SYSMÄN KUNNAN VANHUSPOLIITTINEN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYSMÄN KUNNAN VANHUSPOLIITTINEN STRATEGIA VUOTEEN 2010"

Transkriptio

1 SYSMÄN KUNNAN VANHUSPOLIITTINEN STRATEGIA VUOTEEN 2010

2 SYSMÄN KUNNAN VANHUSPOLIITTINEN STRATEGIA VUOTEEN 2010 Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Elämänillassa kulkijain runo Heidät näänhän kulkemassa tietä elonillan katsein tyynin, hyvin rauhallisin askelin, kuvan maailmalle näyttäin sointuisimman; Voiman hiljaisen ja mahtavimman! - usein sammunein jo katsehin - Kiireet maiset elämänsä retken ovat poissa. Syvin miettein, tutkistellen muistoissansa käy. Syrjään jääneet elämän on karkeloista. Nyt loistaa lempeys se sydänten, joissa ei maailman itsekkyyttä näy. (Joulukuu 1952) Runo ja kuvitus: Helmi Haapsaari, Sysmä

3 SYSMÄN KUNNAN VANHUSPOLIITTINEN STRATEGIA VUOTEEN 2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 VANHUSPOLIITTISEN STRATEGIAN LAATIMISTYÖN KÄYNNISTÄMINEN SYSMÄN KUNNASSA 5 2 VANHUS, VANHUSPOLITIIKKA JA VANHUSPOLIITTINEN STRATEGIA 7 3 VANHUSTENHUOLTO TÄNÄÄN SYSMÄSSÄ Kotihoito Palveluasuminen Laitoshoito: vanhainkoti ja terveyskeskuksen vuodeosasto Asiakkaiden toimintakyky Henkilöstömitoitus 13 4 NYKYTILAN ANALYYSI Yleinen toimintapolitiikka Elämisen ulkoiset puitteet Arkipäivän palvelut ja arjesta selviytyminen Tukiverkostot Vanhustyön sosiaali- ja terveyspalvelut 18 5 SYSMÄN VANHUSTENHUOLLON VISIO, TULEVAISUUDEN KEHITTÄMISTARPEET, SOVITUT TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT TOIMENPITEIDEN TOTEUTAMISESSA Visio Väestön ikärakenne Terveyden ja toimintakyvyn kehitys Asuminen ja fyysinen ympäristö Henkilöstön tarve Taloudellisten resurssien tarve Kotihoito Palveluasuminen Laitoshoito Vanhainkoti Terveyskeskuksen vuodeosasto Kolmas sektori Seurakunta 28 6 TIEDOTUS, PALAUTE JA SEURANTA 28 7 LOPUKSI 29

4 5 1 VANHUSPOLIITTISEN STRATEGIAN LAATIMISTYÖN KÄYNNISTÄMINEN SYSMÄN KUNNASSA Keväällä 2001 Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto lähettivät kuntiin oppaan Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus (Oppaita 2001:4). Oppaan syntymisen taustalla on pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen ohjelma, joka painottaa ikääntyneiden palveluiden kehittämistä asiakaslähtöisesti siten, että erityistä huomiota kiinnitetään kotona asumisen tukemiseen, kuntoutusmahdollisuuksien parantamiseen ja palveluiden laatuun. Nämä näkökohdat sisältyvät myös valtioneuvoston hyväksymään sosiaali- ja terveydenhuollon vuosien tavoite- ja toimintaohjelmaan. Oppaan mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla ajantasainen vanhuspoliittinen strategia. Lisäksi opas eli laatusuositus määrittelee tavoitteeksi, että mahdollisimman moni ikääntynyt voi elää itsenäisesti omassa kodissaan ja tutussa asuin- ja sosiaalisessa ympäristössä. Kotona asumista tuetaan nopeasti saatavilla, ammattitaitoisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Hoidon tulee olla asianmukaista ja asiakasta kunnioittavaa. Sysmän kunnassa kyseisen laatusuosituksen mukaisessa hengessä on toimittu mutta kirjattu vanhuspoliittinen strategia puuttuu. Marraskuussa 2001 kunnanvaltuutettu Heli Pylkkäsen teki valtuustoaloitteen, jossa kiinnitettiin huomiota siihen, että vanhuspoliittisen strategian laatimiseen ei ole vielä ryhdytty. Vanhuspoliittisen strategian laatimistyön käynnistämiselle oli näin olemassa tilaus ja oli helppo käynnistää strategian laatimistyö kunnassa, koska valtuustoaloitteen myötä asiasta oli julkaistu lehtiartikkeleita ja asia oli tullut tutuksi kuntalaisille ja vanhustyötä tekevälle henkilökunnalle. Perusturvalautakunta päätti antaa perusturvajohtaja Päivi Nykäsen tehtäväksi Sysmän kunnan vanhuspoliittisen strategian laatimisen. Strategian laatimistyön ohjausryhmäksi perusturvalautakunta kutsui Sysmän kunnan vanhusneuvoston sekä omaishoitajien edustajan ja perusturvalautakunnan edustajan. Vanhusneuvoston eläkeläisjärjestöjen edustajilla on merkittävä rooli strategian valmistelutyössä. Heidän edustuksellaan taataan se, että viranomaiset eivät suunnittele jotakin jollekin väestöryhmälle vaan kyseisen väestöryhmän edustajat itse vaikuttavat heidän tulevaisuuttaan koskeviin asioihin.

5 6 Strategian laatimista voidaan perustella myös sillä, että yleisesti puhutaan vanhusten määrän lisääntymisestä ja sen vaikutuksista lähinnä kunnan talouteen menoja lisäävänä tekijänä. Keskusteltaessa julkisesta vanhustenhuollosta puhutaan pääasiassa resursseista: vanhuspalveluihin käytettävästä rahasta, henkilöstömääristä jne. Huhtikuussa 2002 Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto tarjosi Etelä-Suomen läänin kunnille mahdollisuutta hakeutua Etelä-Suomen IkäLaatu projektiin. Projektin tavoitteena on käynnistää ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen toimeenpano läänin kunnissa siten, että suositus muuttuu kuntien käytännön työksi. Sysmän kunta hakeutui mukaan Ikälaatu- projektiin saadakseen tukea vanhuspoliittisen strategian laatimistyölle. Sysmän kunta hyväksyttiin mukaan projektiin yhdessä 20 muun kunnan kanssa. IkäLaatu- projekti jatkuu saakka. Projekti on tarjonnut Sysmän kunnalle asiantuntija-apua, erityisesti projektipäällikkö Eija Hynninen-Joensivun toimesta, seminaareja ja työkokouksia. Vanhuspoliittisen strategian laatimisen ohjausryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt: * Asser Neva Eläkeliiton Sysmän yhdistys ry * Rakel Kuronen * Tauno Holappa Sysmän kansalliset seniorit ry * Esko Nurminen Sysmän eläkkeensaajat ry * Kauno Kiljunen Eläkeliiton Sysmän yhdistys ry * Airi Heinonen Sysmän eläkkeensaajat ry * Irmeli Norvanto Omaishoitajat * Maija Saarinen Omaishoitajat * Heli Pylkkänen Sysmän kunnan perusturvalautakunta * Hilkka Halme Sysmän kunnan kunnanhallitus * Veikko Lahtinen Sysmän kunnan sivistystoimi, vapaa-aikasihteeri * Katri Tainio Sysmän kunnan sosiaalitoimi, kotipalveluohjaaja * Ilkka Serra Sysmän kunnan tekninen toimi, toimistosihteeri * Markku Lahtinen Sysmän kunnan terveystoimi, ylilääkäri * Maija Valonen Sysmän kunnan terveystoimi, vs. johtava hoitaja * Aura Vihavainen Sysmän kunta, vanhainkoti, osastonhoitaja * Pekka Kuuppo Sysmän seurakunta * Päivi Nykänen Sysmän kunta, perusturvajohtaja

6 7 Lisäksi strategia laatimiseen ovat osallistuneet sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja toimintayksikköjen henkilöstö tekemällä nykytilan analyysiä, kartoittamalla tulevaisuuden kehittämistarpeita ja etsimällä ratkaisuja epäkohtien poistamiseksi ja ottamalla osaa keskusteluun. 2 VANHUS, VANHUSPOLITIIKKA JA VANHUSPOLIITTINEN STRATEGIA Vanhuspoliittisen strategian laatimistyössä toistuvat käsitteet vanhus, ikäihmiset, vanhuspolitiikka, strategia. Seuraavassa on näiden käsitteiden määrittelyjä. Eläkelainsäädännöstä johtuen yhteiskunta määrittelee vanhuuden alkavaksi noin kuudenkymmenen viiden vuoden iässä. Tämä on vanhuuden kronologinen määritelmä. Kronologinen ikä itsessään on kuitenkin harvoin sopiva osoittamaan henkilön biologista, psykologista tai sosiaalista ikää. Ikääntyminen on jatkuva elinikäinen prosessi eikä ole mitään erillistä kohtaa ajassa tai iässä, jossa henkilö voi sanoa olevansa vanha. Tämä kehityksellinen näkökulma tunnustaa myös, että ikääntyminen ja vanhaksi tulemisen prosessi on tulosta monimutkaisesta biologisten, psykologisten sosio-ekonomisten tekijöiden vuorovaikutuksesta. (Aiken 1995, 2, 4.) Suomessa eläkkeelle jääminen ja 65 vuoden ikä eivät enää pitkään aikaan ole sattuneet yhtä aikaa. Monissa ammateissa on alhaisempi eläkeikä ja useimmat jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai osa-aikaeläkkeelle. Vakiintuneeksi käsitteeksi on tullut käsite kolmas ikä tarkoittamaan vuosia eläkkeelle jäämisestä noin 75-vuoden ikään. Atchley (2000) on todennut, että vanheneminen on laaja käsite, joka sisältää fyysiset muutokset ruumiissamme koko aikuisen iän aikanamme, psykologiset muutokset mielissämme ja henkisissä kyvyissämme ja sosiaaliset muutokset. Vanheneminen ei ole yksi prosessi, vaan monia ja sillä on monia ilmenemismuotoja sekä positiivisia että negatiivisia. Lisääntyvä ikä tuo enemmän kokemusta ja lisää tietoja ja taitoja. Vanhemmat ihmiset voivat olla tradition ylläpitäjiä. He tietävät monista perheiden, työpaikkojen ja yhteisöjen tapahtumista. Vanheneminen voi tuoda myös henkilökohtaisen rauhan ja kypsyyden. Myöhempi elämä voi olla vapauden ja mahdollisuuksien aikaa, koska työn ja lasten hoidon velvollisuudet ovat poissa. Toisaalta vanheneminen voi toisille merkitä menetyksiä: he voivat menettää fyysisen tai henkisen kyvykkyytensä, työmahdollisuu-

7 8 tensa tai asemansa organisaatiossa, johon he kuuluvat. Puolison tai ystävien menetys saattaa tapahtua. Vanheneminen merkitsee joillekin enimmäkseen positiivisia, toisille negatiivisia asioita mutta useimmille kuitenkin jotakin siltä väliltä. Yhteiskunnan eri osaalueet korostavat vaihtelevasti vanhenemisen positiivisia ja negatiivisia piirteitä. Sen vuoksi on tärkeää ymmärtää ikääntymisen positiiviset ja negatiiviset ilmenemismuodot. Kun ikääntymiseen liitetään vielä koulutuksen, ammatin, elämäntyylin, rodun, sukupuolen ja sosiaalisen luokan tuoma erilaisuus, kuva vanhenemisesta tulee vielä monimutkaisemmaksi (Atchley 2000, 4-5, 18.) Kuten edellä esitetyistä määritelmistä tuli ilmi, vanhuudesta puhuttaessa on kyse monitahoisesta ilmiöstä. Sysmän kunnan vanhuspoliittista strategiaa tehtäessä on käsitteet vanhus ja ikäihmiset käsitetty hyvin laaja-alaisesti. Mitä sitten on vanhuspolitiikka? Suomen vanhuspoliittisen tavoite- ja strategiatoimikunnan vuonna 1996 antamasta mietinnöstä Vanhuspolitiikka vuoteen 2001 löytyy seuraavia kannanottoja: Vanhuspolitiikka on monialaista ja monitasoista ikäihmisten hyvinvointia edistävää toimintaa. Vanhuspolitiikan alueella toimii suuri joukko erilaisia toimijoita ja intressiryhmiä. Yhteiskunnassa on päätettävä erilaisille tarpeille ja tehtäville tarkoituksenmukaisista vastuutasoista ja -tahoista. Ikäihmiset eivät ole vain vanhuspolitiikan kohde. Vanhuspolitiikka tulee ja voidaan perustaa entistä enemmän myös ikäihmisten omiin henkisiin ja aineellisiin voimavaroihin, toimintakykyyn ja osaamiseen. Valtakunnallisia vanhuspolitiikan peruslinjauksia tarvitaan ikäihmisten tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi. (Komiteanmietintö 1996:1, 1,5) Jukka-Pekka Sarola (1996, 17-18) on teoksessaan Vanhukset selviytyjinä todennut, että tulevaisuuden vanhuspolitiikan keskeinen kysymys kuuluu, millaisia muutoksia vanhuspolitiikassa tarvitaan, jotta myös tulevaisuuden yhteiskunnassa vanhukset voivat hyvin. Hän toteaa, että kotona asumisen edistäminen on yksi keskeinen tekijä. Tätä kautta asuinympäristön merkitys resurssi- tai puutetekijänä tulee hyvin keskeiseksi. Simo Koskinen puhui Vanhustyön Keskusliiton järjestämässä seminaarissa Helsingissä aiheesta "Vanhuspolitiikasta elämänpolitiikkaan". Koskisen mukaan siirtyminen teollisen yhteiskunnan vanhuspolitiikasta jälkiteollisen yhteiskunnan elämänpolitiikkaan tarkoittaa sitä, että suurille joukoille ikääntyneitä kansalaisia tarkoitettujen hyvin-

8 9 vointiohjelmien (eläkejärjestelmät ja palvelut) rinnalla aletaan korostaa vanhojen ihmisten yksilöllisten elämäntilanteiden, valintojen, elämäntavan ja elämäntyylien, elämänhallinnan ja oman identiteetin tukemista. (Koskinen 1999.) Vaaraman ym. teoksessa Koko kunta ikääntyneiden asialla (2001, 59) määritellään vanhuspoliittinen strategia seuraavasti: Vanhuspoliittinen strategia on toimintalinjaus, jossa määritellään iäkkäiden kuntalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämisen tavoitteet ja eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden vastuut niiden toteuttamisessa. Strategian osana laaditaan palvelujen kehittämisohjelma, jossa määritellään, mitä palveluja, miten paljon ja mille ryhmille palveluja tarjotaan. Kuntakohtaisesti märitellyssä vanhuspoliittisessa strategiassa määritellään palvelujärjestelmä, palvelurakenne kattavuustavoitteineen ja palveluiden järjestämistapa sekä eri hallintokuntien/toimijatahojen vastuut asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vanhusten hyvinvointi ei ole hallinnollisesti ainoastaan sosiaali- ja terveystoimen vastuulla, vaan siitä vastaavat kaikki toimialat omalla toiminnallaan. 3 VANHUSTENHUOLTO TÄNÄÄN SYSMÄSSÄ Vanhustenhuollossa esiintyy vielä laitosvaltaista ajattelua ja lokeroitumista. Puhutaan kotipalvelun, kotisairaanhoidon, vanhainkodin ja vuodeosaston vanhuksista vaikka kyse on saman kunnan asukkaista, jotka tarvitsevat erilaisia palveluja kukin omassa erityisessä elämäntilanteessaan. Seuraavassa esitettävät talous- ja toimintaluvut ovat vuoden 2002 tietoja. 3.1 Kotihoito Kotihoidon tavoitteena on, että asiakkaat selviytyvät mahdollisimman pitkään kotonaan erilaisten palvelujen avulla ja heillä olisi turvallinen, hyvä olo. Sysmässä kotihoito käsittää kotipalvelun ja kotisairaanhoidon. Kotipalvelu tarkoittaa henkilökohtaisen hoivan ja kodinhoitoavun antamista vanhuksille, pitkäaikaissairaille ja vammaisille heidän kotonaan. Kotipalveluina järjestetään myös erilaisia tukipalveluja: ateria-, kylvetys-, kuljetus-, saattaja-, turva- ja siivouspalveluja.

9 10 Kotipalvelua on saatavana maanantaista perjantaihin kello ja lauantaista sunnuntaihin kello ja Kotisairaanhoidon työn tavoitteena on, että asiakkaat selviytyvät mahdollisimman pitkään kotonaan erilaisten palvelujen avulla ja heillä olisi turvallinen, hyvä olo. Kotisairaanhoito toimii yhteistyössä kotipalvelun, terveyskeskuksen ja omaisten kanssa ja työhön kuuluu lyhytaikaisjaksojen järjestely ja toteutus sairaalassa ja vanhainkodilla sekä tarvittaessa terminaalihoidon toteutus kotona. Kotisairaanhoito toimii pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin kello ja lauantaista sunnuntaihin kello Henkilöstö: * Kotipalvelu: kotipalveluohjaaja, päiväkeskuksen ohjaaja, 16 kodinhoitajaa ja kehitysvammaisten kotihoidon ohjaaja. * Kotisairaanhoito: 2 terveydenhoitajaa, 2 perushoitajaa. Toimintaa kuvaavat luvut: * kodinhoitoavun piirissä 151 kotitaloutta * tukipalveluja saaneita 191 asiakasta, joista - päiväkeskustoiminnan piirissä 29 asiakasta (käyntejä 718) ja - kylvetyspalveluja saaneita 58 asiakasta (käyntejä 1.085) * omaishoidon tuen pirissä 26 asiakasta * valvotun kotisairaanhoidon käynnit * kotipalvelun käynnit * kodinhoitoavun piirissä 13,91 % 75 vuotta täyttäneistä - Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri 11,7%, koko maa 12 % Kustannukset: * kodinhoitoapu / vuosi, brutto / vuosi, netto => / kotitalous/v, brutto / vuosi, netto * tukipalvelut / vuosi * omaishoidontuki / vuosi (maksetut hoitopalkkiot: I ryhmä 387, II ryhmä 329 ja III ryhmä 220 /kk) * Palvelukeskus Maininki (päiväkeskustoiminta ja kylvetyspalvelut) / vuosi, brutto => /käynti, brutto

10 / vuosi, netto => /käynti, netto 3.2 Palveluasuminen Sysmässä järjestetään vanhusten palveluasumista seuraavasti: * Ester-koti, Askontie 4, 20 asuntoa * Ahomatara, Leppäkorventie 27, 18 asuntoa, joista yksi on intervalliasunto * Pienryhmäkoti, Leppäkorventie 16, 4 asuntoa * Uusi-Heikkilä, Kaislatie, 11 asuntoa * Sotainvalidien Palvelutalo, 17 asuntoa Ester-kodissa järjestettävä palveluasuminen on keskiraskasta (tuettua) palveluasumista eli henkilökunta on paikalla päivisin kello Muissa yksiköissä järjestettävä palveluasuminen on kevyttä palveluasumista eli asukkaat saavat palvelut kotipalvelusta. Palveluasumista haluaville on tähän saakka pystytty melko lyhyellä odotusajalla järjestämään palveluasunto. Toisaalta Sysmän kunnan keskustassa asuville palveluasumista tarvitseville palvelut voidaan melko joustavasti järjestää myös kotiin ja välttämättä ei tarvita muuttoa palveluasuntoihin. Asukkaat palveluasuntoon valitaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön kanssa ottaen huomioon asukkaan ja hänen läheistensä toiveet. Sysmän Palvelutaloyhdistyksen hallitus valitsee asukkaat Sotainvalidien Palvelutaloon. 3.3 Laitoshoito: vanhainkoti ja terveyskeskuksen vuodeosasto Vanhainkoti on 49 -paikkainen ja sijaitsee terveyskeskuksen läheisyydessä. Toisessa kerroksessa sijaitseva osasto saneerataan dementiayksiköksi vuosina Hoitopaikoista 1-5 on tarkoitettu lyhytaikaista hoitoa tarvitseville vanhuksille. Vanhainkodin toiminta-ajatuksena on vanhuksen kodinomainen, laadukas, virikkeellinen ja turvallinen elämä. Vanhuksille annetaan hyvää perushoitoa sekä kuntouttavaa hoitoa ja tarvittaessa saattohoitoa. Terveyskeskuksen vuodeosasto on 30 -paikkainen ja noin 2/3 potilaista on pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia. Osaston hoitotyö perustuu kokonaisvaltaiseen, humanistiseen ihmiskäsitykseen, jonka mukaan ihminen on aina yksilöllinen ja ainutkertainen. Humanistinen ihmiskäsitys tuo moniarvoisen, sallivan ja ymmärtävän näkökulman van-

11 12 husten hoitotyöhön. Hoitotyön päämääränä on tyytyväinen, virkeä potilas ja kuoleman lähestyessä on tavoitteena inhimillinen, ihmisarvoinen, turvallinen ja kivuton kuolema. Vanhainkodin henkilöstö: * osastonhoitaja, sairaanhoitaja, 11 perushoitajaa, joista yksi kuuluu varahenkilöstöön, hoitaja, 12 hoitoapulaista ja ½ askarteluohjaaja. Vuodeosaton henkilöstö: * ½ osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, 8 sairaanhoitajaa, joista yksi varahenkilö, 7 perushoitajaa ja 4 laitosapulaista. Toimintaa kuvaavat luvut: * vanhainkodin hoitopäivät * vuodeosaston hoitopäivät * vanhainkodissa 75 vuotta täyttäneistä kuntalaisista 9,3 % - Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri 2 %, koko maa 5,9 % Kustannukset: * vanhainkoti / vuosi, brutto => 69,43 / hoitopäivä / vuosi, netto => 48,77 / hoitopäivä * vuodeosasto ,24 / hoitopäivä ,58 / hoitopäivä 3.4 Asiakkaiden toimintakyky RAVA - toimintakykymittari on kehitetty ikäihmisten toimintakyvyn arviointia varten Turun terveystoimessa Tapio Rajalan ja Eero Vaissin toimesta. Mittaria voidaan käyttää avo- ja laitoshoidossa. Sen avulla voidaan arvioida toimintakykyä ja avuntarvetta sekä yksilön, että yhteisön tasolla. Itä- Hämeen kunnat tekivät ns. RAVA - poikkileikkauksen, jossa tarkastelutapa on ollut samansuuntainen kuin suurten kaupunkien vuonna 2002 tehdyssä poikkileikkauksessa. Jäljempänä verrataan tuloksia edellä mainittuun suurten kaupunkien RAVA - tuloksiin. Tehdyn selvityksen perustella kunnat saavat tietoa siitä, mikä on ikäihmisten toimintakyky kunnan omissa tai hankkimissa palvelu- ja hoitomuodoissa. Selvityksellä saadaan

12 13 tietoa myös siitä, ovatko asiakkaat sijoittuneet palvelutarpeidensa mukaisiin hoitopaikkoihin. RAVA -indeksin arvot ja hoidon tarve voidaan arvioida seuraavasti: RAVA -ind. RAVA - luokka Avun tarve luokka Hilmo (Hoitoilmoitusjärjestelmä) 1,29-1,49 1 Satunnainen Täysin tai lähes omatoiminen 1,50-1,99 2 Tuettu hoito Ajoittainen hoidon tarve 2,00-2,49 3 Valvottu hoito Toistuva hoidon tarve 2,50-2,99 4 Valvottu hoito Toistuva hoidon tarve 3,00-3,49 5 Tehostettu hoito Lähes jatkuva hoidon tarve 3,50-4,02 6 Täysin autettava Jatkuva hoidon tarve Hoitoonohjaus RAVA -indeksin avulla RAVA -ind Hoitosuositus (viitteellinen), Helsinki ensisijainen vaihtoehto on ensimmäisenä 1,29-1,49 Itsenäisesti tai omaisen avulla kotona 1,50-1,99 Kotihoito / tehostettu palveluasuminen erityistilanteissa 2,00-2,49 Tehostettu kotihoito / tehostettu palveluasuminen 2,50-2,99 Tehostettu palveluasuminen / vanhainkoti/tehostettu kotihoito 3,00-3,49 Vanhainkotihoito / tk -sairaalan pitkäaikaishoito/tehostettu kotihoito 3,50-4,02 Tk-sairaalan pitkäaikaishoito / vanhainkoti/tehostettu kotihoito RAVA -arviot kerättiin niistä 65-vuotta täyttäneistä asiakkaista, jotka olivat kuntien järjestämien avo- ja laitospalvelujen piirissä. Mukaan otettiin ne säännöllisen hoidon ja palvelun piirissä olevat asiakkaat, joille on tehty hoito- ja palvelusuunnitelma ja jotka siten olivat säännöllisen kuukausimaksun piirissä. RAVA -toimintakykymittarin lisäksi käytetään tarvittaessa dementiatestiä. Yhteenveto eri palvelujen piirissä olevien asiakkaiden toimintakyvystä on liitteenä nro Henkilöstömitoitus Henkilöstön määrä asukasta kohden vanhainkodissa ja terveyskeskuksessa sekä valtakunnalliset tavoitteelliset mitoitussuositukset on esitetty liitteessä nro 2.

13 14 4 NYKYTILAN ANALYYSI Nykytilanteen analyysin tarkoituksena on selvittää ikäihmisten tämän hetkinen tilanne ja palvelujärjestelmän toimivuus. Nykytilan analyysin laatiminen toteutettiin vanhuspoliittisen strategian laatimisen ohjausryhmän kokouksessa IkäLaatu -projektin kysymyslistan mukaisesti. Sama kysymyslista lähetettiin seuraaville sidosryhmille: * kotipalvelu * kotisairaanhoito * vanhainkoti * vuodeosasto * johtava hoitaja * Sysmän seurakunta/diakoni * tekninen palvelukeskus * sivistystoimi Näitä yhteistyötahoja pyydettiin tekemään nykytilan arviointia käyttäen soveltuvin osin apuna IkäLaatu -projektin kysymyslistaa. 4.1 Yleinen toimintapolitiikka Sysmän kunnalla on valtuuston hyväksymä strategia, joka on syntynyt kunnanvaltuuston, -hallituksen ja kunnan johtoryhmän yhteisessä työprosessissa. Strategiaa laadittaessa on pyritty ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia, ottamaan huomion kunnan eri sidosryhmien näkemyksiä ja muutostarpeita sekä arvioitu kuntatalouden lähivuosien haasteita ja mahdollisuuksia. Strategiassa todetaan, että kunnan ja kuntayhteisöjen toimintaa sekä keskeisiä valintoja ohjaavat seuraavat arvot: Ihmisläheisyys Asiakaslähtöisyys Luottamuksellisuus Turvallisuus

14 15 Luonnonläheisyys Virikkeellisyys Avoimuus Ohjausryhmä hyväksyi nämä samat arvot Sysmän vanhuspolitiikkaa ohjaaviksi arvoiksi muutettuna siten, että yritteliäisyyden tilalle vaihdettiin virikkeellisyys. Sidosryhmien mielestä tulisi mahdollistaa ikäihmisille arvokas ja jokaisen ihmisarvoa kunnioittava elämä. Ohjausryhmä kartoitti Sysmän kunnan vanhustenhuollon vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat nelikenttäanalyysin avulla. VAHVUUDET - naapuriapu ja vapaaehtoistyö - kuntatalous kunnossa - kokenut henkilökunta MAHDOLLISUUDET - laajeneva yhteistyö yli kuntarajojen - peruspalvelujen arvostus luottamus henkilöiden keskuudessa - uudet toimintamuodot HEIKKOUDET - fyysisessä ympäristössä puutteita, puutteisiin vaikea saada korjauksia - yksittäisten työntekijöiden varassa toimiminen UHKAT - väestön väheneminen ja ikääntyminen - työntekijäpula - henkilökunnan uupuminen Ohjausryhmän mielestä ikäihmisten osallistuminen heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon mahdollistetaan seuraavasti: - tiettyjen ikäryhmien palvelutarpeiden kartoitus esimerkiksi kyselyllä - yhteydenpito eläkeläis- ym. järjestöihin - vanhusneuvoston toiminta - kunnan www-sivuilla keskustelu-, aloite- ja palautepalsta - ikäihmisiä kunnan ja seurakunnan luottamustehtäviin - yhteistyö seurakunnan kanssa. Eri sidosryhmien mielestä ikäihmisten osallistuminen heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon mahdollistetaan seuraavasti: - ikäihmisten kuuleminen - tiedottaminen vanhuksia koskevista päätöksistä riittävästi - jokapäiväisen palautteen vastaanottaminen, kyselyt - työtekijöiden kuunneltava vanhusta

15 16 - omaishoitajan ja omahoitajan kuuleminen - yhteys kolmanteen sektoriin: järjestöt, naapuriapu ym. - vanhusneuvoston lausunnot - seurakunnan luottamuselimien, päätöksentekijöiden ja seurakuntalaisten välinen vuorovaikutus; erilaiset kohtaamistilanteet, osallistumisen mahdollistaminen. 4.2 Elämisen ulkoiset puitteet Stakesin (2001) mukaan kuntatyypit voidaan jakaa seuraavasti: kaupunkiseudun keskukset, kaupunkimaiset kunnat, kaupunkien läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu. Sysmän kunnan voidaan katsoa edustava edellä esitetyn jaottelun perusteella harvaan asuttua maaseutua. Sysmässä ikäihmiset asuvat pääasiassa kuntakeskuksessa. Asunnoissa on yleensä kaikki mukavuudet. Puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asuvista pidetään luetteloa ja heitä on tämänhetkisen tiedon mukaan 18. Ikääntyneiden asuntokuntia on seuraavasti: * 65 vuotta täyttäneiden asuntokuntia 901 * 75 vuotta täyttäneiden asuntokuntia 396 Yksin asuu * 34 % 65 vuotta täyttäneistä * 42 % 75 vuotta täyttäneistä Ohjausryhmän ja sidosryhmien mielestä turvallisuutta heikentää poliisin huono saatavuus paikkakunnalle hätätilanteissa. Monet ikäihmiset asuvat yksin ja se luo turvattomuutta. Kodeissa on vielä paljon vaaran paikkoja, niihin joudutaan kiinnittämään huomiota, samoin pihojen ja katujen kunnossapitoon ja jalkakäytävien reunoihin. Naapurit ja seurakunnan sekä järjestöjen tarjoamat palvelut ovat tärkeitä turvallisuuden takaajia.

16 Arkipäivän palvelut ja arjesta selviytyminen Kaupat, posti, apteekki ja pankkipalvelut ovat pääasiassa kuntakeskuksessa. Kyläkauppoja on vielä kaksi: Onkiniemellä ja Särkilahdessa. Kauppiaat eivät ole tällä hetkellä halukkaita lisäämään ostosten kotiinkuljetuksia. Ohjausryhmän ja eri sidosryhmien mielestä haja-asutusalueen julkinen joukkoliikenne on puutteellista Monia arkielämään liittyviä asiointiasioita hoidetaan kotipalveluhenkilökunnan avulla. Ikäihmisten liikkumisympäristö kotiympäristössä ja asuinkunnan alueella ei ole kaikilta osin esteetön ja turvallinen. Paikoitellen jalkakäytävien reunat ovat liian korkeita, asioimispaikoissa on rappuja ja kynnyksiä. Vanhusneuvosto on yhdessä vammaisneuvottelukunnan kanssa tehnyt joitakin ehdotuksia edellä mainittujen puutteiden korjaamiseksi ja osittain niitä on toteutettukin Sysmän kunnan ja yksityisten kiinteistön omistajien toimesta. Kunnassa on ikäihmisille järjestettyjä liikuntapalveluja erityisesti kuntakeskuksessa. Nämä liikuntapalvelut eivät ole haja-asutusalueen ikäihmisten käytettävissä ellei heillä ole omaa autoa käytettävissä tai jollakin muulla tavalla mahdollisuutta päästä ohjattujen liikuntapalvelujen piiriin. Sosiaalitoimen päiväkeskustoimintaan kuuluu myös kuljetus ja päiväkeskustoiminnan ohjelmassa on liikuntaa. Liitteenä (nro 3) tietoja Sysmässä toimivista liikuntaryhmistä Sysmäläisten ikäihmisten käytössä on mm. Itä-Hämeen kansalaisopiston, eri eläkeläisjärjestöjen ja OSKUe- Päijänne- projektin tarjoamat opiskelumahdollisuudet. Eläkeläisten ATK-ryhmät ovat viime aikoina olleet täysiä ja kaikki halukkaat eivät ole päässeet mukaan. Ikäihmiset käyttävät kaikille tarjottavia kulttuuripalveluja. Osallistumisen esteenä ovat lähinnä saattaja- ja kuljetusavun saannin vaikeus. Laitoksissa kulttuuripalvelut ovat yksipuolisempia ja hartausvoittoisia. Eläkeläisjärjestöt huolehtivat jäsenistönsä kulttuuripalvelujen saannista kiitettävästi.

17 Tukiverkostot Sysmässä ikäihmisten tukiverkostot koostuvat omaisista, naapureista, eri järjestöjen edustajista, muista vapaaehtoisista sekä kunnan ja seurakunnan työntekijöistä. Seurakunta tukee ikäihmisiä kristillisellä sanomallaan jumalanpalveluksissa, erilaisissa tapahtumissa, tilanteissa ja henkilökohtaisissa kohtaamisissa. Ikäihmisillä on mahdollisuus olla mukana erilaisissa vapaaehtoistehtävissä ja lisäksi seurakunta palvelee heitä. Vapaaehtoistahoilta, erityisesti SPR:n Sysmän osaston, Sysmän seurakunnan ja sosiaalitoimen yhteisestä ystäväpalvelusta saadaan keskustelu- ja saattaja-apua. Vapaaehtoistoiminta täydentää lakisääteisiä palveluja mutta ei korvaa niitä. Yleinen mielipide on, että kaikki tarvitsevat eivät pääse omaishoidon tuen piriin. Omaishoidon tuki käsitetään vieläkin liiaksi palkkion suorittamiseksi henkilöstä, joka tarvitsee omaisen tai läheisen apua kotioloissa. Omaishoidon tukeen liittyvät palvelut ovat jääneet taka-alalle. Sysmän kunnan perusturvalautakunta on päättänyt kohdentaa omaishoidon tuen hoitopalkkion maksamisen siten, että sillä estetään apua ja hoitoa tarvitsevan joutuminen pitkäaikaiseen laitoshoitoon lukein omaishoidon tuen hoitopalkkiona maksettavien palkkioiden määrät ovat seuraavat: I ryhmä 397, II ryhmä 337 ja III ryhmä 226 euroa/kuukausi. Omaishoitajat toivovat, että kotipalvelussa olisi yksi työntekijä omaishoitajien vapaiden järjestämistä varten. Vanhusten tukiverkostoissa omaisten osuus on erittäin merkittävä. Omaisten läsnäolo tai muu yhteydenpito luovat turvallisuutta kotona asuvalle ikäihmiselle. 4.5 Vanhustyön sosiaali- ja terveyspalvelut Sysmän kunnassa on tavanomaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut saatavilla omassa kunnassa. Erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaa Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jonka toiminta on pääasiassa keskittynyt Lahteen. Lääkäreiden yöpäivystys on Lahdessa Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Iltaisin ja viikonloppuisin lääkäripäivystys hoidetaan yhteistyössä Hartolan kunnan kanssa. Yleismainintana voidaan todeta, että vanhustyön sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja saavutettavuus ovat hyviä, jos virat ja toimet on täytetty. Kuntalaisilla on tosin toiveita paljon enemmän kuin mitä pystytään järjestämään.

18 19 Pienen kunnan etuja on se, että puhelinsoitolla kunnanviraston neuvontaan, sosiaalitoimistoon tai terveyskeskukseen saa tietoa kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista. Vuonna 2002 tehdyn sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprofiilin tarkistamisen yhteydessä todettiin, että Sysmässä on tarjolla monipuoliset vanhustenhuollon laitos- ja avohoitopalvelut. Raportin mukaan Sysmässä on runsaasti vanhainkotipaikkoja, samoin palveluasumispaikkoja yli 75 -vuotiaita kohden. Vuonna 2000 Sysmässä 16 % yli 75 - vuotiaista oli pitkäaikaispäätöksellä terveyskeskuksessa, vanhainkodissa tai vanhusten palveluasunnoissa. Määrä on enemmän kuin Päijät-Hämeen kunnissa keskimäärin. Vanhuspoliittinen komitea on asettanut tavoitteeksi, että tulevaisuudessa 90 % yli 75 - vuotiaista asuu omassa kodissa eli laitospaikkoja ja palveluasuntoja on vain kymmenelle prosentille yli 75- vuotiaista. Sysmän laitosvaltaista palveluasumista yritettiin purkaa muuttamalla osa vanhainkodista palveluasunnoiksi mutta Kansaneläkelaitoksen Heinolan toimisto ei hyväksynyt muutossuunnitelmia vaan katsoi suunniteltujen palveluasuntojen olevan laitoshoitoa. Toisaalta vastaava muutos oli hyväksytty saman vakuutuspiirin alaisessa naapurikunnassa kaksi vuotta aikaisemmin. Tulevina vuosina joudutaan entistä enemmän panostamaan vanhusten kotihoitoon ja tukemaan vanhusten kotona selviytymistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön mielestä kotihoidon piirissä olevat asiakkaat ovat entistä sairaampia, iäkkäämpiä ja moniongelmaisempia. Yksinasuvilla korostuu turvattomuuden tunne. Eräs tärkeimmistä kotona selviytymistä ehkäisevistä tekijöistä on dementia. Dementoivat sairaudet johtavat toimintakyvyn alenemiseen ja palvelutarpeen kasvuun ensin avomyöhemmin laitospalveluissa.

19 20 Sulkavan ym. (2001) mukaan keskivaikeaa dementiaa esiintyy eri ikäryhmissä seuraavasti: Ikä (v) Esiintyvyys (%) , , Ikääntyvä Päijät-Häme, Kuntien hyvinvointiraportissa keskivaikean tai vaikean dementian esiintyvyys on arvioitu henkilömäärinä vuosina edellä esitetyn Sulkavan laskentatavan perusteella ja Sysmän osalta luvut ovat seuraavat: vuonna 2000 vuonna 2005 vuonna 2010 vuonna tapausta 120 tapausta 131 tapausta 148 tapausta Lisäys henkilömäärinä 39 henkilöä ja prosentteina 36 %. Päijät-Hämeen kuntien keskimäärin muutosprosentti on 46 %. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri henkilöstöryhmät arvioivat, että vanhustyön henkilöstön peruskoulutus on asianmukaista mutta henkilöstöä liian vähän. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa on toistaiseksi saatu vakinaisiin virkoihin ja toimiin. Pulaa on esiintynyt koulutetuista sijaisista. Työhyvinvointia huonontaa henkilökunnan ikärakenne. SAS-työryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Siihen kuuluvat edustajat kotisairaanhoidosta, kotipalvelusta, vuodeosastolta, vanhainkodista ja päiväkeskuksesta sekä sosiaalikeskuksesta sosiaalityöntekijä. Tarvittaessa SAS- työryhmän kokouksiin osallistuvat perusturvajohtaja, mielenterveystoimiston erikoissairaanhoitaja ja terveyskeskuksen fysioterapeutti tai joku muu ryhmän kutsuma asiantuntija. Kerran viikossa terveyskeskuksen vuodeosastolla tapahtuu iso kierto, johon osallistuvat lääkärit, osaston henkilökunta, kotisairaanhoidon edustaja, kotipalveluohjaaja, fysioterapeutti ja tarvittaessa muita asiantuntijoita.

20 21 Toimitilat ovat pääasiassa tarkoituksenmukaisia. Vanhainkodin toiseen kerrokseen ollaan perustamassa dementiayksikkö olemassa olevia tiloja saneeraamalla. Muutostyöt tehdään vuosina Palvelujen laatua on mitattu ja seurattu siten, että eri toimipisteissä on mahdollisuus antaa kirjallista asiakaspalautetta. Kotipalvelun ja päiväkeskustoiminnan piirissä oleville asiakkaille on tehty asiakastyytyväisyyskysely. Palautteet asiakkailta ja omaisilta huomioitu, niistä keskustellaan ja pyritään korjaamaan toimintaa mahdollisuuksien mukaan. Sysmän kunnassa ei ole nimetty työntekijää, joka vastaa palveluiden tiedottamisesta ja johon kuntalaiset ottavat yhteyttä. Kunnan koko huomioon ottaen luotetaan siihen, että kuntalaisten tiedossa on Sysmän kunnan puhelinnumero, johon soittamalla ohjataan puhelu oikealle henkilölle. Kunnan sosiaali- ja terveyskeskus ovat peruspaikkoja, joihin tulee hyvin monenlaisia puheluja ja kyselyjä. Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja on melko vähän tarjolla. Yksityisistä palveluista mainittakoon seuraavat palvelut: - siivousliikkeitä - yksityinen fysikaalinen hoitolaitos - Sysmän Palvelutaloyhdistys ry:n ylläpitämä fysioterapia - sairaanhoitaja- ja hierontapalveluja tarjoava yritys - mm. hoiva- ja siivouspalveluja tarjoava Osuuskunta Kuningasosaajat - 4 H- vanhuspalvelu. Sysmän kunnan strategiassa todetaan, että tulevaisuudessa kunta on entistä enemmän palvelujen järjestäjä kuin monien palvelujen tuottaja. Palveluja voivat tuottaa entistä enemmän kuntayhtymät, yritykset ja erilaiset kolmannen sektorin yhteisöt. Seutukunnallinen yhteistyö vanhuspalveluissa käsittää lähinnä henkilökunnan yhteiskoulutuksen ja lähikuntien asioiden seuraamisen ja yhteisten linjausten tekemisen. Joissakin yksittäisissä asiakasasioissa vanhukselle saatetaan ostaa palveluja naapurikunnalta.

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN VANHUSPALVELUT HAAPAVEDEN KARTANONVÄKI Rautionkuja 1 Alice Pekkala 050 374 8968, hoitajat p. 043 211 1573 IIN KARTANONVÄKI

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vastuualuejohtaja Sirkka Karhulan esitys organisaatiotoimikunnassa 25.10.2010 Jyväskylän vanhuspoliittinen strategia 2009-2030 WWW.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/vanhuspalvelut

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2014 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 8.12.2014 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri ja RAI projektipäällikkö, Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Kuntoutuminen -mitäse on? toimintakyvyn

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Esite sisältää erillisen yhteystiedot - liitteen, jonne on koottu kuntanne osalta kaikki tarpeelliset yhteydenottoa varten tarvitsemanne tiedot.

Esite sisältää erillisen yhteystiedot - liitteen, jonne on koottu kuntanne osalta kaikki tarpeelliset yhteydenottoa varten tarvitsemanne tiedot. KOTIHOIDON PALVELUT A S K A I N E N - L E M U - M A S K U - M E R I M A S K U - M Y N Ä M Ä K I - N A A N T A L I - N O U S I A I N E N - R Y M Ä T T Y L Ä - R U S K O - V A H T O - V E L K U A L U K I

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa.

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa. IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT/ KEHITTÄMISTARPEET Sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa on lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut, sekä suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Kehittämiskohteet:

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot