KOTONA KUNNOSSA - Ikäihmisen toimintakyvyn tukeminen kotikuntoutuksen keinoin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTONA KUNNOSSA - Ikäihmisen toimintakyvyn tukeminen kotikuntoutuksen keinoin"

Transkriptio

1 KOTONA KUNNOSSA - Ikäihmisen toimintakyvyn tukeminen kotikuntoutuksen keinoin Minna Palonen, Katri Takala, Pertti Pohjolainen & Arto Tiihonen 1

2 2

3 Esipuhe Ikäihmisten palvelujen laatusuositusten mukaisesti hoidon painopistettä siirretään entistä voimakkaammin kotihoitoon. Ikäihmisten määrän lisääntyminen ja entistä vanhemmaksi eläminen vaikuttavat siihen, että kotona asuvien ikääntyvien ihmisten tarpeet, elämäntilanteet ja olosuhteet ovat hyvin vaihtelevia. Kuitenkaan kotiin annettavissa ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä, kuntoutuksessa, tuessa ja palveluissa ei vielä kyetä huomiomaan riittävässä määrin ikääntyvien ihmisten yksilöllisyyttä. Tämän Käpyrinne ry:n toteuttaman Kotona kunnossa hankkeen tarkoituksena oli vastata yhä lisääntyvään kotona asuvien huonokuntoisten ikäihmisten kuntoutuksellisiin tarpeisiin. Kotona kunnossa -projektissa lähtökohtana oli professori Jyrki Jyrkämän kehittelemä toimijuusteoreettinen näkökulma ikääntyvään ihmiseen sekä laaja-alainen toimintakyky, jota on tutkittu Ikäinstituutissa. Projektissa pidettiin tärkeänä havainnoida ja selvittää tarkemmin niitä tekijöitä, jotka auttavat jo huonokuntoisia ikäihmisiä arjessa sekä löytää tekijöitä mielekkään kotona asumisen tukemiseen ja luoda kotikuntoutusmalli, jossa hyödynnetään vapaaehtoisia. Nämä olivat perustavoitteena Kotona kunnossa projektille, johon saatiin Raha-automaattiyhdistykseltä avustus vuosiksi Käpyrinne ry:n toiminnan tarkoituksena on parantaa ikäihmisten tasavertaisuutta ja hyvinvointia niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla, joten Käpyrinteessä on kehitetty Raha-automaattiyhdistyksen tuella erilaisia toimintamalleja kotona asuvien ikäihmisten tueksi. Aiemmissa projekteissa on vahvistunut yleisesti tiedossa oleva asia, että erilaiset henkilökohtaiset ominaisuudet, toimintakyky ja toimintaympäristö joko mahdollistavat, tukevat tai rajaavat kotona selviytymisen edellytyksiä. Ikäinstituutissa on vahvaa osaamista liittyen toimintakykyyn. Käpyrinne ry:lle oli syntynyt Ikäinstituutin kanssa jo aiemmissa projekteissa kehittävää yhteistyötä, joten oli luontevaa jatkaa sitä Kotona kunnossa -projektissa. Merkittäväksi onnistumisen edellytykseksi tässäkin projektissa nousi siis yhteistyö eri toimijoiden kesken. Jotta tuen ja avun tarvitsijat löydettäisiin oikea-aikaisesti riittävän ajoissa, ja että tuki olisi riittävän pitkäkestoista ihmisen omat voimavarat ja näkökulmat huomioivaa, tarvitaan eri toimijatahojen rajoja rikkovaa, hyvää keskinäistä yhteistyötä. Mielestäni Käpyrinteen Kotona kunnossa projekti onnistui nostamaan ikääntyvän ihmisen oman elämänsä ja elinpiirinsä keskiöön, kertomaan omista tarpeistaan, toiveistaan ja elämäntilanteestaan. Jotta ihminen tahtoo osallistua kuntoutukseen, on hänen koettava asia tärkeäksi ja löydettävä asialle merkitys ja tarkoitus. Projektin tavoitteeseen pääsyn mahdollistajana oli ikäihmisten innostunut mukanaolo sekä uskallus luottaa projektitiimiin. Kiitos kaikille projektiin osallistuneille ihmisille, jotka olitte valmiita antamaan aikaanne, jakamaan tuntemuksianne ja huolianne sekä osallistumaan erilaisiin kuntoutuksellisiin toimenpiteisiin. 3

4 Ikääntyvän ihmisen tueksi haluttiin osaava, moniammatillinen, kuntoutusnäkökulman omaava tiimi. Tiimin valittiin aluksi projektivastaavaksi toimintaterapeutti Päivi Aro. Hänen jäätyään pois projektin alkumetreillä, jatkajaksi valittiin saman ammattiryhmän edustaja Minna Palonen. Liikkuvaan junaan on haasteellista hypätä, mutta Minna otti haasteen vastaan rohkeasti. Projektitiimin muita ammattilaisia olivat fysioterapeutti Sari Jäykkä ja sosionomi Minna Partanen. Kiitos koko projektitiimille osaavasta ja sydämellisestä työskentelystä. Hyödyllistä oppimista syntyi LAATO- työkalun kehittämisen, pilotoinnin ja arvioinnin prosessissa. Työkalut eivät ole itsetarkoitus, vaan niiden avulla avataan uusia näkökulmia sekä ammattilaiselle että ihmiselle itselleen. Erityisesti tästä oli kyse laajaalaisen toimintakyvyn arvioimisessa ja mittaamisessa. Kehittämisen, arvioinnin sekä tutkimuksen näkökulman ja LAATO-työkalun toivat Kotona Kunnossa -hankkeeseen Ikäinstituutin tutkija Arto Tiihonen ja vanhempi tutkija Pertti Pohjolainen. Kiitos rakentavasta työskentelystä Ikäinstituutin asiantuntijoille sekä kirjauksista ja tutkimusaineiston käsittelystä vastanneelle tutkimusavustaja Katri Takalalle. Kotona kunnossa -projektin ohjauksesta, arvioinnista ja tuesta vastasi asiantuntijatyöryhmä, johon kuului Metropolian ammattikorkeakoulun lehtori Ulla Vehkaperä, Laakson sairaalan toimintaterapeutti Suna Ikävalko, Helsingin sosiaalivirastosta päivätoiminnan koordinaattori Emmi Pihlajaniemi sekä Kuntoutuksen edistämisyhdistyksestä suunnittelija Aulikki Viippola sekä lisäksi Käpyrinne ry:n johdon edustajat Käpyrinteen hallituksen puheenjohtaja Sirkka-Liisa Skriko ja allekirjoittanut. Kiitos asiantuntijaryhmälle hedelmällisistä keskusteluista ja parantamisehdotuksista. Merkittävä rooli kotona asuvien ikäihmisten löytämisessä oli projektin aikana syntyneellä yhteistyöllä. Tästä erityiskiitokset kuuluvat Helsingin kaupungin sosiaaliviraston lähityön sosiaaliohjaajalle Tiina Hagmanille sekä terveysviraston kotihoidon Sirpa Policnoroidinisille ja Suomen mielenterveysseuran Hannele Lehtoselle. Kiitos myös uusista ideoista, tuoreista tuulista sekä rakentavasta yhteistoiminnasta projektiin osallistuneille vapaaehtoisille, opiskelijoille, Käpynet -verkostolle sekä Käpyrinteen moniammatilliselle henkilökunnalle Toivon tämän käytännönläheisen Kotona kunnossa -hankkeen ja siitä kootun julkaisun nostavan esiin kotona asuvien ikäihmisten moninaiset tarpeet sekä ennen kaikkea ennalta ehkäisevien palveluiden ja tuen kehittämisen välttämättömyyden. Saavuttaaksemme yhteiset ikäihmisten palveluja koskevat laatutavoitteet korostuu yhteistyön merkitys entistä vahvemmin. Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan yhteistyötä sekä periksi antamatonta tahtoa tavoitella parempaa. Se on mielestäni tämän projektin myötä vain vahvistunut. 4

5 Helsingissä kesäkuussa 2011 Päivi Tiittula toiminnanjohtaja Käpyrinne ry 5

6 Sisällys JOHDANTO PROJEKTIN TAVOITTEET PROJEKTIN ORGANISAATIO Käpyrinne Ikäinstituutti Projektityöntekijät projektin eri vaiheissa Asiantuntijatyöryhmä Muut yhteistyötahot PROJEKTIN ETENEMINEN JA KOHDERYHMÄT Projektin käynnistyminen Pilottiryhmä Tutkimusryhmä I Tutkimusryhmä II Vertailuryhmä Loppuseminaari LAAJA-ALAISTA TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA TOIMINTA Kuntoutusjakson runko Yksilöllisten kotikäyntien sisältö Fyysistä toimintakykyä tukeva kuntoutus Psyykkistä toimintakykyä tukeva kuntoutus Sosiaalista toimintakykyä tukeva kuntoutus Arviointityökalun rakentaminen Kotona kunnossa -projektissa Palveluohjaus Ryhmätoimintojen sisältö Vapaaehtoistoiminta KOTONA KUNNOSSA -PROJEKTIN TUTKUMUSELLINEN OSUUS Näkökulmia toimintakyvyn arviointiin Toimintakyvyn arviointi Kotona kunnossa-projektissa Tutkimuksen tarkoitus Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tulokset Ensimmäinen tutkimusryhmä Vertailuryhmä Toinen tutkimusryhmä Yhteenveto toimintakyvyn muutoksista eri kohderyhmissä POHDINTAA Projektin tavoitteiden toteutuminen Tutkimustulosten tarkastelua Kokemuksia kotikuntoutuksesta Toimintakyvyn arviointityökalu 6

7 HANKKEEN HYÖDYNTÄMINEN JATKOSSA JA JATKOTOIMENPITEET LÄHTEET LIITTEET 7

8 JOHDANTO Kotona kunnossa -projektin ( ) tarkoituksena on ollut vastata kotona asuvien ikäihmisten kuntoutuksellisiin tarpeisiin ja mahdollistaa heille mielekäs ja turvallinen asuminen kotona tapahtuvan kuntoutuksen sekä ystävä- ja vapaaehtoistoiminnan keinoin. Projektin myötä on vahvistunut laajempi ymmärrys, jossa toimintakyky ymmärretään Jyrkämän (2004) tapaan aikaan, paikkaan sekä kohorttiin sidottuna aktuaalisena toimintakykynä. On tärkeää, että toimintakyvystä siirrytään toimijuuteen eli toimintakyvyn sosiaalisuuteen, jolloin entistä tarkemmin tutkitaan miten ikäihmiset käyttävät tai eivät käytä käytössään olevaa toimintakykyään, ja painopiste on entistä vahvemmin toiminnassa, toimintatilanteissa sekä sosiaalisessa toimintakäytänteessä. Ihmisen toiminnan ulottuvuuksia ovat osaamisen (tiedot ja taidot), kykenemisen (fyysiset ja psyykkiset kyvyt), täytymisen (normatiiviset ja moraaliset pakot ja rajoitukset), tuntemisen (arvo, arvot ja merkitykset) ja haluamisen (motivaatio, päämäärät ja tavoitteet), tuntemisen tasot, jotka vaihtelevat ajassa ja paikassa ja yhdessä mahdollistavat tai estävät kokemuksellisen, hyvän vanhenemisen (Jyrkämä 2008). Tekeminen ja tekemisen kautta tapahtuvat toiminnat ovat kulttuurisesti, historiallisesti ja yhteiskunnallisesti määräytyneitä toimintatapoja ja tehtävärepertuaareja. 80-vuotiaan ihmisen arjen toiminnat ovat rakentuneet elämänhistorian, tapahtumien ja yksilöllisten kokemusten ja merkityksien kautta. Yksilölliset kyvyt ovat ihmisen toiminnassa esille tulevia, mutta myös kehittyviä taitoja. Toiminnan kautta ihminen saa kokemuksia, löytää ja arvioi erilaisia taipumuksiaan sekä harjoittaa niitä konkreettisten toimintojen kautta. Tiettyjä toimintoja toistamalla ja toimintatapoja vaihtamalla sekä saamalla palautetta toiminnastaan yksilö löytää henkilökohtaisia mieltymyksiään ja rakentaa näin toimintojen yksilöllisiä merkityksiä. Ikäinstituutin strategian yhtenä painopistealueena on toimintakyvyn laaja-alainen arviointi ja tukeminen. Painopistealueella tutkitaan ikäihmisten fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja kokemuksellista toimintakykyä sekä kehitetään tukiohjelmia, joiden avulla toimintakykyä voitaisiin lisätä tai ainakin säilyttää se ennallaan. Tämä ns. LAATOohjelma (laaja-alaisen toimintakyvyn arviointi ja tukeminen) koostuu useista tutkimusja kehittämisprojekteista (Pohjolainen ym. 2009, Pohjolainen ym. 2010, Heimonen & Pohjolainen 2011), joista Kotona kunnossa projekti on yksi. Tässä julkaisussa esitellään Kotona kunnossa -projektin vaiheita, toimintamallin kokonaisuutta, asiakaskokemuksia ja tarjotaan lukijalle konkreettisia ohjeita kotikuntoutusmallin käynnistämiseen ja kehittämiseen. 8

9 PROJEKTIN TAVOITTEET Projektin kohderyhmänä oli Helsingin kaupungin alueella asuvat 75 vuotta täyttäneet ikäihmiset, joilla oli fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn vajausta, joka heikensi heidän turvallisuuttaan ja asumistaan. Kohderyhmät on kuvattu osiossa Projektin eteneminen ja kohderyhmät. Tarkoituksena oli kehittää laaja-alainen kotikuntoutusmalli, joka pyrki mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ottamaan huomioon ikäihminen hänen omassa elinpiirissään. Toisaalta pyrittiin vahvistamaan kotona asuvan ikäihmisen toimijuutta ja tukemaan turvallista asumista kotikuntoutuksen keinoin. Lisäksi tavoitteena oli sosiaalisen ja kulttuurisen osallisuuden vahvistaminen ystävä- ja vapaaehtoistoiminnan avulla. Projektisuunnitelmassa esitetyt tavoitteet olivat: I II Kehittää kotikuntoutusmalli, joka tukee ikäihmisen mielekästä ja turvallista kotona asumista sekä katkaisee koti-sairaala-koti - kierteen Kehittää ystävä- ja vapaaehtoistoimintamalli, jonka avulla vahvistetaan ikäihmisen kuulumista yhteisöön, turvataan mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin, mahdollistetaan ilo ja virkistys ihmisen arjessa sekä laajennetaan sosiaalista toimintakenttää III Toimintatutkimuksen avulla tutkitaan ikäihmisen toimijuuden vahvistumista sekä verrataan kotikuntoutuksen ennaltaehkäisyvaiheen ja laitoskuntoutus- tai sairaalavaiheen jälkeisiä hyötyjä ja vaikuttavuutta Kehittämisprojektin aikana mm. monista käytännön ongelmista johtuen tavoitteita jouduttiin tarkentamaan ja muotoilemaan osittain uudelleen. Ystävä- ja vapaaehtoistoimintamallin toteuttaminen oli ongelmallista siksi, ettei vapaaehtoisia saatu riittävästi rekrytoitua. Toisaalta tutkittavien huono fyysinen kunto rajoitti osallistumista kodin ulkopuoliseen toimintaan ja monetkaan eivät halunneet ulkopuolisia (vapaaehtoisia) kotiinsa. Tutkimusasetelman, jossa olisi selvitetty kotikuntoutuksen merkitystä sairaala- tai laitoskuntoutusvaiheen jälkeen, rakentaminen osoittautui vaikeaksi, koska Käpyrinteen toiminta-alueelta ei löytynyt riittävää määrää asiakkaita, joilla olisi ollut koti-sairaala-koti -kierre. Projektin kuluessa ilmeni, että on tarvetta työkalulle, jolla voitaisiin suhteellisen yksinkertaisesti ja nopeasti kartoittaa asiakkaan toimintakykyä mahdollisimman laaja-alaisesti. Silloin virisi ajatus tällaisen työkalun rakentamisesta Kotona kunnossa projektin puitteissa. Edellä esitettyjen seikkojen ja monien pohdintojen jälkeen päädyttiin seuraaviin tarkennettuihin projektin tavoitteisiin. 1. Kehittää kotikuntoutusmalli, joka tukee ikäihmisen mielekästä ja turvallista kotona asumista. 2. Arvioida ikäihmisten toimintakykyä laaja-alaisesti ja kehittää toimintakyvyn tukiohjelmia. 3. Laatia vanhustyötä tekevälle henkilökunnalle toimintakyvyn arviointiin sopiva helppokäyttöinen työkalu. 9

10 PROJEKTIN ORGANISAATIO Käpyrinne Käpyrinne ry. on Käpylässä toimiva aatteellisesti sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys. Käpyrinne on perustettu vuonna 1938 ja sen toiminnan tarkoituksena on parantaa vanhusten asumis- ja elinoloja sekä edistää heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Käpyrinteen palvelutalo tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa ikäihmisille. Palvelutalossa toimii kaksi dementiaan erikoistunutta ryhmäkotia sekä tehostetun palveluasumisen yksikkö. Talon alakerrassa sijaitsee toimintakeskus Iidantupa, jonka palvelut kohdistuvat pääasiassa kotona asuville eläkeikäisille asiakkaille. Palvelujen kehittämisessä pyritään tavoittamaan eri-ikäiset ikäihmiset ja perheet. Iidantuvan yhteydessä on Käpyrinteen kotipalvelu, joka auttaa Käpylän ja lähiympäristön ikäihmisiä kotiaskareissa; kodinhoidossa ja asiointiavussa. Kotipalvelu antaa tarvittaessa myös omaishoidonlomitusta. Palvelun taustalla on hoito- ja palvelusuunnitelma joka tehdään jokaiselle asiakkaalle. Talossa toimii lisäksi ravitsemuspalvelu. Hallitus ohjaa Käpyrinteen toimintaa, jotka koostuvat toimintaan sitoutuneista jäsenistä, jotka valitaan kaksivuotiskausille sääntömääräisissä syyskokouksissa. Käpyrinteen toiminnanjohtaja on toiminut syksystä 2009 lähtien Päivi Tiittula. Käpyrinne tuottaa palveluja ja erilaista toimintaa Käpyrinteen hyvinvointi- ja palvelutalon asukkaiden lisäksi myös Käpylän lähialueilla asuville ikäihmisille. Käpyrinne on tiiviissä yhteistyössä mm. Ikäinstituutin, erilaisten eläkejärjestöjen, yhdistysten ja oppilaitosten kanssa. Käpyrinne ry vaikuttaa vanhusten elinoloihin ja hyvinvointiin myös kehittämällä toimintaa Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton sekä Vanhustyön keskusliiton jäsenenä. Käpyrinteen palvelutalon asukkaiden arjessa vaikuttaa myös vahva ja uuttera parinkymmenen vuoden toimintahistorian omaava vapaaehtoistoiminta Helsingin kaupunki on yksi Käpyrinteen tärkeimpiä rahoittajia. Se ostaa kuntalaisilleen Käpyrinteen järjestämää tehostettua palveluasumista ja muistisairaiden ympärivuorokautista hoitoa. Käpyrinteellä on palvelusopimus Helsingin kaupungin kanssa, ja kaupungin palveluseteleitä voi käyttää palveluidemme hankintaan. Myös Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus on tärkeää. Se mahdollistaa toiminnan parantamisen erilaisten kokeilu- ja kehitysprojektien muodossa. Käpyrinne ry. vuokrasi syksyllä 2009 tilan toisaalta Käpylästä, Lounas-Kahvila Kävyn, jossa on toiminut syksystä 2009 lähtien Kotona kunnossa -projekti ( ) sekä Työssä on hyvä olla -projekti ( ). 10

11 Ikäinstituutti Ikäinstituutti on tutkimus-, kehittämis- ja koulutusyksikkö, jonka toiminnan tavoitteena on hyvän vanhenemisen ja ihmisarvoisen vanhuuden edistäminen. Ikäinstituuttia ylläpitää Kuntokallio-säätiö, joka perustettiin Suurin osa Ikäinstituutin rahoituksesta tulee Raha-automaattiyhdistykseltä. Toiminnan lähtökohtana on ikäihmisten oma ääni ja kokemus sekä heidän omassa arjessaan että yhteiskunnassa yleisesti. Ikäinstituutin asiantuntijuus on monitieteistä, moniammatillista ja kumppanuuteen perustuvaa. Ikäinstituutissa tehtävä tutkimus on ensisijaisesti soveltavaa sosiaaligerontologista tutkimusta. Tutkimuskumppaneita ovat yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset. Kehittämistyön tavoitteena on löytää uusia toimintatapoja ikäihmisten liikkumis- ja toimintakyvyn edistämiseksi, vapaaehtois- ja vertaistoiminnan tueksi sekä ikäihmisten parissa työskentelevien työn kehittämiseksi. Uusien toimintatapojen synnyttämiseksi Ikäinstituutti tekee yhteistyötä järjestöjen, kuntien ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Koulutus perustuu monitieteiseen ja ammatilliseen osaamiseen, jossa tutkimus, kehittäminen ja käytäntö ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Ikäinstituutissa on vuosittain käynnissä noin 15 erilaista tutkimus- ja kehittämishanketta. Koulutustoiminnassa toteutetaan noin 50 kurssia, seminaaria tai luentoa vuodessa. Henkilökuntaa on kaikkiaan noin 25. Projektityöntekijät hankkeen eri vaiheissa Alusta alkaen Kotona kunnossa projektissa on työskennellyt kokopäiväisesti kaksi työntekijää; fysio- ja toimintaterapeutti. Vuonna 2009 tammikuussa vastaava projektityöntekijä Päivi Aro irtisanoi itsensä projektista ja hänen tilalleen projektiin valittiin toinen toimintaterapeutti, Minna Palonen, joka nimettiin projektivastaavaksi. Fysioterapeutti Sari Jäykkä ja toimintaterapeutti Minna Palonen suunnittelivat ja arvioivat käytännön työkaluja, kuten ensimmäisenä vuonna lomakkeiden käyttöönottoa ja niiden arviointia, toteuttivat kuntoutusjaksojen organisoinnin, toteutuksen sekä kirjalliset raportoinnit ja tekivät yhteistyötä Ikäinstituutin tutkijoiden kanssa. Kotona kunnossa -projektiin oli alun perin tarkoituksena löytää sosionomi, jonka työpanos tähän projektiin olisi 50 % viikkotyöajasta ja toiset 50 % työviikosta täyttyisi Käpyrinteen kotipalvelusta. Sosionomi Minna Partanen tuli osa-aikaiseksi projektityöntekijäksi tammikuussa 2008 ja hän on vastannut ystävä- ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä, koulutuksista ja toiminnan saattamisesta käytäntöön. Ystävä- ja vapaaehtoistoiminta on ollut tärkeä osa kotikuntoutusta läpi koko projektin Rekrytoinnista alkaen uusien työntekijöiden perehdytykseen kului aikaa reilu kuukausi. Syksyllä 2010 fysioterapeutti jäi äitiyslomalle ja sosionomi siirtyi Käpyrinne ry:n kotipalvelun esimieheksi. Näin ollen projektin viimeisen puolen vuoden vei yksin loppuun projektivastaava, joka vastasi lisäksi loppuraportin kirjaamisesta ja loppuseminaarista. Ikäinstituutin kaksi tutkijaa, Pertti Pohjolainen ja Arto Tiihonen räätälöivät projektin kohderyhmälle laaja-alaisen toimintakyvyn arvioinnin (LAATO) sekä analysoivat ja 11

12 tulkitsivat kuntoutuksen tuloksia. Ikäinstituutti koulutti lisäksi projektityöntekijät fyysisen toimintakyvyn mittausmenetelmien käyttöön, antoivat ohjausta sekä kehittivät vapaaehtoistoiminnan muotoja. Tutkija Mika Simonen teki Ikäinstituutin tiloissa tasapaino- ja reaktioaikamittaukset projektin asiakkaille ja tutkimusavustaja Katri Takala kokosi tulokset yhteen. Projektityöntekijät kävivät säännöllisesti koulutuksissa, seminaareissa, kursseilla ja messuilla lisätäkseen tietotaitoaan projektityöntekijöinä. Asiantuntijatyöryhmä Projektia varten valittiin asiantuntijatyöryhmä ohjaamaan, seuraamaan ja arvioimaan projektin etenemistä omalla asiantuntijuudellaan. Projektihenkilöstön ja asiantuntijatyöryhmän yhteinen työskentely on ollut hyödyllistä ja hedelmällistä osana projektia ja sen edistymistä. Kotona kunnossa -projektin asiantuntijatyöryhmään kuului alkuun kuusi henkilöä, joiden kanssa oli tarkoitus kokoontua noin neljä kertaa vuodessa. Kolmen vuoden projektin aikana asiantuntijatyöryhmä kokoontui kahdesti vuodessa, kevät- ja syyskaudella. Projektin alussa yhteistyö oli korostuneempaa ja tiiviimpää kuin projektin loppupuolella. Yhteistä aikaa oli vaikea löytää, johon oli syynä organisaatiorakenteiden muuttuminen ja henkilöstön vaihtuminen. Ohjausryhmän kokoukset etenivät kuitenkin projektisuunnitelman kirjatun aikataulun mukaisesti. Vaikka suuri osa ohjausryhmän avainhenkilöistä projektin edetessä vaihtui, sen toiminta läpi projektin oli kuitenkin säännöllistä ja hanketta eteenpäin vievää. Ensimmäisessä tapaamisessa syyskuussa 2008, käytiin läpi projektisuunnitelmaa; projektin sisältöä, tarkoitusta, kohderyhmää ja aikataulua. Toisessa tapaamisessa, joulukuussa 2008, käytiin läpi pilottivaiheen kokemuksia sekä työntekijöiden että asiakkaiden näkökulmasta. Vuonna 2009 asiantuntijatyöryhmän jäsenet kokoontuivat kahdesti kuulemaan projektin keskivaiheen tuloksia. Viimeisenä vuonna 2010 ryhmä kokoontui lokakuussa, kaksi kuukautta ennen raportin loppumista. Tällöin projekti- ja asiantuntijatyöryhmä kokoontuivat vetämään yhteen kolmen vuoden tuloksia ja keskustelemaan tuloksista. Asiantuntijatyöryhmään on kuulunut Käpyrinne ry:stä toiminnanjohtaja Päivi Tiittula, Käpyrinteen hallituksen jäsen Sirkka-Liisa Skriko, Metropolian ammattikorkeakoulun lehtori Ulla Vehkaperä, Laakson sairaalan toimintaterapeutti Suna Ikävalko, Helsingin sosiaalivirastosta päivätoiminnan koordinaattori Emmi Pihlajaniemi sekä Kuntoutuksen edistämiskeskuksesta suunnittelija Aulikki Viippola. Kotona kunnossa -projektista tiedotettiin Käpyrinne ry:n hallitusta sekä johtoryhmää niin kirjallisesti kuin esittelemällä sen hetkistä tilannetta kokouksissakin. Asiantuntijatyöryhmästä vetäytyi syrjään projektin aikana ainoastaan Emmi Pihlajaniemi. 12

13 Muut yhteistyötahot Kotona kunnossa -projektin yhteistyökumppaneina ovat toimineet kolmen vuoden ajan pääkaupunkiseudun alueella vanhustyötä tekevät julkiset ja yksityiset toimijat sekä yhdistykset ja järjestöt. Ikäinstituutin ja Käpynetin lisäksi projektissa ovat olleet vahvasti esillä Helsinki Missio, Mielenterveysseura, Käpylän kotihoidon Kumpulan yksikkö sekä Metropolia ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijat. Käpylän kotihoito, Kumpulan yksikkö oli suurena apuna projektin etsiessä viimeiseen tutkimusryhmään asiakkaita. Kumpulan kotihoidon lähihoitaja Sirpa Policnoroidinis etsi aktiivisesti koti-sairaala-koti-kiertessä olevia ikäihmisiä kotihoidon asiakaista. Vaikka lopulta hänen etsimistään asiakkaista ei valikoitunut projektiin kuin muutama, yhteistyö jäi vuorovaikutukselliseksi. Molemmat tahot pystyivät raportoimaan toisilleen asiakkaan viikoittaisesta kuntoutuksesta, joka antoi erilaisia näkökulmia asiakkaan arjesta ja kuntoutuksesta. HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, jonka toiminta-alaa ovat mm. seniori- ja vanhustyö. HelsinkiMissio on kehittänyt Senioripysäkki- toimintamallin, jonka tavoitteena on mm. ikääntyvien yksinäisyyden, masennuksen ja ahdistuksen vähentäminen. Syksyllä 2009 ja 2010 Käpylänhoviin kymmenen kerran Senioripysäkkiä tuli ohjaamaan Helsingin kaupungin lähityön sosiaaliohjaaja Tiina Hagman. Tarkoituksena oli saada tähän ryhmään tulemaan myös projektiasiakkaita varsinaisen kotikuntoutuskäyntien päätyttyä. Näin Kotona kunnossa -projekti tarjosi jatkoa asiakkailleen muussa ryhmässä. Keväällä 2010 Käpyrinne, Kotona kunnossa -projekti ja Suomen Mielenterveysseura tekivät yhteistyötä Hyvä Mieli -ryhmässä. Ryhmää luotsasivat eteenpäin kehittämiskoordinaattori Hannele Lehtonen yhdessä Kotona kunnossa - projektityöntekijä Minna Palosen kanssa. Kymmenen kerran Hyvä Mieli-ryhmän tarkoituksena oli vahvistaa osallistujien toimintakykyä ja voimavaroja, antaa tukea vaikeuksien ja ristiriitojen kohtaamiseen, parantaa mielialaa sekä saada voimaa toinen toisistaan. Ryhmän yhtenä tarkoituksena oli tarjota Kotona kunnossa -projektin asiakkaille uusi ryhmä varsinaisten kotikuntoutuskäyntien jälkeen. Työnohjauksessa projektityöntekijät ovat käyneet kolmen vuoden aikana kolme kertaa Suomen Mielenterveysseuran työnohjaajalla Itä-Pasilassa. Kotona kunnossa - projektityöntekijöille projektiohjausta on antanut myös toiminnanjohtaja Päivi Tiittula noin kerran kuukaudessa. Kotona kunnossa -projektissa on ollut kolmesti toimintaterapeuttiopiskelijoita seitsemän viikon harjoittelujaksolla projektityöntekijän, toimintaterapeutin ohjauksessa. Metropolian ammattikorkeakoulusta on ollut opiskelijayhteisö kuulemassa projektityöskentelystä ja keväällä 2011 ammattikorkeakoulu Arcada kiinnostui LAATO-työkalun kehittämisestä ja käytöstä. 13

14 PROJEKTIN ETENEMINEN JA KOHDERYHMÄT Projektin käynnistyminen Kotona kunnossa -projekti käynnistyi keväällä Projektin käynnistäminen sisälsi mm. projektin suunnitteluvaiheen. Suunnittelun apuvälineenä oli aikajana, johon merkittiin suunnitellut toimenpiteet projektin eri vuosille ja kuukausille. Aikajana auttoi näkemään projektin kokonaisuutena. Suunnitteluvaihe piti sisällään myös yhteistyötä Ikäinstituutin kanssa, jolloin yhdessä mietittiin projektin kohderyhmä, aikataulu ja toteutuminen. Ikäinstituutin kaksi tutkijaa osallistui vuoden 2008 aikana Kotona kunnossa -projektiin räätälöimällä kohderyhmälle laaja-alaisen arviointimenetelmän sekä analysoimalla myöhemmin pilottivaiheesta saamia kuntoutuksen tuloksia. Ikäinstituutti teki laajaalaisen toimintakyvyn (LAATO) perusteella tutkimuksen, jossa mittaustulokset analysoitiin yksilö- ja ryhmätasolla. Projektia perustettaessa lähdettiin liikkeelle tutustumalla jo olemassa oleviin ja myönnettyihin kuntoutusprojekteihin ja hankkeisiin. Kotona kunnossa -projektiin liittyen projektityöntekijät osallistuivat Helsingin ammattikorkeakoulun IKU-Stadia -seminaariin. Seminaari oli osa IKU- (Ikäihmisten kuntoutusta tukevat hoito- ja toimintaympäristöt) hanketta. Tilaisuuden tarkoituksena oli tuoda esille Helsingin kaupungin vanhustyön näkymiä, hankkeessa tähän mennessä tuotettuja tuloksia sekä hanketyön merkitystä vanhustenkeskusten henkilöstölle ja asiakkaille. Lisäksi tutustuttiin Stakesin Hyvä käytäntö -sivustoihin sekä Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton projektikäsikirjaan Onnistunut projekti. Lisäksi projektityöntekijät osallistuivat Stakesin järjestämään Hyvät käytännöt -seminaariin. Kotona kunnossa - projektia mainostettiin resurssikeskus Iidantuvalla huhtikuussa 2008 Ikä olkoon iloa -viikolla, jolloin oli Käpyrinteen tarjoamien palveluiden ja uusien projektien esittäytyminen. Tiedottaminen Kotona kunnossa -projektista oli myös Helsingin kaupungin kuntoutusyksikölle (Malmin sairaala) mahdollisen yhteistyön saamiseksi syksylle Tuolloin oli tarkoitus löytää kuusi sairaalasta tai laitoskuntoutuksesta kotiutuvaa ikäihmistä, jotka olivat koti-sairaala-koti kierteessä. LAATO -koulutus tapahtui Ikäinstituutissa kahdesti syksyn 2008 aikana. Koulutus sisälsi mm. käsitteitä toimijuudesta laaja-alaisen toimintakyvyn arvioinnissa, arvioinnin perusteista ja tukiohjelmista, haastattelun rakenteesta ja fyysisen toimintakyvyn mittauksista. Ikäinstituutti oli mukana tiiviissä yhteistyössä koko projektin loppuun asti. Pilottiryhmä Pilottikuntoutusryhmä käynnistyi syksyllä 2008, jossa laaja-alaisen toimintakyvyn arvioinnin pohjalta toteutettiin kotikuntoutusjakso. Pilottiryhmään osallistuneet asiakkaat olivat Käpyrinteen resurssikeskuksen ja Helsingin kaupungin saunapalvelun asiakkaita. Kuntoutusjakson alussa tehtiin alkuhaastattelu, havainnointi ja fyysisen toimintakyvyn mittaukset ja tämän jälkeen suunniteltiin asiakaslähtöisesti yksilöllinen ja tavoitteellinen kuntoutussuunnitelma. Kuntoutusjakson aikana toteutettiin 14

15 kuntoutuskäyntejä, jonka jälkeen tehtiin loppumittaukset. Ikäinstituutti arvioi ja analysoi fyysisessä toimintakyvyssä tapahtuneet muutokset vertaamalla niitä alkumittauksiin yksilö- ja ryhmätasolla. Kuntoutusjakson päätyttyä asiakkaille tehtiin asiakaspalaute, jolla pyrittiin selvittämään asiakkaan tyytyväisyyttä kotikuntoutusjaksoa kohtaan. Lisäksi selvitettiin heidän omaa osallisuuttaan vaikuttaa tavoitteiden laadintaan ja kuntoutusjakson sisällön suunnitteluun. Pilottiasiakkaille tehtiin puolen vuoden päästä kuntoutusjakson päättymisestä seurantakäynti, jolloin tehtiin laaja-alaisen toimintakyvyn mittaukset ja arvioinnit (LAATO) sekä tarkasteltiin haastattelun ja havainnoinnin perusteella asiakkaan sen hetkistä selviytymistä kotona ja lähiympäristössä. Pilottiryhmässä asiakkaina oli viisi naista ja yksi mies. Toimintakyvyn arviointituloksia pilottiryhmän osalta ei esitetä tässä raportissa, koska kotikuntoutuskäyntien ja arviointien perusteella huomattiin, että tähän ryhmään osallistuneet henkilöt olivat kaikista parhaimmassa kunnossa. Näin ollen todellista vertausta muihin ryhmiin ei voitu tehdä, eikä se näin liittynyt varsinaisesti tutkimusprosessiin. Pilottiryhmästä nousi esiin paljon asioita, joita pystyttiin hyödyntämään seuraavissa tutkimusryhmissä. Pilottiosuudessa tuli esille kuinka paljon ikäihmisillä on tarvetta tulla kuulluksi ja kohdatuksi, sillä saatoimme olla heidän ainoa kontakti ulkomaailmaan koko viikon aikana. Puhumisen tarve oli monella melkoinen, vaikka yritettiin tuoda esiin se, että keskustelua voisi tehdä fyysisen toimintakyvyn harjoittelun lomassa tai sen aikana kuten sauvakävelyssä. Moni asiakkaista koki itselleen tärkeämmäksi keskustelun merkityksen ja näin ollen psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn harjoittamisen, joten heitä oli vaikea saada motivoitumaan ja aktivoitumaan liikkumaan ja fyysisen toimintakyvyn harjoituksiin. Palveluohjaus- ja neuvonta oli myös hyvin suuressa roolissa kuntouttavien kotikäyntien aikana. Näiden pilottikokemusten perusteella kuntoutusmallin luominen on vaikeaa. Pilottikokeilusta ei pystytty luomaan kokonaisvaltaista mallia, jota voitaisiin jatkossa sellaisenaan hyödyntää. Pilottikuntoutusjakson aikana ja sen päätyttyä, asiakkailla ei ilmennyt tarvetta ystävä- ja vapaaehtoistoimijaan. Projektityöntekijöiden näkökulmasta katsottuna tähän olisi voinut silti joidenkin asiakkaiden kohdalla olla tarvetta, mutta asiakkaat eivät itse kokeneet haluavansa vapaaehtoistoimijaa kotiinsa. Jos asiakkaat kuitenkin olisivat kokeneet tarvitsevansa kuntoutusjakson päätyttyä ystävä- ja vapaaehtoistoimijan, olisi työntekijöilläkin ollut haasteellinen tehtävä löytää uusia vapaaehtoisia riittävän nopeasti kotona asuvien asiakkaiden tarpeisiin. 15

16 Projektin etenemisen eri vaiheita havainnollistaa prosessia kuvaava kuvio 1. Sitä seuraa kuvaus projektin eri vaiheista ja ryhmien valintaperusteista. Osallistujat on kuvattu tarkemmin projektin tutkimusosiossa. Kuvio 1. Projektin eri vaiheet tutkimukseen osallistuneiden ryhmien mukaan 1. TUTKIMUSRYHMÄ VERTAILU RYHMÄ 2. TUTKIMUSRYHMÄ KEVÄT 2009 KEVÄT 2009 SYKSY 2009 ALKUMITTAUS ALKUMITTAUS ALKUMITTAUS 7 viikon kuntoutusjakso 7 viikon kuntoutusjakso LOPPU- MITTAUS LOPPU- MITTAUS LOPPU- MITTAUS SEURANTA- MITTAUS 1/2 v. kuluttua SEURANTA- MITTAUS 1/2 v. kuluttua Tutkimusryhmä I Pilotoinnin pohjalta toteutettiin kevään 2009 aikana kuudelle asiakkaalle laaja-alaista toimintakykyä tukevaa kuntoutusta. Tutkimusryhmän asiakkaat saivat yksilöllisen kuntoutusjakson aikana kaksi kotikäyntiä viikossa seitsemän viikon ajan, joista toisen suoritti fysioterapeutti ja toisen toimintaterapeutti. Kuntoutusjakso suunniteltiin yhdessä asiakkaan ja projektityöntekijöiden kesken, jolloin saatiin selville asiakkaan henkilökohtaiset tavoitteet, jotka motivoivat asiakasta kohti hänen asettamiaan tavoitteita. Tavoitteiden asettelussa pyrittiin saavuttamaan laaja-alaisesti toimintakykyä tukevia toimintoja, jotka tähtäsivät saavuttamaan asiakkaan päämäärän. Projektin alkoi asiakkaiden luokse tehdyllä kotikäynnillä. Sen yhteydessä tehtiin alkuhaastattelu ja havainnoitiin asumisoloja. Fyysisen toimintakyvyn mittaukset tehtiin Ikäinstituutissa. Näiden perusteella laadittiin yhdessä asiakkaan kanssa yksilöllinen ja tavoitteellinen kotikuntoutussuunnitelma. Haastattelu, havainnointi ja fyysisen toimintakyvyn mittaukset toistettiin kuntoutusjakson päätyttyä. 16

17 Vertailuryhmä Vertailuryhmään osallistui kuusi naista. Heille tehtiin alkuhaastattelu, havainnointi ja fyysisen toimintakyvyn mittaukset samalla tavalla kuin tutkimusryhmälle, mutta vertailuryhmä ei osallistunut kotikuntoutusjaksoon. Haastattelu, havainnointi ja fyysisen toimintakyvyn mittaukset toistettiin seitsemän viikon kuluttua. Vertailuryhmään oli helppo etsiä asiakkaita, sillä tätä ryhmää ei tultu kuntouttamaan kotona, jolloin heitä ei sitonut projektityöntekijöiden seitsemän viikon mittaiset kotikuntoutuskäynnit. Ainoa edellytys ryhmään osallistumiselle oli, että valitut asiakkaat sitoutuivat niin alku- kuin loppumittauksiin sekä puolen vuoden seurantamittaukseen. Tutkimusryhmä II Kotona kunnossa -projektin tarkoituksena oli syksyllä 2009 toteuttaa koti-sairaalakotikierteessä olevien ikäihmisten laaja-alaista toimintakykyä tukevaa kotikuntoutusta. Projektityöntekijät etsivät asiakkaita jakamalla ja lähettämällä sähköpostitse esitteitä Koskelan sairaalaan, terveyskeskukseen ja Koskelan kotihoidon ja Kumpulan tiimin vastaavalle henkilölle. Yhteyttä ottavilla asiakkailla ei ollut kellään koti-sairaala-kotikierrettä, joten päällimmäiseksi ja tärkeimmäksi kriteeriksi tähän ryhmään valikoitui lopulta yksinäiset ja yksin asuvat ikäihmiset. Ryhmään osallistui viisi naista ja yksi mies. Toiselle tutkimusryhmälle ei valittu kontrolliryhmää. Toinen tutkimusryhmä osallistui alku- ja loppumittauksiin sekä haastatteluihin. Alku- ja loppumittauksen välillä tutkittavat osallistuivat seitsemän viikon kuntoutusjaksoon. 17

18 LAAJA-ALAISTA TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA TOIMINTA Kuntoutusjakson runko Kuntoutusjaksojen alussa kaikille asiakkaille (asiakkailla tarkoitetaan tässä raportissa Kotona kunnossa -projektiin osallistuneita henkilöitä) tehtiin alkuhaastattelu ja fyysisen toimintakyvyn mittaukset. Alkuhaastattelut kestivät keskimäärin noin kaksi tuntia, fyysisen toimintakyvyn mittaukset saman verran. Asiakkaan aktuaalisesta toimintakyvystä tehtiin havaintoja hänen omassa kotiympäristössään, jossa selvisi asiakkaan todellinen, jäljellä oleva ja kokonaisvaltainen toimintakyky. Asiakkaan toimiminen esimerkiksi keittiötilanteissa, arkiaskareissa, kodin siistimisessä, kuten sängyn petaamisessa ja roskien viemisessä, ja muissa omien asioiden hoitamisessa, tulivat hyvin esille asiakkaan omassa kotiympäristössä. Asiakkaan ja työntekijöiden välisten keskustelujen pohjalta, ja fyysisen toimintakyvyn mittausten perusteella lähdettiin rakentamaan yksilöllistä kuntoutussuunnitelmaa. Jokaiselle asiakkaalle laadittiin seitsemälle kotikuntoutusviikolle eli 14 kotikäynnille runko ja tehtiin oma kuntoutussuunnitelma. Suunnitelmassa tulivat esille kotikäyntien ajankohdat, kulloisenkin käynnin sisältö sekä se, kuka työntekijöistä tulisi käymään. Lisäksi kuntoutussuunnitelmassa tuli esille yhteisten tapaamisten ajankohdat sekä mittaukset Ikäinstituutissa. Suunnittelussa huomioitiin monipuolisesti asiakkaiden henkilökohtaisesti asettamia tavoitteita tukevia kuntoutusmenetelmiä ja -keinoja. Asiakkaiden kotikuntoutussisältö suunniteltiin monipuoliseksi ja laaja-alaista toimintakykyä tukevaksi. Laaja-alaista toimintakykyä tukeva kotikuntoutussuunnitelma käytiin yhdessä läpi asiakkaan kanssa. Asiakkaille painotettiin, etteivät suunnitelmassa käytettävät työkalut ja keinot ole sitovia, vaan kuntoutusjakso etenee asiakkaan jaksamisen ja laaja-alaisen toimintakyvyn edellytysten mukaisesti. Seitsemän viikon kotikuntoutusjaksot sisälsivät laaja-alaista toimintakykyä tukevaa kuntoutusta kaikkien toimintakyvyn eri osa-alueilta. Kuntoutuksen painopiste vaihteli asiakkaan tarpeista ja voimavaroista riippuen. Kotikäynnit toteutettiin siten, että fysioterapeutin ja toimintaterapeutin lisäksi, kotikäyntejä tuli tekemään myös sosionomi. Työt jaettiin siten, että toimintaterapeutti harjoitti fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia toimintoja, joista oli apua jokapäiväisen elämän haasteista selviämiseen. Työnkuvaan kuului mm. hienomotoriikan harjoittelua, yhteistyökyvyn ylläpitämistä ja itseluottamuksen vahvistamista. Fysioterapeutin työaluetta oli asiakkaiden fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantuminen, mm. lihasvoima ja kestävyys, notkeus ja koordinaatio, tasapaino- ja suojareaktioiden harjoittaminen sekä nivelten liikkuvuus ja elastisuus. Sosionomin tehtäviin kuului tukea ja vahvistaa asiakkaan sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä. Sosionomin työalueeseen kuului myös asiakkaan sosiaalisen verkoston ja osallisuuden edistäminen sekä ohjaus ja neuvonta liittyen sosiaalipalveluihin ja -etuuksiin. Yksilölliset kotikäynnit pyrittiin tekemään niin, että päivän ensimmäinen kotikäynti tehtiin noin klo 10 aikana ja toinen iltapäivästä aloittaen noin kello asiakkaasta riippuen. Harva asiakkaista halusi, että hänen luokseen tullaan ennen kello 10. Suurin osa asiakkaista oli aamu-unisia ja aloittivat päivänsä kello 9-10 välillä, jolloin oli otollisinta mennä kotikäynnille. Projektityöntekijät kokivat, että aamupäivien kotikäynneillä asiakkaat olivat virkeitä esimerkiksi lähtemään kodin ulkopuolelle 18

19 hoitamaan asioita. Iltapäivällä kotikäyntien paras aika oli kello 14 jälkeen, jolloin osalla oli jo käynyt kotihoito ja asiakkaat olivat saaneet ottaa päivälevon. Kotikäynnit päättyivät yleensä ennen kello 16. Yksilöllisten kotikäyntien sisältö Yksilölliset kotikuntoutusjaksot sisälsivät paljon virikkeellistä toimintaa. Asiakas oli alkukartoituksen aikana nimennyt kolme tavoitetta, jotka edesauttaisivat hänen toimintakyvyn ylläpitämistä. Projektityöntekijät olivat tavoitteiden tukena seitsemän viikon kuntoutuskäyntien ajan. Tavoitteet vaihtelivat hyvin paljon asiakkaasta riippuen. Kun toinen halusi mennä ostamaan suihkuverhoa tavaratalosta tai käydä Fazerin kahvilassa, toinen toivoi enemmän yhteistä aikaa kotona valokuvien katselemisessa tai keskustelukaveria. Jokaiseen käyntiin pyrittiin kuitenkin sisällyttämään fyysistä toimintakyvyn tukemista, kuten restoraattorilla polkemista tai pientä kävelylenkkiä. Kotikäynneillä eniten tarvetta tuli jumppaamiselle, keho- ja rentoutumisharjoituksille, elämänkertakeskusteluille, ulkoilulle, asiointi- ja saattoavulle, liikuntaneuvonnalle ja ohjaukselle sekä kokonaisvaltaiselle palveluohjaukselle. Yksilölliset kotikuntoutuskäynnit kestivät yleensä 1-3 tuntia, lukuun ottamatta käyntejä lähiympäristön ulkopuolella kuten kaupungilla. Projektin viimeisenä vuonna kotikäynnit keskittyivät pääasiallisesti lyhyisiin motivointi- ja kuulumiskäynteihin, joilla projektityöntekijät pyrkivät pitämään yllä asiakaskontakteja. Kotikäynnit olivat hyvä motivointikeino saada asiakas osallistumaan toimintaan. Kotikuntoutuskäynneillä asiakkaat pystyivät luottamuksellisesti tutustumaan projektityöntekijöihin ja samalla työntekijät saivat arvokasta tietoa asiakkaan toiveista, kyvyistä ja toiminnallisuudesta. Fyysistä toimintakykyä tukeva kuntoutus Fyysisen toimintakykyä tukevan kuntoutuksen osuus vaihteli asiakkaasta riippuen, osan kohdalla se oli vähäisempää johtuen eri syistä. Suurin syy liikkumisen ja liikunnan vähyyteen oli asiakkaiden sen hetkisen elämäntilanteen kuormittavuus ja mielialan epävakaus. Fyysistä toimintakykyä tukevat harjoitukset olivat tasapaino- ja lihasvoimaharjoituksia sekä makuulla, seisten että istuen tehtynä. Asiakkaat suorittivat mieluiten liikuntaosuuden tuolilla istuen. Tuolilla tapahtuvaan liikuntaan osallistuivat jokainen ainakin kerran kotikuntoutuskäyntien aikana. Tähän saattoi olla syynä se, että tuolilla tapahtuvan liikunnan asiakkaat eivät mieltäneet niin suurta fyysistä voimaa ja ponnistelua tarvitsevaksi toiminnaksi kuin lattialla makuulla tai seisten tapahtuvan jumpan. Liikuntamyönteisimmät ryhmät olivat pilotti- ja kontrolliryhmät. He olivat hyvin motivoituneita kotikuntoutukseen ja ymmärsivät liikunnan merkityksen omalle toimintakyvylleen ja pärjäämiseen itsenäisesti kotona. Heidän kanssaan liikkuminen oli monipuolista: sauvakävelyä, tasapainoharjoituksia eri alkuasennoissa, 19

20 lihasvoimaharjoituksia vartalon ja raajojen omilla painoilla sekä painomansettien avulla, kuminauhajumppaa, keppijumppaa ja sauvakävelyä metsässä. Monia muita asiakkaita piti jokaisella kotikäynnillä motivoida liikkumaan ja perusteista huolimatta heitä oli erittäin vaikea saada aktivoitumaan yhdessä tekemiseen. Kotikuntoutusjakson lopussa jokaiselle asiakkaalle annettiin yksilöllinen kotivoimisteluohjelma (Physiotools), joka käytiin huolellisesti läpi asiakkaan kanssa sekä suullisesti että konkreettisina harjoituksina. Asiakkaat saivat kirjalliset toimintaohjeet liikkeiden suorittamiseen ja suoritusmääriin. Kotivoimisteluohjelma sisälsi liikkeiden ohjeet kuvineen, jotta asiakkaiden olisi helpompi jatkossa palauttaa mieleen oikeat liikkeiden suoritustavat. Tämä itsenäinen harjoittelu kotivoimisteluohjelman avulla kartoitettiin puolen vuoden seurannan yhteydessä pilottivaiheeseen osallistuvilta kuudelta asiakkaalta. Kartoituksen avulla pyrittiin selvittämään, olivatko asiakkaat harjoitelleet ohjelman avulla ja kuinka usein. Haluttiin myös selvittää perusteita sille, miksi asiakas oli tai ei ollut harjoitellut kotivoimisteluohjelman avulla. Psyykkistä toimintakykyä tukeva kuntoutus Suurimmalla osalla asiakkaista oli tarve psyykkisen toimintakyvyn tukemiseen. Tämä tarkoitti monen asiakkaan kohdalla kohdatuksi ja kuulluksi tulemisen tarvetta, jossa työntekijöiden läsnäolon merkitys nousi tärkeäksi. Varsinaisia psyykkistä toimintakykyä tukevia ohjelmia tai harjoituksia, ei tässä projektissa toteutettu. Psyykkisen toimintakyvyn voidaan kuitenkin ajatella vahvistuneen keskusteluissa projektityöntekijöiden kanssa, osanottajien keskinäisissä ryhmätapaamisissa ja keskusteluissa sekä vierailuilla ja retkillä, joita projektin puitteissa toteutettiin. Sosiaalista toimintakykyä tukeva kuntoutus Asiakkaiden sosiaalista toimintakykyä pyrittiin vahvistamaan erilaisilla ryhmätoiminnoilla. Näiden avulla pyrittiin antamaan mahdollisuus uusien sosiaalisten suhteiden luomiseen. Projektityöntekijät ideoivat erilaisia ryhmätoimintoja. Asiakkaiden yhteiset tapaamiset loivat yhteishenkeä, vaikka seitsemän viikon kotikuntoutusjakso suunniteltiin pääsääntöisesti toteutettavan yksilöllisesti asiakkaan kanssa koti- ja lähiympäristössä. Ryhmätapaamiset vahvistivat asiakkaiden sitoutumista projektiin, kun he pääsivät jakamaan omia kokemuksiaan muiden kuntoutusjaksoon osallistuvien asiakkaiden kanssa. Tavoitteena oli että, kuuluminen tiettyyn ryhmään auttaisi asiakkaita näkemään projektiin osallistumisen mahdollisuutena, ja sitä kautta vahvistaisi asiakkaiden sisäistä motivaatiota. Joka kolmannella asiakkaalla oli lähiomaisia, mutta asiakkaat kokivat siitä huolimatta yksinäisyyttä. Heillä nähtiinkin suuri tarve toisen ihmisen kohtaamiseen ja läsnäoloon. Kuntoutuksen avulla ryhmien asiakkaille mahdollistettiin viikoittainen tapaaminen projektityöntekijän kanssa, jossa asiakas sai tilaisuuden turvallisessa ympäristössä käsitellä hänelle tärkeitä ja hyvinkin henkilökohtaisia asioita. Projektityöntekijöiltä tämä vaati läsnäoloa, empatiaa ja kuuntelemisen taitoa sekä kärsivällisyyttä samojen asioiden 20

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Etsiväpiirit projekti 2012-2016

Etsiväpiirit projekti 2012-2016 Etsiväpiirit projekti 2012-2016 Markku Holmi, projektisuunnittelija www.vpty.fi Toiminta-ajatuksena on tuottaa ikääntyvien turvallista asumista ja kotona asumista tukevia palveluja sekä hyvinvointia ylläpitävää

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Kumppanina Käpyrinne

Kumppanina Käpyrinne Käpyrinteen strategia vuosille 2010-2015 Kumppanina Käpyrinne iäkkään ihmisen arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen arjen puolesta Iäkkään ihmisen arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013 www.arjessa.fi Hankkeen tavoitteet Kehittää hankkeen toiminta-alueilla käyttäjälähtöisesti sellaisia uutta teknologiaa

Lisätiedot

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Muistisairaan kannattaa harjoitella Parempi toimintakyky lyhentää loppuvanhuuden kokonaan vuoteeseen hoidettua

Lisätiedot

Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Työpapereita 13.8.2014

Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Työpapereita 13.8.2014 Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Työpapereita 3.8.2 LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Innovaatioprojekti kevät 2012 Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Kustaankartanon vanhustenkeskus Ammattikorkeakoulu Osallistujat Kustaankartanon vanhustenkeskus Leena Pohjola, johtaja

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TOIMENPIDEOHJELMAN VERKOSTOTAPAAMINEN Kotona kiikun kaakun (75+) ja Elämää hoivan piirissä (85+) TERVE-SOS tapahtuma 6.5.2015 Markku Holmi,

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011 Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry www. mantykoti.fi Yleishyödyllinen,

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV Hyvinvointi-TV on laajakaistayhteydellä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot