VANHUSNEUVOSTO ESPOOSSA VIERAILEMASSA

Transkriptio

1 VANHUSNEUVOSTO ESPOOSSA VIERAILEMASSA Tampereen vanhusneuvosto kävi tutustumassa Espoon vanhusneuvostoon ja vanhuspalveluihin ELINVOIMAA IKÄÄNTYNEILLE Tilaisuuden ravintola-alan oppilaitos Omniassa avasi Espoon vanhusneuvoston puheenjohtaja Olli Männikkö. Hän kertoi tervetuliaispuheenvuorossaan, että Tampere on hänelle tuttu paikka: hän opiskeli Tampereella ja oli siellä aikoinaan ylioppilasaktiivikin. Nykyään Tampereella tulee käytyä teatterikesän tapahtumissa, totesi Männikkö. Männikkö kertoi myös Espoon vanhusneuvoston toiminnasta. Toisin kuin Tampereella, Espoon vanhusneuvostoon kuuluu eläkeläisjärjestön edustajien lisäksi puoluepoliittisin perustein valittuja muita jäseniä. Lisäksi Espoossa vanhusneuvoston jäsenillä on myös varajäsenet. Vanhusneuvoston roolista Männikkö totesi, että jos vanhusneuvosto onnistuu tehtävässään, on siitä kaikille etua. Vanhukselle hyvä kaupunki on paratiisi muillekin, lisäsi Männikkö. Viime aikoina vanhusneuvostossa on käsitelty Espoon ikääntymispoliittista ohjelmaa, joka on määrä päivittää. Tampereen vanhusneuvoston puheenjohtaja Arja Ojala kiitti espoolaisia mahdollisuudesta tulla tutustumaan Espoon vanhusneuvoston toimintaan ja Espoon kaupungin ikäihmisten palveluihin laajemminkin. Tuliaisiksi Tampereelta tuotiin lämmintä riävää ja Pispalan oman pojan, Lauri Viidan runoja. 1

2 Seuraavaksi ohjelmassa oli Maria Rystin esittely poikkihallinnollisesta Elinvoimaa ikääntyville ohjelmasta. Rysti kertoi, että ohjelma on yksi viidestä ohjelmasta, joita kaupunginvaltuusto tarkasti seuraa. Nämä ohjelmat perustuvat Espoon tarina strategiaan, jonka painopisteenä on ennaltaehkäisy ja osallisuus. Rysti kertoi, että Espoossakin on nyt herätty siihen, että muuttovoittoinen ja lapsipainotteinen Espookin vanhenee. Espoolaiset ikääntyneet ovat kuitenkin keskimääräistä terveempiä, mitä edesauttaa sekin, että Espoossa on jo yli vuosikymmenen ajan laitettu panoksia nimenomaan ennaltaehkäisyyn. Elinvoimaa ikääntyville ohjelmassa on valittu 12 toimenpidettä, joita ovat muun muassa tiedotuskampanja ja itsearviointilomake asumisen esteettömyydestä ja AsumisenApu-palvelu ikääntyneiden asumiseen liittyvään neuvontaan. Lisäksi ohjelman tiimoilta on järjestetty virkistys- ja kuntopäiviä omaishoitajille, muistiteemapäivä kauppakeskus Sellon kirjastossa ja ilmaisjakelulehti Länsiväylään on saatu kolme kertaa vuodessa ilmestyvä senioriliite. Erityisesti Tampereen vanhusneuvostoa innosti kuulla, että Espoossakin edistetään asumisen yhteisöllisyyttä: kuulemma seniorit ovat itse perustaneet yhteen taloyhtiöön itsepalvelukeskuksen ja nyt sitä kaupungin avulla mallinnetaan myös muualle käyttöön. On hienoa, että julkinen sektorikin herää huomaamaan asumisen yhteisöllisyyden tarpeellisuuden. Ainahan sitä on ollut, komppaa Espoon vanhusneuvoston jäsen Antero Krekola. Meillä järjestettiin marraskuussa seminaari yhteisöasumisesta ja sitä ennen oli tehty aloite monen sukupolven yhteisöasumisen saamisesta Eteläpuiston alueelle, kertoi Tampereen vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Juha Salonen terveisiä Tampereelta. Omaishoitajiin keskittymistä Juha Salonen piti oikein hyvänä. Oikeastaan omaishoitajien pitäisi saada vapaata joka viikko, ihan niin kuin muutkin työntekijät saavat. Ja sijaisen pitäisi tulla kotiin hoitamaan, kommentoi Salonen. Meillä Espoossa pyritään tukemaan omaishoitajia yhteistyössä oppilaitosten ja yhdistysten kanssa, ei yksin kaupungin palveluna, huomautti Rysti. Meillä Tampereella taas perhehoidosta on paljon apua juuri omaishoitajille ja hoidettaville, muistutti Tampereen vanhusasiamies Riikka Piironen. USEAMMAT USEAMMIN JA KAIKKI ENEMMÄN Vielä ennen erinomaista lounasta, jonka olivat valmistaneet ja myös tarjoilivat suurella taidolla Omnian opiskelijat, kertoi Espoon liikuntatoimen Esa Yletyinen Espoon poikkihallinnollisesta liikunnan edistämistyöstä ikääntyneiden parissa. Espoossa ollaan päästy hyvään vauhtiin verkostoitumisessa. On ymmärretty, että liikunnan edistäminen ei kuulu vain liikuntatoimelle vaan kaikille saroille, totesi Yletyinen. Yletyinen korosti myös, ettei liikunnan edistäminen ole vain julkisen sektorin heiniä vaan päinvastoin: Verkostoituminen tarkoittaa myös verkostoitumista järjestöjen ja yritysten kanssa. Espoossa mm. kilpailutetaan yksityisiä kuntosaleja, joiden palveluja senioriliikkujilla on sitten mahdollisuus käyttää. Toinen muutos senioriliikunnan ajattelussa on se, että liikuntaan yhdistetään kulttuuria ja sitä tehdään useammin ulkona. Liikkumisympäristöjen ja uusien liikuntamuotojen kehittäminen on keskiössä. Espoossa tässä on kokeiltu kauppakeskuskävelyitä, joista on saatu erittäin hyvää palautetta. Yksi merkittävimmistä espoolaisista innovaatioista on liikuntaneuvontamalli, jossa saa tietoa liikunnan vaikutuksista ja mahdollisuuksista liikkumiseen. Neuvontaa saa myös henkilökohtaisesti, soittamalla neuvon- 2

3 tapuhelimeen ja varaamalla ajan. Ajoista, jolloin neuvontaa annettiin terveyskeskusten tuulikaapeissa on tultu pitkälle, kehaisi Yletyinen. Tamperelaisten posket punottivat kateudesta, kun Yletyinen kertoi Espoossa käytössä olevasta maksuttomasta 68+ liikuntakortista. Yletyinen vakuutti, että kortilla on todistettua vaikuttavuutta. - Liikkuminen on lisääntynyt tutkitusti, pelkästään uimahallikäyntejä on , kertoi Yletyinen. Korttiin saa myös avustajatunnuksen elikkä esimerkiksi muistisairaalla avustaja pääsee mukaan liikkumaan maksutta. Myös alle 68-vuotiaille on olemassa vahvasti subventoitu kortti. Kortteihin saa liitettyä älyominaisuuksia, joilla voi seurata kuntonsa kehittymistä. Uutena Espoossa on kokeiltu mm. Liikuttava ystävä toimintaa, jossa ystävänä olo kuuluu opiskelijoiden opintoihin. Paljon odotetaan myös Sukupolvet yhdessä kuntosalilta, jossa ideana on, että nuoremmat voivat yhdessä ikääntyneen kanssa kuntoilla. Espoon vanhusneuvoston Jarkko Rahkonen pitelee tamperelaisten tuliaisiksi antamaa riävää ja Lauri Viidan runoa. Vanhusasiamies Riikka Piironen tunnusti heti, että Tampereella liikkuminen maksaa ikäihmiselle paljon enemmän kuin Espoossa. Ainoa innovaatio, joka Tampereella on Espoolle esiteltäväksi, ikäihmisten liikkumisen suhteen, on liikuntaluotsitoiminta. Vertaisohjaajapohjalta toimiva liikuntaluotsi voi lähteä mukaan liikkumaan ja hänen kanssaan pääsee moneen paikkaan ilmaiseksikin liikkumaan, kertoi Piironen liikuntaluotsitoiminnasta. VANHUSPALVELULAKIA TOTEUTTAMASSA Lounaan jälkeen, kun mahat olivat täynnä lammaskaalia, oli vanhusneuvoston puheenjohtaja Arja Ojalan puheenvuoron vuoro. Hän kertoi ensin Tampereen vanhusneuvoston toiminnasta ja sitten ohjelman mukaisesti vanhuspalvelulain toteutumisesta Tampereella. Tampereen vanhusneuvosto oli mukana sosiaali- ja terveysministeriön vanhuspalvelulain pilotointihankkeessa. Siinä saatiin vanhusneuvostolle mm. uusi esite, kertoi Ojala ja näytti kuulijoille Tampereen vanhusneuvoston katseita keräävää esitettä. Vanhuspalvelulain toteutumisesta Ojala kertoi, että Tampereella on keskeisin ikäihmisiin liittyvä uudistus laitospainotteisuudesta kotona asumisen tukemiseen siirtyminen. Tänä vuonna tuli 180 uutta paikkaa tehostettuun palveluasumiseen, ensi vuonna tahti hidastuu, mikä on hyvä, huomautti Ojala. Vanhusneuvosto oli kuulleessaan tästä palvelurakenteen uudistamisesta huolissaan siitä, ettei muutos vaan tapahdu liian 3

4 nopeasti. Erityisesti henkilökunnan sopeutumisesta uuteen työympäristöön oltiin huolissaan. Henkilökunnan asenne on niin kovin ratkaiseva asia ikäihmisten palveluissa, painotti Ojala. Palvelurakenteen uudistamistyöhön liittyy paljon muutakin uuden kehittämistä kuin vain tehostetun palveluasumisen lisäpaikat. Tampereella on keskitytty muun muassa kotikuntoutuksen kehittämiseen, Kotikatkotyöhön, koneellisen lääkkeenjaon ja sähköisen ovenavauspalvelun kehittämiseen. Myös ikäihmisten neuvonnan kehittämiseen on tullut parannuksia: keskitetyn neuvontapiste Kotitorin lisäksi on nyt alettu perustaa alueellisia Lähitoreja, joissa myös on verkostoitumisen ja kumppanuuden ajattelu, kuten Yletyisen aikaisemmin mainitsemassa liikunnan edistämistyössäkin. Ojala kehui puheenvuorossaan Tampereen vanhusasiamiehiä. Yhteistyö toimii todella hyvin, suosittelen vanhusasiamiehiä myös muualle, vakuutti Ojala. - Vanhusasiamiehen ja vanhusneuvoston välinen työnjako on tärkeää, kertoi vanhusasiamies Riikka Piironen. Vanhusneuvostolle kuuluvat koko ikääntyneelle väestölle yhteiset asiat, vanhusasiamies taas hoitaa henkilökohtaiseen palvelukokemukseen liittyviä asioita. Ja tieto tosiaan kulkee hienosti, kehui myös Piironen. Vanhusneuvosto tuo kokouksissa läsnä olevien vanhusasiamiesten tietoon kuulemiaan palautteita ja toisaalta vanhusasiamiehet kertovat kokouksissa mistä heihin on oltu yhteydessä ja mikä asia ehkä vaatii vanhusneuvostolta toimenpiteitä, kertoi Piironen. Espoon vanhuspalveluiden Sirpa Immonen kertoi vuorostaan vanhuspalvelulain toteutumisesta Espoossa. Espoossa on ennaltaehkäisyn ja kotona asumisen teemoja edistetty jo vuosia. Nyt Tampereella työskentelevä Jaakko Valvanne uudisti ennen Tampereelle siirtymistä Espoon palvelut. Silloin tehtiin organisaatiomuutos ja aloitettiin seniorineuvonta, kertoi Immonen. Tehtävää kuitenkin Espoossakin riittää, esimerkiksi omaishoidon prosenttiosuus on alempi kuin valtakunnallinen suositus, siihen meillä pitää keskittyä. Kotihoidossa Espoossa on meneillään samanlaista kehittämistä kuin Tampereellakin, toiminnanohjausjärjestelmää ja älypuhelinsovelluksia kehitetään. Myös kotikuntoutukseen ollaan Espoossakin tekemässä parannuksia, erikoissairaanhoidon viereen on tulossa ikäihmisten sängytön kuntoutussairaala. Vanhusneuvostonkin on määrä arvioida osaltaan sairaalan mallihuoneen toimivuutta. Vastuutyöntekijäosuus aiheuttaa kuulemma Espoossa eniten haastetta. Espoo onkin kuunnellut korvat höröllään muiden kaupunkien suunnitelmia vastuutyöntekijästä. Piironen ja Ojala Tampereelta kertoivat, että Tampere kehitti yhtenä asiana jo aiemmin mainitussa vanhuspalvelulain pilotoinnissa juuri vastuutyöntekijyyttä. Tamperelaiset lupasivat toimittaa Tampereen vastuutyöntekijämallista materiaalia Immoselle. KÄRSIVÄLLISYYTTÄ TARVITAAN Päivän viimeinen puheenvuoro oli Tampereen vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Juha Salosen, joka kertoi Tampereen vanhusneuvoston työstä. Salonen kertoi, että vanhusneuvoston rooli on hankala, pitäisi olla rakentava yhteistyökumppani, mutta toisaalta ei saa olla kaupungin päätösten parhainpäinselittelijä, kaupungin bulvaani. Ihannehan olisi, että suunnittelijat ja valmistelijat syöttäisivät vanhusneuvostolle asioita, mutta näin ei toistaiseksi juuri tapahdu. Tarvitaan kärsivällisyyttä, hallintokulttuuri muuttuu vähitellen, muistutti Salonen. Epävirallinen toimintamalli ja yhteydenpito on parempi kuin muodolliset lausunnot. Muodolliset lausunnot annetaan viimevaiheessa eikä niillä yleensä ole mitään vaikutusta lopulliseen pää- 4

5 tökseen, huomautti Salonen. Vanhusneuvoston työn vaikuttavuus on paljon kiinni sen jäsenten arvovallasta. Jäseniksi tulee valita aktiivisia ihmisiä, jotka pystyvät vaikuttamaan omaan poliittiseen viiteryhmäänsä, esitti Salonen. Suurin haaste vanhusneuvostolle on yhteistyö virkamiesten kanssa. Tieto on valtaa, sitä ei haluta jakaa, niin raadollista se vaan on, huokaisi Salonen puheenvuoronsa lopuksi. Espoon vanhusneuvoston puheenjohtaja Olli Männikkö kertoi kommenttipuheenvuorossaan, että heillä vanhusneuvoston yhteistyö vanhuspalveluiden kanssa toimii kertakaikkisen erinomaisesti, mutta muiden hallintokuntien kanssa ei niinkään. Meillä taas juuri kaavoituspuoli on ollut erityisen aktiivinen vanhusneuvostoon päin, heitä täytyy siitä kehua, kertoi Tampereen vanhusneuvoston puheenjohtaja Arja Ojala. Ojala huomautti myös, että vanhusneuvostolla täytyy olla tarpeeksi valmisteluresurssia elikkä sihteerin palveluita käytössä. Teidän pitäisi saada tällainen kokoaikaisesti vanhusneuvoston palveluksessa oleva esittelijäsihteeri kuin meilläkin on, totesi Ojala. Osallistujat kiittelivät ennen tamperelaisten lähtöä kilvan vierailun antia. Espoota ette nyt juuri nähneet, synkän ja myrskyisen maiseman ikkunasta vaan, valitteli Espoon vanhusneuvoston puheenjohtaja Olli Männikkö. Tulkaa toisella kertaa paremmalla ajalla niin tutustutaan Espooseen paremmin! kehotti Männikkö. Ajatuksesta innostui eritoten toinen vanhusasiamies Katri Pellinen, joka on Espoosta kotoisin ja jolle vierailu Espoossa oli nostalginen. Pysytään toki yhteyksissä ja tehdään yhteistyötä vastakin, toivoi Tampereen vanhusneuvoston puheenjohtaja Arja Ojala. Kuusikkokunnathan tekevät paljon yhteistyötä, ehkäpä kuusikkokuntien vanhusneuvostojenkin pitäisi viritellä yhteyksiä lähivuosina, lisäsi vielä Ojala. Tämä suunnitelma jäi hautumaan. Teksti ja kuvat: Kirsi Nurmio 5