ASUKKAAN ONNISTUNEEN MUUTTOPROSESSIN OHJEISTUS - PALVELUTALO KOTIKAAREN LAATUKÄSIKIRJAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUKKAAN ONNISTUNEEN MUUTTOPROSESSIN OHJEISTUS - PALVELUTALO KOTIKAAREN LAATUKÄSIKIRJAAN"

Transkriptio

1 ASUKKAAN ONNISTUNEEN MUUTTOPROSESSIN OHJEISTUS - PALVELUTALO KOTIKAAREN LAATUKÄSIKIRJAAN Mervi Pirilä Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Pirilä, Mervi. Asukkaan onnistuneen muuttoprosessin ohjeistus; Palvelutalo Kotikaaren laatukäsikirjaan. Pieksämäki, syksy 2003, 42 s. 7 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, Sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata tämänhetkinen asukkaan valinta- ja muuttoprosessi palvelutaloon sekä selvittää prosessissa olevat kehittämistarpeet Palvelutalo Kotikaaren, SAS-työryhmän sekä Palvelutalo Telkänpesän näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa on avoimia kysymyksiä. Tarkemmin vastauksia pohdittiin järjestetyssä keskustelutilaisuudessa vastaajien kesken. Tutkimustulokset analysoitiin kvalitatiivisesti sisällönanalyysillä. Tulokset esitetään kerronnallisesti sekä suorina lainauksina vastauksista. Tulosten perusteella asukkaan valintakäytäntö edellyttää kehittämistä valintaperusteluissa. Asukas on usein jo liian huonokuntoinen muuttaessaan palvelutaloon eikä näin hyödy talon palveluista. Varsinaisesta muuttoprosessista kaivattiin selkeämpää kuvaa asukkaan kotoutumisen onnistumiseen. Vastuuhoitajan valinta muuttavalle asukkaalle koettiin tärkeäksi osaksi muuttoprosessin kulkua: hän huolehtii asukkaan vastaanottamisesta sekä on tiiviisti asukkaan lähellä muuttoprosessin kaikissa vaiheissa sekä auttaa kotoutumaan uuteen elinympäristöön. Asiasanat: vanheneminen; toimintakyky; laatu; palvelutalo

3 ABSTRACTS Pirilä, Mervi. Resident s Successful Moving Process; Quality Manual for Servicehouse Kotikaari. Pieksämäki, Autumn 2003, 42 pages, 7 appendices. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, Bachelor of Social Work. Aim of the study was to descripe the resident s selection- and moving process into the servicehouse and to explore the developing needs of the process. The issue was studied from the viewpoint of servicehouse Kotikaari, SAS-working group (SAS=work out, evaluate, place) and servicehouse Telkänpesä. Data were gathered by questionnaire with open questions. Results were analyzed through qualitative content analysis. The results are presented narratively and with direct quotes. According to the results resident s selection process requires developing. Often the health condition of resident is low and she or he will not get all the benefit provided by servicehouse. The respondents wished for more precise information about the moving process. Choosing a responsible nurse for each resident proved to be a significant part of the moving process. Key words: aging; functioning ability; quality; servicehouse

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO VANHUSKÄSITYS VANHENEMISEN ULOTTUVUUDET Fyysinen vanheneminen Psyykkinen vanheneminen Ikääntyvän oppimiskyky Ikääntyvän minäkuva ja mieliala Sosiaalinen vanheneminen Elämänhistoria ja nykyhetki Vanhenemisprosessi TOIMINTAKYKY OSANA ELÄMÄN KOKONAISUUTTA Fyysinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Sosiaalinen toimintakyky PALVELUASUMINEN Palveluasumisen määrittely Palvelutalo LAATUSUOSITUS PALVELUTALO KOTIKAARI Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry Kotikaaren kuvaus Kotikaaren asukasvalinta Kotikaaren laatukäsikirja... 20

5 8 PALVELUTALOON JA ASUMISEEN LIITTYVIÄ AIKAISEMPIA TUTKI- MUKSIA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmien määrittely Tutkimusaineisto Tutkimusmenetelmä TUTKIMUKSEN TULOKSET Kotikaaren henkilökunnan kyselyn tulokset SAS-työryhmän kyselyn tulokset Telkänpesän kyselyn tulokset POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Sopimus opinnäyteyhteistyöstä Liite 2: Tutkimuksen esittely Liite 3: Kyselylomake Liite 4: Palautelomake asiakkaan sijoituksesta Liite 5: Asukkaan tuloprosessi Kotikaareen Liite 6: Hoito- ja palvelusuunnitelma Liite 7: Asukkaan onnistuneen muuttoprosessin ohjeistus... 51

6 Anna lahjaksi totuus, Ja lahjaksi totuuden saat, Ja kunnia kunnian kohtaa; Ja hymyyn suloiseen Vastaa hymy yhtä suloinen. (Madeline S. Bridges)

7 1 JOHDANTO Viimeisten kymmenen vuoden aikana laadunhallinta on noussut keskeiseksi organisaatioiden kehittämisen työvälineeksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vanhusten asumispalveluihin kohdistuu vaatimuksia ja odotuksia monelta eri taholta. Vanhukset, heidän omaisensa ja läheisensä, palvelujen rahoittajat ja maksajat, tutkimuksen tuoma uusi tieto sekä eettiset periaatteet ovat esimerkkejä näistä tahoista ja näkökulmista. Vanhusten kotona asumista mahdollisimman pitkään pyritään yhä enemmän tukemaan ja muuttoprosessi palvelutaloon alkaa vasta huomattavan toimintakyvyn vajeen myötä. Tämä johtaa usein siihen, että muuttoprosessin yksilöllinen käsitteleminen vaikeutuu. Vanhustyön kentällä onkin tänä päivänä tärkeää tiedostaa miten asukkaan kotoutuminen uuteen palvelutaloon onnistuu ja mitä tulee huomioida prosessin aikana, jotta kotoutuminen onnistuisi vaivattomasti ja asukkaan tarpeista käsin. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata asukkaan tämän hetkinen valinta- ja muuttoprosessi palvelutaloon ja selvittää kyselylomakkeen ja sen pohjalta järjestetyn keskustelutilaisuuden kautta tulevissa muuttoprosesseissa huomioon otettavia asioita. Tutkimustulosten pohjalta laadin Palvelutalo Kotikaaren laatukäsikirjaan ohjeistuksen, jossa kerrotaan onnistuneessa muuttoprosessissa huomioitavat asiat.

8 8 2 VANHUSKÄSITYS Ikääntyneiden ihmisten oma käsitys vanhuudesta on yleensä myönteisempi kuin vallitseva yhteiskunnallinen vanhuskäsitys. Voidaankin sanoa, että vanhuus on paljolti kokemuksellinen ja asennekysymys. Vanha sanonta ihminen on niin vanha kuin hän itse tuntee on hyväksytty osittain myös uusimmassa vanhenemisen tutkimuksessa. Vanhat ihmiset arvioivat yleensä itsensä nuoremmiksi, kuin heidän todellinen ikänsä on. Miesten arvioidaan tulevan keski-ikään ja vanhuuteen myöhemmin kuin naisten. Ihanteellisena elinikänä suomalaiset vanhat ihmiset pitävät noin 80 ikävuotta. (Koskinen, Aalto, Hakonen & Päivärinta 1998, 11.) Uudenaikaisessa vanhenemisen tutkimuksessa on yleistynyt elämänkulkunäkökulma. Elämänkulussa yhdistyvät ihmisen yksilölliset elämänvaiheet, heidän yksilölliset kokemuksensa sekä yhteiskunnan historiallinen muutos. Toimintakyvyn ajatellaan kuvaavan paremmin vanhenemismuutoksia kuin pelkkien ikävuosien. Toimintakyky ratkaisee, miten vanhan ihmisen arkielämä sujuu. (Koskinen ym. 1998, 17.) Vanhenemiseen liitetään erilaisia, joko positiivisia tai negatiivisia ajatuksia, riippuen niistä käsitteistä, kokemasta ja omasta tilanteesta missä kukin on. Paljon puhutaan myös ikäsyrjinnästä. Monet vanhat ihmiset arvioivat ikäsyrjintää olevan erityisesti tiedotusvälineiden ja poliitikoiden kielessä, jossa vanhenemista kuvataan usein raihnaisuutena ja sairautena. (Hakonen 2000, 13.) Vanhuskäsitystä määriteltäessä on minun mielestäni otettava huomioon vanhuksen arvostaminen ja kunnioittaminen. Kohdatessa vanhus ei pidä näyttää kiirettä, vaan osoittaa kiinnostusta häntä kohtaan ja olla läsnä. Keskusteltaessa tulee huomioida tasapuolisuus, ei puhuta päällekkäin. Vanhusten kanssa työskenneltäessä on muistettava toimia tunne älyn sekä tilanne tajun mukaisesti ja oltava mukana niin iloissa kuin suruissa. Vanhuus on onni, eräs elämän tavoite, kooste kaikesta siihen mennessä eletystä ja koetusta. Se on elämäntilanne, ei erillisryhmä kuten esimerkiksi kaupunkilaiset maalaisille tai maalaiset kaupunkilaisille. Vanhuus saattaa rajoittaa elämää, mutta se ei ole vamma eikä sairaus. Vanhuus kypsyy meissä jokaisessa. (Pietikäinen 1997, 71.)

9 9 3 VANHENEMISEN ULOTTUVUUDET 3.1 Fyysinen vanheneminen Fyysisellä vanhenemisella tarkoitetaan elimistön biologista vanhenemista. Fyysinen vanheneminen on biologinen tapahtumasarja, joka on luonteeltaan aina elimistölle ja elämälle haitallinen. Se, miten nopeasti vanhenemismuutokset etenevät, ei riipu ainoastaan perimästä vaan myös monista muista tekijöistä, kuten elinympäristöstä ja elämäntavoista. Ikääntyminen aiheuttaa erilaisia muutoksia ihmisen hermostoon, aistitoimintoihin, sydän- ja verisuonistoon, hengitys- ja ruoansulatuselimistöön, luustoon, lihaksistoon ja sukupuolitoimintoihin. (Koskinen ym. 1998, ) Fyysistä vanhenemista ei voi estää, se etenee perintötekijöiden, elinympäristön ja elintapojen ohjaamana. Biologinen vanheneminen on prosessi, jonka osatekijöihin voidaan vaikuttaa. Jos ikääntymistä halutaan hidastaa, valitaan menetelmiä, jotka toimivat kokonaisvaltaisesti kaikkialla elimistössä. (Hervonen, Pohjolainen & Kuure 1998, ) Vaikka vanheneminen sinänsä on väistämätöntä ja peruuttamatonta, vaikuttavat monet seikat siihen, miten nopeasti fyysiset vanhenemismuutokset etenevät. Raskasta työtä tekevän tai muuten kuluttavasti elävän elimistö saattaa rappeutua aiemmin kuin sellaisen, jonka elämässä kuluttavat ja uusiutuvat seikat ovat paremmin sopusoinnussa. Fyysinen harjoitus ei sinänsä hidasta vanhenemista, mutta parantaa kaikenikäisten ihmisten elimistön toimintakykyä ja vastustaa sillä tavoin vanhenemismuutoksia. (Koskinen ym. 1998, 97.) Fyysinen, biologinen, psyykkinen ja sosiaalinen vanheneminen eivät ole itsenäisiä erillisiä ilmiöitä, vaan vaikuttavat keskenään kaikkiin toimintoihin ja elämänlaatuun (Stuart-Hamilton 1996, 38-39).

10 Psyykkinen vanheneminen Ihmisen psyykkisiä toimintoja ovat ajatteleminen, muistaminen, oppiminen ja havaitseminen. Nämä ovat kognitiivisia eli tiedonkäsittelyyn liittyviä toimintoja. Iän ei katsota nykyisten tutkimusten mukaan vaikuttavan psyykkisiin toimintoihin niin paljon, kun on ajateltu. Ihmisen psyykkisten ja fyysisten toimintojen välillä on tiivis vuorovaikutus. Jos iäkäs ihminen on fyysisesti vaikeasti sairas, kärsii silloin usein myös psyykkinen toimintakyky. (Koskinen ym. 1998, 102.) Psyykkisen vanhenemisen muutoksiin liitetään usein myös älylliset kyvyt; viisaus, muisti, kieli ja persoonallisuus. Älykkyydestä puhutaan paljon, mutta harvoin määritellään, mitä sillä tarkoitetaan. Yleisesti katsoen voidaan sanoa älykkyyden olevan psyykkisten kykyjen kokonaisuus, johon kuuluvat muun muassa ajattelukyky, ongelmanratkaisukyky sekä kyky selviytyä uusista tilanteista. (Koskinen ym. 1998, ) Ikääntyvän oppimiskyky Iäkkäiden ihmisten oppimiskykyä vähätellään usein. Eläkeläinen oppii kokonaisuuksia helpommin kuin irrallisia yksityiskohtia. Oppiminen edellyttää opittavan asian syvällistä ymmärtämistä. Uusi tieto rakentuu aina aiemmin opitun pohjalle. Siksi oppiminen vanhana sujuu sitä paremmin, mitä enemmän on nuorempana tottunut opiskelemaan ja käsittelemään uutta tietoa. (Koskinen ym. 1998, 104.) Arkielämästäkin löytyy vielä vanhana opiskeltavia asioita, esimerkiksi pienen kyläkaupan tilalle rakennetaan suuri valintatalo, jolloin vie aikaa löytää haluamansa ostokset ja muistaa niiden paikat seuraavalla kerralla. Muutto kodista palvelutaloon tai vanhainkotiin ja siellä elämisen alkuun pääseminen merkitsee uuden oppimista. On tutustuttava uusiin ihmisiin, opittava talon päiväjärjestys ja muistettava missä mikin paikka on. Vanhus tarvitsee oppimiskykyään. Jos muisti on sairauden (esim. dementia, tai masennus) takia huonontunut, vaaditaan opastajalta kärsivällisyyttä ja taitoa, jotta vielä jäljellä olevaa oppimiskykyä voitaisiin käyttää hyväksi. (Koskinen ym. 1998, 104.)

11 Ikääntyvän minäkuva ja mieliala Minäkuva on osa persoonallisuutta ja mielenterveyden kannalta on hyvin merkittävää millaisena vanheneva ihminen kokee itsensä. Minäkuva rakentuu jo nuorena, mutta muutokset omassa itsessä voivat muuttaa minäkuvaa vanhenevalla ihmisellä kielteiseen suuntaan. Toisten avusta riippuvaiseksi tuleminen, oman kotiympäristön muuttuminen laitosympäristöksi ja yleinen suhtautuminen vanhuuteen saattavat vaikuttaa suhtautumiseen omasta itsestä. Onnistuneeseen vanhenemiseen vaikuttavat elämäntavan ja hyvinvoinnin välinen yhteys. (Stuart-Hamilton 1996, ) Arvioitaessa ikääntyvän ihmisen mielialaa voidaan kysyä hänen vointia ja käsitystä mielialastaan. Yksinäisyyskokemukset ja se, ettei tule kuulluksi vaikuttavat mielialaan. Masentuneisuuden syyt ovat osin tuntemattomia ja monitahoisia. Menetykset ja pelko menetyksestä voivat johtaa depressiivisyyteen. Elämässä kohdatut vaikeudet ja sairaudet vaikuttavat suoranaisesti mielialaan. Itsemääräämisoikeuden rajoittuminen, vaikutusmahdollisuuksien kaventuminen ja oman voimattomuuden tunne voivat johtaa vetäytymiseen ja sitä kautta yksinäisyyteen ja mielialan laskuun. Monia vanhuksia huolestuttaa taloudellinen tilanne ja sitä kautta heitä voi ahdistaa itsearvostuksen puute. (Heikkinen ym. 1998, ) 3.3 Sosiaalinen vanheneminen Sosiaalista vanhenemista ei voida määritellä yhtä täsmällisesti kuin fyysistä ja psyykkistä. Keskeistä sosiaalisessa vanhenemisessa on se, että käsite laajentaa vanhenemisen ja vanhuuden tarkastelua ikääntyvän yksilön, hänen ympäristönsä sekä koko yhteiskunnan väliseen vuorovaikutukseen. Sosiaalinen vanheneminen aiheuttaa muutoksia ihmisen asemaan yhteiskunnassa. (Koskinen ym. 1998, 118.) Ikääntymisen sosiaalinen prosessi määräytyy ja muovautuu yhteiskunnallisten tekijöiden sekä ajan ja paikan kautta. Yksilön ja yhteiskunnan vastavuoroinen toiminnallinen vuorovaikutus jää usein toteutumatta ja yksilön tehtäväksi jää sopeutuminen niin ympäristön tuottamiin kuin omassa itsessä ikääntymisen kautta tapahtuviin muutoksiin. (Jyrkämä 1995, )

12 Elämänhistoria ja nykyhetki Vanhenevan ihmisen keskeiset määritelmät liittyvät elämänhistoriaan; sinä aikana yksilölle on muodostunut fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat nykyhetkeä varten. Nykyhetken elämäntilanne voidaan jäsentää myös elämäntilan käsitteellä. Vanhenevan ihmisen suhde sosiaaliseen ympäristöön ja sijainti tässä ympäristössä tarkoittaa elämäntilaa. (Jyrkämä 1995, 248.) Vuorovaikutus yhteiskunnan, ympäristön ja yksilöiden välillä muodostuu yksilöiden ja ryhmien välisistä suhteista. Ne voidaan nähdä toistuvina yhteiskunnallisina toimintakäytäntöinä. Jokainen yksilö on mukana näissä toimintakäytännöissä omine resursseineen. (Jyrkämä 1995, ) Vanhenemisprosessi Sosiaalinen vanheneminen on prosessi, mikä määrittää ihmisen siirtymisen vanhan ihmisen asemaan. Tähän liittyy vanhan ihmisen roolin omaksuminen, entisestä luopuminen ja sopeutuminen uuteen. Vanhuuteen siirtyessään voi ihminen olla passiivinen sopeutumisen kohde tai aktiivinen sopeutuja. Vanhenemisprosessiin liittyvät toimintamallit, kuten valta, erilaiset taidot ja elämänhistoria vaikuttavat esimerkiksi siihen, kuinka vanheneva ihminen kokee ikääntymisen tuomat haasteet. Sosiaaligerontologisessa keskustelussa keskeisenä teemana on kysymys siitä mitä tarkoitetaan sosiaalisella vanhenemisella. Yhteiskunnan muutosprosessi on vaikuttanut niihin rakenteisiin millä vanhenemista määritellään. Perhe, elämäntapa, sosiaalinen rooli ja status ovat osa niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen, kuinka tämän päivän ihmiset arvostavat vanhuutta ja sitä prosessia, mikä siihen liittyy. (Jyrkämä 1995, )

13 13 4 TOIMINTAKYKY OSANA ELÄMÄN KOKONAISUUTTA Toimintakyky käsitteelle ei ole yksiselitteistä määrittelyä. Toimintakyvyn määrittely saattaa saada erilaisia painotuksia riippuen asiayhteydestä, johon se liittyy. Toimintakyky voi olla yksilöllisesti koettu asia; toiselle kyky liikkua on kaikkein tärkeintä, kun taas toinen ei voi kuvitellakaan elämäänsä ilman kykyä lukea tai soittaa. (Kettunen, Kähäri- Wiik, Vuori-Kemilä & Ihalainen 2002, ) Toimintakyky heikkenee huomattavasti iän mukana. Vaikeudet selvitä päivittäisistä perustoiminnoista lisääntyvät 75. ikävuoden jälkeen. Toimintakyky määräytyy aina yksilön ja toimintaympäristön välisenä suhteena eli se ei ole vain yksilön ominaisuus. Toimintakykyä pyritään parantamaan muuttamalla sitä ympäristöä, missä toiminta tapahtuu. (Pohjolainen 1996, ) Ikääntyneiden henkilöiden toimintakyvyn heikkeneminen on monimuotoinen prosessi. Toimintakyvyn heikkeneminen saa erilaisia ilmenemismuotoja riippuen ihmisten omista tilanteen arvioinnin ja tulevaisuuden asettamisen kriteereistä, toiminnanrajoitusten ilmaantumisesta ja niiden merkitysten kokemisesta sekä kompensoivan toiminnan resursseista ja motiiveista. Toiminnankyvyn heikkenemisen aiheuttamat haitat sosiaalisissa rooleissa ja selviytymisessä saavat eri muotoja sen mukaan, miten pitkälle toiminnanrajoite on edennyt. (Helin 2000, 180.) Toimintakyky sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Fyysinen toimintakyky muodostuu lähinnä hengitys- ja verenkiertoelinten sekä tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvystä. Psyykkisessä toimintakyvyssä määritellään sitä, miten hyvin yksilön henkiset voimavarat riittävät päivittäisen elämän asettamiin vaatimuksiin ja tehtäviin sekä sitä, miten yksilö voi tyydyttävästi selviytyä elämän muutos- ja kriisitilanteista. Sosiaalinen toimintakyky koostuu sosiaalisista taidoista ja sosiaalisesta toiminnasta. Siihen sisältyy kaksi ulottuvuutta; ihminen vuorovaikutussuhteissaan sekä ihminen aktiivisena toimijana erilaisissa yhteisöissä ja yhteiskunnassa. (Hervonen ym. 1998, 128.)

14 Fyysinen toimintakyky Suomalaisen tutkimuksen mukaan fyysinen toimintakyky heikkenee ikääntyvillä ihmisillä niin, että yli 75-vuotiailla miehillä toimintakyky heikkenee enemmän kuin saman ikäisillä naisilla. Rissasen (1999) tutkimuksen mukaan 75- ja yli 85-vuotiaiden ulkomaalaisten toimintakyky on parempi kuin suomalaisilla. Liikkumiskyvyssä on naisilla enemmän vaikeuksia kuin miehillä, mutta muut päivittäiset toiminnot sujuvat naisilta paremmin. Toimintakykymittauksissa pienetkin erot voivat muuttaa lopputulosta ratkaisevasti eri tutkimuksien välillä. Fyysistä hyvää oloa on arvioitu päivittäisistä toiminnoista selviytymisellä, omana kokemana terveydestä, toimintakykynä ja kipujen, särkyjen ja väsymisen näkökulmasta. (Rissanen 1999, ) Ikääntyvän ihmisen mahdollisimman hyvä, optimaalinen fyysinen toimintakyky muodostaa perustan aktiiviselle ja mielekkäälle elämälle. Toimintakykyä voidaan tukea monipuolisesti eri palveluilla kuten liikunta- ja kuntoutuspalveluilla sekä hyvällä ravitsemustietämyksellä. (Parantainen 2002, ) Liikunta-aktiivisuus tukee elämän tarkoituksellisuuden kokemista. Yleensä henkilöt, jotka liikkuvat aktiivisesti arvioivat omaa terveyttään ja toimintakykyään myönteisesti. Toimintakyvyn malli moniulotteisena osoittaa, että elämän tarkoituksellisuus on yhteydessä sekä fyysiseen että psykososiaaliseen toimintakykyyn ja yhteydet ovat voimakkaampia yksilölliseen kuin ulkokohtaiseen toimintakykyyn nähden. (Toimintakyky, hyvinvointi ja elämänlaatu 2000, 43.) 4.2 Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky tarkoittaa kykyä suoriutua älyllisistä ja muista henkistä ponnistelua vaativista tehtävistä. Keskeisinä alueina ovat siis älylliset ja tiedolliset toiminnot, elämän kokeminen ja kyky pystyä ratkaisemaan elämän ongelmia. (Hervonen ym. 1998, 128.) Elämän tarkoituksellisuus ja mielekkyys koetaan tärkeänä kokemuksena elämänlaatua arvioitaessa. Elämän kokeminen tarkoitukselliseksi luo pohjan psyykkiselle hyvinvoinnille, kun taas tarkoituksettomuus johtaa turhautumiseen, elämänhalun menettämiseen

15 15 ja masentuneisuuteen. Elämän tarkoituksellisuus on sekä fyysisen, että psyykkisen hyvinvoinnin lähde. (Toimintakyky, hyvinvointi ja elämänlaatu. 2000, 41.) Vanhusten psyykkissosiaalisen hyvinvoinnin puuttumista voidaan selittää sillä, että toimintaympäristö vanhusten hoidossa on passiivista. Vanhusten osallistuminen ohjattuun toimintaan on vähäistä ja ulkopuolista vuorovaikutusta ei ole riittävästi. Asukkaiden sosiaalinen verkosto on kapea-alaista ja sosiaalista toimintaa on vähän, josta seuraa yksinäisyyttä ja masentuneisuutta. Psyykkistä toimintakykyä voi arvioida sillä miten yksilö selviytyy päivittäisen elämän asettamista vaatimuksista ja elämän muutos- ja kriisitilanteista. (Parviainen 1998, 33.) 4.3 Sosiaalinen toimintakyky Sosiaalisen toimintakyvyn keskeisiä ulottuvuuksia ovat omien rajojen hyväksyminen ja sopeutuminen olemassa olevaan todellisuuteen. Lisäksi siihen sisältyy vaikuttaminen, kyky muovata oman elämänsä ehtoja ja ympäristönsä todellisuutta sekä vaikuttaa ratkaisujen ja valintojen kautta omaan elämäänsä. Sosiaaliseen toimintakykyyn liittyy myös vastuullisuus, kyky ottaa vastuuta valinnoistaan ja niiden seurauksista. (Aho, Aaltonen & Ruuskanen 1994, 62.) Vanhuksen arkielämän perustan muodostaa sosiaalinen verkko, joka muodostuu vanhan ihmisen inhimillisistä vuorovaikutussuhteista ja henkilökohtaisista kontakteista (Koskinen ym. 1998, 122). Sosiaalinen verkosto rakentaa vanhuksen sosiaalista identiteettiä sekä itsearvostusta ja mahdollistaa vanhuksen voimavarojen esiin tulemisen. Verkosto liittää vanhuksen yhteisöön. Verkoston varassa voidaan käsitellä vaikeitakin elämäntilanteita, verkosto antaa mahdollisuuden lähteä liikkeelle toimimaan ja osallistumaan. Verkostolla on merkityksensä perinteen ja jatkuvuuden säilyttämisessä, mutta se myös turvaa muutoksia ja uudistuksia vanhan ihmisen elämässä. (Koskinen ym. 1998, 123.)

16 16 5 PALVELUASUMINEN 5.1 Palveluasumisen määrittely Kun vanhuksen asumiseen liittyy niin suuri ja jatkuva avun tarve, ettei riittävää asumisturvallisuutta voida enää normaalissa asunnossa hänelle taata avopalvelujenkaan keinoin, vaihtoehtona on palveluasuminen. Palveluasuminen on lakisääteistä ja jokaisessa kunnassa järjestettävää sosiaalipalvelua. Se on tarkoitettu henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Siihen tulee kuulua sekä asunto että asumiseen liittyvät asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle välttämättömät palvelut. Näitä ovat ateria- ja hygieniapalvelut, siivousapu, asiointiapu sekä välitön avunsaantimahdollisuus kaikkina vuorokauden aikoina (turvapalvelu). Palveluasumisessa asukas maksaa asumisesta ja palveluista erikseen. Palvelujen käytön tulee perustua asukkaan omaan valintaan. (Sosiaalihallitus 1989.) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaiden oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. 5.2 Palvelutalo Palvelutalo on vaihtoehto kodin ja laitoksen välillä. Kun ihminen ei enää selviydy asunnossaan avopalvelujen turvin eikä tarvitse vielä ympärivuorokautista hoitoa, silloin muutto palvelutaloon on yksi vaihtoehto. Palvelutalo antaa laitoshoitoa paremmin edellytykset asukkaan itsenäisyydelle, omatoimisuudelle ja sosiaalisten suhteiden säilymiselle. (Koskinen ym. 1998, 242; Lankila 1999, 9.) Palvelutalon tavoitteena on usein olla asukkaan viimeinen koti. Asukkaat toivovat, ettei palvelutaloista tarvitsisi enää muuttaa toimintakyvyn alenemisen takia vanhainkotiin tai sairaalaan. Palvelutaloissa asunnot ja asuntoryhmät, yleistilat, yhteiset toimintatilat, lähiympäristö ja palvelut muodostavat kokonaisuuden. Palvelutaloissa on yleensä oma perushenkilökunta, johon kuuluvat keittiön ja kotihoidon henkilöstö. (Koskinen ym. 1998, 242.) Palvelutalot on rakennettu siten, että myös apuvälineiden käyttäjän on siellä helppo liikkua. Palvelutaloihin ei yleensä pääse asumaan heti, vaan niihin täytyy jonottaa. (Heikkilä ym. 2000, 22.)

17 17 6 LAATUSUOSITUS Sosiaali- ja terveysministeriö on yhteistyössä Suomen Kuntaliiton, alan järjestöjen, tiedeyhteisöjen ja ikäihmisten kanssa laatinut oppaan iäkkäiden hoitoa ja palveluja koskevasta laatusuosituksesta. Se koskee kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, mutta painottuu erityisesti ikäihmisten kotihoitoon, palveluasumiseen ja laitoshoitoon. Sen tavoitteena on edistää asiakkaiden ja heidän omaistensa sekä muiden kuntalaisten osallistumista tavoitteiden asettamiseen ja toiminnan arviointiin. (Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus, 2001.) Suosituksen mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla vanhuspoliittinen strategia, joka turvaa ikäihmisten sosiaaliset oikeudet. Sen tulee olla kunnan poliittisen johdon virallisesti vahvistama. Strategiassa määritellään tavoitteet iäkkäiden kuntalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämisessä sekä eri hallintokuntien ja sidosryhmien vastuut tavoitteiden toteuttamisessa. (Ikäihmisten hoitoa 2001, 8.) Vanhuspoliittiseen strategiaan tulee sisältyä myös palvelurakenteen kehittämisohjelma, jossa asetetaan mitattavissa olevat tavoitteet ikääntyneiden kuntalaisten palvelutasolle ja palvelutoiminnan voimavaroille. Lisäksi on määriteltävä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lähtökohtana kehittämisohjelman laadinnassa on se, että palvelujen tavoitteiden on tuettava kaikkien ikääntyneiden hyvää elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista riippumatta heidän toimintakyvystään. Palvelun on oltava myös eettistä ja asiakaslähtöistä. Tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi otetaan käyttöön seurantajärjestelmä, johon sisältyy kaikissa toimintayksiköissä käytettävät laatuindikaattorit. (Ikäihmisten hoitoa 2001.) Laatuindikaattorien avulla seurataan toimintaa ja ne voivat olla viitteenä laatuun liittyvistä puutteista ja kehittämistarpeista (Idänpään-Heikkilä ym. 2000, 8). Laatu (SFS-ISO 8402) määritellään niistä ominaisuuksista muodostuvaksi kokonaisuudeksi, johon perustuu organisaation, tuotteen, palvelun tai tietyn prosessin kyky täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset (Holma & Virnes 1999, 24).

18 18 7 PALVELUTALO KOTIKAARI 7.1 Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys Ry Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys Ry on perustettu vuonna 1994 ja merkitty yhdistysrekisteriin Yhdistys on syntynyt Jyväskylän ikääntyvien yliopistossa toteutetun asumispalveluista kiinnostuneiden yksityishenkilöiden projektityöstä. Yhdistyksen nimi oli toiminnan alussa Jyväs- Mikot ja Maijat ry, joka vuoden 2002 alusta lukien vaihdettiin varsinaista toimintaa paremmin kuvaavaksi. Yhdistyksen tavoitteena on vaikuttaa ikääntyvien, vanhusten ja erityisryhmien henkistä ja aineellista hyvinvointia edistäviin seikkoihin yhteiskunnassamme siten, että heidän toimintakykynsä säilyisi mahdollisimman pitkään. Yhdistys ylläpitää vanhusten ja erityisryhmien palvelutoimintaa sekä tarjoaa asunto-, perushoito- ja tukipalveluja kyseisille ryhmille Jyväskylän seudulla. Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu seitsemän jäsentä. 7.2 Kotikaaren kuvaus Palvelutalo Kotikaari on avattu joulukuussa Kotikaaressa on 24 palveluasuntoa, joista osa on kahden asuttavia huoneistoja, yhdeksän ryhmäkotipaikkaa sekä neljä lyhytaikaisen hoidon paikkaa. Vakinaisia asukkaita Kotikaaressa on 38. Jyväskylän hoivapalvelu ry:n ja sen ylläpitämän Palvelutalo Kotikaaren tavoitteena on olla johtava Jyväskylän kaupungille ostopalveluita tuottava yhdistys vuoteen 2004 mennessä ja muodostua merkittäväksi laadukkaiden asumispalveluiden tuottajaksi jyväskyläläisille vanhuksille (Palvelutalo Kotikaaren esite). Tehtävänä sekä tavoitteena on ylläpitää ja edistää jyväskyläläisten vanhusten hyvinvointia sekä tarjota mahdollisuus kodinomaiseen, turvalliseen ja laadukkaaseen asumiseen joko omassa vuokrakaksiossa tai ryhmäkotiasunnossa. Lisäksi Kotikaari tarjoaa myös talon ulkopuolisille asiakkaille ateria- ja päiväkeskuspalveluita. Asumisen tueksi tarjotaan ympärivuorokautisia hoivapalveluita, joiden sisältö muodostuu asukaskohtai

19 19 sesti ja joustavasti huomioiden asukkaan yksilölliset tarpeet ja toiveet. (Palvelutalo Kotikaaren esite.) Jokaiselle asukkaalle on tehty yksilökohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma. Hyvä hoito- ja palvelusuunnitelma on tiivistelmä asiakkaan yksilöllisestä tilanteesta ja hänen tarvitsemistaan palveluista. Suunnitelma koostuu asiakkaan kuntoutuksen ja palvelujen tarpeista, hänen kanssaan suunnitelluista tavoitteista ja niiden saavuttamiseksi tehtävistä toimista tai tilanteen ratkaisemiseksi valituista keinoista tai palveluista. Hyvään suunnitelman toteutukseen kuuluu aina asiakkaan tilanteen seuranta, kokemusten kirjaaminen ja toiminnan vaikutusten jatkuva kirjallinen arviointi. (Päivärinta ym. 2002, 13.) Palvelutalo Kotikaaren hoivapalveluita ohjaavia arvoja ovat: asiakaslähtöisyys, omatoimisuus, turvallisuus ja ammatillisuus. Toiminnasta vastaa työnsä osaava, motivoitunut ja iloinen henkilökunta, joka pyrkii kunnioittavaan ja luottamukselliseen kanssakäymiseen niin asukkaiden/asiakkaiden, omaisten ja yhteistyökumppaneiden kuin työyhteisön työntekijöiden välilläkin. (Palvelutalo Kotikaaren esite.) Kotikaaren palvelun tuotantojohto on sitoutunut ylläpitämään ja mahdollistamaan hyvän laadun henkilöstön sisäisellä ja ulkoisella koulutuksella. Koko organisaatio on sitoutunut palveluiden laadun jatkuvaan kehittämiseen. Kotikaaren laatujärjestelmien luominen on käynnistynyt keväällä (Palvelutalo Kotikaaren esite.) 7.3 Kotikaaren asukasvalinta Palvelutaloon muutto tulee ajankohtaiseksi silloin, kun asiakas/omainen/ammattiauttaja havaitsee tarpeen palveluasumisesta. Tämän jälkeen otetaan yhteys joko sosiaalityötekijään, oman alueen kotipalveluohjaajaan tai suoraan SAS-työryhmään (selvitä, arvioi, sijoita), joka tekee hakemuksen palveluasuntoon. Palvelutalo Kotikaareen valittavat asukkaat ehdottaa SAS-työryhmä, jotka yhdistyksen hallitus vahvistaa. SAS-työryhmä kokoontuu kerran viikossa jolloin käsitellään hakemukset ja asiakkaiden hyvinvointiin liittyviä asioita. Joka kokouksessa käsitellään kymmenien asiakkaiden asioita. Valintojen apuna ovat kirjanpito ja erilaiset testit. Lomakkeista käy ilmi asiak

20 20 kaiden nimi, jonoon laittamispäivämäärä, diagnoosit, muistitesti, avuntarve, toive sijoituspaikasta ja tarvitseeko ilta-/yöhoitajaa taikka lukitut ovet. Valinnoissa otetaan huomioon asiakkaiden asuinympäristö, sosiaalinen tilanne, omaisten tilanne ja asiakkaan oma tilanne sekä asiakkaan oma ja omaisten tahto. Epäonnistuneissa sijoituksissa tulee käydä läpi valintaprosessi ja sen vaikutus sijoitukseen. Omaisilla on toivomuksia palveluasumisen suhteen, mutta virkamiehet tekevät lopulliset valinnat arvionsa mukaan neuvotteluiden jälkeen. (Palvelutalo Kotikaaren laatukäsikirja 2001.) 7.4 Kotikaaren laatukäsikirja Laatukäsikirja toimii kahdella osa-alueella; johtamisen välineenä ja työn tekemisen kehittämisenä. Siihen on koottu keskeiset asiat palvelutalon palveluvalikoimasta ja palveluiden sisällöstä. Laatukäsikirja koostuu muun muassa palvelutalon toimintaa ohjaavista arvoista sekä niiden laatukriteereistä ja laatuvaatimuksista. Näitä ovat asiakaslähtöisyys, omatoimisuus, turvallisuus ja ammatillisuus. Laatukäsikirjassa määritellään myös eri ammattiryhmien työtehtävät palvelutalossa, esimerkiksi eri työvuorojen tehtävät. Kirjassa on myös ohjeistus uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdyttämiseen.

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin Muuttajan opas un asukas on saanut myönteisen päätöksen palveluasumisesta ja tiedon, että paikka on järjestynyt otikartanosta, asukkaan tai omaisen tulee ottaa yhteyttä otikartanon palveluesimieheen, jotta

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi Riitta Räsänen Taustalla Kotiin annettavat palvelut ja hoito, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle.

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoito Riitta Lappi Diakoniaammattikorkeakoulu Pieksämäki Mitä ikäihmisten perhehoito on? Ympärivuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä ikäihmisen oman kodin ulkopuolella,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot