SYSMÄN KUNNAN VANHUSPOLIITTINEN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Transkriptio

1 SYSMÄN KUNNAN VANHUSPOLIITTINEN STRATEGIA VUOTEEN 2010

2 SYSMÄN KUNNAN VANHUSPOLIITTINEN STRATEGIA VUOTEEN 2010 Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Elämänillassa kulkijain runo Heidät näänhän kulkemassa tietä elonillan katsein tyynin, hyvin rauhallisin askelin, kuvan maailmalle näyttäin sointuisimman; Voiman hiljaisen ja mahtavimman! - usein sammunein jo katsehin - Kiireet maiset elämänsä retken ovat poissa. Syvin miettein, tutkistellen muistoissansa käy. Syrjään jääneet elämän on karkeloista. Nyt loistaa lempeys se sydänten, joissa ei maailman itsekkyyttä näy. (Joulukuu 1952) Runo ja kuvitus: Helmi Haapsaari, Sysmä

3 SYSMÄN KUNNAN VANHUSPOLIITTINEN STRATEGIA VUOTEEN 2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 VANHUSPOLIITTISEN STRATEGIAN LAATIMISTYÖN KÄYNNISTÄMINEN SYSMÄN KUNNASSA 5 2 VANHUS, VANHUSPOLITIIKKA JA VANHUSPOLIITTINEN STRATEGIA 7 3 VANHUSTENHUOLTO TÄNÄÄN SYSMÄSSÄ Kotihoito Palveluasuminen Laitoshoito: vanhainkoti ja terveyskeskuksen vuodeosasto Asiakkaiden toimintakyky Henkilöstömitoitus 13 4 NYKYTILAN ANALYYSI Yleinen toimintapolitiikka Elämisen ulkoiset puitteet Arkipäivän palvelut ja arjesta selviytyminen Tukiverkostot Vanhustyön sosiaali- ja terveyspalvelut 18 5 SYSMÄN VANHUSTENHUOLLON VISIO, TULEVAISUUDEN KEHITTÄMISTARPEET, SOVITUT TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT TOIMENPITEIDEN TOTEUTAMISESSA Visio Väestön ikärakenne Terveyden ja toimintakyvyn kehitys Asuminen ja fyysinen ympäristö Henkilöstön tarve Taloudellisten resurssien tarve Kotihoito Palveluasuminen Laitoshoito Vanhainkoti Terveyskeskuksen vuodeosasto Kolmas sektori Seurakunta 28 6 TIEDOTUS, PALAUTE JA SEURANTA 28 7 LOPUKSI 29

4 5 1 VANHUSPOLIITTISEN STRATEGIAN LAATIMISTYÖN KÄYNNISTÄMINEN SYSMÄN KUNNASSA Keväällä 2001 Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto lähettivät kuntiin oppaan Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus (Oppaita 2001:4). Oppaan syntymisen taustalla on pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen ohjelma, joka painottaa ikääntyneiden palveluiden kehittämistä asiakaslähtöisesti siten, että erityistä huomiota kiinnitetään kotona asumisen tukemiseen, kuntoutusmahdollisuuksien parantamiseen ja palveluiden laatuun. Nämä näkökohdat sisältyvät myös valtioneuvoston hyväksymään sosiaali- ja terveydenhuollon vuosien tavoite- ja toimintaohjelmaan. Oppaan mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla ajantasainen vanhuspoliittinen strategia. Lisäksi opas eli laatusuositus määrittelee tavoitteeksi, että mahdollisimman moni ikääntynyt voi elää itsenäisesti omassa kodissaan ja tutussa asuin- ja sosiaalisessa ympäristössä. Kotona asumista tuetaan nopeasti saatavilla, ammattitaitoisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Hoidon tulee olla asianmukaista ja asiakasta kunnioittavaa. Sysmän kunnassa kyseisen laatusuosituksen mukaisessa hengessä on toimittu mutta kirjattu vanhuspoliittinen strategia puuttuu. Marraskuussa 2001 kunnanvaltuutettu Heli Pylkkäsen teki valtuustoaloitteen, jossa kiinnitettiin huomiota siihen, että vanhuspoliittisen strategian laatimiseen ei ole vielä ryhdytty. Vanhuspoliittisen strategian laatimistyön käynnistämiselle oli näin olemassa tilaus ja oli helppo käynnistää strategian laatimistyö kunnassa, koska valtuustoaloitteen myötä asiasta oli julkaistu lehtiartikkeleita ja asia oli tullut tutuksi kuntalaisille ja vanhustyötä tekevälle henkilökunnalle. Perusturvalautakunta päätti antaa perusturvajohtaja Päivi Nykäsen tehtäväksi Sysmän kunnan vanhuspoliittisen strategian laatimisen. Strategian laatimistyön ohjausryhmäksi perusturvalautakunta kutsui Sysmän kunnan vanhusneuvoston sekä omaishoitajien edustajan ja perusturvalautakunnan edustajan. Vanhusneuvoston eläkeläisjärjestöjen edustajilla on merkittävä rooli strategian valmistelutyössä. Heidän edustuksellaan taataan se, että viranomaiset eivät suunnittele jotakin jollekin väestöryhmälle vaan kyseisen väestöryhmän edustajat itse vaikuttavat heidän tulevaisuuttaan koskeviin asioihin.

5 6 Strategian laatimista voidaan perustella myös sillä, että yleisesti puhutaan vanhusten määrän lisääntymisestä ja sen vaikutuksista lähinnä kunnan talouteen menoja lisäävänä tekijänä. Keskusteltaessa julkisesta vanhustenhuollosta puhutaan pääasiassa resursseista: vanhuspalveluihin käytettävästä rahasta, henkilöstömääristä jne. Huhtikuussa 2002 Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto tarjosi Etelä-Suomen läänin kunnille mahdollisuutta hakeutua Etelä-Suomen IkäLaatu projektiin. Projektin tavoitteena on käynnistää ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen toimeenpano läänin kunnissa siten, että suositus muuttuu kuntien käytännön työksi. Sysmän kunta hakeutui mukaan Ikälaatu- projektiin saadakseen tukea vanhuspoliittisen strategian laatimistyölle. Sysmän kunta hyväksyttiin mukaan projektiin yhdessä 20 muun kunnan kanssa. IkäLaatu- projekti jatkuu saakka. Projekti on tarjonnut Sysmän kunnalle asiantuntija-apua, erityisesti projektipäällikkö Eija Hynninen-Joensivun toimesta, seminaareja ja työkokouksia. Vanhuspoliittisen strategian laatimisen ohjausryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt: * Asser Neva Eläkeliiton Sysmän yhdistys ry * Rakel Kuronen * Tauno Holappa Sysmän kansalliset seniorit ry * Esko Nurminen Sysmän eläkkeensaajat ry * Kauno Kiljunen Eläkeliiton Sysmän yhdistys ry * Airi Heinonen Sysmän eläkkeensaajat ry * Irmeli Norvanto Omaishoitajat * Maija Saarinen Omaishoitajat * Heli Pylkkänen Sysmän kunnan perusturvalautakunta * Hilkka Halme Sysmän kunnan kunnanhallitus * Veikko Lahtinen Sysmän kunnan sivistystoimi, vapaa-aikasihteeri * Katri Tainio Sysmän kunnan sosiaalitoimi, kotipalveluohjaaja * Ilkka Serra Sysmän kunnan tekninen toimi, toimistosihteeri * Markku Lahtinen Sysmän kunnan terveystoimi, ylilääkäri * Maija Valonen Sysmän kunnan terveystoimi, vs. johtava hoitaja * Aura Vihavainen Sysmän kunta, vanhainkoti, osastonhoitaja * Pekka Kuuppo Sysmän seurakunta * Päivi Nykänen Sysmän kunta, perusturvajohtaja

6 7 Lisäksi strategia laatimiseen ovat osallistuneet sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja toimintayksikköjen henkilöstö tekemällä nykytilan analyysiä, kartoittamalla tulevaisuuden kehittämistarpeita ja etsimällä ratkaisuja epäkohtien poistamiseksi ja ottamalla osaa keskusteluun. 2 VANHUS, VANHUSPOLITIIKKA JA VANHUSPOLIITTINEN STRATEGIA Vanhuspoliittisen strategian laatimistyössä toistuvat käsitteet vanhus, ikäihmiset, vanhuspolitiikka, strategia. Seuraavassa on näiden käsitteiden määrittelyjä. Eläkelainsäädännöstä johtuen yhteiskunta määrittelee vanhuuden alkavaksi noin kuudenkymmenen viiden vuoden iässä. Tämä on vanhuuden kronologinen määritelmä. Kronologinen ikä itsessään on kuitenkin harvoin sopiva osoittamaan henkilön biologista, psykologista tai sosiaalista ikää. Ikääntyminen on jatkuva elinikäinen prosessi eikä ole mitään erillistä kohtaa ajassa tai iässä, jossa henkilö voi sanoa olevansa vanha. Tämä kehityksellinen näkökulma tunnustaa myös, että ikääntyminen ja vanhaksi tulemisen prosessi on tulosta monimutkaisesta biologisten, psykologisten sosio-ekonomisten tekijöiden vuorovaikutuksesta. (Aiken 1995, 2, 4.) Suomessa eläkkeelle jääminen ja 65 vuoden ikä eivät enää pitkään aikaan ole sattuneet yhtä aikaa. Monissa ammateissa on alhaisempi eläkeikä ja useimmat jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai osa-aikaeläkkeelle. Vakiintuneeksi käsitteeksi on tullut käsite kolmas ikä tarkoittamaan vuosia eläkkeelle jäämisestä noin 75-vuoden ikään. Atchley (2000) on todennut, että vanheneminen on laaja käsite, joka sisältää fyysiset muutokset ruumiissamme koko aikuisen iän aikanamme, psykologiset muutokset mielissämme ja henkisissä kyvyissämme ja sosiaaliset muutokset. Vanheneminen ei ole yksi prosessi, vaan monia ja sillä on monia ilmenemismuotoja sekä positiivisia että negatiivisia. Lisääntyvä ikä tuo enemmän kokemusta ja lisää tietoja ja taitoja. Vanhemmat ihmiset voivat olla tradition ylläpitäjiä. He tietävät monista perheiden, työpaikkojen ja yhteisöjen tapahtumista. Vanheneminen voi tuoda myös henkilökohtaisen rauhan ja kypsyyden. Myöhempi elämä voi olla vapauden ja mahdollisuuksien aikaa, koska työn ja lasten hoidon velvollisuudet ovat poissa. Toisaalta vanheneminen voi toisille merkitä menetyksiä: he voivat menettää fyysisen tai henkisen kyvykkyytensä, työmahdollisuu-

7 8 tensa tai asemansa organisaatiossa, johon he kuuluvat. Puolison tai ystävien menetys saattaa tapahtua. Vanheneminen merkitsee joillekin enimmäkseen positiivisia, toisille negatiivisia asioita mutta useimmille kuitenkin jotakin siltä väliltä. Yhteiskunnan eri osaalueet korostavat vaihtelevasti vanhenemisen positiivisia ja negatiivisia piirteitä. Sen vuoksi on tärkeää ymmärtää ikääntymisen positiiviset ja negatiiviset ilmenemismuodot. Kun ikääntymiseen liitetään vielä koulutuksen, ammatin, elämäntyylin, rodun, sukupuolen ja sosiaalisen luokan tuoma erilaisuus, kuva vanhenemisesta tulee vielä monimutkaisemmaksi (Atchley 2000, 4-5, 18.) Kuten edellä esitetyistä määritelmistä tuli ilmi, vanhuudesta puhuttaessa on kyse monitahoisesta ilmiöstä. Sysmän kunnan vanhuspoliittista strategiaa tehtäessä on käsitteet vanhus ja ikäihmiset käsitetty hyvin laaja-alaisesti. Mitä sitten on vanhuspolitiikka? Suomen vanhuspoliittisen tavoite- ja strategiatoimikunnan vuonna 1996 antamasta mietinnöstä Vanhuspolitiikka vuoteen 2001 löytyy seuraavia kannanottoja: Vanhuspolitiikka on monialaista ja monitasoista ikäihmisten hyvinvointia edistävää toimintaa. Vanhuspolitiikan alueella toimii suuri joukko erilaisia toimijoita ja intressiryhmiä. Yhteiskunnassa on päätettävä erilaisille tarpeille ja tehtäville tarkoituksenmukaisista vastuutasoista ja -tahoista. Ikäihmiset eivät ole vain vanhuspolitiikan kohde. Vanhuspolitiikka tulee ja voidaan perustaa entistä enemmän myös ikäihmisten omiin henkisiin ja aineellisiin voimavaroihin, toimintakykyyn ja osaamiseen. Valtakunnallisia vanhuspolitiikan peruslinjauksia tarvitaan ikäihmisten tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi. (Komiteanmietintö 1996:1, 1,5) Jukka-Pekka Sarola (1996, 17-18) on teoksessaan Vanhukset selviytyjinä todennut, että tulevaisuuden vanhuspolitiikan keskeinen kysymys kuuluu, millaisia muutoksia vanhuspolitiikassa tarvitaan, jotta myös tulevaisuuden yhteiskunnassa vanhukset voivat hyvin. Hän toteaa, että kotona asumisen edistäminen on yksi keskeinen tekijä. Tätä kautta asuinympäristön merkitys resurssi- tai puutetekijänä tulee hyvin keskeiseksi. Simo Koskinen puhui Vanhustyön Keskusliiton järjestämässä seminaarissa Helsingissä aiheesta "Vanhuspolitiikasta elämänpolitiikkaan". Koskisen mukaan siirtyminen teollisen yhteiskunnan vanhuspolitiikasta jälkiteollisen yhteiskunnan elämänpolitiikkaan tarkoittaa sitä, että suurille joukoille ikääntyneitä kansalaisia tarkoitettujen hyvin-

8 9 vointiohjelmien (eläkejärjestelmät ja palvelut) rinnalla aletaan korostaa vanhojen ihmisten yksilöllisten elämäntilanteiden, valintojen, elämäntavan ja elämäntyylien, elämänhallinnan ja oman identiteetin tukemista. (Koskinen 1999.) Vaaraman ym. teoksessa Koko kunta ikääntyneiden asialla (2001, 59) määritellään vanhuspoliittinen strategia seuraavasti: Vanhuspoliittinen strategia on toimintalinjaus, jossa määritellään iäkkäiden kuntalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämisen tavoitteet ja eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden vastuut niiden toteuttamisessa. Strategian osana laaditaan palvelujen kehittämisohjelma, jossa määritellään, mitä palveluja, miten paljon ja mille ryhmille palveluja tarjotaan. Kuntakohtaisesti märitellyssä vanhuspoliittisessa strategiassa määritellään palvelujärjestelmä, palvelurakenne kattavuustavoitteineen ja palveluiden järjestämistapa sekä eri hallintokuntien/toimijatahojen vastuut asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vanhusten hyvinvointi ei ole hallinnollisesti ainoastaan sosiaali- ja terveystoimen vastuulla, vaan siitä vastaavat kaikki toimialat omalla toiminnallaan. 3 VANHUSTENHUOLTO TÄNÄÄN SYSMÄSSÄ Vanhustenhuollossa esiintyy vielä laitosvaltaista ajattelua ja lokeroitumista. Puhutaan kotipalvelun, kotisairaanhoidon, vanhainkodin ja vuodeosaston vanhuksista vaikka kyse on saman kunnan asukkaista, jotka tarvitsevat erilaisia palveluja kukin omassa erityisessä elämäntilanteessaan. Seuraavassa esitettävät talous- ja toimintaluvut ovat vuoden 2002 tietoja. 3.1 Kotihoito Kotihoidon tavoitteena on, että asiakkaat selviytyvät mahdollisimman pitkään kotonaan erilaisten palvelujen avulla ja heillä olisi turvallinen, hyvä olo. Sysmässä kotihoito käsittää kotipalvelun ja kotisairaanhoidon. Kotipalvelu tarkoittaa henkilökohtaisen hoivan ja kodinhoitoavun antamista vanhuksille, pitkäaikaissairaille ja vammaisille heidän kotonaan. Kotipalveluina järjestetään myös erilaisia tukipalveluja: ateria-, kylvetys-, kuljetus-, saattaja-, turva- ja siivouspalveluja.

9 10 Kotipalvelua on saatavana maanantaista perjantaihin kello ja lauantaista sunnuntaihin kello ja Kotisairaanhoidon työn tavoitteena on, että asiakkaat selviytyvät mahdollisimman pitkään kotonaan erilaisten palvelujen avulla ja heillä olisi turvallinen, hyvä olo. Kotisairaanhoito toimii yhteistyössä kotipalvelun, terveyskeskuksen ja omaisten kanssa ja työhön kuuluu lyhytaikaisjaksojen järjestely ja toteutus sairaalassa ja vanhainkodilla sekä tarvittaessa terminaalihoidon toteutus kotona. Kotisairaanhoito toimii pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin kello ja lauantaista sunnuntaihin kello Henkilöstö: * Kotipalvelu: kotipalveluohjaaja, päiväkeskuksen ohjaaja, 16 kodinhoitajaa ja kehitysvammaisten kotihoidon ohjaaja. * Kotisairaanhoito: 2 terveydenhoitajaa, 2 perushoitajaa. Toimintaa kuvaavat luvut: * kodinhoitoavun piirissä 151 kotitaloutta * tukipalveluja saaneita 191 asiakasta, joista - päiväkeskustoiminnan piirissä 29 asiakasta (käyntejä 718) ja - kylvetyspalveluja saaneita 58 asiakasta (käyntejä 1.085) * omaishoidon tuen pirissä 26 asiakasta * valvotun kotisairaanhoidon käynnit * kotipalvelun käynnit * kodinhoitoavun piirissä 13,91 % 75 vuotta täyttäneistä - Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri 11,7%, koko maa 12 % Kustannukset: * kodinhoitoapu / vuosi, brutto / vuosi, netto => / kotitalous/v, brutto / vuosi, netto * tukipalvelut / vuosi * omaishoidontuki / vuosi (maksetut hoitopalkkiot: I ryhmä 387, II ryhmä 329 ja III ryhmä 220 /kk) * Palvelukeskus Maininki (päiväkeskustoiminta ja kylvetyspalvelut) / vuosi, brutto => /käynti, brutto

10 / vuosi, netto => /käynti, netto 3.2 Palveluasuminen Sysmässä järjestetään vanhusten palveluasumista seuraavasti: * Ester-koti, Askontie 4, 20 asuntoa * Ahomatara, Leppäkorventie 27, 18 asuntoa, joista yksi on intervalliasunto * Pienryhmäkoti, Leppäkorventie 16, 4 asuntoa * Uusi-Heikkilä, Kaislatie, 11 asuntoa * Sotainvalidien Palvelutalo, 17 asuntoa Ester-kodissa järjestettävä palveluasuminen on keskiraskasta (tuettua) palveluasumista eli henkilökunta on paikalla päivisin kello Muissa yksiköissä järjestettävä palveluasuminen on kevyttä palveluasumista eli asukkaat saavat palvelut kotipalvelusta. Palveluasumista haluaville on tähän saakka pystytty melko lyhyellä odotusajalla järjestämään palveluasunto. Toisaalta Sysmän kunnan keskustassa asuville palveluasumista tarvitseville palvelut voidaan melko joustavasti järjestää myös kotiin ja välttämättä ei tarvita muuttoa palveluasuntoihin. Asukkaat palveluasuntoon valitaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön kanssa ottaen huomioon asukkaan ja hänen läheistensä toiveet. Sysmän Palvelutaloyhdistyksen hallitus valitsee asukkaat Sotainvalidien Palvelutaloon. 3.3 Laitoshoito: vanhainkoti ja terveyskeskuksen vuodeosasto Vanhainkoti on 49 -paikkainen ja sijaitsee terveyskeskuksen läheisyydessä. Toisessa kerroksessa sijaitseva osasto saneerataan dementiayksiköksi vuosina Hoitopaikoista 1-5 on tarkoitettu lyhytaikaista hoitoa tarvitseville vanhuksille. Vanhainkodin toiminta-ajatuksena on vanhuksen kodinomainen, laadukas, virikkeellinen ja turvallinen elämä. Vanhuksille annetaan hyvää perushoitoa sekä kuntouttavaa hoitoa ja tarvittaessa saattohoitoa. Terveyskeskuksen vuodeosasto on 30 -paikkainen ja noin 2/3 potilaista on pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia. Osaston hoitotyö perustuu kokonaisvaltaiseen, humanistiseen ihmiskäsitykseen, jonka mukaan ihminen on aina yksilöllinen ja ainutkertainen. Humanistinen ihmiskäsitys tuo moniarvoisen, sallivan ja ymmärtävän näkökulman van-

11 12 husten hoitotyöhön. Hoitotyön päämääränä on tyytyväinen, virkeä potilas ja kuoleman lähestyessä on tavoitteena inhimillinen, ihmisarvoinen, turvallinen ja kivuton kuolema. Vanhainkodin henkilöstö: * osastonhoitaja, sairaanhoitaja, 11 perushoitajaa, joista yksi kuuluu varahenkilöstöön, hoitaja, 12 hoitoapulaista ja ½ askarteluohjaaja. Vuodeosaton henkilöstö: * ½ osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, 8 sairaanhoitajaa, joista yksi varahenkilö, 7 perushoitajaa ja 4 laitosapulaista. Toimintaa kuvaavat luvut: * vanhainkodin hoitopäivät * vuodeosaston hoitopäivät * vanhainkodissa 75 vuotta täyttäneistä kuntalaisista 9,3 % - Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri 2 %, koko maa 5,9 % Kustannukset: * vanhainkoti / vuosi, brutto => 69,43 / hoitopäivä / vuosi, netto => 48,77 / hoitopäivä * vuodeosasto ,24 / hoitopäivä ,58 / hoitopäivä 3.4 Asiakkaiden toimintakyky RAVA - toimintakykymittari on kehitetty ikäihmisten toimintakyvyn arviointia varten Turun terveystoimessa Tapio Rajalan ja Eero Vaissin toimesta. Mittaria voidaan käyttää avo- ja laitoshoidossa. Sen avulla voidaan arvioida toimintakykyä ja avuntarvetta sekä yksilön, että yhteisön tasolla. Itä- Hämeen kunnat tekivät ns. RAVA - poikkileikkauksen, jossa tarkastelutapa on ollut samansuuntainen kuin suurten kaupunkien vuonna 2002 tehdyssä poikkileikkauksessa. Jäljempänä verrataan tuloksia edellä mainittuun suurten kaupunkien RAVA - tuloksiin. Tehdyn selvityksen perustella kunnat saavat tietoa siitä, mikä on ikäihmisten toimintakyky kunnan omissa tai hankkimissa palvelu- ja hoitomuodoissa. Selvityksellä saadaan

12 13 tietoa myös siitä, ovatko asiakkaat sijoittuneet palvelutarpeidensa mukaisiin hoitopaikkoihin. RAVA -indeksin arvot ja hoidon tarve voidaan arvioida seuraavasti: RAVA -ind. RAVA - luokka Avun tarve luokka Hilmo (Hoitoilmoitusjärjestelmä) 1,29-1,49 1 Satunnainen Täysin tai lähes omatoiminen 1,50-1,99 2 Tuettu hoito Ajoittainen hoidon tarve 2,00-2,49 3 Valvottu hoito Toistuva hoidon tarve 2,50-2,99 4 Valvottu hoito Toistuva hoidon tarve 3,00-3,49 5 Tehostettu hoito Lähes jatkuva hoidon tarve 3,50-4,02 6 Täysin autettava Jatkuva hoidon tarve Hoitoonohjaus RAVA -indeksin avulla RAVA -ind Hoitosuositus (viitteellinen), Helsinki ensisijainen vaihtoehto on ensimmäisenä 1,29-1,49 Itsenäisesti tai omaisen avulla kotona 1,50-1,99 Kotihoito / tehostettu palveluasuminen erityistilanteissa 2,00-2,49 Tehostettu kotihoito / tehostettu palveluasuminen 2,50-2,99 Tehostettu palveluasuminen / vanhainkoti/tehostettu kotihoito 3,00-3,49 Vanhainkotihoito / tk -sairaalan pitkäaikaishoito/tehostettu kotihoito 3,50-4,02 Tk-sairaalan pitkäaikaishoito / vanhainkoti/tehostettu kotihoito RAVA -arviot kerättiin niistä 65-vuotta täyttäneistä asiakkaista, jotka olivat kuntien järjestämien avo- ja laitospalvelujen piirissä. Mukaan otettiin ne säännöllisen hoidon ja palvelun piirissä olevat asiakkaat, joille on tehty hoito- ja palvelusuunnitelma ja jotka siten olivat säännöllisen kuukausimaksun piirissä. RAVA -toimintakykymittarin lisäksi käytetään tarvittaessa dementiatestiä. Yhteenveto eri palvelujen piirissä olevien asiakkaiden toimintakyvystä on liitteenä nro Henkilöstömitoitus Henkilöstön määrä asukasta kohden vanhainkodissa ja terveyskeskuksessa sekä valtakunnalliset tavoitteelliset mitoitussuositukset on esitetty liitteessä nro 2.

13 14 4 NYKYTILAN ANALYYSI Nykytilanteen analyysin tarkoituksena on selvittää ikäihmisten tämän hetkinen tilanne ja palvelujärjestelmän toimivuus. Nykytilan analyysin laatiminen toteutettiin vanhuspoliittisen strategian laatimisen ohjausryhmän kokouksessa IkäLaatu -projektin kysymyslistan mukaisesti. Sama kysymyslista lähetettiin seuraaville sidosryhmille: * kotipalvelu * kotisairaanhoito * vanhainkoti * vuodeosasto * johtava hoitaja * Sysmän seurakunta/diakoni * tekninen palvelukeskus * sivistystoimi Näitä yhteistyötahoja pyydettiin tekemään nykytilan arviointia käyttäen soveltuvin osin apuna IkäLaatu -projektin kysymyslistaa. 4.1 Yleinen toimintapolitiikka Sysmän kunnalla on valtuuston hyväksymä strategia, joka on syntynyt kunnanvaltuuston, -hallituksen ja kunnan johtoryhmän yhteisessä työprosessissa. Strategiaa laadittaessa on pyritty ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia, ottamaan huomion kunnan eri sidosryhmien näkemyksiä ja muutostarpeita sekä arvioitu kuntatalouden lähivuosien haasteita ja mahdollisuuksia. Strategiassa todetaan, että kunnan ja kuntayhteisöjen toimintaa sekä keskeisiä valintoja ohjaavat seuraavat arvot: Ihmisläheisyys Asiakaslähtöisyys Luottamuksellisuus Turvallisuus

14 15 Luonnonläheisyys Virikkeellisyys Avoimuus Ohjausryhmä hyväksyi nämä samat arvot Sysmän vanhuspolitiikkaa ohjaaviksi arvoiksi muutettuna siten, että yritteliäisyyden tilalle vaihdettiin virikkeellisyys. Sidosryhmien mielestä tulisi mahdollistaa ikäihmisille arvokas ja jokaisen ihmisarvoa kunnioittava elämä. Ohjausryhmä kartoitti Sysmän kunnan vanhustenhuollon vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat nelikenttäanalyysin avulla. VAHVUUDET - naapuriapu ja vapaaehtoistyö - kuntatalous kunnossa - kokenut henkilökunta MAHDOLLISUUDET - laajeneva yhteistyö yli kuntarajojen - peruspalvelujen arvostus luottamus henkilöiden keskuudessa - uudet toimintamuodot HEIKKOUDET - fyysisessä ympäristössä puutteita, puutteisiin vaikea saada korjauksia - yksittäisten työntekijöiden varassa toimiminen UHKAT - väestön väheneminen ja ikääntyminen - työntekijäpula - henkilökunnan uupuminen Ohjausryhmän mielestä ikäihmisten osallistuminen heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon mahdollistetaan seuraavasti: - tiettyjen ikäryhmien palvelutarpeiden kartoitus esimerkiksi kyselyllä - yhteydenpito eläkeläis- ym. järjestöihin - vanhusneuvoston toiminta - kunnan www-sivuilla keskustelu-, aloite- ja palautepalsta - ikäihmisiä kunnan ja seurakunnan luottamustehtäviin - yhteistyö seurakunnan kanssa. Eri sidosryhmien mielestä ikäihmisten osallistuminen heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon mahdollistetaan seuraavasti: - ikäihmisten kuuleminen - tiedottaminen vanhuksia koskevista päätöksistä riittävästi - jokapäiväisen palautteen vastaanottaminen, kyselyt - työtekijöiden kuunneltava vanhusta

15 16 - omaishoitajan ja omahoitajan kuuleminen - yhteys kolmanteen sektoriin: järjestöt, naapuriapu ym. - vanhusneuvoston lausunnot - seurakunnan luottamuselimien, päätöksentekijöiden ja seurakuntalaisten välinen vuorovaikutus; erilaiset kohtaamistilanteet, osallistumisen mahdollistaminen. 4.2 Elämisen ulkoiset puitteet Stakesin (2001) mukaan kuntatyypit voidaan jakaa seuraavasti: kaupunkiseudun keskukset, kaupunkimaiset kunnat, kaupunkien läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu. Sysmän kunnan voidaan katsoa edustava edellä esitetyn jaottelun perusteella harvaan asuttua maaseutua. Sysmässä ikäihmiset asuvat pääasiassa kuntakeskuksessa. Asunnoissa on yleensä kaikki mukavuudet. Puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asuvista pidetään luetteloa ja heitä on tämänhetkisen tiedon mukaan 18. Ikääntyneiden asuntokuntia on seuraavasti: * 65 vuotta täyttäneiden asuntokuntia 901 * 75 vuotta täyttäneiden asuntokuntia 396 Yksin asuu * 34 % 65 vuotta täyttäneistä * 42 % 75 vuotta täyttäneistä Ohjausryhmän ja sidosryhmien mielestä turvallisuutta heikentää poliisin huono saatavuus paikkakunnalle hätätilanteissa. Monet ikäihmiset asuvat yksin ja se luo turvattomuutta. Kodeissa on vielä paljon vaaran paikkoja, niihin joudutaan kiinnittämään huomiota, samoin pihojen ja katujen kunnossapitoon ja jalkakäytävien reunoihin. Naapurit ja seurakunnan sekä järjestöjen tarjoamat palvelut ovat tärkeitä turvallisuuden takaajia.

16 Arkipäivän palvelut ja arjesta selviytyminen Kaupat, posti, apteekki ja pankkipalvelut ovat pääasiassa kuntakeskuksessa. Kyläkauppoja on vielä kaksi: Onkiniemellä ja Särkilahdessa. Kauppiaat eivät ole tällä hetkellä halukkaita lisäämään ostosten kotiinkuljetuksia. Ohjausryhmän ja eri sidosryhmien mielestä haja-asutusalueen julkinen joukkoliikenne on puutteellista Monia arkielämään liittyviä asiointiasioita hoidetaan kotipalveluhenkilökunnan avulla. Ikäihmisten liikkumisympäristö kotiympäristössä ja asuinkunnan alueella ei ole kaikilta osin esteetön ja turvallinen. Paikoitellen jalkakäytävien reunat ovat liian korkeita, asioimispaikoissa on rappuja ja kynnyksiä. Vanhusneuvosto on yhdessä vammaisneuvottelukunnan kanssa tehnyt joitakin ehdotuksia edellä mainittujen puutteiden korjaamiseksi ja osittain niitä on toteutettukin Sysmän kunnan ja yksityisten kiinteistön omistajien toimesta. Kunnassa on ikäihmisille järjestettyjä liikuntapalveluja erityisesti kuntakeskuksessa. Nämä liikuntapalvelut eivät ole haja-asutusalueen ikäihmisten käytettävissä ellei heillä ole omaa autoa käytettävissä tai jollakin muulla tavalla mahdollisuutta päästä ohjattujen liikuntapalvelujen piiriin. Sosiaalitoimen päiväkeskustoimintaan kuuluu myös kuljetus ja päiväkeskustoiminnan ohjelmassa on liikuntaa. Liitteenä (nro 3) tietoja Sysmässä toimivista liikuntaryhmistä Sysmäläisten ikäihmisten käytössä on mm. Itä-Hämeen kansalaisopiston, eri eläkeläisjärjestöjen ja OSKUe- Päijänne- projektin tarjoamat opiskelumahdollisuudet. Eläkeläisten ATK-ryhmät ovat viime aikoina olleet täysiä ja kaikki halukkaat eivät ole päässeet mukaan. Ikäihmiset käyttävät kaikille tarjottavia kulttuuripalveluja. Osallistumisen esteenä ovat lähinnä saattaja- ja kuljetusavun saannin vaikeus. Laitoksissa kulttuuripalvelut ovat yksipuolisempia ja hartausvoittoisia. Eläkeläisjärjestöt huolehtivat jäsenistönsä kulttuuripalvelujen saannista kiitettävästi.

17 Tukiverkostot Sysmässä ikäihmisten tukiverkostot koostuvat omaisista, naapureista, eri järjestöjen edustajista, muista vapaaehtoisista sekä kunnan ja seurakunnan työntekijöistä. Seurakunta tukee ikäihmisiä kristillisellä sanomallaan jumalanpalveluksissa, erilaisissa tapahtumissa, tilanteissa ja henkilökohtaisissa kohtaamisissa. Ikäihmisillä on mahdollisuus olla mukana erilaisissa vapaaehtoistehtävissä ja lisäksi seurakunta palvelee heitä. Vapaaehtoistahoilta, erityisesti SPR:n Sysmän osaston, Sysmän seurakunnan ja sosiaalitoimen yhteisestä ystäväpalvelusta saadaan keskustelu- ja saattaja-apua. Vapaaehtoistoiminta täydentää lakisääteisiä palveluja mutta ei korvaa niitä. Yleinen mielipide on, että kaikki tarvitsevat eivät pääse omaishoidon tuen piriin. Omaishoidon tuki käsitetään vieläkin liiaksi palkkion suorittamiseksi henkilöstä, joka tarvitsee omaisen tai läheisen apua kotioloissa. Omaishoidon tukeen liittyvät palvelut ovat jääneet taka-alalle. Sysmän kunnan perusturvalautakunta on päättänyt kohdentaa omaishoidon tuen hoitopalkkion maksamisen siten, että sillä estetään apua ja hoitoa tarvitsevan joutuminen pitkäaikaiseen laitoshoitoon lukein omaishoidon tuen hoitopalkkiona maksettavien palkkioiden määrät ovat seuraavat: I ryhmä 397, II ryhmä 337 ja III ryhmä 226 euroa/kuukausi. Omaishoitajat toivovat, että kotipalvelussa olisi yksi työntekijä omaishoitajien vapaiden järjestämistä varten. Vanhusten tukiverkostoissa omaisten osuus on erittäin merkittävä. Omaisten läsnäolo tai muu yhteydenpito luovat turvallisuutta kotona asuvalle ikäihmiselle. 4.5 Vanhustyön sosiaali- ja terveyspalvelut Sysmän kunnassa on tavanomaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut saatavilla omassa kunnassa. Erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaa Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jonka toiminta on pääasiassa keskittynyt Lahteen. Lääkäreiden yöpäivystys on Lahdessa Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Iltaisin ja viikonloppuisin lääkäripäivystys hoidetaan yhteistyössä Hartolan kunnan kanssa. Yleismainintana voidaan todeta, että vanhustyön sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja saavutettavuus ovat hyviä, jos virat ja toimet on täytetty. Kuntalaisilla on tosin toiveita paljon enemmän kuin mitä pystytään järjestämään.

18 19 Pienen kunnan etuja on se, että puhelinsoitolla kunnanviraston neuvontaan, sosiaalitoimistoon tai terveyskeskukseen saa tietoa kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista. Vuonna 2002 tehdyn sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprofiilin tarkistamisen yhteydessä todettiin, että Sysmässä on tarjolla monipuoliset vanhustenhuollon laitos- ja avohoitopalvelut. Raportin mukaan Sysmässä on runsaasti vanhainkotipaikkoja, samoin palveluasumispaikkoja yli 75 -vuotiaita kohden. Vuonna 2000 Sysmässä 16 % yli 75 - vuotiaista oli pitkäaikaispäätöksellä terveyskeskuksessa, vanhainkodissa tai vanhusten palveluasunnoissa. Määrä on enemmän kuin Päijät-Hämeen kunnissa keskimäärin. Vanhuspoliittinen komitea on asettanut tavoitteeksi, että tulevaisuudessa 90 % yli 75 - vuotiaista asuu omassa kodissa eli laitospaikkoja ja palveluasuntoja on vain kymmenelle prosentille yli 75- vuotiaista. Sysmän laitosvaltaista palveluasumista yritettiin purkaa muuttamalla osa vanhainkodista palveluasunnoiksi mutta Kansaneläkelaitoksen Heinolan toimisto ei hyväksynyt muutossuunnitelmia vaan katsoi suunniteltujen palveluasuntojen olevan laitoshoitoa. Toisaalta vastaava muutos oli hyväksytty saman vakuutuspiirin alaisessa naapurikunnassa kaksi vuotta aikaisemmin. Tulevina vuosina joudutaan entistä enemmän panostamaan vanhusten kotihoitoon ja tukemaan vanhusten kotona selviytymistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön mielestä kotihoidon piirissä olevat asiakkaat ovat entistä sairaampia, iäkkäämpiä ja moniongelmaisempia. Yksinasuvilla korostuu turvattomuuden tunne. Eräs tärkeimmistä kotona selviytymistä ehkäisevistä tekijöistä on dementia. Dementoivat sairaudet johtavat toimintakyvyn alenemiseen ja palvelutarpeen kasvuun ensin avomyöhemmin laitospalveluissa.

19 20 Sulkavan ym. (2001) mukaan keskivaikeaa dementiaa esiintyy eri ikäryhmissä seuraavasti: Ikä (v) Esiintyvyys (%) , , Ikääntyvä Päijät-Häme, Kuntien hyvinvointiraportissa keskivaikean tai vaikean dementian esiintyvyys on arvioitu henkilömäärinä vuosina edellä esitetyn Sulkavan laskentatavan perusteella ja Sysmän osalta luvut ovat seuraavat: vuonna 2000 vuonna 2005 vuonna 2010 vuonna tapausta 120 tapausta 131 tapausta 148 tapausta Lisäys henkilömäärinä 39 henkilöä ja prosentteina 36 %. Päijät-Hämeen kuntien keskimäärin muutosprosentti on 46 %. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri henkilöstöryhmät arvioivat, että vanhustyön henkilöstön peruskoulutus on asianmukaista mutta henkilöstöä liian vähän. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa on toistaiseksi saatu vakinaisiin virkoihin ja toimiin. Pulaa on esiintynyt koulutetuista sijaisista. Työhyvinvointia huonontaa henkilökunnan ikärakenne. SAS-työryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Siihen kuuluvat edustajat kotisairaanhoidosta, kotipalvelusta, vuodeosastolta, vanhainkodista ja päiväkeskuksesta sekä sosiaalikeskuksesta sosiaalityöntekijä. Tarvittaessa SAS- työryhmän kokouksiin osallistuvat perusturvajohtaja, mielenterveystoimiston erikoissairaanhoitaja ja terveyskeskuksen fysioterapeutti tai joku muu ryhmän kutsuma asiantuntija. Kerran viikossa terveyskeskuksen vuodeosastolla tapahtuu iso kierto, johon osallistuvat lääkärit, osaston henkilökunta, kotisairaanhoidon edustaja, kotipalveluohjaaja, fysioterapeutti ja tarvittaessa muita asiantuntijoita.

20 21 Toimitilat ovat pääasiassa tarkoituksenmukaisia. Vanhainkodin toiseen kerrokseen ollaan perustamassa dementiayksikkö olemassa olevia tiloja saneeraamalla. Muutostyöt tehdään vuosina Palvelujen laatua on mitattu ja seurattu siten, että eri toimipisteissä on mahdollisuus antaa kirjallista asiakaspalautetta. Kotipalvelun ja päiväkeskustoiminnan piirissä oleville asiakkaille on tehty asiakastyytyväisyyskysely. Palautteet asiakkailta ja omaisilta huomioitu, niistä keskustellaan ja pyritään korjaamaan toimintaa mahdollisuuksien mukaan. Sysmän kunnassa ei ole nimetty työntekijää, joka vastaa palveluiden tiedottamisesta ja johon kuntalaiset ottavat yhteyttä. Kunnan koko huomioon ottaen luotetaan siihen, että kuntalaisten tiedossa on Sysmän kunnan puhelinnumero, johon soittamalla ohjataan puhelu oikealle henkilölle. Kunnan sosiaali- ja terveyskeskus ovat peruspaikkoja, joihin tulee hyvin monenlaisia puheluja ja kyselyjä. Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja on melko vähän tarjolla. Yksityisistä palveluista mainittakoon seuraavat palvelut: - siivousliikkeitä - yksityinen fysikaalinen hoitolaitos - Sysmän Palvelutaloyhdistys ry:n ylläpitämä fysioterapia - sairaanhoitaja- ja hierontapalveluja tarjoava yritys - mm. hoiva- ja siivouspalveluja tarjoava Osuuskunta Kuningasosaajat - 4 H- vanhuspalvelu. Sysmän kunnan strategiassa todetaan, että tulevaisuudessa kunta on entistä enemmän palvelujen järjestäjä kuin monien palvelujen tuottaja. Palveluja voivat tuottaa entistä enemmän kuntayhtymät, yritykset ja erilaiset kolmannen sektorin yhteisöt. Seutukunnallinen yhteistyö vanhuspalveluissa käsittää lähinnä henkilökunnan yhteiskoulutuksen ja lähikuntien asioiden seuraamisen ja yhteisten linjausten tekemisen. Joissakin yksittäisissä asiakasasioissa vanhukselle saatetaan ostaa palveluja naapurikunnalta.