ASUKKAAN ONNISTUNEEN MUUTTOPROSESSIN OHJEISTUS - PALVELUTALO KOTIKAAREN LAATUKÄSIKIRJAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUKKAAN ONNISTUNEEN MUUTTOPROSESSIN OHJEISTUS - PALVELUTALO KOTIKAAREN LAATUKÄSIKIRJAAN"

Transkriptio

1 ASUKKAAN ONNISTUNEEN MUUTTOPROSESSIN OHJEISTUS - PALVELUTALO KOTIKAAREN LAATUKÄSIKIRJAAN Mervi Pirilä Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Pirilä, Mervi. Asukkaan onnistuneen muuttoprosessin ohjeistus; Palvelutalo Kotikaaren laatukäsikirjaan. Pieksämäki, syksy 2003, 42 s. 7 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, Sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata tämänhetkinen asukkaan valinta- ja muuttoprosessi palvelutaloon sekä selvittää prosessissa olevat kehittämistarpeet Palvelutalo Kotikaaren, SAS-työryhmän sekä Palvelutalo Telkänpesän näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa on avoimia kysymyksiä. Tarkemmin vastauksia pohdittiin järjestetyssä keskustelutilaisuudessa vastaajien kesken. Tutkimustulokset analysoitiin kvalitatiivisesti sisällönanalyysillä. Tulokset esitetään kerronnallisesti sekä suorina lainauksina vastauksista. Tulosten perusteella asukkaan valintakäytäntö edellyttää kehittämistä valintaperusteluissa. Asukas on usein jo liian huonokuntoinen muuttaessaan palvelutaloon eikä näin hyödy talon palveluista. Varsinaisesta muuttoprosessista kaivattiin selkeämpää kuvaa asukkaan kotoutumisen onnistumiseen. Vastuuhoitajan valinta muuttavalle asukkaalle koettiin tärkeäksi osaksi muuttoprosessin kulkua: hän huolehtii asukkaan vastaanottamisesta sekä on tiiviisti asukkaan lähellä muuttoprosessin kaikissa vaiheissa sekä auttaa kotoutumaan uuteen elinympäristöön. Asiasanat: vanheneminen; toimintakyky; laatu; palvelutalo

3 ABSTRACTS Pirilä, Mervi. Resident s Successful Moving Process; Quality Manual for Servicehouse Kotikaari. Pieksämäki, Autumn 2003, 42 pages, 7 appendices. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, Bachelor of Social Work. Aim of the study was to descripe the resident s selection- and moving process into the servicehouse and to explore the developing needs of the process. The issue was studied from the viewpoint of servicehouse Kotikaari, SAS-working group (SAS=work out, evaluate, place) and servicehouse Telkänpesä. Data were gathered by questionnaire with open questions. Results were analyzed through qualitative content analysis. The results are presented narratively and with direct quotes. According to the results resident s selection process requires developing. Often the health condition of resident is low and she or he will not get all the benefit provided by servicehouse. The respondents wished for more precise information about the moving process. Choosing a responsible nurse for each resident proved to be a significant part of the moving process. Key words: aging; functioning ability; quality; servicehouse

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO VANHUSKÄSITYS VANHENEMISEN ULOTTUVUUDET Fyysinen vanheneminen Psyykkinen vanheneminen Ikääntyvän oppimiskyky Ikääntyvän minäkuva ja mieliala Sosiaalinen vanheneminen Elämänhistoria ja nykyhetki Vanhenemisprosessi TOIMINTAKYKY OSANA ELÄMÄN KOKONAISUUTTA Fyysinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Sosiaalinen toimintakyky PALVELUASUMINEN Palveluasumisen määrittely Palvelutalo LAATUSUOSITUS PALVELUTALO KOTIKAARI Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry Kotikaaren kuvaus Kotikaaren asukasvalinta Kotikaaren laatukäsikirja... 20

5 8 PALVELUTALOON JA ASUMISEEN LIITTYVIÄ AIKAISEMPIA TUTKI- MUKSIA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmien määrittely Tutkimusaineisto Tutkimusmenetelmä TUTKIMUKSEN TULOKSET Kotikaaren henkilökunnan kyselyn tulokset SAS-työryhmän kyselyn tulokset Telkänpesän kyselyn tulokset POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Sopimus opinnäyteyhteistyöstä Liite 2: Tutkimuksen esittely Liite 3: Kyselylomake Liite 4: Palautelomake asiakkaan sijoituksesta Liite 5: Asukkaan tuloprosessi Kotikaareen Liite 6: Hoito- ja palvelusuunnitelma Liite 7: Asukkaan onnistuneen muuttoprosessin ohjeistus... 51

6 Anna lahjaksi totuus, Ja lahjaksi totuuden saat, Ja kunnia kunnian kohtaa; Ja hymyyn suloiseen Vastaa hymy yhtä suloinen. (Madeline S. Bridges)

7 1 JOHDANTO Viimeisten kymmenen vuoden aikana laadunhallinta on noussut keskeiseksi organisaatioiden kehittämisen työvälineeksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vanhusten asumispalveluihin kohdistuu vaatimuksia ja odotuksia monelta eri taholta. Vanhukset, heidän omaisensa ja läheisensä, palvelujen rahoittajat ja maksajat, tutkimuksen tuoma uusi tieto sekä eettiset periaatteet ovat esimerkkejä näistä tahoista ja näkökulmista. Vanhusten kotona asumista mahdollisimman pitkään pyritään yhä enemmän tukemaan ja muuttoprosessi palvelutaloon alkaa vasta huomattavan toimintakyvyn vajeen myötä. Tämä johtaa usein siihen, että muuttoprosessin yksilöllinen käsitteleminen vaikeutuu. Vanhustyön kentällä onkin tänä päivänä tärkeää tiedostaa miten asukkaan kotoutuminen uuteen palvelutaloon onnistuu ja mitä tulee huomioida prosessin aikana, jotta kotoutuminen onnistuisi vaivattomasti ja asukkaan tarpeista käsin. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata asukkaan tämän hetkinen valinta- ja muuttoprosessi palvelutaloon ja selvittää kyselylomakkeen ja sen pohjalta järjestetyn keskustelutilaisuuden kautta tulevissa muuttoprosesseissa huomioon otettavia asioita. Tutkimustulosten pohjalta laadin Palvelutalo Kotikaaren laatukäsikirjaan ohjeistuksen, jossa kerrotaan onnistuneessa muuttoprosessissa huomioitavat asiat.

8 8 2 VANHUSKÄSITYS Ikääntyneiden ihmisten oma käsitys vanhuudesta on yleensä myönteisempi kuin vallitseva yhteiskunnallinen vanhuskäsitys. Voidaankin sanoa, että vanhuus on paljolti kokemuksellinen ja asennekysymys. Vanha sanonta ihminen on niin vanha kuin hän itse tuntee on hyväksytty osittain myös uusimmassa vanhenemisen tutkimuksessa. Vanhat ihmiset arvioivat yleensä itsensä nuoremmiksi, kuin heidän todellinen ikänsä on. Miesten arvioidaan tulevan keski-ikään ja vanhuuteen myöhemmin kuin naisten. Ihanteellisena elinikänä suomalaiset vanhat ihmiset pitävät noin 80 ikävuotta. (Koskinen, Aalto, Hakonen & Päivärinta 1998, 11.) Uudenaikaisessa vanhenemisen tutkimuksessa on yleistynyt elämänkulkunäkökulma. Elämänkulussa yhdistyvät ihmisen yksilölliset elämänvaiheet, heidän yksilölliset kokemuksensa sekä yhteiskunnan historiallinen muutos. Toimintakyvyn ajatellaan kuvaavan paremmin vanhenemismuutoksia kuin pelkkien ikävuosien. Toimintakyky ratkaisee, miten vanhan ihmisen arkielämä sujuu. (Koskinen ym. 1998, 17.) Vanhenemiseen liitetään erilaisia, joko positiivisia tai negatiivisia ajatuksia, riippuen niistä käsitteistä, kokemasta ja omasta tilanteesta missä kukin on. Paljon puhutaan myös ikäsyrjinnästä. Monet vanhat ihmiset arvioivat ikäsyrjintää olevan erityisesti tiedotusvälineiden ja poliitikoiden kielessä, jossa vanhenemista kuvataan usein raihnaisuutena ja sairautena. (Hakonen 2000, 13.) Vanhuskäsitystä määriteltäessä on minun mielestäni otettava huomioon vanhuksen arvostaminen ja kunnioittaminen. Kohdatessa vanhus ei pidä näyttää kiirettä, vaan osoittaa kiinnostusta häntä kohtaan ja olla läsnä. Keskusteltaessa tulee huomioida tasapuolisuus, ei puhuta päällekkäin. Vanhusten kanssa työskenneltäessä on muistettava toimia tunne älyn sekä tilanne tajun mukaisesti ja oltava mukana niin iloissa kuin suruissa. Vanhuus on onni, eräs elämän tavoite, kooste kaikesta siihen mennessä eletystä ja koetusta. Se on elämäntilanne, ei erillisryhmä kuten esimerkiksi kaupunkilaiset maalaisille tai maalaiset kaupunkilaisille. Vanhuus saattaa rajoittaa elämää, mutta se ei ole vamma eikä sairaus. Vanhuus kypsyy meissä jokaisessa. (Pietikäinen 1997, 71.)

9 9 3 VANHENEMISEN ULOTTUVUUDET 3.1 Fyysinen vanheneminen Fyysisellä vanhenemisella tarkoitetaan elimistön biologista vanhenemista. Fyysinen vanheneminen on biologinen tapahtumasarja, joka on luonteeltaan aina elimistölle ja elämälle haitallinen. Se, miten nopeasti vanhenemismuutokset etenevät, ei riipu ainoastaan perimästä vaan myös monista muista tekijöistä, kuten elinympäristöstä ja elämäntavoista. Ikääntyminen aiheuttaa erilaisia muutoksia ihmisen hermostoon, aistitoimintoihin, sydän- ja verisuonistoon, hengitys- ja ruoansulatuselimistöön, luustoon, lihaksistoon ja sukupuolitoimintoihin. (Koskinen ym. 1998, ) Fyysistä vanhenemista ei voi estää, se etenee perintötekijöiden, elinympäristön ja elintapojen ohjaamana. Biologinen vanheneminen on prosessi, jonka osatekijöihin voidaan vaikuttaa. Jos ikääntymistä halutaan hidastaa, valitaan menetelmiä, jotka toimivat kokonaisvaltaisesti kaikkialla elimistössä. (Hervonen, Pohjolainen & Kuure 1998, ) Vaikka vanheneminen sinänsä on väistämätöntä ja peruuttamatonta, vaikuttavat monet seikat siihen, miten nopeasti fyysiset vanhenemismuutokset etenevät. Raskasta työtä tekevän tai muuten kuluttavasti elävän elimistö saattaa rappeutua aiemmin kuin sellaisen, jonka elämässä kuluttavat ja uusiutuvat seikat ovat paremmin sopusoinnussa. Fyysinen harjoitus ei sinänsä hidasta vanhenemista, mutta parantaa kaikenikäisten ihmisten elimistön toimintakykyä ja vastustaa sillä tavoin vanhenemismuutoksia. (Koskinen ym. 1998, 97.) Fyysinen, biologinen, psyykkinen ja sosiaalinen vanheneminen eivät ole itsenäisiä erillisiä ilmiöitä, vaan vaikuttavat keskenään kaikkiin toimintoihin ja elämänlaatuun (Stuart-Hamilton 1996, 38-39).

10 Psyykkinen vanheneminen Ihmisen psyykkisiä toimintoja ovat ajatteleminen, muistaminen, oppiminen ja havaitseminen. Nämä ovat kognitiivisia eli tiedonkäsittelyyn liittyviä toimintoja. Iän ei katsota nykyisten tutkimusten mukaan vaikuttavan psyykkisiin toimintoihin niin paljon, kun on ajateltu. Ihmisen psyykkisten ja fyysisten toimintojen välillä on tiivis vuorovaikutus. Jos iäkäs ihminen on fyysisesti vaikeasti sairas, kärsii silloin usein myös psyykkinen toimintakyky. (Koskinen ym. 1998, 102.) Psyykkisen vanhenemisen muutoksiin liitetään usein myös älylliset kyvyt; viisaus, muisti, kieli ja persoonallisuus. Älykkyydestä puhutaan paljon, mutta harvoin määritellään, mitä sillä tarkoitetaan. Yleisesti katsoen voidaan sanoa älykkyyden olevan psyykkisten kykyjen kokonaisuus, johon kuuluvat muun muassa ajattelukyky, ongelmanratkaisukyky sekä kyky selviytyä uusista tilanteista. (Koskinen ym. 1998, ) Ikääntyvän oppimiskyky Iäkkäiden ihmisten oppimiskykyä vähätellään usein. Eläkeläinen oppii kokonaisuuksia helpommin kuin irrallisia yksityiskohtia. Oppiminen edellyttää opittavan asian syvällistä ymmärtämistä. Uusi tieto rakentuu aina aiemmin opitun pohjalle. Siksi oppiminen vanhana sujuu sitä paremmin, mitä enemmän on nuorempana tottunut opiskelemaan ja käsittelemään uutta tietoa. (Koskinen ym. 1998, 104.) Arkielämästäkin löytyy vielä vanhana opiskeltavia asioita, esimerkiksi pienen kyläkaupan tilalle rakennetaan suuri valintatalo, jolloin vie aikaa löytää haluamansa ostokset ja muistaa niiden paikat seuraavalla kerralla. Muutto kodista palvelutaloon tai vanhainkotiin ja siellä elämisen alkuun pääseminen merkitsee uuden oppimista. On tutustuttava uusiin ihmisiin, opittava talon päiväjärjestys ja muistettava missä mikin paikka on. Vanhus tarvitsee oppimiskykyään. Jos muisti on sairauden (esim. dementia, tai masennus) takia huonontunut, vaaditaan opastajalta kärsivällisyyttä ja taitoa, jotta vielä jäljellä olevaa oppimiskykyä voitaisiin käyttää hyväksi. (Koskinen ym. 1998, 104.)

11 Ikääntyvän minäkuva ja mieliala Minäkuva on osa persoonallisuutta ja mielenterveyden kannalta on hyvin merkittävää millaisena vanheneva ihminen kokee itsensä. Minäkuva rakentuu jo nuorena, mutta muutokset omassa itsessä voivat muuttaa minäkuvaa vanhenevalla ihmisellä kielteiseen suuntaan. Toisten avusta riippuvaiseksi tuleminen, oman kotiympäristön muuttuminen laitosympäristöksi ja yleinen suhtautuminen vanhuuteen saattavat vaikuttaa suhtautumiseen omasta itsestä. Onnistuneeseen vanhenemiseen vaikuttavat elämäntavan ja hyvinvoinnin välinen yhteys. (Stuart-Hamilton 1996, ) Arvioitaessa ikääntyvän ihmisen mielialaa voidaan kysyä hänen vointia ja käsitystä mielialastaan. Yksinäisyyskokemukset ja se, ettei tule kuulluksi vaikuttavat mielialaan. Masentuneisuuden syyt ovat osin tuntemattomia ja monitahoisia. Menetykset ja pelko menetyksestä voivat johtaa depressiivisyyteen. Elämässä kohdatut vaikeudet ja sairaudet vaikuttavat suoranaisesti mielialaan. Itsemääräämisoikeuden rajoittuminen, vaikutusmahdollisuuksien kaventuminen ja oman voimattomuuden tunne voivat johtaa vetäytymiseen ja sitä kautta yksinäisyyteen ja mielialan laskuun. Monia vanhuksia huolestuttaa taloudellinen tilanne ja sitä kautta heitä voi ahdistaa itsearvostuksen puute. (Heikkinen ym. 1998, ) 3.3 Sosiaalinen vanheneminen Sosiaalista vanhenemista ei voida määritellä yhtä täsmällisesti kuin fyysistä ja psyykkistä. Keskeistä sosiaalisessa vanhenemisessa on se, että käsite laajentaa vanhenemisen ja vanhuuden tarkastelua ikääntyvän yksilön, hänen ympäristönsä sekä koko yhteiskunnan väliseen vuorovaikutukseen. Sosiaalinen vanheneminen aiheuttaa muutoksia ihmisen asemaan yhteiskunnassa. (Koskinen ym. 1998, 118.) Ikääntymisen sosiaalinen prosessi määräytyy ja muovautuu yhteiskunnallisten tekijöiden sekä ajan ja paikan kautta. Yksilön ja yhteiskunnan vastavuoroinen toiminnallinen vuorovaikutus jää usein toteutumatta ja yksilön tehtäväksi jää sopeutuminen niin ympäristön tuottamiin kuin omassa itsessä ikääntymisen kautta tapahtuviin muutoksiin. (Jyrkämä 1995, )

12 Elämänhistoria ja nykyhetki Vanhenevan ihmisen keskeiset määritelmät liittyvät elämänhistoriaan; sinä aikana yksilölle on muodostunut fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat nykyhetkeä varten. Nykyhetken elämäntilanne voidaan jäsentää myös elämäntilan käsitteellä. Vanhenevan ihmisen suhde sosiaaliseen ympäristöön ja sijainti tässä ympäristössä tarkoittaa elämäntilaa. (Jyrkämä 1995, 248.) Vuorovaikutus yhteiskunnan, ympäristön ja yksilöiden välillä muodostuu yksilöiden ja ryhmien välisistä suhteista. Ne voidaan nähdä toistuvina yhteiskunnallisina toimintakäytäntöinä. Jokainen yksilö on mukana näissä toimintakäytännöissä omine resursseineen. (Jyrkämä 1995, ) Vanhenemisprosessi Sosiaalinen vanheneminen on prosessi, mikä määrittää ihmisen siirtymisen vanhan ihmisen asemaan. Tähän liittyy vanhan ihmisen roolin omaksuminen, entisestä luopuminen ja sopeutuminen uuteen. Vanhuuteen siirtyessään voi ihminen olla passiivinen sopeutumisen kohde tai aktiivinen sopeutuja. Vanhenemisprosessiin liittyvät toimintamallit, kuten valta, erilaiset taidot ja elämänhistoria vaikuttavat esimerkiksi siihen, kuinka vanheneva ihminen kokee ikääntymisen tuomat haasteet. Sosiaaligerontologisessa keskustelussa keskeisenä teemana on kysymys siitä mitä tarkoitetaan sosiaalisella vanhenemisella. Yhteiskunnan muutosprosessi on vaikuttanut niihin rakenteisiin millä vanhenemista määritellään. Perhe, elämäntapa, sosiaalinen rooli ja status ovat osa niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen, kuinka tämän päivän ihmiset arvostavat vanhuutta ja sitä prosessia, mikä siihen liittyy. (Jyrkämä 1995, )

13 13 4 TOIMINTAKYKY OSANA ELÄMÄN KOKONAISUUTTA Toimintakyky käsitteelle ei ole yksiselitteistä määrittelyä. Toimintakyvyn määrittely saattaa saada erilaisia painotuksia riippuen asiayhteydestä, johon se liittyy. Toimintakyky voi olla yksilöllisesti koettu asia; toiselle kyky liikkua on kaikkein tärkeintä, kun taas toinen ei voi kuvitellakaan elämäänsä ilman kykyä lukea tai soittaa. (Kettunen, Kähäri- Wiik, Vuori-Kemilä & Ihalainen 2002, ) Toimintakyky heikkenee huomattavasti iän mukana. Vaikeudet selvitä päivittäisistä perustoiminnoista lisääntyvät 75. ikävuoden jälkeen. Toimintakyky määräytyy aina yksilön ja toimintaympäristön välisenä suhteena eli se ei ole vain yksilön ominaisuus. Toimintakykyä pyritään parantamaan muuttamalla sitä ympäristöä, missä toiminta tapahtuu. (Pohjolainen 1996, ) Ikääntyneiden henkilöiden toimintakyvyn heikkeneminen on monimuotoinen prosessi. Toimintakyvyn heikkeneminen saa erilaisia ilmenemismuotoja riippuen ihmisten omista tilanteen arvioinnin ja tulevaisuuden asettamisen kriteereistä, toiminnanrajoitusten ilmaantumisesta ja niiden merkitysten kokemisesta sekä kompensoivan toiminnan resursseista ja motiiveista. Toiminnankyvyn heikkenemisen aiheuttamat haitat sosiaalisissa rooleissa ja selviytymisessä saavat eri muotoja sen mukaan, miten pitkälle toiminnanrajoite on edennyt. (Helin 2000, 180.) Toimintakyky sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Fyysinen toimintakyky muodostuu lähinnä hengitys- ja verenkiertoelinten sekä tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvystä. Psyykkisessä toimintakyvyssä määritellään sitä, miten hyvin yksilön henkiset voimavarat riittävät päivittäisen elämän asettamiin vaatimuksiin ja tehtäviin sekä sitä, miten yksilö voi tyydyttävästi selviytyä elämän muutos- ja kriisitilanteista. Sosiaalinen toimintakyky koostuu sosiaalisista taidoista ja sosiaalisesta toiminnasta. Siihen sisältyy kaksi ulottuvuutta; ihminen vuorovaikutussuhteissaan sekä ihminen aktiivisena toimijana erilaisissa yhteisöissä ja yhteiskunnassa. (Hervonen ym. 1998, 128.)

14 Fyysinen toimintakyky Suomalaisen tutkimuksen mukaan fyysinen toimintakyky heikkenee ikääntyvillä ihmisillä niin, että yli 75-vuotiailla miehillä toimintakyky heikkenee enemmän kuin saman ikäisillä naisilla. Rissasen (1999) tutkimuksen mukaan 75- ja yli 85-vuotiaiden ulkomaalaisten toimintakyky on parempi kuin suomalaisilla. Liikkumiskyvyssä on naisilla enemmän vaikeuksia kuin miehillä, mutta muut päivittäiset toiminnot sujuvat naisilta paremmin. Toimintakykymittauksissa pienetkin erot voivat muuttaa lopputulosta ratkaisevasti eri tutkimuksien välillä. Fyysistä hyvää oloa on arvioitu päivittäisistä toiminnoista selviytymisellä, omana kokemana terveydestä, toimintakykynä ja kipujen, särkyjen ja väsymisen näkökulmasta. (Rissanen 1999, ) Ikääntyvän ihmisen mahdollisimman hyvä, optimaalinen fyysinen toimintakyky muodostaa perustan aktiiviselle ja mielekkäälle elämälle. Toimintakykyä voidaan tukea monipuolisesti eri palveluilla kuten liikunta- ja kuntoutuspalveluilla sekä hyvällä ravitsemustietämyksellä. (Parantainen 2002, ) Liikunta-aktiivisuus tukee elämän tarkoituksellisuuden kokemista. Yleensä henkilöt, jotka liikkuvat aktiivisesti arvioivat omaa terveyttään ja toimintakykyään myönteisesti. Toimintakyvyn malli moniulotteisena osoittaa, että elämän tarkoituksellisuus on yhteydessä sekä fyysiseen että psykososiaaliseen toimintakykyyn ja yhteydet ovat voimakkaampia yksilölliseen kuin ulkokohtaiseen toimintakykyyn nähden. (Toimintakyky, hyvinvointi ja elämänlaatu 2000, 43.) 4.2 Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky tarkoittaa kykyä suoriutua älyllisistä ja muista henkistä ponnistelua vaativista tehtävistä. Keskeisinä alueina ovat siis älylliset ja tiedolliset toiminnot, elämän kokeminen ja kyky pystyä ratkaisemaan elämän ongelmia. (Hervonen ym. 1998, 128.) Elämän tarkoituksellisuus ja mielekkyys koetaan tärkeänä kokemuksena elämänlaatua arvioitaessa. Elämän kokeminen tarkoitukselliseksi luo pohjan psyykkiselle hyvinvoinnille, kun taas tarkoituksettomuus johtaa turhautumiseen, elämänhalun menettämiseen

15 15 ja masentuneisuuteen. Elämän tarkoituksellisuus on sekä fyysisen, että psyykkisen hyvinvoinnin lähde. (Toimintakyky, hyvinvointi ja elämänlaatu. 2000, 41.) Vanhusten psyykkissosiaalisen hyvinvoinnin puuttumista voidaan selittää sillä, että toimintaympäristö vanhusten hoidossa on passiivista. Vanhusten osallistuminen ohjattuun toimintaan on vähäistä ja ulkopuolista vuorovaikutusta ei ole riittävästi. Asukkaiden sosiaalinen verkosto on kapea-alaista ja sosiaalista toimintaa on vähän, josta seuraa yksinäisyyttä ja masentuneisuutta. Psyykkistä toimintakykyä voi arvioida sillä miten yksilö selviytyy päivittäisen elämän asettamista vaatimuksista ja elämän muutos- ja kriisitilanteista. (Parviainen 1998, 33.) 4.3 Sosiaalinen toimintakyky Sosiaalisen toimintakyvyn keskeisiä ulottuvuuksia ovat omien rajojen hyväksyminen ja sopeutuminen olemassa olevaan todellisuuteen. Lisäksi siihen sisältyy vaikuttaminen, kyky muovata oman elämänsä ehtoja ja ympäristönsä todellisuutta sekä vaikuttaa ratkaisujen ja valintojen kautta omaan elämäänsä. Sosiaaliseen toimintakykyyn liittyy myös vastuullisuus, kyky ottaa vastuuta valinnoistaan ja niiden seurauksista. (Aho, Aaltonen & Ruuskanen 1994, 62.) Vanhuksen arkielämän perustan muodostaa sosiaalinen verkko, joka muodostuu vanhan ihmisen inhimillisistä vuorovaikutussuhteista ja henkilökohtaisista kontakteista (Koskinen ym. 1998, 122). Sosiaalinen verkosto rakentaa vanhuksen sosiaalista identiteettiä sekä itsearvostusta ja mahdollistaa vanhuksen voimavarojen esiin tulemisen. Verkosto liittää vanhuksen yhteisöön. Verkoston varassa voidaan käsitellä vaikeitakin elämäntilanteita, verkosto antaa mahdollisuuden lähteä liikkeelle toimimaan ja osallistumaan. Verkostolla on merkityksensä perinteen ja jatkuvuuden säilyttämisessä, mutta se myös turvaa muutoksia ja uudistuksia vanhan ihmisen elämässä. (Koskinen ym. 1998, 123.)

16 16 5 PALVELUASUMINEN 5.1 Palveluasumisen määrittely Kun vanhuksen asumiseen liittyy niin suuri ja jatkuva avun tarve, ettei riittävää asumisturvallisuutta voida enää normaalissa asunnossa hänelle taata avopalvelujenkaan keinoin, vaihtoehtona on palveluasuminen. Palveluasuminen on lakisääteistä ja jokaisessa kunnassa järjestettävää sosiaalipalvelua. Se on tarkoitettu henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Siihen tulee kuulua sekä asunto että asumiseen liittyvät asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle välttämättömät palvelut. Näitä ovat ateria- ja hygieniapalvelut, siivousapu, asiointiapu sekä välitön avunsaantimahdollisuus kaikkina vuorokauden aikoina (turvapalvelu). Palveluasumisessa asukas maksaa asumisesta ja palveluista erikseen. Palvelujen käytön tulee perustua asukkaan omaan valintaan. (Sosiaalihallitus 1989.) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaiden oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. 5.2 Palvelutalo Palvelutalo on vaihtoehto kodin ja laitoksen välillä. Kun ihminen ei enää selviydy asunnossaan avopalvelujen turvin eikä tarvitse vielä ympärivuorokautista hoitoa, silloin muutto palvelutaloon on yksi vaihtoehto. Palvelutalo antaa laitoshoitoa paremmin edellytykset asukkaan itsenäisyydelle, omatoimisuudelle ja sosiaalisten suhteiden säilymiselle. (Koskinen ym. 1998, 242; Lankila 1999, 9.) Palvelutalon tavoitteena on usein olla asukkaan viimeinen koti. Asukkaat toivovat, ettei palvelutaloista tarvitsisi enää muuttaa toimintakyvyn alenemisen takia vanhainkotiin tai sairaalaan. Palvelutaloissa asunnot ja asuntoryhmät, yleistilat, yhteiset toimintatilat, lähiympäristö ja palvelut muodostavat kokonaisuuden. Palvelutaloissa on yleensä oma perushenkilökunta, johon kuuluvat keittiön ja kotihoidon henkilöstö. (Koskinen ym. 1998, 242.) Palvelutalot on rakennettu siten, että myös apuvälineiden käyttäjän on siellä helppo liikkua. Palvelutaloihin ei yleensä pääse asumaan heti, vaan niihin täytyy jonottaa. (Heikkilä ym. 2000, 22.)

17 17 6 LAATUSUOSITUS Sosiaali- ja terveysministeriö on yhteistyössä Suomen Kuntaliiton, alan järjestöjen, tiedeyhteisöjen ja ikäihmisten kanssa laatinut oppaan iäkkäiden hoitoa ja palveluja koskevasta laatusuosituksesta. Se koskee kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, mutta painottuu erityisesti ikäihmisten kotihoitoon, palveluasumiseen ja laitoshoitoon. Sen tavoitteena on edistää asiakkaiden ja heidän omaistensa sekä muiden kuntalaisten osallistumista tavoitteiden asettamiseen ja toiminnan arviointiin. (Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus, 2001.) Suosituksen mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla vanhuspoliittinen strategia, joka turvaa ikäihmisten sosiaaliset oikeudet. Sen tulee olla kunnan poliittisen johdon virallisesti vahvistama. Strategiassa määritellään tavoitteet iäkkäiden kuntalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämisessä sekä eri hallintokuntien ja sidosryhmien vastuut tavoitteiden toteuttamisessa. (Ikäihmisten hoitoa 2001, 8.) Vanhuspoliittiseen strategiaan tulee sisältyä myös palvelurakenteen kehittämisohjelma, jossa asetetaan mitattavissa olevat tavoitteet ikääntyneiden kuntalaisten palvelutasolle ja palvelutoiminnan voimavaroille. Lisäksi on määriteltävä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lähtökohtana kehittämisohjelman laadinnassa on se, että palvelujen tavoitteiden on tuettava kaikkien ikääntyneiden hyvää elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista riippumatta heidän toimintakyvystään. Palvelun on oltava myös eettistä ja asiakaslähtöistä. Tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi otetaan käyttöön seurantajärjestelmä, johon sisältyy kaikissa toimintayksiköissä käytettävät laatuindikaattorit. (Ikäihmisten hoitoa 2001.) Laatuindikaattorien avulla seurataan toimintaa ja ne voivat olla viitteenä laatuun liittyvistä puutteista ja kehittämistarpeista (Idänpään-Heikkilä ym. 2000, 8). Laatu (SFS-ISO 8402) määritellään niistä ominaisuuksista muodostuvaksi kokonaisuudeksi, johon perustuu organisaation, tuotteen, palvelun tai tietyn prosessin kyky täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset (Holma & Virnes 1999, 24).

18 18 7 PALVELUTALO KOTIKAARI 7.1 Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys Ry Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys Ry on perustettu vuonna 1994 ja merkitty yhdistysrekisteriin Yhdistys on syntynyt Jyväskylän ikääntyvien yliopistossa toteutetun asumispalveluista kiinnostuneiden yksityishenkilöiden projektityöstä. Yhdistyksen nimi oli toiminnan alussa Jyväs- Mikot ja Maijat ry, joka vuoden 2002 alusta lukien vaihdettiin varsinaista toimintaa paremmin kuvaavaksi. Yhdistyksen tavoitteena on vaikuttaa ikääntyvien, vanhusten ja erityisryhmien henkistä ja aineellista hyvinvointia edistäviin seikkoihin yhteiskunnassamme siten, että heidän toimintakykynsä säilyisi mahdollisimman pitkään. Yhdistys ylläpitää vanhusten ja erityisryhmien palvelutoimintaa sekä tarjoaa asunto-, perushoito- ja tukipalveluja kyseisille ryhmille Jyväskylän seudulla. Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu seitsemän jäsentä. 7.2 Kotikaaren kuvaus Palvelutalo Kotikaari on avattu joulukuussa Kotikaaressa on 24 palveluasuntoa, joista osa on kahden asuttavia huoneistoja, yhdeksän ryhmäkotipaikkaa sekä neljä lyhytaikaisen hoidon paikkaa. Vakinaisia asukkaita Kotikaaressa on 38. Jyväskylän hoivapalvelu ry:n ja sen ylläpitämän Palvelutalo Kotikaaren tavoitteena on olla johtava Jyväskylän kaupungille ostopalveluita tuottava yhdistys vuoteen 2004 mennessä ja muodostua merkittäväksi laadukkaiden asumispalveluiden tuottajaksi jyväskyläläisille vanhuksille (Palvelutalo Kotikaaren esite). Tehtävänä sekä tavoitteena on ylläpitää ja edistää jyväskyläläisten vanhusten hyvinvointia sekä tarjota mahdollisuus kodinomaiseen, turvalliseen ja laadukkaaseen asumiseen joko omassa vuokrakaksiossa tai ryhmäkotiasunnossa. Lisäksi Kotikaari tarjoaa myös talon ulkopuolisille asiakkaille ateria- ja päiväkeskuspalveluita. Asumisen tueksi tarjotaan ympärivuorokautisia hoivapalveluita, joiden sisältö muodostuu asukaskohtai

19 19 sesti ja joustavasti huomioiden asukkaan yksilölliset tarpeet ja toiveet. (Palvelutalo Kotikaaren esite.) Jokaiselle asukkaalle on tehty yksilökohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma. Hyvä hoito- ja palvelusuunnitelma on tiivistelmä asiakkaan yksilöllisestä tilanteesta ja hänen tarvitsemistaan palveluista. Suunnitelma koostuu asiakkaan kuntoutuksen ja palvelujen tarpeista, hänen kanssaan suunnitelluista tavoitteista ja niiden saavuttamiseksi tehtävistä toimista tai tilanteen ratkaisemiseksi valituista keinoista tai palveluista. Hyvään suunnitelman toteutukseen kuuluu aina asiakkaan tilanteen seuranta, kokemusten kirjaaminen ja toiminnan vaikutusten jatkuva kirjallinen arviointi. (Päivärinta ym. 2002, 13.) Palvelutalo Kotikaaren hoivapalveluita ohjaavia arvoja ovat: asiakaslähtöisyys, omatoimisuus, turvallisuus ja ammatillisuus. Toiminnasta vastaa työnsä osaava, motivoitunut ja iloinen henkilökunta, joka pyrkii kunnioittavaan ja luottamukselliseen kanssakäymiseen niin asukkaiden/asiakkaiden, omaisten ja yhteistyökumppaneiden kuin työyhteisön työntekijöiden välilläkin. (Palvelutalo Kotikaaren esite.) Kotikaaren palvelun tuotantojohto on sitoutunut ylläpitämään ja mahdollistamaan hyvän laadun henkilöstön sisäisellä ja ulkoisella koulutuksella. Koko organisaatio on sitoutunut palveluiden laadun jatkuvaan kehittämiseen. Kotikaaren laatujärjestelmien luominen on käynnistynyt keväällä (Palvelutalo Kotikaaren esite.) 7.3 Kotikaaren asukasvalinta Palvelutaloon muutto tulee ajankohtaiseksi silloin, kun asiakas/omainen/ammattiauttaja havaitsee tarpeen palveluasumisesta. Tämän jälkeen otetaan yhteys joko sosiaalityötekijään, oman alueen kotipalveluohjaajaan tai suoraan SAS-työryhmään (selvitä, arvioi, sijoita), joka tekee hakemuksen palveluasuntoon. Palvelutalo Kotikaareen valittavat asukkaat ehdottaa SAS-työryhmä, jotka yhdistyksen hallitus vahvistaa. SAS-työryhmä kokoontuu kerran viikossa jolloin käsitellään hakemukset ja asiakkaiden hyvinvointiin liittyviä asioita. Joka kokouksessa käsitellään kymmenien asiakkaiden asioita. Valintojen apuna ovat kirjanpito ja erilaiset testit. Lomakkeista käy ilmi asiak

20 20 kaiden nimi, jonoon laittamispäivämäärä, diagnoosit, muistitesti, avuntarve, toive sijoituspaikasta ja tarvitseeko ilta-/yöhoitajaa taikka lukitut ovet. Valinnoissa otetaan huomioon asiakkaiden asuinympäristö, sosiaalinen tilanne, omaisten tilanne ja asiakkaan oma tilanne sekä asiakkaan oma ja omaisten tahto. Epäonnistuneissa sijoituksissa tulee käydä läpi valintaprosessi ja sen vaikutus sijoitukseen. Omaisilla on toivomuksia palveluasumisen suhteen, mutta virkamiehet tekevät lopulliset valinnat arvionsa mukaan neuvotteluiden jälkeen. (Palvelutalo Kotikaaren laatukäsikirja 2001.) 7.4 Kotikaaren laatukäsikirja Laatukäsikirja toimii kahdella osa-alueella; johtamisen välineenä ja työn tekemisen kehittämisenä. Siihen on koottu keskeiset asiat palvelutalon palveluvalikoimasta ja palveluiden sisällöstä. Laatukäsikirja koostuu muun muassa palvelutalon toimintaa ohjaavista arvoista sekä niiden laatukriteereistä ja laatuvaatimuksista. Näitä ovat asiakaslähtöisyys, omatoimisuus, turvallisuus ja ammatillisuus. Laatukäsikirjassa määritellään myös eri ammattiryhmien työtehtävät palvelutalossa, esimerkiksi eri työvuorojen tehtävät. Kirjassa on myös ohjeistus uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdyttämiseen.

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

HOITO- JA VANHUSPALVELUIDEN ASIAKASKYSELY 2015

HOITO- JA VANHUSPALVELUIDEN ASIAKASKYSELY 2015 HOITO- JA VANHUSPALVELUIDEN ASIAKASKYSELY 2015 Asiakaskysely toteutettu marraskuussa 2015 Asiakaskyselyn vastausvaihtoehdot 5 = erinomainen 4 = erittäin hyvä 3 = hyvä 2 = kohtalainen 1 = huono Tulosten

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut 9.2.2015 Mikko Kesä Meiju Ahomäki Jari Holttinen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Palveluiden käyttäjien profiili Palveluiden käyttö

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S

A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S Lifelong Learning Mentorit Oy A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S 1.9.2008 Hoivakoti Esimerkki Kaikki on hyvin, tyytyväinen ja kiitollinen olen kun saa asua näin hyvässä paikassa Tutkimuksen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 128/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaalihuoltolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalihuoltolakia siten, että pääsyä määräajassa

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot).

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot). Asiointipalvelut ja erityisryhmien avustaminen 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee työtään asiakaskohteen toiminnan, palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot