Maarit Karhula & Terttu Laitala KOKEMUKSIA SUOMEN PUNAISEN RISTIN YSTÄVÄPALVELUSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maarit Karhula & Terttu Laitala KOKEMUKSIA SUOMEN PUNAISEN RISTIN YSTÄVÄPALVELUSTA"

Transkriptio

1 Maarit Karhula & Terttu Laitala KOKEMUKSIA SUOMEN PUNAISEN RISTIN YSTÄVÄPALVELUSTA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma Tammikuu 2009

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Keski Pohjanmaan AMK Aika Tammikuu 2009 Koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma Työn nimi Kokemuksia Suomen Punaisen Ristin ystäväpalvelusta Työn ohjaaja Kaija Heikkinen Työelämäohjaaja Heli Halttunen Tekijä/tekijät Maarit Karhula & Terttu Laitala Sivumäärä Suomen Punaisen Ristin organisoima ystäväpalvelutoiminta on ihmisten jokapäiväisen hyvinvoinnin kannalta hyvin tärkeää toimintaa. Toiminnan tavoitteena on tukea ihmisten omatoimista selviytymistä arjessa ja eri elämäntilanteissa sekä lievittää yksinäisten ihmisten eristyneisyyttä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia uudelleen virinnyttä ystävätoimintaa Ylivieskan alueella. Vapaaehtoisia tutkittavia ei löytynyt tarpeeksi Ylivieskasta, joten tutkimusta laajennettiin Alavieskaan ja Kalajoelle. Ystävätoimintaa tutkittiin asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asiakkaiden kokemuksia Suomen Punaisen Ristin ystäväpalvelusta ja sen vaikutuksista heidän elämäänsä. Kokemusten perusteella toimintaa on tarkoitus myöhemmin kehittää haluttuun suuntaan. Tutkimusongelmat olivat: 1) Miten ystäväpalvelu vastaa asiakkaiden tarpeisiin? 2) Miten ystäväpalvelun asiakkaat haluaisivat palvelua kehitettävän? Tutkimus toteutettiin teemahaastattelun avulla ja tutkimustapa oli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto koostui yhdeksästä ystäväpalvelun asiakkaasta, joista nuorin oli alle 30- ja vanhin yli 90- vuotias. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä Haastateltavien elämäntilanteet ja tarpeet poikkesivat suuresti toisistaan. Tulokset osoittivat, että ystäviin oltiin tyytyväisiä. Ystäväntarpeeseen oli vastattu nopeasti, ja ystävä koettiin myös sopivaksi: oli onnistuttu luomaan luotettava ystävyyssuhde. Ystävää tavattiin keskimäärin kerran viikossa. Ystävävälityksen palvelu koettiin asialliseksi. Tutkimuksen mukaan ystäväpalvelusta pitäisi tiedottaa enemmän. Tällä hetkellä suurin osa ystävinä toimivista on keski-ikäisiä tai iäkkäitä naisia. Myös nuorille ihmisille ja miehille olisi ystävätoiminnassa tarvetta. Tiedottamalla toiminnasta enemmän voitaisiin ehkä saada mukaan myös heitä. Tiedottamalla myös ystävää tarvitsevat tulisivat tietoisiksi mahdollisuudesta saada itselleen ystävä. Asiasanat ystäväpalvelu, ystävyys, voimaantuminen, vapaaehtoistoiminta

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieska Unit, Department of Social Services Date January 2009 Author Maarit Karhula & Terttu Laitala Degree programme Degree Programme of Social services Name of thesis Experiences of The Friendly Visitor Program of Finnish Red Cross Instructor Pages Kaija Heikkinen Supervisor Heli Halttunen The Friendly Visitor Program of Finnish Red Cross is a very important activity for people s daily welfare. The goal of the activity is to support people s independent coping with everyday life and with various situations in life as well as to relieve the isolation of lonely people. The purpose of this thesis was to research the restarted Friendly Visitor Program in Ylivieska. There were not enough voluntary persons for research in Ylivieska, and therefore the research was expanded to include also Alavieska and Kalajoki. The Friendly Visitor was researched from a customer s point of view. The aim of the research was to find out customers experiences of The Friendly Visitor Program of Finnish Red Cross and its influence on their life. The aim is to develop the program on the basis of the experiences the activity so that it would meet the customers needs better. There were two research questions: 1) How does The Friendly Visitor Program respond to customers needs? 2) In what ways would the customers want to develop the service? The research was carried out by using a theme interview and the research method was qualitative. The subjects of the research were nine customers of The Friendly Visitor Program: the youngest was under 30 and the oldest over 90 years old. The data was collected in spring The interviewees situation in life and their needs differed greatly from each other. The results showed that customers were satisfied with their friends. Their need for a friend was met quickly, and customers felt that their friends are suitable for them: They had succeeded in forming a reliable friendship. They met their friend once a week. The service of the friend agency was considered to be competent. According to the research people should be informed more about the Friendly Visitor Program. At the moment most of persons who act as a friend, are middle-aged or elderly women. There is a need also for young people and men in Friendly Visitor Program. Perhaps they could participate in it more if they were informed about the activity more. Through giving information also people who need a friend would become aware of the possibility to have a friend. Key words Friendly Visitor Program, friendship, empowerment, voluntary work

4 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO VAPAAEHTOISTOIMINTA YLEISTÄ VAPAAEHTOISTOIMINNAN MUODOT JA PERIAATTEET VAPAAEHTOISJÄRJESTÖT JA VAPAAEHTOISET TOIMIJAT YSTÄVÄPALVELUN LÄHTÖKOHDAT IHMISEN TARPEET YKSINÄISYYS YSTÄVYYS VOIMAANTUMINEN SUOMEN PUNAISEN RISTIN YSTÄVÄPALVELU SUOMEN PUNAISEN RISTIN HISTORIAA SUOMEN PUNAISEN RISTIN NYKYPÄIVÄÄ YSTÄVÄTOIMINNAN LAATUPROJEKTIHANKE JA AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET SUOMEN PUNAISEN RISTIN YSTÄVÄPALVELU YLIVIESKASSA, ALAVIESKASSA JA KALAJOELLA SUOMEN PUNAISEN RISTIN YSTÄVÄPALVELU YLIVIESKASSA SUOMEN PUNAISEN RISTIN YSTÄVÄPALVELU KALAJOELLA SUOMEN PUNAISEN RISTIN YSTÄVÄPALVELU ALAVIESKASSA TUTKIMUSPROSESSIN VAIHEET TUTKIMUSONGELMAT JA TUTKIMUSMENETELMÄT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA EETTISYYS TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS TUTKIMUSTULOKSET ELÄMÄNTILANNE YSTÄVÄN TAVOITTAMINEN KOKEMUS YSTÄVÄPALVELUSTA TULEVAISUUS JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA...46 LÄHTEET LIITTEET

5 2 1 JOHDANTO Yhteiskunnassamme tapahtuneet muutokset ovat saaneet aikaan tarvetta erilaisille vapaaehtoistoiminnan muodoille. Muutokset ovat ajaneet vapaaehtoisjärjestöt järjestämään erilaisia tukipalveluita, jotta suomalaiset saisivat monipuolisia palveluita oman arkensa hyvinvointiin. Suomen Punaisen Ristin josta käytämme jatkossa lyhennettä SPR organisoima ystäväpalvelutoiminta on vuosien mittaan lunastanut paikkansa tärkeänä toimintana ihmisten jokapäiväisen hyvinvoinnin kannalta. Toiminnan tavoitteena on tukea ihmisten omatoimista selviytymistä arjessa ja eri elämäntilanteissa sekä lievittää yksinäisten ihmisten eristyneisyyttä. Idea tälle tutkimukselle syntyi helmikuussa 2007, kun kolme Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun silloisen kolmannen vuoden sosionomiopiskelijaa järjesti tiedotustilaisuuden Suomen Punaisen Ristin ystäväpalvelusta Ylivieskassa perhekeskus Apilassa. Riitta Ylikauppila, Annika Korpela ja Päivi Ojala olivat opintoihinsa kuuluvana projektityönä tutkineet ja kehittäneet paikallista katkoksissa ollutta ystävätoimintaa. Tarkoituksemme olikin tutkia uudelleen virinnyttä ystävätoimintaa nimenomaan Ylivieskan alueella. Emme kuitenkaan saaneet tarpeeksi tutkittavia Ylivieskasta, joten laajensimme tutkimustamme Alavieskaan ja Kalajoelle. Tässä työssä käytämme käsitettä asiakas, kun puhumme ystävää tarvitsevasta henkilöstä. Ystävä on henkilö, joka toimii vapaaehtoisena tukena asiakkaalle. Ystävävälitys on taho, jonka puoleen asiakas kääntyy tarvitessaan ystävää. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää asiakkaiden kokemuksia SPR:n ystäväpalvelusta. Kokemusten perusteella toimintaa on tarkoitus myöhemmin kehittää haluttuun suuntaan. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelun avulla. Haastattelimme yhdeksää ystäväpalvelun asiakasta. Teoriaosuudessa kerromme vapaaehtoistyöstä yleensä sekä järjestöistä, jotka tekevät vapaaehtoistyötä. Käsittelemme ystäväpalvelun tarvetta lähtien liikkeelle ihmisen perustarpeista sekä yksinäisyydestä ja ystävyydestä. Tulosten analysoinnin yhteydessä huomasimme ystävyyssuhteen lisäävän asiakkaan voimavaroja, joten lisäsimme teoriaosuuteen tietoa

6 3 myös voimaantumisesta. SPR:n ystäväpalvelun historiaa ja nykypäivää tuomme esiin sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Opinnäytetyössämme olemme kuvanneet asiakkaiden kokemuksia ystäväpalvelusta sekä sen merkityksestä heidän elämäänsä. Tutkimustulosten käsittelyn yhteydessä käytämme asiakkaiden omia kommentteja ilmaisemaan tutkittavien ajatuksia mahdollisimman luotettavasti. Lähdekirjallisuudesta haluamme nostaa esille erityisesti ystävätoiminnan laatuprojektihankkeen raportin. Se avarsi näkemystämme tutkittavasta aiheesta sen eri näkökulmista. Raportti auttoi meitä haastattelurungon suunnittelemisessa ja teemahaastattelussa esittämiemme kysymysten pohtimisessa. Aikaisemmat tutkimukset etenkin Liisa Viljarannan Avun mosaiikki ja Jenni Kuusiston Ikääntyneiden kokemuksia Suomen Punaisen Ristin ystäväpalvelusta, heidän sosiaaliset verkostonsa ja arki ovat näyttäneet suuntaa työllemme. Niistä saimme jo etukäteen jonkinlaisen käsityksen siitä, mihin olimme ryhtymässä. Aikaisemmat tutkimukset olivat hyödyllisiä myös mallina siitä, miten tutkimus etenee ja miten tuloksia voidaan analysoida. Mielestämme ystävätoiminta kuitenkin lopulta perustuu ihmisen perustarpeisiin. Näitä muistellessamme etsimme käsiimme jo sosiologian kurssilta tutun kirjan, Erik Allardtin Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Kirjassa kerrotaan kolmesta hyvinvoinnin tasosta, joista sosiaalisen ja henkisen tason tarpeet ovat ystävätoiminnassa keskeisiä sekä asiakkaan että toimijan kannalta.

7 4 2 VAPAAEHTOISTOIMINTA 2.1 Yleistä Vapaaehtoista tuki- ja auttamistoimintaa on ollut aina koko ihmisyhteisön olemassaolon ajan, joten se on osa ihmisyhteisön historiaa. Toiminnan ilmenemismuoto ja organisoitumisen aste sekä siitä käytettävä nimitys ovat vaihdelleet aikojen kuluessa. Nykyinen yhteiskunta on tunnustanut vapaaehtoistoiminnan osaksi welfare mix -ajattelua. Se tarkoittaa palvelurakenteiden monipuolistumista, ja asian parissa työskentelevien sekä ammattilaisten että vapaaehtoisten työllä saavutettua parasta mahdollista tulosta. Suomalaisille vapaaehtoisille sosiaali- ja terveysorganisaatioille onkin luonteenomaista olla läheisessä yhteistoiminnassa julkisen sektorin kanssa. Melkein kaikki suomalaiset sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat yhteistyössä, ei vain julkisen sektorin, vaan myös muiden vapaaehtoisjärjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa. Yhteenliittyminen on tärkeää toimintojen tehokkuuden lisäämiseksi sekä päällekkäisten palvelujen karsimiseksi. (Nylund 2000, 76; Sosiaaliturvan Keskusliitto 1996, 12.) Vapaaehtoistoiminnan paikkaa auttamisjärjestelmässämme kuvaa seuraava kuvio, joka muodostuu kolmesta eri komponentista. Julkinen Vapaaehtoinen Henkilökohtainen Ammattiapu Järjestöt Yhdistykset Seurat Ryhmät Perhe Suku Ystävät Naapurit Yleisvastuu Yhteisvastuu Luonnollinen vastuu KUVIO 1. Vapaaehtoistoiminnan sosiaalipoliittinen asema. (mukaillen Haberman & Parsby 1987, 50; Lehtinen 1997, 11.)

8 5 Virallinen verkosto koostuu julkisista palveluista, eli ammattiavusta. Luonnollinen verkosto koostuu luonnollisesta avusta, johon kuuluu perhe, ystävät ja sukulaiset. Näiden kahden verkoston väliin jää vapaaehtoisuuden verkosto. Vapaaehtoistoiminnan tulisi olla lenkkinä virallisen ja luonnollisen verkoston välillä. Silloin se muodostaa yhteisvastuullisen alueen julkisen sektorin virallisen vastuun ja perheen erityisvastuun välissä. (Lehtinen 1997, 11; Lehtinen 1994, 13.) Keskeisin edellytys vapaaehtoistoiminnan onnistumiselle on siinä, että ihmiset välittävät muistakin ihmisistä kuin itsestään ja lähiomaisistaan. Silloin he ovat valmiita käyttämään aikaansa ja voimavarojansa auttaakseen myös itselleen vieraita ihmisiä. Vapaaehtoistoiminta on ihmisten välistä tasa-arvoista ja vastavuoroista toimintaa, josta kaikki osapuolet saavat iloa. Tukea tarvitsevalla ihmisellä on oikeus itse määrätä oman elämänsä suunta ja tehdä itse päätöksensä myös tukensa tarpeesta ja laadusta. Näitä päätöksiä vapaaehtoisen tulee kunnioittaa. (Sosiaaliturvan Keskusliitto 1996, 11; Särmäkari 1995,7 11.) Vapaaehtoistoiminnan tehtävänä on ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja omaehtoisen osallistumisen edistäminen sekä vaikuttaminen yhteiskunnan palvelujen kehittämiseen ihmisten tarpeita vastaaviksi. Vapaaehtoistoiminta on prosessi, jonka avulla ihmiset yhdessä ryhtyvät parantamaan elämänlaatuaan ja voittamaan vaikeuksiaan. Omaishoidon, naapuriavun, itseavun sekä järjestöjen ja seurakuntien vapaaehtois- ja palvelutoiminnan merkitys hyvinvointipalvelujen tuottajana ja julkisia palveluja täydentävänä tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Näillä keinoilla saadaan myös henkistä apua ja tukea sinne, mihin viralliset organisaatiot eivät yllä. Lähtökohtana voidaan pitää ajatusta, että vapaaehtoinen ei koskaan korvaa ammattityötä, vaan että hän tuo oman lisänsä yhteiseksi hyväksi. Vaikka vapaaehtoistoiminta tarkoituksenmukaisesti tuettuna pitkällä aikavälillä vaikuttaa alentavasti julkisen avun tarpeeseen, ei ole eettisesti oikein pitää sitä välineenä karsittaessa kuntien sosiaali- ja terveysmenoja. (Lehtinen 1997, 17, 19 20; Sosiaaliturvan Keskusliitto 1996, 20.) Vapaaehtoistoiminta voidaan jakaa vapaaehtoiseen tukitoimintaan, vapaaehtoistoimintaan yhteisöissä ja laitoksissa, muuhun vapaaehtoistoimintaan sekä avoimeen vapaaehtoistoimintaan. (Sosiaaliturvan Keskusliitto 1996, 12.)

9 6 2.2 Vapaaehtoistoiminnan muodot ja periaatteet Vapaaehtoinen tukitoiminta tarkoittaa yksilökohtaisissa vapaaehtoispalveluissa suoraan henkilöltä toiselle annettavaa apua tai tukea. Toiminta voi olla myös vertaistukea, eli esimerkiksi samaa sairautta sairastavien keskinäistä tukemista. Tukihenkilötoiminta on yksilöllisempää kuin muu vapaaehtoinen auttamistoiminta, sitä leimaa muita enemmän arkielämä ja sitoutuminen. (Sosiaaliturvan Keskusliitto 1996, 12 14; Lehtinen 1997, ) Tukitoiminnan perusmuotoja ovat esimerkiksi ystävä- ja tukihenkilötoiminnat, turvapuhelimen päivystys, saattoapu vanhuksille tai vammaisille, tilapäisapu pitkäaikaispotilaan hoitamisessa, lukupalvelu näkövammaiselle sekä rikosuhripäivystys. (Sosiaaliturvan Keskusliitto 1996, ) Itse tukeminen tapahtuu kolmen prosessin kautta; keskustelun ja vuorovaikutuksen, yhdessä tekemisen ja näiden yhdistelmän kautta. Sanattomalla vuorovaikutuksella ja yhdessä tekemisellä on varsin suuri merkitys etenkin mielenterveysongelmista kärsiville tuettaville. (Lehtinen 1997, 53.) Yhteisöissä ja laitoksissa tapahtuvan vapaaehtoistoiminnan tavoitteena on laitosten asukkaiden ja henkilökunnan eläminen jatkuvassa vuorovaikutuksessa lähiympäristön kanssa. Lastenkodeissa asuvat lapset ja heidän naapurinsa vierailevat toistensa luona. Vanhusten omaiset ja lähitienoon asukkaat ovat mukana vanhainkodin toiminnoissa. Päiväkodin lähistöllä asuvat vanhukset voivat vierailla päiväkodissa, ja näin toimia päiväkodin lasten mummoina ja vaareina. Tällä pyritään saamaan laitoksissa asuvien elämää viihtyisämmäksi ja asuinympäristöä kodinomaisemmaksi. (Sosiaaliturvan Keskusliitto 1996, ) Järjestetystä vapaaehtoistoiminnasta voidaan edellisten lisäksi mainita kouluissa toimivat tukioppilaat ja kummiluokat, vanhempaintoiminta, sairaalakummit kaukana kotoa hoidettaville lapsille, lastenkotikummit sekä ulkoiluttajarenkaat. (Sosiaaliturvan Keskusliitto 1996, )

10 7 Asuinalueilla voidaan vapaaehtoistoimintaa toteuttaa eri-ikäisten ja eri ryhmiin kuuluvien ihmisten yhteistyönä. Naapurusten (tai kyläläisten) kesken voidaan järjestää erilaista naapuriapua (lasten hoitoa, kaupassa käyntiä), kerhoja, yhteisiä lapsenvahtirenkaita, talkoita ja juhlia. (Sosiaaliturvan Keskusliitto 1996, ) Muuta vapaaehtoistoimintaa edustaa esimerkiksi 48 järjestön yhteenliittymä Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa). Suomen Punainen Risti toimii Vapepan yhdysjärjestönä ja koordinoi toimintaa yleisen vapaaehtoisen pelastustoiminnan osalta. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun tehtävänä on tukea viranomaisia erityisesti paljon pelastushenkilöstöä vaativissa tehtävissä. Se toimii korvaamattomana apuna erilaisissa hälytystehtävissä huolehtien esimerkiksi ensiavusta ja erilaisista etsintätehtävistä. Sen piirissä järjestetään myös ensiapupäivystystä ja tiepalvelua. Pelastuspalvelun lisäksi muuhun vapaaehtoistoimintaan luetaan avustaminen öljyntorjunnassa ja metsäpalojen sammutuksessa viranomaisten pyytäessä, tapaturmien ennaltaehkäisy, kehitysyhteistyö ja rauhantyö. (Sosiaaliturvan Keskusliitto 1996, ) Suomalaisen yhteiskunnan nykyisessä kehitysvaiheessa on syntynyt tilaus myös uudenlaiselle vapaaehtoistoiminnalle. Yhteisöllisyyden, yhteisvastuun ja ihmisen arjen parantamiseksi on syntynyt useita erilaisia avoimia vapaaehtoistoiminnan keskuksia. Asukastuvat vapaaehtoistoiminnan tärkeänä toimintamuotona ovat levinneet ympäri Suomea, suurimmissa kaupungeissa niitä on useita. Niiden tavoitteena on olla alueidensa ihmisten yhteisiä kohtaamispaikkoja, joissa vietetään aikaa yhdessä, tutustutaan ja voidaan saada kanssaihmisiltä tukea. Keskukset tiivistävät vapaaehtoisavun ja ammattiavun yhteistyötä ja pyrkivät edistämään vastuullista elämäntapaa. Tunnetuin ja vanhin näistä on Tampereen seurakuntien diakoniatyön Mummon Kammari. (Sosiaaliturvan Keskusliitto 1996, ) Vapaaehtoistoiminnan periaatteet voidaan jaotella kolmeen osaan. Ensimmäisenä ja tärkeimpänä kaikista on toimijan oman halu osallistua toimintaan. Itsemääräämisen periaatteen on toteuduttava niin auttajan kuin autettavankin osalta. (Lehtinen 1997, 20; Spring 2005, 7.) Toinen tärkeä periaate on palkattomuus (pyyteettömyys). Koska toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, ei siitä makseta kenellekään palkkaa eikä palkkioita. Toiminnasta aiheutunei-

11 8 ta kuluja voidaan vapaaehtoiselle korvata, vaikka käytännössä tätä mahdollisuutta harvoin käytetään. Työttömien osallistumiselle se saattaa olla kuitenkin usein ehdoton edellytys. (Lehtinen 1997, 20; Spring 2005, 7.) Kolmas periaate on toimiminen tavallisen ihmisen ehdoin ja taidoin. Jokaisella ihmisellä on taitoja ja kykyjä, ja jokaiselle löytyy hänelle sopiva tehtävä. Ammattityöntekijät voivat olla apuna tätä omaa tehtävää etsittäessä. Elämänkokemus on yksi vapaaehtoistoiminnan tärkeimmistä resursseista. (Lehtinen 1997, 20; Spring 2005, 8.) 2.3 Vapaaehtoisjärjestöt ja vapaaehtoiset toimijat 1990-luvun alun lama korosti niin sanotun kolmannen sektorin ja vapaaehtoistoiminnan merkitystä. Kun julkisia palveluita vähennettiin, järjestöjen tekemää vapaaehtoistyötä alettiin jälleen arvostaa. Nykyään vapaaehtoistoiminnan merkitys nähdään oleellisena osana toimivaa kansalaisyhteiskuntaa. (Yeung 2001, 11.) Suomessa erilaiset järjestöt ja kirkolliset yhteisöt tuottavat perinteisesti vapaaehtoispalveluja. Järjestöt sijoittuvat palvelujen tuottajina julkisen ja yksityisen sektorin väliin muodostaen niin sanotun kolmannen sektorin. Järjestöt eivät tavoittele voittoa, vaan niiden toiminnalla on ideologiset perusteet. Järjestöjen keskeiset vahvuudet ovat asiantuntijuus, luotettavuus ja joustavuus palvelujen tuottamisessa sekä suorat yhteydet kansalaisiin. (Lehtinen 1997, 9; Viljaranta 1994, 86.) Järjestöt ovat aikojen kuluessa olleet aktiivisesti mukana kehittämässä uusia kotipalvelun työmuotoja, joten niiden aktiivisuus kotipalvelujen alueella ei ole mikään uusi ilmiö. Mannerheimin Lastensuojeluliitto käynnisti 1930-luvun alussa kotipalvelutoiminnan lapsiperheitten hyväksi. Väestöliitto aloitti vastaavan kotipalvelutoiminnan 1940-luvun puolivälissä. Vanhustyön keskusliitto ja Suomen Punainen Risti lähtivät puolestaan vastaaman vanhusten kotipalvelujen tarpeisiin 1950-luvun alussa. Nykyisin järjestöjen tarjoamat kotipalvelut ovat varsin monimuotoisia. Osassa hankkeista on kysymys perinteisistä kotipalvelun muodoista, kuten siivouksesta, pyykinpesusta, lastenhoidosta ja niin edelleen. Näiden hankkeiden tavoitteena on kuntien palvelutarjonnan

12 9 lisääminen. Osassa hankkeista on kyse kunnallisten palvelujen ajallisten ja alueellisten aukkojen täyttämisestä ja osassa kokonaan uudenlaisten palvelumuotojen kehittämisestä. (Viljaranta 1994, 89.) Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry. teetti vuonna 2001 Taloustutkimuksella kyselyn suomalaisten osallistumisesta vapaaehtoistoimintaan. Vuosina 2000 tai 2001 Suomen vuotiaasta väestöstä runsas kolmannes (37 %) oli osallistunut johonkin vapaaehtoistoimintaan, ja niistä, jotka eivät olleet toimineet vapaaehtoisina, peräti joka toinen halusi tulla mukaan. (Yeung 2001, 24.) Ihmisillä on monenlaisia motiiveita hakeutua mukaan vapaaehtoistoimintaan. Osa heistä haluaa lisää tekemistä, koska heillä on paljon vapaa-aikaa omassa elämässään. Osa kaipaa uusia sosiaalisia suhteita samanhenkisistä ihmisistä, joten heidän motiivinsa on halu kuulua ryhmään. Jotkut hakeutuvat vapaaehtoistoimintaan humanitaarisista ja ideologisista syistä ja auttamisen halusta, heillä vapaaehtoistyön motiivit liittyvät arvomaailmaan. Kokeilunhalu ja omaan persoonallisuuteen tai kiinnostuksen kohteisiin perustuvat motiivit voivat niin ikään ohjata ihmisen tekemään vapaaehtoistyötä. (Spring 2005, 9 10.) Suosituin suomalaisen vapaaehtoistoiminnan alue on urheilu ja liikunta. Siinä on mukana kolmannes vapaaehtoistoimintaan osallistuvista henkilöistä. Liikunnan lisäksi suomalaiset toimivat runsaasti myös terveys- ja sosiaalialan vapaaehtoistoiminnassa sekä lasten ja nuorten työmuodoissa. Seuraavaksi yleisin vapaaehtoistoiminnan sarka on uskonnollinen vapaaehtoistoiminta. Edellä mainittujen lisäksi noin joka kymmenes suomalainen vapaaehtoinen on toiminut mukana joko oman asuinalueensa toiminnassa tai kulttuurin ja taiteen parissa. (Yeung 2001, )

13 10 3 YSTÄVÄPALVELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Ihmisen tarpeet Ihmisistä ja heidän tarpeistaan on tehty useita tutkimuksia. Tunnetuimpia niistä ovat ehkä Abraham Maslowin ja Erik Allardtin teoriat. Maslowin tarvehierarkia (1943) on psykologinen teoria ihmisten perustarpeista. Se kuvaa ihmisen käyttäytymistä ja selittää sisäisiä riippuvuussuhteita. Ihmisten tarpeet voidaan jakaa: fysiologisiin (ruoka, juoma, lämpö) tarpeisiin, turvallisuuden tarpeisiin, yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeisiin, arvonannon tarpeisiin sekä itsensä toteuttamisen tarpeisiin. Näistä ensimmäinen on perustavin ja viimeinen korkein tarve. Maslowin mukaan perustarpeiden tyydyttämisen jälkeen ihminen alkaa etsiä tyydytystä korkeammille tarpeilleen. Tarpeiden tyydytys tapahtuu monissa arkipäivän askareissa ja rooleissa; työntekijänä, kuluttajana, perheenjäsenenä, sukulaisena, ystävänä, harrastajana, kansalaisena sekä julkisen sektorin asiakkaana. (Lehtovaara 1986, 337.) Erik Allardt esitti kirjassaan Hyvinvoinnin ulottuvuudet, että on kolme hyvinvoinnin tasoa: aineellinen, sosiaalinen ja henkinen. Aineellisesta tasosta käytetään kirjassa nimitystä Elintaso (Having), sosiaalisesta tasosta nimitystä Yhteisyyssuhteet (Loving) ja henkisestä tasosta nimitystä Itsensä toteuttamisen muodot (Being). (Allardt 1976, 38.) Aineellinen taso käsittää ravinnon, lämmön ja turvallisuuden. Sen tarkka määrittely on riippuvainen kulloinkin käytettävästä näkökulmasta. Jokainen yksilö ja jokainen yhteisö määrittelee peruselintasoon tarvittavat elementit oman mittapuunsa mukaan. Jokaisella yksilöllä tulee olla peruselintaso kunnossa, ennen kuin hän voi toteuttaa itseään seuraavilla tarpeiden tasoilla. (Allardt 1976, ) Sosiaaliseen tasoon kuuluu ihmisen solidaarisuuden ja toveruuden tarve sekä tarve yleensäkin kuulua jäsenenä sosiaalisten suhteiden verkostoon, jossa toisistaan pitäminen ja välittäminen ilmaistaan. Ihminen, jonka yhteisyyssuhteet ovat kunnossa, voi olla varma, että muut ihmiset hyväksyvät hänet ja hoivaavat häntä, jos hän ei itse siihen jostakin syystä pystyisi. Tämä varmuus antaa hänelle mahdollisuuden käyttää energiaansa seuraavan tason

14 11 tarpeiden tyydytykseen. Yhteisyyden puutteesta koituu suoria seurauksia yksilölle. Allardtin mukaan kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet monien neuroosien ja psykoosien aiheutuneen siitä, että yksilö on syrjitty tai yhteisyyden ulkopuolella. (Allardt 1976, ) Henkinen taso käsittää ihmisen mahdollisuudet toteuttaa itseään. Sen osatekijöitä ovat: tulla kohdelluksi ainutkertaisena ja tärkeänä yksilönä, saada osakseen arvonantoa ja kunnioitusta, saada osallistua mielekkäisiin harrastuksiin sekä päästä halutessaan osallistumaan politiikkaan, ja sitä kautta vaikuttamiseen omassa elämässään. (Allardt 1976, ) Määritelläänpä ihmisen tarpeita miten tahansa, voidaan todeta, että kun perustarpeet on tyydytetty, tarvitsee ihminen ympärilleen muita ihmisiä voidakseen hyvin ja viihtyäkseen elämässään. Jokaiselle ihmiselle on tärkeää tuntea kuuluvansa johonkin suurempaan kokonaisuuteen ja näin tuntea olevansa osa jostakin yhteisöstä ja jostakin kokonaisuudesta. (Sosiaaliturvan Keskusliitto 1996, 28.) 3.2 Yksinäisyys Yksinäisyys-käsite voidaan mieltää eri tavoin. Sillä voidaan erottaa ainakin yksinäisyyden kokeminen ja yksin oleminen. Vaikka ihminen olisi muiden ihmisten ympäröimänä, hän voi kokea olevansa henkisesti yksinäinen. Yksin olemisella tarkoitetaan fyysistä yksinäisyyttä. Yksinäisyys voidaan myös jakaa positiiviseen ja negatiiviseen yksinäisyyteen. Lisäksi voidaan puhua emotionaalisesta ja sosiaalisesta yksinäisyydestä. Edellinen merkitsee läheisyystunteen puuttumista ja jälkimmäinen sosiaalisten suhteiden riittämättömyyttä. (Viljaranta 1995, 49.) Jokainen kokee joskus ohimenevästi yksinäisyyden tunteita. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko ihmisellä seuraa. Ihminen voi olla yksinäinen vaikka hänellä olisi paljon ystäviä. Yksinäisyys on aina yksilön subjektiivinen tuntemus. Yksinäisyyden kokemus liittyy yksilön sosiaalisten suhteiden odotuksiin. Vain henkilö itse voi kertoa yksinäisyyden kokemuksestaan tai tunteestaan. (Mielenterveyden Keskusliitto 2007.)

15 12 Yleensä yksinäisyys koetaan negatiivisena ja epämiellyttävänä. Siihen yhteydessä olevia tekijöitä voi olla masentuneisuus, leskeys, pessimistinen elämänasenne, tarpeettomuuden tunne, heikentynyt terveydentila tai toimintakyky. Ympärillä oleva kulttuuri vaikuttaa myös yksinäisyyden kokemukseen. Yksinäisyys voi olla myös positiivinen kokemus silloin kun se on yksilön oma valinta. Toivottu yksin oleminen voi olla hyvää, rauhoittavaa ja luovaa. Se voidaan nähdä mahdollisuutena toteuttaa itseään esimerkiksi harrastamalla itseä kiinnostavia asioita. (Mielenterveyden Keskusliitto 2007.) Yksinäisyyden eräs ratkaisematon peruskysymys on suuri halu saada olla lähellä toista ihmistä ja samalla pelko siitä, että lähellä oleminen sitoo liiaksi toiseen tai herättää kipeitä muistoja hylätyksi tulemisesta. Yksinäisyys syntyy torjutuksi tulemisen pelosta: pelätään kiintyä kehenkään, jotta ei petyttäisi uudelleen. Kauan aikaa yksinäisyydestä kärsineillä ihmisillä on usein heikko itsetunto, he voivat tuntea itsensä hermostuneiksi sosiaalisissa tilanteissa. Heidän voi olla vaikeaa solmia ystävyyssuhteita ja tulla toimeen muiden ihmisten kanssa. Nämä ongelmat saattavat johtua sekä ympäristöstä että perimästä. Lisäksi ne saattavat sekä aiheuttaa yksinäisyyttä että olla sen seurausta. Yksinäisillä ihmisillä on erilaisia keinoja tulla toimeen ongelmansa kanssa. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi nukkuminen pitemmän aikaa päivästä kuin olisi tarpeen, ylensyönti, rauhoittavien lääkkeiden käyttö, television katselu ja yksin juominen. Myönteiset toimet ongelman voittamiseksi, kuten ystävälle soittaminen tai jonkun kutsuminen vierailulle, ovat luonnollisesti ratkaisevan tärkeitä. Tällaisessa tilanteessa on kuitenkin muistettava, että on tärkeää viestiä muille ihmisille olevansa kiinnostunut heistä ja karsia mielestään liiallinen kriittisyys. Siten voi tuntea saavansa yksittäisistä vuorovaikutustilanteista enemmän tyydytystä ja muut ihmiset vaikuttavat miellyttävimmiltä ja vähemmän uhkaavilta. (Porio & Porio 2002, 21; Marsh, Gilmour, Campbell & McCready 1990, ) Yksinäisyyden taustalla saattaa olla paikkakunnalta muutto, kuolema, avioero tai muu vastaava kokemus. Useimmiten tällainen yksinäisyys voidaan voittaa kun elämään saadaan muuta sisältöä ja uusia sosiaalisia kontakteja. Yksinäisyyden helpottamiseksi on perustettu erilaisia sosiaalisia palveluita, kuten SPR:n ystäväpalvelutoiminta. Muita vastaavaa toimintaa harjoittavia tahoja ovat esimerkiksi Helsinki-missio, Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiritoiminta sekä Seurakuntien diakoniatyö. (Mielenterveyden Keskusliitto 2007.)

16 Ystävyys Kaikki ihmiset tarvitsevat ystäviä, koska ilman ystävyyssuhteita elämämme ei ole onnellista. Ihminen kaipaa toisen ihmisen läheisyyttä. Meillä on tarve tuntea olevamme jollekin tärkeä ja tarve tuntea toinen ihminen läheiseksi ja tärkeäksi. Ystävyys tuo iloa ja tyydytystä kummallekin osapuolelle. (Aristoteles 1989, 146; Porio & Porio 2002, 11.) Aristoteles määrittelee ystävyyden vastavuoroiseksi kummankin ystävyyssuhteen osapuolen tiedostamaksi julkisesti ilmaistuksi hyvän tahtomiseksi toiselle. Hyväntahtoisuus on ystävyyden alku. Ihmisten ei ole mahdollista tulla ystäviksi, jos he eivät ole tunteneet hyväntahtoisuutta toisiaan kohtaan. Hyvät tekomme kohdistuvat parhaimmillaan juuri ystäviimme, ja aito ystävyyssuhde perustuu pikemmin ystävyyden osoittamiseen kuin sen vastaanottamiseen. (Aristoteles 1989, , 260.) Ystävyyden arvo on antamisessa ja siinä, että ihminen pystyy ystävyyden avulla tuntemaan itsensä paremmin kuin hänelle muuten olisi mahdollista. Läheisyys ja lämpö sekä myönteinen ymmärtäminen tiukassakin tilanteessa ovat aidon ystävyyden tunnusmerkkejä. Ystävälle on ominaista, että hän tuntee sekä empatiaa että sympatiaa ystäväänsä kohtaan. Kun toinen kärsii menetyksestä, toinen kärsii hänen kanssaan, vaikka menetys ei sinänsä olisi suoranaisesti koskettanut häntä. Surevan olo huojentuu jo pelkästä ystävän läsnäolosta. On myös miellyttävää huomata, että ystävälle tuottaa mielihyvää itseä kohdannut menestys. Ystävyyden suuri merkitys niin ilossa kuin erilaisissa murhetiloissakin on kokemuksen jakaminen. Ihmisellä on kaipuu keskustella hänelle tärkeistä henkisistä asioista: mitata niitä, saada varmuus jostakin ja hankkia uusia näkökulmia. Läheiset ihmissuhteet tyydyttävät niitä tarpeita, jotka ovat ominaisia meille itsellemme. Hyvät ystävykset saavat toisensa tuntemaan, että he suhtautuvat elämään niin kuin pitääkin. Lisäksi he tukevat toistensa epäilyksiä ja huolenilmauksia puhuessaan asioista, joista eivät ehkä tohtisi puhua muille ihmisille. (Marsh ym. 1990, 163; Vakkuri 2004, 91 91; Aristoteles 1989, 183.) Ihminen elää yhteydessä toisten ihmisten kanssa, tiiviissä ykseydessä muihin. Kun pyrkii antamaan itsestään enemmän muille ja vahvistamaan toisia, silloin vahvistuu myös itse. Ystävän tehtävä on kannustaa toista lisäämään itsetuntoaan. Toisen luottamus ja kannustus ovat olennaisia tekijöitä ihmisen vahvistumisprosessissa. Erilaiset ihmissuhteet tukevat

17 14 persoonallisuutemme eri puolia: yksi pitää yllä itsetuntoamme, toisen kanssa voimme pitää hauskaa. Yhteiset ilot ja molemminpuolinen luottamus ovat yleensä ystävyyssuhteen antoisimpia puolia. Tietyt tarpeemme tyydyttävä ystävä ei välttämättä ole ihanteellisin jossakin toisessa suhteessa. Jopa läheisimpiä ystävyyssuhteita on täydennettävä muilla sosiaalisilla suhteilla. (Marsh ym. 1990, 163; Vakkuri 2004, 91 91, 121.) Aristoteleen mielestä on epätodennäköistä, että kenelläkään voisi olla monia hyviä ystäviä. Hän ajattelee, että ystävälle on tyypillisempää auttaa ystäviä vastoinkäymisissä ja tehdä heidät osallisiksi omista myötäkäymisistä kuin odottaa samaa toiselta. (Aristoteles 1989, 264.) Ystävyys on kumppanuutta, joka perustuu samanvertaisuuteen ja samanlaisuuteen. Ystävyyssuhteessa pitää olla sekä vapautta että jatkuvuutta. Ihminen yksilönä tarvitsee vapautta. Uskaltaakseen vaatia vapautta omalle kehitykselleen ihmisen on tunnettava turvallisuutta. Turvallisuutta taas ei pysty tuntemaan jos on jatkuvasti epävarma suhteen jatkuvuudesta. Ystäviä ei kuitenkaan voi omistaa, vaan on vain luotettava ystävän pysyvän mukana elämässä. Siihen voi vaikuttaa pyrkimällä itse olemaan mahdollisimman hyvä ystävä. Eräs tärkeä piirre ystävyydessä on tunteiden näyttäminen avoimesti. Ystävien väliset erimielisyydetkin lopulta lujittavat suhdetta, kunhan erimielisyydet selvitetään avoimesti. (Aristoteles 1989,156, 184; Vakkuri 2004, 10, 53.) Täydellinen ystävyys vaatii paljon aikaa kehittyäkseen; keskinäinen luja ja vakaa luottamus syntyy vain ajan mittaan ystävysten oppiessa tuntemaan toisensa läpikotaisin. Ystävyys pysyy yllä, mikäli vaihtosuhde on molempia tyydyttävä. Aristoteleen mukaan muutoksille alttiit hyötyyn tai nautintoon perustuvat ystävyydet ovat herkkiä päättymään niitä ylläpitävän syyn ehtyessä, kun osapuolet eivät enää saa riittävästi hyötyä tai nautintoa toisiltaan, tai he eivät enää ole tyytyväisiä vaihdantasuhteeseen. Luottamukseen ja toisen luonteen arvostukseen pohjaava ystävyys on puolestaan laadultaan pysyvää. (Aristoteles 1989, 149.)

18 Voimaantuminen Ihmisillä on syvä luontainen tarve tuntea itsensä arvokkaaksi. Vähäiselläkin tämän tunteen lisäämisellä voi olla yksilöön uudistava vaikutus, ja se voi tuottaa valtavia energiamääriä oppimiseen ja kasvuun. Voimaantuminen on siten ihmisestä itsestään lähtevä prosessi, joka on yhteydessä ihmisen omaan haluun, omien päämäärien asettamiseen, luottamukseen omiin mahdollisuuksiinsa sekä näkemykseen itsestään ja omasta tehokkuudestaan. Käsitteellä voimaantuminen tarkoitetaan lähinnä vahvaksi tulemista. Voimaantunut ihminen on löytänyt omat voimavaransa. Hän on itse itseään määräävä ja ulkoisesta pakosta vapaa. (Siitonen 1999, 85, 88, 93, ) Itseä ja omia mahdollisuuksia koskevat uskomukset rakentuvat keskeisiltä osin sosiaalisessa kanssakäymisessä. Vaikka voimaantuminen on henkilökohtainen prosessi, siihen vaikuttavat toiset ihmiset, olosuhteet ja sosiaaliset rakenteet. Toisen ihmisen voimaantumista voidaan yrittää tukea monilla tavoilla. (Siitonen 1999, ) Ihmiselle on tärkeää tuntea pystyvänsä vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun. Elämänhallinnan tunne on erityisesti koetuksella muutos- ja kriisitilanteissa, kuten työpaikan rakenneuudistuksissa, irtisanomistilanteissa, avioerossa tai eläkkeelle jäädessä. Muutos aiheuttaa ihmisessä aina epävarmuuden tunnetta ja tulevaisuuden pelkoa. Tällaisissa henkisesti kuormittavissa tilanteissa on sosiaalisen tuen etsiminen hyväksi havaittu keino stressistä selviämiseen. Sosiaalisen tuen saaminen voimistaa ihmisen tunnetta siitä, että hän on yksi suuremmasta joukosta. Hän kestää arjen aiheuttamat paineet paremmin saadessaan tukea toisilta kuin joutuessaan kestämään paineet yksin. Tämän lisäksi sosiaalinen tuki parantaa itsetuntoa ja elämänhallinnan tunnetta, mikä puolestaan edistää jaksamista. (Puolakka 2005, 18 20; ) Sosiaalisella tuella tarkoitetaan yhteisöstä saatavissa olevaa käytännöllistä ja henkistä apua ja tukea sekä arvostusta. Sosiaalisen tuen osa-alueita ovat myönteinen ja rakentava palaute, jaettu tietämys ja vastuu, konkreettinen apu, tunnepitoinen tuki sekä huumori. (Puolakka 2005, 41,47.) Tunnepohjaisessa tuessa on kyse verbaaliseen kommunikointiin perustuvasta tuesta, jossa puhalletaan samaan hiileen. Tunnetuki on välittämistä: toisen kuuntelemista, huolenpitoa

19 16 sekä kunnioittamista ja arvostamista. Hyvä kuuntelija yrittää ymmärtää puhujan näkökulmasta tämän tarinaa mahdollisimman hyvin ja tarkasti. Hän ei tyrkytä omia mielipiteitään, vaikka olisikin eri mieltä asioista. (Hokkanen & Astikainen 2001, 15; Katajainen, Lipponen & Litovaara 2003, ; Puolakka 2001, 43.) Ihminen, jolla on myönteinen käsitys itsestään, suhtautuu optimistisesti tulevaisuuteensa ja asettaa itselleen realistisia päämääriä tulevaisuutta varten. Minäkäsitys on voimaantumisen kannalta merkityksellinen myös siitä syystä, että ihminen arvioi ympäristöään minäkäsityksensä kautta. Ihmisen minäkuva kehittyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa saadun palautteen avulla. Palaute lisää yksilön itsetuntemusta. Kun ihminen luottaa itseensä, hän uskaltaa ottaa vastaan haasteita elämässään, mikä puolestaan tarjoaa mahdollisuuden onnistumisen ja työnilon kokemuksiin. (Puolakka 2005, 61; Siitonen 1999, 130, 133.) Itsearvostus ja itseluottamus ovat voimaantumisen rakentumisessa merkityksellisiä. Vähäinen itsearvostus ja itseluottamus ilmenevät usein masennuksena. Luottamus omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin voi laskea melkein huomaamatta. Toisen ihmisen voimaantumisprosessia voi yrittää hienovaraisesti tukea toimenpiteillä, jotka pyrkivät mahdollistamaan ihmisen itsensä arvostamista ja itseensä luottamista. Vuorovaikutuksen tulisi olla sellaista, että se antaa mahdollisuuden avoimeen ja rehelliseen mielipiteiden vaihtoon. Itsetuntemuksen tukemisen kannalta ilmapiirin turvallisuus ja luottamuksellisuus ovat merkityksellisiä. Päämääränä tulisi olla vahvuuksien löytäminen. Kannustava palaute ja reflektiota tukeva vuorovaikutteisuus ovat voimaantumisen kannalta tärkeitä. Sosiaalinen tuki edistää jaksamista vain silloin, kun se on ilmaistu positiiviseen sävyyn. Itsensä tunteminen antaa perusteita itsearvostukselle ja itseluottamukselle. Asiakkaan voimaantuminen on tärkeä päämäärä myös vapaaehtoistoiminnassa (ystäväpalvelu). (Katajainen ym. 2003, 72; Puolakka 2001, 39; Siitonen 1999, 93, 138.)

20 17 4 SUOMEN PUNAISEN RISTIN YSTÄVÄPALVELU 4.1 Suomen Punaisen Ristin historiaa 1950-luvun alkuvuosina alettiin Suomessa kiinnittää huomiota vanhusten ja vammaisten avohuollon kehittämiseen. Siitä johtuen Suomen Punaisessa Ristissä aloitettiin ystävätoiminnan kokeilu. Vuosikymmenen loppupuolella Keski-Euroopasta ja Norjan Punaisesta Rististä alkoi kantautua tietoja toisen maailmansodan jälkeisellä miehityskaudella alkaneesta "potilaan ystävä" -toiminnasta. Tällöin oli amerikkalaisia sotilaita sijoitettuna ympäri Eurooppaa. Sairaita sotilaita tarkkailtaessa havaittiin, että ne joilla oli perheet mukana ja ystäviä lähellä, paranivat nopeasti, kun taas muilla ei ollut parantumisen halua. Havainnon seurauksena toisten potilaiden omaiset ryhtyivät vierailemaan myös yksinäisten potilaiden luona. Punainen Risti aloitti vierailutoiminnan Norjassa, jossa harmaaseen univormuun pukeutuneet "grey ladies" saivat nuorukaisten elämänhalun heräämään ja parantuminen alkoi edistyä. "Potilaan ystävä" -toiminta laajeni pian moniin sairaaloihin, kun havaittiin, miten tärkeää toisen ihmisen vierailu ja tuki sairaalle on. Suomen Punainen Risti alkoi myös pitää kursseja potilaan ystäville ja tarjota heitä sairaaloille. Ensimmäinen ystävätoiminnan kurssi järjestettiin Helsingissä keväällä Tästä ajankohdasta järjestö katsoo ystävätoimintansa alkaneen. (Suomen Punainen Risti 2007; Särmäkari 1995, 7 11.) Yhteiskunnalliset muutokset heijastuivat 1960-luvulla voimakkaasti ystävätoiminnan muotoutumiseen. Esimerkiksi yksin asuvien vanhusten naapuriavun tarve korostui sitä mukaa kun työikäinen väestö siirtyi työn perässä kaupunkeihin. Ikäihmisistä tulikin ystäväpalvelun ylivoimaisesti suurin käyttäjäryhmä, lisäksi ystävät kävivät tapaamassa sairaita ja vammaisia. Vankilamuurien sisäpuolelle ystävät astuivat ensimmäisen kerran Oulussa keväällä luvun alussa järjestössä kiinnitettiin huomiota myös mielenterveysongelmien yleistymiseen. Vuosikymmen myöhemmin psykiatrisista potilaista oli tullut toiseksi suurin autettavien ryhmä. Myös autettavien moniongelmaisuus yleistyi. Yhteistä kaikille autettaville oli kuitenkin yksinäisyys. (Hytönen 2002, 173; Suomen Punainen Risti 2007.)

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit KAMU -yhteistyö Suomen Punainen Risti Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit Toiminta - alue Toiminta- alueeseen kuuluu Savo Karjalan piirin alueella 51 paikallista osastoa Kaakkois Suomen piirin alueella

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Alueellinen maanpuolustuskurssi, 2.2.2017 Sirkka-Liisa Oinaala, toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti, osa maailmanlaajuista liikettä Suomen Punainen Risti kuuluu Punaisen

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Alueellinen maanpuolustuskurssi, 24.11.2016 Sirkka-Liisa Oinaala, toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti, osa maailmanlaajuista liikettä Suomen Punainen Risti kuuluu

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Seinäjoki 7.12. 2016 Työryhmän esittäytyminen Hyväksymis- ja omistautumisterapia

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Minustako Ystävä? Opas vapaaehtoistoimintaan lähimmäispalvelussa. Varkauden seurakunta, diakoniatyö

Minustako Ystävä? Opas vapaaehtoistoimintaan lähimmäispalvelussa. Varkauden seurakunta, diakoniatyö Minustako Ystävä? Opas vapaaehtoistoimintaan lähimmäispalvelussa Varkauden seurakunta, diakoniatyö Sisällysluettelo Alkusanat sinulle Vapaaehtoisten toiminta seurakunnassamme Lähimmäisiä tarvitaan Rohkeasti

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Syrjässä syrjäytyneet

Syrjässä syrjäytyneet Syrjässä syrjäytyneet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, elämänlaatuverkoston kokous Helsinki 10.4.2014 Tutkija, YTT Päivi Kivelä, Sininauhaliitto paivi.kivela@sininauha.fi Rakenteet uudistuvat: ketä pitäisi

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta 21.10.2015 Merja Pihlajasaari 22.2.2016 Puhutaan itsetunnosta ja rajoista Vapaaehtoinen toimii henkilökohtaisen tiedon, elämänkokemuksensa ja vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot