voidaan vähentää ennalta ehkäisevien toimien avulla. Diagnoosin jälkeen voidaan mm. asianmukaisella lääkityksellä hidastaa oireiden etenemistä, ylläpitää sairastuneen ihmisen toimintakykyä ja siten parantaa sairastuneen ihmisen ja hänen läheistensä elämänlaatua. Muistisairaiden asiakkaiden ja heidän perheidensä palvelutarpeisiin vastaaminen on yksi keskeisimmistä haasteista kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Varhainen diagnosointi perustuu siihen, että kaikilla terveyden- ja sosiaalihuollon tahoilla tunnistetaan ne oireet, jotka aiheuttavat tarpeen arvioida muistia tarkemmin. Muistisairaille kyetään räätälöimään yksilöllisiä palveluratkaisuja myös kotihoidon keinoin ja samalla tukemaan potilaan ja läheisten elämän laatua sekä viivästyttämään ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymistä. Tällä hetkellä merkittävä osa muistisairauksista jää Suomessa diagnosoimatta; noin puolet sairastuneista on vailla diagnoosia ja vain neljännes Alzheimerin tautia sairastavista saa asianmukaista lääkitystä. Aivoterveyden edistämisessä sekä muistisairaiden asiakkaiden ja heidän omaisten tukemisessa keskeiseen rooliin nousee eri avaintoimijoiden yhteistyö ja työnjaot (sosiaalitoimi, terveystoimi, kulttuuri, liikunta, järjestöt). Uudet muistisairausdiagnoosit Hämeenlinnassa vuosittain (lkm) Uusien muistisairausdiagnoosien määrä vuosittain, lähde HML Effica 8

9 Muistipotilaan hoitoketjun eri vaiheet. Käypä hoito -suositus, esimerkkinä Alzheimerin tauti (AT). Lähde:Käypä hoito suositus Tiettyjen sairauksien valossa, diabetesta lukuun ottamatta, Hämeenlinna ei tällä hetkellä näyttäydy muuta maata sairaampana yli 65 vuotiaiden asukkaiden osalta. Tulevaisuuden riskeihin liittyy mm. päihteiden käytöstä johtuvat sairaudet, samoin psyykkisten sairauksien lisääntyminen näkyy myös iäkkäiden henkilöiden arjessa sukupuolesta riipumatta. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja henkilöitä % yli 65 -vuotiaista Psykoosi Diabetes Astma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Yksinasuvat % yli 75 vuotiaista ,5 12,6 8, , ,5 13,8 8,7 24,7 12, ,6 14,6 8,9 24,1 11,6 Koko maa ,8 14,1 8,8 29,8 14, ,3 49,8 48,6 Terveydentilaa ja hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita, Lähde: THL Sotkanet 9

10 3. IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEEN, TUOTTAMISEEN JA SAATAVUUTEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET SUUNNITELMAKAUDELLE Ikäihmisten lautakunta (IKLA) on kokouksessaan vahvistanut ikääntyneen väestön palvelujen järjestämiseen, tuottamiseen ja saatavuuteen liittyvät tavoitteet ja päämäärät, jotka määrittävät myös palvelusuunnitelman keskeiset linjaukset. Tavoitteissa onnistumista seurataan vuosittain. 1. Asiakasohjaus ja kokonaisvaltainen palvelutarpeen selvittäminen toimivat asiakaslähtöisesti. Palveluiden myöntämiskriteerit on määritelty selkeästi ja asiakkaiden näkökulmasta yhdenmukaisesti. Ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä tukevien toimintamallien ja työkalujen kehittäminen sekä käyttöönotto, jatkuva toiminnan arviointi ja edelleen parantaminen ovat palveluiden järjestämisen lähtökohtana. Asiakkaan oma osallisuus on palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa keskiössä. 2. Palvelut toteutetaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla siten, että vastuualueen yleis- ja erityislainsäädännön velvoitteet kyetään täyttämään ja palveluiden saantia säätelevät säädökset (hoitotakuu, sosiaalitakuu) toteutuvat. Valmisteilla olevaa lainsäädäntöä seurataan ja palvelukonseptien kehittämistä suunnataan yhdenmukaiseksi lainsäädännön uudistamisen kanssa. 3. Tarvittavat rakennemuutokset eri palveluissa toteutetaan siten, että palvelut ovat asiakkaan näkökulmasta vaikuttavia ja laadukkaita sekä taloudellisesti kestäviä. Palvelut tuotetaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ja kevyellä palvelurakenteella. Lähi- ja keskitetyt palvelut muodostavat kuntalaisten kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden siten, että usein tarvittavat palvelut järjestetään lähipalveluiksi ja harvoin tarvittavat palvelut keskitetysti. Suunnittelukauden taloudellinen onnistuminen edellyttää palvelurakenteen keventämisestä ympärivuorokautisen hoidon osalta sekä kotiin annettavien palvelujen ja kuntoutuksen monipuolistamista. 4. Palvelujärjestelmän toimintaa ohjataan kokonaisuuden ja palveluketjujen toimivuuden näkökulmasta. Palveluiden ruuhkautuminen ja palveluprosessien pullonkaulat tunnistetaan ja niihin pystytään vaikuttamaan aktiivisesti ja ennakoivasti. Neuvontapalvelujen monipuolinen sisältö, tarjonta ja saatavuus varmistetaan. Palveluiden järjestämisessä ja hankinnassa hyödynnetään eri tuottajien osaaminen ja vahvuudet. Sopimusohjauksessa huomioidaan eri asiakasryhmien tarpeet ja tunnistetaan eri asiakasryhmille soveltuvien palveluprofiilien tarve. 5. Sopimusohjausta ja palvelujen hankintaa kehitetään siten, että keskiössä on palvelujen vaikuttavuuden ja laadun arviointi monipuolisilla mittareilla. Omavalvonnan kehittäminen on keskeinen osa sopimus- ja viranomaisvalvontaa. Kehitetään tuotteistusta, palvelukuvauksia, palvelutasojen määrittelyjä ja kustannusten läpinäkyvyyttä. 6. Palvelut järjestetään siten, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, kuntalaisten ja lähiverkostojen osallisuus hyvinvoinnin tekijöinä lisääntyy. Asiakkaiden valinnanvapautta lisätään palvelusetelijärjestelmän laajentamisella ikäihmisille tarjottaviin palveluihin. 10

11 3.1. SOTE rakenneuudistus sekä talouden näkymät Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysuudistuksessa maan hallitus ja oppositiopuolueet sopivat sotejärjestämislain uusista linjauksista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittaminen jää uuden linjauksen mukaisesti kunnille. Sote-palveluiden rahoitus kootaan kunnilta erikseen myöhemmin tarkemmin määriteltävällä painotetulla (sairastavuus, ikärakenne jne.) kapitaatiomallilla. Lakiin kirjattu rahoitusmalli määrittää kunnan maksuosuuden sotealueelle, joka järjestää kootulla rahoituksella kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut alueen väestölle. Vastuu palveluiden järjestämisestä siirretään uuden linjauksen mukaisesti koko maassa viidelle sote-alueelle perustettaville kuntayhtymille. Mikäli sote-alueet noudattavat maantieteellisesti nykyisiä erityisvastuualueita, on Hämeenlinna osa Väli-Suomen aluetta oheisen (s.12) kartan mukaisesti. Väli-Suomen alueelle perustettavan kuntayhtymän alueella asuu yli 1,1 miljoonaa asukasta ja Väli-Suomen keskuskaupunkien arvion mukaan sote-alueen kunnilta kokoama rahoitus on noin 3,5Mrd euroa. Väli-Suomi muodostuu 67 kunnasta, neljästä maakunnasta, neljästä sairaanhoitopiiristä, joista Pirkanmaalla on yksi maan viidestä yliopistollisesta sairaalasta. Maan hallitus ja oppositio ovat sopineet siitä, että järjestämislaki kirjoitetaan kesäkuuhun 2014 mennessä kuntien lausuttavaksi ennen kuin lakiehdotus menee säädettäväksi syksyllä 2014 alkaville valtiopäiville. Lain olisi tarkoitus astua voimaan 2017 alusta. Hämeenlinnan ikäihmisten lautakunnan toiminta eli lautakunnan järjestämisvastuu sekä lautakunnalle ohjattu rahoitus - siirtyvät kokonaisuudessaan sote-alueelle. Sote-alue sopii tulevassa järjestämislaissa määritellyllä tavalla palveluiden tuottamisesta julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Palveluiden rahoitusmallilla tulee olemaan vaikutusta myös Hämeenlinnan talouteen, mutta tässä vaiheessa on mahdoton ennakoida tuleeko rahoituksen tarve sosiaali- ja terveyspalveluihin Hämeenlinnassa lisääntymään vai vähenemään. Sote-järjestämislain säätämisen ja toimeenpanon kysymykset tulevat olemaan ajankohtaisia kysymyksiä palvelusuunnitelmakaudella. Noin miljoonaa euroa Hämeenlinnan kolmelta järjestämisvastuulliselta lautakunnalta siirtyy Väli-Suomen sote-alueelle. Ikäihmisten lautakunta järjestämisvastuullisena lautakunta lakkaa. Väli-Suomen sote-alueen kuntayhtymän on aloitettava toimintansa jo vuonna 2016, jotta se voisi olla järjestämisvastuussa koko sote-järjestämisvastuusta vuoden 2017 alusta. Tältä osin Hämeenlinnan ikäihmisten lautakunnan on syytä varautua uudelleenorganisointeihin ainakin järjestämisvastuun suhteen mahdollisesti myös ikäihmisten palveluiden tuotantoa järjestellään lähivuosina uudelleen. Muut isot poliittiset kysymykset tulevat oletettavasti liittymään ikäihmisten palveluiden maksusääntelyyn, jonka uudistaminen on jo tämän hallituksen toimenpidelistalla. Myös paine palveluseteleiden käytön laajentamiseen saattaa jatkua. Tässä Hämeenlinnan kokemus palveluiden järjestämisen ja tuottamisen erottamisesta on luonut hyvää kokemuspohjaa erilaisille uudistuksille. Hämeenlinnan kannattaa pyrkiä muuttuvassa toimintaympäristössä myös ikäihmisten palveluissa kokeilukaupungiksi erilaisiin tulevaisuuden uudistuksiin. 11

12 Kuva 1. Sote-alueet, maakunnat ja maakuntien keskuskaupungit, mikäli ne noudattavat nykyisten erityisvastuualueiden rajoja Koko palvelusuunnitelmakaudella on erittäin keskeistä onnistua palveluiden vaikuttavuuden hallinnassa. Vaikuttavuuden lisäämisessä on kaksi näkökulmaa: vaikuttavat palvelut lisäävät koettua terveyttä ja hyvinvointia sekä samalla vähentävät kysyntäpainetta, ja sitä kautta toimivat keinona päästä rahoituksen edellyttämään erittäin matalaan menokehitykseen. 12

13 Sosiaali- ja terveysministeriö valmistautuu vanhuspalvelulain täsmentämiseen. Kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuutta ja laitoshoidon vähentämistä koskevan säännöksen velvoittavuutta tullaan lisäämään. Tämä tavoite otetaan huomioon myös sosiaalihuoltolain, asiakasmaksulain sekä omaishoidon tukea koskevan lain uudistamisessa. Ministeriö korostaa palvelurakenteen muuttamiseksi tarvittavaa poikkihallinnollista yhteistyötä. Muutosta vauhditetaan mm. asumispalvelujen kuntakokeiluissa: huomiota kiinnitetään iäkkäiden ihmisten asumistarpeiden ennakointiin ja uusiin asumisvaihtoehtoihin. Lisäksi kehitetään kotipalveluja tuottavien yritysten toimintaa Palvelurakenteen edelleen kehittäminen ja palvelujen turvaaminen Kaupungin sekä ikäihmisten lautakunnan tavoitteena on ollut jo usean vuoden ajan palvelurakenteen keventäminen, pitkäaikaisesta sairaalahoidosta luopuminen ja laitoshoidon (perinteinen vanhainkotihoiva) korvaaminen hyvillä palveluasumisen ratkaisuilla. Valittua linjaa jatketaan uuden valtakunnallisen laatusuosituksen mukaisen palvelurakenteen saavuttamiseksi vuoteen 2017 mennessä. Palvelurakenteen muutosta tuetaan siirtämällä resursseja ja palveluiden painopistettä kotona asumista tukeviin ja kuntouttaviin palvelumuotoihin sekä vahvistamalla omaishoitoa. Tavoitteena on pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan kokonaismäärän alentaminen. Keskeinen onnistumisen elementti on se, että asiakkaat eivät joudu tarpeettomasti viipymään sairaalanomaisissa hoitopaikoissa odottaen turvallista kotiutumista, jatkohoitopaikkaa tai muun asianmukaisen hoivapaikan saamista. Tähän pyritään vastaamaan kehittämällä uudenlaista kotona ja kotiin -kuntoutuksen polkua. Vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen mukaisesti pitkäaikaisen hoidon ja hoivan toteuttamista linjataan ja edelleen kehitetään niin, että palvelu toteutetaan: ensisijaisesti kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa (kuten omaishoitona, perhehoitona, kotipalveluna/kotisairaanhoitona tai palveluasumisena), laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on muuten perusteltua iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisuuden kannalta sekä turvaten hoitojärjestelyn pysyvyys Palvelujen kohdentamista ja peittävyyttä seurataan ikääntyneiden säännöllisesti käyttämien palvelujen kuten kotihoidon, omaishoidon ja ympärivuorokautisen hoivan osalta. Lisäksi seurataan seuraavien palvelujen kohdentamista ja peittävyyttä: hyvinvointia edistävät palvelut (vanhuspalvelulaki, 12 ), tilapäinen kotihoito, kuntoutumista edistävät palvelut, kuten fysioterapia ja toimintaterapia, kuntoutumista edistävä päivätoiminta, lyhytaikaishoito ja apuvälinepalvelut, perhehoito. 13

14 Palvelurakenneindikaattorien seuranta sekä laatusuosituksen mukainen tavoitekattavuus vuosille 2017 ja 2020 (lähde: kaupungin omat tilastot, THL ) Toteuma sekä laatusuosituksen mukainen tavoite vuoteen 2017 (tavoitekattavuus %) e 2020e Väestö ja väestöennuste Itsenäisesti asuvat (91-92 %) 5635 (87,5 %) 5906 (88 %) 6015 (89,5) 6099 (90,5 %) 6290 (91,7 %) 6460 (91 %) 7490 (92 %) Säännöllinen kotihoito (13-14 %) 650 (10 %) 843 (12,6 %) 746 (11,1 %) 768 *) (11,4 %) 818 *) (11,9 %) 920 (13 %) 1140 (14 %) Omaishoidontuen piirissä (6-7 %) 200 (3,1%) 324 (3,7 %) 269 (4 %) 296 (4,4 %) (6 %) 570 (7 %) Tehostettu palveluasuminen (6-7 %) 290 (4,5 %) 430 (6,5 %) 419 (6,2 %) 411 (6,1 %) 435 *) (6,5 %) 425 (6 %) 570 (7 %) Pitkäaikaishoito vanhainkodit, terveyskeskuksen vuodeosasto (2-3 %) 405 (6,3 %) 284 (4,3 %) 284 (4,2 %) 254 (3,8 %) 216 (3,2 %) 215 (3 %) 163 (2 %) *) HML oma seurantaluku, Effica Yllä olevasta koontitaulukosta näkyy, että palvelurakenteen isoista linjauksista ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon osalta muutos laitosmaisesta palvelusta kohti monipuolisempaa ja kodinomaisempaa palveluasumista on onnistunut. Samoin asiakkaiden kokonaismäärä pitkäaikaishoivassa on vähentynyt. Samaan aikaan ei kuitenkaan vielä toistaiseksi ole näkyvissä selvää muutosta kotiin annettavien palvelujen lisääntymisestä ja osuuden kasvusta palvelujen kokonaisuudesta Asumisen linjaukset Ympäristöministeriö on julkaissut Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman vuosille Ikääntyneiden asumisesta on linjauksia myös vanhuspalvelulaissa ja laatusuosituksessa sekä valtakunnallisissa valvontaohjelmissa. Lähtökohtana kaikissa on, että ikääntyneiden tulisi voida asua kotona mahdollisimman pitkään. Uudessa laatusuosituksessa on määritelty tavoite, jonka mukaan % yli 75-vuotiaista asuu kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa. Laitoshoitoa järjestetään vain niissä tapauksissa, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on muuten perusteltua iäkkään henkilön arvokkaan elämän tai turvallisuuden kannalta. Ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan asumisen ympäristöt ovat kohentuneet Hämeenlinnassa merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Yksityiset toimijat ovat rakennuttaneet uusia tehostetun palveluasumisen yksiköitä, jotka 14

15 vastaavat tämän päivän asumisen tarpeisiin ja soveltuvat myös muistisairaille. Uusia yksiköitä on rakennettu vuoden 2009 jälkeen 8 kpl ja niissä on yhteensä 257 asuntoa. Samaan aikaan on lakkautettu vastaava määrä vanhainkoteja, sairaalaosastoja tai muita ympärivuorokautiseen hoivaan soveltumattomia yksiköitä. Tavoitteena on edelleen palvelurakenteen keventämien ja laitoshoidosta luopuminen. Nykyinen ympärivuorokautisten hoivapaikkojen määrän, noin 750, arvioidaan riittävän vuoteen 2020 saakka. Lammille ja Iittalaan rakennetaan uudenlaisella konseptilla ikäihmisten toimintakykyä ylläpitäviä asuinympäristöjä (hyvinvointikeskuksia/palvelualueita), joissa arkipalvelut ovat mahdollisimman lähellä. Näissä ympäristöissä ikäihmiset voivat hoitaa asioitaan ja osallistua erilaisiin toimintoihin vähäisilläkin voimavaroilla. Palvelutarpeen lisääntyessä asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut kotiinsa eikä asukkaan tarvitse muuttaa. Hyvinvointikeskuksen yhteiset tilat ovat kuntalaisten olohuoneita, joissa eri toimijat voivat kokoontua ja järjestää toimintaa. Tavoitteena on osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen. Em. hyvinvointikeskukset ovat tuleva asumisen malli ikääntyville myös muualla Hämeenlinnassa. Konseptia kehitetään ja muokataan aina kunkin asuinalueen ja asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Ikäihmisten palvelurakenteen edelleen keventäminen edellyttää erilaisia esteettömiä asumisen vaihtoehtoja. Tarjolla tulee olla houkuttelevia vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja, omistusasuntoja, osa-omistusasuntoja ja muita asumisen rahoitusvaihtoja, jotka sopivat iäkkäiden ja heidän läheistensä tilanteisiin. Keskeistä on asumisen tarpeiden muutosten ennakoiminen riittävän ajoissa ja näihin tarpeisiin varautuminen. Kunkin henkilön yksilölliset tarpeet ja elämäntilanne vaikuttavat sopivaan ratkaisuun eikä ikä itsessään ole ratkaiseva tekijä. Kaavoituksella ja yhdyskuntasuunnittelulla edistetään ikääntyneiden toimintakykyä ylläpitävien asuinympäristöjen toteutumista sekä eri väestöryhmien ja palvelujen integroitumista. Rakennuskannan ja asuinympäristön esteettömyys on keskeisin tekijä rakennusten soveltumisessa ikääntyneiden käyttöön. Asumisen tukemiseksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä mm. nykyisen asuntokannan korjaaminen mm. hissien rakentaminen ja asunnon muutostöillä tehtävät korjaukset esteettömyyden lisäämiseksi. Nämä edellyttävät panostamista korjausneuvontaan, koulutukseen ja rahoitusvaihtoehtojen neuvontaan (mm. ARA-tuet). Asumisen ennakointi ja asunnon korjaustarpeen arviointi sisällytetään palvelutarpeen selvittämiseen osana asunnon esteettömyyden ja turvallisuuden tarkastelua itsenäisen suoriutumisen näkökulmasta. Hämeenlinnassa merkittävä muutos ikääntyneessä väestössä on vuotiaiden ikä-ryhmään kuuluvien määrän kasvu vuoteen 2020, mikä haastaa suunnittelemaan uudenlaisia asumisratkaisuja mm. keskusta-asumiseen Palveluverkko Ikäihmisille suunnattuja lähipalveluja ovat kotiin annettavat palvelut, kuten palveluohjaukseen liittyvä palvelutarpeen selvittäminen, hyvinvointia edistävät kotikäynnit (riskiryhmille), fysioterapeuttien ja sosiaalityöntekijöiden kotikäynnit, kotihoidon palvelut ja tukipalvelut. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä lähipalveluita, esimerkiksi neuvontapalveluita, liikunta- ja kulttuuripalveluita, kehitetään sisällöllisesti tarvetta vastaaviksi sekä tuottamisen näkökulmasta alueellisesti kattavammiksi ja asiakkaille paremmin saavutettaviksi. Lähipalveluiden tarjonnan onnistuminen edellyttää vahvaa yhteistyötä kaupungin eri toimialojen, kolmannen sektorin sekä yksityisen sektorin kesken. Samoin joudutaan miettimään lähipalvelujen luonnetta, mitä palveluja voidaan järjestää esim. pyörillä liikkuvina. Kunnanosakeskuksissa tarjotaan päivätoimintaa, palvelukeskustoimintaa ja ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista tai vanhainkotihoivaa. Hyvinvointikeskuksista rakennetaan ennakoivien palveluiden sekä monipuolisten asumispalveluiden keskittymiä. Keskitettyinä palveluina ovat terveyskeskuksen sairaalan ja geriatrisen osaamisen palvelut kuntoutusjaksot ja erityisryhmien 15

16 ympärivuorokautinen hoiva sekä puhelinneuvontapalvelut. Keskitetyt palvelut voivat olla yhdessä tai useammassa kunnanosakeskuksessa Ikäihmisille tarjottavat koti- ja asumispalvelut Koti- ja asumispalvelujen kokonaisuus koostuu kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta, gerontologisesta sosiaalityöstä, omaishoidosta, erilaisista tukipalveluista, päivätoiminnoista sekä asumispalveluista. Toiminnan tavoitteena on ikäihmisten kotona selviytyminen mahdollisimman pitkään. Kotihoitoa voi saada tarvittaessa päivittäin, iltaisin, öisin ja myös viikonloppuisin. Kotihoidon kriteerien avulla palveluja kohdennetaan niille henkilöille, jotka alentuneen toimintakykynsä vuoksi tarvitsevat eniten tukea kotona selviytymisessä. Säännöllisen kotihoidon osuus palvelurakenteessa on noin 11 % yli 75 vuotiaista. Säännöllisen kotihoidon piirissä on noin 800 asiakasta kuukausittain. Asiakaskäyntien määrät ja asiakkaan saama ajallinen hoito ovat olleet melko vakioita viime vuodet. Kaupungin palvelu- ja hankintaohjelmassa on määritelty strategisia kotihoitoon liittyviä hankkeita: kotihoidon oikea kohdentaminen, kotihoidon tuottavuuden edelleen kehittäminen sekä geriatrisen kuntoutuksen kuntouttavan työotteen vahvistaminen hoidossa ja hoivassa sekä ikäihmisten ja heidän omaistensa vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Kotihoito hankitaan pääosin kaupungin omalta palvelutuotannolta. Ostopalveluina hankitaan Kaurialan ja Myllymäen kotihoito sekä lisäksi muistihäiriöisten ja sotainvalidien kotihoitoa sekä Hoivia Oy:n ja Kössi-säätiön palvelutaloissa toteutettua kotihoitoa. Tukipalvelut koostuvat ateria-, kuljetus- sekä turvapalveluista. Kotiateriapalvelua myönnetään asiakkaille, jotka eivät alentuneen toimintakyvyn vuoksi kykene valmistamaan aterioita tai riittävän ja monipuolisen ravinnon saaminen uhkaa vaarantua. Vuoden 2012 alusta alkaen kotiin vietävät ateriat toimitettiin kylmäpakattuina koko Hämeenlinnan alueella. Ikäihmisten riittävällä ja oikeanlaisella ravitsemuksella on keskeinen rooli arjessa selviytymisessä (mm. lihaskunta, kaatumisen ehkäisy) sekä useiden sairauksien ennalta ehkäisyssä (mm. muistisairaudet). Kaupunki tukee veteraanien kotona asumista julkisen liikenteen lippujen, ilmaisen pysäköinnin ja uintimahdollisuuden avulla. Veteraanijärjestöt vastaavat valtaosin tuen jakamisesta. Lisäksi kaupungilla on ollut vuodesta 2012 käytettävissä valtion erillisrahoitus veteraanien kotona asumisen tukemiseen. Kotona asumista tukevien palvelujen asiakasmäärät Lyhytaikaishoidon asiakkaat Päivätoiminnan asiakkaat Kuljetuspalveluasiakkaat Omaishoidon tuen asiakkaat Nykytila ja arvio tavoite kattavuudesta ennustevuosina Ikäihmisten päivätoiminta on painottunut kiinteisiin päivätoimintaryhmiin, jotka tukevat ikäihmisen kotona asumista ja omaishoitajien jaksamista. Kiinteää päivätoimintaa on kaupungin omana toimintana Lammilla, Hauholla, Kalvolassa ja Voutilakeskuksessa sekä ostopalveluna Hoivian Olokolossa ja Päivärinteessä. Kaupungin järjestämät avoimet päivätoiminnat on korvattu vuodesta 2012 järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden järjestämällä kumppanuustoiminnalla Rengossa, Voutilakeskuksessa ja Keinusaaressa. Vuoden 2014 aikana luodaan kuntouttavan päivätoiminnan tuote, jolla on yhteys kotona ja kotiin kuntoutukseen. 16

17 Vapaaehtoiskeskus Pysäkki koordinoi vapaaehtoistoimintaa ja sen rahoituksesta vastaa kaupunki yhdessä seurakunnan kanssa. Vapaaehtoistoiminnan koordinointia, järjestöyhteistyötä ja yritysyhteistyötä on vahvistettu yhden palveluohjaajan vakanssilla. Toimintamuotoina on mm. ystävätoiminta, akuuttipalvelu, laitostoiminta, käsityöpiirit, hartaudet, jumppa- ja seurapeliryhmät, ohjelmatoiminta ym. Ystävä- ja ulkoilutoiminnan painopisteenä on kodeissa asuvat ikäihmiset. Tehostettu (ympärivuorokautinen) palveluasuminen on tarkoitettu niille ikäihmisille, jotka eivät enää tehostettujenkaan palvelujen turvin selviydy kotihoidossa. Lautakunta on vahvistanut pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoivaan pääsyn kriteerit kesäkuussa Tehostetun palveluasumisen paikkoja on käytössä 512, joista yli 75 -vuotiaiden käytössä 435 (2013). Palveluseteli on käytössä tehostetun palveluasumisen hankintaan. Vanhainkotiyksikössä toteutettava pitkäaikaishoiva on ympärivuorokautista laitoshoitoa ja hoivaa asiakkaille, jotka eivät alentuneen toimintakykynsä vuoksi kykene enää asumaan omassa kodissaan tai palveluasunnossa kotihoidon ja tukipalvelujen turvin sekä tarvitsevat lääketieteellisistä syistä laitoshoivaa. Vanhainkotiyksiköissä toteutettava lyhytaikaishoito on tilapäistä laitoshoitoa ja hoivaa, jolla voidaan edistää asiakkaiden kotona asumista ja lähiomaisen jaksamista. Tilapäistä laitoshoitoa tarjotaan joko säännöllisesti toteutettavina hoitojaksoina, jotka vuorottelevat kotona asumisen kanssa tai kertaluonteisena akuuttina hoitojaksona. Vanhainkotipaikkoja on 216 (2013). Tarjonta 2013 Tarve 2017 Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti ja muu pitkäaikainen laitoshoito Muistisairaille soveltuvat paikat ympärivuorokautisessa hoidossa ja hoivassa (VK (80 % ympärivuorokautisen hoivan asiakkaista) TK + tehostettu) Arvio asumispalveluiden paikkatarpeesta 3.6. Kotona ja kotiin kuntoutus Ollakseen vaikuttavaa kuntoutuksen on oltava suunnitelmallista, tavoitteellista ja moniammatillisesti arvioitua sekä yleensä kestoltaan rajattua toimintaa. Kuntoutukselle on asetettava tavoitteet, joiden tarkoituksena on auttaa iäkästä selviämään arjen tilanteissa. Ikäihmisen arjen kannalta kuntoutus merkitsee toimintaedellytysten tukemista ja järjestämistä kotiin. Kuntoutuksen kokonaisuuteen kuuluu terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluita. Iäkkään omalla ja läheisten toiminnalla sekä sitoutumisella on kuntoutuksessa keskeinen osuus. Kuntoutus voi olla yksilöllistä tai ryhmäkuntoutusta. Kotona tapahtuva kuntoutus voi olla sisällöltään esim. psykososiaalista toimintaa ja/tai liikuntakykyä ylläpitävää toimintaa. Laitoskuntoutusta voidaan toteuttaa esim. kaupungin ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä, terveyskeskusliikelaitoksen toimesta osastojaksoina sekä Ilveskodissa. Erityisryhmän kuntoutujien joukossa muodostavat muistisairaat. Heille kuntoutusta tulee tarjota sairauden eri vaiheissa, toimintakykyä parantavana, ylläpitävänä tai toimintakyvyn heikkenemistä hidastavana. 17

18 Ikäihmisten palvelurakennetyöryhmä on työstänyt kotona ja kotiin kuntoutuksen polkua. Tavoitteena on, että eri vahvuisella kuntoutuksella tehdään interventioita ikääntyvän toimintakyvyn heiketessä joko kotona tai esim. osastojakson jälkeen mietittäessä turvallisen kotiutuksen mahdollisuutta. Kotona kuntouttava ja arvioiva toiminta on tarkoitus toteuttaa myös aina ennen SAS asumispalveluprosessin alkua. Kuntoutus on tarkoitus toteuttaa ensisijaisti kotona tai kodinomaisessa paikassa. Vahvistettu kuntoutuksen toimintamalli otetaan käyttöön Kotona ja kotiin kuntoutuksen toimintamalli, lähde: Palvelurakennetyöryhmä Omaishoidon tuki Omaishoidon tukea myönnetään palkkiona ja/tai palveluina hoivaa tarvitsevan ikäihmisen kotona tapahtuva hoidon toteuttamiseen. Lautakunta on vahvistanut omaishoidon tuen saamisen kriteerit, ja tukea myönnetään Hämeenlinnassa kaikille kriteerit täyttäville hakijoille. Vuoden 2013 aikana otettiin käyttöön omaishoitajille mahdollisuus palkata sijainen toimeksiantosopimuksella omaishoitajan vapaiden ajaksi kotiin. Vuoden 2014 alusta on omaishoidon tukena myönnettyjä palveluita voinut valita toteutettavaksi palvelusetelillä. Omaishoidon tuen kehittäminen kokonaisuutena on yksi palvelusuunnitelmakauden keskeisistä painopisteistä. Omaishoidon kattavuutta pyritään kasvattamaan nykyistä noin 3-4 prosentista 6 prosenttiin yli 75 vuotiaista vuoteen Nyt (2013) omaishoidettavia on noin 300 ikäihmisten palveluissa. Omaishoidon tuki on iäkkäälle inhimillinen palvelu sekä kaupungille selkeästi edullisempi (noin 60 %) kuin saman hoidon tarjoaminen esimerkiksi säännöllisenä kotihoitona. Omaishoitoa kehitetään erilaisissa piloteissa mm. terveydenhuollon, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa koko suunnitelmakauden. Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma tulee valmistuttuaan toimimaan uuden sopimusomaishoitajalain pohjana (lain tavoiteaikataulu 2016 voimaan). Kehittämisohjelmassa ja laissa tullaan määrittelemään mitä on omaishoito ja sen eri muodot, sopimusomaishoidon järjestämistapa ja rahoitus. Tavoitteena on, että omaishoito olisi aina palvelutarvetta selvitettäessä mukana yhtenä palveluvaihtoehtona. Lisäksi omaishoitajien asemaa parannetaan 18

19 erityisesti heidän terveydentilan ja toimintakyvyn seurannassa, sekä vahvistetaan yhdenvertaista kohtelua omaishoitajien ja omaishoidettavien osalta asuinpaikasta riippumatta. Esillä olleissa toimintamalleissa tulisi kaikille yhtenäiset saannit kriteerit ja palkkioluokat sekä Kelan rooli prosessissa vahvistuisi Palvelujen järjestämistavat Ikäihmisten palveluissa on useita palveluntuottajia miltei kaikissa tarjolla olevissa palveluissa. Keskeiset palvelut on tuotteistettu, ja palvelujen hankinta perustuu sopimuksiin oman palvelutuotannon ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Hankinnoissa korostetaan palvelun vaikuttavuutta ikääntyneen toimintakykyyn ja sitä kautta myös taloudellista tuottavuutta. Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen sopimuksissa on kannustejärjestelmä (bonussanktio-malli), jolla panosten sijaan mitataan lopputuloksen onnistumista ja laatua. Palvelujen laatua ja hintaa verrataan yksityisen ja oman palvelutuotannon välillä. Hankintojen toteutustapaa arvioitaessa otetaan huomioon markkinoiden toimivuus ja kulloinkin tarkoituksenmukainen hankintatapa. Asiakkaiden valinnanvapauden lisäämiseksi otetaan sähköinen palveluseteli käyttöön pienin askelin kotiin annettavissa ikäihmisten palveluissa, ensimmäisenä omaishoidon tuen palvelut (esim. tukipalvelut, kotihoito, arkiapu, kuntoutus). Tukipalvelut (ateriat, turvapalvelut, kuljetuspalvelut) Ostopalvelujen osuus % eri palveluista Päivätoiminta, kuntoutus Kotihoito Nykytila ja suunnitelma eri palvelujen osalta Tehostettu palveluasuminen ja vanhainkotihoiva Kotihoito Kotihoito hankitaan nykyisin pääosin omalta palvelutuotannolta. Kaurialan ja Myllymäen kaupunginosien kotihoito on kilpailutettu ja hankintasopimus on voimassa alkaen vuoden 2015 loppuun asti. Palveluntuottajana aloitti Esperi Care Oy ja sopimus siirtyi liiketoimintakaupan yhteydessä Attendo Oy:lle. Esperi Care Oy:n kotihoidon palvelutaso ei toteutunut sopimuksen mukaisena. Sopimukseen sisältyy bonus-sanktiojärjestelmä, jonka mukaan sopimus voi jatkua 2015 jälkeen, mikäli palveluntuottaja onnistuu hankinnasta sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Suunnitelmakauden aikana vertaillaan ostopalvelujen onnistumista Kaurialan ja Myllymäen alueella talouden ja palvelun vaikuttavuuden näkökulmasta suhteessa omaan palvelutuotantoon. Kotihoidossa otetaan palveluseteli käyttöön suunnitellusti niin, että se ei aiheuta hallitsemattomia kysynnän vaihteluita omaan palvelutuotantoon. Palvelusetelin volyymi kohdentuu lähinnä kasvavaan palvelujen tarpeeseen. Kotihoidon vaikuttavuutta seurataan ja kehitetään systemaattisesti oman sekä ulkoisen palvelutuottajan kanssa. Ympärivuorokautinen hoiva Ympärivuorokautisen hoivan palveluista hankitaan noin puolet yksityisiltä palveluntuottajilta puitesopimuksilla, joissa palveluntuottaja ei sitoudu tuottamaan kaupungille tiettyä määrää palvelua eikä kaupunki ole sitoutunut ostamaan tiettyä paikkamäärää. Tehostetun palveluasumisen yksiköitä on 20, joista neljässä on kaupungin oma 19

20 palvelutuotanto ja 16 on puitesopimusyksikköä. Lisäksi yksittäisiä asiakkaita on sijoitettu maksusitoumuksella tai palvelusetelillä Hämeenlinnan seudun ulkopuolella oleviin yksiköihin. Vanhainkotiyksiköitä on kuusi, joista viisi on kaupungin omia ja yksi ostopalveluyksikkö. Vanhainkotihoivaa tullaan jatkossa korvaamaan muilla asumisen ratkaisuilla. Kalvolaan ja Lammille rakennetaan uudet hyvinvointikeskukset keskeisille paikoille kirkonkyliin, joissa arkipalvelut ovat rollaattorimatkan etäisyydellä ja asukkaat saavat tarvitsemansa hoivapalvelut kotiinsa. Kirkonkylillä ja pitäjissä ympärivuorokautisen hoivan tarve on määrältään niin vähäistä, että yksityiset palveluntuottajien markkinat toimivat huonosti. Vaarana on, että niihin voi syntyä yksityisiä monopoleja. Lähtökohtana onkin, että pitäjien alueella ympärivuorokautisen hoivan tuottaminen perustuu ensisijaisesti kaupungin oman palvelutuotannon varaan. Yksityiset toimijat ovat rakennuttaneet uusia esteettömiä hoivaympäristöjä. Palvelurakenteen määrätietoinen keventäminen on kuitenkin aiheuttanut uudenlaisen tilanteen, jossa hoivapaikoista on ylitarjontaa ja kilpailu on kiristynyt. Pidemmällä aikavälillä tilanne tasaantuu palvelutarpeen kasvun myötä. Tehostetussa palveluasumisessa on palveluseteli käytössä, mutta sen arvoa ei ole nostettu vuoden 2008 jälkeen. Palvelusetelin arvo määritellään suunnitelmakauden aikana siten, että se on todellinen vaihtoehto valita hoitopaikka tuloista riippumatta. Tukipalvelut Tukipalvelut on järjestetty ostopalveluina joko kaupungin omilta yhtiöiltä tai yksityisiltä toimijoilta. Ateria- ja siivouspalvelujen hankinnan suunnittelusta vastaa keskitetysti kaupunginhallitus koko kaupungin osalta. Lautakunta vastaa kotiin vietävien aterioiden, kuljetuspalvelujen ja turvapalveluiden hankinnasta. Kotiin vietävien ateriapalvelujen sopimus päättyy vuoden 2014 lopussa. Kotona asuvien ikäihmisten ravitsemukseen kiinnitetään erityistä huomioita ja pyritään löytämään uusia aterian tuottamisvaihtoehtoja eri puolille kaupunkia. Kuljetuspalvelut hankitaan yksittäisiin sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin Kanta-Hämeen Aluetaksilta. Asiakkailla on mahdollisuus käyttää myös kaupungin alueella liikennöiviä palvelulinjoja sosiaalihuoltolain mukaisiin matkoihin. Kaupungin oman palvelutuotannon päivätoimintakuljetukset kilpailutetaan säännöllisesti. Turvapuhelinpalveluiden osalta tekniikka kehittyy ja uusin hankinta toteutetaan niin, että se mahdollistaa uusien teknisten vaihtoehtojen käyttöönoton. Uusi hankinta toteutetaan vuoden 2014 keväällä. Turvapalvelujen auttajakäyntien hankinta toteutetaan kaupungin omalta palvelutuotannolta kesäkuun 2014 alusta. Avoin ja kuntouttava päivätoiminta Päivätoimintaa on tarjolla kaikissa kunnanosakeskuksissa joko kaupungin omana toimintana, ostopalveluna tai järjestöjen tuottamana kumppanuustoimintana. Avointa päivä- ja kerhotoimintaa on vapaaehtoiskeskus Pysäkillä, kumppanuustoimintana Keinukamarilla, Voutilakeskuksessa ja Rengon Raitaharjussa, joissa kaupunki tarjoaa toimitilat veloituksetta avoimeen päivätoimintaan/toimintatuokioihin. Ostopalveluna hankitaan kuntouttavaa päivätoimintaa Erityisasuntosäätiön Päivänkaaresta, Hoivia Oy:n Olokolosta ja Kuurojen palvelusäätiöltä Sampolasta. Kaupunki jatkaa sotaveteraanien kuntoutuksen tukemista siten, että kaupungin kuntoutuksen määrärahat jaetaan veteraaniyhdistyksille kuntoutuksen järjestämistä varten. Päivätoiminnan kehittämisessä panostetaan tavoitteelliseen ja kuntouttavaan päivätoimintaan. 20

21 3.9. Asiakasohjauksen kehittäminen Hämeenlinnassa on ollut reilut kaksi vuotta keskitetty asiakasohjausmalli ikäihmisten palveluiden osalta. Toiminnan ensimmäisten vuosien arvioinnin perusteella sekä vanhuspalvelulain toimeenpanoon liittyen on määritelty kehittämisen painopisteet. Suunnitelmakaudella kehittämisen kohteina ovat keskitetyn asiakasohjauksen vahvistaminen, laaja-alaisen palvelutarpeen selvittämisen toimintamallin yhtenäistäminen ja sen edellyttämien työkalujen ja kriteeristöjen käyttöönotto, vastuutyöntekijä kokonaisuuden selkiyttäminen (kriteerit kenelle nimetään, eri toimijoiden roolit) sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävän neuvonnan toimintamallin kehittäminen. Vanhuspalvelulaki korostaa neuvontapalveluiden ohella onnistuneen palvelutarpeen selvittämisen merkitystä ja sitä kautta asiakkaalle oikea-aikaisten ja tarpeita vastaavien palvelujen saantia. Vuoden 2014 aikana pilotoidaan asiakasohjauksen VISIOmallia yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön rahoitusta saaneen IKÄPALO hankkeen, palvelutuotannon ja terveyskeskus liikelaitoksen kanssa. VISIOmallin toimeenpanoa jatketaan koko palvelusuunnitelmakauden ajan. Asiakasohjauksen pääprosessit Asiakasohjauksen kaikki pääprosessit ovat kehittämisen alla. Tavoitteena on vahvistaa neuvonnan ja palveluohjauksen toimintakulttuuria, jossa moniammatillisesti vastataan asiakkaan palvelutarpeisiin. Ikäihmisten palvelurakennetyöryhmässä ja IKÄPALO-hankkeen työryhmissä on työstetty asiakasohjauksen VISIO malli, jonka eteenpäin viemiseen kaikki keskeiset toimijat ovat sitoutuneet. Mallin tavoitteena on, että säännöllisten asiakkuuksien alkaminen kulkisi aina asiakasohjausyksikön kautta, ja siten asiakkaille tehtäisi kaikissa tilanteissa vanhuspalvelulain mukainen laaja-alainen palvelutarpeen selvittäminen. Asiakkaaksi tulo voi olla myös ennalta suunnittelematonta tai kotiutustilanne, jolloin asiakkaan tulee saada tarvitsemansa apu heti. Erikseen määriteltyjen määräaikojen jälkeen asiakkaalle tehtäisiin kuitenkin palvelutarpeen laaja-alainen selvittäminen ja hänen 21

22 tarvitsemansa palvelukokonaisuus sovittaisiin siinä vaiheessa, kun on selkeämpi näkemys asiakkaan selviytymisestä ja kuntoutumisesta kotona. Asiakasohjauksen VISIOmalli Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen Hämeenlinna on kehittänyt viime vuosina osallistamismenetelmiä, pyrkinyt kohti käyttäjälähtöistä palvelujen kehittämistä uudistamalla asiakastyytyväisyyskyselyä sekä ottamalla käyttöön asiakasraadit koti- ja asumispalveluissa. Kaikkiaan käytössä on useita erilaisia osallistamisen menetelmiä, joista asiakastyytyväisyyskyselyä käytetään eniten. Asiakasraati on 2013 käyttöön otettu työpajatyyppinen työskentely yhdessä asiakkaiden ja omaisten kanssa. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan vuosittain lomakemuodossa. Kaupungissa on vanhusneuvosto, jonka rooliin liittyy ikäihmisten asioiden edunvalvonta. Ikäihmisten vaikuttajaraati on aloittanut toimintansa 2012, raadilla on osin samansuuntainen rooli kuin vanhusneuvostollakin. Muina palautekanavina toimii kaupungin avoin palautekanava (sähköinen, lomake) sekä esim. asiakasohjausyksikköön tuleva suora palaute asiakkailta ja omaisilta. Ikääntyneen asiakkaan osallisuuden ja äänen kuuluviin saaminen on haasteellista ei-aktiivisten vanhusten kohdalla. Palvelusuunnitelmakaudella keskitytään nykyisten osallistamismenetelmien parempaan hyödyntämiseen ja keskinäisen yhteistyön vahvistamiseen sekä löytämään tapoja, millä esim. eniten palveluita tarvitsevien asiakkaiden tarpeita saataisi selville. Tässä työssä kaupungilla on tukena mm. oppilaitokset sekä kehittämishankkeet. Palveluohjauksen kehittämisessä varmistetaan asiakkaan ja hänen läheistensä oman näkemyksen esille tuominen ja kirjaaminen palvelusuunnitelmaan. 22

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki 21.10.2014 Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa on asukkaita 67 806, joista

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi vuosille 2014-2016

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi vuosille 2014-2016 1 Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi vuosille 2014-2016 1. Suunnitelman lakisääteinen perusta Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto 4.2.2015

Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto 4.2.2015 Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto 4.2.2015 Palvelujohtaja Eeva-Liisa Saarman Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito 5.2.2015 Lain tarkoitus on tukea koko ikääntyneen väestön hyvinvointia,

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015

Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015 Perusturvalautakunta 14 25.02.2015 Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015 PETUR 14 Vanhuspalvelulaki (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN 1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015 Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.2015 46 Joensuun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue järjestää

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE JA VANHUSPALVELULAKI Anneli Kiljunen Kansanedustaja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan vpj. Valtiovarainvaliokunnan jäsen Kelan valtuutettujen vpj. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2012 lopussa Suositus,

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa

Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa - Vanhuspalvelulaki eli Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 1.7.2013.

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana 1 Määritelmiä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Ikääntynyt

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Ajankohtaista omaishoidosta ja muistiohjelmasta Kuntamarkkinat 11.9.2014 Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma KOHO-työryhmän

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikärakenteen kehitys v. 2011 lopussa 65+ vuotta täyttäneitä 979 640 (18,1%) 85+

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot