Majakka. Yhteisvastuu auttaa yksinäisiä vanhuksia Sivut 6, 8 9. Hyvän tekeminen vahvistaa jäsenyyttä Sivu 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Majakka. Yhteisvastuu auttaa yksinäisiä vanhuksia Sivut 6, 8 9. Hyvän tekeminen vahvistaa jäsenyyttä Sivu 3"

Transkriptio

1 Majakka n www. vaasaevl.fi Vaasan suomalainen seurakunta 1/2013 Kristittyjen yhteyttä Sivu 12 Päivi Ahvenvaara Yhteisvastuu auttaa yksinäisiä vanhuksia Sivut 6, 8 9 Hyvän tekeminen vahvistaa jäsenyyttä Sivu 3 Salma Bylen pyhäkoulussa lauletaan paljon Sivu 7 Jumalapuhetta olemuskielellä Sivu 16

2 2 Majakka Pääkirjoitus Yhdessä Jokaisella tulisi olla mahdollisuus elää ja osallistua tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti yhteiskunnassa. Myös seurakunnassa kaikkien täytyy voida osallistua toimintaan: liikkumisen, kommunikoinnin, ymmärtämisen ja asenteiden esteet pitää poistaa. Tämä koskee etenkin vammaisten, sairaiden ja ikäihmisten tarpeiden huomioimista, mutta periaate sopii sovellettavaksi laajemminkin, esimerkiksi maahanmuuttajiin. Kristuksen kirkko on avoin kirkko. Fyysisen saavutettavuuden eteen on tehtävä edelleen työtä. Esimerkiksi seurakunnan rakennusten tulee olla kaikille käyttäjille toimivia. Evankeliumia tulee jokaisen voida kuulla omalla äidinkielellään. Eniten on kuitenkin parannettavaa asennetasolla. Kyse on suvaitsevaisuudesta, lähimmäisen rakkaudesta ja tahdosta toimia yhdessä. Erilaisuus voidaan nähdä myös rikkautena, jossa jokaisen lahjat voivat tulla käyttöön. Monesti vammainen, sairas tai ikääntynyt ihminen nähdään vain seurakunnan avun kohteena. Joskus niin on aivan paikallaan, mutta syvällinen kokemus yhteisöön kuulumisesta ja ihmisarvosta syntyy, kun kaikki voivat elää ja osallistua tasavertaisina. Kristillisen uskomme mukaan jokainen ihminen on yhtä arvokas. Elämän kunnioitus, lähimmäisen rakkaus ja vastuu lähimmäisestä luovat pohjan terveelle asennoitumiselle. Kirkko on laatinut saavutettavuusohjelman, jossa tavoitteena on jokaisen ihmisen mahdollisuus osallistua tasa-arvoisesti. Mieleeni jäi ajatus: erilaisuus ja vammat eivät ole syntiä. Epätasa-arvoinen kohtelu ja ihmisarvon kieltäminen ovat syntiä. Vaasan suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvosto voi myöntää anomuksesta avustusta sellaisille paikallisille tahoille, jotka osaltaan auttavat seurakunnallisten tehtävien toteuttamista. Anomukset on jätettävä 30. huhtikuuta mennessä. Anomukseen on liitettävä jäsenmäärätiedot tai vastaavat tiedot, toimintasuunnitelma ja -kertomus sekä mahdolliset tilinpäätöstiedot. Vaasan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston pää- Majakka Julkaisija, taitto ja Vaasan kuvankäsittely suomalainen seurakunta Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Päätoimittaja Olli Jouko Seppälä Saraste Toimitussihteeri Sari Toimitussihteeri Mäenpää p. Tellervo Ventola 1210 vaasan.viestintap Toimitusneuvosto Tuomo Toimitusneuvosto Klapuri puheenjoht., Tuulikki Sanna Malkavaara, Kouhi, Sanna Malkavaara, Tuulikki Kouhi, Elina Elina Pajunen, Jouko Kirsi Sand Saraste Krister Koskela kirkkoherra Avustusanomukset seurakuntaneuvostolle töksen mukaan yhteinen kirkkovaltuusto myöntää avustukset kirkon virallisille lähetysjärjestöille, Merimieskirkolle ja Kirkon Ulkomaanavulle. Lisäksi kirkkovaltuusto voi antaa avustusta kirkon tai Lapuan hiippakunnan tai Porvoon hiippakunnan käynnistämille yhteishankkeille, joissa Vaasan seurakuntayhtymä on jäsenenä. Seurakuntaneuvostot päättävät avustusten myöntämisestä muille kirkollisille toimijoille, kuten lähetysjärjestöjen paikallisille osastoille. Vaasan suomalaisen seurakunnan tiedotuslehti Ilmoitukset Kustantaja, taitto ja kuvankäsittely Pirjo Kustannus-Osakeyhtiö Teva, p. 020 Kotimaa , , Ilmoitukset Pirjo Teva, Ilmoitushinta p , 1, /pmm , Jakelu UPC Ilmoitushinta Media/ Itella 1,50 posti /pmm oyj Jakeluhuomautukset Jakelu UPC Media/ Itella posti oyj Jakeluhuomautukset p p Majakka ilmestyy vuonna , 22.2., 25.5., 31.5., ja ISSN X Kolumni Vihapuhe ei ole tunneasia n 1/2013 Työmatkapyöräily hyödyttää ympäristöä ja terveyttä Lääkäri Tino Grönroos pyöräilee päivittäin työmatkansa sekä kesällä että talvella. Talvipyöräilyssä on kysymys lähinnä asenteesta, Grönroos sanoo. Lääkäri Tino Grönroos pyöräilee työmatkat ympäri vuoden. Matkaa kotoa työpaikalle lääkärikeskus Mehiläiseen on neljä kilometriä yhteen suuntaan. Aikaa kuluu minuuttia riippuen vuodenajasta ja menohaluista. Menohaluja riittää, sillä työmatka taittuu pyörällä lähes päivittäin. Kesällä moni pyöräilee, mutta kylmän ja liukkauden koittaessa pyörä vaihtuu useimmilla autoon tai bussiin. Pyöräilen talvellakin, koska pyörällä on helppo käydä töissä. Pyöräillessä tulee huomaamattaan ylläpidettyä peruskuntoa, jos vaan pitää yllä tarpeeksi reipasta vauhtia eli vähän hengästyy. Pyöräily säästää autoa erityisesti talvisin, ja luonto kiittää. Pyöräillessä lihasten hapenottokyky paranee ja aineenvaihdunta nopeutuu. Innokkaimmallekaan pyöräilijälle ei pelkkä pyöräily riitä kunnon ylläpitämiseksi. Notkeuden ja ylävartalon sekä käsien ja harjoittamiseksi pitää tehdä jotakin muutakin, kuten jumpata. Aerobisen kunnon ylläpitämiseksi rivakka pyöräily riittää oikein hyvin. Pyöräilystä tuskin tulee rasitusoireita, kun siihen vain tottuu. Kumara asento voi olla hankala niskavaivaiselle. Varusteet kuntoon Talvipyöräilyyn pitää varustautua riittävän hyvin. Renkaat pitää muistaa vaihtaa ajoissa. Ajan itse tavallisella pyörällä ja se riittää oikein hyvin. Olen havainnut, että kun etupyörässä on 230 nastaa, pysyy liukkaallakin pystyssä. Etupyörän nastat ovat välttämättömät, mutta takapyörässä nastat tekevät ajamisesta vain turhan raskasta. Pyörässä pitää olla kunnon heijastimet ja valot. Sopiva vaatetus on tärkeä: olen todennut, että umpinaiset crocsit ovat erittäin hyvät, kunhan laittaa villasukat sisälle. Päähän laitan kypärän alle silkkisen kommandopipon ja lippalakin, joka suojaa silmiä sateelta ja tuulelta. Hiihtolasit ovat myös aika kätevät. Käsiä voi talvella suojata laittamalla kahdet hanskat. Grönroos sanoo, että sellaista säätä ei ole ollut, joka olisi estänyt lähtemästä pyörällä. Kyse on hänen mukaansa asenteesta. Grönroos on myös erittäin tyytyväinen aurattuihin pyöräteihin. Omalla työmatkallani pääväylät aurataan säännöllisesti joka aamu kello kuusi, mikä on hieno asia. Grönroosilla on takataskussa seurakuntaan ja pyöräilyyn sopiva anekdootti: Pappi oli matkalla pitämään hartautta seurakunnan raamattupiiriläisille. Matka taittui pyörällä ajellen ohjaustangosta käsillä kiinni pitämättä. Poliisi sattui tulemaan vastaan, pysäytti papin ja sanoi: Joudun sakottamaan teitä, koska ajatte pitämättä kiinni käsillä. Pappi vastasi poliisille, että ei hätää, sillä minun Herrani ohjaa minua. Johon poliisi totesi: Siinä tapauksessa velvollisuuteni on sakottaa myös siitä, että teitä on kaksi saman pyörän päällä. Sari Mäenpää Vihapuheen kanssa on soudettu ja huovattu Suomessa pitkään. Kaikilla on siitä jotain sanottavaa; ehkä talouden taantuma on saanut meidät myös laittamaan ihmisiä arvojärjestykseen. Ihmiset kuitenkin sekoittelevat käsitteitä. Haukut ja herjat ja jopa politiikan kritisointi sekoitetaan vihapuheen kanssa. Vihapuheesta on tullut vain leima, jonka voi iskeä milloin mihinkin. Vihapuhe on kuitenkin paljon vakavampaa. Vihapuhetta on siellä, missä on syrjintää, naisvihaa, rasismia, juutalaisvihaa ja homofobiaa. Ei pitäisi kuitenkaan olla rasistin päätäntävallassa, mikä katsotaan vihapuheeksi. Suomessa on katsottu liian usein läpi sormien, kun vastenmielisiä kommentteja on jälkikäteen käännelty ja selitelty mediassa. Taustalla voi olla vihaideologian sijaan tai lisäksi myös ymmärtämättömyys. Vihapuhe kumpuaa vääristyneestä arvomaailmasta. Se vaientaa heikoimmassa asemassa olevat, heidät, joita on syrjitty jo maailman sivu. Pahimmassa tapauksessa syrjinnästä ja vihapuheesta tulee yhteiskunnassa hyväksytty käytäntö. Vihapuheella voivat leikitellä vain ne, jotka eivät sen uhreiksi usko voivansa joutua, siis ne, jotka ovat vahvoilla ja enemmistössä. Mutta jos emme puolusta niitä, jotka ovat heikoilla ja vähemmistössä, kuka puolustaa meitä, kun itse olemme heikoilla. Pahimmillaan vihapuhe on johtanut holokaustiin, Ruandan kansanmurhaan ja Bosnian etnisiin puhdistuksiin vain mainitakseni muutamia. Vain tasa-arvokehityksen seuraaminen ja tukeminen voi välttää meidät tulevaisuudessa samanlaisilta kamaluuksilta. Myös kristityn on syytä varoa puhumasta vihapuhetta. Kristityt eivät ole vihapuheen suhteen läheskään aina uhrin asemessa. Vihapuhe on aina säälittävää, sen avulla koetetaan vaientaa järkiargumentit ja tieteellisiin tutkimuksiin perustuva keskustelu. Vihapuhe ei lisää keskustelua, vaan vaientaa heikoimpien äänen. Toisten parjaaminen ja halveksuminen perustavanlaatuisten synnynnäisten ominaisuuksien perusteella on vihapuhetta. Syrjintä, naisviha, rasismi, juutalaisviha ja homofobia taas eivät ole synnynnäisiä ominaisuuksia. Vihapuhe iskee niihin ominaisuuksiin, joita ihminen ei voi itsessään muuttaa, siksi kristityn on vastustettava vihapuhetta ja syrjintää. Tuukka-Tapio Nieminen

3 n Majakka 3 Sini Eriksson Kirkon tulevaisuus on lapsi- ja nuorisotyön valossa. Vaasassakin rippikoulu tavoittaa valtaosan nuorista. Hyvän tekeminen vahvistaa jäsenyyttä Kirkon jäsenyydellä on kaksi ääripäätä. Helsingissä on seurakuntia, joissa lähestytään 50 prosentin jäsenlukuja, toisaalla Suomessa ollaan 95 prosentin tuntumassa. Suomella on oma kirkkovyöhykkeensä, jossa seurakuntiin kuuluu yli 90 prosenttia asukkaista. Kirkon nelivuotiskertomus Haastettu kirkko sisältää paljon laskevia käyriä ja huolta jäsenkadosta. Yksityiskohdat jäävät kuitenkin keskivertojen ja massojen jalkoihin. Suomalaista yhä yli neljä miljoonaa kuuluu kirkkoon, 76,4 prosenttia. Jäsenkato ja passiivisuus tuntuvat eniten pääkaupunkiseudulla ja Tampereella, joiden jäsenluvut ovat maamme huonoimmat. Mikä sitten saa monien seurakuntien jäsenmäärät pysymään korkeina, 90 prosentin paremmalla puolella? Mitä siellä tehdään niin hyvin, että seurakuntalaiset tuntevat kirkon omakseen, eikä eroaalto ole purrut ainakaan vielä. Paikkakunta selittää paljon Suomessa on kirkkovyöhyke, joka alkaa Etelä-Pohjanmaalta, ja joka etenee Ouluun ja itään. Tällä vyöhykkeellä on vieri vieressä seurakuntia, joiden jäsenaste on edelleen yli 90 prosenttia. Kärkisijaa pitää Perho, jossa luterilaiseen kirkkoon kuuluu 94,7 prosenttia asukkaista. Kyse on pitkistä perinteistä ja asukkaiden asenteista: "Näillä lakeuksilla ei jumal auta pilkata Jumalaa." Vahvoilla seurakunta-alueilla vaikuttaa aina merkittävästi jokin herätysliike. Nämä seurakunnat ovat usein myös alle jäsenen yhteisöjä, sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki Tampereelta. Jäsenkatoakin selittää osaksi sijainti ja koko. Matalimmat jäsenluvut ovat Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Tampereella. Suurkaupungissa kirkkoa ja sen jäseniä haastetaan monelta suunnalta. Toisaalta on paljon isoja kaupunkeja, seurakuntia tai seurakuntayhtymiä, joissa jäsenmäärä on yli 80 prosenttia. Vapaaehtoistyö tuo tyydytystä Kirkon nelivuotiskertomus esittää joitakin syitä, mitkä vahvistavat halua kuulua seurakuntaan. Keskeinen on osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunne, joka vahvistuu vapaaehtoistoiminnan avulla. Tämä on tuttua pienyhteisöistä ja herätysliikkeistä. Kun työntekijöitä ja varoja ei ole paljon, jäsenten on pakko panna itsensä likoon ja järjestää toimintaa. Tämä tuo tyydytystä ja vahvistaa motivaatiota kuulua yhteisöön. Siinä tuntee itsensä tärkeäksi ja yhteisön merkitys korostuu. Yhteisö tulee omaksi. Näitä osallisuuden kokemuksia täytyy soveltaa seurakunnissa enemmän. Siinä piilee yksi jäsentyytyväisyyden salaisuus, Hanna Salomäki selventää. Kaikki kaipaavat auttamista Suomalaisten sisällä palaa halu auttaa lähimmäisiä niin lähellä kuin kaukanakin. Kirkolta odote- Kakskyt ja risat -ikäluokan tavoittaminen on kirkon tulevaisuuden ydinasia, sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki. taan, että se auttaa, mutta myös sitä, että se tarjoaa auttamiskanavia jäsenilleen. Nelivuotiskertomuksen mukaan auttamiseen liittyvät tekijät ovat peräti ensisijaisia syitä kuulua kirkkoon. Auttamiseen liittyy myönteinen oravanpyörä. Kun seurakuntalainen tekee hyvää toiselle, hän auttaa itseään vahvistamaan jäsenyyttään ja vahvistaa samalla koko kirkon ydintä. Auttaminen motivoi ja palkitsee monella tapaa. Kirkon piirissä on paljon mahdollisuuksia tehdä nykyistä enemmän auttamistyötä. Seurakunnissa on ihmisiä, jotka kaipaavat lähimmäisapua, nikkarointipalveluja, lastenhoitoa, varavaari- tai kirpputoritoimintaa. Ja seurakunnissa on ihmisiä, jotka haluavat antaa panoksensa auttamiseen. Yksi auttamistyön ongelma on, että seurakunnat tarjoavat kovin vähän miehille järkevää tekemistä. Jos seurakuntien tarjoamiin auttamismahdollisuuksiin petytään, siirrytään helposti auttamaan muualle. Eräs miehiä selvästi motivoivat hanke on esimerkiksi kirkkojen rakentaminen Suomen lähialueille Venäjän alueella herätysliikkeiden projekteina, Hanna Salomäki tietää. Lähimmäisenrakkauden perusta esiin Silti auttamistyö ei ole kaikki kaikessa, koska humanitaarista apua tarjoaa moni toimija. Seurakuntalaisten jäsenyyttä vahvistaa auttamistyön perusta, uskon sanoma ja siitä nouseva lähimmäisenrakkaus. Ilman evankeliumia kirkon työ supistuu vain sosiaalityöksi, joka ei kanna. Hengellinen etsintä ja kaipaus on Suomessa suurta. Ne seurakunnat, jotka satsaavat jumalanpalveluksen toteuttamiseen ja kirkkomusiikkiin tavallista enemmän, ovat saaneet kielteiset jäsenkäyrät oikenemaan. Näissä seurakunnissa seurakuntalaiset voivat suunnitella messua, toteuttaa sitä monin tavoin sekä antaa palautetta. Kirkossakäynnit ovat yleisesti harventuneet. Ihmiset eivät aina tiedä, miten kirkossa ollaan, mitä siellä tapahtuu ja miksi. Messu ja kirkkokahvit pitää toteuttaa niin, että siellä ei tunne oloaan vieraaksi, Salomäki pohtii. Lapset ja nuoret avainasemassa Kirkon tulevaisuus lepää paljon lapsi- ja nuorisotyön varassa. Rippikouluvaiheen innostus muuttuu muutamassa vuodessa kirkosta eroamisen buumiksi jopa jo vuotiaina. Tähän liittyy opiskelemaan lähtö. Kun paikkakunta muuttuu, nuorten seurakuntayhteys katkeaa kuin seinään. Kakskyt ja risat -ikäluokan tavoittaminen on kirkon tulevaisuuden kannalta ydinasia, Salomäki tiivistää. Seurakuntien pitää pystyä ratkomaan yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden vaatimusten välinen jännite, koska ihmiset tavoittelevat kumpaakin. Jäsen kaipaa kohtaamista Nelivuotiskertomus korostaa, että kirkon pitää välittää evankeliumia tuoreesti nykyajan kielen ja keinojen avulla. Työntekijöiden pitää olla aktiivisia kaikissa medioissa ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Seurakuntien pitäisi nykyistä enemmän kohdata jäseniään. Kohtaamien tarkoittaa henkilökohtaista viestiä, tervehdystä, tapaamista tai kutsua. Jotkut toteavat, että seurakunta ei ole kertaakaan ottanut yhteyttä. Nykyajan teknisillä välineillä tervehdykseen on hyvät mahdollisuudet, Salomäki sanoo. Voisi esimerkiksi lähettää henkilökohtaisia tiedotteita, tekstiviestejä, sähköpostia tai nimipäivä- ja syntymäpäiväkortteja. Liian usein seurakunta vaikenee jäseniinsä päin. Teos antaa myös kotiläksyjä työntekijöille. Tutkimusten mukaan työntekijöiden oma uskonnonharjoitus on vähentynyt. He kaipaavat itse enemmän rukousta ja Raamatun lukemista, josta ammentaa voimaa työhönsä. Kirkon pitää vahvistaa työntekijöidensä hengellistä identiteettiä, Haastettu kirkko toteaa. Sakari Sarkimaa / Kotimaadeski

4 4 Majakka n 1/2013 Kun väsymys ei hellitä viikonloppunakaan Kuva: Jukka Granström Kuvakotimaa Työuupumus kehittyy hiljakseen ikään kuin salassa. Omien voimien ehtymisen voi silti havaita, mutta helppoa se ei välttämättä ole. Työuupumusta luonnehtii uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Jotkut suomalaiset väsyvät töissä todella pahasti. Valtakunnallisen Terveys tutkimuksen mukaan noin kaksi prosenttia työssä käyvistä suomalaisista kärsi vakavasta työuupumuksesta. Tällöin oireita oli jo viikoittain. Lievemmin oireili neljännes työssä käyvistä, kertoo vanhempi tutkija Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta. Muut tutkimukset, kuten esimerkiksi Työ ja terveys Suomessa 2009, eivät osoita tilanteen muuttuneen. Työn koettu henkinen rasittavuus on pysynyt väestössä samalla tasolla koko 2000-luvun. Työuupumus ei ole sairaus, mutta siihen liittyy usein masennus, ahdistuneisuus, päihteiden käyttö sekä somaattisia sairauksia. Tavallista on, että väsymys jatkuu viikonloppujen yli eikä se liity enää mihinkään yksittäiseen työtehtävään. Väsymyksestään huolimatta uupunut ei valita vaan sinnittelee eteenpäin viikosta toiseen. Uupuneelle sinnittely koituu kuitenkin kohtaloksi. Erityisesti hyvin motivoituneilla ihmisillä on riski uupua, sanoo Kirsi Ahola. Ihmisellä voi olla vahva kutsumus ja halu tehdä hyvää, mutta työpaikalla kutsumuksen toteuttaminen ei vain onnistu. Syitä on monia. Omat tai työnantajan tavoitteet saattavat alun perin olla kohtuuttomia tai erilaiset. Tai työtehtävät on määritelty epämääräisesti. Omat havainnot auttavat Usein ei ole helppoa itse arvioida, mikä on vialla. Tunnistamista auttavat yksinkertaiset havainnot: Voimat ovat vähissä, ei jaksa, ei saa aikaan, työ ei suju, ei huvita mennä töihin. Mieliala on kitkerä ja kielteinen, Kirsi Ahola kuvailee. Kun uupuneen voimat hiipuvat pikku hiljaa, olotilan muutosta on vaikea itse havaita. Mutta sitten alkavat jo muutkin huomata muutoksia. Kotona alkaa tulla sanomista, koska uupunut ei jaksa muuta kuin levätä sohvalla. Sosiaalinen elämä kapenee, ja ystävät alkavat ihmetellä uupuneen vetäytymistä. Lopuksi jokin asia menee töissä todella pahasti pieleen. Esimerkiksi iso hanke kaatuu, ja uupunut romahtaa fyysisesti. Tarkkaile uupumisen merkkejä Kirsi Aholan mukaan ylikuormittumisen merkkejä jokaisen kannattaisi tarkkailla jo hyvissä ajoin. Onko työpäivä harmaa ja synkkä? Miten työ sujuu työpäivän aikana? Henkilöityvätkö ristiriidat työpaikalla? Kun työuupumuksen merkit on tunnistettu, on aika keskustella esimiehen kanssa, mitä työtehtäville tai työoloille voidaan tehdä. Monesti esimiehiä on ohjeistettu ja koulutettu tekemään uupumusta estäviä ja korjaavia muutoksia työoloihin. Työterveyslääkärillä tai työterveyspsykologilla kannattaa myös käydä, varsinkin jos tuntuu, että omat voimat eivät enää riitä. Työterveyspsykologi voi kartoitta uupuneen omat voimavarat ja auttaa löytämään lisää keinoja hankalasta tilanteesta selviämiseen. Aina voi tehdä jotain. Parhaassa tapauksessa sairauslomaa ei edes tarvita. Pentti Honkanen / Kotimaadeski Ylikuormittumisen merkkejä jokaisen kannattaisi tarkkailla jo hyvissä ajoin, tutkija Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta toteaa. Afromusiikin uranuurtaja Jakaranda konsertoi Laulut, rytmit ja afrotanssit tempaavat kuulijat mukaansa, kun Jakaranda esiintyy. Jakaranda konsertoi Vaasan kirkossa lauantaina klo 18. Konserttiin on vapaa pääsy. Konsertin järjestävät suomalainen ja ruotsalainen seurakunta. Jakarandan konsertti on elämys, joka rakentuu vuorovaikutuksessa yleisön kanssa. Jakarandaan, joka on yksi Suomen Lähetysseuran musiikkiryhmistä, kuuluu parikymmentä laulajaa ja puolen tusinaa soittajaa. Monet Jakarandan lauluista käsittelevät hengellisiä teemoja, mutta myös muut jokapäiväiseen elämään kuuluvat asiat saavat huomionsa. Tyttöystävä, raskas työ, polkupyörä tai unelma vapaudesta ovat aina laulun arvoisia! Jakaranda on kiertänyt ympäri Suomea tuoden Afrikan lämmön ja sykkeen kirkkoihin, juhlasaleihin ja kaduille jo vuodesta 1985 alkaen, usean kymmenen keikan vuositahdilla. Usein konsertit ovat olleet seurakuntien järjestämiä, mutta Jakaranda esiintyy mielellään myös muiden tahojen tilaisuuksissa. Musiikkiryhmä onkin keikkaillut niin suurlähetystöjen pienissä kutsuvierastilaisuuksissa kuin suurilla kansanmusiikkifestivaaleillakin. Afrikassa Jakaranda on vieraillut kahdesti, Aasiassa kerran ja Euroopassa useasti. Levyjä kokoonpano on julkaissut kymmenen, uusimpana vuonna 2008 ilmestynyt Nuru. Jakarandan uskollinen yleisö koostuu eriikäisistä kuulijoista. Laulut ja konserttien syke, eksotiikka sekä vaihtelevat tunnelmat ovat puhutelleet monenlaisia ihmisiä. Markku Pihlaja Gospel Covertajien konsertti Tiellä Jerusalemiin Gospel Covertajat Gospel Covertajien konsertti Tiellä Jerusalemiin pidetään tiistaina klo 19 Palosaaren kirkossa. Tiellä Jerusalemiin on laulujen muodostama kertomus Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Tapahtumat palmusunnuntaista ylösnousemukseen etenevät kuin silminnäkijöiden todistamana tapahtumasarjana. Konserttiin on vapaa pääsy. Gospel Covertajat on jyväskyläläinen yhtye, johon kuuluu kolme musiikin alan ammattilaista: Mikko Miettinen (laulu ja huilut), Hannes Asikainen (kitarat ja laulu) ja Esko Turpeinen (kitarat ja laulu). Yhtye esittää omalla tyylillään pääasiassa muiden suomalaisten gospelmusiikin tekijöiden tuotantoa. Näin kuulija saa monipuolisen kuvan suomalaisesta gospelista samalla, kun kuulee puhuttelevaa hengellistä musiikkia. Kappaleiden sovitusten lähtökohtana on usein akustinen kitara ja laulu. Sointia kuitenkin rikastetaan erilaisilla huiluilla ja pilleillä, moniäänisellä laululla sekä akustisissa kitaroissa käytetyillä kitaraefekteillä. Lisämausteen sointiin antavat monet lastenmusiikissakin käytetyt soittimet, kuten melodica, kellopeli, ukulele. Lopputuloksena on Gospel Covertajien tavaramerkki: akustisilla soittimilla tehdyt sovitukset, jotka saavat monet ennestään tutut laulut kuulostamaan uusilta.

5 n Majakka 5 Sabine Leutenegger Taizén yhteisöllä on ollut kaksi inspiroivaa tavoitetta: elää rukousyhteydessä Jumalaan ja toimia rauhan ja luottamuksen käynnistäjänä ihmiskuntaperheen keskellä. Taizé-laulut ovat yhteistä rukousta Rukouslaulut ovat yksi ekumeenisen Taizén yhteisön olennaisia tapoja etsiä Jumala-yhteyttä. Niistä on tullut suosittuja hiljaisuuden lauluja Suomessakin. Laulut ja musiikki ovat olleet Ranskassa sijaitsevan Taizén veljesyhteisön syntymästä asti keskeinen osa yhteisön rukouselämää. Taizé-laulujen melodiat ja sanat ovat usein varsin pelkistettyjä. Silti ne puhuttelevat ja pysäyttävät perimmäisten kysymysten äärelle. Laulut luovat sisäistä rauhaa Lyhyet meditatiiviset laulut, joiden säkeistöjä toistetaan useita kertoja, keskittyvät olennaiseen. Sanoja lauluissa on usein hyvin vähän, ja ne voi omaksua verrattain nopeasti. Tekstit voivat olla raamatullisia tai peräisin kristillisiltä ajattelijoilta. Laulujen toistaminen antaa mahdollisuuden käyttää aikaa pohdiskeluun ja auttaa paneutumaan laulun ytimeen. Laulut voivat auttaa laulajaa löytämään sisäistä rauhaa tai syventämään henkilökohtaista yhteyttä Jumalaan, mutta ne myös yhdistävät niitä laulavat toisiinsa. Yhteisön ajatus on, että kun etsitään luottamusta Jumalaan, ihmisäänien yhtyminen yhteiseen lauluun vahvistaa jokaisen henkilökohtaista rukousta. Taizé-laulut ovat rukouksia, rukouslauluja. Taizén laulut voivat mahdollistaa myös laajemman yhteydentunteen sellaisiin veljiin ja sisariin, jotka eivät välttämättä ole rukoushetkessä läsnä. Rukouslaulu voi siis sekä luoda yhteisöllisyyttä että tehdä tilaa henkilökohtaiselle mietiskelylle. Taizén yhteisön ekumeeninen luonne innostaa etsimään niitä pienimpiä ja usein kaikkein olennaisimpia tekijöitä, jotka yhdistävät kristityt toisiinsa yli kirkollisten rajojen. Tämä korostuu myös musiikissa ja lauluissa. Taizé-lauluille tyypillistä on se, että niitä lauletaan monilla eri kielillä. Pyrkimyksenä on ottaa huomioon kansainvälinen ja rajat ylittävä ulottuvuus varsinkin suuremmissa tapahtumissa. Rukouslaulujen ekumeenisuus puolestaan ilmenee siinä, että ne ovat peräisin monista eri kirkollisista perinteistä. Teksti: Nora Repo Kotimaadeski Taizé-rukoushetki torstaina klo 18 Vanhan Vaasan pappilassa. Rukoushetkessä lauletaan yhdessä Taizé-lauluja, kuunnellaan raamatuntekstejä ja vietetään hetki hiljaisessa rukouksessa. Rukoushetken jälkeen voi istahtaa toisten kanssa iltateelle. Pappina Riikka Uuksulainen, musiikki Huutoniemen kirkkokuoro johtajanaan Leena Lohikoski-Ojala. Perheneuvoja Yhteisvastuu perheessä Vastuu syntyy velvollisuudesta tai rakkaudesta. Perheissä se voi olla kumpaakin. Velvollisuusvastuu kestää tiettyyn rajaan saakka, rakkausvastuu ei milloinkaan häviä. Perheen jäsenillä, äidillä, isällä ja lapsilla, on kullakin omat vastuunsa, isoäiti ja isoisä kantavat myös omansa. Ne eivät jakaudu aina tasaisesti, vaan joku voi joutua ottamaan kohtuuttomasti yli omien voimiensa. Äiti voi kantaa yksin lähes kaiken vastuun tai isä voi olla se, joka huolehtii kaikesta. Joskus pienetkin lapset kantavat ylivoimaisen suurta vastuuta vanhemmistaan tai sisaruksistaan, ainakin huolen tasolla. Isovanhemmat voivat ottaa yli voimiensa vastuuta laajentuneesta perheestään, auttaa lastenlasten hoidossa tai taloudellisesti ja tukea monin eri tavoin. Vastuun kantamista on monenlaista ja kaikissa on omat syyyhteytensä. Ovatko vastuut perheessä asia, joka vain tapahtuu, vai voiko siihen vaikuttaa? Mikä olisi sopiva yhteisvastuu laajennetussa perheessä? Miten saadaan riittävästi selviteltyä käsittelemättömiä asioita, jotka estävät yhteistyön, tasapuolisen yhteisvastuun perheessä? Yhteisvastuu perheessä voi myös toimia hienosti, kun yhteisvastuuta ohjaa rakkaus. Perhe kestää, kun riidat saadaan selviteltyä. Kaikki perheenjäsenet kantavat oman osansa vastuusta. Kukin saa myös pyyteetöntä toisten huolenpitoa, tukea ja apua. Vanhemmat hoitavat kahdenkeskistä suhdettaan ja asettavat vanhemmuutensa yhdeksi tärkeimmistä, suurimmista elämänsä tehtävistä. Lapset tuovat perheeseen lapsuuden ja nuoruuden iloa, isovanhemmat jakavat viisaasti ja ymmärtävästi elämänkokemustaan. Vaikeuksista rohjetaan puhua, ja tullaan ymmärretyiksi ja autetuiksi. Rakkaudesta syntyvä vastuu on tietoista, ja riittää yli oikeudenmukaisuuden käsityksenkin, kannetaan omaa vastuuta, omien voimien mukaan, tarkkailematta muita. Kestävä vastuun kantaminen alkaa rakastamisesta. Rakkaudesta seuraa ymmärtäminen, ja siihen liittyvä vastuullinen konkreettinen tekeminen. Rakkaus ohjatkoon elämäänne Ef. 5:2. Päivi Ylimäki

6 6 Majakka n 1/2013 Kambodzassa vanhusten ongelmat ovat toisenlaisia kuin Suomessa. Monia painaa huoli omasta toimeentulosta ja lastenlasten kasvattamisesta ja elannosta. Kambodžassa vanhukset kantavat paljon vastuuta Kambodžalaisilla vanhuksilla rankka työ jatkuu kuolemaan saakka. Lisäksi moni heistä joutuu kantamaan vastuuta lastenlastensa elannosta ja kasvatuksesta. Yhteisvastuukeräyksen tuotolla autetaan aasialaisen maan ikäihmisiä. Sokheng Tith, 24, työskenteli aikaisemmin kambodžalaisessa avustusjärjestössä. Järjestön toimintaan kuului mm. vierailla pienissä syrjäkylissä ja kertoa siellä AIDS:n vaaroista sekä jakaa köyhille ruokaa ja taloudellista apua. Köyhyys, aliravitsemus ja taudit ovat maaseudulla hyvin yleisiä. Kambodžassa perheiden lapset ovat perinteisesti pitäneet huolta omista vanhemmistaan. Nykyään yhä useammin lapset lähtevät pienistä kylistä kaupunkeihin töihin suuren rahan perässä ja jättävät vanhemmilleen omat lapsensa hoitoon. Joskus aikuiset lähettävät rahaa vanhemmilleen, joskus eivät. Selviytyäkseen jokapäiväisestä arjestaan, isovanhemmat joutuvat työskentelemään kunnostaan ja voimistaan välittämättä. He ovat myös vastuussa lastenlastensa ravinnonsaannista, terveydestä ja koulunkäynnistä. Eläkejärjestelmää tai vanhusten tukipalveluja ei ole. Jos lapsia tai lähisukulaisia ei ole, vanhuksen asema on hyvin heikko. Kyläyhteisö pyrkii mahdollisuuksien mukaan huolehtimaan tällaisista yksinäisistä vanhuksista. Pieniin syrjäkyliin olisi kuitenkin tärkeää saada konkreettista apua ruoan, vaatteiden ja lääkkeiden muodossa, Sokheng sanoo. Sokheng itse syntyi köyhään perheeseen, johon kuului isä ja äiti sekä kuusi lasta. Isä kävi töissä kaukana pohjoisessa, vuoristoalueella. Äiti huolehti kotona perheestä, yrittäen hankkia rahaa ruokaan ja lapsille mahdollisuuden käydä koulua. Sokheng oli 7-vuotias tyttö, kun hän meni kouluun, mutta joutui lopettamaan koulun kesken 13-vuotiaana, koska häntä tarvittiin auttamaan perheen elättämisessä. Nuori tyttö keräsi riisiä riisipelloilta, myi kadun tai torin varrella itse valmistamiaan pannukakkuja sekä siivosi ja tiskasi isän serkun ravintolassa. Kun Sokheng Tith avusti perhettään elannon hankkimisessa, hänen ansionsa oli vajaasta dollarista päivässä kymmeneen dollariin kuukaudessa. Phnom Penhiin, pääkaupunkiin, hän lähti 15-vuotiaana työnhakuun. Sieltä hän sai töitä ravintoloista, joissa hän aluksi toimi keittiöapulaisena ja myöhemmin tarjoilijana. Raskas työ, pienet ansiot Kaupungeissa yksinäiset ja köyhät vanhukset asuvat kaduilla ja nukkuvat ulkona. Pääkaupungissa heitä on tuhansia. Päivisin jos voimia riittää, he keräävät roskia saadakseen rahaa ruokaan. Sadasta muovisesta vesipullosta tai kymmenestä kilosta metallia voi saada yhden dollarin. Kymmenestä kilosta muovia mahdollisuudet nousevat puoleentoista dollariin. Jos voimat eivät riitä roskien keräämiseen, vanhukselle ei jää muuta mahdollisuutta kuin kerjätä. Köyhiä ja nälkäisiä on niin paljon, että toiminta heidän hyväkseen tulee olla hyvin organisoitua ja kohderyhmä tarkoin mietitty, Sokheng kertoo. Marttina Rahja Kambodza Asukkaita noin 15 miljoonaa khmerejä 90 % vietnamilaisia 5 % kiinalaisia 1 % muita 4 % 22 % asukkaista asuu kaupungeissa kielet khmer 95 % ranskaa, englantia uskonto buddhalaisia 96,4 % muslimeja 2,1 % muita 1,3 % Eliniän odote 63 vuotta miehet 61 v naiset 66 v HIV/AIDS 0,5 % väestöstä

7 n Majakka 7 Salma saa lapset laulaen uskoon Vapaaehtoinen Suomeen Sudanista vuonna 2003 muuttanut Salma Bely tarjoaa limonadia ja istahtaa värikkäälle sohvalle olohuoneessaan. Lapsetkin istuvat touhuten samalla omiaan, mutta kommentoivat välillä, kun äitiä haastatellaan. Satelliittikanavalta tuleva lastenohjelma laitetaan hiljaiselle. Salmasta huokuu hyväntuulisuus ja ilo. Salmalla on monta lasta, hän on työssä lasten parissa ja on lasten kanssa myös vapaa-ajallaan. Viikolla hän siivoaa ja tarjoilee ruokaa päiväkodissa ja kolme kertaa kuukaudessa sunnuntaisin hän opettaa pyhäkoulussa. Kerran kuukaudessa pyhäkoulu on yhdessä suomenkielisten kanssa. Seurakunta on Salmalle muutenkin tärkeä. Salma on asunut Suomessa jo lähes kymmenen vuotta. Vaikka suomen kieli on Salman mielestä vaikeaa, hän uskoo, että jos ihminen haluaa oppia jotain, se ei ole vaikeaa. Pitää päättää itse, että haluaa oppia. Salma ja lapset olivat pukeutuneet tyylikkäästi valokuvaa varten. Salma kertoo, että kävi pyhäkoulunohjaajan kurssin vuonna Hän on ollut pyhäkoulunopettaja myös Sudanissa ja kertoo, ettei suuria eroja Suomeen ole. Suomessa Salma opettaa denkaksi, moroksi, arabiaksi ja muillakin kielillä. Lapsia on pyhäkoulussa nelisenkymmentä. Ryhmiä on kaksi: isoille ja pienille lapsille. Kaikki sujuu hyvin, lapset tykkäävät ja viihtyvät, kertoo Salma mielissään. Salma kertoo lapsille raamatunkertomuksia, hän haluaa saada lapset uskomaan ja myös toteuttamaan uskoaan. Pienimmät lapset eivät aina jaksa keskittyä ja ovat vähän villejä, mutta tykkäävät laulaa ja tanssia. Laulujen sanat etsitään Raamatusta. Pyhäkoulu saa materiaaleja, kuten tekstejä ja kuvia, valmiina, mutta Raamattuun syvennytään pyhäkoulussa tarkemminkin. Laulujen avulla lapset ymmärtävät paremmin, mitä tarinat tarkoittavat, selittää Salma. Salma pitää lasten opettamisesta heidän viattomuutensa vuoksi. Lapset eivät ole koko ajan minä, minä, minä. Jos haluaa lasten kaltaiseksi pitää olla ajatuksiltaan puhdas, ajattelematta pahoja ajatuksia ja tekemättä syntiä, sanoo Salma. Lapsilta voi oppia vilpittömyyttä ja itsekkyyden välttämistä. Salmalle erityisen tärkeä kohta Raamatussa onkin Markuksen evankeliumista, jossa Jeesus siunaa lapsia. (Mark. 10:13 16) Yhteistyö seurakunnassa suomenkielisen ja arabiankielisen työn kanssa on Salman mielestä onnistunutta. Kokouksissa keskustellaan, millä keinoin pyhäkoulu sujuisi hyvin. Lepikon leirillä veisattiin yhdessä virsiä. Sudanilaiset tekivät myös yhdessä kokkolalaisten kanssa pyhäkoululevyn. Salma on huomannut myös eroja seurakunnan toiminnassa Sudaniin verrattuna. Suomessa kesälomat sulkevat osan sivukirkoista, Sudanissa kirkot ovat auki koko kesän. Pääsimme kesällä kuitenkin Huutoniemen kirkkoon. Tuukka-Tapio Nieminen Seurakunnan jäsenmäärä kasvoi Musiikki Vaasalainen säveltäjä Toivo Kuula ( ) Kuluvana vuonna juhlimme säveltäjämestari Toivo Kuulan 130-vuotisjuhlaa. Suomen vanhin suomenkielinen kuoro, Ylioppilaskunnan Laulajat, tekee parhaillaan uutta kokonaislevytystä Toivo Kuulan mieskuorolauluista. Levytys juhlistaa sekä Ylioppilaskunnan Laulajien että Toivo Kuulan 130-vuotisjuhlavuotta. Levy julkaistaan juhlakonsertissa Musiikkitalossa Helsingissä 6. huhtikuuta. Ylioppilaskunnan Laulajat saapuu viikko julkistamisen jälkeen esittämään levyn kappaleita Vaasaan. Konsertti Vaasan suomalaisen seurakunnan väkiluku ja jäsenmäärä kasvoivat hieman edellisvuodesta. Seurakunnan jäsenmäärä oli vuoden 2012 lopussa henkeä (vuonna henkeä). Väkiluku oli vuodenvaihteessa (edellisvuonna henkeä). Seurakunnasta eronneiden määrä väheni. Seurakunnasta erosi 379 henkeä (edellisvuonna 411 henkeä). Seurakuntaan liittyi 121 henkeä (edellisvuonna 120 henkeä). Seurakuntaan muutti henkeä (edellisvuonna henkeä), kun seurakunnasta poistuneita kirjattiin henkeä edellisvuoden sijaan. Avioliittoja solmittiin 197 eli 32 vähemmän kuin vuonna Kirkollisia vihkimisiä toimitettiin 11 vähemmän, siviilivihkimisiä 21 vähemmän. Kirkollisia vihkimisiä kirjattiin yhteensä 129, siviilivihkimisiä 68. Yhdeksän avioliittoa siunattiin kirkollisesti, mikä on sama määrä kuin vuonna Avioeroja tilastoitiin 89 (edellisvuonna 87). Kasteiden määrä kasvoi, kuolleiden määrä väheni. Kasteita toimitettiin 395 (379). Kuolleita oli 252 ja edellisvuonna 269. pidetään Vaasan kirkossa lauantaina klo Kuulan virkatodistuksen mukaan säveltäjä Toivo Timoteus Matinpoika Kuula syntyi Vaasassa. Hänet kastettiin Vaasassa Kasteen toimitti kirkkoherra A. Nyholm. Toivo Hautamaksut yhtenäistyvät Yhteinen kirkkovaltuusto päätti ottaa käyttöön 1. maaliskuuta 2013 alkaen Vaasan seurakuntayhtymän hautasijamaksut. Hautapaikkojen maksut ovat yhtenäistyneet ja ovat samat Vaasan suomalaisen, ruotsalaisen ja Vähänkyrön seurakunnissa. Arkkuhautasijasta peritään seurakuntalaisilta 230 euroa, muille lisätään hintaan 230 euroa. Uurnahautasijasta peritään seurakuntalaisilta 25 euroa ja muilta 150 euroa. Paikka muistolehdossa maksaa seurakuntalaisille 25 euroa ja muille 50 euroa. Kuula opiskeli Helsingin musiikkiopistossa vuosina sekä , sillä hän ei lähtenytkään isänsä toivomalle pappisuralle. Opinnot keskeytti varattomuus. Opettajina toimivat mm. Armas Järnefelt, Jean Sibelius ja Enrico Bossi. Toivo Kuula tunnetaan erityisesti kuoro- ja yksinlauluistaan. Hänen työnsä kansanlaulujen kerääjänä oli merkittävää. Vuonna 1908 valmistui rakastettu ja edelleen lukuisissa vihkimisissä käytetty seesteisesti soiva häämarssi. Eräs virsikirjan kauneimpia ja juhlavimpia sävellyksiä on Kuulan positiivinen virsimelodia, joka alun perin sävellettiin Runebergin virteen On Herran templiin tulla eli virteen 196. Sävellys oli säveltäjän viimeisimpiä vuonna Katariina Järvinen Syvemmälle messuun Paastonaika ja ylistäminen Ennen pääsiäistä tuhkakeskiviikosta alkaen ja ennen joulua adventinaikana on paasto. Minulla on tietyt vaatimattomat paastonajan tavat. Yksi niistä on, että kannan kaulassani krusifiksia ja muistelen Kristuksen kärsimystä. Kirkkotila pukeutuu paastonaikaan siten, että kirkollisena värinä on violetti, katumuksen väri. Paastonaikana messusta jää pois joitakin iloisia osia. Halutaan kääntyä sisäänpäin, itsetutkisteluun. Tai tavoitteena on, että arki ja juhla erottuisivat. Ylistys kaikuu juhla-aikoina sitäkin kirkkaampana. Paastonaikana liturgisista lauluista jää pois Kunnia, minkä enkelit lauloivat jouluyönä. Samoin jätetään pois siihen liittyvä kiitosvirsi Pyhälle kolminaisuudelle. Pääsiäiseen liittyvän ison paaston alkupuolella saattaa Kunnia kajahtaa vielä psalmilaulun yhteydessä, mutta viidennen paastonajan sunnuntaista lähtien paasto syvenee ja myös tämä pieni kunnia vaikenee. Jätämme paastonaikana pois myös evankeliumin lukemiseen liittyvän hallelujalaulun. Messun loppupuolella olevassa vuoroylistyksessä ei seurakunta vastaa Jumalalle kiitos, halleluja, vaan Jumalalle kiitos. Aamen. Pieniä muutoksia, aivan kuin pilkun fiilausta. Onko näillä mitään merkitystä? Ehkä ne muistuttavat meitä siitä, että kirkkovuoden eri aikoina meitä kutsutaan sisäiseen muutokseen, joka näkyy myös ulkoisessa olemuksessamme ja elämässämme. Aina ei tarvitse jaksaa ylistää. Joskus saa ylistää täysin palkein, myös messussa! Mirjami Lähteenkorvan sanoin Ylistys kaipaa ääntä puuttuvaa. Maaria Perälä

8 8 Majakka n 1/2013 Yhteisvastuu ets Tyyni-mummon luona Astelen vuosien saatossa tutuiksi tulleita portaita toiseen kerrokseen. Joka kerta tänne tullessani nuuhkin portaikon tunnelmaa sisään ja ulos. Mietin, mitä kaikkea näiden seinien sisällä mahdetaankaan kuulla ja nähdä. Joka kerta askelmia ylös noustessani pieni jännitys tuntuu rinnassani. Mitä tänne tänään kuuluu? Onko kaikki hyvin? Aina tuntuu siltä, kuin aika hetkeksi pysähtyisi. Muu maailma jää joka askeleella kauemmaksi. Olen tullut Tyyni-mummon luokse, pieneen huoneeseen, ystävääni tapaamaan. Muistan sen marraskuisen päivän kuuden vuoden takaa, kun Tyyni muutti tänne. Muistan ensimmäiset viikot sopeutumisvaikeuksineen. Silloin tuntui, ettei tästä voi tulla kotia. Ajan myötä ihminen kuitenkin tottuu ja tänään iloitsen siitä, että Tyyni on tyytyväinen ja onnellinen. Hän on kiitollinen siitä, että on oma huone ja että talon henkilökuntaa tapaa päivittäin. Jos asuisin muualla, ei olisi tällaista hoitoa, Tyyni iloitsee. Kellosta katsotaan, milloin on ruoka. Kelloa vahdin yölläkin, kun hoitaja kiertää. Kaikkein tärkein asia on oma koti, jossa saa rauhassa olla. Tavatessamme meillä on tapana jutella terveydestä, muistoista, menneistä ajoista, sukulaisista ja uskonasioista. Niin tänäänkin. Tyynillä on lapsesta saakka ollut kertojan lahja. Niinpä hänen jutusteluaan on ilo kuunnella. Välillä sanat voivat muuttua iloiseksi lauluksi ja jos sanat unohtuvat, Tyyni sepittää tutun sävelen uudestaan. Nytkin, Tyynin ajatusten karatessa muutaman kuukauden päässä odottavaan kevääseen, hän alkaa laulaa: Kun kevät kaunis tuli, soi Luoja lämpöisen Ja silmistä paistaa pilke, jonka vain kevät tuo tullessaan. Kaikesta, mistä Tyyni juttelee, aistii myönteisen ja sitkeän elämänasenteen ja vahvan uskon Jumalaan. Tiedän, että Jumala on olemassa. Hän näkee, kuulee ja tietää. Tiedän, että kaiken takana on joku, kun kaikki on niin ihmeellistä. Talon rutiinit rytmittävät Tyynin tämänhetkistä elämää. Niistä meidänkin on pidettävä kiinni tavatessamme. Kesäaikaan istumme joskus pihakeinussa jalkoja heilutellen, mutta nyt on talvi. Talvella Tyyni ei jaksa joka päivä käydä ulkona. Silloin, kun jaksaa, hän käy kiertämässä talon ympäri, vähän haistelemassa, onko kylmä vai kuuma. Arkisen taivalluksen katkaisee Etelä-Suomessa asuvalta tyttäreltä tulevat postikortit. Joskus tytär kirjoittaa tulevansa vierailulle. Ne hetket ovat Tyynin elämän kohokohtia, koska tytär ottaa auton kyytiin ja vie hautausmaalle tai Raippaluodon sillalle tai vaikka satojen kilometrien päähän kotiinsa. Auton ikkunasta näkee, millä mallilla maailman meno tänä päivänä on ja äidin on ilo olla tyttären lähellä. Pilkahduksia maailmalta Tyynin arkeen tuo myös Heleena-ystävä. Heleena ja Tyyni ovat tunteneet toisensa jo toistakymmentä vuotta. Yhdessä on naurettu, laulettu ja varmasti myös itketty. Elämä ei ole aina ollut helppoa, mutta ystävän kanssa suru on puolittunut ja se on ollut helpompi kantaa. Lähtiessäni Tyynin luota, jään ajatuksissani häntä siunaamaan. Maapallo täällä Tyynin kodin ulkopuolella on elänyt omaa, kiireistä elämäänsä, pysähtymättä. Tuon eron tunnen hyvin voimakkaana, kun vilkaisen kalenteria ja varmistan, mihin seuraavaksi pitikään ryhtyä, hyppään autonrattiin ja suuntaan ruuhkaisille teille. Meillä jokaisella on repussamme elämän eväät. Kunpa osaisimme käyttää niitä niin, että niistä riittäisi jakamista myös lähimmäisillemme. Päivi Ahvenvaara

9 n Majakka 9 ii yksinäisiä vanhuksia Yksinäisyys koettelee kolmannesta vanhuksista ja iän myötä yksinäisyyden kokemus vain lisääntyy. Vuoden 2013 Yhteisvastuukeräyksestä saadut varat käytetään vanhusten auttamiseen. Yhteisvastuukeräys käynnistää etsivän vanhustyön projektin, jonka kohderyhmänä ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat yksinäiset, eristäytyneet tai syrjäytyneet vanhukset. 30 vuoden kuluttua lähes kolmannes suomalaisista on yli 65-vuotiaita ja vanhusten määrä kaksinkertaistuu nykyiseen verrattuna eli kolmasosa tämän päivän vanhuksista kertoo kärsivänsä yksinäisyydestä. Syrjäytyneiden vanhusten todellista määrää ei tiedä kukaan. Moni iäkäs ihminen jää tahtomattaan vangiksi omaan kotiinsa, kun liikuntakyky heikkenee, eikä ulos pääse enää ilman apua. Eristyksiin jäänyt vanhus kokee suurta inhimillistä kärsimystä elämän tarkoitus ja arvo tuntuvat kadonneen. Keräysvaroin etsitään koteihinsa yksin jääneitä heikko-osaisia vanhuksia, selvitetään heidän tilanteensa ja ohjataan heitä palvelujen piiriin. Vanhusten vertaistukihenkilöiksi koulutetaan vapaaehtoisia, muun muassa aktiivisia vanhuksia, jotka haluavat jakaa arkeaan ikäistensä kanssa. Apuna vanhusten löytämisessä toimii hankkeessa rakennettava lähiverkosto, joka koostuu ihmisistä, jotka kohtaavat vanhuksia arkisissa tilanteissa. Esimerkiksi lähikauppojen ja -liikenteen, apteekkien ja ruokajakelupisteiden työntekijät sekä naapurit, sukulaiset ja tuttavat voivat vinkata havaitsemastaan heikko-osaisesta vanhuksesta. Projekti toteutetaan yhteistyössä Kirkkopalvelujen Kehittämiskeskus Tyynelän ja seurakuntien diakoniatyön kanssa. Kambodz assa rakennetaan parempaa arkea Yhteisvastuukeräyksen tuotolla Stefan Bremer tuetaan kambodžalaisten syrjäisten ja köyhien maaseutualueiden kehityshanketta. Hankkeen työntekijät tulevat vierailemaan kylissä ja raportoimaan vanhusten ongelmista ja terveydentilan heikkenemisistä kylän päällikölle. Vanhusten läheisiä kannustetaan mm. osallistumaan aktiivisesti koko kyläyhteisön kehittämiseen. Kylien vastuuhenkilöitä koulutetaan suunnittelemaan ja toteuttamaan ihmisten elämää helpottavia rakennushankkeita kuten teitä, kaivoja, vesivarastoja ja puuta säästäviä liesiä sekä käyttämään uudenlaisia viljelymenetelmiä ja riisilajikkeita. Kylissä järjestetään myös kansalais- ja ihmisoikeuskoulutusta sekä opetetaan ihmisiä varautumaan katastrofeihin, kuten ilmastonmuutoksen myötä pahentuneeseen kuivuuteen tai hallitsemattomiin tulviin. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. Yhteisvastuukeräyksen kotiseurakuntaamme jäävä osuus ohjataan vaasalaisten yksinäisten vanhusten tukemiseen. Tyynille lähimmäispalvelun kautta löytynyt Heleena-ystävä on merkinnyt läheistä ihmistä, jonka kanssa on voinut jakaa niin ilot kuin surut. Vanhus voi jäädä suureen yksinäisyyteen Kolmenkymmenen vuoden kuluttua kolmasosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita ja vanhusten määrä lähes kaksinkertaistunut. Jo nyt kolmasosa vanhuksista kärsii yksinäisyydestä. Iän myötä yksinäisyyden kokemus vain lisääntyy. Joka toinen päivä yksi yli 65-vuotias suomalainen päättää elämänsä oman käden kautta. Ryhdy enkeliksi. Lahjoita. Tapahtumiin ja keräyksiin osallistumisen lisäksi voit auttaa myös verkkopankin tai Yhteisvastuun verkkosivujen kautta. Pankkitilinumerot: Nordea FI Pohjola-Pankki FI Sampo FI Handelsbanken FI Aktia FI Ålandsbanken FI Viitenumeroksi oman seurakuntasi numero: Vaasan suomalainen seurakunta ja lahjoituksesi ohjautuu kotiseurakuntamme tuotoksi vaasalaisten yksinäisten vanhusten tukemiseen. Voit soittaa myös lahjoituspuhelinnumeroon: (10,18 / puhelu+pvm) (20,12 / puhelu+pvm) Lähetä tekstiviesti numeroon APU5 (5 ) APU10 (10 ) Kiitos avustasi! Stefan Bremer Tule mukaan jakamaan vastuuta Yhteisvastuun keräyskohteita voi tukea monin eri tavoin. Kanna kortesi kekoon lipaskerääjänä, avusta seurakuntien Yhteisvastuu-tapahtumien järjestelyissä kevään aikana tai auta lahjoituksella. Keräys käynnistyi sunnuntaina 3.2. ja sen suojelijana toimii tasavallan presidentti ja esimiehenä Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola.

10 10 Majakka n 1/2013 Minun päiväni Henkilökohtainen dieselmoottorini käynnistyy aamukahvin voimalla reilussa tunnissa. Aamutoimien ja eväiden teon jälkeen starttaan pihasta klo Aloitan työni kokoamalla päivän aikana tarvittavaa materiaalia yhteen. Lasten tullessa ja ulkovaatteita riisuttaessa selvitellään, kuka tulee hakemaan ja menevätkö lapset kerhon jälkeen kotiin vai hoitoon. Kerhokortteihin laitetaan tarra ja reppuvihkoon liimataan kevätkausiviesti vanhemmille. Sitten on vuorossa vapaata leikkimistä, pelaamista, juttelua ja piirtelyä. Kokoontuessamme yhteen katson, ketkä ovat saapuneet paikalle ja kuka saa lukuhetkessä puhaltaa kynttilän. Rati riti rallaa -laulun jälkeen leikitään sulavaa lumiukkoa ja askarrellaan lumiukko. Ennen ruokailua pestään kädet. Ruokarukoukseen liittyy loru, johon oman lempiruokalisäyksensä saa kynttilänpuhaltaja liittää. Pöytiä ja lattioita pyyhitään sitä mukaan kuin mehuja ja suklaavanukkaita kaatuu syönnin tiimellyksessä. Kerhon päättävästä lukuhetkestä huolehtii tänään työtoverini. Minä saan yhden lapsista syliini. Hetki päätetään loppulauluun ja kynttilän puhallukseen. Lasten ulkovaatteet levitetään pitkin eteisen sekä salin lattioita ja lapsia avustetaan pukeutumisessa. Osa hakijoista tulee sisälle ja osa jää ulos odottamaan. Hakijoiden joukossa on niin isiä, äitejä, mummoja ja paappoja kuin hoitajia ja taksinkuljettajiakin. Lasten lähdettyä kerhotila kunnostetaan seuraavaa ryhmää varten. Omassa eväshetkessämme pidämme palaveria ja käymme aamupäivän tilanteita ja hauskoja sutkautuksia läpi. Puolelta päivin saapuu päivän toinen ryhmä. Kerhon ohjelma ja rytmi on sisällöltään samanlainen, mutta kerhon tunnelma on kuitenkin aina erilainen. Jokainen lapsi tuo tullessaan oman persoonansa ja omat ajatuksensa, joten jokaisesta kerhosta muodostuu ainutlaatuinen kokonaisuutensa. Kun viimeinenkin lapsi on luovutettu hakijalleen ja paikat siivottu käyn laittamassa autooni lohkolämmityksen päälle ja sitten avaan tietokoneen. Tarkistan sähköpostin sekä teen kirjallisia töitä. Sähköpostissa tiedustellaan, lisääntyykö ja yhtenäistyykö seurakunnan palve- lut lapsityössä nyt kun olemme osa Vaasan seurakuntayhtymää ja miten kesäkerhojen kanssa toimitaan. Sähköpostissa kaupataan myös erilaisia materiaaleja ja mainostetaan koulutuksia sekä neuvottelupäiviä. Vastailen posteihin ja poistan tarpeettomat. Kokoan vielä huomista aamua varten työpöydälle tietoa menneen vuoden tilastoinnista sekä materiaalia toimintakertomusta varten. Kotia päin ajellessa suuntaan ajatukseni pois työasioista. Suunnittelen kauppaostoksia ja ruoan laittoa. Kaupassa käynnin jälkeen ajan auton suoraan talliin, jotta välttyisin seuraavana aamuna jään raapimiselta. Ruokailuoperaation jälkeen lähden puolisoni kanssa happihypylle. Jokapäiväinen kävelylenkki on osoittautunut tarpeelliseksi niin ajatustenvaihdon kuin hyvän yöunenkin vuoksi. Merja Krueger Merja Krueger työskentelee lastenohjaajana Vähänkyrön seurakunnassa, joka liittyi Vaasan seurakuntayhtymään vuoden alussa. Lähetysjuhlat Vaasassa 2014 Suomen Lähetysseuran kaksikieliset valtakunnalliset lähetysjuhlat järjestetään Vaasassa kesäkuuta vuonna Lähetysjuhlien ohjelmassa tulee olemaan runsaasti nuorekasta musiikkia, ulkomaisia vieraita sekä yhteistyökirkkojemme kuulumisia. Ideoi tunnus Lähetysjuhlille! Jorma Kulonen Vaasan seurakuntayhtymän seurakunnat pitävät huolta siitä, että ohjelmassa näkyy myös paikallinen panostus. Juhlia järjestelee myös Vaasan kaupunki. Pääjuhlat pidetään Vaasa Arenalla ja Hietalahden Hansa-kampuksen alueella kouluineen. Ihmisiä toivotaan saapuvan juhlaan noin Vaasasta, eri puolilta Suomea ja maailmaa. Talkoolaisia juhlajärjestelyihin tarvitaan noin 800 henkeä. Jumalan rakkautta sanoin ja teoin Suomen Lähetysseura on toiminut yli 150 vuotta Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetystyön toteuttajana eri puolilla maailmaa. Tuona aikana Lähetysseura on lähettänyt ulkomaille noin työntekijää, jotka ovat toimineet yli 50 ammatissa ja käyttäneet työssään yli 30 kieltä. Lähetysseura toimii kehitysyhteistyössä myös Ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestönä. Työhön kuuluu tänä päivänä evankeliumin julistaminen myös kätten töin, mm. koulutus- terveydenhuolto- ja pienyrittäjyysprojekteissa. Lähetysseuran työnäkynä on puolustaa ihmisoikeuksia ja toimia köyhyyden poistamiseksi. Maaria Perälä Edelliset Lähetysjuhlat olivat Vaasassa vuonna Tuolloin juhlatunnuksena oli Vetten yli. Viime vuonna Haminassa lähetysjuhlien tunnuksena oli Pää pyörällä ja ensi kesänä Helsingissä Teille on lähetys. Juhlissa tavoitellaan muun muassa sitä, että Vaasa monine resursseineen ja mahdollisuuksineen saa näkyvyyttä ja juhlat näkyvät myös kaupungin keskustassa. Vaasan juhlille haetaan uutta, raikasta tunnusta kilpailun avulla. Hyvä tunnus sisältää lähetysjuhlille sopivan idean, on napakka ja herättää mielenkiinnon. Kilpailuehdotukseksi riittää tunnus joko suomeksi tai ruotsiksi. Juhlien viestintätoimikunta arvioi ehdotukset ottaen huomioon tunnuksen toimivuuden sekä suomeksi että ruotsiksi. Juhlatunnuksen lopullisen valinnan tekee ohjelmatoimikunta, ja voittaja pyritään julkaisemaan huhtikuussa. Kilpailun voittanut ehdotus sekä toiseksi ja kolmanneksi tulleet ehdotukset palkitaan. Lähetä ehdotukseksi juhlien tunnukseksi maaliskuun loppuun mennessä sähköpostiosoitteeseen Lähetysjuhlien 2014 päätoimikunta valittu Yhteinen kirkkoneuvosto on valinnut Vaasassa järjestettävien Suomen Lähetysseuran juhlien päätoimikunnan puheenjohtajaksi kirkkoherra Krister Koskelan ja pääsihteereiksi Maaria Perälän ja Martin Sandbergin (ru). Puheenjohtajaksi kansliatoimikuntaan valittiin Juha Silander, taloustoimikuntaan Maria Rinnasto, viestintätoimikuntaan Tuomo Klapuri, talkootoimikuntaan Martti Vainionkulma, liikennetoimikuntaan Arto Lehtineva, turvallisuustoimikuntaan Pekka Hakola, ensiaputoimikuntaan Pekka Räisänen, majoitustoimikuntaan Margit Sellberg, Ilmoita lapsesi päiväkerhoon rakennustoimikuntaan Mikko Päällysaho, ympäristötoimikuntaan Pirjo Mäenpää, ravintolatoimikuntaan Anu Raatikainen, sielunhoitotoimikuntaan Raija Tuomaala, nuorten ohjelmatoimikuntaan Kari Hietamäki, tyttöjen ja poikien ohjelmatoimikuntaan Jaana Lyyski, musiikkitoimikuntaan Tuija Niemistö. Lähetysseuran edustajina päätoimikunnassa toimivat lähetysjuhlakoordinaattori Jussi Hankela, joka johtaa ohjelmatoimikuntaa sekä ruotsinkielisen osaston päällikkö Marika Björgren-Thylin ja hiippakunnan lähetyssihteeri Jukka Jämsén. Seurakunnan maksuttomiin päiväkerhoihin vekkuliryhmiin tai päiväkerhon sisarryhmään voi ilmoittautua seurakunnan internetsivuilla osoitteessa www. vaasaevl.fi/suomalainenseurakunta. Ilmoittautumislomakkeita on jaossa myös kerhopisteissä. Päiväkerho on tarkoitettu 4 6-vuotiaille lapsille. Kerhot kokoontuvat kaksi kertaa viikossa kolme tuntia kerrallaan. Ohjaajina toimivat lastenohjaajat. Kerhopäivään kuuluu vapaata ja ohjattua leikkiä, hartaus, askartelua, eväs- ja satuhetki. Vekkuliryhmä on tarkoitettu 3-vuotiaille lapsille. Vekkuliryhmät kokoontuvat kahdesti viikossa kahdeksi tunniksi. Sisarryhmä on yhdistetty päiväkerho- ja vekkulikerhoryhmä vuonna syntyneille lapsille. Ryhmässä eri-ikäiset lapset toimivat yhdessä. Sisarryhmä kokoontuu kahdesti viikossa 2,5 tunnin ajan.

11 n Majakka 11 Diakonian virkaan vihityt Diakoniatyöntekijöiden sijaisina toimivat Tuula Alho (vas.) ja Marttina Rahja valmistuivat Pieksämäen diakoniaammattikorkeakoulusta Tutkinnon he suorittivat työn ohessa. Piispa Simo Peura vihki Tuula Alhon ja Marttina Rahjan diakonian virkaan loppiaisena. Molemmat toimivat diakoniatyöntekijän sijaisena Vaasan suomalaisessa seurakunnassa. Marttina Rahjalla on vakituinen työpaikka Vaasan kaupungin palkkatoimistossa vastaavana palkkasihteerinä. Tuula Alho on aikaisemmin työskennellyt psykiatrisessa sairaalassa hoitotyössä. Marttina Rahja suoritti sosionomiopiskelujeni aikana vuonna 2010 työharjoittelua seurakunnassa. Varsinainen työ alkoi osa-aikasijaisena maaliskuusta heinäkuuhun vuonna Pienen tauon Rahja palasi diakoniatyöhön sijaiseksi marraskuussa Työ jatkuu näillä näkymin kesäkuuhun Diakoniatyö on monipuolista asiakastyötä. Kohtaamme päivittäin erilaisia ihmisiä, joilla jokaisella on oma tarinansa elettynä. Asiakaskohtaamiset pistävät joskus hyvinkin hiljaiseksi ja nöyräksi. Miksi toisia koetellaan enemmän kuin toisia? Luotan siihen, että elämänkokemukseni ja usko Jumalaan antavat minulle tarvittavan viisauden kohdata vaikeissakin tilanteissa olevia ihmisiä ja tuoda heille apua ja lohdusta. Jokainen heistä on Jumalan edessä yhtä arvokas. Työyhteisö on tärkeä voimavara. Voimia ja intoa työhön antavat myös asiakkaat itse antaessaan saa. Myös perheen tuki on tärkeä. Perheeseeni kuuluu aviomies ja kaksi aikuista lasta, jotka eivät asu enää kotona. Harrastuksina ovat mökkeily, veneily ja matkustelu sekä perheen ja ystävien kanssa vapaa-ajan viettäminen, Rahja kertoo. Tuula Alho tuli sijaiseksi tammikuussa Sijaisuus on jatkunut siitä asti, lukuun ottamatta 4 kk jaksoa kaupungin muistikoordinaattorina. Aikaisemmin Alho toimi psykiatrisessa sairaalassa hoitotyössä. Koen työni monipuoliseksi ja mielenkiintoiseksi. Kahta samanlaista päivää ei ole. Pitkä työkokemukseni sairaalamaailmassa erilaisten ihmisten kanssa on auttanut minua kohtaamaan diakoniatyössä eteen tulleita erilaisia tehtäviä. Ikääntyneiden kanssa keskustellessa kokee usein itse saaneensa voimia ja elämänviisautta arjen työhön. Jumala ei ole luvannut meille helppoa elämää, mutta usko siihen, että Hän on meidän kanssamme kaikissa tilanteissa auttaa jaksamaan. Lähimmäisen auttamisen halu ja mahdollisuus antavat motivaation tehdä tätä työtä. Myös työyhteisö on tärkeä voimavara, Alho sanoo. Perheeseeni kuuluu aviomies sekä kaksi aikuista lasta, jotka eivät asu enää kotona. Perhe on aina ollut minulle tärkeä. Talvisin harrastuksiimme kuuluu hiihtäminen ja laskettelu sekä kesällä pyöräily ja luonnossa liikkuminen. Tuula Alho Suvilahti, Korkeamäki ja Vanha Satama. Vanhustyön koordinointi. Puh Vastaanotto pe Vaasanpuistikko 3 E, 2. krs klo Marttina Rahja Palosaari, Isolahti ja Vetokannas. Perhetyö, maahanmuuttajatyö ja työttömät. Puh Vastaanotto ke Vaasanpuistikko 3 E, 2. krs klo Ulkoilupäivä perheille Koko perheen ulkoilupäivää vietetään Österhankmon leirikeskuksessa lauantaina klo Ohjelmassa on ulkoilun lisäksi tenavakirkko, askartelua ja muuta yhteistä tekemistä koko perheelle. Päivän hinta on aikuisilta 7 euroa, yli 3-vuotiailta 4 euroa tai 18 euroa koko perheeltä. Hintaan sisältyy ohjelman lisäksi lounas, päiväkahvit ja kuljetus. Ilmoittautuminen mennessä kirkkoherranvirastoon puh tai Terhi Nissilä Sinapinsiemeniä Miksi ihmeessä rukoilisin? Näinä mobiiliviestinnän aikoina tuskin kukaan vanhempi lähettää lastaan yksin pitemmälle reissulle ilman kännykkää. Huolehtiva äiti ja isä haluaa varmistaa, että lapsi saa halutessaan yhteyden häneen. Voi tulla pulmatilanne, ja pitää kysyä neuvoa. Voi tulla ikävä. Tai tekee mieli kuulla, mitä kotiin kuuluu. Kun Jumala päästää luomansa ihmislapsen reissuun tänne maan päälle, hän antaa mukaan rukouksen. Kauan ennen kännykän keksimistä Isä Jumalaan sai yhteyden mistä ja milloin vain. Ja sama pätee edelleen. Taivaallinen Isä on aina tavattavissa, Hän ei koskaan ole kuuluvuusalueen ulkopuolella eikä Hänen linjansa ole koskaan suljettu. Syyt ottaa yhteyttä Jumalaan ovat jotakuinkin samat kuin ottaa yhteyttää ihmisvanhempiin: avun tarve, ikävä, kuulumisten vaihto. Jumalalle puhuminen tuntuu silti joskus vaikealta. Tutussa Jukka Salmisen ja Anna-Mari Kaskisen laulussa rohkaistaan: Älä turhaan luule, ettet osaa rukoilla. Rukoukseen ei tarvitakaan paljon sanoja. Taivaan Isä kuulee pienen huokauksenkin. Tarpeesi Hän tietää sinuakin paremmin. Kun Jumala kerran tietää, mitä me tarvitsemme, miksi sitten pitäisi rukoilla? Ainoa syy ottaa yhteyttä Isään ei ole avun tarve. Se voi olla myös ikävä tai tarve vaihtaa kuulumisia. Tämän elämän vauhdissa emme aina huomaa, että olisi ikävä Taivaallista Isää. Mutta Isällä on ikävä meitä! Hän odottaa rukoustasi. Raamatussa Jeesus neuvoo meitä rukoilemaan Isää Hänen nimessään. Näin siksi, että juuri Jeesus teki mahdolliseksi lähestyä Jumalaa Isänä. Jeesuksen kuoleman takia me pahaan taipuvaiset ihmiset voimme olla hyvän Jumalan lapsia. Raamatun mukaan Vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan. Ihminen on vanhurskas, kun Jumala on Jeesuksen ansiosta julistanut hänet syyttömäksi. Jumala ei silti ole vanhurskaallekaan mikään purkka-automaatti, josta aina saa, mitä haluaa ja heti. Automaattipurkka ei maistu enää muutaman minuutin päästä miltään. Jumala ei anna meille aina sitä, mitä pyydämme eikä ainakaan heti. Siihen Hänellä on oikeus: Hän näkee kokonaisuuden ja tietää, mikä on meille loppujen lopuksi parasta. Siksi yksi parhaita rukouksia on Tapahtukoon Sinun tahtosi. Tuuli Kela Kouluikäisten leirit Seurakunta järjestää tyttöleirin ja Perjantaina alkava leiri on tarkoitettu ensisijaisesti Palosaaren, Gerbyn, Vetokannaksen, Huutoniemen, Metsäkallion ja Kotirannan alueilla asuville. Lauantaina alkava leiri on tarkoitettu ensisijaisesti Suvilahden, Hietalahden, Vanhan Vaasan ja Ristinummen alueilla asuville. Tyttöleireille voi ilmoittautua to 7.3. klo p tai sähköpostitse Poikaleirit järjestetään luokkalaisille ja luokkalaisille Ilmoittautua voi tiistaina klo 9 11 p tai sähköpostitse evl.fi. Leirit pidetään Österhankmon leirikeskuksessa. Viikonloppuleirin hinta on 12 euroa. Ohjelmassa on mm. pelejä, leikkejä ja kilpailuja ulkona ja sisällä. Sähköpostilla ilmoittautuessa mainitaan nimi, osoite, syntymävuosi ja allergiat.

12 12 Majakka n 1/2013 Kristittyjen yhteyttä vahvistettiin Torstaina 17. tammikuuta vietettiin Vaasassa kristittyjen ykseyden rukousviikon ekumeenista kirkkoiltaa. Tänä vuonna saimme ensimmäisen kerran suomalaisen seurakunnan ja ortodoksisen seurakunnan iltaan mukaan katolisen kirkon, kun Tampereen kirkkoherra, Isä Zenon Strykowski osallistui tilaisuuteen. Iltamme alkoi ortodoksisesta Pyhän Nikolauksen kirkossa, jossa isä Matti Wallgren piti pienen rukoushetken. Kirkkohetken jälkeen järjestäydyimme kirpeässä pakkassäässä pihalle ristisaattoon ja kuljimme joulukuussa vuonna 2012 Rauhankadulle avattuun Vaasan katoliseen kappeliin. Isä Zenon toivotti meidät lämpimästi tervetulleiksi, luki raamatunkohdan ja piti pienen hartauden. Hän kertoi, että juuri samanaikaisesti Suomesta oli kolme piispaa, arkkipiispat Kari Mäkinen ja Leo sekä katolinen piispa Teemu Sippo, tapaamassa paavia Vatikaanissa. Veisattuamme virren jatkoimme Vaasan kirkkoon luterilaiseen iltahartauteen, jossa ekumeenisuutta edustivat molemmat kirkkokuorot yhteislauluillaan. Kryptan kahvitilaisuudessa Isä Matti ja Isä Zenon esittäytyivät ja kertoivat samalla omista seurakunnistansa. Teksti: Arto Lehtineva Kuvat: Tuukka-Tapio Nieminen Ekumeenisen kirkkoillan aloitti pieni rukoushetki ortodoksisessa kirkossa. Tänä vuonna ristisaatto lähti liikkeelle ortodoksisesta kirkosta ja jatkoi katolisen kirkon kappelin kautta Vaasan kirkkoon. Luterilaisessa iltahartaudessa ortodoksisen seurakunnan kirkkokuoro ja Vaasan kirkkokuoro lauloivat yhdessä. Tampereen katolisen seurakunnan kirkkoherra Isä Zenon pitämässä rukoushetkeä Rauhankadun kappelissa. Katolisen seurakunnan Isä Zenon Strykowski, ortodoksisen seurakunnan Isä Matti Wallgren ja suomalaisen seurakunnan kappalainen Arto Lehtineva johdattivat seurakuntalaiset ekumeeniseen kirkkoiltaan.

13 n Majakka 13 Tapahtumia Ilta lähteellä Palosaaren kirkossa lauantaina klo 18, Tuomo Klapuri, Seppo Auranen, Sari Kaataja ja Maria-ryhmä. Lauantaina klo 18 pappina on Tuija Storbacka. Anne Bexar on pappina ja Outi Klapuri Ilta lähteellä -tilaisuuksissa. Viikkomessut Vuorikodissa vietetään viikkomessua torstaina klo 13, pappina on Tuomo Klapuri ja kanttorina Katariina Järvinen sekä torstaina klo 13, pappina on Riikka Uuksulainen ja kanttorina Arto Ristolainen. Ruukinkartanossa keskiviikkona 6.3. klo 13.30, pappina on Jouko Saraste, kanttorina Katariina Järvinen ja keskiviikkona 8.5. klo 13.30, pappina Tuomo Klapuri, kanttorina Tuija Niemistö. Invalidien palvelutalossa keskiviikkona klo 13.30, Tuija Storbacka, Johanna Välimäki. Suvilahden seurakuntakodissa viikkomessua vietetään torstaina klo 13, Jouko Saraste ja Tuija Niemistö. Tammikartanossa torstaina 4.4. klo 13, Riikka Uuksulainen, Arto Ristolainen. Kaarlentuvassa keskiviikkona klo 13, Jukka Niemi ja Leena Lohikoski-Ojala. Eläkeläisten kirkkopyhä ja messu Vaasan kirkossa sunnuntaina 3.3. klo 10, pappina messussa on Arto Lehtineva, kanttorina Katariina Järvinen. Palosaaren kirkossa sunnuntaina klo 15, Terhi Nissilä, Arto Ristolainen. Bussikuljetus: Västervik Gerbyn seurakuntakoti Vetokannas Palosaari. Tiedustelut: diakoni puh Tuomasmessu Vaasan kirkossa sunnuntaina 3.3. klo 17, Terhi Nissilä, Riikka Uuksulainen. Pastori Uuksulainen tavattavissa sielunhoitoa varten klo 16 alkaen. Iltatee. Jumalanpalvelus Tammikartanossa torstaina 7.3. klo 13, pappina Anne Bexar ja kanttorina Johanna Välimäki sekä torstaina 2.5. klo 13, Terhi Nissilä, Leena Lohikoski-Ojala. Perheiden toimintailta Huutoniemen seurakuntakeskuksessa torstaina 7.3. klo 18 20, sähköautorata, pingistä, pöytäjalkapalloa, ilmakiekkoa, biljardia, askartelua. Iltapala ja hartaus. Maksuton. Lastenmusiikin konsertti Huutoniemen kirkossa sunnuntaina klo 13, Tyttökuoro, Suvilahden lapsikuoro ja koululaisia ympäri kaupunkia laulamassa ja musisoimassa yhdessä. Kolehti Yhteisvastuulle. Sanan, runon ja musiikin hetki Palosaaren kirkossa sunnuntaina klo 16. Järjestäjä Pohjanmaan Näkövammaiset ja srk. Uruista gospeliin rippikoululaisten musiikki-ilta Vaasan kirkossa keskiviikkona 6.3. klo 18, pappina Riikka Uuksulainen, kanttorina Tuija Niemistö. Konsertissa esiintyy KLS (Kiitän Luojaani sinusta). Konserttiin on vapaa pääsy. Isänmaallisten yhteislaulujen ilta Palosaaren kirkossa keskiviikkona klo 18, Lottakuoro ja Pohjan Miehet esiintyvät johtajanaan Katariina Järvinen, puhe Jouko Saraste. Hiljaisuuden rukous Taizé-ilta Vanhan Vaasan pappilassa torstaina klo 18, Riikka Uuksulainen, Leena Lohikoski-Ojala, Huutoniemen kirkkokuoro. Naisten lounas seurakuntasalissa Koulukatu 28 perjantaina klo matkailupäällikkö Margit Sellberg kertoo Graniittipuistosta, pappina Eija Kasari, kanttorina Leena Lohikoski-Ojala. Lounas 6,30 euroa. IKHTYS-messut Vaasan kirkossa perjantaina klo 18, Terhi Nissilä, Tuija Niemistö ja perjantaina klo 18, Riikka Uuksulainen, Tiia Valkeejärvi. Musiikki-ilta Suvilahden seurakuntakodissa lauantaina klo 18, Airut-kuoro. Kimmo Lepistö Tenavamessut ja -kirkot Tenavamessu Huutoniemen kirkossa sunnuntaina klo 10, pappina Riikka Uuksulainen, Tuija Niemistö. Messun jälkeen keittolounas. Vaasan kirkossa sunnuntaina klo 10, Tuuli Kela, Katariina Järvinen. Pääsiäisen perhemessua vietetään Huutoniemen kirkossa sunnuntaina klo 10. Tenavamessu sunnuntaina klo 13 Ristinummen seurakuntakeskuksessa ja perhemessu sunnuntaina 5.5. klo 10 Vaasan kirkossa. Miesten saunaillat Lepikon leirikeskuksessa keskiviikkona aiheena on ensi- ja turvakotitoiminta. Keskiviikkona Lepikon isäntä Jarmo Halmes kertoo vuoristovaelluksesta, pappina Tuomo Klapuri. Sauna klo 17, iltapala, alustus klo 19. Yhteiskuljetus Koulukatu 26:n edestä klo 17. Laulavat kulkurit Laulavat kulkurit Pertti Kallio ja Leo Louhivaara esiintyvät Vaasan kirkossa torstaina klo 19, puheen pitää Jouko Saraste. Miesten lounas seurakuntasalissa Koulukatu 28 perjantaina klo 11.45, laulavat kulkurit Pertti Kallio ja Leo Louhivaara, pappina Tuomo Klapuri. Lounas 6,30 euroa. Yhteisvastuumyyjäiset Huutoniemen seurakuntakeskuksessa sunnuntaina klo 10 pidettävän messun jälkeen, leivonnaisia, arpoja, käsitöitä, kahvia ja yhteisvastuutuotteita. Kuula-opiston musiikki-ilta Huutoniemen kirkossa tiistaina klo 19, Kuula-opiston oppilaat esiintyvät, puhe Eija Kasari. Lasten oma virsi-ilta Metsäkallion seurakuntakodissa keskiviikkona 3.4. klo 18, pappina Tuuli Kela, kanttorina Arto Ristolainen. Tuomasmessu Vaasan kirkossa sunnuntaina 7.4. klo 17, pappina Maaria Perälä, saarna Tuuli Kela. Pastori Kela tavattavissa klo 16 alkaen. Iltatee. Naisten lounas seurakuntasalissa Koulukatu 28 perjantaina klo 11.45, sairaalasielunhoitaja, TM Leena Lehtisen aiheena on luopuminen. Pappina on Tuuli Kela, kanttorina Leena Lohikoski-Ojala. Lounas 6,30 euroa. Toivo Kuulan juhlavuoden konsertti Vaasan kirkossa lauantaina klo Vaasan kirkossa, Ylioppilaskunnan Laulajat. Tilkkutäkkimessu Gerbyn seurakuntakodissa sunnuntaina klo 17, messun toimittavat Jouko Saraste ja Tuija Niemistö. Nuoren seurakunnan veisukirjasta. Teetarjoilua. Miesten lounas seurakuntasalissa Koulukatu 28 perjantaina klo Apteekkari Juha Nuutila alustaa, pappina Tuomo Klapuri, kanttorina Arto Ristolainen. Lounas 6,30 euroa. raste, Arto Ristolainen. Tuomasmessu Vaasan kirkossa sunnuntaina 5.5. klo 17, pappina Jukka Niemi, Terhi Nissilä saarnaa. Pastori Nissilä tavattavissa klo 16 alkaen. Iltatee. Seurat Metsäkallion seurakuntakodissa keskiviikkona klo 18, Tuuli Kela, Arto Ristolainen. Yhteislauluhetki lapsille Rewell Centerissä Kuorofestivaaleilla perjantaina klo 14 15, Vaasan kirkkokuoro laulattaa lapsia ja lapsenmielisiä johtajanaan Katariina Järvinen. Musiikkikoulun kevätmatineat Palosaaren kirkossa keskiviikkona klo 19, Johanna Välimäki ja Terhi Nissilä sekä Huutoniemen kirkossa torstaina klo 19, Johanna Välimäki ja Anne Bexar. Avoimia piirejä Avoin keskustelupiiri joka torstai klo Palosaaren seurakuntatalossa, Kapteeninkatu Tule tapaamaan muita keskustelun ja kahvikupin äärellä. Tiedustelut: Raija Palovuori puh Avoin aamupiiri joka keskiviikko klo Huutoniemen seurakuntakeskuksessa, Kuninkaantie 1. Ohjelmassa sanaa ja säveltä. Tiedustelut: Aino Takala puh Bach-konsertti Palosaaren kirkossa sunnuntaina klo 19, sellotaiteilija Jorma Liimatta. Vapaa pääsy. 70 vuotta täyttäneiden kirkkopyhä ja juhla Huutoniemen kirkossa sunnuntaina klo 10. Messun toimittavat Eija Kasari, Arto Lehtineva, Leena Lohikoski ja Huutoniemen kirkkokuoro. Messun jälkeen juhla seurakuntasalissa. Kotisatamamessut Gerbyn seurakuntakodissa sunnuntaina ja klo 17, pappina Maaria Perälä. Sunnuntaina klo 17, pappina Outi Klapuri, lähetti Ulla Pendolinin matkaansiunaaminen. Lapsille omaa ohjelmaa saarnan aikana. Iltapala. Miesten iltapäivä seurakuntasalissa Koulukatu 28 lauantaina Aloitus klo 13, raamattutunti Niilo Hakala. Klo alkaen on seurat, Krister Koskela, Juhani Harjunpää, Niilo Hakala, Kalevi Mäki-Maunus. Päällystön hengellisen säätiön päivien vietto Vaasassa Kirkkoilta to klo Vaasan kirkossa, Juhani Harjunpää, Juhani Hautamäki, musiikkia, Jouko Sa- Hiljaisuuden viikon kirkkoilta Vaasan kirkossa keskiviikkona klo Valo loistaa pimeydessä -monologi Johanneksen evankeliumista, näyttelijä Mikko Kokko, ohjaus Kimmo Lavaste.

14 14 Majakka Seurakuntajakso käynnistää rippikoulut n 1/2013 Vaasan suomalaisen seurakunnan 17 rippikoulua ovat aloittaneet seurakuntajaksonsa tammi-helmikuussa. Miltä seurakunta näyttää nuorten silmissä? Oletko kielitaitoinen ja pidät lapsista? Etsimme lastenkaitsijaa ja lapsista pitävää henkilöä olemaan lasten kanssa kansainvälisen seurakunnan kokoontumisen aikana sunnuntaisin klo Palosaaren kirkolla. Ohjelmassa voi olla laulattamista, leikittämistä ja pyhäkouluopetusta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sopii hyvin lukiolaiselle tai sosiaali- ja hoitoalan opiskelijalle. Jos kiinnostuit, ota yhteys maahanmuuttajatyöntekijään sähköpostitse evl.fi tai puhelimitse Luentoja Nuorisotyönohjaaja Sanna Rahko tutki rippikoulun seurakuntajaksoa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvässä opinnäytetyössään. Onko seurakuntajakso tarkkailua ja tutustumista vai osallisuutta ja yhteyttä? Rippikoulujen suosio perustuu useiden tutkimusten mukaan rippileirien hyvään kokonaisilmapiiriin ja yhteishenkeen. Seurakuntajakso sen sijaan koetaan usein erilliseksi osaksi rippikoulua. Monelle aikuisellekin on jäänyt seurakuntajaksosta päällimmäisenä mieleen vain leimojen kerääminen riparikorttiin. Sanna Rahkon opinnäytetyössä kysyttiin kolmen vaasalaisen rippikouluryhmän nuorilta mielikuvia seurakunnasta sekä odotuksia ja kokemuksia seurakuntajaksosta. Yhteys ja osallisuus tavoitteena Yksi rippikoulun tavoitteista on seurakuntayhteydessä eläminen. Yhteyttä ja osallisuutta tavoitellaan myös koko kirkon strategiassa. Rahkon tutkimuksessa käy ilmi, että rippikoulun seurakuntajakso sisältää monenlaisia mahdollisuuksia osallisuuteen. Nuoret tekivät esimerkiksi diakoniatyötä sekä seurakunnassa että omassa lähipiirissään. Heillä oli myös mahdollisuus osallistua jumalanpalveluksen toteutukseen. Kevään aikana tutustuttiin ohjaajiin, isosiin ja toisiin rippikoululaisiin. Yhteyttä pidettiin esimerkiksi Facebookissa. Nuorten kokemukset seurakuntajaksosta olivat pääosin positiivisia. Kuitenkin osa nuorista koki seurakunnan etäisenä ja kevään jakson tylsänä. Toiminnallisista elementeistä huolimatta kokemus osallisuudesta jäi puuttumaan. Aitoa ihmettelyä ja todellisia kysymyksiä Tutkimuksen mukaan jumalanpalvelukseen liittyvät asiat olivat nuorille jo ennestään tuttuja, mutta niitä pidettiin myös outoina ja turhina. Kirkkoon tuleminen oli jännittävää. Nuoret pohtivat, mihin he ovat tulossa, keitä muita paikalle saapuu ja mitä kirkossa tehdään. Tutkimuksen tulokset haastavatkin sekä rippikoulun ohjaajia että muita seurakuntalaisia yhä parempaan vuorovaikutukseen. Joskus nuorten töksähtelevät kommentit saattavat kertoa jännityksestä ja hämmennyksestä. Niiden takana on kuitenkin sekä aitoa ihmettelyä että todellisia kysymyksiä. Tutkimus rohkaisee kehittämään seurakuntajaksoa suorittamisesta yhdessä tekemiseen ja olemiseen. Osallisuuden tärkein edellytys on kokemus kuulumisesta joukkoon. Tarkkailua ja tutustumista vai osallisuutta ja yhteyttä? Rippikoulun seurakuntajakso Vaasan suomalaisessa seurakunnassa. Sanna Rahko. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, ylempi AMK. Diakonia, kristillinen kasvatus ja nuorisotyö. Opinnäytetyö löytyy internetistä Theseus-tietokannasta osoitteesta urn.fi/urn:nbn:fi:amk ) KT Tuula Pukkala luennoi keskiviikkona aiheesta Teini perheessä seurakuntasalissa Koulukatu 26. Torstaina 4.4. seurakuntasalissa Koulukatu 26 perheneuvoja Saara Kinnusen aiheena on Tyhjä pesä. Luennot alkavat klo 18. Hartauden pitää pastori Tuija Storbacka. Monikulttuurinen leiri Monikulttuurista leiriä vietetään Österhankmon leirikeskuksessa Leirillä perehdytään raamatunkertomuksiin käyttäen välineenä kokemuksellisuutta ja draaman keinoja. Työskentelyä johtaa teatteritaiteen maisteri Antti Sevanto. Sevanto on valmistunut ohjaajantyön koulutusohjelmasta Rose Bruford Collegesta Lontoosta. Leirillä käytetään englanninkieltä, mutta mukaan voi tulla rohkeasti kielitaidosta riippumatta. Kuljetus Koulukatu 26:n edestä klo 9. Leirin hinta on 30 euroa. Ilmoittautuminen sähköpostitse tai puhelimitse Antti Sevanto Uusi jäsentietojärjestelmä siirtää kirkon jäsentiedot nykyaikaan Kaikki evankelis-luterilaisen kirkon 430 seurakuntaa ovat ottaneet käyttöön kirkon valtakunnallisen jäsentietojärjestelmän, Kirjurin. Se on korvannut aikaisemmat seurakuntien paikalliset jäsentietojärjestelmät. Kirjuriin merkitään muun muassa seurakuntalaisten kasteet, rippikoulut, avioliiton esteiden tutkinnat ja vihkimiset. Tavoitteena on, että kirkolle tulee säästöjä yhteiseen jäsentietojärjestelmään siirtymisestä noin 3 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi jatkossa jäsentietojärjestelmässä ovat seurakuntalaisten nykyisten tietojen lisäksi myös vanhat, käsin kirjoitetut kirkonkirjojen tiedot. Ne digitoidaan vuoden 2014 loppuun mennessä Kirjuriin. Jo nyt kansalaiset voivat muun muassa liittyä kirkkoon sähköisesti. Tulevaisuudessa myös muita seurakunnan jäseniä palvelevia toimintoja voidaan hoitaa kansalaisliittymän avulla. Sähköiseen muotoon siirtyvät kirkonkirjat ja palvelut helpottavat asioiden hoitamista. Siirtymävaihe on vielä menossa. Kunhan digitointi saadaan seurakunnissa päätökseen helpottuu esimerkiksi sukuselvityksien saaminen perunkirjoitusta varten huomattavasti koko maassa. Tarvittavat tiedot voi tilata yhdestä paikasta, sanoo kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja Kirkkohallituksesta. Kevään aikana voi olla siirtymävaiheesta johtuvia viivästyksiä. Kirkkoherranvirastoissa ja seurakuntien keskusrekistereissä pyydetään todistusten tilaajia tarkistamaan omien tietojen oikeellisuus. Kirkon tiedotuskeskus Yrittäjä, ilmoita paikkakuntasi seurakuntalehdessä. ILMOITUSMYYNTI Pirjo Teva , Eläkeläisten retkipäivät Orisbergiin Palosaari ja Gerbyn alueiden eläkeläisille ti Lähtö klo 9 Gerbyn seurakuntakoti Vetokannas Palosaaren tori. Ilmoittautuminen ma mennessä kirkkoherranvirastoon puh Tiedustelut: diakoni puh Keskustan, Vöyrinkaupungin, Kotirannan ja Metsäkallion alueiden eläkeläisille ti Ilmoittautuminen ma mennessä kirkkoherranvirastoon puh Tiedustelut: Päivi Ahvenvaara puh Suvilahden, Korkeamäen ja Hietalahden eläkeläisille ke Tiedustelut: Tuula Alho puh. 044 Eronnut eläkeikäisenä? Leikkaa talteen itselle tai ystävälle! Huolehdi itsestäsi, lähde sopeutumisvalmennukseen. Elämällä on vielä paljon tarjottavaa. Hinta 110 e / 5 vrk sisältäen myös majoituksen ja ruoan. Seuraavat Erosta eheäksi -kurssit Santasport, Rovaniemi (hae mennessä) Ilkon kurssikeskus, Kangasala Tiedustelut puh. (09) tai Kysy myös Yhtäkkiä yksin -kursseista leskeytyneille: puh. (09) tai Ilmoittautuminen ma mennessä kirkkoherranvirastoon puh Orisbergissa opastettu Kivet kertovat -kierros, lounas, hartaus puukirkossa ja kahvit. Hinta 15.

15 n Majakka 15 LASTENLAULU- KONSERTTI su klo 13 Huutoniemen kirkossa Koululaisia ympäri kaupunkia laulamassa ja musisoimassa yhdessä. Kolehti Yhteisvastuulle. Vapaa pääsy! Koululaisten PYHISLEIRI Lepikon leirikeskuksessa Laulua, leikkiä, raamatunkertomuksia, ulkoilua, askartelua. Leiri alkaa lauantaiaamuna ja päättyy sunnuntaina tenavamessuun klo 10 Huutoniemen kirkossa. Hinta 12 e. Ilmoittautuminen 6.3. mennessä kirkkoherranvirastoon puh su to klo pe la klo Puhelun hinta pvm/mpm evl.fi/palvelevanetti Kansainvälinen NAISTENPÄIVÄJUHLA pe 8.3. klo Palosaaren srk-talossa Kansainvälistä musiikkia ja tunnelmaa! Kuljetus: klo Patteriniementien päätepysäkki - Uumajankuja 2 - Rinnakkaistie - Kanavasillantie - Torikatu - Kauppiaankatu - Lehtikuusentie - Vanhan Vaasan katu - Ristinummen srk-keskus - Kappelimäentie - Huutoniementie - Kuninkaantie - klo 17 Huutoniemen kirkko - Kustaalantie - Pukinkulma - Palosaarentie - Palosaaren kirkko. Paluu klo samaa reittiä. MIESTEN LOUNAAT seurakuntasalissa Koulukatu 28 tiettynä perjantaina klo Lounaan jälkeen vierailijan puheenvuoro ja keskustelua, hartaus. Lounas 6,30 e Pertti Kallio ja Leo Louhivaara: Laulavat kulkurit Apteekkari Juha Nuutila: Ajankohtaista apteekkiasioista MIESTEN SAUNAILLAT Saunailta kerran kuukaudessa keskiviikkona Lepikon leirikeskuksessa. Ohjelmassa sauna, iltapala 3,50 e, vierailijan alustus ja keskustelua, hartaus. Yhteiskuljetus klo 17 Koulukatu Ensi- ja turvakodin toiminta Vaasassa Jarmo Halmes: Vuoristovaellus Kevään puhjetessa runoja rakkaudesta ti klo Vanhan Vaasan pappilassa Hertta Mauriala ja Arja Koukku Runonkulkijoista, Salli Hietikko, musiikkia, hartaus ja iltapala. NAISTEN LOUNAAT Lounas isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28 tiettynä perjantaina klo Lounaan jälkeen vierailijan puheenvuoro ja keskustelua, hartaus. Lounas 6,30 e Matkailupäällikkö Margit Sellberg: Graniittipuisto - hautausmaakierros seurakuntasalissa Sairaalasielunhoitaja, TM Leena Lehtinen: Luopumisen aika Pyhä laulu ekumeeninen viikonloppu la su Alskathemmetin leirikeskuksessa Ääni- ja laulupedagogi Pia Skibdahl: harmoninen laulu, Siv Jern: pyhä tanssi. Ortodoksinen jumalanpalvelus Akatistos, Isä Matti Wallgren, Jenni Hakkarainen. Sunnuntaina sanajumalanpalvelus, Kasari, Storbacka. Koulutuspaketin täysihoitohinta 90 e. Ilmoittautuminen 5.5. mennessä: tai Mukaan otetaan 20 henkilöä. Pääsiäinen 2013 Maanantaina klo 19 Viikkomessu Palosaaren kirkossa. klo Hiljaisen viikon kirkkoilta Vaasan kirkossa. Tiistaina klo Viittomakielinen hiljaisen viikon messu Toimituskappelissa, Kouluk. 28. klo 19 Tiellä Jerusalemiin -konsertti klo 19 Palosaaren kirkossa, Gospel Covertajat. Kuula-opiston musiikki-ilta Huutoniemen kirkossa. klo Hiljaisen viikon kirkkoilta Vaasan kirkossa. Keskiviikkona klo Hiljaisen viikon kirkkoilta Vaasan kirkossa. Kiirastorstaina klo Kiirastorstain ehtoollinen klo 15 Ruukinkartanossa. Kiirastorstain ehtoollinen Vaasan kirkossa. klo Kiirastorstain ehtoollinen Ristinummen srk-keskuksessa. klo Kiirastorstain ehtoollinen Gerbyn srk-kodissa. klo 20 Kiirastorstain ehtoollinen Vaasan kirkossa. Kuljetus Suvilahdesta, Metsäkalliosta ja Kotirannalta. klo 20 Kiirastorstain ehtoollinen Huutoniemen kirkossa. Pitkäperjantaina klo 10 Sanajumalanpalvelus Vaasan kirkossa. klo 10 Sanajumalanpalvelus Huutoniemen kirkossa. klo 13 Sanajumalanpalvelus Palosaaren kirkossa. Lauantaina klo 23 Pääsiäisyön messu Huutoniemen kirkossa. klo 23 Pääsiäisyön messu Palosaaren kirkossa. Pääsiäispäivänä klo 10 Messu Vaasan kirkossa. klo 10 Messu Huutoniemen kirkossa. klo 13 Messu Ristinummen srk-keskuksessa. 1 p.m. Sunday Service with Holy Communion in Palosaari Church. klo 17 Kohtaamispaikkamessu Vaasan kirkossa. Toisena pääsiäispäivänä 1.4. klo 10 Messu Vaasan kirkossa.

16 16 Majakka n 1/2013 Jukka Granström / Kuvakotimaa Pälvi Ahoinpellon 26-vuotias tytär ei osaa puhua. Toivon, että kerran rajan tuolla puolen hän kertoo minulle, mitä hän on täällä maailmassa yrittänyt olemuksellaan ilmaista, mutta mitä en ole ymmärtänyt. Jumalapuhetta olemuskielellä Pälvi Ahoinpelto sai vaikeasti kehitysvammaisen lapsen 26 vuotta sitten. Ahoinpelto puolustaa ihmisen arvoa vaikeasti kehitysvammaisten rippikouluteoksessa Usein ihmettelen. Kun Pälvi Ahoinpelto kirjoitti edellisen kerran kehitysvammaisesta tytöstään, tämä oli kolmivuotias. Nyt Heini Ahoinpelto on 26 ja on käynyt rippikoulun. Vaikeinta kehitysvammaisen lapsen saamisessa on unelmien murskaantuminen. Kun toisten lapset kehittyvät ja oma ei. Kun ei edes tiedä, mikä lapsella on. Ensimmäiset vuodet tyttö asui kotona ja uuvutti vanhempansa läpikotaisin, koska kärsi univaikeuksista. Hänellä on myös epilepsia kuten monilla vaikeasti kehitysvammaisilla. Vanhempien elämä oli jatkuvaa varuillaanoloa. Nelivuotiaasta eteenpäin Heini on asunut hoitokodissa. Hän ei pärjää yksin, vaan tarvitsee jatkuvaa huolenpitoa. Erillään asumisesta huolimatta äidin ja tyttären välille on kehittynyt hyvin vahva suhde, sillä äiti osaa oivallisesti lukea puhumatonta, mutta ei suinkaan mykkää lastaan. Suomalaiset eivät tuijota kehitysvammaisia, vaan siirtävät katseensa jonnekin sivuun. Heikkouden katseleminen on raskasta ja siksi sitä ei haluta nähdä. Vammaisessa heikkous erottuu paljaana. Kaikki ihmiset tarvitsevat toisen ihmisen katseen kokeakseen olevansa olemassa, myös kehitysvammaiset, Pälvi Ahoinpelto kuvaa. Eräs harjaantumiskoulun opettaja sanoi, että ärtynyt bussikuski voi olla oiva kasvattaja tiuskaistessaan Downin syndrooma -nuorelle: Näytä nyt jo se lippu ja mene paikallesi! Down-nuorelle voi olla elämys, kun häntä kohdellaan ihan kuin muitakin. Yleisimmin kehitysvammaisia vain säälitellään. Olemuskieltä lapsena ja vanhana Kun tavallinen puhe on suljettu pois, jäljelle jää niin sanottu olemuskieli. Kaikki me osaamme olemuskieltä heti, kun olemme tulleet maailmaan. Siihen kuuluvat muun muassa katse, hymy, itku, nauru, kosketus, lämpö ja läheisyys. Tähän kieleen ihminen palaa myös lähellä kuolemaa. Siksi olisi äärimmäisen tärkeää, että pikkuihmisille ja iäkkäille sekä vammaisille oltaisiin mahdollisimman helliä ja lämpimiä. Eletty elämä on opettanut Pälvi Ahoinpellolle, että kova pärjääminen ei ole oikeaa vahvuutta. Olen ollut kova suorittaja, joka kätkee sisimmät tunteensa syvälle. Kylän kohdalla mennään kovaa, vaikka kankaalla kontattaisiin. Ei saa näyttää haavoittuvuuttaan ja heikkouttaan. Kaikki me osaamme olemuskieltä heti kun olemme tulleet maailmaan. Todella vahva on kuitenkin se, joka uskaltaa sanoa, ettei jaksa tai ei ole täydellinen. Se auttaa toisia yhtä urhoollisia olemaan itselleen lempeämpiä. En silti ole lakannut kysymästä, miksi meille syntyi kehitysvammainen lapsi. Olen syyttänyt Jumalaa, mutta sen olen oppinut, että Jumala kestää pahat sanat ja ihmisen syvän pettymyksen. Rippikoulukirjan mannekiini Pälvi Ahoinpelto on uskaltautunut purkamaan tuntojaan sekä kirjassa Pikku Heini että nyt ilmestyneessä rippikouluoppaassa Usein ihmettelen. Yhteistyönä syntyneen oppaan kuvituksesta vastaa valokuvaaja Sirpa Päivinen. Kirjan kuvituksissa esiintyy vain Heini, joka edustaa lukijalle vaikeasti kehitysvammaista nuorta. Mietin todella pitkään, voiko Heini olla kuvissa, koska hän ei pysty itse ottamaan asiaan kantaa. Kuitenkin kuvat ovat ainoa tapa Heinin kertoa itse omaa tarinaansa. Ei tullut täydellistä äitiä Usein ihmettelen -kirja on tarkoitettu heille, joilla on lähipiirissään vaikeasti kehitysvammainen lapsi tai nuori, kehitysvammaisia laitoksissa hoitaville ja kehitysvammaisten rippikoulua pitäville. Me tekijät toivomme, että kirjan käyttäjät pystyisivät rakkauden avulla välittämään vammaisille nuorille olemuskielisen viestin uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Kirjassa on kuvaus Heinin ja kahden muun nuoren rippikoulun toteuttamisesta. Koska monet nuoret kuolaavat, piti kehittää elegantti kuolalappu suojaamaan albaa. Työssä kehitysvammaisten kanssa mielikuvitus on aarre. Rakkaus ja inspiraatio synnyttivät liturgiset värit sisältävän nelikulmaisen kauluksen, jota saattoi kääntää sitä mukaa ympäri, kun yksi kulma kostui, Pälvi Ahoinpelto kertoo. Usein ihmettelen. Oppikirja vaikeimmin kehitysvammaisten rippikoulua varten. Toim. Pälvi Ahoinpelto, Björn Öhman, Leena Tuomola, Margit Nyman ja Sirpa Päivinen. Kirjapaja Teksti: Sirkku Nyström / Kotimaadeski Pälvi Ahoinpellon vanhin tytär sairastaa harvinaista Angelmanin oireyhtymää. Se on kromosomimuutos, jonka takia Heini liikkuu vaivalloisesti, ei puhu ja hänen motoriikkansa on tasolla, jossa ympäristöä tutkitaan käsillä ja suulla. Hän on kuitenkin iloinen ja vilkas ja kiinnostunut kaikesta mitä ympärillä tapahtuu. Heini on äitinsä tapaan myös musikaalinen. Vaikeasti kehitysvammaisen lapsen syntymä tuhosi minulta unelman siitä, että voisin olla täydellinen äiti. Oli viheliäistä huomata voimattomuus elämän edessä. Suomessa syntyy 3 5 Angelmanin oireyhtymää sairastavaa lasta vuodessa. Angelmanhenkilöt innostuvat ja ilostuvat herkästi sekä nauravat usein. He ovat myös herkkäluonteisia ja itsepäisiä mutta sosiaalisia. Monet heistä pitävät halaamisesta kuten Heini. Suurin kehitysvammaisten ryhmä ovat Downin oireyhtymää sairastavat, joita on noin kymmenen prosenttia kaikista kehitysvammaisista.

DIAKONIAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILSTOT VUODESTA 2012 DIAKONIAN VUODEN 2013 SUUNNITELMIA

DIAKONIAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILSTOT VUODESTA 2012 DIAKONIAN VUODEN 2013 SUUNNITELMIA Kokousaika Maanantai 12.2.2013 kello 15.00 Kokouspaikka Vanha pappila, Rovastintie 3 1 2 3 4 5 6 7 KOKOUKSEN AVAUS DIAKONIAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILSTOT VUODESTA 2012 YHTEISVASTUU 2013 DIAKONIAN VUODEN

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

Mihin hyvään sinä uskot?

Mihin hyvään sinä uskot? Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, naisia ja miehiä. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä

Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä voit auttaa heitä selviytymään. Maailmassa on kaikkiaan

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

JÄRJESTÄYTYMINEN VUODELLE 2012 DIAKONIAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILASTOT VUODESTA 2011 ELÄMÄSSÄ KIINNI PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

JÄRJESTÄYTYMINEN VUODELLE 2012 DIAKONIAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILASTOT VUODESTA 2011 ELÄMÄSSÄ KIINNI PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Kokousaika Tiistaina 31.1.2011 kello 15.00 Kokouspaikka Puistolinna, Himminpolku 13 1 2 3 4 5 6 7 KOKOUKSEN AVAUS JÄRJESTÄYTYMINEN VUODELLE 2012 DIAKONIAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILASTOT VUODESTA 2011 ELÄMÄSSÄ

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Maarian seurakunta A.D. 2012 Maarian seurakunta on laaja ja monimuotoinen. Seurakuntamme työtä tehdään neljällä alueella: etelässä, lännessä, idässä ja pohjoisessa.

Lisätiedot

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet Rakas esirukoilijani Keskikesä 2015 Maanjäristyksen jäljet Nepalin 25.4. alkaneet maanjäristykset ovat jatkuneet tähän päivään saakka. Voit seurata maanjäristyksiä USA:n hallituksen sivuilta http://earthquake.usgs.gov/earthquakes/map

Lisätiedot

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen.

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen. Rakkaat ystävät, On ilo kirjoittaa teille kaikille taas. Haluan käyttää tämän tilaisuuden jakaakseni kanssanne iloni siitä että lapset ovat viimeinkin päässet vierailulle. (Niin kuin yllä olevasta kuvasta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi?

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Veera Hämäläinen 7.11.213 2 Tunnettuudesta brändiin Jotta voi rakentaa brändiä, järjestö pitää tuntea. Paranna siis järjestösi tunnettuutta. Rakenna

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

SYKSY 2015. JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10

SYKSY 2015. JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10 HAUHON SEURAKUNTA SYKSY 2015 JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10 13.9. Hauho-päivän messu, liturgia ja saarna Tapani Vanhanen, kanttori Taina Kujanen. Mukana Hauhon kirkkokuoro ja vieraita

Lisätiedot

Vapaaehtoisen tuki tuo turvaa ja iloa elämään. Käytännön apua ja ystävyyttä. Lukio > Elämänkatsomustieto

Vapaaehtoisen tuki tuo turvaa ja iloa elämään. Käytännön apua ja ystävyyttä. Lukio > Elämänkatsomustieto Rouva Tsevelmaa ja rouva Buyankhishig ovat tunteneet kolme vuotta. Tuona aikana rouvista on tullut ystäviä. Vapaaehtoisen tuki tuo turvaa ja iloa elämään Rouva Tsevelmaa ottaa iäkkään rouva Buyankhishigin

Lisätiedot

VAASAN SUOMALAINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 9/2013 2 (7) 141 Puheenjohtaja käytti avauspuheenvuoron ja avasi kokouksen.

VAASAN SUOMALAINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 9/2013 2 (7) 141 Puheenjohtaja käytti avauspuheenvuoron ja avasi kokouksen. VAASAN SUOMALAINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 9/2013 2 (7) 141 Kokouksen avaus Puheenjohtaja käytti avauspuheenvuoron ja avasi kokouksen. 142 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Seurakuntaneuvostoon

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Fidan projektikylän etuudet

Fidan projektikylän etuudet Säännöt Pelin tavoitteena on, että ainakin yksi kylän lapsista saa käydä koulun loppuun. Peli aloitetaan seisten. Kyläläinen, joka kuolee tai joutuu poistumaan koulusta tai kylästä, istuu alas. Jos vähintään

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Pyöris pyöräilynystävät ry. Toiminan kertomus 2013 1/4 Tummalla,toteutunut

Pyöris pyöräilynystävät ry. Toiminan kertomus 2013 1/4 Tummalla,toteutunut Pyöris pyöräilynystävät ry. Toiminan kertomus 2013 1/4 sihteeri Tummalla,toteutunut PYÖRÄILY HARRASTUKSENA Pyöräilyn harrastaminen on löytänyt paikkansa Lapinlahdella työpaikkojen,yhdistysten ja koulujen

Lisätiedot

TIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE!

TIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE! TIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE! Kenfin Bridge toteuttaa vuosina 2012-2014 orpojen ja haavoittuvaisten lasten tukihankkeen Busiassa, Länsi -Keniassa. HANKKEESSA LAPSET SAAVAT: KOULUMAKSUN KOULUPUVUN KOULUMATERIAALIN

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin.

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Tuomasmessun kulku Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Messun aloitus Kirkossa vallitsee hiljaisuus. Messun alkua odoteltaessa lauletaan rukoushymnejä. Rukousalttareilla voi hiljentyä

Lisätiedot

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun NASTOLAN SEURAKUNTA RIPPIKOULUINFO 2013 2/5 Ketkä vuorossa? Nyt on aika ilmoittautua rippikouluun. Rippikoulussa sinulla on mahdollisuus pohtia tärkeitä elämään ja

Lisätiedot

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa.

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. DIAKONIATYÖN syksy 2015 DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. Diakonia toteuttaa ja kutsuu toteuttamaan

Lisätiedot