HYVÄ VANHUSTEN HOIDON TULEVAISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVÄ VANHUSTEN HOIDON TULEVAISUUS"

Transkriptio

1

2

3 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu HYVÄ VANHUSTEN HOIDON TULEVAISUUS Raportti tutkimuksesta Kotkansaaren sairaalassa 2007 Arja-Tuulikki Wilén Kotka 2007 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 45. 1

4 Copyright Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kustantaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taitto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, viestintäpalvelut, T. Helkiö Painopaikka Solver palvelut Oy 12/2007 ISBN ISSN

5 Sisällys 1 JOHDANTO 5 2 TUTKIMUKSEN VAIHEET Tutkimusaineiston kerääminen Aineiston analyysi Työseminaari 9 3 VISIO: HYVÄ VANHUSTEN HOIDON TULEVAISUUS Kodinomaisuus Hoivaa ja itsehoitoa korostava hoitotyö Yksilöllisyys Yhteisöllisyys Aktiivisuus Toimiminen osana ympäröivää yhteiskuntaa 14 4 UUTTA TOIMINTATAPAA EDUSTAVAT HOITOTYÖN KÄYTÄNNÖT 15 5 KEHITTÄMISEN HAASTEET 19 6 KEHITTÄMISEHDOTUKSET 23 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 25 LÄHTEET 27 3

6 4

7 1 Johdanto Tämä tutkimusraportti liittyy Euroopan aluekehitysrahaston, Kymenlaakson liiton ja Kotkan kaupungin rahoittamaan Reimarihankkeeseen, jossa vanhusten hoitotyön kehittäminen yhdistettiin opetuksen ja oppimisympäristön kehittämiseen. Tutkimusraportissa keskitytään vanhusten hoitotyön kehittämisen tukemiseksi toteutetun tutkimuksen päätulosten raportointiin. Vanhusten hoitotyö on suurten haasteiden edessä. Näitä koko valtakuntaa koskevia haasteita luovat vanhusten lisääntyvä osuus koko väestöstä, hoitohenkilökunnan ikääntyminen ja rajallinen määrä sekä taloudellisten resurssien vähäisyys. Ratkaisuksi haasteeseen on ehdotettu toimenpiteitä vanhusten toimintakyvyn parantamiseksi (STM 2006). Vanhusten hoidon ja palvelujen perustavoitteita ovat toimintakyvyn parantaminen ja itsenäisen selviytymisen vahvistaminen, aktiivinen osallistuminen, esteetön elinympäristö ja vanhusten yhdenvertainen oikeus palveluihin. Hyvän vanhuuden turvaamisen perustavoitteista johdettuja toiminnallisia tavoitteita ovat muun muassa: Ihmisten omatoimisuuden ja mahdollisuuden itsenäiseen elämiseen säilyttäminen mahdollisimman pitkään Henkilöstön osaamisesta ja riittävyydestä huolehtiminen Hoidon ja palveluiden perustuminen tutkittuun tietoon ja hyviin käytäntöihin (STM 2007) Kymenlaakson alueella kartoitettiin vanhusten laitoshoidon tilojen käyttökelpoisuutta. Kartoitus liittyi VALSAI 1 ja TePro II 2 hankkeisiin. Tilat luokiteltiin käyttökelpoisuudeltaan kolmeen ryhmään tarkastelemalla niitä kahdesta näkökulmasta: 1) miten hyvin tilat palvelivat vanhusten hoitoa itsehoitoisuuden näkökulmasta 2) kuinka kiireellistä toimintaan puuttuminen oli. Kotkan kaupungin vanhustenhuollon yksiköistä Kotkansaaren sairaala sijoitettiin kategoriaan yksi, jossa tilat katsottiin vanhusten pitkäaikaishoidon käyttöön huonosti soveltuviksi. Tämän ryhmän kuuluvien yksiköiden tilalle ehdotettiin välittömästi uusien palvelukeskusten rakentamisen käynnistäminen. Vapautuville tiloille nähtiin uusia käyttötarkoituksia vain muiden toimintojen piiristä. Selvityksen pohjalta Kotkan kaupungissa tehtiin päätökset, jonka mukaisesti vanhusten pitkäaikaishoito tulee tulevaisuudessa lakkaamaan Kotkansaarensairaalassa. Se tarkoittaa siirtymistä pieniin hoivayksiköihin, joissa vanhusten hoitoympäristöä luonnehtii kodinomaisuus. Siirtyminen osastomuotoisesta vanhustenhoidosta kodinomaisiin yksiköihin asettaa haasteita myös hoitotyön käytäntöjen kehittämiselle. Kyse ei ole yksinomaan fyysisestä ympäristöstä, seinistä, tiloista ja kauniista sisustuksesta. 1 Valtakunnallinen sairaaloiden kiinteistökannan kehittämisprojekti 2 Terveydenhuollon prosessit ja logistiikka -hanke 5

8 Hoitotyössä painotus tulee siirtymään itsehoidon tukemiseen. Myös kuntouttavan työotteen ja vanhuksen toimintakyvyn tukemisen merkitys tulee korostumaan. Samalla hoitotyössä on uudella tavalla kiinnitettävä huomiota vanhusten omaisten voimavaroihin ja mahdollisuuksiin osana uutta toimintamallia. Tätä muutosta tukemaan tarvitaan tutkimusta, joka tuottaa tietoa myös henkilöstön osaamisen vahvistamisen tarpeisiin. Ennen siirtymistä uusiin toimintatiloihin henkilökunnan on omaksuttava uuden, itsehoitoisen hoitotyön mukaiset toimintakäytännöt. REIMARIhankkeen tutkimuksen tehtäväksi asetettiin vanhusten itsehoitoa korostavan hoitotyön muutoksen tukeminen. Muutoksen tukeminen paikallisella tasolla tapahtui keräämällä tietoa tulevaisuuden hoitotyön perusteista sekä kokemuksellisesta näkökulmasta että nykyisistä toimintakäytännöistä. Kerättyä tietoa käytettiin henkilöstön sitouttamisessa muutokseen ja konkreettisten kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun. Yhtenä tavoitteena oli hankkeen hyödyntäminen oppimisympäristönä, mistä raportoidaan erikseen. 6

9 2 Tutkimuksen vaiheet 2.1 Tutkimusaineiston kerääminen Eläytymismenetelmä Tutkimuksessa hyödynnettiin eläytymismenetelmää, joka tapahtui kehyskertomusten keräämisenä ja analysoimisena. Sen avulla hahmoteltiin visio tulevaisuuden vanhustenhoidolle, joka perustuu itsehoitoisen asumisen tukemiseen. Eläytymismenetelmällä tarkoitetaan pienimuotoista tarinoiden kirjoittamista tutkijan antaman orientaation, kehyskertomuksen pohjalta. Tyypillistä kehyskertomusten käytössä on niiden variointi. Eläytyminen tapahtuu sekä roolinoton että kirjoittamisen avulla. (mm. Eskola ja Suoranta 2003, ) Kehyskertomukset kerättiin syyskuussa 2007 kolmena päivänä siten, että jokaisena päivänä kahdella ryhmällä oli tunti aikaa kertomusten kirjoittamiseen työpaikalla siihen erikseen varatussa tilassa. Kehyskertomusten kirjoittaminen suunnattiin vakituisille hoitotyöntekijöille sekä pitkäaikaisille sijaisille (yli vuoden sijaisuus). Kehyskertomuksia kertyi kaikkiaan 44. Konseptipaperille käsin kirjoitetut kertomukset vaihtelivat laajuudeltaan muutamasta lauseesta kahteen konseptiarkkiin. Lähtökohtana kehyskertomuksissa oli positiivinen kuvaus tulevaisuuden hoivayksikössä, jossa vanhukset kokevat elämän iloa ja saavat hyvää hoitoa työnsä mielekkääksi kokevien hoitajien taholta. Hoitohenkilökuntaa pyydettiin jatkamaan kehyskertomuksia teemasta Kuvittelen huomisen. Kehyskertomuksessa varioitiin kolmea roolia (eri roolit eri kirjoituspäiville), jotka ovat 85vuotias vanhus, vanhuksen hoitaja ja hoitaja saattohoitotilanteessa. Rooli 1. Hoitaja hoivayksikössä Olet työskennellyt kaksi vuotta hoitajana pienessä hoivayksikössä. Aloitat tavallisen työpäivän aamuvuorossa hoivayksikössä. Olet tyytyväinen elämääsi ja työtilanteeseesi. Teet asiantuntevaa ja vanhuksen voimavaroja tukevaa hoitotyötä. Voit vaikuttaa itse työhösi ja koet työpäivän aikana työn iloa. Kirjoita, mitä työvuorosi aikana tapahtuu? Mitä teet? Mistä asioista hyvä työpäivä muodostuu yhdessä hoidettavien ja hoitajien kanssa? 7

10 Rooli vuotias vanhus Olet 85vuotias vanhus ja asut pienessä hoivayksikössä. Ikääntyminen on tuonut sinulle tullessaan myös sairauksia. Muistihäiriö, diabetes, verenpainetauti ja liikkumisen ongelmat aiheuttavat sen, että tarvitset hoitajien apua päivittäisissä toiminnoissa. Vaikka liikut rollaattorilla ja kärsit ajoittaisesta huimauksesta, pystyt tekemään yhä monia asioita, jotka tuottavat iloa elämääsi. Heräät aamulla omasta tutusta vuoteestasi. Koet vointisi hyväksi. Kirjoita, millainen on sinun hyvä, iloa elämään tuottava päivä hoivayksikössä. Mitä sinä teet, ketkä sinua hoitavat ja missä asioissa, ketä tapaat? Rooli 3. Hoitaja hoivayksikössä, vanhuksen saattohoito Olet työskennellyt kaksi vuotta hoitajana pienessä hoivayksikössä. Olet tyytyväinen elämääsi ja työtilanteeseesi. Teet asiantuntevaa ja vanhuksen voimavaroja tukevaa hoitotyötä. Voit vaikuttaa itse työhösi ja koet työpäivän aikana työn iloa. Aloitat tavallisen työpäivän aamuvuorossa hoivayksikössä. Yksi asukkaana olevista vanhuksista on ollut saattohoidossa ja hän elää elämänsä viimeisiä hetkiä. Kirjoita, mitä työvuorosi aikana tapahtuu? Mitä teet? Mistä asioista hyvä työpäivä muodostuu yhdessä hoidettavien, hoitajien ja omaisten kanssa? Miten saattohoito näkyy työpäivän kulussa? Haastattelut Avainhenkilöiden ja omaisten teemahaastattelut (ks. Hirsjärvi & Hurme 2001) toteutettiin elolokakuussa Haastatteluilla pyrittiin löytämään ajatuksia ja puheenvuoroja, jotka tukevat toimintakäytäntöjen kehittämistä kohti vanhusten itsehoitoista asumista. Haastateltaviksi avainhenkilöiksi valittiin Kotkansaaren sairaalan osastonhoitajat (4) sekä kaksi sairaalassa työskentelevää lääkäriä. Nauhoitetut avainhenkilöiden haastattelut rakentuivat kahdelle teemalle: Millaiset asiat tai käytännöt tukevat itsehoitoisuuden kehittämistä? Millaiset asiat tai käytännöt ovat itsehoitoisuuden kehittämisen esteenä? Omaisten haastattelut (14) toteutettiin lokakuussa 2007 hanketutkijan ja kahden Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijan toimesta. Haastatteluun kutsuttiin omaisia osastoilla jaettavan tiedotteen avulla. Lisäksi tutkija pyysi omaisia osallistumaan haastatteluun tavattuaan heitä osastoilla tehdyn havainnoinnin yhteydessä. Haastattelut rakentuivat kahdelle teemalle: Millaisia kokemuksia teillä on hoidosta Kotkansaaren sairaalassa? Millainen olisi paras mahdollinen hoito omaisellenne? 8

11 Havainnointi Kotkassa osastoilla toteutettiin vanhusten hoitotyön käytäntöjen havainnointi syyskuussa Havainnointi kohdistui kaikkiin Kotkansaaren sairaalan osastoihin ja se toteutettiin seuraamalla hoitajien työskentelyä kahtena aamuvuorona ja yhtenä iltavuorona kullakin osastolla. Havainnoinnin kautta pyrittiin tunnistamaan jo nykyisessä toiminnassa vallitsevat hyvät käytännöt, niin sanotut idut (ks. Engeström 2001), jotka edustavat jo nyt tulevaisuuden vanhustyötä. 2.2 Aineiston analyysi Aineisto analysoitiin soveltamalla sisällön analyysia päätoimisesti hankkeessa työskentelevän tutkijan toimesta ja johdolla. Opiskelijat osallistuivat omaisten haastatteluiden analysointiin. Aineistolähtöisessä analyysissa hyödynnetään tietokoneavusteisia työkaluja (mm. Atlas.ti ja SPSS for Windows). Sisällön analyysissa muodostetaan kuva tulevaisuuden visiosta sekä sen elementeistä ja nykyhetkestä nousevista kehittämisen haasteista sekä tulevaisuuden toimintaa edustavista työkäytännöistä. Analyysissä pyritään raakatulosten erotteluun ja karkeaan luokitteluun, sillä niitä käytetään tiedon muodostamisen apukeinona (ks. Bowker & Star 1999, Suntio 2005) työseminaarissa. 2.3 Työseminaari Vanhustentyön hoitohenkilökunnalle järjestettiin kaksituntinen työseminaari , joissa tutkimustulokset esiteltiin. Työseminaari muodostui vuoropuhelusta tulosten ja henkilökunnan kokemusten sekä sektorijohdon välillä. Vuoropuhelussa konkretisoitiin edessä oleva tulevaisuus ja sen edellyttämä hoitotyön muutos tarpeet ja sitä tukevat kehittämistoimet. Työseminaarien tavoitteeksi asetettiin muutokselle myönteisten asenteiden muodostumisen tukeminen sekä henkilöstön osallistaminen edessä olevaan kehittämistyöhön kohdistamalla huomio jo olemassa oleviin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. 9

12 10

13 3 Visio: hyvä vanhusten hoidon tulevaisuus Hyvä vanhusten hoidon tulevaisuus on asiantuntevaa ja korkealaatuista vanhusten pitkäaikaishoitoa hoivayksiköissä. Siellä asuminen ja työskentely perustuvat kodinomaisuudelle, hoivaa ja itsehoitoa korostavalle hoitotyölle, yksilöllisyydelle, yhteisöllisyydelle, aktiivisuudelle sekä toimimiselle osana ympäröivää yhteiskuntaa. 3.1 Kodinomaisuus Asukashuoneet Tulevaisuuden hoivayksikössä asukkaiden omat huoneet ovat ilman keittomahdollisuutta varustettuja pieniä kodikkaita yksiöitä, joihin kuuluu myös oma wc ja suihkutila. Huoneet ovat kauniisti sisutettuja, helppokulkuisia ja näin myös niukahkosti kalustettuja. Kalusteet ovat asukkaiden itsensä valitsemia sänkyä lukuun ottamatta. Asukkaat käyttävät joko omia helposti puettavia vaatteita tai sairaalan vaatteita. Huoneissa on myös riittävästi tilaa asukkaiden omien vaatteiden säilytystä varten. Viihtyisyyttä lisää mahdollisesti oma tv, radio, laite musiikin kuunteluun (esim. mp3), oma puhelin sekä kahvinkeitin omaisten ja ystävien kestittämiseksi vierailuhetkien aikana. Vetämällä pimentävät verhot ikkunan eteen myös herkkäunisimmat asukkaat saavat levättyä. Asukkailla voi olla myös omia kukkasia, joiden kastelemisesta he huolehtivat itse. Omaisten toiveena on, että vaikeasti dementoituneet, pääasiassa vuoteessa hoidettavat asukkaat asuvat kahden hengen hoitohuoneissa, joista on näkymä hoitokodin yhteisiin tiloihin suuresta oviaukosta tai lasiseinästä. Näkymä voidaan sulkea tarvittaessa esimerkiksi verhoilla. Suuret matalalla olevat ikkunat tarjoavat asukkaille näkymän ulos. Asukashuoneissa on tilaa omia kalusteita ja tarvikkeita varten, esimerkiksi kirjahylly, sähköurut tai tietokone laajakaistayhteyksin. Vaeltelevien asukkaiden pääsy muiden asukkaiden omiin huoneisiin pyritään estämään intimiteettisuojan sekä oman rauhan takaamiseksi. Yhteiset tilat Yhteisissä tiloissa (ruokailutila/olohuone) on kauniit verhot, ruokailuryhmät, myös puisia kalusteita kuten sohvia ja keinutuoleja. Viihtyisyyttä lisäävät viherkasvit ja taulut. Hoivakodin tilat ovat monikäyttöisiä, mahdollistaen erilaisen viriketoiminnan (esim. askartelu, maton kutominen) ja yhteisten tilaisuuksien järjestämisen. Lisäksi osastolla on saunaosasto uimaaltaineen ja kuntosali. Puutarha Ulkoilemaan pääsee joko itsenäisesti tai hoitajien kanssa omaan pihapiiriin. Hoivakodin puutarhassa voi oleskella istumalla keinussa tai aurinkotuoleissa pöydän ääressä välipalaa tai vaikkapa 11

14 grilliherkkuja odotellessa. Puutarhan vihannesmaa, kukkaset sekä marjapensaat ja hedelmäpuut tuovat silmäniloa ja luovan mahdollisuuden puuhastella omien voimavarojen puitteissa. Ilmapiiri Hoitajat saattavat lauleskella aamiaista valmistaessaan. Asukkaat tuntevat olonsa turvalliseksi ja kokevat, että heistä välitetään. Hoitajilla on aikaa pysähtyä kuuntelemaan jokaista asiakasta ja olla läsnä. Lempeä suhtautuminen ja kosketus kertovat välittämisestä. Jokainen vanhus kokee olevansa tärkeä. Rakkaus, parisuhteet ja seksuaalisuus voivat kuulua vanhusten elämään. Hoivakodissa voi asua myös pariskuntia. Arki, pyhä, juhlat ja vuodenajat erottuvat toisistaan yksikön arjessa. Kodikasta ilmapiiriä tuo vastaleivotun pullan tuoksu. Kotieläimet Mikäli hoivakodin asukkaat eivät ole allergisia, hoivakodissa voi olla myös omia lemmikkieläimiä, esimerkiksi kissa tai koira. 3.2 Hoivaa ja itsehoitoa korostava hoitotyö Hoitajat jakavat lääkkeet, valvovat niiden ottamista ja seuraavat asukkaiden hyvinvointia mm. mittaamalla verenpaineen ja verensokerin säännöllisesti sekä ottamalla tarvittaessa laboratoriokokeita. Lääkehoito on mahdollisimman vähäistä ja siihen tehtävistä muutoksista neuvotellaan asukkaiden omaisten kanssa. Päällekkäisistä tai turhista lääkkeistä on luovuttu. Hoitajat seuraavat aktiivisesti lääkityksen tarvetta ja se tarkistetaan säännöllisesti yhteistyössä yksikössä käyvän lääkärin kanssa. Lääkäri on tavoitettavissa aina myös tarvittaessa. Hoitajat avustavat asukkaita tarvittaessa kaikissa arjen toiminnoissa, vaikka heitä tuetaan omien voimavarojensa käyttämiseen. Tarvittaessa asukkaita myös syötetään. WC-käynnit ajoittuvat asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Yöksi puetaan tarvittaessa vaippa. Asukkaan voinnin ja avuntarpeen mukaisesti hoitajat auttavat pesuissa. Mikäli vointi sallii, asukkaat pesevät kasvot, kainalot ja kädet itse, hoitajan auttaessa alapesuissa. Saunaan ja uimaan hoitajat lähtevät yhdessä asukkaiden kanssa. Hoitajat huolehtivat vuoteiden petaamisesta mikäli asukkaat eivät siihen kykene tai halua osallistua. Sen lisäksi hoitajat tekevät hoitoa koskevat kirjaukset tietokoneelle, huolehtivat lääke ym. tilauksista sekä ovat yhteydessä lääkäreihin ja omaisiin. Yksikön toiminnassa otetaan huomioon muistihäiriöisen potilaan erityinen tuen tarve. Muistihäiriöisen asiakkaan kohtelu ja hoito on asiantuntevaa, asiakaslähtöistä ja asiallista. Hoitoympäristöstä on luotu sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallinen. Esimerkiksi muistin tukemiseksi hoitajilla on nimilaput. Asukkaan huoneessa voi olla omahoitajan nimi vaikkapa kaapin ovessa muistuttamassa. Seinällä voi olla myös kalenteri, josta yhdessä katsotaan päivien kulkua ja merkitään tärkeät tapahtumat ja ohjelma. Asukkaan omat vaatteet on myös nimikoitu. Muistia tuetaan mutta sitä ei pakoteta. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuntoutus nivoutuu osaksi muita hoitotyön käytäntöjä, mitä tukee monipuolisesti käytössä olevat apuvälineet, ak- 12

15 tiivinen toiminta, erityisasiantuntijoiden hyödyntäminen ja jatkuva koulutus. Fysioterapeutti, kuntohoitaja ja virikeohjaaja toimivat hoitajien työn rinnalla tarvittaessa. Saattohoito ja asukkaan kuolema kuuluvat hoivayksikön elämään. Elämää ei pitkitetä keinotekoisesti tai tarpeettomasti ja vanhukselle tarjotaan mahdollisuus arvokkaaseen kuolemaan. Asukkaan lähestyvästä kuolemasta kerrotaan hoivayksikön muille asukkaille asiallisesti tietosuojan puitteissa. Saatettavan olo pyritään tekemään mahdollisimman mukavaksi. Muun muassa kipulääkitys, erityiset hoitotoimenpiteet, suun kostutus, asennon vaihdot, lähellä ja läsnä oleminen ovat osa saatettavan hoitoa. Huoneessa saatetaan soittaa rauhoittavaa musiikkia. Omaisilla on mahdollisuus olla saatettavan luona mahdollisimman paljon ja osallistua hoitoon. Tarvittaessa omaiselle sijataan varavuode saatettavan huoneeseen. Yöpyville omaisille tarjotaan yksikössä aamiainen. Surevia omaisia lohdutetaan ja ollaan läsnä. Uskonnollista vakaumusta kunnioittaen saatettavalle ja tämän omaisille tarjotaan mahdollisuutta seurakunnan palveluihin esimerkiksi papin tapaamiseen. 3.3 Yksilöllisyys Yksilöllisyys näkyy eri tavoin ruokailussa. Aamiainen tarjoillaan liukuvasti klo Tarjolla voi olla kahvin ja teen lisäksi syötäväksi erilaisia vaihtoehtoja. Joka päivä ei tarvitse syödä puuroa, vaan sen tilalla saatetaan tarjota mysliä ja jogurttia, muroja, voileipiä ja hedelmiä. Lounasaika voi olla myös liukuva esimerkiksi klo Mikäli asukas ei aktiviteeteiltään jouda lounaalle, tälle lämmitetään ruoka myöhemmin. Asukkaiden omia mieltymyksiä pyritään ottamaan huomioon ruokalistan suunnittelussa. Ruoka on maukasta: siinä voidaan käyttää jopa suolaa tai rasvaa. Annoskoot voivat vaihdella asukkaan tarpeen ja mieltymysten mukaan. Ruokalistalla on toisinaan myös perinneruokia ja erilaiset juhlapyhät näkyvät myös aterioissa. Ruokailuastiat ovat kauniita ei muovisia. Asukkaat saavat valita ruokajuoman mieltymisten mukaan, vaikkapa mehua tai piimää, juhlatilaisuuksissa toisinaan viiniä halukkaille. Kahvin kanssa voi saada joskus konjakin tai liköörin, oluen ihan muuten vaan tai napsun yömyssyksi. Iltapala on kello 19. Yhteisissä tiloissa on saatavilla hedelmiä tai termoskannussa kahvia halukkaille pitkin päivää. Asukkaat voivat myös herätä tai mennä nukkumaan joustavasti oman rytminsä mukaisesti. Päivälevolle ei tarvitse mennä. Ruokailu voi tapahtua yhteisissä tiloissa tai omassa huoneessa. Myös vanhusten toiveita peseytymisessä esimerkiksi suihkussa tai saunassa käynneistä pyritään noudattamaan. Sauna saatetaan lämmittää vaikka aamulla ja suihkuun pääsee avustetusti myös iltaisin. Asukkaat voivat halutessaan käyttää omia vaatteita, joiden valinnassa ja pukemisessa hoitajat auttavat. Myös asukkaan yksilöllisiä, kauneudenhoitoon, esimerkiksi hiusten laittamiseen, lempihajuveden käyttöön, tai meikkaamiseen liittyviä toiveita pyritään noudattamaan. 13

16 3.4 Yhteisöllisyys Yhteinen aamun avaus ja hartaushetki aloittavat päivän vaikkapa pianon säestyksellä. Asukkaat osallistuvat voimavarojensa mukaisesti vapaaehtoisesti hoitokohdin arkitöihin. Näitä arkitöitä voivat olla pöydän kattaminen, ruokaliinojen taittelu, asioiden korjaaminen pois ruokailun jälkeen, pöytäpintojen pyyhkiminen sekä pyykin viikkaaminen. Asukkaat voivat osallistua myös puutarhan hoitoon esimerkiksi istuttamalla kesäkukkia tai leipoa hoitajien kanssa leivonnaisia yhteiselle päiväkahville. Yhdessä koristellaan myös hoivayksikköä esimerkiksi keräämällä luonnosta kukkasia tai kauniita lehtiä sekä pitämällä esillä asukkaiden tekemiä käsitöitä ja maalauksia. Erilaisten teemapäivien, päiväohjelmien sekä juhlien järjestely tehdään yhdessä henkilökunnan kanssa. Hoitajien kanssa saatetaan myös ruokailla yhdessä. Olohuoneessa vietetään yhdessä aikaa, hoitajat ja asukkaat, katsomalla tv:tä, pelaamalla, kotimaisten elokuvien ääressä tai vain olemalla yhdessä. Yhteisössä on hyvä henki. Kaikki puhaltavat yhteen hiileen, hoitajat, asukkaat, omaiset ja muut ammattilaiset. 3.5 Aktiivisuus Asukkailla on mahdollisuus voimavarojen ja kiinnostuksen mukaisesti aktiiviseen elämään. Aktiviteetit voivat olla esimerkiksi tanssia/pyörätuolitanssia, käsitöiden tekemistä, askartelua, lukemista sekä kortti ja pöytäpelejä. Säännölliseen ohjelmaan kuuluu monenlaista liikuntaa: jumppaa yksin tai yhdessä esimerkiksi yhteistä tuolijumppaa, kuntosalilla käyntiä, vesivoimistelua. Myös rentoutuminen, hiljentyminen ja hengelliset tilaisuudet voivat kuulua ohjelmaan. Ulkoilu voi tapahtua hoivakodin puutarhassa omien mieltymysten mukaan tai vaikkapa käymällä kaupungilla ostoksilla hoitajien kanssa. 3.6 Toimiminen osana ympäröivää yhteiskuntaa Hoivayksikkö on kiinteä osa ympäröivää yhteiskuntaa. Asukkaat osallistuvat hoivakodin ulkopuolisiin tapahtumiin. Invataksi voi viedä asukkaan esimerkiksi seurakuntakeskuksen käsityökerhoon kerran viikossa kutomaan mattoa tai jumalanpalvelukseen sunnuntaisin. Asukkaat voivat tehdä myös erilaisia retkiä esimerkiksi teatteriin, elokuviin tai luontoon. Myös omaiset vievät asukkaita hoivayksikön ulkopuolisiin tapahtumiin myös kotivierailuiden lisäksi. Hoivayksikön tiloissa järjestettävään toimintaan osallistuu myös monet muut toimijatahot: paikalliset oppilaitokset, erilaiset järjestöt ja yksityisyrittäjät. Asukkaita käy tarvittaessa hoitamassa esimerkiksi kampaaja, hieroja, kosmetologi tai jalkahoitaja. Yksikössä voi käydä myös ulkopuolisia esiintyjiä esimerkiksi päiväkotilapsia laulamassa tai ulkopuolisia esitelmien pitäjiä. 14

17 4 Uutta toimintatapaa edustavat hoitotyön käytännöt Kotkansaaren sairaalassa tehtävässä hoitotyössä on jo nyt sellaisia hyviä käytäntöjä, joiden voidaan sanoa edustavan tulevaisuuden vision mukaista toimintaa. Osa ympäröivää yhteiskuntaa Potilaiden kanssa tehdään erilaisia retkiä ja käydään ostoksilla tai kaupungilla. Ainakin aikaisemmin osastoilla on vieraillut erilaisia ryhmiä esiintymässä. Yksittäisiä ystäväpalvelun jäseniä on käynyt tapaamassa joitain vanhuksia osastoilla. Omaiset käyvät hakemassa potilaita kotivierailuille ja ulkoilemaan. Osastoilla käy kampaaja ja jalkahoitaja. Aktiivisuus Hoitajat rohkaisevat potilaita erilaisten aktiviteettien pariin esimerkiksi katsomaan tv:tä, lukemaan lehtiä tai tekemään käsitöitä. Otetaan huomioon, että potilaiden aloitekyky voi olla huomattavasti alhaisempi kuin tämän toimintakyky. Yhteisöllisyys Hoitajat istuvat potilaiden seurana päiväsalissa tai laulavat yhdessä. Potilas saattaa istua hoitajien kanssa iltapäiväkahvilla henkilökunnan kahvihuoneessa. Yhteiset pihajuhlat omaisten kanssa sekä juhlapyhien viettäminen ovat hyvä esimerkki yhteisöllisyydestä. Osastolla hoitajat ja vanhukset saattavat pitää yhdessä laulutuokioita. Yksilöllisyys Yksilöllisyyden kunnioittaminen ilmenee pieninä asioina potilastyössä. Potilaalla saattaa olla käytössään osastolla oma puhelin. Hänen erityistoiveita pyritään noudattamaan kaikissa toimissa. Esimerkiksi ruokailuissa tämän pyytäessä ylimääräisiä välipaloja. Suihkun jälkeen hoitajat saattavat tarjota vanhukselle kahvia, muistaa tarjota mukaan huulisokeria (saunakohvi), antaa napsut (konjakki tai likööritilkat) toisinaan nukkumaan mentäessä ovat pieniä esimerkkejä yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta. Yksittäistapauksessa potilailla saattaa olla poikkeavia peseytymisaikoja. Vanhuksilla on osastoilla myös omia vaatteita tai asusteita (esim. huivit, hatut), joiden pukeminen ilahduttaa ja saa päiviin vaihtelua. Hoitajat tuntevat vanhusten elämänhistorian ja tämän kiinnostuksen kohteet, mikä näkyy keskusteluissa vanhusten kanssa. 15

18 Lääkehoito Tabletit annostellaan syötettävälle tai avustettavalle potilaalle hienoksi murskattuna siten, että lääkkeet annetaan vähitellen syötävän ruuan mukana. Ei tyhjään vatsaan, ellei lääkitys sitä edellytetä. Mikäli potilaalla on nielemisvaikeuksia, pyritään mahdollisuuksien mukaan vaihtamaan nestemäiseen lääkkeeseen. Pyritään siihen, että pahanmakuisia lääkkeitä ei piiloteta potilaan ruuan sekaan, vaan perustellaan potilaalle lääkkeen ottamisen hyöty ja syyt. Jos potilas kieltäytyy tarvittaessa, ei päivittäin otettavasta lääkkeestä, hoitajat muistavat tarjota lääkettä potilaalle yhä uudestaan. Hoitajat valvovat, että potilaat ottavat määrätyt omat lääkkeensä. Hoitajat seuraavat lääkkeen mahdollisia sivuvaikutuksia sopivan annostuksen löytämiseksi ja keskustelevat muutoksista lääkärin kanssa. Lisäksi hoitajat seuraavat aktiivisesti potilaan tilaa ja mahdollisen uuden lääkityksen antamisen tarvetta. WC-käynteihin liittyvät asiat Hoitotyössä pyritään edistämään spontaania vatsan toimintaa ja välttämään tarpeetonta ulostuslääkkeiden käyttöä. Sitä tukee säännöllinen harjoittelu, liikkuminen ja ruokavalio. Potilaita käytetään avustetusti wc:ssä säännöllisten rytmien mukaan ja aina vanhuksen pyytäessä (esim. heräämisen ja ruokailun jälkeen ja ennen nukkumaan menoa). Peseytyminen Potilaita rohkaistaan huolehtimaan omasta hygieniasta hoitajan avustuksella. Toimintamalli voi olla niin, että potilas tekee joitain asioita ja hoitaja tarkistaa lopputuloksen. Omatoimisuuden rohkaisu tapahtuu sekä potilashuoneessa tehtävissä pesuissa että suihkuhuoneissa ja WC-tiloissa. Suihkutus tehdään vedottomassa, lämpimässä tilassa ja potilaalta tiedustellaan peseytymisveden lämmön sopivuudesta. Hiusten pesuun yhdistetään tarvittaessa karstan poistaminen päänahasta. Välittömästi peseytymisen jälkeen potilaan vartalo ja hiukset peitetään kuivilla pyyhkeillä. Suihkun yhteydessä tarkistetaan ja hoidetaan potilaan iho, leikataan kynnet ja puhdistetaan korvat. Miehiltä ajetaan parta ja naisilta poistetaan tarvittaessa kasvojen alueelta pitkät irtokarvat. Asennon vaihtaminen Vuodepotilaiden tai pääasiassa makuuasennossa olevien potilaiden asentoa vaihdetaan säännöllisesti helpottamaan vointia ja estämään makuuhaavojen syntymistä. Mikäli potilas kykenee ilmaisemaan itseään, asennonvaihdoissa otetaan huomioon potilaan toiveet. Kuntouttava hoitotyö Mikäli potilaan jalat kantavat tämän oman painon vaikka tuettuna, sitä pyritään ylläpitämään. Potilasta voidaan kehottaa esimerkiksi seisomaan tukea vasten vaipan vaihdon, pyörätuoliin, pottatuoliin tai vuoteeseen siirtymisen yhteydessä. Pukeutumisessa potilasta avustetaan ja kehotetaan itsenäiseen suoriutumiseen esimerkiksi pyjamaa napitettaessa. Mahdollisuuksien mukaan vuoteessa hoidettavaa potilasta kehotetaan pukeutumisen yhteydessä osallistumaan sii- 16

19 hen nostamalla kättä, jalkaa tai lantiota hoitajan pyytäessä. Pyydettäessä potilas voimavarojensa rajoissa vaipan vaihdon tai vuodevaatteiden vaihdon yhteydessä vaihtaa kylkeä ja pitää omin käsivoimin potilassängyn kaiteista kiinni pitämällä itseään kylkiasennossa hetken paikoillaan. Potilasta rohkaistaan siirtymään päiväsaliin ja avustetaan siinä. Päiväsalissa istuminen ei ole itsetarkoitus, vaan siellä on seuraa ja mielekästä tekemistä vanhuksille. Se ei myöskään rajoitu tiettyyn ajankohtaan ja sen kestossa otetaan huomioon vanhuksen vointi ja levon tarve. Vuorovaikutus Kun hoitajat työskentelevät yhdessä potilashuoneessa, siellä ei puhuta hoitajien omista asioista tai potilaan ohi. Potilasta katsotaan silmiin, mennään lähelle, hymyillään, kysellään vointia, kerrotaan muista asioista kuin varsinaisesta hoitotapahtumasta. Ympäröivästä yhteiskunnasta. Potilaan avunpyyntöihin ja kysymyksiin vastataan ali tai yliarvioimatta tämän avun tarvetta tai vastaanottokykyä. Vuorovaikutusta ohjaa hoitajien asiantuntemus muistihäiriöisen ja dementiaa sairastavan vanhuksen erityispiirteistä. Potilasta puhutellaan tämän omalla etunimellä. Kodinomaisuus Kodinomaisuus muodostuu monista samoista asioista kuin yhteisöllisyys. Hyvän aamun ja yön toivotukset sekä voinnin sekä kuulumisten kyseleminen, kuunteleminen sekä läheisyys luovat kodinomaista tunnelmaa. Sitä luovat myös arjen ja pyhän, juhlapyhien ja vuodenaikojen erottuminen osastoilla. Vanhusten vähäiset omat tavarat luovat yhteyden menneeseen elämään ja kotiin. 17

20 18

21 5 Kehittämisen haasteet Siirtyminen Kotkansaaren sairaalasta hoivayksiköihin asettaa haasteita myös hoitotyön muuttamiselle. Tälle muutokselle antaa suuntaa laitoksessa ja vanhuksen omassa kotona tehtävän hoitotyön erojen tarkastelu. Eri ympäristöissä, kotona ja laitoksessa tehtävä hoitotyö, ovat perinteisesti olleet luonteeltaan hyvin erilaisia ja ovat monossa asiassa edustaneet hoidon käytännöissä eräänlaisia ääripäitä. Havainnollistan näitä eroja janalla, jonka vastakkaisissa päissä ovat laitoksessa/sairaalassa tehtävä hoitotyö ja vanhuksen kotona tehtävä hoitotyö. Kotkansaaren sairaalan osastomuotoisen toiminnan korvaavat hoivayksiköt sijoittuvat tällä janalla näiden ääripäiden välimaastoon. Hoivayksikkö Kuvio 1. Hoivayksikkö: Hoitotyön toimintaympäristö laitoksen ja kodin välimaastossa Muutoksen jo olemassa olevia ituja edustavat edellisessä luvussa tarkastellut hoitotyön hyvät käytännöt. Niiden rinnalla on kuitenkin vielä hoitotyön käytäntöjä, jotka edustavat perinteistä laitoksessa tehtävää hoitotyötä. Sen ominaispiirteitä ovat: Tehokkuus Rutiinit Tarkasti eriytynyt työn ja tehtävien jako Potilas on passiivinen objekti Omaiset häiritsevä tekijä, vastapuolen edustaja Hoitotyön kohteena on toimenpiteet (esim. lääkehoito, pesut, syöttäminen) Tehokkuus ja rutiinit eivät ole yksinomaan huonoja asioita, kunhan ne eivät muodostu hoitotyön käytäntöjä ohjaaviksi ensisijaisiksi periaatteiksi. Hyvä hoito ei ole sitä, että aamutoimet tai ruokailut on hoidettu mahdollisimman nopeasti. Tarkasti eriytynyt työn ja tehtävienjako voi estää esimerkiksi potilaiden kuntouttamista, jos kuntoutusta ei nähdä kiinteänä osana hoitotyön kaikkia käytäntöjä vaan erillisinä sarjoina liikkeitä sekä kuntohoitajan tai fysioterapeutin tekemää työtä. 19

22 Uutta, vision mukaista toimintaa edustavat hoitotyön käytännöt ovat osa jokaista päivää Kotkansaaren sairaalassa. Ne muistuttavat kotiympäristössä tehtävää hoitotyötä. Sen ominaispiirteet puolestaan ovat: Hoiva, lämpö ja inhimillisyys Joustavuus Moniammatillisuus ja toimijuus Potilas on toimiva aktiivinen subjekti Omaiset rikkaus ja tuki, aktiivisia toimijoita Hoitotyön kohteena on ihminen kokonaisuutena Vaikka hyvät käytännöt edustavatkin tulevaisuuden toimintaa, nykyhetken ongelmat osoittavat miten suuri ero on tämänhetkisestä tilanteen ja tavoiteltavan tulevaisuuden välillä. Vision saavuttaminen edellyttää ratkaisuiden etsimistä ja löytämistä nykyhetken toiminnallisiin ongelmiin. Ratkaisuille antaa suuntaa omaisten toiveet ja hoitajien huolen aiheet. Omaisten toiveet ovat yhdenmukaisia hoitajien laatiman tulevaisuuden vision kanssa. Omaisten toiveet liittyvät ensinnäkin kodinomaisuuden lisäämiseen. He toivovat, että osastoilla voitaisiin tarjota potilaille joskus tuoreita leivonnaisia sekä saada vaihtelua laitosruokaan, sen valikoimaan ja maukkauteen. Lisäksi toiveet kohdistuvat laitosmaisen ympäristön muokkaamiseen kodinomaiseksi esimerkiksi luopumalla muovisista ruokailuastioista. Omaiset pohtivat, olisiko mahdollista jo nyt kiinnittää potilashuoneiden seinille pieniä hyllyjä, joihin omaiset voisivat tuoda potilaalle tärkeitä esineitä esimerkiksi valokuvaalbumeita. Päivävaatteet ja päiväpeitot toisivat kodinomaista rytmistystä vuorokauden aikojen vaihteluun. Toiveet kohdistuvat myös yksilöllisyyden ja aktiivisuuden mahdollisuuksien lisäämiseen. Kuitenkin käytännön tasolla hoitajien ja omaisten näkemykset hoidon laadusta eivät aina kohtaa. Suurimmat erilaiset näkemykset liittyvät hoitotyöhön käytäntöihin, jotka liittyvät suolen ja rakon toimintaan liittyviin asioihin, lääkitykseen ja vuorovaikutukseen. Ne luovat omaisten epäluottamusta hoitotyötä kohtaan. Pienet väärinkäsitykset, tyytymättömyydet hoitohenkilökunnan antamiin vastauksiin ja oman läheisen hoitoon luovat epäluottamusta hoitohenkilökunnan ammattitaitoa ja motivaatiota kohtaan, vaikka kyseessä olisikin ollut vain yksittäistapaus. Objektiivinen suhtautuminen myös kielteiseen palautteeseen, sen hyödyntäminen kehittämistyössä sekä palautekäytäntöjen kehittäminen ovat yksi keino keskinäisen luottamuksen muodostamiseksi ja ylläpitämiseksi. Mahdollisuus viettää tasapainoista ja aktiivista elämään myös ikääntyneenä erilaisista sairauksista huolimatta on omaisten toive, joka ei tällä hetkellä toteudu riittävässä määrin. Tosin myös hoitajien toiveet tulevaisuudesta kehyskertomuksissa painottavat samansuuntaista pyrkimystä. 20

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen.

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Karungin palvelukoti Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Viihtyisät yksiköt on tarkoitettu päivittäisissä toiminnoissaan

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY 15.9. 31.10.2015 TAUSTAA Vanhuspalvelulaissa (2013) ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa laatusuosituksissa (2013, 2008) korostetaan, että eri palveluissa

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Tervetuloa Mäntyrinteeseen

Tervetuloa Mäntyrinteeseen Tervetuloa Tervetuloa Höveliin Mäntyrinteeseen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa HÖVELIIN! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme. Höveli sijaitsee

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito. Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry

Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito. Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry 1 Asiakasmaksu perhehoito on avohoitoa vuokrasopimussuhde, vuokra 510, 30 /kk mahdollisuus saada

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Tervetuloa Mäntyrinteeseen

Tervetuloa Mäntyrinteeseen Tervetuloa Tervetuloa Kurjenpesään! Mäntyrinteeseen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa KURJENPESÄÄN! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme.

Lisätiedot

OJUSNIITYN TIEDOTE OMAISILLE

OJUSNIITYN TIEDOTE OMAISILLE OJUSNIITYN TIEDOTE OMAISILLE 1. OJUSNIITTY 2. HENKILÖKUNTA JA PUHELINNUMEROT 3. PÄIVÄRYTMI 4. OJUSNIITYN TOIMINTA- AJATUSTA 5. OMAHOITAJUUS 6. HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA 7. RAHA-ASIOIDEN HOITO 8. VAATEHUOLTO

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Tervetuloa kirurgian osastolle 4 / Pääty A

Tervetuloa kirurgian osastolle 4 / Pääty A Tervetuloa kirurgian osastolle 4 / Pääty A Kirurgian vuodeosasto 4 / Pääty A Osasto sijaitsee sairaalan 4. kerroksessa. Osastolla hoidetaan gastroenterologian, urologian, korva-, nenä- ja kurkkutautien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tervetuloa Kurjenmäkikotiin. Muuttajalle ja hänen läheisilleen

Tervetuloa Kurjenmäkikotiin. Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa Kurjenmäkikotiin Muuttajalle ja hänen läheisilleen TERVETULOA Kurjenmäkikotiin! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme. Kurjenmäkikoti sijaitsee Kupittaan kaupunginosassa, osoitteessa

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Tervetuloa Kerttuliin. Muuttajalle ja hänen läheisilleen

Tervetuloa Kerttuliin. Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa Kerttuliin Muuttajalle ja hänen läheisilleen TERVETULOA KerttuliIN! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme. Kerttuli sijaitsee Aurajoen rannan tuntumassa, osoitteessa Hovioikeudenkatu

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV Hyvinvointi-TV on laajakaistayhteydellä

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille 1. Vaikutusmahdollisuudet Harvoin Joskus Usein, aina En osaa a. Ottaako henkilökunta mielipiteesi ja toiveesi huomioon avun toteuttamisesta? b. Voitko vaikuttaa

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

Tervetuloa Mäntyrinteeseen

Tervetuloa Mäntyrinteeseen Tervetuloa Tervetuloa Mäntykoti Mäntyrinteeseen Yli-Maariaan! Muuttajalle ja hänen läheisilleen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa MÄNTYKOTI YLI-MAARIAAN! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi

Lisätiedot

TOIMINTA-AJATUS Toimintaa ohjaavat periaatteet:

TOIMINTA-AJATUS Toimintaa ohjaavat periaatteet: MÄNNISTÖKOTI MÄNNISTÖNKATU 10, 85800 HAAPAJÄRVI puh. 044 4456 435 -> Männistökodin tavoitteena on tarjota yksilöllistä, kodinomaista ja turvallista asumista kehitysvammaisille asukkaille. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p MÄNTYKOTI PYYKKINIEMENTIE 8 85900 REISJÄRVI p. 040 3008 390 Mäntykodin toimintaajatus: Mäntykoti on autettu asumisyksikkö, jossa asuu eniten apua tarvitsevia kehitysvammaisia (tehostettua palveluasumista,

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille Yksilövastuinen hoitotyö opas omahoitajille JOHDANTO... 3 YKSILÖVASTUINEN HOITOTYÖ... 4 OMAHOITAJUUS... 5 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN... 6 OMAHOITAJAN TEHTÄVÄT... 7 HOITO-JA PALVELUSUUNNITELMA... 9 HOITOTUKI...

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ 1.10.2015 LÄNSI-SUOMEN DIAKONIALAITOS, VELJESKOTIPÄIVÄT Esityksen lähteinä on käytetty mm. seuraavien asiantuntijoiden teoksia, tutkimuksia ja materiaaleja

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot