LAUKAAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Hyväksytty Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 LAUKAAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2012 Hyväksytty Kunnanvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO 3. TOIMINTAKERTOMUS Sivu KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN HALLINTO 3 Valtuusto 4 Kunnanhallitus 5 Tarkastuslautakunta TALOUDELLINEN KEHITYS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Omistukset muissa yhteisöissä 19 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 20 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 21 Konsernitase ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 24 TUNNUSLUVUT MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen 25 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 101 Investointien toteutuminen 103 Rahoitusosan toteutuminen 108

3 5. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA 109 RAHOITUSLASKELMA 110 TASE 111 KONSERNITULOSLASKELMA 113 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 114 KONSERNITASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 117 LASKENNALLISESTI ERIYTETTY LIIKETOIMINTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA 126 VESIHUOLTOLAITOKSEN TASE 127 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA 128

4 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Laukaan ja Konneveden kuntien välinen kuntaliitosselvitys tehtiin syksyn 2011 ja kevään 2012 välisenä aikana. Laukaan valtuusto hyväksyi yhdistymisesityksen, mutta Konneveden valtuusto hylkäsi sen, joten kuntaliitosta ei syntynyt. Laukaan kunta ei yksinään täytä tulevan rakennelain määrittelemiä itsenäisen kunnan kriteerejä, joten lakiin kirjattu selvitysvelvollisuus koskee myös Laukaata. Johtaako tämä kuntaliitoksiin, jää nähtäväksi. Vuoden 2012 lopulla valmistui Laukaan Akro, joka on seudullisen maaseutuhallinnon ja ympäristöterveydenhuollon yksikköjen toimitila. Kahdeksan kunnan muodostamassa maaseutuhallinnossa toimii yhteensä kahdeksan viranhaltijaa ja kolmen kunnan yhteisessä ympäristöterveydenhuollossa kymmenen, joista kolme Äänekosken sivutoimipisteessä. Toiminta uudessa yksikössä on lähtenyt sujuvasti käyntiin. Seudullinen yhteistoimintamalli on osoittautunut toimivaksi: yksikön palvelut saavuttavat laajan asiakaskunnan keskitetysti ja kustannustehokkaasti. Keski-Suomen Seututerveyskeskus on palvellut kuntalaisia vuoden 2011 alusta alkaen. Tämä uudistus on toteutunut pääpiirteittäin positiivisesti myös taloudellisesta näkökulmasta. Vuoden 2012 tilinpäätöksen ylityksissä suurin yksittäinen tekijä on erikoissairaanhoito, jonka ylitys oli 1,3 M. Erikoissairaanhoidon budjetoinnista voidaan todeta, että talousarvioon kirjattiin kahdeksan prosenttia pienemmät kulut kuin vuoden 2011 toteumassa. Tältä osin budjetointi oli lähtökohtaisesti alimitoitettu vastatakseen kasvavan kunnan palvelutarpeisiin. Toiminnallisesti Laukaan terveysaseman kattavat remontit ovat aiheuttaneet haasteita, ja väistötiloja on jouduttu vuokraamaan mm. Jyväskylän kaupungilta Kangasvuoresta. Tässä yhteydessä on syytä välittää suuret kiitokset muutosten alla työskentelevälle Seututerveyskeskuksen palkkalistoille siirtyneelle henkilöstölle. Nyt tehdyillä remonteilla luodaan terveelliset ja toimivat olosuhteet niin henkilöstölle kuin asiakkaillekin. Kuntauudistusta vauhdittamaan on suunniteltu leikkauksia kuntien valtionosuuksiin. Vuonna 2012 valtionosuuskertymämme oli kuitenkin korjatun talousarvion mukainen. Samoin verotulokertymämme jäi vain n arvioidusta. Meneillään olevat rakenneuudistukset tuovat näiltä osin haastetta seuraaviin talousarvioprosesseihin. Vuoden 2012 jälkeen taseessamme on n. 2,3 M kumulatiivista alijäämää. Vuoden 2012 taloustavoitteiden suhteen olemme siis epäonnistuneet. Tämä on väärä tie, ja kehityskäyrä on käännettävä tulevina vuosina määrätietoisesti ylöspäin. Laukaa on väestörakenteeltaan nuorekas kunta. Lähes neljännes laukaalaisista on 14 ikävuotta nuorempia. Asukaslukumme jatkoi vuonna 2012 tasaista kasvua ollen vuoden lopussa Tämän kehityksen jatkuessa on kunnassamme vuonna 2020 kuntastrategian mukaisesti yli asukasta. Yritysten nettolisäys kunnan alueella oli 46. Elinkeinoelämän puolella uhkatekijöinä täytyy pitää Vihtavuoren perinteisen tehdasalueen mahdollisia muutoksia, jotka toteutuessaan aiheuttavat jopa satojen työpaikkojen menetyksen. Kunnan tulee jatkossakin toimia aktiivisesti edellytysten luojana ja positiivisena vaikuttajana uuden toiminnan synnyttämiseksi. Myönteisenä voidaan nähdä Laukaan työttömyysprosentin säilyminen maakunnallisen keskiarvon alapuolella. Työttömyysprosentti Laukaassa vuoden 2012 lopussa oli Vuoden 2012 aikana tehtiin kirkonkylässä merkittävä maakauppa ns. Laajalahden alueesta. Valmiin kunnallistekniikan vieressä sijaitseva asuinalue valmistuu rakentajia varten seuraavan kahden vuoden aikana kaavaprosessista riippuen. Lievestuoreella kunnan tonttitilanne on myös kohtuullinen, mutta Leppäveden ja Vihtavuoren osalta tonttivaranto on käytetty lähes loppuun. Näille alueille kohdistuu myönteistä painetta lisärakennuspaikkojen saamiseksi. Omakotitaloja valmistui vuonna kpl ja kerrostalohankkeita valmistui yksi ja käynnistyi kaksi. Kyseiset talot valmistuvat asukkaiden käyttöön vuoden 2013 aikana. Kunta teki vuoden 2012 aikana sitoumuksen Laajakaista kaikille -hankkeen käynnistämiseksi Laukaassa. Tämän hankkeen osalta työt alkavat keväällä Hankkeen toimijana on TeliaSonera, ja kunta osaltaan rahoittaa hanketta ns. Laajakaista lain velvoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on saada yhä useampi kuntalainen hyvien runkoverkkoyhteyksien äärelle. Jotta hankkeessa päästään kohtuullisen hyvään lopputulokseen, tulee kunnan, TeliaSoneran ja loppukäyttäjien vielä yhteisesti selvittää ns. tilaajayhteyksien osalta järkevimmät ratkaisut yhteisesti keskustellen. Kunnan omista rakentamisen ja korjausrakentamisen kohteista vuonna 2012 tärkeimpinä valmistuivat terveysaseman 1.vaihe, Laukaan Akro, Lievestuoreen päiväkoti ja erityismainintana Leppävedelle kuljetettu ns. siirtokoulu. Kunnan taloussuunnitelmasta ilmenevien mittavien rakennusinvestointien toteutuessa kunnan velkamäärä tulee lähivuosina yhä kasvamaan. Näin laajaa investointiohjelmaa ei ole mahdollista toteuttaa muuten kuin lainavaroin. Kunnalla on vuoden 2012 jälkeen velkaa 1971 euroa asukasta kohden. Luku on kuitenkin vielä alle kansallisen keskiarvon, joka on 2037 euroa asukasta kohden (v.2011 lopussa). Velkamäärän kasvu on tyypillinen haaste vahvasti kasvavalle kunnalle, jonka on jatkuvasti investoitava mm. kouluihin ja päiväkoteihin sekä korjausrakentamiseen. Velkataakan kasvu on kuitenkin myös merkittävä riskitekijä, ja on ilman muuta selvää, että niin hankkeiden priorisointia kuin käyttötalouttamme joudutaan tarkastelemaan yhä tiukemmin tulevissa talousarvioissa ja -suunnitelmissa.

5 2 Tässä yhteydessä haluan jakaa kiitokset vuodesta 2012 laukaalaisille, laukaalaisille yrittäjille ja yrityksille ja kaikille kunnan sidosryhmille, jotka ovat osaltaan rakentaneet kotikuntamme menestystarinaa. Kiitän myös luottamushenkilöitämme ja kunnan henkilöstöä asiantuntevasta ja omistautuneesta työotteesta eläkkeelle jäävää kunnanjohtajaa, Esko Kolisevaa, haluan muistaa henkilökohtaisesti erityisellä kiitoksella kokemuksen ja osaamisen välittämisestä eteenpäin. Kuntalaisten puolesta haluan esittää hänelle parhaat kiitokset 20-vuotisesta työurasta Laukaassa. Toivotamme yhteisesti Eskolle mukavia eläkepäiviä. Valtuustokauden nyt vaihduttua jatkamme nykyisten ja tulevaisuuden haasteiden parissa yhteistä tekemistä ja yhteistä laukaalaista henkeä korostaen! Jaakko Kiiskilä vs. kunnanjohtaja

6 KUNNAN HALLINTO LAUKAAN KUNTA ORGANISAATIOKAAVIO VALTUUSTO 43 jäsentä TARKASTUS- LAUTAKUNTA 5 jäsentä Tilintarkastaja KUNNANHALLITUS 11 jäsentä Kunnanjohtaja KUNNAN KANSLIA SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO SIVISTYSOSASTO TEKNINEN OSASTO MAANKÄYTTÖ- OSASTO KESKUSVAALILTK 5 jäsentä VAALILAUTA- KUNTA 6 kpl, 5 jäsentä/ltk SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTA- KUNTA 9 jäsentä KOULUTUS- LAUTAKUNTA 9 jäsentä VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA 9 jäsentä TEKNINEN LAUTAKUNTA 9 jäsentä - Tiejaosto 3 jäsentä KAAVOITUS- JA RAKENNUS- LAUTAKUNTA 9 jäsentä Vaalitoimikunta 3 jäsentä

7 4 Valtuusto 2012 Laukaassa valtuustopaikkoja on 43, jotka jakautuivat valtuustoryhmittäin seuraavasti: Suomen Keskusta 16, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 10, Suomen Kansallinen Kokoomus 7, Vasemmistoliitto 4, Kristillisdemokraatit 2, Perussuomalaiset 2, Vihreät 2. Valtuuston puheenjohtajisto Pj. Jolanki Jorma Lievestuore KOK 1. vpj Vuorenpää Pirjo Lievestuore KESK 2. vpj. Autio Markku Vehniä SDP Valtuutetut Ahonen Ari Laukaa SDP Ahonen Pekka Vihtavuori PS Blomberg Aila Laukaa SDP Ek Terhi Leppävesi VIHR Eskonen Tero Kuusa KESK Haverinen Veikko Laukaa KESK Honkonen Lauri Lievestuore SDP Hytönen Jari Vihtavuori SDP Häkkinen Jukka Leppävesi KESK asti Hänninen Juha Laukaa KOK Hänninen Juhani Kuusa KESK Kalmari Leena Leppävesi SDP Karttunen Tatu Laukaa KESK Kinnunen Raimo Laukaa KOJ Kirmanen Anne Vihtavuori KESK Koivisto Kari Leppävesi VAS Kumpulainen Viljo Leppävesi VAS Kuniala Anita Laukaa KOK Leinonen Pirjo Laukaa KESK Leppäaho Tarja Vihtavuori KD Manninen Marko Lievestuore PS Mäkelä Jukka Laukaa KD Naukkarinen Eila Laukaa KESK Nieminen Tuula Leppävesi VAS Niemistö Eva-Kaisa Vihtavuori KOK Niininen Eeva Vehniä KESK Paakkinen Arja Laukaa KOK Parkkonen Pertti Leppävesi KESK Peura Jari Leppävesi KESK Pietiläinen Pentti Laukaa VAS Pietiläinen Tarja Lievestuore KESK Pihlajasaari Helena Lievestuore SDP Porthén Jorma Vihtavuori KESK Ruotsalainen Harry Kuusa PS Räisänen Ahti Vihtavuori KOK Savolainen Jyrki Laukkavirta KESK Siekkinen Juhani Kuusa SDP Sillanpää Elina Laukaa VIHR Sinijärvi Kauko Lievestuore KESK Tammenoja Esko Lievestuore SDP Valkonen Tapio Vihtavuori SDP lähtien Vähärautio Kaija Lievestuore KOK

8 5 Kunnanhallitus 2012 Laukaassa kunnanhallituksessa on 11 jäsentä: Puheenjohtajisto Pj. Haverinen Veikko Laukaa KESK 1. vpj. Kalmari Leena Leppävesi SDP 2. vpj. Kuniala Anita Laukaa KOK Jäsenet Ek Terhi Leppävesi VIHR Kautto Katariina Laukaa VAS Naukkarinen Eila Laukaa KESK Peura Jari Leppävesi KESK Pirttinen Jukka Laukaa SDP Salmela Ella Laukaa KOK Savolainen Jyrki Laukkavirta KESK Tammenoja Esko Lievestuore SDP Kunnanhallituksen esittelijänä toimii kunnanjohtaja. Tarkastuslautakunta 2012 Pj. Hänninen Juha asti Nieminen Tuula 2.4. alk. Laukaa Leppävesi KOK VAS Vpj. Nieminen Tuula 2.4. asti Friman Matti Valkola SDP Pietiläinen Tarja Lievestuore KESK Tammela Arvo Laukaa KESK Vpj. Vähärautio Kaija jäs alk. Lievestuore KOK TALOUDELLINEN KEHITYS Yleistä Bruttokansantuotteen volyymi pieneni 0,2 prosenttia viime vuonna. Loka-joulukuussa bruttokansantuote väheni 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2011 neljänteen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote pieneni 1,5 prosenttia. Vuoden 2012 talouskehitys oli epätasaista ja heikkeni vuoden loppua kohden. Ensimmäisellä neljänneksellä bruttokansantuote vielä kasvoi selvästi; osasyynä tähän oli huhtikuussa tapahtunutta autoverotuksen muutosta ennakoinut vilkas autokauppa. Toisella vuosineljänneksellä bruttokansantuote kuitenkin laski yli prosentin ja kahdella viimeiselläkin vuosineljänneksellä bruttokansantuotetta kertyi edellistä vuotta vähemmän. Edelliseen neljännekseen vertailtaessa bruttokansantuotteen volyymi pieneni toisella ja neljännellä vuosineljänneksellä, mutta kolmas neljännes on tarkentuneiden tietojen perusteella hyvin niukasti plussalla. Tämä tarkoittaa, että yleisesti taantuman kriteerinä käytetty kahden peräkkäisen neljänneksen lasku bruttokansantuotteessa ei täyty. Kun koko vuoden bruttokansantuote kuitenkin jäi edellistä vuotta pienemmäksi, voidaan viime vuotta pitää taantumana Suomen taloudessa. Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU-27 -alueella väheni 0,5 prosenttia vuoden neljännellä neljänneksellä edelliseen neljännekseen vertailtaessa. Koko vuonna 2012 EU-27 alueen bruttokansantuote pieneni 0,3 prosenttia.

9 6 Koko talouden arvonlisäyksen volyymi väheni neljännellä neljänneksellä 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2012 arvonlisäys väheni 0,2 prosenttia. Suurin arvonlisäyksen pudottaja vuoden 2012 aikana oli sähkö- ja elektroniikkateollisuus. Arvonlisäystä kasvattivat vuonna 2012 eniten informaatio ja viestintä sekä liike-elämän palvelut (toimialat M-N). Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2012 alkutuotanto kuitenkin väheni 1,1 prosenttia. Maataloudessa arvonlisäys pieneni 3,8 prosenttia viime vuonna. Metsätalouden arvonlisäys kasvoi 0,1 prosenttia vuonna Teollisuuden (toimialat B-E) arvonlisäys väheni neljännellä neljänneksellä 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Metsäteollisuuden arvonlisäys kasvoi 1,1 prosenttia, mutta metalliteollisuuden arvonlisäys pieneni 1,8 prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvonlisäys väheni 6 prosenttia. Rakentamisessa arvonlisäyksen volyymi pieneni loka-joulukuussa 1,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2012 teollisuuden arvonlisäyksen volyymi väheni 1,8 prosenttia. Metsäteollisuuden arvonlisäys väheni 2,3 prosenttia, mutta kemianteollisuus kasvoi kaksi prosenttia. Metalliteollisuudessa arvonlisäys kasvoi 0,6 prosenttia, mutta sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvonlisäys väheni 9,1 prosenttia. Rakentamisen arvonlisäys pieneni 2,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi pysyi loka-joulukuussa edellisen neljänneksen tasolla. Kauppa supistui yhden prosentin, mutta liikennepalvelut kasvoivat 0,7 prosenttia. Kiinteistöalan toiminta pysyi edellisen neljänneksen tasolla, mutta liike-elämän palvelut (M-N) vähenivät 1,5 prosenttia. Koko vuonna 2012 palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,5 prosenttia. Kaupan arvonlisäys väheni 0,5 prosenttia ja liikennepalvelujen arvonlisäys 0,1 prosenttia. Informaatio ja viestintä kasvoi 2,9 prosenttia. Kiinteistöalan toiminta kasvoi 1,9 prosenttia ja liike-elämän palvelut (M-N) 2,2 prosenttia. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan arvonlisäys väheni 0,1 prosenttia viime vuonna. Vuonna 2012 kansantalouden kokonaiskysynnän volyymi pieneni 1,6 prosenttia. Kysyntää vähensivät erityisesti vienti, rakennusinvestoinnit ja varastojen muutos. Tavaroiden ja palveluiden tase, eli viennin ja tuonnin erotus oli viime vuonna 1,2 mrd. alijäämäinen. Viennin volyymi väheni loka-joulukuussa 4,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2012 viennin volyymi väheni 1,4 prosenttia. Tavaroiden vienti pieneni 1,2 prosenttia ja palveluiden vienti 1,8 prosenttia. Tuonnin volyymi kasvoi loka-joulukuussa 1,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2012 tuonnin volyymi väheni 3,7 prosenttia. Tavaroiden tuonti pieneni 6,6 prosenttia, mutta palveluiden tuonti kasvoi 4,6 prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Julkisten kulutusmenojen volyymi supistui prosentin verran. Koko vuonna 2012 yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 1,6 prosenttia ja julkisten kulutusmenojen volyymi 0,8 prosenttia. Investointien volyymi väheni neljännellä neljänneksellä 2,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Rakennusinvestoinnit pienenivät 2,5 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi väheni puoli prosenttia. Koko vuonna 2012 investointien volyymi väheni 2,9 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit pienenivät 4 prosenttia ja toimitilarakentaminen supistui 6,6 prosenttia. Maa- ja vesirakennusinvestointien volyymi pysyi edellisen vuoden tasolla. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit vähenivät 0,8 prosenttia. Muut investoinnit, jotka muodostuvat pääasiassa ohjelmistoinvestoinneista, lisääntyivät 1,6 prosenttia. Työllisten määrä pysyi neljännellä neljänneksellä edellisen neljänneksen tasolla. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä pieneni 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2012 työllisten määrä kasvoi 0,3 prosenttia, mutta työtuntien määrä pieneni 0,2 prosenttia. Työn tuottavuus eli bruttoarvonlisäyksen volyymi työtuntia kohti pysyi viime vuonna samalla tasolla kuin 2011, mutta jäi vielä yli kolme prosenttia pienemmäksi kuin vuonna Työttömyysaste oli loka-joulukuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 7,0 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 6,9 prosenttia. Koko vuoden 2012 työttömyysaste oli 7,7 prosenttia. Koko kansantalouden hintatason arvioidaan kohonneen viime vuonna 2,8 prosenttia mitattuna

10 7 bruttokansantuotteen hintaindeksillä. Kuluttajahintaindeksi nousi viime vuonna niin ikään 2,8 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa 2,6 prosenttia. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös omistusasumisen menot. Myös vakuutus- ja rahoituspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä. Vaihtosuhde heikkeni edelleen, koska tuontihinnat kohosivat 3,6 prosenttia ja vientihinnat vähemmän, 1,4 prosenttia. Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 1,5 prosenttia, mutta supistui reaalisesti 2 prosenttia ja oli henkeä kohti euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 194 miljardia euroa eli yhtä paljon kuin bruttokansantuote. Bruttokansantulo supistui reaalisesti 1,6 prosenttia eli enemmän kuin bruttokansantuote, koska vaihtosuhde heikkeni ja ulkomailta saadut ensitulot pienenivät. Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 3,2 prosenttia ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksut 2,6 prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvauksien osuus kansantulosta nousi 61,2 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 60,3 prosenttia. Kansantalouden omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 3,9 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 23,3 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 24,7 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä supistui 2,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo lisääntyi 0,3 prosenttia ja jäi edelleen selvästi pienemmäksi kuin huippuvuonna Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 12 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja 14 prosenttia vähemmän. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 7,7 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 2,8 miljardia euroa. Rahoitusasemaa paransi varastojen supistuminen huomattavasti. Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan kasvoivat viime vuonna 0,6 prosenttia. Rahoituslaitosten korkokate (välilliset rahoituspalvelut) pieneni, mutta palkkiotuotot kasvoivat. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat edelleen, mutta korkotaso oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli 1 miljardia euroa ylijäämäinen. Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna neljättä vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä (nettoluotonotto) oli 7,4 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 6,4 miljardia euroa. Alijäämää lisäsi se, että erityisesti maksetut tulonsiirrot kasvoivat enemmän kuin verotulot. Valtion verotulot kasvoivat 2,3 prosenttia. Eniten kasvoivat tuotot välillisistä veroista, muun muassa arvonlisäveron tuotto. Sen sijaan tuotot välittömistä veroista vähenivät, koska yhteisöverotuotot supistuivat. Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 3,4 prosenttia. Tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille kasvoivat 6,8 prosenttia. Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 3,9 prosenttia ja investoinnit 3,7 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli 2,1 miljardia euroa, enemmän kuin koskaan aiemmin. Kuntien verotulot kasvoivat vain yhden prosentin, koska yhteisöverotuotot alenivat. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 4,9 prosenttia ja investointien arvioidaan kasvaneen 6,2 prosenttia. Myös työeläkelaitosten rahoitusasema heikkeni edellisestä vuodesta. Ylijäämä oli nyt 4,7 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 5,2 miljardia euroa. Eläkemaksutulot kasvoivat suunnilleen saman verran kuin maksetut työeläkkeet, mutta omaisuustulot vähenivät. Rahoitusasema ei ota huomioon sijoitusten arvonmuutoksia. Muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä oli 0,4 miljardia euroa. Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 4,5 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 2,1 miljardia euroa. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen ns. EDP-alijäämä oli 3,7 miljardia euroa eli 1,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se poikkeaa julkisyhteisöjen nettoluotonannosta siten, että siinä on otettu huomioon myös swap-sopimusten vaikutus korkomenoihin.

11 8 Julkisyhteisöjen ns. EDP-velka eli sulautettu bruttovelka kasvoi 103 miljardiin euroon. Suhteessa bruttokansantuotteeseen se kasvoi 53,0 prosenttiin eli 4 prosenttiyksikköä. Kasvuun vaikutti myös se, että Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen (ERVV) velanotto tilastoidaan osaksi takauksia myöntäneiden maiden julkista velkaa. Vuoden 2012 aikana tämä velka kasvoi 0,3 miljardista eurosta 2,7 miljardiin euroon. Tilastokeskus julkistaa EU:n komissiolle toimitettavat alijäämä- ja velkatiedot Siinä yhteydessä nyt julkaistut alijäämä- ja velkatiedot voivat tarkentua. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 56,0 prosenttia. Edellisenä vuonna suhde oli 55,0 prosenttia. Veroaste eli verojen ja veronluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 43,6 prosenttia. Veroaste kasvoi 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 2,8 prosenttia ja reaalisesti 0,2 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 3,2 prosenttia ja reaalisesti 0,3 prosenttia. Oikaistu tulo ottaa huomioon myös julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Kotitalouksien saama palkkasumma kasvoi 3,2 prosenttia ja sosiaalietuudet 5,6 prosenttia. Palkkatuloja lisäsi ansiotason nousu, ei työllisyys. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 0,3 prosenttia. Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 3,3 prosenttia ja kulutusmenot 4,5 prosenttia. Kulutusmenot olivat suuremmat kuin käytettävissä oleva tulo, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon kääntyi negatiiviseksi, -0,5 prosenttiin. Kotitalouksien kiinteät investoinnit kasvoivat nimellisesti 1,3 prosenttia, asuinrakentaminen väheni hieman. Kotitalouksien rahoitusasema oli 6,1 miljardia euroa alijäämäinen. Kotitalouksien velkaantumisaste oli viime vuoden lopussa 118,6 prosenttia eli se kasvoi 2,9 prosenttiyksikköä vuoden aikana. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon. Rahoitustilinpidon tieto vuoden lopun tilanteesta on alustava arvio. Laukaan kunta Laukaan kunnan vuosikate vuonna 2012 oli 1,8 M eli 1,4 M pienempi kuin vuonna Vuonna 2011 vuosikate oli samoin 1,4 M pienempi kuin edellisenä vuotena. Tilikauden alijäämäksi tuli 1,8 M (2011 0,1 M ). Kumulatiivinen alijäämä on 2,3 M (2011 0,5 M ). Lainakanta vuoden lopussa oli 36,4 M ( ,1 M ) ja rahavarat 0,5 M (2011 0,4 M ). Toimintamenojen kasvu oli 5,2 % (2011 6,7 %). Talouden tasapainotus Kuntastrategian taloustavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite Toteutuminen Velkaantuminen 1 M 9,3 M Vuosikate 5 M 1,8 M Taseessa oleva alijäämä oli 2,3 M (2011 0,5 M ). Vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa kumulatiiviseksi ylijäämäksi oli arvioitu 0,1 M. Tilinpäätösluvuilla päivitetyn taloussuunnitelman kumulatiivinen alijäämä kehittyy seuraavasti: ,3 M 1,4 M 1,2 M 0,6 M

12 9 Riskien hallinta ja sisäinen valvonta Hallintosäännön 46 :n mukaan kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Osastopäälliköiden sekä tulosyksiköiden ja tulospiirien esimiesten velvollisuutena on ylläpitää toiminnan tehokkuutta, taloudellisuutta ja talousarvion noudattamista kuvaavia seurantajärjestelmiä ja raportteja kunnanhallituksen antamien periaatteiden mukaisesti. Tämän sisäisen valvonnan tarkoituksena on pitää ao. toimielin, kunnanjohtaja, kunnanhallitus ja valtuusto riittävän tietoisena kunnan ja sen eri toimialojen tilasta, erityisesti talousarviossa asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisen suhteen. Sisäinen valvonta on rakennettava siten, että se palvelee myös vuositilintarkastusta ja valvontatarkastusta. Talousarvion toteutumista kunnassa seurataan kuukausittain laadittavilla kirjanpitoon perustuvilla talouskatsauksilla. Katsaukset käsitellään kuukausittain johtoryhmässä ja kunnanhallituksessa. Valtuustolle talouskatsaus esitetään kolmannesvuosittain. Rahoitusriskit Kunnalla ei ole valuuttariskejä. Lainat ovat pääosin kuntatodistuslainoja. Antolainojen määrä on 0,3 miljoonaa euroa. Lainat on myönnetty lähinnä sosiaaliseen asuntotuotantoon. Annettujen takausten määrä on 21,1 miljoonaa euroa. Takauksista 17 miljoonaa euroa on myönnetty kunnan täysin omistamalle Laukaan Vuokrakodit Oy:lle. Vakuutukset Lakisääteisten vakuutusten lisäksi kunta on vakuuttanut rakennukset irtaimistoineen ja ajoneuvot. Lisäksi kunnalla on julkisyhteisön vastuuvakuutus ja kuntien ryhmätapaturmavakuutus (vakuutettuina kunnan kaikki asukkaat kunnan järjestämissä tilaisuuksissa). Vakuutusten omavastuu on rakennusten ja irtaimen omaisuuden osalta pääsääntöisesti euroa. Riskialttiimpien kohteiden omavastuu on alempi. Julkisyhteisön vastuuvakuutuksen omavastuu on euroa. Henkilöriskit Henkilöstöriskit liittyvät henkilöstön osaamiseen ja saatavuuteen. Laukaan kunnassa kullekin keskeisessä tehtävässä olevalle on nimetty sijainen tai kaksi, jolloin varmistetaan riittävä osaaminen ja tehtävien sujuminen yllättävissäkin tilanteissa. Henkilöstön osaamisen varmistamiseen ja ns. hiljaisen tiedon siirtymiseen on kiinnitetty huomiota. Eläkkeelle lähtöihin on varauduttu ja uuden henkilön perehdyttämiseen ennen eläkkeelle lähtevän poistumista. Henkilöstökoulutukseen ja johtamiskoulutukseen on kiinnitetty huomiota. Hyvin laajalla joukolla esimiehistä on johtamiskoulutusta, esimerkkinä viime vuosina suoritetut Johtamisen erikoisammattitutkinnot. Tietojärjestelmäriskit Varautuminen tietoturvariskeihin Tietoturvariskillä tarkoitetaan negatiivisia seurauksia tapahtumista, joiden seurauksena tieto ei ole turvassa ulkopuolisilta, tieto ei ole käytettävissä oikeaan aikaan oikeilla henkilöillä tai tietojen virheettömyyttä ei voida taata. Laukaan kunnan tietoturvatyötä ohjaa Laukaan kunnan tietoturvapolitiikka (KH ). Tietoturvatyön ohjaukseen tullaan tietoturvapolitiikan mukaisesti käyttämään myös valtioneuvoston asetusta tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa (681 / 2010) ja sen perusteella annettua VAHTI 2 / 2010 ohjetta. Laukaan kunnan tietojärjestelmiin kohdistuvat suurimmat riskit ovat pääsääntöisesti tunnistettu ja niihin on varauduttu sekä teknisin että hallinnollisin keinoin. Tietoturvariskit voidaan jakaa esimerkiksi henkilö-, laite-, ohjelmisto-, tietoliikenne- ja fyysisiin riskeihin.

13 10 Henkilöriskit Tahattomia henkilöriskejä hallitaan henkilöstön oikealla resursoinnilla ja koulutuksella. Henkilöstöä koulutetaan pääsääntöisesti uusien järjestelmien käyttöönotossa. Lisäksi henkilöstölle järjestetään jatkuvaa sisäistä koulutusta toimistoohjelmista, sähköpostin käytöstä ja mm. laitteiden ja Internetin käytöstä. Yleisiin koulutuksiin on sisällytetty myös tietoturvaohjeistusta. Henkilöstölle on lisäksi tarjolla intranetissä kattava ohjeistus. Tahallisten väärinkäytösten aiheuttamaa riskiä pienennetään antamalla käyttöoikeuksia mahdollisimman vähän, mutta kuitenkin riittävästi työtehtäviin nähden. Useimmissa järjestelmissä voidaan lokitiedoista jälkeenpäin tutkia mahdollisia väärinkäytöksiä. Laiteriskit Laiteriskeihin, lähinnä palvelinlaitteiden rikkoontumisiin, on varauduttu mm. vikasietoisilla levyjärjestelmillä ja huolehtimalla varmistusten toimivuudesta. Suurin osa palvelimista toimii kahdennetussa VMWare virtuaaliympäristössä. Palvelinlaitteissa on pääsääntöisesti NBD (Next Business Day) OnSite - tason takuut tai erilliset huoltosopimukset. Sähkökatkoihin on varauduttu palvelinhuoneen kahdennetulla UPS-laitteistolla sekä useimpien verkkolaitteiden UPS-suojauksella. Myös palvelinhuoneen jäähdytys on kahdennettu. Käyttäjiä on ohjeistettu tallettamaan kaikki työssä tarvittava tieto palvelimien verkkolevyille, jossa ne ovat keskitettyjen varmistusten piirissä. Tällöin työaseman rikkoutuessa tiedot eivät katoa ja työaseman vaihdon jälkeen työt voivat jatkua häiriöttä. Ohjelmistoriskit Ohjelmistoriskeistä suurimman riskin aiheuttaa sähköpostin kautta saapuvat haittaohjelmat. Tähän riskiin on varauduttu sähköpostisuodattimella, joka sisältää virus- ja haittaohjelmien tunnistuksen ja poiston sekä roskapostisuodattimen. Muistitikkujen ja muiden siirrettävien medioiden aiheuttamaan virusohjelmistoriskiin on varauduttu asentamalla jokaiseen työasemaan virus- ja haittaohjelmien torjuntaohjelma, joka pysyy automaattisesti ajan tasalla. Muihin ohjelmistoriskeihin varaudutaan hankkimalla ja ottamalla käyttöön jo valmiiksi koeteltuja järjestelmiä, joihin löytyy osaamista omasta organisaatiosta ja yleisesti markkinoilta. Kasvavana ohjelmistoriskeinä on näköpiirissä älymatkapuhelinten ja muiden kannettavien laitteiden aiheuttamat riskit sekä sosiaalisen median käytöstä aiheutuvat riskit. Näiden aiheuttamia riskejä seurataan ja tarvittaessa riskeihin tullaan varautumaan eri keinoin. Tietoliikenneriskit Dataverkko-operaattori Elisalla on viestintämarkkinalain 9 luvun mukaisesti velvollisuus varautua normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Lain 13 luvun mukaisesti viestintäverkot ja viestintäpalvelut on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että ne toimivat mahdollisimman luotettavasti normaaliolojen häiriötilanteissa ja myös poikkeusoloissa. Tänä vuonna kilpailutetussa uudessa sopimuksessa on normaaliolojen häiriötilanteiden korjausaikatauluja kiristetty verrattuna edelliseen sopimukseen, ollen kriittisimmissä liittymissä nyt 4 tuntia. Kunnan omiin verkkolaiterikkoihin on varauduttu kahdentamalla tärkeimmät laitteet. Lisäksi halvempia verkkolaitteita varastoidaan rikkoutumisien varalle. Kunnan omien valokuitujen katkeamisen varalle on olemassa toimintaohjeistus, millä vaurio saadaan korjattua mahdollisimman nopeasti. Kuituyhteyksiä ei ole kahdennettu. Ulkopuoliset riskit Ulkopuolisilla riskeillä tarkoitetaan tietojärjestelmiin kohdistuvia tietomurtoyrityksiä. Ulkopuolisiin riskeihin on varauduttu hallinnollisilla ja teknisillä keinoilla ja ohjeilla. Verkon tekninen suojaus on järjestetty keskitetyllä palomuurilla, jolla erotellaan sekä Internet että sisäiset verkot toisistaan.

14 11 Fyysiset riskit Fyysisillä riskeillä tarkoitetaan lähinnä laite- ja verkkotilojen fyysistä suojausta. Laukaan laitetilat täyttävät useimmissa tapauksissa Viestintäviraston määräyksen 54 A/2012 mukaisen tärkeysluokan 5 vaatimukset. Laukaan kunnan toiminnot ovat pienemmät kuin tärkeysluokan 5 määritykset. Laitetilojen suojaukseen on tulossa vuonna 2013 uusi ohje VAHTI-sarjaan. Ohjeen antamia suuntaviivoja sovelletaan varsinkin kunnan palvelintilojen fyysisen turvallisuuden arvioinnissa. Sosiaali- ja terveysosasto Sosiaali- ja terveysosaston kaikilla yksiköillä on ajantasainen turvallisuusselvitys. Uudis- ja peruskorjaushankkeiden yhteydessä pääsuunnittelija huolehtii turvallisuusselvityksen laatimisesta. Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto (AVI) ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (VALVIRA) edellyttävät yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien lupahakemukseen liitettäväksi mm. asianmukaisen turvallisuusselvityksen ja kunnan lausunnon. Lakia yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) on muutettu ja yksityisten palveluntuottajien on laadittava mennessä omavalvontasuunnitelma toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi ja laadun toteuttamisen seuraamiseksi. Omavalvontasuunnitelmien laadinnasta on kunnan toimesta järjestetty yhteinen koulutus- ja perehdytys kunnan ja yksityisen sektorin toimijoille. Sosiaali- ja terveysosaston työpaikkojen riskien kartoitukset on tehty. Hoitolaitosten lääkehoitosuunnitelmat on tehty, päivitetään tarvittaessa ja niitä noudatetaan. Henkilökunnan koulutus on ajantasaista. Työsuojelun toimintaohjeet ovat käytössä ja niissä ohjeistetaan ongelmatilanteiden raportointi, sisäistä koulutusta on järjestetty. Henkilökunta, lautakunnan jäsenet, varajäsenet ja hallituksen edustaja ovat allekirjoittaneet vaitiolositoumuksen, sitoumus on käytössä myös ostopalveluissa. Internet-sivulla on varoitettu asiakkaita arkaluontoisten tietojen lähettämisestä suojaamattomassa nettiyhteydessä. Sisäinen valvonta Sisäinen valvonta on käytössä ja huomioitu hallintosäännössä. Lokitiedot tallentuvat käytettävissä asiakasohjelmissa, rekisteriselosteet ovat ajan tasalla ja niissä on ohjeistettu mm. omien tietojen tarkistusmenettely. Osaston talousarvion toteutumista seurataan säännöllisesti ja raportit käsitellään myös yhteisesti osaston johtoryhmässä kolmannesvuosittain. Sivistysosasto Oppimisympäristön turvallisuusasia on otettu korostetummin esille mm. koulujen lukuvuoden toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä osana perusopetuksen laatukriteerityötä. Tavoitteena on ennalta ehkäistä vaaratilanteita ja varautua riittävin ohjein poikkeustilanteisiin. Painopistealueita ovat koulukiusaamisen ehkäisy (ns. Kiva Koulu-hanke), sisäilmaongelmien parantaminen ja koulupihojen turvallisuuden edistäminen. Suurimmat riskit liittyvät koulu- ja työmatkoihin. Oppilaat joutuvat siirtymään joissakin tapauksissa kesken koulupäivän toiselle koululle yleisen liikenteen joukossa. Oppilaiden valvonta (mm. välitunnit) on opettajien velvollisuus ja riskeihin varaudutaan koulun järjestyssäännöillä ja muilla ohjeistuksilla. Riskeihin minimoimiseksi vaaditaan mm. retkiltä tarkat etukäteen tehdyt suunnitelmat. Uimaopetukseen liittyvät riskit on myös tiedostettu. Koulujen opetuksessa käytetään myös laitteita ja koneita, joiden käyttö vaatii äärimmäistä huolellisuutta ja perehtyneisyyttä. Oppilaat koulutetaan käyttämään laitteita opettajan välittömän valvonnan alaisina. Lisäksi koneista ja laitteista tehdään riskienarviointi. Jos kone tai laite ei täytä turvallisuusvaatimuksia, kone poistetaan välittömästi käytöstä. Erilaisiin onnettomuuksiin ja vaaratilanteisiin on varauduttu koulujen turvallisuus- ja kriisisuunnitelmilla. Koulujen sisäilmaongelmat ovat riskitekijä ja jos niitä ilmenee, niihin tartutaan mahdollisimman nopeasti. Sivistysosaston henkilöstön saatavuus on varsin hyvä. Käytännössä kaikilla Laukaan kunnan palveluksessa olevilla opettajilla on asetuksen mukainen kelpoisuus. Myös sijaisuuksiin on saatu pätevää henkilökuntaa. Vapaa-aikatoimi on laatinut eri toimintoihin, kuten esimerkiksi leireille ja ulkoilureiteille sekä kiinteistöille erilliset turvaohjeet. Näin myös riskit pyritään minimoimaan ennakkosuunnittelulla. Multamäen leirikeskuksessa on vielä oma yleinen turvallisuussuunnitelma. Vapaa-aikatoimessa riskejä liittyy työpajatoimintaan, jossa tehdään työtä työstökoneilla, joiden käytön työntekijän tulee hallita. Työtekijät perehdytetään työturvallisuuteen ja ohjataan käyttämään oikeita ja turvallisia työmenetelmiä.

15 12 Kaikista laavuista ja kodista on tehty esite, jossa on KKJ koordinaatit. Koordinaatit ovat myös kotien ja laavujen seinissä. Salassa pidettäviä asioita käsitellään sivistysosastolla varsin vähän. Yksilöä (esim. oppilaat) koskevia asioita käsitellään harvoin lautakunnassa. Jos näin tehdään, kokousasiakirjat kerätään pois asian käsittelyn jälkeen ja paperit tuhotaan asianmukaisesti. Yksilön terveydentilaan liittyvät asiat säilytetään lukitussa tilassa. Sisäinen valvonta Sivistystoimen sisäinen valvonta koostuu pääsääntöisesti hallinnon ja talouden valvonnasta. Opetustoimen järjestämistä ohjaajat useat säädökset, joiden noudattamista valvotaan mm. seuraamalla koulujen toimintaa ja kouluissa tehtäviä päätöksiä. Kaikissa sivistystoimen yksiköissä on nimetty vastuullinen esimies. Lisäksi koulut laativat lukuvuosittain toimintasuunnitelmat, johon tulee kirjata keskeisimmät koulun järjestämiseen liittyvät asiat. Toimintasuunnitelman toteuttamista arvioidaan touko-kesäkuussa sekä koulun omana arviointina. Koulutuslautakunta käsitteli arvioinnin tulokset kesäkuussa Sekä koulutuslautakunnan että vapaa-ajan lautakunnan jäsenet ovat eri sivistystoimen yksiköiden kummeina ja osallistuvat niiden toimintaan olemalla mukana kokouksissa ja muissa tapahtumissa. Kummit tuovat havaintonsa (sekä hyvät että korjaamista kaipaavat) lautakuntien kokouksiin, joten näin voidaan tukea ja samalla valvoa yksiköiden toimintaa. Sisäistä valvontaa ovat myös erilaiset toimintaraportit ja infot mm. lautakuntien kokouksissa. Tekninen osasto Arviointia merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Laissa (620/2010) ja asetuksessa (659/2010) tulvariskien hallinnasta on säädetty tulvariskien hallinnan suunnittelusta merkittäville tulvariskialueille. Kunnan vastuulla on hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu alueellaan eli kunta tekee alustavan arvioinnin hulevesitulvista aiheutuvista tulvariskeistä ja nimeää mahdolliset merkittävät hulevesitulvariskialueet. Alustavassa suunnitelmassa esitetyn arviointimenetelmän ja käytössä olleiden tietojen perusteella kunnan alueella ei tunnistettu olevan alueita, joissa tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyvä hulevesitulva voisi aiheuttaa yleiseltä kannalta merkittäviä vahingollisia seuraamuksia. Hulevesien päätyminen viemäriverkostoon sen sijaan on riski jäteveden puhdistamolle ja sen prosessille Lievestuoreella. Muualla hulevedet muodostavat taloudellisen riskin lisääntyvinä jätevesikustannuksina. Hulevesien verkostoon pääsyn estämiseksi on tulevaisuudessa tehtävä verkostosaneerauksia ja sadevesiviemäröintiä. Kunnan vesihuollon järjestämiseen liittyy toiminnallisia riskejä. Riskeihin varaudutaan suunnittelulla joka tähtää käyttökelpoisen raakaveden riittävyyden varmistamiseen sekä valmiussuunnittelulla, jolla varaudutaan vesihuollon järjestämiseen häiriötilanteissa tai pidempiaikaisissa poikkeusoloissa. Vedenottamo kapasiteettia ollaan lisäämässä tulevina vuosina. Jyväskylä seudulla on laadittu vesihuollon yleissuunnitelmat seutukuntakohtaisesti ja kuntakohtaisesti. Laukaata koskeva osa yleissuunnitelmasta hyväksyttiin valtuustossa Kuntakohtaisen yleissuunnitelman päivitys tapahtuu v Kunnassa on laadittu v vesihuollon valmiussuunnitelma. Suunnitelma perustuu kattavaan riskien arviointiin ja sisältää yksityiskohtaisia toimintaohjeita mahdollisesti toteutuvien riskien varalta. Suunnitelma päivitettiin kesällä Samalla laadittiin kriisiviestintäsuunnitelma. Edellä mainitut suunnitelmat soveltuu noudatettavaksi myös normaaliolojen häiriötilanteissa. Viime aikoina on sovittu lisättävän yhteistoimintaa seudun kuntien kesken häiriötilanteissa. Vesi- ja viemärilaitoksen häiriötilanteiden varalta työhön osallistuvaa henkilökuntaa mukaan lukien aliurakoitsijat tullaan ohjeistamaan kirjallisilla työtapaohjeilla. Suunnitelmissa on toteuttaa myös normaaliolojen häiriötilanneharjoitus yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Kunnan omien kiinteistöjen riskejä arvioidaan suunnitelmallisen ja ohjelmoidun kiinteistöjen kuntokartoitustoiminnan avulla. Laadittavat kuntokartoitukset ovat lähtötietoja kiinteistöjen korjaus- ja kunnossapito-ohjelmia varten. Tässä yhteydessä on

16 13 huomioitava, että pelkät ohjelmat eivät ole riittävä toimenpide asiassa. Ohjelmien riittävästä rahoituksesta tulee myös huolehtia toimeenpanon varmistamiseksi. Kiinteistöjen käyttöasteen pitämiseen riittävän korkeana sisältyy toiminnallinen ja taloudellinen riski. Em. seikkaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota uudessa kunnan rakennushankkeiden toimintaohjeessa päivitettiin Laukaan kunnan liikenneturvallisuustoimenpidesuunnitelma. Liikenteen turvallisuusriskiä vähennettiin useissa kohteissa rakentamalla mm. hidastetöyssyjä, kevyenliikenteenväyliä ja jättölenkkejä. Tekeillä on myös liikennemerkkisuunnitelma, jossa tutkitaan mm. liikennemerkkien sijoittelua ja suojatiemerkintöjä. Vesihuoltoverkostojen ja katuverkoston ylläpidon ja uusimisen rahoitus tulee riittävällä tavalla huomioida pitkävaikutteisesti. Ellei näin tapahdu aiheutuu tästä toiminnallinen ja taloudellinen riski, kun korjausvelka kasvaa. Viime aikoina yleistyneiden sähkökatkosten johdosta on vesihuoltolaitokselle hankittu kaksi varavoimakonetta. Em. kalustoa tullaan lähiaikoina lisäämään saatujen myönteisten käyttökokemusten johdosta. Ns. Sairaalanmäen kiinteistöjen varavoimajärjestelyt uusitaan meneillään olevien peruskorjaustöiden yhteydessä. Uusien kiinteistöjen suunnitteluvaiheessa arvioidaan hankkeeseen liittyvät riskit ja toteutuksen yhteydessä varaudutaan riskeihin sopimuksin ja vaadittavin vakuuksin. Teknisellä osastolla on käytössä sopimusten hallintaohjelma. Keski-Suomen Pelastuslaitos on omassa riskikartoituksessaan arvioinut onnettomuus ym. riskejä kunnan alueella. Kunnan ja pelastuslaitoksen yhteistoimintana on käynnistetty suunnittelu uuden paloaseman rakentamiseksi kirkonkylälle. Paloaseman rakennushanke sijoittuu vuosille Paloaseman sijaintipaikan valinnalla tavoiteltiin entistä parempaa lähtövalmiutta ja toimintaedellytyksiä suhteessa tiedossa oleviin riskeihin. Erityisiä ympäristöriskejä ei ole tiedossa. Jätehuoltotoiminta on annettu Mustankorkea Oy:n hoidettavaksi, joka puolestaan toimii yhteistyössä valtakunnallisten toimijoiden kanssa mm. ongelmajätealalla. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2012 kunnan konserniohjeen. Kuntakonserniin kuuluva Laukaan Vuokrakodit Oy on mukana ARA:n ja Valtiokonttorin ylläpitämässä SART tilinpäätösanalyysi ja raportointisovelluksessa vuokrataloyhtiöille. Yhtiön hallitus seuraa yhtiön asuntojen käyttöasteen muutoksia ja kehittymistä säännöllisesti kokouksissaan. Muutoksia analysoidaan ja tarvittaessa asia saatetaan omistajalle käsiteltäväksi. Vuokrien taso suhteessa muihin toimijoihin kuten myös vuokrakertymät ja luottotappiot ovat jatkuvassa seurannassa. Viime aikoina on tapahtunut ja lähivuosina tulee tapahtumaan henkilökunnan siirtymisiä eläkkeelle ns. suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Muutokset koskevat erityisesti avaintehtävissä olevaa henkilöstöä. Riittävän ammattitaitoisen ja myös määrältään riittävän henkilöstön rekrytoinnista tulee huolehtia ajoissa, jottei tästä aiheudu toiminnallisia ja taloudellisia riskejä. Sisäinen valvonta Toimintojen taloudellisuuden valvonta on järjestetty siten, että osastolla laaditaan säännöllisesti raportit tulosyksiköiden käyttötalouden menoista. Raportit käsitellään kuukausittain pidettävissä yhdyskuntateknisten palvelujen ja kiinteistöpalvelujen työmaakokouksissa. Vähintään neljännesvuosittain raportit annetaan tekniselle lautakunnalle tiedoksi erillisenä asiana. Investointimenoista tehdään omat raportit, jotka myös esitellään kuten edellä. Samat raportit lähetetään kunnanjohtajalle ja talousjohtajalle. Talonrakennusinvestointihankkeiden toteutuksista annetaan säännöllisesti kirjalliset raportit tekniselle lautakunnalle, tilaajahallintokunnalle sekä kunnanhallitukselle. Yhdyskuntatekniikan investoinneista tehdään kohdekohtaista jälkilaskentaa, jotka käsitellään työmaakokouksissa ja laskelmat saatetaan tekniselle lautakunnalle tiedoksi. Teknisen hallinnon tavoitteiksi on mm. kirjattu hyvän hallintotavan mukaiset hallinto- ja toimistopalvelut sekä oikea ja ajantasainen laskutus sekä tehokas perintä. Edellä mainituille asioille on määritelty tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Tekninen lautakunta on valinnut kaksi luottamushenkilöä teknisen varikon varaston tarkastajiksi. Tarkastajat antavat vuosittain raportin lautakunnalle tarkastuksestaan.

17 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot , ,76 Toimintakulut , ,64 Toimintakate , ,88 Verotulot , ,53 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,66 Muut rahoitustuotot , ,98 Korkokulut , ,50 Muut rahoituskulut ,70 335,75 Vuosikate , ,04 Suunnitelman mukaiset poistot , ,75 Arvonalentumiset 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,71 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 13,10 13,20 Vuosikate/Poistot, % 50,90 96,30 Vuosikate, /asukas 98,70 174,18 Asukasmäärä

18 TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,04 Tulorahoituksen korjauserät , ,56 Investointien rahavirta Investointimenot , ,77 Rahoitusosuudet investointeihin , ,94 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,78 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,57 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,00 Antolainasaamisten vähennykset , ,93 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,01 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,76 Rahoituksen rahavirta , ,68 Rahavarojen muutos , ,11 Rahavarat , ,09 Rahavarat , , , ,11 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 15,20 35,50 Pääomamenojen tulorahoitus, % 15,20 35,60 Lainanhoitokate 9,52 13,19 Rahavarat , ,09 Kassan riittävyys, pv 2 2 Asukasmäärä

19 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,90 Aineettomat hyödykkeet , ,07 Tietokoneohjelmistot , ,07 Aineelliset hyödykkeet , ,29 Maa- ja vesialueet , ,72 Rakennukset , ,97 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,66 Koneet ja kalusto , ,61 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,33 Sijoitukset , ,54 Osakkeet ja osuudet , ,64 Muut lainasaamiset , ,90 Muut saamiset ,35 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,36 Valtion toimeksiannot , ,41 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,95 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,59 Vaihto-omaisuus , ,64 Aineet tarvikkeet ja tavarat , ,64 Saamiset , ,86 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,51 Muut saamiset , ,72 Siirtosaamiset , ,63 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet , ,46 Rahat ja pankkisaamiset , ,63 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,85

20 17 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,49 Peruspääoma , ,89 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä , ,69 Tilikauden yli- / alijäämä , ,71 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,69 Valtion toimeksiannot , ,19 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,29 Muut toimeksiantojen pääomat 2 896, ,21 VIERAS PÄÄOMA , ,67 Pitkäaikainen , ,14 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,32 Liittymismaksut ja muut velat , ,82 Lyhytaikainen , ,53 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,04 Saadut ennakot 9 693, ,00 Ostovelat , ,09 Muut velat , ,70 Siirtovelat , ,70 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,85 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 36,60 43,10 Suhteellinen velkaantuneisuus -% 51,40 43,10 Kertynyt yli-/alijäämä , ,40 Kertynyt yli-/alijäämä /asukas -124,10-29,14 Lainakanta , ,36 Lainakanta /asukas 1 971, ,08 Lainasaamiset , ,90 Asukasmäärä