POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta Maakuntasuunnitelma 2040 Maakuntaohjelma LUONNOS 1. POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAVALTUUSTO

2 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 Suunnittelun lähtökohtia 1 Maakunnan suunnittelujärjestelmä 1 MAAKUNTASUUNNITELMA TÄTÄ TAVOITTELEMME: POHJOIS-POHJANMAAN VISIO 2 2. KEHITTÄMISEN ARVOT 3 3. MÄÄRÄLLISET KEHITTÄMISTAVOITTEET 4 4. MUUTOSVOIMAT JA MENESTYSTEKIJÄT 5 5. STRATEGISET PAINOPISTEET MAAKUNNAN ALUERAKENNE MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTALINJAT 1.1 ELINKEINOELÄMÄ, YRITTÄJYYS, TYÖLLISYYS INNOVAATIOT JA OSAAMINEN HYVINVOINTI VETOVOIMA ALUERAKENNE JA SAAVUTETTAVUUS 40 KÄRKIOHJELMAT/HANKKEET POHJOIS-POHJANMAAN ALUEET RAHOITUSSUUNNITELMA 55 LIITEOSA 1. SUUNNITTELUPROSESSI TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS AIKAISEMPIEN OHJELMIEN TOTEUTUMINEN MAAKUNTAOHJELMAN VAIKUTUKSET SEURANTA 81

3 JOHDANTO SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA Suomen maakuntaliitot päättivät aikaistaa maakuntaohjelmaprosessia yhdellä vuodella (Pohjois- Pohjanmaalla maakuntahallituksen päätös ) siten, että ohjelmavalmistelu alkoi maakunnassa vuoden 2013 alussa. Ohjelma on hyväksymiskäsittelyssä kevään 2014 maakuntavaltuustossa. Samalla päivitetään pidemmän aikajänteen maakuntasuunnitelma. Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi kirjeellään aloittamaan maakuntaohjelman valmistelun. Laatimisaikataulun aikaistamisella on pyritty varmistamaan kansallisen ja EU-politiikan yhteensovittaminen. Maakunnan uusien kehittämislinjausten valmistelua on ollut järkevää tehdä yhtä aikaa parhaillaan käynnissä olevan EU:n rahastokauden valmistelun kanssa. Tuleva EUohjelmakausi jakautuu sopivasti kahteen maakuntaohjelmakauteen eli ja Toisaalta maakuntaohjelmatyön aientamisella liiton ja kuntien uudet luottamushenkilöt ovat päässeet heti kautensa alussa aktiiviseen aluekehittämiseen eli laatimaan maakuntaohjelmaa. Maakuntaohjelmien kaudet ja valtuustokaudet ovat myös tällä menettelyllä jatkossa samat. Maakuntasuunnitelman tarkistaminen tukee myös maakuntaohjelman ja EU:n ohjelmatyön valmistelua ja luo suuntaviivoja pidemmän aikajakson kehittämiselle. Ohjelmaprosessin suunnittelussa ja ohjelman laatimisessa on huomioitu 2014 voimaan astuva laki, jossa alueiden kehittämisestä säädetty laki ja rakennerahastolaki yhdistetään. Lisäksi on otettu huomioon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteneminen. Aluekehitysjärjestelmää remontoidaan kansallisesti ja alueellisesti. Lainsäädännön uudistukset vaikuttavat huomattavasti maakuntaohjelman suuntaan, sisältöön ja toteutukseen (aluekehittämislaki, rakennerahastolaki, yritystukilaki, kuntarakennelaki, kuntalaki, valtionosuusuudistus, soteuudistus, ALKU). Maakuntien perusroolitukseen ei ole näillä näkymin tulossa suurta muutosta. Liitot ovat edelleen aluekehittämisviranomaisia ja ELY-keskukset toteuttavat valtionhallinnon edustajina niitä tehtäviä, joita niille on annettu. Alueiden kehittämisen tavoitepäätöksen jälkeen tehdyt ministeriöiden aluestrategiat on nyt tarkoitus synkronoida yhdeksi prosessiksi. Maakunnallisen ohjelmatyön kannalta on hyvin olennaista kansallisen ja alueellisen tasojen välisen vuoropuhelun toimivuus. Tavoitteena on ollut, että maakunnan liittojen toimivaltaa aluekehitystyötä kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena vahvistetaan, mutta edelleen valtion aluehallinnon ja maakunnan liittojen työnjaossa on kirkastamisen tarvetta. Maakuntien tasolla maakuntasuunnitelma ja -ohjelma sekä maakunnan yhteistyöasiakirja ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmat nivotaan käytännössä yhteen. MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Maakunnan liittojen toimivallan keskeisimmät välineet ovat maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava. Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka tulee ottaa huomioon maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatimisessa. Kaikki muut maakunnan kehittämisen suunnitelmat ovat näiden johdannaisia. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman tavoiteaika on vuosi Maakuntasuunnitelman visiosta ja strategisista painopisteistä on selvä polku maakuntaoh- 1

4 jelman tavoitteisiin ja toimenpidekokonaisuuksiin sekä alueidenkäytön kehittämiseen ja edelleen maakuntaohjelman toimenpidesuunnitelmaan. Uudistettavan aluekehityslain myötä MYAK ja TOTSU yhdistetään. Tämä tuo toivottavasti myös TOTSU:n rooliin vahvistusta ja systemaattisuutta rahoituksen ohjaamisessa ja sen myötä myös selkeyttä seurantaan. Tämä luku päivittyy: vuonna 2014 voimaan astuu laki, jossa alueiden kehittämisestä säädetty laki ja rakennerahastolaki yhdistetään. MAAKUNTASUUNNITELMA POHJOIS-POHJANMAAN VISIO Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa on osaava, kansainvälinen ja elinvoimaisten alueiden yrittäjyysmaakunta kärkenään Oulu, pohjoisen suurin keskus. Pohjois-Pohjanmaa on hyvinvoinnin, laadukkaan elinympäristön ja monimuotoisen luonnon maakunta. Menestymisen perustana on laajasti sisäistynyt yrittäjyys, jonka seurauksena myös yrittäjätiheys on noussut maan keskitasolle, kun se ennen oli selvästi sitä alempi. Alueen saavutettavuus on hyvä maa-, vesi- ja ilmateitse. Oulu on kansainvälisen liikenteen solmupiste. Kansainvälinen Pohjois-Pohjanmaa toimii pohjoisten alueitten veturina yli valtakunnan rajojen. Maakunnan osaaminen Oulun seudun johdolla tulee korostamaan Pohjois-Suomen ja Barentsin alueen merkitystä niin Euroopassa kuin globaalistikin. Alueen korkean osaamisen ja luonnonvarojen hyödyntämisen edellytyksenä on vahva verkostoitunut maakunta, jossa koulutus, tutkimus, elinkeinot ja viranomaiset luovat yhteistyössä kansainvälisesti aktiivisen ja menestyvän alueen. Pohjoispohjalaiset toimijat ovat arvostettuja kumppaneita kansainvälisissä alueen kehitykselle lisäarvoa tuovissa yhteistyöverkostoissa. Vision arvolähtökohtana on ihminen, yksilönä ja yhdessä sekä luottamus ja sen rakentaminen kaikessa toiminnassa. Luottamus kotiseutuun, maakuntaan ja pohjoisen mahdollisuuksiin on myönteisen aluekehityksen perustekijä. Kun ihmiset voivat luottavasti rakentaa omaa ja yhteistä tulevaisuuttaan, ovat maakunnan parhaat voimavarat käytössä ja yhteinen tavoite luo työlle suunnan ja päämäärän. Ihmisen hyvinvointi on ollut kehittämisen lähtökohtana. Tavoitekuvan mukaan Pohjois- Pohjanmaalla on myös tulevaisuudessa hyvä elää. Hyvinvointi on käsitteenä laaja ja alan kehittämiseen sekä hyvinvoinnin edellytysten luomiseen on panostettu niin, että maakunnalla on valtakunnallista kehittämisvastuuta. Pohjois-Pohjanmaalla pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme. Hyvinvointialan osaaminen on avannut uusia mahdollisuuksia alaa palvelevalle liiketoiminnalle sekä hyvinvointiteknologian kehittämiselle ja soveltamiselle. Pohjois-Pohjanmaan ainutkertaisen monimuotoinen luonto Kalajoen hiekkadyyneiltä Kuusamon vaaramaisemiin on maakunnan erityinen valtti, laadukkaasti hoidetut taajamat ja muut asuinympäristöt luovat viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Pohjoispohjalaiset arvostavat elinympäristöään sekä 2

5 monimuotoista luontoa että kulttuuriympäristöä. Kulttuurin arvostus sekä erityisesti lasten ja nuorten kulttuuri rakentavat henkistä ilmapiiriä sekä tervettä itsetuntoa. Globaalit ympäristökysymykset ilmasto, energia, makea vesi, luonnon monimuotoisuus - vaikuttavat alueiden toimintaan lisääntyvästi. Pohjois-Pohjanmaa osallistuu eturivissä näiden ympäristöongelmien hoitoon ja tuottaa kansainvälisen tason energia- ja ympäristöosaamista. Maakunta lähtee mukaan ilmastomuutoksen hillintään ja sopeutuu muutokseen hyvissä ajoin. Pohjois- Pohjanmaa kehittyy eurooppalaiseksi energiataitajaksi ja energiaosaamisesta syntyy kasvuala. Luonnon monimuotoisuuden heikentyminen onnistutaan pysäyttämään, ja alue tunnetaan yhä paremmin monimuotoisesta luonnostaan. Elinympäristö kehittyy nykyistä energiatehokkaammaksi ja viihtyisämmäksi alueen osaamista hyödyntäen. Pohjois-Pohjanmaan visio on erittäin haasteellinen ja tavoitetilan saavuttamiseen eivät riitä tavanomaiset keinot. Aluekehitysosaamisen parantaminen on välttämättömyys sekä maakunnan että koko maan kannalta. Tarvitsemme myös innovatiivisuutta ja rohkeita ratkaisuja sekä niiden tuloksena läpimurtoja eri aloilla. Oleellista on kaikkien eri alojen ja alueiden toimijoiden samansuuntainen ja motivoitunut työ. Päämääränä on alueiden pohjalle rakentuva maakunta ja identiteetti. Tuloksellinen yhteistyö on maakunnalle tyypillistä ja sen jatkuva kehittäminen yli alue- ja sektorirajojen on haastava mahdollisuus. 2. KEHITTÄMISEN ARVOT Luottamus Rohkeus Vastuullisuus Tasa-arvoisuus Luottamus on perusta aluekehittäjien ja muiden toimijoiden väliselle sujuvalle yhteistyölle ja kumppanuuksille. Luottamus antaa hyvän pohjan kehittää maakuntaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Rohkeus on päämäärätietoista ja innovatiivista työtä Pohjois-Pohjanmaan hyväksi. Se pitää sisällään osaamista, asiantuntemusta, tahtoa, intohimoa ja ennakkoluulotonta asennetta. Rohkeus on yrittäjyyden perusta. Vastuullisuus on vastuunkantoa ihmisten elinmahdollisuuksista, luonnon monimuotoisuudesta ja ympäristöstä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kannamme vastuuta myös koko Pohjois-Suomen kehittämisestä. Tasa-arvoisuus ilmenee Pohjois-Pohjanmaalla sosiaalisena, alueellisena sekä sukupuolten ja - polvien välisenä tasa-arvona. Sosiaalinen tasa-arvo tarkoittaa yhdenvertaisten mahdollisuuksien takaamista eri väestöryhmille. Alueellinen tasa-arvo tarkoittaa muun muassa samantasoisien palvelujen toteutumista maakunnan eri alueilla. Elinkeinoja ja työmarkkinoita kehitettäessä otetaan huomioon eri-ikäisten ja molempien sukupuolten mahdollisuudet osallistua työelämään. 3

6 3. MÄÄRÄLLISET KEHITTÄMISTAVOITTEET POHJOIS-POHJANMAAN VÄKILUKU VUONNA 2040 Maakunnan väestötavoite vuodelle 2040 on asukasta. Väestötavoite on reilut alhaisempi kuin Tilastokeskuksen omavaraisennuste, mutta suurempi kuin Tilastokeskuksen virallinen väestöennuste. Maakunnan väestötavoitteen mukaan väestö kasvaa Oulun seudulla, missä asuu asukasta vuonna Muualla maakunnassa väestönkehitys on pysynyt vakaana ja väestömäärä on asukkaan tasolla vuonna Hyvän väestökehityksen taustalla on korkea luonnollinen väestönlisäys ja nettomuuton tasapainottuminen niin maakunnan sisällä kuin Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ja muun maan välillä. Lisäksi nettomaahanmuutto on lisääntynyt merkittävästi. Pohjois-Pohjanmaan vetovoimaisuus on pystytty pitämään korkeana luomalla työpaikkoja elinkeinorakennetta monipuolistamalla ja uudistamalla, vaikka muualla maassa työikäisten määrän väheneminen on lisännyt kilpailua työvoimasta. Tulevaisuuden kannalta merkittävää on myös maakunnan suotuisa sijainti ja hyvät logistiset yhteydet pohjoisten mahdollisuuksien realisoituessa. asukasta Pohjois-Pohjanmaan väestötavoite Lähde: Ennusteet Tilastokeskus, Väestöennuste 2012 vuosi Tilastokeskuksen omavaraisennuste Pohjois-Pohjanmaan väestötavoite Tilastokeskuksen väestöennuste POHJOIS-POHJANMAAN TYÖLLISYYS VUOTEEN 2040 Pohjois-Pohjanmaan työllisten määrä on noussut vuonna 2011 jälleen yli työlliseen vuoden 2009 talouskriisin aiheuttaman notkahduksen jälkeen. Työllisyysaste ei kuitenkaan ole noussut lamaa edeltävälle tasolle, vaan on edelleen noin 65 prosentissa. Pohjois-Pohjanmaan vuoden 2040 väestötavoitteen mukainen työikäisen väestön määrä on henkilöä. Työvoiman määräksi 74 prosentin työvoimaosuudella muodostuu noin Työllisyyden trendinmukainen taso 73 prosentin työllisyysasteella on työllistä vuonna Työn ja työllisyyden uudelleen määrittämisen kautta on mahdollista saavuttaa huomattavasti korkeampi työvoimaosuus ja työllisyysaste. 4

7 Pohjois-Pohjanmaa 2040 Väestötavoite asukasta, josta Oulun seudulla muualla maakunnassa Työikäinen väestö Työvoima tai enemmän Korkean työllisyysasteen saavuttamista auttaa rakennemuutos, joka parhaillaan on käynnissä. Töiden fyysisen kuormittavuuden väheneminen ja väestön terveydentilan kohentuminen sekä koulutustason parantuminen lisäävät työhön osallistumista. Tavoitteen saavuttamiseksi työelämää on myös kehitettävä niin, että osatyökykyiset ja ikääntyneet työntekijät voivat osallistua siihen kykyjensä mukaan nykyistä joustavammin. 4. MUUTOSVOIMAT JA MENESTYSTEKIJÄT POHJOIS-POHJANMAAN MUUTOSVOIMAT Maakunnan tulevaisuutta on luodattu kokoamalla aineistoa maakunnan kehittämiseen vaikuttavista trendeistä, arvoista, muutosvoimista ja heikoista signaaleista. Pohjois-Pohjanmaan muutosvoimat on tunnistettu PESTE-analyysin pohjalta. Kootun aineiston pohjalta on maakuntastrategiaan laadittu neljä mahdollista tulevaisuuskuvaa. Poliittiset muutostekijät Kansainvälisyys Pohjoisuus Alueen kilpailukyky ja painoarvo Yleinen muutosnopeus, kompleksisuus ja keskinäisriippuvuus Aluerakenteen keskittyminen Talouden muutostekijät Suuntautuminen Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan sekä Venäjälle Uudet toimialat, teknologiat ja resurssit Talouden ennustamisen vaikeus taloussuhdanteiden vaikutukset alueen kehittymiseen Muutokset kansainvälisillä markkinoilla Energian hinta Sosiaaliset muutostekijät Työmarkkinoiden rakennemuutos ja työllisyyden kehitys Väestörakenteen kehitys Yhteisöllisyyden uudet muodot vastuunkanto Turvallisuus Ihmisten elämänarvojen ja ajankäytön muutokset 5

8 Teknologiset muutostekijät Teknologian käyttäjälähtöinen kehittäminen Glokaali panostus puhtaaseen teknologiaan Teknologian laaja hyödyntäminen Ekologiset muutostekijät Luonnonvarojen käytön kestävyys Lähiympäristö Energian saatavuus Ilmastomuutos POHJOIS-POHJANMAAN MENESTYSTEKIJÄT 6

9 5. STRATEGISET PAINOPISTEET 6. TAVOITTEELLINEN ALUERAKENNE 2040 Nykyinen aluerakenne on syntynyt ja muovautunut pitkälti taloudellisen toiminnan seurauksena. Näin ollen on luontevaa, että maakunnan tavoitteellinen aluerakenne rakentuu alueen lähtökohdista ja tarpeista, mutta maakunnallisen suunnittelujärjestelmän luonteesta johtuen keskeisessä asemassa on suhde erityisesti valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja toimintaympäristön laajempiin muutosvoimiin. Maakuntasuunnitelman aluerakenteen tavoitteet on johdettu ja sovellettu valtakunnallisista tavoitteista ja ne ohjaavat erityisesti Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamista. Tavoitteellinen aluerakenne sisältää myös maankäytön, asumisen ja liikenteen kokonaisuuden (ns. MALPE) Kansainväliset ja valtakunnalliset linjaukset Suomi on EU:n jäsenmaana hyväksynyt Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat (European Spatial Development Perspective, ESDP). ESDP-asiakirjan suuntaviivojen tavoitteena on luoda tasapainoinen ja monikeskuksinen kaupunkijärjestelmä ja uudistaa kaupungin ja maaseudun välistä vuorovaikutusta sekä toisaalta pyrkiä yhdenmukaistamaan infrastruktuurin ja tietoverkkojen saatavuutta sekä luonnon- ja kulttuuriperinnön järkevää hoitoa ja suojelemista. Monikeskinen aluerakenne ja aluekehitys korostavat tasapainoisen yhdyskuntarakenteen merkitystä ja kaupunkien yhteistyön tarvetta. Suuntaviivoissa painotetaan yhdyskuntarakenteen hajautumi- 7

10 sen vaikutuksia korostaen samalla aluerakenteen sijainti- ja rakentamispolitiikan suunnitelmallista kehittämistä. Tavoitteena on myös keskuskaupunkien ja kehyskuntien yhteistyön ja aluelähtöisten edellytysten kehittäminen. Euroopan unionin reuna-alueiden kehittämisen keskeinen edellytys ovat toimivat liikennejärjestelmät ja riittävät tietoliikennemahdollisuudet. Suuntaviivoissa kuvataan liikenteen kasvua painottaen, että järkevällä aluesuunnittelulla voidaan vaikuttaa liikennetarpeen vähenemiseen ja suoritteen optimoimiseen. Keskeinen tavoite on tehostaa nykyisen infrastruktuurin tehokkaampaa hyödyntämistä eri kuljetusmuotojen kuljetusketjuissa. Erityinen painotus on rautateiden ja vesiliikenteen lisäämisessä tavaraliikenteen kehittämisessä. Tavoitteet voidaan saavuttaa aluesuunnittelun ja liikennesuunnittelun nykyistä paremmalla yhteensovittamisella. ESDP:n suuntaviivoissa korostetaan luonnon ja kulttuuriperinnön merkitystä taloudellisen kehityksen perustana. Tavoiteltavaa olisi laatia kulttuurimaisemien vaalimiseen ja ympäristöltään herkkien alueiden turvaamiseen tähtäävät alueelliset kehittämisohjelmat. Suomen yhdyskuntakehityksen haasteet eivät poikkea merkittävästi eurooppalaisista kehityssuunnista. Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat sisällöltään ja painotuksiltaan samansuuntaisia ESDP:n suuntaviivojen kanssa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan aluerakennetta kehitetään koko maassa tasapainoisesti hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Tavoitteena on monikeskuksinen, verkottuva ja hyviin liikenneyhteyksiin tukeutuva aluerakenne. Toimiva aluerakenne perustuu ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toimintaedellytysten tukemiseen sekä kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutukseen. Maaseudun kehittämisessä tavoitellaan elinkeinojen monipuolistamista ja asutusten ja palveluiden tukeutumista nykyiseen kyläverkostoon. Uudistetuissa valtakunnallisissa linjauksissa painopisteenä on entistä vahvemmin ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Tavoitteiden mukaisesti alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Pyrkimyksenä on olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen sekä kaupunkiseutujen ja taajamien eheyttäminen. Tavoite on erityisen korostunut voimakkaasti kasvavilla keskusalueilla. Taajamia eheytettäessä parannetaan myös elinympäristön laatua. Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytöllä pyritään edistämään myös luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Tavoitteissa painotetaan luonnonvarojen sijaintia ja hyödyntämismahdollisuuksia, jollaiset voidaan tulkita olevan parhaimmat maatalousvaltaisilla ja maaseutumaisilla alueilla. Soiden käytön linjaukset ovat esillä erityistavoitteissa ja niitä on tarkennettu valtioneuvoston periaatepäätöksellä soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta. Kansallista kulttuuriympäristöä ja rakennusperintöä sekä niiden alueellisesti vaihtelevaa luonnetta edistetään alueidenkäytön suunnittelussa. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. 8

11 6.2. Suomen aluerakenne Tähän tulee tiivis kuvaus kansallisesta aluerakenteen ja liikenteen kehityskuvasta 2040 (ALLI), kun saatavilla Pohjois-Suomen tavoitteellinen aluerakenne Pohjois-Suomen kehitykseen vaikuttaa merkittävästi naapurimaiden kehitys Barentsin ja Itämeren talousalueella sekä mahdollisesti koillisväylän entistä laajamittaisempi avautuminen kansainvälisten merikuljetusten käyttöön. Tällöin Pohjois-Pohjanmaalla ja erityisesti Oulun seudulla on tärkeä rooli valtakunnallisesti ja pohjoisten alueiden kansainvälisenä keskuksena. Itämeren alueesta kehitetään yhtenäistä talousaluetta, jonka kehitystä voidaan tukea mm. Botnian käytävän kehittämisellä osana Euroopan laajuista TEN-T-ydinverkkoa. Samaan aikaan rikkaat öljy-, kaasu- ja mineraalivarat nostavat Barentsin alueen geopoliitista ja taloudellista merkitystä. Pohjois-Pohjanmaan toimijat ovat aktiivisesti mukana molempien suuralueiden kehittämisessä osana rajat ylittävää toimija- ja yhteistyöverkostoja. Botnian käytävä linkittää Pohjois-Pohjanmaan entistä tiiviimmin Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon, kun käytävän palvelutasoa kehitetään osana TEN-T-ydinverkkoa. Johtoajatuksena on vahvistaa unionin globaalia kilpailukykyä ja tehostaa sisämarkkinoiden toimintaa rakentamalla rajat ylittävä ja eri liikennemuotoja yhdistävä tavoitteellinen liikenneverkko koko Euroopan alueelle. Uudistetussa TEN-T-verkossa on kaksitasoa kattava verkko ja ydinverkko. Ydinverkko on Euroopan liikenteellinen selkäranka. Siinä ovat mukana Euroopan laajuiset valtaväylät ja logistiikan solmupisteet, jotka ovat tärkeitä liikenteelle ja kuljetuksille sisämarkkinoiden toimivuuden ja EU:n ulkorajojen kannalta. Uutena osana ydinverkossa on Botnian käytävä. Pohjanlahden rannikkoa kiertävään käytävään kuuluu Suomen puolella Päärata Helsingistä Tornioon ja valtatie 4 Helsinki Oulu Kemi. Botnian käytävä yhdistyy Etelä-Suomessa Pohjolan kolmioon ja Rail Balticaan. Merellistä kilpailukykyä vahvistaa Itämeren moottoritie, joka linkittää Perämeren satamat Keski- ja Länsi-Euroopan markkina-alueisiin. EU:n tasolla Itämeren asema nousee Pohjois-Suomen kaivostuotteiden ja Euroopan energiahuollon vuoksi yhä merkittävämmäksi liikenneväyläksi. Europpalaiseen verkostoon kuuluva kattava verkko (mm. valtatiet 8 ja 22, Vartiuksen ja Iisalmen radat, Oulun ja Raahen satamat sekä Oulun ja Kuusamon lentoasemat) rakentuu kansallisesti merkittävistä liikenneverkoista. Northern Axis on Oulun ja Kajaanin sekä Vartiuksen ja Kuusamon rajanylityspaikkojen kautta Luoteis-Venäjälle ja Arkangeliin johtava yhteys (ns. Belkomur-rata). Vartiuksen raja-aseman kautta on olemassa olevan rautatieyhteys Suomen ja Venäjän välillä. Käytävän tavoitteena on palvella elinkeinoelämää ja transitoliikennettä kilpailukykyisellä infrastruktuurilla ja logistiikkapalveluilla. Linjaus yhdistää Euroopan pohjoiset alueet poikittaisella eri liikennemuodot yhdistävällä liikennekäytävällä Venäjään. Jäämeren yhteyksistä ja Koillisväylästä voi muodostua ilmaston lämpenemisen, taloudellisen aktiviteetin lisääntymisen ja mannerten välisten kuljetusvirtojen muutosten myötä potentiaalinen kuljetuskäytävä. Barentsin liikennesuunnitelmassa on priorisoitu kolme reittivaihtoehtoa, jotka kulkevat Botnian käytävän kautta olemassa olevaan Narvikin satamaan, Salla-Kantalahti rajanylityspaikan ja olemassa olevan Murmanskin radan kautta Murmanskin satamaan tai Sodankylästä rakennettavien liikenneyhteyksien kautta Kirkkoniemen satamaan. Käytävien kehitysnäkymiä arvioidaan Suomen BEATA puheenjohtajuuskaudella. 9

12 Pohjois-Suomen pääkeskusverkko muodostuu Oulun, Rovaniemen, Kemi-Tornion, Kokkolan ja Kajaanin verkottuvista maakuntakeskuksista, joissa sijaitsevat yliopistot, ammattikorkeakoulut ja oppilaitokset muodostavat myös perustan vahvalle koulutuksen rakenteelle ja yrityksiä palvelevalle innovaatiotoiminnalle. Oulun seutu on väestön määrän ja palvelujen suhteen Pohjois-Suomen valtakunnanosakeskus ja kansainvälinen liikenteen ja logistiikan solmupiste. Perämerenkaarelle keskittynyt perusteollisuus, kasvava kaivostoiminta ja energiasektori sekä matkailuelinkeinon ympärille kehittynyt elämysklusteri ovat tärkeitä elinkeinoaloja koko Pohjois- Suomelle. ICT-alan yritykset ovat keskittyneet Oulun seudulle. Luonnonvaroja jalostavat metsä- ja metalliteollisuus ovat jatkossakin Pohjois-Suomen keskeiset veturialat. Tulevaisuudessa metsävaroja hyödynnetään yhä enemmän myös energiantuotantoon sekä hakkeena että nestemäisinä biopolttoaineina. Perämerenkaaren teollinen profiili vahvistuu merkittävästi energiatuotannon suuntaan, kun Pyhäjoelle suunniteltu Hanhikivi 1 -ydinvoimala toteutuu ja vireillä olevat tuulivoimahankkeet ja biopolttonestejalostamot valmistuvat. Teollisuuden klusteriin kuuluu kiinteästi kaivostoiminta, jossa on myönteisiä näkymiä Pohjois- Suomessa. Käynnistyvät kaivokset merkitsevät lisääntyviä maantie- ja rautatiekuljetuksia, mikä on perusteena ratojen kunnostamiselle ja tasonnostolle. Pohjois-Suomen strategisena tavoitteena on kuljettaa kaivostuotteet ensisijaisesti Perämeren satamien kautta markkinoille, mikä edellyttää ratojen ja kaivosteiden lisäksi logistiikkaketjuja yhteen sovittavia investointeja päätieverkolla sekä satamissa ja niiden sisääntuloväylillä. Myös ratapihat Oulussa ja Ylivieskassa kaipaavat nykyaikaistamista ja kunnostamista. Kaivosalan etsintätoiminta on vilkasta eri puolilla Pohjois-Suomea. Yhdessä kaivostoiminnan kanssa Pohjois-Suomen vahva suurteollisuus ja kasvava energiasektori mahdollistavat pk-yritysten palveluja alihankintaverkoston kehittymisen keskusten ulkopuolella. Pyhäsalmen kaivokseen suunniteltu LAGUNA-hanke synnyttää toteutuessaan merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia ja niillä on merkitystä myös aluerakenteen kannalta. Matkailuelinkeinon vahvistuminen näkyy kansainvälistyvinä matkailukeskuksina ja matkailullisina vyöhykkeinä. Matkailun ja liittyvien toimialojen merkitys aluerakenteeseen ja palveluihin on Pohjois-Pohjanmaalla suurin Ruka-Kuusamon ja Kalajoen sekä Syötteen ja Rokuan alueilla. Pohjois- Suomen maakuntakeskuksissa matkailupalveluilla on vahva asema muiden keskustahakuisten toimintojen ja kaupallisten palveluiden ohella. Kansainvälistyvän matkailun saavutettavuudessa tukeudutaan lentoasemaverkostoon, rautateiden henkilöliikenteeseen ja tieyhteyksiin. Erityisesti Oulun lentoasemalle toteutetut investoinnit luovat pohjaa sille, että asema voi palvella kansainvälistä liikennettä kauttakulkulentoasemana. Matkaketjujen kehittämisellä lentoasemille ja rautatieasemille sekä edelleen kaupunkien keskuksiin ja matkailukeskuksiin on jatkossa entistä tärkeämmässä asemassa. 10

13 PÄIVITETÄÄN Kuva x. Pohjois-Suomen tavoitteellinen aluerakenne Pohjois-Pohjanmaan tavoitteellinen aluerakenne Pohjois-Pohjanmaan maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja kehittämisen pitkän aikavälin linjaukset on johdettu ja konkretisoitu valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (taulukko x). Tavoitteissa painottuu maakunnan omat lähtökohdat sekä toimintaympäristön tarpeet ja erityispiirteet. Maakunnan alueiden käyttöä ohjaavat ja kuvaavat tavoitteet kattavat toimivan aluerakenteen, yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön, kulttuuriympäristön ja luonnon monimuotoisuuden sekä toimiviin liikennejärjestelmiin ja energiahuoltoon liittyvät yksityiskohtaiset tavoitteet. Taulukko x. Maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (MAT). VALTAKUNNALLISET ALU- EIDENKÄYTTÖ-TAVOITTEET 2040 (VAT) MAAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET 2040 (MAT) Yrittämisen, innovaatioiden ja osaamisen maakunta Tasapainoisen aluerakenteen maakunta Hyvinvoinnin, hyvän ympäristön ja vahvan kulttuurin maakunta Toimiva aluerakenne aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä ole- Oulun seutua kehitetään Pohjois- Alueidenkäytössä varaudutaan maa- Edistetään Oulun ja ympäröivän 11

14 massa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia monikeskuksisen, verkottuvan ja hyviin liikenneyhteyksiin tukeutuvan aluerakenteen kehittäminen ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toimintaedellytysten tukeminen kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutuksen edistäminen, kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen monipuolistaminen maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeiden huomioon ottaminen Suomen, Barentsin ja Itämeren alueen kansainvälisenä keskuksena. Maakunnan osaamiskeskittymien toimintaedellytyksiä edistetään. Kansainvälisiä liikennekäytäviä kehitetään. Matkailukeskuksia ja -vyöhykkeitä kehitetään osana maakunnan monikeskuksista aluerakennetta ja palveluverkkoa. Edistetään Pohjanmaan radan kaksoisraiteen, nopean raideliikenteen ja sen edellyttämien liityntäyhteyksien toteuttamista. Oulun lentoasemaa kehitetään kansainvälisenä kauttakulkulentoasemana ja parannetaan sen liityntäyhteyksiä. kunnan väestötavoitteeseen asukasta vuoteen 2040: Oulun seudun kasvava väestömäärä ja muun maakunnan vakaa väestönkehitys. Maakunnan aluerakenteen runkona toimivia alueellisten keskusten verkostoa ja ylimaakunnallisia kehittämisvyöhykkeitä vahvistetaan. Maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteen tavoitteena on kuntarajoista riippumaton, tasapainoinen palvelurakenne. Kehitetään maaseudun tasapainoista aluerakennetta olemassa oleviin taajama-, kylä- ja vapaa-ajan asumisen rakenteisiin, palveluihin ja omiin vahvuuksiin perustuen. maaseudun vuorovaikutusta alueille ominaisten vetovoimatekijöiden ja resurssien pohjalta. Lisätään maaseudun elinvoimaa edistämällä uusiutuviin, paikallisiin energiavaroihin perustuvaa energiataloutta. Edistetään maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutusta kehittämällä liikenneyhteyksiä ja vahvistamalla olemassa olevaa kylärakennetta. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen ja eheyttäminen liikenneturvallisuuden sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen ilmastomuutokseen sopeutuminen vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen tukemaan olevaa yhdyskuntarakennetta riittävien alueiden varaaminen elinkeinotoiminnoille kaupunkiseutujen kehittäminen tasapainoisina kokonaisuuksina ja keskusta-alueiden kehittäminen energian säästämisen ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen tulvavaara-alueille rakentamisen ehkäisy viheralueiden yhtenäisyys terveydelle aiheutuvien haittojen ehkäiseminen jätteenkäsittelyn, vesi- ja jätevesihuollon ratkaisujen osoittaminen Teollisuuden ja muun yritystoiminnan toimintaedellytykset turvataan riittävin aluevarauksin ja liikenneratkaisuin. Edistetään eheän, toimivan ja hyvinvointia edistävän yhdyskuntarakenteen kehittymistä. Parannetaan yhdyskuntien energiatehokkuutta täydennysrakentamisen ja toimintojen sijoittelun avulla sekä edistetään hiilineutraalin rakentamisen ja yhdyskuntien kehitystyötä. Parannetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä yhdyskuntarakenteellisin ratkaisuin ja laatukäytäviä kehittämällä. Vähennetään liikkumistarvetta ja henkilöautoriippuvuutta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan ja mitoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Kehitetään liikenneturvallisuutta parantavia yhdyskuntarakenne- ja kaavaratkaisuja. Hyödynnetään asemanseutujen ja kirkonseutujen kulttuuriympäristöjä ja viheralueita taajamien vetovoimatekijöinä. Edistetään monipuoliseen lähiluontoon perustuvaa virkistäytymistä. Kehitetään yhdyskuntia ja elinympäristöjä asukkaiden kohtaamispaikkoja lisääviksi. Edistetään vesi- ja jätevesihuollon toimivuutta ja turvallisuutta. Osoitetaan maakunnalliset ja seudulliset jätteenkäsittelyalueet. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat arvokkaiden luonnonalueiden ja niiden monimuotoisuuden säilyminen ekologisten yhteyksien säilyminen suojelualueiden välillä luonnon virkistyskäytön ja luonto- ja kulttuurimatkailun edistäminen, hiljaisten alueiden säilyttäminen luonnonvarojen saatavuuden turvaaminen tuleville sukupolville valtakunnallisesti merkittävien Varmistetaan turpeen saatavuus varaamalla turvetuotannolle riittävät tuotantopinta-alat. Edistetään turvetuotannosta poistuneiden alueiden hyödyntämistä ja osoitetaan jälkikäytön kannalta merkittävät alueet. Varmistetaan kiviainesten seudullinen 12 Kehitetään monipuolista matkailu- ja virkistysalueverkostoa. Tuetaan lähialuematkailua ja -virkistäytymistä. Vahvistetaan kulttuuriympäristöjen merkitystä matkailun ja virkistyksen vetovoimatekijänä. Kehitetään maakunnallisesti merkittäviä kylämaisemakokonaisuuksia. Varaudutaan alueidenkäytössä ilmastonmuutokseen ehkäisemällä tulviin ja muihin äkillisiin sääilmiöihin liittyviä riskejä. Edistetään maakunnan kulttuuriperintökohteiden tunnettavuutta, säilymistä ja hyödyntämistä. Ylläpidetään ja lisätään soiden ja metsien hiilivarastoja ja -nieluja. Vähennetään soiden käytöstä aiheutuvia ilma- ja vesistöpäästöjä. Ohjataan turpeenotto ojitetuille tai

15 kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön säilyttäminen matkailukeskusten ja -alueiden ja vapaa-ajan vyöhykkeiden kehittäminen loma-asutuksen mitoittaminen, luonnoltaan arvokkaiden rantaalueiden säilyminen ja lomaasumisen viihtyisyys ylimaakunnallisten virkistysreitistöjen muodostaminen kiviainesvarojen ja pohjavesien suojelutarpeiden yhteensovittaminen turvetuotantoalueiden varaaminen ja yhteen sovittaminen suojelutarpeiden kanssa taajamien läheisten yhtenäisten pelto- ja metsäalueiden pirstoutumisen välttäminen saatavuus sekä varaudutaan maakunnallisesti ja kansallisesti merkittävien hankkeiden tarpeisiin. Edistetään alueen mineraalivarojen kestävää hyödyntämistä ja varaudutaan uusien kaivosalueiden edellyttämiin alueidenkäytön ja liikenteen ratkaisuihin. Turvataan maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset ohjaamalla alueidenkäyttöä niin että riittävät yhtenäiset alueet säilyvät. Edistetään yhtenäisten, laajojen maisema-alueiden säilymistä. Edistetään monipuolista soiden käyttöä. Kehitetään suoluonnon palvelurakenteita kansainväliselle tasolle. Luodaan edellytyksiä kansallisten kaupunkipuistojen ja maisemaalueiden perustamiselle. Turvataan ranta-alueiden kestävä käyttö. muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille kansallisessa suoja turvemaiden strategiassa käyttöönotetun luonnontilaisuusasteikon mukaisesti. Huolehditaan maakunnan keskeisten luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Turvataan arvokkaiden luonnonalueiden säilyminen sekä ekologisen verkoston kattavuus. Varmistetaan pohjavesivarojen alueellinen riittävyys ja käyttökelpoisuus. Edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista. Parannetaan erityisesti jokivesistöjen tilaa. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto liikennejärjestelmien kehittäminen kokonaisuuksina, jotka palvelevat sekä asumista että elinkeinoelämää ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytysten ja liikenneturvallisuuden parantaminen valtakunnallisesti tärkeiden liikenneväylien, satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuuksien turvaaminen valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävien voimajohtojen osoittaminen hyödyntämällä ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä varautuminen uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten tarpeisiin tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvien alueiden osoittaminen Oulun seutua kehitetään Pohjois- Suomea palvelevana logistisena keskuksena. Alueellisten keskusten logistiikkapalveluja tehostetaan. Tuetaan monipuolisen, maakunnan omiin energialähteisiin perustuvan, ympäristö- ja ilmastovastuullisen energiatalouden kehittymistä. Edistetään bioenergian saatavuutta sähkön ja lämmön tuotantoon. Otetaan huomioon bioenergian hyödyntämisen logistiset tarpeet. Varaudutaan mahdollisten biojalostamoiden tarpeisiin. Tuetaan tuulivoimatuotannon kehittymistä meri- ja manneralueella osoittamalla tuulivoimapuistoille parhaiten soveltuvat alueet. Kestävää liikennejärjestelmää kehitetään ihmisten hyvinvointia, yritysten kilpailukykyä ja alueiden elinvoimaa edistäväksi. Maakunnan pääliikenneverkkoa kehitetään toimivana ja alueellisesti kattavana. Alemman tieverkon kattavuus ja kunto turvataan muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Täydennetään ja vahvistetaan valtakunnallisia ja maakunnallisia voimajohtoja kasvavan sähkön tuotannon ja siirron edellyttämällä tavalla. Tietoliikenteen infrastruktuuria ja palveluja kehitetään korkealuokkaisina ja maakunnan kattavina. Alueidenkäytössä vähennetään ja ennaltaehkäistään liikenteen ja energiantuotannon ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheuttamia haittoja. Edistetään uusiutuvan energian ja jäteperäisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet rannikkoalueen luonto- ja kulttuuriarvojen säilyttäminen maankohoamisrannikon luonnon kehityskulkujen alueellisen edustavuuden turvaaminen poronhoidon alueidenkäytöllisten edellytysten turvaaminen poronhoitoalueella Otetaan huomioon porotalouden toimintaedellytykset muussa maankäytön suunnittelussa. Maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset otetaan huomioon rannikon ja jokien suistoalueiden suunnittelussa. Turvataan maankohoamisrannikon luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Hyödynnetään merellisyyttä ja rannikkoseudun ympäristöarvoja alueen erityisenä vetovoimatekijänä. Kansainvälistyvässä toimintaympäristössä toimiva aluerakenne, tehokas liikennejärjestelmä ja logistiikka, kehittyneet sähköiset palvelut sekä energian saatavuus ovat keskeisessä asemassa eri toimialojen kehittämisen edellytyksinä. Aluerakenne muotoutuu elinkeinojen, palvelujen, väestön ja liikennejärjestelmän muutosten kautta. Ennakoitavissa on, että ne alueet vahvistuvat, jotka voivat kehitystoiminnassaan hyödyntää verkostoja ja hallinnolliset rajat ylittäviä alueellisia yhteistyösuhteitaan. Pohjois-Pohjanmaalla on tunnistettavissa maakunnan mittakaavassa monikeskuksinen aluerakenne, jolle on tyypillistä Oulun seudun asukasluvun ja tuotannollisen volyymin voimakas kasvu ja mui- 13

16 den alueiden väestömäärän säilyminen suhteellisen vakaana. Maakunnan aluerakenteen rungon mukaisesti Oulun seutu on kansainvälinen ja valtakunnallinen keskus ja sitä täydentävät laajempaa asukaspohjaa palvelevat aluekeskukset, joissa on tarjolla julkisia ja yksityisiä palveluita vaikutusalueen asukkaille. Maakunnan aluerakenteen rungon muodostavat alueellisten keskusten verkosto ja ylimaakunnalliset kehittämisvyöhykkeet (kuva x). Alueelliset keskukset ovat: Oulun kaupunkiseutu Koillismaa, Raahen seutu ja Jokilaaksot/Oulun Eteläinen Oulunkaaren seutukunta on osa alueellisten keskusten verkostoa Pohjois-Pohjanmaan tavoitteellisessa aluerakenteessa kehitetään alueen toimijoiden lähtökohdista ylimaakunnallisia kehittämisvyöhykkeitä. Näitä ovat: Perämerenkaari, jonka osana on Meripohjola-kasvuvyöhyke Oulu Kajaani Arkangel -vyöhyke, jonka osana on OuKa-kehittämisvyöhyke valtateihin 4 ja 20 perustuvat matkailu- ja logistiikkakäytävät Kuva x. Pohjois-Pohjanmaan tavoitteellinen aluerakenne

17 MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAOHJELMAN TOIMINTALINJAT TL1 ELINKEINOELÄMÄ, YRITTÄJYYS JA TYÖLLISYYS Pohjois-Pohjanmaan imago maakuntana on hyvä. Se on pärjännyt ja se uudistuu, se tunnetaan nuorten maakuntana. Vastoinkäymiset eivät ole sitä lannistaneet, vaan tahto menestyä on avannut uusia mahdollisuuksia. Kehitystoiminnan painopiste on edelleen yritystoiminnan monipuolistamisessa, yritysten toimintaedellytysten parantamisessa ja osaamisen lisäämisessä. Jatkossa kansainvälistyminen on yhä tärkeämmässä roolissa haettaessa uusia markkinoita, mutta myös työvoimaa ja uusia osaajia. Innovatiiviset toimintaympäristöt ovat välttämättömät laadukkaan tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan tuloksellisuudelle. Tässä maakuntaohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota vientialojen vahvuuksien tunnistamiseen sekä niiden mahdollisuuksien vahvistamiseen. Ohjelmassa tehdään myös rohkeita avauksia uusien mahdollisuuksien toimialojen nostamiseksi riskejä kaihtamatta. Kuntien rooli yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjänä on yhä keskeisempi. Yritysten toimintaedellytykset ovat hyvin usein riippuvaisia kunnan tekemistä päätöksistä ja siksi on tärkeää, että kunnissa jatketaan ja kehitetään päättyneellä ohjelmakaudella käynnistettyä yritysvaikutusten arviointia, kun kunta päättää koulutus-, hankinta- ja kaavoitusasioista tai kunnan investoinneista. Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ICT:n rakenteellisesta murroksesta johtuen. Työttömäksi joutui monia hyvän työkokemuksen omaavia korkeatasoisia ammattilaisia. Murros on heijastunut vahvasti myös palvelualoille. Uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti pk-yrityksiin (kuva) ja tulevan ohjelmakauden aikana tavoitteena on synnyttää maakuntaan xxxx uutta työpaikkaa. Ennusteissa julkinen sektori, lähinnä sosiaali- ja terveyspuolen työpaikat lisääntyisivät voimakkaasti ja menettäjinä olisivat yksityiset palvelut. Tiedämme, ettei siihen ole varaa. Ratkaisua suureen haasteeseen haetaan juuri tällä maakuntaohjelmalla. 15

18 % 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0 Yritystoimipaikkojen henkilöstömäärän muutokset kokoluokittain vuosina ,3 17,9 14,1 11,2-23,4 alle 10 henkilöä henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä 5,4 0,1-4,8 Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Alkavan ohjelmakauden aikana maapallon väkiluku nousee lähes 8 miljardiin, mikä on varmin tae kansainvälisen kaupan kasvulle. POHJOIS-POHJANMAA ON OSA ARKTISTA RIKKAUTTA Pohjois-Pohjanmaa on monella tapaa rikas maakunta ja sillä on hyvät edellytykset nousta takaisin yhdeksi maan tärkeimmistä innovaatio- ja teollisuus, vienti- sekä palvelujen maakunnaksi. Maakunnassa on hyvät edellytykset puuraaka-ainetta käyttävälle teollisuudelle, potentiaalia kaivostoiminnalle, metalliteollisuudelle ja turpeen käytölle. Monipuolinen luonto ja rajan takana oleva Karjala kulttuuriperintöineen tarjoaa oivat mahdollisuudet kansainvälisen matkailun kehittämiselle. Pohjois-Pohjanmaalla on myös vahva Pohjoinen ulottuvuus ja sen teollisuudella on kokemusta toiminnasta vaativissa arktisissa olosuhteissa. Alkavalla ohjelmakaudella arktisen alueen investoinnit öljy- ja kaasuteollisuuteen sekä kaivoksiin siirtää talouden painopistettä pohjoiseen aiheuttaen lisäpaineita saavutettavuudelle ja tie- ja rautatieyhteyksille samoin kuin lentoyhteyksille. Erityisen merkittäväksi on noussut merikuljetusten kilpailukyky rikkidirektiivistä johtuvien lisäkustannusten vuoksi. Lähes kaikki maakunnan vientituotteet puutavarat, hirsitalot, malmit, teräkset, paperi ja konepajatuotteet jne viedään meritse. Jopa Arktisille alueille vietävät teräsrakenteet joudutaan kuljettamaan Tanskan salmien kautta antaen mm Puolan teollisuudelle n 1400 kilometrin etumatkan. Oulun sijaintinsa ja elinvoimansa sekä laajan osaamisensa perusteella on itseoikeutettu arktisen alueen pääkaupunki. KUVA arktisesta alueesta ja yhteyksistä KUVA: Piirakka viennin jakautumisesta A. Puutalossa viihtyy terve perhe Pohjois-Pohjanmaa on puutalo- ja hirsitaloteollisuuden johtava maakunta. Merkittävä osa tuotannosta menee vientiin. Puurakentaminen ja ylipäätään puun käyttö rakentamisessa on ilmaston- 16

19 muutoksen estämisen kannalta noussut luonnolliseksi ja tehokkaaksi vaihtoehdoksi rakenteiden sitoessa hiilen kymmeniksi jopa sadoiksi vuosiksi. Rakentamisen esteenä kerrostalojen puukerrostalojen toteuttamisessa on ollut lähinnä betonirakentamisen ylivoimainen markkina-asema, puutteet puurakentamisen osaamisessa sekä ennakkoluulot. Puurakenteiden mitoittamiseen kouliintunut insinöörikunta on erittäin vähälukuinen ja Oulun tilannetta on pahentanut rakennusalan diplomi-insinöörien koulutuksen loppuminen luvulla. Lisäksi rakentamista ohjaavat normit ovat edelleen esim palonormien osalta usein epätarkoituksenmukaisia. Nyt koulutuksen käynnistyttyä uudelleen yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa tilanteeseen on mahdollisuus saada korjaus ja siten mahdollistaa yhä vaativampi puurakentaminen ja siihen liittyvä vientitoiminta. Alan kehittämisessä ja kilpailukyvyn nostamisessa yhteistyötä tarvitaan tuotannon kaikissa vaiheissa kannolta rakennuksen luovuttamiseen, jotta puun parhaat ominaisuudet, kauneus ja terveellisyys sekä lujuus voidaan parhainten hyödyntää. Toimenpiteet: a. Puurakentamista suosiva kaavoitus b. Puurakentamisen suunnittelun tason nosto c. Yhteiset vienninedistämistoimet d. T&K hankkeet KUVAT: - Tilastoja puurakentamisesta - puurakentamisen volyymit - puuraaka-aineen riittävyys Nykyisen käytön mukainen hakkuukertymä (1 000 m3/v) Pohjois- Pohjanmaa Suomi Suurin kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä vuosille (1 000 m3/v) Pohjois- Pohjanmaa Suomi Ainespuukertymä Tukkikertymä Kuitukertymä Energiapuukertymä Lähde: METLA, Alueelliset hakkuumahdollisuusarviot B. Projektivienti kunniaan Suomi on ja on ollut projektiviennin suurvalta aina sotakorvausten toimituksista alkaen. Toimitukset ovat olleet laivoja, tehtaita, asuntoja, pientaloja, erilaisia koneistoja, siltoja jne. Päämarkkinaalueita ovat olleet Venäjä (Neuvostoliitto), Ruotsi, Kiina, Saksa, Lähi-Itä jne. Suomalaisilla on edelleen hyvä maine. 17

20 Projektivientihankkeissa hyvin usein priimusmoottorina on kokonaisvastuuperiaatteella toiminut rakentaja pääurakoitsija, joka on koonnut ympärilleen tarvittavan määrän eri alojen urakoitsijoita ja asiantuntijoita, joiden kanssa yhteistyössä hanke toteutettiin. Nyt vastaavat ryhmät ovat useimmiten kansainvälisiä ja toteuttajat voivat tulla mistä päin maapalloa tahansa. Kilpailu on muuttunut globaaliksi. Pohjois-Pohjanmaalta yritykset ovat aiemmin lähteneet herkästi mukaan eri hankkeisiin, joista oman lukunsa muodostaa Kostamuksen vuoriteollisuuskombinaatti, jonka toteuttamiseen n 7 vuoden aikana osallistui kymmeniä tuhansia suomalaisia työntekijöitä. Myös arabimaissa suomalaiset ja pohjoispohjalaiset yritykset olivat tuttu näky. Suomalainen prosessiosaaminen on maailman huippua ja siihen liitettynä oikein oivallettua ICT sekä cleantech laajentavat markkinapotentiaalia ja markkinoita todella voimakkaasti esim. kaivos-, energia-, lannoite-, ja biotalouden piirissä. Infran rakentaminen on oma juttunsa ja myös siinä suomalaisilla on hyvät näytöt maailmalta. Projekteilla on taipumus kasvaa yhä suuremmiksi ja laajemmiksi kokonaisuuksiksi Toimenpiteet a. Projektiviejien yhteiset markkinointitoimenpiteet b. Yhteisten tarjousten laatimisperusteet c. Henkilöstörekrytointi avainmarkkina-alueilta d. Markkinakatsaukset e. T&K hankkeet Tilastoja ja kaavioita Projektiviennin tilastot viime vuosilta C. Kaivosteollisuus mainettaan parempi Pohjoisen uusi tuleminen perustuu paljolti kaivosteollisuuden luomiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin sekä tulevaisuudenuskoon. Kaivosteollisuus on suurelta osin pitkäjänteistä investointiliiketoimintaa, jossa jopa kymmenien vuosien ajan tutkitaan potentiaalista esiintymää eri tavoin. Toimintaan sitoutuu riskipääomia kaiken aikaa. Voitto ei ole kirkossa kuulutettu, vaan tulos lopulta saavutetaan erittäin monitieteellisellä osaamisella ja kovalla työllä. Suomen hallitus on asettanut tavoitteekseen, että Suomesta tulee kestävän kaivostoiminnan kärkimaa maailmassa. Haaste on heitetty ja siihen on tartuttu Oulussa. Oulun yliopisto on saavuttanut paalupaikan Suomessa kaivosalan tiedelähtöisenä kouluttajana ja tutkijana, geologiassa, prosessiteollisuudessa, ympäristöteknologiassa sekä metallurgiassa antaa sille erinomaiset mahdollisuudet menestyä jatkossakin. Oulu Mining Schoolin verkostot ja maine sekä moderni innovatiivinen tutkimusympäristö on nostanut sen halutuksi kansainväliseksi yhteistyökumppaniksi. Barentsin alueen kaivosteollisuus tarvitsee vuoteen 2020 mennessä kymmeniä tuhansia uusia työntekijöitä, joista korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden osuus on merkittävä. Jo alkavalla ohjelmakaudella pohjoiset työmarkkinat yhdistyvät ja kulkuyhteyksien parantuessa pendelöinti eri maiden välillä kasvaa uudelle korkeammalle tasolle. Oululla ja Oulun yliopistolla on nyt näytön paikka. 18

21 Pohjois-Pohjanmaalla on kehitystyön alla useita uusia kaivoksia, joista ensimmäisten käynnistyminen alkavalla ohjelmakaudella on mahdollista ja todennäköistä. Samalla se merkitsee, että maakunta on edelleen yksi tärkeimmistä kaivosalueista Suomessa. Haasteena toimialalle on palauttaa luottamus toiminnan vastuullisuuteen kaikissa olosuhteissa ja osoittaa toiminnan alueille ja Suomelle tuomat hyödyt. Suomi tarvitsee kipeämmin kuin koskaan työllistävää pitkäjänteistä vientiteollisuutta - pohjoiselle se on suorastaan elinehto. Toimenpiteet: a. Tutkimusympäristöjen rakentaminen b. KV verkostojen kehittäminen osallistumisen c. Uusien menetelmien pilotointi Tilastot ja kuvat: - Työvoiman ennakoitu kehitys - Tuotantomäärät D. Matkailu kutsuu Matkailu on uteliaisuutta ja elämyksien metsästystä, mutta myös liiketoimintaa, investointeja ja työpaikkoja. Se vaikuttaa laajalti yhteiskuntaa ja tuo virkeyttä ja monipuolisuutta alueen elämään. Pohjois-Pohjanmaan tärkein viitekehys on pohjoisuus Arctic ja sen luonto eri muodoissaan. Suomen matkailustrategiassa samoin kuin Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategiassa matkailun kansainvälistyminen siis että saisimme tänne ulkomaalaisia vieraita, on asetettu ykköstavoitteeksi. Suomi tuskin koskaan tulee muodostumaan todella suurten massojen kohteeksi, mutta suomalainen eksotiikka vastakohtien maana löytää asiakkaansa. Menestyksen salaisuus on vahvassa itsetunnossa toteuttaa asiat suomalaisella tavalla joustavasti, mutkattomasti ja rehellisesti. Saavutettavuus on osa imagoa ja siinä erityisesti lentoliikenteen rooli ja vaihtoehdot strategia edellyttää kansallista suunnittelua, jotta reitin helppous sekä hintakilpailukyky voitaisiin varmistaa. Oulun kentän verkoston ja reittien ulottaminen Eurooppaan, Venäjälle ja Brittein saarille ja toisaalta pohjoiseen Norjaan ja Muurmanskiin avaa matkailulle ympärivuotisen businessmahdollisuuden, joka sekin on yksi Suomen matkailustrategian päätavoitteista. Matkailu on jatkuvaa esilläoloa ja imagon kirkastamista potentiaalisten asiakkaiden tavoittamiseksi, mikä vaatii koko Suomen kattavaa yhteistyötä. Yksittäisten alueiden mahdollisuuden ostaa medianäkyvyyttä kansainvälisiltä markkinoilta on tuskin realistinen vaihtoehto. Sen sijaan yhteistyö myyntiverkostojen rakentamiseksi suuralueittain on jopa suositeltavaa. Esimerkiksi Pohjois- Pohjanmaan, Kainuun ja Vienan Karjalan yhteistyö Pohjola Arctic tuo konkreettisia yhteistyön mahdollisuuksia kiinnostavuuden lisäämiseksi, myynnin tehostamiseksi ja erilaisten matkustamismuotojen hyödyntämiseksi. Toimenpiteet: a. Matkailun vaikuttavuustutkimus Pohjois-Pohjanmaalla b. Selvitys matkailun rakenteesta Pohjois-Pohjanmaalla c. Myynnin tehostaminen 19

22 Tilastot - yöpymiset eri matkailualueilla - kansainvälisten matkailijoiden osuus E. ICT ja uusi aika Pohjois-Pohjanmaalla ICT klusteri työllisti enimmillään lähes henkilöä ja se osuus vientituloista oli ylivoimaisesti suurin. ICT ymmärrettiin kuitenkin lähtökohtaisesti vain telekommunikaatioalaksi ja kytkennät muihin toimialoihin jäi vähäisiksi. Toimialan kuva muuttui myös sisällöllisesti niin, että tekemisestä siirryttiin yhä enemmän tuotekehitykseen ja ohjelmistojen koodaamiseen sekä sisältöjen tuottamiseen. ICT mukaan lukien ohjelmistoala on edelleen vahvasti kasvuala ja yksi maakunnan menestystekijöistä, vaikka se on voimakkaan rakennemuutoksen kourissa. Alan rooli on muuttunut veturista palveluksi ja se integroituu osaksi pienten toimialojen ja yritysten moniteknologisia ratkaisuja. ICTosaamisen pohjalle voidaan edelleen rakentaa hyvinvointia ja kauppaa. ICT- ala uudistuminen on voimakkaan murroksen vaiheessa. Sen uudet erikoistumisalat sisältävät laajan pk yritysten joukon ja vahvan kansainvälisen tason osaamispotentiaalin. Alan uusiutuminen tapahtuu pienten yritysten kautta. Pohjois-Pohjanmaan kilpailukyvylle on tärkeää, että ICT mahdollistamaa tuottavuuden lisäämistä voidaan hyödyntää eri toimialoilla: metalli- ja konepajateollisuudessa, rakentamisessa, palveluissa, matkailussa jne. ICT alan uusiutumista edistämällä uusien yritysten syntymistä alalle tukemalla alkavien yritysten käynnistymistä ja etabloitumista. Toimenpiteet: a. startup rahastojen perustaminen maakuntaan b. yhteistyö kv hankkeissa c. yhteistyötä edistävät toimitilat d. alaa innostavien tapahtumien tukeminen Tilastoja ja kuvia F. Energiaa ja biotaloutta G. Lifescience H. Luovien alojen kasvun tukeminen Elinkeinoelämän, hyvinvoinnin ja viihtyisyyden näkökulmasta kulttuuri- ja luovilla aloilla on yhä enemmän painoarvoa ympäröivän yhteiskunnan järjestämisessä ja hahmottamisessa. Kulttuuriteollisuuden ja luovan teollisuuden merkitys alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä innovointijärjestelmissä on merkittävä ja tulevaisuudessa merkityksen on arveltu kasvavan erityisesti digitaalisille laitteille ja verkostoille tuotetussa sisällöissä. 20

23 Luovien alojen liiketoiminta on osa teollisuus- ja palvelutoimialoja ja alaa edustaa Pohjois- Pohjanmaalla noin 2000 yrityksen joukko, peliteollisuudesta käsityöyrityksiin. Yhteistä näille kaikille toimialoille on, että yritykset tuottavat osaamista ja palveluita, joissa luovuudella on keskeinen rooli. Luovien alojen kehittäminen ja edunvalvonta on moneen perinteiseen teollisuudenalaan verrattuna erittäin haasteellista, sillä luoviin aloihin sisältyy joukko toisistaan eroavia toimialoja. Kulttuuriteollisuuden ja luovien alojen toimialoilla ei perinteisesti ole johtoasemassa olevia suuria kansainvälisiä tai kansallisia yrityksiä mikä lisää kehittämishaastetta entisestään. Pohjois-Pohjanmaalla on kasvava, 5-20 henkilöä työllistävä, kansainvälisille markkinoille pyrkivä ja kansainvälisillä markkinoilla jo toimiva yritysjoukko. Näillä yrityksillä on huomattava kasvupotentiaali sekä viennin lisäämisen että työllistämisen näkökulmasta. Yritysten liikevaihdosta huomattava osa, jopa lähes sata prosenttia, muodostuu vientituloista ja tällaisten yritysten määrä on vahvassa kasvussa. Nämä yritykset ovat myös kyenneet vakuuttamaan pääomasijoittajat kasvun mahdollistamiseksi. Yritykset toimivat peli- ja designalalla, mainonnassa ja viestinnässä sekä markkinointiviestinnässä. Pohjois-Pohjanmaalla toimivista luovien alojen yrityksistä suurin osa on yrittäjävetoisia, 1-5 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Monet yrittäjät työllistävät itsensä ja osa-aikainen yrittäjyys on myös yleinen tapa tuottaa luovan talouden palveluita. Vahvojen toimialarakenteiden puuttuessa tulee alan sisällölliseen kehittämiseen soveltaa hieman erilaisia ratkaisuja kuin perinteisesti yrityspalveluissa on totuttu tekemään. Pohjois-Pohjanmaalle on tärkeää parantaa luovien alojen yritysten kilpailukykyä kehittämällä luovien alojen yrittäjyyttä julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyöllä. Kulttuurin ja luovien alojen osaajilla on erityisen hyvät mahdollisuudet vaikuttaa tulevaisuudessa muun muassa palvelumuotoilun toimivuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Luovat alat - erityisesti muotoilu, mainonta ja markkinointiviestintä, arkkitehtuuri ja tapahtumatuotantoon liittyvä osaaminen - voivat auttaa niin matkailua, teollisuutta, kauppaa kuin palvelutoimintaakin kehittämään ja parantamaan omia tuotteitaan tai palveluitaan ja näin kasvattamaan näiden yritysten liikevaihtoa. Toimenpiteet: a. Edistetään luovien alojen asemaa mm. yritysneuvontaan ja yritysrahoitukseen liittyvissä kysymyksissä. b. Luovien alojen ja muiden alojen välinen yhteistyö osaamisen, tuotteiden ja palveluliiketoiminnan kehittämiseksi. c. Edistetään luovien alojen toimijoiden, koulutuksen järjestäjien ja julkisten toimijoiden vuoropuhelua sekä yhteistyötä luovan talouden toimintaympäristön kehittämiseksi mm. rahoituksen suuntaamisessa, kehittämisympäristöjen rakentamisessa ja toimitilojen järjestämisessä d. Tuetaan alueellista, kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista. I. Maatalous Tätä työstetään 21

24 J. Polkuja työelämään Pohjois-Pohjanmaalla on käytettävissä muuhun maahan verrattuna ylivoimainen etu: jopa eurooppalaisittain nuori ja tasapainoinen väestörakenne, joka turvaa työvoiman saatavuuden pitkälle tulevaisuuteen. Tätä suhteellista etua on maakunnassa kyettävä hyödyntämään tulevaisuudessa nykyistä paremmin. Työvoiman tarjonta on maakunnassa tällä hetkellä kysyntää suurempi ja myös työllisyysaste on maan keskitasoa alhaisempi. Maakunnan nuori ikärakenne näkyy myös nuorten muuta maata korkeampana työttömyytenä. Maakunnassa on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota nuorten, vastavalmistuneiden tai muuten heikommassa työmarkkina-asemassa olevien, esimerkiksi ikääntyvien henkilöiden työurien edistämiseen. He ovat osaavia ja työkykyisiä ja heidän pääsyään avoimille työmarkkinoille voidaan sujuvoittaa erilaisilla työvoimapoliittisilla tukitoimenpiteillä, kuten esimerkiksi osaamista ja työmarkkinavalmiuksia vahvistamalla. Nuoret ja vastavalmistuneet ovat vähäisen työkokemuksen takia muita alttiimpia pitkittyvälle työttömyydelle, jos koulutusta vastaavaa työtä ei ole heti koulutuksen päättymisen jälkeen tarjolla. Erityisen hankala nuorten työllisyystilanne on taloudellisesti epävarmoina aikoina, jolloin uuden työvoiman rekrytointi on muutenkin vähäistä. Nuorten työllisyystilanteen parantamiseksi maakunnassa tarvitaankin laajaa yhteisymmärrystä nuorten työllistämisen tärkeydestä, jotta nuoret voisivat kartuttaa työkokemustaan esimerkiksi kesätöissä, harjoittelu- ja muissa työpaikoissa. Työmahdollisuuksia voi olla tarjolla myös lähialueilla. Euroopan pohjoisten osien taloudellisen merkityksen arvioidaan kasvavan huimasti tulevina vuosina. Eri maissa pohjoisella alueella tehdään isoja investointeja eri aloilla muun muassa energia, kaivannaisteollisuuden ja matkailun aloilla. Ne voivat avata suuren mittaluokan mahdollisuuksia myös Pohjois-Pohjanmaalle. Yksi mahdollinen keino parantaa maakunnan työllisyyttä on lisätä työhakijoiden tietoutta pohjoisen lähialueen mahdollisuuksista, edistää osaajien ja työnantajien kohtaamista ja vähentää työllistymisen esteitä esimerkiksi kielitaitoa parantamalla. Työuralle pääsyä voidaan edistää myös tukemalla paikallisista, alueen omista tarpeista nousevia työllisyysaloitteita. Niillä voidaan esimerkiksi helpottaa kasvualojen työvoiman saatavuutta tai kehittää malleja, joilla helpotetaan työn ja työntekijän kohtaamista. Tämän painopisteen toimenpiteillä täydennetään kansallista palvelujärjestelmää erilaisilla, yksilölliset ja alueelliset tarpeet huomioonottavilla palvelumalleilla. Kehittämishankkeiden avulla edistetään kansallisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuutta Pohjois-Pohjanmaalla. Toimenpiteet: a. Tuetaan nuorisotakuun toimeenpanoa kehittämällä uusia, innovatiivisia keinoja nuorten työllistymisen edistämiseksi. Toimenpiteillä tuetaan nuorisotakuun toteuttamista muun muassa nuorille suunnatun ohjauksen, koulutuksen ja tukipalvelujen keinoin. Tarjotaan ja kehitetään nuorten työvoima- ja elinkeinopalveluja sekä muita nuorille tarkoitettuja yksilöllisiä palveluja. b. Kehitetään uudenlaisia ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa oleville kohdennettaviin palveluihin, mm. monikanavaisia palveluita ja palveluun ohjausta sekä eri toimijoiden välistä monialaista verkosto- ja yritysyhteistyötä edistämällä. c. Tuetaan innovatiivisten, pohjoisen työvoiman liikkuvuutta edistävien ja kansainvälisen rekrytoinnin toimintamallien luomista maakuntaan. d. Kannustetaan yrityksiä ja muita työnantajia järjestämään nuorille ja vastavalmistuneille kesätyöpaikkoja sekä harjoittelu- ja muita työmahdollisuuksia. 22

25 K. Osaamista kehittämällä lisää pätevyyttä ja pitempiä työuria Jatkuvasti muuttuvat työelämän vaatimukset asettavat haasteita työvoiman osaamisen jatkuvalle, elinikäiselle kehittämiselle ja uusien asioiden oppimiselle. Vastuullinen työnantaja huolehtii työntekijöiden osaamisen ja työtaitojen ajantasaisuudesta. Maakunnan tulevan menestyksen kannalta on erityisen tärkeää, että koulutuksesta siirrytään mahdollisimman sujuvasti ja joustavasti työuralle ja koulutus on laadukasta ja vastaa työelämän tarpeita. Laadukkaalla ja oikein kohdistetulla koulutuksella voidaan myös vastata kasvu- ja rakennemuutosalojen jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. Painopisteen erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret. Tällä hetkellä liian moni pohjoispohjalainen nuori keskeyttää opintonsa ja jää ilman perusopetuksen jälkeistä tutkintoa. Toimenpiteet voivat kohdistua työttömiin, työssä oleviin, opiskelijoihin tai aikuisoppijoihin. Toimenpiteiden tavoitteena on muun muassa järjestää alle 25-vuotiaille nuorille polkuja koulutukseen ja edistää vasta valmistuneiden alle 30-vuotiaiden pääsyä työuralle. Toimenpiteillä edistetään ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittamista ja työmarkkinoille kiinnittymistä. Toimenpiteiden tavoitteina on parantaa työelämässä olevien henkilöiden tai työttömien osaamista ja sopeutumiskykyä muuttuviin osaamistarpeisiin. Koulutustarjonnan osuvuuden ja laadun varmistamiseksi kehitetään myös koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointimenetelmiä. Toimenpiteillä vahvistetaan oppilaitosten, korkeakoulujen ja työelämän systemaattista yhteistyötä. Toimenpiteet: a. Kehitetään ja vahvistetaan koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tukevia menetelmiä ja palveluita b. Lisätään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta muun muassa oppisopimuskoulutuksella ja opiskelijoiden työelämävalmiuksia parantamalla. c. Tuetaan älykkääseen erikoistumiseen liittyviä osaamistarpeita ja parannetaan innovaatiovalmiuksia. d. Kehitetään erityisryhmien koulutusvaihtoehtoja ja koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumista (muun muassa mies- ja naisvaltaisilla aloilla). e. Kehitetään aikuiskoulutuksen ennakointimenetelmiä ja parannetaan koulutustarjonnan osuvuutta kasvu- ja rakennemuutosalojen tarpeet huomioon ottaen. f. Tuetaan uuden ammatin hankkimista työpaikkoja tarjoavilta aloilta. g. Tuetaan työssä olevien henkilöiden osaamisen ja ammattitaidon parantamista. 23

26 TL 2 INNOVAATIOT JA OSAAMINEN Pohjois-Pohjanmaa on tutkimus- ja kehittämistoiminnan kärkialueita Euroopassa, mikä näkyy innovaatiotoiminnan jatkuvana aktiivisuutena ja uudistumisena. Pohjois-Pohjanmaan innovaatioympäristö on kasvanut monipuoliseksi ja uusiin suuntiin eteneväksi. Talouden muutokset ovat kuitenkin voimakkaasti vaikuttamassa innovaatioympäristön rakenteeseen ja käytettävissä oleviin resursseihin. Vuonna 2011 panostukset innovaatiotoimintaan oli yli miljardi euroa. Vuosien 2013 ja 2014 tavoitteena on pitää tämä taso ja sen jälkeen maltillisesti kasvattaa panostuksia ja edelleen monipuolistaa niitä tutkimuksen aloja, joista on mahdollista kasvattaa uutta liiketoimintaa. Painopiste on ollut tiedepohjaisten innovaatioiden tukemisessa, mutta tämän rinnalla on löydettävä keinoja käytännön innovaatioiden synnyttämiseksi. On myös kehitettävä käytäntöjä, joiden avulla tutkimustulokset saadaan nopeammin tuotteiksi ja palveluiksi. Innovaatioissa tulisi edetä kohti suurempia kokonaisuuksia, mikä ei välttämättä tarkoita suurempia hankkeita. Suuremmat kokonaisuudet voivat muodostua eri toimi- tai tieteenalojen hankkeille, joilla on sama päämäärä tai tavoite. Innovaatiotoiminnassa ratkaisukeskeisyys ja käyttäjäkokemus korostuvat entistä enemmän, mikä on ollut maakunnan innovaatiotoiminnan puutteista. Kehittämishankkeissa on korostettava tuotteistamista ja kaupallistamista. Myös markkinointiin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Keväällä 2013 tehdyssä älykkään erikoitumisen strategiassa on valittu vuosille neljä painoalaa, jotka jakautuvat alateemoihin. Painoalat ovat ICT- ja ohjelmisto-alan soveltaminen eri liiketoiminta-alueilla, perusteollisuuden arvoketjut: kaivos-, metalli- ja prosessiteollisuus, puutuoteala, puhtaat teknologiat, ml. energia sekä terveys- ja hyvinvointiteknologia. Strategiassa painoalat on valittu maakunnassa jo olevan osaamisen näkökulmasta ja sitä tukevasta tuotannollisesta toiminnasta. Kaikkien painoalojen kehittämisessä on hyvät mahdollisuudet Oulun ja muun maakunnan tiiviimpään yhteistyöhön. Lähtökohtana on osaamisen kehittäminen ja soveltaminen koko maakunnan alueella. A. Osaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä Koulutustaso on Pohjois-Pohjanmaalla tilastosta riippuen kolmen parhaan maakunnan joukossa. Koko maassa koulutustaso on noussut Oulun seudulla selvästi nopeimmin muita seutukuntia nopeammin. Talouden taantuma saavutti Pohjois-Pohjanmaan monia muita maakuntia myöhemmin, mutta talouden rakennemuutos on silti myllertänyt maakunnan tuotantorakennetta voimakkaasti. ICT- alan muutokset näkyvät maakunnassa monin tavoin, mutta vaikutukset ovat tuntuneet voimakkaimmin Oulussa. Työttömyyden kasvusta huolimatta, muutoksella on ollut myös useita positiivisia vaikutuksia. ICT- klusteri on lähtenyt uudistumaan pienten yritysten kautta. Tietoturvan, digitaalisten palvelujen ja internetin jatkokehittämisen liiketoiminnassa maakunnan yritykset ovat saamassa hyvän jalansijan. Tärkeä osa ICT- alan uusiutumista ovat start up- yritykset ja niiden tueksi perustetut yhteisöt. Nämä ecosysteemit tuottavat uusille yrityksille niiden tarvitsemia palveluja ja osaamista liiketoiminnan kehittämiseksi ja samalla uudet yrittäjät voivat jakaa kokemuksia ja tällä tavoin tukea toisiaan. Tähän mennessä start up- ecosysteemit ovat osoittaneet tarpeellisuutensa ja niiden toimintaa tulee entisestään kehittää. Vuosina 2012 lopulla uusia yrityksiä syntyi eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudenmaalla, 2,2 prosenttia yrityskannasta. 24

27 Uudet yritykset eivät voi työllistää kaikkia irtisanottuja ja oppilaitoksista valmistuneita. Tämän lisäksi tarvitaan perinteisten alojen uudistumista. Keskeistä muutosvaiheessa on, että eri alojen osaajat voivat halutessaan pysyä maakunnassa eikä ole pakottavaa tarvetta muuttaa muualle. OSAAMISEN ENNAKOINTI Yritysten ja muiden organisaatioiden osaamistarpeet ovat jatkuvassa muutoksessa. Oppilaitokset ovat omista lähtökohdistaan tehneet osaamiskartoituksia ja ennakoineet tulevaisuuden osaamistarpeita. Osa koulutuksen järjestäjistä on resursoinut merkittävästi osaamiskartoituksiin ja myös Opetushallitus on edistänyt laadullista ennakointia valtakunnallisesti. Ennakoinnin maakunnallinen yhteistyön pohjatyötä on tehty usean vuoden ajan ja erityisesti laadullisen ennakoinnin kehittämiseen tulee panostaa entistä voimakkaammin. Osa oppilaitoksissa tekee osaamiskartoituksia yrityshaastattelujen kautta, osassa oppilaitoksissa osaamistarpeita selvitetään opettajien työelämäjaksojen avulla. On kuitenkin tarve maakunnalliselle yhteistyölle ja kokemusten vaihdolle, jotta pystyttäisiin ennakoimaan nykyistä paremmin työelämässä tarvittava osaaminen. Uuden tiedon tarve vaikuttaa luonnollisesti myös opettajien valmiuksiin. Yrittäjyysosaaminen tulee olemaan entistä tärkeämpi osa oppilaitosten antamaa opetusta. Maakuntatasolla yrittäjyyden edistäminen on haasteellista, koska eri oppilaitokset ovat antaneet opetusta yrittäjyyteen liittyen ja joissain seutukunnissa ollaan jo pitkällä, osassa oppilaitoksissa ei yrittäjyyskasvatusta vielä aloitettu. Yhteinen maakunnallisen näkemys yrittäjyyskasvatuksesta on tarpeellinen ja samalla voidaan levittää uusia malleja ja hyviä käytäntöjä. TERÄVYYTTÄ INNOVAATIOTOIMINTAAN Pohjois-Pohjanmaalla on hyvät mahdollisuudet vastata innovaatioiden kehittämiseen liittyviin haasteisiin, mutta useissa osa-alueissa tarvitaan terävöittämistä. Tieteellisen tutkimuksen määrä kasvaa jatkuvasti, mutta sen tehokkaampaan hyödyntämiseen tulee löytää uusia malleja. Erityisesti soveltavassa tutkimuksessa tulisi huomioida entistä paremmin innovaatiopotentiaali. Tutkimustiedon tuotteistamista ja kaupallistamisesta on saatu hyviä kokemuksia. Tätä toimintaa tullaan jatkamaan ja kehittämään. Myyntiosaaminen on ollut Pohjois-Pohjanmaan innovaatiotoiminnan heikko kohta. Myynnin merkitystä koko innovaatioprosessissa tulee entisestään korostaa. Toimenpiteet: a. Maakunnallisen ennakointiyhteistyön vahvistaminen b. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan jatkuva kasvattaminen c. Tutkimuksen nopeampi hyödyntäminen d. Työntekijöiden jatkokoulutukseen ja uudelleen sijoittamiseen panostaminen e. Tuotteistamis-, kaupallistamis- ja myyntiosaamisen kehittäminen f. Yrittäjyysosaamisen kehittäminen B. Kansainvälistymisen seuraava vaihe Kansainvälisen yhteistyön merkitys on Pohjois-Pohjanmaalla tunnistettu jo pitkään. Maakunnan yrityksillä on pitkä historia kansainvälisessä liiketoiminnassa, eri tuotteiden valtakausineen. Vuonna 2008 alkanut taantuma on vain korostanut kansainvälisen yhteistyön ja viennin merkitystä. 25

28 Suomen ja maakunnan kotimarkkinat ovat useille yrityksille liian pienet, jolloin vienti on monille yrityksille ainoa mahdollisuus liiketoiminnan kasvattamiseen. Uusien yritysten liiketoiminta-alueet ovat usein niin kapeita, että markkinat löytyvät pienistä kohderyhmistä eri puolilta maailmaa. Sama koskee myös suuremmille kohderyhmille suunnattuja tuotteita ja palveluja, toiminnan laajentaminen edellyttää kansainvälisille markkinoille menoa. Strategisen kumppanuuden ja arvoketjun hahmottaminen ovat tärkeitä asioita, koska maakunnan yritykset ovat kansainvälisillä markkinoilla usein pieniä. Erikoistumisen ja korkean osaamisen tuotteille ja palveluille on löytynyt hyvin markkinoita Suomen ja maakunnan ulkopuolelta. Tätä kehitystä jatketaan koulutuksella, verkottumisella ja kokemusten vaihdolla. Innovatiivisten yritysten ja erityisesti start up- yritysten rahoitus on jatkuva haaste eikä siihen ole löydetty ratkaisuja. Kokemus on osoittanut, että riski- ja pääomasijoitukseen liittyvät yritykset ovat usein olleet ulkomaisia. Riski- ja pääomasijoitusmarkkina on Suomessa melko kehittämätön. Potentiaalisten yritysten on hyvä hakea kasvuun rahoitusta ulkomaisilta sijoittajilta. Kokemuksia on maakunnan yrityksille jo tullut, mutta toiminta on vielä hyvin alkuvaiheessa. TUTKIMUKSEN KANSAINVÄLISTYMINEN Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan käytännön toimenpiteet ovat usein alueellisia, mutta tutkimuksen viitekehys on kansainvälinen. Pääosa ohjelmien sisällöistä rakennetaan toimialojen ja tutkijayhteisöjen aktiivisempien osallistujien toimesta. Tämän vuoksi tutkijoiden ja tutkimuksen kansainväliset verkostoihin osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää, kun vaikutetaan eurooppalaiseen tutkimuspolitiikkaan. EU:n Horisontti ohjelma jatkaa tutkimuksen puiteohjelmien sarjaa vuosille Ohjelma on eurooppalaisen tutkimuksen ja innovaatioyhteistyön keskeinen rahoitusohjelma, jonka rakenne muuttuu teemapohjaiseksi. Teemat ovat huipputason tiede, teollisuuden johtoasema sekä yhteiskunnalliset haasteet. On erittäin tärkeää, että maakunnan tutkimuslaitokset, muut julkisen sektorin organisaatiot sekä yritykset hyödyntävät Horisontti ohjelman sisältö, yhteistyötä ja hankerahoitusta. Kuitenkin yhtä tärkeää on olla vaikuttamassa ja määrittelemässä alaohjelmien ja hakujen sisältöjä. Tällöin ollaan eurooppalaisen tutkimuspolitiikan ytimessä. Toimenpiteet: a. Eurooppalaisiin toimiala- ja tutkimusverkostoihin osallistuminen b. Eurooppalaisen tutkimuksen ja rahoitusohjelmien hakujen sisältöihin vaikuttaminen c. Kansainvälisiin hankkeisiin osallistuminen d. Mikro- ja pk- yritysten vientiedellytysten parantaminen ja verkottumisen edistäminen e. Yritysten uusien rahoitusmallien edistäminen C. Innovaatiotoiminnan uudistaminen ja laajentaminen Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategian valinnoissa on pyritty löytämään ne ala, joissa maakunnalla kansainvälisesti merkittävää osaamista ja rooli innovaatioympäristössä. Neljän klusterin ulkopuolella on vahvaa osaamista. Luovan talouden ja matkailun merkitys kasvaa jatkuvasti ja nämä alat on huomioitava, kun älykkään erikoitumisen strategiaa päivitetään. Biotalous on huomioitu Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistäminen- painopisteessä. Oulun ICT -keskittymä on merkittävä klusteri, jolla on vaikutusta koko maahan ja jolla on edelleen vahva rooli ICT:n kansainvälisessä kehityksessä. Maakunnan ICT:n kärki on ollut tietoliikenne- ja matkapuhelinjärjestelmissä, jotka ovat edelleen kehittyviä alueita. Oulun yliopistossa tehdyn rapor- 26

29 tin mukaan ICT:n hyödyntäminen palvelutuotannossa sekä soveltaminen muilla toimialoilla on kuitenkin jäänyt jälkeen muita kehittyneitä maakuntia Suomessa. Raportin mukaan mm. energia-, ja prosessiteollisuudessa sekä kaivosaloilla ovat ICT- palveluliiketoiminnan alihyödyntäjiä. Kaivos- ja metalliteollisuus sekä puutuotealat ovat maakunnan vahvoja perinteisen teollisuuden aloja. Aloilla on merkittäviä eroja, mutta myös yhteisiä haasteita. Tavoitteena on pystyä hallitsemaan alojen arvoketjuja koulutuksen ja tutkimuksen kautta mahdollisimman korkeaan jatkojalostukseen. Kehittämistarpeet ovat myös yhtenäisiä, alat ovat myös ICT:n alihyödyntäjiä. ICT:n hyödyntämisen kautta Oulun ja muun maakunnan yhteistyö lisääntyy merkittävästi. Mahdollistajateemat liittyvät ICT-ekosysteemiin (langaton tiedonsiirto, mobiililaitteet ja ohjelmistot, painettava älykkyys, 3D Internet, tietoturva, jokapaikan tietotekniikan T&K kaupunkitilassa ja tietojärjestelmiin). Muita mahdollistajateemoja ovat innovatiivinen hankintapolitiikka sekä ennakointi- ja informaatiopalvelujen järjestäminen. Terveys- ja hyvinvointiteknologioiden valinta painoalaksi johtuu useasta tekijästä. Erityisesti lääketieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen monipuolisuus antaa hyvät lähtökohdat toimialan kehitykselle. Oulun seudulla on myös hyvinvointiteknologian tuotekehitystä, jota tukee lisääntyvä digitaalinen palvelutuotanto. INKA- ohjelman avulla Oulua kehitetään verkottuneeksi huipputeknologian keskittämäksi, jossa tähtäin on kansainvälisillä markkinoilla. Oulun INKA- ohjelma jakaantuu Arctic Smart City- ja Connected Health- osioon, jonka tarkoituksena on edistää hyvinvointialan asiakaslähtöisiä palveluja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Oulu on saanut kansallisen vetovastuun teemaan Tulevaisuuden terveys- otsikolla. Arctic Smart City etsii ratkaisuja älykkään kaupungin osateemoihin, joita ovat energiahuolto ja uusiutuvat energiat, jätehuolto, turvallisuus, hallinto, ympäristönsuojelu ja langattomuus uusissa palveluissa ja kestävän kehityksen liikennesuunnittelu. Oulussa etsitään pohjoista näkökulmaa ja pohjoisia ratkaisuja. Toimenpiteet: a. Älykkään erikoistumisen strategiassa valittujen toimialojen aseman vahvistaminen ja kansallisen työnjaon tarkentaminen b. ICT:n hyödyntäminen kaikilla toimialoilla c. 5G- tutkimusohjelman suunnittelun aloittaminen d. Internetin jatkokehityksen tukeminen, erityispaino 3d- internetin ja lisätyn/täydennetyn todellisuuden kehittämisessä e. Sosiaalisen median ja pelialan mahdollisuuksien hyödyntäminen f. Toimialojen välisten ja radikaalien innovaatioiden edistäminen D. Vähähiilisen talouden osaaminen ja innovaatiot EU:n komissio on nostanut vähähiilisyyden seuraavan ohjelmakauden yhdeksi keskeiseksi teemaksi. Myös ympäristöministeriö on nostanut teeman esille raportissa Muutos vähähiiliseen yhteiskuntaan EU:n rakennerahastojen avulla Seuraavalla rakennerahastokaudella hankkeiden valinnassa tulee huomioida kasvihuonekaasujen vähentäminen pitkällä tähtäyksellä. Vähähiiliset hankkeet vaikuttavat energia- ja materiaalitehokkuuteen, uusiutuvan energian käyttöön sekä liikenteeseen. Pohjois-Pohjanmaalla on hyvät mahdollisuudet olla mukana kehittämässä korkean arvonlisän biotalouden uusia avauksia. Alueella on alan vahvaa osaamista ja pitkät perinteet puuraaka-aineen hyödyntämisestä metsä- ja puutuoteteollisuudessa sekä bioenergiana. Arvoketjussa on hyödyntämä- 27

30 töntä potentiaalia biomateriaalien ja kemikaalien alueilla, joilla maakunnassa on jo nyt johtavaa osaamista. Biotalous mahdollistaa merkittävän uuden liiketoiminnan syntymisen olemassa olevan metsäteollisuuden ympärille, minkä ohella biojalostuksen kehittäminen avaa uusille prosesseille, tuotteille ja palveluille täysin uutta liiketoimintaa ja tarjoaa mahdollisuuden käyttää nykyisissä prosesseissa ja tuotteissa biopohjaisia raaka-aineita. Olemassa olevien tuotantolaitosten ympärille on rakennettavissa uutta teollisuutta, joka puolestaan mahdollistaa ympärilleen monenlaista pk-yrittäjyyttä. Pohjois-Pohjanmaalla on voimakasta vähähiilisyyden eri osa-alueisiin kohdistuva tutkimustoimintaa sekä liiketoimintapotentiaalia ja jo olemassa olevaa liiketoimintaa. Vähähiilisen talouden keskeisille toimijoille tehdyssä kyselyssä tärkeimmiksi kärkihankekokonaisuuksiksi tulevalla rahastokaudella esille nousivat paikallinen ja hajautettu energiatuotanto sekä ICT:n soveltaminen vähähiilisyyden edistämisessä. Vastaajat näkivät, että alueen vahva ICT osaaminen hyödynnettävissä langattomuuden, sensori, mittaus-, ja optimoinnin älykkäissä palveluissa. a. Uusiutuvan energian osaaminen ja liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaalla on hyvät lähtökohdat lisätä uusiutuvan energian käyttöä, kehittää alan osaamista ja luoda edellytyksiä uuden liiketoiminnan syntymiselle. Energiatalouden muutos avaa liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa teknologiakehityksessä, energiapalveluissa ja hajautetun energiantuotannon ratkaisuissa. Panostamalla alueen energiavarojen hyödyntämiseen tuetaan maakunnan luonnonvarojen kestävää käyttöä ja lisätään alueen energiaomavaraisuutta. Energiantuotannon päästöjen vähentämisen näkökulmasta keskeistä on uusiutuvan energian osuuden nostaminen sähkön ja lämmön tuotannossa. Alueen metsävarat mahdollistavat metsäpohjaisen bioenergian hyödyntämisen nykyistä laajemmassa mittakaavassa, mutta haasteina ovat muun muassa puupolttoaineiden hintakilpailukyky, tukimekanismien keskeneräisyys, metsänomistuksen pirstoutuneisuus sekä pitkät kuljetusetäisyydet. Alueellisin toimenpitein voidaan kuitenkin lyhyelläkin tähtäimellä kehittää koko arvoketjun kilpailukykyä. Pohjois-Pohjanmaan alueella uusiutuvan energian osaamisen kehittäminen on toistaiseksi painottunut bioenergiaan, mikä on luontevaa alueen resurssien näkökulmasta. Lupaavia teemoja ovat asumisen uudet energiaratkaisut sekä ICT:n rooli energian tuotannon ja kulutuksen ohjaamisessa. Näiden teknologioiden kysyntä vahvistuu jatkuvasti. Alue- ja kiinteistökohtaisiin uusiutuvan energian ratkaisuihin liittyy merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden hyödyntämistä on tarpeen edistää myös maakunnallisin toimenpitein. Panostuksia tarvitaan innovaatioympäristön vahvistamiseen eri tasoilla ja uuden teknologian demonstrointiin. Toimenpiteet: a. Uusiutuvan energian innovaatioympäristön vahvistaminen b. Uusiutuvan energian ratkaisujen kehittäminen ja kaupallistaminen, erityisesti hajautetun lähienergiatuotannon kehittäminen c. ICT:n hyödyntäminen älykkään energiaympäristön kehittämisessä b. Korkean arvonlisän biotalous Biotaloudessa uusiutuvia luonnonvaroja käytetään resurssitehokkaasti ja vähähiilisillä ratkaisuilla hillitään ilmastonmuutosta. Tavoitteena on vähentää öljyriippuvuutta, luoda kestävää kasvua, hyvinvointia ja uusia työpaikkoja. 28

31 Metsäbiotalous kattaa puun arvoketjut kannolta valmiiksi tuotteiksi. Esimerkkejä metsäbiotalouden tuotteista ja prosesseista ovat muun muassa puusta tuotettavat biomuovit ja nanoselluloosa ja energiapuusta valmistettava biodiesel. Puu on merkittävin biotalouden raaka-aine, mutta potentiaalia on myös esimerkiksi korsimassat, sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntämisessä. Metsien kasvu antaa mahdollisuuksia lisätä ja monipuolistaa puun käyttöä. Metsäsektorin laajaalaisen rakennemuutoksen myötä metsävarojen käyttö on osin muuttumassa, kun puuta vapautuu muuhun käyttöön. Keskeisenä vahvistuvana trendinä on puun energiakäyttö yhdyskuntien sähkön ja lämmöntuotantoon sekä jalostaminen nestemäisiksi biopolttoaineisiksi. Jatkossa kehittämishaasteena on puuraaka-aineen korkean jalostusasteen ja arvonlisän turvaaminen. Tavoitteena on, että kasvavat hakkuumahdollisuudet hyödynnetään metsäteollisuudessa ja puualalla korkean jalostusasteen tuotteiksi sekä energiaraaka-aine uusiutuvaksi energiaksi. Hajautetut tuotantomallit mahdollistavat paikallisten resurssien jalostamisen kestävästi, lähellä loppukäyttöä. Ne vähentävät luonnonvarojen kuljetuksen tarvetta, mahdollistavat joustavasti eri raaka-aineiden käytön, tehostavat ainekiertoa, vahvistavat aluetaloutta ja parantavat huoltovarmuutta. Liiketoiminnallisesti elinkelpoiset biolaitokset ovat tällä hetkellä sellaisia, jotka korkean arvonlisän tuotteiden tuottamisen lisäksi ratkaisevat jonkin alueensa jätehuolto-ongelman sekä tuottavat energiaa lähialueelleen. Hajautettuun biotalouteen liittyviä mahdollisuuksia ei ole aluetalouden näkökulmasta käytetty täysimääräisesti hyväksi. EU:n tutkimuksen kehittämisen uudessa puiteohjelmassa Horizon 2020:ssa suunnataan rahoitusta teollisiin investointeihin tähtäävän biojalostuksen kehittämiseen, jonka tavoite on synnyttää uusi biotalouden aikakausi Eurooppaan. Biotalouden Euroopan mittakaavan tutkimuspanostus trendiin on reagoitava vahvasti ja luotava resursseja syntyvään uuteen tutkimus- ja kehityskilpailuun. Suurten puiteohjelmien ja suuryritysten tutkimukseen osallistuminen vaatii alueellisten tutkimusresurssien merkittävää vahvistamista. Tutkimuksen lisäksi tarvitaan pilotointi- ja esiteollisen mittakaavan demonstrointi- ja testausmahdollisuuksia teollisen toiminnan edellytysten toteamiseksi ja uusyritystoiminnan käynnistämisen vauhdittamiseksi. Toimenpiteet: a. Biotalouden innovaatioympäristön vahvistaminen b. Biojalostuksen kehittäminen c. Puutuoteteollisuuden kehittäminen c. Resurssitehokkuudesta kilpailukykyä Resurssitehokkuuden avulla talous pystyy luomaan enemmän vähemmällä, ts. tuottamaan enemmän lisäarvoa vähemmillä panoksilla. Resurssitehokkuus kattaa materiaalien ja energian käytön tehostamisen, tuotteiden ja jätteiden kierrätyksen ja uudelleen käytön. Kun tuotannossa vähennetään resurssien käyttöä, saadaan kustannussäästöjä, parannetaan kilpailukykyä ja vähennetään haitallisia ympäristövaikutuksia. Korkean osaamiseen perustuvat materiaali- ja energiatehokkaat tuotteet, teknologiat ja toimintamallit luovat lisäarvoa. Materiaalitehokkuuden merkitys on jatkuvasti noussut, sillä luonnonvarojen hintojen kohoaminen viime vuosina asettaa jo nyt suuria haasteita materiaalivaltaiselle teollisuudelle. Tulevaisuudessa raaka-aineiden kysynnän kasvu ja uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen yhdessä kohoavien jäte- ja kemikaalikustannusten kanssa tulevat tekemään materiaalitehokkuuden parantamisesta entistäkin kannattavampaa. Yritys voi parantaa tuotteensa materiaalitehokkuutta muun muassa: 29

32 - valitsemalla raaka-aineita sekä energia- ja kuljetusmuotoja, joiden elinkaaren aikainen energian ja materiaalinkulutus on vähäinen, - tehostamalla tuotantoprosessien raaka-aineen ja energian käyttöä, - minimoimalla ja tehostamalla kuljetuksia ja pakkaamista, - kehittämällä tuotteen palvelevuutta (pitkäikäisyyttä, monikäyttöisyyttä, huollettavuutta) ja - kehittämällä tuotteen ja sen osien uudelleenkäyttöjärjestelmiä. Teollisuudessa voidaan tehostaa energian käyttöä ja pienentää hiilijalanjälkeä hyödyntämällä entistä enemmän sivuvirtoja ja hukkalämpöä sekä tehostamalla materiaalien uudelleenkäyttöä. Resurssitehokkuuden parantavia toimia ovat esimerkiksi elinkaaristen ympäristövaikutusten arvioinnin kehittäminen sekä kierrätystä ja uudelleenkäyttöä tehostavien toimenpiteiden käyttöönotto. Kehittyneissä suljetun kierron järjestelmissä yhden prosessin sivuvirrat tai syntyneet ravinteet käytetään hyödyksi toisessa prosessissa. Yrityksille kohonnut energia- ja materiaalitehokkuus näkyy parantuneena kilpailukykynä, samoin julkinen sektori ja kuluttajat hyötyvät vähentyneestä energian ja materiaalien kulutuksesta. Suurteollisuus ja osa kaupungeista ovat käynnistäneet koordinoidut toimet resurssitehokkuuden parantamiseksi lisätoimenpiteitä tarvitaan pk-sektorilla ja julkisella sektorilla. Toimenpiteet: a. Yritysten energia- ja materiaalitehokkuusosaamisen lisääminen b. Olemassa olevien tuotantoprosessien energia- ja materiaalitehokkuuden kehittäminen c. Tuotannon ympäristövaikutuksia vähentävien, energia- ja materiaalitehokkaiden tuotteiden, materiaalien ja tuotantomenetelmien kehittäminen ja kaupallistaminen d. Kansainvälisille markkinoille suunniteltujen ympäristöä säästävien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen d. Yhdyskunnat vähähiilisen talouden edelläkävijöinä Kaupungit ja kunnat ovat avainasemassa otettaessa käyttöön vähähiilisiä ratkaisuja maankäytössä, rakentamisessa ja energian tuotannossa. Energiatehokkaan yhdyskunnan kehittäminen edellyttää kaavoitukselta, liikennesuunnittelulta ja rakentamisen ohjaukselta uusia toimintatapoja. Kunnat voivat toisaalta elinkeinopolitiikallaan olla aktiivisesti mukana luomassa vähähiilisyyteen nojaavaa kasvua ja edelläkävijämarkkinoita. Energiatehokkaan rakentamisen toteuttamisessa maakunnalla on mahdollisuus profiloitua valtakunnallisena osaajana. Kaupungit ja kunnat voivat omilla valinnoillaan olla luomassa kasvua ja kehittyviä markkinoita. Edelläkävijämarkkinoita syntyy, kun julkisen sektorin ja elinkeinoelämän kumppanuudet tukevat yritysten kasvua ja innovaatiotyötä. Julkisten hankintojen kautta voidaan luoda uusia markkinoita energia- ja materiaalitehokkaille tuotteille ja palveluille. Avaamalla asumisen tai liikenteen investointeja uusien innovaatioiden esittelyä ja testaamista varten kaupungit ovat luomassa myös uusia liiketoimintamalleja. Toimenpiteet: a. Tuetaan kaupunkialueiden vähähiilisyysstrategioiden toteuttamisen kannalta keskeisiä innovatiivisia ratkaisuja, selvityksiä sekä kehittämishankkeita b. Luodaan kansainvälisesti kiinnostavia ja monistettavia ekoalueita, joissa hyödynnetään energiatehokkaita ratkaisuja, uusiutuvan energian tuotantoa ja älykästä sähköverkon hallintaa c. Kehitetään vähähiilisiä liikennejärjestelmiä ja liikkumismuotoja d. Yhdyskuntien energia- ja materiaalitehokkuutta parantavien innovaatioiden edistäminen 30

33 TL 3 HYVINVOINTI A. Kotona pärjääminen Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa nuorille monelta osin laadukkaan elinympäristön, mutta maakunnassa on myös paljon haasteita: etäisyydet ovat pitkät, haja-asutusalueilla on paljon nuoria palveluiden ulottumattomissa, osa nuorista kokee olevansa ulkopuolisia yhteiskunnasta sekä asutuskeskuksissa että maakunnassa, nuorten hyvinvointi on polarisoitunutta ja osalle nuorista on tunnusomaista eräänlainen näköalattomuus tulevaisuuden suhteen. Tutkimusten mukaan se, miten nuori selviää nuoruuden haasteista voittajana, hyvinvoivana, aktiivisena toimijana aikuisuuteen, on seurausta siitä, onnistutaanko nuoren läheisissä kasvu- ja kehitysympäristöissä (koti, koulu, kaverit, harrastukset) vahvistamaan nuori terveellä itsetunnolla, aktiivisella toimijuudella, rakentavilla vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoilla sekä uskolla tulevaisuuteen. Lasten ja nuorten hyvinvointiongelmat näkyvät vasta pitkän ajan kuluessa, eikä ole mahdollista ennustaa, ketkä pärjäävät ja ketkä eivät. Siksi on olennaista kehittää ja tarjota alueellisesti räätälöityjä palveluja ja toimenpidekokonaisuuksia, jotka tavoittavat universaalisti mahdollisimman monia perheitä, lapsia ja nuoria myös niitä, joilla ei ole nähtävillä selkeää syrjäytymisuhkaa tai arjenhallintaan liittyvää problematiikkaa. Toimenpiteet: a. Painopisteenä ennaltaehkäisy; Voimavaroja lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöön b. Vanhemmuuden, perheiden sekä kehitysympäristöjen systemaattinen tukeminen siihen tarkoitetuilla käytännöillä. c. Nuorten hyvinvoinnin ja elämänhallintataitojen vahvistaminen ja tukeminen d. Kouluhyvinvoinnin edistäminen e. Omaisten ja vapaaehtoisten osuuden kehittäminen. Erityisesti esim. kansalaisjärjestöjen ja seurojen työn hyödyntäminen niin, että ne ovat kaikkien lapsiperheiden ulottuvilla f. Fyysisen terveyden vahvistaminen ja liikkuvan elämäntavan edistäminen B. Punainen lanka nuorten elämään Tavoitteena on ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä edistämällä osallisuutta sekä vähentämällä työttömyyttä ja köyhyyttä. Aktiivista osallisuutta on tärkeää tukea monialaisesti ja moniammatillisesti yhteistyössä julkisen sektorin, työelämän ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Sodan jälkeen luotu siilomainen palvelujärjestelmä on ongelmissa. Tukitoimenpiteiden vaikuttavuus on heikkoja ja yhteistoiminta sektoreiden välillä kangertelee tiukkojen tietosuojasäännösten sekä tuloksellisuustavoitteiden vuoksi. Kohderyhmänä ovat työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, erityisesti koulupudokkaat ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat. Lisäksi kohderyhmänä ovat muut heikossa elämäntilanteessa olevat henkilöt, joilla on vaikeuksia kiinnittyä työelämään ja heillä on ongelmia elämänhallinnassa. Nämä väestönosat ovat monella tavalla haurainta ja herkintä tippumaan aktiivisen toiminnan ulkopuolelle ja heidät myös usein unohdetaan. Valtaosa nuorista voi hyvin, mutta silti tiedetään, että pahoinvointi kasautuu. Nuorilla miehillä on nuoria naisia enemmän vaikeuksia, vaikkakin huonommin voivista yhä enenevämpi osa alkaa olla nuoria naisia (masennuksen lisääntyminen). Nuoret miehet ovat yliedustettuina naisiin verrattuna 31

34 KOKO MAA POHJOIS- POHJANMAA tapaturma- ja väkivaltakuolleisuustilastoissa, itsemurhakuolemissa, koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämisessä ja rikostilastoissa. Työttömien nuorten sukupuolijakauma Naiset alle 25 Miehet alle 25 Naiset alle 25 Miehet alle Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto %-osuus alle 25 v. työttömistä työnhakijoista Osalla perheellisen työikäisen väestön ongelmia on ylisukupolvinen vaikutus. Ongelmat tutkimusten mukaan näyttävät kasautuvan liiaksi samoihin perheisiin. Kasautuminen on tärkeä nuorten syrjäytymisen taustalla oleva ilmiö. Tämä johtaa hankalimmillaan siihen, että nuoret koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle ja saattavat syrjäytyä yhteiskunnasta. Uusi ja vahvistuva piirre on sosialisaation ja motivaation puute. Työmarkkinoilta syrjäytyminen ilmenee erityisesti pitkäaikaistyöttömyytenä, nuorisotyöttömyytenä ja toimeentulon ongelmina. Nuorille on luotava eri toimijoiden yhteistyöllä vaihtoehtoisia koulutus- ja työväyliä sekä tukitoimia, joiden avulla koulutuksellista syrjäytymistä vähennetään ja työelämään kiinnittymistä vahvistetaan. Ensimmäinen syrjäyttämisen taso löytyy lapsuudesta, toinen peruskouluasteelta. Kolmas syrjäyttämisen taso on toisen asteen koulutuksessa. Myös yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset aiheuttavat syrjäytymistä. Erityisesti teollisuuden rakennemuutos on nähtävissä perheiden arjessa. Lapset aistivat vanhempien huolet. Osa vanhemmista kärsii työn puutteesta, osalla taas on liikaa työtä, niin että heidän voimavarana eivät riitä vastaamaan lasten hoivan tarpeeseen. Tämä näkyy ylivilkkautena ja aggressiivisena käyttäytymisenä päiväkodeissa ja koulussa. Pohjois-Pohjanmaa on sisäisesti monin tavoin voimakkaasti eriytynyt ja eriytyvä maakunta. Maakunnan moninaisuus on otettava huomioon toiminnassa: harvan asutuksen alueilla haasteet ja ongelmat näyttäytyvät erityyppisinä kuin esimerkiksi Oulun kaupungissa ja vaativat näin ollen myös erilaisia ratkaisuja. Syrjäytymisen ehkäisemisen ja katkaisemisen näkökulmasta ongelmalliseksi tilanteen tekee pahoinvoivan väestönosan ongelmien em. kasautuminen ja muuttuminen entistä monimutkaisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi ns. ilkeiksi ongelmiksi. Köyhyys ja ns. ilkeät ongelmat tulevat jatkumaan mutta myös uusiutumaan. Vaikeimmillaan syrjäytymisen takana voi olla useampikin sukupolvi. Nykyisellään nuorten kuntouttamiseen ei ole riittävästi resursseja. Myös toimintamalleissa tarvitaan kehitystyötä. On tärkeää panostaa kokeelliseen toimintaan ja pilotointiin. Uusien ratkaisujen käyttöönottoa tulisi edeltää vaikuttavuuden arviointi. Tähän tulee olla nykyistä paremmin resursseja. 32

35 Toimenpiteet: a. Nuorten syrjäytymistä katkaisevat toimenpiteet ja toimintamallien kehittäminen b. Matalan kynnyksen ja yhden oven palveluiden järjestäminen c. Nuorten kasvun, osallisuuden ja elämänhallinnan edistäminen. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Varhainen yksinäisyyden ja syrjään jäämisen ehkäiseminen. d. Syrjäytymisen tutkimuksen, ennakoinnin ja seurannan kehittäminen e. Osallisuutta vahvistavien paikallisten toimintamallien kehittäminen f. Nuorille soveltuvien kuntoutusmallien kehittäminen C. Hyvä työelämä pohjoisessa Työhyvinvoinnin lisääminen on nopea keino parantaa tuottavuutta ja lisätä talouskasvua. Parantamalla työhyvinvointia pidennetään työuria alusta, keskeltä ja lopusta. Hyvinvoiva henkilöstö on työpaikan tärkein voimavara. Työhyvinvointi vaikuttaa organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen. Panostukset työhyvinvointiin maksavat itsensä moninkertaisena takaisin. Hyvin suunnitellut ja toteutetut työhyvinvointia lisäävät toimenpiteet ovat taloudellisesti hyvin kannattavia. Saatu hyöty on tutkimusten mukaan keskimäärin kuusinkertainen panostuksiin nähden. Useat kansainväliset tutkimukset ovat todistaneet, miten mm. erilaiset terveydenedistämisohjelmat näkyvät yrityksen tuloksessa jo muutaman vuoden ohjelman jälkeen. Henkilöpääoma on avainasemassa tuottavuutta ja toisaalta kansantuloa ja elintasoa kasvatettaessa. Aikaisemmin henkilöpääoma on liitetty lähinnä osaamiseen ja koulutukseen. Nykyisin myös terveys ja hyvinvointi nähdään yhä tärkeämpänä osana henkilöpääomaa. Työhyvinvointi ei synny itsestään, vaan etenkin hyvän johtamisen seurauksena. Heikkoon työhyvinvointiin katoaa Suomessa noin 30 miljardia euroa vuosittain. Tuosta 30 miljardin euron summasta suurin osa, noin 24 miljardia euroa, koostuu ennenaikaisista eläkkeelle jäämisistä ja niitä seuraavista työpanosten menetyksistä. Sairauspoissaoloihin ja työtapaturmiin kuluu yhteensä reilut viisi miljardia euroa. Lisälaskua syntyy siitä, että työssään huonosti viihtyvä tekee hommiaan puoliteholla eikä ole kiinnostunut työnsä kehittämisestä. Työhyvinvoinnin kehittämistyöhön panostaminen on tärkeää erityisesti kunta-alan niukkenevien resurssien ja kuntalaisten palvelutarpeiden lisääntymisen olosuhteissa. Tähän liittyen tarvitaan systemaattista kehittämistyötä. 33

36 % Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Savo Lappi Kymenlaakso Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Savo Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Uusimaa Etelä-Karjala Ahvenanmaa Pohjanmaa Koko maa tuki- ja liikuntaelinsairaudet mielenterveyden häiriöt muut Kuva. Alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista uusista eläkkeistä tautiryhmittäin ja maakunnittain vuonna Toimenpiteet: a. Johtaminen ja esimiestyön tukeminen ja kehittäminen, erityisesti ikäjohtaminen (kokeiluja Pohjois-Pohjanmaalla) b. Yrittäjien työhyvinvointi ja jaksamisen tukeminen c. Oma vastuu ja työyhteisötaidot/työelämävalmiudet, erityisesti nuoret D. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia Taide ja kulttuuri edistävät terveyttä ja hyvinvointia sekä lisäävät osallisuutta yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Teemaa on lähestytty alueellisten toimintamallien ja rakenteiden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden, julkisten hyvinvointipalveluiden sekä työhyvinvoinnin näkökulmista. Kulttuurin terveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikutus perustuu yhdeltä osaltaan sosiaaliseen osallistumiseen, hyvinvointia lisäävään yhteisöllisyyteen. Yhdessä tekeminen ja kokeminen estävät syrjäytymistä ja sen lieveilmiöitä. Kulttuurin yhteisöllisistä hyvinvointivaikutuksista on tehty lukuisia tutkimuksia, esimerkiksi kuoromusiikin yhteisöllisen luonteen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin. Myös rakennettu ympäristö voi arkkitehtuurinsa kautta rakentaa yhteisön hyvinvointitekijöitä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä taiteen ja kulttuurin keinoin osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa on aktiivisesti tuettu lähinnä erilaisten hankkeiden avulla. Erilaisia toimintasektoreita yhdistävä, uudenlainen yhdessä tekeminen on herättänyt maakunnan eri osissa ja eri osapuolissa kiinnostusta. Näkökulmaa halutaan laajentaa koskemaan laajemmin julkista palvelujärjestelmää. Myös elinkeinoelämä halutaan entistä vahvemmin mukaan yhteistyöhön ja kehittämistoimintaan. Taiteella ja kulttuurilla on myös työhyvinvoinnilliset vaikutukset. 34

37 Toimenpiteet: a. Verkostotoimijoiden roolien selkeyttäminen b. Kehitetään alueellisia yhteistyömalleja ja rakenteita kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiseksi; selvitetään maakunnallisen Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -teemavuoden organisoiminen c. Kunnissa asetetaan strategisia tavoitteita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi kulttuurin ja taiteen keinoin. Tavoitteet kirjataan osaksi kuntastrategiaa. d. Kannustetaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palveluyksiköiden sekä yritysten, varhaiskasvatuksen, koulujen ja muiden laitosten toimijoita monipuoliseen yhteistoimintaan kulttuurialan toimijoiden kanssa e. Edistetään taiteen ja kulttuurin merkitystä ja vaikutuksia työkyvyn, työhyvinvoinnin ja viihtyvyyden ylläpitäjänä huomioiden monikulttuurisuus; mm. osana Osaava ohjelman toimeenpanoa ja opetushenkilöstön täydennyskoulutusta E. Vireyttä luonnosta Luontoalueet ja vihreät ympäristöt muodostavat maakunnan hyvinvoinnin perustan ja tarjoavat uusia ratkaisuja haasteisiin ja hyvinvointiongelmiin. Luonnon hyvinvointi ja ekosysteemipalvelujen toimivuus ovat myös ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin lähtökohta. Maakunnan asukkaan näkökulmasta luontoalueet muodostavat jatkumon kaupunkien viheralueista kansallispuistoihin ja maakunnan muihin erämaihin. Luonto on korvaamaton voimavara opetuksessa sekä monilla terveydenhuollon osa-alueilla, kuten sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutustoiminnassa. Lisäksi vetovoimaiset luontoalueet luovat hyvinvointia luontomatkailun toimintaympäristönä ja matkailualueiden imagon kärkenä. Luontoalueiden merkitys kansalaisten terveyden edistäjänä ja hyvinvointisektorin palvelutuotannon toimintaympäristönä korostuu kaupunkiympäristöissä. Luonnon tuottamilla hyödyillä ja ihmisten vahvalla luontosuhteella on terveyden epätasa-arvoa vähentävä vaikutus. Maakunnan harvaanasutuilla seuduilla korostuvat luontoalueiden tarjoamat mahdollisuudet monipuoliseen hyvinvointimatkailun elinkeinotoimintaan, minkä lisäksi hyvät mahdollisuudet luonto- ja eräharrastuksiin vahvistavat vetovoimaisuutta asuinalueena. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella hyvinvointi lisääntyy, kun luonto saadaan ihmisten ulottuville ja ihmiset luontoon. Luonto tarjoaa maakunnan osaajille uusia innovaatio- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Luonnon hyvinvointipalvelut ovat pohjoisen Suomen erityisosaamista. Toimenpiteet: a. Luontoalueiden käyttäjälähtöinen kehittäminen palvelumuotoilun avulla. Erityinen painotus lapsissa ja nuorissa kävijäryhmänä, saavutettavuudella ja kärkikohteilla (Oulun seudun puistot, Rokua Geopark, kansallispuistot). b. Maakunnan asukkaiden aktivoiminen luontoalueiden käyttöön: viestintäkampanja, erityisryhmien palvelujen kehittäminen, vapaaehtoistoiminta/ystäväyhdistykset. Erityinen painotus väestöryhmillä, joiden luontoalueiden käyttö on vähäistä. c. Kansainvälinen verkostoituminen ja luonnon hyvinvointihyötyjen edistämisen ja todentamisen hyvien käytäntöjen jakaminen. Maakunta kansainväliseen kärkeen teeman osalta. Toteutus kansainvälisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa. d. Luonnonelementtejä ja luonnonmateriaaleja tuodaan osaksi rakennettua ympäristöä ja julkisia sisätiloja (esim. sairaalat, koulut ja vanhusten asuinympäristöt). Tavoitteena on vahvistaa hyvinvointivaikutuksia. Toimenpiteinä koulutus, viestintä ja käytännön pilotit. 35

38 e. Luontokasvatuksen osuutta varhaiskasvatussuunnitelmissa vahvistetaan ja vanhempien sekä isovanhempien osallistumista ympäristökasvatukseen tuetaan. Toimenpiteinä kampanja ja pysyvän toiminnan juurruttaminen. TL 4 VETOVOIMA MONIMUOTOISEN KULTTUURIN MAAKUNTA A. Maakunnan kulttuuristen vetovoimatekijöiden esiin tuominen Pohjois-Pohjanmaan rikkaus ja haaste ovat maakunnan laajuus ja alueiden omaleimaisuus kulttuuritarjonnassa. Kulttuuri ja taide ilmentävät paikallisia oloja, joita alueet ja asukkaat voivat käyttää identiteetin luonnissa. Vahvan ja monimuotoisen kulttuuriperinnön ja -elämän pohjalle on hyvä luoda taloudellista menestystä. Monipuolista kulttuuria tarjoavat alueet houkuttelevat ihmisiä ja pääomaa resurssit ja kyvyt hakeutuvat sinne, missä on kriittistä massaa. Pohjois-Pohjanmaalla kulttuuri ja taide ilmentävät paikallisia arvoja ja monien alueiden imago rakentuu kulttuurilähtöisesti kuuluisan henkilön, tapahtuman tai paikan mukaan. Kulttuurin ymmärtäminen kasvattaa yksilön ymmärrystä omasta ajastaan ja ympäristöstään sekä vahvistaa yhteiskunnan elinvoimaisuutta. Kulttuuri lisää ja ylläpitää yhteisöllisyyttä, jonka avulla voidaan kasvattaa tunnetta paikkaan ja arvoihin sitoutumisesta. Pohjois-Pohjanmaalla perinteiset jokivarsille ja tunturialueille rakentuneet identiteetit ovat vahvoja ja muodostavat luonnollisia yhteistyöalueita. Kulttuuriperintö ja kulttuurimaisemat kertovat alueen perinteistä, elinkeinoista ja asutuksesta. Kulttuurin ja alueen tuntemus lisäävät alueen vetovoimaa niin asukkaiden kuin vierailijoiden silmissä. Kulttuurikohteet ovat tärkeitä kunnan identiteetin rakentamisessa, mutta myös kulttuurimatkailun ja luovien alojen sisältöjen luomisessa. Kulttuurikohteiden säilyttäminen edellyttää kunnilta ja alueen asukkailta tietoa ja aktiivista toimintaa. Kulttuuriosaaminen on merkittävä pääoma yksilön ja yhteiskunnan kannalta, sillä kulttuurin keinoilla perustellaan yhteiskunnan käytänteitä. Tunnistamalla ja tukemalla käytänteitä erilaisten identiteettien vahvistamiseksi tuetaan samalla yhteiskunnan luovuutta, suvaitsevaisuutta ja avoimuutta. Omaa identiteettiään arvostavat ihmiset ja yhteisöt ovat valmiimpia ymmärtämään ja arvostamaan muita kulttuureita ja ihmisiä. Toimenpiteet: a. Vahvistetaan kulttuurin asemaa maakunnan ja asukkaiden identiteetin kehittämisessä b. Tuetaan toimenpiteitä, joilla edistetään asukkaiden, erityisesti nuorten kulttuuriosaamista c. Maakunnan kansainvälisesti kiinnostavien kulttuuristen ominaispiirteiden näkyvyyden edistäminen ja kehittäminen d. Vahvistetaan kulttuurien vuorovaikutusta (kulttuurin tuntemus, kieli, alakulttuurit) e. Maakunnan omaleimaisen tapahtuma- ja palvelutoiminnan tukeminen sekä yhteismarkkinoinnin kehittäminen f. Kulttuurimatkailun sisältöjen kehittäminen: tarinat, alueet, ruoka g. Kansainvälisten verkostojen synnyttäminen ja hyödyntäminen maakunnallisesti h. Tuetaan alueen vahvaa kotiseututyötä 36

39 B. Kulttuuripalvelut ja verkostot Kulttuuritoiminta ja tapahtumat ovat tiettyyn aikaan ja paikkaan sidoksissa olevaa toimintaa ja käytössä olevien tilojen merkitys on huomattava. Maakunnassa toimivat kulttuuritalot sekä kansalaisja kansanopistot mahdollistavat monipuolisen, maakunnan kattavan kulttuuritoimijoiden verkoston. Pohjois-Pohjanmaalla Oulu ja maakuntakeskukset järjestävät pääasiassa teattereiden, orkestereiden ja museoiden palvelut. Pitkät välimatkat ovat haaste palveluiden saatavuudelle ja erityisesti tulevaisuudessa tulee kiinnittää huomiota palveluiden tuotanto- ja jakotapojen kehittämiseen. Kulttuuritapahtumat ovat elinvoimaisen alueen piirre. Perinteisesti kulttuuritapahtumat ovat kunnan järjestämiä, mutta nykyisin enenevissä määrin tapahtumia järjestetään hyvin erilaisista lähtökohdista käsin: tuotetaan ammattimaisesti tai kansalaislähtökohdista sekä erilaisia verkostoja ja sosiaalista mediaa hyödyntäen. Tulevaisuudessa kulttuuritapahtumia tuotettaessa tulisi suurten tapahtumien lisäksi pyrkiä tukemaan myös asukkaista lähtöisin olevia tapahtumia ja lähikulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja. Julkisella sektorilla tulee tukea asukkaiden halua vaikuttaa lähiympäristöönsä niin rahoituksella kuin omaehtoista toimintaa sallimalla. Omaehtoisella ympäristön elävöittämisellä asukkaat itse muodostavat ympäristöstään persoonallisen ja hyvän paikan elää. Oulun kaupungissa kriittisen massan kasvu on jo nykyisellään mahdollistanut uudenlaisten palveluiden tuottamismenetelmien kehittämisen. Tulevaisuudessa Pohjois-Pohjanmaalla tulisi pyrkiä kehittämään kulttuuripalveluita alueelliset veturit edellä ja pyrkiä yhteistyössä kuntien, yhdistysten ja yrittäjien kasvattamaan kulttuurin tarjontaa ja laatua. Kuntia tulee kannusta ajattelemaan kulttuuri ennemminkin voimavarana kuin kuluna ja kuntien pyrkimyksiä järjestää kulttuuritoimintaa toimialarajattomasti tulee tukea. Kunnat ovat järjestöjen toiminnan kannalta keskeisiä yhteistyötahoja muodostaen paikallisyhdistysten toimintaympäristön ja tarjoten niille mm. resursseja toiminta-avustusten ja toimintatilojen muodossa. Vastavuoroisesti kuntien ja paikallisen kulttuuri- ja hyvinvointipolitiikan näkökulmasta järjestöt ovat merkittäviä sosiaalisen pääoman ja hyvinvoinnin lisääjiä. Laaja-alaisessa tarkastelussa järjestöjen toiminta kuntien elinvoiman edistämiseksi näyttäytyy osana paikallista kulttuuri- ja hyvinvointipolitiikkaa, jota toteutetaan eri tahojen välisessä verkostomaisessa yhteistyössä. Kunta toimii voimavarojen kokoajana ja kolmannella sektorilla on merkittävä rooli itsenäisenä toimijana. Toimenpiteet: a. Edistetään kulttuuripalveluinnovaatioiden maakunnallista hyödyntämistä ja verkostoitumista b. Edistetään maakunnallisesti vahvojen taidelaitosten ja kulttuurikeskusten yhteistyötä vapaan kentän kanssa ja kehitetään uusia tuottamisen malleja c. Tuetaan kulttuuripalveluiden suunnitteluosaamisen ja -menetelmien kehittämistä kunnissa d. Yhdistysten ja järjestöjen valmiuksien kehittäminen tuottaa ja tuotteistaa palveluja kuntalaisille sekä kunnan tilojen käytön kehittäminen tarvelähtöisesti e. Tuetaan maakunnan keskeisiä festivaaleja alueimagon ja -talouden kehittäjinä sekä kehitetään yhteismarkkinoinnilla päätapahtumat kansainvälisesti merkittäviksi f. Edistetään lähikulttuurin tuottamista, yhteisöllisyyttä ja henkistä hyvinvointia tukemalla vuorovaikutteisia ja luovia asukaslähtöisiä tapahtumia 37

40 HYVÄN YMPÄRISTÖN MAAKUNTA C. Asuminen ja elinympäristön vetovoima Toimenpiteet: Elinympäristön laatutekijät muodostavat tärkeän perustan väestön hyvinvoinnille ja ovat samalla keskeinen osa alueiden vetovoimaa. Edellytyksiä hyvälle elinympäristölle luodaan suunnitelmallisella maankäytöllä, laadukkaalla rakentamisella ja ympäristön hoidolla. Maakuntaohjelman tavoitteena on, että Pohjois-Pohjanmaalla on hyvä asua sekä kaupungeissa että maaseudulla. Asumisen ja siihen liittyvät vaihtoehdot nähdään yhä enemmän alueiden tärkeänä kilpailukykytekijänä. Monipuolisen asumisen mahdollisuuksien turvaamisessa kuntien maapolitiikka ja kaavoitus ovat tärkeässä roolissa, mutta myös aktiivista kehittämistä ja uusia avauksia tarvitaan asumiseen muuttuviin tarpeisiin vastaamiseksi. Rakennetun ympäristön laadun ja toiminnallisuuden kehittäminen on tärkeää alueiden elinvoiman kannalta. Mahdollisuudet liittyvät kaupunkikuvan kehittämiseen, olemassa olevien asuin- ja muiden alueiden täydentämiseen sekä arvokkaiden kulttuuriympäristöjen hyödyntämiseen. Keskeisenä kehittämistavoitteena on keskustojen vetovoimaisuuden kasvattaminen paitsi elinvoimaisina kaupan ja palveluiden keskipisteenä, myös asukkaiden yhteisenä olohuoneena. Haasteita syntyy väestömäärältään supistuvilla alueilla, joilla tiloja uhkaa jäädä tyhjilleen myös keskustoissa. Luonnonläheisyys on maaseudun tärkeä vetovoimatekijä; toisaalta lähiympäristön merkitys korostuu kaupungeissa ja niiden lähialueilla. Tavoitteena on lähiluonnon laadusta huolehtiminen, viheralueiden saavutettavuuden parantaminen sekä virkistys- ja vapaa-ajanalueiden kehittäminen entistä laajempia käyttäjäryhmiä palveleviksi kokonaisuuksiksi Maakuntaan sijoittuu useita luontomatkailun kannalta tärkeitä kokonaisuuksia, joiden kehittämisellä on laajempaa merkitystä koko maakunnan vetovoiman kannalta. Maakuntaohjelmakaudella edistetään uutena avauksena soiden ja muun kosteikkoluonnon hyödyntämistä virkistyksessä ja matkailussa. Kehittämisessä on tärkeää ottaa huomioon eri käyttäjäryhmien tarpeet ja tuottaa ratkaisuja, jotka palvelevat laajasti alueen asukkaita. Tämä korostaa asukaslähtöistä suunnittelutapaa, josta maakunnassa on jo hyviä esimerkkejä. a. Asumisen vaihtoehtojen monipuolistaminen, esim. yksilöllisten ja ekologisten asumisen ratkaisujen kehittäminen ja pilotointi b. Kaupunkikeskustojen ja maaseudun keskuksien vetovoiman parantaminen c. Kulttuuriympäristön hoito ja hyödyntäminen vetovoimatekijänä d. Lähiluonnon laadun, saavutettavuuden ja palveluiden kehittäminen e. Vetovoimaisten luontokokonaisuuksien kehittäminen. Uutena avauksena kosteikkomatkailun kehittäminen Liminganlahti ja Olvassuo lippulaivoina. Olvassuosta perustetaan kansallispuisto D. Ympäristön hyvä tila Luonnonympäristön osalta tavoitteena on maakunnan ainutlaatuisen luonnon vaaliminen ja hyödyntäminen hyvinvoinnin ja vetovoiman lähteenä. Puhdas ja monimuotoinen luonto on sekä itseisarvo että tärkeä alueen kehittämisen perusta. 38

41 Toimenpiteet: Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on tehty viime vuosina merkittäviä toimenpiteitä, mm. suojelualueverkoston kehittäminen ja luonnonarvojen entistä kattavampi huomioon ottaminen muussa maankäytössä. Keskeinen haaste ympäristön kannalta on alueen luonnonvarojen hyödyntäminen kestävällä tavalla, ympäristöhaittoja ja -riskejä minimoiden. Lisääntyvä luonnonvarojen käyttö luo Pohjois-Pohjanmaalla paineita luonnonympäristön laadun ja monimuotoisuuden säilymiselle, muun muassa kaivostoimintaan ja energian tuotantoon liittyvät mahdollisuudet ovat viimevuosina osin muuttaneet kuvaa alueen kehittämismahdollisuuksista. Kestävän luonnonvaratalouden näkökulmasta kehittämistarpeita liittyy tuotannon ympäristövaikutusten hallintaan ja resurssitehokkuuden lisäämiseen. Ympäristön hyvän tilan saavuttaminen edellyttää myös aktiivisia toimenpiteitä vaurioalueiden ennallistamiseksi. Ympäristön hyvän tilan säilymisen lisäksi haasteeksi nousee toiminnan sosiaalinen hyväksyttävyys ja eri elinkeinojen tarpeiden yhteensovittaminen. Tavoitteena on luonnonvarojen käytön kokonaisvaltainen suunnittelu ja kohdentaminen huomioiden käytön taloudellisten vaikutusten lisäksi myös ekologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset. Luonnonvaroja hyödyntävät toimet on tärkeä sovittaa yhteen muiden luonnon tuottamien ekosysteemipalvelujen kanssa. a. Kehitetään ja otetaan käyttöön ympäristöhaittoja ja -riskejä vähentäviä ratkaisuja luonnonvarojen käytön kestävyyden tukemiseksi, mm. maakunnallisen suo-ohjelman toteuttaminen b. Eri maankäyttömuotoja ja -intressejä yhteen sovittavat kehittämishankkeet c. Uudet toimintamallit ja resurssit vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi d. Toimenpiteet luonnonlohikantojen elvyttämiseksi. Oulu- ja Iijoen kalatiehankkeiden toteuttamisen edistäminen D. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen Ilmasto- ja energiakysymykset liittyvät poikkileikkaavasti maakuntaohjelman toimintalinjoihin. Maakunnalla on hyvät mahdollisuudet löytää ilmaston, energiatalouden ja luonnonvarojen kokonaisuudesta lähivuosikymmenien kehitysvoima. Panostamalla uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen energiantuotannossa sekä laajemmin osana biotaloutta, lisätään samalla työ- ja elinkeinomahdollisuuksia ja turvataan tasapuolista alueellista kehitystä. Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia ilmaisee maakunnan yhteisen, pitkäkestoisen pyrkimyksen ilmastonmuutoksen hillintään ja sen vaikutuksiin sopeutumiseen. Strategian painopisteet ovat: Kehittynyt alueellinen energiahuolto Eko- ja energiatehokkaat alueet Sääilmiöiden vaikutusten hallinta Ekosysteemien toiminnan turvaaminen Ympäristötietoisuus: osaamista ja oivalluksia Tavoitteena on, että Pohjois-Pohjanmaan alueet toimivat edelläkävijöinä ekotehokkaan ja vähähiilisen yhteiskunnan kehittämisessä. Kaupungit ja kunnat ovat avainasemassa otettaessa käyttöön uusia ratkaisuja maankäytössä, rakentamisessa ja energian tuotannossa. Energiatehokkaan yhdyskunnan kehittäminen edellyttää kaavoitukselta, liikennesuunnittelulta ja rakentamisen ohjaukselta uusia toimintatapoja. Ratkaisuja on etsittävä paikallisista lähtökohdista käsin; esim. maaseudulla uusiutuvan energian entistä monipuolisempi käyttö on merkittävä mahdollisuus. 39

42 Toimenpiteet: Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät tai voimistuvat myös Pohjois-Pohjanmaan alueella. Elinympäristön turvallisuus ja yhdyskuntien toimintakyvyn säilyttäminen edellyttää muuttuviin ilmasto-oloihin ja ympäristöriskeihin varautumista. Erityisesti pitkällä tähtäimellä on olennaista kyetä ennakoimaan ilmastonmuutoksen vaikutukset alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen ja alueen luonnonolosuhteisiin perustuviin elinkeinoihin. a. Pohjois-Pohjanmaan ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanoyhteistyön kehittäminen. b. Energiatehokas rakentaminen ja vähähiilisyyttä edistävien yhdyskuntien kehittäminen paikallisista tarpeista ja mahdollisuuksista käsin. c. Julkinen sektori vähähiilisen talouden edelläkävijäksi. d. Ilmastomuutokseen sopeutumisen eteneminen eri toimialoilla. TL 5 ALUERAKENNE JA SAAVUTETTAVUUS A. Alue- ja yhdyskuntarakenne Aluerakenteen runko ja elementit. Pohjois-Pohjanmaan tavoitteellisen aluerakenteen 2040 mukaisesti maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen periaatteissa painotetaan maakunnan kehittämistä kohti monikeskuksista aluerakennetta, jossa korkealuokkaisten liikenneyhteyksien varaan rakentuvat kehittämisvyöhykkeet ja käytävät yhdistävät eritasoiset keskukset toisiinsa. Maakunnasta ovat sujuvat ja toimivat valtakunnalliset ja kansainväliset yhteydet. Saavutettavuutta täydentää valokuituun perustuva laajakaista, jossa runkoverkko yhdistää kyläverkot toisiinsa kattavaksi ja toimintavarmaksi verkoksi. Pohjois-Pohjanmaalla asutus sijoittuu perinteisesti jokilaaksoihin, merenrannikolle, sisämaan vedenjakaja-alueille, Koillismaan vaara-alueille ja voimakkaasti kasvavalle ja kaupungistuneelle Oulun kaupunkiseudulle. Taajamarakenteeltaan yhtenäisessä Oulun ja sen eteläpuolisten kuntien alueelle jatkuvassa keskustaajamassa asuu noin puolet koko maakunnan väestöstä. Oulun lisäksi merkittäviä väestökeskittymiä ovat Raahe, Ylivieska ja Kuusamo. Pohjois-Pohjanmaalla on tunnistettavissa maakunnan mittakaavassa monikeskuksinen aluerakenne, jolle on tyypillistä Oulun seudun asukasluvun ja tuotannollisen volyymin voimakas kasvu ja muiden alueiden väestömäärän säilyminen suhteellisen vakaana. Maakunnan aluerakenteen rungon mukaisesti Oulun seutu on kansainvälinen ja valtakunnallinen keskus ja sitä täydentävät laajempaa asukaspohjaa palvelevat aluekeskukset, joissa on tarjolla julkisia ja yksityisiä palveluita vaikutusalueen asukkaille. Maakunnan aluerakenteen rungon muodostavat alueellisten keskusten verkosto ja ylimaakunnalliset kehittämisvyöhykkeet. Alueellisia keskuksia ovat: - Oulun kaupunkiseutu - Koillismaa, Raahen seutu ja Jokilaaksot/Oulun Eteläinen - Oulunkaaren seutukunta on osa alueellisten keskusten verkostoa Pohjois-Pohjanmaan tavoitteellisessa aluerakenteessa kehitetään alueen toimijoiden lähtökohdista kansainvälisiä ja kansallisia kehittämisvyöhykkeitä. Nämä ovat: - Perämerenkaari, jonka osana on Meripohjola -kasvuvyöhyke 40

43 - Oulu Kajaani Arkangel -vyöhyke, jonka osana on OuKa-kehittämisvyöhyke - valtateihin 4 ja 20 perustuvat matkailu- ja logistiikkakäytävät Perämerenkaaren kehittämisvyöhyke yhdistää toiminnallisesti Suomen ja Ruotsin kaupunkiseudut Perämeren rannikolla. Euroopan laajuiseen TEN-T-ydinverkkoon (Tukholma Helsinki) liittyvien kansainvälisten liikennekäytävien solmupisteenä Oulun seudusta kehittyy luontainen logistiikan ja kauttakulkuliikenteen keskus Barentsin alueen satama- ja maalogistiikassa. Perämeren satamat yhdistyvät myös Euroopan laajuiseen Merten moottoriteihin. Logistiikan lisäksi Perämerenkaari kehittyy teollisuuden sekä kaupan ja energiatuotannon vyöhykkeenä. Meripohjola-kasvuvyöhyke muodostuu Oulun ja Kokkolan välisestä rannikkoalueesta ja sen runkona toimivat Pohjanmaan rata ja valtatie 8. Vyöhykkeen kehityspotentiaali perustuu Pohjois-Suomen suuralueen vahvimpiin väestö-, asutus-, työpaikka- ja osaamistihentymiin. Yhteistoiminnan tärkein tavoite on vahvistaa elinkeinojen kehittämistä. Toiminnallisesti jatkossa etsitään synergiaa Perämerenkaaren tavoitteiden toteuttamisen kanssa. Oulu Kajaani Arkangel -kehittämisvyöhyke on osa Narvikista Oulun ja Vartiuksen raja-aseman kautta Arkangelin alueelle ulottuvaa kansainvälistä liikennekäytävää, jonka tavoitteena on kehittää kansainvälistä tavaraliikennettä palveleva käytävä Euroopasta Kaukoitään. Liikennekäytävän ympärille muodostuvan kehittämisvyöhykkeen Suomen puoleinen osa on Oulu-Kainuu - kehittämisvyöhyke (OuKa). OuKa-vyöhykkeelle ovat leimallisia pitkät etäisyydet ja harva asutus Oulun ja Kajaanin kaupunkiseutujen ulkopuolella. Vyöhykkeen kehittämisessä painopistealueita ovat saavutettavuuden parantaminen valtatien 22 suuntaisesti sekä yritystoiminnan edellytyksien kehittäminen hyvinvointi-, ympäristö- ja matkailutoimialoilla. Pohjois-Pohjanmaalla kehitetään valtateihin 4 ja 20 perustuvia vyöhykkeitä. Toiminta-ajatuksena on vahvistaa korridorien vaikutusalueiden matkailullista ja logistista merkitystä aluerakenteessa. Aluerakenteen muutokset ja vaikutusalueet. Pohjois-Pohjanmaan alue- ja yhdyskuntarakenteessa on kaksi samanaikaista ja toisiaan vahvistavaa trendiä; aluerakenteen keskittyminen sekä toisaalta rakenteen laajeneminen ja osin hajautuminen. Tämä asettaa erilaisia ja osin vaikeasti hallittavissa olevia haasteita maankäytön suunnittelulle erilaisilla ja erilaistuvilla alueilla. Keskeisessä asemassa kasvavilla alueilla on maanhankinta ja erityisesti yleispiirteinen kaavoitus, joiden avulla maankäyttöä, asumista ja liikennettä voidaan ohjata suunnitelmallisesti. Taajamissa ja maaseutumaisilla alueilla tavoitellaan omaleimaisten, viihtyisien ja muuhun rakenteeseen tukeutuvaa uudisrakentamista ja kehittämistä. Pohjois-Pohjanmaalla Oulun kaupunkiseutu toimii kehityksen veturina. Seudun vaikutusalue on laaja ulottuen koko Pohjois-Suomeen ja osin myös yli valtakunnan rajojen (ns. verkostometropoli). Tähän täydennyksiä kaupunkiohjelmista, kuten MALPE, Inka ja kasvusopimus. Tasapainoisen aluerakenteen ylläpitäminen maakunnassa edellyttää Oulun kaupunkiseudun lisäksi muita kehittyviä keskuksia ja kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutuksen aktivoimista. Maakunnan tasapainoista aluerakennetta täydentää kuntakeskuksiin perustuva palveluverkko, joka takaa palvelujen saatavuuden koko maakunnassa. Tavoitteena on kehittää ja ylläpitää kattavat julkiset ja yksityiset peruspalvelut maakunnan asukkaille. Tavoitteissa kiinnitetään huomiota myös maaseutuasumiseen ja elinvoimaisuuteen. Maaseudulla aluerakennetta ja asutusta ohjaavat luonnonvarojen käyttö ja palvelutuotanto, erityisesti matkailutoimialat ja hyvinvointiyrittäjyys, sekä väljyyden ja viihtyisyyden esiintuominen osana kyläasutusta. Työkaluja kyläasutuksen kehittämiseksi ovat yleiskaavat ja vapaaehtoisuutta painottavat kyläsuunnitelmat. 41

44 Harvaan asutun maaseudun asutus- ja palvelurakenteen turvaaminen on haasteellista. Kehittämisen edellytys on aktiivinen uusien elinkeinojen kehittäminen ja uudenlaiset yhteistoiminnan muodot. Tulevaisuudessa yhä merkittävämpi on valokuitupohjaisen laajakaistan rakentaminen ja sähköisten palveluiden kehittäminen alueen asukkaiden tarpeisiin. Toimenpiteet: a. Alueellisten keskusten verkostomainen yhteistoiminta ja erikoistuminen / profiloituminen b. Kehittämisvyöhykkeiden yhteistoiminnan syventäminen ja tiiviimpi linkittyminen olemassa oleviin kansainvälisiin vyöhykkeisiin ja verkostoihin c. Uusien kehittämisvyöhykkeiden käynnistäminen aluelähtöisesti d. Oulun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja laatukäytävien kehittäminen, mm. MALPE-suunnitelma e. Taajamien vetovoimaisuus ja viihtyisyys, mm. PIKE-toimintamalli f. Maaseutuasutuksen ja maaseudun toimialojen monipuolistaminen, mm. HARVA-toimintamalli B. Maakunnan palvelurakenne Sosiaali- ja terveyshuollon palvelut ja rakenteet. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen vaatii kunnilta jatkuvasti kasvavia taloudellisia resursseja. Samaan aikaan kunnat kamppailevat pienenevien verotulojen ja valtionosuuksien kanssa. Voidakseen turvata asukkaidensa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, on kuntien vääjäämätöntä etsiä tapoja uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseja sekä muuttaa nykyistä palvelurakennetta. Pohjois-Pohjanmaa on maantieteellisesti laaja alue, joten sosiaali- ja perusterveydenhuollon perustason palveluiden turvaaminen lähipalveluina edellyttää eri osissa maakuntaa erityyppisiä ratkaisuja. Kunta- ja palvelurakenteiden kehittämisen pohjana on valtakunnallisesti pidetty luonnollista asuinja työssäkäyntialuetta. Maakunnan alueella Oulun seutu muodostaa toiminnallisesti yhtenäisen alueen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta se poikkeaakin muusta maakunnasta mm. taloudellisen kantokyvyn, väestön ikärakenteen ja sairastavuuden osalta. Tällä alueella on mahdollista kehittää yhteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja toisella tavalla kuin maakunnan muissa osissa. Maakunnan koillisosalle on tyypillistä harva asutus ja pitkät etäisyydet. Oulun eteläpuolen kuntien väkiluku on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta liian pieni, jääden alle asukkaan. Alueella ei ole selkeää keskuskuntaa. Tällä alueella sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta tulee voida kehittää alueen erityispiirteistä käsin. Vaativien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen osalta maakunnassa on oleellista, että alueella järjestetään ja tuotetaan sekä kustannustehokkaita että korkeatasoisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. On perusteltua, että maakunnassa on yksi toimija, joka vastaa vaativista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa on tärkeää, että alueella syntyy uudenlaisia palveluinnovaatioita ja myös tuotannon rakenteet kehittyvät. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus (korkeakoulut ja toisen asteen ammatillinen koulutus) ja kehittämisrakenteet (mm. sosiaalialan osaamiskeskukset, perusterveydenhuollon kehittämisyksiköt) tulee pystyä turvaamaan myös muuttuvissa tulevaisuuksissa. 42

45 Toimenpiteet: a. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan monimuotoisuuden huomioiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja rakenteiden kehittämisessä b. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluinnovaatioiden ja tuotannon rakenteiden kehittämiseen panostaminen c. Pohjois-Pohjanmaalla on turvattava ja kehitettävä sosiaali- ja terveydenhuollon korkeakoulu- ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen saatavuus d. Pohjois-Pohjanmaalla on turvattava ja kehitettävä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteet Osaamisen verkostot ja rakenteet. Tavoitteena on vahvistaa koko maakunnan kattavaa osaamisen verkostoa, joka perustuu koulutusorganisaatioihin, alueellisiin osaamiskeskittymiin ja seudullisiin kehittämisorganisaatioihin. Pohjois-Pohjanmaalla on laaja, koko maakunnan kattava toisen asteen kouluverkko. Korkeakoulutusta maakunnassa tarjoaa kaksi ammattikorkeakoulua ja Oulun yliopisto. Korkeakoulujen alueyksiköiden, kesäyliopiston ja toisen asteen koko maakunnan kattava verkosto takaa korkeatasoisen yliopisto- ja ammatillisen tason täydennyskoulutuksen sekä laadukkaan tarjonnan valmentavia ja sivistäviä kursseja. Laadukas kansalais- ja kansanopistojen verkosto tukee tavoitetta elinikäisestä oppimisesta edistäen ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia ja kansainvälisyyden toteutumista. Maakunnan kattava koulutuksen järjestäjien ja sidosryhmien yhteistyön vahvistaminen on tärkeä kilpailutekijä lähitulevaisuudessa. Tavoitteena on tukea alueen korkeakouluja ja oppilaitoksia niiden pyrkimyksissä yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn lisäämiseen. Aktiivinen yhteistyö osaamistarpeista alueen yritysten kanssa ja opiskelijoiden integroiminen alueeseen ja alueen yrityksiin tukee alueen kehittymistä. Yhteiskunnan nopea muuttuminen vaatii myös täydennys- ja lisäkoulutuksen tarjonnan kehittämistä opiskelijoiden ja työelämän tarpeita vastaavaksi. Elinikäisen oppimisen periaatetta tulee vahvistaa ja siirtymät asteelta toiselle sekä koulutuksesta työelämän tulisi saada mahdollisimman joustaviksi. Kehitetään maakunnan tarpeista lähtevää koulutusväyläajattelua, jonka perusteena on korkeakouluyksiköiden ja toisen asteen oppilaitosten tiivis yhteistyö. Tuottavuusmielessä on kyettävä tutkimus- ja kehittämisympäristöjen yhteiskäytön lisäämiseen. Tavoitteena on kustannustehokas ja alueellisesti riittävän tasapainoinen verkosto, jossa voidaan huomioida oppilaiden ja asiakkaiden tarpeet. Edunvalvonnan näkökulmasta pyritään kehittämään riittävän vahvoja, maakunnallisesti tasapuolisesti koulutusta tarjoavia yksiköitä. Tavoitteena on kehittää nykyisiä rakenteita Oulun yliopiston, ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen koulutuksen osalta sekä turvata alueellisesti kestävät aloituspaikat. Tavoitteena on vahvistaa alueellisten koulutus-/opintoväylien kehittämistä, jonka avulla voidaan nostaa alueen toimijoiden koulutustasoa. T&K&I-toiminnan alueellisten ja seudullisten innovaatioympäristöjen kehittämisessä keskeistä on alue- ja elinkeinolähtöinen toiminta, jota voidaan tukea erityisesti käynnistysvaiheessa monipuolisilla ohjelmarahoituksilla. Kuntien taloustilanne ja ammattikorkeakoulujen osakeyhtiöittäminen tuovat mukanaan uusia haasteita. Toimenpiteet: a. vahva tuki maakunnan väestön osaamisen lisäämiseksi, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen b. avointa yliopisto-opetusta ja ammatillista täydennyskoulutusta, joiden lisäksi järjestetään valmentavia ja harrastustavoitteisia kursseja c. maakunnan kattava toisen asteen ja korkeakoulu verkosto (nuorisoasteen lähiopiskelupaikat: ammattikoulu ja lukiot) d. vapaan sivistystyön kautta toiminnallinen verkosto mm korkeakouluopintoihin e. elinikäisen oppimisen turvaaminen 43

46 C. Liikenteellinen saavutettavuus ja sähköiset palvelut Liikennejärjestelmän yleistavoitteet. Liikennejärjestelmän ja logistiikan kehittämisen tavoitteena on parantaa maakunnan ja koko Pohjois-Suomen liikenteellistä saavutettavuutta. Liikennejärjestelmän toimenpiteissä painottuvat liikennejärjestelmän perustavoitteet sujuvat matkat ja toimivat kuljetukset sekä hyvät liikenneyhteydet ja toimiva logistiikka. Toimintaympäristön kehittämisen painopisteet jaetaan kansainvälisiin ja kansallisiin yhteyksiin sekä maakunnan sisäisiin tavoitteisiin. Kansainväliset liikennekäytävät. Suuryritysten ja pk-yritysten kansainvälistyminen ja toimintaympäristön globalisoituminen edellyttävät toimivia kansainvälisiä yhteyksiä lähialueilla ja Euroopan markkina-alueille. Toimijoiden näkökulmasta tärkein yhteys on Euroopan laajuiseen TEN-Tydinverkkoon ehdotettu Botnian käytävä (Bothnian Corridor) ja sitä täydentävät yhteydet Euroopan unionin ulkopuolelle, Norjaan ja Venäjälle. Suomen kansainvälisissä yhteyksissä Botnian käytävä täydentää Pohjolan kolmiota (Nordic Triangle) ja Rail Balticaa sekä Itämeren moottoritietä (Motorway of the Baltic Sea). Barentsin talousalueen yleinen kehittyminen ja luonnonvarojen hyödyntäminen sekä mahdollinen Koillisväylän aukeaminen kansainvälisten merikuljetusten käyttöön vaikuttavat suuresti pohjoisten alueiden tulevaisuuden näkymiin. Yhteyksien kehittäminen Pohjois- Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan sekä Venäjälle tarjoavat mahdollisuuksia erityisesti Oulun lentoaseman lentoliikenteen kauttakulkuliikenteen kehittämiselle sekä nopeutuvia tavarakuljetuksen ja henkilöliikenteen reittejä. Kansalliset liikenneinvestoinnit ja pitkänmatkan joukkoliikenne. Pohjois-Pohjanmaan saavutettavuutta voidaan parantaa erityisesti liikennejärjestelmän isoilla kehittämisinvestoinneilla. Näistä merkittävimmät ovat Pääradan palvelutason nosto välillä Seinäjoki Oulu sekä Ouluun suuntautuvien valtateiden (4, 8, 20 ja 22) kehittäminen. Toimivat tavarakuljetukset edellyttävät Oulun sataman kehittämistä, joka pitää sisällään satamaan johtavan meriväylän syventämisen 12 metriin, satamaan johtavien raide- ja tieyhteyksien sekä ratapihojen kehittämisen. Oulun lentoaseman kehittäminen kansainväliseksi kauttakulkulentoasemaksi on avainasemassa elinkeinoelämän toimintaedellytysten luomisessa. Kuusamon lentoasema on Finavian ylläpitämä ja tavoitteena on profiloida ja kehittää kenttä palvelemaan erityisesti kansainvälistyvää matkailuelinkeinoa. Joukkoliikenteen keskeinen tavoite on palvelutason parantaminen kaupunkiseuduilla ja suurimpien kaupunkien välisillä runkoreiteillä. Maaseudulla tavoitteena on peruspalvelutason turvaaminen alueellisessa joukkoliikenteessä ja liityntäyhteyksien kehittäminen keskeisille rautatieasemille perustuen esimerkiksi kutsuliikenteen soveltamiseen. Haja-asutusalueilla tarkoituksenmukaista on turvata joukkoliikenteen peruspalvelutaso. Alueellinen liikennejärjestelmän kehittäminen. Liikennejärjestelmän ja logistiikan suunnittelussa ja kehittämisessä on perusteltua tarkastella pohjoisia alueita kokonaisuutena, koska sen avulla voidaan parhaiten tunnistaa kansainväliset ja valtakunnalliset tarpeet ja mahdollisuudet. Liikennejärjestelmäsuunnitelman uudistamisen yhteydessä määritetään tarkemmin myös maakunnan sisäiset, alueelliset ja seudulliset hankkeet. Käynnissä oleva Oulun seudun liikennejärjestelmän laatiminen on tärkeää koko Pohjois-Suomelle ja näyttää suuntaa liikennejärjestelmän uudistamiselle. Elinkeinojen kehitystä tuetaan alueellisen tasapuolisuuden ja elinvoimaisuuden vuoksi myös maaseudulla liikennejärjestelmän suunnitelmallisilla kehittämistoimenpiteillä. Kasvavat elinkeinoalat, erityisesti kaivostoiminta, matkailupalvelut, energia- ja ympäristötoimialat, edellyttävät monien infrahankkeiden toteuttamista erityisesti pääteillä ja alemmalla tieverkolla. Uusien raide- ja muiden väylähankkeiden kehittämisessä keskeistä on selvittää toteuttamisen edellytykset. 44

47 Liikennejärjestelmän kehittäminen ja erityisesti tiestön kunnon turvaaminen vaativat lisärahoitusta, jotta luonnonvarojen kestävä käyttö on mahdollista ja jotta ihmisten päivittäiset liikkumistarpeet voidaan täyttää. Perustienpidon valtakunnallinen määräraha edellyttää tasokorotusta. Myöskään joukkoliikenteen palvelutasoa ei voida nostaa, ellei rahoitusta voida rationalisoida ja kohottaa. Toimenpiteet: a. Kaupunkiseutujen ja taajamien tärkeimpien pyöräilyn laatukäytävien määrittäminen ja toteuttaminen b. Joukkoliikenteen palvelutaso - palvelutason parantaminen kaupunkiseuduilla ja suurimpien kaupunkien välisillä runkoreiteillä sekä tason nostaminen houkuttelevalle tasolle Oulun seudulla joukkoliikenteen laatukäytävissä - peruspalvelutason turvaaminen ja liityntäyhteyksien kehittäminen rautatie- ja linjaautoasemille haja-asutusalueella c. Oulun lentoaseman kehittäminen kansainväliseksi kauttakulkulentoasemaksi ja Kuusamon lentoaseman vuorotarjonnan kehittäminen Helsinkiin d. Kaupunkiseuduilla maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseen sitoutuminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi e. Perusväylänpidon rahoituksen turvaaminen - päätieverkon kunnon pitäminen hyvällä tasolla - pienten alueellisten investointien toteuttaminen - alemman tieverkon moniongelmaisten ja liikenteellisesti merkittävien tiejaksojen parantaminen - talvimerenkulun turvaaminen f. Väylähankkeet 1. Seinäjoki Oulu rataosa 2. valtatien 4 Oulu Kemi kehittäminen 3. Meriväylien syventäminen (Oulun satamaan johtava meriväylä) 4. Suunnittelualueen maakuntakeskusten välisten tieyhteyksien kehittäminen (valtatie 8 Oulu Kalajoki Vaasa ja valtatie 22 Oulu Kajaani) 5. Ylivieska Vartius ratayhteyden liikennöintiedellytysten parantaminen Oulun ja Iisalmen kautta 6. Valtatien 4 Oulu Jyväskylä kehittäminen g. Muut liikennejärjestelmän kärkitehtävät - junaliikenteen nopeuttaminen ja tarjonnan kehittäminen Pohjanmaan radalla välillä Oulu Helsinki sekä Oulu Kajaani Kouvola radalla - matkailukeskusten liikennejärjestelmien kehittäminen sekä matkailuteiden tuotteistaminen, mm. Pohjanlahden rantatie ja Tervan tie - Ylivieska Iisalmi radan sähköistäminen - valtatien 20 Oulu-Kuusamo kehittäminen - Hailuodon kiinteän liikenneyhteyden kehittäminen Laajakaistainfrastruktuuri ja sähköiset palvelut. Kiinteään valokuitutekniikkaan perustuvan laajakaistainfrastruktuurin rakentaminen on keskeinen edellytys maakunnan kehitykselle. Luotettava, toimiva ja kattava valokuituverkko edistää alueellista elinvoimaa luomalla uusia työpaikkoja ja kohentamalla asumisen viihtyisyyttä sekä vaikuttaa myönteisesti ihmisten turvallisuuteen ja palveluiden saatavuuteen. Pohjois-Pohjanmaalla on tavoitteena kaikille avoin (open access -periaatteen mukainen) ja kattava kiinteävalokuituverkko, joka yhdistää kyläverkot toisiinsa runkoverkon välityksellä. Laajakaistaverkon rakentamisen lisäksi on kehitettävä julkisten ja yksityisten palvelutuottajien sekä kolmannen sektorin palveluiden sähköistämistä, koska niiden kautta voidaan turvata toimivat 45

48 ja kaikkien saatavilla olevat lähipalvelut riippumatta palvelurakenteiden muutoksista. Julkisen palvelutuotannon kustannushyödyt tietoliikenteen ja -teknologian avustuksella ovat merkittävässä asemassa lähitulevaisuudessa. Etenkin maaseutukuntien asukkaille luotettava ja toimiva kiinteä laajakaistayhteys mahdollistaa palveluiden käyttämisen ja tasavertaisen yhteiskuntaan osallistumisen. Toimenpiteet: h. Valokuitu tekniikkaa perustuvan laajakaistaverkon suunnittelu ja rakentaminen, mm. Laajakaistan kaikille -hanke i. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuottajien sähköisten palveluiden kehittäminen 46

49 KÄRKITEEMAT Nuorten luottamus pohjoisen mahdollisuuksiin! Kansallisen aluepolitiikan uudistaminen ELINKEINOELÄMÄ, YRITTÄJYYS JA TYÖLLISYYS Vientiteollisen pohjan vahvistaminen ja logististen ratkaisujen kilpailukyky Pohjoisen työmarkkinat toimimaan yhteen! Start up ekosysteemin kehittäminen Kuntien työllisyystoimenpiteiden ja -ohjelmien tukeminen ESR-resursseilla Suuret energiaratkaisut ja niiden hyödyntäminen alueella INNOVAATIOT JA OSAAMINEN Kansainvälinen huippuosaaminen sekä t&k investointien kaupallistaminen, mm. Laguna tutkimuskeskus Pyhäjärvelle Kaivannaisalan kestävä kehittäminen Korkean arvonlisän biotalous Oulun yliopiston tieteellisen osaamisen hyödyntäminen alueen kehittämisessä Ammatillisen koulutuksen joustavuus Aloituspaikat vastaamaan nuorisoikäluokkien kokoa kaikilla koulutusasteilla HYVINVOINTI Hyvinvointi-, terveys- ja sivistyserojen kaventaminen Hyvinvoinnin johtaminen ja edistäminen tiedon ja verkostojen tuella VETOVOIMA Elinympäristön vetovoiman vahvistaminen Luonnonvarojen käytön kestävyys ALUERAKENNE JA SAAVUTETTAVUUS Pohjoiset rajat ylittävä saavutettavuus ja yhteydet päämarkkina-alueille Palvelurakenteen yhtenäisyyden kehittäminen Oulu lentoliikenteen kansainväliseksi solmukohdaksi 47

50 2. POHJOIS-POHJANMAAN ALUEET OULUN SEUTU Oulun seudun muodostavat Oulun kaupunki ja Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kunnat. Oulun seutu on Pohjois-Suomen merkittävin kehityskeskus ja työssäkäyntialue, joka luo elinvoimaa ja hyvinvointia laajasti koko valtakunnan alueelle. Oulun väestömäärä oli vuoden 2013 alussa runsaat työssäkäyntialueen väestömäärä oli Alueen väestömäärän on ennakoitu edelleen kasvavan. Pohjois-Pohjanmaan väestöstä asuu nykyisin puolet alle 23 km:n säteellä Oulun keskustasta. Oulun väestörakenne on Euroopan nuorimpia ja asukkaista lähes neljännes on alle 20 vuotiaita. Väestömäärää kasvattavat sekä luonnollinen muutos että muuttoliike. Nuori ja koulutettu väestö on Oululle voimavara mutta samalla se on velvoite työllistymisen, koulutuksen tai muun aktivoinnin järjestämiseen. Nuorisotyöttömyys on Oulussa muuta maata yleisempää. Oulun kaupungissa oli työttömiä elokuussa runsaat , joista 18,7 % oli alle 25 vuotiaita. Oulun kaupunkiseudun erityispiirteet rakentuvat älykkäästä erikoistumisesta, jossa määrittyy alueen olemassa olevat ja mahdolliset vahvuudet. Oulun innovaatioallianssiin valituilla osaamisalueilla monitieteiset Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Oulun kaupunki ja alueen yritykset toimivat aktiivisessa yhteistyössä. Oulun seudulla toiminta on vahvasti verkottunutta. Oulun seutu jatkaa alueen kehittämistä nykyisten selkeiden alueiden, kuten mm. Perämerenkaaren ja Pohjois-Norjan kanssa. Alueen elinvoima, kilpailukyky ja työllisyyden kehittyminen ovat riippuvaisia toimivista logistisista yhteyksistä. Pohjoista strategiaansa Oulu toimeenpanee tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Ruotsin (Perämerenkaari), Pohjois-Norjan (European High North) sekä Venäjän toimijoiden kanssa. Yhteistyön välineitä ovat mm. Bothnian Arc yhdistys, Northern Sparsely Populated Areas verkosto, Barentsin alueen yhteistyöorganisaatiot sekä kaupunkikumppanuudet. Oulun kaupunkiseudun kasvulle ovat tärkeitä myös Oulu-Kajaani kehityskäytävä ja Meripohjola kehittämisalue, joilla toteutetaan konkreettisia yhteistyöhankkeita. Oulun alueen omat painopisteet ja yhteistyökohteet tukevat mm. kansallisen ja kansainvälisen Arktisen politiikan, EU:n Pohjoisen Ulottuvuuden sekä raaka-aine- ja Itämeri-strategioiden toteuttamista. Kaikki liikennemuodot kattavan Bothnian Corridorin kehittäminen Pohjoisen käytävän jatkona ja osana EU:n liikennejärjestelmien TEN-T-ydinverkkoa varmistaa pohjoisen tarjoaman kansallisen ja eurooppalaisen lisä- arvon realisoimisen. Oulu on globaalin kehityksen myötä joutunut kohtaamaan talouden rakennemuutoksen. Kolmen viime vuoden aikana on pelkästään ICT-sektorilta hävinnyt noin 3000 työpaikkaa. Oulun tavoitteena on tästä huolimatta olla Suomen paras kaupunkiseutu innovatiiviselle yrittäjyydelle ja kansainvälistyvälle yritystoiminnalle. Oulun kaupunkiseudun keskeiset painopisteet kasvusopimuksessa liittyvät seuraaviin kolmeen teemaan: 1. Uusi tieto, taito ja työ (INKA ohjelma) 2. Pohjoisesta kasvua 3. Nuori väestö voimavarana 48

51 INKA ohjelman osalta Oulu on myös sitoutunut kahteen Innovatiiviset kaupungit ohjelman kokonaisuuksia. Oulu on kansallisessa vetovastuussa Tulevaisuuden terveys ohjelmassa ja kumppanina Tampereen Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus ohjelmassa. Kasvusopimuksen ja INKA ohjelman lisäksi Oulun seudun kunnat ovat sopineet valtionhallinnon kanssa MALPE aiesopimuksen MAL toimenpiteiden toteuttamiseksi. MALPE aiesopimukseen on sisällytetty Oulun seudun kannalta kaikista tärkeimmät maankäytön, asumisen ja liikenteen kokonaisuudet. Palveluita ja elinkeinoelämää on myös tarkasteltu aiesopimuksessa maankäytön näkökulmasta. Oulu Pohjois- Skandinavian pääkaupunki ja elinvoimaisuuden keskeiset tavoitteet Oulu on asemoitu alueen strategiaprosessissa Pohjois-Skandinavian pääkaupungiksi, mikä tarkoittaa vastuuta pohjoisen globaalista kaupungistumiskehityksestä ja toisaalta Euroopan arktisen alueen tieto ja osaamislähtöisestä kehittämisestä. Erityistä strategian jäsentelyssä on tavoitteiden kääntäminen asiakaslähtöiseksi. Keskeisinä kaupungin asiakkaina on tunnistettu kuntalaiset elämänkaaren mukaisesti (lapsiperheet, nuoret, työikäiset ja ikäihmiset), yritykset ja yhteisöt ja kestävä kehitys. Oulun kaupungin strategian keskeisimmät strategiset linjaukset ja tavoitteet: Elinvoima, elinkeinoelämän uudistaminen ja kilpailukyky Kuntalaisten hyvinvointi Ympäristön kestävyys ja yhdyskuntarakenteen eheys Kaupunkitalouden kestävyys ja tasapaino Henkilöstö, osaaminen ja johtaminen Lähiajan elinkeinopoliittiset tavoitteet ovat seuraavat: 1. Merkittävä nettotyöpaikkojen kasvu 2. Ouluun Suomen paras yrittäjyysilmasto 3. Alueilla toimivien yritysten viennin merkittävä kasvu 4. Kaupunkiseudulle suuntautuvan kansallisen ja kansainvälisen investointivolyymin kasvu 5. Liiketoiminta-, tutkimus- ja kehitysympäristöjen uudistaminen Alueen toimijoiden yhteistyö Vuonna 2009 aloitettiin sopimuspohjainen Oulun innovaatioallianssin toiminta, jossa Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, VTT ja Technopolis Oyj päättävät keskeisistä strategisista linjauksista ja edistävät niiden toteutusta suuntaamalla panostusta yhteisesti määriteltyihin kohteisiin. Innovaatiokeskukset muodostettiin alkuvaiheessa seuraaville aloille: Internet -tutkimus (Center for Internet Excellence, CIE), painettava älykkyys (Printed Electronics and Optical Measurements Innovation Centre, PrintoCent), kansainvälinen liiketoiminta (Martti Ahtisaari Institute of Global Business and Economics, MAI), ympäristöala (Center for Environment and Energy) ja hyvinvointiala (Centre for Health and Technology). OULUNKAARI Vuonna 2010 toimintansa aloittaneen Oulunkaaren kuntayhtymän muodostavat viisi omistajakuntaa: Ii, Pudasjärvi ja Utajärvi Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta, Vaalan kunta Kainuun maakunnasta ja vuodesta 2011 lähtien Simon kunta Lapin maakunnasta. Seudun vahvuuksiksi on tunnistettu 49

52 Oulun läheisyys, matkailu, luonto ja ympäristö, innovatiiviset maaseutumaisten kuntien erityispiirteet huomioivat palvelurakenteet ja tietoverkot, luonnonvarat sekä kuntien tahtotilaan perustuva hyvä seudullinen yhteistyö. Kuntayhtymä palvelee lähes kuntalaista. Seudun merkittävin haaste jatkossa on riittävän väestömäärän ja tasapainoisen väestörakenteen säilyttäminen alueella. Työvoiman saatavuusongelmat kohdistuvat tulevaisuudessa alueen kärkiyrityksiin ja julkisen sektorin tuottamiin palveluihin. Odotettavissa olevaan työvoimapulaan pyritään vastaamaan kehittämällä palvelujärjestelmän toimivuutta sekä edistämällä kuntien elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia. Kuntayhtymän alueella on lukuisia kuntien elinvoimaan liittyviä haasteita, mutta myös lukuisia voimavaroja, kuten monimuotoiset luonnonolosuhteet, asumisen rauhaa ja elinvoimaisia yhteisöllisiä rakenteita sekä ennen kaikkea oman asuinalueensa kehittämisestä kiinnostunutta väestöä. Lähipalvelujen turvaaminen, kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen sekä erityisesti nuorten ja ikäihmisten toimijuuden ja osallisuuden edistämiseen tähtäävät tavoitteet ovat kuntayhtymän toiminnassa keskiössä. Oulunkaaren kuntayhtymän ydintehtävänä on tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntapalvelutoimiston palveluja jäsenkuntien asukkaille. Pudasjärven kaupunki on mukana kehittämässä harvaan asuttujen alueiden palvelujärjestelmiä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Käyttäjälähtöisiä sähköisiä palveluja kehitetään edelleen. Hanketoiminnassa tavoitteena on kuntalaisia ja yrittäjiä palvelevat ruohonjuuritason toimivat ratkaisut ja toimintamallit. Oulunkaari tukee vahvasti alueen hyvinvointia ja elinvoimaisuutta. Elinkeinopalvelujen tavoitteena on kehittää alueen toimintaedellytyksiä ja vahvistaa seudun ydinosaamista mm. hanketoiminnalla. Kuntien elinvoiman kehittämisen näkökulmasta Oulunkaari on voimakkaiden toimintaympäristön muutosten edessä. Elinvoimaisuuden kannalta tärkeää on keskeisten toimialojen, kuten energiatuotannon, matkailun, puutuote- ja muun pk-teollisuuden voimakkaan kasvun turvaaminen. Tie- ja tietoliikenneverkon kattavuus ja toimivuus ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta alue on helposti saavutettavissa. Kaikkien keskeisten toimialojen menestys riippuu yrittäjyyden menestymisestä ja infrastruktuurin toimivuudesta. Yrittäjyyttä tuetaan aktiivisesti mm. seudullisen elinkeinoneuvonnan ja yrityskummitoiminnan avulla. Seutukunnan elinkeinoelämää voidaan kehittää edistämällä työvoiman liikkuvuutta, kehittämällä biopolttoaineiden käyttöä ja tuotantoa mm. uusiutuvan energian yrityskeskuksessa, tiivistämällä maakunnallista yhteistyötä sekä kehittämällä puun käyttöä rakentamisessa. Seutukunnan eri kuntien välillä on elinkeinojen kehittämisessä painopiste-eroja. Iissä on viime vuosina panostettu uusiutuvan energian yritystoiminnan ja tuotannon kehittämiseen. Pudasjärvellä taas on vahvaa ekologisen hirsirakentamisen tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Matkailun merkitys seudulla on kasvanut viime vuosina. Keskeisimpiä matkailukeskuksia alueella ovat Syöte Pudasjärvellä ja Rokua Utajärvi- Vaala -alueella. Matkailualueiden ja -elinkeinojen kehittämistyössä keskeisiä kohteita ovat Syötteen matkailualueen, Iin matkailuohjelman, Rokua-Oulujärvi/Tervantie kehityshankkeiden suunnittelu ja toimeenpano sekä Rokua Geopark. Matkailua kehitetään tiiviissä yhteistyössä Oulun seudun matkailun kanssa. Oulun merkitys matkailuelinkeinolle on suuri sen keskeisen logistisen aseman vuoksi. Alueiden toimintamallin kehittämisessä tärkeässä roolissa ovat kehittämisvyöhykkeiden hankkeet sekä alueellinen verkostoituminen esim. Bothnia Arcin toiminnan kautta. Monilla seudun kehittämisalueilla tarvitaan yliseudullista ja/tai maakunnallista yhteistyötä. Oulun alueen läheisyys tulee hyödyntää monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti. Seutukunnan kehittämiseen vaikuttavat kolme kehittämisvyöhykettä: Perämerenkaari, Oulu- Kajaani-Arkangel ja Oulu-Pudasjärvi-Taivalkoski-Kuusamo (Oulu-Koillismaa) -vyöhyke. Seutukunnalla on merkittävä rooli kehittämisvyöhykkeitä yhdistävänä alueena erityisesti matkailutoimialalla. Painopistealueet: 50

53 nuorten ja ikäihmisten toimijuuden ja osallisuuden edistäminen sähköisten palvelujen kehittäminen luonnonvarojen hyödyntäminen (lähienergia, lähiruoka ja raaka-aineet, matkailu, yrittäjyyskasvatus, yrityskehitys ja yritysneuvonta) yritystoiminnan kehittäminen (lähienergia, lähiruoka ja raaka-aineet, matkailu, yrittäjyyskasvatus, yrityskehitys ja yritysneuvonta) YLIVIESKAN SEUTUKUNTA Ylivieskan seutukunnan muodostavat Ylivieskan, Kalajoen ja Oulaisten kaupungit sekä Alavieskan, Merijärven ja Sievin kunnat. Seutukunta on aktiivinen yhteistyössä erityisesti Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa, Oulun Eteläisen alueella, Nivalan Haapajärven, Haapaveden Siikalatvan seutukuntien kanssa. Kehittyvää ja tiivistyvää yhteistyötä tehdään Raahen, Oulun ja Kokkolan seutujen kanssa. Seutukunta on myös jäsen Suomen ja Ruotsin puolen Perämerenkaaren yhteistyöorganisaatiossa. Seutukunnan asukasluku on asukasta (12/2012). Seutukunnan vahvuus on kasvava väestö ja nuorten vahva osuus väestörakenteessa. Seutukunnan vahvuuksia ovat monipuolinen elinkeinorakenne, menestyvä pieni- ja keskisuuri yritystoiminta. Seutukunnalla on hyvä logistinen asema liikennemäärältään kasvavilla keskeisillä seutukunnan liikenneväylillä: Pohjanmaan radalla, valtateillä 8 ja 27sekä kantatiellä 68/86. Seutukunnan saavutettavuutta parantaa lähitulevaisuudessa Pohjanmaan radan kaksoisradan ulottuminen Ylivieskaan. Seutukunnassa on myös erikoistunut Kalajoen syväsatama. Ylivieskan seutukunta kuuluu ohutlevymekaniikan, teräsrakentamisen ja rakennustoiminnan varsin kattavaan klusteriin (sahat, talotehtaat, sisustuslistat, ikkunat, kalusteet) ja maatalouskonevalmistuksen keskittymään. Ylivieskassa on vahva alueellinen keskittymiä vähittäis- ja erikoiskaupassa, joka on nostettu 2006 kaupan suuressa valtakunnallisessa vaikutusaluetutkimuksessa (TNS gallup) päämarkkainalueeksi. Kalajoella on valtakunnallisesti merkittävä matkailukeskus. Kalajoella järjestetään 2014 valtakunnalliset loma-asuntomessut. Oulaisissa on alueellisesti merkittävä terveydenhuollon palveluiden keskittymä mm. erikoissairaanhoidon palvelut Oulaskankaan aluesairaalassa. Seutukunnan kunnissa on lukuisia erikoistuneita yrityksiä mm. kenkäteollisuudessa, informaatio- ja palvelusektorilla ja teknologiateollisuudessa. Seutukunnan positiivisia odotuksia vahvistavat lukuisat Pohjois-Suomen suurhankkeet infrasektorilla, energia- ja kaivannaisteollisuudessa. Seudulla on myös monipuolista maatalous-, turkistarhausalan yritystoimintaa. Ylivieskan seutukunta on Suomen maidon- ja lihantuotannon ydinaluetta. Seutukunnan maatalouden kilpailukyky perustuu tehokkaaseen ja nykyaikaiseen maidon, lihan ja kasvinviljelytuotteiden tuotantoon. Kasvavia tuotannonaloja ovat mm. perunan ja rehuviljan viljely. Metsätalouden asema alueella on vahva ja sen kasvuun vaikuttaa energia-alan kehittyminen. Seutukunnassa on runsaasti biomassoja energian tuotantoon ja mahdollisuudet uusiutuvan energian lisääntyvään käyttöön. Ylivieskan seutukunnassa on monipuolista teknologia- ja liiketalousalan koulutus- ja kehitystoimintaa. Yritystoimintaa tukevaa koulutusta ja huipputeknologian kansallisesti noteerattua kansainvälisesti verkottunutta tutkimus- ja kehitystyötä alueella tekevät mm. Centria ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö ja Oulun Eteläisen instituutti, joka on Oulun yliopiston alueyksikkö. Alueen sosiaalialan koulutuksesta vastaa Centria ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö ja terveydenhuollon sairaanhoitajien koulutusvastuu ja työvoiman saatavuuden turvaamisesta Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oulaisten yksikkö. Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oulaisten yksikkö on hyvinvointialan osaamista ja koulutusta koordinoinut useita vuosia Pohjois-pohjanmaan eteläosassa ja Raahen seudulla seutukuntien ja alan toimijoiden välisellä yhteistyöllä. 51

54 NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNTA Nivala-Haapajärven seutukunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosassa. Seutukunnassa asuu noin asukasta. Sen muodostavat Haapajärven, Pyhäjärven ja Nivalan kaupungit sekä Kärsämäen ja Reisjärven kunnat. Seutukunnan väestön ikärakenne on suhteellisen hyvä. Teollisuus, palvelut ja alkutuotanto tarjoavat yhteensä noin70 prosenttia seudun työpaikoista. Kasvavia teollisia toimialoja seudulla ovat olleet metalli- ja puutuoteteollisuus. Metalliteollisuus on erikoistunut metallirakenteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistukseen. Seudun elektroniikka- ja elektroniikan mekaniikkateollisuus ovat myös voimakkaasti lisänneet työvoimaansa viime vuosiin saakka. Maatalouden asema alueella on vahva. Seutukunta on Suomen tärkeimpiä maidon- ja lihantuotantoalueita. Metsätaloudella on maatalouden ohella merkittävä työllistävä vaikutus. Pyhäjärvellä ja Nivalassa sijaitsevat maakunnan ainoat vuonna 2013 toiminnassa olevat kaivokset. Uusia nousevia toimialoja ovat bioenergian tuotantoteknologioiden kehittäminen ja valmistus sekä kivituotteiden valmistus. Pyhäsalmen kaivos Pyhäjärvellä on yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista ison eurooppalaisen maan alle sijoitettavan astrohiukkasfysiikan tutkimuslaitoksen sijoituspaikaksi. Eurooppalainen LA- GUNA-konsortio on siirtynyt seuraavaan vaiheeseen, jossa se tekee tarkentavia selvityksiä muutamasta sijoituspaikkavaihtoehdosta. Pyhäjärvi on näissä mukana. Laboratorio toisi alueelle tutkijoita Suomesta, Euroopasta ja ympäri maailmaa. Se tarjoaisi myös monipuolisen kehittämisalustan korkean teknologian yrityksille. LAGUNA-tutkimuskeskuksella olisi myös erittäin merkittävä työllistävä vaikutus: Alustavan selvityksen mukaan rakennusaikana tämä merkitsisi jopa 2800 henkilötyövuotta, välilliset vaikutukset huomioiden yhteensä 5600 htv. Kokeen käyttöaikana työvoiman tarve olisi arviolta 100 htv/vuosi. Rakentamisen noin M :n budjetista merkittävä osa koituisi Pohjois-Pohjanmaan yritysten hyödyksi. Seutukunnan alueella järjestetään monipuolista ammatillista koulutusta. Osaavaa työvoimaa kouluttavat Kalajokilaaksonkoulutuskuntayhtymä JEDU:n oppilaitokset Nivalassa, Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä. Ammatillista aikuiskoulutusta seutukunnassa tarjoavat Pohjois-Suomen Aikuisopisto (PSK-Opisto) ja JEDU, jotka osaltaan vastaavat elinkeinoelämänkoulutustarpeisiin. Nivalassa toimii Oulun Eteläisen instituutti, joka on Oulun yliopiston alueyksikkö. Se järjestää yliopistollista muuntoja täydennyskoulutusta sekä tutkimustoimintaa alueen kehittämisympäristöissä. Oulu Eteläisen Instituutti, alueella toimivat ammattikorkeakoulut sekä toisen asteenammatillista koulutusta järjestävät kuntayhtymät ovat laatineet yhteisen korkeakoulustrategian, jolla alueen työvoimanosaamistasoa pyritään nostamaan. Seudullisen kehittämisohjelman tavoitteena on edelleen lisätä aluekehittämistoimien tehoa ja vaikuttavuutta kokoamalla useidenaluekehitystoimijoiden resursseja kehittämisympäristöihin, jotka ovat ELME-Studio Nivalassa, BIO-Studio Haapajärvellä ja KIVI-Studio Pyhäjärvellä. Lisäksi ohjelman avulla edistetään Pyhäjärven LAGUNA-hanketta sekä koko seudullista innovaatioverkostoa ohjelmaaikana. HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUTUKUNTA Haapaveden-Siikalatvan seutukuntaan kuuluvat Haapaveden kaupunki sekä Siikalatvan ja Pyhännän kunnat. Seutukunnan asukasluku on vajaat asukasta. Asukasluvun säilyttäminen on seutukunnan elinvoiman kannalta tärkeää, mutta se edellyttää elinkeinojen kehittämisen lisäksi alueen vetovoimaisuuden paranemista myös palvelujen, koulutuksen ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien osalta. Tämä edellyttää kunnilta hyvää ja monipuolista yhteistyötä, koska monet vetovoimaan vaikuttavat asiat ovat seudullisia. 52

55 Seutukunnan elinkeinorakenne on poikkeuksellisen monipuolinen. Puutuoteteollisuus on menestynyt hyvin ja toimialalle on syntynyt myös uusia yrityksiä. Elintarviketeollisuus on investoinut ja laajentunut ja työpaikkojen määrä toimialalla on kasvanut. Myös metalliteollisuus on säilyttänyt asemansa. Maatalouden asema säilyy merkittävänä myös tulevaisuudessa. Uusiutuvan energian tuotannon monipuolinen edistäminen on seutukunnan kehittämisen painopiste. Myös matkailulla on aiempaa suurempi merkitys alueen elinkeinoissa. Seutukunnan elinvoimaisuuden ja vetovoiman kannalta tie- ja tietoliikenneyhteyksien paraneminen on ratkaisevan tärkeää. Seutukunnan läpi kulkeva valtakunnallinen pääväylä E75 (Vt4) on osa eurooppalaista päätieverkkoa ja sen jatkuva kehittäminen on myös valtakunnallisesti tärkeää. Nopeiden laajakaistayhteyksien rakentaminen koko seutukunnan alueelle on käynnistymässä ja työn ripeä loppuunsaattaminen on seudun kehityksen kulmakiviä. Elinkeinojen monipuolisessa kehittämisessä merkittävänä tukena ovat kehittämishankkeet, joilla on tuettu olemassa olevan yritystoiminnan ohella uusia, toimintansa aloittavia yrityksiä. Kattavat neuvonta- ja hautomopalvelut ovat tuottaneet tuloksia ja seudun työpaikkakehitys ja työpaikkaomavaraisuus ovat hyvällä tasolla. Kehittämishankkeilla on parannettu myös alueen koulutus- ja palvelutarjontaa. Seutukunnassa järjestetään korkeatasoista ammatillista koulutusta, josta vastaa pääosin Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, jolla on oppilaitoksia Siikalatvalla (Piippolassa) ja Haapavedellä. Muita koulutuspalveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä Oulun Eteläisen muiden toimijoiden kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Oulun yliopisto ja sen alueyksikkö Oulun Eteläisen instituutti sekä Centria ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu. RAAHEN SEUTU/ RAAHEN TALOUSALUE Raahen seudun muodostavat Raahen kaupunki ja Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Alueen asukasluku on yhteensä noin Raahen seutu on elinkeinorakenteeltaan Suomen erikoistuneimpia alueita, jossa kone- ja metalliteollisuus on vahvaa ja jossa viime vuosina myönteisesti kehittynyt palvelutoimiala kasvaa edelleen. Rakennustoimiala ja alkutuotanto on elinvoimaista. Elinkeinoelämä on monipuolistunut viime vuosina, kun kaupan ja palveluiden ala on tarjonnut aikaisempaa laajempia työllistymismahdollisuuksia. Alueen logistinen sijainti on erinomainen, valtatie 8, kantatiet 88 ja 86 sekä raideliikenteen pääraide, Rantarata, kulkevat alueen läpi. Raahen satama on tonnimäärältään Perämeren alueen suurin syväsatama, jonka asema vahvistuu entisestään kehitys- ja laajennustöiden ansiosta. Sataman kehittämisessä huomioidaan laajasti elinkeinoelämän tarpeet. Oulun lentoasemalle on matkaa n. 75 km. Lentoasemalle on alueelta kutsutaksiyhteys neljä kertaa päivässä. Logistisen saavutettavuuden osalta alueen kärkihankkeita ovat VT 8:n parantaminen sekä Tuomioja - Raahen satama- raideyhteyden kantavuuden nosto. Energiantuotannosta on muodostumassa Raahen seudulle selkeä keskittymä; suunnitteilla on useita suuria investointihankkeita mm. ydinvoimala Pyhäjoelle sekä kymmeniä tuulivoimapuistoja rannikkoalueelle. Tavoitteena on luoda energiaklusterin osaamiskeskus, joka pitää sisällään paitsi monipuolisen energiatuotannon, myös tutkimus- ja kehittämistoimintaa käynnistynyt Laivan kultakaivos on saavuttamassa tuotannolliset tavoitteensa ja kaivoksen alun perin 6 vuoden käyttöikäennustetta on voitu nostaa 8 9 vuoteen. Lisäksi uusia lupaavia kultaesiintymiä alueella tutkitaan. Alueen kehittämisen keskeisenä ohjaajana on keväällä 2009 valmistunut Raahen seutukunnan elinkeinostrategia Strategiaa päivitettiin 2012 vahvistamalla energiatoimialan merkitystä 53

56 alueella. Strategia on elinkeino- ja yrittäjyyspainotteinen ja siinä huomioidaan peruspalveluiden saatavuuteen, turvalliseen asuin- ja yritysympäristöön sekä yhteiskunnan yleiseen muuttumiseen liittyvät yleiset odotukset. Elinkeinostrategian keskeiset painopisteet ovat 1) Toimintaympäristön kehittäminen, 2) Kilpailukyky ja vetovoimaisuus, 3) Kansainvälisyys sekä 4) Elinkeinojen monipuolistaminen ja Yrittäjyys. Strategian toimeenpanossa jatketaan ja edelleen vahvistetaan toimijoiden välistä yhteistyötä tarvittaessa yhdistämällä eri organisaatioiden toimintaa. Elinkeinostrategian toteutuksen kokonaiskoordinaatiovastuu on Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksella ja sen osana Raahen seudun yrityspalveluilla. Kehittämistoimenpitein edistetään ja tuetaan alueen yritysten kansainvälistymistä ja liiketoimintaosaamista, sekä haetaan ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen ja alueen vetovoimaisuuden kasvattamiseen viihtyisänä asuinseutuna ja erinomaisena yritystoiminnan toimintaympäristönä. Raahen seudun yrityspalvelujen vetämä seudullinen yrityspalveluverkosto tuottaa alueen yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville perusneuvontapalveluja asiantuntevasti ja tehokkaasti. Liiketoimintaympäristön kehittämisessä verkoston keskeisinä toimijoina ovat Raahen seudun yrityspalvelujen lisäksi Oulun ammattikorkeakoulu sekä Raahen Porvari- ja Kauppakoulu. Alueen teknologiaosaamisen vahvistamisessa koordinaatiovastuussa on Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy ja yhteistyökumppaneina Raahen Osaamiskeskus Oy, Raahen koulutuskuntayhtymän yksiköt sekä Raahen kaupungin, Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun muodostama Pehr Brahe ICT-keskus. Ammatillisen peruskoulutuksen ja työelämässä toimivien täydennyskoulutuksen keskeisinä toimijoina ovat alueella Raahen koulutuskuntayhtymän yksiköt, Raahen Porvari- ja Kauppakoulu, Raahen Aikuiskoulutuskeskus Oy ja Raahen Osaamiskeskus Oy, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopiston Raahen toimipiste sekä Rautaruukki Oyj:n oma Ruukin Teollisuusoppilaitos. Raahen seutukunnan alueen kehittämisessä tehdään laaja-alaista yhteistyötä kuntien, eri tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden, oppilaitosten ja alueen yritysten kanssa. Aluekehittämisen yhteistyö on viime vuosina ollut tuloksekasta, kuitenkin niin, että keskeisenä tekijänä alueen elinkeinoelämän vahvistumisessa ovat olleet alueella toimivat yritykset ja niiden omat kasvuhakuiset kehittämisstrategiat. Alueen peruspalveluiden saatavuuteen ja asukkaiden hyvinvointiin liittyvissä kehittämistoimenpiteissä koordinaatiovastuu on alueen kunnilla ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymällä. KOILLISMAA Koillismaan seutukunnan muodostavat Kuusamon kaupunki ja Taivalkosken kunta. Koillismaan väkiluku on noin asukasta. Koillismaa on yksi maan tärkeimpiä matkailualueita. Sen ytimessä on Rukan matkailukeskus, mutta myös Taivalvaaran talviurheilukeskus, maaseudun laadukkaat matkailupalvelut sekä matkailun sisällöntuotanto ml. tapahtuma- ja hyvinvointimatkailu ovat kasvussa. Kesäisin alueen runsaat vesistöt, vaellusreitit ja kansallispuistot houkuttelevat kävijöitä. Kansainväliseen PAN Parks -verkostoon kuuluva Oulanka-Paanajärvi kansallispuistoalue on ainutlaatuinen luontokokonaisuus koko Euroopassa. Vuonna 2011 alueelle valmistui silloisen KOKO -ohjelman puitteissa laadittu elinkeinostrategia. Strategian painopisteitä on päivitetty vuoden 2013 tilanteen mukaisesti valmistauduttaessa ohjelmakauteen Alueen kehittämisen painopisteiksi on nostettu matkailu, metsäklusteri/puutoimiala, kaivostoimiala sekä luonnontuoteala ja elintarviketalous. Näissä huomioidaan läpileikkaavat teemat, joita ovat Venäjä, saavutettavuus ja logistiikka, perheyrittäjyys sekä ekologia ja kestävä kehitys. Seudun tärkeimmät elinkeinot perustuvatkin eri tavoin alueen vahvuutena olevien runsaiden luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Eri toimialojen toimintojen alueellinen yhteensovittaminen tulee jatkossa olemaan osittain haasteellista, joten on pyrittävä löytämään keino- 54

57 ja rakentaa toimivaa yhteistyötä ennakkoluulottomasti. Erityisesti luonnontuotealan ja matkailun yhteistyöltä, erilaisilta bioenergiaratkaisuilta sekä osaamisrakenteiden vahvistamiselta ja tietoteknisiin ratkaisuihin liittyviltä toimintamalleilta odotetaan uusia avauksia ja mahdollisuuksia. Paikallisten yritysten vahva sitoutuminen alueen kehittämiseen sekä alueen vahva luontoimago ovat voimavaroja, joista Koillismaalla ollaan ylpeitä. Maidon jatkojalostus ja sen myötä merkittävä määrä työpaikkoja alueella on saatu turvattua meijerin toiminnan jatkuessa Kuusamon Juuston ja sen luoman uuden tuoteperheen alla. Paikalliselle elintarviketuotannolle on kysyntää ja uuttakin tuotantoa on viriämässä alueelle. Uusia mahdollisuuksia tuo myös Kitkan viisas -nimellä tunnettu muikku, joka on lisätty Euroopan komission asetuksella niiden tuotteiden joukkoon, joilla suojattu alkuperänimitys. Puunjalostusteollisuus, joka on ollut alueen vahva tukijalka, kärsii kuljetustukien leikkaamisesta ja Itämeren rikkidirektiivin myötä tulossa olevista lisäkustannuksista, joille odotetaan tietoa kompensaatioista. Taivalkoskella valmistellaan Mustavaaran kaivoksen avaamista, jolla tulee olemaan suuri alueellinen merkitys uutena työllistäjänä. Alueelle muodostuu valtakunnallisestikin merkittävä kaivannaisalan oppimiskeskus, kun Oulun seudun ammattiopiston Taivalkosken yksikkö aloittaa kivi- ja kaivosalan perustutkintokoulutuksen. Matkailun kansainvälistymiseen on panostettu voimakkaasti ja kasvua haetaan edelleen kansainvälisiltä markkinoilta. Venäjä on muodostunut tärkeäksi markkinaksi, jonka vaikutus näkyy myös kaupan alalla. Lentoyhteyksien, maantieyhteyksien ja nopeiden laajakaistayhteyksien kehittäminen sekä sisäisien yhteyksien sujuvuuden parantaminen ovat elintärkeitä edellytyksiä kaukana kasvukeskuksista sijaitsevan alueen elinkeinoelämän kehittämisen ja asumisviihtyvyyden kannalta. Myös verkostoituminen ja yhteistyö kuntien, yritysten, kehittämisorganisaatioiden, tutkimuslaitosten ja koulutusorganisaatioiden välillä on ehdoton edellytys alueen kehittämiselle ja kansainvälistymiselle. 3. RAHOITUSSUUNNITELMA 55

58 LIITEOSA SUUNNITTELUPROSESSI Maakuntasuunnitelman ja ohjelman laatiminen koostuu seuraavista vaiheista Ennakoiva vaihe: vuonna 2012 seutujen elinkeinostrategioitten päivitys Valmistelu ja aloitusvaihe, kevät 2013: Lähtökohta-aineistot Aloitusseminaari helmikuu 2013 Seutukierrokset uusille valtuutetuille tammi-helmikuu 2013 Nuorten kuuleminen nuorisofoorumissa helmikuu 2013 Maakuntaohjelman jälkiarviointi maalis-kesäkuu 2013 Alueiden kuuleminen huhtikuu 2013 SOVA-työryhmän järjestäytyminen Aluetilaisuudet (Ylivieska, Oulu, Taivalkoksi) touko-kesäkuu 2013 Työryhmien vaihe syksy 2013 Maakuntasuunnitelma ja -ohjelmaluonnos (1) marraskuu 2013 Lausuntokierros, nähtävillä olo ja viimeistely kevät 2014 Hyväksymiskäsittely kevätvaltuustossa 2014 Maakuntahallitus on ohjannut työtä sen eri vaiheissa. Maakuntavaltuustolle järjestettiin infotilaisuus 2013 kevätvaltuuston yhteydessä. Maakuntasuunnitelmaa on työstetty laajana ja vuorovaikutteisena yhteistyönä mm. Oppiva Pohjois-Suomi-hankkeessa yhteistyössä Oulun yliopiston maantieteen laitoksen kanssa, Tulevaisuus - Ennakoinnin kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla hankkeen työpajoissa sekä laajasti toteutettuina webropol-kyselyillä. Kokoava työ: Pohjois-Suomi strategia syksy 2013-kevät 2014 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS VÄESTÖ Pohjois-Pohjanmaan asukasluku oli vuoden 2012 lopussa asukasta, mikä on 7,4 % koko maan väestöstä. Maakunta on harvaan asuttua. Keskimääräinen väestötiheys on 11 asukasta neliökilometrillä, kun se koko maassa on 18 asukasta neliökilometrillä. Maakunnan asukasluku on kasvanut vakaasti koko 2000 luvun, keskimäärin reilun henkilön vuosivauhtia eli 0,7 prosenttia vuodessa. Maakunnan väestönkasvu on ollut Manner-Suomen maakunnista kolmanneksi suurin. Myönteinen kehitys on ollut pääosin seurausta korkeasta luonnollisesta väestönlisäyksestä. Luonnollisen väestönlisäyksen ansiosta Pohjois-Pohjanmaan ikärakenne on koko maan tasapainoisin. Keski-iältään maakunnan väestö on koko maan nuorin. Vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan väestön keski-ikä oli 38,7 vuotta kun se koko maassa oli 41,8 vuotta. 56

59 4 000 Väestömuutokset Pohjois-Pohjanmaalla Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Kokonaismuutos Kuva. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys on elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotus. Kuntien välinen nettomuutto on tietyn alueen kuntien välisen tulo- ja lähtömuuton erotus. Nettosiirtolaisuus on maahanmuuton ja maastamuuton erotus. Väestönmuutokset vuosina Väkiluku Alue Luonnollinen väestönlisäys hlöä Kuntien välinen nettomuutto hlöä Nettosiirtolaisuus hlöä Kokonaismuutos hlöä Kokonaismuutos % POHJOIS- POHJANMAA , Oulu , Ylivieska , Raahe , Nivala-Haapajärvi , Oulunkaari , Koillismaa , Haapavesi- Siikalatva ,

60 Taulukko. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys on elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotus. Nettosiirtolaisuus on maahanmuuton ja maastamuuton erotus. Kokonaisnettomuutto on nettosiirtolaisuuden ja kuntien välisen nettomuuton summa. Kokonaismuutos on tilastovuoden ja edellisen vuoden lopun väkilukujen erotus. Käytetty vuoden 2013 aluejakoa. Väkiluvun kasvu maakunnassa jakaantuu epätasaisesti ja väestön keskittyminen Oulun seudulle jatkuu voimakkaana aikaisempien vuosien tapaan. Oulun seudun väkiluku oli vuoden 2012 lopussa asukasta, mikä oli noin asukasta enemmän kuin vuoden 2010 alussa. Oulun kaupungin osuus kasvusta oli noin asukasta (83 %). Oulun seudun lisäksi asukasluku on kasvanut myös Ylivieskan seudulla, jossa väkiluku kasvoi vuodesta 2010 vuoteen asukkaalla. Muualla maakunnassa väkiluku aleni. Määrällisesti eniten väkiluku pieneni Koillismaan seudulla (-680 asukasta) ja suhteellisesti eniten Haapaveden-Siikalatvan seudulla (-3,3 %). Luonnollisen väestönlisäyksen lisäksi Pohjois-Pohjanmaan väkilukua on kasvattanut maahan muutto. Nettomaahanmuutto on ollut maakunnassa viime vuosina henkilön tasolla. Ulkomaalaisten osuus väestöstä on silti Pohjois-Pohjanmaalla edelleen maakuntien alhaisimpia. Ulkomaalaisia Pohjois-Pohjanmaalla oli vuoden 2012 lopussa n eli 1,6 % maakunnan väestöstä. Ulkomailla syntyneitä oli Pohjois-Pohjanmaalla kaiken kaikkiaan n henkilöä. Vuosien 2010 ja 2012 välisenä aikana maakuntien välisessä nettomuutossa Pohjois-Pohjanmaa on menettänyt väestöään asukkaan verran. Merkittävissä määrin muuttovoittoa Pohjois- Pohjanmaa on saanut Lapista ja Kainuusta. Pohjois-Pohjanmaalta on muutettu erityisesti Uudellemaalle ja Pirkanmaalle, mutta merkittävässä määrin myös Keski-Suomeen, Varsinais-Suomeen ja Pohjanmaalle. Nettomuutto on Pohjois-Pohjanmaalle negatiivinen alle 50 -vuotiaiden ikäryhmissä, kun taas yli 50 -vuotiaiden osalta tulomuutto ylittää lähtömuuton. Eniten asukkaita Pohjois- Pohjanmaa on menettänyt ja vuotiaiden ikäryhmissä, suurin muuttovoitto on ollut vuotiaiden ikäryhmässä. Pohjois-Pohjanmaan ikäluokittainen maakuntien välinen nettomuutto vuosina Ikäryhmät Yhteensä Lappi Kainuu Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Kanta-Häme Satakunta Kymenlaakso Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Yhteensä nettomuutto positiivinen nettomuutto negatiivinen Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot yli alle -200 Taulukko. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys on elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotus. Nettosiirtolaisuus 58

61 TYÖLLISYYS JA TYÖVOIMA Työllisyysaste eli vuotiaitten työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä on ollut Pohjois-Pohjanmaalla koko 2000-luvun ajan selvästi alempi kuin maassa keskimäärin. Parhaimmillaan Pohjois-Pohjanmaan työllisyysasteessa päästiin vuonna 2008, jolloin se oli 67,7prosenttia ja vastaavasti koko maassa 70,6 prosenttia. Viime vuosien alin työllisyysaste Pohjois-Pohjanmaalla on vuodelta 2010, jolloin se oli 64,1 prosenttia ja koko maassa 67,8 prosenttia. Taloustilanteen hieman parannuttua vuonna 2011 nousi myös maakunnan työllisyysaste hieman, mutta se laski jälleen seuraavana vuonna 64,9 prosenttiin ja koko maassa 69,0 prosenttiin. %-osuus 72,0 Työllisyysaste 70,0 68,0 66,0 64,0 62,0 60, Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Pohjois-Pohjanmaalla työttömyysaste eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on ollut viime vuosina pari prosenttiyksikköä korkeampi kuin maassa keskimäärin. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan työttömien työnhakijoiden osuus on ollut viime vuosina alimmalla tasollaan taantuman kynnyksellä vuonna Työttömiä työnhakijoita oli tuolloin Pohjois- Pohjanmaalla keskimäärin 10,0 prosenttia työvoimasta, kun koko maan vastaava luku oli 7,6 prosenttia. Maakunnan viime vuosien korkein työttömyysaste on vuodelta 2009, jolloin Pohjois- Pohjanmaalla työttömyysaste oli keskimäärin 12,6 prosenttia ja koko maassa 9,8 prosenttia. Taloustilanteen kohenemisen myötä myös työttömyys aleni hieman vuonna 2011, mutta kääntyi jälleen nousuun seuraavana vuonna. Pohjois-Pohjanmaalla työttömyysaste oli vuonna 2012 keskimäärin 11,7 prosenttia ja koko maassa 9,8 prosenttia. Työttömien osuus työvoimasta %-osuus Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto Pohjois-Pohjanmaa Koko maa 59

62 Nuorten, alle 25-vuotiaitten työttömien osuus kaikista työttömistä on ollut Pohjois-Pohjanmaalla viime vuosina 3-4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maassa keskimäärin. Nuorten työttömien suhteellinen osuus kaikista työttömistä on pysytellyt Pohjois-Pohjanmaalla tasaisesti prosentin tasolla vuodesta toiseen. Alimmillaan nuorten osuus kaikista työttömistä on ollut vuonna 2008, jolloin se oli Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin 15,3 prosenttia ja koko maassa 11,0 prosenttia. Nuorten työttömyys seuraa yleisen taloustilanteen kehitystä ja hieman paremman taloustilanteen aikana vuosina 2010 ja 2011 nuorten työttömyyskin aleni, mutta kääntyi jälleen kasvuun vuonna Vuonna 2012 oli nuorten osuus kaikista työttömistä työnhakijoista Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin 16,2 prosenttia ja koko maassa 12,7 prosenttia. %-osuus 18,0 Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus kaikista työttömistä 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6, Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Osalla työvoimasta on vaikeuksia kiinnittyä työmarkkinoille ja heille työttömyysjaksoista voi muodostua pitkiäkin. Jo useita vuosia epävarmana jatkunut talouskehitys näkyy varsinkin pitkäaikaistyöttömien määrän kasvuna. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleitten osuudet kaikista työttömistä ovat kasvaneet trendinomaisesti vuodesta 2009 lähtien niin Pohjois-Pohjanmaalla kuin koko maassa. Kun vuonna 2009 Pohjois-Pohjanmaalla oli yli vuoden yhtäjaksoisesti olleita työttömiä kaikista työttömistä työnhakijoista 14,7 prosenttia, oli heidän osuutensa vuonna 2012 jo 21,3 prosenttia. Vastaavat prosenttiosuudet koko maan tasolla ovat olleet hieman Pohjois-Pohjanmaata korkeammat, 15,6 prosenttia vuonna 2009 ja 24,2 prosenttia vuonna Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä %-osuus 26,0 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10, Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto Pohjois-Pohjanmaa Koko maa 60

63 POHJOIS-POHJANMAAN TALOUSKEHITYS JA INNOVAATIOTOIMINTA Pohjois-Pohjanmaan toimialarakenne on työntekijämäärältään suhteellisen tasapainoinen ja lähellä koko maan toimialarakennetta. Myös työvoiman ammattirakenne on lähellä koko maan keskiarvoa. Bruttokansantuote puolestaan painottuu teollisuuteen, jonka on osuus 58 prosenttia, rakentamisen osuus 12 prosenttia ja palvelujen osuus 12 prosenttia. Työpaikkojen kokonaismäärä on taantumien aikana laskenut, mutta lähtenyt siitä suhteellisen nopeasti kasvuun. Näin on tapahtunut myös vuoden 2009 jälkeen. Maakunnan väestömäärä kasvaa kuitenkin työpaikkakehitystä nopeammin, mikä on lisännyt työttömyyttä erityisesti vuonna Palvelualojen, erityisesti sosiaali- ja terveysalojen, suhteellisen osuus työpaikoista on kasvanut jatkuvasti. Kasvua on ollut runsaasti myös liike-elämää palvelevassa toiminnassa. Niin määrällisesti kuin suhteellisesti eniten työpaikkoja on viime vuosina hävinnyt elektroniikkateollisuudesta sekä maataloudesta. Myös informaation ja viestinnän ja kaupan alalla on tapahtunut henkilöstömäärän vähenemistä. Kaupan alalla työllisyyden kehitys voi heiketä edelleen. Yhtenä uhkana on verkkokaupan lisääntyminen, jonka osuus kaikista ostoksista nousee erittäin voimakkaasti. Suhdannekehitys Pohjois-Pohjanmaan maakunnan teollisuuden toimialojen liikevaihto kasvoi vuonna 2012 aikana 1,7 prosenttia. Alkuvuoden 3,7 prosentin kasvu kääntyi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla 0,1 prosentin laskuun. Vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla teollisuuden toimialojen liikevaihto on supistunut 8,9 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. 61

64 Liiketoiminnan kuukausikuvaajat Pohjois-Pohjanmaalla Teollisuuden liikevaihto 180 Trendisarja, vuosi 2010 = Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu SeutuNet Suhdannekehitys on ollut erisuuntaista keskeisillä teollisuuden aloilla. Puuklusterin toimialojen liikevaihto laski yhtäjaksoisesti kaikkina vuoden 2012 vuosineljänneksinä. Vuoden 2012 aikana toimialan liikevaihto supistui 3,9 prosenttia. Vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla liikevaihto kääntyi kasvuun. Vuonna 2013 puuklusterin henkilöstömäärä väheni 6,7 prosenttia edellisvuodesta, Vuoden 2013 toisella neljänneksellä henkilöstömäärä kääntyi jo kasvuun vuodentakaiseen verrattuna. Metalliklusterin liikevaihto laski vuonna 2012 yhteensä 2,8 prosenttia pitkälti heikon viimeisen vuosineljänneksen johdosta. Liikevaihdon alakuloinen kehitys jatkui myös vuoden 2013 alkupuoliskolla. Vuonna 2012 metalliklusterin henkilöstömäärä väheni 0,8 prosenttia edellisestä vuodesta ja henkilöstömäärä on jatkanut laskuaan vuoden 2013 alkupuoliskolla. ICT-klusterin liikevaihto kasvoi vuonna 2012 vuositasolla 4,8 prosenttia, mutta vuonna 2013 liikevaihto kääntyi jyrkkään laskuun. ICT -klusterin henkilöstömäärä väheni koko vuoden 2012 ajan, eikä suunta henkilöstönmäärän kehityksessä ole muuttunut vuodelle 2013 tultaessa. Liiketoiminnan kuukausikuvaajat Pohjois-Pohjanmaalla Puu-klusteri 180 Trendisarja, vuosi 2010 = Henkilöstömäärä Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu SeutuNet 62

65 Liiketoiminnan kuukausikuvaajat Pohjois-Pohjanmaalla Metalli-klusteri 180 Trendisarja, vuosi 2010 = Henkilöstömäärä Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu SeutuNet Liiketoiminnan kuukausikuvaajat Pohjois-Pohjanmaalla ICT-klusteri 180 Trendisarja, vuosi 2010 = Henkilöstömäärä Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu SeutuNet Maakunnan palvelualoista matkailu- ja hyvinvointiala henkilöstömäärät kasvoivat vuonna 2012 ja kasvu jatkui edelleen vuoden 2013 puolella. Matkailualan liikevaihdon kasvu pysähtyi vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta kääntyi jälleen kasvuun toisella neljänneksellä. Sisältö ja mediaklusterin liikevaihto ja henkilöstömäärä laskivat vuoden 2012 aikana, mutta vuoden 2013 alkupuolella laskusuuntaus näyttää taittuneen. Liiketoiminnan kuukausikuvaajat Pohjois-Pohjanmaalla Matkailu-klusteri 180 Trendisarja, vuosi 2010 = Henkilöstömäärä Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu SeutuNet 63

66 Liiketoiminnan kuukausikuvaajat Pohjois-Pohjanmaalla Hyvinvointi-klusteri Trendisarja, vuosi 2010 = Henkilöstömäärä Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu SeutuNet Liiketoiminnan kuukausikuvaajat Pohjois-Pohjanmaalla Sisältö- ja media -klusteri Trendisarja, vuosi 2010 = Henkilöstömäärä Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu SeutuNet Vienti Maakunnan viennin pääosa muodostuu elektroniikan sekä metalli- ja metsäteollisuuden tuotteista ja viennin tilanne heijastelee näiden toimialojen liikevaihdon tilannetta. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kaikkien toimialojen vientiliikevaihto kasvoi vuoden 2012 aikana yhteensä 3 prosenttia. Kuluvan vuoden aikana viennin kehitys kääntyi laskuun ja vuoden ensimmäisellä neljänneksellä toimialan vientiliikevaihto supistui 9,5 prosenttia. Viennin lasku on jatkunut myös vuoden vuoden 2013 toisen neljänneksen kahtena ensimmäisenä kuukautena siten, että huhtikuussa laskua kertyi 8,1 prosenttia ja toukokuussa 12,9 prosenttia 64

67 Liiketoiminnan kuukausikuvaajat Pohjois-Pohjanmaalla Kaikkien toimialojen vienti 180 Trendisarja, vuosi 2010 = Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu SeutuNet Tutkimus- ja kehittämistoiminta Pohjois-Pohjanmaan kehittämistoiminnan rahallinen panostus on kasvanut 1990-luvun puolesta välistä useissa sadoilla prosenteilla. Keskeisenä syynä on ollut ICT- klusterin voimakas kasvu luvun alussa maakunnan ICT- toiminta jakautui puoliksi palvelutuotannon ja tavaratuotannon kesken. Uudelle vuosikymmenelle tultaessa palvelutuotannon osuus on noussut selvästi suuremmaksi. ICTklusterin murroksen vuoksi muiden klustereiden ja toimialojen t&k- toiminnasta tulee maakunnalle entistä tärkeämpää. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostus laski edellisen vuoden yli miljardista eurosta vuoden 2012 noin 931 miljoonaan euroon. Pohjois-Pohjanmaan osuus koko maan T&k- toiminnasta oli 14 prosenttia. Asukaskohtainen t&k-panostus oli Oulun seudulla edelleen huippuluokkaa, euroa. Pohjois-Pohjanmaalla yritysten osuus t&k- menoista oli noin 80 prosenttia, mikä on muita maakuntia suurempi. Tutkimus- ja kehittämistoimen menot maakunnittain Menot (miljoonaa euroa) Korkeakoulusektori Julkinen sektori + YVT Yritykset Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Keski-Suomi YVT = Yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Lähde: Tilastokeskus/Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta SeutuNet 65

68 HYVINVOINTI Terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen alueellisesti Vastuu väestön terveyden edistämisestä on kunnilla. Sähköinen hyvinvointikertomus tuo esille kuntakohtaiset väestön ja väestöryhmien hyvinvoinnin ja siihen vaikuttavien tekijöiden indikaattorit, mikä auttaa arvioimaan ja ohjaamaan kunnassa tehtävää terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä. Alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen periaatteita ovat varhainen vaikuttaminen, yhden oven periaate palvelutarjonnassa, sähköisten palveluiden laajentaminen koko alueelle ja kuntouttava ote hoidossa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikutus väestön terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen on rajallinen, joten ennaltaehkäisevään toimintaan osallistuvat kaikki kunnan toimialat, alueen yritykset, kolmas sektori ja muut toimijat. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueelliset strategiat ja suunnitelmat valmistellaan yhteistyössä kuntien kanssa ottaen huomioon kunnan eri toimialojen toiminta. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman tavoitteena on, että olemme vuonna 2017 edelläkävijöitä ihmisen hyvinvoinnin toteutumisessa, erityisesti terveyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Hyvinvointiohjelman kumppanuuksien tuloksena on syntynyt Muutos Nyt yhteistyö, jossa maakunnan eri alueet ja toimijat tukevat kuntalaisen hyvinvointia yhdessä kehitettyjen rakenteiden, toimintamallien ja hyvien käytäntöjen avulla. Ohjelman toteutuksessa korostuu kuntalaisnäkökulma, uusien toimintamallien käyttöönotto, hallinto- ja sektorirajat ylittävä yhteistyö sekä konkreettinen arjen hyvinvoinnin edistäminen. Kuntalaisia kannustetaan vastuulliseen ja yhteisölliseen toimintaan ja terveyskäyttäytymiseen. Maakunnan terveystilanne Väestön keskimääräinen sairastavuus on koko Pohjois-Suomessa suurten kansansairauksien yleisyyden, sairauspäivärahansaajien, erityiskorvattavia lääkkeitä saavien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän perusteella korkeampaa kuin maassa keskimäärin. Kelan tietojen mukaan Pohjois- Pohjanmaan väestö oli vuonna 2011 sairastavuudeltaan maan 19 maakunnan joukossa kuudenneksi tervein (102,6), kun maan sairastavuuden arvo oli 100. Vakioidun indeksin mukaan Pohjois- Pohjanmaan luku kasvoi arvoon 113,7 ja sen väestö oli maan sairaimpia. Pohjois-Pohjanmaalla on siis paljon sairastavuutta, mutta väestön nuori ikärakenne saa tilanteen näyttämään todellista paremmalta. Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntymisestä kansantalouteen ja kuntatalouteen kohdistuvat paineet kasvavat vuosi vuodelta. Tilastokeskuksen väestörakennetietojen ja ennusteen perusteella Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy vuodesta 2009 vuoteen 2015 mennessä yli :lla, heistä yli 75-vuotiaiden määrän kasvu on noin 5000 henkeä. Nuorten koettu terveydentila ja liikuntatottumukset kehittyy suotuisasti, mutta ylipaino ei Peruskoulun päättävien koululaisten koettu oma terveydentila on hieman parantunut: terveydentilansa hyväksi kokevien osuus 8. ja 9. luokan ikäryhmässä kasvoi 1,9 prosenttiyksikköä vuodesta 2003 vuoteen Nyt 84 % oppilaista kokee terveydentilansa hyväksi, pojat yleisemmin kuin ty- 66

69 töt. Terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai huonoksi kokee 16 % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista. Koulutuksen mukaiset terveyserot tulevat esille jo ammattitutkintoon johtavassa koulutusvaiheessa. Pohjois-Pohjanmaalla ammatillisen oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 21 % kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, kun lukioissa vastaava osuus on 17 %. Kouluterveyskyselyn mukaan riittävästi liikuntaa harrastavien oppilaiden osuus on kehittynyt positiivisesti: suosituksen mukaan liikkuvien osuus on kasvanut 8 prosenttiyksikköä vuodesta 2003 vuoteen Tällä aikavälillä liikuntaa harrastavien oppilaiden osuudessa on tapahtunut 14 %:n suhteellinen kasvu. Kuitenkin noin kolmannes (32 %) peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista on edelleen fyysisesti inaktiivisia eli harrastaa hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa vapaa-ajallaan korkeintaan tunnin viikossa. Liikuntasuosituksen mukaan nuoren tulee liikkua 1-1½ tuntia päivässä, ja liikuntaan tulisi sisältyä useita vähintään 10 minuuttia kestäviä reippaan liikunnan jaksoja. Koululiikunta ei riitä täyttämään tätä suositusta. Kuviossa 1 esitetään alle liikuntasuosituksen jäävien nuorten prosenttiosuus ikäluokasta. Pohjois-Pohjanmaalla fyysisesti inaktiivisten oppilaiden osuus on hieman pienempi kuin koko maassa (34 %). Koulutuksen mukaan terveyserot liikuntatottumuksissa ovat kuitenkin suuret. Pohjois-Pohjanmaalla ammatillisen oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 44 % liikunta jää alle suosituksen, kun lukioissa vastaava osuus on 31 %. Kuvio 1. Fyysisesti inaktiivisten peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden nuorten osuus vuosina (THL, kouluterveyskysely). Vaikka nuorten liikuntaharrastus on lisääntynyt, nuorten painoindeksi on hieman noussut: ylipainoisten osuus on peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista kasvanut 1,7 prosenttiyksikköä vuodesta Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn mukaan ylipainoisia oli Pohjois-Pohjanmaalla 14 % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista. Peruskouluikäisillä painoindeksiin perustuva ylipainon raja määrittyy iän ja sukupuolen mukaan. Esimerkiksi 15-vuotiailla pojilla ylipainon raja on 23 kg/m2 ja tytöillä 24 kg/m2. Pohjois-Pohjanmaalla ylipainoisten oppilaiden osuus on samaa tasoa kuin koko maassa (15 %). Ylipainonkin suhteen koulutuksen mukaiset terveyserot tulevat esille jo ammattitutkintoon johtavassa koulutusvaiheessa. Pohjois-Pohjanmaalla ammatillisen oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 20 % on ylipainoisia, kun lukioissa vastaava osuus on 14 %. 67

70 Nuorella on usein ystävä, jonka kanssa keskustella omista asioista Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilailla on aiempaa useammin läheinen ystävä: osuus 8. ja 9. luokan ikäryhmässä kasvoi 3,6 prosenttiyksikköä vuodesta 2003 vuoteen Tällä aikavälillä läheisen ystävän omaavien oppilaiden osuudessa on tapahtunut 29 %:n suhteellinen kasvu. Nyt 91 %:lla oppilaista on ainakin yksi läheinen ystävä, tytöillä yleisemmin kuin pojilla. Nuoret voivat keskustella luottamuksellisesti omista asioistaan ystävän kanssa. Kuviossa 2 esitetään ilman läheistä ystävää jäävien nuorten prosenttiosuus ikäluokasta. Pohjois- Pohjanmaalla ilman läheistä ystävää oppilaiden osuus on samaa tasoa kuin koko maassa (9 %). Myös koulutuspaikkojen vertailussa ilman ystävää olevien oppilaiden osuudet ovat yhtenevät. Pohjois-Pohjanmaalla ammatillisen oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 7,5 % on ilman läheistä ystävää, kun lukioissa vastaava osuus on 7,3 %. Kuvio 2. Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (THL, kouluterveyskysely ). Nuorten tupakointi ja humalahakuinen juominen on vähentynyt Nuorten tupakointi on vähentynyt: kerran päivässä tai useammin tupakoivien osuus on peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista pienentynyt 4 prosenttiyksikköä vuodesta Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn mukaan Pohjois-Pohjanmaalla noin 17 % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista tupakoi päivittäin. Tällä aikavälillä tupakoivien oppilaiden osuudessa on tapahtunut 19 %:n suhteellinen väheneminen. Väheneminen on kuitenkin hidastunut, ja Pohjois-Pohjanmaalla tupakoivien oppilaiden osuus on korkeampi kuin koko maassa (15 %). Tupakoinnin suhteen koulutuksen mukaiset terveyserot tulevat vahvasti esille ammattitutkintoon johtavassa koulutuksessa. Pohjois- Pohjanmaalla ammatillisen oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 41 % tupakoi päivittäin, kun lukioissa vastaava osuus on 11 %. Tupakoivien oppilaiden osuuksissa on moninkertainen ero. Savuttomuuden edistämiseen ja tupakkariippuvuuden hoitohaasteeseen onkin monessa ammatillisessa oppilaitoksessa jo tartuttu. 68

71 Nuorten humalahakuinen juominen on vähentynyt: niiden nuorten osuus, jotka käyttävät alkoholia humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa on peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista vähentynyt 5,7 prosenttiyksikköä vuodesta Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn mukaan Pohjois- Pohjanmaalla noin 13 % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista käytti alkoholia humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. Humalahakuisesti juovien oppilaiden osuudessa on siis tapahtunut 30 %:n suhteellinen väheneminen (Kuvio 3). Kuvio 3. Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus, jotka käyttävät alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa (THL, kouluterveyskysely ). Vaikka kehitys on myönteinen ja tilanne on hieman parempi kuin koko maassa keskimäärin, alkoholin riskikulutusta on edelleen 13 %:lla Pohjois-Pohjanmaan peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista. Koulutusryhmien väliset erot alkoholin riskikulutuksessa tulevat vahvasti esiin. Pohjois- Pohjanmaalla ammatillisen oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 35 % käyttää alkoholia humalaan asti ainakin kerran kuukaudessa, kun taas lukioissa vastaava osuus on 21 %. Laittomat huumeet Laittomien huumeiden kokeilussa koulutusryhmien väliset erot ovat suuret. Pohjois-Pohjanmaalla ammatillisen oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 18 % on kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, kun taas lukioissa vastaava osuus on 11 %. Tämä kouluterveyskyselyn indikaattori ilmaisee marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita kokeilleiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista. Yleisimmin kokeillaan hasista tai marihuanaa. Oppilaat täyttävät kouluterveyskyselyn opettajan valvonnassa, mutta oppilailla voi olla sosiaalisia paineita vastata liioitellen mikäli muut oppilaat pyrkivät näkemään vastauksia. Lainvastaisuuden vuoksi tilastotietoa huumausaineiden käytöstä on vaikea saada. Paikallisella tiedolla on tärkeä merkitys huumausainekysymysten seurannassa ja arvioinnissa. Siinä kannattaa hyödyntää muun muassa poliisien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietämystä. 69

72 Sairastavuus Kelan sairastavuusindeksi havainnollistaa sitä, miten tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä pitkäaikaissairauksien hoitoon käytettävien lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Sairastavuusindeksi on näiden kolmen osaindeksin keskiarvo. Työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus (lääkekorvausoikeudet) ovat yleensä vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee etenkin pienissä kunnissa vuodesta toiseen, minkä vuoksi sitä koskevissa laskelmissa käytetään kolmen vuoden ajanjaksoa. Maakunnan sisäiset sairastavuuden erot ovat suuret. Pohjois-Pohjanmaan kunnista pieni indeksiluku oli Limingassa (69,6), Kempeleessä (73,6), Tyrnävällä (85,8), Oulussa (86,0), joiden kaikkien indeksiluku oli pienempi kuin koko maassa. Utajärvellä (172,6), Pyhäjärvellä (170,8) ja Pudasjärvellä (160,2) oli sairastavuutta eniten. Vakiointi alentaa sairaimpien, väestön ikärakenteeltaan vanhojen kuntien indeksilukua, ja väestöltään nuorempien kuntien luvut kohoavat. Kansantaudit Kelan kansantauti-indeksi kuvaa kansantautien esiintymistä alueen väestössä suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (koko maa =100). Tarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta, jotka ovat astma, diabetes, nivelreuma, psykoosit, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja verenpainetauti. Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Kelan tietojen mukaan Pohjois-Pohjanmaan väestö oli vuonna 2011 kansantautien esiintymisen suhteen maan 19 maakunnan joukossa sijalla 12 (122,4), kun koko maan kansantauti-indeksin arvo oli 100. Vakioidun indeksin mukaan Pohjois-Pohjanmaan luku oli 138,8. Pohjois-Pohjanmaalla on siis paljon kansansairauksia, mutta väestön nuori ikärakenne saa tilanteen näyttämään todellista paremmalta. Maakunnan sisäiset kansantauti-indeksin erot ovat suuret. Pohjois-Pohjanmaan kunnista pieni indeksiluku oli Limingassa (75,3), Kempeleessä (86,2), Tyrnävällä (99,1), joissa indeksiluku oli pienempi kuin koko maassa. Utajärvellä (187,2), Pyhäjärvellä (185,9), Siikalatvalla (184,5) ja Reisjärvellä (177,9) oli kansantauteja eniten. Kansantautien esiintymisessä tapahtuu koko maassa muutoksia. kansantauti-indeksissä muutokset kuitenkin peittyvät, mikäli sama trendi on koko maassa ja indeksi suhteutetaan koko maan väestön keskiarvoon. Siksi yleisimpien kansantautien esiintyvyyttä alueella on hyvä seurata erikseen. Aikuisiän diabetes lisääntyy nopeasti koko maassa Diabeteksesta on tullut verenpainetaudin jälkeen toiseksi yleisin kansantauti. Valtaosa sairastaa tyypin 2 eli ns. aikuisiän tautimuotoa. Kelan tilaston mukaan vuonna 2011 tässä ikäluokassa Pohjois-Pohjanmaalla ainakin 8,7 % sairasti diabetesta. Kelan rekisterimuuttuja on kohtalaisen hyvä tämän sairauden yleisyyden osoitin, joskin rekisterin ulkopuolelle jäävät ne henkilöt, joiden sairaus on lievä (potilas selviytyy pelkällä dieettihoidolla). Osa lääkehoidossa olevista saattaa myös olla hakematta oikeuksia, jos lääkitys ei ole erityisen kallista. Diabetes yleistyy nopeasti. Kuvio 4. Diabeteksen yleisyys 40 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä (Kelan tilasto ). 70

73 Pohjois-Pohjanmaalla erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 40 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyi 3,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2001 (kuvio 4). Tällä aikavälillä diabeteksen yleisyydessä tapahtui 64 %:n suhteellinen lisäys. Samaan aikaan väestön ylipaino ja lihavuus on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Ylipaino on aikuisiän diabeteksen tärkein vaaratekijä. Siksi lihavuuden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tulee panostaa laaja-alaisesti. Joka viidennellä työikäisellä lihavuus aiheuttaa ja pahentaa sairauksia, jotka ovat ehkäistävissä elintapoja muuttamalla. Lihavuuden hoidossa ryhmäohjauksella saavutetaan sama teho kuin yksilöohjauksella: painon pysyvä pieneneminen keskimäärin 5 %:lla sekä toimintakyvyn ja elämänlaadun paraneminen. Pohjois-Pohjanmaan nykytila, ennakointi ja keskeiset kehittämishaasteet sosiaalisen näkökulmasta Pohjois-Pohjanmaalla on voimakas alueellinen polarisaatio, mikä näkyy maakunnassa monella tavalla, muun muassa väestön keskittymisenä muutamiin keskuksiin ja muun alueen väestön harvenemisena, ikä- ja sukupuolirakenteen vinoutumisena ja erojen kärjistymisenä, elinkeino- ja talouselämän voimakkaasti kehittyvinä ja toisaalta taantuvina alueina, kansainvälistymiskehityksessä mukana olevina ja olemattomina alueina, työttömyys- ja työllisyysalueina, palveluiden keskittymisenä ja puuttumisena, sekä osaamisen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskittymisenä ja puuttumisena. Väestöllinen transitio ja nopeasti toteutuva yhteiskunnallinen rakennemuutos tuottaa edellä kuvattujen rakenteellisten erojen lisäksi myös muunlaista eriytymistä hyvinvoinnin tekijöissä ja luo häiriötiloja sosiaalisen koheesion toteutumiselle, yhteisöllisyydelle ja ihmisten välisille vuorovaikutusjärjestelmille ja turvaverkostoille. Näiden tekijöiden seurauksena väestöryhmien hyvinvointi jakaantuu voimakkaasti ja palvelutarpeiden muutos on suurta. Palvelutarpeet ja haasteet ovat eri alueilla erilaiset. Samaan aikaan palveluiden saatavuuden suhteen kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa. Palveluverkoston keskittämiseen sekä toimintojen eriytymiseen eri paikkoihin laajalle alueelle sisältyy syrjäytymisriski niiden kansalaisten osalta, joiden toiminta on rajoittunut pienelle yhdyskunnan areenalle etenkin haja-asutusalueilla. Erityisesti tämä koskee ikääntyneitä ja tulevaisuudessa kasvavassa määrin. Lähipalveluilla on suuri merkitys yhteisöllisyyden ylläpitäjänä haja-asutusalueilla, ja olisi varottava, ettei heikoilla materiaalisilla ja sosiaalisilla resursseilla elävien verkostoköyhien ihmisten yhteisöjä entisestään heikennetä. Eri alueilla tarvitaan erilaisia ratkaisuja ja uusia toimintamalleja kansalaisten ja alueiden tarpeista lähtien. 71

74 Hyvinvointia uhkaavat syrjäytymisen prosessit ja sosiaalisen integraation ja yhteisöllisyyden ongelmat tulevat muutoksessa entistä haasteellisemmiksi. Haasteita on elämänkaaren kaikissa vaiheissa (lapset ja lapsiperheet, nuoret, työikäiset, ikääntyneet) ja ne ilmenevät monin tavoin muun muassa erityispalveluiden, mielenterveyspalveluiden ja lastensuojelupalveluiden kasvaneina tarpeina kunnissa, erilaisina psykososiaalisina ongelmina, koulutuksesta ja työelämästä pois syrjäytymisenä, päihde- ja huumeongelmina. Tällä hetkellä pula resursseista johtaa keskittymiseen korjaavaan työhön avohuollon ja ennaltaehkäisyn sijaan. Sosiaalialan näkökulmasta ennaltaehkäisevä työ tulisi nähdä nykyistä selkeämmin painopistealueena. Ehkäisevän työn resurssit ovat niukat ja sen kehittämisestä puuttuu rakenteita. Ehkäisevä toiminta edellyttää, että organisaatiotapa on avoin myös muille hallinnon aloille kuin sosiaali- ja terveystoimelle. Palvelutoiminnassa lähtökohdaksi tulee ottaa sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kiinteä ja saumaton yhteistoiminta. Sosiaalihuollon muut keskeiset yhteistyösuhteet ovat kunnan palvelujärjestelmän osalta koulutoimi ja asuntotoimi. Muista julkisen sektorin toimijoista keskeisiä ovat Kela, työvoimahallinto, poliisi ja seurakunta sekä erilaiset erityispalvelujen tuottajat. Julkisten palveluiden lisäksi olisi huomioitava yksityinen sektori, järjestöt ja kansalaistoiminta. Toimivinta työnjakoa eri organisaatioiden kesken pitää pohtia. Päätöksenteossa kauttaaltaan pitäisi huomioida päätösten sosiaaliset vaikutukset. Sosiaalisen näkökulmasta iso haaste on osaamisen turvaaminen. Monessa kunnassa on pula pätevistä sosiaalialan työntekijöistä ja henkilökunnan poistuman seurauksena pätevän henkilöstön tarve on tulevina vuosina suuri. On ilmeistä, että pienet kunnat eivät voi ratkaista ongelmaa yksin vaan jatkossa sosiaalihuollon toiminta on kyettävä organisoimaan laajemmalla väestöpohja-alueella, jolloin osaaminen ja erikoistuminen voi eriytyä ja väestön vaativiinkin sosiaalihuollon tarpeisiin voidaan vastata. Keskeinen haaste on, että päätöksenteon ja toiminnan ohjauksen perustaksi puuttuu sosiaali- ja terveysalaa koskevaa reaaliaikaista toimintaympäristöä ja ihmisten hyvinvointia koskevaa tietotuotantoa ja tutkimustoimintaa. Tällä hetkellä toimijat ovat Pohjois-Suomessa tiedontuotannon, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan näkökulmasta hajallaan ja yksittäisiltä resursseiltaan niukasti varustettuja. Alueellisesti tulisi luoda pysyvät alueellisen tiedontuotannon ja kehittämisen rakenteet, jotka tähtäävät pitkäjänteiseen tiedontuotantoon ja tietoon perustuvaan kehittämiseen. Kehittämisen ja tiedontuotannon näkökulmasta voimavaroja on pystyttävä kokoamaan tiiviiksi yhteistyöksi kuntien, kuntayhtymien, viiden ammattikorkeakoulun ja kahden yliopiston, sosiaalialan osaamiskeskuksen, sairaanhoitopiirien ja perusterveydenhuollon yksiköiden, THL:n sekä valtion viranomaisten sekä muiden keskeisten toimijoiden kesken. Kehittämistoiminnan ja alueellisen tiedontuotannon organisointi ei voi jäädä yksinomaan kuntien ja kuntayhtymien vastuulle, joiden resurssit ja osaaminen ovat toiminnan luonteesta johtuen riittämättömiä. Alueellista tiedontuotantoa sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa tulisi koordinoida sote-ervatasolla. Kehittäminen ja tietotuotanto edellyttävät tiivistä yhteistyötä opetuksen ja tutkimuksen välillä. YMPÄRISTÖ JA INFRASTRUKTUURI Ympäristön tila Pohjois-Pohjanmaa on alueellisesti laaja, ja erot sen eri osien välillä ovat suuria. Kulttuurimaisema vaihtelee Kuusamon vaaranlakikylistä maankohoamisrannikon rantalaitumiin, maaseutukylien viljelysmaisemista kaupunkimaisemiin. Asutus sijoittuu vesistöjen äärelle, merenrannikolle ja jokilaaksoihin. Näillä alueilla luontoa on aikojen kuluessa muovattu paljon asumisen ja elinkeinojen tarpeisiin. Väestön keskittymiskehitys Oulun seudulle ja maaseutu inen näkyvät muutoksina rakennetussa ympäristössä ja haasteina sen kehittämisessä. 72

75 Maakunnalle luonteenomainen piirre ovat asutut jokilaaksot, joiden väliin rajautuvat harvaanasutut, suovaltaiset selännealueet. Asutus ja viljelyalueet tukeutuvat jokiin nauhamaisina kokonaisuuksina. Jokilaaksoissa sijaitsevat taajamat ovat ilmeeltään maaseutumaisia, ja ne liittyvät läheisesti ympäröiviin viljelyalueisiin. Paikoin hidastunut ja taantuva kehitys pyrkivät rappeuttamaan taajamakuvaa. Tilannetta on korjattu viime vuosina toteutetuilla hankkeilla, kuten Elävät ydinkeskustat Pohjois-Pohjanmaalla sekä Meidän City - hankkeet. Jokilaaksojen viljelymaisemat ovat suurelta osin maisemallisesti viehättäviä ja arvokkaita. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden päivitysinventointi valmistuu vuoden 2013 kuluessa. Oulun seutu on kaupunkimaista kasvualuetta. Oulun seudun väestöosuus on jo lähes 60 % maakunnan väestöstä. Oulun seudun keskeisiä ympäristökysymykset liittyvät mm. energiaan sekä yhdyskuntarakenteen ja kaupunkikuvan kehittämiseen. Voimakkaasta kasvusta huolimatta ovat päästöihin liittyvät ympäristöongelmat vähentyneet aiemmista vuosikymmenistä. Kaupunkirakenteen tiivistyessä elämyksiä tuottavan lähiympäristön merkitys korostuu entisestään. Pohjois-Pohjanmaan merialue on lähes avointa murtovesialuetta, jonka ekologinen tila on hyvä, lukuun ottamatta rannikon kuormittuneimpia osia. Hailuodossa luonto ja rakennettu ympäristö yhdistyvät omaleimaisella tavalla. Merialueen muut saaret ovat pieniä ja asumattomia. Pääosa saarista sisältyy Natura-ohjelmaan, ja niiden luonnon tila hyvä. Saaret ja merenranta edustavat ainutlaatuista luonnonpiirrettä, maankohoamisrannikkoa. Maankäyttö on vaikuttanut merenrannan luonnonpiirteisiin siten, että luontaista maankohoamisen jälkeistä sukkessiota on vain osalla rantaviivaa. Pohjois-Pohjanmaan alueellisesti hallitsevin luonnonpiirre on maakunnan suolakeus, joka ulottuu merenrannikolta Kainuun ja Koillismaan vaara-alueeseen saakka. Suolakeuden pohjoispohjalainen erityispiirre ovat aapasuot, vaikkakin suurin osa alueen soista on aapa- ja keidassoiden sekatyyppejä. Soiden talouskäyttö, metsätalous, turvetuotanto ja pellonraivaus ovat muuttaneet pääosaa suoluonnosta. Voimakkaimmin on muuttunut Oulujoen eteläpuoli, jossa soiden maisemallinen merkitys on vähentynyt suuresti. Oulujoen pohjoispuolella on luonnontilaisen kaltaista suoluontoa runsaasti jäljellä suojelualueilla sekä niiden ulkopuolella. Maakunnan suoluonnon kaikkein edustavimmat osat, kuten Olvassuo, Suuri Veneneva ja Litokaira, ovat luonnonsuojelun piirissä. Pudasjärven itäosasta Kuusamoon ulottuva Koillismaan vaara-alue poikkeaa muusta maakunnasta luonnon- ja maisemapiirteiltään. Erona on vaihteleva topografia, metsäpeitteisyys ja järvien suurempi määrä. Jokivarsikylien lisäksi alueella on omaleimaisia vaara- ja järvenrantakyliä. Matkailurakentaminen leimaa Kuusamon pohjois-osaa ja Syötteen aluetta. Alue on kauttaaltaan pohjoisboreaalista metsäluontoa ja sen vanhimmat osat ovat nykyisin luonnonsuojelualueina. Koillismaa on poronhoitoaluetta. Yleisesti ottaen maakunnan ympäristön tila ja sen viimeaikainen kehitys on varsin hyvä. Teollisuuden, liikenteen ja asutuksen aiheuttamakuormitus ovat supistuneet aiempiin vuosikymmeniin nähden. Suurimpana huolenaiheena ovat jokien tila ja metsä- ja suoluonnon monimuotoisuuskehitys. Monimuotoisuuden turvaamiseksi tehdyt merkittävät toimenpiteet ovat kuitenkin suurelta osin pysäyttäneet taantumisen: luonnonsuojelualuevarausten kokonaisala on ha ja maanomistajien vapaaehtoisia toimenpiteitä tuetaan usein eri keinoin. Pohjois-Pohjanmaalla merkittävimpiä kasvihuonekaasujen aiheuttajia ovat energiantuotanto ja liikenne. Loppukäyttösektoreiden mukaan jaoteltuna eniten päästöjä aiheuttavat teollisuus, liikenne, asuminen sekä maa- ja metsätalous. Alueen kokonaispäästöt ovat tasolla 12 milj. t CO2, josta Raahen terästehtaan osuus on noin 5 milj. t CO2. Alueen hiilidioksidipäästöt riippuvat keskeisesti ener- 73

76 giantuotannon polttoainejakauman kehittymisestä. Siirtymä turpeesta puulle vähentää päästöjä merkittävästi. Riskinä voidaan pitää fossiilisen tuontienergian käytön lisääntymistä turpeen saatavuuden ja kilpailukyvyn heikentymisen seurauksena. Tavoiteltu rakennusten energiatehokkuuden kehittyminen leikkaisi lämmitykseen tarvittavaa energiamäärää ja siten energiasektorin päästöjä selvästi. Kaikki Oulujoen eteläpuoliset joet jäävät hyvää huonompaan ekologiseen laatuluokkaan. Samalla tämä merkitsee, että näiden jokien virkistysarvoon huomattavasti alhaisempi kuin se voisi olla. Pohjois-Pohjanmaalla on runsaasti happamia alunamaita, jotka ovat aiheuttaneet paikallisia vedenlaatuongelmia. Vesiluonnon erityispiirteenä on arvokkaiden lintuvesien suuri määrä. Liminganlahden lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla on useita kansallisesti arvokkaita lintuvesiä, joita on toistaiseksi hyödynnetty varsin vähän matkailussa. Järviluonnon niukkuuden takia on maakunnan eteläosan pienillä järvillä huomattava virkistysarvo ja samalla suojelutarve johtuen näiden järvien tilan heikentymisestä. Luonnon virkistyskäytön infra on kokonaisuutena ottaen nykyisin varsin hyvä. Retkeilyreitistöä on kehitetty eri puolilla maakuntaa, ja luontokeskusverkko on täydentynyt rannikolla. Merkittävää on Liminganlahden luontokeskuksen uudistaminen kosteikkoluontokeskukseksi, mikä parantaa kosteikkojen, lintuvesien ja soiden, virkistyskäytön kehittämisen edellytyksiä. Suoluonnon virkistys- ja matkailupotentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin vielä lisäpanostuksia. Pohjois-Pohjanmaalla kulttuuriympäristö on ajallisesti kerroksellisena kokonaisuutena monipuolinen ja rikas. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä on maakunnan alueella viimeisimmän, vuonna 2009 laaditun luettelon mukaan kaikkiaan 101. Arvokkaita kohteita Pohjois-Pohjanmaalla ovat mm. talonpoikasta rakentamisperinnettä edustavat kyläkokonaisuudet ja viljelymaisemat, Oulun ja Raahen porvaristalokorttelit, vanhat puukirkot ympäristöineen, höyrysahayhdyskunnat ja Oulujoen voimalaitokset. Rakennettujen kulttuuriympäristöjen hoitotaso on ollut vakiintunutta viime vuosina. Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriperinnön tunnettavuuden lisäämiseksi ja tuotteistamiseksi on toteutettu useita hankkeita. Luonnonvarat Pohjois-Pohjanmaan maatalouden tärkeimpiä tuotantosektoreita ovat maidon- ja naudan- lihantuotanto sekä kasvinviljely. Tuotanto keskittyy jokilaaksoihin ja maakunnan eteläosaan. Maataloustuotannon yritysrakenteet ovat kehittymässä kansainvälisen kilpailutilanteen mukaisesti: tilakoko kasvaa ja maataloustuotannon perhetilapohjaisuudesta ollaan siirtymässä yritysmäiseen suuntaan. Oulun eteläiset alueet ovat maidontuotannon ydinaluetta ja rannikkovyöhykkeelle on muodostunut vahva perunanviljelyn High Grade -alue. Pinta-alallisesti hallitsevin luonnonvara ovat metsät, joissa puuntuotannon piirissä olevaa metsämaata on 2,3 milj. ha. Puuntuotantoalueiden puuston vuosikasvu noin lähes 10 milj. m3. Oleellisia piirteitä ovat nuorten metsien ja turvemaiden suuri osuus. Alueellisen metsäohjelman tavoitteena on 5,2 milj. m3/v ainespuuta ja noin 0,6 m3/v energiapuuta (rankaa, hakkuutähdettä, kantoja). Metlan MELA-ohjelmiston ennusteen mukaan kestävä hakkuumahdollisuusarvio kasvaa puuntuotannon metsämaalla vuosien aikana 30 prosenttia metsien järeytyessä. Kasvavat hakkuumahdollisuudet mahdollistavat puun hyödyntämisen monipuolisesti biotaloudessa. Alueen nykyinen kemiallinen metsäteollisuus, pk-saha- sekä hirstaloteollisuus, puuta käyttävät energialaitokset sekä puunhankinnan organisaatiot muodostavat vakaan perustan ja hyvän kehitysalustan myös uusille metsäalan innovaatioille ja niiden hyödyntämiselle alueella. Metsälainsäädännön uudistamisen ja odotetaan lisäävän metsäalan aktiivisuutta. Haasteita toiminnalle asettaa suometsien suuri osuus ja metsänomistuksen pirstoutuneisuus alueella. Alempiasteisen tieverkon 74

77 hyvä kunto sekä raaka-ainemassojen tehokas logistiikka terminaaleineen on kannattavan toiminnan ehto. Palveluyrittäjyys ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen metsäalalla on nousussa. Luonnonvarana metsäalueet tarjoavat hyötyjä matkailulle, asukkaiden virkistäytymiselle ja hyvinvointipalveluille. Luontoarvojen säilymistä sekä vesiensuojelua edistävät toimenpiteet ovat osa metsätalouden toimintaa. Pohjois-Pohjanmaan suoluonto on monipuolinen ja runsas: nykyinen suoala on VMI 10:n mukaan ha (pl. turvetuotantoon ja maatalouteen otetut alueet). Metsätalous on hallitseva soiden käyttömuoto: soista on ojitettu metsätaloutta varten ha. Soiden turvevarat ovat suuret ja aktiivinen turvetuotantoala on noin ha. Metsätalous ja turvetuotanto ovat nykyisin soiden taloudellisesti tärkeimmät käyttömuodot; niiden tuotannon arvo on yhteensä noin 150 milj. vuodessa. Luonnonsuojelun piirissä soita on ha. Soilla harjoitetaan useita monikäyttömuotoja ja porotaloutta. Soiden käytön ristiriitoja on sovitettu yhteen kansallisessa suostrategiassa ja sen perusteella annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä. Käyttöä tarkastellaan nykyisin kaikkien soiden tuottamien ekosysteemipalvelujen näkökulmasta. Muuttava käyttö kohdistetaan jatkossa selkeästi ojitetuille tai luonnontilaltaan muuttuneille soilla, ja soiden erityisen luonnonarvot otetaan kohdentamisessa huomioon. Pinta-alallisesti merkittävä muutos tulee olemaan metsänkasvatuskelvottomien ojitusalueiden hidas jääminen puuntuotannon ulkopuolelle: arvio tällaisten turvemaiden määrästä on ha; toisaalta ilmaston lämpeneminen muuttaa kannattavuusrajaa. Soiden käytön vesiensuojelun (sekä pinta- että pohjavedet) merkitys korostuu, mikä heijastuu kuormitusta aiheuttaviin käyttömuotoihin. Pohjois-Pohjanmaan soiden ilmastomerkitys on erittäin suuri: esimerkiksi hiilivarasto milj. tonnia CO2 ekv. ja suometsien puuston vuotuinen hiilensidonta 3 milj. tonnia CO2ekv. Pohjois-Pohjanmaan kallioperä on varsin rikasta, kuva viereisellä sivulla. Tällä hetkellä kaivostoiminnan piirissä ovat Hituran (Nivala) ja Pyhäjärven kaivokset; Hituran tuotanto on kuitenkin ajoittain pysähdyksissä suhdanteiden mukaisesti. Alan tutkimustoiminta on viime vuosina ollut voimakasta pitkään jatkuneen metallien kysynnän ja hinnan nousun myötä. Potentiaalisia alueita on Koillismaalla, Iin pohjoisosassa ja maakunnan eteläosassa. Uusia kaivoshankkeita on vireillä mm. Taivalkoskella ja Kuusamossa. Liikennejärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan liikenteellinen saavutettavuus on monipuolisten liikenneyhteyksien vuoksi hyvä, vaikka alue sijaitsee etäällä päämarkkina-alueilta. Oulusta on muodostunut pohjoisen liikenteellinen ja logistinen solmukohta, jossa sijaitsee sataman ja lentoaseman lisäksi yhdistettyjen kuljetusten terminaali sekä logistiikkayrityksiä ja muita terminaaleja. Pohjois-Suomen merkittävin kansainvälinen liikennekäytävä on Euroopan laajuiseen ydinverkkoon ehdotettu Bothnian Corridor ja sitä täydentävät yhteydet Euroopan unionin ulkopuolelle. Pohjanlahden kiertävä Bothnian Corridor linkittää Pohjois-Suomen entistä vahvemmin osaksi eurooppalaista liikenne- ja kuljetusjärjestelmää. Käytävä koostuu Suomen puolella ns. Itämeren moottoritiestä, Suomen pääradasta ja valtatiestä 4. Suomen kansainvälisessä pohjoinen etelä-suuntaisessa tavara- ja henkilöliikenteessä Bothnian Corridor linkittyy Pohjolan kolmioon ja Rail Balticaan. Naapurimaiden kehitys Barentsin talousalueella sekä yhteyksien kehittäminen Luoteis-Venäjälle ja toisaalta Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan tarjoavat mahdollisuuksia kauttakulkuliikenteelle sekä avaavat nopeampia tavarakuljetusten ja henkilöliikenteen reittivaihtoehtoja. Uusista kansainvälisistä kuljetusreiteistä suurimmat mahdollisuudet ovat Koillisväylän kautta kulkevassa pohjoisessa merireitissä ja yhteyksissä Jäämerelle. Pohjoinen merireitti voisi tehtyjen arvioiden perusteella lyhentää Euroopan ja Aasian välistä merimatkaa jopa 40 % perinteisiin kuljetusreit- 75

78 teihin verrattuna. Kuitenkin väylän käyttöön liittyy vielä monia epävarmuustekijöitä. Todennäköisesti Koillisväylä olisi konttiliikenteen sijasta houkutteleva vaihtoehto öljy- ja kaasuteollisuuden sekä kaivosteollisuuden kuljetuksille. Kuljetusreitin kilpailukyvyn kannalta olennaisia tekijöitä ovat reitin luotettavuus, palvelutaso, turvallisuus, ympärivuotinen käytettävyys ja kustannustaso. Nykyisin suurin osa Pohjois-Pohjanmaan matkoista tehdään henkilöautolla kuljettajana tai matkustajana. Jalankulun ja pyöräilyn rooli korostuu Oulun kaupunkialueella, jossa 40 prosenttia matkoista tehdään jalan tai pyörällä. Oulu alkaa olla kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu talvipyöräilystä. Muualla palveluverkko on harvempi, jonka vuoksi kävely- ja pyörämatkojen osuus ja suorite ovat vähäisempiä. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on noudattanut laskevaa trendiä ja palvelutaso vaihtelee huomattavasti alueen eri osissa. Linja-autoliikenne on merkittävin joukkoliikennemuoto. Suurin osa joukkoliikennematkoista tehdään suurimpien kaupunkiseutujen paikallis- ja seutuliikenteessä, jossa reitit kulkevat pääasiassa säteittäisesti kaupunginosista ja lähikunnista keskustaan. Oulussa joukkoliikenteen kulkutapaosuus on viisi prosenttia ja kaikista Oulun keskustaan suuntautuvista matkoista reilu kymmenen prosenttia. Haasteena on joukkoliikenteen peruspalveluiden tarjoaminen väheneville käyttäjämäärille. Tavarakuljetukset tapahtuvat sekä tie- ja rataverkolla että vesiteitse ja lentäen. Tiekuljetusten vahvuus on liikenteen monipuolisuus ja joustavuus, sillä kuljetuksissa voidaan valita käytettävä kalusto, väylä ja ajankohta joustavasti tarpeiden ja vaatimusten mukaan. Rautatieliikenteen etu on kustannustehokkuus varsinkin vahvoissa tavaravirroissa ja suhteellisen pitkillä matkoilla. Alueen satamat ja lentoasemat palvelevat erityisesti kansainvälistä liikennettä. Näköpiirissä on, että raskaiden kuljetusten rooli säilyy vahvana kaivostoiminnan laajentuessa ja energiasektorin hyödyntäessä metsäja turvevarantoja. Kasvava liikennemäärä näkyy tarpeena priorisoida investointeja pääliikenneverkolle sekä muiden liikenneverkkojen ja -palveluiden ylläpitämisenä edes nykyisellä tasolla. Pohjois-Pohjanmaalla on yleistä tieverkkoa noin km. Vilkkaimmin liikennöityjä ovat valtatiet, joista merkittävimmät ovat pohjois-eteläsuunnassa koko maata halkovat valtatiet 4 ja 8 sekä itälänsisuuntaiset valtatiet 20, 22 ja 27. Oulussa haasteena on sisääntuloväylien ruuhkautuminen aamu- ja iltahuipputuntien liikenteessä. Mikäli liikennemäärät kasvavat pääteillä valtakunnallisten ennusteiden mukaisesti, vuoteen 2030 mennessä liikenteen sujuvuusongelmat lisääntyvät valtatiellä 4 Oulun ja Kemin välillä sekä valtatiellä 8 erityisesti Limingan, Raahen ja Kalajoen kohdilla. Alempiasteisella maantieverkolla ei ole oletettavissa liikenteen toimivuusongelmia, mutta niillä on edelleen suuri merkitys elinkeinoelämän kuljetuksille ja maaseutuasutukselle. Suomen rataverkon runko on Pohjanmaan rata Helsingistä Ouluun ja edelleen Tornion ja Rovaniemen suuntiin. Vuonna 2017 valmistuva Seinäjoki Oulu-ratahanke lisää Pohjanmaan radan tavaraliikenteen kapasiteettia ja nopeuttaa henkilöliikennettä monipuolistaen siten käytettävissä olevaa kulkutapavalikoimaa pidemmillä matkoilla. Kuitenkin kasvava kaivosliikenne synnyttää tavaraliikenteen pullonkauloja rataosilla Ylivieska Oulu Kemi ja Oulu Vartius-välillä. Välityskykyongelmat voivat tavaraliikenteen kasvun myötä pahentua ja laajentua myös muilla rataosilla. Kasvun taustalla ovat kaivoshankkeiden kuljetukset, raakapuukuljetukset, yhdistettyjen kuljetusten kysyntä sekä Kotshkoma Lietmajärvi-radan mahdollinen avaaminen kansainväliselle liikenteelle. Rataverkon palvelutason parantamiseksi tarvitaan matkakeskus ja liikenneterminaalien investointeja. Pohjois-Pohjanmaan kauppa- ja teollisuussatamat sijaitsevat Oulussa, Raahessa ja Kalajoella. Oulun ja Raahen sataman sisääntuloväylät ovat 10 metriä syviä ja Kalajoen 8,5 metriä. Oulun satama palvelee erityisesti metsä- ja kemian teollisuutta, Raahe metalliteollisuutta ja Kalajoki sahateollisuutta. Rautaruukin kuljetusten vuoksi Raahen sataman kokonaiskuljetukset ovat tonnimääriltään suurimmat. Kaivoskuljetukset ja transitoliikenne yhdessä kasvavan aluskoon kanssa synnyttää tarvetta kasvattaa satamien kapasiteettia ja syventää meriväyliä. Oulun satamaan ollaan parhaillaan suun- 76

79 nittelemassa 12 metrin väyläsyvyyttä. Toimintaympäristö voi muuttua myös satamien osakeyhtiöittämisten myötä. Lentoliikenteen tarjoamat nopeat henkilö- ja tavaraliikenteen kansainväliset yhteydet ovat elintärkeitä alueen elinkeinoelämän ja matkailun kannalta. Oulun lentoasemaan on investoitu voimakkaasti viime vuosina. Matkustajamäärä on noin miljoonaa ja asema on edelleen Suomen toiseksi vilkkain. Vuorotarjonta Helsinkiin ja Tukholmaan on hyvällä tasolla, mutta uusia suora yhteyksiä on suunnitelmissa Venäjän suurkaupunkeihin ja pohjoisen kohteisiin. Lentorahti kostuu korkean jalostusasteen tuotteista ja varaosien kuljetuksista. Kuusamon lentoasema palvelee erityisesti kansainvälistyvää matkailuelinkeinoa. Matkustajamäärä on ollut noin asiakasta vuodessa. Energia Primaarienergian kokonaiskulutus on ollut noin GWh/v. Pohjoispohjalaista kohti laskettuna energiaa kuluu noin 1,4 -kertaisesti keskimääräisen suomalaisen kulutukseen nähden, mikä selittyy voimakkaalla Raahen terästeollisuudella. Maakunnan lämpö- ja sähköenergian tuotanto perustuu valtaosin omiin raaka-aineisiin: turpeeseen, vesivoimaan ja metsäteollisuuden sivutuotteiden energiakäyttöön. Rautaruukin energiaraaka-aineet, kivihiili ja raskas öljy ovat tuontiperäisiä kuten myös liikenteen polttonesteet. Pohjois-Pohjanmaan sähkön ja lämmön tuotantorakenteessa ei ole tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia. Alueelle on tullut muutamia uusia pääasiassa puupolttoaineita hyödyntäviä lämpökeskusinvestointeja, mutta nykyisessä voimalaitoskapasiteetissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia lukuun ottamatta investointeja jäte- ja puupolttoaineiden käyttömahdollisuuksiin. Keskitetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa turpeella ja puulla on merkittävä rooli niiden edustaessa yli 80 % käytetyistä polttoaineista. Turpeen osuus yhdyskuntien lämmöntuotannossa on yli 60 %. Merkittävimpänä muutoksena on lisääntynyt puupolttoaineiden käytön kasvu. Käyttö ylitti jo vuonna 2010 (2,5 TWh) vuoteen 2015 asetetut tavoitteet. Turpeen käyttöä on viime vuosina rajoittanut sen heikentynyt saatavuus, mikä on lisännyt muun muassa öljyn kulutusta. Kauko- ja aluelämpö on merkittävin rakennusten lämmitysmuoto Pohjois-Pohjanmaalla sen markkinaosuuden ollessa yli 40 % koko rakennuskannasta. Kaukolämmön kysyntä on kasvanut, mutta suhteessa eniten kasvua on ollut lämpöpumppuratkaisuilla. Sähkön kulutus on jatkanut kasvuaan, mutta kasvuvauhti on hidastunut, kuten muuallakin Suomessa. Liikenteen biopolttoaineiden osalta ei ole tapahtunut mainittavaa edistymistä, joskin paikalliset toimijat ovat kehittäneet siihen liittyvää teknologiaa. Biokaasun osalta maatilatason biokaasuhankkeiden yleistymisen merkittävin este on ollut niiden rajautuminen tukijärjestelmän ulkopuolelle. 77

80 AIKAISEMPIEN OHJELMIEN TOTEUTUMINEN MAAKUNTAOHJELMA Tämä luku pohjautuu maakuntaohjelman arviointiin keväällä Arvioinnin teki Management Design Intelligence (MDI). Maakuntaohjelmalla nähdään merkitys ja rooli alueen kehityksen suuntaajina tai ainakaan roolia ei kiistetä. Ohjelman vaikuttavuus rakennetaan jo ohjelman valmisteluvaiheessa, ja siksi on tärkeää saada eri sidosryhmät osallistumaan valmisteluprosessiin ja sitä kautta myös sitoutumaan ohjelman tavoitteisiin ja niiden toteuttamiseen. Varsinainen ohjelmadokumentti on alueellisille toimijoille jopa toisarvoinen valmisteluprosessiin verrattuna. Kansallisille toimijoille maakuntaohjelma taasen on asiakirja, jonka kautta ohjelmallista työtä ohjataan ja rahoitetaan. Maakuntaohjelma on käyttöliittymiä alueiden suuntaan ja sillä on tärkeä merkitys erityispiirteiden huomioimisessa, eri ohjelmien ja lainsäädännön valmistelussa sekä maakuntien näkökulmasta myös edunvalvonnassa. Ohjelman valmisteluprosessi on ollut onnistunut. Jatkossa tulee kuitenkin houkutella ja vietellä valmisteluun mukaan laajemmin ihmisiä myös perinteisen kehittämisen ulkokehältä. Vaarana on, että valmistelusta tulee samanmielisten nyökyttelyä. Kehittäminen tarvitsee aina jännitteitä näkemysten välillä ja positiivista haastamista. Ohjelmassa tulee uskaltaa tehdä aitoja valintoja kaikkea ei ole mahdollista tehdä. Sisällöltään lavea ohjelma on helppo saada läpi, koska siinä on jokaiselle jotain. Kehittämisen näkökulmasta leväperäinen ohjelma ei kuitenkaan osoita strategisia valintoja riittävän täsmällisesti, mikä väistämättä heikentää ohjelman vaikuttavuutta. Ohjelma tulee kohdentaa vain ja ainoastaan sellaisiin asioihin, joihin maakuntaohjelmatyöllä voidaan ylipäätään vaikuttaa. Samalla on rajattava osa toiminnasta maakuntaohjelman ulkopuolelle. Maakuntaohjelmassa tulisi pyrkiä tietoisesti rikkomaan sektoreiden välisiä rajoja. Toimi- ja osaamisalojen kohdalla tässä onnistutaan kohtalaisesti, mutta ohjelman rakenne mukailee liiaksi perinteistä (elinkeinot, osaaminen, hyvinvointi, aluerakenne) jakoa. Yksi mahdollisuus voisi olla se, että 78

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet:

Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet: Tekninen lautakunta 38 07.04.2015 2. Vaihemaakuntakaavaluonnos Teknltk 38 Pohjois-Pohjanmaan alueella voimassa olevia maakuntakaavoja täydennetään ja päivitetään kolmessa vaiheessa. Maakuntakaavan uudistamisen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Tekninen lautakunta 38 07.04.2015 Kunnanhallitus 94 20.04.2015 Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Teknltk 07.04.2015 38 Pohjois-Pohjanmaan alueella voimassa olevia maakuntakaavoja

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Maakuntasuunnitelma 2040 Maakuntaohjelma 2014 2017

Maakuntasuunnitelma 2040 Maakuntaohjelma 2014 2017 POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta Maakuntasuunnitelma 2040 Maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos 17.2.2014 Sisällysluettelo JOHDANTO 1. VALMISTELUPROSESSI 1.1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA... 1 1.2 MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Luonnos kehityspoluista, taustana nykyinen ympäristöohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirsi Kärpijoki Ympäristöohjelman lisäarvo 1/2 Valtakunnallisia

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus 9.9.2014. www.tengbom.fi

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus 9.9.2014. www.tengbom.fi SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos Yleisötilaisuus 9.9.2014 maanpuolustuksen tarpeet kestävä kehitys, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, asunto- ja työpaikkatonttitarjonta viheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Ylijohtaja Matti Räinä Organisaatio 2012 ELY-keskuksen

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot