Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon määrällinen ja laadullinen kehittäminen Työryhmäraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon määrällinen ja laadullinen kehittäminen 2015-2018. Työryhmäraportti"

Transkriptio

1 Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon määrällinen ja laadullinen kehittäminen Työryhmäraportti

2 1 Sisäministeriölle Sisäministeriö kehotti päivätyssä kirjeessään Pelastusopistoa perustamaan yhdessä Hätäkeskuslaitoksen kanssa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ja tehdä ministeriölle esitys hätäkeskuspäivystäjätutkinnon määrällisen ja laadullisen kehittämisen tarpeista sekä tarpeisiin vastaamisesta vuosille Esityksessä tulee huomioida myös kustannusvaikutukset. Työryhmän kokoonpanoksi muodostui seuraava; Pekka Rantala, koulutusjohtaja, Pelastusopisto Heikki Uusitalo, kehittämispäällikkö, Hätäkeskuslaitos Jouko Pesonen, ylikomisario, Poliisiammattikorkeakoulu Jouni Kurola, ylilääkäri, KYS, ERVA ensihoitokeskus (Sosiaali- ja terveysministeriön edustajana) Juha-Pekka Iso-Ilomäki, vanhempi opettaja, Pelastusopisto Työryhmän puheenjohtajana on toiminut Pekka Rantala ja sihteerinä Heikki Uusitalo. Työryhmä kokoontui kolme kertaa. Työryhmä on saanut tänään työnsä päätökseen ja se luovuttaa raporttinsa sisäministeriölle. Tampereella Pekka Rantala, puheenjohtaja Juha-Pekka Iso-Ilomäki Jouko Pesonen Jouni Kurola Heikki Uusitalo, sihteeri

3 Kuvailulehti 2 Kuvailulehti Dokumentin päivämäärä: Tekijät: Rantala Pekka Iso-Ilomäki Juha-Pekka Kurola Jouni Pesonen Jouko Uusitalo Heikki Dokumentin laji: Työryhmäraportti Toimeksiantaja: Sisäministeriö Työryhmän asettamispäivä: Dokumentin nimi: Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon määrällinen ja laadullinen kehittäminen Tiivistelmä: Hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta on järjestetty nykymuotoisena vuodesta 1997 lähtien. Tutkinnon sisältöä on vuosien kuluessa kehitetty yhteistyössä Pelastusopiston, Poliisiammattikorkeakoulun ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa. Muodollisesti pätevän henkilöstön saatavuus on ollut pysyvä ongelma Hätäkeskuslaitokselle. Hätäkeskuspäivystäjäkurssin suorittaneita henkilöitä ei ole työttöminä työnhakijoina käytännössä lainkaan ja laajan rakenneuudistuksen myötä henkilöstöpoistuma on hetkellisesti runsasta, mikä on osaltaan kasvattanut henkilöstötarvetta ja lisäksi vaikeuttanut sen ennustamista. Osittain henkilöstöresurssin epävarmuutta on viime vuosina kyetty hallitsemaan järjestämällä ns. ylimääräisiä hätäkeskuspäivystäjäkursseja siten, että kurssille rekrytointia on pyritty ohjaamaan tiettyjen alueiden hätäkeskuksien tarpeeseen. Nämä ns. alueelliset kurssit ovat kuitenkin osoittautuneet hankalasti järjestettäviksi ja taloudellisesti ns. normaalikursseja kalliimmiksi toteuttaa. Nykymuotoisen hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen epäkohtia pyritään korjaamaan siten, että tulevaisuudessa hätäkeskuspäivystäjien koulutusjärjestelmä olisi ennakoitava, rakenteellisesti vakiintunut ja koulutettavamäärä vastaisi joustavasti Hätäkeskuslaitoksen työvoimatarpeisiin. Esitettävässä tutkintokoulutuksen toteuttamismallissa keskeisimpiä uudistuksia olisivat opintojen kokonaisrakenteen muuttaminen siten, että tutkinnon laajuus olisi nykyisen 90 opintopisteen sijasta 60 opintopistettä ja että kurssit aloitettaisiin säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Kurssien aloituspaikkojen määrä sidottaisiin Hätäkeskuslaitoksen määrälliseen työvoimatarpeeseen. Lisäksi opiskelijarekrytointia ja sen alueellista kohdentamista, valintakoemenettelyä sekä Hätäkeskuslaitoksen järjestämää perehdytyskoulutusta kehitettäisiin edelleen. Avainsanat: Hätäkeskuspäivystäjätutkinto, hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehdot, opetussuunnitelma

4 3 Sisällysluettelo Johdanto 4 1 Lähtökohdat Hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehdot Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon nykytila 5 2 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstörakenne ja hätäkeskuspäivystäjäkoulutus Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistus Tutkintokoulutuksen määrällinen tarkastelu Opiskelijapoistumasta Opiskelijarekrytoinnin haasteet 8 3 Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon kehittämisen viitekehys 9 4 Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon toteuttamisvaihtoehtojen tarkastelu 10 5 Työryhmän esitys hätäkeskuspäivystäjätutkinnon uudeksi rakenteeksi v alkaen Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon opiskelijarekrytoinnin kehittäminen Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon uusi opetussuunnitelma Hätäkeskuslaitoksen toteuttama perehdytyskoulutus Uuden toteuttamismallin kustannusvaikutusten arviointia Opiskelijavalinnan, tutkintokoulutuksen ja perehdytyskoulutuksen kokonaisuus 18 6 Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon hallinnollisen ohjausjärjestelmän selkiyttäminen 18 7 Yhteenveto ja työryhmän esitykset jatkotoimenpiteiksi 19 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Hahmotelma hätäkeskuspäivystäjätutkinnon uudesta opetussuunnitelmasta, 60 opintopistettä Perehdytyskoulutus Hätäkeskuslaitoksessa, sisältörunko Erillislausuma

5 4 Johdanto Hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta on järjestetty nykymuotoisena vuodesta 1997 lähtien. Tutkinnon sisältöä on vuosien kuluessa kehitetty yhteistyössä Pelastusopiston, Poliisiammattikorkeakoulun ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa. Pelastusopiston T&K yksikön tekemät koulutuksen vaikuttavuusselvitykset, säännölliset opiskelijapalautekyselyt sekä hätäkeskuspäivystäjätutkinnon auditointitulokset osoittavat tutkinnon laadun olevan hyvä. 1 Vuonna 2010 julkaistussa auditointiraportissa todetaan mm. seuraavaa: "Koulutus on antanut valtaosalle opiskelijoista hyvät valmiudet toimia itsenäisesti hätäkeskuspäivystäjänä hätäkeskuksessa tapahtuneen perehdyttämisjakson jälkeen". Lisäksi Hätäkeskuslaitoksen erinomaiset toiminnalliset tulokset osoittavat henkilöstön ammattitaidon olevan korkea. Työryhmä toteaakin yksimielisesti, että hätäkeskuspäivystäjätutkinnon kokonaislaatu on hyvällä tasolla. Tutkinnon suorittaneilla on hyvät ammatilliset valmiudet suoriutua hätäkeskuspäivystäjän työssä. Tähän viitaten työryhmän raportissa painopisteinä ja tavoitteina ovat hätäkeskuspäivystäjän työn kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisen parantaminen hätäkeskuspäivystäjätutkinnon toteutusmallia kehittämällä, tutkintokoulutuksen kokonaistaloudellisesti kestävän ratkaisun esittely, hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehtojen tarkastelu, alueellisesti kohdennetun opiskelijarekrytoinnin kehittäminen sekä tutkinnon jälkeisen työnantajavetoisen perehdytyskoulutuksen tarkastelu. 1 Hätäkeskuspäivystäjätutkinto, Ulkoinen auditointi, raportti. Opetushallitus 2010.

6 5 1. Lähtökohdat 1.1. Hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehdot Hätäkeskuspäivystäjien, ylipäivystäjien ja vuoromestarien muodollisena kelpoisuusvaatimuksena on hätäkeskuspäivystäjän tutkinto tai poliisin perustutkinto. Päivystystehtävää hoitavan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella: 2 Päivystystehtävää hoitavalta henkilöstöltä vaaditaan hätäkeskuspäivystäjän tutkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto taikka poliisin perustutkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon nykytila Hätäkeskuspäivystäjätutkinto (90 op) Hätäkeskuspäivystäjän pätevyyden antava koulutus järjestetään 1,5 vuotta kestävässä hätäkeskuspäivystäjän koulutusohjelmassa. Koulutuksen järjestävät yhteistyössä Pelastusopisto sekä Poliisiammattikorkeakoulu. Opetuksen tavoitteena on valmentaa opiskelija hätäilmoitusten kokonaisvaltaiseen käsittelyyn hätäpuhelun vastaanotosta asiakkaiden ohjaamiseen ja neuvontaan. Opintoihin kuuluu päivystäjän työn taidollisen osaamisen edellyttämiä tiedollisia opintoja oppilaitoksissa, yhteistyöviranomaisten toimintaan tutustumista, työssäoppimisen opintoja hätäkeskuksissa sekä runsaasti simulaatioharjoittelua Pelastusopistolla. Tavoitteet Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon tavoitteena on, että tutkinnon suorittanut: Tuntee hätäkeskuksen, pelastustoimen, poliisin, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten toimintaa velvoittavat ja ohjaavat arvot ja säädökset sekä huomioi Hätäkeskuslaitoksen arvot kaikessa toiminnassaan. Hallitsee hankittujen tapahtumatietojen perusteella pelastustoimen-, poliisin-, sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaisten tehtävien käsittelyn perusteet ja niiden erityispiirteet. Osaa huomioida em. viranomaisten työturvallisuuteen sekä yhteistoimintatehtäviin liittyvät toimenpiteet. Tuntee pelastustoimen, poliisin, sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset toimintaperiaatteet. Ymmärtää hätäkeskuksen ja yksittäisen päivystäjän aseman ja merkityksen toimialansa palveluiden toteuttajana yhteiskunnassa sekä huomioi asiakaslähtöisyyden ja yksilöllisyyden osana eettistä osaamistaan. Ymmärtää vuorovaikutuksen ja puheviestintätaitojen merkityksen hätäpuhelun käsittelyssä ja viestiliikenteessä sekä osaa havainnoida omaa viestintäkäyttäytymistään pystyäkseen kehittämään ja ylläpitämään omia vuorovaikutusvalmiuksiaan. Hallitsee hätäkeskuspäivystäjän työn vaatimien laitteiden käytön ja sen vaatiman teoreettisen taustan sekä työn suorittamiseksi vaadittavat sovellukset. Osaa kohdata kriisissä olevan ihmisen sekä ymmärtää psyykkisen kriisi- ja jälkihoidon merkityksen. 2 Valtioneuvoston asetus hätäkeskustoiminnasta (2010/877/5 )

7 6 Osaa ottaa vastaan palautetta työstään pystyäkseen kehittämään sen laatua sekä tuntee vastuunsa ammatillisesta kehittymisestään osana työyhteisön kehittämistä. Ymmärtää hyvän fyysisen kunnon merkitys sekä tuntee laaja-alaisen työkyvyn ylläpitämisen osaalueet sekä ymmärtää työnohjauksen ja työterveydenhuollon merkityksen työssään. Osaa toimia hätäensiapua ja pelastustoiminnan ensitoimenpiteitä edellyttävissä tilanteissa myös hätäkeskuksen ulkopuolella sekä osaa tunnistaa ennalta turvallisuusriskejä ja antaa ohjeita ensitoimenpiteistä. Tutkinnon opintojaksorakenne (90 op) Perusopinnot 19,50 op Ammattiopinnot 70,50 op Viranomaistoiminnan perusteet 15 op Hätäkeskustoiminta 55,50 2. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilanne ja hätäkeskuspäivystäjäkoulutus 2.1. Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistus Valtioneuvosto päätti valtakunnan alueen jakamisesta kuuteen hätäkeskusalueeseen. Uusi aluejako linjattiin vastaamaan väestön ja viranomaisten palvelutaso-odotuksia. Sisäasiainministeriö puolestaan päätti kuuden tulevan hätäkeskusten sijaintipaikkakunnista. 3 Uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönoton sekä muiden rakenneuudistuksen toteuttamiseen vaikuttavien muutostekijöiden vuoksi hätäkeskusten yhdistymisaikataulun osalta päätettiin, että kaikkien hätäkeskusten yhdistymisten tulee olla toteutettu vuoden 2014 loppuun mennessä seuraavasti: Oulu (Pohjois-Suomi ja Lappi), loppusyksy 2011 Kuopio (Itä- ja Kaakkois-Suomi) loppusyksy 2012 Pori (Pirkanmaa ja Satakunta), syksy 2013 Kerava (Uusimaa), kevättalvi 2014 Turku (Varsinais-Suomi ja Häme), kevättalvi 2014 Vaasa (Pohjanmaa ja Keski-Suomi), syksy 2014 Uusien hätäkeskusten perustamisen yhteydessä hätäkeskuksissa on operatiivisen toiminnan osalta siirrytty uuteen valtakunnalliseen toimintamalliin. Toteutettu rakenneuudistus on konkreettisesti vaikuttanut mm. siten, että Hätäkeskuslaitoksella on kuusi toimipistettä (=työpaikkaa) aikaisemman 15 sijasta. Tämä rakenteellinen muutos tulee ottaa huomioon tulevaisuuden tutkintokoulutuksen suunnittelussa. Muutoksen seurauksena tulee kiinnittää erityistä huomiota muun muassa maantieteellisesti kattavan opiskelijarekrytoinnin onnistumiseen. 3 Sisäasiainministeriön määräys , SMDno/2010/371.

8 Tutkintokoulutuksen määrällinen tarkastelu Muodollisesti pätevän henkilöstön saatavuus on ollut pysyvä ongelma Hätäkeskuslaitokselle. Hätäkeskuspäivystäjäkurssin suorittaneita henkilöitä ei ole työttöminä työnhakijoina käytännössä lainkaan ja laajan rakenneuudistuksen myötä henkilöstöpoistuma on hetkellisesti runsasta, mikä on osaltaan kasvattanut henkilöstötarvetta ja lisäksi vaikeuttanut sen ennustamista. Hätäkeskuslaitoksessa toteutetun rakenneuudistuksen henkilöstövaikutukset ajoittuvat pitkälle aikavälille myös uusien hätäkeskusten käynnistymisten jälkeen. Tämä tuo haasteita riittävän henkilöstöresurssin turvaamiseksi. Seuraava taulukko sisältää laskelman ennakoidusta henkilöstöpoistumasta, virkojen määrän kehittymisestä sekä hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksesta valmistuvien määrästä vuosina Taulukko 1. Henkilöstöpoistuma ja hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksesta valmistuvien määrä (huhtikuu 2014) Syy YHT. Eläköityminen Muut eronneet Irtisanotut Poistuma yhteensä Virkojen väheneminen Tarve Valmistuu (-3) Tilanne yhteensä Kumuloituva Laskelma osoittaa, että valmistuvien opiskelijoiden määrä ei riitä kattamaan ennakoitua henkilöstöpoistumaa. Kumulatiivisesti vajausta vuoden 2018 loppuun mennessä on arviolta 47 henkilön verran. Oletettavaa on, että hätäkeskusten henkilöstön vaihtuvuus tulevina vuosina hieman tasaantuu rakenneuudistuksen vaikutusten vähentyessä. Poliisin perustutkinnon suorittaneita on edelleen rekrytoitu Hätäkeskuslaitoksen palvelukseen, mutta näiden kohdalla haasteeksi nousee merkittävä perehdytystarve sekä epävarmuus heidän pysyvyydestään hätäkeskuspäivystäjän tehtävässä ja täten näiden rekrytoiminen esimerkiksi määräaikaisiin virkoihin ei ole välttämättä ollut tarkoituksenmukaista. Poliisin perustutkinto muuttuu sisäisen turvallisuuden alan ammattikorkeakoulututkinnoksi. Tämän poliisin ammattikorkeakoulututkinnon pakollisiin opintoihin sisältyy hätäkeskustoimintaan liittyvää opetusta yhden opintopisteen verran.

9 Opiskelijapoistumasta Hätäkeskuslaitoksen epätyydyttävää henkilöstötilannetta on aiheuttanut lisäksi se, että lähtökohtaisesti suppeasta hätäkeskuspäivystäjäkurssien opiskelijamäärästä erinäisistä syistä aiheutuva poistuma (opiskelunsa keskeyttäneet, ei-valmistuneet ja muualle suuntautuvat) on ollut merkittävä. Tästä osoituksena oheinen taulukko, jossa on kuvattu viimeisimpien hätäkeskuspäivystäjäkurssien tilannetta. Taulukko 2. Hätäkeskuspäivystäjäkurssien opiskelijoiden sijoittuminen Hätäkeskuslaitokseen (tilanne ) Kurssi Valmistuminen Aloittaneet Valmistuneet Töissä Hätäkeskuslaitoksessa HÄKE Kerava HÄKE Kuopio HÄKE Kerava HÄKE Kuopio HÄKE Pori HÄKE Kuopio HÄKE Pori HÄKE Kuopio Seuranta osoittaa, että poistuma opiskelunsa aloittaneista valmistuneisiin ja edelleen valmistuneista työllistyneisiin on yli 30 %, jota voidaan pitää hälyttävän korkeana. Poistuma on erityisen huolestuttava toimialalla, jossa ammattikoulutus räätälöidään käytännössä yhdelle työnantajalle yhteen ammattiin Opiskelijarekrytoinnin haasteet Osittain henkilöstöresurssin epävarmuutta on viime vuosina kyetty hallitsemaan järjestämällä ns. ylimääräisiä hätäkeskuspäivystäjäkursseja siten, että kurssille rekrytointia on pyritty ohjaamaan tiettyjen alueiden hätäkeskuksien tarpeeseen. Nämä ns. alueelliset kurssit ovat kuitenkin osoittautuneet hankalasti järjestettäviksi ja taloudellisesti ns. normaalikursseja kalliimmiksi toteuttaa. Alueellisia ns. ylimääräisiä hätäkeskuspäivystäjäkursseja on järjestetty seuraavasti: Helsinki: Hätäkeskuspäivystäjäkurssi Hätäkeskuspäivystäjäkurssi (työvoimapoliittinen koulutus) Hätäkeskuspäivystäjäkurssi Kerava: Hätäkeskuspäivystäjäkurssi (koulutussopimuskoulutus) Hätäkeskuspäivystäjäkurssi Hätäkeskuspäivystäjäkurssi Pori: Hätäkeskuspäivystäjäkurssi (monimuotokoulutus) Hätäkeskuspäivystäjäkurssi Hätäkeskuspäivystäjäkurssi Tampere: Hätäkeskuspäivystäjäkurssi

10 9 Ylipäätään hätäkeskuspäivystäjäkurssien opiskelijarekrytoinnin alueellista painotusta rajoittaa merkittävästi opiskelijavalintaan liittyvät yhdenvertaisuusvaatimukset. Pelastusopiston maantieteellinen sijainti näyttäisi osittain ohjaavan opiskelijarekrytointia siten, että oppilaitoksen lähimaakunnista tulevien opiskelijoiden osuus on suhteellisesti katsoen jonkin verran ylipainottunut. Tämä johtaa siihen, että valmistumisen jälkeen siirtyminen työelämään eri hätäkeskuspaikkakunnille ei ole Hätäkeskuslaitoksen työvoimatarpeeseen nähden tyydyttävää. 3. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon kehittämisen viitekehys Raportin seuraavissa luvuissa esitetään työryhmän näkemykset siitä, millaisin toimenpitein hätäkeskuspäivystäjätutkintoa tulisi kehittää vastaamaan nykyistä paremmin tulevaisuuden työelämän tarpeita. Työryhmä on lähestynyt tutkinnon kehittämistä seuraavien asiakokonaisuuksien ja kysymysten kautta: Tutkintokoulutuksesta valmistuvien määrä suhteessa työvoiman tarpeeseen Muodollisesti pätevän henkilöstön saatavuus on ollut pysyvä ongelma Hätäkeskuslaitokselle. Vuosittain sisäministeriön ja Pelastusopiston sopima hätäkeskuspäivystäjäkurssien määrä (1 kurssi vuodessa/24 opiskelijaa) ei riitä kattamaan Hätäkeskuslaitoksen työvoimatarvetta. Voidaanko kurssikohtaista opiskelijamäärää kasvattaa? Voidaanko kurssien määrää lisätä? Voidaanko kurssien opiskelijamäärää (sisäänotto) joustavasti muuttaa työvoimatarpeen mukaan? Vastaako kurssin nykymuotoinen toteuttaminen ja kurssin pituus joustavasti Hätäkeskuslaitoksen muuttuviin työvoimatarpeisiin? Hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehdot Poliisin perustutkinnon antama kelpoisuus hätäkeskuspäivystäjäksi on helpottanut vaikeaa työvoimatilannetta. Toisaalta poliisien kohdalla haasteena on ollut merkittävä perehdytystarve sekä epävarmuus heidän pysyvyydestään hätäkeskuspäivystäjän tehtävässä, joka osaltaan on lisännyt henkilöstön vaihtuvuutta ja vaikeuttanut koulutustarpeen ennustamista. Millaisilla pohjakoulutuksilla tulevaisuudessa saavutetaan hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuus? Onko tarkoituksenmukaista laajentaa nykyisiä kelpoisuusehtoja koskemaan esimerkiksi soveltuvia turvallisuusalan ja terveystoimen tutkintoja? Onko tarkoituksenmukaista supistaa nykyisiä kelpoisuusehtoja? Laadukkaan opiskelijarekrytoinnin varmistaminen Hätäkeskuslaitoksella on operatiivinen toimipiste kuudella paikkakunnalla; Kerava, Pori, Turku, Vaasa, Kuopio ja Oulu. Opiskelijarekrytoinnin uutena ja merkittävänä laatuhaasteena näissä olosuhteissa on se, että opiskelijoiksi valikoituu sellaisia henkilöitä, joilla on valmius hakeutua töihin mainituille hätäkeskuspaikkakunnille. Lisäksi poistuma opiskelun aloittaneista työllistyneisiin on viime vuosina ollut pahimmillaan yli 30%.

11 10 Millaisilla opiskelijarekrytoinnin toimenpiteillä voidaan varmistaa nykyistä korkeampi valmistumisja työllistymisaste? Kuinka varmistetaan, että koulutukseen tulevat valituiksi henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan ja valmiuksiltaan hätäkeskuspäivystäjän tehtävään soveltuvat henkilöt. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon hallinnollisen ohjauksen kehittäminen Hätäkeskuspäivystäjän tutkintokoulutuksen (hätäkeskuspäivystäjän koulutusohjelma) toteuttamisesta vastaa Pelastusopisto. Hätäkeskuslaitos osallistuu nykyisen tutkintokoulutuksen toteuttamiseen mm. tarjoamalla opiskelijoille työharjoittelupaikan, osallistumalla opetukseen ja osallistumalla opetussuunnitelman kehittämiseen. Lisäksi Hätäkeskuslaitos on rahoittanut useiden ns. ylimääräisten hätäkeskuspäivystäjäkurssien toteuttamisen. Kuinka hätäkeskuspäivystäjätutkinnon ohjausjärjestelmää tulisi tulevaisuudessa kehittää? Olisiko perusteltua, että Hätäkeskuslaitos osallistuisi esimerkiksi opiskelijoiden rekrytointiprosessiin? 4. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon toteuttamisvaihtoehtojen tarkastelu Seuraavassa tarkastellaan neljää vaihtoehtoista hätäkeskuspäivystäjätutkinnon toteuttamismallia. Kolme ensimmäistä toteuttamismallia eroavat toisistaan vain hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehtojen osalta. Kunkin vaihtoehdon osalta arvioidaan sen etuja ja mahdollisia haittoja suhteessa "0-vaihtoehtoon" eli nykyiseen tutkinnon toteuttamistapaan. TOTEUTTAMISMALLI 1: Nykyistä hätäkeskuspäivystäjätutkintoa tiivistetään. Hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehdot pysyvät toistaiseksi nykyisellään. Hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehdot pysyvät toistaiseksi nykyisellään. Kelpoisuuden antavat hätäkeskuspäivystäjän tutkinto sekä poliisin perustutkinto tai poliisin ammattikorkeakoulututkinto. Uusimuotoisen hätäkeskuspäivystäjätutkinnon käynnistyttyä soveltuvan siirtymäajan jälkeen tarkastellaan hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehtoja Hätäkeskuslaitoksen työvoimatarpeen näkökulmasta. Nykyistä hätäkeskuspäivystäjätutkintoa kuitenkin tiivistetään siten, että sen laajuus on nykyisen 90 opintopisteen sijasta 60 opintopistettä. Tutkinto on suoritettavissa yhdessä vuodessa. Opiskelijarekrytointia kehitetään siten, sisäänotto tapahtuu kaksi kertaa vuodessa tammikuussa ja elokuussa. Rekrytoitava opiskelijamäärä on joustava Hätäkeskuslaitoksen arvioiman henkilöstötarpeen pohjalta, esimerkiksi 12 / 18 / 24 opiskelijaa.

12 11 Toteuttamismalli 1:n etuja: Hätäkeskuspäivystäjän tutkinto voidaan suorittaa yhden vuoden aikana. Opetussuunnitelman sisältö kohdennetaan nykyistä tiiviimmin ammattiaineisiin. Lyhyt tutkinto vastaa nopeammin ja joustavammin Hätäkeskuslaitoksen työvoimatarpeeseen. Lyhyempi tutkinto lisää koulutuksen houkuttelevuutta, jolloin hakijamäärien oletetaan nousevan. Joustava sisäänottomäärä vastaa joustavammin työvoimatarpeeseen, "hukkakoulutuksen" riski vähenee. Nykyisen tutkinnon laatu on sisällön osalta hyvä. Tiivistetty tutkinto voidaan rakentaa sellaiseksi, että ei heikennetä valmistuvien ammattiosaamisen tasoa. Mallin arvioidaan vähentävän sisäministeriön hallinnonalan kustannuksia kun sitä verrataan Pelastusopistolla säännöllisesti elokuussa alkaneista hätäkeskuspäivystäjäkursseista ja alueellisina koulutuksina lähes yhtä säännöllisesti alkaneista koulutuksista yhteensä muodostuviin kustannuksiin. Toteuttamismallin haasteita / ratkaistavia asioita: Tutkinnon lyhentäminen edellyttää muutosta Pelastusopistolakiin. Tiivistetyn opetussuunnitelman laatiminen tulee tehdä ydinammattitaitoa korostaen. Hätäkeskuslaitoksen järjestämässä perehdytyskoulutuksessa (työpaikkakoulutus) on otettava huomioon nykyistä suppeampi tutkintokoulutus. Poliisitaustaisten perehdyttämiskoulutus sitoo edelleen Hätäkeskuslaitoksen resursseja. Poliisin perustutkinnon suorittaneiden hakeutuminen Hätäkeskuslaitokseen on epävarmaa. Opiskelijarekrytoinnin osuvuutta ja maantieteellistä kattavuutta on kehitettävä. MALLIN 1 mukainen toteuttamisen kuvaus (kaavio) Hätäkeskuspäivystäjätutkinto, 60 opintopistettä, (1 vuosi) Poliisin perustutkinto, poliisin ammattikorkeakoulututkinto Hätäkeskuslaitoksen perehdytyskoulutus 3 viikkoa Hätäkeskuslaitoksen perehdytyskoulutus 6 viikkoa Itsenäinen työskentely hätäkeskuspäivystäjänä

13 12 TOTEUTTAMISMALLI 2: Nykyistä hätäkeskuspäivystäjätutkintoa tiivistetään. Samalla hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehtoja laajennetaan. Toteuttamismalli 2:n erona edelliseen (toteuttamismalli 1) on se, että hätäkeskuspäivystäjätutkinnon tiivistämisen lisäksi hätäkeskuspäivystäjän asetuksenmukaisia kelpoisuusehtoja laajennetaan. Kelpoisuuden tuottaisivat nykyisten tutkintojen lisäksi erikseen määriteltävät muut turvallisuusalan ja terveystoimen tutkinnot. Käytännössä kelpoisuuden tuottavat tutkinnot olisivat ammattikorkeakoulutasoisia, hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten alan tutkintoja, esimerkiksi ensihoitaja (AMK) ja insinööri (AMK), palopäällystön koulutusohjelma. Toteuttamismalli 2:n etuja: Kelpoisuusehtojen laajentaminen lisää rekrytointimahdollisuuksia. Toteuttamismallin haasteita / ratkaistavia asioita: Muiden tutkintojen omaavien perehdyttämiskoulutus sitoo edelleen Hätäkeskuslaitoksen resursseja. Muiden tutkintojen suorittaneiden hakeutuminen Hätäkeskuslaitokseen on epävarmaa, samoin heidän jääminen pidemmäksi ajaksi hätäkeskuspäivystäjän ammattiin. Kelpoisuusehtojen laajentaminen edellyttää muutosta asetukseen hätäkeskustoiminnasta. MALLIN 2 mukainen toteuttamisen kuvaus (kaavio) Hätäkeskuspäivystäjätutkinto, 60 opintopistettä, (1 vuosi) Soveltuvat turvallisuusalan ja terveystoimen tutkinnot Hätäkeskuslaitoksen perehdytyskoulutus 3 viikkoa Hätäkeskuslaitoksen perehdytyskoulutus 6 viikkoa Itsenäinen työskentely hätäkeskuspäivystäjänä

14 13 TOTEUTTAMISMALLI 3: Nykyistä hätäkeskuspäivystäjätutkintoa tiivistetään. Hätäkeskuspäivystäjätutkinto tuottaa kelpoisuuden hätäkeskuspäivystäjäksi. Tässä mallissa hätäkeskuspäivystäjätutkinnon tiivistämisen lisäksi hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehtoja muutettaisiin siten, että vain hätäkeskuspäivystäjätutkinto tuottaa kelpoisuuden hätäkeskuspäivystäjän tehtävään. Toteuttamismalli 3:n etuja: Muun tutkinnon suorittaneiden perehdyttämiskoulutustarve poistuu. Mallin haasteita / ratkaistavia asioita: Kelpoisuusehtojen supistaminen edellyttää muutosta asetukseen hätäkeskustoiminnasta. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon määrällinen mitoittaminen on vastattava Hätäkeskuslaitoksen työvoimatarvetta. Muiden tutkintojen tuomat rekrytointimahdollisuudet poistuvat. MALLIN 3 mukainen toteuttamisen kuvaus (kaavio) Hätäkeskuspäivystäjätutkinto, 60 opintopistettä, (1 vuosi) Hätäkeskuslaitoksen perehdytyskoulutus 3 viikkoa Itsenäinen työskentely hätäkeskuspäivystäjänä Yhteistä edellä esitetyille kolmelle tulevaisuuden koulutusmallille on se, että hätäkeskuspäivystäjätutkinnon laajuus olisi 60 opintopistettä nykyisen 90 opintopisteen sijasta. Mallit poikkeavat toisistaan vain hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehtojen osalta.

15 14 TOTEUTTAMISMALLI 4: Hätäkeskuspäivystäjätutkinto toteutetaan ns. koulutussopimusmallin mukaisesti. Tässä mallissa tutkintokoulutus toteutetaan monimuoto-opiskelun periaatteella siten, että työssäoppimisjaksot ja oppilaitoksissa toteutettavat opiskelujaksot vuorottelevat. Tutkinnon laajuus olisi 60 opintopistettä. Toteutusmallissa Hätäkeskuslaitos rekrytoisi henkilöt hätäkeskuksiin työvoimatarpeen mukaisesti. Hätäkeskuslaitos ja Pelastusopisto suunnittelevat yhteistyössä monimuoto-opiskeluun perustuvan tutkintorakenteen, joka toteutetaan noin yhden vuoden aikajaksolla. Opiskelumoduulien suorittamisen jälkeen järjestetään näyttökoe, jonka läpäistyään henkilö saa tutkintotodistuksen. Hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehdot (rekrytoitavien henkilöiden) tulisi tarkastella uudelleen. MALLIN 4 mukainen toteuttamisen kuvaus (kaavio) Rekrytointi Hätäkeskuslaitos Orientoiva työharjoittelu Teoria I Teoria II Teoria III Näyttökoe Työharjoittelu I Työharjoittelu II Työharjoittelu III Toteuttamismalli 4:n etuja: Rekrytointi toteutetaan Hätäkeskuslaitoksen työvoimatarpeen mukaisesti. Opiskeluaikaisen poistuman todennäköisyys pienenee. Monimuoto-opiskelu mahdollistaa työharjoittelun ja teoriaopintojen tiiviin integroimisen toisiinsa. Tietyillä reunaehdoilla koulutus on mahdollista toteuttaa nykyistä tutkintoa edullisemmin. Malli on pedagogisesta näkökulmasta tarkasteltuna sekä kiinteän työelämäyhteyden vuoksi erittäin tehokas ja varteenotettava tulevaisuuden koulutusmalli. Mallin haasteita / ratkaistavia asioita: Rekrytoitavat henkilöt eivät ole välittömästi käytettävissä päivystystehtävään. Edellyttää ennakoivaa suunnittelua ja rekrytointia. Lisäksi hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehdot (rekrytoitavat henkilöt) tulee tarkastella uudelleen. On määriteltävä rekrytoitavien henkilöiden muodollinen ja juridinen asema sekä oikeudet ja velvollisuudet. Esimerkiksi "opiskelija" tai "hätäkeskuspäivystäjäharjoittelija". Mallin toteuttaminen edellyttää Hätäkeskuslaitokselta merkittävää ohjausresurssia sekä resurssia rekrytointiprosessin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Edellyttää muutoksia Pelastusopistoa ja Hätäkeskuslaitosta koskevaan lainsäädäntöön. Mallin toteuttaminen edellyttää lisäksi nykyisen koulutusjärjestelmään merkittäviä rakenteellisia uudistuksia (hallinnollisia, toiminnallisia ja taloudellisia).

16 15 5. Työryhmän esitys hätäkeskuspäivystäjätutkinnon uudeksi rakenteeksi v alkaen Työryhmä toteaa yksimielisesti, että edellä esitetyistä vaihtoehtoisista malleista toteuttamismalli 1:een perustuva tutkintokoulutuksen toteuttaminen tuottaisi parhaat edellytykset työvoiman kysynnän ja tarjonnan vakiinnuttamiseksi Hätäkeskuslaitoksessa. Mallissa kiinnitetään lisäksi erityistä huomiota tutkinnosta valmistuvien opiskelijoiden ydinosaamisen varmistamiseen. Hätäkeskuspäivystäjien ammatillinen osaaminen varmistetaan toteuttamismalli 1:een perustuvassa ratkaisussa kiinnittämällä se työryhmän esittämään prosessikokonaisuuteen (vrt. kpl 5.5.). Keskeistä ovat opintojen kokonaisrakenteen muuttaminen siten, että tutkinnon laajuus olisi nykyisen 90 opintopisteen sijasta 60 opintopistettä ja kahden vuosittaisen kurssin järjestäminen Pelastusopiston tulossopimuksen puitteissa. Aloituspaikkojen määrä sidotaan Hätäkeskuslaitoksen laatimaan työvoimatarvearvioon. Lisäksi opiskelijarekrytointia ja sen alueellista kohdentamista, valintakoemenettelyä sekä Hätäkeskuslaitoksen järjestämää perehdytyskoulutusta kehitetään edelleen. Työryhmä arvioi, että mainituilla toimenpiteillä kyettäisiin nykyistä ratkaisevasti joustavammin vastaamaan Hätäkeskuslaitoksen työvoimatarpeisiin. Tavoite on, että opiskelijat siirtyvät mahdollisimman pian tutkinnon suorittamisen jälkeen Hätäkeskuslaitoksen palvelukseen, jolloin urapolku oppilaitoksesta työelämään olisi välitön, toimiva ja viiveriski mahdollisimman pieni. Lisäksi lyhyempi tutkinto ja rekrytointiprosessin kehittäminen lisäisi opiskelumotivaatiota, sitoutuneisuutta ja vähentäisi opiskelunsa keskeyttävien määrää sekä mahdollisesti lisäisi hätäkeskustoiminnan viitekehyksessä olevien toimialojen tutkinnon suorittaneiden hakeutumista hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen. Tutkinnon tiivistäminen ei lisää sisäasiainhallinnon kustannuksia. Kun hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen kustannuksiin huomioidaan Pelastusopiston budjettikehykseen osoitettujen resurssien ohella myös Hätäkeskuslaitoksen maksamat alueellisten koulutusten kustannukset, on työryhmän esittämä malli pitkällä aikavälillä jopa kustannuksia säästävä (ks. kpl 5.4). Tutkinnon toteutusmallin vakiinnuttaminen työryhmän esittämällä tavalla antaisi myös sisäministeriön, Pelastusopiston ja Hätäkeskuslaitoksen hallinnoille parantuvaa työrauhaa kun vuodesta 2004 alkaen kaikille työtä, epävarmuutta ja kustannuksia aiheuttanut alueellisten koulutusten järjestämisen monitahoinen problematiikka jäisi pois kyseisten virastojen vuosittaiselta agendalta. Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen rakenteen uudistamisesta työryhmän esittämällä tavalla seurannee myös se, että poliisin perustutkinnon tai poliisin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden osuus hätäkeskuspäivystäjinä laskee. Työryhmä esittääkin, että soveltuvan siirtymäajan jälkeen hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehtoja voitaisiin tarkastella tästä näkökulmasta uudelleen. Seuraavissa luvuissa kuvataan tarkemmin esitettävän toteuttamismallin kokonaisuutta; opiskelijarekrytoinnin kehittämistä, uudistettavan opetussuunnitelman perusteita sekä Hätäkeskuslaitoksen antamaa tutkintokoulutuksen jälkeistä perehdytyskoulutusta.

17 Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon opiskelijarekrytoinnin kehittäminen Työryhmä toteaa, että nykyiset hätäkeskuspäivystäjätutkinnon opiskelijavalinnan perusteet ovat kokonaisuutena toimivat eikä niiden osalta periaatteellisia ja rakenteellisia muutoksia ole tarpeen esittää. Haasteena on sen sijaan ollut opiskelunsa keskeyttäneiden sekä muualle työllistyneiden suhteellisen suuri määrä. Tätä epäkohtaa on tarpeellista pyrkiä lieventämään opiskelijavalinnan menetelmiä kehittämällä. Koulutusjärjestelmän toimivuuden, hätäkeskustoiminnan luotettavuuden ja koko yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että hätäkeskuspäivystäjätutkintoon johtavan koulutuksen aloittavat sellaiset henkilöt, jotka ovat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan ja valmiuksiltaan soveltuvia hätäkeskuspäivystäjiksi. Lisäksi tulee edellyttää, että koulutuksen aloittaneilla henkilöillä on riittävät tiedot Hätäkeskuslaitoksesta ja hätäkeskustoiminnasta sekä aito motivaatio työskennellä hätäkeskuspäivystäjänä. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon opiskelijavalinnan perusteet säilyisivät lähtökohtaisesti ennallaan. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon opiskelijarekrytointia esitetään kuitenkin kehitettäväksi seuraavien periaatteiden mukaisesti: Opiskelijarekrytointia uudistetaan siten, sisäänotto koulutukseen tapahtuu kaksi kertaa vuodessa tammikuussa ja elokuussa. Rekrytoitava opiskelijamäärä on joustava Hätäkeskuslaitoksen arvioiman henkilöstötarpeen pohjalta, esimerkiksi 12 / 18 / 24 opiskelijaa. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon markkinointia kehitetään. Pelastusopisto ja Hätäkeskuslaitos laativat yhteistyössä markkinointisuunnitelman, jonka tarkoituksena on lisätä tutkinnon tunnettuutta ja Hätäkeskuslaitosta työnantajana. Etsitään ratkaisuja kaksikielisten opiskelijoiden rekrytoimiseksi hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen. Valintakoetta kehitetään edelleen muun muassa siten, että otetaan käyttöön kolmivaiheinen soveltuvuustesti esimerkiksi seuraavien periaatteiden mukaisesti; Soveltuvuustestin I-osa: sisältää loogista päättelykykyä, hahmottamiskykyä, tietoteknisiä taitoja ja viestintää mittaavia tehtäviä. Soveltuvuustestin II-osa: koostuu turvallisuusalan ja hätäkeskustoiminnan valintoihin kehitetystä kyky- ja persoonallisuusprofiilitesteistä. (Testeillä todetaan esim. seuraavia henkilökohtaisia ominaisuuksia; vastuullisuus, palvelualttius, tarkkuus, keskittymiskyky ) Soveltuvuustestin III osa: sisältää kirjallisen kokeen, kielikokeen sekä hakijan henkilökohtaiset haastattelut. Lisäksi etsitään malleja, joilla voidaan jo opiskelijarekrytoinnin yhteydessä nykyistä paremmin tutustuttaa hakijat hätäkeskustoimintaan ja ammatin edellyttämiin osaamisvaatimuksiin. Valintakokeen yksityiskohdat ja testit suunnitellaan yhteistyössä Pelastusopiston ja Hätäkeskuslaitoksen kesken.

18 Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon uusi opetussuunnitelma Kuvatussa hätäkeskuspäivystäjätutkinnon toteutusmallissa tutkinnolle laaditaan uusi opetussuunnitelma. Uudessa opetussuunnitelmassa keskitytään hätäkeskuspäivystäjän ydinosaamisen edellyttämiin aihekokonaisuuksiin ja aikaisemmassa opetussuunnitelmassa olleista ns. yleisaineista luovutaan osittain tai kokonaan. Uudistettavan opetussuunnitelman karkea sisältörunko on esitetty liitteessä (liite 1). Työryhmä esittää, että mikäli tutkinnon kokonaisrakennetta päätetään lähteä uudistamaan esitetyllä tavalla, Pelastusopisto ja Poliisiammattikorkeakoulu yhdessä Hätäkeskuslaitoksen sekä hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten kanssa käynnistävät välittömästi erillisessä työryhmässä uuden opetussuunnitelman yksityiskohtaisen valmistelun. Hätäkeskusopetuksen arviointi- ja kehitystyöryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida em. uuden opetussuunnitelman käytännön toteutumista Hätäkeskuslaitoksen toteuttama perehdytyskoulutus Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon suorittamisen jälkeen Hätäkeskuslaitos järjestää kaikille uusille työntekijöille perehdytyskoulutuksen, jolla varmistetaan uuden työntekijän riittävä perehtyneisyys ja valmius itsenäiseen työskentelyyn hätäkeskuspäivystäjänä. Perehdytyskoulutus täydentää tutkintokoulutuksen opintoja. Perehdytyskoulutuksen sisältö ja laajuus räätälöidään erikseen poliisitutkinnon suorittaneille ja hätäkeskuspäivystäjätutkinnon suorittaneille. Lisäksi hätäkeskuspäivystäjätutkinnon opetussuunnitelma ja Hätäkeskuslaitoksen toteuttama perehdytyskoulutus integroidaan kiinteästi toisiinsa siten, että työpaikalla toteutettavaa perehdytyskoulutusta voidaan painottaa yksilöllisten kehittämistarpeiden mukaisesti. Perehdytyskoulutukseen toteuttamisessa tehdään yhteistyötä alueellisten hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten kanssa. Liitteessä 2 kuvataan perehdytyskoulutuksen keskeinen sisältö ja laajuus Uuden toteuttamismallin kustannusvaikutusten arviointia Pelastusopistolla vuosittain elokuussa alkava kurssi rahoitetaan Pelastusopiston budjettikehykseen osoitetuista koulutuksen varsinaisista toimintamenoista. Hätäkeskuslaitoksen akuutin henkilöstötilanteen parantamiseen tähtäävien alueellisten päivystäjäkurssien kohdalla Pelastusopisto on sen sijaan laskuttanut kustannukset Hätäkeskuslaitokselta. Kun tarkastellaan hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen tähänastisia kokonaiskustannuksia, on laskelmassa tietenkin huomioitava nämä molemmat rahoitusväylät. Työryhmä esittää, että uudistuva hätäkeskuspäivystäjäkoulutus rahoitetaan yhden väylän periaatteella Pelastusopiston budjetista. Pelastusopiston kannalta edellytys tälle on se, että mahdollisesti nykyisen kehystason yli menevä vuosittaisen hätäkeskuspäivystäjäkurssin kustannukset voidaan selvästi erottuen sisällyttää opiston vuosittaiseen kehykseen. 90 opintopisteen laajuiset hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen kokonaiskustannukset v olivat n. 2,05 milj. euroa. Laskelmassa on huomioitu kaikki v jatkuneet tai alkaneet koulutukset, so. elokuussa 2012 ja 2013 alkaneet Pelastusopistolla järjestettävät kurssit sekä tammikuussa 2012 ja 2013 käynnistyneet alueelliset koulutukset Porissa ja Tampereella.

19 18 Jos tutkinnon laajuutta tiivistetään 60 opintopisteeseen, ovat vastaavalla 96 aloituspaikan volyymilla järjestettävien koulutusten kustannukset työryhmän arvion mukaan n. 1,37 milj. euroa. Tällöin opiston lisärahoitus työryhmän esittämässä toteutusmallissa olisi noin 0,34 milj. euroa. Työryhmä korostaa, että laskelmat on tehty kurssien maksimiopiskelijamäärällä, 24 opiskelijaa/kurssi. On erittäin todennäköistä, että toteutetun rakenneuudistuksen jälkeen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön vaihtuvuus tasoittuu ja vuosittainen henkilöstötarve kyetään luotettavasti ennakoimaan. Tällöin yksittäisiä kursseja voidaan toteuttaa pienemmällä opiskelijamäärällä, joka tietysti vähentää koulutuksen kustannuksia. Yhteenvetona voi todeta, että pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna esitetty koulutusmalli vähentää sisäasiainhallinnon kustannuksia. Kun hätäkeskuspäivystäjätutkinnon laajuus on 90 opintopistettä, on yhden tutkinnon hinta maksimi opiskelijamäärällä (24 opiskelijaa/kurssi) v muodostuneilla kokonaiskustannuksilla opintopisteen laajuisen tutkinnon opiskelijakohtainen hinta on vastaavasti Opiskelijavalinnan, tutkintokoulutuksen ja perehdytyskoulutuksen kokonaisuus Työryhmä korostaa, että esitettävä toteuttamismalli muodostuu kolmen keskeisen osa-alueen suunnitelmallisesta kehittämisestä: 1) opiskelijarekrytoinnin kehittäminen, 2) hätäkeskuspäivystäjätutkinnon uusi opetussuunnitelma, 3) Hätäkeskuslaitoksen uusille työntekijöille järjestämä perehdytyskoulutus. Näiden osa-alueiden kehittämisestä ja yhteensovittamisesta muodostuu kokonaisuus, jolla varmistetaan hyvä koulutuksen laatu ja työelämävastaavuus sekä nykyistä parempi koulutuksen määrällinen osuvuus Hätäkeskuslaitoksen työvoimatarpeeseen. Seuraava kuva havainnollistaa toteuttamismallin kokonaisuutta: OPISKELIJAVALINTA UUSI OPETUSSUUNNITELMA PEREHDYTYSKOULUTUS Opiskelijarekrytoinnin ja valintakoejärjestelmän kehittäminen Uusi Opetussuunnitelma keskittyy ydinammattitaitoon ja -osaamiseen Hätäkeskuslaitoksen perehdytyskoulutuksen sisältö mukautetaan opetussuunnitelmaan P e l a s t u s o p i s t o H ä t ä k e s k u s l a I t o s 6. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon hallinnollisen ohjausjärjestelmän selkiyttäminen Nykyinen hätäkeskuspäivystäjätutkinto auditoitiin Opetushallituksen johdolla keväällä Auditointiraportissa kiinnitetään voimakkaasti huomiota tutkinnon ohjausjärjestelmän sekavuuteen ja siihen, että nykyinen ohjausjärjestelmä ei tue hätäkeskuspäivystäjätutkinnon kehittämistä. Auditointiraportissa todetaan mm. seuraavaa: "Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon ohjausjärjestelmää on tarpeen selkiinnyttää. Pelastusopiston, Poliisiammattikorkeakoulun ja Hätäkeskuslaitoksen tulosohjaus tapahtuu liian paljon toisistaan erillisinä. Koko ohjausjärjestelmää olisi myös tärkeää vahvistaa hätäkeskuspäivystäjän työn näkökulmasta." Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen nykyinen ohjausjärjestelmä on varsin monitahoinen ja käytännöllisesti epätarkoituksenmukainen. Sisäministeriön pelastusosaston ja Pelastusopiston välisessä tulossopimuksessa sovitaan hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen järjestämisen taloudellisista resursseista sekä opiskelijapaikkojen määrästä. Käytännössä Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötarve ja opiskelijapaikkojen määrä eivät ole tyydyttävällä tavalla kohdanneet.

20 19 Useiden ns. lisäkurssien järjestämisestä ja niiden rahoituksesta on tehty erillisratkaisut käytännössä siten, että Hätäkeskuslaitos on maksanut toteutetut lisäkurssit vaikka tutkintokoulutuksen järjestäminen ei kuulu Hätäkeskuslaitoksen lakisääteisiin tehtäviin. Hätäkeskuspäivystäjätutkinto valmistaa työntekijöitä käytännössä yhdelle työnantajalle (Hätäkeskuslaitos) ja koulutus valmentaa yhteen ammattiin (hätäkeskuspäivystäjä). Tällaisessa koulutuksessa työelämän ja tutkintokoulutuksen tulisi olla erittäin kiinteässä yhteistoiminnassa kaikilla tasoilla siten, että työnantajaorganisaatiolla on hallinnollisesti ja toiminnallisesti mahdollisimman suora vaikutusmahdollisuus tutkintokoulutuksen määrälliseen ja sisällölliseen ohjaukseen. Työryhmä esittää, että tehdään erillinen selvitys ja vertailu millaisilla toimenpiteillä hätäkeskuspäivystäjätutkinnon ohjausjärjestelmää voitaisiin kehittää nykyistä selkeämmäksi ja toimivammaksi. 7. Yhteenveto ja työryhmän esitykset jatkotoimenpiteiksi Työryhmä arvioi yksimielisesti, että vaihtoehtoisista malleista toteuttamismalli 1:een perustuva tutkintokoulutuksen toteuttaminen tuottaisi toiminnallisesti ja kokonaistaloudellisesti arvioituna parhaat edellytykset tutkinnon kehittämiselle. Lisäksi työryhmä katsoo, että jatkossa hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehtoja tulee avoimesti tarkastella sekä aktiivisesti etsiä sellaisia ratkaisuja, että hätäkeskuspäivystäjätutkinnon ohjausjärjestelmää voidaan selkiyttää nykyisestä. Yhteenvetona työryhmä esittää jatkotoimenpiteiksi seuraavaa: 1. Nykyistä hätäkeskuspäivystäjätutkintoa uudistetaan siten, että sen laajuus on nykyisen 90 opintopisteen sijasta 60 opintopistettä. Tutkinto on suoritettavissa yhdessä vuodessa. Pelastusopistolakia sekä hätäkeskuspäivystäjätutkinnon opetussuunnitelmaa muutetaan tältä osin siten, että uusimuotoinen hätäkeskuspäivystäjätutkinto voidaan aloittaa tammikuussa Opetussuunnitelman yksityiskohtainen valmistelu toteutetaan erillisessä työryhmässä. 2. Opiskelijavalinnan perusteet säilyvät nykyisellään, mutta opiskelijoiden valintamenettelyä ja valintakoejärjestelyä kehitetään edelleen. Erityisesti etsitään ratkaisuja kaksikielisten opiskelijoiden rekrytoimiseksi hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon markkinointia kehitetään. Hätäkeskuslaitos ja Pelastusopisto laativat yhdessä suunnitelman markkinointitoimenpiteiden kehittämiseksi sekä valintakoemenettelyn uudistamisesta. Uudistettu valintakoemenettely otetaan käyttöön syksyllä Opiskelijarekrytointia kehitetään lisäksi siten, että sisäänotto tapahtuu kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja elokuussa. Rekrytoitava opiskelijamäärä on joustava Hätäkeskuslaitoksen arvioiman henkilöstötarpeen pohjalta, esimerkiksi 12 / 18 / 24 opiskelijaa. Pelastusopisto ja Hätäkeskuslaitos seuraavat alueellisesti kohdennetun markkinoinnin ja opiskelijarekrytoinnin vaikutuksia opiskelupaikkaa hakevien henkilöiden maakunnallisiin taustoihin.

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Uudet hätäkeskukset Oulun hätäkeskus v.2011 Ensisijainen toiminta-alue Pohjois-Suomi ja Lapin lääni Vaasan

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Tulostavoiteasiakirja 2016

Tulostavoiteasiakirja 2016 Sisäministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö SMDno-201S-3S7 Hätäkeskuslaitos Tulostavoiteasiakirja 2016 Toiminta-ajatus, arvot ja tulevaisuuden tavoitteet (visio) Hätäkeskuslaitos on avun ja turvan

Lisätiedot

POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016

POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016 POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016 Hyväksytty Poliisiammattikorkeakoulun hallituksessa 12.2.2016 1 SISÄLLYS 1. OPISKELIJAVALINNAN YLEISPERIAATTEET... 2 2. KOULUTUKSEN TUOTTAMA OSAAMINEN JA

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi

EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa 21.8.2015 käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi OPETUSHALLITUS AMPA-YKSIKKÖ/OHJAKAStyöryhmä 1. Tausta Opetus-

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala

Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Bioanalyytikko (AMK) 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus

Pelastustoimen uudistus Pelastustoimen uudistus Länsi-Suomen Pelastusalan liitto, koulutusseminaari 29.-30.10.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi 29.10.2016 2 29.10.2016 3 29.10.2016 4 29.10.2016 5 29.10.2016 6 Pelastustoimen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä

Lisätiedot

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma Kirje OKM/41/592/2016 26.05.2016 Jakelussa mainituille Viite Asia Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma 1. Johdanto Osana pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategista hallitusohjelmaa,

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku - uudistukset lainsäädännön näkökulmasta

Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku - uudistukset lainsäädännön näkökulmasta Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku - uudistukset lainsäädännön näkökulmasta Kohti perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakua 29.10.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 2 Oikaisuvaatimus koskien Stadin aikuisopiston hoitotyön opettajan virkasuhteen täyttämistä HEL 2015-012221 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Hakuohje 1 (5) 16.2.2016

Hakuohje 1 (5) 16.2.2016 Hakuohje 1 (5) 16.2.2016 HAKUOHJE POLIISI (YLEMPI AMK) -TUTKINTOON (suomenkielinen) Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt 12.2.2016 poliisi (ylempi AMK) -koulutuksen valintaperusteet. Ne määrittelevät

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä 6.4.2016 Petri Haltia KÄRKIHANKE 3: NOPEUTETAAN SIIRTYMISTÄ TYÖELÄMÄÄN Tavoitteena ovat pidemmät työurat ja joustavat opintopolut. Nuoret siirtyvät nopeammin

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot