ja viestintää kohti toimivaa työelämäyhteistyötä Heli Aarnisalo Jenni Iivonen Pilvi Lempiäinen (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ja viestintää kohti toimivaa työelämäyhteistyötä Heli Aarnisalo Jenni Iivonen Pilvi Lempiäinen (toim.)"

Transkriptio

1 ja viestintää kohti toimivaa työelämäyhteistyötä Heli Aarnisalo & Jenni Iivonen Pilvi Lempiäinen (toim.)

2 Kirjoittajat: Aarnisalo Heli (FM) Iivonen Jenni (VTM) Lempiäinen Pilvi (VTM) Javarus Tanja (HTM) Johansson Laura (KTM) Ristimäki Jari (KL, TTM) Kuvitus: Mika Koskinen Taitto ja ulkoasu: Jenni Iivonen ISBN: (pdf) Painopaikka: Juvenes Print Turun yliopisto, Turku Ohjauksen ja koulutuksen tukipalvelut, Lähde työelämään -hanke 2013 Turun yliopiston hallinnoima Lähde työelämään -hanke toteutettiin vuosina Hankkeen osatoteuttajia olivat Åbo Akademi, Hämeen ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ja Turun ammattikorkeakoulu. Hanke oli Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittama. Kansallinen rahoittaja oli Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

3 Sisällys Esipuhe 2 Johdanto 4 I Korkeakoulut & työnantajaviestintä 1 Palveluiden paketoiminen 10 Miksi paketointia tarvitaan? 10 Mitä tuotteistaminen on? 12 Yhteistyömuotojen sekamelskasta tarkoituksenmukaisiin palveluihin 15 Osaaminen esiin 13 Astu yrityksen saappaisiin Sisäinen prosessi kuntoon Opi muilta, tee yhdessä 18 Kontaktit käyttöön 19 Maksullisia vai maksuttomia palveluita? 20 2 Palveluiden markkinointi 22 Markkinoinnin houkutteleva lupaus 22 Keneen ottaa yhteyttä yrityksessä ja koska? 25 Markkinoinnin väylät ja suunnittelu 26 Oppiaineen palvelut esille verkkoon 29 Yliopistot uudistavat verkkosivujaan 32 3 Kun yritys ottaa yhteyttä 35 Keneen puoleen kääntyä? yhteydenottamisen ongelmat 35 Sujuva yhteistyö vaatii strategisen tason organisointia 36 Yksiköihin nimetyt yhteyshenkilöt väylänä korkeakouluun 39 Palveluita tarjolla korkeakoulujen palvelukonsepteja 42 II Verkostoitumalla parempaa tiedonkulkua 4 Verkosto etenee vaiheittain 52 Toimiva verkosto ei synny sattumalta 54 Valmisteluvaiheessa kerätään tietoa 56 Suunnitteluvaiheessa ideat muuttuvat tavoitteiksi ja toiminnaksi Koulutusta ja tukea Turun yliopiston verkostossa Näin verkostoyhteistyö onnistuu 67 Verkosto tarvitsee johtamista - ei yksittäistä johtajaa 67 Tehokas tiedonkulku edistää vuorovaikutusta 69 Sosiaalinen media apuna verkoston toiminnassa 70 Toimintaa on kehitettävä jatkuvasti 73 6 Viisi variaatiota verkostosta 74 Hämeen ammattikorkeakoulu: yhteiset tavoitteet avain onnistumiseen 74 Lapin yliopisto: verkostolla vahvistetaan olemassa olevia yhteistyökanavia 76 Turun ammattikorkeakoulu: monialaista vertaistukea verkostosta 79 Turun yliopisto: YVV-verkosto osaksi korkeakoulun organisaatiota 81 Åbo Akademi: Tavoitteena kannustava vertaistukiverkosto 83 Lopuksi 86 Lähde työelämään -hanke 88 Julkaisuun haastatellut henkilöt 90 Lähteet 91

4 Esipuhe Kysymys siitä, miten korkeakoulutuksen tuottama osaaminen vastaa työelämän odotuksiin ja tarpeisiin, ei ole uusi, mutta siitä huolimatta se herättää yhä keskustelua kaikkien osapuolten ja toimijoiden keskuudessa ja kesken. Bolognan prosessin myötä 2000-luvun koulutuspoliittisen keskusteluun nousi termi employability, jonka voi suomentaa hieman kankeasti opintojen ja tutkintojen tuottaman osaamisen työllistävyydeksi, työelämäkelpoisuudeksi tai työelämärelevanssiksi. Kyse on vuoropuhelusta ja työnjaosta, jossa kaikki toimijat (oppilaitos, opiskelija, työelämä) määrittelevät tarpeensa tavoitteenaan luoda yhteensopiva ja kaikkia hyödyttävä osaamiskokonaisuus. Jotta tämä tavoite voidaan saavuttaa, tarvitaan vuorovaikutuskanavia ja keskustelufoorumeja työelämän ja koulutusorganisaatioiden välille. Samalla on nostettu esille lainsäädännöstä kumpuava korkea-asteen koulutuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdeksi tehtäväksi on määritelty eri sanankääntein yhteiskunnallinen vuorovaikutus eli YVV. Tämän myötä korkeakouluissa on lähdetty kartoittamaan mm. sidosryhmäyhteistyön muotoja ja määrittelemään YVV:n vaikuttavuutta kuvaavia indikaattoreita, joiden avulla on mahdollista tunnistaa kehittämiskohteita ja tehdä näkyväksi toimivia hyviä käytäntöjä. Päättyvällä rakennerahastokaudella toimintalinjat on määritelty siten, että niiden sisällä tapahtuva kehityshanketyö tukee mahdollisimman monista tulokulmista koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Osa hankkeista on keskittynyt opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämiseen opintojen aikana ja samalla opintojen sujuvuuden parantamiseen ja valmistumisen edistämiseen, olipa keinoina osaamisperustaisten opetussuunnitelmien kehittäminen, opiskelukykyyn vaikuttavien tekijöiden parantaminen tai ura- ja opinto-ohjauksen laadunvarmistus. Näiden hankkeiden rinnalla on toteutettu samalla systeemisiä kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on luoda uudenlaisia toimintamalleja ja -rakenteita, jotka parantavat edellytyksiä eri toimijoiden väliseen vuoropuheluun. Lähde työelämään -hanke syntyi ajatuksesta luoda yhtäältä uusia yhteistyön ja vuorovaikutuksen kanavia ja toisaalta kohentaa olemassa olevia toimintoja niin korkeakoulujen sisällä kuin koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Konkreettiseksi kehittämistavoitteeksi valittiin opintoihin sisältyvän harjoittelun prosessien sujuvoittaminen ja tätä tavoitetta tukemaan valittiin lähinnä kaksi kehittämislinjaa: korkeakoulujen tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia selkeyttävän verkkopalvelun rakentaminen työnantajille työelämäyhteistyötä tekevän korkeakouluhenkilöstön yhteistyöverkoston luominen korkeakouluihin. 4

5 Hanketta edeltänyt esiselvityshanke (HAKE) nosti esille, että harjoittelua yhtäältä pidetään erittäin tärkeänä keinona työelämävalmiuksien kehittämisessä ja yhteistyössä oppilaitosten ja alan työelämätoimijoiden välillä, mutta toisaalta harjoittelukäytännöt koetaan siinä määrin moninaisiksi, että työnantajien on vaikea hahmottaa toimivia prosesseja tai löytää varsin sekavasta palapelistä omiin tarpeisiinsa parhaiten sopivaa palasta. Lähde työelämään -hankkeessa on tuotettu korkeakouluosaajat.fi-verkkopalvelu, jossa korkeakoulujen tarjonta pyritään esittämään ajanmukaisesti ja mahdollisimman selkeästi työnantajille. Tässä hankkeen loppujulkaisussa jatketaan samaa teemaa ja annetaan vinkkejä tehokkaaseen työnantajaviestintään ja korkeakoulujen palvelujen paketointiin. Lisäksi Lähde työelämään -hankkeessa mukana olevissa korkeakouluissa on hankkeen aikana saatu aikaan verkostot yhteistyö- ja tiedonjakamisfoorumeiksi. Julkaisussa esitetään toimintamalleja, joiden myötä vastaavien verkostojen luominen muihinkin korkeakouluihin pyritään tekemään houkuttelevaksi ja tehokkaaksi. Haasteena hanketyössä on aina, miten hankkeen aikana tuotetut palvelut, toimintamallit ja käytännöt saadaan luontevasti jatkuviksi tai kokonaan pysyviksi palveluiksi, toiminnoiksi ja käytännöiksi. Lähde työelämään -hankkeen tulokset osuvat siinä määrin ajan hermoille, että lähtökohdat toimintojen jatkamiseksi ja edelleen kehittämiseksi ovat hyvinkin olemassa. Työelämäyhteistyön tiivistämisen tarve on ilmeinen tilanteessa, jossa huipputason tutkimus, laadukas koulutus ja yhteistyössä syntyvät innovaatiot (ns. knowledge triangle) muodostavat keskeisimmät edellytykset talouden, elinkeinoelämän ja laajemminkin koko yhteiskunnallisen toiminnan kehittymiselle. Keskustelu osaamisesta, sitä koskevista tarpeista ja sen rakentamisesta jatkuu. Turussa huhtikuussa 2013 Erkki Härkönen, osastopäällikkö, Lähde työelämään -hankkeen johtaja Turun yliopisto, Ohjauksen ja koulutuksen tukipalvelut Tietoa Lähde työelämään -hankkeesta ja projektitiimistä sivulla 88. 5

6 Johdanto Hei, tarjoamme terveydenhuollon ja sosiaalisektorin modernin teknologian ja tietojärjestelmien avulla ratkaisuja, jotka auttavat arkipäivän rutiineissa ja toiminnan kehittämisessä ja siten säästävät aikaa. Olisimme kiinnostuneita opiskelijayhteistyöstä, jossa luodaan tuotekonsepti palvelutaloihin sopivalle hoitajakutsujärjestelmän päätelaiteelle. Ottakaa yhteyttä, niin keskustellaan lisää. Hei, yrityksemme suunnittelee robottihitsauskoneita teollisuuden tarpeisiin. Tarvitsisimme selvityksen robottihitsauskoneen ohjauspaneelin käytettävyydestä. Selvityksen tulisi kattaa sekä ohjelmiston käytettävyys että koneen fyysiset ominaisuudet. Onkohan tämän kaltaista selvitystä mahdollista saada teidän kauttanne? Jos jompi kumpi oheisista työnantajan yhteydenottopyynnöistä [1] tulisi sähköpostiisi, mihin ohjaisit sen? Mitä itse vastaisit viestiin? Jos yhteistyöstä kiinnostunut yrittäjä lähettää oheisen tiedustelun ammattikorkeakoulun tai yliopiston viestintään, minne se sieltä ohjataan? Korkeakoulujen ja työnantajien yhteistyö on lisääntynyt selvästi viime vuosina. [2] Myös oheisten viestien takana olevat yrittäjät tietävät, että korkeakoulujen osaaminen tarjoaa keinoja oman toiminnan ja tuotteiden kehittämiseen. Yhteistyöllä pyritään usein myös turvaamaan työvoiman saatavuus ja luomaan positiivista työnantajakuvaa. Opiskelijayhteistyö nähdään sijoituksena tulevaisuuteen. Opintojen työelämäläheisyys auttaa opiskelijoita hahmottamaan omaa osaamista. Sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijat pitävät harjoittelua ja muita työelämään orientoivia opintoja tärkeinä ammattitaidon kehittymi- 6 1 Viestit on koostettu korkeakoulukumppani.fi-palvelun kautta tulleista yhteydenotoista. Palvelusta kerrotaan tarkemmin sivulla mm. EK 2012

7 sen ja työelämään sopeutumisen kannalta. [3] Opiskelujensa ohessa töissä käyneet ovat valmistumisensa jälkeen työmarkkinoilla selvästi paremmassa asemassa kuin valmistuneet, joilla on vain vähän työkokemusta. Suuri osa opiskelijoista tekee jo opiskeluaikana oman alan töitä. [4] Erityisesti korkeakouluopintoihin sisältyvä harjoittelu ja opinnäytetyöt ovat keinoja päästä oman alan työmahdollisuuksiin ja kontakteihin käsiksi. Korkeakouluissa työelämätaitojen huomioimisesta opetuksessa on tullut keskeinen koulutuspoliittinen keskustelunaihe ja koulutuksen kehittämisen painopiste. Myös korkeakoulujen uudet rahoitusmallit kannustavat syventämään elinkeinoelämän kanssa muun muassa innovaatiotoimintaan ja tutkimustulosten kaupallistamiseen liittyvää yhteistyötä. Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtävät ovatkin nousseet aiempaa vahvempaan rooliin. Kaiken kaikkiaan korkeakoulujen ja työelämän yhteistyö voi olla melkein mitä tahansa tutkimusprojekteista yhteisten tapahtumien järjestämiseen ja opettajien työelämäjaksoihin. Tässä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen henkilökunnalle suunnatussa julkaisussa keskitytään erityisesti opiskelijoihin ja opintoihin liittyviin yhteistyömuotoihin. Sanalla korkeakoulu viittaamme sekä ammattikorkeakouluihin että yliopistoihin. Tämä siksi, että työelämäyhteistyön kehittämiseen liittyvät kysymykset ovat kummallakin korkeakoulusektorilla samansuuntaisia. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot eroavat perustehtäviltään, mutta vain osa työelämäyhteistyöhön liittyvistä eroista noudattelee korkeakoulusektorien jakolinjaa. Enemmän eroja on yksittäisten korkeakoulujen välillä sekä eri koulutusalojen traditioissa ja resursseissa. Myös alueelliset erot korostuvat, kun puhutaan korkeakoulujen ja paikallisen yritysken- 3 mm. Penttilä 2009, Lavikainen Vanttaja 2012 tän välisestä yhteistyöstä. Korkeakoulujen tapaan myöskään työnantajat eivät ole yhtenäinen ryhmä, jolla olisi yksiselitteisiä toiveita ja tavoitteita yhteistyön suhteen. Korkeakoulujen ja työnantajien yhteistyöstä puhuttaessa puhutaankin lukemattomista erilaisista yhteistyökuvioista, henkilöistä ja organisaatioista.... Palataan edellä esiteltyihin työnantajien viesteihin. Usein kuulee sanottavan, että yhteistyön käynnistämiseen tarvitaan vain se ensimmäinen yhteydenotto. Työnantaja, joka haluaisi selvittää kattavasti korkeakoulujen tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia, on usein vaikean tilanteen edessä. Oheisten viestien lähettäjillä on selkeä tarve, johon he etsivät apua korkeakoulusta. Aina näin ei kuitenkaan ole. Entä jos työnantaja haluaisi vain keskustella mahdollisista yhteistyömahdollisuuksista osaamatta vielä sen tarkemmin määritellä yrityksen tarvetta? Palvelutarjonnasta ei ole helppo ottaa selvää myöskään korkeakoulun sisällä. Opetustarjonnan hyvin tuntevankin henkilön on vaikea tietää, missä oppiaineessa tai koulutusohjelmassa on tarjolla 3D-mallintamista, kuumuuslujuusmittausta tai kaupunkilaisten asukasidentiteetin tutkimusta. Tietoa siitä, millaista yhteistyötä korkeakoulun eri yksiköissä, oppiaineissa ja koulutusohjelmissa on aiemmin toteutettu, ei välttämättä ole koottu keskitetysti. Yhteistyökumppanirekisterit ovat paikoin vasta suunnitteilla. Yksittäisten viestien kohtalon pohtiminen saattaa vaikuttaa sivuseikalta, kun pyritään kehittämään korkeakoulujen ja työelämän yhteistyön kokonaisuutta. Paljon kuitenkin tiivistyy siihen, miten työnantajan yhteydenottoon vastataan. Viestien eteneminen kertoo, millainen 7

8 sisäinen prosessi ja strategia korkeakoulujen työelämäyhteistyötä ohjaa ja tukee: miten tieto kulkee yksiköstä toiseen ja missä on resursseja asian hoitamiseen. Se kertoo myös, millainen yhteistyö ylipäätään on korkeakoulujen strategian sekä niiden yksiköiden palvelutoiminnan mukaista. Millaiset mahdollisuudet yhteistyötarjouksiin on tarttua? Millaisiin yhteistyömahdollisuuksiin nähdään tärkeäksi tarttua? Työnantajan kannalta on tärkeää, miten korkeakouluihin saa yhteyden, miten yhteydenottoihin vastataan ja miten yhteistyö sujuu. Korkeakoulujen henkilökunnan kannalta moni asia liittyy siihen, millaista tukea yhteistyön rakentamiseen ja toteutukseen... saa korkeakoulun sisältä. Lähde työelämään -hankkeessa on keskitytty korkeakoulujen ja työelämän välisen vuorovaikutuksen teemoihin. Hankkeen toimenpiteet ovat liittyneet sekä yhteistyön ulkoiseen, työnantajalle suoraan näkyvään puoleen että korkeakoulujen sisäisiin työelämäyhteistyötä tukeviin prosesseihin. Tässä julkaisussa kokoamme yhteen hankkeen kokemuksia. Julkaisun ensimmäinen osio käsittelee korkeakoulujen työnantajapalveluiden paketoimista ja niistä viestimistä. Monissa korkeakouluissa pohditaan tällä hetkellä, miten työnantajien tarpeet ja korkeakoulujen eri yksiköiden palvelut saadaan parhaiten kohtaamaan. Osio kokoaa aiheeseen liittyviä puheenvuoroja, vinkkejä ja näkökulmia. Lisäksi se esittelee erilaisia työelämän ja korkeakoulujen rajapintaan luotuja palvelukonsepteja, niin sanottuja yhden luukun palveluita. Myös Lähde työelämään -hankkeessa tuotettiin yksi tällainen rajapinnassa toimiva palvelu: korkeakouluosaajat.fi. Valtakunnallinen palvelu tarjoaa työnantajalle ensimmäistä kertaa väylän kaikkien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen palveluihin. Siitä, miten sivusto tuotettiin ja palvelut paketoitiin yhteen osoitteeseen, kerrotaan myöhemmin tässä julkaisussa. Toisessa osiossa keskitytään korkeakoulujen sisäiseen prosessiin ja verkostoitumiseen. Korkeakoulujen henkilökunta rakentaa yhteistyötä työelämän kanssa usein melko yksin. Korkeakoulun sisäinen verkostotoiminta kannustaa jakamaan osaamista ja kontakteja, vaihtamaan kokemuksia, kehittämään toimintatapoja sekä solmimaan yhteistyösuhteita organisaation sisällä. Hankkeessa toteutettiin viisi työelämäyhteistyötä tekevien henkilöiden verkostoitumista edistävää pilottia. Ammattikorkeakouluista mukana olivat Hämeen ja Turun ammattikorkeakoulut ja yliopistoista Turun yliopisto, Åbo Akademi sekä Lapin yliopisto. Julkaisuun on koottu pilottien kokemuksia sekä tietoa eri koulutustalojen välisten yhteistyöverkostojen perustamisesta ja niiden toimintaa tukevista asioista. Mukana on myös vinkkejä sosiaalisen median hyödyntämiseen verkostoyhteistyössä. Julkaisun vahvana perusteemana on, että yhteistyötä työelämän kanssa tehdään opiskelijoiden parempien työelämävalmiuksien ja työllistymisen vuoksi. Oman osaamisen markkinoiminen on usein vaikeaa työtä hakeville vastavalmistuneille, mutta yhtä vaikeaa se saattaa olla oppiaineille, jotka pohtivat, miten tiivistää yhteistyötä työelämän kanssa. Jo olemassa olevan tekemisen ja osaamisen parempi jäsentäminen, organisoiminen ja kuvaaminen on yhteistyön laajentamisen ensimmäinen askel. Millaista osaamista meillä on ja miten voisimme jakaa osaamistamme muille niin että sekä henkilökunta, opiskelija että työnantaja hyötyvät. Millaista hyötyä yhteistyöstä saisi esimerkiksi opetussisältöjen uudistamiseen? Miten te sen teitte? 8

9

10

11 Korkeakoulut & työnantajaviestintä Jenni Iivonen ja Pilvi Lempiäinen

12 1 Palveluiden paketoiminen Miksi paketointia tarvitaan? Harjoittelu, opinnäytetöiden toimeksiannot, opiskelijaprojektit, kummiyritystoiminta, mentorointiohjelmat, työelämäkurssit ja monia muita. Työelämän ja korkeakoulujen välisiä yhteistyömuotoja on monenlaisia. Osa yhteistyömuodoista liittyy suoraan koulutukseen ja opiskelijoiden työelämävalmiuksien lisäämiseen.[5] Osa taas on enemmän korkeakoulun yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, alueelliseen kehittämiseen ja yhteisiin liiketoiminnallisiin intresseihin liittyviä yhteistyömuotoja. Kun mukaan otetaan vielä perus- ja toisen asteen oppilaitoksien tarjoamat yhteistyömuodot, on oppilaitosyhteistyön kokonaiskuva työnantajan kannalta erittäin monipuolinen (kuva1) ja vähintäänkin sekava. Yliopistoja kritisoidaan usein siitä, että niiden tarjoamista yhteistyömahdollisuuksista on vaikea ottaa selvää. Yritykset kokevat akateemisen maailman vaikeasti lähestyttäväksi ja niiden on hankala paikantaa, mistä löytyisi tarvittavaa osaamista. Palveluyritys ja yliopisto yhteistyössä -raportissa [6] todetaan, että yhteistyön laajeneminen edellyttää, että yliopistolla on riittävä, mutta rajallinen määrä yhteistyömuotoja, joiden pelisäännöt ovat selvät. Yhteistyön tulisi käynnistyä aina tietyn ennalta määritellyn prosessin mukaan. Taustalla pitäisi olla pysyvämpiä rakenteita, jotka tukevat yhteistyötä. Kokonaiskuvan selkeyttäminen edellyttää myös, että yhteistyön hyödyistä tiedotetaan aktiivisemmin. Lisäksi yliopistojen eri yksiköiden pitäisi tuoda paremmin esiin omia vahvuusalueitaan. Koulut ja työnantajat elävät liikaa omaa kiireistä ja työntäyteistä elämäänsä yhteinen pinta on liian kapea ja harva. Työnantajapalaute, Tässä julkaisussa keskitytään pääsääntöisesti yhteistyöhön, jossa opiskelijat ovat mukana. 6 EK 2009

13 Vaatimus paremmasta palveluiden paketoimisesta ja systemaattisemmasta yhteistyöstä koskee myös ammattikorkeakouluja. Työelämäyhteistyö framille -raportissa [7] työelämän kanssa tehtävän yhteistyön haasteiksi listattiin muun muassa yhteisen kielen puuttuminen sekä yhteydenpidon satunnaisuus. Ammattikorkeakouluissa ei tunneta tarpeeksi yritysten toimintaympäristöjä, eikä palveluita osata aina markkinoida yrityksille niitä kiinnostavalla ja puhuttelevalla tavalla. Raportin jatkotoimiehdotuksissa todetaan muun muassa, että ammattikorkeakouluissa tulee olla yhteinen ymmärrys siitä, kuka on asiakas. Miksi korkeakoulujen palveluita sitten pitäisi tuotteistaa? Ne työnantajat, jotka ovat löytäneet yhteistyön hyödyt, ovat olleet pääpiirteissään tyytyväisiä ja aikovat jatkossakin osallistua. [8] Palveluiden parempi paketoiminen on lähtökohta sille, että myös työnantajat, jotka eivät vielä ole kuulleetkaan esimerkiksi opinnäytetöiden mahdollisuuksista, saadaan mukaan. Työnantajat eivät voi ymmärtää korkeakoulujen lähtökohtia ja palveluita, ellei niistä ole tarjolla tietoa, joka on tuotettu heidän näkökulmastaan. Yhteistyöhön on myös vaikea lähteä mukaan, ellei sen organisointia ole mietitty kunnolla toisen osapuolen näkökulmasta. Puolin ja toisin voidaan hyötyä enemmän. Kaikkein eniten hyötyy opiskelija, jonka mahdollisuudet saada työelämäkontakteja laajenevat. Korkeakouluja kohtaan esitetyssä kritiikissä puhutaan usein asiakasnäkökulman terävöittämisestä, palvelujen paketoimisesta, osaamisen esiin tuomisesta, vahvuusalueiden määrittelystä ja yhteistyömallien vakiinnuttamisesta. Tässä osiossa tarjoamme ajatuksia ja konkreettisia näkökulmia palveluiden parempaan kuvaamiseen ja niistä viestimiseen. Oppilaitosyhteistyön muotoja työnantajan näkökulmasta Markkinointi messuilla Organisaation avoimet ovet ja omat rekrytointitilaisuudet Yhteistyö opiskelijajärjestöjen kanssa Työnantajakuvan markkinointi Alakohtainen yhteistyö Harjoittelujaksot Lopputyöt Projektityöt ja oppimistehtävät Tutkimus- ja kehittämistoiminta Koulutusyhteistyö Vierailevien luennoitsijoiden tarjoaminen Opetussuunnitelmien kehittäminen Ammattiosaamisen näytöt Kesätyöt Osa- ja määräaikaiset työt Trainee-/ harjoitteluohjelmat Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointi Rekrytointikoulutus Muu yhteistyö Rekrytointi Työnantajaesittelyt oppilaitoksissa Oppilaitosten ura- ja rekrytointipalvelut Neuvottelukunnat & muut verkostot Mentorointi Kummityö TET-jaksot Rahoitukseen osallistuminen, stipendit, sponsoritoiminta Opiskelijoille suunnattu esittelymateriaali Opiskelijoiden ja opettajien opintokäynnit Oppisopimukset Opettajien työharjoittelujaksot Kuva 1. Lähde: Opinnoista osaajaksi -hanke (2012). 7 Salonen Työnantajien kokemuksia yhteistyöstä on esitelty muun muassa seuraavissa selvityksissä: EK 2009 & 2012, Laitinen- Väänänen ym & 2013, Salonen 2010, Iivonen ym

14 Mitä tuotteistaminen on? Palvelujen tuotteistamisesta tai paketoinnista puhuttaessa tarkoitetaan palvelun ja osaamisen asiakaslähtöistä ja systemaattista määrittelyä. [9] Tuotteistaja Jari Parantainen määrittelee tuotteistamisen asiantuntemuksen jalostamiseksi myynti- ja markkinointikelpoiseksi palvelutuotteeksi. Palvelun ominaisuuksien listaamisen sijaan tulisi keskittyä palvelun tuottamien hyötyjen kuvaamiseen. [10] Korkeakoulujen kontekstissa tuotteistaminen nähdään keinona helpottaa osaamisen ja asiantuntemuksen markkinointia ja siten lisätä yhteistyötä työelämän kanssa. Tuotteistaminen ei tarkoita, että oppiaineiden ja koulutusohjelmien olisi muotoiltava kaikki osaamisensa valmiiksi paketeiksi, vaan että olemassa olevaa osaamista ja toimintaa katsotaan uudesta näkökulmasta ikään kuin ulkoapäin. Ensiarvoisen tärkeää on tuntea oma kohderyhmänsä ja tietää, millaisia odotuksia sillä on yhteistyön tai palvelujen suhteen. Tämä vaatii asiakaslähtöisyyttä ja esimerkiksi säännöllistä palautteen keräämistä ja hyödyntämistä. Erityisesti, jos kyse on maksullisista palveluista, sidosryhmien tarpeet ja toiveet on pystyttävä integroimaan yksikön tarjoamiin yhteistyömuotoihin. Palveluita tulee kehittää saadun palautteen perusteella, eikä pelkästään pyrkiä yksisuuntaisesti viestimään niistä työnantajille. [11] Kohderyhmän tarpeet voidaan ottaa huomioon myös räätälöimällä eri työnantajasektoreille erilaisia palveluita. Monin paikoin ollaankin jo siirtymässä asiakaslähtöisempään suuntaan, kun esimerkiksi opiskelijaprojektien tilaukset räätälöidään tilaajan kanssa tapauskohtaisesti. Organisaatiolähtöisyys Organisaation tarpeet Tuote, toiminta, palvelut Asiakkaan tarpeet asiakaslähtöisyys Organisaation tarpeet Tuote, toiminta, palvelut Asiakkaan tarpeet Kuva 2. Kehitetäänkö palvelua tai tuotetta oman organisaation vai asiakkaan tai yhteistyökumppanin näkökulmasta? Lähde Pirjo Vuokko 2004, s. 67. On tärkeää muistaa, että asiakaslähtöisyys ei tarkoita oman korkeakoulun tai yksikön tarpeiden unohtamista tai takasijalle asettamista. Sen sijaan on tärkeää, että palvelujen suunnittelussa huomioidaan yhtälailla asiakkaiden kuin oman organisaation tarpeet. Tuotteistamisen kohdalla kannattaa myös muistaa, että se on vain väline, ei itsetarkoitus. Yhteistyömuotoja ja toimintaa voi aina kehittää hyödyntämällä tuotteistamisen ideaa, vaikkei tavoittelisikaan loppuun asti paketoituja palvelutuotteita. Oppiaineen tai koulutusohjelman tuottaman osaamisen pohtiminen eri näkökulmista ja yhteistyöhankkeiden systemaattinen läpikäyminen auttavat parantamaan toiminnan laatua ja levittämään niin sanottua hiljaista tietoa yksikön sisällä Tässä julkaisussa käytämme termejä tuotteistaminen ja paketointi synonyymeinä toisilleen. 10 Parantainen Vuokko 2004

15 Osaaminen esiin Koulutusaloilla ja oppiaineilla on hyvin erilaisia lähtötilanteita palvelujen paketoimiseen. Myös tuotteistamisaste eli palvelun vakioitujen ja räätälöitävien osien suhde vaihtelee. [12] Alasta riippumatta kaikilla kuitenkin on tuotteistamiseen sopivaa osaamista. Sen esiintuomiseksi on tärkeää nähdä omat vahvuutensa uudessa valossa ja pukea ne sanoiksi tavalla, joka saa työnantajan kiinnostumaan yhteistyöstä. Omaa toimintaa pohtiessa kannattaa vaihtaa näkökulmaa. Kaikilla on oma alansa ja erikoisosaamisensa. Kun esimerkiksi pitää jotakin samaa kurssia vuodesta toiseen, pitäisi miettiä, miten asian voisikin esittää niin, että meillä on täällä jotain ainutkertaista, jota haluttaisiin laittaa paremmin jakoon ympäröivään yhteiskuntaan ja elinkeinoelämään, tietojärjestelmätieteen lehtori ja ICT-portti-palvelun [13] perustaja Antti Tuomisto Turun yliopistosta kuvaa ajatuksiaan tuotteistamisesta. Kaikkien ei tarvitse olla yritysyhteistyötoiminnan ytimessä, mutta omaa tuotetta voi miettiä siltä kantilta, että mikä on se asia, jossa yhteistyötä tekemällä kaikki hyötyy ja kaikki oppii. 12 Jaakkola, Orava & Varjonen ICT-portti on Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Turku Science Park Oy:n yhteinen palvelu, joka auttaa Varsinais- Suomen alueen PK-yrityksiä tietotekniikan hyödyntämisessä. Yritysprojektit toteutetaan osana korkeakoulujen opetusta ja tutkimusta. 15

16 Taitojen ja vahvuuksien pohtiminen murtaa perinteisiä ajattelutapoja siitä, mitä on mahdollista tehdä. Turun yliopiston liiketoiminnan kehittämispäällikkö Anne Marjamäki toteaa, että ns. pehmeistä tieteistäkin löytyy kyllä yritysmaailmaa kiinnostavaa osaamista, kunhan se vain tunnistetaan. KiVa-koulu on mainio esimerkki humanistisesta brändistä. Haasteena on saada kaupallisesti katsoen epäperinteiset alat huomaamaan, että heillä on jotain uutta ja innovatiivista. Viime aikoina olen tosin huomannut, että asiassa on aktivoiduttu pehmeilläkin aloilla. Vuorovaikutus ja verkostoituminen työelämän edustajien kanssa auttavat, kun etsitään oikeita sanoja osaamisen kuvaamiseen. Yhteistyön kautta oma osaaminen konkretisoituu, uskoo Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean koulutuspäällikkö Ari Koski. Enemmän voisi kutsua paikalle työelämän edustajia, jolloin myös heidän käyttämänsä kieli avautuisi opiskelijoille ja opettajille. Monenlaista osaamista löytyy, mutta sitä ei osata tai uskalleta tuoda esille, Koski toteaa. Tyyppiesimerkki ovat projektinhallintataidot, joita työnantajat arvostavat alasta riippumatta. Niitä oppii muun muassa proseminaarikursseilla, mutta koska niitä ei ole kirjattu opetussuunnitelmaan osaamistavoitteiksi, eivät opiskelijat ehkä hahmota, että oppivat kurssilla tieteellisen kirjoittamisen lisäksi ajanhallintaa, tiimityötä ja esiintymistaitoja. Opetuksen tuottamien taitojen tunnistaminen ja asiantuntemuksen konkretisointi ovat välttämättömiä palveluiden paketoimisen kannalta. Oma tuote on oltava kirkkaana mielessä ennen kuin sitä voi tarjota muille. Koulutuksen tuottamien keskeisten taitojen kartoittamisessa kannattaa hyödyntää myös alumnien kokemuksia ja näkemyksiä. Mitkä taidot alumnit ovat havainneet tärkeimmiksi työelämään siirryttyään? Miten opetuksessa esiin tulleet asiat ovat konkretisoituneet tai saaneet uuden nimen työelämässä? Kysymys ei ole puutteista osaamisessa, vaan siitä että irtaannutaan osittain oman koulutusalan sisäisestä näkökulmasta ja puhetavasta. Siten pystytään tarkastelemaan tilannetta laajemmin. Osaajatutka haastaa käsityksen osaamisesta Samalle alalle, samaan tehtävään voidaan päätyä hyvin erilaisilla tutkinnoilla. Esimerkiksi vuonna 2009 valmistunut hammasteknikko on rekrytoitu IT-alalle järjestelmäpäälliköksi ja teatteriohjaaja kaupalliselle alalle Account Manageriksi. Korkeakouluosaajat.fi:n Osaajatutka yhdistää vastavalmistuneiden koulutustaustat ammattinimikkeisiin ja havainnollistaa siten korkeakoulutettujen moninaista osaamista työnantajille. Päätyikö hammasteknikko järjestelmäpäälliköksi ja teatteriohjaaja account manageriksi? Katso Osaajatutkasta. korkeakouluosaajat.fi Lähde työelämään -hankkeessa kehitetty Osaajatutka perustuu 16 yliopiston ja ammattikorkeakoulun keräämään, valmistuneiden työelämään sijoittumista selvittävään sijoittumisseuranta-aineistoon. Ammattinimikkeet ovat vastaajien ilmoittamia nimikkeitä ja koulutustiedot vastaajien todellisia tutkintoja. korkeakouluosaajat.fi/osaajatutka 16

17 Yhteistyömuotojen sekamelskasta tarkoituksenmukaisiin palveluihin Vaikka yritysyhteistyötä rakennettaessa palveluja on mietittävä yrityksen saaman hyödyn näkökulmasta, perimmäinen lähtökohta yhteistyölle on laitoksen, oppiaineen tai opiskelijan saama hyöty. Yhteistyön tulee aina tukea opetusta ja tutkimusta sekä sopia oman yksikön palvelukonseptiin. Jos työelämäyhteistyötä ei ole riittävästi mietitty kokonaisuutena koko korkeakoulun tasolla, voivat käytännön työelämäyhteydet näyttäytyä helposti satunnaisina ja hajanaisina. Tällöin tehdään monenlaista yhteistyötä eri tahojen kanssa ilman, että pohdittaisiin strategisella tasolla, mitä osapuolet todella tarvitsevat, ja minkälainen yhteistyö hyödyttää aidosti sekä korkeakoulua että työelämää. Hajanainen työelämäyhteistyö johtaa helposti voimavarojen tuhlaamiseen, jolloin korkeakoulun saama hyöty jää pieneksi. [14] Kaikkien ei tarvitse olla yritysyhteistyötoiminnan ytimessä. Koko korkeakoulua koskevien linjausten lisäksi opetusyksiköissä tulee miettiä, millainen yhteistyö tukee omaa toimintaa. Aaltoyliopiston räätälöidyistä opiskelijaprojekteista vastaava projektiasiantuntija Tommi Vihervaara toteaa, että jokaisen yksikön kannattaa luoda itselleen selkeät kriteerit, joiden perusteella yhteistyöhön hakeudutaan. Aalto-yliopistossa yritysyhteistyötä rakennetaan muun muassa sen mukaan, onko partnereilla koulun kannalta strategista merkitystä. Keskiössä ovat vahvasti Aalto-yliopiston tutkimustoiminnan painopisteet ja sitä kautta opiskelijoiden ja henkilökunnan saama hyöty. Oppiaineet ja koulutusohjelmat ovat kooltaan ja painopistealueiltaan hyvin erilaisia, joten luonnollisesti myös toteutettavat yhteistyömuodot vaihtelevat. Omien resurssien tunteminen on tärkeää, jotta voi realistisesti pohtia, millaiseen yhteistyöhön kannattaa lähteä mukaan ja mitä palveluja mahdollista tarjota. Kun toteutettavien yhteistyömuotojen valikoima on selvillä, on helpompi sekä vastata mahdollisilta yhteistyökumppaneilta tuleviin kyselyihin että itse aktiivisesti etsiä kumppaneita. 14 Salonen

Tieto työnantajayhteistyöstä kulkemaan. Sanna Putila 10.11.11

Tieto työnantajayhteistyöstä kulkemaan. Sanna Putila 10.11.11 Tieto työnantajayhteistyöstä kulkemaan Sanna Putila 10.11.11 Haussa tulevaisuuden osaajia, oikeanlaista osaamista, kumppaneita (tutkimus)yhteistyöhön Haussa tulevaisuuden työnantajia, oikeanlaista osaamista,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mikä on EK? EK edustaa jäseniään elinkeino- ja työelämäasioissa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT. Timo Aro 2012

PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT. Timo Aro 2012 PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT Hankemaailman paradokseja Jos ei ole tuotetta, ei ole mitään tuotteistettavaa Mutta jos tuote on Tuotteistaminen tarkoittaa sitä työtä, jonka tuloksena

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

KMO: Yritysten ja oppilaitosten välinen. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö tapahtuma 21.3.2013 Aalto Design Factory

KMO: Yritysten ja oppilaitosten välinen. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö tapahtuma 21.3.2013 Aalto Design Factory KMO: Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyökysely t Kysely toteutettu helmikuussa 2013, koonti Anne Bondaréw/Tapio Koulutuksen ja työelämän yhteistyö tapahtuma 21.3.2013 Aalto Design Factory yli

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017 Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset 10 käytännön ohjetta Matti Väänänen Yrityslähtöinen TKI toiminnan malli Opettajat Opiskelijat Harjoittelijat Opettajat Asiakaslähtöiset projektitt

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Osaamisen sanoittaminen työelämän kielelle myydäänkö akateeminen sielu

Osaamisen sanoittaminen työelämän kielelle myydäänkö akateeminen sielu Opintori 2012 Osaamisen sanoittaminen työelämän kielelle myydäänkö akateeminen sielu Jaana O. Liimatainen, Satu Lampila ja Anne Jurvakainen Sakari Nikkilä Oulun yliopisto, Oulun yliopisto, TaTK Osaamisen

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK

TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo 15.3.2017 Mervi Friman HAMK AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEHTÄVÄ Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Muokkaa lomaketta [ PRIIMA itsearviointilomake: Oppisopimuskoulutuksen edellytys...

Muokkaa lomaketta [ PRIIMA itsearviointilomake: Oppisopimuskoulutuksen edellytys... Sivu 1/5 13vastaukset Tiivistelmä Näytä vastaukset kokonaisuudessaan Vastaajan tiedot Heli Mattila, Keuda oppisopimuskeskus, Koulutussuunnittelija Satu Matikainen Keudan oppisopimuskeskuskoulutussihteeri

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA Liisa Salo Metropolia Ammattikorkeakoulu 2 JULKAISUN TUOTTAMINEN Mitä Miksi - Kenelle Miten Valinnat Rajaukset Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 MITÄ Julkaisun teema, sisältö:

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Markkinoinnin vallankumouksellinen strategia on lähempänä kuin arvaatkaan. Tarvitset kahdenlaista sisältöä: Informaatioikkuna:

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 23.01.2014 Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu 1 Arvioinnin viitekehys 1 Arviointikysymykset:

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen. Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén

Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen. Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén 29.9.2010 Yliopistouudistus Hallinto Johtaminen Rahoitusmalli Muu ohjaus Yliopistolaki - Aiempaa vahvemmin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKOULUTUSTA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN EDISTÄMISEEN YLIOPISTO- OPETUKSESSA

HENKILÖSTÖKOULUTUSTA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN EDISTÄMISEEN YLIOPISTO- OPETUKSESSA HENKILÖSTÖKOULUTUSTA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN EDISTÄMISEEN YLIOPISTO- OPETUKSESSA Kirsti Haihu & Matti Lappalainen, Turun yliopisto Tari Rantasuo & Tytti Tenhula, Oulu yliopisto Päivi Palosaari-Aubry, Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA

OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA OPIN OVI Lappeenranta 10.5.2012 KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Työnantajan opas. Harjoittelijan palkkaaminen

Työnantajan opas. Harjoittelijan palkkaaminen Työnantajan opas Harjoittelijan palkkaaminen Mitä hyötyä harjoittelijan palkkaamisesta on? Turun yliopiston opiskelijoiden opintoihin liittyy pakollinen tai vapaavalintainen harjoittelu, jonka tavoitteet

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija

Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.11.2016 1 Miksi kotoutuminen on tärkeää? Laki kotoutumisen

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Seija Leppänen

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Seija Leppänen Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu 28.9.2017 Seija Leppänen uraohjaus@aalto.fi Mitä reflektointi on? Miten reflektointia voi tehdä? Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen markkinointi Olli Vuorinen Markkinoinnin peruskysymykset (Mitä on markkinointi?) Miksi markkinoidaan? Mitä markkinoidaan? Kenelle markkinoidaan? Miten markkinoidaan? Miksi markkinoidaan?

Lisätiedot

Työn opinnollistamisen vertaisarviointi

Työn opinnollistamisen vertaisarviointi Työn opinnollistamisen vertaisarviointi Alustavia tuloksia, Oamk 1 Etunimi Sukunimi Opinnollistamisen tavoitteiden toteutuminen Opinnollistamisen tarkoitus ja tavoitteet on joissakin ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot