Kristillisdemokratia ja energiapolitiikka

Transkriptio

1 Kristillisdemokraattien energiaohjelma 2011

2

3 Kristillisdemokratia ja energiapolitiikka Energia on ihmisen elämän perustarve. Tarvitsemme lämpöä, sähköä ja polttoaineita kaikkialla. Energian tarve korostuu Suomessa kylmien talvien sekä harvaan asutun maan, pitkien välimatkojen ja energiaintensiivisen teollisuutemme vuoksi. Siksi tarvitsemme toimivaa ja kyllin pitkälle katsovaa sekä vastuullista energiapolitiikkaa, joka turvaa yhteiskuntamme elinvoimaisuuden nyt ja tulevaisuudessa. Energiajärjestelmiin kohdistuu muutospaineita. Ilmastonmuutos (hiilidioksidi- ja muut kasvihuonekaasupäästöt), pienhiukkaspäästöt, energiavarojen loppuminen sekä vesistöjen kuormitukset vaativat järjestelmiä muuttumaan ympäristöystävällisempään ja vastuullisempaan suuntaan. Energiajärjestelmän muuttamiseen liittyvät ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen ja vaativat merkittäviä rahallisia panoksia yksityisiltä toimijoilta sekä julkiselta sektorilta. Siksi kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä energiapolitiikan johdonmukaisuutta ja ennakoitavuutta, yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi kaikkien toimijoiden, EU:n ja globaalisti valtioiden kanssa. Kristillisdemokraatit haluavat korostaa ensisijaisina energiajärjestelmän muutostarpeina energiansäästöä ja uusiutuvan energian osuuden kasvattamista kestävällä tavalla. Energiansäästön painopisteen tulee lähivuosina olla päästökaupan ulkopuolisessa toiminnassa, joita ovat asuminen, liikenne, palvelut ja kotitalouksien kulutus. Suomen energian kokonaiskulutus oli vuonna 2009 energialähteitten energiasisältönä ilmaistuna 1331 PJ. Sähkön loppukäyttö oli alimmillaan kymmeneen vuoteen ollen 80 TWh, mikä johtui ennen muuta globaalin taantuman aiheuttamasta energiaintensiivisen teollisuuden tuotannon alenemasta. Lukuun sisältyi myös osittain metsäteollisuuden tuotantokapasiteetin vähentämistä, joka jäänee osittain pysyväksi. Valtioneuvoston vuonna 2008 annetussa kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa on sähkönkulutuksen tavoiteuraksi vuonna 2020 otettu 98 TWh ja vuonna 2030 hieman vähemmän 95 TWh. Tämä ei välttämättä merkitsisi energian kokonaiskulutuksen kasvua, koska sähkön osuus kokonaiskulutuksesta kasvanee tulevina vuosikymmeninä. Lisäksi tällä sähkönkulutuksen tasolla oletetaan, että energiaintensiivinen teollisuuden energiankulutus ei pysyvästi laske. Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat viime vuosikymmenen ajan vaihdelleet hieman vuosittain ollen kuitenkin noin 80 % kokonaispäästöistä. Viimeisimpään valtioneuvoston tulevaisuusselontekoon Kohti vähäpäästöistä Suomea on kirjattu Suomen tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä, mikä on linjassa IPPC:n viimeisimpien suositusten ja EU:n tavoitteiden kanssa. On selvää, että tätä tavoitetta ei voida saavuttaa ilman energiankäytön hiilidioksidipäästöjen hillitsemistä. Käytettävän energian tuotannossa tulee kiinnittää KD:n energiaohjelma 3

4 huomiota toisaalta tuotannosta syntyviin yksikköpäästöihin (eli esim. hiilidioksidipäästöt tuotettua energiayksikköä kohti) ja toisaalta kokonaiskulutuksen hillitsemiseen. Energiantuotannon ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia pitää jo poliittisessa päätöksenteossa käsitellä kokonaisuutena, johon kuuluvat yhtä lailla globaalit kuin paikalliset vaikutukset sekä suorat että välilliset. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on päivänpolttava kysymys, mutta muutkin päästöt ja vaikutukset ovat yhä ajankohtaisia. Loppukäyttäjistä suurin on teollisuus, joka käytti vuonna 2009 lähes puolet 47 % kokonaisenergiasta. Suurin yksittäinen käyttäjä on metsäteollisuus, joka toisaalta oman energiantuotantonsa puolesta on merkittävä uusiutuvan energian tuottaja Suomessa. Seuraavaksi eniten kului rakennusten lämmitykseen (23 %), liikenteeseen (17 %) ja muihin loppukäyttöihin 13 %. Energiaintensiivisin teollisuus kuuluu päästökaupan piiriin. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä sitä, että politiikan teossa huomioidaan kansallisesti ja kansainvälisesti Suomen erityispiirteet, jotka vaikuttavat osaltaan energian tarpeeseen. Tällaisia ovat esimerkiksi energiaintensiivisen teollisuuden merkittävä panos kansantalouteen, ilmastolliset olosuhteet kylmine talvineen, sekä pitkät välimatkat ja asutus taajamien ulkopuolella. Sen sijaan, että pyrittäisiin vain kopioimaan toimivia käytäntöjä muualta, on myös kannustettava suomalaisia innovatiivisuuteen uusien energiaratkaisujen kehittämiseksi ja käyttöön ottamiseksi. Energian lähteet Eri polttoaineiden ominaispäästöt vaihtelevat siten, että suurimmat päästöt tuotettua energiayksikköä kohden ovat hiilellä ja turpeella. Maakaasun päästöt ovat karkeasti ottaen puolet edellisistä. Muut fossiiliset polttoaineet asettuvat näiden väliin. Turve on paikallisesti merkittävä energianlähde ja siksi siitä luopumista ei voi tehdä kerralla. Kivihiilen merkittävä rooli energiantuotannossa maailmanlaajuisesti perustuu sen hyvään saatavuuteen ja edulliseen hintaan. Siksi hiiltä tullaan globaalisti käyttämään energiantuotantoon jatkossakin. Hiilen käytön jatkuessa haittavaikutuksia on pyrittävä pienentämään esimerkiksi hiilidioksidin talteenottoa kehittämällä ja teknologian kehittyessä sen käyttöönottoon velvoittamalla. Suomessa kivihiili on käytössä osana energianlähdepalettia tuontipolttoaineena, mutta siitä pyritään vähitellen luopumaan. Puun poltosta vapautuvan hiilidioksidin oletetaan sitoutuvan takaisin kasvavaan metsään. Tästä syystä poltosta syntyvää hiilidioksidia ei huomioida, kun päästöjä tilastoidaan. Sen sijaan fossiilisia polttoaineita käytettäessä maankuoressa jopa miljoonia vuosia varastoituneena ollut hiili lisää luonnollisessa kierrossa olevan hiilen määrää ja voimistaa siten kasvihuoneilmiötä. KD:n energiaohjelma 4

5 Puun poltto energiantuotantoon on järkevää silloin, kun kyseinen biomassa olisi vaihtoehtoisesti jätettä. Esimerkiksi teollisuuden orgaaniset sivutuotteet ja hakkuutähteet, palavat orgaaniset tai hyvin vaikeasti kierrätettävät jätteet kannattaa polttaa. Hiilidioksidipäästöttömiä energiantuotantomuotoja ovat mm. ydinenergia, vesivoima, tuulivoima ja aurinkoenergia. Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä päästöjen leikkausten määrän lisäksi on kriittistä toimien nopea vaikuttavuus, koska päästöt lämmittävät ilmakehää viiveellä. Tämän vuoksi on tärkeää painottaa energiansäästön merkitystä ja pyrkiä nopeaan päästöjen alenemiseen kulutuksen kautta. Tällä varmistetaan parhaiten EU:n uusiutuvan energian osuudelle asettamien tavoitteiden saavuttaminen sekä mahdollistetaan erityisesti metsäenergian käytön pysyminen kestävällä tasolla. Energian tuotanto ja jakelu Jo 1970-luvun öljykriisistä lähtien energiapolitiikan keskiössä on ollut energiaomavaraisuus, joka pohjautuu fossiilisiin polttoaineisiin erityisesti öljyyn liittyviin taloudellisiin ja poliittisiin näkökohtiin. Energian tuotanto ja käyttö ovat keskeisessä asemassa yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Suomessa on odotettavissa vuoteen 2050 mennessä merkittäviä muutoksia sähkön, lämmön ja polttoaineiden keskinäisissä kulutusosuuksissa tähdättäessä yhä vähähiilisempään energiantuotantoon. Sähkön suhteellinen osuus tulee edelleen lisääntymään uuden teknologian käyttöönoton myötä. Kristillisdemokraatit pitävät hyvin kohdistettua taloudellista ohjausta tärkeänä. Pitkällä aikavälillä tulisi pyrkiä markkinaehtoiseen energiantuotantoon, vaikka uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi tarvitaan alkuvaiheessa erityistä tukea esimerkiksi syöttötariffien muodossa. Energiavalinnoissa tulisi suosia sellaisia vaihtoehtoja, jotka ovat sekä polttoaineen että teknologian osalta mahdollisimman omavaraisia. Tavoitteena on tehokas energiantuotanto, jossa kotimaisen raaka-aineen ja työn osuus on mahdollisimman suuri. Tällaisia ovat mm. metsäenergia, tuulivoima, sekä hajautetussa energiantuotannossa myös biokaasu. Kehityskohteena ovat mm. pienen mittakaavan biopohjaisia polttoaineita käyttävät yhteistuotantolaitokset, jotka mahdollistavat energiaomavaraisuuden esimerkiksi julkisille rakennuksille tai kyläyhteisöille. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä suomalaisen tutkimuksen ja kehityksen roolia, jotta suomalaisyritykset voisivat saada vientituloja uuden energiateknologian alalla. Metsäenergian puolella Venäjän luonnonvarat ja markkinat ovat merkittävä uusia mahdollisuuksia tarjoava tekijä. KD:n energiaohjelma 5

6 Sähkö Sähkön kulutuksessa on erotettava toisistaan peruskuorma ja huippukuorma eli jatkuvasti tarvittava energia ja valmius lisätä tarjontaa erityisen korkean kulutustarpeen kohdatessa. Sähköä on mahdollista tuottaa sekä valtakunnanverkkoon (etenkin suuret laitokset) että myös vain omaan käyttöön kotitaloussähköksi. Esimerkiksi maatilojen yhteyteen rakennettavat biokaasulaitokset voivat tuottaa sekä lämpöä, sähköä että liikennepolttoaineita. Lisäksi ne voivat hyödyntää jätteitä ja ehkäistä metaanipäästöjä. Paikalliseen sähköntuotantoon sopivia ovat myös pientuulivoimalat. Kristillisdemokraatit pitävät energiaomavaraisuutta tärkeänä kansallisena tavoitteena, joka varmistaa mahdollisuudet vaikuttaa energian saatavuuteen ja hintaan. Käytännössä tämä edellyttää tukeutumista ydinvoimasähköön, vaikkakin nykyisellään tuontipolttoaineesta valmistettuna. Ydinvoima ei ole ristiriidaton vaihtoehto, mutta sitä käytetään Suomen energiajärjestelmässä edelleen perusvoiman tuotantoon. Kristillisdemokraatit pitävät oikeudenmukaisena menettelynä kotimaisissa ydinvoimaloissa käytetyn polttoaineen loppusijoittamisen suomalaiseen kallioperään, kun parempaa vaihtoehtoa ei ole vielä näkyvissä. Ydinjätteen tuontia muualta Suomeen loppusijoitettavaksi ei tule kuitenkaan mahdollistaa. Eduskunta teki kesällä 2009 periaatepäätöksen uudesta ydinvoimalasta Teollisuuden Voima Oyj:lle ja Fennovoima Oy:lle. Parhaillaan Olkiluotoon rakenteilla olevan uuden 1600 MW:n nimellistehoisen ydinvoimalan (OL3) on määrä aloittaa sähkön tuotanto vuonna Loviisan ydinvoimalayksiköt tulevat vuoteen 2030 mennessä tiensä päähän, jolloin tarvitaan korvaavaa perusvoimaa. Ilmasto- ja energiastrategian tavoite tuulivoimalle on 6 TWh vuoteen 2020 mennessä, mikä on jotakuinkin linjassa kristillisdemokraattien vuonna 2008 Tiekartta Suomen päästövähennyksiin -julkaisussa esitettyjen tavoitteiden kanssa. Tuulivoiman lisääntyvä tuotanto sekä erilaisten sähköverkkoon liitettyjen hajautettujen tuotantolaitosten määrän ja tehon kasvu vaatii säätövoimaa ja aiheuttaa lisää liikennettä sähköverkoissa. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä sitä, että panostetaan reaaliaikaiseen sähkön hinnoitteluun sekä jakelujärjestelmän määrätietoiseen kehittämiseen siten, että se mahdollistaa helposti käyttäjän toimimisen myös sähkön tarjoajana verkkoon. Tulevaisuuden sähköverkon on oltava hyvin valvottu ja teknisesti joustava sekä älykäs. Sähköverkon uusimisen kustannuksiin on varauduttava ajoissa ja järjestelmän tulee mahdollistaa korkea toimitusvarmuus loppukäyttäjälle. Kotitalouksia on opastettava reaaliaikaisten sähkönmittaus- ja seurantajärjestelmien käyttöönottoon, jotta älykkään verkon tarjoamat tekniset mahdollisuudet voidaan hyödyntää loppukäyttäjillä/tuottajilla. KD:n energiaohjelma 6

7 Lämpö Eräs suomalaisen energiajärjestelmän edistyksellisistä piirteistä on sähkön ja lämmön yhteistuotannon suuri osuus, verrattuna esimerkiksi Keski-Euroopan maihin. Sikäli kun fossiilisia polttoaineita, joihin turvekin hitaan uusiutumisensa ansiosta lukeutuu, on rajoitetusti käytettävä, on parasta tehdä se hyvällä hyötysuhteella toimivissa yhteistuotantolaitoksissa. Mitään yksittäistä energialähdettä ei ole syytä tuomita kokonaisuuden järkevyyden kustannuksella. Olisi valitettavaa, mikäli hallituksen energiaveropäätökset johtaisivat kaukolämmityksestä luopumiseen. Kristillisdemokraatit eivät pidä kivihiilestä kokonaan luopumista itsetarkoituksena, mikäli sen rooli pienenee edelleen ja hiilidioksidipäästöjä pystytään muuten riittävästi hillitsemään. Viimeisten hiilitonnien korvaaminen muulla energialla saattaa tulla kohtuuttoman kalliiksi. Biopolttoaineet Biopolttoaineet ovat biomassasta valmistettuja liikennepolttoaineita. Tärkeimmät biopolttoaineet ovat tällä hetkellä bioetanoli, joka valmistetaan sokerista ja viljakasveista ja jota käytetään bensiinin asemesta, ja biodiesel ja uusiutuva diesel, joita valmistetaan pääasiassa kasviöljyistä ja eläinrasvoista ja joita käytetään dieselin asemesta. Biopolttoaineiden osuus liikennepolttoaineiden kulutuksesta EU-alueella oli noin 3,4 prosenttia vuonna 2008, kun viisi vuotta aiemmin se oli vain 0,5 prosenttia. Merkittävän biopolttoaineosuuden saavuttaminen liikenteessä vuoteen 2020 mennessä edellyttää johdonmukaista lainsäädäntöä, jotta alan yritykset lähtevät investoimaan tutkimukseen ja kehittämiseen sekä laajamittaiseen teolliseen tuotantoon. Kristillisdemokraatit näkevät liikenteen biopolttoaineiden valmistamisen puupohjaisista raaka-aineista ja kestävällä tavalla tuotetuista muista bioraaka-aineista lupaavana suomalaisena innovaatioalueena. Biopolttoaineiden hyödyntämistä tulisi määrätietoisesti lisätä erityisesti dieselin korvaajana tavaroiden kuljetuksessa. Suomella on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista edelläkävijyyttä ja osaamista uusiutuvien polttoaineiden valmistamisessa ja niihin liittyvässä teknologiassa, tutkimuksessa ja kehityksessä. Tuotteiden korkealaatuisuus takaa sen, että niille riittää kysyntää myös kansainvälisesti ja siten alan vientinäkymät ovat erinomaiset. Hankkeiden alkuvaiheessa valtion tuki on tarpeellista suomalaisen osaamiseen edistämiseksi. KD:n energiaohjelma 7

8 Energian loppukäyttö ja energiansäästö 2009 annetussa uusiutuvan energian lisäämistä koskevassa EU-direktiivissä Suomelle on määritetty tavoitteeksi, että energian loppukäytöstä vuonna 2020 tulee 38 % olla peräisin uusiutuvista energialähteistä. Kesällä 2010 EU:lle toimitetun kansallisen toimintasuunnitelman käyttämä arvio energian loppukulutuksesta vuonna 2020 on 327 TWh, josta metsäteollisuuden tuottama uusiutuva energia kattaisi 56 Twh ja muun uusiutuvan energian osuus olisi 77 Twh. Sähkömarkkinoiden yhdentyminen saattaa nostaa hintaa, mutta toisaalta se tarjoaa suomalaisille toimijoille mahdollisuuksia myös myydä sähköä hyvään hintaan. Kokonaiskustannukset energian käytöstä on kuitenkin mahdollista pitää kurissa ennen kaikkea energiansäästön avulla. Teollisuus ja rakentaminen Teollisuusprosesseissa ja merkittävissä infrastruktuurihankkeissa, kuten rakentamisessa, merkittävin mahdollisuus energiansäästöön on silloin, kun se otetaan ohjenuoraksi jo suunnittelussa. Kaiken uuden energiaa kuluttavan toiminnan suunnittelun pitäisi lähteä tästä energian käytön minimoinnin oletuksesta. Teknisesti mahdollinen ja taloudellisesti saavutettava energiansäästö ovat kaksi eri asiaa. Yhteiskunnan rahoituksella on paras tuottavuus silloin, kun se kohdistuu taloudellisesti saavutettavaan energiansäästöön. Paljon energiaa käyttäville toimijoille kustannussäästö energiansäästöstä muodostuu merkittäväksi tekijäksi energian hintojen noustessa ja useat teollisuusyritykset ovat jo kauan olleet vapaaehtoisten energiansäästösopimusten piirissä. Esimerkiksi energiaintensiivinen terästeollisuus, joka käyttää hiiltä myös prosesseissaan, on jo hiilidioksidipäästöissä tuotettua tonnia kohti mitattuna maailman tehokkainta. Korjausrakentamisessa ja kiinteistöjen käytössä on osoitettu olevan merkittävin potentiaali energian käytön vähentämiseen kustannustehokkaasti. Taloyhtiöille ja kiinteistön omistajille on osoitettava erityisiä tukitoimia energiansäästön lisäämiseksi. Tällaisia ovat kohdistettu tuki esim. valtion korkotuetun remonttilainan muodossa sekä koulutuksen ja neuvonnan lisääminen. Ajantasainen mittaus on lähtökohta energiansäästölle. Asumisessa tulisi mahdollistaa entistä paremmin sähkön, lämmön ja lämpimän käyttöveden kulutusseuranta asuntokohtaisesti. Kotitalouksien tiedotukseen tulisi panostaa entistä enemmän energianeuvonnan muodossa. KD:n energiaohjelma 8

9 Koti- ja maataloudet Kristillisdemokraatit kyseenalaistavat halpaan energiaan ja raaka-aineisiin perustuvan kulutusyhteiskunnan järkevyyden ja pitävät välttämättömänä elintapojen muutosta. Yksistään teknologinen muutos ja yksikköpäästöjen väheneminen ei tule tuottamaan tarvittavaa hiilidioksidipäästöjen alenemaa. Mahdollistetaan kuitenkin luovuus ja innovatiivisuus ei ole yhtä oikeaa tapaa tuottaa eikä kuluttaa energiaa kestävästi. Siksi politiikan tulisi suunnata ihmiset etsimään omannäköistään ratkaisua tietyissä puitteissa, eikä ensisijaisena keinona sulkea pois joitakin vaihtoehtoja (esim. tuotteita tai tuotantotapoja) samalla suoraan puuttuen markkinoiden toimintaan. Kotitalouksien merkittävimmät energiakuormat aiheutuvat lämmityksestä, liikenteestä sekä kotitaloussähköstä, joiden kaikkien kulutusta voidaan pienentää jo olemassa olevilla keinoilla. Uuden teknologian käyttöönottoon tulee kannustaa neuvonnalla sekä verotusrakenteilla. Tehokkaita tuotteita tulee palkita energiansäästöstä sekä kuluttajille pitää olla saatavilla ajantasaista tietoa mahdollisuuksista. Motiva tekee tällä saralla arvokasta työtä, jonka resursoinnin tulee vastata ajankohtaisia haasteita. Maatalousyrittäjyyden laajentaminen energiayrittäjyyteen on uusi liiketoimintamahdollisuus, joka voi toteutua monella tavalla. Energiaomavaraisuusratkaisut voivat rakentua esim. biolaitoksen tai pienen CHPvoimalan varaan ja tällaisten suunnitteluun, markkinoille tuomiseen ja käyttöönottoon tulee kannustaa. Lisäksi koneiden ja laitteiden hankinnasta rakennusten suunnitteluun tulee tehdä houkuttelevaksi energiatehokkaiden vaihtoehtojen valitseminen. Palvelut ja julkinen sektori Kiinteistöjen käyttö, kunnossapito ja niissä käytettävän sähkön kulutus ovat keskeisiä palveluiden ja julkisen sektorin energiankulutuksen hallinnassa. Tämän alan energiansäästöpotentiaali ja toimenpidesuunnitelmat tulevat tarkentumaan olennaisesti lähivuosina. Liiketoimintaa ja julkisia palveluita suunniteltaessa kiinteistöjen tehokkaaseen käyttöön tulee kiinnittää huomiota. Yksityiset ja julkiset palvelut liittyvät tiivisti osaksi yhteiskuntasuunnittelua, jossa tulee entistä paremmin huomioida mahdollisuudet julkisen ja kevyen liikenteen käyttöön. Kunnilla on suuri vastuu ja rooli tämän sektorin päästöjen hillitsemisessä, ja sitä voidaan valtion taholta niiltä myös edellyttää. Hyvien käytäntöjen ja ideoiden kopioimista samankaltaisiin olosuhteisiin, esim. maan eri osista, tulee kannustaa kaikin käytettävissä olevin keinoin. KD:n energiaohjelma 9

10 Yhteenveto Päämääränämme on energiajärjestelmä, joka minimoi ympäristökuormitusta ja turvaa kestävän energiantuotannon. Siinä tutkimustyö ja tuotekehitys ovat avainasemassa. Ympäristötehokkaalla tekniikalla on hyvät edellytykset kasvattaa myös vientiä, kun kansainväliset ympäristövelvoitteet lisääntyvät. Tarvitsemme voimakkaita panostuksia energiansäästöön ja uusiutuvaan kotimaiseen energiaan. Kristillisdemokraattien energiapoliittiset tavoitteet vaalikaudella Suositeltavin energiamuoto on energian säästö - kotitaloudet, palvelut, julkinen sektori ja liikenne avainasemassa - uusien ja vanhojen rakennusten energiatehokkuutta parannettava harkitusti huomioon ottaen mm. sisäilman laatu ja huolto Biovoimasta kilpailuvaltti Suomelle - kotimaista ja työllistävää energiaa - metsäenergian kestävä korjuuteknologia on myös vientituote - maaseutukeskusten energiahuollossa metsäenergialla tärkeä rooli, myös biokaasu Sähkönsiirtoa tulevaisuuteen katsoen - älykkäät verkot ja ajantasainen mittaus mahdollistavat uudet energiansäästöön kannustavat hinnoittelumallit ja pientuottajan osallistumisen sähkömarkkinoille Lämpöä keskitetysti ja hajautetusti, mutta tehokkaasti - kaukolämpöä tulee käyttää ja suosia siellä, missä infra on jo olemassa - ilmalämpöpumput, maalämpö ja paikalliset biovoimalat (metsäenergia, biokaasu) täydentävät haja-asutusalueilla Liikenne raiteille - kattava ja toimiva raideverkosto on arvokasta pääomaa - maaliikenteessä on panostettava sähköautojen ja vähäkulutuksisten, biopolttoaineita käyttävien ja hybridiautojen käyttöönottoon - kaikissa uusissa liikenneratkaisuissa tulee huomioida infran ja käytön suhde siten, että pyritään mahdollisimman keveisiin ja muunneltaviin ratkaisuihin Huipulla tuulee - tuulivoiman rakentaminen tulee toteuttaa tuulipuistoina hyvin valituille paikoille Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä KD:n energiaohjelma 10

11 Kirjallisuutta Energiateollisuus ry Haasteista mahdollisuuksia - sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio vuodelle Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2010. Teknologian arviointeja 27. EU Direktiivi 2009/28/EC uusiutuvista energialähteistä tuotettavan energian lisäämiseksi. Hallituksen esitys Eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Luonnos KD energia- ja ilmastopoliittinen työryhmä. Tiekartta Suomen päästövähennyksiin Kuusi, Kurppa & Pakkasvirta (toim.) Löytöretkiä biopolitiikkaan. Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa Rakentamisen energiatulevaisuus. S. Junnila (toim.) Sitran raportteja 84 Sitra: Helsinki, 2009 Ruska, M. & Korejeff, G Ydinvoimalaitoshankkeiden vaikutukset kilpailuun sähkömarkkinoilla. VTT tiedotteita 2509 Tekesin Kestävä yhdyskunta ohjelman nettisivut Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kansallinen toimintasuunnitelma uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämisestä direktiivin 2009/28/EY mukaisesti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiatehokkuustoimikunnan mietintö: Ehdotus energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö Energian kysyntä vuoteen Arvioita sähkön ja energian kulutuksesta. Energiaosasto. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: Kohti vähäpäästöistä Suomea. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 28/2009. VTT Energy Visions VTT. Edita KD:n energiaohjelma 11

12 Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä EDUSKUNTA puh. (09) 4321