Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon määrällinen ja laadullinen kehittäminen Työryhmäraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon määrällinen ja laadullinen kehittäminen 2015-2018. Työryhmäraportti"

Transkriptio

1 Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon määrällinen ja laadullinen kehittäminen Työryhmäraportti

2 1 Sisäministeriölle Sisäministeriö kehotti päivätyssä kirjeessään Pelastusopistoa perustamaan yhdessä Hätäkeskuslaitoksen kanssa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ja tehdä ministeriölle esitys hätäkeskuspäivystäjätutkinnon määrällisen ja laadullisen kehittämisen tarpeista sekä tarpeisiin vastaamisesta vuosille Esityksessä tulee huomioida myös kustannusvaikutukset. Työryhmän kokoonpanoksi muodostui seuraava; Pekka Rantala, koulutusjohtaja, Pelastusopisto Heikki Uusitalo, kehittämispäällikkö, Hätäkeskuslaitos Jouko Pesonen, ylikomisario, Poliisiammattikorkeakoulu Jouni Kurola, ylilääkäri, KYS, ERVA ensihoitokeskus (Sosiaali- ja terveysministeriön edustajana) Juha-Pekka Iso-Ilomäki, vanhempi opettaja, Pelastusopisto Työryhmän puheenjohtajana on toiminut Pekka Rantala ja sihteerinä Heikki Uusitalo. Työryhmä kokoontui kolme kertaa. Työryhmä on saanut tänään työnsä päätökseen ja se luovuttaa raporttinsa sisäministeriölle. Tampereella Pekka Rantala, puheenjohtaja Juha-Pekka Iso-Ilomäki Jouko Pesonen Jouni Kurola Heikki Uusitalo, sihteeri

3 Kuvailulehti 2 Kuvailulehti Dokumentin päivämäärä: Tekijät: Rantala Pekka Iso-Ilomäki Juha-Pekka Kurola Jouni Pesonen Jouko Uusitalo Heikki Dokumentin laji: Työryhmäraportti Toimeksiantaja: Sisäministeriö Työryhmän asettamispäivä: Dokumentin nimi: Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon määrällinen ja laadullinen kehittäminen Tiivistelmä: Hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta on järjestetty nykymuotoisena vuodesta 1997 lähtien. Tutkinnon sisältöä on vuosien kuluessa kehitetty yhteistyössä Pelastusopiston, Poliisiammattikorkeakoulun ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa. Muodollisesti pätevän henkilöstön saatavuus on ollut pysyvä ongelma Hätäkeskuslaitokselle. Hätäkeskuspäivystäjäkurssin suorittaneita henkilöitä ei ole työttöminä työnhakijoina käytännössä lainkaan ja laajan rakenneuudistuksen myötä henkilöstöpoistuma on hetkellisesti runsasta, mikä on osaltaan kasvattanut henkilöstötarvetta ja lisäksi vaikeuttanut sen ennustamista. Osittain henkilöstöresurssin epävarmuutta on viime vuosina kyetty hallitsemaan järjestämällä ns. ylimääräisiä hätäkeskuspäivystäjäkursseja siten, että kurssille rekrytointia on pyritty ohjaamaan tiettyjen alueiden hätäkeskuksien tarpeeseen. Nämä ns. alueelliset kurssit ovat kuitenkin osoittautuneet hankalasti järjestettäviksi ja taloudellisesti ns. normaalikursseja kalliimmiksi toteuttaa. Nykymuotoisen hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen epäkohtia pyritään korjaamaan siten, että tulevaisuudessa hätäkeskuspäivystäjien koulutusjärjestelmä olisi ennakoitava, rakenteellisesti vakiintunut ja koulutettavamäärä vastaisi joustavasti Hätäkeskuslaitoksen työvoimatarpeisiin. Esitettävässä tutkintokoulutuksen toteuttamismallissa keskeisimpiä uudistuksia olisivat opintojen kokonaisrakenteen muuttaminen siten, että tutkinnon laajuus olisi nykyisen 90 opintopisteen sijasta 60 opintopistettä ja että kurssit aloitettaisiin säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Kurssien aloituspaikkojen määrä sidottaisiin Hätäkeskuslaitoksen määrälliseen työvoimatarpeeseen. Lisäksi opiskelijarekrytointia ja sen alueellista kohdentamista, valintakoemenettelyä sekä Hätäkeskuslaitoksen järjestämää perehdytyskoulutusta kehitettäisiin edelleen. Avainsanat: Hätäkeskuspäivystäjätutkinto, hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehdot, opetussuunnitelma

4 3 Sisällysluettelo Johdanto 4 1 Lähtökohdat Hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehdot Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon nykytila 5 2 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstörakenne ja hätäkeskuspäivystäjäkoulutus Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistus Tutkintokoulutuksen määrällinen tarkastelu Opiskelijapoistumasta Opiskelijarekrytoinnin haasteet 8 3 Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon kehittämisen viitekehys 9 4 Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon toteuttamisvaihtoehtojen tarkastelu 10 5 Työryhmän esitys hätäkeskuspäivystäjätutkinnon uudeksi rakenteeksi v alkaen Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon opiskelijarekrytoinnin kehittäminen Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon uusi opetussuunnitelma Hätäkeskuslaitoksen toteuttama perehdytyskoulutus Uuden toteuttamismallin kustannusvaikutusten arviointia Opiskelijavalinnan, tutkintokoulutuksen ja perehdytyskoulutuksen kokonaisuus 18 6 Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon hallinnollisen ohjausjärjestelmän selkiyttäminen 18 7 Yhteenveto ja työryhmän esitykset jatkotoimenpiteiksi 19 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Hahmotelma hätäkeskuspäivystäjätutkinnon uudesta opetussuunnitelmasta, 60 opintopistettä Perehdytyskoulutus Hätäkeskuslaitoksessa, sisältörunko Erillislausuma

5 4 Johdanto Hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta on järjestetty nykymuotoisena vuodesta 1997 lähtien. Tutkinnon sisältöä on vuosien kuluessa kehitetty yhteistyössä Pelastusopiston, Poliisiammattikorkeakoulun ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa. Pelastusopiston T&K yksikön tekemät koulutuksen vaikuttavuusselvitykset, säännölliset opiskelijapalautekyselyt sekä hätäkeskuspäivystäjätutkinnon auditointitulokset osoittavat tutkinnon laadun olevan hyvä. 1 Vuonna 2010 julkaistussa auditointiraportissa todetaan mm. seuraavaa: "Koulutus on antanut valtaosalle opiskelijoista hyvät valmiudet toimia itsenäisesti hätäkeskuspäivystäjänä hätäkeskuksessa tapahtuneen perehdyttämisjakson jälkeen". Lisäksi Hätäkeskuslaitoksen erinomaiset toiminnalliset tulokset osoittavat henkilöstön ammattitaidon olevan korkea. Työryhmä toteaakin yksimielisesti, että hätäkeskuspäivystäjätutkinnon kokonaislaatu on hyvällä tasolla. Tutkinnon suorittaneilla on hyvät ammatilliset valmiudet suoriutua hätäkeskuspäivystäjän työssä. Tähän viitaten työryhmän raportissa painopisteinä ja tavoitteina ovat hätäkeskuspäivystäjän työn kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisen parantaminen hätäkeskuspäivystäjätutkinnon toteutusmallia kehittämällä, tutkintokoulutuksen kokonaistaloudellisesti kestävän ratkaisun esittely, hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehtojen tarkastelu, alueellisesti kohdennetun opiskelijarekrytoinnin kehittäminen sekä tutkinnon jälkeisen työnantajavetoisen perehdytyskoulutuksen tarkastelu. 1 Hätäkeskuspäivystäjätutkinto, Ulkoinen auditointi, raportti. Opetushallitus 2010.

6 5 1. Lähtökohdat 1.1. Hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehdot Hätäkeskuspäivystäjien, ylipäivystäjien ja vuoromestarien muodollisena kelpoisuusvaatimuksena on hätäkeskuspäivystäjän tutkinto tai poliisin perustutkinto. Päivystystehtävää hoitavan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella: 2 Päivystystehtävää hoitavalta henkilöstöltä vaaditaan hätäkeskuspäivystäjän tutkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto taikka poliisin perustutkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon nykytila Hätäkeskuspäivystäjätutkinto (90 op) Hätäkeskuspäivystäjän pätevyyden antava koulutus järjestetään 1,5 vuotta kestävässä hätäkeskuspäivystäjän koulutusohjelmassa. Koulutuksen järjestävät yhteistyössä Pelastusopisto sekä Poliisiammattikorkeakoulu. Opetuksen tavoitteena on valmentaa opiskelija hätäilmoitusten kokonaisvaltaiseen käsittelyyn hätäpuhelun vastaanotosta asiakkaiden ohjaamiseen ja neuvontaan. Opintoihin kuuluu päivystäjän työn taidollisen osaamisen edellyttämiä tiedollisia opintoja oppilaitoksissa, yhteistyöviranomaisten toimintaan tutustumista, työssäoppimisen opintoja hätäkeskuksissa sekä runsaasti simulaatioharjoittelua Pelastusopistolla. Tavoitteet Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon tavoitteena on, että tutkinnon suorittanut: Tuntee hätäkeskuksen, pelastustoimen, poliisin, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten toimintaa velvoittavat ja ohjaavat arvot ja säädökset sekä huomioi Hätäkeskuslaitoksen arvot kaikessa toiminnassaan. Hallitsee hankittujen tapahtumatietojen perusteella pelastustoimen-, poliisin-, sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaisten tehtävien käsittelyn perusteet ja niiden erityispiirteet. Osaa huomioida em. viranomaisten työturvallisuuteen sekä yhteistoimintatehtäviin liittyvät toimenpiteet. Tuntee pelastustoimen, poliisin, sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset toimintaperiaatteet. Ymmärtää hätäkeskuksen ja yksittäisen päivystäjän aseman ja merkityksen toimialansa palveluiden toteuttajana yhteiskunnassa sekä huomioi asiakaslähtöisyyden ja yksilöllisyyden osana eettistä osaamistaan. Ymmärtää vuorovaikutuksen ja puheviestintätaitojen merkityksen hätäpuhelun käsittelyssä ja viestiliikenteessä sekä osaa havainnoida omaa viestintäkäyttäytymistään pystyäkseen kehittämään ja ylläpitämään omia vuorovaikutusvalmiuksiaan. Hallitsee hätäkeskuspäivystäjän työn vaatimien laitteiden käytön ja sen vaatiman teoreettisen taustan sekä työn suorittamiseksi vaadittavat sovellukset. Osaa kohdata kriisissä olevan ihmisen sekä ymmärtää psyykkisen kriisi- ja jälkihoidon merkityksen. 2 Valtioneuvoston asetus hätäkeskustoiminnasta (2010/877/5 )

7 6 Osaa ottaa vastaan palautetta työstään pystyäkseen kehittämään sen laatua sekä tuntee vastuunsa ammatillisesta kehittymisestään osana työyhteisön kehittämistä. Ymmärtää hyvän fyysisen kunnon merkitys sekä tuntee laaja-alaisen työkyvyn ylläpitämisen osaalueet sekä ymmärtää työnohjauksen ja työterveydenhuollon merkityksen työssään. Osaa toimia hätäensiapua ja pelastustoiminnan ensitoimenpiteitä edellyttävissä tilanteissa myös hätäkeskuksen ulkopuolella sekä osaa tunnistaa ennalta turvallisuusriskejä ja antaa ohjeita ensitoimenpiteistä. Tutkinnon opintojaksorakenne (90 op) Perusopinnot 19,50 op Ammattiopinnot 70,50 op Viranomaistoiminnan perusteet 15 op Hätäkeskustoiminta 55,50 2. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilanne ja hätäkeskuspäivystäjäkoulutus 2.1. Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistus Valtioneuvosto päätti valtakunnan alueen jakamisesta kuuteen hätäkeskusalueeseen. Uusi aluejako linjattiin vastaamaan väestön ja viranomaisten palvelutaso-odotuksia. Sisäasiainministeriö puolestaan päätti kuuden tulevan hätäkeskusten sijaintipaikkakunnista. 3 Uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönoton sekä muiden rakenneuudistuksen toteuttamiseen vaikuttavien muutostekijöiden vuoksi hätäkeskusten yhdistymisaikataulun osalta päätettiin, että kaikkien hätäkeskusten yhdistymisten tulee olla toteutettu vuoden 2014 loppuun mennessä seuraavasti: Oulu (Pohjois-Suomi ja Lappi), loppusyksy 2011 Kuopio (Itä- ja Kaakkois-Suomi) loppusyksy 2012 Pori (Pirkanmaa ja Satakunta), syksy 2013 Kerava (Uusimaa), kevättalvi 2014 Turku (Varsinais-Suomi ja Häme), kevättalvi 2014 Vaasa (Pohjanmaa ja Keski-Suomi), syksy 2014 Uusien hätäkeskusten perustamisen yhteydessä hätäkeskuksissa on operatiivisen toiminnan osalta siirrytty uuteen valtakunnalliseen toimintamalliin. Toteutettu rakenneuudistus on konkreettisesti vaikuttanut mm. siten, että Hätäkeskuslaitoksella on kuusi toimipistettä (=työpaikkaa) aikaisemman 15 sijasta. Tämä rakenteellinen muutos tulee ottaa huomioon tulevaisuuden tutkintokoulutuksen suunnittelussa. Muutoksen seurauksena tulee kiinnittää erityistä huomiota muun muassa maantieteellisesti kattavan opiskelijarekrytoinnin onnistumiseen. 3 Sisäasiainministeriön määräys , SMDno/2010/371.

8 Tutkintokoulutuksen määrällinen tarkastelu Muodollisesti pätevän henkilöstön saatavuus on ollut pysyvä ongelma Hätäkeskuslaitokselle. Hätäkeskuspäivystäjäkurssin suorittaneita henkilöitä ei ole työttöminä työnhakijoina käytännössä lainkaan ja laajan rakenneuudistuksen myötä henkilöstöpoistuma on hetkellisesti runsasta, mikä on osaltaan kasvattanut henkilöstötarvetta ja lisäksi vaikeuttanut sen ennustamista. Hätäkeskuslaitoksessa toteutetun rakenneuudistuksen henkilöstövaikutukset ajoittuvat pitkälle aikavälille myös uusien hätäkeskusten käynnistymisten jälkeen. Tämä tuo haasteita riittävän henkilöstöresurssin turvaamiseksi. Seuraava taulukko sisältää laskelman ennakoidusta henkilöstöpoistumasta, virkojen määrän kehittymisestä sekä hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksesta valmistuvien määrästä vuosina Taulukko 1. Henkilöstöpoistuma ja hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksesta valmistuvien määrä (huhtikuu 2014) Syy YHT. Eläköityminen Muut eronneet Irtisanotut Poistuma yhteensä Virkojen väheneminen Tarve Valmistuu (-3) Tilanne yhteensä Kumuloituva Laskelma osoittaa, että valmistuvien opiskelijoiden määrä ei riitä kattamaan ennakoitua henkilöstöpoistumaa. Kumulatiivisesti vajausta vuoden 2018 loppuun mennessä on arviolta 47 henkilön verran. Oletettavaa on, että hätäkeskusten henkilöstön vaihtuvuus tulevina vuosina hieman tasaantuu rakenneuudistuksen vaikutusten vähentyessä. Poliisin perustutkinnon suorittaneita on edelleen rekrytoitu Hätäkeskuslaitoksen palvelukseen, mutta näiden kohdalla haasteeksi nousee merkittävä perehdytystarve sekä epävarmuus heidän pysyvyydestään hätäkeskuspäivystäjän tehtävässä ja täten näiden rekrytoiminen esimerkiksi määräaikaisiin virkoihin ei ole välttämättä ollut tarkoituksenmukaista. Poliisin perustutkinto muuttuu sisäisen turvallisuuden alan ammattikorkeakoulututkinnoksi. Tämän poliisin ammattikorkeakoulututkinnon pakollisiin opintoihin sisältyy hätäkeskustoimintaan liittyvää opetusta yhden opintopisteen verran.

9 Opiskelijapoistumasta Hätäkeskuslaitoksen epätyydyttävää henkilöstötilannetta on aiheuttanut lisäksi se, että lähtökohtaisesti suppeasta hätäkeskuspäivystäjäkurssien opiskelijamäärästä erinäisistä syistä aiheutuva poistuma (opiskelunsa keskeyttäneet, ei-valmistuneet ja muualle suuntautuvat) on ollut merkittävä. Tästä osoituksena oheinen taulukko, jossa on kuvattu viimeisimpien hätäkeskuspäivystäjäkurssien tilannetta. Taulukko 2. Hätäkeskuspäivystäjäkurssien opiskelijoiden sijoittuminen Hätäkeskuslaitokseen (tilanne ) Kurssi Valmistuminen Aloittaneet Valmistuneet Töissä Hätäkeskuslaitoksessa HÄKE Kerava HÄKE Kuopio HÄKE Kerava HÄKE Kuopio HÄKE Pori HÄKE Kuopio HÄKE Pori HÄKE Kuopio Seuranta osoittaa, että poistuma opiskelunsa aloittaneista valmistuneisiin ja edelleen valmistuneista työllistyneisiin on yli 30 %, jota voidaan pitää hälyttävän korkeana. Poistuma on erityisen huolestuttava toimialalla, jossa ammattikoulutus räätälöidään käytännössä yhdelle työnantajalle yhteen ammattiin Opiskelijarekrytoinnin haasteet Osittain henkilöstöresurssin epävarmuutta on viime vuosina kyetty hallitsemaan järjestämällä ns. ylimääräisiä hätäkeskuspäivystäjäkursseja siten, että kurssille rekrytointia on pyritty ohjaamaan tiettyjen alueiden hätäkeskuksien tarpeeseen. Nämä ns. alueelliset kurssit ovat kuitenkin osoittautuneet hankalasti järjestettäviksi ja taloudellisesti ns. normaalikursseja kalliimmiksi toteuttaa. Alueellisia ns. ylimääräisiä hätäkeskuspäivystäjäkursseja on järjestetty seuraavasti: Helsinki: Hätäkeskuspäivystäjäkurssi Hätäkeskuspäivystäjäkurssi (työvoimapoliittinen koulutus) Hätäkeskuspäivystäjäkurssi Kerava: Hätäkeskuspäivystäjäkurssi (koulutussopimuskoulutus) Hätäkeskuspäivystäjäkurssi Hätäkeskuspäivystäjäkurssi Pori: Hätäkeskuspäivystäjäkurssi (monimuotokoulutus) Hätäkeskuspäivystäjäkurssi Hätäkeskuspäivystäjäkurssi Tampere: Hätäkeskuspäivystäjäkurssi

10 9 Ylipäätään hätäkeskuspäivystäjäkurssien opiskelijarekrytoinnin alueellista painotusta rajoittaa merkittävästi opiskelijavalintaan liittyvät yhdenvertaisuusvaatimukset. Pelastusopiston maantieteellinen sijainti näyttäisi osittain ohjaavan opiskelijarekrytointia siten, että oppilaitoksen lähimaakunnista tulevien opiskelijoiden osuus on suhteellisesti katsoen jonkin verran ylipainottunut. Tämä johtaa siihen, että valmistumisen jälkeen siirtyminen työelämään eri hätäkeskuspaikkakunnille ei ole Hätäkeskuslaitoksen työvoimatarpeeseen nähden tyydyttävää. 3. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon kehittämisen viitekehys Raportin seuraavissa luvuissa esitetään työryhmän näkemykset siitä, millaisin toimenpitein hätäkeskuspäivystäjätutkintoa tulisi kehittää vastaamaan nykyistä paremmin tulevaisuuden työelämän tarpeita. Työryhmä on lähestynyt tutkinnon kehittämistä seuraavien asiakokonaisuuksien ja kysymysten kautta: Tutkintokoulutuksesta valmistuvien määrä suhteessa työvoiman tarpeeseen Muodollisesti pätevän henkilöstön saatavuus on ollut pysyvä ongelma Hätäkeskuslaitokselle. Vuosittain sisäministeriön ja Pelastusopiston sopima hätäkeskuspäivystäjäkurssien määrä (1 kurssi vuodessa/24 opiskelijaa) ei riitä kattamaan Hätäkeskuslaitoksen työvoimatarvetta. Voidaanko kurssikohtaista opiskelijamäärää kasvattaa? Voidaanko kurssien määrää lisätä? Voidaanko kurssien opiskelijamäärää (sisäänotto) joustavasti muuttaa työvoimatarpeen mukaan? Vastaako kurssin nykymuotoinen toteuttaminen ja kurssin pituus joustavasti Hätäkeskuslaitoksen muuttuviin työvoimatarpeisiin? Hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehdot Poliisin perustutkinnon antama kelpoisuus hätäkeskuspäivystäjäksi on helpottanut vaikeaa työvoimatilannetta. Toisaalta poliisien kohdalla haasteena on ollut merkittävä perehdytystarve sekä epävarmuus heidän pysyvyydestään hätäkeskuspäivystäjän tehtävässä, joka osaltaan on lisännyt henkilöstön vaihtuvuutta ja vaikeuttanut koulutustarpeen ennustamista. Millaisilla pohjakoulutuksilla tulevaisuudessa saavutetaan hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuus? Onko tarkoituksenmukaista laajentaa nykyisiä kelpoisuusehtoja koskemaan esimerkiksi soveltuvia turvallisuusalan ja terveystoimen tutkintoja? Onko tarkoituksenmukaista supistaa nykyisiä kelpoisuusehtoja? Laadukkaan opiskelijarekrytoinnin varmistaminen Hätäkeskuslaitoksella on operatiivinen toimipiste kuudella paikkakunnalla; Kerava, Pori, Turku, Vaasa, Kuopio ja Oulu. Opiskelijarekrytoinnin uutena ja merkittävänä laatuhaasteena näissä olosuhteissa on se, että opiskelijoiksi valikoituu sellaisia henkilöitä, joilla on valmius hakeutua töihin mainituille hätäkeskuspaikkakunnille. Lisäksi poistuma opiskelun aloittaneista työllistyneisiin on viime vuosina ollut pahimmillaan yli 30%.

11 10 Millaisilla opiskelijarekrytoinnin toimenpiteillä voidaan varmistaa nykyistä korkeampi valmistumisja työllistymisaste? Kuinka varmistetaan, että koulutukseen tulevat valituiksi henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan ja valmiuksiltaan hätäkeskuspäivystäjän tehtävään soveltuvat henkilöt. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon hallinnollisen ohjauksen kehittäminen Hätäkeskuspäivystäjän tutkintokoulutuksen (hätäkeskuspäivystäjän koulutusohjelma) toteuttamisesta vastaa Pelastusopisto. Hätäkeskuslaitos osallistuu nykyisen tutkintokoulutuksen toteuttamiseen mm. tarjoamalla opiskelijoille työharjoittelupaikan, osallistumalla opetukseen ja osallistumalla opetussuunnitelman kehittämiseen. Lisäksi Hätäkeskuslaitos on rahoittanut useiden ns. ylimääräisten hätäkeskuspäivystäjäkurssien toteuttamisen. Kuinka hätäkeskuspäivystäjätutkinnon ohjausjärjestelmää tulisi tulevaisuudessa kehittää? Olisiko perusteltua, että Hätäkeskuslaitos osallistuisi esimerkiksi opiskelijoiden rekrytointiprosessiin? 4. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon toteuttamisvaihtoehtojen tarkastelu Seuraavassa tarkastellaan neljää vaihtoehtoista hätäkeskuspäivystäjätutkinnon toteuttamismallia. Kolme ensimmäistä toteuttamismallia eroavat toisistaan vain hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehtojen osalta. Kunkin vaihtoehdon osalta arvioidaan sen etuja ja mahdollisia haittoja suhteessa "0-vaihtoehtoon" eli nykyiseen tutkinnon toteuttamistapaan. TOTEUTTAMISMALLI 1: Nykyistä hätäkeskuspäivystäjätutkintoa tiivistetään. Hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehdot pysyvät toistaiseksi nykyisellään. Hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehdot pysyvät toistaiseksi nykyisellään. Kelpoisuuden antavat hätäkeskuspäivystäjän tutkinto sekä poliisin perustutkinto tai poliisin ammattikorkeakoulututkinto. Uusimuotoisen hätäkeskuspäivystäjätutkinnon käynnistyttyä soveltuvan siirtymäajan jälkeen tarkastellaan hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehtoja Hätäkeskuslaitoksen työvoimatarpeen näkökulmasta. Nykyistä hätäkeskuspäivystäjätutkintoa kuitenkin tiivistetään siten, että sen laajuus on nykyisen 90 opintopisteen sijasta 60 opintopistettä. Tutkinto on suoritettavissa yhdessä vuodessa. Opiskelijarekrytointia kehitetään siten, sisäänotto tapahtuu kaksi kertaa vuodessa tammikuussa ja elokuussa. Rekrytoitava opiskelijamäärä on joustava Hätäkeskuslaitoksen arvioiman henkilöstötarpeen pohjalta, esimerkiksi 12 / 18 / 24 opiskelijaa.

12 11 Toteuttamismalli 1:n etuja: Hätäkeskuspäivystäjän tutkinto voidaan suorittaa yhden vuoden aikana. Opetussuunnitelman sisältö kohdennetaan nykyistä tiiviimmin ammattiaineisiin. Lyhyt tutkinto vastaa nopeammin ja joustavammin Hätäkeskuslaitoksen työvoimatarpeeseen. Lyhyempi tutkinto lisää koulutuksen houkuttelevuutta, jolloin hakijamäärien oletetaan nousevan. Joustava sisäänottomäärä vastaa joustavammin työvoimatarpeeseen, "hukkakoulutuksen" riski vähenee. Nykyisen tutkinnon laatu on sisällön osalta hyvä. Tiivistetty tutkinto voidaan rakentaa sellaiseksi, että ei heikennetä valmistuvien ammattiosaamisen tasoa. Mallin arvioidaan vähentävän sisäministeriön hallinnonalan kustannuksia kun sitä verrataan Pelastusopistolla säännöllisesti elokuussa alkaneista hätäkeskuspäivystäjäkursseista ja alueellisina koulutuksina lähes yhtä säännöllisesti alkaneista koulutuksista yhteensä muodostuviin kustannuksiin. Toteuttamismallin haasteita / ratkaistavia asioita: Tutkinnon lyhentäminen edellyttää muutosta Pelastusopistolakiin. Tiivistetyn opetussuunnitelman laatiminen tulee tehdä ydinammattitaitoa korostaen. Hätäkeskuslaitoksen järjestämässä perehdytyskoulutuksessa (työpaikkakoulutus) on otettava huomioon nykyistä suppeampi tutkintokoulutus. Poliisitaustaisten perehdyttämiskoulutus sitoo edelleen Hätäkeskuslaitoksen resursseja. Poliisin perustutkinnon suorittaneiden hakeutuminen Hätäkeskuslaitokseen on epävarmaa. Opiskelijarekrytoinnin osuvuutta ja maantieteellistä kattavuutta on kehitettävä. MALLIN 1 mukainen toteuttamisen kuvaus (kaavio) Hätäkeskuspäivystäjätutkinto, 60 opintopistettä, (1 vuosi) Poliisin perustutkinto, poliisin ammattikorkeakoulututkinto Hätäkeskuslaitoksen perehdytyskoulutus 3 viikkoa Hätäkeskuslaitoksen perehdytyskoulutus 6 viikkoa Itsenäinen työskentely hätäkeskuspäivystäjänä

13 12 TOTEUTTAMISMALLI 2: Nykyistä hätäkeskuspäivystäjätutkintoa tiivistetään. Samalla hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehtoja laajennetaan. Toteuttamismalli 2:n erona edelliseen (toteuttamismalli 1) on se, että hätäkeskuspäivystäjätutkinnon tiivistämisen lisäksi hätäkeskuspäivystäjän asetuksenmukaisia kelpoisuusehtoja laajennetaan. Kelpoisuuden tuottaisivat nykyisten tutkintojen lisäksi erikseen määriteltävät muut turvallisuusalan ja terveystoimen tutkinnot. Käytännössä kelpoisuuden tuottavat tutkinnot olisivat ammattikorkeakoulutasoisia, hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten alan tutkintoja, esimerkiksi ensihoitaja (AMK) ja insinööri (AMK), palopäällystön koulutusohjelma. Toteuttamismalli 2:n etuja: Kelpoisuusehtojen laajentaminen lisää rekrytointimahdollisuuksia. Toteuttamismallin haasteita / ratkaistavia asioita: Muiden tutkintojen omaavien perehdyttämiskoulutus sitoo edelleen Hätäkeskuslaitoksen resursseja. Muiden tutkintojen suorittaneiden hakeutuminen Hätäkeskuslaitokseen on epävarmaa, samoin heidän jääminen pidemmäksi ajaksi hätäkeskuspäivystäjän ammattiin. Kelpoisuusehtojen laajentaminen edellyttää muutosta asetukseen hätäkeskustoiminnasta. MALLIN 2 mukainen toteuttamisen kuvaus (kaavio) Hätäkeskuspäivystäjätutkinto, 60 opintopistettä, (1 vuosi) Soveltuvat turvallisuusalan ja terveystoimen tutkinnot Hätäkeskuslaitoksen perehdytyskoulutus 3 viikkoa Hätäkeskuslaitoksen perehdytyskoulutus 6 viikkoa Itsenäinen työskentely hätäkeskuspäivystäjänä

14 13 TOTEUTTAMISMALLI 3: Nykyistä hätäkeskuspäivystäjätutkintoa tiivistetään. Hätäkeskuspäivystäjätutkinto tuottaa kelpoisuuden hätäkeskuspäivystäjäksi. Tässä mallissa hätäkeskuspäivystäjätutkinnon tiivistämisen lisäksi hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehtoja muutettaisiin siten, että vain hätäkeskuspäivystäjätutkinto tuottaa kelpoisuuden hätäkeskuspäivystäjän tehtävään. Toteuttamismalli 3:n etuja: Muun tutkinnon suorittaneiden perehdyttämiskoulutustarve poistuu. Mallin haasteita / ratkaistavia asioita: Kelpoisuusehtojen supistaminen edellyttää muutosta asetukseen hätäkeskustoiminnasta. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon määrällinen mitoittaminen on vastattava Hätäkeskuslaitoksen työvoimatarvetta. Muiden tutkintojen tuomat rekrytointimahdollisuudet poistuvat. MALLIN 3 mukainen toteuttamisen kuvaus (kaavio) Hätäkeskuspäivystäjätutkinto, 60 opintopistettä, (1 vuosi) Hätäkeskuslaitoksen perehdytyskoulutus 3 viikkoa Itsenäinen työskentely hätäkeskuspäivystäjänä Yhteistä edellä esitetyille kolmelle tulevaisuuden koulutusmallille on se, että hätäkeskuspäivystäjätutkinnon laajuus olisi 60 opintopistettä nykyisen 90 opintopisteen sijasta. Mallit poikkeavat toisistaan vain hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehtojen osalta.

15 14 TOTEUTTAMISMALLI 4: Hätäkeskuspäivystäjätutkinto toteutetaan ns. koulutussopimusmallin mukaisesti. Tässä mallissa tutkintokoulutus toteutetaan monimuoto-opiskelun periaatteella siten, että työssäoppimisjaksot ja oppilaitoksissa toteutettavat opiskelujaksot vuorottelevat. Tutkinnon laajuus olisi 60 opintopistettä. Toteutusmallissa Hätäkeskuslaitos rekrytoisi henkilöt hätäkeskuksiin työvoimatarpeen mukaisesti. Hätäkeskuslaitos ja Pelastusopisto suunnittelevat yhteistyössä monimuoto-opiskeluun perustuvan tutkintorakenteen, joka toteutetaan noin yhden vuoden aikajaksolla. Opiskelumoduulien suorittamisen jälkeen järjestetään näyttökoe, jonka läpäistyään henkilö saa tutkintotodistuksen. Hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehdot (rekrytoitavien henkilöiden) tulisi tarkastella uudelleen. MALLIN 4 mukainen toteuttamisen kuvaus (kaavio) Rekrytointi Hätäkeskuslaitos Orientoiva työharjoittelu Teoria I Teoria II Teoria III Näyttökoe Työharjoittelu I Työharjoittelu II Työharjoittelu III Toteuttamismalli 4:n etuja: Rekrytointi toteutetaan Hätäkeskuslaitoksen työvoimatarpeen mukaisesti. Opiskeluaikaisen poistuman todennäköisyys pienenee. Monimuoto-opiskelu mahdollistaa työharjoittelun ja teoriaopintojen tiiviin integroimisen toisiinsa. Tietyillä reunaehdoilla koulutus on mahdollista toteuttaa nykyistä tutkintoa edullisemmin. Malli on pedagogisesta näkökulmasta tarkasteltuna sekä kiinteän työelämäyhteyden vuoksi erittäin tehokas ja varteenotettava tulevaisuuden koulutusmalli. Mallin haasteita / ratkaistavia asioita: Rekrytoitavat henkilöt eivät ole välittömästi käytettävissä päivystystehtävään. Edellyttää ennakoivaa suunnittelua ja rekrytointia. Lisäksi hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehdot (rekrytoitavat henkilöt) tulee tarkastella uudelleen. On määriteltävä rekrytoitavien henkilöiden muodollinen ja juridinen asema sekä oikeudet ja velvollisuudet. Esimerkiksi "opiskelija" tai "hätäkeskuspäivystäjäharjoittelija". Mallin toteuttaminen edellyttää Hätäkeskuslaitokselta merkittävää ohjausresurssia sekä resurssia rekrytointiprosessin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Edellyttää muutoksia Pelastusopistoa ja Hätäkeskuslaitosta koskevaan lainsäädäntöön. Mallin toteuttaminen edellyttää lisäksi nykyisen koulutusjärjestelmään merkittäviä rakenteellisia uudistuksia (hallinnollisia, toiminnallisia ja taloudellisia).

16 15 5. Työryhmän esitys hätäkeskuspäivystäjätutkinnon uudeksi rakenteeksi v alkaen Työryhmä toteaa yksimielisesti, että edellä esitetyistä vaihtoehtoisista malleista toteuttamismalli 1:een perustuva tutkintokoulutuksen toteuttaminen tuottaisi parhaat edellytykset työvoiman kysynnän ja tarjonnan vakiinnuttamiseksi Hätäkeskuslaitoksessa. Mallissa kiinnitetään lisäksi erityistä huomiota tutkinnosta valmistuvien opiskelijoiden ydinosaamisen varmistamiseen. Hätäkeskuspäivystäjien ammatillinen osaaminen varmistetaan toteuttamismalli 1:een perustuvassa ratkaisussa kiinnittämällä se työryhmän esittämään prosessikokonaisuuteen (vrt. kpl 5.5.). Keskeistä ovat opintojen kokonaisrakenteen muuttaminen siten, että tutkinnon laajuus olisi nykyisen 90 opintopisteen sijasta 60 opintopistettä ja kahden vuosittaisen kurssin järjestäminen Pelastusopiston tulossopimuksen puitteissa. Aloituspaikkojen määrä sidotaan Hätäkeskuslaitoksen laatimaan työvoimatarvearvioon. Lisäksi opiskelijarekrytointia ja sen alueellista kohdentamista, valintakoemenettelyä sekä Hätäkeskuslaitoksen järjestämää perehdytyskoulutusta kehitetään edelleen. Työryhmä arvioi, että mainituilla toimenpiteillä kyettäisiin nykyistä ratkaisevasti joustavammin vastaamaan Hätäkeskuslaitoksen työvoimatarpeisiin. Tavoite on, että opiskelijat siirtyvät mahdollisimman pian tutkinnon suorittamisen jälkeen Hätäkeskuslaitoksen palvelukseen, jolloin urapolku oppilaitoksesta työelämään olisi välitön, toimiva ja viiveriski mahdollisimman pieni. Lisäksi lyhyempi tutkinto ja rekrytointiprosessin kehittäminen lisäisi opiskelumotivaatiota, sitoutuneisuutta ja vähentäisi opiskelunsa keskeyttävien määrää sekä mahdollisesti lisäisi hätäkeskustoiminnan viitekehyksessä olevien toimialojen tutkinnon suorittaneiden hakeutumista hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen. Tutkinnon tiivistäminen ei lisää sisäasiainhallinnon kustannuksia. Kun hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen kustannuksiin huomioidaan Pelastusopiston budjettikehykseen osoitettujen resurssien ohella myös Hätäkeskuslaitoksen maksamat alueellisten koulutusten kustannukset, on työryhmän esittämä malli pitkällä aikavälillä jopa kustannuksia säästävä (ks. kpl 5.4). Tutkinnon toteutusmallin vakiinnuttaminen työryhmän esittämällä tavalla antaisi myös sisäministeriön, Pelastusopiston ja Hätäkeskuslaitoksen hallinnoille parantuvaa työrauhaa kun vuodesta 2004 alkaen kaikille työtä, epävarmuutta ja kustannuksia aiheuttanut alueellisten koulutusten järjestämisen monitahoinen problematiikka jäisi pois kyseisten virastojen vuosittaiselta agendalta. Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen rakenteen uudistamisesta työryhmän esittämällä tavalla seurannee myös se, että poliisin perustutkinnon tai poliisin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden osuus hätäkeskuspäivystäjinä laskee. Työryhmä esittääkin, että soveltuvan siirtymäajan jälkeen hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehtoja voitaisiin tarkastella tästä näkökulmasta uudelleen. Seuraavissa luvuissa kuvataan tarkemmin esitettävän toteuttamismallin kokonaisuutta; opiskelijarekrytoinnin kehittämistä, uudistettavan opetussuunnitelman perusteita sekä Hätäkeskuslaitoksen antamaa tutkintokoulutuksen jälkeistä perehdytyskoulutusta.

17 Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon opiskelijarekrytoinnin kehittäminen Työryhmä toteaa, että nykyiset hätäkeskuspäivystäjätutkinnon opiskelijavalinnan perusteet ovat kokonaisuutena toimivat eikä niiden osalta periaatteellisia ja rakenteellisia muutoksia ole tarpeen esittää. Haasteena on sen sijaan ollut opiskelunsa keskeyttäneiden sekä muualle työllistyneiden suhteellisen suuri määrä. Tätä epäkohtaa on tarpeellista pyrkiä lieventämään opiskelijavalinnan menetelmiä kehittämällä. Koulutusjärjestelmän toimivuuden, hätäkeskustoiminnan luotettavuuden ja koko yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että hätäkeskuspäivystäjätutkintoon johtavan koulutuksen aloittavat sellaiset henkilöt, jotka ovat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan ja valmiuksiltaan soveltuvia hätäkeskuspäivystäjiksi. Lisäksi tulee edellyttää, että koulutuksen aloittaneilla henkilöillä on riittävät tiedot Hätäkeskuslaitoksesta ja hätäkeskustoiminnasta sekä aito motivaatio työskennellä hätäkeskuspäivystäjänä. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon opiskelijavalinnan perusteet säilyisivät lähtökohtaisesti ennallaan. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon opiskelijarekrytointia esitetään kuitenkin kehitettäväksi seuraavien periaatteiden mukaisesti: Opiskelijarekrytointia uudistetaan siten, sisäänotto koulutukseen tapahtuu kaksi kertaa vuodessa tammikuussa ja elokuussa. Rekrytoitava opiskelijamäärä on joustava Hätäkeskuslaitoksen arvioiman henkilöstötarpeen pohjalta, esimerkiksi 12 / 18 / 24 opiskelijaa. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon markkinointia kehitetään. Pelastusopisto ja Hätäkeskuslaitos laativat yhteistyössä markkinointisuunnitelman, jonka tarkoituksena on lisätä tutkinnon tunnettuutta ja Hätäkeskuslaitosta työnantajana. Etsitään ratkaisuja kaksikielisten opiskelijoiden rekrytoimiseksi hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen. Valintakoetta kehitetään edelleen muun muassa siten, että otetaan käyttöön kolmivaiheinen soveltuvuustesti esimerkiksi seuraavien periaatteiden mukaisesti; Soveltuvuustestin I-osa: sisältää loogista päättelykykyä, hahmottamiskykyä, tietoteknisiä taitoja ja viestintää mittaavia tehtäviä. Soveltuvuustestin II-osa: koostuu turvallisuusalan ja hätäkeskustoiminnan valintoihin kehitetystä kyky- ja persoonallisuusprofiilitesteistä. (Testeillä todetaan esim. seuraavia henkilökohtaisia ominaisuuksia; vastuullisuus, palvelualttius, tarkkuus, keskittymiskyky ) Soveltuvuustestin III osa: sisältää kirjallisen kokeen, kielikokeen sekä hakijan henkilökohtaiset haastattelut. Lisäksi etsitään malleja, joilla voidaan jo opiskelijarekrytoinnin yhteydessä nykyistä paremmin tutustuttaa hakijat hätäkeskustoimintaan ja ammatin edellyttämiin osaamisvaatimuksiin. Valintakokeen yksityiskohdat ja testit suunnitellaan yhteistyössä Pelastusopiston ja Hätäkeskuslaitoksen kesken.

18 Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon uusi opetussuunnitelma Kuvatussa hätäkeskuspäivystäjätutkinnon toteutusmallissa tutkinnolle laaditaan uusi opetussuunnitelma. Uudessa opetussuunnitelmassa keskitytään hätäkeskuspäivystäjän ydinosaamisen edellyttämiin aihekokonaisuuksiin ja aikaisemmassa opetussuunnitelmassa olleista ns. yleisaineista luovutaan osittain tai kokonaan. Uudistettavan opetussuunnitelman karkea sisältörunko on esitetty liitteessä (liite 1). Työryhmä esittää, että mikäli tutkinnon kokonaisrakennetta päätetään lähteä uudistamaan esitetyllä tavalla, Pelastusopisto ja Poliisiammattikorkeakoulu yhdessä Hätäkeskuslaitoksen sekä hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten kanssa käynnistävät välittömästi erillisessä työryhmässä uuden opetussuunnitelman yksityiskohtaisen valmistelun. Hätäkeskusopetuksen arviointi- ja kehitystyöryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida em. uuden opetussuunnitelman käytännön toteutumista Hätäkeskuslaitoksen toteuttama perehdytyskoulutus Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon suorittamisen jälkeen Hätäkeskuslaitos järjestää kaikille uusille työntekijöille perehdytyskoulutuksen, jolla varmistetaan uuden työntekijän riittävä perehtyneisyys ja valmius itsenäiseen työskentelyyn hätäkeskuspäivystäjänä. Perehdytyskoulutus täydentää tutkintokoulutuksen opintoja. Perehdytyskoulutuksen sisältö ja laajuus räätälöidään erikseen poliisitutkinnon suorittaneille ja hätäkeskuspäivystäjätutkinnon suorittaneille. Lisäksi hätäkeskuspäivystäjätutkinnon opetussuunnitelma ja Hätäkeskuslaitoksen toteuttama perehdytyskoulutus integroidaan kiinteästi toisiinsa siten, että työpaikalla toteutettavaa perehdytyskoulutusta voidaan painottaa yksilöllisten kehittämistarpeiden mukaisesti. Perehdytyskoulutukseen toteuttamisessa tehdään yhteistyötä alueellisten hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten kanssa. Liitteessä 2 kuvataan perehdytyskoulutuksen keskeinen sisältö ja laajuus Uuden toteuttamismallin kustannusvaikutusten arviointia Pelastusopistolla vuosittain elokuussa alkava kurssi rahoitetaan Pelastusopiston budjettikehykseen osoitetuista koulutuksen varsinaisista toimintamenoista. Hätäkeskuslaitoksen akuutin henkilöstötilanteen parantamiseen tähtäävien alueellisten päivystäjäkurssien kohdalla Pelastusopisto on sen sijaan laskuttanut kustannukset Hätäkeskuslaitokselta. Kun tarkastellaan hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen tähänastisia kokonaiskustannuksia, on laskelmassa tietenkin huomioitava nämä molemmat rahoitusväylät. Työryhmä esittää, että uudistuva hätäkeskuspäivystäjäkoulutus rahoitetaan yhden väylän periaatteella Pelastusopiston budjetista. Pelastusopiston kannalta edellytys tälle on se, että mahdollisesti nykyisen kehystason yli menevä vuosittaisen hätäkeskuspäivystäjäkurssin kustannukset voidaan selvästi erottuen sisällyttää opiston vuosittaiseen kehykseen. 90 opintopisteen laajuiset hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen kokonaiskustannukset v olivat n. 2,05 milj. euroa. Laskelmassa on huomioitu kaikki v jatkuneet tai alkaneet koulutukset, so. elokuussa 2012 ja 2013 alkaneet Pelastusopistolla järjestettävät kurssit sekä tammikuussa 2012 ja 2013 käynnistyneet alueelliset koulutukset Porissa ja Tampereella.

19 18 Jos tutkinnon laajuutta tiivistetään 60 opintopisteeseen, ovat vastaavalla 96 aloituspaikan volyymilla järjestettävien koulutusten kustannukset työryhmän arvion mukaan n. 1,37 milj. euroa. Tällöin opiston lisärahoitus työryhmän esittämässä toteutusmallissa olisi noin 0,34 milj. euroa. Työryhmä korostaa, että laskelmat on tehty kurssien maksimiopiskelijamäärällä, 24 opiskelijaa/kurssi. On erittäin todennäköistä, että toteutetun rakenneuudistuksen jälkeen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön vaihtuvuus tasoittuu ja vuosittainen henkilöstötarve kyetään luotettavasti ennakoimaan. Tällöin yksittäisiä kursseja voidaan toteuttaa pienemmällä opiskelijamäärällä, joka tietysti vähentää koulutuksen kustannuksia. Yhteenvetona voi todeta, että pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna esitetty koulutusmalli vähentää sisäasiainhallinnon kustannuksia. Kun hätäkeskuspäivystäjätutkinnon laajuus on 90 opintopistettä, on yhden tutkinnon hinta maksimi opiskelijamäärällä (24 opiskelijaa/kurssi) v muodostuneilla kokonaiskustannuksilla opintopisteen laajuisen tutkinnon opiskelijakohtainen hinta on vastaavasti Opiskelijavalinnan, tutkintokoulutuksen ja perehdytyskoulutuksen kokonaisuus Työryhmä korostaa, että esitettävä toteuttamismalli muodostuu kolmen keskeisen osa-alueen suunnitelmallisesta kehittämisestä: 1) opiskelijarekrytoinnin kehittäminen, 2) hätäkeskuspäivystäjätutkinnon uusi opetussuunnitelma, 3) Hätäkeskuslaitoksen uusille työntekijöille järjestämä perehdytyskoulutus. Näiden osa-alueiden kehittämisestä ja yhteensovittamisesta muodostuu kokonaisuus, jolla varmistetaan hyvä koulutuksen laatu ja työelämävastaavuus sekä nykyistä parempi koulutuksen määrällinen osuvuus Hätäkeskuslaitoksen työvoimatarpeeseen. Seuraava kuva havainnollistaa toteuttamismallin kokonaisuutta: OPISKELIJAVALINTA UUSI OPETUSSUUNNITELMA PEREHDYTYSKOULUTUS Opiskelijarekrytoinnin ja valintakoejärjestelmän kehittäminen Uusi Opetussuunnitelma keskittyy ydinammattitaitoon ja -osaamiseen Hätäkeskuslaitoksen perehdytyskoulutuksen sisältö mukautetaan opetussuunnitelmaan P e l a s t u s o p i s t o H ä t ä k e s k u s l a I t o s 6. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon hallinnollisen ohjausjärjestelmän selkiyttäminen Nykyinen hätäkeskuspäivystäjätutkinto auditoitiin Opetushallituksen johdolla keväällä Auditointiraportissa kiinnitetään voimakkaasti huomiota tutkinnon ohjausjärjestelmän sekavuuteen ja siihen, että nykyinen ohjausjärjestelmä ei tue hätäkeskuspäivystäjätutkinnon kehittämistä. Auditointiraportissa todetaan mm. seuraavaa: "Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon ohjausjärjestelmää on tarpeen selkiinnyttää. Pelastusopiston, Poliisiammattikorkeakoulun ja Hätäkeskuslaitoksen tulosohjaus tapahtuu liian paljon toisistaan erillisinä. Koko ohjausjärjestelmää olisi myös tärkeää vahvistaa hätäkeskuspäivystäjän työn näkökulmasta." Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen nykyinen ohjausjärjestelmä on varsin monitahoinen ja käytännöllisesti epätarkoituksenmukainen. Sisäministeriön pelastusosaston ja Pelastusopiston välisessä tulossopimuksessa sovitaan hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen järjestämisen taloudellisista resursseista sekä opiskelijapaikkojen määrästä. Käytännössä Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötarve ja opiskelijapaikkojen määrä eivät ole tyydyttävällä tavalla kohdanneet.

20 19 Useiden ns. lisäkurssien järjestämisestä ja niiden rahoituksesta on tehty erillisratkaisut käytännössä siten, että Hätäkeskuslaitos on maksanut toteutetut lisäkurssit vaikka tutkintokoulutuksen järjestäminen ei kuulu Hätäkeskuslaitoksen lakisääteisiin tehtäviin. Hätäkeskuspäivystäjätutkinto valmistaa työntekijöitä käytännössä yhdelle työnantajalle (Hätäkeskuslaitos) ja koulutus valmentaa yhteen ammattiin (hätäkeskuspäivystäjä). Tällaisessa koulutuksessa työelämän ja tutkintokoulutuksen tulisi olla erittäin kiinteässä yhteistoiminnassa kaikilla tasoilla siten, että työnantajaorganisaatiolla on hallinnollisesti ja toiminnallisesti mahdollisimman suora vaikutusmahdollisuus tutkintokoulutuksen määrälliseen ja sisällölliseen ohjaukseen. Työryhmä esittää, että tehdään erillinen selvitys ja vertailu millaisilla toimenpiteillä hätäkeskuspäivystäjätutkinnon ohjausjärjestelmää voitaisiin kehittää nykyistä selkeämmäksi ja toimivammaksi. 7. Yhteenveto ja työryhmän esitykset jatkotoimenpiteiksi Työryhmä arvioi yksimielisesti, että vaihtoehtoisista malleista toteuttamismalli 1:een perustuva tutkintokoulutuksen toteuttaminen tuottaisi toiminnallisesti ja kokonaistaloudellisesti arvioituna parhaat edellytykset tutkinnon kehittämiselle. Lisäksi työryhmä katsoo, että jatkossa hätäkeskuspäivystäjän kelpoisuusehtoja tulee avoimesti tarkastella sekä aktiivisesti etsiä sellaisia ratkaisuja, että hätäkeskuspäivystäjätutkinnon ohjausjärjestelmää voidaan selkiyttää nykyisestä. Yhteenvetona työryhmä esittää jatkotoimenpiteiksi seuraavaa: 1. Nykyistä hätäkeskuspäivystäjätutkintoa uudistetaan siten, että sen laajuus on nykyisen 90 opintopisteen sijasta 60 opintopistettä. Tutkinto on suoritettavissa yhdessä vuodessa. Pelastusopistolakia sekä hätäkeskuspäivystäjätutkinnon opetussuunnitelmaa muutetaan tältä osin siten, että uusimuotoinen hätäkeskuspäivystäjätutkinto voidaan aloittaa tammikuussa Opetussuunnitelman yksityiskohtainen valmistelu toteutetaan erillisessä työryhmässä. 2. Opiskelijavalinnan perusteet säilyvät nykyisellään, mutta opiskelijoiden valintamenettelyä ja valintakoejärjestelyä kehitetään edelleen. Erityisesti etsitään ratkaisuja kaksikielisten opiskelijoiden rekrytoimiseksi hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon markkinointia kehitetään. Hätäkeskuslaitos ja Pelastusopisto laativat yhdessä suunnitelman markkinointitoimenpiteiden kehittämiseksi sekä valintakoemenettelyn uudistamisesta. Uudistettu valintakoemenettely otetaan käyttöön syksyllä Opiskelijarekrytointia kehitetään lisäksi siten, että sisäänotto tapahtuu kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja elokuussa. Rekrytoitava opiskelijamäärä on joustava Hätäkeskuslaitoksen arvioiman henkilöstötarpeen pohjalta, esimerkiksi 12 / 18 / 24 opiskelijaa. Pelastusopisto ja Hätäkeskuslaitos seuraavat alueellisesti kohdennetun markkinoinnin ja opiskelijarekrytoinnin vaikutuksia opiskelupaikkaa hakevien henkilöiden maakunnallisiin taustoihin.

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Tulostavoiteasiakirja 2016

Tulostavoiteasiakirja 2016 Sisäministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö SMDno-201S-3S7 Hätäkeskuslaitos Tulostavoiteasiakirja 2016 Toiminta-ajatus, arvot ja tulevaisuuden tavoitteet (visio) Hätäkeskuslaitos on avun ja turvan

Lisätiedot

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila HÄTÄKESKUS Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila Suomessa pelastustoimen ja sairaankuljetuksen tehtäviä välittävät hätäkeskukset ovat tähän asti kuuluneet pelastustoimen organisaatioon ja nämä hätäkeskukset

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Uudet hätäkeskukset Oulun hätäkeskus v.2011 Ensisijainen toiminta-alue Pohjois-Suomi ja Lapin lääni Vaasan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016

POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016 POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016 Hyväksytty Poliisiammattikorkeakoulun hallituksessa 12.2.2016 1 SISÄLLYS 1. OPISKELIJAVALINNAN YLEISPERIAATTEET... 2 2. KOULUTUKSEN TUOTTAMA OSAAMINEN JA

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta.

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Muistio 1 (6) OAJ NÄKÖKULMIA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SOPEUTTAMINEN/ REFORMI Aikataulu Hallinto Saavutettavuuden turvaaminen ja opetuksen laatu edellyttävät, että

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus muutosten pyörteessä SEHL ry:n opintopäivät Kuopio

Ammatillinen koulutus muutosten pyörteessä SEHL ry:n opintopäivät Kuopio Ammatillinen koulutus muutosten pyörteessä SEHL ry:n opintopäivät Kuopio 7.4.2017 Soila Nordström, opetusneuvos Opetushallitus Miksi ammatillinen koulutus uudistetaan? Työ-ja elinkeinoelämän osaamistarpeet

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala

Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Bioanalyytikko (AMK) 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Määräys 62/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Määräys 62/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Määräys 62/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä

Lisätiedot

EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi

EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa 21.8.2015 käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi OPETUSHALLITUS AMPA-YKSIKKÖ/OHJAKAStyöryhmä 1. Tausta Opetus-

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Valintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi

Valintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi Valintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi Valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopulliseen opiskelijavalintaan vaikuttavat

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Kalatalouden perustutkinto Määräys 46/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Kalatalouden perustutkinto Määräys 46/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Kalatalouden perustutkinto Määräys 46/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus

Pelastustoimen uudistus Pelastustoimen uudistus Länsi-Suomen Pelastusalan liitto, koulutusseminaari 29.-30.10.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi 29.10.2016 2 29.10.2016 3 29.10.2016 4 29.10.2016 5 29.10.2016 6 Pelastustoimen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan Näyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) malli I. TAUSTATIEDOT 1. Tutkinnon järjestäjä ja yhteystiedot 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan 3. Tutkintokieli

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) 214 Oikaisuvaatimus koskien tuntiopettajan määräaikaista virkasuhdetta (turvallisuusala, aikuiskoulutus, työavain 25-439-14) HEL 2014-005591 T 01 01 01 01 Päätös

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Keskeiset kehittämishaasteet 1. tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin 2. tutkintojärjestelmän kokonaisuus

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1) AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus 13.12.2016 Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Opetushallituksen päätökset Opettajan

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA Johtaja Jorma Kauppinen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Helsinki 27.11.2014 Lain käsitteet Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

KOULUTUSRAKENNERYHMÄN

KOULUTUSRAKENNERYHMÄN KOULUTUSRAKENNERYHMÄN TILANNEKATSAUS Konsensusta etsimässä RKi/24.1.2012 Taustaa AMK-järjestelmän muotoutuminen ja kasvu 1992 2005 Neuvon työryhmän mietintö 08/2005 Tekniikan koulutuksen kansallinen strategiatyö

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma Kirje OKM/41/592/2016 26.05.2016 Jakelussa mainituille Viite Asia Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma 1. Johdanto Osana pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategista hallitusohjelmaa,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Opiskelijavalintauudistus: hallitusohjelma, KESU, I vaihe Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopintoihin

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinto järjestämissopimus ja järjestämissuunnitelma Tuula Karhumäki Välinehuollon tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö Uudistuva aikuisten perusopetus Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma Annika Bussman Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö Teijo Koljonen Opetusneuvos Opetushallitus

Lisätiedot

Valintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala

Valintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala Valintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala 240 op, Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK) Opiskelijavalinta Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan ja liikenteen

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Hakuohje 1 (5) 16.2.2016

Hakuohje 1 (5) 16.2.2016 Hakuohje 1 (5) 16.2.2016 HAKUOHJE POLIISI (YLEMPI AMK) -TUTKINTOON (suomenkielinen) Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt 12.2.2016 poliisi (ylempi AMK) -koulutuksen valintaperusteet. Ne määrittelevät

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot