HYVÄ VANHUSTEN HOIDON TULEVAISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVÄ VANHUSTEN HOIDON TULEVAISUUS"

Transkriptio

1

2

3 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu HYVÄ VANHUSTEN HOIDON TULEVAISUUS Raportti tutkimuksesta Kotkansaaren sairaalassa 2007 Arja-Tuulikki Wilén Kotka 2007 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 45. 1

4 Copyright Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kustantaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taitto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, viestintäpalvelut, T. Helkiö Painopaikka Solver palvelut Oy 12/2007 ISBN ISSN

5 Sisällys 1 JOHDANTO 5 2 TUTKIMUKSEN VAIHEET Tutkimusaineiston kerääminen Aineiston analyysi Työseminaari 9 3 VISIO: HYVÄ VANHUSTEN HOIDON TULEVAISUUS Kodinomaisuus Hoivaa ja itsehoitoa korostava hoitotyö Yksilöllisyys Yhteisöllisyys Aktiivisuus Toimiminen osana ympäröivää yhteiskuntaa 14 4 UUTTA TOIMINTATAPAA EDUSTAVAT HOITOTYÖN KÄYTÄNNÖT 15 5 KEHITTÄMISEN HAASTEET 19 6 KEHITTÄMISEHDOTUKSET 23 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 25 LÄHTEET 27 3

6 4

7 1 Johdanto Tämä tutkimusraportti liittyy Euroopan aluekehitysrahaston, Kymenlaakson liiton ja Kotkan kaupungin rahoittamaan Reimarihankkeeseen, jossa vanhusten hoitotyön kehittäminen yhdistettiin opetuksen ja oppimisympäristön kehittämiseen. Tutkimusraportissa keskitytään vanhusten hoitotyön kehittämisen tukemiseksi toteutetun tutkimuksen päätulosten raportointiin. Vanhusten hoitotyö on suurten haasteiden edessä. Näitä koko valtakuntaa koskevia haasteita luovat vanhusten lisääntyvä osuus koko väestöstä, hoitohenkilökunnan ikääntyminen ja rajallinen määrä sekä taloudellisten resurssien vähäisyys. Ratkaisuksi haasteeseen on ehdotettu toimenpiteitä vanhusten toimintakyvyn parantamiseksi (STM 2006). Vanhusten hoidon ja palvelujen perustavoitteita ovat toimintakyvyn parantaminen ja itsenäisen selviytymisen vahvistaminen, aktiivinen osallistuminen, esteetön elinympäristö ja vanhusten yhdenvertainen oikeus palveluihin. Hyvän vanhuuden turvaamisen perustavoitteista johdettuja toiminnallisia tavoitteita ovat muun muassa: Ihmisten omatoimisuuden ja mahdollisuuden itsenäiseen elämiseen säilyttäminen mahdollisimman pitkään Henkilöstön osaamisesta ja riittävyydestä huolehtiminen Hoidon ja palveluiden perustuminen tutkittuun tietoon ja hyviin käytäntöihin (STM 2007) Kymenlaakson alueella kartoitettiin vanhusten laitoshoidon tilojen käyttökelpoisuutta. Kartoitus liittyi VALSAI 1 ja TePro II 2 hankkeisiin. Tilat luokiteltiin käyttökelpoisuudeltaan kolmeen ryhmään tarkastelemalla niitä kahdesta näkökulmasta: 1) miten hyvin tilat palvelivat vanhusten hoitoa itsehoitoisuuden näkökulmasta 2) kuinka kiireellistä toimintaan puuttuminen oli. Kotkan kaupungin vanhustenhuollon yksiköistä Kotkansaaren sairaala sijoitettiin kategoriaan yksi, jossa tilat katsottiin vanhusten pitkäaikaishoidon käyttöön huonosti soveltuviksi. Tämän ryhmän kuuluvien yksiköiden tilalle ehdotettiin välittömästi uusien palvelukeskusten rakentamisen käynnistäminen. Vapautuville tiloille nähtiin uusia käyttötarkoituksia vain muiden toimintojen piiristä. Selvityksen pohjalta Kotkan kaupungissa tehtiin päätökset, jonka mukaisesti vanhusten pitkäaikaishoito tulee tulevaisuudessa lakkaamaan Kotkansaarensairaalassa. Se tarkoittaa siirtymistä pieniin hoivayksiköihin, joissa vanhusten hoitoympäristöä luonnehtii kodinomaisuus. Siirtyminen osastomuotoisesta vanhustenhoidosta kodinomaisiin yksiköihin asettaa haasteita myös hoitotyön käytäntöjen kehittämiselle. Kyse ei ole yksinomaan fyysisestä ympäristöstä, seinistä, tiloista ja kauniista sisustuksesta. 1 Valtakunnallinen sairaaloiden kiinteistökannan kehittämisprojekti 2 Terveydenhuollon prosessit ja logistiikka -hanke 5

8 Hoitotyössä painotus tulee siirtymään itsehoidon tukemiseen. Myös kuntouttavan työotteen ja vanhuksen toimintakyvyn tukemisen merkitys tulee korostumaan. Samalla hoitotyössä on uudella tavalla kiinnitettävä huomiota vanhusten omaisten voimavaroihin ja mahdollisuuksiin osana uutta toimintamallia. Tätä muutosta tukemaan tarvitaan tutkimusta, joka tuottaa tietoa myös henkilöstön osaamisen vahvistamisen tarpeisiin. Ennen siirtymistä uusiin toimintatiloihin henkilökunnan on omaksuttava uuden, itsehoitoisen hoitotyön mukaiset toimintakäytännöt. REIMARIhankkeen tutkimuksen tehtäväksi asetettiin vanhusten itsehoitoa korostavan hoitotyön muutoksen tukeminen. Muutoksen tukeminen paikallisella tasolla tapahtui keräämällä tietoa tulevaisuuden hoitotyön perusteista sekä kokemuksellisesta näkökulmasta että nykyisistä toimintakäytännöistä. Kerättyä tietoa käytettiin henkilöstön sitouttamisessa muutokseen ja konkreettisten kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun. Yhtenä tavoitteena oli hankkeen hyödyntäminen oppimisympäristönä, mistä raportoidaan erikseen. 6

9 2 Tutkimuksen vaiheet 2.1 Tutkimusaineiston kerääminen Eläytymismenetelmä Tutkimuksessa hyödynnettiin eläytymismenetelmää, joka tapahtui kehyskertomusten keräämisenä ja analysoimisena. Sen avulla hahmoteltiin visio tulevaisuuden vanhustenhoidolle, joka perustuu itsehoitoisen asumisen tukemiseen. Eläytymismenetelmällä tarkoitetaan pienimuotoista tarinoiden kirjoittamista tutkijan antaman orientaation, kehyskertomuksen pohjalta. Tyypillistä kehyskertomusten käytössä on niiden variointi. Eläytyminen tapahtuu sekä roolinoton että kirjoittamisen avulla. (mm. Eskola ja Suoranta 2003, ) Kehyskertomukset kerättiin syyskuussa 2007 kolmena päivänä siten, että jokaisena päivänä kahdella ryhmällä oli tunti aikaa kertomusten kirjoittamiseen työpaikalla siihen erikseen varatussa tilassa. Kehyskertomusten kirjoittaminen suunnattiin vakituisille hoitotyöntekijöille sekä pitkäaikaisille sijaisille (yli vuoden sijaisuus). Kehyskertomuksia kertyi kaikkiaan 44. Konseptipaperille käsin kirjoitetut kertomukset vaihtelivat laajuudeltaan muutamasta lauseesta kahteen konseptiarkkiin. Lähtökohtana kehyskertomuksissa oli positiivinen kuvaus tulevaisuuden hoivayksikössä, jossa vanhukset kokevat elämän iloa ja saavat hyvää hoitoa työnsä mielekkääksi kokevien hoitajien taholta. Hoitohenkilökuntaa pyydettiin jatkamaan kehyskertomuksia teemasta Kuvittelen huomisen. Kehyskertomuksessa varioitiin kolmea roolia (eri roolit eri kirjoituspäiville), jotka ovat 85vuotias vanhus, vanhuksen hoitaja ja hoitaja saattohoitotilanteessa. Rooli 1. Hoitaja hoivayksikössä Olet työskennellyt kaksi vuotta hoitajana pienessä hoivayksikössä. Aloitat tavallisen työpäivän aamuvuorossa hoivayksikössä. Olet tyytyväinen elämääsi ja työtilanteeseesi. Teet asiantuntevaa ja vanhuksen voimavaroja tukevaa hoitotyötä. Voit vaikuttaa itse työhösi ja koet työpäivän aikana työn iloa. Kirjoita, mitä työvuorosi aikana tapahtuu? Mitä teet? Mistä asioista hyvä työpäivä muodostuu yhdessä hoidettavien ja hoitajien kanssa? 7

10 Rooli vuotias vanhus Olet 85vuotias vanhus ja asut pienessä hoivayksikössä. Ikääntyminen on tuonut sinulle tullessaan myös sairauksia. Muistihäiriö, diabetes, verenpainetauti ja liikkumisen ongelmat aiheuttavat sen, että tarvitset hoitajien apua päivittäisissä toiminnoissa. Vaikka liikut rollaattorilla ja kärsit ajoittaisesta huimauksesta, pystyt tekemään yhä monia asioita, jotka tuottavat iloa elämääsi. Heräät aamulla omasta tutusta vuoteestasi. Koet vointisi hyväksi. Kirjoita, millainen on sinun hyvä, iloa elämään tuottava päivä hoivayksikössä. Mitä sinä teet, ketkä sinua hoitavat ja missä asioissa, ketä tapaat? Rooli 3. Hoitaja hoivayksikössä, vanhuksen saattohoito Olet työskennellyt kaksi vuotta hoitajana pienessä hoivayksikössä. Olet tyytyväinen elämääsi ja työtilanteeseesi. Teet asiantuntevaa ja vanhuksen voimavaroja tukevaa hoitotyötä. Voit vaikuttaa itse työhösi ja koet työpäivän aikana työn iloa. Aloitat tavallisen työpäivän aamuvuorossa hoivayksikössä. Yksi asukkaana olevista vanhuksista on ollut saattohoidossa ja hän elää elämänsä viimeisiä hetkiä. Kirjoita, mitä työvuorosi aikana tapahtuu? Mitä teet? Mistä asioista hyvä työpäivä muodostuu yhdessä hoidettavien, hoitajien ja omaisten kanssa? Miten saattohoito näkyy työpäivän kulussa? Haastattelut Avainhenkilöiden ja omaisten teemahaastattelut (ks. Hirsjärvi & Hurme 2001) toteutettiin elolokakuussa Haastatteluilla pyrittiin löytämään ajatuksia ja puheenvuoroja, jotka tukevat toimintakäytäntöjen kehittämistä kohti vanhusten itsehoitoista asumista. Haastateltaviksi avainhenkilöiksi valittiin Kotkansaaren sairaalan osastonhoitajat (4) sekä kaksi sairaalassa työskentelevää lääkäriä. Nauhoitetut avainhenkilöiden haastattelut rakentuivat kahdelle teemalle: Millaiset asiat tai käytännöt tukevat itsehoitoisuuden kehittämistä? Millaiset asiat tai käytännöt ovat itsehoitoisuuden kehittämisen esteenä? Omaisten haastattelut (14) toteutettiin lokakuussa 2007 hanketutkijan ja kahden Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijan toimesta. Haastatteluun kutsuttiin omaisia osastoilla jaettavan tiedotteen avulla. Lisäksi tutkija pyysi omaisia osallistumaan haastatteluun tavattuaan heitä osastoilla tehdyn havainnoinnin yhteydessä. Haastattelut rakentuivat kahdelle teemalle: Millaisia kokemuksia teillä on hoidosta Kotkansaaren sairaalassa? Millainen olisi paras mahdollinen hoito omaisellenne? 8

11 Havainnointi Kotkassa osastoilla toteutettiin vanhusten hoitotyön käytäntöjen havainnointi syyskuussa Havainnointi kohdistui kaikkiin Kotkansaaren sairaalan osastoihin ja se toteutettiin seuraamalla hoitajien työskentelyä kahtena aamuvuorona ja yhtenä iltavuorona kullakin osastolla. Havainnoinnin kautta pyrittiin tunnistamaan jo nykyisessä toiminnassa vallitsevat hyvät käytännöt, niin sanotut idut (ks. Engeström 2001), jotka edustavat jo nyt tulevaisuuden vanhustyötä. 2.2 Aineiston analyysi Aineisto analysoitiin soveltamalla sisällön analyysia päätoimisesti hankkeessa työskentelevän tutkijan toimesta ja johdolla. Opiskelijat osallistuivat omaisten haastatteluiden analysointiin. Aineistolähtöisessä analyysissa hyödynnetään tietokoneavusteisia työkaluja (mm. Atlas.ti ja SPSS for Windows). Sisällön analyysissa muodostetaan kuva tulevaisuuden visiosta sekä sen elementeistä ja nykyhetkestä nousevista kehittämisen haasteista sekä tulevaisuuden toimintaa edustavista työkäytännöistä. Analyysissä pyritään raakatulosten erotteluun ja karkeaan luokitteluun, sillä niitä käytetään tiedon muodostamisen apukeinona (ks. Bowker & Star 1999, Suntio 2005) työseminaarissa. 2.3 Työseminaari Vanhustentyön hoitohenkilökunnalle järjestettiin kaksituntinen työseminaari , joissa tutkimustulokset esiteltiin. Työseminaari muodostui vuoropuhelusta tulosten ja henkilökunnan kokemusten sekä sektorijohdon välillä. Vuoropuhelussa konkretisoitiin edessä oleva tulevaisuus ja sen edellyttämä hoitotyön muutos tarpeet ja sitä tukevat kehittämistoimet. Työseminaarien tavoitteeksi asetettiin muutokselle myönteisten asenteiden muodostumisen tukeminen sekä henkilöstön osallistaminen edessä olevaan kehittämistyöhön kohdistamalla huomio jo olemassa oleviin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. 9

12 10

13 3 Visio: hyvä vanhusten hoidon tulevaisuus Hyvä vanhusten hoidon tulevaisuus on asiantuntevaa ja korkealaatuista vanhusten pitkäaikaishoitoa hoivayksiköissä. Siellä asuminen ja työskentely perustuvat kodinomaisuudelle, hoivaa ja itsehoitoa korostavalle hoitotyölle, yksilöllisyydelle, yhteisöllisyydelle, aktiivisuudelle sekä toimimiselle osana ympäröivää yhteiskuntaa. 3.1 Kodinomaisuus Asukashuoneet Tulevaisuuden hoivayksikössä asukkaiden omat huoneet ovat ilman keittomahdollisuutta varustettuja pieniä kodikkaita yksiöitä, joihin kuuluu myös oma wc ja suihkutila. Huoneet ovat kauniisti sisutettuja, helppokulkuisia ja näin myös niukahkosti kalustettuja. Kalusteet ovat asukkaiden itsensä valitsemia sänkyä lukuun ottamatta. Asukkaat käyttävät joko omia helposti puettavia vaatteita tai sairaalan vaatteita. Huoneissa on myös riittävästi tilaa asukkaiden omien vaatteiden säilytystä varten. Viihtyisyyttä lisää mahdollisesti oma tv, radio, laite musiikin kuunteluun (esim. mp3), oma puhelin sekä kahvinkeitin omaisten ja ystävien kestittämiseksi vierailuhetkien aikana. Vetämällä pimentävät verhot ikkunan eteen myös herkkäunisimmat asukkaat saavat levättyä. Asukkailla voi olla myös omia kukkasia, joiden kastelemisesta he huolehtivat itse. Omaisten toiveena on, että vaikeasti dementoituneet, pääasiassa vuoteessa hoidettavat asukkaat asuvat kahden hengen hoitohuoneissa, joista on näkymä hoitokodin yhteisiin tiloihin suuresta oviaukosta tai lasiseinästä. Näkymä voidaan sulkea tarvittaessa esimerkiksi verhoilla. Suuret matalalla olevat ikkunat tarjoavat asukkaille näkymän ulos. Asukashuoneissa on tilaa omia kalusteita ja tarvikkeita varten, esimerkiksi kirjahylly, sähköurut tai tietokone laajakaistayhteyksin. Vaeltelevien asukkaiden pääsy muiden asukkaiden omiin huoneisiin pyritään estämään intimiteettisuojan sekä oman rauhan takaamiseksi. Yhteiset tilat Yhteisissä tiloissa (ruokailutila/olohuone) on kauniit verhot, ruokailuryhmät, myös puisia kalusteita kuten sohvia ja keinutuoleja. Viihtyisyyttä lisäävät viherkasvit ja taulut. Hoivakodin tilat ovat monikäyttöisiä, mahdollistaen erilaisen viriketoiminnan (esim. askartelu, maton kutominen) ja yhteisten tilaisuuksien järjestämisen. Lisäksi osastolla on saunaosasto uimaaltaineen ja kuntosali. Puutarha Ulkoilemaan pääsee joko itsenäisesti tai hoitajien kanssa omaan pihapiiriin. Hoivakodin puutarhassa voi oleskella istumalla keinussa tai aurinkotuoleissa pöydän ääressä välipalaa tai vaikkapa 11

14 grilliherkkuja odotellessa. Puutarhan vihannesmaa, kukkaset sekä marjapensaat ja hedelmäpuut tuovat silmäniloa ja luovan mahdollisuuden puuhastella omien voimavarojen puitteissa. Ilmapiiri Hoitajat saattavat lauleskella aamiaista valmistaessaan. Asukkaat tuntevat olonsa turvalliseksi ja kokevat, että heistä välitetään. Hoitajilla on aikaa pysähtyä kuuntelemaan jokaista asiakasta ja olla läsnä. Lempeä suhtautuminen ja kosketus kertovat välittämisestä. Jokainen vanhus kokee olevansa tärkeä. Rakkaus, parisuhteet ja seksuaalisuus voivat kuulua vanhusten elämään. Hoivakodissa voi asua myös pariskuntia. Arki, pyhä, juhlat ja vuodenajat erottuvat toisistaan yksikön arjessa. Kodikasta ilmapiiriä tuo vastaleivotun pullan tuoksu. Kotieläimet Mikäli hoivakodin asukkaat eivät ole allergisia, hoivakodissa voi olla myös omia lemmikkieläimiä, esimerkiksi kissa tai koira. 3.2 Hoivaa ja itsehoitoa korostava hoitotyö Hoitajat jakavat lääkkeet, valvovat niiden ottamista ja seuraavat asukkaiden hyvinvointia mm. mittaamalla verenpaineen ja verensokerin säännöllisesti sekä ottamalla tarvittaessa laboratoriokokeita. Lääkehoito on mahdollisimman vähäistä ja siihen tehtävistä muutoksista neuvotellaan asukkaiden omaisten kanssa. Päällekkäisistä tai turhista lääkkeistä on luovuttu. Hoitajat seuraavat aktiivisesti lääkityksen tarvetta ja se tarkistetaan säännöllisesti yhteistyössä yksikössä käyvän lääkärin kanssa. Lääkäri on tavoitettavissa aina myös tarvittaessa. Hoitajat avustavat asukkaita tarvittaessa kaikissa arjen toiminnoissa, vaikka heitä tuetaan omien voimavarojensa käyttämiseen. Tarvittaessa asukkaita myös syötetään. WC-käynnit ajoittuvat asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Yöksi puetaan tarvittaessa vaippa. Asukkaan voinnin ja avuntarpeen mukaisesti hoitajat auttavat pesuissa. Mikäli vointi sallii, asukkaat pesevät kasvot, kainalot ja kädet itse, hoitajan auttaessa alapesuissa. Saunaan ja uimaan hoitajat lähtevät yhdessä asukkaiden kanssa. Hoitajat huolehtivat vuoteiden petaamisesta mikäli asukkaat eivät siihen kykene tai halua osallistua. Sen lisäksi hoitajat tekevät hoitoa koskevat kirjaukset tietokoneelle, huolehtivat lääke ym. tilauksista sekä ovat yhteydessä lääkäreihin ja omaisiin. Yksikön toiminnassa otetaan huomioon muistihäiriöisen potilaan erityinen tuen tarve. Muistihäiriöisen asiakkaan kohtelu ja hoito on asiantuntevaa, asiakaslähtöistä ja asiallista. Hoitoympäristöstä on luotu sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallinen. Esimerkiksi muistin tukemiseksi hoitajilla on nimilaput. Asukkaan huoneessa voi olla omahoitajan nimi vaikkapa kaapin ovessa muistuttamassa. Seinällä voi olla myös kalenteri, josta yhdessä katsotaan päivien kulkua ja merkitään tärkeät tapahtumat ja ohjelma. Asukkaan omat vaatteet on myös nimikoitu. Muistia tuetaan mutta sitä ei pakoteta. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuntoutus nivoutuu osaksi muita hoitotyön käytäntöjä, mitä tukee monipuolisesti käytössä olevat apuvälineet, ak- 12

15 tiivinen toiminta, erityisasiantuntijoiden hyödyntäminen ja jatkuva koulutus. Fysioterapeutti, kuntohoitaja ja virikeohjaaja toimivat hoitajien työn rinnalla tarvittaessa. Saattohoito ja asukkaan kuolema kuuluvat hoivayksikön elämään. Elämää ei pitkitetä keinotekoisesti tai tarpeettomasti ja vanhukselle tarjotaan mahdollisuus arvokkaaseen kuolemaan. Asukkaan lähestyvästä kuolemasta kerrotaan hoivayksikön muille asukkaille asiallisesti tietosuojan puitteissa. Saatettavan olo pyritään tekemään mahdollisimman mukavaksi. Muun muassa kipulääkitys, erityiset hoitotoimenpiteet, suun kostutus, asennon vaihdot, lähellä ja läsnä oleminen ovat osa saatettavan hoitoa. Huoneessa saatetaan soittaa rauhoittavaa musiikkia. Omaisilla on mahdollisuus olla saatettavan luona mahdollisimman paljon ja osallistua hoitoon. Tarvittaessa omaiselle sijataan varavuode saatettavan huoneeseen. Yöpyville omaisille tarjotaan yksikössä aamiainen. Surevia omaisia lohdutetaan ja ollaan läsnä. Uskonnollista vakaumusta kunnioittaen saatettavalle ja tämän omaisille tarjotaan mahdollisuutta seurakunnan palveluihin esimerkiksi papin tapaamiseen. 3.3 Yksilöllisyys Yksilöllisyys näkyy eri tavoin ruokailussa. Aamiainen tarjoillaan liukuvasti klo Tarjolla voi olla kahvin ja teen lisäksi syötäväksi erilaisia vaihtoehtoja. Joka päivä ei tarvitse syödä puuroa, vaan sen tilalla saatetaan tarjota mysliä ja jogurttia, muroja, voileipiä ja hedelmiä. Lounasaika voi olla myös liukuva esimerkiksi klo Mikäli asukas ei aktiviteeteiltään jouda lounaalle, tälle lämmitetään ruoka myöhemmin. Asukkaiden omia mieltymyksiä pyritään ottamaan huomioon ruokalistan suunnittelussa. Ruoka on maukasta: siinä voidaan käyttää jopa suolaa tai rasvaa. Annoskoot voivat vaihdella asukkaan tarpeen ja mieltymysten mukaan. Ruokalistalla on toisinaan myös perinneruokia ja erilaiset juhlapyhät näkyvät myös aterioissa. Ruokailuastiat ovat kauniita ei muovisia. Asukkaat saavat valita ruokajuoman mieltymisten mukaan, vaikkapa mehua tai piimää, juhlatilaisuuksissa toisinaan viiniä halukkaille. Kahvin kanssa voi saada joskus konjakin tai liköörin, oluen ihan muuten vaan tai napsun yömyssyksi. Iltapala on kello 19. Yhteisissä tiloissa on saatavilla hedelmiä tai termoskannussa kahvia halukkaille pitkin päivää. Asukkaat voivat myös herätä tai mennä nukkumaan joustavasti oman rytminsä mukaisesti. Päivälevolle ei tarvitse mennä. Ruokailu voi tapahtua yhteisissä tiloissa tai omassa huoneessa. Myös vanhusten toiveita peseytymisessä esimerkiksi suihkussa tai saunassa käynneistä pyritään noudattamaan. Sauna saatetaan lämmittää vaikka aamulla ja suihkuun pääsee avustetusti myös iltaisin. Asukkaat voivat halutessaan käyttää omia vaatteita, joiden valinnassa ja pukemisessa hoitajat auttavat. Myös asukkaan yksilöllisiä, kauneudenhoitoon, esimerkiksi hiusten laittamiseen, lempihajuveden käyttöön, tai meikkaamiseen liittyviä toiveita pyritään noudattamaan. 13

16 3.4 Yhteisöllisyys Yhteinen aamun avaus ja hartaushetki aloittavat päivän vaikkapa pianon säestyksellä. Asukkaat osallistuvat voimavarojensa mukaisesti vapaaehtoisesti hoitokohdin arkitöihin. Näitä arkitöitä voivat olla pöydän kattaminen, ruokaliinojen taittelu, asioiden korjaaminen pois ruokailun jälkeen, pöytäpintojen pyyhkiminen sekä pyykin viikkaaminen. Asukkaat voivat osallistua myös puutarhan hoitoon esimerkiksi istuttamalla kesäkukkia tai leipoa hoitajien kanssa leivonnaisia yhteiselle päiväkahville. Yhdessä koristellaan myös hoivayksikköä esimerkiksi keräämällä luonnosta kukkasia tai kauniita lehtiä sekä pitämällä esillä asukkaiden tekemiä käsitöitä ja maalauksia. Erilaisten teemapäivien, päiväohjelmien sekä juhlien järjestely tehdään yhdessä henkilökunnan kanssa. Hoitajien kanssa saatetaan myös ruokailla yhdessä. Olohuoneessa vietetään yhdessä aikaa, hoitajat ja asukkaat, katsomalla tv:tä, pelaamalla, kotimaisten elokuvien ääressä tai vain olemalla yhdessä. Yhteisössä on hyvä henki. Kaikki puhaltavat yhteen hiileen, hoitajat, asukkaat, omaiset ja muut ammattilaiset. 3.5 Aktiivisuus Asukkailla on mahdollisuus voimavarojen ja kiinnostuksen mukaisesti aktiiviseen elämään. Aktiviteetit voivat olla esimerkiksi tanssia/pyörätuolitanssia, käsitöiden tekemistä, askartelua, lukemista sekä kortti ja pöytäpelejä. Säännölliseen ohjelmaan kuuluu monenlaista liikuntaa: jumppaa yksin tai yhdessä esimerkiksi yhteistä tuolijumppaa, kuntosalilla käyntiä, vesivoimistelua. Myös rentoutuminen, hiljentyminen ja hengelliset tilaisuudet voivat kuulua ohjelmaan. Ulkoilu voi tapahtua hoivakodin puutarhassa omien mieltymysten mukaan tai vaikkapa käymällä kaupungilla ostoksilla hoitajien kanssa. 3.6 Toimiminen osana ympäröivää yhteiskuntaa Hoivayksikkö on kiinteä osa ympäröivää yhteiskuntaa. Asukkaat osallistuvat hoivakodin ulkopuolisiin tapahtumiin. Invataksi voi viedä asukkaan esimerkiksi seurakuntakeskuksen käsityökerhoon kerran viikossa kutomaan mattoa tai jumalanpalvelukseen sunnuntaisin. Asukkaat voivat tehdä myös erilaisia retkiä esimerkiksi teatteriin, elokuviin tai luontoon. Myös omaiset vievät asukkaita hoivayksikön ulkopuolisiin tapahtumiin myös kotivierailuiden lisäksi. Hoivayksikön tiloissa järjestettävään toimintaan osallistuu myös monet muut toimijatahot: paikalliset oppilaitokset, erilaiset järjestöt ja yksityisyrittäjät. Asukkaita käy tarvittaessa hoitamassa esimerkiksi kampaaja, hieroja, kosmetologi tai jalkahoitaja. Yksikössä voi käydä myös ulkopuolisia esiintyjiä esimerkiksi päiväkotilapsia laulamassa tai ulkopuolisia esitelmien pitäjiä. 14

17 4 Uutta toimintatapaa edustavat hoitotyön käytännöt Kotkansaaren sairaalassa tehtävässä hoitotyössä on jo nyt sellaisia hyviä käytäntöjä, joiden voidaan sanoa edustavan tulevaisuuden vision mukaista toimintaa. Osa ympäröivää yhteiskuntaa Potilaiden kanssa tehdään erilaisia retkiä ja käydään ostoksilla tai kaupungilla. Ainakin aikaisemmin osastoilla on vieraillut erilaisia ryhmiä esiintymässä. Yksittäisiä ystäväpalvelun jäseniä on käynyt tapaamassa joitain vanhuksia osastoilla. Omaiset käyvät hakemassa potilaita kotivierailuille ja ulkoilemaan. Osastoilla käy kampaaja ja jalkahoitaja. Aktiivisuus Hoitajat rohkaisevat potilaita erilaisten aktiviteettien pariin esimerkiksi katsomaan tv:tä, lukemaan lehtiä tai tekemään käsitöitä. Otetaan huomioon, että potilaiden aloitekyky voi olla huomattavasti alhaisempi kuin tämän toimintakyky. Yhteisöllisyys Hoitajat istuvat potilaiden seurana päiväsalissa tai laulavat yhdessä. Potilas saattaa istua hoitajien kanssa iltapäiväkahvilla henkilökunnan kahvihuoneessa. Yhteiset pihajuhlat omaisten kanssa sekä juhlapyhien viettäminen ovat hyvä esimerkki yhteisöllisyydestä. Osastolla hoitajat ja vanhukset saattavat pitää yhdessä laulutuokioita. Yksilöllisyys Yksilöllisyyden kunnioittaminen ilmenee pieninä asioina potilastyössä. Potilaalla saattaa olla käytössään osastolla oma puhelin. Hänen erityistoiveita pyritään noudattamaan kaikissa toimissa. Esimerkiksi ruokailuissa tämän pyytäessä ylimääräisiä välipaloja. Suihkun jälkeen hoitajat saattavat tarjota vanhukselle kahvia, muistaa tarjota mukaan huulisokeria (saunakohvi), antaa napsut (konjakki tai likööritilkat) toisinaan nukkumaan mentäessä ovat pieniä esimerkkejä yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta. Yksittäistapauksessa potilailla saattaa olla poikkeavia peseytymisaikoja. Vanhuksilla on osastoilla myös omia vaatteita tai asusteita (esim. huivit, hatut), joiden pukeminen ilahduttaa ja saa päiviin vaihtelua. Hoitajat tuntevat vanhusten elämänhistorian ja tämän kiinnostuksen kohteet, mikä näkyy keskusteluissa vanhusten kanssa. 15

18 Lääkehoito Tabletit annostellaan syötettävälle tai avustettavalle potilaalle hienoksi murskattuna siten, että lääkkeet annetaan vähitellen syötävän ruuan mukana. Ei tyhjään vatsaan, ellei lääkitys sitä edellytetä. Mikäli potilaalla on nielemisvaikeuksia, pyritään mahdollisuuksien mukaan vaihtamaan nestemäiseen lääkkeeseen. Pyritään siihen, että pahanmakuisia lääkkeitä ei piiloteta potilaan ruuan sekaan, vaan perustellaan potilaalle lääkkeen ottamisen hyöty ja syyt. Jos potilas kieltäytyy tarvittaessa, ei päivittäin otettavasta lääkkeestä, hoitajat muistavat tarjota lääkettä potilaalle yhä uudestaan. Hoitajat valvovat, että potilaat ottavat määrätyt omat lääkkeensä. Hoitajat seuraavat lääkkeen mahdollisia sivuvaikutuksia sopivan annostuksen löytämiseksi ja keskustelevat muutoksista lääkärin kanssa. Lisäksi hoitajat seuraavat aktiivisesti potilaan tilaa ja mahdollisen uuden lääkityksen antamisen tarvetta. WC-käynteihin liittyvät asiat Hoitotyössä pyritään edistämään spontaania vatsan toimintaa ja välttämään tarpeetonta ulostuslääkkeiden käyttöä. Sitä tukee säännöllinen harjoittelu, liikkuminen ja ruokavalio. Potilaita käytetään avustetusti wc:ssä säännöllisten rytmien mukaan ja aina vanhuksen pyytäessä (esim. heräämisen ja ruokailun jälkeen ja ennen nukkumaan menoa). Peseytyminen Potilaita rohkaistaan huolehtimaan omasta hygieniasta hoitajan avustuksella. Toimintamalli voi olla niin, että potilas tekee joitain asioita ja hoitaja tarkistaa lopputuloksen. Omatoimisuuden rohkaisu tapahtuu sekä potilashuoneessa tehtävissä pesuissa että suihkuhuoneissa ja WC-tiloissa. Suihkutus tehdään vedottomassa, lämpimässä tilassa ja potilaalta tiedustellaan peseytymisveden lämmön sopivuudesta. Hiusten pesuun yhdistetään tarvittaessa karstan poistaminen päänahasta. Välittömästi peseytymisen jälkeen potilaan vartalo ja hiukset peitetään kuivilla pyyhkeillä. Suihkun yhteydessä tarkistetaan ja hoidetaan potilaan iho, leikataan kynnet ja puhdistetaan korvat. Miehiltä ajetaan parta ja naisilta poistetaan tarvittaessa kasvojen alueelta pitkät irtokarvat. Asennon vaihtaminen Vuodepotilaiden tai pääasiassa makuuasennossa olevien potilaiden asentoa vaihdetaan säännöllisesti helpottamaan vointia ja estämään makuuhaavojen syntymistä. Mikäli potilas kykenee ilmaisemaan itseään, asennonvaihdoissa otetaan huomioon potilaan toiveet. Kuntouttava hoitotyö Mikäli potilaan jalat kantavat tämän oman painon vaikka tuettuna, sitä pyritään ylläpitämään. Potilasta voidaan kehottaa esimerkiksi seisomaan tukea vasten vaipan vaihdon, pyörätuoliin, pottatuoliin tai vuoteeseen siirtymisen yhteydessä. Pukeutumisessa potilasta avustetaan ja kehotetaan itsenäiseen suoriutumiseen esimerkiksi pyjamaa napitettaessa. Mahdollisuuksien mukaan vuoteessa hoidettavaa potilasta kehotetaan pukeutumisen yhteydessä osallistumaan sii- 16

19 hen nostamalla kättä, jalkaa tai lantiota hoitajan pyytäessä. Pyydettäessä potilas voimavarojensa rajoissa vaipan vaihdon tai vuodevaatteiden vaihdon yhteydessä vaihtaa kylkeä ja pitää omin käsivoimin potilassängyn kaiteista kiinni pitämällä itseään kylkiasennossa hetken paikoillaan. Potilasta rohkaistaan siirtymään päiväsaliin ja avustetaan siinä. Päiväsalissa istuminen ei ole itsetarkoitus, vaan siellä on seuraa ja mielekästä tekemistä vanhuksille. Se ei myöskään rajoitu tiettyyn ajankohtaan ja sen kestossa otetaan huomioon vanhuksen vointi ja levon tarve. Vuorovaikutus Kun hoitajat työskentelevät yhdessä potilashuoneessa, siellä ei puhuta hoitajien omista asioista tai potilaan ohi. Potilasta katsotaan silmiin, mennään lähelle, hymyillään, kysellään vointia, kerrotaan muista asioista kuin varsinaisesta hoitotapahtumasta. Ympäröivästä yhteiskunnasta. Potilaan avunpyyntöihin ja kysymyksiin vastataan ali tai yliarvioimatta tämän avun tarvetta tai vastaanottokykyä. Vuorovaikutusta ohjaa hoitajien asiantuntemus muistihäiriöisen ja dementiaa sairastavan vanhuksen erityispiirteistä. Potilasta puhutellaan tämän omalla etunimellä. Kodinomaisuus Kodinomaisuus muodostuu monista samoista asioista kuin yhteisöllisyys. Hyvän aamun ja yön toivotukset sekä voinnin sekä kuulumisten kyseleminen, kuunteleminen sekä läheisyys luovat kodinomaista tunnelmaa. Sitä luovat myös arjen ja pyhän, juhlapyhien ja vuodenaikojen erottuminen osastoilla. Vanhusten vähäiset omat tavarat luovat yhteyden menneeseen elämään ja kotiin. 17

20 18

21 5 Kehittämisen haasteet Siirtyminen Kotkansaaren sairaalasta hoivayksiköihin asettaa haasteita myös hoitotyön muuttamiselle. Tälle muutokselle antaa suuntaa laitoksessa ja vanhuksen omassa kotona tehtävän hoitotyön erojen tarkastelu. Eri ympäristöissä, kotona ja laitoksessa tehtävä hoitotyö, ovat perinteisesti olleet luonteeltaan hyvin erilaisia ja ovat monossa asiassa edustaneet hoidon käytännöissä eräänlaisia ääripäitä. Havainnollistan näitä eroja janalla, jonka vastakkaisissa päissä ovat laitoksessa/sairaalassa tehtävä hoitotyö ja vanhuksen kotona tehtävä hoitotyö. Kotkansaaren sairaalan osastomuotoisen toiminnan korvaavat hoivayksiköt sijoittuvat tällä janalla näiden ääripäiden välimaastoon. Hoivayksikkö Kuvio 1. Hoivayksikkö: Hoitotyön toimintaympäristö laitoksen ja kodin välimaastossa Muutoksen jo olemassa olevia ituja edustavat edellisessä luvussa tarkastellut hoitotyön hyvät käytännöt. Niiden rinnalla on kuitenkin vielä hoitotyön käytäntöjä, jotka edustavat perinteistä laitoksessa tehtävää hoitotyötä. Sen ominaispiirteitä ovat: Tehokkuus Rutiinit Tarkasti eriytynyt työn ja tehtävien jako Potilas on passiivinen objekti Omaiset häiritsevä tekijä, vastapuolen edustaja Hoitotyön kohteena on toimenpiteet (esim. lääkehoito, pesut, syöttäminen) Tehokkuus ja rutiinit eivät ole yksinomaan huonoja asioita, kunhan ne eivät muodostu hoitotyön käytäntöjä ohjaaviksi ensisijaisiksi periaatteiksi. Hyvä hoito ei ole sitä, että aamutoimet tai ruokailut on hoidettu mahdollisimman nopeasti. Tarkasti eriytynyt työn ja tehtävienjako voi estää esimerkiksi potilaiden kuntouttamista, jos kuntoutusta ei nähdä kiinteänä osana hoitotyön kaikkia käytäntöjä vaan erillisinä sarjoina liikkeitä sekä kuntohoitajan tai fysioterapeutin tekemää työtä. 19

22 Uutta, vision mukaista toimintaa edustavat hoitotyön käytännöt ovat osa jokaista päivää Kotkansaaren sairaalassa. Ne muistuttavat kotiympäristössä tehtävää hoitotyötä. Sen ominaispiirteet puolestaan ovat: Hoiva, lämpö ja inhimillisyys Joustavuus Moniammatillisuus ja toimijuus Potilas on toimiva aktiivinen subjekti Omaiset rikkaus ja tuki, aktiivisia toimijoita Hoitotyön kohteena on ihminen kokonaisuutena Vaikka hyvät käytännöt edustavatkin tulevaisuuden toimintaa, nykyhetken ongelmat osoittavat miten suuri ero on tämänhetkisestä tilanteen ja tavoiteltavan tulevaisuuden välillä. Vision saavuttaminen edellyttää ratkaisuiden etsimistä ja löytämistä nykyhetken toiminnallisiin ongelmiin. Ratkaisuille antaa suuntaa omaisten toiveet ja hoitajien huolen aiheet. Omaisten toiveet ovat yhdenmukaisia hoitajien laatiman tulevaisuuden vision kanssa. Omaisten toiveet liittyvät ensinnäkin kodinomaisuuden lisäämiseen. He toivovat, että osastoilla voitaisiin tarjota potilaille joskus tuoreita leivonnaisia sekä saada vaihtelua laitosruokaan, sen valikoimaan ja maukkauteen. Lisäksi toiveet kohdistuvat laitosmaisen ympäristön muokkaamiseen kodinomaiseksi esimerkiksi luopumalla muovisista ruokailuastioista. Omaiset pohtivat, olisiko mahdollista jo nyt kiinnittää potilashuoneiden seinille pieniä hyllyjä, joihin omaiset voisivat tuoda potilaalle tärkeitä esineitä esimerkiksi valokuvaalbumeita. Päivävaatteet ja päiväpeitot toisivat kodinomaista rytmistystä vuorokauden aikojen vaihteluun. Toiveet kohdistuvat myös yksilöllisyyden ja aktiivisuuden mahdollisuuksien lisäämiseen. Kuitenkin käytännön tasolla hoitajien ja omaisten näkemykset hoidon laadusta eivät aina kohtaa. Suurimmat erilaiset näkemykset liittyvät hoitotyöhön käytäntöihin, jotka liittyvät suolen ja rakon toimintaan liittyviin asioihin, lääkitykseen ja vuorovaikutukseen. Ne luovat omaisten epäluottamusta hoitotyötä kohtaan. Pienet väärinkäsitykset, tyytymättömyydet hoitohenkilökunnan antamiin vastauksiin ja oman läheisen hoitoon luovat epäluottamusta hoitohenkilökunnan ammattitaitoa ja motivaatiota kohtaan, vaikka kyseessä olisikin ollut vain yksittäistapaus. Objektiivinen suhtautuminen myös kielteiseen palautteeseen, sen hyödyntäminen kehittämistyössä sekä palautekäytäntöjen kehittäminen ovat yksi keino keskinäisen luottamuksen muodostamiseksi ja ylläpitämiseksi. Mahdollisuus viettää tasapainoista ja aktiivista elämään myös ikääntyneenä erilaisista sairauksista huolimatta on omaisten toive, joka ei tällä hetkellä toteudu riittävässä määrin. Tosin myös hoitajien toiveet tulevaisuudesta kehyskertomuksissa painottavat samansuuntaista pyrkimystä. 20

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen.

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Karungin palvelukoti Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin Muuttajan opas un asukas on saanut myönteisen päätöksen palveluasumisesta ja tiedon, että paikka on järjestynyt otikartanosta, asukkaan tai omaisen tulee ottaa yhteyttä otikartanon palveluesimieheen, jotta

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA

KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA Arja Lång, hoitotyön lehtori, Savonia-amk Tuija Sairanen, fysioterapian lehtori, Savonia-amk HOITOTYÖN PROSESSI Hoitotyön prosessin vaiheet

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä Palveluinnovaatio virikkeelliseen ja kuntouttavaan vanhustyöhön. Kehitetty Tekesin iwell hankkeessa vanhustyön toimijoiden

Lisätiedot

Miten oppilaitokset vastaavat työelämän tarpeisiin? Kommenttipuheenvuoro. Tuula Lahti Ylihoitaja Vantaan kaupunki, Hoiva-asumisen palvelut

Miten oppilaitokset vastaavat työelämän tarpeisiin? Kommenttipuheenvuoro. Tuula Lahti Ylihoitaja Vantaan kaupunki, Hoiva-asumisen palvelut Miten oppilaitokset vastaavat työelämän tarpeisiin? Kommenttipuheenvuoro Tuula Lahti Ylihoitaja Vantaan kaupunki, Hoiva-asumisen palvelut MITÄ VARTEN KANNAN HUOLTA TULEVAISUUDESTA? - ikääntyneiden määrä

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Viihtyisät yksiköt on tarkoitettu päivittäisissä toiminnoissaan

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. KASVATUS, OPPIMINEN, TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Kinestetiikka - toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukeva voimavaralähtöinen toimintamalli

Kinestetiikka - toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukeva voimavaralähtöinen toimintamalli 1 Kinestetiikka - toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukeva voimavaralähtöinen toimintamalli Virpi Hantikainen ESH, TtT, Kinestetiikka kouluttaja Suomen kinestetiikkayhdistys ry:n puheenjohtaja

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Virtuaalipalvelu, hyvinvointia tabletista Virtuaalipalvelu on tavoitteellista kaksisuuntaista kuva- ja äänivälitteistä hoivapalvelua. Virtuaalipalvelu on aina asiakkaan

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Anna Pylkkänen / Yle, Hoivakoti kuntoon

Anna Pylkkänen / Yle, Hoivakoti kuntoon Anna Pylkkänen / Yle, Hoivakoti kuntoon Tehtävä liittyy Ylen Hoivakoti kuntoon -sarjan valmentajan Anna Pylkkäsen kolumniin Vanhuksella on oikeus omiin rahoihinsa Tehtävä: Vanhuksen oikeus omaan rahaan

Lisätiedot

Partalanmäen tehostetun. palveluasumisen yksikkö. sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Partalanmäen tehostetun. palveluasumisen yksikkö. sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Partalanmäen tehostetun palveluasumisen yksikkö sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Tehostettu Palvelukoti on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat paljon ympärivuorokautista hoivaa. Asiakkaat valitaan

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA

JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA Palvelukeskus Kanervalassa on varattuna hoitopaikkoja lyhytaikaista hoitoa tarvitseville asiakkaille. Paikat on tarkoitettu pääsääntöisesti omaishoitajien vapaapäivien ajaksi

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV Hyvinvointi-TV on laajakaistayhteydellä

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Palvelukeskus Marjapaikan TIEDOTE OMAISILLE

Palvelukeskus Marjapaikan TIEDOTE OMAISILLE Palvelukeskus Marjapaikan TIEDOTE OMAISILLE 1. PALVELUKESKUS MARJAPAIKKA 1.1 Marjapaikan tarjoamat palvelut 2. HENKILÖKUNTA JA PUHELINNUMEROT 3. PÄIVÄRYTMI 4. MARJAPAIKAN TOIMINTA- AJATUSTA 5. OMAHOITAJUUS

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Seudullinen ikäihmisten perhehoito. Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015. Maarit Haverinen

Seudullinen ikäihmisten perhehoito. Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015. Maarit Haverinen Seudullinen ikäihmisten perhehoito Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015 Maarit Haverinen Perhehoito Perhehoitoa säätelee Perhehoitolaki (2015) Käsittää kaikki perhehoidon asiakasryhmät: Lapset Henkilöt,

Lisätiedot

Hakuaika Lempäälän kunnan ja sen konserniyhtiöiden kesätöihin on. Kesätyöpaikkoja on tarjolla yhteensä 75 nuorelle.

Hakuaika Lempäälän kunnan ja sen konserniyhtiöiden kesätöihin on. Kesätyöpaikkoja on tarjolla yhteensä 75 nuorelle. Kesätyöpaikat Hakuaika Lempäälän kunnan ja sen konserniyhtiöiden kesätöihin on 25.1.-19.2.2016 välisenä aikana. Kesätyöpaikkoja on tarjolla yhteensä 75 nuorelle. Kesätyöt on suunnattu vuosina 1996-2000

Lisätiedot

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena Tuula Hurnasti Esimerkkejä apuvälineistä Hälyttimet Kalenterit Liesivahdit Hahmottamista helpottavat välineet Lääkeannostelijat Paikannuslaitteet Pallopeitto

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Gerontologisen valmennuksen toimintamallilla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla

Gerontologisen valmennuksen toimintamallilla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla Gerontologisen valmennuksen toimintalla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla RISTO hankkeen tulosten esittely ja päätösseminaari Kotka 11.9.2014 Ulla Eloniemi-Sulkava, gerontologian dosentti

Lisätiedot

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille Yksilövastuinen hoitotyö opas omahoitajille JOHDANTO... 3 YKSILÖVASTUINEN HOITOTYÖ... 4 OMAHOITAJUUS... 5 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN... 6 OMAHOITAJAN TEHTÄVÄT... 7 HOITO-JA PALVELUSUUNNITELMA... 9 HOITOTUKI...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

Hoivakoti Kielo Juuan kunta

Hoivakoti Kielo Juuan kunta Hoivakoti Kielo Juuan kunta TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme turvallista asumista viihtyisissä tiloissa sekä yksilöllistä ja asukkaan voimavaroja ja hyvinvointia tukevaa hoivaa juukalaisille ikäihmisille. Hoivakoti

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot