KOHO Vanhusten kotihoidon kehittämishanke LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOHO Vanhusten kotihoidon kehittämishanke 1.10.2004 31.10.2006 LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 KOHO Vanhusten kotihoidon kehittämishanke LOPPURAPORTTI Sodankylän kunta Vanhustyö

2 2 SISÄLLYS 1. SODANKYLÄN KUNNAN KOTIHOIDON KEHITTÄMINEN KOHO hankkeen taustaa KOTOSA hanke osana KOHO hanketta 3 2. KOHO HANKKEEN RAHOITUS, OHJAUSRYHMÄ JA HENKILÖSTÖ Rahoitus Ohjausryhmä Henkilöstö TOIMINTAMUODOT Kotihoitoyksikön työntekijöiden tiimikoulutus Tiimikoulutuksen tavoite ja toteutus Tiimikoulutuksen ja työnohjauksen arviointi Johtajuus Tiimityön jatkokehittäminen Koulutukset ja seminaarit Vanhusneuvolatoiminnan kehittäminen Päiväpalvelujen ja päivätoiminnan kehittäminen Päiväpalveluselvitys ja kehittämistarpeet Päiväpalvelukokeilu parempikuntoisille Päiväpalvelukokeilu dementoituville Omaishoitajien tukeminen Omaishoitajaselvitys Vanhusten perhehoito omaishoitajien lomitusvaihtoehtona Läheislomituskokeilu Tilaisuudet, virkistyspäivät ja koulutukset Omaishoidon jatkokehittäminen Aluetyöntekijätoiminnan järjestäminen kolmannen sektorin kanssa KOTOSA hankkeessa tehty kotihoidon kehittämistoiminta Palveluopas Sodankylän kunnan ikäihmisille Muu hanketoiminta 18 4.YHTEENVETO JA JATKOKEHITTÄMINEN Ohjausryhmän arvio hankkeen toteutumisesta Yhteenveto ja kehittämistarpeet.. 20 Liitteet 21 Liite 1. Assertio Oy:n arvio tiimikoulutuksesta 21 Liite 2. Päiväpalveluselvitys. 31 Liite 3. Päiväpalvelut Hannuksenkartanossa: ohjaajan arvio 44 Liite 4. Yhteenveto kyselystä omaisille ja ohjaajan arvio. 47 Liite 5 Omaishoitoselvitys 49 Liite 6 Perhehoitoselvitys. 64 Liite 7 KOTOSA hankkeessa laadittu kotihoidon kehittämisohjelma 77 2

3 3 1.SODANKYLÄN KUNNAN KOTIHOIDON KEHITTÄMINEN 1.1 KOHO hankkeen taustaa Sodankylän kunnan Hyvään vanhuuteen Sodankylässä vanhustyön strategian tärkeimpänä painopistealueena on vanhusten kotihoidon kokonaisvaltainen tukeminen ja kehittäminen. Valtakunnallisten suositusten mukaan tavoitteena on, että yli 75- vuotiaista kuntalaisista 90 % asuisi omassa kodissaan, 3 5 % palvelutaloissa ja 5 7 % vanhainkodeissa ja muissa laitoksissa. Vuonna 2004 Sodankylässä yli 75 vuotiaista oli asui omassa kodissaan 88.2 %. Sodankylän kunnan kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistettiin vuoden 2002 alusta kotihoitoyksiköksi. Kotihoidon työntekijät ovat siitä lähtien toimineet moniammatillisina työryhminä eli tiimeinä. Hallinnollisen yhdistämisen lisäksi tarvittiin henkilökunnalle niin tiimityö kuin ammatillistakin koulutusta, kotihoidon rakenteiden edelleen kehittämistä sekä työntekijöiden toimenkuvien, tehtäväsisältöjen ja vastuiden tarkennusta. Lisäksi tarvittiin vanhustyössä toimivien tahojen (kunta, kolmas sektori, yksityiset ihmiset) toimintojen ja voimavarojen koordinointia. Näiden toimintojen kehittämistyöhön Sodankylän kunnan vanhustyö haki KOHO vanhusten kotihoidon kehittämishankerahoituksen vuosille KOHO Vanhusten kotihoidon kehittämishankkeen tavoitteena oli luoda Sodankylän kunnan ikäihmisten ja vanhustyössä toimijoiden keskeinen yhteistyömalli, jossa vanhuspalvelut ja resurssit yhteen sovitetaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti edistämään vanhustyön strategisia tavoitteita. Hankkeen tavoitteena oli myös asiakaslähtöisyyden ja ikäihmisten osallisuuden lisääminen, palveluista tiedottamisen parantaminen, yhteistoiminnan lisääminen eri vanhustyössä toimijoiden välillä sekä asenteisiin vaikuttaminen koulutuksen ja tiedottamisen avulla. Hankkeen kohderyhmänä olivat Sodankylän kunnan yli 65 vuotiaat, mutta myös pitkäaikaisen sairauden tai vamman vuoksi tukea ja apua tarvitsevat, omaishoitajat, kunnan vanhustyössä toimijat (kunta, kolmas sektori) sekä vanhustyön työvoimareservit. Toimintamuotoja ovat olleet kotihoitoyksikön työntekijöiden ja muiden vanhustyössä toimijoiden kouluttaminen, tiedotus, päiväpalvelujen ja päivätoiminnan kehittäminen, omaishoitajien tukeminen sekä järjestöyhteistyön kehittäminen. 1.2 KOTOSA hanke osana KOHO hanketta Sodankylän kunta haki mukaan STM:n ja Stakesin toteuttamaan KOTOSA Kotipalvelu ja kotihoito osana kuntien palvelujärjestelmää hankkeeseen marraskuussa Hankkeeseen mukaan pääsivät kunnat, joissa oli meneillään Lääninhallituksen rahoittamia vanhustyön hankkeita. KOTOSA hankkeessa aloitti vuoden 2005 alussa 7 kuntaa ja Sodankylän kunta pääsi mukaan kahden muuan kunnan kanssa keväällä KOTOSA hankkeen vastuukunnat ovat Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Jämsä, Kesälahti, Kuusankoski, Rauma, Rautalampi, Siilinjärvi, Sodankylä ja Viitasaari. Kaikkiaan hankkeessa on mukana 30 kuntaa. Hanke päättyy vuoden 2007 lopussa. Sodankylässä KOTOSA hankkeen ohjausryhmänä on toiminut KOHO hankkeen ohjausryhmä, jolle hankkeessa tehdyistä tehtävistä ja palautteesta on raportoitu. KOTOSA hanke on osa KOHO hanketta. Kunnille on tarjottu KOTOSA hankkeen kautta koulutusta, vertaistukea, Internet pohjainen tiedonvaihdon, palautteen ja tuen mahdollistava kanava, palvelujen arviointikehikko sekä asiantuntijatukea. Toiminnan lähtökohtana ovat olleet kuntien omat kehittämistarpeet kotihoidossa. KOTOSA hanke on tarjonnut Sodankylän kunnan kotihoidolle omista tarpeista lähtevän ohjatun laadunkehittämisprosessin. STM on korvannut 3

4 4 hankkeeseen osallistuvien kuntien edustajille matkakulut työkokouksiin ja seminaareihin yhdelle henkilölle jokaisesta mukana olevasta kunnasta. KOTOSA hankkeen tavoitteena on ollut kotipalvelun ja yhdistetyn kotipalvelun ja kotihoidon laadun kehittäminen tukemaan ikäihmisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkiöiden kotona asumista. Hankkeessa on työstetty KOHO hankkeen aikana kotihoidon laadun, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden arviointikriteerejä, tuettu oman toiminnan seurantaa ja arviointia sekä kehitetty kotihoidon hyvien käytäntöjen malleja. Vuoden 2007 lopulla STM julkaisee hankkeessa työskentelyn pohjalta laaditun Kotihoidon hyvät käytännöt kirjan. 2..KOHO - HANKKEEN RAHOITUS, OHJAUSRYHMÄ JA HENKILÖSTÖ 2. 1 Rahoitus Lapin lääninhallitus myönsi Sodankylän kunnan hakemalle KOHO hankkeelle euron rahoituksen. Hankkeen kokonaiskustannusarvio vuosille on euroa, josta Sodankylän kunnan osuus 50 % eli euroa. Lapin lääninhallitus myönsi KOHO hankkeelle euron lisämäärärahan käytettäväksi vuosina pääasiassa omaishoitajien tukitoimintaan. Lisämäärärahalla järjestettävän toiminnan kokonaiskustannusarvio on euroa, josta Sodankylän kunnan osuus 50 % euroa. KOHO hankkeen sisältöön ja rahoituspäätökseen haettiin muutosta keväällä Lapin lääninhallitus hyväksyi Sodankylän kunnan perusturvalautakunnan esityksen mukaisen tarkistetun hankesuunnitelman ja siinä esitetyt muutokset Suurimmat muutokset hankesuunnitelmassa olivat henkilöstön palkkaamiseen päiväpalvelujen ja omaishoitajien tukitoiminnan kehittämiseen sekä kotihoidon Web book atk laitteiden hankinta. 2.2 Ohjausryhmä Sodankylän kunnan perusturvalautakunta valitsi ohjausryhmän jäseniksi: Hietala Tapio, pj, perusturvalautakunnan edustaja saakka ja Alariesto Heidi, pj, perusturvalautakunnan puheenjohtaja alkaen Hietanen Elias, Eläkeliiton Sodankylän paikallisyhdistys ry saakka ja Mettiäinen Milja alkaen Kiuru Sisko, sosiaalijohtaja 5/2005 saakka Tiuraniemi Harri, perusturvajohtaja 5/2006 alkaen Liikavainio Tuomo, Sodankylän Vanhustenkotiyhdistys ry:n edustaja Niittymäki Tarja, kotihoitoyksikön osastonhoitaja - 6/2005 saakka ja Ylitalo Henna alkaen Näsi Lasse, Ikäihmisten neuvottelukunnan edustaja Pöyliö Raija, vanhustyön vastuualuepäällikkö Tepsa Tuovi, perusturvalautakunnan edustaja Uusitalo Elsa, Sodankylän Eläkeläiset ry:n edustaja Tallavaara Helena, kotihoitoyksikön työntekijöiden edustaja Asiantuntijajäseninä toimivat vakuutuspiirin johtaja Jouko Alatalo Kansaneläkelaitokselta sekä suunnittelija Matti Oinas Sodankylän työvoimatoimistosta sekä geriatri Riitta Nordberg Sodankylän terveyskeskuksesta. 4

5 5 Ohjausryhmä on kokoontunut seuraavasti: Vuonna , 14.9., 5.10., ja Vuonna , 23.8.ja Vuonna , 14.2., 29.5., 10.8., ja Henkilöstö Ohjausryhmä valitsi kokouksessaan hankkeen vastaavaksi projektityöntekijäksi YTM Inga Mukun. Hän aloitti työnsä Tehtävänimike muutettiin hankevastaavaksi ja hänen vastuullaan on KOHO hankkeen lisäksi Vanhusneuvola hankkeiden hallinto ja talous sekä KOTOSA hankkeen koordinointi ja raportointi. Hankevastaavan työaika ja palkka jakautuu 20 % Vanhusneuvola hankkeelle ja 80 % KOHO hankkeelle. Toisena projektityöntekijänä on toiminut Seija Alaluusua ajalla , ja Hän on organisoinut omaishoitokyselyn, kehittänyt kolmannen sektorin aluetyöntekijätoimintaa, laatinut Sodankylän ikäihmisten palveluoppaan sekä tehnyt toimistotöitä. Tarja Ollila on toiminut päiväpalvelutoiminnan ohjaajana Vasantien vanhustentaloilla Vanhusten päiväpalveluja ja päivätoimintaa ovat kehittäneet Eira Käyrämö (dementoituneiden vanhusten ryhmät) ja ja Anja Pulju (parempikuntoisten päiväpalvelutoiminta) ja Hankkeessa järjestettyjen koulutusten ajaksi on palkattu sijaisia kotihoitoyksikön eri pisteisiin. Hanketyöntekijöiden toimipisteenä on ollut Hannuksenkartano. Kalustohankinnat ja atk-ohjelmat: Vuonna 2004 Työtuoli, atk-laitteet (Osborne S800, toimisto-ohjelmisto, verkkokortti ja Canon lasertulostin), kännykkä Vuonna 2005 Vuonna 2006 kirjoituspöytä ja atk-taso TAK vanhustyön arviointijärjestelmä, hylly + lehtitaso, kännykkä, Omron - verenpainemittari, MP3 soitin + cd-levyjä, 8 kpl Web Book - mobiilitietokoneita kotihoidon käyttöön, Yamaha DGX-205 soitin, kuljetuspussi, pedaali ja jalusta sivukylissä tapahtuvaan päiväpalvelutoimintaan ja lainattavaksi vanhusten virkistystapahtumiin sekä kuntoiluvälineitä kotihoidon tiimeihin. 3. TOIMINTAMUODOT 3.1 Kotihoitoyksikön työntekijöiden tiimikoulutus Tiimikoulutuksen tavoite ja toteutus Koulutuksen tavoitteena oli se, että kotihoitoyksikön työntekijät voisivat oman työ- ja oppimisprosessin kautta toimia tehokkaammin ja tavoitteellisemmin moniammatillisen tiimin jäseninä. Koulutuksen tavoitteena oli myös asiakaslähtöisyyden, oma- ja yhteisvastuisuuden, muutoksen hallinnan, sitoutumisen ja työtyytyväisyyden parantaminen. Ohjausryhmä valitsi tiimikoulutuksen kouluttajaksi Assertio Oy:n Tiimikoulutuksen aloitusseminaari seurakuntatalolla kouluttajina Asser Pietiläinen ja Johanna Nevala - kukin tiimi on kokoontunut vuoden 2005 aikana 7 kertaa Kukkarinteen kokoustiloissa ja keväällä 2006 neljä kertaa uuden palolaitoksen tiloissa. 5

6 6 - koulutuksellisen työnohjauksen väliarviointi tehtiin kesäkuussa 2005 sekä toinen väliarviointi kouluttajan ja hankevastaavan (TAK - arviointijärjestelmää apuna käyttäen) toimesta toukokuussa Koulutuksen arviointi- ja virkistyspäivä pidettiin Unarinluusuassa - Syksyn 2006 aikana kouluttaja kävi vielä 1 2 kertaa koulutuskertaa tiimeissä, jotka halusivat lisätapaamisia (ei Syväjärven tiimissä) - kouluttaja Asser Pietiläinen antoi loppuraporttinsa lokakuussa 2006 (liite 1) Tiimikoulutuksen ja työnohjauksen arviointi Tiimikoulutuksen alkuvaiheessa koulutuksen osallistuneilla työntekijöillä oli havaittavissa jonkinasteisia sitoutumisvaikeuksia koulutuksen sisältöön ja tavoitteisiin. Tähän voi olla syynä se, että ei haluttu/uskallettu kohdata ja ottaa pohdittavaksi vaikeitakin pitkään hiertäneitä asioita, kuten toimenkuvia, työn sisältöasioita, tiimien sisäisiä, tiimien välisiä sekä strategisen johdon vastuunjako ja johtajuusasioita. Asiaa käsiteltiinkin ohjausryhmässä keväällä Ohjausryhmässä käytyjen keskustelujen perusteella täsmennettiin koulutukseen osallistumisen tärkeyttä ja velvoitetta. Vuoden 2005 väliarvioinnin perusteella pääkehittämiskohteiksi koulutuksen loppuajalle nousivat tiimien aluevastuullisuus, toimenkuvien täsmentäminen sekä yleensäkin kotisairaanhoidon ja kotipalvelun työkulttuurien yhdenmukaistaminen yhdeksi kotihoitoyksikön työkulttuuriksi. Toukokuussa 2006 kouluttaja ja hankevastaava tekivät kumpikin oman arvionsa tiimikoulutuksesta. Tehdyistä arvioista annettiin palaute kotihoitoyksikön työntekijöille Unarinluusuassa pidetyssä tilaisuudessa. Kummankin arvio koulutuksen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta olivat samansuuntaisia; tiimikoulutuksen myötä kotihoitoyksikön työntekijöiden työtyytyväisyys oli parantunut, työntekijät kokivat, että he voivat toteuttaa entistä paremmin itselleen tärkeitä arvoja ja he pystyvät huomioimaan vanhukset yksilöinä entistä paremmin. Lisäksi henkilöstö oli tyytyväisempää omaan elämäänsä ja koki saaneensa enemmän tukea työlleen ylemmältä johdolta. Lisäksi työntekijät kokivat tiimityötaitojensa ja kokonaisuudessaan tiiminsä taitojen parantuneen merkittävästi. Parannettavaa löydettiin tiimijohdon tuesta työntekijöille. Tuen puut teen syynä voi olla syynä kotihoidon tiimivastaavien vaihtuvuus sekä kotihoidon osastonhoitajan siirtyminen muihin tehtäviin keväällä Vt. osastonhoitaja aloitti työnsä vasta , joten kotihoidolla ei ollut strategista johtajaa puoleen vuoteen. Lisäksi kehitettävää löydettiin kunnallisten päättäjien toiminnasta, palkkauksesta sekä työhön liittyvästä ATK toiminnasta. Ikä, kotihoidossa tai tiimissä oloaika, ammatti tai verbaaliset arviot olivat tutkittavan osion kannalta merkityksettömiä Johtajuus Tiimikoulutuksen alussa johtajuuden toteutuminen niin tiimi-(lähijohtajuus) kuin ylemmälläkin (strateginen) tasolla oli sekavaa niin tiimin jäsenille, terveydenhoitajille kuin strategiselle johdolle. Prosessin edetessä lähijohtajuus täsmentyi ja kukin oppi tietämään oman roolinsa. Tiimeille nimettiin myös varajohtajat. Dementiahoito on tällä hetkellä Helmikodissa laadukasta, tätä hyvää hoitamisen kulttuuria ei kannata kadottaa. Dementiahoidon laajentuessa lähivuosina, on turvattava muutosjohtajuuden toteutuminen asiakkaiden, henkilöstön ja kunnan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Strategisen johtajuuden tulisi sallia tiimeille lisääntyvässä määrin autonomiaa. Vanhusten koti- 6

7 7 ja dementiahoidon suunnittelun, erityisosaamisen, työvoimasta huolehtimisen ja seurannan kannalta strategisen johtajuuden tehtävää on syytä täsmentää Tiimityön jatkokehittäminen Työnohjausta jatkossa tiimien johtajille ja varajohtajille, Helmikodin tiimille sekä strategisen vanhustyön johdolle tiimityökäytäntöjen mm. palaverikäytäntöjen edelleen kehittäminen tiimeissä tiimien välisen yhteistyön edelleen kehittäminen esim. tiimivastaavien säännöllisten palaverien avulla KOTOSA hankkeen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen kotihoitoyksikön edelleen kehittämisessä. Hanke päättyy Strategisen muutosjohtajuuden täsmentäminen dementiahoidon laajentuessa ja toimintaympäristön vaatimusten kasvaessa 3.2 Koulutukset ja seminaarit KOHO hankkeen toimesta on järjestetty kotihoitoyksikön työntekijöille ja muille vanhustyössä toimijoille runsaasti ammatillista täydennyskoulutusta. Erilaisiin seminaareihin on kutsuttu myös vanhustyössä toimijoita muista Lapin läänin kunnista. Osallistuttu seuraaviin koulutuksiin: Vuonna Vireä Ikäihminen ehkäisevä toiminta ikäihmisten kanssa koulutus Torniossa, 3 osallistujaa Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ostopalveluna ja kilpailuttaminen, mukana hankevastaava Vuonna Julkiset hankinnat ja kilpailuttaminen koulutus kunnanvirastolla, hankevastaava Gerontologisen sosiaalityön workshop Rovaniemellä, hankevastaava Seutukunnallinen vertaistapaaminen Enontekiön Hetassa, mukana hankevastaava Ikäihmisten terveys- ja liikuntaseminaari Rovaniemellä, 25 osallistujaa Kotona asumisen tukeminen tavoitteena omaehtoinen selviytyminen Helsingissä, hankevastaava ja kotihoitoyksikön vt. osastonhoitaja Vuonna Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja ennaltaehkäisevä työ, Kolari, 2 osallistujaa 7.3. Ehkäisevän vanhustyön koulutus Helsingissä, mukana 3 työntekijää Palvelurakenne uudistuu kylät mukana muutoksessa, Kemijärvi, 1 osallistuja Lääkehoidon seuranta koulutus Oulussa, mukana 5 työntekijää kotihoitoyksiköstä Ikäihmisen kotona asumisen mahdollisuudet seminaari Levillä, mukana 18 osallistujaa. 4, Palvelujen tarpeen arvioinnista palveluiden toteutukseen Henkilökohtaisen avun päivät Helsingissä, mukana 2 kotihoitoyksikön työntekijää Jaksotyön työvuorosuunnittelun perusteet ja jaksotyö joustavana työaikajärjestelmänä Helsingissä, kotihoitoyksikön vt. osastonhoitaja Dementiakoulutuksen aloitusseminaari Sodankylässä Paremmaksi vastuuhoitajaksi - koulutus Helsingissä, 2 työntekijää kotihoitoyksiköstä 7

8 8 Hankkeen toimesta järjestetty koulutus: Vuonna projektipäällikkö Nina Peronius esitteli Seniori Kemijärvi- hanketta ja sen tuloksia kotihoitoyksikön tiimeille Sodankylässä Tiimikoulutuksen aloitusseminaari seurakuntatalolla, mukana 39 osallistujaa Tiimikoulutus Sosiaali- ja terveydenhuollon haasteet vanhustyössä koulutus kunnanvirastolla, kouluttajana erityisasiantuntija Hannele Häkkinen Kuntaliitosta, mukana 38 osallistujaa. Vuonna RAVA järjestelmän koulutuspäivä, Sodankylä 27 osallistujaa (alueellinen) TAK arviointijärjestelmän käyttö vanhustyössä, Sodankylä 23 osallistujaa (alueellinen) Vanhusten kotihoidon kehittämispäivä, Sodankylä 65 osallistujaa. (alueellinen) PowerPoint koulutus Sodankylässä, mukana 10 osallistujaa vanhustyöstä. 3.3 Vanhusneuvolatoiminnan kehittäminen Hankesuunnitelman mukaan Vanhusneuvola toiminnan kehittäminen kuului KOHO hankkeen tehtäviin, mutta toiminnalle päätettiin hakea oma rahoitus syksyllä Sodankylän kuntaan saatiin geriatri helmikuussa 2005 ja hänen työnsä tueksi haettiin rahoitus Vanhusneuvola-hankkeessa alkavalle Muistivastaanotto/-neuvola-toiminnalle. Vanhusneuvola- hanke on toiminut yhteistyössä KOHO Vanhusten kotihoidon kehittämishankkeen kanssa. Vanhusneuvola - hankkeen tavoitteena on muisti- ja dementiasairauksien mahdollisimman varhainen toteaminen, diagnostiikka, hoito ja seuranta. Varhaisella määrityksellä pyritään tautitilojen hoitamiseen, sairauksien etenemisen hidastamiseen sekä tukemaan ikäihmisten voimavaroja ja omatoimisuutta mahdollisimman pitkään. Toiminnalla tuetaan ikäihmisten kotona asumista sairauksista huolimatta. Tavoitteena on tuottaa tietoa eri toimijoille sekä kouluttaa ja opastaa yhteistyötahoja ohjausryhmässä perustettiin vanhusneuvolan yhteistyöryhmä - Vanhusneuvola hankehakemus Lapin lääninhallitukselle joulukuun lopussa - tarkennettu hankesuunnittelu Sodankylässä aloittaneen geriatri Riitta Nordbergin kanssa Lapin Lääninhallitukselta päätös Vanhusneuvola hankkeen rahoittamisesta. Rahoitus 75 % euroa Lapin lääninhallitukselta ja 25 % euroa Sodankylän kunnalta vuosille vanhusneuvolan yhteistyöryhmän ensimmäinen kokous Vanhusneuvola- hankkeen aloitusilmoitus lääniin perusturvalautakunta valitsi ohjausryhmän jäsenet ja hyväksyi ohjausryhmän tehtävät, hankesuunnitelman ja kustannusarvion lääninhallituksen rahoituspäätöksen mukaan Vanhusneuvola hanke jatkaa itsenäisenä hankkeena vuoden 2007 lokakuulle saakka. 8

9 9 3.4 Päiväpalvelujen ja päivätoiminnan kehittäminen Päiväpalveluselvitys ja kehittämistarpeet Päiväpalvelujen ja päivätoiminnan kehittämisen tavoitteena oli kohdentaa toiminta juuri oikealle kohderyhmälle ja kytkeä toiminta tukemaan vanhustyön laajempaa kokonaisuutta. Toiminnasta haluttiin tavoitteellista, aikataulutettua ja ohjattua. Tilaa tulisi olla myös vapaalle sosiaaliselle kanssakäymiselle. Toiminnassa tulisi huomioida asiakaslähtöisyys, ennalta ehkäisevä, kuntouttava ja muuta vanhustyön kokonaisuutta palveleva näkökulma. Päiväpalvelujen ja päivätoiminnan kehittäminen työryhmä kokoontui sekä Selvitys päiväpalvelut ja päivätoiminnan kehittämisestä Huhti toukokuussa 2005 tehtiin kysely päiväpalvelujen kehittämisestä päiväpalveluissa kävijöille, kotisairaanhoidon asiakkaille sekä Kunnossa Kotona kerhoissa kävijöille.(liite 2) Selvityksessä esiin nousseet kehittämistarpeet: Eri ryhmien päivätoiminnasta tulisi laatia kirjalliset laatuvaatimukset ja toimintakäytännöt Päiväpalveluista tiedottamista tulisi parantaa esitteen päivittäminen ja jakaminen eri toimipisteisiin ja eri tilaisuuksissa lehtien järjestöpalstojen sekä artikkeleiden hyödyntäminen tiedottamisessa hankkeiden, järjestöjen, kyläyhdistysten ja seurakunnan tilaisuuksien hyödyntäminen tiedottamisessa vanhustyön koulutus- tms. tilaisuuksissa tiedottaminen työntekijöille Systemaattisen asiakaspalaute- ja arviointijärjestelmän kehittäminen esim. Edufinin Vanhustyön TAK arviointijärjestelmän hyödyntäminen tai muu arviointiin sopivan välineen käyttöönotto vanhustyön yhtenä osana. Ohjaajille tulisi taata riittävästi päiväpalvelupäivän suunnitteluaikaa, aikaa tiedottamiseen ja yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa sekä riittävät toimintaresurssit (retket, juhlapäivien huomioiminen jne.) Selvitettävä mahdollisuudet toiminnan laajentamiseen (tilat, henkilöstöresurssit yms.), toiminnan laajentaminen tulisi kysymykseen ainakin dementiaryhmän osalta (useampi ryhmä). Ohjaajien systemaattisen koulutuksen ja varaohjaajajärjestelmän luominen. Mahdollisesti vapaaehtoisten avustajien kouluttaminen esim. entisistä omaishoitajista tai eläkeläisistä. Selvityksen perusteella toteutettiin laajennettu kahdeksan kuukauden päiväpalvelukokeilu ajalla Kokeilun ajaksi palkattiin Eira Käyrämö dementoituneiden päiväpalveluryhmien kehittäjäksi sekä Anja Pulju astetta parempikuntoisten päiväpalvelujen kehittäjäksi niin kirkonkylällä kuin sivukylissä. Kokeilun aluksi laadittiin päiväpalvelutiedote ja tiedotettiin muutenkin laajasti toiminnasta mm. paikallislehdessä ja eri tilaisuuksissa. Lisäksi vanhustyön käyttöön hankittiin Edufinin TAK Vanhustyön arviointijärjestelmä, mutta sitä ei vielä tämän kokeilun aikana ehditty käyttää asiakaspalautteen keräämisessä. 9

10 Päiväpalvelukokeilu parempikuntoisille Viikko - ohjelma Sodankylän kunta / Päiväpalvelutoiminnan viikko-ohjelma Anjan ryhmät: MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI kotikäynnit klo päivätoimintaa srk-talolla klo alk. saunapalvelu Hannuksessa päivätoimintaa sivukyläläisille Hannuksenkartanossa päivätoimintaa sivu- kylissä päivätoimintaa sivukyläläisille Hannuksenkartanossa suunnittelupäivä Hannuksenkartanon päiväpalvelut Anjan päiväpalvelut l ä ä k k e e t i n f o t k a r a o k e v e r.s o k. m i t t. v i d. k a t s. m u s. k u u n t m u i s t e l u t u l k o i l u t t a s a p h a r j. t a n s s i t l a u l u t p a r t u r i h i e r o n t a p o r e k y l p y s a u n o t u s osallistujat Ohjaajana on toiminut Anja Pulju. Asiakaskäyntejä kertyi kahdeksan kuukauden kokeiluaikana yhteensä 315 ja uusia ikäihmisiä päiväpalvelujen piiriin saatiin 28. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että vuosina vuosittaiset päiväpalveluissa käyntikerrat vaihtelivat välillä. Kokeiluaikana tarjottiin palvelua myös kesäkuukausina, jolloin kävijöitä oli 76. Päiväpalvelujen ohjelmaan on kuulunut niin fyysisistä, psyykkistä kuin sosiaalistakin toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. Ikäihmisille on tarjottu myös erilaisia retkiä ja tutustumiskäyntejä. Päiväpalvelut on toiminut tiiviissä yhteistyössä seurakunnan, yhdistysten sekä vanhustyössä toimivien hankkeiden kanssa. Päiväpalveluissa kävijät ovat olleet pääasiassa sivukylien ikäihmisiä. 10

11 11 Kotikäynnit sivukyliin ja kerhotoiminta Ohjaaja teki kokeiluaikana 110 kotikäyntiä sivukylissä ikäihmisten luona. Yleensä käynnit olivat kertakäyntejä, jolloin ohjaaja kertoi Sodankylän ikäihmisten palveluista ja erityisesti päiväpalvelujen sisällöstä sekä antoi Sodankylän kunnan ikäihmisten palveluoppaan. Lisäksi hän antoi kotijumppaohjeita, mittasi tarvittaessa verenpaineen ja verensokerin sekä keskusteltiin palvelujen tarpeesta ja pärjäämisestä kotona. Kerhotoimintaa järjestettiin kolme kertaa Syväjärven Järvihovissa Järvikylien ikäihmisille, osallistujia oli yhteensä 40. Kylälaakson kerhotoiminta, Vasantien toimintatuokio ja kotikäynnit Kokeilun myötä järjestettiin kerhotoimintaa kirkonkylän ikäihmisille seurakuntatalolla sekä tehtiin kotikäyntejä. Kerhossa kävijöitä on ollut 227. Viriketoimintaa on järjestetty myös Vasantien palvelutalolla kahdeksan kertaa, osallistujia on ollut 89. Ohjaaja on tehnyt kotikäyntejä Vasantien ja Kylälaakson alueella yhteensä 58. Laajennetun päiväpalvelun myötä on pystytty järjestämään myös erilaisia retkiä, tutustumiskäyntejä ja osallistumaan mm. Vanhusten viikon suunnitteluun ja toteutukseen. Keväällä ja syksyllä 2006 tehtiin kyselyt päiväpalvelujen käyttäjille ja niiden perusteella voidaan sanoa, että palvelujen laajentamiselle ja edelleen kehittämiselle on tarvetta. Toiminnan arviointi ja jatkokehittäminen (liite 3) Laajennetun päiväpalvelun myötä asiakasmäärät ovat lisääntyneet, koska on ohjaajalla on ollut aikaa etukäteen tehdä päivien valmistelutyötä esim. soittamalla asiakkaille sekä suunnitella ohjelmaa tarkemmin. Sivukyliin tehdyt kotikäynnit ja henkilökohtainen tiedottamien palveluista ovat saaneet ikäihmiset liikkeelle ja osallistumaan toimintaan. Asiakasmäärien kasvun vuoksi tarvittaisiin lisätyövoimaa päiväpalveluihin esim. vapaaehtoisia työntekijöitä, jotta toiminta pystyttäisiin pitämään laadukkaana sekä huomioimaan asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Ikäihmiset ja heidän omaisensa ovat kokeneet sivukylien ikäihmisten luona tehdyt kotikäynnit erittäin myönteisinä. Varsinkin yksin asuville ikäihmisille ja omaishoitajille käynnit ovat olleet tärkeitä. Tarvetta uusille kerhoille sivukylissä sekä kuntouttaville kotikäynneille on. Kuntouttavia kotikäyntejä tarvitsevat varsinkin sellaiset sivukylien ikäihmiset, jotka eivät voi osallistua enää kerhotoimintaan. Jatkohankkeessa on tarvetta myös laajemman yhteistyön rakentamiselle järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Kokeiluaikana tehtiin yhteistyötä Punaisen Ristin viriketyöntekijän sekä näkövammaisten avustajan kanssa ja seurakunnan kanssa. Lisäksi uuden hankkeessa tulisi kehittää päiväpalveluihin, päivätoimintaan ja kerhotoimintaan osallistumisen mahdollisuuksia kehittämällä kuljetusjärjestelyjä Päiväpalvelukokeilu dementoituville Dementiaa sairastaville on ollut aikaisemmin päivätoimintaa maanantaisin ja torstaisin. Laajennetun päiväpalvelukokeilun myötä pystyttiin perustamaan perjantaisin kokoontuva Ukko kerho, tekemään kuntouttavia kotikäyntejä dementiaa sairastavien luona niin kirkonkylällä kuin sivukylissä sekä antamaan ohjaajalle päivätoiminnan ohjelmien suunnitteluaikaa sekä aikaa henkilökohtaiseen yhteydenpitoon ikäihmisten, heidän omaisensa ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Ohjaajana kokeiluaikana on toiminut Eira Käyrämö. 11

12 12 Eiran ryhmät : MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI "maanantairyhmä" Hannuksen- kartanossa päivätoimintaa sivukylissä suunnittelupäivä "torstairyhmä" Hannuksenkartanossa "ukko-kerho" Hannuksen- kartanossa Dementoituneiden päiväpalvelukokeilun ryhmätoiminta on lähempänä vanhusten päivähoitotoimintaa. Kokeiluaikana ohjaajalle on pystytty antamaan enemmän aikaa suunnitteluun, yhteistoimintaan sekä kokonaisuudessaan laajentamaan toimintaa sisällöllisesti ja määrällisesti. Eiran päiväpalvelut a s i a k. y h t. l ä ä k k e e t r e t k e t i n f o t a s i o i n t i k a r a o k e Hb - m i t t a u v e r.s o k. m i t t. R R - m i t t a v i d. k a t s. h a r t a u s m u s. k u u n t. a s k a r t e l u m u i s t e l u t i s t. j u m p p a u l k o i l u t k u n t o s a l t a s a p h a r j. l u k u h e t k e t t a n s s i t p e l i t l a u l u t p y y k k i p a r t u r i j a l k a h o i t h i e r o n t a s a v i h o i t o p o r e k y l p y p a r r a n a j o s a u n o t u s osallistujat Kokonaisuudessaan dementiaryhmissä käyntikertoja oli yhteensä 621. Tarkempi toimintojen sisältö ja ohjaajan arvio Liitteessä 4. Maanantai torstai-ryhmät Asiakkaat maanantai torstai ryhmiin ovat tulleet pääasiassa muistineuvolan kautta. Asiakkaat ovat samoja niin maanantaisin kuin torstaisinkin ja heitä on ollut asiakasta/päivä Ryhmän jäsenet tarvitseva paljon tukea ja ohjausta esim. asianmukaisessa pukeutumisessa, wc käynneissä, pesuissa, lääkkeiden ottamisessa, ruokailutilanteissa jne. Ryhmäläiset ovat tulleet päiväpalveluihin mielellään ja he saavat valita annetuista vaihtoehdoista päivän ohjelman. Päivänsisältöön on kuulunut fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ylläpitävää 12

13 13 toimintaa mm. laulua, tarinointia, lukemista, videoiden katselua, tanssia, tietokilpailuja, pelejä, tasapaino- ja kuntosaliharjoituksia, ulkoilua, leipomista ja retkiä. Työparina on ollut työllisyysvaroin apuohjaaja, sillä ryhmä on niin iso ja asiakkaat melko huonokuntoisia. Näiden ryhmien ryhmäkokoa ei voi enää suurentaa, vaan tarvittaessa on perustettava uusi ryhmä. Ryhmän omaisille tehdyn kyselyn perusteella omaiset kokivat saavansa hermolepoa ja hengähdystauon päiväpalvelupäivinä ja päiviä pidettiin todella tärkeinä. Ilman tätä palvelua moni ryhmäläinen olisi jo laitoksessa, kun omaiset eivät jaksa ilman tukea. Usein päiväpalveluissa kävijä ei muista mitä päivän aikana on tehty, joten omaiset toivoivat omaistapaamisia, joissa voitaisiin tiedottaa päivien sisällöstä ja saada vertaistukea. Päiväpalveluissa kävijät kokivat päivät ja järjestetyt retket mukaviksi ja virkistäviksi. UKKO kerho Myös UKKO kerhon asiakkaat ovat tulleet pääasiassa muistineuvolan kautta. UKKO kerhossa kävijöitä on tällä hetkellä 15, joista suurin osa on saanut dementiadiagnoosin äskettäin. UKKO kerhon osallistujat ovat ryhmäytyneet hyvin, kerhossa vallitsee hyvä yhteishenki ja huumorintaju. Kävijät ovat innostuneita ja erittäin motivoituneita. Ryhmässä keskustellaan avoimesti omasta sairaudesta ja muistin huonontumisesta. Osallistujat antavat vinkkejä ohjaajalle päiväohjelmasta ja tämä on helpottanut ohjaajan työtä. Päivän tavoitteena on tukea monella tavalla osallistujien päivittäistä toimintakykyä. Ryhmä on tällä hetkellä sopivan kokoinen, uusille tarvitaan uusi ryhmä. Tässä ryhmässä työparina on ollut myös apuohjaaja. Kotikäynnit ja retket Ryhmien asiakkaille on järjestetty erilaisia tutustumiskäyntejä ja retkiä. Ohjaaja on tehnyt kirkonkylällä ja sivukylissä kuntouttavia kotikäyntejä dementiaa sairastavien ja heidän omaistensa luona. Toiminnan arviointi ja jatkokehittäminen Laajennetun toiminnan myötä on saatu perustettua uusi UKKO kerho ryhmä, tehtyä kuntouttavia kotikäyntejä ja retkiä, ohjaaja on saanut aikaa sisällön suunnitteluun ja yhteistyöhön omaisten sekä muiden yhteistyöryhmien kanssa. Toiminnan jatkokehittäminen on tärkeää dementiaa sairastavien määrän kasvaessa. Niin parempikuntoisten kuin dementiaa sairastavien päiväpalvelutoiminta tukee Sodankylän kunnan vanhustyön päälinjaa; ikäihmisten kotona asumista. Jatkossa tullaan keskittymään yhteistyön laajentamiseen omaisten kanssa järjestämällä omaistapaamisia ja omaisten päiviä. Aputyövoiman turvaaminen jatkossa on tärkeää, sillä ryhmäkoot ovat ylärajassa. Uusia ryhmiä tulisi perustaa tarpeen mukaan. Lisäksi jatkokehittämistä vaatii ikäihmisten ja heidän omaistensa osallisuuden mahdollistaminen esimerkiksi kuljetusjärjestelyiden kehittämisellä. Lisäksi vanhustyössä tulisi ottaa laajamittaisesti käyttöön vanhustyön käyttöön hankittu TAK Vanhustyön arviointijärjestelmä systemaattisen asiakaspalautteen keräämiseksi ja hyödyntämiseksi palvelujen suunnittelussa. Yleensä vanhusten päiväpalvelu- ja päivähoitotoiminta tulisi ottaa mukaan Sodankylän kunnan vanhuspalvelujen hoitoketju ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan työn muotona. Toiminnasta tulisi laatia kirjalliset ohjeet ja toimintakäytännöt esim. mikäli joudutaan ryhmiin pääsyä rajoittamaan niin määritellään minkä kuntoiset ikäihmiset pääsevät mihinkin ryhmään ja mitä kautta palvelua saa. 13

14 Omaishoitajien tukeminen Omaishoitajaselvitys Omaishoidon kehittäminen on tärkeä sosiaalipoliittinen kysymys ja yksi osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta tällä hetkellä. Sodankylän kunnan vanhustyön strategiassa kehittämisen pääpaino on ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa ja yksi tärkeä osa tätä on omaishoidon kehittäminen. KOHO hanke sai mm. omaishoitajien työn tukemiseen lisämäärärahan marraskuussa Kehittämistyön aluksi tehtiin selvitys omaishoidon tilasta Sodankylässä(liite 5). Asiakaspalaute omaishoidon palvelujen kehittämisessä katsottiin tärkeäksi toiminnan lähtökohdaksi. Kyselyllä haluttiin selvittää ensisijaisesti omaishoitajien toiveita ja tarpeita lakisääteisten vapaiden järjestämisessä. Kysely lähetettiin kaikille omaishoidon tuella oleville sekä sitä jaettiin eri tilaisuuksissa, jotta tavoitettaisiin ilman tukea toimivat omaishoitajat. Kyselyjä jaettiin 100 kpl ja siihen vastasi 58 omaishoitajaa, joista 54 sai omaishoidontukea. Kysely ei tavoittanut riittävästi ilman tukea toimivia omaishoitajia. tärkeäksi kysymykseksi palvelujen kehittämisessä nousee ilman omaishoidon tukea toimivien tavoitettavuus ja heidän tukemisensa. Selvityksen perusteella kehittämiskohteiksi nousivat omaishoitajien yksilöllisten tarpeiden huomiointi palvelujen kehittämisessä sekä runsaan palveluohjauksen järjestäminen omaishoitotilanteen alussa sekä henkilökunnalle palveluohjauskoulutusta. kaikista tärkeimmäksi nousi kuitenkin omaishoitajien lakisääteisten lomien järjestämisvaihtoehtojen kehittäminen. Omaishoitajat halusivat laitos- ja kotilomituksen yhteismuotoa, jossa pitemmät lomitusjaksot olisivat laitoksessa ja kotiin saataisiin lyhytaikaista apua. Vanhusten perhehoidon sekä läheislomituspalvelun selvittämistä ja kehittämistä toivottiin yhdeksi lomitusvaihtoehdoksi. Omaishoitajat toivoivat myös säännöllisempiä ja pidempiä lomitusjaksoja, jotta ehtisivät riittävästi levätä. Toivottiin ns, parkkipäiviä niin hoitajille kuin hoidettaville Hannuksenkartanossa. Omaishoitajat toivoivat myös vertaistukea Vanhusten perhehoito omaishoitajien lomitusvaihtoehtona Omaishoito selvityksen perusteella lähdettiin selvittämään perhehoidon mahdollisuuksia Sodankylässä yhtenä omaishoitajien lomituspalveluvaihtoehtona. (liite 6) Vanhusten perhehoito on lisääntymässä laitoshoidon vaihtoehtona, tällä hetkellä Suomessa on n. 100 vanhusta perhehoidossa. Vanhusten perhehoito on käytössä ainakin Kainuun (mm. Suomussalmi, Hyrynsalmi), Ilomantsin, Keuruun, Kuopion ja Tuusulan alueilla. Lapissa ainakin Kolarin Vaattojärvellä on vanhuksille ja vammaisille tilapäistä perhehoitoa tarjoava ammatillinen yksikkö. Hankkeessa selvitettiin perhehoidon laajuutta, mahdollisuuksia ja kokemuksia valtakunnallisesti Perhehoitoliitosta, hankkeista sekä eri kunnista. Maalis- huhtikuussa 2005 toteutettiin Perhehoito kysely kunnan vanhustyössä toimijoille (liite 6). Selvitys on käsitelty perusturvalautakunnassa ja vanhusten perhehoitajia haettiin mm. lehtiartikkelin sekä eri tilaisuuksissa tiedottamisen avulla. Suunnitelmissa oli, että mikäli perhehoitajiksi haluavia löytyy järjestetään hoitajille koulutus yhteistyössä Perhehoitoliiton ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa ja koulutusta tarjottaisiin myös lähikunnille. Syksyllä 2005 perhehoitokokeilua käsiteltiin ohjausryhmässä ja päätettiin jättää se toteuttamatta tässä hankkeessa. Syynä oli se, että perhehoitajiksi halukkaita ei löytynyt, eikä asialle löytynyt 14

15 15 laajempaa kiinnostusta. Lisäksi ohjausryhmän jäsenien mielestä ikäihmiset kokisivat perhehoidon mahdollisesti vanhaan huutolaisaikaan liittyvänä asiana ja sitä olisi tämän vuoksi vaikeaa toteuttaa Sodankylässä Läheislomituskokeilu Sodankylässä omaishoitajien lomitus on järjestetty Hannuksenkartanon Saaga-siivessä, terveyskeskuksessa ja Helmikodilla. Lomituspaikat eivät ole olleet kuitenkaan riittävät ja kaikki omaishoidettavat eivät halua hoitajan loman ajaksi laitokseen. Omaishoitoselvityksessä lomitusta toivottiin järjestettäväksi omaishoidettavan kotiin. KOHO hankkeessa tehtiin omaishoitajien läheislomituskokeilu ajalla Toimintamallissa omaishoidettavan läheinen, naapuri, ystävä tai omainen lomitti omaishoitajan lakisääteiset lomat (2 pv/kk) omaishoidettavan kotona. Lomittajalle maksettiin 50 euroa lomitusvuorokaudelta. Omaishoitajien läheislomituskokeilu hoitajat hoidettavat hoitopäivät kustannukset Omaishoitotuen maksuluokat Kokeilujakson aikana läheislomitusta käytti 14 omaishoitajaa ja mukana oli 15 omaishoidettavaa. Omaishoidettavista 5 oli lapsia ja 10 vanhuksia. Omaishoidettavista 4 asui kirkonkylällä ja loput 11 sivukylissä, joten voidaan sanoa, että kokeilu palveli hyvin sivukylien ikäihmisiä. Lomittajia oli yhteensä 18, joista 12 sukulaista ja loput 6 ystäviä, naapureita ja kyläläisiä. Lomitusta käytettiin melko tasaisesti jokaisesta omaishoidon tuen maksuluokasta, paitsi korkeimmasta. Lomituspäiviä kertyi yhteensä 144; 300 euron maksuluokasta 54 päivää, 364 euron maksuluokasta 44 päivää ja 507 euron maksuluokasta 46 päivää. Kokeilun kokonaiskustannukset olivat euroa. Hankevastaava haastatteli puhelimitse lokakuussa 2006 kuusi lomituspalvelua käyttänyttä omaishoitajaa heidän kokemuksistaan. Haastatelluista kaikki pitivät kokeilua hyvänä ja jatkamisen arvoisena. Erityisen hyvänä pidettiin sitä, että lomittaja oli omaishoidettavalle tuttu ja luotettava henkilö. ei vieraitten kans, oltava tuttu, luotettava henkilö, tiedettävä hoidettavan tavat hyvä ollut kun sai lähempää lomittajan, lapset kaukana. Kunta sais tulla vastaan, ketään ei sais viedä väkisin Hannuksen lomahoitoon.. Kaikki haastateltavat kokivat voineensa levätä ja virkistäytyä lomansa aikana. Omaishoitajat olivat käyttäneet lomapäiviä mm. matkoihin, retkiin ja luonnossa liikkumiseen. Jotkut eivät olleet lähteneet kotoaan mihinkään, mutta kokivat että hoitohuolia ei ollut kun vastuu hoitamisesta oli lomittajalla. Läheislomituspalvelua toivottiin yhdeksi pysyväksi kunnan järjestämäksi lisälomitusvaihtoehdoksi Sodankylän kuntaan. 15

16 Tilaisuudet, virkistyspäivät ja koulutukset - tammikuussa kokoonnuttiin kolme kertaa omaishoitajien tukitoiminnan sekä omaishoitajakyselyn suunnitteluun (Raija Pöyliö, Tarja Niittymäki, Seija Alaluusua ja Inga Mukku) järjestettiin Omaishoitaja ilta, johon osallistui omaishoitajia, läheisiä, kunnan virkamiehiä ja päättäjiä, mukana 38 osallistujaa. - omaishoitaja kysely maaliskuussa ja selvityksen sekä kehittämisohjelman valmistuminen keväällä Selvitys lähetettiin tiedoksi perusturvalautakunnalle perustettiin Sodankylän Omaishoitajat ry, Perustettu yhdistys liittyi Omaishoitajat ja Läheiset Liiton jäseneksi. KOHO hanke on tukenut yhdistyksen perustamista ja tukee omaishoitajayhdistyksen toimintaa alkuun osallistuminen Järjestöt tutuiksi koulutukseen kunnanvirastolla ja KOHO:n sekä perustetun Sodankylän Omaishoitajat Ry:n esittely osallistuminen Omaishoitajien aluetapaamiseen Rovaniemellä (mukana 3 yhdistyksen jäsentä) sekä yhteistyöpalaverit Sodankylän Omaishoitajat Ry:n kanssa Työ ja omaishoito seminaari Rovaniemellä (mukana 3 omaishoitajaa, srk:n diakonissa ja hankevastaava) Omaishoitajien aluetapaaminen Sodankylässä. Tilaisuudessa mukana omaishoitajia Inarista, Länsi-pohjan alueelta, Rovaniemeltä ja Sodankylästä sekä Omaishoitajat ja Läheiset Liiton kouluttaja Taina Laakso ja alueohjaaja Pirjo Riippa. - Omaishoitajien valtakunnallisella viikolla KOHO hanke järjesti yhdessä rovastikunnan kanssa omaishoitajille virkistysretken Ylläs Saagaan Kolariin. Retkelle osallistui yhteensä 34 omaishoitajaa Muoniosta, Enontekiöltä, Inarista, Savukoskelta, Utsjoelta, Kittilästä ja Sodankylästä. Retken vetäjinä toimivat hankevastaava Inga Mukku ja Muonion srk:n diakonissa Reetta Riipiranta Neuvottelu Sodankylän Omaishoitajat ry:n johtokunnan kanssa Omaishoitajien ilta Hannuksenkartanossa, mukana 27 omaishoitajaa ja läheistä Omaishoitajien aluetapaaminen Ivalossa, mukana 3 omaishoitajaa Omaishoitajien ja läheisten virkistysretki YlläsSaagaan, osallistujia Omaishoidon jatkokehittäminen Omaishoidon ja omaishoitajien tukemisen kehittämistä tulisi jatkaa mahdollisesti uudessa hankkeessa. Tärkeimmiksi jatkokehittämismuodoiksi nousevat omaishoitajien lakisääteisten lomitusvaihtoehtojen etsiminen sekä virkistys ja vertaistukitoiminnan järjestäminen yhdessä Sodankylän Omaishoitajat Ry:n, seurakunnan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Lomitusvaihtoehtojen kehittämisessä läheislomituspalvelun jatkotyöstäminen yhdeksi kunnan järjestämäksi palveluksi on jatkotyöstämisen arvoista. 3.6 Aluetyöntekijätoiminnan järjestäminen kolmannen sektorin kanssa Sodankylän Vanhustenkotiyhdistys on toteuttanut vuodesta 1999 alkaen vanhusten siivousrinki ja aluetyöntekijätoimintaa. VKY on palkannut kuusi aluetyöntekijää, joista kaksi on työskennellyt sivukylissä ja neljä kirkonkylässä. Aluetyönohjaajana on toiminut kevääseen 2005 saakka Seija Alaluusua. Aluetyöntekijätoiminta tarjosi mm. siivous-, ruoanlaitto-, leipomis-, asiointi- ja hoivaapua kotona ja palvelutaloissa asuville ikäihmisille. keväällä 2005 toiminnan kautta sai apua kotiinsa 131 ikäihmistä. Aluetyöntekijätoiminta osoittautui merkittäväksi lisäresurssiksi vanhusten kotihoidon tukemisessa. Hankevastaava tutustui Tornion työpajan siivousaputoimintaan.vky luovuttua aluetyöntekijätoiminnasta toiminta siirtyi Sodankylän työpajalle keväällä 2005 ja vuoden 2006 alusta toiminnasta vastaa juuri perustettu Seita säätiö. Hankkeessa on kartoitettu kunnan 16

17 17 alueella toimivat siivousalan yrittäjät, joita kunnassamme on 10, näistä viidellä on jo vanhusasiakkaita ja heillä olisi mahdollisuuksia ottaa lisää vanhusasiakkaita. Edellä mainituilla toimenpiteillä on luotu pohjaa palvelusetelin käyttöönotolle, hoivayrittäjyydelle ja on taattu toiminnan jatkuvuus 3.7. KOTOSA hankkeessa tehty kotihoidon kehittämistoiminta KOTOSA hankkeessa tehty kotihoidon kehittämistoiminta on ollut osa KOHO hanketta KOHO hankkeen ohjausryhmässä valittiin KOTOSA työryhmä: hankevastaava Inga Mukku, vanhustyön vastuualuepäällikkö Raija Pöyliö, kotihoitoyksikön vs. osastonhoitaja Henna Ylitalo ja kotihoidon tiimien vetäjät. Työryhmän asiantuntijajäsenenä toimii geriatri Riitta Nordberg. Kotihoitoyksikön ja työryhmän työstä on raportoitu KOHO hankkeen ohjausryhmälle. Työryhmä on kokoontunut neljä kertaa vuoden 2005 aikana: 14.6., 18.8., ja sekä vuoden 2006 aikana 2.3., 1.6. ja KOTOSA hanke on tarjonnut Sodankylän kunnan kotihoidolle ohjatun laadunkehittämisprosessin. KOTOSA hankkeesta on annettu tehtävät, joita on työstetty ensin kotihoidon tiimeissä ja yhdessä KOTOSA työryhmässä. Hankevastaava on tehnyt tehtävistä yhteenvedot, jotka on lähetetty Stakesiin Reija Heinolalle sekä laitettu yhteiseen oppimisalustaan.fle:hen. Kuntien edustajat ovat esitelleet omien kuntiensa tehtävät ja työstäneet edelleen tehtyjä tehtäviä Helsingissä pidetyissä työseminaareissa. Työseminaarien palaute tehtävistä on annettu kotihoitoyksikön tiimeille tehdyt tehtävät Sodankylän kunnan vanhusten kotihoidon nykytilan analyysi ja kehittämisohjelma vuosille (liite 7). Kotihoitoyksikön työprosessien kuvaukset. Sodankylässä keskityttiin asiakkaaksi tulon prosessiin ja sen kehittämiseen. Kotihoitoyksikön taloudellisuus ja tuloksellisuus osioon kuuluivat työntekijäkohtainen työajan ja asiakaskohtainen palveluajan seuranta, joka toteutettiin Seurannassa oli mukana 19 kotihoitoyksikön työntekijää ja 19 yli 75-vuotiasta asiakasta. Vuoden 2005 lopulla aloitettiin systemaattisen asiakaspalautejärjestelmän kehittämistyö ja annettiin tiimeille osaamiskartoitustehtävä tehdyt tehtävät Henkilöstön osaamiskartoitus Hyvät käytännöt kotihoidossa (käytännön asiakastapausten avulla työstetty tehtävä) Prosessien johtaminen kotihoitoyksikössä ja johtamisen yhteys hoidon laatuun tehtävä Prosessien työstäminen jatkuu Hankevastaava Inga Mukku on osallistunut KOTOSA työseminaareihin Helsingissä vuonna , ja ja vuonna , , ja mukana on ollut myös kotihoitoyksikön vt. osastonhoitaja Henna Ylitalo. STM maksaa yhdelle osallistujalle/kunta matkat työkokouksiin. Kotihoitoyksikön vt. osastonhoitaja on ottanut KOTOSA hankkeen koordinaattorin tehtävät vastaan ja jatkaa kehittämistyötä tiimien kanssa hankkeen loppuun 2007, jolloin ilmestyy Stakesin julkaisusarjassa Kotihoidon Hyvät käytännöt kirja. Hankkeen päästiin kehittämistyössä hyvälle alulle, joten kotihoitoyksikön kehittämistyön jatkaminen on tärkeää. Valtakunnallisessa hankkeessa mukana oleminen tuo uusia näkökulmia kehittämistyöhön ja antaa hyvän vertaistuen kanavan. 17

18 Palveluopas Sodankylän kunnan ikäihmisille Hanketyöntekijä Seija Alaluusua työsti yhdessä vanhustyössä toimijoiden kanssa syksyn 2005 ja kevään 2006 aikana Sodankylän Ikäihmisten palveluoppaan. Opas painettiin keväällä 2006 ja sitä on jaettu eri tilaisuuksissa ikäihmisille ja heidän omaisilleen ja se on jaossa kunnan kaikissa palvelupisteissä. Opas löytyy myös sivuilta. Palveluoppaan tarkoituksena on jakaa ikäihmisille ja heidän omaisilleen tietoa ikäihmisten palveluista Sodankylässä. Opas on myös työkalu palveluohjauksessa vanhustyössä toimijoilla. Palveluoppaasta löytyy tietoa niin kunnallisista kuin yksityisistäkin palveluista sekä erilaisten järjestöjen ja yhdistysten toiminnasta. Opas päivitetään vuosittain. Hanketyöntekijät ottavat vastaan päivitystiedot ja parannusehdotukset Vanhusneuvola-hankkeen päättymiseen saakka, jonka jälkeen tulisi nimetä opasta päivittävä taho ja tiedottaa siitä. 3.9 Muu hanketoiminta KOHO hankkeesta on osallistuttu kotihoitoyksikön tiimikokouksiin, käyty esittelemässä hanketta Sodankylän Eläkeläiset ry:n ja Sodankylän Eläkeliiton tilaisuuksissa, seurakunnan tilaisuuksissa, perusturvalautakunnassa, osallistuttu kunnan hankkeiden yhteistoimintaan sekä oltu mukana. Hanke on ollut tukemassa Sodankylän järjestöjen yhteistyötä mm. järjestämällä Yhdessä Enemmän Ikäihmisten parissa toimivien järjestöjen yhteistyöillan , johon osallistui 22 järjestötoimijaa. Lisäksi on käyty sivukylissä kyläyhdistysten kokouksissa kertomassa hanketoiminnasta. Vanhusneuvola hankkeen järjestämissä muistitietoilloissa kirkonkylällä ja sivukylissä on käyty kertomassa hanketoiminnasta sekä osallistuttu geriatrin henkilökunnalle järjestämään koulutukseen terveyskeskuksessa. Hankevastaava on ollut mukana kuljetuspalvelutyöryhmän kokouksissa ja on päivittänyt Sodankylän kunnan uuden vanhustyön strategian (esittely kunnanvaltuustolle , löytyy myös sivuilta). Hankevastaava on toiminut Ikäihmisten neuvottelukunnan sihteerinä ja vanhusten viikon suunnittelutyöryhmän koordinaattorina sekä Ikäihmisten asumispalvelujen suunnittelutyöryhmän jäsenenä. Lisäksi hankevastaava on toiminut ryhmäkoti Nutukkaan toiminnallisuutta suunnittelevan työryhmän koordinaattorina alkaen sekä varsinaisen hanketyöryhmän jäsenenä. Hankevastaava on osallistunut JET koulutuksen (Johtamisen erityisammattitutkinto) syksystä 2005, koulutus päättyy tammikuussa Hankkeessa on tehty kuntayhteistyötä pääasiassa Kemijärven ja Tunturi Lapin kuntien kanssa. Osallistuttu Enontekiön Hetassa yhteistyötilaisuuteen sekä järjestetty hankeyhteistyötapaaminen Sodankylässä. Lisäksi hankeyhteistyötä on tehty Kemijärven vanhustyön hankkeiden kanssa ja osallistuttu Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin Seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeen hankesuunnitteluun syksyllä

19 19 4. YHTEENVETO JA JATKOKEHITTÄMINEN 4.1 Ohjausryhmän arvio hankkeen toteutumisesta Hankevastaava pyysi ohjausryhmältä kirjallisen arvion hankeprosessin etenemisestä, hankkeen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta sekä arvion työskentelystä ohjausryhmän jäsenenä ja ohjausryhmän työstä kokonaisuudessaan. Kyselyyn vastasi viisi ohjausryhmän jäsentä. Prosessi Hankkeen etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista edistäneet asiat: - arviointi, seuranta ja sitoutuminen - kriittisissä kohdissa kokonaisuuden kannalta toimivien henkilöiden vaihtuvuus, loppua kohden kasvanut sitoutuneisuus hankkeen tavoitteita kohtaan kentällä - Sodankylän kunta ja päättäjät ovat olleet myötämielisiä hankkeelle. Ohjausryhmä ollut aktiivinen, tehnyt päätöksiä hanketta tukevasti. Hanketyössä mukana olevat olleet innostuneita hankkeen kehittämisestä. Hyvä hankevetäjä. - erinomaisen onnistunut rekrytointi hankevastaavan ja projektityöntekijän osalta - päätoiminen hankevastaava, selkeät tavoitteet ja tavoitteiden seuranta ja toteutus loppuun saakka, asioita ei ole jätetty puolitiehen Hankkeen etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista hidastaneet asiat: - ryhmäytyminen, kohtuullisen uudet yhteistyötoimet - henkilöstön vaihtuvuus selkeästi kokonaisuuden kannalta kriittisissä toimissa. kuntabyrokratia sekä hankkeesta riippumattomien tahojen toimimattomuus/tilanne - kehittämiskohde ollut ehkä vierasta (perhehoito), palveluyrittäjiä ei ole ollut tarjolla (palveluseteli). Alussa asenteet ei hankkeesta myötätuulessa, henkilöstön vaihtuvuus - aikaa kului aluksi työntekijöiden etsintään, käynnistys viivästyi, mikä taas lyhensi toimintaaikaa. Projektivastaavalle ei olisi pitänyt lastata kaikenlaisia muita töitä. - henkilökunnan suuri vaihtuvuus Hankkeen tuloksellisuus ja vaikuttavuus Miten hanke on saavuttanut hankesuunnitelmassa olleet tavoitteet? - analyyttinen ote, aktiivisella yhteistyöllä - hanke on laaja-alaisesti pystynyt vastaamaan suunnitelmassa olleisiin tavoitteisiin. Jokainen osa-alue on saanut osakseen selkeää eteenpäin menemistä - kokonaisuutena oikein hyvä, tavoitteet saavutettu suunnitellun mukaisesti - kaikkea ei toki saavutettu, mutta uskomattoman paljon saatiin alulle. Hankkeen aikaansaannosten saaminen käytännöiksi olisi vaatinut enemmän aikaa jatko on välttämätön - tehdyt selvitykset tukeneet toiminnan kehittämistä. Ajantasaista tietoa lautakunnalle. Henkilöstön tiimikoulutus ja muu koulutus lisännyt henkilöstön valmiuksia toimia tiiminä ja parantanut omalta osaltaan työilmapiiriä Hankkeen vaikutukset ja jatkokehittäminen - toimintojen kehittäminen avohuollon suuntaan. Jatkokehittäminen omaishoidon tuen, päiväpalvelujen ja yhteistoiminnan lisäämiseksi edelleen! - hanke on tuottanut uusia toimintamuotoja. Tarvitaan kulttuurisuuntaisesti historian siirtoa perustaksi nuoremmille - hanke on selkeästi auttanut kotihoidon alueiden tiimiytymistä ja koulutustasoa joka ammattitasolla. Jatkokehitys sosiaalipuolen selkiyttämisessä ja tietoyhteiskunnan/atk antamien valmiuksien hyödyntämisessä - omaishoitajien koulutus/virkistystoiminta/tukeminen, henkilöstön koulutus/työnohjaus/sijaistaminen/atk-koulutus, RAVA, TAK, Web bookit, laitehankinnat, tiimityön kehittäminen, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa hyviä, 19

20 20 jatkokehittämistä tarvitaan yhteydenpidon sujuvuudessa eri yksiköiden välillä sekä asiakaslähtöisen kuntouttava työotteen edelleen kehittämisessä - yhteisymmärrys lisääntynyt, koulutus- ja aktivointitoiminta tärkeää ja tuloksia tuottavaa. Hankkeen pitäisi ehdottomasti nyt jatkua, omaishoitoa ja hoitajien tukemista pitää edelleen kehittää. Oikea suunta on mielestäni löytynyt. Ohjausryhmän työskentely Ohjausryhmän jäsenet ovat olleet kiinnostuneita kehittämistyöstä ja tuoneet uusia ideoita kehittämistoimintaan. Jonkin verran odotettiin enemmän asiantuntija- virkailijoilta aloitteita ja näkemyksiä kehittämistyöhön. Kyselyyn vastanneet kokivat, että heitä oli kuultu ja he olivat voineet vaikuttaa ohjausryhmätyössä. 4.2 Yhteenveto ja kehittämistarpeet KOHO Vanhusten kotihoidon kehittämishanke on ollut laaja-alaisesti uusia toimintamalleja ja käytäntöjä etsivä hanke. Hankkeessa saatiin alulle kotihoitoyksikön tiimien kehittyminen moniammatillisesti toimiviksi tiimeiksi. Erilaisen koulutustoiminnan avulla pyrittiin vaikuttamaan asenteisiin ja katsomaan uusista näkökulmista omaa toimintaa. Vanhusneuvola toiminta saatettiin alulle omana hankkeena. Päiväpalvelujen kehittäminen jäi hankkeen loppuajalle, mutta kahdeksan kuukauden aikana saatiin niin parempikuntoisten kuin dementoituneiden päiväpalveluissa paljon uutta aikaan ja kehitettiin jo olemassa olevia rakenteita. Myös omaishoitajien tukemisessa päästiin hyvälle alulle. Sodankylään saatiin kauan kaivattu omaishoitajayhdistys viemään eteenpäin vertaistukitoiminnan kehittämistä. Kahdeksan kuukauden ajan uutena lomitusvaihtoehtona kokeiltiin läheislomituspalvelua, kokemusten perusteella voidaan sanoa, että toiminta on jatkokehittämisen arvioinen. Yhteistyö paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kautta toi Sodankylän kotihoitoon ja vanhustyöhön uusia näkökulmia ja työkaluja kehittämistoimintaan. Hankkeessa päästiin hyvälle alulle ja tämän vuoksi KOHO jatkohanke on välttämätön uusien toimintamallien vakiinnuttamiseksi käytäntöihin. Jatkohankkeessa kehitettäviä asioita: 1. Kuntoutuksellisen näkökulman ylläpitäminen ja kehittäminen koulutuksen avulla vanhustyössä 2. Kuntoutuksellinen näkökulma niin laitosvanhusten kuin kotona asuvien vanhusten hoitotyöhön henkilökunnan, ikäihmisten ja omaisten ohjaus, opastus ja neuvonta 3. Päiväpalvelujen ja päivätoiminnan edelleen kehittäminen eri kohderyhmät huomioiden. Selkeiden toimintakäytäntöjen luominen ja käyttöönotto. 4. Omaishoitajien tukitoiminta. Läheislomituksen toimintakäytäntöjen selkeyttäminen ja edelleen kehittäminen 5. Yhteistoiminnan edelleen kehittäminen niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Jatkohanke osahankkeeksi Pohjois Suomen sosiaalialan kehittämiskeskuksen Seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeen kanssa. 20

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke. Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke. Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala VISIO Lapissa valitsee vahva tahtotila hyvän vanhuuden turvaamiseen. Toiminnassa mukana olevissa asiakaspalveluyksiköissä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA KUNTA: Leppävirta PVM: 12.1.2017 LUONNOS YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENET Satu Portimo, personal trainer Terho Happonen, Leppävirran Viri Riitta Räisänen, Varkauden seudun

Lisätiedot

IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA Ohjausryhmä

IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA Ohjausryhmä IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA 2013-2014 Ohjausryhmä 11.2.2014 Hankkeen tapahtumia: kokoukset, palaverit ym. Tarkennettu toimintasuunnitelma: 11/ 2013 ja toimintaraportti

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Johtajien kokous Johanna Lohtander Ikäihmisten palvelut/palvelualuepäällikkö

Johtajien kokous Johanna Lohtander Ikäihmisten palvelut/palvelualuepäällikkö SenioriKaste Johtajien kokous 27.1.2015 Johanna Lohtander Ikäihmisten palvelut/palvelualuepäällikkö Ikäihmisten palvelut -työryhmä Tehtävät Asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on valmistella ehdotukset tarvittavista

Lisätiedot

IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA Ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA Ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA 2013-2014 Ohjausryhmä 20.5.2014 Projektipäällikkö Leila Mukkala Hankeen tilannekatsaus kunnissa ja kuntayhtymissä Hanketyön päättävät

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu (Alustava aikataulu, täydentyy sitä mukaa kun kuntien kanssa saadaan sovittua asioista) Hankeaika: 1.10.2013-31.10.2014 (+ 30.9.2013) Syyskuu Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus

Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus Liisa Niiranen Länsipohjan tuotantoalue-integraatio 2 Länsipohjan tuotantoalue-valmistelu 3 4 Prosessien arviointikriteerit Ikäihmisten

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9. Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden palvelumuoto Tampereella Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.2013 Esityksen sisältö Perhehoito ideasta palveluksi Mitä perhehoidon

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 1

LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 Vanhusneuvosto AIKA 13.05.2015 kello 09:00-11:06 PAIKKA Kartanonmäki ruokasalin kabinetti KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 8 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Anomus koskien ikäihmisten päivätoiminnan toteuttamista 2015/Livokas ry.

Anomus koskien ikäihmisten päivätoiminnan toteuttamista 2015/Livokas ry. Kaupunginhallitus 151 16.04.2013 Kaupunginhallitus 289 05.08.2014 Kaupunginhallitus 68 10.03.2015 Anomus koskien ikäihmisten päivätoiminnan toteuttamista 2015/Livokas ry. 71/02.45/2013, 348/02.45/2014,

Lisätiedot

Työryhmä on kokouksessaan 31.3. 5 päättänyt esittää Ikäihmisten palvelut työryhmän kokoonpanosta seuraavaa:

Työryhmä on kokouksessaan 31.3. 5 päättänyt esittää Ikäihmisten palvelut työryhmän kokoonpanosta seuraavaa: Ikäihmisten palvelut työryhmä/pth yksikkö Aika: Perjantai 26.5.2015. klo 10 11:45 Paikka: POSKE, neuvotteluhuone, Rovakatu 3 Jäsenet: Johanna Lohtander, vanh.työnjoht., Rovaniemi, puheenjohtaja - vara

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

SENIORIKASTE-HANKE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS

SENIORIKASTE-HANKE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS SENIORIKASTE-HANKE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS Gerontologisen sosiaalityön työkokous 20.5.15 Kehittäjäsosiaalityöntekijä j Tuula Anunti HANKETIETOA Hankekokonaisuuden k k muodostaa yhteinen koordinaatio

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE 1.9.2016 31.12.2016 Info ja suunnittelukokous 11.8.2016 Päivän tavoite: Keskustella ikäihmisten palvelujen kehittämistarpeista, tutustua toimijoihin ja hakea hankekumppanuutta

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa

RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa KIRSI HYNNINEN, KOTIHOIDON ESIMIES VARKAUS-JOROINEN SOSIAALI - JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA -ALUE Tervehdys Joroisista Joroinen sijaitsee

Lisätiedot

Alustavia tuloksia omaishoidon tuen kuntakyselystä

Alustavia tuloksia omaishoidon tuen kuntakyselystä Alustavia tuloksia omaishoidon tuen kuntakyselystä RAI-seminaari 4.4.2013 26.3.2013 IIPA/Sari Jokinen 1 Esityksen sisältö Kuntakyselyn toteutuksesta Alustavia lukuja Kuntavastaajien esiin tuomia kehittämistarpeita

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin n IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVAN PÄIVÄTOIMINNAN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta Ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan Päivitetty: 14.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008 maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Hankesuunnitelman tekeminen: Vuonna 2006: Elokuusta lähtien kunnat

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla MINNE TÄTÄ HYVINVOINTIPALVE- LUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito Perhehoito Lapissa uusia mahdollisuuksia omaishoidon tueksi Sirkka Nissi Onnela, aluevastaava, Omaishoitajat ja Läheiset liitto Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

Lisätiedot

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Sari Pitkänen, Matti Tuusa & Henna Harju arviointi- ja koulutusyksikkö 10.12.2012 1 Arvioinnin kohdentuminen, aikataulu ja toteuttajataho

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus Yhdistysten hallitustoimijoiden ja työntekijöiden koulutuspäivä

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus Yhdistysten hallitustoimijoiden ja työntekijöiden koulutuspäivä Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus Yhdistysten hallitustoimijoiden ja työntekijöiden koulutuspäivä 27.10.2015 klo 10.00-15.45, Helsinki Valtakunnallinen AlueAvain - Hanketoiminnan

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Esitys vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallisen koordinoinnin jatkamisesta

Esitys vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallisen koordinoinnin jatkamisesta Esitys vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallisen koordinoinnin jatkamisesta Vammaisten ja ikäihmisten maakunnallista perhehoidon koordinointi- pilottia on toteutettu kaksivuotisen kuntien välisen

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS. Maanantaina Klo Äänekoskella

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS. Maanantaina Klo Äänekoskella OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS Maanantaina 10.2.2014 Klo 12-16 Äänekoskella Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio 3.

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot