2.1. YHTEISÖLLINEN AIKUISKASVATUS (COMMUNITY BASED ADULT EDUCATION) PROJEKTIN MAHDOLLISENA TEOREETTISENA LÄHTÖ-KOHTANA JA KEHYKSENÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2.1. YHTEISÖLLINEN AIKUISKASVATUS (COMMUNITY BASED ADULT EDUCATION) PROJEKTIN MAHDOLLISENA TEOREETTISENA LÄHTÖ-KOHTANA JA KEHYKSENÄ"

Transkriptio

1 1. JOHDANTO Tämän projektiraportin pääasiallisena tarkoituksena on selvittää ja osittain analysoida Vaasan Työväenopistolla Aikuiskoulutus ja hakeva toiminta Vaasassa - koulutuksellisten interventioiden mahdollisuuksista estää työttömyyden johdosta tapahtuva syrjäytyminen - projektin yhteydessä syksyn -93 ja kevään -94 aikana suoritettua työttömiin kohdistunutta hakevaa ja herättävää toimintaa sekä projektin yhteydessä järjestettyä erimuotoista koulutustoimintaa. Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa yhteistyössä toteutetun projektin puitteissa Vaasan Työväenopiston ensisijaiseksi tehtäväksi tuli käynnistää käytännön hakeva ja herättävä toiminta ennalta sovittujen kohderyhmien parissa. Käytännön toiminta käynnistyi elokuussa Vaasan Työväenopiston yleissivistävästä luonteesta ja osaamisalueista johtuen näkökulma työttömyyden johdosta tapahtuvaan syrjäytymiseen tuli olemaan lähinnä yleissivistävä sekä aikuiskasvatuksellinen. Myös tässä raportissa esille tuotava näkökulma on enemmänkin aikuiskasvatuksellinen kuin sosiologinen, sosiaali- tai yhteiskunta-poliittinen. 2. TEOREETTISIA LÄHTÖKOHTIA Vaikka raportin tarkoituksena on lähinnä kuvailla projektin yhteydessä tapahtunutta käytännön toimintaa, selvitellään raportin alussa projektin käytännön toteuttamiseen ja hahmottamiseen liittyvää, ja eritoten käytännön toteuttajan ajattelua suuntaavaa teoreettista viitekehystä. Teoreettinen viitekehys on luonnollisesti vain yksi mahdollisista viitekehyksistä, mutta sinällään tärkeä väline tutkimuskohteeseen liittyvän esiymmärryksen muodostamisessa. Esiymmärryksen muodostamiseen liittyvät myös muualla toteutettujen vastaavantyyppisten projektien läpikäyminen ja tärkeimpien käsitteiden alustava hahmottaminen. Koulutus ja siihen läheisesti liittyvät kysymykset ovat lähestulkoon aina tulevaisuuteen suuntautuvaa toimintaa. Tästä johtuen toiminnan suuntaajalla tulisi olla jonkinasteinen tiedostettu käsitys siitä tulevaisuudesta jota kohti toimintaa suunnataan. Tämän raportin yhteydessä edellä esitetty tarkoittaa lähinnä tulevaisuuden yleisiin ja ammatillisiin kvalifikaatioihin sekä niiden yhteyksiin liittyvää teoreettispohjaista pohdiskelua. Teoreettinen viitekehys sekä siihen liittyvien ilmiöiden systematisointi ja ryhmittely muodostavat luonnollisesti tärkeän lähtökohdan tulosten analysoinnille sekä tulkinnalle YHTEISÖLLINEN AIKUISKASVATUS (COMMUNITY BASED ADULT EDUCATION) PROJEKTIN MAHDOLLISENA TEOREETTISENA LÄHTÖ-KOHTANA JA KEHYKSENÄ Projektin tietyt perusajatukset ja lähtökohdat (esim. hakeva, herättävä toiminta, osallistujien elämäntilanteen huomioiminen) ovat pitkälti yhteneväisiä jo ja 1970-luvulla Pohjois- Amerikassa ja Englannissa harjoitetun yleissivistävän, yhteisöllisen aikuiskasvatuksen pääperiaatteiden kanssa. Yhteisöllisen aikuiskasvatuksen tavoitteena tuolloin oli parantaa varsinkin alempien yhteiskuntaluokkien mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Konkreettisena ihmisiä yhdistävänä tekijänä oli paitsi samanlainen yhteis-

2 kunnallinen asema ja elämäntilanne, myös sama elinympäristö (community). Suurkaupungeissa tietyt yhteiskuntaluokat ja ihmisryhmittymät (syrjäytyneet) elivät usein omissa kaupunginosissaan. Elämäntilanteen lisäksi ihmisiä yhdisti myös tietty identiteetti, jonka taustalla oli usein samanlainen sosio-ekonominen asema ja koulutus, tai pikemminkin koulutuksen puuttuminen (kts. esim Delargy 1989, ; Fletcher 1989, 51-53; Lovett 1982) Yhteisöllisen aikuiskasvatuksen perusperiaatteista Kohde- tai tutkimusjoukon muodostavat usein ihmiset, jotka kuuluvat jonkinlaiseen tunnistettavaan yhteisöön; uskonnolliseen, kulttuuriseen tai harrastukselliseen ryhmään. Yhteisöllä (community) voidaan viitata myös ihmisiin jotka asuvat samalla alueella ja joilla tämän takia on yhteisiä kokemuksia ja intressejä. Yhteisten kokemusten ja intressien pohjalta suunnitellaan koulutusta (aktiviteetteja) joissa näiden ihmisten koulutustarve, opiskeluedellytykset ja yleinen elämäntilanne määräävät koulutuksen suunnan ja luonteen (Fransson & Larsson 1991, 81). Weaver (1969, DeLargyn 1989 mukaan) määrittelee yhteisöllisen aikuiskasvatuksen seuraavien kriteerien mukaan; - Tarkoitus on koulutuksellisten resurssien avulla edesauttaa sellaisen järjestelmän syntymistä, joka parantaa ihmisten mahdollisuutta hallita omaa ympäristöään ja elämäntilannettaan - Yhteisöllinen aikuiskasvatus on myös teoreettinen näkökulma, jonka avulla voidaan systemaattisesti tarkastella ihmisten toimintaa ja heidän ongelmiaan - Yhteisöllinen aikuiskasvatus pohjautuu siihen näkemykseen, että oppimistilaisuudet voidaan suunnitella osallistujien tarpeista käsin ja että osallistujien tulisi mukana päättämässä oppimisen muodoista ja sisällöistä. - Yhteisöllinen aikuiskasvatuksen perustuu siihen olettamukseen, että koulutuksen kautta ja avulla tulisi pyrkiä vaikuttamaan ympäröivään yhteiskuntaan, ensi sijassa lähiym-päristöön. Käytännössä yhteisöllisen aikuiskasvatusprojektin toteutus voidaan jakaa esimerkiksi kolmeen vaiheeseen (Lovett 1982, 31-33); 1. Tutkimus- ja selvitysvaihe; jonka aikana tutustutaan ihmisiin ja heidän ongelmiinsa osallistumalla siihen toimintaan joissa tutkimuksen kohteena olevat ihmiset luonnostaan ovat mukana. Tämän vaiheen aikana otetaan myös yhteys niihin alansa ammattilaisiin ja organisaatioihin jotka jo ovat kanssakäymisissä kohdejoukon kanssa. 2. Kokeilu- ja arviointivaihe; kokeillaan ja arvioidaan niitä koulutuksellisia ratkaisuja joihin tutkimusten ja selvitysten perusteella päädytty. Tämä vaihe voidaan aloittaa vaikka tutkimus- ja selvitysvaihe ei vielä olisi päättynytkään.

3 3. Vakautusvaihe; oppimistilaisuuksia ja koulutusta järjestetään niiden mallien mukaan jotka edellä todettu toimiviksi. Vakautusvaihe edellyttää kuitenkin luodun verkoston, yhteistyön ja toimintamuotojen jatkuvaa kriittistä tarkastelua muuttuvien olosuhteiden pohjalta. Lovett (emt. 25) toteaa myös, että aikuiskasvatuksen tulee siirtyä ulos arkitodellisuuteen kohtaamaan aikuiset heidän omalla maallaan. Kohtaamisen tulee tapahtua ilman minkäänlaisia ennakkokäsityksiä siitä mikä aikuisille on tarpeellista tai tarpeetonta, hyvää tai pahaa. Lähestymistapa vaatii aikuiskasvattajalta tiettyä nöyryyttä ja vaatimattomuutta, ihmisten ja ongelmien lähestymistä ja käsittelyä heidän omasta näkökulmastaan. Oppimisen ei tarvitse sitoutua perinteiseen luokkaympäristöön, vaan oppiminen on mahdollista myös erilaisissa epävirallisissa kohtaamisissa. Tavoitteena on saada ihmiset, varsinkin syrjäytyneet, kosketukseen ympäristönsä kanssa ja saada heidät näkemään yhteys aikaisempien ja nykyisten ongelmiensa välillä. Ongelmien ratkaisemisessa heidät tulee saada ymmärtämään aktiivisuuden ja osallistumisen tärkeys. Koulutuksellisten ratkaisujen ja toimenpiteiden tulee helpottaa ihmisten tutustumista toisiin samassa tilanteessa oleviin. Pelkkä tutustuminen toisiin samassa tilanteessa oleviin saattaa sinällään rohkaista muuttamaan omaa elämäntilannetta ja ympäristöään. Fransson & Larsson (1991, 78-84) käsittelevät aikuiskoulutuksen soveltamista opiskeluun tottumattomille (syrjäytyneille) seitsemän eri ulottuvuuden avulla. Kuvion oikea puoli edustaa aktiivisia ponnisteluja syrjäytyneiden mukaansaamiseksi kun taas vasen puoli edustaa passiivisempaa, perinteistä näkökulmaa. Tämän projektin käytännön hakevan ja herättävän toiminnan lähtökohtina olivat alusta alkaen ns. voimakkaat toimenpiteet. HEIKOT TOIMENPITEET TOIMENPITEET VOIMAKKAAT Kaukana PAIKKA Lähellä Ilmoittelu REKRYTOINTI Yhteydenotto Puuttuvat SILLAT OPISKELUUN Opintojen ohjaus, kokeilumahdollisuuksia Kurssimaksut, lainat RAHOITUS Ilmainen opetus, avustukset Joustamattomat AJAT Joustavat Satunnaiset RYHMÄN KOOSTUMUS Olemassaolevat suhteet Kiinteä, vailla yhteyttä KURSSIN SISÄLTÖ Joustavasti opiskelijan elämään sovellettu, elämäntilanteeseen mielekkäästi liittyvä TYÖTTÖMILLE KOHDISTETUSTA AIKUISKASVATUKSESTA JA - KOULUTUKSESTA Baxin (1989, 404) mukaan eurooppalaisten kokeilujen ja projektien pohjalta näkökulmaa työttömien aikuisten koulutukseen on 1980-luvun lopulla laajennettu ja suhtautumista muutettu. Enää ei ole riittävää tarjota ohjelmia ja vaihtoehtoja joiden keskeisenä päämääränä

4 on lyhyen tähtäimen sopeutuminen uusiin tilanteisiin, ympäristöön, teknologiaan ja työelämän muutokseen. Yhä suuremmassa määrin on alettu arvostaa koulutusta, jonka näkökulma ja tavoitteet ovat laajemmat kuin pelkästään tietyn uuteen tuotantoon liittyvän toiminnan suorittaminen tai siihen valmentaminen. Etenkin työttömille kohdistuvassa aikuiskoulutuksessa on kiinnitetty yhä enenevässä määrin huomiota ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen integrointiin. Uusia koulutuksellisia ratkaisuja on kehitetty myös parantamaan työttömien elämänlaatua ja asemaa yhteiskunnassa. Keskeisinä teemoina ovat mm. mielekäs ajan käyttäminen, omien etujen puolustaminen ja eri organisaatioissa tapahtuvan toiminnan tehostaminen. Aikuisille suunnatun peruskoulutuksen1 tarkoituksena on pääasiassa ollut parantaa ja välittää seuraavia valmiuksia; 1) kommunikatiiviset valmiudet - luku, kirjoitus-, laskutaito, kansalaistaidot, tieteellinen ja kulttuurinen tieto, arvot ja asenteet 2) päivittäiseen elämiseen liittyvät valmiudet (mm. työsuojelu, terveystieto, perhesuunnittelu, ympäristöajattelu) sekä 3) tuotannolliset valmiudet Euroopan yhteisön maissa 1980-luvulla toteutetuissa, pitkäaikaistyöttömille suunnatuissa2, koulutusprojekteissa jakautuivat tavoitteet seuraavasti (CEDEFOP 1992, 34-35). Työelämään tai työmarkkinoille integroiminen, tietojen ja taitojen ylläpitäminen ja parantaminen oli tärkeimpänä tavoitteena kahdessa kolmasosassa projekteista. Noin neljäsosassa projekteista ensisijainen tavoite oli sosiaaliseen järjestelmään integroiminen tai elämäntilanteen vakauttaminen. Uusien työpaikkojen luomiseen, uusien yritysten perustamiseen ja itsensä työllistämiseen puolestaan tähtäsi 6 % projekteista. Työsuhteen tai työmarkkinakelpoisuuden ylläpitäminen oli tavoitteena 4 %:ssa projekteista. Kohderyhmät olivat; 1) Syrjäytyneet 3 (sosiaalisesti ja koulutuksellisesti vähäosaiset, matalapalk-kaiset, luku- ja kirjoitustaidottomat, päihteiden väärinkäyttäjät), 2) Naiset (yksinhuoltajat, työmarkkinoille palaajat) 3) Korkeasti koulutetut, vajaa viidennes projekteista 4) Ulkomaalaiset työntekijät, etniset vähemmistöt ja pakolaiset 1 Bax käyttää tässä yhteydessä termiä Adult basic education 2 Työttömyysprosentti tutkimuksen kohteena olevissa maissa vaihteli vuonna 1990 Luxemburgin 1,7 %:sta Espanjan 16,5 %;iin. Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden työttömänä) osuus kaikista työttömistä puolestaan vaihteli Tanskan 22,7 %:sta Belgian 75, 6 %:iin ( ERGO News 7/1990 CEDEFOPin 1992,16 mukaan). 3 Termi disadvantaged käännetty tässä syrjäytyneiksi. Vaihtoehtona voisi olla esim. yhteiskunnallisesti ja koulutuksellisesti vähäosaiset. Pääosassa projekteista sisältönä oli ammatillisten valmiuksien ylläpitäminen ja parantaminen, usein myös tutkintomuotoisten meriittien hankkiminen. Suurimpaan osaan ammatillisesti suuntautuneista projekteista (n. 75 %) liittyi kuitenkin oleellisena osana joko yleissivistävä peruskoulutus (luku- ja kirjoitustaito, puuttuvan peruskoulutuksen hankki-minen tai täydentäminen) tai elämänhallinnan kehittäminen4. Ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen keskeisen osan muodostivat erilaiset harjoittelujaksot sekä projektityöskentely. Merkillepantavaa on myös useiden koulutusprojektien kokonaisvaltaisesti suuntautunut

5 näkökulma. Tämä tarkoittaa henkilökohtaisten persoonallisten ominaisuuksien reflektoimista suhteessa työhön ja työelämään, ja vaatii pohjustukseksi kielellisten, kommunikointiin liittyvien valmiuksien harjoittamista. Vajaaseen neljäsosaan projekteista liittyi myös käytännöllinen, keskeisten yhteiskunnallisten valmiuksien (viranomaisten kanssa asioiminen, jokapäiväisten ongelmien selvittäminen) harjoittaminen (emt ). Projektien tuloksia raportissa tarkastellaan mm. vertailemalla projektien sisältöä (ammatillisen koulutuksen ja elämänhallinnan kehittämisen suhde) eri kohderyhmien kanssa saavutettuihin tuloksiin. Syrjäytyneiden osalta parhaat tulokset saavutettiin projekteissa, joissa ammatillisesti eriytynyt koulutus yhdistettiin elämänhallinnan kehittämiseen. Pelkästään ammatillisesti eriytynyt koulutus tuotti vain vähäisiä tuloksia. Korkeasti koulutettujen kohdalla erityyppisiä projekteja ei juurikaan voi vertailla, sillä lähestulkoon kaikki tälle ryhmälle suunnatuista projekteista oli ammatillisesti eriytyneitä (emt ). Suikkanen ja Viinamäki (1992, 141) toteavat suomalaisiin olosuhteisiin ja kokemuksiin (Lapin yliopiston Opiskelu on työtä -projektiin) nojautuen, että työelämän vaatimusten alati muuttuessa tarvitaan yhä enemmän sekä ammatillisia että ns. yleisiä kvalifikaatioita. Gleesoniin (1989) ja Eisenmanniin (1988) nojautuen Suikkanen ja Viinamäki viittaavat yleisillä kvalifikaatioilla lähinnä elämänhallinta- ja ihmissuhdetaitoihin. Aikaisemmissa kokeiluissa mukana olleilta (työttömät ja viranomaiset) on saatu positiivista palautetta, mutta niiden pohjalta ei juurikaan ole muodostunut vakiintuneita toimintakäytäntöjä. Osbornilla (1989, ) on vastaavanlainen näkemys eri Euroopan maissa toteutetuista hakevan toiminnan (outreach work) projekteista. Kokemuksia ja tuloksia ei ole juurikaan hyödynnetty järjestelmällisesti. Hakevasta toiminnasta saadut kokemukset tulisi Osbornin mukaan pyrkiä systemaattisesti hyödyntämään eri koulutusorganisaatioissa. Projekteista saatujen tietojen ja kokemusten perusteella tulisi muodostaa perusta, jonka pohjalta koulutusorganisaatiot voisivat arvioida omaa toimintaansa sekä toiminnan suhteita keskeisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Opiskelu on työtä -projektissa (Suikkanen ja Viinamäki 1992, ) pyrittiin yhtäaikaisen yleissivistävän opiskelun ja työssäolon avulla parantamaan mm. opiskelun perusvalmiuksia sekä antamaan tuntumaa työelämään. Yleissivistävän opiskelun tavoitteena oli edistää työnhakijoiden uudelleen työllistymistä ja heidän pääsyään keskiasteen ammatilliseen koulutukseen. Osatavoitteet olivat mm. seuraavat; Antaa konkreettista kokemusta opiskelusta ja omista selviytymismahdollisuuksista aikuisille, jotka eivät pidä hakeutumista opiskeluun ratkaisuna ongelmiinsa. Luoda aikuista tukeva opiskeluyhteisö, joka auttaa häntä arvioimaan asemaansa uudella tavalla. Kiinnittää erityisesti huomiota miesten esteisiin lähteä ammatilliseen koulutukseen. Tarjota ammatinvaihtajille mahdollisuus löytää uusia ratkaisuja

6 Hankkia kokemuksia yksilöllisestä koulutussuunnittelusta ja pitkien koulutusjatkumoiden rakentamisesta. Interventioilla Suikkanen ja Viinamäki (emt ) tarkoittavat lähinnä ohjaamista koulutukseen ja mahdollisesti myös kuntoutukseen. Interventioiden avulla etsitään vastausta siihen millainen on erilaisten työllistävien yhteiskuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutus ja merkitys työttömien taloudelliselle, työsuhteelliselle ja sosiaaliselle selviytymiselle. Yhteenvetona Suikkanen ja Viinamäki korostavat yksilöllisen ja joustavan opiskelun merkitystä työttömyyden vaihtoehtona YLEISET JA AMMATILLISET KVALIFIKAATIOT SEKÄ NIIDEN MAHDOLLISET YHTEYDET TULEVAISUUDESSA Edellä esitellyt esimerkit toivat esiin niin yhteiskunnallisten kuin työelämässä tapahtu-neiden muutosten pohjalta nousseen vaatimuksen yleisten ja ammatillisten vaatimusten entistä välttämättömämmästä yhteydestä. Perinteisestä, suppeasta näkökulmasta katsottuna kvalifikaatio ymmärretään lähinnä työprosessin osana. Kvalifikaatiot johdetaan suoraan työprosessin työntekijälle aiheuttamista vaatimuksista. Työelämän yksittäiselle työntekijälle asettamien vaatimusten laajetessa ja kasvaessa on myös kvalifikaation käsitettä jouduttu laajentamaan. Tiedollisten kvalifikaatioiden osuus tuotannollisista kvalifikaatioista on kasvanut taidollisten kvalifikaatioiden osuuden vähentyessä. Siirtyminen teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan on lisännyt huomattavasti mukautumiskvalifikaatioiden (yhteistyö- ja kommunikaatiovalmius) merkitystä. Suorittavan työn vähentyessä ja mm. kansainvälisen kilpailun kasvaessa ovat myös yksittäisen työntekijän innovatiiviset kvalifikaatiot ja niiden hyödyntäminen merkittävä tekijä työelämän kehittämisessä ja tuottavuuden parantamisessa (Vuorinen 1989, 36-38). Työ tulee tulevaisuudessa vaatimaan tekijältään entistä laaja-alaisempaa ammattitaitoa. Työntekijältä vaaditaan laaja-alaisten tietojen ja taitojen lisäksi kaikinpuolista joustavuutta, kykyä soveltaa ja käsitellä suuri tietomääriä sekä valmiutta luovaan, ennakoivaan ja uusintavaan oppimiseen (Lehtisalo 1994, 20). Uudet yrityskulttuuria koskevat ajattelumallit painottavat inhimillisiä voimavaroja lähtökohtana luovuudelle, osaamiselle ja taidoille sekä entistä parempiin tuloksiin pyrkimiselle. Sosiaaliset ja kommunikatiiviset valmiudet ovat entistä korostetummin esille tulevaisuuden organisaatioissa. Inhimilliset resurssit ovat kaiken kaikkiaan tärkein voimavara ja väline hyviin tuloksiin pyrittäessä ja niitä luotaessa (kts. esim Hölttä, 1993, 5; Juuti 1992, 11). Tayloristisen mallin mukaan rationalisoidussa työssä työnantajan kiinnostus kohdistui vain ja ainoastaan työntekijän taidollisiin kvalifikaatioihin. Keskeistä oli yksittäisen työtehtävän nopea ja tehokas suorittaminen. Mukautumis- ja innovatiivisia kvalifikaatioita työntekijä pystyi harjoittamaan vapaa-aikanaan. Suunnittelu, työprosessien kehittäminen ja ongelmien ratkaisu kuului työnjohdon tehtäviin ja se suoritettiin erillään itse työstä ja sen suorittamisesta. Työntekijä oli objekti, työnantaja ja työnjohto subjekteja. Uudet taidolliset kvalifikaatiot työntekijä hankki ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen avulla. Tämä

7 tapahtui usein täysin erillään työstä, koulunpenkillä. Ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen tehokkuuden keskeinen kriteeri oli nopea valmennus uuteen muuttuneeseen tilanteeseen. Tayloristinen työnjako korostui myös ammatillisessa koulutuksessa. Vuorinen (1991, 8) toteaakin, että ammatillinen koulutus opetussuunnitelmakäytäntöineen omaksuikin tieteellisen liikkeenjohdon periaatteet itse teollisuuden käytäntöä nopeammin. Opetusteknologinen lähestymistapa, joka yleistyi eritoten 1960-luvulla, voidaan kuvata tayloristisen koulutusnäkemyksen edelleen rationalisointina. Uusi tuotantokäsite (joustavuusdiskurssi) näyttää muuttaneen tilannetta varsinkin työntekijään kohdistuvien kvalifikaatio-odotusten osalta. Taidollisten kvalifikaatioiden lisäksi myös tiedolliset, mukautumis- ja innovaatiokvalifikaatiot ovat tulleet keskeisiksi vaatimuksiksi. Arveluttavaa on kuitenkin se, että laajentuneet kvalifikaatiovaatimukset johdetaan yhä edelleen tuotanto-prosessin vaatimuksista käsin. Työntekijä käsitetään toimivaksi, kokonaiseksi subjektiksi vain siltä osin kuin se on tarpeellista hänen työpanostaan ja -suoritustaan ajatellen. Ja kuitenkin työntekijä ihmisenä on ollut koko-nainen, toimiva subjekti jo kauan ennen tayloristisen työnjaon kehittymistä. Ihmistä toimivana subjektina, työn ja vapaa-ajan määrittelemänä kokonaisuutena voidaan kuvata esimerkiksi seuraavanlaisen kuvion avulla; Rationalisoitua työn muotoa edeltäneelle käsityömäiselle työlle oli ominaista itsenäisyys, persoonallinen ja kokonaisvaltainen työprosessi (esim. Ekola 1987, 8). Käsityöläisyys yhdisti yleiset ja ammatilliset kvalifikaatiot. Sosiaalinen, emotionaalinen ja kulttuurinen elämänhallinta nivoutuivat yhteen elämänhallinnan taloudellisen ja taidollinen puolen kanssa. Palkkatyötä ja elämäntyötä ei voitu juurikaan erottaa toisistaan. Sosiaalinen arvostus ja kanssakäyminen liittyi tärkeänä osana työhön, usein myös työn laatuun. Tietojen ja taitojen ylläpitäminen ja kehittäminen eivät edistäneet ainoastaan työn ammatillista puolta, vaan vaikuttivat laajemmin myös elämän sosiaaliseen ja kulttuuriseen puoleen. Yleissivistys oli osa ammatillista sivistystä, kuten ammatillinen sivistys osa yleissivistystä. Ammatillisella sivistyksellä viitataan tässä aikaisemmin eriteltyjen kvalifikaatioiden muodostamaan kokonaisuuteen. Tieto ja taito yhdistyivät erottamattomaksi kokonaisuudeksi, jota voidaan kuvailla kreikkalaisesta filosofiasta peräisin olevalla käsitteellä tekhne. Käsite tekhne viittaa sellaiseen osaamiseen, joka edellyttää oppimista ja harjoittelua ja on siten yhteydessä ihmisen älyllisiin ja tiedollisiin kykyihin. Taidon katsottiin perustuvan sellaisiin ominai-suuksiin kuin tiedollinen ajattelu ja kielellinen kommunikointi, sekä näiden mahdollistama uusien asioiden oppiminen, ennalta harkitseminen, suunnittelu, ennustaminen ja valmius muodostaa systemaattinen käsitys maailmasta (esim. Lång 1982, 132). Uuden tuotantokäsitteen työntekijältä vaatima tiedon ja taidon kokonaisuutta voidaan puolestaan hyvin kuvata taitotiedon tai teknologian käsitteellä. Onhan lähinnä kyseessä opista tekniikasta eli tekhnen logoksesta (Niiniluoto 1992, 54). Esimerkiksi von Wrightin (1987, 34) mukaan teknologiassa on kysymys tekniikasta ja taidosta liitettynä niiden perustana olevaan tietoon. Teknologia sisältää siten teoreettisen käsityksen niistä periaatteista, jotka ohjaavat käytännön toimintaa.

8 On siis tavallaan tultu askel käsityömäisestä työstä, tekhneestä, ylös- ja ulospäin. Tulevaisuuden työn suorittaminen vaatii palkkatyön ja elämäntyön uudenlaista synteesiä. Uuden tuotantokäsitteen työlle asettamien vaatimusten ohittaminen, tietty tuotannollinen jälkijättöisyys, on eräs syy tämän hetkiseen tilanteeseen, mm. työttömyyteen. Osaltaan tilanteeseen on vaikuttanut koko koulutusjärjestelmää vaivaava hierarkkisuus ja joustamattomuus. Ammatillinen koulutus on työelämän välittömässä ohjauksessa jakautunut pitkälle erikoistuneisiin opintolinjoihin. Keskiasteen uudistuksen tarkoituksena oli osaltaan vastata tarpeisiin työn laajemmasta hallinnasta, mutta se toteutui valitettavasti liian myöhään. Kolu (1993, 25-26) toteaa tarkastellessaan tiedon asemaa uudistuvassa työelämässä, että työelämän kehittämiselle motiivina ollut uuden tekniikan käyttöönottoon ei ole tuottanut siltä odotettua taloudellista tulosta. On syntynyt ns. tuottavuusparadoksi, tilanne, jossa lyhytnäköiset taloudelliset laskelmat eivät ole osoittautuneet päteviksi. Ratkaisuksi tuottavuusparadoksin aiheuttamaan tilanteeseen hän näkee tehostetun inhimillisten pääomien käytön sekä tuotannon rakenteiden kehittämisen. Perinteiset hierarkkiset organisaatiot, joissa tiedon saatavuus on eriytynyttä ja rajoitettua, saavat väistyä vapaaseen informaation kulkuun ja käyttöön perustuvien organisaatioiden tieltä. Työn informatisoituminen asettaa uusia vaatimuksia ensisijaisesti työntekijöiden henkisille kvali-fikaatioille. Työssä oppimisesta tulee olennainen osa työtä. Työn tuottavuutta parantava tieto syntyy useimmiten työprosessissa ja se olisi kyettävä hyödyntämään välittömästi. Työn informatisointi merkitsee sitä, että työstä tulee jatkuvaa oppimista. Zuboff (1990, 436) toteaakin, että oppiminen on yksinkertaisesti työn uusi muoto. Zuboff katsoo myös, että perinteinen lohkoutuneeseen minuuteen perustuva motivaatio muodostuu ongelmalliseksi. Palkkaan perustunut motivointi toimii ainoastaan työssä, jossa ei edellytetä korkeatasoisia suorituksia. Korkeatasoisia suorituksia edellyttävässä informatisoidussa työssä motivoinnin tulee kuitenkin olla huomattavasti laaja-alaisempaa. Työtätekevä ihminen, eriytyneine henkilö-kohtaisine tarpeineen, on otettava aiempaa huomattavasti kokonaisvaltaisemmin huomioon. Zuboff näkeekin ihmisen kokonaisuutena, joka ei suostu paloiteltavaksi ulkoisten funktioiden perusteella. Informatisoidun työn yhteis-kunnassa tietotekniikka vaikuttaa myös useisiin yhteiskuntaa määritteleviin sosio-ekonomisiin järjestelmiin. Masuda (1981, Hirsjärven & Remeksen 1987, 31 mukaan) ennustaa dramaattisimpien muutosten tapahtuvan nimenomaan juuri kasvatuksen ja koulutuksen alueella. Keskeisimmät muutokset ovat seuraavat; 1. Kasvatus vapautuu formaalisen koulutuksen rajoituksista. Nykyinen koulutussysteemi korvataan avoimella systeemillä, jolle tyypillistä on mm. tietoverkostot. Tämä häivyttää niitä eroja, joita on ollut mm. maaseudun ja kaupunkien välillä. 2. Kasvatus muodostuu persoonakohtaiseksi, sovitetuksi yksilöiden erilaisiin kykyihin. Ikäryhmityksistä luovutaan, yksilöt voivat edetä järjestelmän puitteissa oien kykyjen ja edellytystensä mukaisesti.

9 3. Itseoppimisen periaate tulee hallitsevaksi. Opettajan rooli on olla opiskelua ohjaava ja avustava henkilö. 4. Tietoa luova kasvatus tulee keskeiseksi. Opiskelu tavoite on tiedon luominen, ei erillisten informaatiobittien mieleenpainaminen. Dynaaminen tiedonkäsitys tulee vallitsevaksi. 5. Jatkuvan koulutuksen idea toteutuu. Suuri osa koulutuspanostuksista kohdistuu aikuisiin ja vanhempiin ihmisiin. Formaalisen koulutuksen rajoituksista irroittautuminen merkitsee mm. sitä, että suuri osa oppimisesta siirtyy koulutusinstituutioista työelämään ja vapaa-aikaan. Kuten yllä jo todettiin on työelämässä oppiminen osa tuotannon kehittämistä ja tehostamista. Stockfelt & Sköld (1981) näkevät työelämässä oppimisen oleellisena osana arkielämässä, formaalisen koulutuksen ulkopuolella tapahtuvaa oppimista. He menevät jopa niin pitkälle, että he väittävät arkielämän oppimisen olevan kaiken oppimisen perusmuoto. Oppiminen on heidän näkemyksensä mukaan osa yksilön ja hänen ympäristönsä välistä luonnollista kanssakäymistä. Arki-päivän oppimisen avulla saavutettu tieto on dynaamisen prosessin tulos. Tämän dynaamisen tiedonhankintaan ja luomiseen liittyvän prosessin avulla yksilö pyrkii selittämään, vaikuttamaan ja muuttamaan ympäristöään, ja samalla omaa suhdettaan ympäristöönsä. Työelämässä tapahtuvan oppimisen etuja ovat mm. - Oppimisen prosessiluonteen takia oppiminen on jatkuvaa, mikä puolestaan mahdollistaa teorian ja käytännön jatkuvan integroinnin - Oppijoita ei voi manipuloida, käytännön kokemukset paljastavat teoreettisen tiedon käyttöarvon - Oppimisen tulokset ovat helposti todennettavissa, muutokset voidaan suorittaa nopeasti - Oppiminen voi muodostua ryhmäprosessiksi. Työprosessiin osallistujat huomaavat olevansa riippuvaisia toistensa tiedoista ja taidoista - Oppiminen (tiedon omaksuminen) tukee kehitystä ja muutosta - Työ ja työympäristö sisältää suuren joukon realistisia ja kokonaispainotteisia, oppimista edesauttavia ja tukevia teemoja HAKEVASTA TOIMINNASTA Termi hakeva toiminta kuvaa Osbornin (1989, 151) mukaan perinteisen institutionaalisen koulutuksen ulkopuolella tapahtuvia koulutuksellisia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat ryhmiin joiden parissa koulutuksellinen aktiivisuus on vähäistä. Hakevan koulutuksen perusstrategiana on kompensoida institutionaalisen koulutuksen puutteita ja rajoituksia. Tarvitaan uusia ja erilaisia strategioita koulutusjärjestelmän ja -instituutioiden muokkaamiseksi etenkin vähänkoulutettujen tarpeita ja kykyjä vastaavaksi. Osborn katsoo hakevan toiminnan perusfilosofian takana olevan koulutuskriitikko Ivan Illichin ja

10 brasilialaisen aikuiskouluttajan Paulo Freiren. Hakevan toiminnan kohderyhmänä eivät luvulla enää ole olleet ainoastaan työväenluokka ja muut koulutuksellisesti vähäosaiset, vaan myös muut ryhmät, joita yhdistää tietyt ongelmat ja tarpeet, ja jotka eivät eri syistä osallistu normaalimuotoiseen koulutukseen. Tällaisia ryhminä Osborn mainitsee mm. vanhukset, työttömät, etniset ryhmät, perheenäidit. Hakevalla toiminnalla on ollut kaksi pääasiallista muotoa; 1. Paikallisen tason toiminta - kontaktit henkilökohtaisesti tai olemassaolevien luonnollisten yhteenliittymien kautta 2. Kansallisen tason toiminta - etäopetusta, jossa hyödynnetään eri tiedotusvälineiden luomia mahdollisuuksia Ruotsissa läpiviedyistä hakevan toiminnan projekteista saatujen kokemusten pohjalta on tehty mm. seuraavanlaisia johtopäätöksiä. Miehet ovat yleensä olleet innokkaampia toimintaan osallistujia. Rekrytointi on yleensä ollut helpompaa työpaikoilla kuin asuinalueilla, lähestyminen ryhmän kautta onnistui yleensä paremmin verrattuna henkilökohtaiseen lähestymiseen (emt. 152). On kuitenkin huomattava, että ruotsalaisten projektien kohderyhminä olivat työssä olevat puutteellisen peruskoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen omaavat henkilöt. Useissa projekteissa opiskelu järjestettiin työpaikalla, työn ohessa. Työttömiin kohdistuva hakeva toiminta todettu huomattavasti vaikeammaksi. Erityisen hankalaa on ollut rohkaiseminen osallistumaan. Belgiassa luvulla toteutetuissa projekteissa todettiin läheinen kontakti ja elämäntilanteen selkiyttämiseen liittyvät toimenpiteet ensisijaisen tärkeiksi. Keskeistä työttömiin kohdistuneissa hakevan toiminnan projekteissa oli mm; - Saada työttömät ymmärtämään ja tiedostamaan oma taloudellinen ja sosiaalinen tilanteensa - Parantaa heidän itseluottamustaan, sekä niitä perustaitoja, joiden avulla he pystyvät osallistumaan normaalimuotoiseen koulutukseen Hakevaan toimintaan kiinteästi liittyvässä ohjaavassa ja opastavassa toiminnassa on keskeistä ollut mm. yleisen huomion kohdistaminen tarjolla olevaan vaihtoehtoiseen koulutukselliseen tarjontaan. On järjestetty esimerkiksi avointen ovien päiviä joiden yhteydessä pystytään esittelemään olemassaolevaa tarjontaa sekä keskustelemaan eri vaihtoehdoista potentiaalisten koulutukseen osallistujien kanssa. Avointen ovien päiviin on liittynyt erilaisten tarpeiden ja ideoiden inventointi. Toimenpiteenä on ollut koulutuksellisen tarjonnan (muodot ja tyypit) sopeuttaminen ilmaistuihin tarpeisiin ja toiveisiin (emt ). Hakevan toiminnan päätavoitteena on siis ollut osallistumisesteiden raivaaminen koulutuksellisesti huono-osaisen aikuisväestön tieltä. Koulutuksellisesti huono-osaisilla tarkoitetaan niitä aikuisia, joilla on vain lyhyt tai puuttuva muodollinen perus- ja ammatillinen koulutus tai jotka muuten epäedullisessa asemassa perinteisiä koulutusratkaisuja ajatellen. Lehtisalon (1991, ) mukaan keskeistä koulutuksellisesti huono-osaisten opiskelukäsityksen muuttamisessa on ajatus koulutuksesta ja opiskelusta

11 ihmisen elämisen arvona sinänsä, ei vain työn ja ammatin kehittämisen välineenä. Motivoituminen ja osallistuminen riippuu aikuisen olemuksesta ja elämäntilanteeseen liittyvistä asioista. Koulutuksellinen huono-osaisuus muodostuu usein elämänpiirien laitaosista ja kasautuvista vaikeuksista. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat mm. seuraavat tekijät; * Kielteiset opiskeluasenteet - vanhamuotoinen pohjakoulutus * Oppimuskokemusten puutteellisuus * Käsitys aikuisesta oppijana - oppimiskyky, henkinen suorituskyky * Elinolosuhteet - suunnittelun perusta; turvallisuus, vapaus * Piilevät kyvyt ja mahdollisuudet Opiskelumotivaation kohottamisen keinoina Lehtisalo nostaa esille mm. oppija- ja ongelmakeskeisyyden sekä positiivisten kannustavien oppimiskokemusten merkityksen. Opiskelun tulee varsinkin alkuvaiheessa tukea ja parantaa aikuisen kyvykkyyttä havaita omia oppimistarpeitaan sekä kykyä arvioida elämäntilanteen opiskelulle asettamia vaateita. Yksilöllisten oppimistapojen merkitys nousee esille ja korostuu opiskelun joustavuuden lisääntyessä. Pohtiessaan koulutuksellisen eristyneisyyden ja huono-osaisuuden syitä Eedle (1989, 340) toteaa, että usein oletetaan osallistumattomuuden johtuvan enemmänkin haluttomuudesta kuin kyvyttömyydestä. Kyvyttömyyden mahdolliset syyt Eedle jaottelee kuuteen pääryhmään; 1. Kielelliset syyt - ei hallita niitä kielellisiä koodeja, jotka ovat tarpeellisia koulutuksen vastaanottamiseksi ja hyödyntämiseksi 2. Tiedolliset syyt - oppimista ja opiskeltavaa asiaa koskevien perustietojen ja valmiuksien puutteellisuus 3. Taloudelliset syyt - ajalliset ja kustannukselliset - vaihtoehtoiskustannukset 4. Kulttuuriset syyt - arvot, tavoitteet ja koulutustarpeet eroavat koulutuksen järjestäjien arvoista, tavoitteista ja tarpeista. Näin koulutuksesta saatava hyöty muodostuu usein marginaaliseksi ja välineelliseksi 5. Psyykkiset syyt - itsekäsitys, motivaatio, toiveet, pyrkimykset 6. Rakenteelliset syyt - koulutusjärjestelmän hierarkkisuus, joustamattomuus ja eriytyneisyys, ei koeta itseään koulutuksen kohderyhmäksi Eedle korostaa, että kyvyttömyyden syitä on usein vaikea erottaa toisistaan, ne ovat usein yhteenkietoutuneita ja voimakkaasti toisiinsa vaikuttavia. Varsinkin aikuiskoulutuksen osalta osallistumattomuuden ja kyvyttömyyden syyt on vain todettu. Esimerkkejä pintaa

12 syvemmälle menevistä strategioista osallistumattomuuden ja kyvyttömyyden syiden poistamiseksi ei juurikaan kohtaa. Koulutustarpeet ja -suunnittelu on valtaosaltaan yhteiskunnallisesti ja koulutus-poliittisesti määräytynyttä. 3. HAKEVA JA HERÄTTÄVÄ TOIMINTA Tämän kappaleen tarkoituksena on tiivistetysti selvittää käytännössä tapahtuneen hakevan ja herättävän toiminnan toteuttamista ja toteutumista. Tässä selvitellään ja osittain myös arvioidaan projektin aikana muiden tahojen kanssa syntynyttä yhteistyötä ja yhteistyön tuloksena järjestettyä koulutustoimintaa TOIMINNALLE ASETETUT TAVOITTEET JA ENSISIJAISET KOHDERYHMÄT Projektin alkuvaiheen konkreettiseksi tavoitteeksi asetettiin työelämästä syrjäytymässä olevien ja mahdollisesti jo syrjäytyneiden tavoittaminen ja aktivoiminen. Alkuvaiheen tavoitteena oli myös tavoitettujen työttömien elämäntilanteeseen tutustuminen,

13 voimassaolevien voimavarojen (tietojen ja taitojen), valmiuksien, tunnelmien ja toiveiden kartoittaminen. Vaikka kyseessä oli koulutuksellisten interventioiden kehittäminen korostui varsinkin alkuvaiheessa tarve lukea aktivoitumiseksi myös osallistuminen henkilökohtaisten kiinnostusten pohjalta vapaaseen harrastamiseen ja harrastus-luonteisiin opintoihin. Harrastusten ja harrastusluonteisten opintojen pääasiallisena tavoitteena korostettiin kuitenkin työelämässä jo saavutettujen valmiuksien ylläpitäminen, mutta myös kanssakäyminen muiden samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa. Alkuvaiheen tavoitteiden väljyyden pääasiallisena motiivina oli aktivoitumiskynnyksen pitäminen mahdollisimman alhaalla sekä mukaanlähtijöiden mahdollisuus vaikuttaa prosessin laatuun ja suuntaan. Projektin toisen vaiheen tavoitteeksi asetettiin opiskeluhalukkuuden ja valmiuksien parantaminen sekä elämänhallinnan kehittäminen perinteisen tavoitteisen koulutuksen avulla. Jo alkuvaiheessa kuitenkin korostettiin, että varsinaiseen (esim. ammatilliseen koulutukseen) oli syytä pitää pidemmän aikavälin tavoitteena johon hakeuduttaisiin vasta elämän- ja yhteiskunnallisen tilanteen hieman selkiydyttyä. Näin olisi mahdollista välttää liiallinen optimismi, joka usein syntyy varsinkin alkuvaiheessa. Epäonnistumiset esimerkiksi koulutusvalintojen muodossa saattaisivat puolestaan johtaa entistä katkeram-paan syrjäytymiseen. Alkuvaiheen yhteydenottoihin ja rekrytointiin pyrittiin löytämään ns. epävirallisia kanavia, jotka tässä vaiheessa määriteltiin ihmisten luonnollisiksi yhteenliittymiksi (erilaiset yhdistykset, illanvietot, harrastusten pohjalta tapahtuvat kokoontumiset jne.). Jotta käytännön toiminnalle saatiin konkreettinen lähtökohta ensisijaisiksi kohderyhmiksi valittiin; 1) rakennusala, kirvesmiehet 2) vaateteollisuus, ompelijat sekä 3) pankkitoimi-henkilöt. Neljäntenä suurena kohderyhmänä olivat kaikki muut syrjäytymisuhan alla olevat työttömät. Tärkeimpänä motiivina ensisijaisista kohderyhmistä kiinnipitämiselle oli etenkin se, että tällä tavoin saatiin eritoten alkuvaiheen hakevalle ja herättävälle toiminnalle selkeä suunta. Yhteydenotto oli yksinkertaisesti helpompaa kun pystyttiin konkreettisesti määrittelemään mihin ryhmään yhteys haluttiin saada. Mutta kuten jo ensimmäisten kontaktien yhteydessä ilmeni, oli mukaanlähtijöille joka vaiheessa korostettava sitä, että kohderyhmät olivat vain konkreettinen alkuvaiheen käytännön toimintaa helpottava lähtökohta. Kohderyhmien valinnan tarkoituksena ei ollut eri ammattiryhmien asettaminen tärkeysjärjestykseen tai sulkea muissa ammattiryhmissä olevia syrjäytymisuhan alaisia työttömiä toiminnan ulkopuolelle HAKEVA JA HERÄTTÄVÄ TOIMINTA KÄYTÄNNÖSSÄ Hakeva toiminta käynnistyi varsinaisesti elokuun -93 loppupuolella. Alkuvaiheessa yhteys otettiin työttömien kanssa yhteydessä oleviin virallisiin tahoihin, kuten työvoimaviranomaiset, ammattijärjestöt ja seurakunta. Näiden yhteydenottojen puitteissa selvisi mm. se, että etenkin seurakunta ja rakennustyöläisten osalta paikalliset ammattiosastot olivat jo huomioineet työttömyyden seurauksena olevan syrjäytymisen mahdollisuuden ja pyrkineet sen ehkäisemiseksi järjestämään työttömille erilaista harrastusluonteista toimintaa.

14 Paikallisella rakennustyöläisten liitolla oli työttömiä varten erityinen toimikunta, joka pyrki aktivoimaan työttömiä lähinnä liikunnan muodossa. Työttömistä rakennustyöläisistä oli muutama henkilö osallistunut Rakennustyöläisten valtakunnallisen liiton järjestämille kursseille, joiden tarkoituksena oli ollut antaa ideoita ja aktivoida työttömiä rakennustyöläisiä työttömien toiminnan vetäjiksi. Edellisenä keväänä oli lisäksi järjestetty paikallinen teemapäivä, jonka tavoitteena oli ollut yleinen informointi sekä aktivointi. Rakennusliiton paikallinen edustaja totesi kuitenkin rakennusliiton voimavarojen kuluvan kuitenkin melkein yksinomaan jäsentensä taloudellisten ja juridisten asioiden hoidossa. Hän korosti myös sitä, että työttömien aktivoimiseksi tarvittaisiin energisiä ja mukaansa tempaavia henkilöitä työttömien omasta joukosta. Toisaalta, käytännön toimintaa ajatellen, olisi tärkeää, että työttömät voisivat toimia yhdessä työssäkäyvien kanssa pysyäkseen edes tällä tavoin kiinni yhteiskunnallisessa todellisuudessa. Rakennusliitosta selvisi myös paikallisen työttömien yhdistyksen olevan perustamisvaiheessa. Osa työttömistä rakennustyöläisistä oli ollut perustamassa yhdistystä, jonka toiminta oli tarkoitus saattaa käyntiin syksyn kuluessa. Ompelijoiden kohdalta ilmeni, että Vaasan työvoimatoimistolla oli tarkoitus myöhemmin syksyllä käynnistää entisille jalkinetyöntekijöille suunnattu ammatinvalinnanohjauksellinen pilottiprojekti ammatinvalintapsykologin ja työvoimaneuvojan johdolla. Projektin vetäjien kanssa sovittiin, että mikäli projektista kiinnostuneita löytyisi enemmän kuin heidän suunnittelemansa 8 henkilöä, nämä henkilöt voitaisiin ohjata syrjäytyvien koulutusprojektin pariin. Projektia vetäneen ammatinvalintapsykologin mukaan aktiivisimmat (nuorimmat, ammatillisen koulutuksen omaavat) vaatetusalalta työttömäksi joutuneet hakeutuivat uusien koulutuksellisten ratkaisujen pariin heti työttömyyden alkuvaiheessa. Syrjäytymisuhanalaisista työttömistä vanhemmat, ammatillista koulutusta vailla olevat, tarvitsevat hänen mukaansa rohkaisua, tukea ja ohjausta uusia ratkaisuja ja vaihtoehtoja etsiessään. Myös pankkitoimihenkilöiden kohdalta tuotti yhteydenotto työvoimatoimistoon tuloksen. Kävi selville, että työttömistä pankkitoimihenkilöistä osa (vajaa kymmenen henkilöä) oli jo edellisen kevään aikana kokoontunut erään aktiivisen työttömän pankkitoimihenkilön johdolla täysin epävirallisesti selvittelemään ja pohtimaan omaa tilannettaan. Näissä epävirallisissa kokoontumisissa oli vieraillut myös työvoimatoimiston edustajia informoimassa työllisyyteen ja koulutukseen hakeutumiseen liittyvistä seikoista. Kokoon-tumisten yhteydessä oli myös alustavasti kartoitettu työttömien pankkitoimihenkilöiden koulutuksellisia toiveita ja tarpeita. Seuraavassa selvitellään tarkemmin yhteydenottoa kohderyhmiin, toiminnan käynnistymistä sekä toiminnan yhteydessä saatuja kokemuksia ja suoritettuja havaintoja PANKKITOIMIHENKILÖT

15 Pankkitoimihenkilöiden osalta toiminta lähti käyntiin yhteydenotolla työttömien pankkitoimihenkilöiden tapaamisia järjestäneeseen henkilöön. Edellisen talven aikana järjestettyjen tapaamisten pääasiallisena motiivina oli ollut muiden samassa tilanteessa olevien tapaaminen, mahdollisuus keskusteluun ja oman tilanteen puimiseen ryhmässä. Tapaamisten yhteydessä oli myös järjestetty tutustumiskäyntejä eri kohteisiin. Tapaamisia järjestänyt henkilö osoittautui muutenkin aktiiviseksi vetäjätyypiksi, hän oli mukana Vaasan alueen pankkitoimihenkilöt ry:n johtokunnassa sekä Työttömien yhdistyksen perustamisessa. Hänestä muodostuikin etenkin pankkitoimihenkilöiden osalta projektille tärkeä kanava ja voimavara. Alustavien keskustelujen pohjalta tehtiin päätös kutsua edellä mainitussa ryhmässä aiemmin mukana olleet sekä myös muut työttömät pankkitoimihenkilöt alustavaan tilaisuuteen, jossa projektista voitaisiin alustavasti informoida sekä samalla kartoittaa toiveita ja tarpeita. Alustavasti sovittiin myös työttömien pankkitoimihenkilöiden tilannetta kartoittavan lyhyen tiedustelun laatimisesta ja lähettämisestä n. 60:lle tuolla hetkellä työttömänä olleelle. Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin syyskuun lopulla ja sen jälkeen tapaamisia järjestettiin vajaan parin viikon välein kaiken kaikkiaan viisi kertaa. Tapaamisten yhteydessä keskusteltiin m.m. aikaisemmasta työelämästä, työttömyydestä ja sen vaikutuksista, tulevaisuuteen liittyvistä vaihtoehdoista sekä opiskelusta ja koulutuksesta aikuisiällä. Alla olevien keskustelumuistiinpano-otteiden tarkoitus on tuoda esille keskeisimmät ajatukset ja huomiot. Keskusteluihin osallistuneiden henkilöiden määrä vaihteli kerrasta riippuen kolmesta kolmeentoista. Keskusteluissa mukana olleiden ikä vaihteli vuoden välillä, työkokemus pankissa puolestaan vuoden väillä. Vajaalla puolella oli kaupallisen alan ammatti-koulutus, lopuilla ainoastaan yleissivistävä peruskoulutus. Työttöminä he olivat olleet vajaasta puolesta vuodesta puoleentoista vuoteen. Työ pankkialalla Pankkialalla toimiminen on työntekijöiden parissa perinteisesti koettu turvalliseksi ja varmaksi. Pankki oli tavallaan suojatyöpaikka jossa työntekijöillä on oli tiettyjä etuuksia (säännöllinen työelämän koulutus, hyvät etenemis-mahdollisuudet, vaihtelevat työtehtävät, virkistysmahdollisuudet jne.) Vaikka työntekoa pankissa ei alunperin ehkä oltu suunniteltu tai ajateltu elämän-tehtäväksi, siitä tuli hyvin pian tietyn turvallisuuden ja pysyvyyden takia työpaikka, jonka vaihtamista toiseen ei edes harkittu. Kaikille keskusteluihin osallistuneille työ pankissa oli ollut tärkein elämänalue. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että esimerkiksi perhe olisi millään tavalla jätetty syrjään, vaan että pankkilaisen identiteetti on vahvemmin kuin monessa muussa ammatissa yhteydessä ammattiin ja työtehtäviin. Tähän saattaa osaltaan olla vaikuttamassa lyhyt pohjakoulutus (usealla pitkän linjan ammattilaisella on pohjana pelkästään yleissivistävä peruskoulutus, nuoremmilla tämän lisäksi lyhyt kaupallisen alan koulutus). Ammattiura kehittyi pankin sisällä, se voi olla esimerkiksi tyyppiä juoksutytöstä konttorinhoitajaksi. Pankissa ollessa

16 osallistuttiin jatkuvasti koulutukseen, hyvinä aikoina koulutusjaksot ja kokonaisuudet muodostivat tiettyjen osalle lähes katkeamattoman jatkumon. Tyypillistä oli kuitenkin se, että joka pankkiryhmittymällä oli omanlaisensa koulutus, pankkiryhmittymän vaihtaminen johti usein siihen, että tietyt kurssit piti käydä uudelleen. Sosiaalinen kanssakäyminen tapahtui suurimmaksi osaksi työtovereiden parissa, johtuen osaksi pankkien hyvinä aikoina harjoittamasta henkilöstöpolitiikasta. Työntekijöille järjestetty virkistystoiminta oli usein hyvin laajaa. Pankkilaiset viettivät myös suuren osan vapaaajastaan toistensa kanssa. Valtaosa keskusteluihin osallistuneista työskenteli suurimman osan elämästään samassa konttorissa samojen työtovereiden kanssa. Työpaikkaa vaihdettiin melko harvoin, työhön ja työpaikkaan on oltu sen verran tyytyväisiä. Työelämän yhteydessä saadun koulutuksen laajuudesta johtuen pankkitoimihenkilöt eivät muiden ammattiryhmien tavoin hakeutuneet työajan ulkopuolella läpikäytävään koulutukseen. Työtehtävien monipuolisuuden ja työuralla etenemistä silmälläpitäen monet pankkitoimihenkilöt ovat jatkuvasti kehittäneet itseään ja joutuneet opettelemaan uutta, he ovat pistäneet koko persoonallisuutensa likoon pankissa tehtävän työn puolesta. Työtä pankissa on aina leimannut vastuuntunto, tunnollisuus, huolellisuus ja täsmällisyys. Näiden ominaisuuksien johdosta työtä oli tehtävä koko persoonallaan. Ominaisuudet kehittyivät aikaa myöten niin vahvoiksi, että niistä ei kyetty luopumaan edes lopun jo häämöttäessä, vaan;... työ tehtiin katkeraan loppuun asti viimeisen päälle tarkasti. Työhön liittyvät jatkuvat asiakaskontaktit lisäsivät omalta osaltaan työn vaativuutta, mutta muodostivat samalla kaikkien mielestä pankkityön suolan. Työttömyyden vaikutukset Työpaikan menetys, ilman suurempia selityksiä tai suurempaa myötätuntoa, aiheutti monissa valtavan pettymyksen tunteen, koko persoona on sai kolauksen. Useat irtisanotuista olivat neljän-viidenkymmenen ikäisiä, eli heidän elämäntilanteensa pitäisi olla vakaa, niin perheen kuin talouden puolesta. Mutta ilmeisesti juuri näillä vanhemmilla, pankissa pitkään palvelleilla, petetyksi tulemisen tunne on ollut voimakkaampi. Turvallisuuden ja pysyvyyden menettäminen työn menetyksen myötä aiheuttaa varsinkin alkuvaiheessa kriisin, jonka aikana ei omaa tilannettaan ja tulevaisuuttaan vielä pysty arvioimaan, saati sitten suunnittelemaan. Työttömyys merkitsi myös monella pankkitoimihenkilölle aikaisemman, työtovereista muodostuneen sosiaalisen verkoston katoamista. Elämäntilanteen muutokseen kuuluu myös työn menetyksestä johtuvan kriisin aikaansaama passiivisuus, voimattomuus ja yksinäisyys. Normaalit päivärutiinit katoavat, pakollisten kotitöiden tekemistä ja rutiinien suorittamista siirretään eteenpäin. Toisena elämänmuutoksena tuli esille työttömän vieraantuminen omasta lähiympäristöstään. Monien lähiympäristöön suuntautuvien kontaktien perustana on työ ja työn ohjaama elämänrytmi ja -

17 rutiinit. Läheisten ihmissuhteiden perustana on usein tietty ammattiin liittyvä identiteetti. Työasioista keskustelu, ajatustenvaihto on tietty tärkeä elementti jokapäiväisessä kanssakäymisessä. Työssäkäymisestä johtuvat päivärutiinit yhdistävät ja luovat tiettyä pysyvyyden ja turvallisuuden tunnetta. Työttömyyden vaikutukset vaihtelevat kuitenkin esim. perhesuhteista ja elämäntilanteesta riippuen. Päivittäinen pakollinen vapaa-aika kasvattaa yksinäisyyden tunnetta, rutiinien puuttuminen tekee päivistä samanlaisia, arki on samanlaista kuin pyhä. Irtisanominen oli monelle, tietystä varautumisesta huolimatta, raskas henkinen ja henkilökohtainen isku. Irtisanomiseen liittyi monen kohdalla epäselvyyksiä, painostusta vapaaehtoiseen irtisanoutumiseen, irtisanomisen ajoittuminen esimerkiksi loma-aikaan, lyhyt varoitusaika jne. Entisten työtovereiden solidaarisuuden vähäisyys herätti myös tiettyä katkeruutta. Tietyissä pankeissa olisi työpaikkoja voitu säilyttää mikäli työtoverit olisivat joustaneet esimerkiksi lyhentämällä omaa työaikaansa. Nuorempien työntekijöiden työpaikkoja olisi voitu säilyttää mikäli jo lähellä eläkeikää olevat olisivat hakeutuneet vapaaehtoisesti esimerkiksi varhaiseläkkeelle. Monella oli myös tunne, että pankkiin sai jäädä henkilöitä joiden työmoraali ja ammattitaidot eivät olleet samalla tasolla irtisanottujen kanssa. Alkuajan kriisin oireina oli mm. se, että useampi keskusteluihin osallistuneista pankkitoimihenkilöistä ei esimerkiksi halunnut mennä ulos päiväsaikaan ilmaistakseen tällä tavoin ympäristölleen oman työttömyytensä. Yksinoleminen kotona päiväsaikaan koetaan raskaaksi. He katsoivat menettäneensä oman arvonsa työn menettämisen myötä. Työttömät leimataan, pankkilaisten käsitysten mukaan entisten aikojen perusteella, eli työttömäksi joutuvat vain ne jotka eivät ole tehneet työtään kunnolla tai vieroksuvat jostain syystä työtä yleensä. Tavatessaan entisiä asiakkaita kaupungilla he eivät ole aina kyenneet myöntämään työttömyyttääm. Kysymys.. missäs konttorissa sinä nykyisin olet?.. on pyritty jollain tavalla kiertämään. Monen kohdalla myös puolen vuoden mittainen ns. tukipaketti epäselventää työttömyyden käsitettä. Moni katsoikin, että opiskelu antaisi päiville sisältöä ja ennen kaikkea tietyn rytmin. Työttömyyteen liittyvä byrokratia, säännösten jatkuva muuttuminen katsottiin myös suureksi ongelmaksi. Joku totesikin, että eivät edes viranomaiset pysy muutosten tahdissa mukana;.. kaikkiin kysymyksiin ei tiedetä vastauksia koska systeemi tuntuu koko ajan olevan liikkeessä. He kokivat myös, että informaatiota ei ole saatavilla tarpeeksi, suurimmasta osasta asioista joutuu ottamaan itse selvää, omista eduistaan pitää jatkuvasti kyetä huolehtimaan. Todettiin myös se, että yhdistämällä osallistujien eri tahoilta saamat tiedot työttömyyteen liittyvistä asioista oltiin hiukan viisaampia, kokoontumisia voitaisiin hyödyntää tälläkin tavoin. Informaatiota tarpeeksi saadakseen on siis jaksettava olla erittäin aktiivinen. Informaation puutteellisuuden todettiin koskevan esimerkiksi koulutukseen hakeutumista; mitä työtön voi tehdä tai opiskella menettämättä ansiosidonnaista päivärahaansa tai kuinka pitkään voi päivittäin opiskella niin, että viranomaiset katsovat opiskelun olevan harrastusluonteista? Pankkitoimihenkilöt totesivat myös nykyisten säädösten, (esim. työttömän on oltava työmarkkinoiden käytettävissä päiväsaikaan) johtavan

18 pääasiassa työttömien passivointiin. Monen halukkaan opiskelu-innostus katoaa kun huomaa, että omaehtoinen aktiivisuus saattaa vaarantaa toimeentulon. Informaation osalta todettiin lopuksi, että keskeisimmän työttömyyteen ja opiskeluun liittyvän informaation pitäisi olla koottuna yksiin kansiin. Suhtautuminen koulutukseen ja opiskeluun Suhtautuminen koulutukseen ja opiskeluun oli edellä mainituista käytännön ongelmista huolimatta erittäin myönteinen. Useampi keskusteluihin osallistuneista pankkitoimihenkilöistä oli jo harkinnut opiskelua tai koulutukseen hakeutumista. Opiskelua harkinneet totesivat suurimman esteen koulutukseen hakeutumisessa olevan taloudellisen tilanteen. Kenelläkään halukkaista ei ollut taloudellisesti mahdollista siirtyä ansiosidonnaisesta päivärahasta opintotukien varaan. Siirtyminen merkitsisi useimmiten useamman tuhannen markan menetystä kuukaudessa. Useimpien talous, lainat y.m.s., on laskettu tiukasti kahden työssäkäyvän henkilön varaan. Kauppa-oppilaitoksen iltalinjalle jo hakeutunut henkilö kertoi iltalinjaopiskeluun liittyvästä byrokratiasta. Työvoimaviranomaisille tulee, ansio-sidonnaisen päivärahan säilyttämiseksi, selvittää erittäin tarkasti opiskeluun ja opiskelu-paikkakunnalle matkustamiseen käytettävä aika. Huomioon tulee ottaa niin kotitehtäviin kuin erilaisten seminaaritöiden suorittamiseen kuluva aika. Työvoimaviranomaisten kuuluu olla selvillä siitä, että opiskeluun käytettävä aika ei päivittäin muodostu liian pitkäksi, työnhakijoidenhan tulee olla työvoimaviranomaisten käytettävissä. Lisäksi moni opiskeluun mahdollisesti halukas totesi koulutusinformaatiota olevan paljon, koottua informaatiota esimerkiksi pankkilaisten koulutusmahdollisuuksista tarvittaisiin. On vaikea yksin selvittää mitkä ne henkilökohtaiset koulutusmahdollisuudet olisivat. Myös koottua informaatiota paikallisista koulutusmahdollisuuksista tarvittaisiin, sillä suurimmalla osalla on juuret niin vahvasti omalla paikkakunnalla, että opiskelu muilla paikkakunnilla on ilmeisesti käytännöllisistä syistä lähestulkoon mahdotonta. Monelle työttömälle pankkitoimihenkilölle tarjolla olevat koulutusmuodot eivät välttämättä eri syistä sovellu. Työmarkkinapoliittista koulutusta leimaa tietty jäykkyys ja tarvittavien taloudellisten resurssien puute. Esimerkkeinä mainittiin se, että kurssien pääsyvaatimuksissa (esim pohjakoulutus) ei ole joustoa vaikka kurssilla saattaisi olla vapaita paikkoja, tai että kurssia ei hakijoiden puutteen vuoksi voida lainkaan käynnistää. Osanottajamäärät ovat myös tarkkaan rajattuja. Yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kurssit ovat usein suunnatut lähinnä akateemisille ja vaativat teoreettispohjaista tietopohjaa. Keskiasteen kaupallisen sekä laajan työelämän koulutuksen läpikäyneistä pankk-itoimihenkilöistä tulee helposti koulutukseen suuntautumisesta huolimatta väliinputoajia. Osallistujista osa totesi, että nyt työttömänä ollessa olisi vihdoinkin mahdollisuus opiskella itseään varten. Pankissa saatu koulutus kun oli usein valmentanut ainoastaan tiettyihin rajoitettuihin työtehtäviin, esimerkiksi tietotekniikan kohdalla pankkityössä tarvittavien sovellutusten käyttöön. Osallistujat olivat myös sisäistäneet sen, että tulevaisuudessa tarvittavan tieto- ja taitopohjan tulee olla huomattavasti laajempi kuin aikaisemmin. Kahdella osallistujista ajatuksiin olivat nousseet vanhat haaveet, eli se ammatti tai koulutus josta he

19 joskus nuoruudessaan olivat haaveilleet. Kumpikin olivat käyneet ammatinvalinnanohjauksessa ja todenneet, että ne ominaisuudet joita näissä vanhoissa haave-ammateissa vaadittiin olivat melko yhteneväisiä pankkityössä vaadittavien ominaisuuksien kanssa. Keskustelussa pohdittiin myös niitä tietoja ja taitoja, jotka mahdollisesti parantaisivat pankkitoimihenkilöiden mahdollisuuksia tulevaisuuden työmarkkinoilla. Ensimmäisenä esille nousi tietotekniikka. Vaikka suuri osa pankkityöstä tehdään tänä päivänä tietokoneilla hallitsevat pankkitoimihenkilöt työpaikallaan ainoastaan käytännön työssä välittömästi tarvittavien sovellutusten käytön. Uusia sovellutuksia käyttöön otettaessa annetaan nopea ja tehokas koulutus, joka kuitenkin rajoittuu omassa työtehtävässä tarvittaviin taitoihin ja valmiuksiin. Ketään osallistujista ei ollut perehtynyt mikrojen käyttöön, esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmien käyttö oli suurimmalle osalle täysin tuntematonta. Useampi totesi kotona olevan mikron, johon he eivät kuitenkaan ole ehtineet (työssä ollessaan) tai uskaltaneet (työttömyyden aikana) perehtyä. Aviopuolison tai lasten käyttäminen opettajana olisi ilmeisesti liian kova kolaus pitkän linjan ammattilaisen ylpeydelle. Omassa ryhmässä perehtyminen esimerkiksi mikron käytön perusteisiin tuntui kaikista hyvältä ehdotukselta. Mikrotietokoneiden käytön opiskelussa oli osallistujien mielestä lähdettävä perusteista. Kauppaoppilaitoksen iltalinjalla jo opiskellut henkilö kertoi, että koulutuksen yhteydessä tekstinkäsittely alkoi siltä tasolta, että perusvalmiudet olisi tullut osata jo entuudestaan. Mikrotietokoneiden käytön perusteiden hallinta voisi siten voisi omalta osaltaan helpotta esimerkiksi kaupallisen alan koulutukseen hakeutumista. Myös ruotsinkielen opiskelu kuului pankkilaisten päällimmäisiin toiveisiin. Moni osallistujista oli työskennellyt konttorissa, jossa ruotsin kieltä tarvittiin erittäin harvoin. Ruotsin kielen taidot rajoittuivat usein siihen sanastoon, joka asiakaspalvelussa oli välttämätöntä. Tämän johdosta ruotsinkielen taitoja ei juurikaan ollut tarvinnut parantaa. Ryhmään kuului myös muutama täysin kaksikielinen henkilö. Keskustelussa todettiin, että myös muut kielet, kuten saksa, englanti ja ranska kuuluvat niihin kieliin, joita pankkitoimihenkilöt tulevaisuuden työmarkkinoilla voisivat hyödyntää. Tämä johtuu m.m. elinkelpoisten yritysten suuntautumisesta entistä voimakkaammin ulkomaiden markkinoille. Suurin osa totesi käytännön kielitaidon ja keskusteluvalmiuden parantamisen olevan kielten osalta päällimmäinen toive ja tarve. Huolimatta aikaisemmin läpikäydyistä kielikursseista valmius ja uskallus kielenkäyttämiseen on vähäinen. Iltalinjalla opiskeleva henkilö totesi kuitenkin tarvitsevansa keskustelu-valmiuden lisäksi kielioppia selviytyäkseen iltalinjan kielikurssilla. Hän katsoi tarvitsevansa ensi sijassa oppia kielen rakenteeseen liittyvistä asioista ja vasta tämän jälkeen valmiutta keskustella. Eräs osallistujista kertoi osallistuneensa aikaisemmin työväenopistossa englannin kielen kurssille ja totesi, että kurssin sisältö oli ollut sopiva yhdistelmä kielioppia ja keskustelua; kieliopin oppi tavallaan keskustelun sivussa. Keskusteluissa nousi esille myös ne valmiudet ja taidot jotka pankkitoimi-henkilöt työelämässään ja sen puitteissa järjestetyn koulutuksen kautta ovat hankkineet. Todettiin että, tiedot ja taidot tulisi vain kyetä valjastamaan työttömän pankkitoimihenkilön henkilökohtaiseen käyttöön. Keskustelut ja kanssakäyminen asiakkaiden kanssa kuuluivat

20 olennaisena osana työtehtäviin asiakaspalvelussa; kielellisiä ja sosiaalisia valmiuksia pitäisi jatkossakin pystyä hyödyntämään. Pankkitoimihenkilöitä oli myös jatkuvasti koulutettu myyntityöhön; heidän pitäisi vain tässä uudessa tilanteessa kyetä käyttämään aikaisempia valmiuksia hyväkseen esim. myymällä ja markkinoimalla omia valmiuksiaan työmarkkinoilla. Asiakaspalvelu oli myös antanut tiettyjä yleisiä psykologisia valmiuksia (asiakkaan tilanteen arviointi ja analysointi) joiden hyödyntäminen jatkossa voisi olla hyödyllistä. Syksyn aikana muutama keskusteluihin osallistunut pankkitoimihenkilö aloitti omaehtoisesti opiskelun projektin ulkopuolella, jo edellä mainitun kauppaoppilaitoksen iltalinjalla laskentatoimea opiskelevan henkilön lisäksi kaksi muuta. Toinen heistä oli opiskeli englantia työvoimapoliittisella kurssilla ja toinen oikeustiedettä sekä täydennyskoulutuskeskuksen järjestämillä kursseilla että ylimääräisenä opiskelijana Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Kaikki kolme totesivat opiskelun olevan rankkaa, joskus heidän on jopa vaikea myöntää itselleen kuinka rankkaa opiskelu todellisuudessa onkaan. Opiskelu vanhemmalla iällä merkitsee usein sitä, että itseltään odottaa enemmän. Olisi pärjättävä nuorten opiskelijoiden joukossa heidän paremmista opiskeluvalmiuksistaan ja eritoten opiskeluasenteistaan huolimatta. He myönsivät kuitenkin, että ennakkokäsitysten taakse on vanhempana helppo piiloutua. Omaa epävarmuuttaan ja onnistumattomuuttaan voi helposti puolustella;.. minähän olen jo näin ja näin vanha, enhän minä enää mitään opikaan. He totesivat vielä sen, että vanhempana vastuu opiskelusta on myös toisenlainen; tuloksia olisi saatava nopeasti aikaan jos aikoo ehtiä käytännössä hyödyntämään tietojaan ja taitojaan. Lopulliseen päätökseen aloittaa opiskelu myöhemmällä iällä vaikeassa elämäntilanteessa saattaa vaikuttaa niin aikaisemmat opiskeluun liittyvät onnistumiset kuin tietoisuus työelämän kautta hankituista tiedoista, taidoista ja kokemuksista kuten seuraavat otteet keskustelumuistiinpanoista osoittavat; Kipinän opiskeluun Orvokki oli saanut edelliskeväänä osallistuttuaan Markkinointi-instituutin etäkurssille, johon myös oli sisältynyt juridiikkaa. Etäopiskelu oli kuitenkin ollut tavallaan liian yksinäistä, kotona suoritettavaa yksinopiskelua. Hän olisi kaivannut yksinopiskelun tueksi ryhmää. Kurssin tiukka aikataulu oli kuitenkin piiskannut opiskelemaan ahkerasti, kommentit vastauksiin tulivat myös nopeasti takaisin. Etäopiskelu vaatii hänen mielestään samoja ominaisuuksia joihin työ pankissa aikoinaan koulinut; tunnollisuutta, ahkeruutta ja aikataulussa pitäytymistä. Kuitenkin pankkilaisilla on valtavasti tietoa ja kokemusta, jota pystyy opiskelussa hyödyntämään. Tiedot saattavat kuitenkin olla jossain lokerikossa josta niitä ei hetkessä saa esille. Tärkeää olisi vahvistaa niitä alueita joiden suhteen esiintyy epävarmuutta. Orvokki sanoi huomanneensa sen, että hän pystyy yhä enemmän yhdistämään oppimaansa teoriaa vanhoihin käytännössä läpikäytyihin asioihin. Monet teoriassa vaikeat asiat ovat käytännössä osoittautuneet loogisiksi, joskus jopa helpoiksi. Kaikki totesivat opiskelun olevan raskaampaa kuin työnteko. Työn teki pitkän työkokemuksen avulla rutiinilla, työ rajoittui lisäksi arkipäiviin. Opiskella pitää

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Turvallisuuskomitean järjestöseminaari 2.10.2014 Henrietta Grönlund HelsinkiMissio / Helsingin yliopisto Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 2.10.2014 1

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Mistä toivon pedagogiikka sai alkunsa? Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Selviytyminen Toivo Syrjäytyminen Toivottomuus Nuorten syrjäytymisen

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Raija Lääperi, Arvioija, KEVÄT-tukirakenne 8.10.2012 TYPO /RL 1 Osallisuus arviointityössä Tarkoittaa sitä, että asiakkaiden mielipiteet huomioidaan

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus. Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus. Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa Tuen tarkoitus ja tavoite Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu on työllistymistä

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot