ja viestintää kohti toimivaa työelämäyhteistyötä Heli Aarnisalo Jenni Iivonen Pilvi Lempiäinen (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ja viestintää kohti toimivaa työelämäyhteistyötä Heli Aarnisalo Jenni Iivonen Pilvi Lempiäinen (toim.)"

Transkriptio

1 ja viestintää kohti toimivaa työelämäyhteistyötä Heli Aarnisalo & Jenni Iivonen Pilvi Lempiäinen (toim.)

2 Kirjoittajat: Aarnisalo Heli (FM) Iivonen Jenni (VTM) Lempiäinen Pilvi (VTM) Javarus Tanja (HTM) Johansson Laura (KTM) Ristimäki Jari (KL, TTM) Kuvitus: Mika Koskinen Taitto ja ulkoasu: Jenni Iivonen ISBN: (pdf) Painopaikka: Juvenes Print Turun yliopisto, Turku Ohjauksen ja koulutuksen tukipalvelut, Lähde työelämään -hanke 2013 Turun yliopiston hallinnoima Lähde työelämään -hanke toteutettiin vuosina Hankkeen osatoteuttajia olivat Åbo Akademi, Hämeen ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ja Turun ammattikorkeakoulu. Hanke oli Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittama. Kansallinen rahoittaja oli Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

3 Sisällys Esipuhe 2 Johdanto 4 I Korkeakoulut & työnantajaviestintä 1 Palveluiden paketoiminen 10 Miksi paketointia tarvitaan? 10 Mitä tuotteistaminen on? 12 Yhteistyömuotojen sekamelskasta tarkoituksenmukaisiin palveluihin 15 Osaaminen esiin 13 Astu yrityksen saappaisiin Sisäinen prosessi kuntoon Opi muilta, tee yhdessä 18 Kontaktit käyttöön 19 Maksullisia vai maksuttomia palveluita? 20 2 Palveluiden markkinointi 22 Markkinoinnin houkutteleva lupaus 22 Keneen ottaa yhteyttä yrityksessä ja koska? 25 Markkinoinnin väylät ja suunnittelu 26 Oppiaineen palvelut esille verkkoon 29 Yliopistot uudistavat verkkosivujaan 32 3 Kun yritys ottaa yhteyttä 35 Keneen puoleen kääntyä? yhteydenottamisen ongelmat 35 Sujuva yhteistyö vaatii strategisen tason organisointia 36 Yksiköihin nimetyt yhteyshenkilöt väylänä korkeakouluun 39 Palveluita tarjolla korkeakoulujen palvelukonsepteja 42 II Verkostoitumalla parempaa tiedonkulkua 4 Verkosto etenee vaiheittain 52 Toimiva verkosto ei synny sattumalta 54 Valmisteluvaiheessa kerätään tietoa 56 Suunnitteluvaiheessa ideat muuttuvat tavoitteiksi ja toiminnaksi Koulutusta ja tukea Turun yliopiston verkostossa Näin verkostoyhteistyö onnistuu 67 Verkosto tarvitsee johtamista - ei yksittäistä johtajaa 67 Tehokas tiedonkulku edistää vuorovaikutusta 69 Sosiaalinen media apuna verkoston toiminnassa 70 Toimintaa on kehitettävä jatkuvasti 73 6 Viisi variaatiota verkostosta 74 Hämeen ammattikorkeakoulu: yhteiset tavoitteet avain onnistumiseen 74 Lapin yliopisto: verkostolla vahvistetaan olemassa olevia yhteistyökanavia 76 Turun ammattikorkeakoulu: monialaista vertaistukea verkostosta 79 Turun yliopisto: YVV-verkosto osaksi korkeakoulun organisaatiota 81 Åbo Akademi: Tavoitteena kannustava vertaistukiverkosto 83 Lopuksi 86 Lähde työelämään -hanke 88 Julkaisuun haastatellut henkilöt 90 Lähteet 91

4 Esipuhe Kysymys siitä, miten korkeakoulutuksen tuottama osaaminen vastaa työelämän odotuksiin ja tarpeisiin, ei ole uusi, mutta siitä huolimatta se herättää yhä keskustelua kaikkien osapuolten ja toimijoiden keskuudessa ja kesken. Bolognan prosessin myötä 2000-luvun koulutuspoliittisen keskusteluun nousi termi employability, jonka voi suomentaa hieman kankeasti opintojen ja tutkintojen tuottaman osaamisen työllistävyydeksi, työelämäkelpoisuudeksi tai työelämärelevanssiksi. Kyse on vuoropuhelusta ja työnjaosta, jossa kaikki toimijat (oppilaitos, opiskelija, työelämä) määrittelevät tarpeensa tavoitteenaan luoda yhteensopiva ja kaikkia hyödyttävä osaamiskokonaisuus. Jotta tämä tavoite voidaan saavuttaa, tarvitaan vuorovaikutuskanavia ja keskustelufoorumeja työelämän ja koulutusorganisaatioiden välille. Samalla on nostettu esille lainsäädännöstä kumpuava korkea-asteen koulutuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdeksi tehtäväksi on määritelty eri sanankääntein yhteiskunnallinen vuorovaikutus eli YVV. Tämän myötä korkeakouluissa on lähdetty kartoittamaan mm. sidosryhmäyhteistyön muotoja ja määrittelemään YVV:n vaikuttavuutta kuvaavia indikaattoreita, joiden avulla on mahdollista tunnistaa kehittämiskohteita ja tehdä näkyväksi toimivia hyviä käytäntöjä. Päättyvällä rakennerahastokaudella toimintalinjat on määritelty siten, että niiden sisällä tapahtuva kehityshanketyö tukee mahdollisimman monista tulokulmista koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Osa hankkeista on keskittynyt opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämiseen opintojen aikana ja samalla opintojen sujuvuuden parantamiseen ja valmistumisen edistämiseen, olipa keinoina osaamisperustaisten opetussuunnitelmien kehittäminen, opiskelukykyyn vaikuttavien tekijöiden parantaminen tai ura- ja opinto-ohjauksen laadunvarmistus. Näiden hankkeiden rinnalla on toteutettu samalla systeemisiä kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on luoda uudenlaisia toimintamalleja ja -rakenteita, jotka parantavat edellytyksiä eri toimijoiden väliseen vuoropuheluun. Lähde työelämään -hanke syntyi ajatuksesta luoda yhtäältä uusia yhteistyön ja vuorovaikutuksen kanavia ja toisaalta kohentaa olemassa olevia toimintoja niin korkeakoulujen sisällä kuin koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Konkreettiseksi kehittämistavoitteeksi valittiin opintoihin sisältyvän harjoittelun prosessien sujuvoittaminen ja tätä tavoitetta tukemaan valittiin lähinnä kaksi kehittämislinjaa: korkeakoulujen tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia selkeyttävän verkkopalvelun rakentaminen työnantajille työelämäyhteistyötä tekevän korkeakouluhenkilöstön yhteistyöverkoston luominen korkeakouluihin. 4

5 Hanketta edeltänyt esiselvityshanke (HAKE) nosti esille, että harjoittelua yhtäältä pidetään erittäin tärkeänä keinona työelämävalmiuksien kehittämisessä ja yhteistyössä oppilaitosten ja alan työelämätoimijoiden välillä, mutta toisaalta harjoittelukäytännöt koetaan siinä määrin moninaisiksi, että työnantajien on vaikea hahmottaa toimivia prosesseja tai löytää varsin sekavasta palapelistä omiin tarpeisiinsa parhaiten sopivaa palasta. Lähde työelämään -hankkeessa on tuotettu korkeakouluosaajat.fi-verkkopalvelu, jossa korkeakoulujen tarjonta pyritään esittämään ajanmukaisesti ja mahdollisimman selkeästi työnantajille. Tässä hankkeen loppujulkaisussa jatketaan samaa teemaa ja annetaan vinkkejä tehokkaaseen työnantajaviestintään ja korkeakoulujen palvelujen paketointiin. Lisäksi Lähde työelämään -hankkeessa mukana olevissa korkeakouluissa on hankkeen aikana saatu aikaan verkostot yhteistyö- ja tiedonjakamisfoorumeiksi. Julkaisussa esitetään toimintamalleja, joiden myötä vastaavien verkostojen luominen muihinkin korkeakouluihin pyritään tekemään houkuttelevaksi ja tehokkaaksi. Haasteena hanketyössä on aina, miten hankkeen aikana tuotetut palvelut, toimintamallit ja käytännöt saadaan luontevasti jatkuviksi tai kokonaan pysyviksi palveluiksi, toiminnoiksi ja käytännöiksi. Lähde työelämään -hankkeen tulokset osuvat siinä määrin ajan hermoille, että lähtökohdat toimintojen jatkamiseksi ja edelleen kehittämiseksi ovat hyvinkin olemassa. Työelämäyhteistyön tiivistämisen tarve on ilmeinen tilanteessa, jossa huipputason tutkimus, laadukas koulutus ja yhteistyössä syntyvät innovaatiot (ns. knowledge triangle) muodostavat keskeisimmät edellytykset talouden, elinkeinoelämän ja laajemminkin koko yhteiskunnallisen toiminnan kehittymiselle. Keskustelu osaamisesta, sitä koskevista tarpeista ja sen rakentamisesta jatkuu. Turussa huhtikuussa 2013 Erkki Härkönen, osastopäällikkö, Lähde työelämään -hankkeen johtaja Turun yliopisto, Ohjauksen ja koulutuksen tukipalvelut Tietoa Lähde työelämään -hankkeesta ja projektitiimistä sivulla 88. 5

6 Johdanto Hei, tarjoamme terveydenhuollon ja sosiaalisektorin modernin teknologian ja tietojärjestelmien avulla ratkaisuja, jotka auttavat arkipäivän rutiineissa ja toiminnan kehittämisessä ja siten säästävät aikaa. Olisimme kiinnostuneita opiskelijayhteistyöstä, jossa luodaan tuotekonsepti palvelutaloihin sopivalle hoitajakutsujärjestelmän päätelaiteelle. Ottakaa yhteyttä, niin keskustellaan lisää. Hei, yrityksemme suunnittelee robottihitsauskoneita teollisuuden tarpeisiin. Tarvitsisimme selvityksen robottihitsauskoneen ohjauspaneelin käytettävyydestä. Selvityksen tulisi kattaa sekä ohjelmiston käytettävyys että koneen fyysiset ominaisuudet. Onkohan tämän kaltaista selvitystä mahdollista saada teidän kauttanne? Jos jompi kumpi oheisista työnantajan yhteydenottopyynnöistä [1] tulisi sähköpostiisi, mihin ohjaisit sen? Mitä itse vastaisit viestiin? Jos yhteistyöstä kiinnostunut yrittäjä lähettää oheisen tiedustelun ammattikorkeakoulun tai yliopiston viestintään, minne se sieltä ohjataan? Korkeakoulujen ja työnantajien yhteistyö on lisääntynyt selvästi viime vuosina. [2] Myös oheisten viestien takana olevat yrittäjät tietävät, että korkeakoulujen osaaminen tarjoaa keinoja oman toiminnan ja tuotteiden kehittämiseen. Yhteistyöllä pyritään usein myös turvaamaan työvoiman saatavuus ja luomaan positiivista työnantajakuvaa. Opiskelijayhteistyö nähdään sijoituksena tulevaisuuteen. Opintojen työelämäläheisyys auttaa opiskelijoita hahmottamaan omaa osaamista. Sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijat pitävät harjoittelua ja muita työelämään orientoivia opintoja tärkeinä ammattitaidon kehittymi- 6 1 Viestit on koostettu korkeakoulukumppani.fi-palvelun kautta tulleista yhteydenotoista. Palvelusta kerrotaan tarkemmin sivulla mm. EK 2012

7 sen ja työelämään sopeutumisen kannalta. [3] Opiskelujensa ohessa töissä käyneet ovat valmistumisensa jälkeen työmarkkinoilla selvästi paremmassa asemassa kuin valmistuneet, joilla on vain vähän työkokemusta. Suuri osa opiskelijoista tekee jo opiskeluaikana oman alan töitä. [4] Erityisesti korkeakouluopintoihin sisältyvä harjoittelu ja opinnäytetyöt ovat keinoja päästä oman alan työmahdollisuuksiin ja kontakteihin käsiksi. Korkeakouluissa työelämätaitojen huomioimisesta opetuksessa on tullut keskeinen koulutuspoliittinen keskustelunaihe ja koulutuksen kehittämisen painopiste. Myös korkeakoulujen uudet rahoitusmallit kannustavat syventämään elinkeinoelämän kanssa muun muassa innovaatiotoimintaan ja tutkimustulosten kaupallistamiseen liittyvää yhteistyötä. Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtävät ovatkin nousseet aiempaa vahvempaan rooliin. Kaiken kaikkiaan korkeakoulujen ja työelämän yhteistyö voi olla melkein mitä tahansa tutkimusprojekteista yhteisten tapahtumien järjestämiseen ja opettajien työelämäjaksoihin. Tässä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen henkilökunnalle suunnatussa julkaisussa keskitytään erityisesti opiskelijoihin ja opintoihin liittyviin yhteistyömuotoihin. Sanalla korkeakoulu viittaamme sekä ammattikorkeakouluihin että yliopistoihin. Tämä siksi, että työelämäyhteistyön kehittämiseen liittyvät kysymykset ovat kummallakin korkeakoulusektorilla samansuuntaisia. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot eroavat perustehtäviltään, mutta vain osa työelämäyhteistyöhön liittyvistä eroista noudattelee korkeakoulusektorien jakolinjaa. Enemmän eroja on yksittäisten korkeakoulujen välillä sekä eri koulutusalojen traditioissa ja resursseissa. Myös alueelliset erot korostuvat, kun puhutaan korkeakoulujen ja paikallisen yritysken- 3 mm. Penttilä 2009, Lavikainen Vanttaja 2012 tän välisestä yhteistyöstä. Korkeakoulujen tapaan myöskään työnantajat eivät ole yhtenäinen ryhmä, jolla olisi yksiselitteisiä toiveita ja tavoitteita yhteistyön suhteen. Korkeakoulujen ja työnantajien yhteistyöstä puhuttaessa puhutaankin lukemattomista erilaisista yhteistyökuvioista, henkilöistä ja organisaatioista.... Palataan edellä esiteltyihin työnantajien viesteihin. Usein kuulee sanottavan, että yhteistyön käynnistämiseen tarvitaan vain se ensimmäinen yhteydenotto. Työnantaja, joka haluaisi selvittää kattavasti korkeakoulujen tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia, on usein vaikean tilanteen edessä. Oheisten viestien lähettäjillä on selkeä tarve, johon he etsivät apua korkeakoulusta. Aina näin ei kuitenkaan ole. Entä jos työnantaja haluaisi vain keskustella mahdollisista yhteistyömahdollisuuksista osaamatta vielä sen tarkemmin määritellä yrityksen tarvetta? Palvelutarjonnasta ei ole helppo ottaa selvää myöskään korkeakoulun sisällä. Opetustarjonnan hyvin tuntevankin henkilön on vaikea tietää, missä oppiaineessa tai koulutusohjelmassa on tarjolla 3D-mallintamista, kuumuuslujuusmittausta tai kaupunkilaisten asukasidentiteetin tutkimusta. Tietoa siitä, millaista yhteistyötä korkeakoulun eri yksiköissä, oppiaineissa ja koulutusohjelmissa on aiemmin toteutettu, ei välttämättä ole koottu keskitetysti. Yhteistyökumppanirekisterit ovat paikoin vasta suunnitteilla. Yksittäisten viestien kohtalon pohtiminen saattaa vaikuttaa sivuseikalta, kun pyritään kehittämään korkeakoulujen ja työelämän yhteistyön kokonaisuutta. Paljon kuitenkin tiivistyy siihen, miten työnantajan yhteydenottoon vastataan. Viestien eteneminen kertoo, millainen 7

8 sisäinen prosessi ja strategia korkeakoulujen työelämäyhteistyötä ohjaa ja tukee: miten tieto kulkee yksiköstä toiseen ja missä on resursseja asian hoitamiseen. Se kertoo myös, millainen yhteistyö ylipäätään on korkeakoulujen strategian sekä niiden yksiköiden palvelutoiminnan mukaista. Millaiset mahdollisuudet yhteistyötarjouksiin on tarttua? Millaisiin yhteistyömahdollisuuksiin nähdään tärkeäksi tarttua? Työnantajan kannalta on tärkeää, miten korkeakouluihin saa yhteyden, miten yhteydenottoihin vastataan ja miten yhteistyö sujuu. Korkeakoulujen henkilökunnan kannalta moni asia liittyy siihen, millaista tukea yhteistyön rakentamiseen ja toteutukseen... saa korkeakoulun sisältä. Lähde työelämään -hankkeessa on keskitytty korkeakoulujen ja työelämän välisen vuorovaikutuksen teemoihin. Hankkeen toimenpiteet ovat liittyneet sekä yhteistyön ulkoiseen, työnantajalle suoraan näkyvään puoleen että korkeakoulujen sisäisiin työelämäyhteistyötä tukeviin prosesseihin. Tässä julkaisussa kokoamme yhteen hankkeen kokemuksia. Julkaisun ensimmäinen osio käsittelee korkeakoulujen työnantajapalveluiden paketoimista ja niistä viestimistä. Monissa korkeakouluissa pohditaan tällä hetkellä, miten työnantajien tarpeet ja korkeakoulujen eri yksiköiden palvelut saadaan parhaiten kohtaamaan. Osio kokoaa aiheeseen liittyviä puheenvuoroja, vinkkejä ja näkökulmia. Lisäksi se esittelee erilaisia työelämän ja korkeakoulujen rajapintaan luotuja palvelukonsepteja, niin sanottuja yhden luukun palveluita. Myös Lähde työelämään -hankkeessa tuotettiin yksi tällainen rajapinnassa toimiva palvelu: korkeakouluosaajat.fi. Valtakunnallinen palvelu tarjoaa työnantajalle ensimmäistä kertaa väylän kaikkien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen palveluihin. Siitä, miten sivusto tuotettiin ja palvelut paketoitiin yhteen osoitteeseen, kerrotaan myöhemmin tässä julkaisussa. Toisessa osiossa keskitytään korkeakoulujen sisäiseen prosessiin ja verkostoitumiseen. Korkeakoulujen henkilökunta rakentaa yhteistyötä työelämän kanssa usein melko yksin. Korkeakoulun sisäinen verkostotoiminta kannustaa jakamaan osaamista ja kontakteja, vaihtamaan kokemuksia, kehittämään toimintatapoja sekä solmimaan yhteistyösuhteita organisaation sisällä. Hankkeessa toteutettiin viisi työelämäyhteistyötä tekevien henkilöiden verkostoitumista edistävää pilottia. Ammattikorkeakouluista mukana olivat Hämeen ja Turun ammattikorkeakoulut ja yliopistoista Turun yliopisto, Åbo Akademi sekä Lapin yliopisto. Julkaisuun on koottu pilottien kokemuksia sekä tietoa eri koulutustalojen välisten yhteistyöverkostojen perustamisesta ja niiden toimintaa tukevista asioista. Mukana on myös vinkkejä sosiaalisen median hyödyntämiseen verkostoyhteistyössä. Julkaisun vahvana perusteemana on, että yhteistyötä työelämän kanssa tehdään opiskelijoiden parempien työelämävalmiuksien ja työllistymisen vuoksi. Oman osaamisen markkinoiminen on usein vaikeaa työtä hakeville vastavalmistuneille, mutta yhtä vaikeaa se saattaa olla oppiaineille, jotka pohtivat, miten tiivistää yhteistyötä työelämän kanssa. Jo olemassa olevan tekemisen ja osaamisen parempi jäsentäminen, organisoiminen ja kuvaaminen on yhteistyön laajentamisen ensimmäinen askel. Millaista osaamista meillä on ja miten voisimme jakaa osaamistamme muille niin että sekä henkilökunta, opiskelija että työnantaja hyötyvät. Millaista hyötyä yhteistyöstä saisi esimerkiksi opetussisältöjen uudistamiseen? Miten te sen teitte? 8

9

10

11 Korkeakoulut & työnantajaviestintä Jenni Iivonen ja Pilvi Lempiäinen

12 1 Palveluiden paketoiminen Miksi paketointia tarvitaan? Harjoittelu, opinnäytetöiden toimeksiannot, opiskelijaprojektit, kummiyritystoiminta, mentorointiohjelmat, työelämäkurssit ja monia muita. Työelämän ja korkeakoulujen välisiä yhteistyömuotoja on monenlaisia. Osa yhteistyömuodoista liittyy suoraan koulutukseen ja opiskelijoiden työelämävalmiuksien lisäämiseen.[5] Osa taas on enemmän korkeakoulun yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, alueelliseen kehittämiseen ja yhteisiin liiketoiminnallisiin intresseihin liittyviä yhteistyömuotoja. Kun mukaan otetaan vielä perus- ja toisen asteen oppilaitoksien tarjoamat yhteistyömuodot, on oppilaitosyhteistyön kokonaiskuva työnantajan kannalta erittäin monipuolinen (kuva1) ja vähintäänkin sekava. Yliopistoja kritisoidaan usein siitä, että niiden tarjoamista yhteistyömahdollisuuksista on vaikea ottaa selvää. Yritykset kokevat akateemisen maailman vaikeasti lähestyttäväksi ja niiden on hankala paikantaa, mistä löytyisi tarvittavaa osaamista. Palveluyritys ja yliopisto yhteistyössä -raportissa [6] todetaan, että yhteistyön laajeneminen edellyttää, että yliopistolla on riittävä, mutta rajallinen määrä yhteistyömuotoja, joiden pelisäännöt ovat selvät. Yhteistyön tulisi käynnistyä aina tietyn ennalta määritellyn prosessin mukaan. Taustalla pitäisi olla pysyvämpiä rakenteita, jotka tukevat yhteistyötä. Kokonaiskuvan selkeyttäminen edellyttää myös, että yhteistyön hyödyistä tiedotetaan aktiivisemmin. Lisäksi yliopistojen eri yksiköiden pitäisi tuoda paremmin esiin omia vahvuusalueitaan. Koulut ja työnantajat elävät liikaa omaa kiireistä ja työntäyteistä elämäänsä yhteinen pinta on liian kapea ja harva. Työnantajapalaute, Tässä julkaisussa keskitytään pääsääntöisesti yhteistyöhön, jossa opiskelijat ovat mukana. 6 EK 2009

13 Vaatimus paremmasta palveluiden paketoimisesta ja systemaattisemmasta yhteistyöstä koskee myös ammattikorkeakouluja. Työelämäyhteistyö framille -raportissa [7] työelämän kanssa tehtävän yhteistyön haasteiksi listattiin muun muassa yhteisen kielen puuttuminen sekä yhteydenpidon satunnaisuus. Ammattikorkeakouluissa ei tunneta tarpeeksi yritysten toimintaympäristöjä, eikä palveluita osata aina markkinoida yrityksille niitä kiinnostavalla ja puhuttelevalla tavalla. Raportin jatkotoimiehdotuksissa todetaan muun muassa, että ammattikorkeakouluissa tulee olla yhteinen ymmärrys siitä, kuka on asiakas. Miksi korkeakoulujen palveluita sitten pitäisi tuotteistaa? Ne työnantajat, jotka ovat löytäneet yhteistyön hyödyt, ovat olleet pääpiirteissään tyytyväisiä ja aikovat jatkossakin osallistua. [8] Palveluiden parempi paketoiminen on lähtökohta sille, että myös työnantajat, jotka eivät vielä ole kuulleetkaan esimerkiksi opinnäytetöiden mahdollisuuksista, saadaan mukaan. Työnantajat eivät voi ymmärtää korkeakoulujen lähtökohtia ja palveluita, ellei niistä ole tarjolla tietoa, joka on tuotettu heidän näkökulmastaan. Yhteistyöhön on myös vaikea lähteä mukaan, ellei sen organisointia ole mietitty kunnolla toisen osapuolen näkökulmasta. Puolin ja toisin voidaan hyötyä enemmän. Kaikkein eniten hyötyy opiskelija, jonka mahdollisuudet saada työelämäkontakteja laajenevat. Korkeakouluja kohtaan esitetyssä kritiikissä puhutaan usein asiakasnäkökulman terävöittämisestä, palvelujen paketoimisesta, osaamisen esiin tuomisesta, vahvuusalueiden määrittelystä ja yhteistyömallien vakiinnuttamisesta. Tässä osiossa tarjoamme ajatuksia ja konkreettisia näkökulmia palveluiden parempaan kuvaamiseen ja niistä viestimiseen. Oppilaitosyhteistyön muotoja työnantajan näkökulmasta Markkinointi messuilla Organisaation avoimet ovet ja omat rekrytointitilaisuudet Yhteistyö opiskelijajärjestöjen kanssa Työnantajakuvan markkinointi Alakohtainen yhteistyö Harjoittelujaksot Lopputyöt Projektityöt ja oppimistehtävät Tutkimus- ja kehittämistoiminta Koulutusyhteistyö Vierailevien luennoitsijoiden tarjoaminen Opetussuunnitelmien kehittäminen Ammattiosaamisen näytöt Kesätyöt Osa- ja määräaikaiset työt Trainee-/ harjoitteluohjelmat Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointi Rekrytointikoulutus Muu yhteistyö Rekrytointi Työnantajaesittelyt oppilaitoksissa Oppilaitosten ura- ja rekrytointipalvelut Neuvottelukunnat & muut verkostot Mentorointi Kummityö TET-jaksot Rahoitukseen osallistuminen, stipendit, sponsoritoiminta Opiskelijoille suunnattu esittelymateriaali Opiskelijoiden ja opettajien opintokäynnit Oppisopimukset Opettajien työharjoittelujaksot Kuva 1. Lähde: Opinnoista osaajaksi -hanke (2012). 7 Salonen Työnantajien kokemuksia yhteistyöstä on esitelty muun muassa seuraavissa selvityksissä: EK 2009 & 2012, Laitinen- Väänänen ym & 2013, Salonen 2010, Iivonen ym

14 Mitä tuotteistaminen on? Palvelujen tuotteistamisesta tai paketoinnista puhuttaessa tarkoitetaan palvelun ja osaamisen asiakaslähtöistä ja systemaattista määrittelyä. [9] Tuotteistaja Jari Parantainen määrittelee tuotteistamisen asiantuntemuksen jalostamiseksi myynti- ja markkinointikelpoiseksi palvelutuotteeksi. Palvelun ominaisuuksien listaamisen sijaan tulisi keskittyä palvelun tuottamien hyötyjen kuvaamiseen. [10] Korkeakoulujen kontekstissa tuotteistaminen nähdään keinona helpottaa osaamisen ja asiantuntemuksen markkinointia ja siten lisätä yhteistyötä työelämän kanssa. Tuotteistaminen ei tarkoita, että oppiaineiden ja koulutusohjelmien olisi muotoiltava kaikki osaamisensa valmiiksi paketeiksi, vaan että olemassa olevaa osaamista ja toimintaa katsotaan uudesta näkökulmasta ikään kuin ulkoapäin. Ensiarvoisen tärkeää on tuntea oma kohderyhmänsä ja tietää, millaisia odotuksia sillä on yhteistyön tai palvelujen suhteen. Tämä vaatii asiakaslähtöisyyttä ja esimerkiksi säännöllistä palautteen keräämistä ja hyödyntämistä. Erityisesti, jos kyse on maksullisista palveluista, sidosryhmien tarpeet ja toiveet on pystyttävä integroimaan yksikön tarjoamiin yhteistyömuotoihin. Palveluita tulee kehittää saadun palautteen perusteella, eikä pelkästään pyrkiä yksisuuntaisesti viestimään niistä työnantajille. [11] Kohderyhmän tarpeet voidaan ottaa huomioon myös räätälöimällä eri työnantajasektoreille erilaisia palveluita. Monin paikoin ollaankin jo siirtymässä asiakaslähtöisempään suuntaan, kun esimerkiksi opiskelijaprojektien tilaukset räätälöidään tilaajan kanssa tapauskohtaisesti. Organisaatiolähtöisyys Organisaation tarpeet Tuote, toiminta, palvelut Asiakkaan tarpeet asiakaslähtöisyys Organisaation tarpeet Tuote, toiminta, palvelut Asiakkaan tarpeet Kuva 2. Kehitetäänkö palvelua tai tuotetta oman organisaation vai asiakkaan tai yhteistyökumppanin näkökulmasta? Lähde Pirjo Vuokko 2004, s. 67. On tärkeää muistaa, että asiakaslähtöisyys ei tarkoita oman korkeakoulun tai yksikön tarpeiden unohtamista tai takasijalle asettamista. Sen sijaan on tärkeää, että palvelujen suunnittelussa huomioidaan yhtälailla asiakkaiden kuin oman organisaation tarpeet. Tuotteistamisen kohdalla kannattaa myös muistaa, että se on vain väline, ei itsetarkoitus. Yhteistyömuotoja ja toimintaa voi aina kehittää hyödyntämällä tuotteistamisen ideaa, vaikkei tavoittelisikaan loppuun asti paketoituja palvelutuotteita. Oppiaineen tai koulutusohjelman tuottaman osaamisen pohtiminen eri näkökulmista ja yhteistyöhankkeiden systemaattinen läpikäyminen auttavat parantamaan toiminnan laatua ja levittämään niin sanottua hiljaista tietoa yksikön sisällä Tässä julkaisussa käytämme termejä tuotteistaminen ja paketointi synonyymeinä toisilleen. 10 Parantainen Vuokko 2004

15 Osaaminen esiin Koulutusaloilla ja oppiaineilla on hyvin erilaisia lähtötilanteita palvelujen paketoimiseen. Myös tuotteistamisaste eli palvelun vakioitujen ja räätälöitävien osien suhde vaihtelee. [12] Alasta riippumatta kaikilla kuitenkin on tuotteistamiseen sopivaa osaamista. Sen esiintuomiseksi on tärkeää nähdä omat vahvuutensa uudessa valossa ja pukea ne sanoiksi tavalla, joka saa työnantajan kiinnostumaan yhteistyöstä. Omaa toimintaa pohtiessa kannattaa vaihtaa näkökulmaa. Kaikilla on oma alansa ja erikoisosaamisensa. Kun esimerkiksi pitää jotakin samaa kurssia vuodesta toiseen, pitäisi miettiä, miten asian voisikin esittää niin, että meillä on täällä jotain ainutkertaista, jota haluttaisiin laittaa paremmin jakoon ympäröivään yhteiskuntaan ja elinkeinoelämään, tietojärjestelmätieteen lehtori ja ICT-portti-palvelun [13] perustaja Antti Tuomisto Turun yliopistosta kuvaa ajatuksiaan tuotteistamisesta. Kaikkien ei tarvitse olla yritysyhteistyötoiminnan ytimessä, mutta omaa tuotetta voi miettiä siltä kantilta, että mikä on se asia, jossa yhteistyötä tekemällä kaikki hyötyy ja kaikki oppii. 12 Jaakkola, Orava & Varjonen ICT-portti on Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Turku Science Park Oy:n yhteinen palvelu, joka auttaa Varsinais- Suomen alueen PK-yrityksiä tietotekniikan hyödyntämisessä. Yritysprojektit toteutetaan osana korkeakoulujen opetusta ja tutkimusta. 15

16 Taitojen ja vahvuuksien pohtiminen murtaa perinteisiä ajattelutapoja siitä, mitä on mahdollista tehdä. Turun yliopiston liiketoiminnan kehittämispäällikkö Anne Marjamäki toteaa, että ns. pehmeistä tieteistäkin löytyy kyllä yritysmaailmaa kiinnostavaa osaamista, kunhan se vain tunnistetaan. KiVa-koulu on mainio esimerkki humanistisesta brändistä. Haasteena on saada kaupallisesti katsoen epäperinteiset alat huomaamaan, että heillä on jotain uutta ja innovatiivista. Viime aikoina olen tosin huomannut, että asiassa on aktivoiduttu pehmeilläkin aloilla. Vuorovaikutus ja verkostoituminen työelämän edustajien kanssa auttavat, kun etsitään oikeita sanoja osaamisen kuvaamiseen. Yhteistyön kautta oma osaaminen konkretisoituu, uskoo Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean koulutuspäällikkö Ari Koski. Enemmän voisi kutsua paikalle työelämän edustajia, jolloin myös heidän käyttämänsä kieli avautuisi opiskelijoille ja opettajille. Monenlaista osaamista löytyy, mutta sitä ei osata tai uskalleta tuoda esille, Koski toteaa. Tyyppiesimerkki ovat projektinhallintataidot, joita työnantajat arvostavat alasta riippumatta. Niitä oppii muun muassa proseminaarikursseilla, mutta koska niitä ei ole kirjattu opetussuunnitelmaan osaamistavoitteiksi, eivät opiskelijat ehkä hahmota, että oppivat kurssilla tieteellisen kirjoittamisen lisäksi ajanhallintaa, tiimityötä ja esiintymistaitoja. Opetuksen tuottamien taitojen tunnistaminen ja asiantuntemuksen konkretisointi ovat välttämättömiä palveluiden paketoimisen kannalta. Oma tuote on oltava kirkkaana mielessä ennen kuin sitä voi tarjota muille. Koulutuksen tuottamien keskeisten taitojen kartoittamisessa kannattaa hyödyntää myös alumnien kokemuksia ja näkemyksiä. Mitkä taidot alumnit ovat havainneet tärkeimmiksi työelämään siirryttyään? Miten opetuksessa esiin tulleet asiat ovat konkretisoituneet tai saaneet uuden nimen työelämässä? Kysymys ei ole puutteista osaamisessa, vaan siitä että irtaannutaan osittain oman koulutusalan sisäisestä näkökulmasta ja puhetavasta. Siten pystytään tarkastelemaan tilannetta laajemmin. Osaajatutka haastaa käsityksen osaamisesta Samalle alalle, samaan tehtävään voidaan päätyä hyvin erilaisilla tutkinnoilla. Esimerkiksi vuonna 2009 valmistunut hammasteknikko on rekrytoitu IT-alalle järjestelmäpäälliköksi ja teatteriohjaaja kaupalliselle alalle Account Manageriksi. Korkeakouluosaajat.fi:n Osaajatutka yhdistää vastavalmistuneiden koulutustaustat ammattinimikkeisiin ja havainnollistaa siten korkeakoulutettujen moninaista osaamista työnantajille. Päätyikö hammasteknikko järjestelmäpäälliköksi ja teatteriohjaaja account manageriksi? Katso Osaajatutkasta. korkeakouluosaajat.fi Lähde työelämään -hankkeessa kehitetty Osaajatutka perustuu 16 yliopiston ja ammattikorkeakoulun keräämään, valmistuneiden työelämään sijoittumista selvittävään sijoittumisseuranta-aineistoon. Ammattinimikkeet ovat vastaajien ilmoittamia nimikkeitä ja koulutustiedot vastaajien todellisia tutkintoja. korkeakouluosaajat.fi/osaajatutka 16

17 Yhteistyömuotojen sekamelskasta tarkoituksenmukaisiin palveluihin Vaikka yritysyhteistyötä rakennettaessa palveluja on mietittävä yrityksen saaman hyödyn näkökulmasta, perimmäinen lähtökohta yhteistyölle on laitoksen, oppiaineen tai opiskelijan saama hyöty. Yhteistyön tulee aina tukea opetusta ja tutkimusta sekä sopia oman yksikön palvelukonseptiin. Jos työelämäyhteistyötä ei ole riittävästi mietitty kokonaisuutena koko korkeakoulun tasolla, voivat käytännön työelämäyhteydet näyttäytyä helposti satunnaisina ja hajanaisina. Tällöin tehdään monenlaista yhteistyötä eri tahojen kanssa ilman, että pohdittaisiin strategisella tasolla, mitä osapuolet todella tarvitsevat, ja minkälainen yhteistyö hyödyttää aidosti sekä korkeakoulua että työelämää. Hajanainen työelämäyhteistyö johtaa helposti voimavarojen tuhlaamiseen, jolloin korkeakoulun saama hyöty jää pieneksi. [14] Kaikkien ei tarvitse olla yritysyhteistyötoiminnan ytimessä. Koko korkeakoulua koskevien linjausten lisäksi opetusyksiköissä tulee miettiä, millainen yhteistyö tukee omaa toimintaa. Aaltoyliopiston räätälöidyistä opiskelijaprojekteista vastaava projektiasiantuntija Tommi Vihervaara toteaa, että jokaisen yksikön kannattaa luoda itselleen selkeät kriteerit, joiden perusteella yhteistyöhön hakeudutaan. Aalto-yliopistossa yritysyhteistyötä rakennetaan muun muassa sen mukaan, onko partnereilla koulun kannalta strategista merkitystä. Keskiössä ovat vahvasti Aalto-yliopiston tutkimustoiminnan painopisteet ja sitä kautta opiskelijoiden ja henkilökunnan saama hyöty. Oppiaineet ja koulutusohjelmat ovat kooltaan ja painopistealueiltaan hyvin erilaisia, joten luonnollisesti myös toteutettavat yhteistyömuodot vaihtelevat. Omien resurssien tunteminen on tärkeää, jotta voi realistisesti pohtia, millaiseen yhteistyöhön kannattaa lähteä mukaan ja mitä palveluja mahdollista tarjota. Kun toteutettavien yhteistyömuotojen valikoima on selvillä, on helpompi sekä vastata mahdollisilta yhteistyökumppaneilta tuleviin kyselyihin että itse aktiivisesti etsiä kumppaneita. 14 Salonen

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset 10 käytännön ohjetta Matti Väänänen Yrityslähtöinen TKI toiminnan malli Opettajat Opiskelijat Harjoittelijat Opettajat Asiakaslähtöiset projektitt

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

AHOT korkeakouluissa (ESR) hankkeen kuulumisia. Timo Halttunen Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kuopio, 8.11.

AHOT korkeakouluissa (ESR) hankkeen kuulumisia. Timo Halttunen Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kuopio, 8.11. AHOT korkeakouluissa (ESR) hankkeen kuulumisia Timo Halttunen Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kuopio, 8.11.2011 Esityksen sisältö Kansainvälisiä kokemuksia AHOT-järjestelmän haasteita

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö/ yliopistoyksikkö VOKKE-projektin seminaari Helsinki, 7.9.2004 1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Tutkintojen uudistustyö käynnistyi kasvatusalalla

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiatyön suunnittelusta

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiatyön suunnittelusta Työkalupakki mallin esittelysivu esittelysivu Mihin asioihin tulisi ottaa kantaa Sisältö Muutoksen johtaminen Nykytila Toimenpiteet Suunnan Organisoituminen aloittaminen Rakenne Seuranta ja Strategia ja

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Projektipäällikkö Tampereen yliopisto 5.10.2016 TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden lukioni. Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki

Minun tulevaisuuden lukioni. Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki Minun tulevaisuuden lukioni Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki 4.11.2016 Lyhyempää lyhyt lukiohistoria Suomen ensimmäinen lukio perustettiin 1630 Turkuun lukiokoulutuksella on pitkä,

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

ENG-A3030 Syventävä harjoittelu ENG-A3031 Syventävä harjoittelu ulkomailla. Vinkkejä harjoitteluun Ti 21.4.2015 klo 12:15 K323

ENG-A3030 Syventävä harjoittelu ENG-A3031 Syventävä harjoittelu ulkomailla. Vinkkejä harjoitteluun Ti 21.4.2015 klo 12:15 K323 ENG-A3030 Syventävä harjoittelu ENG-A3031 Syventävä harjoittelu ulkomailla Vinkkejä harjoitteluun Ti 21.4.2015 klo 12:15 K323 L. K. 14.4.2015 Muistilista harjoitteluun Ennen harjoittelun alkamista: Työsopimus

Lisätiedot