Arjen tutut askeleet. Ideoita yhdessäoloon vanhusten kanssa. Liisa Helenius, Pirkko Sassi & Piia Silvennoinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arjen tutut askeleet. Ideoita yhdessäoloon vanhusten kanssa. Liisa Helenius, Pirkko Sassi & Piia Silvennoinen"

Transkriptio

1 Liisa Helenius, Pirkko Sassi & Piia Silvennoinen rjen tutut askeleet on sekä oppikirja että vinkkikirja kaikille vanhusten kanssa toimiville. Kirja on tarkoitettu niin opiskelijoiden, ammattilaisten kuin omaistenkin käyttöön. Kirjassa olevien esimerkkien avulla halutaan korostaa sitä, että myös tavallinen arki on vanhukselle rikastuttava kokemusten sekä elämysten ja muistojen lähde. LAUREA JULKAISUT LAUREA PUBLICATIONS ISBN Arjen tutut askeleet A Arjen tutut askeleet Ideoita yhdessäoloon vanhusten kanssa

2

3 Liisa Helenius, Pirkko Sassi & Piia Silvennoinen Arjen tutut askeleet Ideoita yhdessäoloon vanhusten kanssa Laurea-ammattikorkeakoulu, tikkurilan yksikkö 2013 Vantaa

4 Copyright Tekijät ja Laurea-ammattikorkeakoulu Kannen kuva: Tarja Laakkonen Tekninen toimittaja: Tarja Laakkonen ISBN Edita Prima Oy, Helsinki 2013

5 Sisällys 1 Johdanto Vanhusten arki kohtaamista, hoivaa ja kunnioitusta... 6 Piia Silvennoinen 2 Arjen asioita vinkkeineen... 9 Liisa Helenius & Pirkko Sassi 2.1 Miten kohdata vanhus? Iloa, huumoria, hyvää mieltä - Itku pitkästä ilosta Aktiivisuutta arkeen - Ain laulain työtäs tee Nykyhetkessä eläminen - Ei oppi ojaan kaada Yhdessäolo ja yhteydenpito - Vuoroin vieraissa käydään Ruokailu - Riita poikki ja voita väliin Aistit Tuoksut ja hajut - Oma kehu haisee Maku - Oma maa mansikka, muu maa mustikka Näkö - Ei omena kauas puusta putoa Kuulo - Niin metsä vastaa kun sinne huutaa Tunto - Ei lämmin luita riko Liikunta ja ulkoilu - Ei kysyvä tieltä eksy Pukeutuminen ja puhtaus - Puhtaus on puoli ruokaa Idealaatikko Sananlaskuja Arvoituksia Taikoja ja enteitä Vitsejä Muisteluja Leikkejä Tutustumisleikkejä Perinneleikkejä Muistileikkejä Muistelukuvat Lisälukemista... 40

6 Kirjoittajat Liisa Helenius on toiminut lavastajana, leikinohjaajana ja -kouluttajana ( lettimies ). Liisa on ollut tuntiopettajana Amiedussa (lähihoitajat, omaishoitajat, koulunkäyntiavustajat, perhepäivähoitajat). Tämän lisäksi Liisa on kouluttautunut senioriosaajaksi (vertaisohjaajaksi) Laurea Otaniemessä. Liisa toimii Laurean HyvinvointiTV:ssä vanhuksille suunnatun ohjelman vetäjänä. Pirkko Sassi on terveydenhuollon maisteri. Pirkko on toiminut lehtorina Laurea Otaniemessä ja Laurea Tikkurilassa sekä ohjelmien suunnittelijana ja toteuttajana HyvinvointiTV:ssä. Pirkko on käynnistänyt Senioriosaajakoulutuksen Laurea Otaniemessä sekä toiminut Espoon kaupungilla vanhusten omatoimisuutta edistävissä hankkeissa. Pirkko työskentelee parhaillaan Kuntoutuksen edistämisyhdistyksessä. Piia Silvennoinen (YTT) työskentelee yliopettajana Laurea Tikkurilassa. Piian keskeistä asiantuntijuutta on sosiogerontologinen osaaminen. 4

7 Kirjan käyttöohjeet Vanhustyössä toimivat opiskelijat ovat jatkuvasti tuoneet esiin tarpeen oppaasta, jossa kerrotaan siitä, miten toimia parhaiten ikääntyneiden parissa. Tämä kirjan avulla haluamme vastata tuohon pyyntöön ja innostaa kaikkia vanhusten kanssa toimivia hyödyntämään arjen tuttuja askareita ja ottamaan ne tueksi päivittäisissä puuhissa. Kyse ei ole niinkään uusista ideoista vaan arkielämän toiminnan monipuolisesta hyödyntämisestä. Suosittelemme myös omien ideoiden käyttöön ottamista vanhusten kanssa toimiessa eli haluamme korostaa luovuutta ohjaajan/hoitajan työssä. Arjen asiat ovat tuttuja jokaiselle vanhukselle, ja niiden osittainenkin itsenäinen sujuminen aktivoi häntä ja kohottaa hänen itsetuntoaan. Oppaan sisältö koostuu alkuosan johdanto-osuudesta sekä varsinaisesta käytännön osuudesta. Johdanto-osuudessa pohditaan vanhuksen arkea, hänen toimintakykynsä tukemista sekä hoivan tarvetta. Varsinaisen käytännön osuuden tavoitteena on antaa vinkkejä siitä, miten ylläpitää vanhuksen toiminnallista ja henkistä vireyttä huumoria unohtamatta. Osuudesta löytyy vinkkejä siihen, miten eri aistien toimintaa ja liikkumista voidaan aktivoida ja miten vanhusten kuntoa ja hyvinvointia voidaan kokonaisvaltaisesti pitää yllä. Vanhuksella on paljon voimavaroja ja tietotaitoa, jotka tulee huomioida ja aktivoida paremmin käyttöön otettaviksi. Kirjan vinkit ovat helposti sovellettavissa myös ryhmätoimintaan, sillä yhdessä tekeminen edistää sosiaalisuutta ja lisää yhteisöllisyyttä. Kirjan loppuosaan on liitetty idealaatikko, josta löytyy erilaisia vinkkejä yhdessäolon tueksi. Käytämme tässä kirjassa tietoisesti käsitettä vanhus, koska se on mielestämme hyvä ja positiivinen suomalainen sana kuvaamaan vanhaa ihmistä, joka tarvitsee ajoittain toisen henkilön tukea. 5

8 1 Johdanto Vanhusten arki kohtaamista, hoivaa ja kunnioitusta Piia Silvennoinen Jokaisella meistä on valtavasti kokemusta arjesta, ja siitä on helppo puhua toisten kanssa. Mutta mistä puhutaan kun puhutaan arjesta? Miten arkea voisi määritellä? Eräs määritelmä arjelle on sen vastakohtaisuus juhlalle ja pyhälle, sillä arki on harvoin juhlaa ja pyhää. Siinä, missä juhla ja pyhä koostuvat suurista tunteista ja selkeästä rakenteesta, arki on jokapäiväistä ja runotonta. Juhlan jälkeen puhutaan arkeen palaamisesta ja arjen aherruksesta. Arki on jokapäiväistä, rutiininomaista ja toistuvaa. Ajallisesti arjen rytmin määrittävät viikko ja vuosi. Arki voidaan myös määrittää suhteessa työn ja vapaa-ajan jännitteeseen. Työelämässä on omat arkea tuottavat rutiininsa, ja vapaa-aikana voimme etsiä hetkittäistä pakoa arjesta. (Sihvola, Andersson, Hetemäki & Mustonen 2011, 5-8.) Arki siis muodostuu käytännöllisistä toimista ja rutiineista, jotka tuovat sisältöä elämään. Arki ei ole samanlaista kaikille, sillä arkeen ja arjen valintojen runsauteen vaikuttavat sekä yhteiskunnalliset olosuhteet kuten myös kunkin elämänhistoria ja elämäntilanne. (Haila 2011, 235.) Minkälaista on sitten vanhuksen arki? Vanhuksen arjessa ei ole enää työelämän ja vapaa-ajan välistä jännitettä. Työelämän rutiineista on vapauduttu eläkkeelle jäämisen yhteydessä. Arkea rytmittää uudenlainen vapaus, jolloin on vapaa tekemään mitä tahtoo. Eläkkeelle jääminen mahdollistaa omien haaveiden ja harrastusten toteuttamisen ja uuden oppimisen. Henkisen vireyden ylläpidon merkitys kasvaa entisestään iän myötä. Henkinen hyvinvointi ei kuitenkaan ole välttämättä kiinni fyysisestä hyvinvoinnista. Vanhat ihmiset ovat oiva esimerkki siitä, etteivät fyysiset vaivat ole este henkiselle hyvinvoinnille. Henkisen vireyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä on kaikki sellainen toiminta, joka vahvistaa ihmistä. Erilaiset henkistä vireyttä tukevat harrastukset ja toiminnat tuottavat sisältöä vanhuksen elämään ja antavat hänelle mahdollisuuden toteuttaa omia taipumuksiaan. Samoin ne antavat voimaa ja mielihyvää ja tuottavat sosiaalista viihtymistä. (Koponen 1995, ) 6

9 Myös arjen toimintakyvyn tukeminen tuottaa ja ylläpitää henkistä vireyttä ja hyvinvointia. Jyrki Jyrkämän (2007) mukaan vanhuksen toimintakyky tulisikin ymmärtää tilanteellisena ja kontekstuaalisena kokonaisuutena, joka ilmenee sosiaalisissa tilanteissa ja toiminnassa. Esimerkiksi vanhainkodissa voisi puhua erityisestä laitostoimintakyvystä, toimintakyvystä, joka liittyy vanhainkodin arkielämään, toistuviin toimintakäytäntöihin ja vuorovaikutukseen. (Jyrkämä 2007, 215.) Arjen toimintakyvyn tukemisessa keskeisenä on nimenomaan käytössä olevan toimijuuden ja toimintakyvyn tukeminen. Tämä pitää sisällään niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin toimintakyvyn huomioimisen (Jyrkämä 2003, 96). Vanhuksen arjen päänäyttämöksi muodostuu koti, jossa arjen rutiinit toteutuvat. Kotina voi toimia oma koti, mutta yhtä hyvin myös jokin hoitolaitos. Kuten Marjatta Marin (2003) toteaa, vanhusikävaiheessa kodista tulee tapahtumien keskipiste ja arjen rutiinit toimivat sekä vanhuksen voimavarana että energian säästäjinä. Arjen rutiinit ovat myös osa ihmisen identiteettiä, sillä ne yhdistävät asunnon ja minän kodiksi, merkitykselliseksi paikaksi. (Marin 2003, 40.) Mitä iäkkäämmästä vanhuksesta on kysymys, sitä todennäköisempää on, että arjen rutiinien sujuminen vaatii ulkopuolista apua ja vanhusikävaiheessa ulkopuolisen avun tarve lisääntyy hoivan ja hoidon muodossa. Tällöin arkea rytmittävät erilaiset hoiva- ja hoitotoimenpiteet. Vanhusten arkeen kuuluu kiinteästi hoivan käsite, sillä hoivassa on kyse arkisesta auttamisesta ja arjen uusintamisesta niiden ihmisten puolesta tai niiden ihmisten kanssa, joilta arki ei yksin suju. Siinä on kyse jokapäiväisen elämän sujumisesta ja henkilökohtaisesta lähihuolenpidosta. Hoivan toimintakäytännöillä luodaan vanhusten arkea, ja niillä tuotetaan tietynlainen sosiaalinen vanheneminen ja vanhuus. (Tedre 2003, ) Arvokkaasti heikkeneminen on hoivan ydintä (Tedre 2003, 70). Niinpä ei ole yhdentekevää, miten esimerkiksi vanhus kohdataan ja miten esimerkiksi hänen itsemääräämisoikeuttaan tuetaan hänen arkisessa auttamisessaan ja arjen rutiinien sujumisessa. Kuten Silva Tedre (2003) tuo esille, hoivassa on läsnä kaksi ihmistä tarpeineen, tunteineen ja kehoineen. Hoiva on toisen kuulemista ja kuulluksi tulemista. Sekä hoivan antaja että hoivan ottaja tuovat kohtaamiseen omat kokemuksensa, tunteensa ja tietonsa. (Tedre 2003, ) Tässä kirjassa annetaan käytännön ohjeita vanhuksen arjen rutiinien tukemiseksi hoivakäytännöissä. Kirjan tarkoituksena on toimia oppikirjana ja tukena vanhusten parissa työskenteleville. Vanhuksen toimijuuden ja toimintakyvyn tukeminen hänen omissa sosiaalisissa yhteyksissään eli jokapäiväinen toiminta rutiineineen ja yksilöllisine tapoineen ovat kirjan keskiössä. Kari Salosen (2008) mukaan onnistunut vanhustyö pohjaa siihen, että vanhustyön ammattilainen omaa vanhusspesifisyyden syvällistä ymmärtämistä. Se on vanhuuden ymmärtämistä ainutkertaisena elämänvaiheena omine elämänkulkuineen ja kokemuksineen, 7

10 kehitystehtävineen, vanhenemisprosesseineen, voimavaroineen, avuntarpeineen ja tapahtumineen. Vanhuus toteutuu aina tietyssä sosiokulttuurisessa ympäristössä, jonka merkityksen ymmärtäminen on osa onnistunutta ja ammatillista vanhustyötä. (Salonen 2008, ) Tämän kirjan tavoitteena on osaltaan rakentaa hyvää ja onnistunutta vanhuutta ja vanhustyötä vanhuksen arjen toimijuuden ja toimintakyvyn tukemisen kautta. Lähteet Haila, Y. (2011). Arkiset valinnat ja ympäristö. Teoksessa L.C. Andersson, I. Hetemäki, R. Mustonen & A. Sihvola (toim.) kaikki irti arjesta. Helsinki: Gaudeamus, Jyrkämä, J. (2003). Ikääntyminen, toimintakyky ja toimintatilanteet. Teoksessa Teoksessa M. Marin & S. Hakonen (toim.) Seniori- ja vanhustyö arjen kulttuurissa. Jyväskylä: PS-kustannus, Jyrkämä, J. (2007). Toimijuus ja toimijatilanteet aineksia ikääntymisen arjen tutkimiseen. Teoksessa M. Seppänen, A. Karisto & T. Kröger (toim.) Vanhuus ja sosiaalityö. Sosiaalityö avuttomuuden ja toimijuuden välissä. Jyväskylä: PS-kustannus, Koponen, P-L. (1995). Vanhuus ja henkiset harrastukset. Teoksessa Ikäänny viisaasti. Gerontologiaa ikäihmisille. E. Karvonen, R. Koivisto, P-L. Koponen, A. Lanér, P. Pohjolainen, J-E. Ruth, T. Sihvola & A. Suni. Vanhustyön koulutus- ja tutkimuskeskus Kuntokallio ja Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, Marin, M. (2003). Elämän paikallisuus ja paikat. Teoksessa M. Marin & S. Hakonen (toim.) Seniori- ja vanhustyö arjen kulttuurissa. Jyväskylä: PS-kustannus, Salonen, K. (2008). Sosionomin (AMK) osaaminen 2000-luvun seniori- ja vanhustyössä. Teoksessa L. Viinamäki (toim.) 14 puheenvuoroa sosionomien (AMK) asemasta Suomen hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä. Kemi-Tornio: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 2, Sihvola, A., Andersson, L.C., Hetemäki, I & Mustonen, R. (2011). Lukijalle. Teoksessa L.C. Andersson, I. Hetemäki, R. Mustonen & A. Sihvola (toim.) kaikki irti arjesta. Helsinki: Gaudeamus, 5-8. Tedre, S. (2003). Hoiva ja vanhuus. Teoksessa M. Marin & S. Hakonen (toim.) Seniori- ja vanhustyö arjen kulttuurissa. Jyväskylä: PS-kustannus,

11 2 Arjen asioita vinkkeineen Liisa Helenius & Pirkko Sassi 2.1 Miten kohdata vanhus? Vanha ihminen on kohdattava vertaisena ja häntä on kohdeltava kunnioittavasti. Hänelle on annettava riittävästi aikaa puhua ja kertoa rauhassa sanottavansa. Vanhukset ovat varsinaisia aarreaittoja, kun vain pysähdymme kuuntelemaan heitä. Vanha ihminen on kohdattava yksilönä. Tästä johtuen on vältettävä kysymystä Miten me tänään voimme? kysymällä suoraan Miten voitte tänään?" tai "Miten voit tänään? Tutustuminen käynnistyy parhaiten esim. selvittämällä, mitä työtä hän on tehnyt ja mitä kaikkea harrastanut. Näin keskustelu johdatetaan tutuille alueille, joista viriää lisää puheenaiheita. Kunnioitus vanhuksen tietotaitoja kohtaan ja niiden muistelu on usein avain yhteisymmärrykseen. Vanhoilla ihmisillä on paljon kokemuksia menneestä ajasta ja perinteistä. Tätä tietoa he mielellään jakavat seuraaville sukupolville. Tällainen tieto ei siirry vain kirjoja lukemalla, vaan tiedonsiirto tapahtuu parhaiten ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tällainen vuorovaikutus tukee ja edistää sosiaalista kanssakäymistä. Tuntematonta vanhusta on aluksi syytä teititellä. Teitittely kuuluu kulttuurimme tapoihin. Vanhus ehdottaa kyllä sinunkauppoja, jos niin haluaa. Joku saattaa myös toivoa, että häntä kutsutaan etunimen sijasta lempinimeltä. Se, miten kutakin henkilöä puhutellaan, selviää yleensä nopeasti ja itsestään. On hyvä myös huomioida eri kulttuuritaustaiset vanhukset, joita tulee kohdella heidän omien tapojensa ja toivomustensa mukaan. Yhdessäolo vanhuksen kanssa pyritään luomaan mukavaksi, turvalliseksi ja kiireettömäksi. 9

12 Vinkkejä Hyvään tapaan kuuluu katsoa silmiin, kun puhutaan. Puhutaan selkeästi ja rauhallisesti. Kuunnellaan rauhassa, mitä vanhuksella on sanottavaa ja annetaan hänelle aikaa kertoa se. Luodaan yhdessä elämyksiä arkeen kertomalla kummankin omasta elämästä Sukupolvien erot ovat suuret, vanhus on elänyt erilaista aikaa kuin me elämme. Huumori, pilke silmäkulmassa, on hyvä ottaa mukaan jutusteluun, sillä se keventää arkista touhua. Maltti kannattaa säilyttää vaikeissakin tilanteissa. Muista! On kohteliasta olla siististi pukeutunut. Tatuoinnit ja lävistykset saattavat jopa aiheuttaa pelkoa vanhuksissa. Voimakkaat hajusteet ja tuoksut, kuten tupakan haju, saattavat tuntua vanhuksesta vastenmielisiltä 10

13 2.2 Iloa, huumoria, hyvää mieltä - Itku pitkästä ilosta Meille jokaiselle tuottaa iloa, kun meidät huomioidaan, meitä tervehditään ja meiltä kysytään kuulumisia. Näin puhuja osoittaa sen, että hän keskittyy juuri kyseiseen henkilöön, hänen kokemuksiinsa ja tuntemuksiinsa. Jokainen on asiantuntija oman elämänsä suhteen. Avustajan on oltava herkkänä siinä, mikä ilahduttaa vanhusta. Yleensä iloa tuottavat asiat tulevat esiin yhteisessä keskustelussa enemmin tai myöhemmin, mutta niitä voi kysyä myös suoraan: "Mikä sinua ilahduttaisi?" "Mitä tekisimme tänään?" Hyvää mieltä tuottaa myös se, kun henkilö pystyy edelleen suoriutumaan arkisissa askareissa (ruokailussa, pukemisessa, pesuissa) joko täysin itsenäisesti tai avustettuna. Avustaja ei saa liian innokkaasti tehdä kaikkea vanhuksen puolesta, vaan vanhukselle on annettava mahdollisuus tehdä ja osallistua itse parhaansa mukaan. Vanhukselle tuottaa erityistä iloa menneiden asioiden ja tapahtumien muisteleminen, vanhojen valokuvien katseleminen ja oman mielimusiikin kuunteleminen. Omien valokuvien lisäksi voi esille laittaa myös muita vanhukselle rakkaita esineitä, jolloin hän voi halutessaan kertoa niihin liittyvistä muistoista meille muille. Yhdessä ollessa saavat esiin tulla myös kaikki tunteet, niin ilot kuin mielipahatkin. On turvallista jakaa tunteita toisen, jo tutuksi tulleen henkilön kanssa. Tuottamalla iloa toiselle, saamme iloa itsekin. Vinkkejä Kirjan lopussa on katselukuvia, jotka tuovat mieleen muistoja vanhoilta ajoilta. Näistä kuvista on mukava keskustella. Yhdessä voidaan muistella sananlaskuja, arvoituksia, vitsejä, taikoja ja enteitä. Kirjan lopussa olevasta Idealaatikosta löytyy esimerkkejä. Ryhmän kanssa voi leikkiä esimerkiksi vanhoja perinneleikkejä, erityisesti tutustumisleikkejä (katso Idealaatikosta). Voidaan järjestää lauluhetkiä, kilpailuja sekä erilaisia tapahtumia (lettukestit, grillijuhlat, bingo, tietokilpailut jne.). 11

14 2.3 Aktiivisuutta arkeen - Ain laulain työtäs tee Pitkän päivätyön tehneellä vanhuksella on oikeus vain olla, istua vaikkapa keinutuolissa ja nauttia toisten avusta. Tästä huolimatta moni vanhus kaipaa erilaista omatoimista tekemistä päiväänsä, ja aktiivinen liikkeellä olo pitää pirteänä. Avustajan tehtävänä on innostaa vanhusta erilaiseen toimintaan. Tavalliset arjen askareet ovat kaikille tuttuja, ja niitä on mukava tehdä yhdessä pieni määrä kerrallaan. Vanhuksilla on paljon erilaista tietoa ja taitoa sekä voimavaroja, jotka täytyy joissakin tapauksissa houkutella uudelleen esiin ja käyttöön. Laulua harrastanut vanhus tulisi saada taas laulamaan, runoja lukenut niitä lukemaan ja lausumaan, käsi- ja puutöitä tehnyt niitä tekemään jne. Myös erilaiset pelit, joissa vaaditaan käsillä tekemistä, aktivoivat paitsi lihaksia myös aivotoimintaa. Leikki on kuulunut ennen vanhaan voimakkaasti aikuisten maailmaan. Se on toiminut sekä ajanvietteenä että työn keventäjänä. Vanhat leikit tuovat mukavat muistot mieleen. Leikit aktivoivat ihmisen eri osa-alueita mm. muistia, näppäryyttä ja ketteryyttä. Leikki tukee myös sosiaalisten taitojen ylläpitämistä. Vanhusten osaamista kannattaa hyödyntää enemmän pyytämällä heitä mukaan erilaiseen toimintaan, esim. kertomaan menneistä ajoista ja omasta asiantuntemuksesta tai toimimaan vierailevana ohjaajana erilaisissa kerhoissa. Ruumiinkieli paljastaa todelliset ajatuksemme. Eleet ilmeet, asennot ja teot ovat tärkeä osa viestintää. 12

15 Vinkkejä Vanhusten kanssa voi tehdä kaikkia arjen askareita esim. pestä astioita, pyyhkiä pölyjä, kastella ja hoitaa kukkia, kattaa ruokapöytää. Ruuan valmistaminen ja yhdessä leipominen ovat virkistävää toimintaa. Erilaista tekemistä varten käden ulottuvilla tulisi olla tarvikkeita ja materiaalia esim. ompelutarvikkeita tai puutöihin tarvittavia välineitä. On hyvä selvittää, mitä vanhus on aiemmin harrastanut ja innostetaan häntä kokeilemaan sitä uudelleen. Vanhuksen ulottuvilla olisi hyvä olla erilaista lukemista (kirjoja, lehtiä) sekä kyniä ja paperia. Myös tietokonetta kannattaa kokeilla. Kasvien, esim. sipulikukkien, maustekasvien, ruohosipulin, perunan ja herneen, kasvattaminen onnistuu pienimuotoisesti sisätiloissakin. Siemeniä voi kylvää ja sipuleita istuttaa vaikka kukkaruukkuihin. Kasvun seuraaminen ja sadon korjaaminen on virkistävää puuhaa. Erilaisia leikkejä voi käyttää apuna esim. ryhmän tutustumisessa (katso vinkkejä leikki- ja idealaatikoista kirjan lopusta). 13

16 2.4 Nykyhetkessä eläminen - Ei oppi ojaan kaada Nykyhetki ja sen seuraaminen kiinnostavat meitä jokaista. Vanhuksen se kiinnittää myös paremmin aikaan ja paikkaan. Vanhusta tulee innostaa päivän lehtien lukemiseen tai lukea niistä häntä kiinnostavia uutisia. Ajankohtaisia asioita voi seurata myös radion ja TV:n välityksellä. Iso seinäalmanakka ja selvänumeroinen seinäkello auttavat vanhusta elämään nykyhetkessä. Päivän ohjelma on mukava käydä läpi heti aamulla, jotta vanhus osaa varautua tuleviin tapahtumiin ja odottaa niitä. Tuttavien ja sukulaisten vierailut ovat tärkeitä, sillä niiden aikana käydyissä keskusteluissa päivittyvät suvun viimeaikaiset tapahtumat. Vanhukset tapaavat mielellään lapsia, joko omia jälkeläisiään tai muiden lapsia. Lasten myötä he kokevat menneen, mutta katsovat samalla myös tulevaisuuteen. On hyvä muistaa, että vaikka me nykyhetkessä elävät ihmiset olemme usein kiireisiä, ei tämä koske vanhuksia. Tästä syystä vierailuhetkeen tulee varata riittävästi aikaa ja luoda siitä mahdollisimman kiireetön. Keskeistä ihmisen elämänhallinnalle on tunne siitä, että henkilö pystyy pitämään ohjat omissa käsissään. Vinkkejä Vanhuksen kanssa on hyvä keskustella päivän polttavista asioista esim. erilaisista maailman tapahtumista, urheilusta ja kulttuurista. Päivä- ja aikakausilehtiä voi lukee ääneen. Huolehditaan siitä, että vanhuksella on radio käytettävissä ja vanhusta kiinnostava asema on auki Vanhusta kiinnostavien TV- ja video-ohjelmien katsominen yhdessä synnyttää mukavaa keskustelua. Tarvittaessa avustetaan vanhusta kännykän ja tietokoneen käytössä. Postikorttien kirjoittaminen yhdessä tuo esiin muistoja korttien saajista. Samanhenkiset ihmiset on hyvä saada yhteen pohtimaan ajankohtaisia asioita. 14

17 2.5 Yhdessäolo ja yhteydenpito - Vuoroin vieraissa käydään Yksinäisyys on erityisesti vanhusten ongelma. Siksi jokainen vierailu on heille tärkeä tapahtuma. Toisen ihmisen näkeminen, koskettaminen, kuulumisten vaihtamien ja yhdessä tekeminen ovat vanhukselle päivän kohokohtia. Tämä on syytä muistaa jokaisen käynnin yhteydessä. On hyvä pitää mielessä, että se, mikä ilahduttaa vanhusta, tuottaa hyvän olon tunteen myös avustajalle. Omaiset ja ystävät ovat jokaiselle tärkeitä. Vanhukset odottavat heidän käyntejään. Mutta myös omaisiin ja ystäviin päin tulee olla yhteydessä. Omaisille voi soittaa, kirjoittaa kirjeen tai lähettää kortin. Avustaja voi auttaa parhaansa mukaan soittamisessa sekä Ihmissuhdeverkot ovat tärkeä osa elämää. tervehdysten lähettämisessä. Postin tuoma tervehdys ilahduttaa kaikenikäisiä. Nykyajan tekniikka (tekstiviestit ja nettipuhelut) mahdollistaa nopean yhteydenpidon kaukanakin asuvien sukulaisten ja ystävien kanssa. Mikäli vanhus asuu hoitokodissa, on syytä huomioida siellä järjestettävät erilaiset tapahtumat ja osallistua niihin. Tällaisia aika ajoin toteutettavia tapahtumia ovat mm. eri järjestöjen ja seurakunnan vierailut sekä myyjäiset ja näyttelyt. Mikäli vanhuksen vointi sallii, voi hänen kanssaan laatia ostoslistan ja käydä yhdessä ostoksilla. Yhteinen kauppamatka saattaa olla päivän tai viikon kohokohta, kun vanhus voi valita mieleisiään ostoksia. Vinkkejä Almanakkaan on hyvä kirjata sekä vanhuksen oma syntymäpäivä sekä läheisten syntymäpäivät tervehdysten lähettämistä varten. Lasten, omien lastenlasten tai päiväkotilasten, vierailut ovat tärkeitä. Vanhukset ilahtuvat erityisesti nähdessään pieniä lapsia. Vanhusten kanssa voidaan järjestää erilaisia leikki- ja pelipäiviä esim. bingo, tikanheitto, lauta- ja korttipelit, tietokilpailut. Keskustelua syntyy, kun haastatellaan vanhuksia siitä, miten ennen leikittiin ja pelattiin. Kovin yksinäiselle vanhukselle voi ehdottaa ystäväpalvelun käyttöä. Tällaisesta palvelusta tarjoaa mm. SPR, seurakunta sekä eri järjestöt. 15

18 2.6 Ruokailu - Riita poikki ja voita väliin Ruokailuhetki on monin tavoin tärkeä tapahtuma, joten siihen on valmistauduttava huolella. Ruokailutilanne tulee tehdä mahdollisimman mukavaksi, rauhalliseksi ja houkuttelevaksi. On hyvä pitää mielessä, söisikö itse sellaista ruokaa, jota tarjoaa vanhukselle. Päivittäiset kahvihetket ovat myös tärkeitä. Ihanne olisi, että kahvia juotaisiin yhdessä toisen henkilön kanssa, jolloin siitä tulee myös sosiaalinen tapahtuma. Jo valmistautuminen kahvinkeittoon ja kahvipaketin avaamien tuovat esiin hyviä tuoksuja ja kirvoittavat veden kielelle. Kauniisti katettu kahvipöytä on tärkeä osa kahvihetkeä. Vanhojen ihmisten on saatava riittävästi nestettä eli heidän on juotava runsaasti. Joiltakin vanhuksilta se pääsee helposti unohtumaan, jolloin juomisesta voi tehdä hauskan leikin ja makuelämyksen esim. kaatamalla eri makuisia mehuja/vettä kuppeihin, jotka on sijoiteltu ympäri huonetta. Tällöin vanhus tulee juoneeksi nestettä useammin, koska muki tulee itsestään vastaan. Juhlapyhät ja eri juhlakaudet ja niihin liittyvät tavat on hyvä huomioida. Juhlan tuntua lisää pienikin koristelu. Joulun tuntua tuo mm. joulukuusi, joulukukka ja/tai joululiina pöydällä. Koristelujen lisäksi juhlaruualla on oma merkityksensä, koska se on arkiruokaan verrattuna monipuolisempaa ja perinteisempää. Yhdessä on mukava keskustella siitä, miten entisaikoina syötiin niin arkena kuin juhlapäivinäkin. 16

19 Vinkkejä Kauniisti katettu pöytä houkuttelee syömään. Ensisijaisesti on hyvä käyttää veitsiä ja haarukoita sekä juomalaseja. Ruokaliina suojaa vaatteita, mutta käden ulottuvilla on hyvä olla myös lautasliina. Maustepurkit on syytä tuoda ruokailijan lähettyville. Ruokailuun tulee varata tarpeeksi aikaa, jotta vanhus voi syödä rauhassa. On kohteliasta kertoa, mitä ruokaa on tarjolla ja kysyä vanhukselta, miten hän ruokansa haluaa. Tällöin syöminen helpottuu ja vastaa vanhuksen tottumuksia. Lämmin ateria ei saa olla jäähtynyttä, mutta ei myöskään polttavan kuumaa. Ensin ruokaa on hyvä tarjota vähän. Jos ruoka maistuu, sitä voi hakea lisää. Ruokalajit, esim. porkkanat, punajuuret ja perunat, on hyvä asetella erikseen lautaselle. Tällöin vanhus voi rauhassa maistella eri makuja. Jälkiruualla herkutellaan pääruuan jälkeen. 17

20 2.7 Aistit Ihminen kokee erilaisia elämyksiä aistiensa kautta. Aistien heikkeneminen saattaa herättää joissakin vanhuksissa pelkoja siitä, että he menettävät jotkut aistit kokonaan. Aistit kuitenkin tukevat toinen toisiaan. Kun joku aisti heikentyy, tulee toisesta entistä tärkeämpi. Esim. jos näkö heikkenee, korostuu kuulon merkitys. Vanhusten aistien aktivointi on tärkeää, koska eri aistien kautta saadut tunneelämykset synnyttävät iloa ja tuovat mieleen erilaisia muistoja. Lapsuuden ympäristöstä muistuvat mieleen erityisesti tuoksut ja maut Tuoksut ja hajut - Oma kehu haisee Hyvälle tuoksuva ruoka kirvoittaa ruokahalun, ja esim. kahvin ystäville jo kahvin tuoksu on erityisen tärkeää. Tästä syystä tuttuja, hyvälle tuoksuvia mausteita kannattaa suosia ruuan valmistuksessa. Myös muut tuoksut tuovat helposti muistoja mieleen. Yksi tärkeimmistä tuoksuista lienee savun tuoksu, mikä tuo ensimmäisenä mieleen puusaunan ja siihen liittyvät muistot. Moni yhdistää tervan tuoksun lapsuuden aikaan, koska ennen vanhaan tervan käyttö erityisesti maaseudulla oli yleistä. Edellä mainittujen lisäksi ihminen kaipaa luonnossa olevia tuoksuja. Siksi on tärkeää, että vanhus pääsee ulkoilemaan eri vuodenaikoina. Jo parvekkeelle tai avonaisen ikkunan ääreen meneminen tuo tunteen ulkoilmasta ja ulkoa tulevista tuoksuista. Keväällä on voimakkaimmillaan mullan tuoksu, ja kesällä tuoksuvat kukat ja ruoho. Syksyllä ilmassa tulvii lahoavien lehtien tuoksu, ja talvella hengitetään kirpeää pakkasilmaa. Vinkkejä Vanhuksille voidaan järjestää leikkimielinen kilpailu, jossa eri tuoksuja (esim. kahvinporoja, teenlehtiä, tervattu puupala, kuivattuja koivunlehtiä, erilaisia yrttejä) on kätketty suodatinpusseihin. Sisältöä haistelemalla yritetään päästä selville pussin sisällöstä. Tällainen leikki aktivoi hajuaistia ja tuo mieleen muistoja tuoksuihin liittyvistä asioista. Muistot toimivat edelleen yhteisen keskustelun avaajina. Uusia tuoksuja voidaan kokeilla haistelemalla esim. erilaisia saippuoita, shampoita ja partavesiä. Lisää tuoksuja saa mm. kasvattamalla erilaisia yrttejä kukkaruukuissa. Vanhuksilta voidaan kysellä, mitä muistoja eri tuoksut (esim. savu, eläimet, ruuat, pyykit, harmaantunut hirsiseinä, rahkasuo, kuiva kallio, kesäsade) tuovat mieleen. 18

21 2.7.2 Maku - Oma maa mansikka, muu maa mustikka Makutottumukset ovat vanhuksella jo lapsena opittuja. Vanhusten lapsuudessa ruoka oli yksinkertaista (perunaa, silakkaa, leipää, lihaa) ja siinä oli vähän mausteita. Tuttuja mausteita olivat suola ja sokeri sekä pippuri ja kaneli. Nykyään mausteita käytetään runsaammin, joten ruoan kautta saadaan runsaasti makuelämyksiä. Iän tuoman makuaistin muuttumisen myötä moni haluaa ruokaansa myös enemmän mausteita. Ruokailu on yksi vanhuksen päivän tärkeimmistä hetkistä. Siksi syötävän ruuan tulee olla hyvänmakuista ja sen tulee tarjota erilaisia makuelämyksiä. Ruuassa tärkeää on maku, mutta myös se, miltä ruoka näyttää ja miten se on asetettu tarjolle. Suomalaisille, erityisesti vanhemmalle väestölle, leipä on ollut tärkeä ravinnonlähde. Ruisleipä on pitänyt monen tiellä ja sen makua kaivataan edelleen. Myös juhlapyhät ja niihin liittyvät ruuat on hyvä huomioida: jouluna jouluruuat, pääsiäisenä mämmi ja vappuna sima ja munkit. Vinkkejä Vanhukset kaipaavat erilaisia tuttuja makuja, joita ei välttämättä ole aina tarjolla. Heitä voi hemmotella hankkimalla juuri näitä kaivattuja herkkuja. Uusia makuja (esim. jogurttia, juustoja ja makkaroita) tulee myös kokeilla. Vanhuksen kanssa voi yhdessä mennä ostoksille ja valmistaa ruokaa. Toisesta kulttuurista tulleen henkilön kanssa valmistettu ruoka on makuelämys molemmille. Vanhuksen kanssa voi keskustella siitä, miten tämän kotona syötiin ja valmistettiin ruokaa. Vanhusta voi pyytää kertomaan entisajan herkuista, kaupasta ostetuista ja luonnosta etsityistä (esim. marjoista, sienistä ja koivun mahlasta). 19

22 2.7.3 Näkö - Ei omena kauas puusta putoa Ikääntymisen myötä näkö heikkenee, jolloin lukeminen vaikeutuu. Lukemista voi helpottaa esim. suurikokoisten kirjainten käytöllä, suurennuslaseilla ja tehokkaammalla valaistuksella. Näkökyvyn heikkeneminen vaikuttaa myös tasapainoon, koska heikenneen näön avulla ei saa enää samanlaista tukea ympäristöstä kuin aiemmin. Avustajan tulee huolehtia siitä, että vanhus pääsee kulkemaan asunnossa mahdollisimman esteettömästi esim. vuoteesta keittiöön ja kylpyhuoneeseen. Tarvittaessa matot on syytä rullata sivuun kompastumisen estämiseksi. On hyvä muistaa, että eri kulttuureissa ja uskonnoissa erilaisilla väreillä on symbolisia merkityksiä. Tästä johtuen värien käyttö erityisesti juhlapyhinä saattaa olla vanhuksille tärkeää. Esim. Suomessa joulun vallitseva väri on punainen ja pääsiäisen keltainen. Myös kauniisti sisustettu asunto tuottaa vanhukselle hyvää mieltä ja esteettisiä elämyksiä. Vinkkejä Avustajan on huolehdittava siitä, että lukemisen apuvälineitä (esim. riittävä valaistus ja suurennuslasi) on saatavilla. Vanhuksen on mahdollista kuunnella kirjoja CD-ja DVD-levyiltä. Niitä löytyy kirjastosta ja Näkövammaisten keskusliitosta. Omaisten valokuvien lisäksi voi esiin nostaa myös vanhukselle rakkaita esineitä, sillä ne tuovat mukavat muistot päivittäin mieleen. Vanhuksen kanssa voidaan yhdessä katsella kuvia ja esineitä ja pyytää vanhusta kertomaan niihin liittyvistä muistoista. Erilaiset kortti- ja palapelit ovat mukavaa ajanvietettä. On syytä huolehtia siitä, että vanhus näkee päivittäin ikkunasta ulos. Näin hän voi paremmin seurata sään ja vuodenaikojen vaihtelua sekä elämää ulkona. Museot ja taidenäyttelyt järjestävät erityisesti vanhuksille suunnattuja näyttelyjä, joissa kannattaa käydä. Laitoksissa tulee suosia vaihtuvia taidenäyttelyitä. Esillä voi olla joko asukkaiden itsensä tekemää tai muualta lainattua taidetta. Myös eläimet (kala-akvaariot ja häkkilinnut) ovat mukavaa seurattavaa. Yhdessä kannattaa katsoa myös elokuvia. Vanhat suomalaiset elokuvat ovat yleensä suosittuja. 20

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Lapsi työskentelee ja oppii

Lapsi työskentelee ja oppii Lapsi työskentelee ja oppii Esiopetukseen ilmoittautuvien lasten vanhemmille suunnattu kysely keväällä 2015 Kyselyn aiheina: Lapsen työskentelytavat, lapsi oppii parhaiten, lastani kiinnostaa, toivoisin,

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Hyvinvointia e-palvelujen avulla

Hyvinvointia e-palvelujen avulla Hyvinvointia e-palvelujen avulla Näkökulmia tutkimiseen ja kehittämiseen Taloudellisuus ja uudistuminen toimintaprosessit kustannustehokkuus Teknologia HyvinvointiTV turvapiiri etämittarit 24h e-palvelu

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Onko Villa Breda koti vai laitos? Tietysti sen pitäisi olla koti! avulias persoonallinen lepoa-antava kutsuva interaktiivinen active aktiivinen?

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Ilo irti ympäristöstä!

Ilo irti ympäristöstä! Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi

Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi ulpu mustonen, lastentarhanopettaja Lapsen minuus kasvaa ja kehittyy sidoksissa kulttuuriin. Kulttuuriperintöön tutustumalla lapsen kulttuuri-identiteetti ja

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin Muuttajan opas un asukas on saanut myönteisen päätöksen palveluasumisesta ja tiedon, että paikka on järjestynyt otikartanosta, asukkaan tai omaisen tulee ottaa yhteyttä otikartanon palveluesimieheen, jotta

Lisätiedot

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen.

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Karungin palvelukoti Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Taavetinpuisto. Helsingin kaupungin senioripuisto Pikku Huopalahdessa. Liikuntaa ja elämäniloa!

Taavetinpuisto. Helsingin kaupungin senioripuisto Pikku Huopalahdessa. Liikuntaa ja elämäniloa! Taavetinpuisto Helsingin kaupungin senioripuisto Pikku Huopalahdessa Liikuntaa ja elämäniloa! Viihdy ja virkisty Taavetinpuistossa! Taavetinpuisto on ikäihmisten kohtaamispaikka keskellä kaupunkia. Puisto

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden rakentaminen. 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi

Yhteisöllisyyden rakentaminen. 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi Yhteisöllisyyden rakentaminen 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi Esimerkkejä Espoosta Hyvä Arki ry arkielämän laadun parantaminen Toimivat Seniorit ry oma taloyhtiö senioreiden toimintakeskuksena

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Turun kaupungin vanhuspalveluiden näkökulmasta

Kommenttipuheenvuoro Turun kaupungin vanhuspalveluiden näkökulmasta Kommenttipuheenvuoro Turun kaupungin vanhuspalveluiden näkökulmasta Kirsi Kiviniemi Ympärivuorokautisen hoidon vs. johtaja Turun kaupunki vanhuspalvelut Elämänmakuiset vuodet ympärivuorokautisessa hoidossa

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla?

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? On monia tapoja saada lapsi selkään kantorepulla. Kokeile erilaisia

Lisätiedot

AJANKÄYTTÖTUTKIMUS 1999-2000 PÄÄ- JA SIVUTOIMINTO 2.8.2000 0 HENKILÖKOHTAISET TARPEET. 000 Erittelemättömät henkilökohtaiset tarpeet

AJANKÄYTTÖTUTKIMUS 1999-2000 PÄÄ- JA SIVUTOIMINTO 2.8.2000 0 HENKILÖKOHTAISET TARPEET. 000 Erittelemättömät henkilökohtaiset tarpeet 2.8.2000 AJANKÄYTTÖTUTKIMUS 1999-2000 PÄÄ- JA SIVUTOIMINTO 0 HENKILÖKOHTAISET TARPEET 000 Erittelemättömät henkilökohtaiset tarpeet 01 Nukkuminen 010 Erittelemätön nukkuminen 011 Nukkuminen 012 Valvominen

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Jännittävä seurapeli, jossa arvataan kanssapelaajien mieltymyksiä. Kuka tuntee sinut parhaiten?

Jännittävä seurapeli, jossa arvataan kanssapelaajien mieltymyksiä. Kuka tuntee sinut parhaiten? Jännittävä seurapeli, jossa arvataan kanssapelaajien mieltymyksiä. Kuka tuntee sinut parhaiten? Pelin tarkoitus Kerätä pisteitä arvaamalla kanssapelaajien mieltymyksiä. Alkuvalmistelut 1. Asettakaa pistekiekot

Lisätiedot