Tutkimuskurssi. Tampereen yliopisto, kevät Roope Raisamo

Transkriptio

1 Tutkimuskurssi Tampereen yliopisto, kevät 2006 Roope Raisamo

2 Luento 2: Tutkimusmenetelmistä Tutkimusmenetelmät, tutkimusotteet, tiedonkeruun menetelmiä

3 Käsiteltävät t asiat Tieteellinen ajattelu ja tutkimusmenetelmät Tutkimusotteet Käsitteellis-teoreettinen tutkimus Teorioita testaava tutkimus Konstruktiivinen tutkimus Tiedonkeruun menetelmiä

4 2.1 Tieteellinen vs. arkiajattelu Arkiajattelun puutteita Epäluotettavat havainnot Valikoiva havainnointi Liiallinen yleistäminen Puutteellinen päättely Lyhytjännitteisyys Asioiden tarkastelu irrallaan yhteyksistä ja mittakaavasta Korjaamisen mekanismit tieteellisessä ajattelussa Havaintojen systematisointi Havaintojen toistettavuus Valikoivuuden tietoinen hyväksikäyttö Tutkimuksen oletuksia ja niiden vaikutuksia koskeva pohdinta Tilastolliset menetelmät Loogiset ja matemaattiset välineet Tilastolliset menetelmät Aikaisempiin tutkimuksiin perustuminen Ilmeisen näkeminen ongelmallisena Olennaisen ja epäolennaisen erottaminen

5 Tieteellinen pääp äättely (1/2) premissi => konkluusio (johtopäätös) Formaaleissa tieteissä premissit ovat välttämättä tosia (aksioomia), joista dedusoidaan (eli loogisesti johdetaan) teoreemoja. Reaalitieteissä päättely on muotoa: hypoteesi => tieteellinen tulos (hypoteesi pitää/ei pidä paikkansa) eli tavoitteena on selvittää hypoteesin paikkansa pitävyys.

6 Tieteellinen pääp äättely (2/2) Edellä tehtiin ero premissien luonteen perusteella. Päättely voidaan jakaa myös premissien ja johtopäätösten välisen suhteen perusteella. Deduktiivinen päättely Säilyttää totuuden eli johtopäätös on premissien looginen seuraus. Induktiivinen päättely Ei välttämättä totuutta säilyttävä, mutta mahdollisesti tietoa laajentava. induktiivinen yleistys tilastollinen yleistys

7 Wallacen tutkimusprosessin malli TEORIAT induktio deduktio EMPIIRISET YLEISTYKSET METODIT HYPOTEESIT luokitus- ja laskentatoimet operationaalistaminen ja mittavälineiden laadinta HAVAINNOT

8 Selittäminen kausaalinen: syy-seuraus -suhde selittävä tekijä edeltää selitettävää teleologinen: päämäärä-keino -suhde selitettävä ilmiö edeltää selitettävää tekijää

9 Tutkimusmenetelmiä (1/2) Tutkimusprosessia kuvaavia: prototyypin tai algoritmin toteuttaminen, laboratoriokoe, case-tutkimus, survey, (toimintatutkimus, kenttäkoe,...) Tiedonhankinnan ja -käsittelyn menetelmiä: prototyypin tai algoritmin toteuttaminen ja kokeilu, matemaattinen tutkimus, survey, simulointi, survey, havainnointi, (fenomenologinen tutkimus,..)

10 Tutkimusmenetelmiä (2/2) Tutkimuksen tavoitteita kuvaavia: konstruktiivinen tutkimus,teoreettiskäsitteellinen tutkimus Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus

11 Kvalitatiivinen vs. kvantitatiivinen tutkimus Kvantitatiivinen mitattavat havainnot muuttujien väliset riippuvuudet ilmaistaan lukuarvoina tilastollisten tunnuslukujen tai matemaattisina lakeina vähän tilaa tulkinnalle Kvalitatiivinen ilmiöitä ei voi mitata lukuasteikolla ilmiöiden luokittelu tärkeää, riippuvuudet usein käsitteellisiä: asioiden välillä merkitysyhteys paljon tilaa tulkinnalle

12 Laadullinen tutkimus Laadullinen = kvalitatiivinen Laadullinen tutkimus = aineiston muodon einumeraalinen kuvaus Laadullinen vs. määrällinen tutkimus Tarkoituksena kuvata tapahtumia, ymmärtää toimintaa tai antaa teoreettisesti mielekäs tulkinta ilmiöstä

13 Laadullisen tutkimuksen ominaispiirteitä Tutkimusprosessin vaiheet kietoutuvat yhteen Objektiivisuus oman subjektiivisuuden tunnistamista Harkinnanvarainen näyte Aineistolähtöinen analyysi Hypoteesittomuus Vaikutteita monesta suuntauksesta Käytetään paljon sosiaalitieteissä, tietojenkäsittelyssä tietojärjestelmätieteessä

14 Laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmät Laadullisen analyysin tarkoituksena on tiivistää aineisto kadottamatta silti sen sisältämää informaatiota. Yleensä aineistolähtöisesä, induktiivista. Laadullinen sisällön analyysi: Tavoitteena ilmiön kuvaaminen tiivistetyssä ja yleisessä muodossa Ilmiön kannalta olennaisten tietojen etsiminen Yhdistely, vertaaminen, hierarkkinen järjestäminen

15 Laadullisen tutkimuksen vahvuudet ja heikkoudet Syvyys ja yksityiskohtaisuus Avoimuus ja ennaltaarvaamattomuus Avaa tutkittavien näkökulman ja todellisuuden Pyritään välttämään vahvoja ennakkooletuksia ja hypoteeseja Tutkitaan vain muutamia tapauksia Yleistämisen ongelmat Aineiston kerääminen ja vertailujen tekeminen vaikeaa Tutkijan kyvyt ja ominaisuudet vaikuttavat Saattaa vaikuttaa tutkittavien todellisuuteen

16 Triangulaatio (1/2) Erilaisten aineistojen, teorioiden ja/tai menetelmien ja eri tutkijoiden käyttöä samassa tutkimuksessa Parantaa tutkimuksen luotettavuutta Menetelmätriangulaatio: tutkimuskohdetta tutkitaan useilla eri aineistonhankinta ja tutkimusmenetelmillä Aineistotriangulaatio: useiden aineistojen yhdistely

17 Triangulaatio (2/2) Teoriatriangulaatio: aineistoa tulkitaan erilaisilla teorioilla Tutkijatriangulaatio: useiden tutkijoiden käyttö aineistonkeruussa ja -analyysissa Kritiikkiä: Kallis ja aikaa vievä tutkimustapa Menetelmien yhdistäminen sekaannukset?

18 Tutkimusotteet Kaikki tutkimusotteet Reaalimaailmaa koskevat otteet Millainen todellisuus on -tutkimukset Matemaattiset otteet Innovaation hyödyllisyyttä painottavat tutkimukset Käsitteellisteoreettiset otteet Empiiriset otteet Innovaation toteuttaminen Innovaation arviointi Teoriaa testaavat otteet Uutta teoriaa luovat otteet

19 2.2 Käsitteellis-teoreettinenteoreettinen tutkimus Vastaa kysymykseen: Millainen maailma on? Tavoitteena malli tai teoria, joka selittää jotain reaalimaailman ilmiötä Tyypillinen käsitteellis-teoreettisen tutkimuksen tulos on luokittelu

20 Luokittelu Luokittelu kattavuus (kaikki tarkasteltavat oliot kuuluvat johonkin luokkaan) pysyvyys luokkien alkiovieraus (jokainen olio kuuluu vain yhteen luokkaan) luonnollisuus

21 Teoreettisen tutkimuksen piirteitä (1/2) Teoriat kokoavat, yhdistävät ja systematisoivat aikaisempia tutkimustuloksia Ihannemuoto: aksioomajärjestelmä, jossa perustulokset tiivistetty aksioomiksi, joista voidaan johtaa muut tulokset

22 Teoreettisen tutkimuksen piirteitä (2/2) Teoriat ohjaavat uutta tutkimusta: mitä tutkitaan miten tutkitaan teorian puuttuminen johtaa usein umpimähkäiseen tiedon keräämiseen; teoriat tiedon kasautumiseen Miten luoda teoria, joka on samalla kertaa yleinen, yksinkertainen ja tarkka?

23 Teoria 1. Viitekehys, ilmiötä koskeva aiempi tieteellinen keskustelu. 2. Hypoteesi, olettamus siitä, miten asiat ovat. 3. Vahvistusta saanut teoria. 4. Empiiristen havaintojen takana oleva mekanismi. 5. Todellisuutta koskevien vahvistusta saaneiden hypoteesien systemaattisesti ja loogisesti järjestetty kokonaisuus.

24 Hypoteettis-deduktiivinen menetelmä Nojaa hypoteesien testaukseen

25 Hypoteesille asetettavia vaatimuksia Hypoteesi selittää tutkimuksen kohteena olevan ilmiön Hypoteesin tulee olla loogisesti ristiriidaton ja yhteensopiva jo hyväksyttyjen teorioiden kanssa Hypoteesin tulee olla periaatteessa testavissa Hypoteesin tulee olla informatiivinen Hypoteesin tulee läpäistä testit, muuten se hylätään

26 2.3 Teorioita testaava tutkimus Peruskysymys: Vastaako tietty teoria, malli tai viitekehys määrättyä reaalimaailman osaa? Mahdolliset vastaukset: teoria oikeellisuus vahvistuu teoria osoittautuu vääräksi. Tavoitteena kausaalisuhteiden löytyminen, joilla voidaan selittää, ennustaa tai kontrolloida ilmiöitä.

27 Teorian testaus 1. Johtamalla teoriasta ennustuksia, joita testataan havaittujen tapahtumien avulla. 2. Tutkimalla teorian taustaoletuksia ja vertailemalla niitä reaalimaailman faktoihin. 3. Johtamalla teoriasta toimintaohjeita ja testaamalla niiden hyödyllisyyttä käyttäjille.

28 Kontrolloitu koe (1/2) Mahdollisimman moni, mieluiten kaikki, tutkittavat ilmiöön kuuluvat tekijät tutkijan kontrollissa. Riippumattomat muuttujat: muuttujat joiden arvoja varioidaan. Riippuvat muuttujat: muuttujat joiden arvoihin riippumattomien muuttujien oletetaan vaikuttavan.

29 Kontrolloitu koe (2/2) Usein laboratorio-olosuhteissa Tutkija neutraali tarkkailija, joka ei vaikuta ilmiöön muuten kuin riippumattomia muuttujia varioimalla. Manipuloitavat objektit alkutila voidaan toistaa lopputila on säädeltävissä

30 Ohjeita kontrolloidun kokeen raportoinnista * 1. Johdanto 2. Taustalla olevan teorian, mallin tai viitekehyksen esittely 3. Koesarjan esittely 4. Koesuunnittelu ja mittareiden valinta 5. Tulosten esittely: tilastolliset menetelmät, väliintulevien muuttujien eliminointi, riippumattomien ja riippuvien muuttujien välisten suhteiden esittely. 6. Keskustelu * Järvinen ja Järvinen

31 2.4 Konstruktiivinen tutkimus Yleensä soveltavaa tutkimusta Uuden todellisuuden rakentaminen tutkimustiedon pohjalta Sovelluksen rakentaminen ja sovelluksen arviointi Suunnittelutiede Normatiivista: tavoitellut tulokset sisältävät tutkijoiden tavoitteet siitä, miten asioiden tulisi olla.

32 Tyypillisiä tutkimuskysymyksiä Voidaanko rakentaa tietynlainen laite, ohjelmisto, tms.? Voidaanko laskentatehtävä suorittaa nykyistä nopeammin? Voidaanko organisaation tietojärjestelmään toteuttaa haluttu muutos?

33 Konstruktiivinen tutkimusprosessi 1. Spesifiointiprosessi tieteellinen näkökulma teknologinen näkökulma taloudellinen näkökulma 2. Toteutusprosessi 3. Arviointi

34 Ohjeita konstruktiiviseen tutkimukseen Kirjaa suunnitteluongelmat selkeästi näkyviin Esittele eri vaihtoehdot ja arvioi niitä Perustele tekemäsi valinta Toteutettu ratkaisu voi olla osittainen suhteessa alkuperäisiin tavoitteisiin Myös hyvin perusteltu tavoite voi sinänsä olla tieteellisesti arvokas tulos, vaikkei sitä (vielä) olisikaan pystynyt toteuttamaan

35 Innovaation arvioinnista Aikaisempi innovaatio olemassa Aidosti uusi innovaatio March & Smith (1995) Vanhan ja uuden käsitteistön, mallin (ja uuden tavoitetilan), metodin tai realisaation eron suuruus hyödyntämisessä Uuden innovaation (lähinnä realisaation) aikaansaaminen on saavutus sinänsä Van Aken (2004) + Erityispainotus testatuille sekä perustelluille teknologisille säännöille sekä opettavaisista että kokeilutapauksista monen tapauksen metodilla. Teknologinen sääntö, joka on löydetty monen tapaustutkimuksen avulla. Sekä positiiviset että negatiiviset tulokset. Toimiiko innovaatio toivotulla tavalla? Mitkä ovat pitkäaikaisvaikutukset?

36 2.5 Tiedonkeruun menetelmiä Prototyypit Kysely Havainnointi ulkopuolisena tai osallistuvana videointi ja muut tallennustavat Haastattelu tietty maallikkojen joukko tai yksittäiset asiantuntijat Dokumentit Oman toiminnan rekisteröinti

37 Kysely vs. haastattelu (1/2) Kysymysvaihtoehdot suljetut vai avokysymykset vaihtoehtojen luokittelu (tyhjentävät luokat) Virhemahdollisuudet satunnaisvirheet harhat

38 Kysely vs. haastattelu (2/2) Kyselyn etuja suuret otokset mahdollisia haastattelijan odotukset eivät vaikuta tuloksiin Kyselyn ongelmia vastausprosentti luotettavuuden arviointi, haastattelija voi tarkentaa kysymyksiä

39 Kysymysten kohdentuminen Täsmällisiin tosiseikkoihin onko teillä kotona Internet-yhteyttä? Arvionvaraisiin asioihin kuinka paljon surffailette kuukauden aikana? Käyttäytymisen syihin käytättekö Internettiä pääasiassa opiskeluun? Asenteisiin ja arvoihin pidättekö sopivana etsiä seuraa chat-ohjelmien kautta?

40 Haastattelutyyppejä: Haastattelu strukturoitu haastattelu puolistrukturoitu haastattelu teemahaastattelu avoin haastattelu Haastatteluprosessi: Kontakti haastateltavaan, haastattelusta sopiminen (paikka, aika, kesto, teemat) Luottamuksen rakentaminen, tulosten raportoinnista kertominen Nauhoittaminen ja purkaminen tekstiksi

41 Havainnointi Havainnointi: Havainnointi ilman osallistumista Osallistuva havainnointi Osallistava havainnointi (toimintatutkimus) Piilohavainnointi

42 Valmiit aineistot ja dokumentit Aikaisempien tutkimusten aineistot Henkilökohtaiset dokumentit (esim. kirjeet ja päiväkirjat) Organisaation asiakirjat (esim. pöytäkirjat ja lausunnot) Joukkotiedotuksen ja kulttuurin tuotteet (esim. radio- ja tv-ohjelmat, elokuvat, sanoma- ja aikakauslehdet ja kirjat)

43 Mittaaminen (1/2) Mitta-asteikot: nominaali-, ordinaali-, intervalli- ja suhdeasteikko. Reliabiliteetti = kuinka ei-sattumanvaraisia tuloksia tiedonhankintamenetelmä antaa mittarin johdonmukaisuus (konsistentti) reliaabeliin mittariin eivät vaikuta satunnaisvirheet eivätkä olosuhteet (stabiliteetti)

44 Mittaaminen (2/2) Validiteetti = kuinka tarkkaan mitataan juuri sitä, mitä on tarkoitus mitata Validi mittari on tulos onnistuneesta operationalisoinnista Validiteetti-ongelmat voivat liittyä esim. otokseen, mittaamistapahtumaan ja valittuun mittariin Lisätietoja: minen/luotettavuus.html