Essee. Johtamisparadigmat. Tieteellinen liikkeenjohto. Johtamisparadigmat Suomessa: taylorismista innovaatioteorioihin Tieteellinen liikkeenjohto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Essee. Johtamisparadigmat. Tieteellinen liikkeenjohto. Johtamisparadigmat Suomessa: taylorismista innovaatioteorioihin Tieteellinen liikkeenjohto"

Transkriptio

1 Johtamisparadigmat Suomessa: taylorismista innovaatioteorioihin Tieteellinen liikkeenjohto Dosentti,, PhD Hannele Seeck Senior Fellow, LSE Vanhempi tutkija,, TTL Essee Pituus: 2 op: sivua, 4 op: sivua Kirjoita Times New Romanilla (fonttikoko 12), riviväli 2, Wordin oletusmarginaalit. Laitathan esseeseen sivunumerot, nimesi ja opiskelijanumerosi joka sivulle. Muistathan käyttk yttää viitteitä asianmukaisesti (ks. tarvittaessa HY:n/tiedekunnan ohjeet). Kirjoita essee toisesta seuraavista aiheista: 1. Millainen on eri kurssilla käsiteltyjen k johtamisparadigmojen (tieteellinen liikkeenjohto, ihmissuhdekoulukunta, rakenneteoriat, kulttuuriteoriat ja innovaatioteoriat) vallitseva käsitys k työntekij ntekijästä,, johtajasta ja johtajuudesta. TAI 2. Miten eri johtamisparadigmojen tulo Suomeen vertautuu johtamisparadigmojen kansainväliseen omaksumiskehitykseen? Esseee palautetaan viimeisellä luentokerralla. Copyright Hannele Seeck 2 Johtamisparadigmat Neljä historiallista vakiintunutta paradigmaa: Tieteellinen liikkeenjohto ( ; 1923; ) 1960) Ihmissuhdekoulukunta ( ; 1955; ) 1960) Rakenneteoriat/strateginen johtaminen (1955 ; ; 1960 ) Kulttuuriteoriat (1980 ; ; 1990-) Mikä paradigma vallitsee tällt llä hetkellä? Innovaatioteoriat (1990 )? Markkinarationalismi (1990 )? Copyright Hannele Seeck 3 1

2 Tieteellisen liikkeenjohdon syntyyn vaikuttaneita tekijöit itä Useilla yhteiskunnan tasoilla vaikuttanut tehokkuusliike koski sekä liikkeenjohtoa että valtionhallintoa. taylorismi kehittyi vuorovaikutuksessa yleisemmän n tehokkuusliikkeen kanssa. Yhdysvaltalaisten yhtiöiden iden erikoistuminen työnjaon lisää ääntyminen erikoistuneiden koneiden käyttk yttöönotto Yhdysvaltoihin saapuvat siirtolaiset työvoiman joukossa oli huomattavasti enemmän n ammattitaidotonta kuin ammattitaitoista työvoimaa. Yhdysvaltalaisia yrityksiä vaivasi myös s ajoittainen työvoimapula ja työvoiman suuri vaihtuvuus. Näissä olosuhteissa erityisesti ammattitaitoisesta työvoimasta oli pulaa. työnjaon lisää äämisen avulla ammattitaitoiset työläiset voitiin sijoittaa vaativimpiin tehtäviin ja antaa yksinkertaiset työt t ammattitaidottomille työntekij ntekijöille. ille. samalla myös s työvoimakustannukset pienenivät Copyright Hannele Seeck 4 Tieteellisen liikkeenjohdon syntyyn vaikuttaneita tekijöit itä (jatkoa) Systemaattinen johtaminen (systematic management) liikkeen piirissä kehitettiin monia taylorismin keskeisiä osa-alueita: alueita: menetelmiä työprosessien vaatimien työmää äärien arvioimiseksi kustannuslaskentaa luotiin keskitetyt osastot lattiatason työprosessin johtamiseksi ja otettiin käyttk yttöön n erilaisia suorituspalkkausmenetelmiä Työel elämän n levottomuudet Yhdysvalloissa esiintyi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa paljon lakkoja. Toisinaan lakkoihin liittyneet levottomuudet eskaloituivat aseellisen välivallan v tasolle. Yhtiöiden iden koon kasvu yhtiöiden iden kasvu lisäsi si tuotantoprosessin monimutkaisuutta, jonka hallitsemiseksi piti kehittää uusia johtamismenetelmiä. Copyright Hannele Seeck 5 Mitä ongelmia tieteellinen liikkeenjohto tahtoi ratkaista? Työn n tehottomuus Työvoimapula Työpaikkojen epäjärjestys Työel elämän levottomuudet Työprosessin osittamiseen ja tuotannon erikoistumiseen liittyvät uudet vaatimukset Yhtiön n koon kasvamisesta aiheutuneet ongelmat Copyright Hannele Seeck 6 2

3 Charles Babbage ( ) 1871) Englantilainen koneinsinöö ööri ja filosofi Kiinnostunut tuotannon mekaanisista periaatteista Pääteos On the Economy of Machinery and Manufactures Osoitti teoksessa, että työn osittaminen lisää tehokkuutta ja pienentää työvoimakustannuksia Kehitti useita tieteelliseen liikkeenjohtoon liitettyjä ajatuksia jo sata vuotta ennen tieteellisen liikkeenjohdon syntyä. Copyright Hannele Seeck 7 Frederick W. Taylor ( ) 1915) Frederick W. Taylor syntyi Philadelphiassa varakkaaseen lakimiesperheeseen. Kotikasvatus oli tiukka ja korosti työnteon merkitystä. Taylor pyrki vanhempiensa toiveesta Harvardiin opiskelemaan lakia. Hän H läpäisi pääp ääsykokeen kunniamaininnoilla, mutta meni lopulta harjoittelijaksi tehtaaseen. Hän n opiskeli koneinsinöö ööriksi kirjekurssilla työns nsä ohella, mikä oli tuohon aikaan harvinaista, ja valmistui vuonna Copyright Hannele Seeck 8 Taylorin uran alkuvaiheet Taylor yleni Midvale Steel tehtaassa työskennelless skennellessään n nopeasti johtavaksi insinöö ööriksi. Tämän T n periodin kokemuksilla oli ratkaiseva merkitys sille, minkälaiseksi Taylorin johtamisjärjestelm rjestelmä muodostui. Tehtaassa hän h n näki n työn n organisoinnin todellisuuden työntekij ntekijöiden iden näkökulmasta kulmasta ja siihen liittyvät t ongelmat, kuten työntekij ntekijöiden iden alisuoritumisen,, huonon johtamisen ja ristiriitaiset suhteet johtajien ja työntekij ntekijöiden iden välillv lillä. Keskeisenä ongelmana Taylor piti sitä,, ettei työnjohtajilla ollut minkää äänlaista käsitystk sitystä siitä,, kuinka paljon eri työteht tehtäviin kului aikaa. Sen vuoksi he eivät t myösk skään n osanneet arvioida työntekij ntekijöiden iden työtahtia tahtia ja tuottavuutta. TämäT sai Taylorin kiinnostumaan työsuoritusten vaatiman ajan arvioimisesta. Taylor alkoi pohtia sitä,, miten työ pitäisi isi järjestj rjestää,, jotta se olisi mahdollisimman tuottavaa. Copyright Hannele Seeck 9 3

4 Taylorin johtamisjärjestelm rjestelmän keskeisiä tekniikoita Taylorin mukaan työteht tehtävät t oli systemaattisesti analysoitava,, jotta saatiin selville niihin keskimää ääräisesti kuluva työaika. Työ oli jaettava mahdollisimman pieniin osiin, jotta jokaiselle työntekij ntekijälle jäi j i vain yksi työteht tehtävä toteutettavakseen. Työn suunnittelu ja toteuttaminen piti erottaa toisistaan mahdollisimman tehokkaasti, jotta suorittavan työntekij ntekijän n ei tarvinnut vaivata pääp äätään n suunnitteluun liittyvillä seikoilla. Erillisen suunnitteluosaston oli koordinoitava koko työprosessia. Copyright Hannele Seeck 10 Taylorin johtamisjärjestelm rjestelmän keskeisiä tekniikoita II Systemaattisesti rakennettujen suorituspalkkausjärjestelmien rjestelmien oli luotava työntekij ntekijälle sisäinen inen kiihoke suoriutua työst stä mahdollisimman nopeasti. Aikaisemmin ei työntekij ntekijälle eikä myösk skään johtajalle ollut selvää ää,, miten työtahdin tahdin kiristäminen vaikuttaa palkkaan. Taylorin mallissa työlle asetettiin välitavoitteita, v joiden saavuttamista myös s seurattiin systemaattisesti, ja työntekij ntekijät t saivat palautetta työns nsä sujumisesta. Usein Taylorin nähdn hdään n keskittyneen ainoastaan tuotannon taloudellisiin puoliin, mutta todellisuudessa hän n kiinnitti tuotannon suunnittelussa huomiota myös työntekij ntekijöiden iden hyvinvointiin ja työntekij ntekijöiden iden motivointiin. Copyright Hannele Seeck 11 Taylorin keskeiset teokset "A piece-rate system" 1895 Shop Management 1903 Art of Cutting Metals 1907 Principles of Scientific Management 1911, suom Copyright Hannele Seeck 12 4

5 Frederick W. Taylorin tärkeimmät t seuraajat Henry L. Gantt ( ) 1919) Taylorin oppilas ja työtoveri toveri Henry L. Gantt hyväksyi Taylorin ajattelun tärkeimmt rkeimmät t lähtl htökohdat, mutta teki myös s merkittävi viä lisäyksi yksiä hänen kehittämiins miinsä johtamismenetelmiin. Gantt keksi palkkausjärjestelm rjestelmän, jossa työnjohtaja palkittiin, mikäli kaikki työntekij ntekijät t ylsivät t heille asetettuun tavoitteeseen. Tämän T tarkoituksena oli kannustaa työnjohtajia työntekij ntekijöiden iden auttamiseen hiostamisen sijasta. Ganttin keskeiset teokset: Works, Wages and Profits 1913 Industrial Leadership 1916 Organizing for Work 1919 Copyright Hannele Seeck 13 Gantt-kaavio Parhaiten Ganttin keksinnöist istä muistetaan Gantt-kaaviot kaaviot,, jotka tekivät t mahdolliseksi työprosessin ajassa etenemisen graafisen kuvaamisen. Aluksi Gantt kehitti kaavionsa kuvaamaan yksittäisten isten työntekij ntekijöiden iden pysymistä heille asetetuissa tavoitteissa, mutta kun kaaviot osoittautuivat käytk ytännöllisiksi tässt ssä tehtäväss ssä, Gantt laajensi ne kuvaamaan työprosessin etenemistä kokonaisvaltaisemmin ja eri tekijöiden iden aiheuttamia kustannuksia. Ajatus oli aikanaan vallankumouksellinen. Ganttin yrityksessä toiminut Wallace Clark popularisoi Ganttin ajatuksen kirjassa, joka kääk äännettiin kahdeksalle kielelle. Kirja vaikutti myös s Neuvostoliiton taloussuunnittelun tapaan kontrolloida viisivuotissuunnitelmiensa etenemistä. Copyright Hannele Seeck 14 Gantt-kaavio Copyright Hannele Seeck 15 5

6 Frank B. Gilbreth ( ) 1924) Frank Gilbreth syntyi vuonna 1868 Fairfieldissa, Mainessa. Isäns nsä kuoltua Gilbrethin ollessa 3-vuotias 3 hän h n asui lapsuutensa Bostonissa. Gilbert läpäisi l MIT:n pääsykokeet, mutta pääp äätti perheen heikon taloudellisen tilanteen vuoksi olla ottamatta opiskelupaikkaa vastaan. Sen sijaan hän h n aloitti oppipoikana rakennusfirmassa, ja työskenteli alalla, kunnes perusti oman yrityksen. Copyright Hannele Seeck 16 Frank B. Gilbreth ja taylorismi Gilbreth oli aloittanut Taylorin työtä muistuttavien johtamismenetelmien kehittämisen jo ennen kuin tutustui Tayloriin. Gilbrethin varhaiset keksinnöt t koskivat rakentamisen tehostamista. Taylorin ajattelu vaikutti kuitenkin Gilbrethiin,, joka Taylorin palveluksessa ollessaan teki uusia avauksia erityisesti työaikatutkimuksen kehittämisess misessä. Aikatutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tehokkuutta karsimalla työprosessista tarpeettomia ja hidastavia liikkeitä ja liikeratoja. Copyright Hannele Seeck 17 Frank B. Gilbrethin tutkimustoiminta Gilbreth kehitti valokuvaukseen perustuvan aikatutkimuksen, joka oli paljon perinteistä aikatutkimusta tarkempaa. Sen avulla oli helpompi seurata liikkeitä,, joita ihmissilmä ei ehtinyt havaita. Gilbrethin pyrkimys esittää oma aikatutkimuksensa vanhaa aikatutkimusta tieteellisempänä sai kuitenkin viileän n vastaanoton Taylorilta ja hänen h oppilailtaan. Välien rikkouduttua Tayloriin Gilbreth perusti oman konsulttiyhtiön. n. Keskeiset teokset: Bricklaying System 1909 Primer of Scientific Management 1912 Fatigue Study (L. E. M. Gilbrethin kanssa) ) 1916 Copyright Hannele Seeck 18 6

7 Lillian Moller Gilbreth ( ) 1972) Lillian Gilbreth syntyi vuonna 1878 Kaliforniassa saksalaisläht htöiseen yrittäjäperheeseen. Gilbreth oli nuorena poikkeuksellisen lahjakas opiskelija, ja valmistui maisteriksi Berkeleyn yliopistosta. Mentyää ään n naimisiin Frank Gilbrethin kanssa hän h n vaihtoi akateemisen kiinnostuksen kohteensa psykologiaan, koska katsoi sen parhaiten tukevan miehensä työtä. Lillian Gilbreth valmistui tohtoriksi Brownin yliopistosta väsymyksen v vähentämistä opettamisessa käsitelleellä väitöskirjalla. Copyright Hannele Seeck 19 Lillian Gillbreth ja traditionaalinen johtaminen Lillian Gilbreht korosti teoksissaan inhimillisen tekijän n huomioon ottamista koulutuksen merkitystä työntekij ntekijöiden iden kykyjen hyödynt dyntämisessä työturvallisuuteen turvallisuuteen liittyviä tekijöit itä Argumentoidessaan taylorismin puolesta Gilbreth käytti jakoa traditionaaliseen johtamiseen ja taylorismiin. Näkemyksen mukaan traditionaalisessa johtamisessa johto keskusjohto tukahduttaa yksilöllisyyden. llisyyden. Gilbrethin mukaan taylorismissa yksilöllisyys llisyys on johtamisen keskiöss ssä.. TämäT johtuu siitä,, että johtaminen perustuu työntekij ntekijöiden iden valitsemisen, kannusteiden luomisen ja työntekij ntekijöiden iden hyvinvoinnista huolehtimisen vuoksi. Traditionaalinen johtaminen perustui palkintoihin ja rankaisemiseen. Taylorismin tavoitteena taas oli yhteistyön rakentaminen. rakentaminen. Copyright Hannele Seeck 20 Lillian Gilbreth Lillian Gilbreth edisti naisten mahdollisuuksia edetä akateemisessa maailmassa ja liike- elämäss ssä sekä kirjoituksillaan että omalla esimerkillää ään n kohotessaan korkeisiin asemiin molemmilla aloilla. Keskeiset teokset: Psychology of Management 1914 Foreman and Manpower 1947 Copyright Hannele Seeck 21 7

8 Henry Ford ( ) 1947) Henry Ford syntyi vuonna 1963 lähellä Detroitia. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijöit itä. Ford oli jo lapsena hyvin kiinnostunut erilaisista koneista. Isä toivoi Henryn jatkavan perheen maatilaa, mutta Henry ei ollut kiinnostunut maatilan töistt istä,, ja äitinsä kuoleman jälkeen j muutti Detroitiin koneistajan oppipojaksi. Myöhemmin hän h n palasi takaisin kotitilalleen, mutta työskenteli myös s insinöö öörinä sekä pyöritti sahaa. Copyright Hannele Seeck 22 Fordin uran vaiheet Edettyää ään n urallaan Edison Illuminating Companyn johtavaksi insinöö ööriksi vuonna 1893 Ford alkoi kehitellä omia koneita. Fordin ensimmäinen inen yritys perustaa oma autotehdas epäonnistui, koska hän h n oli kiinnostuneempi uusien mallien kehittelystä kuin autojen myymisestä. Vuonna 1903 Ford ja yksitoista muuta sijoittajaa perustivat Ford Motor Companyn, jonka toiminta lähti l nopeasti käyntiin. k 1900-luvun vaihteessa autot olivat suurimmaksi osaksi käsityk sityötä, minkä vuoksi niitä saattoivat ostaa vain varakkaat ihmiset. Fordin tavoitteena oli rakentaa autoja, joihin kaikilla yhdysvaltalaisilla lla olisi varaa. Tämä vaati kuitenkin tuotannon uudelleensuunnittelua ja rationalisointia. Copyright Hannele Seeck 23 Fordin kehittämä teollisen tuotannon malli Alkeellisia liukuhihnoja oli otettu käyttk yttöön n jo 1800-luvun puolella, mutta niiden järjestelmj rjestelmällinen llinen kehitys ja tuotanto alkoi 1900-luvun alussa. Henry Fordilla oli keskeinen rooli liukuhihnaan perustuvan tuotantotavan kehittämisess misessä.. Hän H n otti tehtaillaan liukuhihnatuotantolinjan käyttk yttöön n vuonna Henry Fordin tärkein t saavutus tuotannon organisoinnissa olikin yhtenäisen isenä prosessina toiminut autontuotantolinja, jonka tehokkuus oli moninkertainen kilpailijoiden tuotantolinjoihin verrattuna. Copyright Hannele Seeck 24 8

9 T-Fordin tuotantolinja Fordin tehtaalla vuonna 1913 Copyright Hannele Seeck 25 Fordin teollisen tuotannon malli (jatkoa) Henry Fordin palveluksessa olleet insinöö öörit tunsivat Taylorin ajattelua, joten Taylorin johtamisjärjestelm rjestelmällä oli oma vaikutuksensa Fordin tehtaalla tehtyyn läpimurtoon. Fordin tuotantomallia jäljiteltiin j eri puolilla maailmaa ja sen seurauksena tehtaiden tuottavuutta pystyttiin huomattavasti lisää äämään. Uuden organisaatiomallin haittapuolena oli kuitenkin työvoiman vaihtuvuuden huomattava kasvu. Copyright Hannele Seeck 26 Kokoonpanolinja Fordin tehtaalla vuonna 1913 Copyright Hannele Seeck 27 9

10 Fordismin suhde taylorismiin Ford itse kielsi ottaneensa varsinaisesti vaikutteita tieteellisen en liikkeenjohdon teorioista. Taylor ei koskaan nähnyt n Fordin tuotantomenetelmää toiminnassa, mutta Fordin tehtailla vierailleen Frank Gilbrethin mukaan liukuhihnaan perustuvan fordilaisen tuotannon ja tieteellisen liikkeenjohdon välillv lillä oli perustavanlaatuinen ero: fordismissa työntekij ntekijän n oli sovitettava työtahtinsa tahtinsa liukuhihnan tahtiin, kun taas tieteellinen liikkeenjohto pyrki Gilbrethin mukaan mitoittamaan työtahdin tahdin työntekij ntekijän n mukaan. Fordin tuotantomalli perustui siis ensisijaisesti koneisiin ja automatisointiin. a Fordilaista mallia kritisoitiinkin yksitoikkoisuudesta ja pakkotahtisuudesta. ahtisuudesta. Motivoidakseen työntekij ntekijöitä ja vähentv hentääkseen poissaoloja ja irtisanoutumisia Ford esitteli vuonna 1914 viiden dollarin minimip ipäiväpalkan, joka johti poissaolojen merkittävää ään n vähentymiseen. v Copyright Hannele Seeck 28 Fordin keskeiset teokset: My life and Work 1923, suom Today and Tomorrow 1926, suom The Art of Extempore Speaking Eteenpäin - kaikesta huolimatta 1931 Copyright Hannele Seeck 29 Hugo Münsterberg ( ) 1916) Hugo Münsterberg oli keskeinen vaikuttaja työpsykologian perustamisessa. Münsterberg syntyi Danzigissa Saksassa. Hän n sai koulutuksensa Leipzigin yliopistossa, josta siirtyi Harvardiin yhdysvaltalaisen psykologin William Jamesin kutsumana. Münsterberg arvosti Taylorin johtamisajattelussa tekemää avausta, mutta oli sitä mieltä että taylorismille oli luotava kattavampi pohja, jotta sillä olisi pysyvää arvoa. Tämä voitiin tehdä ottamalla paremmin huomioon "inhimilliseen tekijää ään" liittyvät t asiat. Copyright Hannele Seeck 30 10

11 Hugo Münsterberg ( ) 1916) Münsterbergin teos Psychology and Industrial Efficiency otti kantaa kolmeen ongelma-alueeseen alueeseen: 1. Minkälaisia vaatimuksia työ asetti työntekij ntekijälle ja kuinka parhaiten työhön n sopivat ihmiset pystyttäisiin erottelemaan muista 2. Minkälaisissa psykologisissa olosuhteissa yksilöt t pystyisivät parhaisiin suorituksiin 3. Miten ihmisten mieleen on mahdollista vaikuttaa niin, että tuotetaan liiketoiminnan kannalta parhaita saavutuksia Münsterberg kannatti käsitystk sitystä,, jonka mukaan työntekij ntekijöiden iden tyytyväisyys heijastui työn n tuottavuuteen. Yleisellä tasolla Münsterbergin ajattelu sopi hyvin yhteen Taylorin ajattelun kanssa, koska siinä otettiin yksilö johtamisen keskiöö öön n ja tuottavuuden lisää äämisellä haettiin sosiaalisesti toivottavia ratkaisuja. Keskeiset teokset: Psychology and Industrial Efficiency 1912 Grunzűge der Psychotechnik 1914 Copyright Hannele Seeck 31 Hugo Münsterbergin tutkimuslaboratorio Copyright Hannele Seeck 32 Charles Bedaux ( ) 1944) Charles Bedaux oli syntyjää ään n ranskalainen, mutta muutti nuorena Yhdysvaltoihin, missä tutustui Taylorin ajatteluun. Bedaux perusti konsulttiyrityksen, jonka turvin hän h n kehitti mallin, josta tuli taloudellisesti menestyksekkäin jälki- taylorilaisista johtamismalleista. Bedaux n menestys perustui paitsi hänen h henkilökohtaisiin kohtaisiin kykyihinsä myyntimiehenä myös s siihen, että hänen järjestelmj rjestelmänsä ei edellyttänyt tuotantoprosessin laajaa uudelleenorganisointia kuten Taylorin alkuperäinen järjestelmj rjestelmä. Keskeiset teokset: Bedaux Efficiency Course 1917 Copyright Hannele Seeck 33 11

12 Bedaux-järjestelm rjestelmä Bedaux kehitti järjestelmj rjestelmän, jonka avulla oli helppo mitata työsuorituksia. Bedaux-järjestelm rjestelmä mahdollistaa työsuoritusten vertaamisen täsmt smällisiä lukuarvoja käyttk yttäen. Se tekee näkyvn kyväksi ksi ja puhuttavaksi työsuoritukset nimenomaan tietyn yksilön, eikä esimerkiksi työporukan työsuorituksina. Bedaux n kehittämän n B-yksikB yksikön n avulla voitiin arvioida kaikkia työteht tehtäviä samalla yksiköll llä,, mikä teki mahdolliseksi tehdä vertailuja paitsi työteht tehtävien välillä,, niin myös s kokonaisten osastojen ja tehtaiden tehokkuuden välillv lillä. Bedaux-malli antoi työnjohtajalle välineen v vaikuttaa työntekij ntekijöiden iden työsuoritukseen täsmt smällisiin lukuarvoihin ja niihin liittyvää ään bonusjärjestelm rjestelmään n vedoten. Bedaux n johtamismenetelmää käytettäessä työntekij ntekijöille ille varattiin selkeästi sti määritellyt ajat työteht tehtävästä palautumiseen. Copyright Hannele Seeck 34 Tieteellisen liikkeenjohdon vaikutuksia organisaatioteoriaan Taylorismin mukaan työmenetelm menetelmät t ja -välineet sekä niiden arviointi ja kehittäminen on tärket rkeää. Tieteellisen liikkeenjohdon perusteella luotiin ensimmäiset iset johtamismallit, joiden lähtl htökohtana oli työnjakoon ja erikoistumiseen perustuva funktionaalinen organisaatio, jossa suunnittelevat ja suorittavat työntekij ntekijät t on hierarkkisesti erotettu toisistaan. Johdon ja työntekij ntekijöiden iden yhteistyö on tärket rkeää,, työntekij ntekijöiden iden yksilölliset lliset ominaisuudet on otettava johtamisessa huomioon. Tieteellinen liikkeenjohto esitteli ensimmäisen isenä työntekij ntekijöiden iden motivointikeinot kuten palkankorotukset ja ylennykset. Tieteellinen liikkeenjohto vaikutti myös s julkisten hallintokoneistojen rationalisoimiseen. Copyright Hannele Seeck 35 Tieteellinen liikkeenjohto verkossa Henry Ford ja tieteellinen liikkeenjohto: Charles Chaplinin Nykyajassa parodioidaan tieteellisen liikkeenjohdon oppeja: Copyright Hannele Seeck 36 12

13 Tieteellisen liikkeenjohdon nykysovelluksia Tieteellisen liikkeenjohdon vaikutuksia Taylorismin mukaan työmenetelmät ja - välineet sekä niiden arviointi ja kehittäminen on tärkeää. Tieteellisen liikkeenjohdon perusteella luotiin ensimmäiset johtamismallit, joiden lähtökohtana oli työnjakoon ja erikoistumiseen perustuva funktionaalinen organisaatio, jossa suunnittelevat ja suorittavat työntekijät on hierarkkisesti erotettu toisistaan. Copyright Hannele Seeck 38 Tieteellisen liikkeenjohdon vaikutuksia Johdon ja työntekijöiden yhteistyö on tärkeää, työntekijöiden yksilölliset ominaisuudet on otettava johtamisessa huomioon. Tieteellinen liikkeenjohto esitteli ensimmäisenä työntekijöiden motivointikeinot kuten palkankorotukset ja ylennykset. Tieteellinen liikkeenjohto vaikutti myös julkisten hallintokoneistojen rationalisoimiseen. Copyright Hannele Seeck 39 13

14 Joitakin tieteellisen liikkeenjohdon vaikutuksia Tieteellisen liikkeenjohdon seurauksena oli työteht tehtävien suunnittelu, kontrollointi ja jakaminen pieniin osiin. Tämä puolestaan johti työvoiman jakautumiseen johtajiin (suunnittelu)) ja työntekij ntekijöihinihin (työn tekeminen). Tämä johti toisaalta faktapohjaiseen ja kontrolloituun tiedonsiirtoon työntekij ntekijöiltä johtajille, mistä seurasi: Luovien, inhimillisten työtapojen tapojen ja prosessien väistyminen organisaatiossa Johdon kontrollin lisää ääntyminen työpaikalla Copyright Hannele Seeck 40 Tieteellisen liikkeenjohdon vaikutuksia Tieteellinen liikkeenjohto johti erikoistumiseen, taitojen vähenemiseen ja top-down down-lähestymistapaan. Työntekij ntekijöideniden taidot vähenivät, sillä heidän ei tarvinnut käyttää omia aivojaan tai oma-aloitteisuuttaan aloitteisuuttaan kun jokaisen tehtävän suorittaminen oli etukäteen teen suunniteltu ja valmisteltu heitä varten parhaalla mahdollisella tavalla, s.o. tieteellisellä tavalla. Tämä kaikki kulminoitui työntekij ntekijöideniden pelkistämisen misenä koneiksi tieteellisiä periaatteita käyttäen, mikä kutisti työntekij ntekijöideniden mahdollisuudet hallita tuotantoa ja työprosesseja prosesseja. Copyright Hannele Seeck 41 Viestintä tieteellisessä liikkeenjohdossa Tieteellisen liikkeenjohdon korostamat hierarkkiset komentoketjut t näkyvn kyvät myös s organisaation viestinnäss ssä. erityisesti Henri Fayol (1918/1990) kirjoitti tieteellisen liikkeenjohdon viestinnäst stä "Fayolin silta" mahdollistaa suoran viestinnän n vertikaalisessa suunnassa. hierarkkinen komentoketju Fayolin silta Lähteet: Seeck (2008), Kreps (1986) Copyright Hannele Seeck 42 14

15 Fayol (1918): liikkeenjohdon tarkoitukset organisointi: henkilöst stön, välineistv lineistön n ja resurssien allokoiminen käskeminen: organisaation jäsenten j ohjaaminen suorittamaan ennalta määm ääritettyjä tehtävi viä koordinointi: eri ryhmien tekemien toimintojen sääs äätely, ohjaaminen ja integroiminen, jotta organisaation tavoitteet tulisivat tavoitetuksi. tetuksi. kontrolloiminen: johtajan tulee käyttk yttää auktoriteettiaan, jotta työntekij ntekijät t noudattavat hänen h käskyjk skyjään työnjako: kannustaa siihen, että organisaation jäsenet j hankkivat erilaisia kykyjä.. auktoriteetti: johtajilla oikeus käyttk yttää kontrollia ja valtaa alaisiin sen vuoksi, että siitä on hyöty tyä organisaatiolle kokonaisuudessaan. kuri: kaikkien organisaation jäsenten j tulee noudattaa organisaation asettamia ohjeita, ja niille jäsenille, j jotka eivät t kykene noudattamaan näitä ohjeita annetaan erilliset rangaistukset. Lähde: Kreps (1986) Copyright Hannele Seeck 43 Fayol: : liikkeenjohdon tarkoitukset käskylinjan periaate: jokaisen organisaation jäsenen j tulee saada ohjeistuksensa vain yhdeltä taholta. valta ketjuna: organisaation jäsenten j tulee olla vastuussa ylemmilleen ja valvoa suoraan omia alaisiaan. Fayolin sillan mukaisesti organisaation jäsenet j voivat viestiä myös horisontaalisesti tietyissä tilanteissa. ohjaamisen ykseys: organisaation jäsenten j tulee olla yksimielisiä,, ja työskennell skennellä yhdessä organisaation pääp äämäärien saavuttamiseksi. yksilön n alistaminen laajemman ryhmän n alaiseksi: yksilön n tulee toimia koko organisaation edun mukaisesti suorituspalkkaus: organisaation jäsenij seniä palkitaan (palkalla ja muilla eduilla) heidän n työtuottavuutensa tuottavuutensa mukaisesti vallan keskittäminen: korostaa, että organisaatiot toimivat parhaiten, kun keskitetty hallinto sääs äätelee organisaation jäsenten j toimintaa, eivätk tkä organisaation desentralisoidut toiminnot saisi kehittyä niin pitkälle, etteivät ne ole enää hierarkkisen tarkastelun alaisia. Lähde: Kreps (1986) Copyright Hannele Seeck 44 Fayol: : liikkeenjohdon tarkoitukset järjestys: tarkka organisointi, suunnittelu ja toimintojen luokittelu, niin n ettei mikää ään n jääj organisaatioissa sattuman varaan. tasa-arvoisuus: arvoisuus: kaikkia organisaation jäsenij seniä tulisi kohdella samalla tavalla reilusti ja oikeudenmukaisesti. työpaikan pysyvyys: organisaation jäsenet j tarvitsevat riittävästi aikaa toteuttaakseen heille määm äärätyt tehtävät, t, ja niin kauan, kun he tekevät t työns nsä hyvin tulisi heidän n työpaikkansa ja asemansa organisaatiossa olla turvattu. aloitteellisuus: organisaation jäsenten j tulee olla jatkuvassa valmiudessa toimia organisaation parhaaksi. työpaikan arvostaminen: usko siihen, että organisaation tavoitteet saavutetaan parhaiten jos työntekij ntekijät t voivat saavuttaa organisaatiossaan kunniaa. henkilöst stö- ja linjatoimintojen erottaminen: sen tunnustaminen, että johtajat tarvitsevat omaa tukeaan, henkilöst stöä joka avustaa johtajia saavuttamaan organisaation pääp äämääriä (linjaa) koskevia tavoitteita. Lähde: Kreps (1986) Copyright Hannele Seeck 45 15

16 Viestintä tieteellisessä liikkeenjohdossa Fayolin teoria hallinnosta ja sen viestinnäst stä muistuttaa merkittävästi Weberin byrokratiateoriaa. Viestinnän n siirtomalli eroaa merkittävästi yhteisyysmallista, jossa korostetaan viestinnän n luonnetta alhaalta ylösp späin rakentuvana yhteisyytenä,, joka perustuu rituaaliseen jakamiseen ja myötätuntoon. tuntoon. Lähteet: Huhtala & Hakala (2006); Kreps (1986). Copyright Hannele Seeck 46 Tieteellinen liikkeenjohto tänä päivänä Tieteellisen liikkeenjohdon vaikutukset ovat olleet kauaskantoisia, ja se näkyy tänä päivänä esimerkiksi: työn organisoimisessa uudessa teknologiassa laatujohtamisen opeissa Useat monikansalliset yritykset pohjaavat johtamisensa nykyäänkin tayloristisiin periaatteisiin. Tuotannon siirtäminen halvan työvoiman maihin Aasiaan Pikaruokaravintoloiden työolot ja -ohjeistukset Puhelinkeskukset Myös erottelu suunnittelun ja toteutuksen välillä on yhä työelämässä selvästi näkyvillä Copyright Hannele Seeck 47 Copyright Hannele Seeck 48 16

17 Jälkitayloristinen organisaatio Yhteistä taylorismille ja jälkitaylorismille j on näkemys siitä,, että yrityksen tärkein t tehtävä on voiton maksimoiminen. Jälkitayloristisessa organisaatiossa tavoitteeseen pyritää ään n korostamalla lyhyitä toimitusaikoja, laatua, monipuolisuutta sekä joustavuutta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi yritykset ovat kehittäneet lukuisia uusia tekniikoita: Juuri oikeaan tarpeeseen tuotanto (JOT) (englanniksi Just-in in-time,, JIT) Liiketoimintaprosessin uudelleensuunnittelu (business process re-engineering engineering,, BPR) projektnhallinta Total Quality Management (TQM) Lähteet: Jean-Louis Peaucalle: From Taylorism to post-taylorism: Simultaneously pursuing several management objectives (2000) Hannele Seeck: Johtamisopit Suomessa (2008) Copyright Hannele Seeck 49 Juuri Oikeaan Tarpeeseen (JOT) JOT-tekniikkaa alettiin käyttk yttää Japanissa ensimmäisen isen kerran luvulla Perusajatuksena on toimittaa vain ja ainoastaan tarvittavia raaka- aineita tai tuotteita niitä tarvitsevalle asiakkaalle vasta silloin kun niitä tarvitaan, ja vain sen verran kuin niitä tarvitaan. Tayloristisissa tuotantotehtaissa pyrittiin tekemää ään n työtä,, jossa yhden työvaiheen kesto ei ollut pitkä.. Erikoistumisen tarkoituksena oli nopeuttaa työn n tekemistä. Vastaava ajattelutapa on nähtn htävissä myös JOT-ajattelussa ajattelussa,, jossa korostetaan useiden, pienien yksiköiden iden tuottamista. Onnistunut JOT-järjestelm rjestelmän soveltaminen vaatii tuekseen hyvin järjestetyn ja toimivan organisaation. Tällaisen T organisaation taustaoletuksista voidaan löytl ytää paljon tayloristisia tunnusmerkkejä. Esimerkiksi tuotteen tai palvelun toimitusaika ja kustannukset on voitava laskea ennakkoon, vaikka tuotteen tai palvelun valmistaminen koostuisi tosiasiassa useasta, eri tahoilla tehdyistä tuotantovaiheista. Lähde: Peaucalle 2000 Copyright Hannele Seeck 50 Liiketoimintaprosessin uudelleensuunnittelu (Business Process Re-engineering engineering,, BPR) Pyrkii parantamaan yrityksen tuottavuutta tarkastelemalla sen tehokkuutta ja prosesseja. Peaucallen mukaan BPR pyrkii ratkaisemaan tehokkuuteen liittyvät ongelmat erityisesti tietokoneen avulla. Tässä suhteessa ajattelutapa muistuttaakin tieteellisen liikkeenjohdon ajattelua, jossa ajateltiin usein koneen osaavan hoitaa työteht tehtävän ihmisiä paremmin. Lisäksi BRP pyrkii muokkaamaan organisaation työnjakoa njakoa. esim. tehtävät, henkilöst stön toimenkuvat, henkilöst stön jakautuminen, dokumenttien ja asiakkaiden jakaminen organisaation kesken. Tarkoituksena välttää esimerkiksi tilannetta, jossa asiakkaan on käytävä aluksi A:n, tämän jälkeen B:n ja viimeiseksi C:n puheilla. Mikäli A:n taaksea alkaa kerää ääntyä jonoa, joudutaan tilanteeseen, jossa sekä asiakkaat ja henkilökunta kunta joutuvat odottamaan. BPR:n periaatteita käytetään esimerkiksi puhelinkeskuksissa, sillä töiden jakautuminen tasaisesti vähentää paljon erityisesti jonotusaikaa. Lähde: Peaucalle 2000 Copyright Hannele Seeck 51 17

18 Liiketoimintaprosessin uudelleensuunnittelu (Business Process Re-engineering engineering,, BPR), jatkoa Noudattamalla BPR:n periaatteita voivat esimerkiksi puhelinkeskukset luoda järjestelmj rjestelmän, jossa kenenkää ään soittajan ei tarvitse jonottaa kauaa pääp äästäkseen hoitamaan asiaansa. Liiketoimintaprosessin suunnittelu BPR:n avulla auttaakin organisaatioita pysymää ään n aikatauluissaan. Koska puheluita tulee usein kovana virtana, on henkilöst stöllä hyvin vähän v n taukoja. Lisäksi työss ssä käytettävät t tietokoneet voivat olla valvonnan välineitv lineitä. Puhelinkeskuksen olosuhteet muistuttavat monelta osin tayloristisen työpajan periaatteita. Molemmissa työntekij ntekijät työskentelev skentelevät t melkein maksimikapasiteetillaan. Eri tehtävien välillä ei ole juurikaan taukoa. PääP äälle painavat deadlinet luovat paljon jännitettj nnitettä työpaikoille. Lähde: Peaucalle 2000 Copyright Hannele Seeck 52 Projektijohtaminen Projektityötä tehdää ään n nykyisin yrityksissä,, julkishallinnon organisaatioissa, perheissä ja yhdistyksissä. Projektityön n tarkoituksena on ennalta määm ääritellyn tavoitteen saavuttaminen, ja sen avulla on mahdollista toteuttaa suunnitelma, joka ei täyty t ilman erillisen projektiryhmän n perustamista. Projekteja on useita erilaisia. Osa on merkitykseltää ään n kriittisiä,, jolloin projekti saattaa viedä projektiryhmän n jäsenten j kaiken työajan. Suurin osa projekteista tehdää ään n kuitenkin oman työn n ohessa, ja meneillää ään n voi olla useita projekteja samaan aikaan. Projektijohtamisessa korostetaan vastuuttamista.. Projektin läpivieminen l annetaan yksin projektipää äällikön n pääp äävastuulle, jolloin tiedetää ään, kenen puoleen tulee kääk ääntyä,, jos projekti ei etene odotetulla tavulla. Vastuuta ei tule antaa koko projektiryhmälle tai jakaa ihmisten kesken. Lähde: Kettunen, Sami (2009). Onnistu projektissa. Helsinki: WSOY pro. Copyright Hannele Seeck 53 Projektijohtaminen Projektilla ajatellaan olevan yleensä kolme erilaista ulottuvuutta: 1. Tekniset määm ääritelmät: t: kertovat mihin pääp äämäärään n ollaan pyrkimäss ssä ja millaista laatua tavoitellaan. 2. Hinta: sisält ltää sekä kustannukset projektin tuottamisesta että kustannukset, joita tuotetusta tuotteesta kertyy sen koko elinkaaren aren ajalta. 3. Aikaraja: mihin mennessä projekti on saatava valmiiksi. Projektijohtamisessa asetetaan projektille tietty alku- ja loppupäiv ivämäärä ja eri toimijoiden vastuualueet. Yksi toimijoista on projektijohtaja, taja, joka vastaa kokonaisuuden toiminnasta. Eroaa esim. prosesseihin perustuvasta toimintatavasta. Useat projektin toimijoista tekevät t samanaikaisesti töitt itä yhteisen pääp äämäärän saavuttamiseksi. Ryhmän n toiminta perustuu paljon aikarajoihin, joihin mennessä tietyt tehtävät t on saatava valmiiksi. Tosielämäss ssä henkilöill illä on usein rinnakkain useita erilaisia projekteja, ja esimerkiksi yhteisen kokousajan löytl ytäminen eri asiantuntijoiden kesken voi olla osoittautua hyvinkin vaikeaksi. Lähde: Peaucalle 2000 Copyright Hannele Seeck 54 18

19 Projektiryhmän n ohjaaminen Berkun (2008) erottelee projektit kolmeen eri ryhmää ään n perustuen projektin vaatimaan henkilöresurssim resurssimäärään. (yksi henkilö, muutamia (kymmeniä) ) henkilöit itä ja satoja henkilöit itä. Kettusen (2009) mukaan henkilöst stöä mietittäess essä on huomioitava seuraavat seikat: Ketkä ovat oikeat henkilöt t projektin läpivetl pivetämiseksi? LöytyvL ytyvätkö he oman organisaation sisält ltä? Montako ihmistä projektin eri vaiheissa tarvitaan? Millaisella työpanoksella ihmiset voivat osallistua projektin toteuttamiseen? Ovatko ihmiset projektin aikana osa omaa organisaatiotaan, vai siirtyvätk tkö he pysyvästi sti projektin henkilöst stöksi? Joudutaanko palkkaamaan henkilöit itä yrityksen ulkopuolelta? (Esim. palveluyritykseltä,, vai löytyykl ytyykö toimintaympärist ristöstä muuten hyviä sopimussuhteisia ja tilapäisi isiä projektityöntekij ntekijöitä?) Copyright Hannele Seeck 55 Projektijohtaminen ja viestintä Projektipää äällikön n tulee välittv littää tietoa projektiryhmälleen ja kerätä tietoa ryhmält ltään. Kettunen (2009) esittää useita erilaisia menetelmiä,, joiden avulla projektijohtaja voi viestiä projektin kuluessa. Aamupalaverit.. Kesto maksimissaan 15 minuuttia. Palaverissa jokainen kertoo edellisen e päivp ivän n tuloksista. Lisäksi käydk ydään n läpi l alkavan päivp ivän n työteht tehtävät t ryhmän n jäsenten j kanssa ja jokainen voi nostaa työss ssään esiin nousseita ongelmia yleiseen keskusteluun. Viikkopalaverit.. Lisää projektin yhteishenkeä,, ja siellä raportoitavat etenemiset luovat tekijöille ille painetta tulosten aikaansaamiseksi. Kesto sovittava etukäteen, teen, esimerkiksi siten, että tapaaminen kestää enintää ään 1,5 tuntia. Henkilökohtaiset kohtaiset tapaamiset. Projektipää äällikön n tulee tavata myös s ryhmäns nsä jäseniä erikseen, joko käytäväkeskustelussa tai tilassa, jossa on mahdollisuus puhua kahden kesken. Sähköposti. Sähköpostin avulla voidaan jakaa tietoja (esim. tilanneraportteja) ja tiedostoja tehokkaasti projektiryhmälle ja muille projektin sidosryhmille. SähkS hköpostia tulee kuitenkin käyttk yttää vain neutraalin tiedon levittämiseen, ja negatiiviset asiat tulee Kettusen mukaan aina käsitellk sitellä henkilökohtaisissa kohtaisissa tai ryhmätapaamisissa. Määrämuotoiset raportit. Viikko- ja kuukausiraporttien avulla projektipää äällikkö voi kertoa tiiviissä muodossa halutuille sidosryhmille, miten projekti etenee. Viikkoraportti toimitetaan asiakkaan edustajalle ja oman organisaation projektista vastaavalle henkilöille ille sekä projektiin osallistuvien henkilöiden iden esimiehelle; kuukausiraportti välitetv litetään n projektin ohjausryhmälle. Raportoinnin laajuus ja sääs äännöllisyys riippuvat projektin koosta. Sähköiset työtilat: tilat: Isoissa projekteissa ekstranetin tavoin toimivat työtilat tilat tarjoavat paikan projektin ajantasaisen dokumentaation säilytts ilyttämiseen. Muut kommunikointitavat. Osa projekteista vaatii erillisiä raportointi- ja kommunikointitapoja. Esimerkiksi rakennushankkeissa projektin työntekij ntekijät t työskentelev skentelevät t eri puolilla työmaata, mikä tuo projektiviestintää ään omat haasteensa. Lähde: Kettunen, Sami (2009). Onnistu projektissa. Helsinki: WSOY pro. Copyright Hannele Seeck 56 Projektijohtaminen ja viestintä Projektijohtamisen organisoiminen riippuu projektin organisaatiomalleista. Eri projektit on kuitenkin organisoitu eri tavoilla, ja organisoinnin tapa riippuu esimerkiksi projektin koosta, osta, osallistuvien ihmisten lukumää äärästä,, käskysuhteista, k suhteesta linjaorganisaatioon ja osaprojektien lukumää äärästä. Pienissä projekteissa (alle 50 henkilöty työpäivää) ) organisaatio tulee pitää mahdollisimman kevyenä.. Kun työmää äärä kasvaa, kasvavat samalla myös s paineet projektin organisaation kasvattamiseen. Yleensä projektipää äällikkö ei ole projektissa toimivien henkilöiden iden esimies, vaan esimiehet toimivat linjaorganisaatiossa. Projektipää äälliköiden iden tehtävänä onkin raportoida näille n esimiehille organisaation jäsenten j osallistumisesta ja työpanoksesta projektissa. Lähde: Kettunen, Sami (2009). Onnistu projektissa. Helsinki: WSOY pro. Copyright Hannele Seeck 57 19

20 Projektijohtaminen ja viestintä: hierarkkinen organisaatio Projektin ohjausryhmä Projektipäällikkö Osaprojekti 1 Osaprojekti 2 Osaprojekti 3 Tekniset toteuttajat Asiakkaan toteuttajat Aliurakoitsija / yhteistyökumppani Lähde: Kettunen, Sami (2009). Onnistu projektissa. Helsinki: WSOY pro. Copyright Hannele Seeck 58 Projektijohtaminen ja viestintä: hierarkkinen organisaatio Käytetyin organisoitumismuoto. Projektipää äällikkö johtaa tiiviisti koko projektin toimintaa ja on tietoinen kaikesta projektissa tapahtuvasta toiminnasta. Ohjausryhmä seuraa projektin etenemistä.. (Ohjausryhmää ään n kuuluvat aina projektin ostajan ja toimittajan edustajat sekä projektipää äällikkö.) Projekti on jaettu osaprojekteihin, joilla on omat vetäjäns nsä.. Osaprojekteista raportoidaan usein määm äärämuotoisten raporttien avulla. Projektiorganisaatio säilyy s usein muuttumattomana projektista toiseen, mikä lisää tehokkuutta ihmisten oppiessa tuntemaan toistensa työtavat. tavat. Kettusen mukaan johtaa usein jäykkj ykkään n toimintamalliin, koska ihmiset eivät kanna vastuutaan kuin omasta pienestä alueestaan. Lähde: Kettunen, Sami (2009). Onnistu projektissa. Helsinki: WSOY pro. Copyright Hannele Seeck 59 Projektijohtaminen ja viestintä: matriisiorganisaatio Esimies Esimies Esimies Projektipäällikkö Projekti 1 Projektipäällikkö Projekti 2 Osasto 1 Osasto 2 Osasto 3 Projektipäällikkö Projekti 3 Lähde: Kettunen, Sami (2009). Onnistu projektissa. Copyright Hannele Seeck Helsinki: WSOY 60 pro. 20

Hoitotyön n tulevaisuuden skenaariot kehittämisty. mistyön. TtT,, yliopettaja Annikki Jauhiainen Savonia-ammattikorkeakoulu

Hoitotyön n tulevaisuuden skenaariot kehittämisty. mistyön. TtT,, yliopettaja Annikki Jauhiainen Savonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön n tulevaisuuden skenaariot kehittämisty mistyön lähtökohtana TtT,, yliopettaja Annikki Jauhiainen Savonia-ammattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu Professori Kaija Saranto & Professori Kerttu Tossavainen,

Lisätiedot

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT Olavi Manninen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen - seminaari 28.2.27 Tampere Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - verkostot KOETTU

Lisätiedot

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten

Lisätiedot

TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012

TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012 TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012 Kevät 2011 Marja Mäkiniemi M Tommi Hautaniemi työhyvinvointisuunnittelija psykologi, työhyvinvointiasiat p. 5191 p. 4182 TYÖHYVINVOINNILLA TARKOITETAAN

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Perustamisprosessi Liikeidea Liiketoiminnan suunnittelu Yrityksen perustaminen Kasvu / kuihtuminen Tuottava liiketoiminta

Lisätiedot

ANTTI KOHTALA ministeriö

ANTTI KOHTALA ministeriö SUOMALAINEN REGULAATIO KANSAINVÄLISEN KILPAILUKYVYN LÄHDE? L ANTTI KOHTALA Liikenne- ja viestintäministeri ministeriö COIN-projektiseminaari projektiseminaari,, Otaniemi 1 Suomessa oli aikoinaan hyvät

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Kääntäminen yhteistoimintana. Mitä kääntäjä odottaa prosessin muilta toimijoilta? 1.10.2010 Kristiina Abdallah Itä-Suomen yliopisto

Kääntäminen yhteistoimintana. Mitä kääntäjä odottaa prosessin muilta toimijoilta? 1.10.2010 Kristiina Abdallah Itä-Suomen yliopisto Kääntäminen yhteistoimintana. Mitä kääntäjä odottaa prosessin muilta toimijoilta? Kansainvälinen kääk ääntäjienpäivä 1.10.2010 Kristiina Abdallah Itä-Suomen yliopisto 1 Luennon punainen lanka Mitä taloudellinen

Lisätiedot

Sosiaalialan tuotteistaminen tietojärjestelm 19.5.2008

Sosiaalialan tuotteistaminen tietojärjestelm 19.5.2008 Sosiaalialan tuotteistaminen tietojärjestelm rjestelmää hyväksik ksikäyttäen 19.5.2008 Sanna Hämäläinen Sosiaalitoimen atk-koordinaattori Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Alkuselvittelyt

Lisätiedot

Rovaniemellä 5.-6.11.2009 Tietojärjestelmien rooli tiedon vertailukelpoisuudessa

Rovaniemellä 5.-6.11.2009 Tietojärjestelmien rooli tiedon vertailukelpoisuudessa DRG-Käytt yttäjäpäivät Rovaniemellä 5.-6.11.2009 Tietojärjestelmien rooli tiedon vertailukelpoisuudessa Tietojärjestelm rjestelmätyöryhmän n tehtävät Tukea muiden työryhmien työtä Varmistaa tiedon yhdenmukaisuus

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö 1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön

Lisätiedot

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Esityksen sisält ltö Aiheen valinta Työn n kokoaminen Asiantuntijuus hoitotyöss ssä

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Rajojen ylittäminen yhdistysten yhteistyöverkostossa. Hämeenlinnan setlementti ry / Osuma-projekti (RAY) Heli Laurikainen 28.1.

Rajojen ylittäminen yhdistysten yhteistyöverkostossa. Hämeenlinnan setlementti ry / Osuma-projekti (RAY) Heli Laurikainen 28.1. Rajojen ylittäminen yhdistysten yhteistyöverkostossa Hämeenlinnan setlementti ry / Osuma-projekti (RAY) Heli Laurikainen 28.1.2009 Esittely pohjautuu Humanistisen ammattikorkeakoulun JärjestJ rjestö ja

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

SISU-projekti. Understanding. Partnerit: (Finland) SCOTLAND)

SISU-projekti. Understanding. Partnerit: (Finland) SCOTLAND) SISU-projekti Small Islands for Survival and Understanding Partnerit: I samma båt-samassa veneessä rf ry (local( actiongroup In the same boat ) (Finland) Carpe Mare (LAG, Gothenburg,, SWEDEN) WHELK (West

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tietotekniikan perusopetuksen kehittäminen

Tietotekniikan perusopetuksen kehittäminen Tietotekniikan perusopetuksen kehittäminen Kokemuksia ja suuntaviivoja Lauri Malmi Teknillinen korkeakoulu ivät 1 Sisält ltö 1. Taustaa 2. Erää ään n kurssin kokemuksia 3. Havaintoja kokemuksista 4. Entä

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

NIMI: SYNTYMÄPÄIVÄ: KOULU: MAA: KOODINUMERO:

NIMI: SYNTYMÄPÄIVÄ: KOULU: MAA: KOODINUMERO: NIMI: SYNTYMÄPÄIVÄ: KOULU: MAA: KOODINUMERO: Ohjeet: (1) Kirjoita vastauksesi sinulle erikseen annettavalla paperille. (2) Voit käyttää joko lyijy- tai kuulakärkikynää, värillisiä kyniä ja tieteellistä

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Tämä kysely on tarkoitettu OHK ry:n jäsenille. Kyselyllä selvitetään eräiden uuteen palkkausjärjestelmään liittyvien ongelmien määrää ja laatua edunvalvonnan

Lisätiedot

Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet

Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet Ville Saarikoski, Työturvallisuuskeskus 17.10.2015 22.4.2015 vs Työhyvinvointi on kiivennyt korkealle Työhyvinvointi menestystekijänä

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Moniammatillinen hoitokertomus;

Moniammatillinen hoitokertomus; Moniammatillinen hoitokertomus; tavoitteena tietojen yhteiskäytt yttö yli organisaatiorajojen Marianne Eronen Lasten ja nuorten sairaala HUS Mitä moniammatillisuus on? Moniammatillisuus tarkoittaa potilaan,

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta. Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut

Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta. Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Verkkojen toiminta tulee varmistaa puheen, datan tai kuvansiirtoon

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos Päivän n päihdetilanne p - seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos POLIISIN TEHTÄVÄ on suorittaa huumausainerikosten

Lisätiedot

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM Lectio praecursoria Aalto Yliopisto, Teknillinen korkeakoulu 8.10.2010 World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work Niina Nurmi, KM HAJAUTETTU TIIMI = Työryhmä,

Lisätiedot

Nuoret mediatoimijoina

Nuoret mediatoimijoina Nuoret median käyttäjinä ja tulkitsijoina Viestinnän n Keskusliiton syysseminaari Kaisa Osola, Kallion lukio 1.12.2011 Nuoret median käyttäjinä ja tulkitsijoina Nuoret mediatoimijoina Millaiset sisäll

Lisätiedot

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Puheenvuoro JärjestJ rjestöfoorumilla 19.4.2010 Ritva Karinsalo Ensi- ja turvakotien liitto Kansalaisjärjest rjestötoiminta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori, yleislää ääketieteen erikoislää ääkäri 7.12.2009 1 KANSALLINEN KASTE- OHJELMA KASTE ohjelma 2008-2011 on valtioneuvoston 31.1.2008

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Pelolla johtaminen - Pelon tarinoita työyhteis

Pelolla johtaminen - Pelon tarinoita työyhteis Pelolla johtaminen - Pelon tarinoita työyhteis yhteisöistä SA Johtajuus, valta ja pelko LEAR Prof. Marja Eriksson FT Jaana Parviainen (01.03.2007-31.12.2007) YT Anne Koski (1.8.2008-) FM Jari Luomanen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Osaamisesta Edellytyksiä ja kyvykkyyttä projektien onnistumiselle

Osaamisesta Edellytyksiä ja kyvykkyyttä projektien onnistumiselle Projektipäivät 2012 Seminaari 9 Millä eväillä parannetaan projektien onnistumisen todennäköisyyttä tulevaisuudessa? Osaamisesta Edellytyksiä ja kyvykkyyttä projektien onnistumiselle 13.11.2012 Anne-Maritta

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Orientaatio ICT-alaan. Projekti

Orientaatio ICT-alaan. Projekti Orientaatio ICT-alaan Projekti Projekti Ajallisesti rajoitettu, kertaluonteinen tehtävä määrätyt resurssit sekä oma (linjaorganisaatiosta poikkeava) organisaatio Toteutus tapahtuu suunnitelmallisesti ennalta

Lisätiedot

Hajautettujen asiantuntijaorganisaatioiden toimintamallit

Hajautettujen asiantuntijaorganisaatioiden toimintamallit Hajautettujen asiantuntijaorganisaatioiden toimintamallit Pasi Pakkala Mikkelin ammattikorkeakoulu Metsätalouden laitos 0400-780 029 pasi.pakkala@mamk.fi Hajautettujen asiantuntijaorganisaatioiden toimintamallit

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

VIESTINTÄ PROJEKTISSA

VIESTINTÄ PROJEKTISSA VIESTINTÄ PROJEKTISSA JOUNI HUOTARI VIIMEISIN PÄIVITYS: 30.9.2010 1 POHDINTAA Miksi projektissa viestitään? Mitä tyypillisiä yleisiä ongelmia liittyy viestintään? Miten ongelmat voitaisiin ratkaista? Mitä

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Opitusta häpeh onnistumisen iloon

Opitusta häpeh onnistumisen iloon Opitusta häpeh peästä onnistumisen iloon Kokemuksia selkeän n strukturoimisen tarpeellisuudesta aikuisten opetuksessa Minäpätevyyden tunne Ihmisen käsitys k sitys omasta kyvykkyydestää ään n ja omista

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Nuoret naiset johtamisurille Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Johtajuus on Tehtäväkokonaisuus, johon liittyy odotuksia, vastuita ja velvollisuuksia Suhde, jossa on määritelty

Lisätiedot

Potilaskohtaisten silmätippojen toimittaminen

Potilaskohtaisten silmätippojen toimittaminen Potilaskohtaisten silmätippojen toimittaminen Toiminnan kehittäminen KYSin silmätautien poliklinikalla 1 KYSin apteekki valmistaa tilauksesta potilaskohtaisia erikoissilmätippoja, joita ei saa kaupallisina

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ VOITTAJIKSI

YHTEISTYÖLLÄ VOITTAJIKSI YHTEISTYÖLLÄ VOITTAJIKSI Kuntatekniikan Päivät 3.6.2010, Joensuu Jaakko Heikkilä rakennusneuvos Sisältö Oy Suomi Ab tarvitsee uusia innovaatioita Oy Minä Ab puristuksesta kasvuun Oy Työyhteisö Ab puitteet

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Projektisalkku ja projektin ohjausryhmä

Projektisalkku ja projektin ohjausryhmä Projektisalkku ja projektin ohjausryhmä Projektinhallintapäivä 22.08.2007 Pekka Mäkelä, Proja Oyj 1 Mitä salkunhallinta vaikuttaa ohjaukseen?? Pekka Mäkelä, Proja Oyj 2 Projektisalkku PMI The Standard

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Aineettomat oikeudet (Immaterial Properties) kaupan riskienhallinnassa. Foorumi. Tampere 03.09.2008. itä tuoreita esimerkkejä

Aineettomat oikeudet (Immaterial Properties) kaupan riskienhallinnassa. Foorumi. Tampere 03.09.2008. itä tuoreita esimerkkejä Aineettomat oikeudet (Immaterial Properties) kaupan riskienhallinnassa PK-RH Foorumi Verkostojen ja aineettomien oikeuksien riskienhallinta Tampere 03.09.2008 Antti Urrila KPMG Oy Ab Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut 16.4.2015 VARHAISKASVATUKSEN STRATEGISET VALINNAT 2011-2015

Lisätiedot

Langaton verkko sairaalakäyt. ytössä; ; suunnittelu,

Langaton verkko sairaalakäyt. ytössä; ; suunnittelu, Langaton verkko sairaalakäyt ytössä; ; suunnittelu, toteutus ja käyttökokemukset TYKS, teknillisen huollon yksikkö VSSHP WLAN-käytt yttöönotto WLAN käytk ytössä aikuisten teho-osastolla osastolla alkaen

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot