POHJANMAAN RANNIKKOSEUDUT 2020 VASTAAVAT ELINVOIMAISTEN PAIKALLISYHTEISÖJEN TARPEISIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJANMAAN RANNIKKOSEUDUT 2020 VASTAAVAT ELINVOIMAISTEN PAIKALLISYHTEISÖJEN TARPEISIIN"

Transkriptio

1 1

2 2 POHJANMAAN RANNIKKOSEUDUT 2020 VASTAAVAT ELINVOIMAISTEN PAIKALLISYHTEISÖJEN TARPEISIIN Sisällysluettelo 1. Aktion Österbottenin kehitysstrategia myönteisen kehityksen perustana ovat vision juurruttaminen paikallisyhteisöön ja sosiaalinen pääoma Johdanto Aktion Österbottenin organisaatio ja paikallisen kehitysstrategian valmistelu Nykytilanteen analyysi: väestökehitykseen, työllisyyteen, elinkeinorakenteeseen ja palvelujen saatavuuteen liittyvät trendit Lähtökohdat eurooppalaisessa maaseutuyhteydessä Talousalueiden kehityksen analysointi Pohjanmaan sisäinen dynamiikka Väestökehitys Talous, työllisyys ja BTV-indikaattori Aluerakenne, talousmaantiede ja palvelujen saatavuus Pohjanmaan paikallisen kehitysstrategian pohjana olevien vahvuuksien, heikkouksien, uhkien ja mahdollisuuksien arviointi LEADER-strategia Pohjanmaan rannikkoseudut 2020 vastaavat elinvoimaisten paikallisyhteisöjen tarpeisiin Painopistealue 1: Tieto- ja innovaatioympäristön vahvistaminen Painopistealue 2: Sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden lisääminen Painopistealue 3: Monipuolisempi elinkeinorakenne Painopistealue 4: Paikalliset elinvoimaiset kyläyhteisöt Kansainvälinen ja alueiden välinen strategia Kehitysstrategian hallinto ja toteutussuunnitelma Muut tavoitteet, rahoitus ja seuranta... 18

3 1 1. Aktion Österbottenin kehitysstrategia myönteisen kehityksen perustana ovat vision juurruttaminen paikallisyhteisöön ja sosiaalinen pääoma 1.1 Johdanto Kehitysstrategiamme keskeinen sisältö perustuu seuraaviin seikkoihin: Jokaisella paikalla on oma ainutlaatuinen vahvuutensa. Kehitysprosessi on paikkasidonnainen ja sen lähtökohtana ovat paikallisyhteisöjen tarpeet ja juurruttaminen paikallisväestön keskuuteen. Vahva kumppanuus monien erilaisten toimijoiden ja instituutioiden kanssa heidän omien resurssiensa, kykyjensä ja paikallistietoutensa mobilisoimiseksi. Eri strategiat kootaan yhteen sektorirajat ylittävässä monipuolisessa yhteistyössä, johon osallistuu monia toimijoita ja viranomaisia. Aktion Österbottenin kehitysstrategia noudattaa Euroopan unionin asettamia tavoitteita ja aluettamme koskevia suunnitelmia. Yleiset tavoitteemme: Yleinen strategiamme on sen vuoksi jaettu ainakin neljään paikkasidonnaiseen strategiaan. Jokaiselle paikkasidonnaiselle strategialle on nimetty oma paikallinen toimintaryhmänsä, joka vastaa hankkeiden valinnasta ja joka pyrkii samoihin yleistavoitteisiin: Käsiteltävänä oleva strategia käsittelee LEADER-strategiaa. Aktion Österbottenin tarkoituksena on myös koordinoida muita paikkasidonnaisia strategioita, jotka rahoitetaan muista rahastoista ja jotka yhdessä antavat suuria kehityssynergioita. Paikkasidonnaisten strategioiden avulla voidaan tunnistaa seutumme tärkeimmät alueelliset haasteet: maaseudun paikallinen

4 2 kehittäminen, rannikkoalueet, joissa kalastuksella on merkittävä asema sekä Vaasan ja Kokkolan kaupunkialueet. Kehitysstrategiamme perustuu aikaisempien ohjelmakausien kokemuksiin. 1 Pyrimme edistämään avoimuutta ja innovatiivista toimintaa. Kehitysstrategia on suunniteltu kattavaksi, koska emme voi tietää, miten hyviä hankeideoita alueella tulevien vuosien aikana syntyy. Kehitysstrategian painopiste on kapasiteetin rakentamisessa ja paikallisen sopeutumis- ja muutosvalmiuden luomisessa. Kiinnitämme myös paljon huomiota hankkeisiin, jotka perustuvat paikallisiin vahvuuksiin ja priorisointeihin, ja annamme niistä lisäpisteitä. LEADER-strategiassa yli puolet resursseista jaetaan painopistealueille Elinvoimaiset kylät ja Sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden lisääminen. Olemme saaneet siitä visiollemme otsikon: Pohjanmaan rannikkoseudut 2020 vastaavat elinvoimaisten paikallisyhteisöjen tarpeisiin. POHJANMAAN RANNIKKOSEUDUT 2020 VASTAAVAT ELINVOIMAISTEN PAIKALLISYHTEISÖJEN TARPEISIIN Vuonna 2020 koko Pohjanmaan rannikkoseudulla toimii lukuisia paikallisia ja elinvoimaisia yhteisöjä. Aktion Österbottenin paikkasidonnaisen strategian avulla vastaamme näiden elinvoimaisten yhteisöjen asukkaiden tarpeisiin. Työskentelemme yhdessä ja mottomme on Pienten yhteisöjen on toteutettava suuria visioita! 1.2 Aktion Österbottenin organisaatio ja paikallisen kehitysstrategian valmistelu Aktion Österbottenilla on pitkät perinteet paikallisyhteisöjemme tiedon lisäämisessä. Toimintaryhmään kuuluu 76 henkilöjäsentä, 52 yhdistystä ja yhteisöä, 14 kuntaa sekä 2 kuntayhtymää. Hallitus on koottu kolmikantaperiaatteella. Olemme toimineen 1960-luvulta lähtien koko Pohjanmaan kattavana keskusjärjestönä ja toimintaamme osallistuvat ennen kaikkea kolmannen sektorin toimijat, kansanliikkeet. Kuka tahansa voi halutessaan liittyä Aktion Österbottenin jäseneksi. 2 Aktion Österbotten ei ole harjoittanut historiallisista syistä aktiivista jäsenhankintaa paikallisyhdistyksissä, jotka ovat jo olleet edustettuina organisaatiossamme alueellisen keskusjärjestönsä kautta. Sen jälkeen kun Studiefrämjandet i Österbotten r.f. ja Svenska Österbottens byar r.f yhdistivät toimintansa ja muodostivat Aktion Österbottenin vuonna 2009, olemme kuitenkin pyrkineet löytämään uusia jäseniä ruotsinkielisen Pohjanmaan kyläyhdistyksistä. Svenska Österbottens byar toimii tällä hetkellä omana, kylätoimintaan keskittyvänä työryhmänä Aktion Österbottenissa. Jäsentemme keskuudessa meillä on 12 alueellista keskusjärjestöä, joilla puolestaan on yli 540 paikallista jäsenyhdistystä. Nämä järjestöt ovat selkeästi aatteellisia yhdistyksiä ja niillä on arviolta henkilöjäsentä ja yli yritysjäsentä koko Pohjanmaan alueella. Tämän organisaatiorakenteen ansiosta voimme todeta Aktion Österbottenin olevan alueellamme kokoava ja laajalle jalkautunut voima. 3 LEADER-kehitysstrategia kattaa maantieteellisesti osan Kokkolaa (aikaisemmin Kokkolan maalaiskunta), Kruunupyy, Luoto, Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Mustasaari, osa Vaasaa (Sundomin kylä), Maalahti, Korsnäs, Närpiö, Kaskinen ja Kristiinankaupunki. Toiminta-alueella asuu yhteensä henkilöä väestötilaston mukaan ( ). 4 Lisäksi teemme erittäin tiivistä yhteistyötä naapurialueemme Kyrönmaan Yhyres-kehittämisyhdistys ry:n sekä Pirityiset ry:n kanssa. Kaksikielisten alueiden paikalliset toimintaryhmät ovat myös ensisijaisia yhteistyökumppaneitamme. Valmisteluprosessi on ollut monipuolinen. Olemme koonneet strategian paikallisiin priorisointeihin ne kehitysstrategiaa konkretisoivat toimet, joita on noussut esiin seminaareissa, workshopeissa, tiedotustilaisuuksissa ja lausuntokierroksilla. Seminaareissa ja työpajoissa on lisäksi käsitelty kehitysstrategian erityisteemoja: nuoria, organisaatiolaitosta ja sosiaalista pääomaa, uutta ja kestävää energiaa, kotouttamista monikulttuurisessa yhteiskunnassa sekä monipuolista elinkeinorakennetta ja naisyrittäjyyttä. 14 jäsenkokoukseen, seminaariin ja workshopiin on osallistunut 254 henkilöä, joista 128 oli naisia ja 17 alle 25-vuotiaita. 41 tiedotustilaisuuteen on lisäksi osallistunut 924 henkilöä, joista 502 oli naisia ja 46 alle 25-vuotiaita. Kunnat, kehitysviranomaiset ja 1 Ks. liite 1. 2 Yhdistyksen säännöt ovat liitteessä 2. 3 Alueorganisaatioiden jäsentilastot ovat liitteessä 3. 4 Asukasluvut ovat liitteessä 4.

5 3 kehitysyhtiöt ovat myös antaneet lausuntonsa strategialuonnoksesta valmisteluvaiheessa, niitä saatiin yhteensä 28 kappaletta. Kaikki lausunnot on huomioitu strategiaa työstettäessä Kevään aikana Aktion Österbotten on lisäksi ryhtynyt tiedotustoimenpiteisiin sen jälkeen, kun strategiaa muokattiin saadun palautteen ja esiarvioinnin perusteella. Kunnat (14 kpl) ja Aktion Österbottenin jäsenet (76 kpl) saivat strategialuonnoksen ja mahdollisuuden antaa uusi lausunto maaliskuussa Yhteensä noin 1178 henkilöllä on ollut mahdollisuus tutustua strategiaan ja vaikuttaa sen sisältöön. 5 Svenska Österbottens byar r.f.:n työryhmä on käsitellyt ehdotuksen ja tarkastanut sen vertaamalla sitä ruotsinkielistä Pohjanmaan kyläkehitysohjelmaa vasten Rannikon toimintaryhmä (KAG) on käsitellyt ehdotuksen ja tarkastanut sen vertaamalla sitä Kala-LEADER-toimintaan Aktion Österbottenin hallitus on käsitellyt ehdotusta ja tarkastanut sen vertaamalla sitä yhdistyksen nykyiseen toimintaan Hallitus hyväksyi lopullisen kehitysstrategian Nykytilanteen analyysi: väestökehitykseen, työllisyyteen, elinkeinorakenteeseen ja palvelujen saatavuuteen liittyvät trendit 2.1. Lähtökohdat eurooppalaisessa maaseutuyhteydessä Maaseutututkimuksessa korostetaan yhä voimakkaammin alueellista ja paikkasidonnaista lähtökohtaa maaseutukehityksen analysoinnissa, varsinkin tarkasteltaessa alueellista yhteisöllisyyttä. Globalisaation vanavedessä seuraavat kehitysvoimat muokkaavat seutuja eri suuntiin ja lisäävät siten alueiden välisiä eroja. Maaseudun myönteisen kehityksen mahdollistavat varsinkin aineettomat resurssit, kuten tieto ja osaaminen, sosiaalinen pääoma sekä instituutiot ja verkostot. 6 Pohjanmaan maakunta on valtaosin maaseutumainen ja saavutettava alue, jonka kasvu on keskimääräisesti suurempaa kuin vastaavilla alueilla EU:ssa ja joka on myös nk. kulutusmaaseutua. Valtaosin maaseutumainen alue on aluetta, jonka väestöstä 50 % asuu maaseudulla (väestötiheyden mukaan) ja saavutettava alue, jossa yli puolet väestöstä voi ajaa vähintään asukkaan keskukseen 45 minuutissa. Tämän tyyppiset alueet muodostavat noin kolmanneksen sekä Euroopan kokonaispinta-alasta että maaseutualueista, samalla kun niiden asukasmäärä on vain neljäsosa kaikesta maaseutuväestöstä ja tuotanto vain 22 % EU:n bruttokansantuotteesta. Toisessa tärkeässä ulottuvuudessa tarkastellaan kasvua, joka vaikuttaa alueelle suuntautuvaan muuttoliikkeeseen, bruttokansantuotteen kehitykseen, työllisyyteen ja työttömyyteen. Pohjanmaa kuuluu alueisiin, jossa kasvu on EU:n keskitasoa suurempaa. Pohjanmaa on kulutusmaaseutua, jossa kehityksen painopiste on paitsi perustuotannossa myös uusissa maaseutua hyödyntävissä palveluissa, kuten matkailu ja luontopalvelut, sekä nk. julkishyödykkeissä, kuten luontomaisemat, luonnonvarat jne. Tässä suhteessa Pohjanmaa ei eurooppalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna eroa juurikaan Suomen muista maakunnista. Sen sijaan suuri osa Suomen muista maakunnista on nk. syrjäisiä alueita, joiden osuus on Suomessa suhteellisesti suurempi kuin muissa jäsenvaltioissa. Aseman määrittäminen antaa joitakin loppupäätelmiä kehityspolitiikalle, seuraavassa on EDORA-hanketta vapaasti noudattaen kuvattu potentiaalisia kehitystrendejä ja -skenaarioita: 7 Aluetyyppi Vaikutus keskittymiseen maaseudulla Kaupunki-maaseutu Globalisaatio Valtaosin saavutettava maaseutu Kehitys johtaa erikoistumiseen ja tuotannon tehostumiseen. Alkutuotannon työllistävä vaikutus kuitenkin vähenee, koska talouden muut osat kasvavat nopeammin Kaupungin ja maaseudun välinen vuorovaikutus kasvaa, mikä johtaa muuttoliikkeen ja taloudellisen toiminnan lisääntymiseen kaupunkeja ympäröivillä maaseutualueilla Globaalin talouden lisääntynyt integrointi tuo mukanaan uusia kehitysmahdollisuuksia Kulutusmaaseutu Vahva keskittyminen peruselinkeinoihin sekä maaseutua uusilla tavoilla hyödyntäviin palveluihin. Menestystekijät määräytyvät ympäristön ominaisuuksien ja alueen saavutettavuuden perusteella. Maaseutupalvelujen kysyntä kasvaa kaupunkiväestön keskuudessa. Maaseudun resurssien sekä matkailu- ja virkistyspalvelujen (kansainvälinen) kysyntä kasvaa. 5 Valmisteluprosessin kuvaus on liitteessä 5. 6 Nordregio,The New Rural Europe: Towards Rural Cohesion Policy, 2011:1, s Nordregio 2011:1, s , 56,

6 4 Suomen ympäristökeskus on laatinut työ- ja elinkeinoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta uuden maaseututypologian 8. Maaseututyypit eivät noudata siinä kuntarajoja, vaan ne on määritelty toisin perustein. Pohjanmaalla esiintyy seuraavia maaseututyyppejä: ydinmaaseutu, ensisijaisesti Suupohjan rannikkoseutu, Vöyri ja Pietarsaaren seutu harvaan asuttu maaseutu, ensisijaisesti saaristoalueet ja rannikon kylät, esim. Maalahden saaristokunta kaupungin läheinen maaseutu, ensisijaisesti Vaasan, Pietarsaaren ja Kokkolan ympäristö ulompi kaupunkialue, Vaasan, Pietarsaaren ja Kokkolan keskustojen lähiympäristö 2.2. Talousalueiden kehityksen analysointi Pohjanmaan sisäinen dynamiikka Pohjanmaa koostuu keskenään hyvin erilaisista osa-alueista, joilla on selkeät omat kehitysprofiilit. Maakunnan sisäisen dynamiikan tarkastelussa käytetään sen vuoksi usein lähtökohtana eri talousalueita eli Suupohjan rannikkoseutua, Vaasan seutua, Pietarsaaren seutua ja Kokkolan seutua. Kehityksen kannalta merkittävät tekijät, kuten esimerkiksi tiettyjen elinkeinojen tuotantokeskittymät, ovat usein hyvin kuntakohtaisia Väestökehitys Kaupungistuminen on ollut viimeisten 50 vuoden ajan vallitseva trendi, sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Vakituinen asutus on keskittynyt kaupunkeihin, samalla kun Suomelle hyvin tyypillisen trendin mukaan monet hankkivat vapaa-ajanmökin kakkosasunnokseen. Pohjanmaalla asuu runsaat henkeä ja väestösuuntaus on yleisesti positiivinen. Myönteiseen kehitykseen vaikuttaa voimakkaasti nettosiirtolaisuus, jossa muutto ulkomailta on suurempi kuin poismuutto, sekä syntyneiden enemmyys erityisesti Vaasan ja Pietarsaaren seuduilla. Kaudella väestö väheni vain viidessä Pohjanmaan 15 kunnasta. Kolme näistä kunnista, nimittäin Närpiö, Kristiinankaupunki ja Kaskinen, sijaitsevat Suupohjan rannikkoseudulla. Tällä talousalueella väestö on vähentynyt jo pitkään tasaiseen tahtiin. Lähde: Pohjanmaa lukuina, tilastoportaali joulukuu 2013 Paikalliselle elinvoimaisuudelle on erityisen tärkeää väestön taloudellinen huoltosuhde, jossa verrataan lasten, nuorten ja vanhusten osuutta vuotiaiden määrään. Mitä suurempi taloudellinen huoltosuhde on, sitä heikompana alueen tilannetta pidetään. Pohjanmaa kuuluu muilta osin niiden viiden maakunnan joukkoon, joissa taloudellinen huoltosuhde on edullisin ja lähellä maan keskitasoa. Monilla alueilla taloudellinen huoltosuhde kuitenkin heikkenee väestön ikääntyessä. Vaasan, Pietarsaaren ja Kokkolan seuduilla sekä Kyrönmaalla taloudellisen huoltosuhteen kehitys on kuitenkin lievempää verrattuna moniin muihin alueisiin maassamme. Kaikkein nopeimmin huoltosuhde heikkenee Suupohjan rannikkoseudulla. 9 Yksi tärkeimmistä väestökehitykseen myönteisesti vaikuttaneista yksittäisistä tekijöistä on maahanmuutto. Maan sisällä tapahtuvassa muutossa maakunta menettää asukkaita. Ulkomailta suuntautuvan maahanmuuton vuoksi tulos kuitenkin pysyy positiivisena. Pohjanmaan ja Ruotsin välinen muuttoliike on erityisen vilkasta, mutta valitettavasti nettomuutto Ruotsiin on negatiivinen. Pohjanmaan asukasmäärä kasvoi luvulla varsinkin Aasiasta, Itä-Euroopasta ja Afrikasta, esimerkiksi Venäjältä, Somaliasta, Virosta ja Kiinasta tulleiden maahanmuuttajien myötä. Nettomuutto Ruotsiin oli sen sijaan negatiivinen. 10 Maahanmuutto on globaali ilmiö, ja se on tuonut lievitystä Pohjanmaan monilla toimialoilla jo melko pitkään vallinneeseen työvoimapulaan. Tämä koskee sekä alkutuotantoa, erityisesti kasvihuoneviljelyä ja turkistarhausta, että teollisuutta, erityisesti metalli- 8 Ks. liite 6. 9 Rakennemuutoskatsaus Suomen Kuntaliitto 10 Pohjanmaa lukuina, tilastoportaali, toukokuu 2013

7 5 ja työpajateollisuutta. Maahanmuutto on enimmäkseen urbaani ilmiö, koska useimmat maahanmuuttajat muuttavat kaupunkeihin. Pääkaupunkiseudun lisäksi myös Pohjanmaa on väestöltään kansainvälinen maakunta. Pohjanmaan talousalueet eroavat monista muista alueista siinä, että maahanmuuttoyhteyksissä esiin nousevat myös maaseutualueet. Vaasan, Pietarsaaren ja Kokkolan seudun sekä Suupohjan rannikkoseudun kunnat ovat edelläkävijöitä maahanmuutto- ja kotouttamiskysymyksissä. 11 Tulevaisuuden trendien arviointi Koska Pohjanmaan maaseutu on helposti saavutettavaa ja hyvinvoivaa ydinmaaseutua ja kaupunkien läheistä maaseutua on syytä olettaa, että väestökehitys pysyy useimmissa kunnissa myönteisenä myös jatkossa. Tämä koskee erityisesti talousalueita, joissa maahanmuutto ja/tai syntyneiden enemmyys on positiivista. Yksi maaseutukehityksen suuria haasteita tulevaisuudessa on maahanmuuttajien kotouttaminen. He muodostavat tärkeän resurssin paitsi työvoimana myös paikallisyhteisön kehittäjinä. Koska monissa kunnissa on tulevaisuudessa myös toisen sukupolven maahanmuuttajia, ulkomaalaiset juurtuvat alueelle ja muodostavat yhä monipuolisemman kansalaisresurssin Talous, työllisyys ja BTV-indikaattori Pohjanmaan taloudellinen perusta on vahva. Pohjanmaan asukaskohtainen BKT oli vuonna 2009 Suomen maakunnista kolmanneksi paras. Maakunnan monipuolinen elinkeinorakenne saattaa olla selityksenä sille, että maakunta pärjää hyvin, suhdanteista riippumatta. Lähde: Pohjanmaa lukuina tilastoportaali, toukokuu Vaasan seutu kasvaa nopeimmin ja Suupohjan rannikkoseutu hitaimmin. Usein toistuva kuvio on se, että kasvu jatkuu varsinkin Vaasan seudulla, kun se taas muualla maassa heikkenee huomattavasti. Tulokseen vaikuttaa osaltaan kansainvälisesti kilpailukykyinen elinkeinoelämä, jonka myönteiset vaikutukset näkyvät kokonaisilla työssäkäyntialueilla. Toimialarakenne vaihtelee: Pietarsaaren seutu on teollisuusvaltaisinta, kun taas alkutuotanto on merkittävää Suupohjan rannikkoseudulla. 11 Rakennemuutoskatsaus Suomen Kuntaliitto

8 6 Lähde: Pohjanmaa lukuina tilastoportaali, toukokuu Maakunnan työllisyys on myös selkeästi parempi kuin monin paikoin muualla Suomessa. Pohjanmaan työttömyysaste on alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2012 työttömien osuus työvoimasta oli Pohjanmaalla 6,0 %, kun vastaava luku koko maassa oli 7,7 %. Hyvä työllisyys johtuu osittain monipuolisesta elinkeinorakenteesta. Teollisuuden osa arvonnoususta on yli kolmanneksen ja työpaikoista lähes neljänneksen. Myös sosiaali- ja terveydenhuoltoala sekä kauppa ovat maakunnassa suuria työnantajia. Suuri osa Pohjanmaan teollisuustuotannosta menee vientiin. Viennin osuus teollisuuden koko liikevaihdosta oli 71 % vuonna Kun viennin arvoa verrataan euroissa, Pohjanmaa sijoittuu maakuntien joukossa viidenneksi, ja maakunnan osuus Suomen teollisuusviennistä on runsaat 8 %. 12 Alkutuotannon elinkeinojen osuus työvoimasta on vähentynyt kaikilla alueilla vuosina Työpaikkojen vähenemistä on kuitenkin kompensoinut jalostus- ja palvelutoimialojen kasvu. Suupohjan rannikkoseudulla ja Pietarsaaren seudulla myös jalostuksen työpaikat ovat valitettavasti vähentyneet. Suupohjan rannikkoseudulla palvelutoimialojen kasvu ei riitä kompensoimaan alkutuotannon ja jalostusteollisuuden työpaikkojen menetystä. Alueiden elinkeinorakenteet ovat erilaisia, mikä johtaa myös erilaisiin kehityssuuntauksiin. Jos elinkeinokeskittymää mitataan alueella tuotetun jalostusarvon mukaan, Vaasan seutu on erityisen vahva perusteollisuudessa metalli- ja mekaanisen teollisuutensa ansiosta. Alueella on myös Pohjoismaiden vahvin energiaklusteri. Vaasan seudulla ja Kyrönmaalla, Pietarsaaren ja Kokkolan seuduilla sekä Suupohjan rannikkoseudulla on erityisesti KOKO-ohjelmien puitteissa keskitytty omiin klusteri- ja profiilikysymyksiin. Saadaksemme yhtenäisen kehityskuvan tarkastelemme BTV-indikaattoria, jonka nimi tulee lyhenteestä BKTA, Työllisyys ja Väestö. BKTA tarkoittaa alueellista bruttokansantuotetta. 25 talousaluetta on kehittynyt positiivisesti ja 52 negatiivisesti vuosina Vaasan ja Kokkolan seudut ovat kehittyneet positiivisesti, Pietarsaaren seutu ja Kyrönmaa neutraalisti tai hieman negatiivisesti, kun taas Suupohjan rannikkoseutu osoittaa kaikkein heikointa kehitystä jääden maan huonoimpien joukkoon. 13 Tulevaisuuden trendien arviointi Pohjanmaan ja talousalueiden talouskehitys- ja työllisyysnäkymiä pidetään erittäin hyvinä. Vaasan ja Pietarsaaren seudut sekä Kyrönmaa jatkanevat vakaata kehitystä monipuolisen elinkeinorakenteensa ja laajojen työssäkäyntialueidensa ansiosta. Alihankkijaverkosto on jo pitemmän aikaa ollut maaseudulla voimakas kehitystä vauhdittava tekijä, ja tilanteen uskotaan pysyvän muuttumattomana lähitulevaisuudessa. Vientisuuntautuneisuus muodostaa osittaisen riskin lyhyellä aikavälillä, mutta kilpailukykyisessä elinkeinoelämässä vientisuuntautuneisuus tulee nähdä pitkällä aikavälillä tärkeänä strategisena ominaisuutena. Elinkeinorakenteen monipuolisuus, suurten kansainvälisten markkinoiden läheisyys ja hyvä työllisyystilanne muodostavat samalla hyvän perustan innovaatioille. Taloudelliset ja työllisyyteen liittyvät haasteet koettelevat alueista Suupohjan rannikkoseutua kaikkein kovimmin Aluerakenne, talousmaantiede ja palvelujen saatavuus Pohjanmaa ei suinkaan ole muihin alueisiin verrattuna harvaan asuttu maakunta. Aluerakenne, infrastruktuuri ja liikennejärjestelmät antavat kuvan muuhun Suomeen ja Eurooppaan hyvin integroituneesta maakunnasta. Hyvät yhteydet ja markkinoiden läheisyys ovat kehittyneellä tasolla pitkistä välimatkoista huolimatta. Pohjanmaalla on kuitenkin melko paljon asumattomia alueita: maakunnassa on asuttua pinta-alaa 42 %, ja se sijoittuu siten 19 maakunnan joukossa jaetulle kuudennelle sijalle vähiten asuttujen joukossa. Koska alueiden maantieteellinen koko vaihtelee paljon, on mielenkiintoista verrata myös, miten suuri alueellinen BKT on suhteessa alueen kokoon. Kyrönmaalla ja Suupohjan rannikkoseudulla alueellinen BKT on suurin piirtein yhtä suuri suhteessa alueen pinta-alaan. Vaasan ja Pietarsaaren seuduilla esiintyy sen sijaan suuria BKT-keskittymiä verrattuna muihin 12 Pohjanmaa lukuina tilastoportaali, toukokuu Rakennemuutoskatsaus 2011.

9 7 vastaavankokoisiin alueisiin. 14 Pendelöintitilastosta ilmenee myös se, että Pohjanmaalla on selkeitä ja vahvoja työssäkäyntialueita. Vaasan, Pietarsaaren ja Kokkolan vahvat palvelukeskukset erottuvat selkeästi. Päivittäistavarakaupan läheisyys on asuinympäristössä tärkeää. Päivittäistavarakauppa koki 1990-luvulla merkittävän rakennemuutoksen kauppojen vähentyessä yli kolmanneksella. Suuntaus on edelleen sama, mutta kauppojen määrä ei vähene yhtä nopeasti. 15 Pohjanmaalla ainoastaan Vaasassa yli puolet väestöstä asuu korkeintaan puolen kilometrin päässä päivittäistavarakaupasta. Huomionarvoinen seikka on se, että Suupohjan rannikkoseudun muutostrendi on ollut 2000-luvulla myönteisempi kuin muilla talousalueilla. 16 Tulevaisuuden arviointi Pohjanmaa tulee jatkossakin olemaan alue, jossa on hyvät liikenneyhteydet ja tasapainoinen aluerakenne. Pitkällä aikavälillä kehitys merkinnee myös kaupunkialueiden laajentumista ja pendelöinnin lisääntymistä. Ilmastonäkökulmasta haasteena on lisääntynyt liikenne. Työssäkäyntialueilla tulisi sen vastapainona pyrkiä luomaan elinvoimaisia paikallisyhteisöjä, jossa on hyvät asumis- ja työllistymismahdollisuudet sekä hyvä palveluntarjonta, mikä vähentäisi liikenteen tarvetta Pohjanmaan paikallisen kehitysstrategian pohjana olevien vahvuuksien, heikkouksien, uhkien ja mahdollisuuksien arviointi Kehitysstrategian valmisteluvaiheessa olemme järjestäneet eri teemoihin liittyviä työpajoja, joissa swot-analyysi on ollut tärkeä työkalu. Swot-analyysien teemat olivat: 17 nuoriso eri tahoja edustavat organisaatiot ja sosiaalinen pääoma uusi ja kestävä energia kotouttaminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa monimuotoinen elinkeinorakenne, naisyrittäjyys Näiden työpajojen lisäksi järjestettiin myös kehitysseminaareja ja keskusteluja kylien kehittämiseen sekä luoviin ja kulttuurisiin elinkeinoihin liittyvissä kysymyksissä. Työpajojen materiaalit on koottu seuraavaan yhteenvetoon, joka muodostaa yleisen perustan kehitysstrategiallemme. Alueen sisäiset tekijät Alueen ulkoiset tekijät VAHVUUDET Erinomainen yrittäjyyshenki, kansainvälisesti kilpailukykyinen elinkeinoelämä Vahva sosiaalinen pääoma rikas (moni- )kulttuurisuus ja vilkas yhdistyselämä Yleisesti hyvinvoiva maaseutu, terve väestö - Maakunta: kulttuurimaisemia, luontoa, saaristoa ja jokilaaksoja HEIKKOUDET Puutteet sosiaalisessa turvaverkostossa, mikä aiheuttaa syrjäytymisalttiutta: paikoitellen korkea nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys, puutteellinen integraatio, vanhusten yksinäisyys - Paikoitellen jopa negatiivinen väestökehitys MAHDOLLISUUDET UHAT Uusia innovaatioita yrittäjyyshengen seurauksena Hätä on keksintöjen äiti! - Ihmiset arvostavat laadukasta asuinympäristöä vapaaajan merkityksen kasvaessa Kaupungistuminen maaseudun väestökadon kustannuksella Hyvinvoinnin kasvanut vastakkainasettelu ja erot palveluissa kaupungin ja maaseudun välillä - Huono valmius kohdata demograafisen kehityksen, kuten väestön ikääntymisen, asettamia vaatimuksia 14 Rakennemuutoskatsaus Valtioneuvoston periaatepäätös maaseudun kehittämisestä Maaseutukatsaus 2011, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3/2011. s Ks. liite 7.

10 8 Nykytilanteen analyysin perusteella voimme todeta seuraavat yleiset swot-tulokset ja 4 painopistealuetta paikallisille kehitysstrategioillemme: MAHDOLLISUUDET UHAT VAHVUUDET Perustuu alueen sisäisiin vahvuuksiin ja hyödyntää ulkoiset mahdollisuudet. Kansainvälisesti kilpailukykyinen elinkeinoelämä, tehokkaat alihankintaketjut ja vahva yrittäjyys ovat hyvä perusta uusille innovaatioille 1. Panostetaan maaseudun tieto- ja innovaatiomiljöön kehittämiseen ja siten lisäarvon luomiseen verkostoille ja innovaatioille, jotka voivat menestyä myös kansainvälisesti Liittyy LEADER-proriteettiin 6 mutta myös tavoitealueisiin 1A, 1B, 1C, 5B, 5C ja 5E. Perustuu sisäisiin vahvuuksiin ja ehkäisee ulkoisia uhkia Yrittäjyyshenki, kulttuuri ja yhteisöllisyys ovat Pohjanmaalla vahvoja, mutta vaarana on kaupungin ja maaseudun kehittyminen eri tahtiin, toisista erillään = 2. Panostetaan sosiaalisen pääoman lisäämiseen ja yhteisöllisyyden edistämiseen koko maakunnassa, erityisesti maahanmuuttajaryhmiin kohdistuvien osallistavien strategioiden kautta Liittyy LEADER-painopistealueeseen 6. HEIKKOUDET Poistaa sisäiset heikkoudet ja hyödyntää ulkoiset mahdollisuudet Väestönkehitys pysähtyy, jos suuntaa ei käännetä houkuttelevien asuinympäristöjen ja maahanmuuttajien onnistuneen kotouttamisen avulla = 4. Panostetaan maaseudun kehittämiseen houkuttelevana ja elinvoimaisena asuinympäristönä sekä hyvään työllisyyteen tasapainoisessa aluerakenteessa Liittyy lähinnä LEADER-painopistealueeseen 6 mutta myös tavoitealueisiin 4A ja 4B Poistaa sisäiset heikkoudet ja ehkäisee ulkoisia uhkia Kaikki talousalueet eivät kasva samalla tavalla, ja jotkut voivat jäädä jälkeen kehityksestä. Niillä voi myös olla liian yksipuolinen rakenne selvitäkseen pitkällä aikavälillä globaalissa kilpailussa = 3. Panostaminen monipuolisemman elinkeinorakenteen kehittämiseen eri talousalueiden sisältämän potentiaalin perusteella Liittyy lähinnä LEADER-painopistealueeseen 6 mutta myös tavoitealueisiin 3A ja 5C Yhteenvedossa olemme lisäksi suhteuttaneet painopistealueemme Manner-Suomen maaseutuohjelmassa mainittuihin painopistealueisiin. 3. LEADER-strategia Pohjanmaan rannikkoseudut 2020 vastaavat elinvoimaisten paikallisyhteisöjen tarpeisiin Painopistealue 1: Tieto- ja innovaatioympäristön vahvistaminen Visiona on, että vuonna 2020 Pohjanmaan paikallisyhteisöt ovat aktiivinen osa maakunnan kansainvälisesti kilpailukykyistä ja menestyksekästä tieto- ja innovaatioympäristöä. Pyrimme olemaan globaalin verkostoyhteiskunnan innovaatiovirran keskellä. Tunnetusta pohjalaisesta yrittäjähenkisyydestä todistavat vuonna 2020 useat innovatiiviset maaseutuhankkeet. Paikallinen toimintaryhmä toimii tehokkaana innovaatiosiltana kaupungin ja maaseudun välillä ja rahoittaa toimenpiteitä, jotka yhdistävät paikallista kehityspotentiaalia omaavia korkeakouluja, koulutuslaitoksia, elinkeinoelämää sekä tutkimus- ja kehitystoimijoita.

11 9 Kehityshaasteet Innovaatiot ja alueet ovat monin paikoin ristiriidassa: innovaatioita voi syntyä periferiassa yhtä paljon kuin suurkaupungin keskustassa, tutkimus- ja kehityspanostuksista riippumatta. Hyvässä innovaatioympäristössä on tärkeää luoda edellytykset avoimelle innovaatioprosessille, johon voivat osallistua monet toimijat. Sen vuoksi Leader-menetelmä voi tuoda lisäarvoa maaseudun innovaatioympäristölle. 18 Pohjanmaa on osa pohjoismaisella tasolla merkittävää energiaklusteria, jossa on potentiaalia energiaan ja ekologiaan liittyville vihreille innovaatioille. 19 Pohjanmaalla on jo nyt globaalisti hyvin integroitu talous, jonka perustana on hyvä osaaminen varsinkin vientielinkeinoissa. Pohjanmaalla on useita kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja erikoistuneita toimialoja, ja monissa klustereissa, varsinkin energian ja digiliiketoiminnan aloilla, on paljon innovaatiopotentiaalia. Keskittymällä tieto- ja innovaatioympäristön vahvistamiseen haluamme vahvistaa Pohjanmaan innovaatiopotentiaalia entisestään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pyrimme toiminta-alueellamme luomaan uusia, uuteen tietoon ja innovaatioihin perustuvia tuotteita, palveluja ja yrityksiä, joilla on lähtökohtanaan ensisijaisesti paikallisten käyttäjien omat tarpeet. On tärkeää luoda edellytykset luovuudelle ja uusille, innovatiivisille ideoille. Erilaisista kehitysohjelmista saadut kokemukset ovat osoittaneet, että kehitys- ja innovaatioympäristöjen luominen on mahdollista. Tämä johtuu mm. seuraavista seikoista: innovaatioiden parissa työskentelevien yhteistyö, kokeilutoiminta, asiakaslähtöisten ja kysyntään perustuvien menetelmien edistäminen sekä poikkisektoristen foorumeiden ylläpito. 20 Emme pyri luomaan innovaatiopolitiikalle uusia rakenteita, vaan pyrimme tekemään tiiviimpää innovaatiopoliittista yhteistyötä parantaaksemme tuloksia ja toimintaa maaseudulla. Koska innovaatioita syntyy sekä maaseudulla että kaupungeissa, haasteena on luoda paikallisesti riittävän suuri kriittinen massa innovaatioihin suuntautuvien kehitystoimintojen ja -prosessien ylläpitämiseksi. Innovaatiotoiminnassa haluamme erityisesti nostaa esiin Pohjanmaan paikalliset ainutlaatuiset mahdollisuudet. Tarkoitamme ennen kaikkea elinkeinoelämään, raaka-aineisiin, luonnonvaroihin, luontoon ja ympäristöön sekä kulttuuriin ja paikallisiin perinteisiin liittyviä uniikkeja paikallisia resursseja, joista innovatiiviset toimijat voivat luoda erikoistuotteita ja -palveluja. Innovaatioihin kannustavat myös vaativat asiakassuhteet alueen ulkopuolisiin yrityksiin. Alkutuotannossa, esimerkiksi vihannesten- ja perunanviljelyssä sekä turkistarhauksessa tai teollisuus- ja palvelusektorilla tällä hetkellä olevien osaamiskeskittymien avulla voimme pyrkiä edistämään uusien yritysten muodostamista sekä kauppatoiminnan ja työllisyyden lisäämistä. Älykäs erikoistuminen on tärkeä käsite julkisten panostusten ohjaamisessa innovaatioihin. 21 Toimintaryhmän haasteena on toimia luovana ja tehokkaana innovaatiosiltana yritysten ja muiden maaseudun toimijoiden ja tutkimus- ja kehityskeskusten sekä muiden alueen ulkopuolisten innovaattoreiden välillä. Tavoitteet Luova ja tehokas innovaatiosilta maaseudun ja tutkimus- ja kehityskeskusten välillä. Avoimet, paikalliseen osallisuuteen ja toimintaan perustuvat innovaatioprosessit, jotka: edistävät paikallista sopeutumiskykyä ja muutosvalmiutta kannustavat tiedon siirtoon ja innovaatioihin lisäävät maakunnan paikallisyhteisöjen sekä pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä Strategialle kauden ajaksi määritetyt tavoitteet: osuus LEADER-strategiasta 13 % rahoitettuja hankkeita 45 kpl, toimintaansa kehittäville yrityksille myönnettyjä tukia 30 kpl sekä uusille palveluntuottajille (yhdistykset) myönnettyjä tukia 15 kpl koulutushankkeiden piirissä olevien naisten osuus vähintään 50 % koulutushankkeiden piirissä olevien alle 35-vuotiaiden osuus 20 % Kohderyhmät Mikroyritykset, pienet ja keskisuuret yritykset, maaseutuyrittäjät, paikalliset toimijat, koulutustoimi, korkeakoulut, tutkimus- ja kehitysyksiköt, tutkijat, neuvonantajat, muut maaseudun kehitykselle merkittävien innovaatioiden parissa työskentelevät. 18 Regional Development in Northern Europe Peripherality, Marginality and Border Issues. Regional Studies Association Routledge. 19 Scoping Green Growth and Innovation in Nordic Regions. Working Paper 2012:11. Nordregio. 20 Maaseutu kestävien ratkaisujen taloudessa. Sitra Pohjanmaan liitto,

12 10 Priorisoidut toimenpiteet ja alueen kehityksen kannalta keskeisten toimintojen sisältö Tuemme seuraavia toimenpiteitä: eri toimijoita yhdistäviä yhteistyöhankkeita paikallisia, selkeästi tehokkaita innovatiivisia tiedotus-, koulutus-, tutkimus- tai kehityshankkeita, joista on hyötyä maaseudulle Mahdollisuuksia paikallisiin priorisointeihin (alueeseen liittyvästä hakemuksesta saa lisäpisteitä) Suupohjan rannikkoseutu: innovaatiot, biotalouteen ja matkailuelinkeinoon liittyvien toimijoiden ja maaseutukehittäjien lisääntynyt yhteistyö, paikallinen koulutus- ja innovaatiotoiminta vuorovaikutuksessa alueellisten koulutus- ja osaamiskeskusten kanssa, kansainvälisen työvoiman rekrytoinnin ja maahanmuuton edistäminen, tutkimus ja kehitys erikoistuneissa elinkeinoissa kuten peruna- ja vihannesviljely Vaasan seutu: energiaklusteriin liittyvät innovaatiot ja maaseutukehitys, veneklusteri, matkailuelinkeino ja luova teollisuus, terveyteen ja urheiluun liittyvät innovaatiot ja osaamisen kehittäminen, Vaasan seudun urheiluakatemia, Campus Norrvalla Pietarsaaren seutu: innovaatiot ja maaseudun kehittäminen matkailun alalla, uusien yritysten muodostumista edistävät innovaatiot teollisuus- ja metalliyrityksissä sekä palveluja tuottavissa IKT-yrityksissä, vapaan sivistystyön toimijoiden osaamisen kehittäminen, Kvarnen samkommunia ympäröivä verkosto, innovaatiot elintarvikeklusterissa, keksijäfoorumi lapsille ja nuorille Kokkolan seutu: matkailuelinkeinoon liittyvät innovaatiot ja maaseutukehitys, vapaan sivistystyön toimijoiden osaamisen kehittäminen, Kvarnen samkommunia ympäröivä verkosto, kylä- ja T&K-toimijoiden välinen yhteistyö, matkailuelinkeinon toimijoiden välinen yhteistyö, keksijäfoorumi lapsille ja nuorille 3.2. Painopistealue 2: Sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden lisääminen Vuonna 2020 Pohjanmaan sosiaalinen pääoma on nykyistä suurempi ja maakunnan yhteisöllisyys on vahvempi. Maahanmuuttajien kotouttamisesta on tullut yhä tärkeämpi osa maaseudun kehitystä. Kulttuurisen monimuotoisuuden ansiosta maakunnassa on enemmän inhimillisiä, kulttuurisia ja perinteisiä resursseja. Osaavan ja pätevän työvoimamme kehityspotentiaalia vahvistavat erityisesti maakunnan uusille asukkaille suunnattu sosiaalinen pääoma ja vahva yhteisöllisyys. Kehityshaasteet Sosiaalinen pääoma on tärkeää monin eri tavoin. Se vaikuttaa yhteenkuuluvuuteen ja rakentaa luottamusta ihmisten välille. Se voi myös toimia sillanrakentajana eri yhteisöjen välillä. Pohjanmaa on maakunta, jossa on vahva sosiaalinen pääoma ja hyvä yhteisöllisyys. Kansanliikkeillä on perinteisesti vahva asema. Osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon on kuitenkin vähenemässä. Tämä näkyy mm. siinä, että yhdistyksiin ja talkootöihin on välillä vaikea saada väkeä. Sosiaalisen pääoman mobilisointi on kuitenkin mahdollista panostuksilla, jotka saavat ihmiset innostumaan ja liikkeelle. On myös tärkeää löytää mielekästä ja uudenlaista toimintaa, jolla voidaan osallistaa sellaisia, jotka eivät muuten toimi aktiivisesti yhteiskunnassa. Varsinkin syrjäytymisvaarassa oleville, nuorille, yksinäisille vanhuksille tai pitkäaikaistyöttömille on tärkeä löytää osallistavaa ja integroivaa toimintaa. Tällaiset panostukset tuovat yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä suuria säästöjä. Samalla toimintaan saadaan mukaan henkilöitä, jotka muuten olisivat paikallisyhteisöjen ja työmarkkinoiden ulkopuolella. Väestörakenne muuttuu yhä enemmän monikulttuuriseksi. Maaseudun kehittämisessä saavat yhä tärkeämmän roolin alueemme maahanmuuttajat, joita voidaan entistä aktiivisemmin ottaa mukaan maaseutukehitykseen. Maahanmuuttajien onnistuneessa kotouttamisessa on myös olennaista se, että uudet pohjalaiset voivat omilla ehdoillaan osallistua uuden paikallisyhteisönsä kehittämiseen. Heidän kulttuurinsa ja perinteensä tuovat uuden lisän Pohjanmaan maaseudun mosaiikkiin. Haluamme tarttua kehityshaasteisiin erityisesti yhdistystoimintaan ja maahanmuuttajiin kohdistuvien toimenpiteiden kautta. Edistämällä verkostoitumista ja yhteistyötä pyrimme vahvistamaan sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä Pohjanmaalla.

13 11 Tavoitteet Suurempi sosiaalinen pääoma, joka: mielekkään päivittäisen toiminnan kautta vähentää sosiaalisen syrjäytymisen vaaraa maaseudulla rakentuu monikulttuurisuuteen ja lisää kotouttamismahdollisuuksia kyläyhteisöissämme Strategialle kauden ajaksi määritetyt tavoitteet: osuus LEADER-strategiasta 17 % rahoitettuja hankkeita 60 kpl, uusille palveluntuottajille (yhdistykset) myönnetyt tuet 20 kpl ja nykyisille toimintaansa kehittäville palveluntuottajille (yhdistykset) myönnetyt tuet 20 kpl sekä uusien palvelujen määrä (palvelumuodot) 20 kpl. koulutushankkeiden piirissä olevien naisten osuus vähintään 50 % koulutushankkeiden piirissä olevien alle 35-vuotiaiden osuus 20 % koulutushankkeiden piirissä olevien maahanmuuttajien osuus 20 % Kohderyhmä Kyläneuvostot, kyläyhdistykset, alueelliset keskusjärjestöt, yhdistykset ja toimijat kylätasolla, nuoria, naisia ja lapsia kokoavat toimijat. Priorisoidut toimenpiteet ja alueen kehityksen kannalta keskeisten toimintojen sisältö Tuemme mm. seuraavia toimenpiteitä: kehitys-, investointi- ja koulutushankkeet, jotka kehittävät sosiaalista osallistuvuutta edistäviä palveluja ja infrastruktuuria ja torjuvat alueen sosiaalista ja taloudellista heikkenemistä ja väestökatoa kehitys-, investointi- ja koulutushankkeet, jotka vahvistavat yhteenkuuluvuutta kylissä ja paikallisyhteisöissä kylien ja paikallisyhteisöjen väliset yhteistyöhankkeet Mahdollisuuksia paikallisiin priorisointeihin (alueeseen liittyvästä hakemuksesta saa lisäpisteitä) Suupohjan rannikkoseutu: kolmannen sektorin mahdollisuuksien edistäminen hyvinvointi- ja yhteiskuntakehitykseen osallistumisessa, toimenpiteiden kehittäminen kotouttamistyön edistämiseksi, työttömille, nuorille ja eläkeläisille suunnattujen aktivointitoimien kehittäminen sekä uusien kohtaamispaikkojen luominen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisen kanssakäymisen lisäämiseen Vaasan seutu: maahanmuuttajia osallistavien hankekokonaisuuksien kehittäminen ja siten verkostoitumisen vahvistaminen paikallisten asukkaiden kanssa, yhteistoiminnan laajentaminen ja kokonaisvaltaisten kylähankkeiden käynnistäminen, jolloin eri yhdistykset toimivat yhdessä parantaen yhteenkuuluvuutta Pietarsaaren seutu: kyläyhdistysten ja vastaavien kannustaminen osallistumaan uusiin aktiviteetteihin, uusien sosiaalisten ympäristöjen luominen, maahanmuuttajien kotouttamisen edistäminen, uusien rajat (kuntarajat, kieliryhmien väliset rajat) ylittävien kokoontumisfoorumeiden ja kohtaamispaikkojen luominen sekä tosielämässä että virtuaaliympäristössä, talkoohenkeä vahvistavien toimien kehittäminen, kollektiivisen vastuun lisääminen eri suuntaukset ja intressit kattavista toimintamuodoista sekä vasta maahan saapuneiden ja maahanmuuttajien osallistaminen vapaaehtoistoimintaan, erilaisia panostuksia kokoontumistilojen hankkimiseksi kaikille, jotka järjestävät sosiaalista toimintaa, lisäävät osallistuvuutta ja kylän viihtyisyyden kehittämistä Kokkolan seutu: kyläyhdistysten ja vastaavien kannustaminen osallistumaan uusiin aktiviteetteihin, uusien sosiaalisten ympäristöjen luominen, maahanmuuttajien kotouttamisen edistäminen, maaseudulla asumisen edellytysten parantaminen sekä vasta maahan saapuneiden ja maahanmuuttajien osallistaminen vapaaehtoistoimintaan

14 Painopistealue 3: Monipuolisempi elinkeinorakenne Vuonna 2020 Pohjanmaan maaseutu kukoistaa ja kehittyy monipuolisemman elinkeinorakenteen ansiosta. Kehitystyön lähtökohtana ovat maakunnan hyvät resurssit: maaseudun, metsien, jokilaaksojen ja rannikon erilaisten luonnonvarojen monipuolisempi käyttö. Kulttuuri ja luovat alat vauhdittavat myös osaltaan kehitystä voimakkaasti. Täydentävien, yksityisten hyvinvointipalvelujen taloudelliset edellytykset ovat parantuneet maaseudulla. Kehitystä vievät eteenpäin ennen kaikkea laatu ja asiakaslähtöisyys. Kehityshaasteet Pohjanmaan toimialarakenne on yleisesti ottaen monipuolinen, varsinkin Vaasan seudulla. Alueet selviävät siten myös paremmin äkillisistä suhdannevaihteluista. Maaseutualueillamme toimii ennen kaikkea monikansallisten yhtiöidemme alihankkijoita. Haasteena on ylläpitää toimintojen kilpailukykyä, laatua ja tehokkuutta. Paikallisesti ollaan enemmän riippuvaisia yksittäisistä yrityksistä. Laajalle ulottuva pendelöinti vaikuttaa myös osaltaan siihen, että paikallisyhteisöt ovat kokonaisuutena pitkällä aikavälillä elinvoimaisempia ja vähemmän haavoittuvia. Maaseudulla tarvitaan kuitenkin paljon monipuolisempaa elinkeinorakennetta. Globaalit megatrendit kuten ilmasto-, energia- ja elintarvikekriisi luovat maaseudun ratkaisujen kysyntää. Paikallisen kehityspolitiikan perustana voidaan sen vuoksi käyttää seuraavia kulmakiviä: 1. kysyntälähtöinen ajattelu, 2. uusia ratkaisuja tukevien yhteistyö- ja liiketoimintamallien luominen sekä 3. uusia liiketoimintamuotoja mahdollistavien rakenteiden vahvistaminen, varsinkin energia-, elintarvike- ja hyvinvointisektoreilla. 22 Pohjanmaa on nk. kulutusmaaseutua, jolla on potentiaalia kehittyä vielä enemmän, varsinkin jatkojalostuksen ja palvelusektorin kehittämisen kautta. Hyviin kehitysmahdollisuuksiin vaikuttavat myös maaseudun ja keskustojen suhteellinen läheisyys ja sekä alueellisesti että kansainvälisesti hyvä saavutettavuus. Tämä koskee alkutuotantoa: puhtaan ja turvallisen ruoan kysyntä on varma valttikortti. Tämä koskee palvelusektoria: virkistäytymismahdollisuuksien ja erilaisten maaseutupalvelujen kysyntä kasvaa kaupunkilaisten keskuudessa. Pohjanmaa on suuri kesämökkimaakunta, mikä merkitsee myös omaa suurta kesämökkitaloutta. Kansainvälistä toimintaa sisältävässä matkailuelinkeinossa on paljon potentiaalia: kaikki majoitus-, ruokailu-, matkustus- ja aktiviteettipalvelut antavat maaseudun asukkaille paremmat mahdollisuudet työllistyä uusilla aloilla. Tavoitteet Monipuolisempi elinkeinorakenne, joka: edistää uusia ja ylläpitää nykyisiä työllisyysmuotoja käyttää lähtökohtana laatua ja asiakaslähtöisyyttä, jotka menestyvät kansainvälisessä kilpailussa kehittää muita sektoreita, varsinkin maaseudun kulmakiviä vahvistavaa palvelusektoria Strategialle kauden ajaksi määritetyt tavoitteet: osuus LEADER-strategiasta 13 % rahoitettuja hankkeita 100 kpl, myönnettyjä tukia uusille yrityksille 50 kpl ja yritystoimintaansa kehittäville yrityksille myönnettyjä tukia 50 kpl hankkeiden piirissä olevien naisten osuus vähintään 50 % hankkeiden piirissä olevien alle 35-vuotiaiden osuus 20 % Kohderyhmä Yrittäjät, mikroyritykset, pienet ja keskisuuret yritykset, erityisesti yrittäjiksi haluavat maahanmuuttajat, yrittäjä- ja neuvontaorganisaatiot, kehitysyhtiöt, koulutuslaitokset Priorisoidut toimenpiteet ja alueen kehityksen kannalta keskeisten toimintojen sisältö Tuemme mm. seuraavia toimenpiteitä: mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu yritystuki 22 Maaseutu kestävien ratkaisujen taloudessa. Sitra 2012.

15 13 toimialan kehitystä edistävät kehitys- ja investointihankkeet yrittäjille ja tuleville yrittäjille, varsinkin nuorille ja naisille suunnattu tiedonsiirto ja tiedotushankkeet kehitys- ja investointihankkeet, joissa yhdistetään maa- ja metsätaloutta, kestävää ja vastuullista maaseutumatkailua, luonto- ja kulttuuriperintöä, luovia toimialoja maaseutumatkailuun liittyvät matkailupalvelujen kehitys- ja/tai markkinointihankkeet Mahdollisuuksia paikallisiin priorisointeihin (alueeseen liittyvästä hakemuksesta saa lisäpisteitä) Suupohjan rannikkoseutu: menetelmiä ja toimenpiteitä Y-sukupolven houkuttelemiseksi elävän maaseudun kehittämistyöhön, jossa pääpaino on seuraavissa: elinkeinoelämä, naisyrittäjyyden edistäminen maaseutunäkökulmasta, käsityöläisten, matkailuyrittäjien ja hyvinvointipalvelujen tuottajien edellytysten kehittäminen, kulttuuriperintöympäristöjen edistämistä ja matkailun kehittämistä tukevat investoinnit, kreatiiviset toimialat, uusiutuvaan energiaan, kuten tuulivoimaan liittyvät spinn off -yritykset, pienimuotoinen elintarviketuotanto Vaasan seutu: monipuoliseen ja kattavasti määriteltyyn innovatiiviseen maaseutumatkailuun sekä paikalliseen kulttuuriin, luovaan teollisuuteen ja hyvinvointialaan perustuvan yrittäjyyden edistäminen Pietarsaaren seutu: turkistarhaukseen sekä maa- ja metsätalouselinkeinoihin liittyvät jalostus- ja kehityshankkeet, luovien alojen kehittäminen Juthbackan kulttuurikeskuksessa, kesämökki- ja virkistyspalvelujen kehittäminen, palveluja tuottavat IKT-yritykset, palvelualojen vahvistaminen mm. myyntiosaamisen kehittämisellä, yrittäjyys ja nuoriso, eko- ja maaseutumatkailun kokonaiskonseptia kehittävät hankkeet, joissa on kattava palveluketju (yöpyminen, palvelut, paikalliset tuotteet jne.). Kokkolan seutu: monipuoliseen ja kattavasti määriteltyyn innovatiiviseen maaseutumatkailuun sekä paikalliseen kulttuuriin perustuvan yrittäjyyden edistäminen, yrittäjyyden ja nuorison edistäminen, eko- ja maaseutumatkailun kokonaiskonseptia kehittävien hankkeiden käynnistäminen, joissa on kattava palveluketju (yöpyminen, palvelut, paikalliset tuotteet jne.) Painopistealue 4: Paikalliset elinvoimaiset kyläyhteisöt Elinvoimaiset kylät sekä kunnan- ja kaupunginosat kehittyvät tasapainoisesti Pohjanmaalla Koko maakunta muodostaa hyvinvoivan ja saavutettavissa olevan osan Eurooppaa. Kylistä on tullut yhä vetovoimaisempia asuinpaikkoja, maaseudun palvelumuodot ja työllistymismahdollisuudet ovat monipuolistuneet. Kaupungin ja maaseudun välinen suhde perustuu tasapainoon, joka luo edellytykset elinvoimaisille, asuinalueiden erityspiirteitä hyödyntäville yhteisöille. Kylillä on keskeinen rooli uuden ja uusiutuvan energian, laadukkaan ja ekologisen lähiruoan sekä luonto-, ympäristö- ja elämyspalvelujen tuottajana. Kestävä kehitys on kylien tavaramerkki. Käyttämällä maaseudun suunnittelussa innovatiivisia ratkaisuja lisäämme eri toimijoiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä kaavoituksen ja muun suunnittelun koordinointia. Lisäksi vahvistamme elinkaariajattelua. Infrastruktuuria ja liikenneyhteyksiä on kehitetty ja ne kuuluvat nyt Suomen parhaimpiin. Eri alueiden kylien välinen kokemustenvaihto kehittää osaamista ja kannustavaa toimintaa, joka optimoi kylien suoritustason omaa vaurautta ja hyvinvointia ajatellen. Kehityshaasteet Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus on logistinen ja koordinointiin liittyvä haaste, olipa kyseessä tavaroiden ja palvelujen välittäminen, kontaktien luominen ihmisten, organisaatioiden tai yhteisöjen välille tai informaation ja tiedon vaihto. Paikallisyhteisöillä on tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys ihmisten elämässä, myös maaseudulla. Periferia-sanalla on aikaisemmin ollut negatiivinen sävy, ja sillä on tarkoitettu aluetta, jolta puuttuvat tärkeät resurssit verrattuna keskustaan. Kun ihmiset alkavat arvioida uudelleen työn ja vapaa-ajan välistä tasapainoa, meillä on hyvä tilaisuus määritellä uudelleen periferian ja keskustan välinen suhde. 23 Koko toiminta-alueellamme on noin 300 kylää, joista useimmat ovat erittäin aktiivisia ja elinvoimaisia. Haasteen muodostavat keskustelut kuntaliitoksista, jotka vaikuttavat hyvin voimakkaasti kylien elinvoimaan pitkällä aikavälillä. Erityisen merkittäviä ovat jokilaaksoihimme ja nykyisten kuntien keskustoihin ja kunnanosakeskustoihin kertyneet väestökeskittymät. Kylärakenteen 23 Regional Development in Northern Europe Peripherality, Marginality and Border Issues. Regional Studies Association Routledge.

16 14 näkökulmasta kirkonkylillä on pitkällä aikavälillä tärkeä asema, ja ne estävät maaseudun palvelutasoa heikkenemästä entisestään. Voimme vahvistaa kylien asemaa ja niiden tarjoamia asumis-, työllisyys- ja elinkeinotoimintamahdollisuuksia kehittämällä kylien ydinalueita ja toimintoja. Pohjanmaan elinvoimaisten kylien sekä kunnan- ja kaupunginosien verkosto on tärkeä perusta maakunnan tasapainoiselle kehittämiselle siten, että kylistä tulee houkuttelevia asuin- ja työpaikkoja. Pohjanmaalla on tällä hetkellä useita elinvoimaisia rannikkoyhteisöjä, joissa kalastuselinkeinonharjoittajat edelleen uskovat tulevaisuuteen ja kehittyvät voimakkaasti. Nämä rannikko- ja saaristokylät pysyvät työllisyyden kautta elinvoimaisina, ja niissä eletään symbioosissa luonnon kanssa vastuullisella ja kestävällä tavalla. Maaseudulta ja kyliltä kotoisin olevien nuorten palaaminen takaisin juurilleen opiskelujen jälkeen on erittäin tärkeää kylän elinvoimaisuuden kannalta. Kylän kehittäminen ja asuinmahdollisuuksien luominen mahdollistaa myös muuton muilta paikkakunnilta. Palvelutason parantaminen maaseudulla, varsinkin yleisillä palvelualoilla, on tärkeää maaseutualueiden houkuttelevuuden kannalta. Strategian tulee tukea ennen kaikkea paikallisyhteisön etujen mukaisten palvelujen kehittämistä. Maaseudulla ja kylissä kohdataan uusia tarpeita, sekä virkistäytymiseen että uusien kulutusratkaisujen luomispotentiaaliin liittyen. Tulevaisuudessa kylät toimivat mm. kyläyhdistysten kautta kylien asukkaiden, niin vakituisten kuin myös osa-aikaisten asukkaiden, palveluntuottajina. Maaseutu on myös merkittävä tekijä ilmastonmuutoksessa. Kylissä on potentiaalia uusien erilaisten omavaraisten toimintojen, kuten uusien kestävien energiaratkaisujen, suunnitteluun ja rakentamiseen. Potentiaalia löytyy ilmasta, maasta, vedestä ja vesistönhoitotoimista sekä metsistä. Ekologinen profilointi sisältää myös paljon kehityspotentiaalia, ja avainsanoja ovat lähiruoka, paikallinen tuotanto ja ekologinen käsittely. Infrastruktuurilla on myös tärkeä merkitys, erityisesti tietoliikenneyhteyksillä, koska ne mahdollistavat etätyöskentelyn ja vähentävät pendelöinnistä aiheutuvia päästöjä. Lähidemokratia on tärkeä käsite tulevaisuudessa. Mahdollisissa kuntaliitoksissa on erittäin tärkeää saada suurten liitosten ulkopuolelle jäävät aktiiviset henkilöt mukaan paikallisiin kyläyhteisöihin ja kyläyhdistystoimintaan. Tavoitteet Elinvoimaiset kylät sekä kunnan- ja kaupunginosat: joissa asuvat nuoret uskovat tulevaisuuteensa jotka kehittävät maaseudun paikallisyhteisöjen vetovoimaisuutta kehittävät kaupungin ja maaseudun välistä suhdetta kehittävät palvelumuotoja ja palvelun tasoa maaseutualueilla lähidemokratia sekä omavaraisuuteen, kestävään kehitykseen ja uusiutuvaan energiaan liittyvät hankkeet ihmisiä kohdellaan asuinpaikasta riippumatta tasavertaisesti ja ihmisillä on oikeus asua ja toimia siellä, missä he haluavat, omien tarpeiden ja arvojen pohjalta Strategian painopistealueelle kauden ajaksi määritetyt tavoitteet: osuus LEADER-strategiasta 40 % rahoitettuja hankkeita 100 kpl, uusille palveluille (palvelumuodoille) myönnetyt tuet 40 kpl, uusille palveluntuottajille myönnetyt tuet 30 kpl, toimintaansa kehittäville nykyisille palveluntuottajille myönnetyt tuet 30 kpl hankkeiden piirissä olevien naisten osuus vähintään 50 % hankkeiden piirissä olevien alle 35-vuotiaiden osuus vähintään 20 % hankkeiden piirissä olevien maahanmuuttajien osuus vähintään 20 % Kohderyhmä Kyläneuvostot, kyläyhdistykset, alueelliset keskusjärjestöt, yhdistykset ja toimijat kylätasolla, nuoria tai naisia kokoavat toimijat. Priorisoidut toimenpiteet ja alueen kehityksen kannalta keskeisten toimintojen sisältö Tuemme kehitys-, investointi- tai koulutushankkeiden toimenpiteitä, jotka: kehittävät kaupungin ja maaseudun välistä suhdetta edistävät kirkonkylien ja niitä ympäröivien kylien yhteistyötä kehittävät maaseudun paikallista infrastruktuuria ja paikallisia peruspalveluja kehittävät vapaa-ajantoimintaa ja kulttuuria edistävät kylien uusiutumista ja toimintaa, jolla entisöidään tai kunnostetaan kulttuuri- ja luontoperintöjä sekä

17 15 maaseutumaisemaa, säilytetään ja parannetaan kylätoimintaa sekä kulttuuri- ja luontoperintöjä kehittävät ja säilyttävät arvokkaita kulttuurimaisema-alueita luonto- ja kulttuurimatkailun avulla kehittävät lähiruokaan, paikalliseen tuotantoon ja tuotteiden ekologiseen käsittelyyn liittyviä konsepteja kehittävät uusiin ja kestäviin energiaratkaisuihin liittyviä konsepteja, joissa käytetään tuulen, veden, maan tai metsän tarjoamia resursseja kehittävät tai laajentavat pienimuotoista infrastruktuuria ja muita kiinteitä verkostoja järjestävät koulutusta, kursseja ja markkinointipalveluja uusinta tekniikkaa käyttäen ja tuovat siten esille kyliä ja niiden palveluntarjontaa Mahdollisuuksia paikallisiin priorisointeihin (alueeseen liittyvästä hakemuksesta saa lisäpisteitä) Suupohjan rannikkoseutu: kaupunkien ja kuntien keskustojen, kirkonkylien ja niitä ympäröivien kylien välisen yhteistyöverkoston kehittäminen, paikallisen infrastruktuurin ja paikallisten peruspalvelujen sekä vapaa-aika- ja kulttuuripalvelujen kehittäminen, käytettävissä olevien kiinteistöjen käyttöasteen kehittäminen, lähialueella tuotettujen ja matkailuelinkeinon yhteydessä myytävien elintarvikkeiden ja käsityötuotteiden edistäminen, yritysten ja kulttuurin kehittämistä varten perustettujen hautomoiden kehittäminen, virkistyspalveluihin ja luontomatkailuun kohdistetut investoinnit ja kehityshankkeet, kulttuuriympäristöjen kehittämiseen liittyvät panostukset, paikallispalvelujen yhteiskäyttökonseptien kehittäminen, lähi- ja käyttäjädemokratia, paikallisten asuinympäristöjen kehittäminen ja markkinointi, hankkeiden sekä ympäristö- ja energiastrategioiden toteuttaminen Suupohjan rannikkoseudun kylissä, tuuli- ja vesivoimaan sekä maan ja metsien käyttöön perustuvien uusien ja kestävien energiaratkaisujen kehitys- ja investointihankkeet, joissa korostetaan paikallista hyötyä, sekä ekoviljelyn potentiaalin lisääminen, nykyisen infrastruktuurin palveluntarjonnan elvyttäminen ja siten maaseudulla asuvien turvallisuuden, hyvinvoinnin ja viihtyvyyden vahvistaminen, seutua markkinoivien palvelujen kehittäminen uusien asukkaiden houkuttelemiseksi, kotihoidon käyttäjäystävällisten IKT-palvelujen kehittäminen Vaasan seutu: maailmanperintökohteen kehittäminen alueen vetovoimaisena resurssina sekä terveyteen, urheiluun ja johtajuuteen liittyvän verkoston ja osaamiskeskuksen kehittäminen Campus Norrvallan ympärille, saariston ja jokilaaksojen resurssien hyödyntäminen, kulttuuriympäristöjen kehittämiseen liittyvät panostukset, lähidemokratian ja paikallisten vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen uusien kanavien kautta, uusien kestävien energiaratkaisujen ja älykkäiden energiajärjestelmien kehittäminen, lähidemokratian ja paikallisten vaikutusmahdollisuuksien edistäminen, asioiden hoitaminen elektronisesti, uusien tapojen käyttöönotto asukkaiden osallistamiseksi laajakaistan, paikallis-tv:n, kansalaisneuvoston, sosiaalisten medioiden avulla Pietarsaaren seutu: seudun tasapainoinen kehitys elinvoimaisen kyläverkoston avulla, kylien ja kaupunginosien väliset yhteiskuljetukset, alueen merenkulkuun ja kauppahistoriaan (terva, puuveneet, hylkeenpyynti, kalastus) liittyvien palvelujen ja tapahtumien kehittäminen, yhdistysten kannustaminen palvelujen tuottamiseen, maahanmuuttajien kotouttaminen, matkailuelinkeinon innovaatiot ja maaseutukehitys, vanhusten keskuudessa harjoitettua etsivää toiminta kehittävät hankkeet, kyläverkoston aktivoiminen kestävän kehityksen edistämiseksi, yrittäjyyskasvatus ja nuorisolle suunnattu kestävä kehitys, yhdistyselämän aktivointi palveluntarjonnan kehittämiseksi Kokkolan seutu: seudun tasapainoinen kehitys elinvoimaisen kyläverkoston avulla, palvelutason parantaminen, alueen merenkulkuun ja kauppahistoriaan (terva, puuveneet, hylkeenpyynti, kalastus) liittyvien palvelujen ja tapahtumien kehittäminen, yhdistysten kannustaminen palvelujen tuottamiseen, maahanmuuttajien kotouttaminen, vanhusten keskuudessa harjoitettua etsivää toimintaa kehittävät hankkeet, kyläverkoston aktivoiminen kestävän kehityksen edistämiseksi, luonnon potentiaalisten käyttömahdollisuuksien parantaminen kylien kehittämisessä, yrittäjyyskasvatus ja nuorisolle suunnattu kestävä kehitys, yhdistyselämän aktivointi palveluntarjonnan kehittämiseksi 3.5. Kansainvälinen ja alueiden välinen strategia Pohjanmaan kylien visiona 2020 on se, että monissa kylissä harjoitetaan rajat ylittävää yhteistyötä, sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kokemustenvaihto ja tiedonsiirto ovat keskeisiä avainsanoja. Kielirajat ylittävissä kokouksissa ja keskusteluissa opitaan uusia näkökulmia ja perspektiivejä, mikä nostaa oman kehityspotentiaalin uudelle tasolle. Rajat ylittävän yhteistyön tulee rakentua nykyisten kontaktien lisäksi myös uusiin, omaan toiminta-alueeseen liittyviin kontakteihin. Mahdollisia alueita voi löytyä kunnan/kaupungin ystäväpaikkakunnista, maailmanperinnöstä, luonnosta, kulttuurista ja kulttuuriperinnöstä, tai muista alueella harjoitettavista toiminnoista. Kehityshaasteet Kylien asukkaat tekevät paljon työtä kestävän kehityksen puolesta omassa paikallisyhteisössään, mutta samalla olisi myös syytä avartaa näkökulmaa ja vaihtaa kokemuksia kylärajojen yli, sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Usein unohdetaan, miten tärkeää on eri kielten välisten rajojen ylittäminen. Näissä tapaamisissa voidaan vaihtaa kokemuksia ja tietoja. Monet yhteisöt painivat samanlaisten kysymysten parissa, ja yhdessä voidaan keksiä tehokkaita ratkaisuja, joita voidaan toteuttaa molemmilla alueilla.

18 16 Yli rajojen toimivan yhteistyön luonnollisia teemoja kylissä ovat kulttuuri- ja luontomatkailu sekä nuoriso. Kriittisen massan kokoavat opintomatkat luovat edellytyksiä kohtaamisille ja vuoropuhelulle, jotka voivat lopulta osoittautua hyvin arvokkaiksi. Vierailut muunmaalaisten luona ja tutustuminen heidän kulttuuriinsa, kokemuksiinsa ja tapoihinsa voi antaa omalle verkostolle erittäin tärkeitä virikkeitä. Kotisokeuden vuoksi emme usein uskalla esitellä ja markkinoida omaa lähiympäristöämme ja menetämme siten maaseudun palveluista mahdollisesti kiinnostuneita vierailijoita ja matkailijoita, vaikka meidän olisi pystyttävä kehittämään ja laajentamaan juuri heidän tarvitsemiaan palveluja. Houkutellaksemme kävijöitä maaseudulle meidän on ensin mobilisoitava asukkaat ja luotava matkailuelinkeinon tarvitsemat edellytykset. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on se, että Pohjanmaalla matkailevat pidentävät oleskeluaan muutamalla päivällä ehtiäkseen tutustumaan kulttuuriperintöömme ja elävään maaseutuumme. Tavoitteet Pohjanmaan maaseutukehityksen hyväksi työskentelevien toimijoiden tulee olla houkuttelevia ja luotettavia yhteistyökumppaneita rajat ylittävässä yhteistyössä. Tämä edellyttää seuraavia: tulevaisuuden maaseutu on elinvoimainen ja houkutteleva areena, jolla nuoriso viihtyy on vahvistettava yhteenkuuluvuutta rajat ylittävän yhteistyön avulla, sekä kansallisesti että kansainvälisesti on kehitettävä kansainvälisesti toimivia käyntikohteita Strategian painopistealueelle kauden ajaksi määritetyt tavoitteet: osuus LEADER-strategiasta 17 % rahoitettuja hankkeita 45 kpl, uusille palveluntuottajille (yhdistykset) myönnetyt tuet 10 kpl ja nykyisille toimintaansa kehittäville palveluntuottajille (yhdistykset) myönnetyt tuet 25 kpl sekä uusille palveluille (palvelumuodot) myönnetyt tuet 10 kpl. hankkeiden piirissä olevien naisten osuus vähintään 50 % hankkeiden piirissä olevien alle 35-vuotiaiden osuus vähintään 20 % hankkeiden piirissä olevien maahanmuuttajien osuus vähintään 20 % Kohderyhmä Kyläneuvostot, kyläyhdistykset, alueelliset keskusjärjestöt, yhdistykset ja toimijat kylätasolla, nuoria tai naisia kokoavat toimijat, yrittäjät. Priorisoidut toimenpiteet ja alueen kehityksen kannalta keskeisten toimintojen sisältö Tuemme toimenpiteitä, joiden tavoitteena on: Kehittää rajat ylittävää yhteistyötä kielirajojen yli, sekä kansallisesti että kansainvälisesti Kehittää monipuolisempaa elinkeinorakennetta, erityisesti matkailu- ja kulttuurielinkeinoja sekä luovia aloja Markkinoida omaa aluetta Vaihtaa kokemuksia ja siirtää tietoja Kehittää ja viedä eteenpäin kulttuuriperintöä, perinteitä ja tapahtumia Mahdollisuuksia paikallisiin priorisointeihin (alueeseen liittyvästä hakemuksesta saa lisäpisteitä) Suupohjan rannikkoseutu: ystävyyskunta- ja -klubitoiminnan kannustaminen, Cittaslow-verkoston spin off -vaikutukset, seudun markkinointiyhteistyön kehittäminen sekä kulttuuritapahtumien toteuttaminen Vaasan seutu: maailmanperintöön, kulttuuriperintöön, matkailuun ja historiallisiin juuriin liittyvän verkoston aktivointi, ystävyyskuntien kanssa tehdyn kehitysyhteistyön edistäminen, älykkäiden energiaratkaisujen hyväksi toimivan yhteistyöverkoston kehittäminen Pietarsaaren seutu: kulttuurivientiin liittyvän verkoston aktivointi, maahan- ja paluumuuttajien tietoja ja kokemuksia hyödyntävät hankkeet, kulttuuri- ja luontomatkailu Kokkolan seutu: kulttuurin vientiin sekä kulttuuri- ja luontomatkailuun liittyvän verkoston aktivointi

19 Kehitysstrategian hallinto ja toteutussuunnitelma Hallinto Aktion Österbotten r.f. vastaa LEADER-strategian operatiivisesta toteuttamisesta hallituksen johdolla. Aktion Österbotten on suunnitellut ylläpitävänsä valmiuksia strategian hallinnointiin vuoteen 2023 saakka. Yhdistys kertoo vuotuisessa toimintasuunnitelmassaan, miten toiminta aiotaan toteuttaa. Suunnitelmassa esitellään mm. strategian toteuttamisen organisointi sekä tiedotus- ja koulutustoimenpiteet. Tehokas toteutus edellyttää hajautettua organisaatiota, jolla on käytettävissä yhteinen kanslia ja toimipisteitä maakunnan pohjois-, keski- ja eteläosissa. Organisaatiolla on tällöin mahdollisuus solmia kontakteja kentällä toimivien henkilöiden kanssa sekä tehdä yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Hallinnon keskeisiä ydintoimintoja on päätöksenteon organisointi ja hankehakemusten käsittely. Toiminnassaan yhdistys noudattaa strategian toteuttamista koskevaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja asetuksia. Aktion Österbotten noudattaa hyvän hallinnon perusteita kaikessa toiminnassaan, mm. käyttämällä selkeitä ja etukäteen määritettyjä valintakriteereitä. 24 Organisaatio ylläpitää myös omaa prosessikuvauksen ja toiminnan laadunvarmistuksen käsikirjaa. Aktivointi ja kapasiteetin rakentaminen Tiedotus ja viestintä ovat keskeisiä tekijöitä kentän aktivoimisessa strategian toteuttamiseksi, ja Aktion Österbotten noudattaa omaa tiedotus- ja viestintästrategiaansa. 25 Kapasiteetin vahvistaminen on kehitysstrategian toteuttamisessa keskeinen toimenpide, joka vaatii melkoisesti resursseja. Aktion Österbottenin tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat Pohjanmaan yhdistykset ja kunnat. Tärkeimmät resurssit perustuvat vapaaehtoistyöhön ja maakunnan sosiaaliseen pääomaan. Maaseutukehityksen oppimiskulttuurin kehittäminen asettaa erityisvaatimuksia, koska suuri osa kehitettävistä asioista perustuu niin kutsuttuun hiljaiseen tietoon. On myös tärkeää kehittää LEADER-menetelmää edelleen ja edistää maaseudun asukkaiden valmiuksien parantamista myös jatkossa. On vahvistettava ihmisten kykyä ja pätevyyttä kohdata rakennemuutosten mukanaan tuomat haasteet. Aktion Österbotten aikoo sen vuoksi tehdä läheistä yhteistyötä erilaisten oppilaitosten kanssa, kuten Åbo Akademi Vaasassa sekä Yrkesakademin ja Optiman jatkokoulutusyksiköt. Yrittäjät ja yksityishenkilöt tarjoavat erikoisosaamistaan toimiala- ja hankekohtaisten haasteiden ratkaisemiseksi. Lisätäksemme maaseutukehityksen tehokkuutta haluamme eri tavoin panostaa osaamisen kehittämiseen tekemällä yhteistyötä Åbo Akademin ja muiden koulutuslaitosten kanssa. Esimerkiksi pohjanmaalaisen kylän analysointi yhteistyössä aktiivisten kyläneuvostojen tai kyläyhdistysten kanssa voisi sopia mahdollisten lopputöiden tai maaseutututkimukseen liittyvien väitöskirjojen aiheeksi. Ohjatakseen omaa työtään Aktion Österbotten on laatinut suunnitelman toimiakseen oppivana alueena maaseutukehityksessä. 26 Yhteistyö voidaan tarvittaessa varmistaa solmimalla osapuolten kesken yhteistyösopimus. 27 Yhteistyö viranomaisten kanssa on tärkeää, erityisesti Pohjanmaan liiton ja Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Yhteistyö ELY-keskuksen kanssa on tärkeää tehokkaan hanke- ja strategiahallinnan sekä hankkeenomistajia hankkeen käytännön toteutuksessa tukevan yhteisen tiedotus- ja neuvontatoiminnan kannalta. Aktion Österbotten laatii yhdessä muiden toimijoiden ja Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa sopimuksen tai vastaavan asiakirjan aluetta koskevasta yhteistyöstä ja työnjaosta. Strategioiden koordinoinnissa käytetään maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) malleja, heidän sihteeristöään ja maaseutujaostoa, jossa Aktion Österbottenilla on aktiivinen rooli. Uudella ohjelmakaudella käytettävä uusi tuki on kumppanuussopimuksen laatiminen eri toimijoiden välillä. Tärkeitä yhteistyökumppaneita varsinkin elinkeinoelämän kehitykselle ovat muun muassa Vaasanseudun Kehitys Oy, Yritystalo Dynamo, Pietarsaaren seudun Kehitysyhtiö Concordia ja Kristiinankaupungin Elinkeinokeskus Oy. Yhteistyö on tärkeää alueella olevan tiedon hyödyntämiseksi. Tavoitteet Aktion Österbotten ylläpitää tehokasta, avointa ja palveluhaluista hallintoa, joka kannustaa oppimiseen seuraavasti: edistää Pohjanmaalla paikallista kehitystä sekä toimii maaseutukehityksen oppivana alueena. kehittää LEADER-menetelmää ja lisää paikallisyhteisöjen kapasiteettia korostaa hyvän hallinnon perusteita, sisäisten prosessien laatua ja nopeutta ja ylläpitää toimivia toiminnan laadunvarmistus- ja prosessikuvauksia sekä pyrkii yhä enenevässä määrin hakemusten nopeampaan ja luotettavampaan käsittelyyn sähköisesti saavuttaa tiedotuksen, neuvonnan ja koulutuksen avulla 5000 osanottajaa ohjelmakauden aikana Toimenpiteet 24 Hyvän hallinnon perusteet ovat liitteestä Tiedotus- ja viestintästrategia on liitteessä Suunnitelma toimimiselle oppivana alueena maaseudun kehittämisessä on liitteessä Yhyres ry:n, Pirityiset ry:n ja Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa solmitut sopimukset ovat liitteessä 11.

20 18 Aktion Österbotten: mobilisoi 7 teemahanketta uudella ohjelmakaudella huolehtii yhteyksistä alueen ja valtion viranomaisiin ja osallistuu erilaisiin strategiatöihin harjoittaa yhteistyökumppaneille, hankkeen omistajille, medialle ja yleisölle suunnattua tiedotustoimintaa. Aktion Österbotten julkaisee toimintaa tukevia tiedotteita sekä laatii tiedotussuunnitelman kehittää yhteistyötä Pohjanmaan ELY-keskuksen, Pohjanmaan liiton ja muiden tärkeiden aluekehitysviranomaisten kanssa huolehtii alueellisista vastuualueista: kenttäkontakteista, mobilisoinnista ja seurannasta toteuttaa aktivointitoimia ja edistää alueen toimintaa, kokoaa toimialueen toimijat säännöllisesti maaseutuparlamenttiin tarjoaa osaamisen kehittämistä ja tukea hankkeen omistajille LEADER-menetelmän puitteissa yhteistyössä korkeakoulujen, koulutuslaitosten ja T&K-yksiköiden kanssa järjestää kursseja ja koulutuksia sekä arvioi toimintoja ja strategioiden vaikutusta yhdessä alueen toimijoiden kanssa 3.7 Muut tavoitteet, rahoitus ja seuranta Muita koko LEADER-strategiaa koskevia yleistavoitteita ovat: 100 uutta työpaikkaa 50 säilytettyä työpaikkaa Hakemuksemme rahoituskehys perustuu kunnalliseen vastinrahoitukseen, jonka suuruus on 4 euroa asukasta kohti vuodessa. 28 Taulukosta 1 ilmenee julkinen kokonaisrahoitus (A). Haettu toimintaraha on mitoitettu LEADER-strategian tavoitteiden ja toiminnan mukaan. Jos strategialle myönnetyt varat poikkeavat hakemuksesta, pidätämme oikeuden tarkistaa toimintarahan osuuden, joka saa olla korkeintaan 25 % julkisesta rahoituksesta (A). Seurantaindikaattorit vuorostaan ilmenevät seurantasuunnitelmasta ja ne perustuvat kehitysstrategian painopistealueisiin. Seurantaindikaattorit jaetaan ryhmiin Hanketavoitteet toimenpiteet, Hanketavoitteet määritetyt tuotto- ja tulostavoitteet, sekä Kehitystavoitteet vaikutus paikallisyhteisön kehitykseen. 29 Taulukko 1. Pohjanmaan rannikon LEADER-strategia (ei sis. toimintarahaa) EU (42 %) Valtio (38 %) Kunta (20 %) Julk. yhteensä (A) Yksityinen (35 % kokonaissummasta) Yhteensä YHTEENSÄ Ks. liite Yhteenveto tavoitteista ja seurantasuunnitelma ovat liitteessä 13.

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA. Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja. 28.11.2013 Pekka Peura

UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA. Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja. 28.11.2013 Pekka Peura UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja 28.11.2013 Pekka Peura Kestävä energiahuolto Energian järkevä käyttö (RUE) - Energian säästö - Energiatehokkuus Uusiutuvat

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010 TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi Hilkka Vihinen 26.1.2010 Sisältö Miksi? TEM:n hallinnonala: Miten löytää maaseutu? Asutut neliökilometriruudut Miksi maaseutunäkökulma? Suomi on

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Tavoitteena parantaa työllisyyttä sekä lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot