Kuntajakoselvityksen palvelurakenneosio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntajakoselvityksen palvelurakenneosio"

Transkriptio

1 Alavieskan kunta, Haapaveden, Oulaisten ja Ylivieskan kaupungit Kuntajakoselvityksen palvelurakenneosio ALAVIESKA HAAPAVESI OULAINEN YLIVIESKA 1

2 Sisällys Johdanto... 4 Kuntien yhdistymisen lähtökohdat... 5 Kuntarakenteiden uudistus... 5 Kuntarakennemuutosta ohjaava lainsäädäntö... 5 Henkilöstön asema... 6 Hankkeen organisoituminen... 7 Väestö ja elinkeinotarkastelu Väestö Elinkeinorakennetarkastelu Palvelurakenteen kuntakohtainen tarkastelu Yleistä - Palvelurakenteen kustannukset Hallinto- ja tukipalvelut sekä ICT Muut palvelut, tekniikka Sivistys Sosiaali- ja terveydenhuolto Perusturvan kustannuskehitys Suurimmat erot ja poikkeamat Konserniyhtiöt Henkilöstö Talouden nykytilan tarkastelu Peruskunnan tase Konsernitase Tuloslaskelma Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine Painelaskennan periaatteet Lisää uhkia SOTE-kapitaatio Uusi kunta Missio, visio ja arvot Strategiset päämäärät Uudet palvelurakenteet, edut ja haitat sekä ja sopeutuminen Maankäytön ja teknisten palveluiden kokonaisuuden järjestäminen Sivistystoimen kokonaisuus Sosiaali- ja terveystoimi Henkilöstö Yhdistymisen yleiset edut erityisesti talouden näkökulmasta Johtopäätökset

3 3

4 Johdanto Vuoden 2012 lopulla useat Pohjois-Pohjanmaan kunnat tunnustelivat mahdollisuutta perustaa alueelle lähes 20 kunnan perusturvan alue (Oulun eteläinen Sote; OE-Sote), jonka avulla oli tarkoitus järjestää perusturvan palvelut tarkoituksenmukaisimmalla mahdollisella tavalla joka myös riittäisi täyttämään silloin uskotun valtion määrittelemänpalvelurakenteen. Tässä vaiheessa ei puhuttu kuntaliitoksesta. Hanke kariutui lähinnä kahdesta syystä. Valtion tavoittelema palvelurakenne ei vahvistunut ja alkoi näyttää vahvasti siltä, että uusi järjestelmä olisi johtanut Raahen mahdollisuuteen irtautua kokonaisuudesta ja muiden olisi ryhdyttävä Raahen kumppaneiksi vastuukuntamallilla. Tämä ei ollut muiden kuntien ensisijainen vaihtoehto. Toiseksi suuri kuntajoukko loukkaantui hankkeen aloitteellisille kunnille (Alavieska, Haapavesi, Oulainen, Ylivieska). Lähtökohta olisi myös hankala siitä syystä, että alueella oli järjestäydytty perusturvan palveluiden tuottamiseksi yhteistoiminta-alueisiin niin, että jopa hankkeen aloitteelliset kunnat olivat eri yhteistoimintaalueilla. Oulainen ei ollut täyttänyt muiden kuntien tapaan edes PARAS-hankkeen velvoitetta. Edelliset syyt olivat todennäköisesti osana muita syitä. Tästä seurasi, että hanke haudattiin ja aloitteellinen kuntanelikko päätti tavoitella mahdollisuutta kuntaliitokseen, jotta edes uuden kunnan koko riittäisi siihen, että sille voitaisiin myöhemmin antaa perusturvan järjestämisvastuu. Seuraavaksi Alavieskan, Haapaveden, Oulaisten sekä Ylivieskan valtuustot päättivät ryhtyä kuntajakoselvityksen tekemiseen. Valmistelun lähtökohtana on, että uusi kunta aloittaisi toimintansa alkaen. Päätöksenteko kunnissa tapahtuu vuoden 2014 lopulla. Haapaveden kaupunki ilmoitti kesäkuussa kantanaan, että hankkeen esiselvitys osoitti, että yhdistyminen ei ole tarpeen. Tämä lopetti työryhmien työn ja hankkeen valmistelu ohjautui kuntajakoselvittäjän työksi. Kuntaliitoksen valmistelu ohjattiin myös hankkeen viimehetken vaiheiden vuoksi tapahtuvaksi erityisesti talouden sopeutumisen näkökulmasta. Tämän vuoksi työssä rajauduttiin mahdollisimman paljon tilastotarkasteluun ja talouden tasapainotarpeen arviointiin. Erityisesti Oulaisten puolelta korostettiin sitä, että työssä tarkasteltiin yksittäisten kuntien talouden sopeutustarvetta ja mahdollisuutta sopeutumiseen sekä sopeutumisen mahdollisuutta yhtenä kuntana. Työstä jäi puuttumaan joitakin palvelurakenteeseen liittyviä täsmennyksiä ja sopeutumismahdollisuuksien tarkempaa analyysiä, mutta työ antaa riittävän kuvan kuntien palveluiden nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista sekä palvelurakenteiden eroista. Lisäksi selvitys osoittaa riittävästi kuntien talouden tilanteen nyt ja lähitulevaisuudessa sekä sen taloudellisen hyödyn, mitä kuntaliitos toisi mukanaan. Kuntajakoselvitystä ohjasi poliittinen ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana oli Erkki Rytky Haapavedeltä ja varapuheenjohtajana Pekka Heiska Oulaisista. Ohjausryhmälle työtä valmisteli Terho Ojanperän johdolla johtoryhmä. Lisäksi työ jalkautettiin käytännön tasolle työryhmille, jotka kuvasivat alueen palvelurakenteen nykytilan ja valmistelivat uuden kunnan palvelurakennetta. Johtoryhmän vastuulle tuli uuden kunnan strategian valmisteleminen. Kaikki hankkeen työryhmissä työskennelleet vastuuhenkilöt löytyvät jäljempänä kappaleessa Hankkeen organisoituminen. Kuntajakoselvittäjän rooli jäi työssä varsin pieneksi kahdesta syystä: kustannusten säästämiseksi sovittiin, että työtä tehdään alueella mahdollisimman paljon kuntajakoselvittäjän ohjeistuksen perusteella, toisaalta joidenkin myöhemmin kuvattavien syiden vuoksi työ suunnattiin kesäkuun alussa uudelleen. 4

5 Kuntien yhdistymisen lähtökohdat Kuntarakenteiden uudistus Kuntarakenteiden uudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata kuntalaisille palvelujen hyvä saatavuus ja laatutaso kohtuullisin kustannuksin, vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, eheyttää yhdyskuntarakennetta ja parantaa tuottavuutta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakennemuutoksia sekä palveluntarjontamuotojen ja palveluprosessien kehittämistä, modernin teknologian hyödyntämistä, osaamisen vahvistamista sekä aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Kuntarakenteiden uudistaminen on kuntasektorin jatkuva haaste erityisesti tämänhetkisessä taloustilanteessa. Uudistamisen tarve on seurausta nopeasta kuntien toimintaympäristön muutoksesta. Tämä edellyttää myös kunnilta muutos- sekä uudistumiskykyä. Toimintaympäristön muutokset ovat osittain hyvin laaja-alaisia, jopa globaalitason muutoksia, jotka tuovat oman paineen myös Suomen kuntakenttään. Osittain muutokset voivat olla myös paikallistason problematiikkaa. Molemmat tekijät kuitenkin vaikuttavat omalla tavallaan kuntien palvelujen tuottamiseen, kuntien talouskehityksen erilaisuuksiin sekä kunta-alan tulevaisuuden näkymiin. Toimintaympäristön muutokset pakottavat tarkastelemaan kuntasektorin rakenteita rajojen sekä palvelutuotannon näkökulmasta. Ne pakottavat vääjäämättä myös ajattelemaan uutta strategista suuntaa. Myös kuntatalous on vahvasti riippuvainen toimintaympäristön muutoksista. Kaventunut taloudellinen liikkumavara ja epävarmuus Euroalueen kehittymisestä luovat suuria paineita kuntien toimintatavoille ja rakenteiden kehittämiselle jatkossa. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat valtiovallan uudet linjaukset kuntien valtionosuusperusteisiin ja rakennemuutoksiin. Kuntarakennemuutosta ohjaava lainsäädäntö Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on kuntajakolain (1698/2009) 2 :n mukaisesti elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Kuntajakoa voidaan kuntajakolain 4 :n mukaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakyky 2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Alueella tarkoitetaan tässä yhden tai useamman kunnan tai niiden osan muodostamaa aluetta, johon kuntajaon muutos vaikuttaa. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Kunnan on lain mukaan muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. Vaatimus yhdistyvien kuntien yhteisestä maarajasta olisi edelleen tiukka. Alueellisen eheyden vaatimuk- 5

6 sesta voitaisiin poiketa ainoastaan 16 :ssä tarkoitetun kuntajakoselvittäjän ehdotuksen perusteella, jos muodostuva kokonaisuus muutoin olisi toiminnallisesti riittävän perusteltu. Poikkeaminen edellyttäisi, että alueen kunnat ovat ennen kuntien yhdistymistä koskevan esityksen tekemistä osallistuneet erityiseen kuntajakoselvitykseen. Siihen tulisi siten myös kaikkien välissä olevien kuntien osallistuttava. Kuntajakoa muutettaessa on huolehdittava suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Kuntajakoa muutettaessa tulee ottaa huomioon saamelaisten kielelliset oikeudet sekä saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella. Henkilöstön asema Henkilöstön asema kuntajaon muutoksissa on määritelty kuntarakennelain 29 :ssä. Sen mukaan kuntajaon muutos, joka johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Pääsääntö on, että muutostilanteissa kunnan henkilöstöllä on viiden vuoden irtisanomissuoja. L:lla 478/2013 lisätty 4 k on väliaikaisesti voimassa Yhdistymisavustus Kuntarakennelain 42 :ssä on määritelty yhdistymisavustuksen saamisen edellytykset. Kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle kunnalle maksetaan yhdistymisavustusta. Yhdistymisavustuksen saamisen edellytyksenä on, että: uusi kunta on 4 c 4 e :ssä säädettyjen selvitysperusteiden osoittaman selvitysalueen mukainen; 4 d :n 3 momentissa tarkoitetulla alueella uuteen kuntaan sisältyy työssäkäyntialueen keskuskunta; yhdistyminen toteutetaan 4 i :ssä tarkoitetun ministeriön päätöksen tai erityisen kuntajakoselvityksen perusteella; taikka uuteen kuntaan sisältyy 4 f :n 1 kohdassa tarkoitettu erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva kunta. Lisäksi edellytyksenä yhdistymisavustuksen maksamiselle on, että kuntien yhdistyminen tulee voimaan viimeistään vuonna 2017 ja kunnat ovat tehneet 6 :ssä tarkoitetun yhdistymisesityksen viimeistään 4 h :n 3 tai 4 momentissa tarkoitettuna ajankohtana. L:lla 478/2013 on lisätty, että 4 h on väliaikaisesti voimassa Vuosina voimaan tulevissa kuntien yhdistymisissä yhdistymisavustuksen maksamiseksi edellytetään, että kuntien yhdistymisesitys on tehty 5 :n 3 momentissa tarkoitettuun määräaikaan mennessä. Valtionosuuksien vähenemisen korvaaminen Jos vuosina voimaan tuleva kuntien yhdistyminen vähentää uuden kunnan valtionosuuksia verrattuna yhdistyvien kuntien yhteenlaskettuihin valtionosuuksiin, ministeriö myötää uudelle kunnalle vähennyksen johdosta kuntien yhdistymisen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina vuosina vuoden 2019 loppuun saakka valtionosuuksien vähenemisen korvausta. Vuosina voimaan tulevissa kuntien yhdistymisissä korvauksen maksamiseksi edellytetään, että kunnat ovat tehneet kuntarakennelain 6 :ssä tarkoitetun yhdistymisesityksen mennessä. Vuosina voimaan tulevista yhdistymisistä määräaika säädetään erikseen. Alustavan tiedon mukaan ainakaan oleellista vähenemistä ei tapahtuisi. 6

7 Hankkeen organisoituminen Ohjausryhmän kokoonpano ja työskentely Kuntajakoselvitystä ohjasi poliittinen ohjausryhmä. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä 4 kertaa. Kokoontumiset olivat , , ja Ohjausryhmän puheenjohtajana on ollut Erkki Rytky (Haapavesi) ja varapuheenjohtajana Pekka Heiska (Oulainen). Sihteerinä on toiminut Maarit Grekula (Oulainen). Mervi Lesonen (Haapavesi) on ollut henkilöstön edustajana ohjausryhmässä. Johtoryhmän kokoonpano ja työskentely Poliittiselle ohjausryhmälle työtä valmisteli johtoryhmä. Johtoryhmä kokoontui yhteensä 11 kertaa. Kokoontumiset olivat , , , , , , , , , Johtoryhmän puheenjohtajana on ollut Terho Ojanperä (Ylivieska). Johtoryhmän sihteerinä on ollut Liisa Hankonen (Haapavesi). Työryhmien kokoonpano 7

8 Kuntajakoselvittäjä on ollut taloustyöryhmän puheenjohtajana. Taloustyöryhmän sihteerinä on toiminut Terho Ojanperä (Ylivieska). Hallinto- ja tukityöryhmän puheenjohtajana on ollut Maria Sorvisto (Haapavesi). Sivistystoimen työryhmän puheenjohtaja on ollut Kai Perttu (Ylivieska) ja ryhmän jäsenten ulkopuolisena sihteerinä on toiminut Eini Jylänki (Oulainen). Sosiaali- ja terveydenhuollon ryhmän puheenjohtajana on ollut Rainer Kolppanen (Oulainen). Maankäyttö- ja tekniset palvelut työryhmän puheenjohtaja on toiminut Kari Kentala (Ylivieska). Ryhmän jäsenten ulkopuolisena sihteerinä on toiminut Jarkko Vilppola (Oulainen). 8

9 Ammattijärjestöjen edustajat ovat olleet työn edetessä myös edustettuna sekä ohjausryhmässä että työryhmissä. 9

10 Väestö ja elinkeinotarkastelu Väestö Asukasluvun kehitys Syntyneet - kuolleet Kuntien asukasluku Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko alue Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Nettomuutto/1000 asukasta Asukasluku 31.12, koko alue Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko alue Tarkasteltaessa lähimenneisyyttä ja alueen kuntien asukasluvun muutosten syitä, havaitaan ensiksi, että alueen kunnissa syntyminen ylittää keskimäärin kuolleisuuden. Ainoastaan Alavieskan syntyneiden ja kuolleiden suhde on ollut kolmena vuonna negatiivinen, Oulaisissa tämä on tapahtunut kerran. Koko alueen syntyneiden kuolleiden suhde on erittäin positiivinen ja kuvaa alueen elinvoimaa. Toinen asukasluvun kehitykseen vaikuttava muuttuja on kuntien keskinäinen nettomuutto. Kunnasta muutetaan ja kuntaan muutetaan eniten pysyvästi, jos alueella on työtä. Todellisuudessa harva muuttaa kuntaan tai kunnasta veroprosentin tai muita kuntia laadukkaampien kuntapalveluiden vuoksi: jos työtä on ja perusedellytykset täyttyvät, muutetaan. Opiskelupaikat saattavat vaikuttaa tilapäisesti tilanteeseen, mutta jos opintoja vastaavaa työtä ei ole, työn perässä hakeudutaan kuitenkin alueelta pois. Nettomuutto kuvaa hyvin sitä dilemmaa, mikä alueella on: elinvoima on suuri, mutta kunnista muutetaan pois, tämä on vaikuttanut asukaslukuun negatiivisesti. Kuntaliitos johtaisi siihen, että kuntajakoa tavoittelevasta neljästä kunnasta Ylivieskan kasvu riittäisi pitämään koko alueen asukasluvun muutoksen positiivisena. Kolmen muun kunnan tilannetta voidaan pitää ongelmallisena. Ylivieskan asukasluvun muutoksen tapaista tilaa tavoitellaan käytännössä kaikissa suomalaisissa kunnissa. 10

11 Asukasluku > >2040 Alavieska ,1 % -0,8 % Haapavesi ,6 % -4,2 % Oulainen ,2 % -7,3 % Ylivieska ,2 % 13,0 % Yhteensä ,2 % 3,2 % Asukasluvun muutos Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Yhteensä Kuntajakoa tavoittelevat kunnat ovat hyvin erikokoisia, pienimmän Alavieskan asukasluku on huomattavasti koko maan mediaanikokoa pienempi, Haapavesi ja Oulainen hieman mediaanikokoa suurempia. Ylivieska on yli kaksi kertaa mediaanikokoa suurempi ja sen asukasluku onkin lähes yhtä suuri kuin muiden kuntien asukasluku yhteensä. Kaikkien muiden kuntien asukasluku on jo pitkään ollut laskussa, mutta Ylivieskan asukasluvun kasvu on ollut ja tulee olemaan hyvin suuri. Nyt, taloudellisen taantuman aikaan muuttoliike yleensä hidastuu tämä ei näytä koskevan Ylivieskaa. Kunnat tavoittelevat toiminnassaan elinvoimaa mitä usein kuvataan erityisesti asukasluvun kasvulla. Erillisinä kuntina ainoastaan Ylivieskan elinvoima näyttäisi kasvavan, muilla taantuvan. Yhtenä kuntana elinvoima kasvaisi, koska Ylivieskan kasvu on niin suuri. Uusi kunta olisi jo syntyhetkellä asukasluvultaan lähialueen suurin kunta. Pelkästään asukasluvulla mitaten kunnan vaikutusvalta kasvanee suuremmaksi kuin nykyisten kuntien vaikutusvalta yhteensä. Kunta täyttää kooltaan Paras 2 -lain mukaisen asukkaan rajan, mutta tätä kirjoitettaessa ei tiedetä, mitä tämä tarkoittaisi uudessa SOTE-suunnittelussa. 11

12 Mediaani-ikä Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa Mediaani-ikä Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa Yksi alueen erityispiirre on sen nuori ikärakenne. Kuntajakoa tavoittelevista kunnista jokaisen mediaaniikä on useita vuosia nuorempi kuin maassa keskimäärin, jopa mediaani-iältään varttuneimmassa Oulaisissa. Mediaani-ikä kuvaa keskimmäisen kuntalaisen ikää ja poikkeaa jonkin verran mittarina keskiiästä. Kuntanelikossa mediaani-iältään nuorimmat kunnat ovat Haapavesi ja Ylivieska. Oulainen on mediaani-iältään niin kaukana muista, että palvelurakenteen rakentamisessa on todennäköisesti joitakin ongelmia. Yli 75-vuotiaat kpl Muutos Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko alue Ikärakenteen kehityksessä keskeisin asia on yli 75-vuotiaiden määrä ja määrän muutos. Absoluuttisesti eniten yli 75-vuotiaita on kooltaan suurimmassa Ylivieskassa, missä yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa myös absoluuttisesti eniten. Kun tarkastellaan kunnan erilaista kantokykyä ja esimerkiksi kykyä järjestellä yli 75-vuotiaiden tarvitsemat palvelut on tunnistettava eri ikäryhmien suhteelliset osuudet. Tässä tarkastelussa havaitaan, että Haapaveden ja Ylivieskan erityisesti Ylivieskan yli 75- vuotiaiden osuus on pienin ja Oulaisten ja Alavieskan suurin. Palvelurakenteen kehittämisen ja kehittymisen kannalta tilanne jatkuu. Vuonna 2040 Tilastokeskus on arvioinut, että oman kunnan asukkaista suhteellisesti eniten yli 75-vuotiaita on Oulaisissa, vähiten Ylivieskassa. Eniten yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa juuri Oulaisissa. 12

13 Yli 75-vuotiaat, %:ia Muutos Alavieska 3,4 % 5,9 % 6,9 % 10,7 % 11,3 % 11,2 % 12,8 % 14,9 % 16,7 % 17,7 % 7,0 % Haapavesi 3,3 % 4,7 % 6,1 % 8,7 % 9,1 % 9,7 % 11,9 % 14,1 % 15,4 % 15,4 % 6,6 % Oulainen 3,6 % 5,6 % 7,6 % 10,0 % 10,8 % 12,3 % 15,5 % 18,4 % 20,6 % 21,5 % 11,5 % Ylivieska 3,0 % 4,7 % 6,3 % 7,1 % 7,6 % 8,3 % 10,4 % 12,5 % 13,9 % 14,4 % 7,2 % 25,0 % Yli 75-vuotiaiden osuus %:ia 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Ikärakenteen kehityksessä keskeisin asia on yli 75-vuotiaiden määrä ja määrän muutos Yli 75-vuotiaiden määrä Yli 75-vuotiaiden vuotuinen muutos edelliseen vuoteen nähden Yllä oleva kuviopari havainnollistaa yli 75-vuotiaiden määrän kasvun alueella. Kun yli 75-vuotiaita on nyt noin 3.000, kasvaa määrä jopa vuoteen 2040 mennessä. Tämä edellyttää yli 75-vuotiaiden määrässä jopa vuotuista kasvua vuotiaat, kpl Muutos Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Toinen keskeinen, tässä tarkasteltava ikäryhmä on nuorten, ei-täysi-ikäisten määrä ja suhteellinen osuus. Kappalemääräisesti laskettuna eniten alaikäisiä on luonnollisesti Ylivieskassa, mutta alaikäisten määrä myös kasvaa Ylivieskassa. Alaikäisten osuus nyt on suhteellisesti saman tasoinen kaikissa kunnissa, mutta vuosien aikana määrä alenee absoluuttisesti muissa kunnissa kuin Ylivieskassa. Tarkastelujakson lopulla määrä kääntyy myös Ylivieskassa laskuun. 13

14 Tämä yhteenlaskettuna yli 75-vuotiaiden määrän kasvun kanssa johtaa siihen, että näiden kuntien huoltosuhde heikkenee kahta kautta: alaikäisten ja yli 75-vuotiaiden määrän kasvun perusteella samalla kun työssäkäyvien kuntalaisten ikäryhmä pienenee. Huoltosuhde tarkoittaa yleisesti tilastoidun työvoiman ulkopuolella olevien määrää suhteessa varsinaisen työvoiman määrään. Väestöllinen huoltosuhde ilmoitetaan ei-työikäisten ja työikäisten määrien suhteena: kuinka monta ei-työikäistä kansalaista on kutakin työikäistä kohti jollakin määritellyllä alueella tai koko maassa. Väestötieteilijät laskevat suhdeluvun niin, että ei-työikäisiksi määritellään kaikki alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat. Työikäisiä ovat loput eli näiden rajojen väliin sijoittuvat. Kyse on siis lähinnä väestön ikärakenteen ja sen muutosten kuvaamisesta. Saatua suhdelukua peilataan mm. alueellisiin vertailuihin, kun selvitetään ikärakenteen muutoksia ja tehdään niihin perustuvia poliittisia päätöksiä vaikkapa kunnallisten palvelujen tarpeesta, kaavoituksesta, rakentamisesta tai vastaavista ratkaisuista. Huoltosuhde Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa Huoltosuhde Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa Oulaisissa ja Ylivieskassa ala-ikäisten suhteellinen osuus kokonaisuudesta alenee. Oulaisissa tämä johtuu siitä, että ikääntyneiden osuus kokonaisuudesta kasvaa enemmän kuin muualla, Ylivieskassa työikäisten osuus kasvaa suhteellisesti enemmän. Huoltosuhdetta voidaan mitata myös taloudellisena huoltosuhteena. Taloudellinen huoltosuhde ilmaisee työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrän suhteessa työllisten määrään. Taloudelliseen huoltosuhteeseen lasketaan mukaan 0 14-vuotiaat, opiskelijat, ase- tai siviilipalvelusta suorittavat, eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat, esimerkiksi omaa kotitalouttaan hoitavat. Työllisiksi luetaan kaikki vuoden ikäiset henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työnhakijoina. Taloudellinen huoltosuhde riippuu merkittävällä tavalla talouden suhdannekehityksestä niin kansallisesti ja alueellisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Taloudellinen huoltosuhde on korkein Oulaisissa (1,71) ja matalin Ylivieskassa (1,41). Koko maan huoltosuhde on 1,32. Kaikki neljä kuntaa ylittävät koko maan keskiarvon. 14

15 0-19-vuotiaat,%:ia Muutos Alavieska 29,7 % 29,6 % 30,6 % 30,3 % 0,6 % Haapavesi 29,9 % 29,8 % 30,3 % 30,7 % 0,8 % Oulainen 28,3 % 27,4 % 26,7 % 26,5 % -1,8 % Ylivieska 28,8 % 29,3 % 28,7 % 27,8 % -1,0 % 31,0 % Alle 19-v osuus %:ia 30,0 % 29,0 % 28,0 % 27,0 % 26,0 % 25,0 % 24,0 % Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Kunnat yhtenä kuntana Uuden kunnan asukasluku olisi kasvava. Yli asukkaan väestöpohja riittänee siihen, että uuden kunnat palvelurakenteen kehitys ja vuotuiset muutokset olivat hallittavissa. Uuden kunnan ikärakenne olisi keskimäärin edullinen ja ainakin Alavieskan ja Haapaveden vaikea huoltosuhde muuttuisi osana suurempaa kokonaisuutta hallittavammaksi. Väestön ikärakenne ja sen muutos hajaantuisi laajemmalle alueelle hallittavaksi. Jotta tämä voitaisiin käyttää hyväksi, olisi uutta kuntaa kehitettävä aidosti yhtenä yksikkönä eikä olemassa olevia rakenteita ja tapoja voida sementoida. Koska alueen kaikissa kunnissa on suurikin syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden, mutta vain yhdessä kunnassa (Ylivieska) on koko maankin tasolla tarkasteltuna suuri muuttovoitto ja muissa muuttotappio, tasoittuisivat väestön ikärakenteen suuretkin muutokset uuden kunnan tasolla. Ruotsinkielinen väestö ei ole merkittävä missään kunnasta. Ulkomaalaisten osuus väestöstä vaihtelee Oulaisten 0,7 %:n osuudesta Haapaveden 1,1 %:iin. Kaikki neljä kuntaa jäävät selkeästi alle valtakunnallisen keskiarvon ruotsinkielisen sekä ulkomaan kansalaisten osuutta vertailtaessa. Kuntajako ei vaikuta ruotsinkielisyyden kustannuksiin. 15

16 Kunnan nimi: Yhdistelmä KNO 9 Muutos Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia %:ia/v. Asukasluku kaikista %:ia kaikista %:ia kaikista %:ia kaikista %:ia ,0 % 0,1 % 0 6 vuotiaat ,6 % ,7 % ,3 % ,3 % ,5 % 0,1 % 6 vuotiaat 452 1,4 % 463 1,4 % 456 1,4 % 452 1,3 % 0 0 0,0 % 0,0 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat ,7 % ,9 % ,0 % ,6 % ,0 % 0,1 % Lukio, vuotiaat ,3 % ,9 % ,1 % ,1 % ,9 % -0,1 % Työikäiset, vuotiaat ,1 % ,1 % ,0 % ,8 % ,7 % -0,3 % vuotiaat ,2 % ,8 % ,5 % ,0 % ,0 % 2,3 % Yli 84 vuotiaat 749 2,3 % 977 3,0 % ,8 % ,4 % ,9 % 6,5 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat ,3 % ,4 % ,6 % ,2 % ,2 % 1,8 % Mediaani 39,0 39,0 40,0 40,0 Painotettu keskiarvo 39,8 40,9 42,0 42,7 Indeksoitu määrä 20XX / vuotiaat 1,00 1,01 1,01 1,02 1,03 1,03 1,02 1,01 1,00 1,01 6 vuotiaat 1,00 0,94 1,04 1,02 1,01 1,02 1,03 1,01 1,00 1,00 Peruskoulu, 7 16 v uotiaat 1,00 0,99 1,00 1,02 1,02 1,03 1,05 1,06 1,04 1,03 Lukio, v uotiaat 1,00 1,01 0,95 0,89 0,91 0,92 0,97 0,97 0,99 0,98 Ty öikäiset, v uotiaat 1,00 0,99 0,98 0,96 0,94 0,92 0,89 0,88 0,89 0, v uotiaat 1,00 1,02 1,03 1,06 1,06 1,11 1,46 1,76 1,78 1,67 Yli 84 v uotiaat 1,00 1,05 1,14 1,19 1,22 1,30 1,45 1,68 2,35 2,88 Eläkeikä, Yli 64 v uotiaat 1,00 1,04 1,11 1,17 1,24 1,31 1,45 1,53 1,54 1,51 16

17 Elinkeinorakennetarkastelu TILASTOYHTEENVETO Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa Maapinta-ala, km Taajama-aste, % ,4 59,1 74,6 85,5 84,7 Väestö Väkiluku Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % ,3 0 0,2 0,3 5,3 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % ,8 1,1 0,7 0,8 3,8 Perheiden lukumäärä Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja Kunnat ovat pinta-alaltaan melko laajoja ja harvaanasuttuja. Ainoastaan Ylivieskan taajama-aste riittää ylittämään koko maan keskiarvon. Tiivistä yhdyskuntarakennetta uuteen kuntaan olisi vaikea saada niin, että kaikille uuden kunnan osille voitaisiin jättää palveluntuotantoa. Uudessakaan kunnassa ei olisi riskiä monikielisyyden pakkoon palvelurakenteessa. Tulopohjaltaan ylivieskalaiset ovat lähimpänä maan keskiarvoa. TILASTOYHTEENVETO Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,5 64,2 65, ,5 15,3 15,9 20,9 24,4 28,7 Koulutustausta on yksi myös kunnan tulorahoitusriskiin vaikuttava mittari. Alueella on vain vähän maan keskiarvon alapuolella keskiasteen tutkinnon suorittaneita, vain Ylivieska on keskiarvon yläpuolella. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on alueella vähän. Koulutustaustan vähäisyys, varsinkin keskiasteen tutkinnon suorittaneista on yllätys, koska alueella on koulutustarjontaa. Tämä osoittanee sen, että alueella kouluttaudutaan, mutta työtä mennään tekemään pysyvästi muualle. Tätä pitäisi pystyä strategisesti korjaamaan, muuten riski koulutuksen siirtymiseen alueelta muualle kasvaa. TILASTOYHTEENVETO Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa Asuminen Asuntokuntien lukumäärä Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % ,4 21,5 20,2 25,6 30,5 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % ,8 90,9 85,8 73,5 54 Kesämökkien lukumäärä Asuminen on alueen kunnissa keskimääräistä huomattavasti enemmän ei-vuokra-asumista. Lisäksi jopa Ylivieskassa vain joka neljäs asuu kerrostaloasunnossa. Tämä indikoi myös siihen, että kuntien mahdolliset vuokra-asunnoista johtuvat asukasongelmat eivät ole suuria. Kesämökkejä alueella on yhteensä noin tuhat. 17

18 Kunnat poikkeavat elinkeinorakenteeltaan toisistaan eri osa-alueittain tarkasteltuna. Alkutuotannon osuus on selkeästi korkein kaikkiin muihin kuntiin verraten. Alavieskan perinteinen maatalouspaikkakunnan profiili pinnanmuotoineen tulee esille elinkeinorakennetarkastelussa. Haapavesi nousee muita korkeammalle tasolle jalostuselinkeinon kategoriassa. Palvelukeinot näyttäytyvät suurimmassa roolissa Oulaisissa sekä Ylivieskassa. Työpaikkaomavaraisuus on korkein Haapavedellä, Ylivieskassa sekä Oulaisissa. Alavieska jää muita kuntia alhaisemmalle tasolle työpaikkaomavaraisuutta tarkasteltaessa. Alueen erityispiirre Alueen erityispiirteenä ovat sen erittäin hyvät maaliikenneyhteydet. Aluetta halkoo hyvä tieliikenneverkosto, mutta erityinen elinvoimatekijä on rataverkosto. Junat pysähtyvät sekä Oulaisissa että Ylivieskassa, mutta Ylivieska on tämän lisäksi myös risteysasema. Edellisen varaan voi rakentaa koko alueen hyvinvointia. Lähde: VR. Rataliikenne, milj. tonnia Liikennemäärät

19 Logistinen sijainti on strategisesti tärkeä uuden kunnan muodostamisen kannalta. Uusi, elinvoimainen kunta voidaan rakentaa pohjautuen rautatien, eteläisten ja pohjoisten valtaväylien, aidon elinvoiman sekä yritteliäisyyden varaan. Lisäksi alueella on jo nyt voimavarana suuri työpaikkaomavaraisuus sekä melko riskitön elinkeinorakenne. TILASTOYHTEENVETO Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työllisten osuus vuotiaista, % ,8 56,9 55, ,1 Työttömyysaste, % ,2 11,8 12,4 10,5 10,7 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, % ,6 72,4 73,1 67 Muissa kunnissa työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, % ,1 17,6 26,1 26,7 - Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,8 14,1 8 3,6 3,5 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,7 32,9 21,8 22,4 22,1 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,3 51,4 69,1 72,9 73,1 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % ,2 1,6 1,1 1,2 1,3 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti ,65 1,68 1,72 1,41 1,32 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % , ,6 21,4 24,2 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä Työttömyysaste on ollut alueella keskimääräistä korkeampi, vain Ylivieskan työttömyysaste on ollut maan keskiarvon alapuolella. 19

20 Työpaikat toimialoittain (vuoden 2011 tiedot) Kunnan työpaikoista toimialalla Maat, metsät ja Kaivon ja Sähkö, kalat louhinta Teollisuus kaasu jne Vesi, viemäri, jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja Maj ja IT ja varastointi ravitsemis viestintä Rah ja vak Kiinteistö ala Ammat, tieteell ja tekninen toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Terveysja sosiaalip alvelut Taiteet, viihde ja virkistys Toimiala Muu palv tuntem Alavieska 34 % 1 % 9 % 0 % 0 % 6 % 8 % 6 % 2 % 0 % 1 % 0 % 2 % 5 % 2 % 4 % 12 % 1 % 3 % 3 % Haapavesi 17 % 0 % 22 % 1 % 0 % 6 % 6 % 3 % 1 % 0 % 1 % 1 % 2 % 5 % 2 % 10 % 15 % 0 % 4 % 2 % Oulainen 10 % 0 % 11 % 0 % 0 % 8 % 10 % 5 % 2 % 0 % 1 % 1 % 2 % 3 % 2 % 7 % 31 % 1 % 3 % 2 % Ylivieska 5 % 0 % 13 % 0 % 1 % 6 % 18 % 5 % 3 % 3 % 2 % 1 % 4 % 5 % 5 % 9 % 16 % 1 % 2 % 2 % Yllä oleva taulukko kuvaa tarkemmin toimialojen työpaikkojen osuutta koko työpaikkamäärästä. Alkutuotantoa oli vielä kohtuullisen paljon 2011 erityisesti Alavieskassa mutta myös Haapavedellä. Ylivieskan palvelurakenteesta suurin osa tuli jo vuonna 2011 kaupasta ja korjaamotoiminnasta. Teollisuuden osuus oli kasvanut kaikissa kunnissa merkittäväksi tekijäksi, Haapaveden meijeriteollisuus on kasvanut kunnan suurimmaksi työllistäjäksi. Tämä on myös riski: jos alkutuotanto edelleen vähenee ja elintarvikkeiden jalostus keskittyy on alueella ponnisteltava Haapaveden palvelurakenteen puolesta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitys on myös suuri. Oulaisten terveydenhuollon keskittymä on hyvä mahdollinen menestystekijä, mutta supistuessaan riski koko alueelle. Sama pätee koulutukseen alueen työpaikkojen suuri osuus on kohdistunut koulutukseen ja tämä on toimintojen edelleen keskittyessä ja aluepolitiikan vähentyessä riski alueen toiminnalle. Edellisten vuoksi olisi tuettava Ylivieskan seutua siinä, että sen kasvaminen alueelliseksi kaupan keskittymäksi vahvistuisi. Tämä on mahdollista logistisen sijainnin vuoksi. Jos kaupan palveluiden tarjonta on houkutteleva, tarjontaan kohdistuu kysyntä hyvinkin kaukaa. Alan työpaikkoja kunnassa Toimialat yhteensä Maat, metsät ja kalat Kaivos ja louhinta Teollisuus Vesi, Sähkö, viemäri, kaasu jne jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja Maj ja IT ja varastointi ravitsemis viestintä Rah ja vak Kiinteistö ala Ammat, tieteell ja tekninen toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Terveysja sosiaalip alvelut Taiteet, viihde ja virkistys Toimiala Muu palv tuntem Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Yllä olevasta taulukosta selviää työpaikkojen absoluuttinen määrä tarkastelukunnissa. Kaikkien toimialojen työpaikkojen on luonnollisesti yleensä eniten Ylivieskassa ja vähiten Alavieskassa, mutta esimerkiksi sähköön, kaasuun jne. liittyviä työpaikkoja on eniten Haapavedellä. Vaikka Oulaisissa on alueellisesti merkittävä terveydenhuollon keskittymä, on Ylivieskassa silti toimialan työpaikkoja enemmän kuin Oulaisissa. Työpaikoista oman kunnan työntekijöillä - vaakarivitarkastelu - mitä toimialaa on eniten suhteessa omaan kuntaan Toimialat yhteensä Maat, metsät ja kalat Kaivon ja louhinta Teollisuus Vesi, Sähkö, viemäri, kaasu jne jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja Maj ja IT ja varastointi ravitsemis viestintä Rah ja vak Kiinteistö ala Ammat, tieteell ja tekninen toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Alavieska 53 % 96 % 71 % 25 % 29 % 55 % 40 % 53 % 50 % 0 % 50 % 44 % 60 % 24 % 35 % 56 % 50 % 63 % Haapavesi 79 % 92 % 33 % 82 % 94 % 61 % 59 % 68 % 67 % 62 % 36 % 75 % 89 % 53 % 85 % 60 % 85 % 80 % 100 % 89 % Oulainen 72 % 91 % 8 % 46 % 45 % 73 % 65 % 78 % 70 % 77 % 25 % 69 % 75 % 66 % 74 % 53 % 75 % 89 % 76 % 77 % Ylivieska 73 % 90 % 13 % 51 % 52 % 88 % 64 % 87 % 72 % 77 % 85 % 89 % 79 % 76 % 85 % 76 % 73 % 74 % 88 % 77 % Terveysja sosiaalip alvelut Taiteet, viihde ja virkistys Toimiala Muu palv tuntem Yllä olevasta taulukosta selviää kunnittain, millä toimialalla on eniten työllistetty oman kunnan työvoimaa. Kaikissa kunnissa on eniten omissa työpaikoissa työntekijöitä maatalouden piirissä, mutta Ylivieskassa joka kymmenes maatalouden työvoimastakin tulee kaupungin ulkopuolelta. Vastaavasti vain 13% kaivos- ja louhinta-alan työvoimatarpeesta tulee Ylivieskasta. 20

21 Työpaikoista oman kunnan työntekijöillä - saraketarkastelu - mitä toimialaa on eniten suhteessa toisiin kuntiin Toimialat yhteensä Maat, metsät ja kalat Kaivon ja louhinta Teollisuus Vesi, Sähkö, viemäri, kaasu jne jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja Maj ja IT ja varastointi ravitsemis viestintä Rah ja vak Kiinteistö ala Ammat, tieteell ja tekninen toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Alavieska 53 % 96 % 71 % 25 % 29 % 55 % 40 % 53 % 50 % 0 % 50 % 44 % 60 % 24 % 35 % 56 % 50 % 63 % Haapavesi 79 % 92 % 33 % 82 % 94 % 61 % 59 % 68 % 67 % 62 % 36 % 75 % 89 % 53 % 85 % 60 % 85 % 80 % 100 % 89 % Oulainen 72 % 91 % 8 % 46 % 45 % 73 % 65 % 78 % 70 % 77 % 25 % 69 % 75 % 66 % 74 % 53 % 75 % 89 % 76 % 77 % Ylivieska 73 % 90 % 13 % 51 % 52 % 88 % 64 % 87 % 72 % 77 % 85 % 89 % 79 % 76 % 85 % 76 % 73 % 74 % 88 % 77 % Terveysja sosiaalip alvelut Taiteet, viihde ja virkistys Toimiala Muu palv tuntem Alavieska Yllä oleva taulukko kuvaa sitä, kuinka omavaraisia kunnat ovat keskenään eri toimialojen kesken. Esimerkiksi teollisuustyöpaikoista alavieskalaiset pystyvät itse täyttämään vain neljänneksen, kun haapavetiset työllistävät teollisuuden yli 80%:sesti. Pendelöinti Kaikki työpaikat Oma kunta Muut kunnat Alavieska ,5 % Haapavesi ,0 % Oulainen ,7 % Ylivieska ,7 % Yhdistelmä ,3 % Eniten työpaikkoja on Ylivieskassa, vähiten Alavieskassa. Haapavetiset työllistyvät suhteessa eniten oman kunnan työpaikoista, ylivieskalaiset vähiten. Kunnassa asuva työllinen työvoima Joista omassa kunnassa Joista muissa kunnissa Alavieska ,9 % ,1 % Haapavesi ,4 % ,6 % Oulainen ,9 % ,1 % Ylivieska ,3 % ,7 % Yhdistelmä ,8 % ,2 % Kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta muissa kunnissa työssä käydään vähiten Haapavedeltä, eniten Alavieskasta. Pendelöinti kuinka paljon kunnasta käydään töissä muissa kunnissa ja millä toimialoilla Maat, Toimialat metsät ja Kaivos ja yhteensä kalat louhinta Teollisuus Sähkö, kaasu jne Vesi, viemäri, jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja varastointi Maj ja IT ja Ammat, tieteell ja tekninen ravitsemis viestintä Rah ja vak Kiinteistöala toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Terveys- ja sosiaalipalve lut Yhteensä Ylivieska Kalajoki Sievi Oulainen Raahe - Brahestad Nivala Merijärvi Oulu - Uleåborg Haapavesi Kannus Kokkola - Karleby Taiteet, viihde ja virkistys Muu palv Alavieskasta työssä käydään eniten alueen kunnista Ylivieskassa, Kajajoella ja Sievissä. Haapaveden osuus pendelöinnistä on hyvin pieni. Esimerkiksi kaupan työntekijöistä lähes puolet menee Ylivieskaan. 21

22 Haapavesi Maat, Toimialat metsät ja Kaivos ja yhteensä kalat louhinta Teollisuus Sähkö, kaasu jne Vesi, viemäri, jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja varastointi Maj ja IT ja Ammat, tieteell ja tekninen ravitsemis viestintä Rah ja vak Kiinteistöala toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Terveys- ja sosiaalipalve lut Yhteensä Ylivieska Oulainen Siikalatva Nivala Oulu - Uleåborg Kärsämäki Raahe - Brahestad Helsinki - Helsingfors Kokkola - Karleby Haapajärvi Pyhäntä Sievi Pyhäjärvi Kempele Kalajoki Tampere - Tammerfors Alavieska Taiteet, viihde ja virkistys Muu palv Haapavedeltä käydään eniten töissä Ylivieskassa, toiseksi eniten Haapavedeltä pendelöidään Oulaisissa ja Siikalatvalla. Eniten toimialakohtaisesti pendelöidään sote-toimialalla Oulaisissa ja Siikalatvalla. Seuraavaksi eniten haapavetisiä työllistää kauppa Ylivieskassa ja rakentaminen Oulussa. Oulainen Maat, Toimialat metsät ja Kaivos ja yhteensä kalat louhinta Teollisuus Sähkö, kaasu jne Vesi, viemäri, jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja varastointi Maj ja IT ja Ammat, tieteell ja tekninen ravitsemis viestintä Rah ja vak Kiinteistöala toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Terveys- ja sosiaalipalve lut Yhteensä Raahe - Brahestad Ylivieska Haapavesi Oulu - Uleåborg Kalajoki Sievi Nivala Pyhäjoki Helsinki - Helsingfors Merijärvi Kokkola - Karleby Vaasa - Vasa Alavieska Kempele Siikajoki Taiteet, viihde ja virkistys Muu palv Oulaisista pendelöidään eniten Raaheen, Ylivieskaan ja Haapavedelle. Alavieskaan pendelöinti Oulaisista on hyvin vähäinen. Oulaisista mennään teollisuustyöpaikkojen, rakentamisen, sote-työpaikkojen ja jonkin verran myös hallinnon työpaikkojen perässä. Ylivieska Maat, Toimialat metsät ja Kaivos ja yhteensä kalat louhinta Teollisuus Sähkö, kaasu jne Vesi, viemäri, jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja varastointi Maj ja IT ja Ammat, tieteell ja tekninen ravitsemis viestintä Rah ja vak Kiinteistöala toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Terveys- ja sosiaalipalve lut Yhteensä Sievi Oulainen Nivala Alavieska Kalajoki Oulu - Uleåborg Haapavesi Kokkola - Karleby Kannus Raahe - Brahestad Haapajärvi Helsinki - Helsingfors Kajaani - Kajana Toholampi Vaasa - Vasa Iisalmi - Idensalmi Kempele Taiteet, viihde ja virkistys Muu palv Ylivieskasta pendelöidään eniten Sieviin. Kuntajakoa tavoittelevat kunnat ovat myös ylivieskalaisten pendelöinnin kohteina, Oulainen eniten, Haapavesi vähiten. Ouluun pendelöidään paljon, tämä johtunee hyvistä liikenneyhteyksistä. 22

23 Alavieska Pendelöinti kuntaan mistä kunnista ja millä toimialoilla tarkastelukunnassa käydään töissä? Toimialat yhteensä Maat, metsät ja Kaivos ja kalat louhinta Teolli suus Vesi, Sähkö, viemäri, kaasu jne jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja Maj ja IT ja Kiinteis varastointi ravitsemis viestintä Rah ja vak töala Ammat, tieteell ja tekninen toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Terveys- ja sosiaalipal velut Koko maa Alavieska Ylivieska Kalajoki Oulainen Merijärvi Sievi Kannus Kokkola - Karleby Oulu - Uleåborg Haapavesi Taiteet, viihde ja virkistys Muu palv Alavieskassa käydään eniten töissä Ylivieskasta ja Kalajoelta. Oulaisten ja Haapaveden osuus on pieni. Eniten alavieskalaista työtä tehdään teollisuudessa, sote-palveluissa ja koulutuksessa sekä rakentamisessa. Haapavesi Toimialat yhteensä Maat, metsät ja Kaivos ja kalat louhinta Teolli suus Vesi, Sähkö, viemäri, kaasu jne jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja Maj ja IT ja Kiinteis varastointi ravitsemis viestintä Rah ja vak töala Ammat, tieteell ja tekninen toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Terveys- ja sosiaalipal velut Koko maa Haapavesi Siikalatva Nivala Oulainen Ylivieska Kärsämäki Oulu - Uleåborg Raahe - Brahestad Haapajärvi Kalajoki Helsinki - Helsingfors Pyhäjärvi Jyväskylä Kajaani - Kajana Pyhäntä Alavieska Rovaniemi Sievi Siikajoki Taiteet, viihde ja virkistys Muu palv Haapavedellä käydään töissä eniten Siikalatvasta ja Nivalasta. Oulaisten ja Ylivieskan osuus on pienempi, vain kuusi käy töissä Alavieskasta. Haapavetisten pendelöintityöpaikat ovat keskittyneet muualla teollisuuteen ja jonkin verran koulutukseen ja sote-palveluihin. Oulainen Toimialat yhteensä Maat, metsät ja Kaivos ja kalat louhinta Teolli suus Vesi, Sähkö, viemäri, kaasu jne jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja Maj ja IT ja Kiinteis varastointi ravitsemis viestintä Rah ja vak töala Ammat, tieteell ja tekninen toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Terveys- ja sosiaalipal velut Koko maa Oulainen Ylivieska Raahe - Brahestad Haapavesi Oulu - Uleåborg Merijärvi Kalajoki Nivala Pyhäjoki Alavieska Sievi Siikalatva Taiteet, viihde ja virkistys Muu palv Oulaisissa käydään käyvät eniten työssä Ylivieskasta. Raahelaisten pendelöijien osuus on tästä puolet. Haapavetiset pendelöivät Oulaisissa lähes yhtä paljon kuin raahelaiset. Alavieskasta Oulaisissa pendelöi 26 työntekijää. Eniten toispaikkakuntalaisia Oulaisissa työllistävät sote-palvelut ja teollisuus, mutta paljon työllistävät myös koulutus, kauppa ja rakentaminen. 23

24 Ylivieska Toimialat yhteensä Maat, metsät ja Kaivos ja kalat louhinta Teolli suus Vesi, Sähkö, viemäri, kaasu jne jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja Maj ja IT ja Kiinteis varastointi ravitsemis viestintä Rah ja vak töala Ammat, tieteell ja tekninen toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Terveys- ja sosiaalipal velut Koko maa Ylivieska Nivala Alavieska Kalajoki Sievi Oulainen Oulu - Uleåborg Haapavesi Haapajärvi Kannus Kokkola - Karleby Raahe - Brahestad Toholampi Pyhäjoki Merijärvi Reisjärvi Pyhäjärvi Jyväskylä Kajaani - Kajana Taiteet, viihde ja virkistys Muu palv Ylivieskassa käydään eniten töissä Nivalasta. Tarkastelukunnista Alavieskasta pendelöi 273 työntekijää, Oulaisista 166 ja Haapavedeltäkin 91 työntekijää. Ylivieskassa käydään töissä teollisuudessa, rakentamassa, kaupan alalla, sote-palveluissa ja hieman vähemmän koulutuksessa. Ylivieska työllistää muita myös hallinnossa. Yhteenveto pendelöinnistä: Tarkasteltavat neljä kuntaa pendelöivät keskenään, mutta eivät kokonaisuutena erityisen paljon. Ylivieska on selkeimmin kunta, minne muualta tullaan töihin, mutta määrä ei ole huomattavan suuri. Raahen, Sievin ja Nivalan osuus pendelöinnistä on keskimäärin suuri, jopa suurempi, kuin joidenkin liitosta tavoittelevien kuntien keskinäinen pendelöinti. Missään nimessä alueen pendelöinti ei ole niin keskienen tekijä alueen työpaikoissa kuin vaikkapa Keski-Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun tai Tampereen ja Turun ja niiden kehyskuntien pendelöinti. 24

25 Palvelurakenteen kuntakohtainen tarkastelu Yleistä - Palvelurakenteen kustannukset Seuraavassa tarkastellaan kuntakohtaisesti palvelurakenteen kustannuksia. Tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen kunnilta keräämiin sektorikohtaisiin nettokustannuksiin vuodelta Kustannuksia suhteutetaan tuotettuihin yksikköihin ja ainoastaan poikkeustapauksissa asukaslukuihin. Tarkastelulla voidaan suhteuttaa kuntien palveluiden yksikkökustannukset ja niiden muutos toisiinsa ja koko maan muihin kuntiin. Yksikköhinta ei paljasta palveluiden laatua, mutta oletettavasti kaikki kunnat ovat järjestäneet palvelunsa lakisääteisesti. Tätä tarkastaa myös tilintarkastus osana valtionosuuden maksatuksen perusteiden varmistamista. Palvelurakenteen kustannukset suhteessa maan muihin kuntiin nähden Alavieska Min 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Maks Yleishallinnon nettomenot /as Muut palvelut, nettomenot /as Opetus-ja kulttuuritoimen nettomenot /as Sosiaalitoimi /as Terveydenhuolto nettomenot /as Sote nettomenot /as Kaikki yhteensä nettomenot /as Haapavesi Min 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Maks Yleishallinnon nettomenot /as Muut palvelut, nettomenot /as Opetus-ja kulttuuritoimen nettomenot /as Sosiaalitoimi /as Terveydenhuolto nettomenot /as Sote nettomenot /as Kaikki yhteensä nettomenot /as Oulainen Min 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Maks Yleishallinnon nettomenot /as Muut palvelut, nettomenot /as Opetus-ja kulttuuritoimen nettomenot /as Sosiaalitoimi /as Terveydenhuolto nettomenot /as Sote nettomenot /as Kaikki yhteensä nettomenot /as Ylivieska Min 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Maks Yleishallinnon nettomenot /as Muut palvelut, nettomenot /as Opetus-ja kulttuuritoimen nettomenot /as Sosiaalitoimi /as Terveydenhuolto nettomenot /as Sote nettomenot /as Kaikki yhteensä nettomenot /as Yleiskatsaus osoittaa, että selvästi edullisin palvelurakenne on Ylivieskassa. Ylivieskan palveluista opetus ja kulttuuritoimen nettomenot eur/as on ainoa osakokonaisuus, joka on järjestetty keskiarvoa kalliimmin. Sosiaalitoimi on järjestetty 40%:n desiilissä (niiden 40%:n joukossa, jotka tuottavat palvelut edullisimmin), terveydenhuollossa Ylivieska on jopa 10 edullisimman prosentin joukossa. Suomen kunnista vain 30% järjestää koko palveluketjun Ylivieskaa edullisemmin. Silti, jos Ylivieska saisi palveluketjun siirtymään kymmenen edullisimman prosentin joukkoon, ketju olisi nykyistä 5,3 miljoonaa euroa edullisempi. Vastaavasti Haapaveden palveluketju on kuntajoukon kallein, vain 30% kuntia järjestää palvelut Haapavettä kalliimmalla. Siirtymä seuraavaan desiiliin tuottaisi 1,1 miljoonaa euroa edullisemmat palvelut ja siirtymä keskiarvoon 2,4 miljoonaa euroa edullisemmat palvelut. Jos Haapavesi tuottaisi palvelut Ylivieskan kustannusrakenteella, ne olisivat noin 5,5 miljoonaa euroa edullisemmat. Seuraavaksi kalliimmat palvelut olivat Oulaisissa ja toiseksi edullisimmat Alavieskassa. 25

26 Muut nettomenot eur/as Perusturvan nettomenot eur(as Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Kun tarkastellaan nettomenojen kehitystä eur/as kunnittain havaitaan, että aivan vuoden 1993 tienoilta muiden palveluiden nettomenot ja perusturvan nettomenot eur/asukas olivat hyvin samansuuruiset. Tämän jälkeen muut kuin perusturvan nettomenot ovat kasvaneet hyvin hitaasti, kun taas perusturvan nettomenot hyvin nopeasti. Muissa kuin perusturvan nettomenojen sisällä on tapahtunut jopa sopeutumista. 26

27 Hallinto- ja tukipalvelut sekä ICT Tällä hetkellä neljän kunnan yleishallinnossa työskentelee yhteensä 52,5 htv. Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Kunnan-/kaupunginjohtaja Kaupunginsihteeri 1 1 Kaupunginkamreeri 1 1 Henkilöstöjohtaja 1 Elinkeinojohtaja 1 1 Pääkirjanpitäjä 1 1 Kirjanpitäjä 2 1 Toimistosihteeri 1 0,5 2 3 Palkkasihteeri 1 Palvelusihteeri 1 Arkistosihteeri Hallintojohtaja 0,5 1 Asuntosihteeri 0,5 Atk- ja toimistosihteeri 1 Talousjohtaja 1 Maksuliikenteenhoitaja 1 Palkkakirjanpitäjä 1 Palkanlaskijoita 4 2 Tietopalvelusihteeri 1 It-päällikkö It-suunnittelijoita Lomituspalvelupäällikkö 1 Lomasihteeri 1 Johtava lomittaja 4 Velkaneuvoja 2 Projektipäällikkö 1 Työhyvinvointipäällikkö, päätoiminen Yhteensä 5 23, Selvitysalueen kunnat ovat tehneet erilaisia ratkaisujaan järjestäessään yleishallinnon palveluita. Alavieska ja Ylivieska ostavat talous- ja palkkahallinnon palvelut Ylivieskan kaupungin liikelaitos HETAlta. HETA tuottaa palveluita myös muille tahoille esimerkiksi kuntayhtymä Kalliolle ja Sievin kunnalle. Kuntien talous- ja palkkahallinnon tuottaminen on järjestetty eri tavoin keskenään verraten. Haapavesi tuottaa palvelunsa itse keskitetysti ja Oulainen tuottaa myös itse, mutta hajautetusti. ICT-palvelut on ulkoistettu Oulaisissa ja Alavieskassa. Yliviskassa ja Haapavedellä ICT-palvelut hoidetaan omana tuotantona. Oulaisten kaupungissa on yksi palkanlaskija perusturvaosaston palkkalistoilla ja yksi opetustoimen palkkalistoilla eikä näy siten yleishallinnon henkilöstömäärässä. Haapaveden kaupunki puolestaan tuottaa itse sekä talous- että palkkahallinnon palvelut, ja tuottaa sen myös taulukossa näkyvällä henkilöstöllä sosiaali- ja terveyspiiri Helmelle. Haapaveden kaupunki tuottaa lomituspalvelut myös Oulaisten ja Raahen kaupungeille henkilöstöllään. Ylivieskan kaupunki tuottaa velkaneuvonnan palvelut usealle kunnalle. Haapaveden kaupungin palveluksessa on projektipäällikkö, joka työskentelee työllisyysprojektissa. Myös Ylivieskan kaupungissa on henkilö hoitamassa vastaavaa tehtävää, mutta hän on teknisen toimen palveluksessa. Koska eri kunnat järjestävät talous- ja palkkahallinnon palvelunsa eri tavoin, on niitä vaikea verrata keskenään. Työryhmässä on sovittu, että palkkahallinnossa verrataan suoritteena yhden palkkapussin hintaa ja taloushallinnossa verrataan yhden ostolaskun hintaa. Tälläkin tavoin verrattuna talous- ja palkkahallinnon 27

28 kustannuksia ei saada täsmälleen vertailukelpoisiksi, mutta tulos on suuntaa antava ja työryhmän käsityksen mukaan riittävä tässä vaiheessa. Suorite/kunta Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Palkkapussi 9,40 13,84 9,40 Ostolasku (verkko) 1,84 Ei ole 1,84 Ostolasku (paperi) 3,23 5,49 3,23 Jatkossa uusi kunta pyytäisi HETAlta ja ulkopuolisilta toimijoilta tarjouksen/arvion, millä hinnalla uuden kunnan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut olisi järjestettävissä. Samalla pyydetään myös tieto, paljonko ko. toimija olisi ottamassa nykyisten kuntien henkilökuntaa vanhoina työntekijöinä palvelukseen. Kaikilla selvitysalueen kunnilla on eri tietojärjestelmät talous- ja palkkahallinnossa. Oulaisten kaupunki on nyt viimeisimpänä ottamassa uuden ohjelman käyttöön vuoden 2014 aikana. Kaikissa kunnissa ostolaskut ja henkilöstöpäätökset kiertävät sähköisesti hyväksyttävänä. Tämä on työryhmän käsityksen mukaan positiivinen ja työtä vähentävä asia jatkossa, jos uusi kunta syntyy. Vaikka ohjelmat ovatkin erilaiset, kaikki ovat jo tottuneet siihen toimintatapaan, että papereita ei tarvitse kierrättää, vaan asiat hoituvat sähköisesti. Kun toimitaan maantieteellisesti laajalla ja toimipisteittäin hajanaisella alueella, on tärkeää, että tieto kulkee nopeasti. Kaupungin-/kunnanhallituksen ja -valtuuston kokousten valmistelu Kaikilla selvitysalueen kunnilla on käytössä asianhallintajärjestelmänä Dynasty. Jokaisessa kunnassa on nimetty virkamies (hallintojohtaja / kaupunginsihteeri) vastuussa kaupunginhallituksen ja -valtuuston esityslistojen laatimisesta. Jokaisessa kunnassa kukin valmisteleva virkamies kirjoittaa ja valmistelee itse asiat suoraan sähköiseen järjestelmään ja kaikki liitteet skannataan sähköiseen muotoon. Kaikissa kunnissa kaikki toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan kunnan/kaupungin www-sivuilla liitteineen. Kaupunginhallituksen esityslistat lähetetään tai julkaistaan sähköisesti Oulaisissa, Haapavedellä ja Ylivieskassa. Kaikilla on käytössä saman yhtiön kehittämä sähköinen kokoushallinta. Alavieskassa kunnanhallituksen esityslistat lähetetään postilla. Muiden kuin hallitusten esityslistat kulkevat kaikissa kunnissa postilla, paitsi Haapaveden perusturvalautakunta käyttää myös sähköistä kokoushallintaa. Hallitusten ja valtuustojen päätösten toimeenpanoista huolehtivat toimistosihteerit kussakin kunnassa. Hankinta-asiat Selvitysalueen kunnista kaikki, paitsi Ylivieska ovat organisoineet hankinta-asiansa kaikki omassa organisaatiossaan hajautetusti. Kukin yksikkö ja vastuunalainen virkamies hoitavat oman toimialansa hankintaasiat itsenäisesti. Ylivieskassa on oma hankintatoimikunta, mutta jonkin verran hankintoja tehdään myös hajautetusti. Kaikki kunnat ovat mukana alueen hankintarenkaassa ja KL-kuntahankintojen sopimuksessa joidenkin hankintojen osalta. Kaikissa kunnissa on olemassa hankintaohje, Ylivieskassa sääntö on uudistettavana. Alueen kunnista ainoastaan Ylivieskalla on sivutoiminen hankinta-asiamies, Haapavedellä talousjohtaja toimii hankintojen yhdyshenkilönä. Työryhmän käsityksen mukaan uudessa kunnassa on hankintatoimen tarpeen olla keskitetymmin hoidettavaa. Hajautetun toiminnan ongelmana on, että lakia ja sääntöjä tulkitaan mahdollisesti eri tavoin. Myös hankintojen kilpailutukseen ja sopimusten tekemiseen tarvittaisiin enemmän ohjeistusta ja ohjausta. 28

29 Vakituisen henkilöstön lukumäärä kunnittain: Kaikkien selvityskuntien ja Kallion (Alavieskan ja Ylivieskan perusturvan osuus) yhteenlaskettu vakituisen henkilöstön määrä on taulukon mukaan 1823 henkilöä, mikä on noin 72% kaikista työntekijöistä (2521). Tästä perusturvan osuus 1140 henkeä. Määräaikaisen henkilöstön lukumäärä: Kuntien määräaikaisen henkilöstön määrä 698 henkeä edustaa koko työntekijämäärästä lähes 30%:ia. Määräaikaisten määrästä olisi jatkossa selvitettävä aidot määräaikaiset ja sijaiset, jotta sopeutustoimet voidaan kohdistaa myös määräaikaisiin. Molemmat yhteensä Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Kallio Kaikki Hallinto Maatalouslomitus Perusturva Sivistys Tekninen 0 Yhteensä %:ia kaikista 79,1 % 68,9 % 78,2 % 40,6 % 100,0 % 72,3 % Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Kallio Kaikki Hallinto Maatalouslomitus Perusturva Sivistys Tekninen Yhteensä %:ia kaikista 20,9 % 31,1 % 21,8 % 59,4 % 0,0 % 27,7 % Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Kallio Kaikki Hallinto Maatalouslomitus Perusturva Sivistys Tekninen Yhteensä Ppky Kallion luvussa Alavieskan ja Ylivieskan henkilöstö ja hallintohenkilöstö kokonaisuudessaan. Ylivieskan hallinnon luvussa on mukana Hetan henkilöstö. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista Alavieskassa oli 20,6%, Haapavedellä 55,22%, Oulaisissa 46,6+5% ja Ylivieskassa 30,62%. Haapaveden henkilöstömenoissa / toimintakulut on huomioitu koko kaupungin henkilökunta mukaan lukien sosiaali- ja terveyspiiri Helmen Siikalatvan ja Pyhännän kunnissa työskentelevä henkilöstö. Henkilöstön palkkaus selvitettiin kaikkien muiden sopimusalojen paitsi opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen ja lääkäreiden osalta. Kaikissa selvitysalueen kunnissa opetushenkilöstön palkkaus menee työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisesti. Muilla sopimusaloilla maksetaan työ- ja virkaehtosopimuksia parempia palkkoja. Jos palkat harmonisoitaisiin korkeimpien palkkojen mukaan, nousisivat palkkakustannukset nykyiseen verrattuna 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. 29

30 ICT-palvelut ICT-selvityksen ovat koonneet ICT-vastaavat. ICT-vastaavat ovat tehneet mm. seuraavia johtopäätöksiä nykytilasta: nykyisten kuntien henkilöstömitoitus on tiukka, keskimäärin 250 konetta/työntekijä uusi kunta ei toisi parannusta mitoitukseen, osa palveluista jouduttaisiin edelleen ostamaan ostopalveluna, toiminta80 vaatisi uudelleen organisoitumista ja pitkät välimatkat toimipisteiden välillä tulisi olemaan vaikeaa uudessa kunnassa olisi edullisempaa järjestää sisäverkko omana verkkona, tätä varten tulisi nimittää päätoiminen työntekijä eri toimipisteiden väliset yhteydet tulisivat olemaan operaattoreiden varassa sekä internet että mobiilipalveluiden operaattorit tulisi kilpailuttaa, myös eri ohjelmien kilpailutuksia voi olla edessä kriittinen palvelin (sote /Effica) tulisi sijoittaa palvelinhotelliin, jossa olisi päivystys 24/7 ei-kriittisille palvelimille on tilaa omista saleista 30

31 Demokratian toteutuminen Demokratia toteutuu myös eri tavoin eri kunnissa. Vaihtelua on myös siinä, millä tasolla eri päätökset tehdään ja mille tasoille päätöksentekoa on delegoitu. Ylivieskassa on paljon lautakuntia. Ylivieskassa ja Alavieskassa (sivistyksen osalta) henkilöstön rekrytointipäätökset tehdään lautakunnissa. Ylivieskassa on hieman suhteessa laajempi organisaatio. Sen perusteet syntyvät kuntien yhteisten tehtävien hoitamisella, joka on kasvattanut henkilökunnan kokonaismäärää. Ylivieska ja Haapavesi hoitavat omaa kuntaansa laajemman alueen kansalaisopistotoimintaa. Ylivieskassa ja Alavieskassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hoidetaan PPKY Kalliossa. Haapavedellä ja Oulaisissa sote-palvelut tuotetaan omassa organisaatiossa, joka indikoi suoraan kunnan palkkalistoilla olevaan henkilökunnan määrään. Haapavesi hoitaa isäntäkuntana maatalouslomitusta. Muut kunnat kuuluvat muihin yhteistoimintaalueisiin. Kuntien välinen ero ilmenee myös äänestysalueiden määrällä. Haapavedellä ja Oulaisissa on paljon äänestysalueita kun vastaavasti Ylivieskassa ja Alavieskassa pärjätään yhdellä äänestysalueella. Alavieskassa ja Ylivieskassa on kunta jaettu yhteen äänestysalueeseen, Haapavedellä ja Oulaisissa on molemmissa 7 äänestysaluetta. Kaikissa kunnissa ennakkoäänestys hoidetaan kunnan toimittamana (ei Itellan) työntekijävoimin ja ennakkoäänestys tapahtuu kussakin kunnassa yhdessä paikassa, paitsi Ylivieskassa kiertää lisäksi kirjastoauto sivukylillä ennakkoäänestyspaikkana. Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska on/ei (jäseniä) on/ei (jäseniä) on/ei (jäseniä) on/ei (jäseniä) Kunnan/kaupunginvaltuusto ON (21) ON (27) ON (27) ON (35) Kunnan/kaupunginhallitus ON (8) ON (10) ON (9) ON (9) Valtuusto Koulu/sivistyslautakunta ON (8) ON (9) ON (9) ON (9) Tekninen/teknisten palveluiden lautakunta ON (8) ON (7) ON (9) ON (9) Perusturvalautakunta - ON (10) ON (9) - Rakennus- ja ymp.ltk/valvontalautakunta - ON (7) ON (9) ON (7) Ympäristöterveyslautakunta - ON (8) - - Kansalaisopiston johtokunta - ON (9) - ON (7) Vapaa-aikatoiminnan lautakunta - ON (7) - - Liikuntalautakunta ON (9) Kulttuurilautakunta ON (9) Musiikkiopiston johtokunta ON (9) Pelastuslaitoksen johtokunta ON (18) Maaseudun kehittämislautakunta - - ON (5) - Henkilöstöjaos ON (5) - ON (3) - Jätelautakunta ON Tarkastuslautakunta ON (4) ON (5) ON (5) ON (7) Keskusvaalilautakunta ON (5) ON (5) ON (5) ON (5) Yhteistyötmk/Yhteistoimintaryhmä ON (9) ON (16) ON (9) ON Työsuojelutoimikunta ON ON Vanhus- ja vammaisneuvosto Heta Viemäri LISÄKSI Khall. Alainen suunnittelujaos Hankintatoimikunta ON ON 31

32 Puolue/Kunta Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Yhteensä Keskusta Vasemmistoliitto Perussuomalaiset SDP Kokoomus Vihreät KD Muut Ilman vaalimatematiikkaa uudenkin kunnan ehdoton enemmistö olisi keskustalla. Toiseksi eniten valtuutettuja olisi todennäköisesti perussuomalaisilla. Luottamushenkilöiden palkkiot: Kokouspalkkiot Toimielin/kunta Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Valtuusto Hallitus Lautakunnat Tarkastusltk Perusturvaltk 55 Koulu, tekn., keskusv. 40 Muut Toimikunnat Koulujen johtokunnat Vuosipalkkiot Toimielin/kunta Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Valtuuston pj I varapj II varapj III varapj. 755 Hallituksen pj I varapj II varapj Hallituksen jäsenet Lautakuntien pj tarkastusltk perusturvaltk sivistys/koulultk Ansionmenetyskorvaukset: Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Max. tuntikorvaus 16,03 23, ,5 Luottamushenkilöpalkkiot ovat keskimäärin korkeimmat Haapavedellä. 32

33 Maaseutuhallinto Selvitysalueen kuntien osalta maaseutuhallinto on jakaantunut useampien kuntien hoidettavaksi. Mikään selvitysalueen kunnista ei toimi isäntäkuntana maaseutuhallinnon toimialueella. Alavieskan maaseutuhallinnon hoitaa Kalajoen kaupunki, Haapaveden maaseutuhallinnon hoitaa Siikalatvan kunta ja Oulaisten sekä Ylivieskan maaseutuhallinnon hoitaa Nivalan kaupunki. Maatalouslomitus Maatalouslomituksessa selvitysalueella on myös monta eri toimijaa. Alavieskan maatalouslomituksen hoitaa Kalajoen kaupunki, Haapavesi hoitaa oman maatalouslomituksensa ja tuottaa kyseisen palvelun myös Oulaisten ja Raahen kaupungeille. Ylivieskan maatalouslomituksen hoitaa Nivalan kaupunki. ********************************************************************* Yleishallinto, nettomenot eur/as Alavieska ,5 % Haapavesi ,2 % Oulainen ,7 % Ylivieska ,0 % Manner-Suomi ,0 % Edullisimmat yleishallinnon nettomenot ovat Alavieskassa, kalleimmat Haapavedellä. Haapaveden nettomenot ovat kalliimmat kuin maassa keskimäärin. 33

34 Muut palvelut, tekniikka Tekniset palveluiden hallinto Lautakuntajako on kaikissa kunnissa samanlainen Alavieskaa lukuun ottamatta. Ylivieskassa kaikki tekniset palvelut ovat samassa organisaatiossa. Hallinnon kulut Ylivieskassa edullisimmat asukasta kohden laskettuna. Tukipalvelut Tukipalveluiden osuus teknisistä palveluista on henkilöstön osalta 60 %:a ja menojen osalta 40 %:a. Ylivieskassa ja Alavieskassa siivous- ja ruokahuolto ovat teknisissä palveluissa. Oulaisissa teknisessä toimessa on vain siivouspalvelut. Ruokapalvelut ovat yleishallinnossa. Haapavedellä siivous- ja ruokahuolto ovat yleishallinnossa. Siivouspalveluja Oulainen ostaa yksityiseltä lähes kolmanneksen (28 %) ja myy siivouspalveluja 13 %:a. Haapavedellä ostopalvelujen osuus siivouksessa on 8 %:a. Valmistuskeittiöiden määrä vaihtelee 1-5 keittiöön. Eniten valmistuskeittiöitä on Oulaisissa. Tunnuslukujen vertailu on vaikeaa siivouksessa ostoja myyntipalveluista sekä mitoituksesta johtuen. Vastaavasti ruokapalveluissa vertailua vaikeuttaa erilainen kustannusrakenne sekä valmistuskeittiöiden määrä. Ruokapalvelu olisi liitoksen jälkeen organisoitava uudelleen. On tehtävä yhteinen tapa laskea yksikköhinnat ja tämän perusteella arvioita, kuinka paljon jatkossa tarvitaan valmistuskeittiöitä, jakelukeittiöitä ja mobiilijakelua. Maankäyttö, asuminen ja ympäristö Kaavoitus on Alavieskassa ja Haapavedellä järjestetty ostopalveluna. Ylivieskassa asemakaavat tehdään omana työnä kun taas Oulaisissa vain pienet asemakaavat. Yleiskaavoitus on pääsääntöisesti kaikilla kunnilla ostopalveluna. Maankäyttösopimuksiin perustuvaa kaavoitusta on Oulaisissa ja Ylivieskassa. Vapaiden omakotitonttien kuntakohtainen määrä on lähes saman suuruinen vaihdellen tonttiin. Liike ja teollisuustontteja alueella on vapaana lähes 100 hehtaaria. Ympäristönsuojelu on Oulaisissa ja Haapavedellä järjestetty kuntien yhteistyönä. Rakennusvalvonta on järjestetty omana toimintana. Kustannukset asukasta kohden vaihtelevat 2-10 euroon riippuen rakentamisen määrästä. Liikenne, kunnallistekniikka, puistot, ja urheilualueet sekä yksityistiet Katuihin, yksityisteihin ja liikunta- sekä puisto- ja viheralueisiin käytetyt menot muodostavat 15 %:a teknisten palveluiden menoista. Katujen peruskorjaukseen on kaikissa kunnissa panostettava tulevina vuosina merkittävästi. Peruskorjaus- ja uudisrakennusinvestoinnit ovat keskimäärin olleet 1,7 miljoonaa euroa vuodessa. Liikenneväyliin kohdistuvat poistot vuonna 2013 olivat 1,65 miljoonaa euroa eli lähes investointien suuruiset. Ylivieskan osuus oli noin miljoona euroa. Kunnat Oulaista lukuun ottamatta ostavat kunnallisteknisen suunnittelun. Haapavedellä ja Alavieskassa kunnallistekniikan rakentaminen hoidetaan kokonaisurakalla. Ylivieskassa ja Oulaisissa rakentaminen tapahtuu omajohtoisena työnä siten, että konetyöt, materiaalit ja tarvikkeet kilpailutetaan erikseen. Talvikunnossapito hoidetaan kaikissa kunnissa ostopalveluna. Alavieska ostaa liikuntapaikkojen hoidon kokonaisuudessaan urheiluseuralta. Muilla kunnilla liikuntapaikkojen hoidosta osa on ostopalvelua esim. latujen hoito. Ylivieskassa myös osa pelikenttien hoidosta on urheiluseurojen vastuulla. 34

35 Yksityisteitä alueella on kaikkiaan 733 kilometriä. Ylivieskassa ja Haapavedellä lähes kaikki yksityistiet kaupunki auraa talvella. Oulaisissa ja Haapavedellä yksityisteitä kaupunki avustaa. Kustannukset tiekilometriä kohden ovat Oulaisissa halvimmat ja Ylivieskassa kalleimmat. Tilapalvelut Toimitilakulut muodostavat 35 prosenttia kuntien teknisten palveluiden menoista. Ylivieskassa on paljon, lähes 4000 k-m2:ä, tilapäisiä vuokratiloja. Kaupungin kasvu sekä sisäilmaongelmat ovat edellyttäneet tilapäisiä järjestelyjä usealla koululla ja päiväkodilla. Kuluvana vuonna 2014 alkavia merkittäviä rakennushankkeita ovat jäähallit Ylivieskassa ja Haapavedellä, vanhusten ryhmäkoti ja terveyskeskuksen vuodeosaston peruskorjaus Oulaisissa. Tulevia taloussuunnitelmavuosina olevia hankkeita ovat muun muassa Ylivieskassa uusi koulu (ja/tai olevien laajennus) ja Oulaisissa uimahalli. Kaikki kunnat ostavat tilojen suunnittelun. Rakentaminen hoidetaan pääosin tai kokonaan ostopalveluna. Toimitilojen kunnossapidossa toimintatavat vaihtelevat. Ostopalveluiden käyttö vaihtelee prosentin välillä. Kiinteistönhoitopalvelut ovat pääosin omana työnä. Ylivieskassa kunnossapito omana työnä (4 kirvesmiestä), kun muut kunnat käytännössä ostavat palvelun. Vesi- ja jätehuolto ja pelastustoimi Vesihuollon osalta Alavieska ja Haapavesi vastaavat vesihuollosta kokonaisuudessaan. Ylivieskalla ja Oulaisilla puhtaan veden toimittajia ovat vesiosuuskunnat. Jäteveden puhdistus kuluu Oulaisissa kaupungille kun taas Ylivieska ja Alavieska ostavat puhdistuspalvelut. Haapavedellä jäteveden puhdistuksen hoitaa yhtiö, jossa kaupunki on osakkaana. Jätehuollon osalta kaikki kunnat ovat osakkaina Vestia Oy:ssä ja niillä on yhteinen jätelautakunta. Pelastustoimi on Alavieskassa teknisen toimen alla. Liikenneväylät, nettomenot eur/as Alavieska ,0 % Haapavesi ,7 % Oulainen ,7 % Ylivieska ,9 % Manner-Suomi ,4 % Palo ja pelastus nettomenot eur/as Alavieska ,4 % Haapavesi ,9 % Oulainen ,6 % Ylivieska ,2 % Manner-Suomi ,0 % Ylivieskan liikenneväylien resursointi on lähes kaksinkertainen suhteessa muihin kuntiin ja jopa suurempi kuin maassa keskimäärin. Tämä johtunee todennäköisesti siitä, että kaupungin kunnossapidettävien taaja-asutuksen liikenneväylien määrä on suurin. Palo- ja pelastustoimen kustannukset ovat Alavieskaa lukuun ottamatta hieman maan keskimääräistä suuremmat ja kasvu on ollut maan keskiarvokasvua suurempi kaikissa kunnissa Alavieskaa lukuun ottamatta. Kasvu ei kuitenkaan ole ollut moninkertaista kuten joissakin muissa kunnissa. 35

36 Toimitilat nettomenot eur/as Alavieska ,7 % Haapavesi ,4 % Oulainen ,6 % Ylivieska ,6 % Manner-Suomi ,9 % Liikeluontoiset nettomenot eur/as Alavieska ,4 % Haapavesi ,1 % Oulainen ,7 % Ylivieska ,2 % Manner-Suomi ,2 % Toimitilojen nettomenojen tulisi olla kaikissa kunnissa Alavieskan ja Ylivieskan tapaan negatiiviset, silloin tulot ylittäisivät menot. Sama pätee liikeluontoisiin palveluihin. Yhtenä kuntana toimiessaan kuntanelikko kerätessään edes Ylivieskan tapaan tuloja saattaisi vuosikatteeseen positiivisen vaikutuksen. Sama pätee liikeluontoisiin nettomenoihin. Niiden pitäisi olla negatiiviset, silloin voitaisiin puhua liiketoiminnasta. Alemmassa taulukossa on kuvattu vesihuollon nettomenojen taso ja kehitys. Ainoastaan Haapavesi näyttää järjestävän vesihuollon niin kuin kuuluu, tulot ovat menoja suuremmat. Uuden kunnan kohdalla yksi keskeinen tekijä saattaa olla liikeluontoisiin ja muidenkin sektoreiden taksoihin ja maksuihin liittyen harmonisointi niin, että tulot ylittävät menot siellä missä se on lain mukaan mahdollista. Vesilaitoksen pitäisi lain mukaan tuottaa kunnalle vähintäänkin nollatulos. Vesihuolto nettomenot eur/as Alavieska ,8 % Haapavesi ,9 % Oulainen ,0 % Ylivieska ,7 % Manner-Suomi ,3 % ************************************** Muut palvelut, nettomenot eur/as Alavieska ,1 % Haapavesi ,7 % Oulainen ,5 % Ylivieska ,3 % Manner-Suomi ,4 % Tekninen sektori on yleishallinnon ohella hyvin pieni osa kokonaisuutta ja hyvin eri tavalla tilastoitu. Kuntanelikolla ainoastaan Oulaisten muiden palveluiden nettomenot eur/asukas oli suurempi 2012 kuin maassa keskimäärin, muissa kunnissa maan keskiarvoa pienempi Alavieskan kustannukset ovat niin pienet, että voidaan olettaa palvelutason olevan hyvin lähellä tarkoituksenmukaista minimiä. Oulaisten nettomenot euroa/asukas ovat nelikossa ainoat kasvaneet. 36

37 Sivistys Lasten päivähoito Lasten päivähoitoa tarkastellaan kokonaisuutena ja kunnallisen ja perhepäivähoidon eroavaisuuksina. Kuntien alueella ei makseta erityisiä kotihoidontuen kuntalisiä, joten yhdistymistilanteessa ei tarvitse miettiä järjestelmän kohtaloa. Alavieskan ja Ylivieskan päivähoito perustuu sekä kunnalliselle että yksityiselle päivähoidolle. Päivähoidon järjestää Kallio, mikä on hiukan poikkeuksellinen tapa: yleensä yhteistoiminta-alue hoitaa perusturvan ja päivähoito on siirretty kuntien sivistystoimen alaisuuteen. Päivähoito Kalliossa sisältää kotihoidon tuen, osittaisen hoitorahan, palvelusetelin, perhepäivähoitoa, ryhmäperhepäivähoitoa, päiväkotihoito, johon kuuluu varhaiserityiskasvatuksen konsultoivat erityislastentarhanopettajat, joista toinen on kohdennettu Alavieskaan, vuorohoitoa, yksityisen hoidon tuet ja ryhmäperhepäivähoitoa. Yksityisiä ryhmiksiä on paljon, yhdeksän kappaletta. Kunnallisia ryhmiksiä on yksi. Alavieskassa on kaksi kunnallista päiväkotia, Ylivieskassa kuusi kunnallista päiväkotia ja kolme yksityistä päiväkotia. Päiväkodeista Hakalahti o vuoropäiväkoti, Alavieskan vuoropäiväkoti on Peukaloinen. Haapaveden päivähoito perustuu perhepäivähoito, joka tarjotaan myös kotiin, jos on neljä alle kouluikäistä lasta, yksi yksityinen päiväkoti, kunnallinen päiväkoti Onnimanni (missä on erityislastentarhanopettaja) ja Ahjolan kunnallinen päiväkoti. Lisäksi Haapavedellä on vielä neljä ryhmistä, yhdessä näistä tarjotaan vuoropäivähoitoa. Oulaisissa tarjotaan perhepäivähoitoa, siellä on kaksi kunnallista päiväkotia, ryhmiksiä vuorohoidolle ja perhepäivähoidon varahoidolle sekä yksi yksityinen päiväkoti. Oulaisissakin maksetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Kunnallinen päivähoito kuluttaa alueella enemmän varoja kuin kunnissa yleensä. Tämä johtuu osittain sitä, että alueella on paljon ja usein suuria lapsiperheitä. Päivähoidon nettokustannukset hoidettavaa kohden ovat Haapavettä lukuun ottamatta joko maan keskiarvossa tai sen alapuolella. Varsinkin Alavieskan ja Oulaisten päivähoidon yksikkökustannukset ovat pienet. Näissä yksikkökustannusten nousutkin ovat olleet paljon pienemmät kuin maassa keskimäärin. Haapaveden kustannustaso on ollut korkea tarkastelujakson alusta asti, Ylivieskan kustannukset on nostettu keskiarvon yläpuolelle vasta tarkastelujakson lopulla Kun vuoden 2013 aineisto valmistuu marraskuussa, on hyvä tarkastella, onko tämä suunta pysyvä vai tilapäinen. 37

38 Lasten päivähoito, nettomenot eur/päivähoidossa hoidettava Alavieska ,2 % Haapavesi ,3 % Oulainen ,5 % Ylivieska ,1 % Manner-Suomi ,8 % Lasten päivähoito, nettomenot eur/hoitopäivä Alavieska ,7 % Haapavesi ,2 % Oulainen ,6 % Ylivieska ,5 % Manner-Suomi ,4 % Lasten päivähoito, hoitopäivät kpl/hoidossa oleva Alavieska ,7 % Haapavesi ,9 % Oulainen ,1 % Ylivieska ,1 % Manner-Suomi ,1 % Hoitopäivien määrä hoidossa olevaa kohden on kauttaaltaan alentunut. Haapaveden ja Ylivieskan tunnusluku on lähellä maan keskiarvoa, mutta Alavieskassa ja Oulaisissa pienempi. Näissä kunnissa hoitopäivien määrä hoidettavaa kohden on huomattavasti vähentynyt. Kaikissa kunnissa pitäisi olla pyrkimyksenä hoitopäivien määrän kasvattaminen, jos tämä ei onnistu, tulisi tarjonnan määrän alentua. Perhepäivähoidon osuus koko päivähoidosta Alavieska 63,5 % 51,7 % 52,6 % 55,3 % 59,6 % 59,2 % 57,1 % Haapavesi 62,0 % 65,8 % 64,5 % 62,6 % 67,5 % 62,9 % 63,9 % Oulainen 60,1 % 54,5 % 53,5 % 55,1 % 51,6 % 53,1 % 38,8 % Ylivieska 61,2 % 53,8 % 51,0 % 45,5 % 36,7 % 39,6 % 35,9 % Alueen kunnissa päivähoito jaottuu selvästi perhepäivähoitoon painottuen. Ylivieskan tilanne on lähempänä yleistä tilannetta koko maassa: päivähoitoa tarjotaan yleisesti päiväkotihoitona. Perhepäivähoitoa pidetään kunnalle edullisempana tapana järjestää päivähoito, tätä edullisempaa on ainoastaan pienten lasten kotihoito ja yksityinen päivähoito. Yleinen trendi on ollut kuitenkin se, että perhepäivähoito vähenee. Tähän on vaikuttanut sekä perhepäivähoidon tarjonnan väheneminen, mutta nyt voitaneen odottaa isoa siirtymää perhepäivähoidosta laitoshoitoa kohden myös lainsäädännön muutoksista johtuen. Eniten perhepäivähoitoa on suhteellisesti ollut erityisesti Haapavedellä ja tarkastelujakson lopulle saakka Alavieskassa. Oulaisten perhepäivähoidon taso on pudonnut lähelle Ylivieskan tasoa. Perhepäivähoito on ollut alueella keskimääräistä edullisempi hoitomuoto myös perhepäivähoidon tarkastelussa, mutta erityisesti Ylivieskassa on nähtävissä rakennemuutoksen vaikutus palvelun kysynnässä ja sen vaikutus yksikköhintoihin: Ylivieska ei ole pystynyt sopeuttamaan resursseja kysyntään ja yksikköhinta on kasvanut vuonna 2012 huomattavasti. Haapavesi vaikuttaa resursoineen perhepäivähoitoa, koska kustannus hoidettavaa kohden on kasvanut huomattavasti, vaikka kysyntä ei näyttäisi alentuneen. Myös perhepäivähoidossa hoitopäivien määrä hoidettavaa kohden on alentunut. 38

39 Lasten perhepäivähoito, nettomenot eur/hoidettava Alavieska ,3 % Haapavesi ,5 % Oulainen ,2 % Ylivieska ,1 % Manner-Suomi ,1 % Lasten perhepäivähoito, nettomenot eur/hoitopäivä Alavieska ,7 % Haapavesi ,6 % Oulainen ,2 % Ylivieska ,6 % Manner-Suomi ,7 % Lasten perhepäivähoito, hoitopäivät kpl/hoidossa oleva Alavieska ,8 % Haapavesi ,2 % Oulainen ,7 % Ylivieska ,4 % Manner-Suomi ,2 % Kuntanelikossa perhepäivähoidon rakennemuutos on jo kovassa vauhdissa Oulaisissa ja Ylivieskassa, Alavieskassa ja Haapavedellä kehitys on vasta alussa. Kuntien on jollakin tavalla pystyttävä tarjoamaan päiväkotihoitoa joko kunnan omana toimintana tai yksityistä päiväkotihoitoa. Tämä tulee kasvattamaan kustannuksia ja yksikköhintoja ainakin silloin, jos uutta palvelurakennetta ei pystytä kasvattamaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Esiopetus Haapavesi Esikouluryhmiä on 11, joista kouluilla 7 ja päiväkodeissa 4 (yksi ryhmä yksityisessä päiväkodissa) Oulainen Esiopetusta annetaan neljällä koululla viidessä esiopetusryhmässä ja perusturvassa kahdessa päiväkotiryhmässä. Oppilaista n. 60 % koulujen ryhmissä ja 40 % päiväkotien ryhmissä. Esioppilaiden määrä koulutoimessa oli v oppilasta ja päiväkodeissa 45 oppilasta. Ylivieskan kaupungissa esiopetusta järjestävät peruspalvelukuntayhtymä Kallio päiväkotien toiminnan yhteydessä (päivähoitoa tarvitsevat lapset) ja sivistystoimi koulujen toiminnan yhteydessä. Esiopetuksen opetussuunnitelma on yhteinen. Viime vuosina hieman yli puolet ikäluokastaan on osallistunut sivistystoimen järjestämään esiopetukseen. Esiopetusta on järjestetty seuraavilla kouluilla: Kataja, Rahkola, Päivärinta, Kivioja, Niemelä ja Raudaskoski. 39

40 Esiopetus, nettomenot /oppilas Alavieska ,3 % Haapavesi ,1 % Oulainen ,9 % Ylivieska ,5 % Manner-Suomi ,9 % Esiopetus, nettomenot /opetustunti Alavieska ,0 % Haapavesi ,7 % Oulainen ,1 % Ylivieska ,9 % Manner-Suomi ,4 % Esiopetus, tuntimäärä kpl/oppilas Alavieska ,5 % Haapavesi ,7 % Oulainen ,1 % Ylivieska ,5 % Manner-Suomi ,9 % - Esiopetuksen nettomenot pienet, poikkeuksen muodostavat Alavieska ja Haapavesi, missä nettomenot oppilasta kohden ovat maan keskiarvoa kalliimmat ja varsinkin Haapavedellä kasvu on ollut erittäin suuri. - Opetustuntia kohden nettomenot tasaantuvat, mutta Haapavesi on edelleen hyvin kallis. - Haapaveden tuntimäärä oppilasta kohden pieni, kaupungissa sopeutustarvetta ja todennäköisesti mahdollisuus. Alavieskan tuntimäärä oppilasta kohden korkea (hyvä) - Ylivieska ja Oulainen ovat edulliset Perusopetus Alavieska Alavieskan kouluverkko muodostuu keskustaajamassa sijaitsevasta Alavieskan yhtenäiskoulusta ( luokat). Koulurakennus on nykyaikainen, se on vasta peruskorjattu ja laajennettu. Kouluun mahtuu noin 450 oppilasta. Haapavesi yläkoulu (307 opp.) Keskustassa Mäkirinteen (156 opp.) sekä Hyttikallion (253 opp.) ala-asteet Sivukylillä neljä alakoulua: Humalojan koulu (57 opp.), Mieluskylän koulu (61 opp.), Vatjusjärven koulu (48 opp.) ja Vattukylän koulu (56 opp.). Aittolan koulu (33 opp.) lakkautetaan Luvut ilman esikoululaisia Virkarehtori on vain lukiossa ja yläkoululla Oulainen (v. 2012) 1 yläkoulu, 303 oppilasta 4 alakoulua, yht. 666 oppilasta Juho Oksan koulu, 377 oppilasta Jokiraitin koulu, 112 oppilasta (Lehtopään yksikkö 71, Matkanivan yksikkö 41) Jauhinkankaan koulu, 120 oppilasta Petäjäskosken koulu, 56 oppilasta Ylivieska 40

41 Ylivieskan kouluverkko on rakenteeltaan tiivis, sillä suurin osa kouluista sijaitsee noin viiden kilometrin säteellä kaupungin keskustasta. Kuvioon on merkitty oppilasmäärät kouluittain, koulujen etäisyydet keskustasta sekä lähimmistä kouluista. Perusopetus, nettomenot eur/oppilas Alavieska ,6 % Haapavesi ,5 % Oulainen ,1 % Ylivieska ,5 % Manner-Suomi ,7 % Perusopetus, nettomenot eur/opetustunti Alavieska ,9 % Haapavesi ,5 % Oulainen ,6 % Ylivieska ,8 % Manner-Suomi ,0 % Perusopetus, opetustunteja/oppilas Alavieska 70,2 67,2 69,0 72,5 69,9 75,9 84, ,6 % Haapavesi 78,7 78,1 78,5 77,2 79,0 79,9 81,5 3 3,6 % Oulainen 67,2 65,8 66,7 67,9 70,2 69,6 70,1 3 4,4 % Ylivieska 71,2 70,0 71,2 69,7 70,6 71,4 71,6 0 0,6 % Manner-Suomi 73,0 73,8 74,8 76,0 75,9 76,9 76,1 3 4,3 % - Ylivieskan oppilaskohtainen kustannus on hyvin edullinen, kaikilla silti maan keskiarvoa halvempi yksikkökustannus. Haapavedellä tapahtunut sopeutumista, mutta ei riittävästi. - Opetustunteja erityisesti Oulaisissa ja Ylivieskassa vähän oppilasta kohden korkea tuntihinta - Alavieskan ja Haapaveden oppilaskohtainen tuntimäärä korkea (hyvä), mikä alentaa yksikköhintaa. Kaikilla yksikköhinta eur/oppitunti on edullisempi kuin koko maassa. Erityisopetus Alavieska Koulussa toteutetaan koulunkäynnin tuen kolmiportaisuuden järjestämisessä inkluusiota, joten erityistä tukea tarvitsevat lapset saavat tuen yleisopetuksen ryhmien, eikä varsinaisia eritysopetuksen ryhmiä ole. Haapavesi Alakoulu Haapaveden kaupungin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opiskelu järjestetään kunkin oppilaan edellytysten mukaisesti yleisopetukseen integroituna tai pienryhmässä. Lähtökohtana on jokaisen lapsen oikeus opiskella lähikoulussa. Mikäli oppilaan opiskelu yleisopetuksessa ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus järjestetään osittain tai kokonaan pienryhmässä. Luokkamuotoista erityisopetusta (pienryhmät) järjestetään Hyttikallion koululla. Oulainen Tukea tarvitsevien oppilaiden määrä vuonna 2012 yhteensä 83 oppilasta, joista erityisluokissa kokoaikaisesti 13 oppilasta. Erityisopetusluokkia 2 kpl ja integraatioryhmiä 3 kpl, joista erityisopetuksessa on 7 erityisopettajaa. Ylivieska Ylivieskan kouluissa pienryhmämuotoista erityisopetusta annetaan seuraavissa kouluissa: 41

42 Rahkolan koulu: 1.-6.luokkien yksilöllistetty opetus (kolme ryhmää) Katajan koulu: luokkien vammaisopetus, toiminta-alueittain järjestetty opetus (kolme ryhmää) Jokirannan koulu: 7.-9.luokkien yksilöllistetty, JOPO- sekä perhekotisijoitettujen opetus (kolme ryhmää) Raudaskosken koulu: 1.-6.luokkien ETU-luokka. Lukiot Alavieska ei omaa lukiota Haapaveden Lukio lukio (130 opisk.) Oulainen päivälukiolaiset 136 oppilasta aineopiskelijat 40 oppilasta Ylivieska Lukio on rakennettu 60 ja 90-luvuilla ja rakennusta on peruskorjattu 2000-luvun alussa. Rakennusta ei käytetä sisäilmaongelmien vuoksi tällä hetkellä opetustoimintaan, vaan se odottaa korjausta. Korjaus- ja muutostyöt valmistunevat vuoden 2015 aikana. Kouluun mahtuu noin 400 opiskelijaa. - Kaikkien lukiopaikkakuntien oppilaskohtainen kustannus on halvempi kuin maassa keskimäärin, mutta kustannusten nousu on ollut hyvin paljon nopeampi kuin maassa keskimäärin. Haapaveden oppilaskohtainen kustannus on selvästi edullisempia kalliimpi. - Oppilaskohtainen tuntimäärä on kaikissa kolmessa pienempi kuin maassa keskimäärin. Tämä johtaa ainakin Haapavedellä maan keskiarvoa kalliimpaan tuntikohtaiseen hintaan. Ylivieskan tuntikohtainen hinta on halvin. Koulujen johtaminen Alavieska 42

43 Yhtenäiskoulun toiminnasta vastaa rehtoriviranhaltija ja hänen apunaan toimii yhtenäiskoulun apulaisjohtaja. Työnjako on määritelty siten, että rehtorin päivittäistyöhön kuuluu luokkien järjestelyt ja apulaisjohtajan luokkien järjestelyt. Rehtorin esimies on sivistysjohtaja. Ylivieska Lukiossa ja perusopetuksen kouluista Jokirannan, Päivärinnan ja Katajan kouluilla toiminnasta vastaavat omat rehtoriviranhaltijat. Lukiossa ja Jokirannan koululla on lisäksi apulaisrehtorit. Rahkolan, Kiviojan, Rannan, Raudaskosken, Niemelän, Ojakylän ja Vähäkankaan kouluilla toiminnasta vastaavat luottamustoimiset koulunjohtajat, joiden toimikausi on neljä vuotta. Jokaiselle alakoululle on valittu nelivuotiskaudeksi vararehtori/-johtaja. Rehtoreiden ja koulunjohtajien esimies on sivistystoimenjohtaja. Esi- ja perusopetus - yhteenveto Kouluverkko: Haapavedellä ja Oulaisissa on mahdollisuus / tarve sopeuttaa kouluverkkoa (+-) Oulaisissa rakennetaan 2-opettajaista uutta koulua (-) Alavieskan kouluverkko sopeutettu (+) Ylivieskassa oppilasmäärä kasvaa (+) ja uusia koulutiloja tarvitaan lähivuosina (-) Opetusjärjestelyt / hallinto: Esiopetuksen / varhaiskasvatuksen hallinto joko koulutoimessa tai koulutoimessa ja kuntayhtymässä (-) Alavieska ostaa Ylivieskalta sivistysjohtajan palvelut Ryhmäkoot melko yhtenäiset (+) Haapavedellä eniten erityisoppilaita (-) Alavieskassa erityisoppilaat integroitu yleisopetukseen (+-) Ylivieskassa eniten koulunkäyntiavustajia (-) Ylivieskassa alhaisimmat perusopetuksen oppilaskohtaiset kulut (+) Koulupsykologi puuttuu kaikista kunnista (-) Koulukuraattoriresurssi epätasainen (Aka: 370 opp/kuraattori, Yka 1750 opp/kuraattori) Toinen aste (lukio): Uudistuva lainsäädäntö edellyttää lukiolupaan 500 opiskelijaa, liitoskunta täyttää vaatimuksen (+) Lukioverkko -> liitoskunnassa päälukio ja filiaaliyksiköt Yhteistyössä ammatillisen toisen asteen kanssa kirjavuutta Ylivieskassa edessä opetusresurssin sopeuttaminen Kansalaisopistot Selvitysalueella toimii kaksi erillistä selvitysalueen ulkopuolelle toimintansa ulottavaa kansalaisopistoa. Ylivieskan seudun kansalaisopiston isäntäkuntana toimii Ylivieska ja Jokihelmen kansalaisopiston isäntäkuntana Haapavesi. Musiikki- ja kansalaisopistojen osalta kuntaliitoksen mukanaan tuomia muutoksia tarkastellaan erikseen vasta liitospäätösten jälkeen, koska opistojen perussopimukset kattavat suuren joukon selvitysalueen ulkopuolisia kuntia. Tunnusluku JOKIHELMI YLIVIESKA opetustuntimäärä

44 opiskelijoiden lukumäärä kurssilaisten lukumäärä opiskelijoiden määrä (%) alueen väestöstä 22,68 26,35 kurssipaikkojen lukumäärä TALOUS JOKIHELMI YLIVIESKA NETTOTUNTIHINTA 24,31 33,05 BRUTTOTUNTIHINTA 85,40 75,36 NETTOMENOT / ASUKAS 24,31 26,78 KURSSIMAKSUTUOTOT 17,28% 17,46% SOPIMUSKUNTIEN MAKSUT 36,85 38,99 VALTIONOSUUS % 44,02 43,84 Kansalaisopisto, nettomenot /as Alavieska ,5 % Haapavesi ,9 % Oulainen ,3 % Ylivieska ,1 % Manner-Suomi ,0 % Kansalaisopisto, nettomenot /oppilas Alavieska ,0 % Haapavesi ,0 % Oulainen ,0 % Ylivieska ,4 % Manner-Suomi ,8 % Kansalaisopisto, nettomenot /opetustunti Alavieska ,0 % Haapavesi ,3 % Oulainen ,0 % Ylivieska ,1 % Manner-Suomi ,9 % Kansalaisopisto, opetustunteja/opiskelija Alavieska 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0,0 % Haapavesi 5,5 5,6 4,4 5,5 3,9 5,5 4, ,3 % Oulainen 5,0 5,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0, ,0 % Ylivieska 4,3 4,4 4,3 4,2 4,0 4,4 4,3 0-0,6 % Manner-Suomi 5,1 5,0 4,9 4,8 4,6 4,8 4,6 0-9,2 % Jokilaaksojen opisto on hiukan suurempi kuin Ylivieskan opisto kansalaisopistojen nettomenot asukasta kohden ovat samalla tasolla sekä Jokilaaksojen että Ylivieskan kansalaisopistossa. myös opetustuntikohtainen nettomeno on samantasoinen ja halvempi kuin maassa keskimäärin. myös tuntimäärä oppilasta kohden on samantasoinen, tässä myös maan kaskiarvon kanssa. Kirjasto Kaikissa kunnissa on hyvin organisoitu kirjastotoiminta (+) Kirjastoautot Ylivieskassa ja Haapavedellä, autot elinkaarensa päässä noin viiden vuoden kuluttua (+-) Kirjastojen alueellinen yhteistyö toimii (+) 44

45 Kirjasto, nettomenot eur/as Alavieska ,5 % Haapavesi ,0 % Oulainen ,5 % Ylivieska ,6 % Manner-Suomi ,0 % Kirjasto, nettomenot eur/kirjastokäynti Alavieska 2,5 3,2 3,3 3,2 3,4 3,5 3,5 1 39,5 % Haapavesi 2,9 3,2 3,5 3,8 3,8 4,0 4,2 1 41,3 % Oulainen 4,2 4,5 4,2 4,0 4,0 4,1 4,5 0 5,3 % Ylivieska 3,8 4,0 4,0 3,9 3,8 4,1 4,2 0 8,9 % Manner-Suomi 4,8 5,1 5,5 5,9 6,1 6,3 6,5 2 34,9 % Kirjasto, nettomenot eur/lainaus Alavieska 2,0 2,0 2,3 2,3 2,5 2,6 2,6 1 27,3 % Haapavesi 1,9 2,0 2,1 2,4 2,4 2,5 2,6 1 36,9 % Oulainen 1,7 2,0 2,3 2,6 2,6 2,7 2,9 1 65,1 % Ylivieska 2,1 2,2 2,2 2,1 2,1 2,2 2,3 0 9,3 % Manner-Suomi 2,9 3,1 3,2 3,4 3,5 3,6 3,7 1 25,1 % YLIVIESKA HAAPAVESI OULAINEN ALAVIESKA TOIMITILAT Pääkirjasto ja kirjastoauto Pääkirjasto ja kirjastoauto Pääkirjasto Pääkirjasto ja lainausasema LAINAMÄÄRÄT HENKILÖSTÖ 9 4,7 6,4 2,5 - Ylivieskan kirjasto on asukasta kohden laskettuna alueen halvin ja käyttökustannukset ovat jopa alentuneet. Alavieskaa lukuun ottamatta nettomeno eur/asukas on maan keskiarvoa alempi. - Kirjastokäyntejä on ja lainauksia on suhteellisesti Ylivieskassa muita kuntia vähemmän, koska nettomeno sekä käyntiä että lainausta kohden on korkeampi kuin muissa. Maan keskiarvon lähellekään ei olla ajauduttu. - Sekä Ylivieskan mutta todennäköisesti myös Haapaveden yksikkökustannuksia kasvattaa kirjastoauto. Tämä käynee selville myös laskettaessa työntekijöitä lainauksia kohden. - Haapaveden ja Oulaisten yksikköhinnoissa on tarkastelujaksolla hyvin suuri nousu. Liikunta - Merkittäviä investointipäätöksiä tehty ja suunnitteilla (Yka ja Hvesi: jäähallit, Oul: uimahalli) - > Liitoskunnan tarpeet / mahdollisuudet ylläpitää suorituspaikkoja? (-) - Hallinto järjestetty kevyesti kaikissa kunnissa (+-) - Alavieskassa kunnan ja urheiluseura Alavieskan Virin sopimus palveluiden tuottamisesta (+) Kulttuuri Hallinto on järjestetty kevyesti kaikissa kunnissa (+-) Alavieskasta lähes puuttuu organisoitu kulttuuritoiminnan järjestäminen (-) Oulaisissa ja Haapavedellä statuksen saaneita kulttuuritapahtumia (+) Ylivieskatalo Akustiikka on noussut alueelliseksi kulttuuritoimijaksi (+) Nuorisotoimi Ylivieskassa eniten hanketoimintaa, myös kansainvälistä (+) Alavieskassa kunnan ja Alavieskan 4H-yhdistyksen sopimus palveluiden tuottamisesta (+) Etsivän nuorisotyön yhteistyötä Jelppiverkossa ja palvelunmyynnissä (Oul-Yka-Aka) (+) 45

46 TOIMITILAT Ylivieska Haapavesi Oulainen Alavieska Jäähalli, uimahalli, keilahalli, squash-halli, liikuntasalit (8), Huhmari KÄVIJÄMÄÄRIÄ UIMAHALLI KEILAHALLI 8058 Uimahalli, liikuntahalli, (jäähalli), Korkatti, ampumarata, moottoriurheilukeskus UIMAHALLI Monitoimi/jäähalli, uimahalli, Honkamajat, jousiammuntatilat, liikuntasalit (9) UIMAHALLI Virin talo, Alavieskasali, Lumukuru, kuntosali HENKILÖSTÖ 9 (2 osa-aikaista) KUNTOSALI MON/JÄÄH (Viri) AVUSTUKSET SEUROILLE LIIK.RYHMÄT OSTOSOPIMUS / ASUKAS YLIVIESKA HAAPAVESI OULAINEN ALAVIESKA TOIMITILAT NUORISOTILA, RETKEI- NUORISOTALO VIRIN TALO KÄVIJÄMÄÄRÄT LYMAJA NUORISOTILA 9000 NUORISOTALO 7000 AVUSTUKSET HENKILÖSTÖ LIIKENNEPUISTO LIIKENNEP ,5 4H / ASUKAS Liikuntatoimi, nettomenot eur/as Alavieska ,3 % Haapavesi ,5 % Oulainen ,4 % Ylivieska ,8 % Manner-Suomi ,5 % Nuorisotoimi, nettomenot eur/as Alavieska ,1 % Haapavesi ,9 % Oulainen ,8 % Ylivieska ,3 % Manner-Suomi ,8 % Museot, teatterit jne. nettomenot eur/as Alavieska 0,0 1,1 1,1 1,1 1,1 2,9 1,4 1 0,0 % Haapavesi 4,5 5,1 5,3 5,1 5,7 6,2 5,8 1 27,7 % Oulainen 9,4 7,1 6,1 6,7 8,0 10,2 11,7 2 24,7 % Ylivieska 1,5 1,8 2,0 2,1 2,1 2,0 1,8 0 21,4 % Manner-Suomi 16,5 16,5 17,1 18,1 18,4 19,4 20,6 4 25,0 % Yleinen kulttuuritoimi, nettomenot eur/as Alavieska 6,0 4,6 2,9 3,2 4,7 4,0 2, ,8 % Haapavesi 12,1 10,4 10,4 11,6 10,2 10,6 8, ,6 % Oulainen 6,1 6,8 7,3 5,9 7,1 11,2 4, ,3 % Ylivieska 31,8 25,5 25,6 28,1 26,5 27,4 25, ,6 % Manner-Suomi 10,5 10,9 11,4 12,0 12,2 13,3 13,4 3 27,7 % - liikuntatoimen nettomenot asukasta kohden ovat Haapavettä lukuun ottamatta maan keskiarvon alapuolella. Haapaveden liikuntamenojen nousukin on alueen suurin, mutta ei maan keskiarvossa. - Liikuntatoimen kustannukset tulevat nousemaan, koska alueen kunnat ovat päättäneet investoinneista, joihin niillä ei olisi varaa ja joita ei toteutettaisi, jos alueella olisi yksi, kokonaisuuden näkökulmasta asioita tarkasteleva valtuusto (Pesäpallokentän olosuhdeparannukset (Yka), Yleisurheilukentän perusparannus (Aka), Yleisurheilukentän perusparannus (Oulainen), Keinotekonurmi (Haapavesi), Liikuntahallin peruskunnostus (Haapavesi), Liikuntakeskuksen peruskunnostus (Yka), Maasto/luontoliikuntaolosuhteiden turvaaminen kaikissa kunnissa - Oulaisten liikuntamenot ovat sopeutuneet - Alavieskan nuorisotoimen nettomenot asukasta kohden ovat maan keskiarvoa suuremmat. Muissa kunnissa pienemmät. Oulaisten nettomenot asukasta kohden ovat kasvaneet nopeimmin. - Museoilla ei ole kustannusten näkökulmasta merkitystä. Alavieskan ja Ylivieskan kustannukset saattavat olla jopa lähellä lakisääteistä. Kuitenkin Oulaisten kustannukset ovat muihin kuntiin verrattuna korkeat. - Yleisen kulttuuritoimen kustannukset ovat Ylivieskassa korkeimmat, tähän vaikuttanee Akustiikka. Kaikilla muilla kunnilla asukaskohtaiset nettomenot ovat niin pienet, että lakisääteisyys palveluissa olisi varmistet- 46

47 tava. Yksittäisten kuntien päättämät investoinnit eivät todennäköisesti toteutuisi yhtenä kuntana (Kulttuurisalin rakentaminen ja kesäteatteri jokirantaan (Oulainen), Kulttuurikirnu (vanha meijeri) (Haapavesi), Ravintolan rakentaminen (Ylivieskatalo Akustiikka), Pappilan museon peruskorjaus (Alavieska)) - Yleinen kulttuuritoimi on selvästi sopeutunut kaikissa kunnissa. YLIVIESKA HAAPAVESI OULAINEN ALAVIESKA TOIMITILAT AKUSTIIKKA, MUSEO MUSEOT ELOKUVATEATT., MUSEO, MYLLY TÖRMÄNHOVI, JÄRJESTÖJEN TALO KÄVIJÄMÄÄRÄT AKUSTIIKKA 50000, MUSEOT 1650 TÖRMÄNHOVI MUSEO 1250 AVUSTUKSET HENKILÖSTÖ 3,66 0,5 0,4 / ASUKAS 34, ,8 8 MUSEO Musiikkiopistot Selvitysalueella toimii kaksi erillistä selvitysalueen ulkopuolelle toimintansa ulottavaa musiikkiopistoa, joista Ylivieskan seudun musiikkiopiston isäntäkuntana toimii Ylivieska ja Jokilaakson musiikkiopiston isäntäkuntana Nivala. Ylivieskan seudun Musiikkiopisto Alueellinen musiikkioppilaitos, joka antaa musiikin laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta sekä tarjoaa kulttuurikasvatusta järjestämällä konsertteja ja muuta musiikkikulttuurin edistämiseen ja kehittämiseen liittyvää toimintaa. Ylivieskan seudun musiikkiopisto on kunnallinen oppilaitos, järjestämislupa Ylivieskan kaupungilla, sijaintikunta Ylivieska huolehtii hallinnosta ja taloudesta toiminnan järjestämistä koskeva sopimus päivitetty 2001; sopimuksen allekirjoittaneet kunnat ovat sopimuskuntia. Alavieskassa toimitaan yhtenäiskoulun luokkatiloissa, konsertit liikuntasalissa tai seurakuntatalolla; Ylivieskassa hallintotilat ja opetus pääosin Päivärinnan koululla, jossa muutamia omia luokkatiloja; tasosuoritus- ja konserttitilana Akustiikka. Koulujen ja oppilaitosten kanssa vuosittain muutamia hankerahoituksella toteutettavia projekteja (yhteis-työkumppaneita mm. ala- ja yläkoulut, lukiot, Jokilaaksojen musiikkiopisto, Raahen musiikkiopisto, Keski-Pohjanmaan konservatorio; Vieska Sinfonietan kautta kansainvälinen yhteistyö Unkarin Budapestissa toimivan Hubay Jeno-taideoppilaitoksen kanssa) Kaikkiaan 379 oppilaspaikkaa + n.400 musiikkileikkikoululaista, kuusi jäsenkuntaa (hallinnointikunta Ylivieska, Alavieska, Kalajoki, Pyhäjoki, Reisjärvi, Sievi). Oppilasmäärä: Alavieska 25 varsinaista oppilasta, n.30 musiikkileikkikoululaista; Ylivieska 150 varsinaista oppilasta, 170 musiikkileikkikoululaista Tuntimäärät: Alavieska 33 vkt; Ylivieska 212 vkt (koko oppil. 524 vkt) V toteutettiin 45 konserttia ja tapahtumaa, joista 22 Ylivieskassa tai Alavieskassa (Oppilasmatineat- ja konsertit, koululais- ja laitoskonsertit, yhteistyökonsertit eri oppilaitosten ja yhteisöjen kanssa) V.2012 konserteissa ja muissa tapahtumissa kaikkiaan n.4000 kuulijaa. 47

48 Hallintohenkilökuntaa neljä (rehtori, taloudenhoitaja, opistosihteeri ja Akustiikan kanssa yhteinen vahtimestari); virka- ja päätoimisia opettajia 17 (15+2), sivutoimisia n.17 (osa sivutoimisista määräaikaisia ja kelpoisuus puuttuu kolmelta). Vuonna 2012 Alavieskan kunnan osuus Ylivieskan kaupungin osuus Päätöksenteko Alavieska Yhtenäiskoululla toimii oppilaiden vanhemmista, henkilökunnan edustajista sekä oppilaskunnan edustajista koostuva johtokunta, joka päättää mm. koulun työsuunnitelmasta. Rehtori vastaa asioiden valmistelusta ja esittelystä johtokunnalle. Alavieskan sivistyslautakunta päättää koulu-, liikunta-, nuoriso-, kulttuuri-, kirjasto- ja raittiustoimien asioista. Kirjastotoimen asioiden valmistelusta ja esittelystä lautakunnalle vastaa kirjastotoimenjohtaja ja muiden vastuualueiden asioiden valmistelusta ja esittelystä sivistysjohtaja. Haapavesi Sivistysosasto on jaettu tulosalueisiin ja ne edelleen tulosyksiköihin Kaksi lautakuntaa: Koululautakunta ja vapaa-aikatoimen lautakunta sekä kansalaisopiston johtokunta Sivistysjohtaja toimii esittelijänä koululautakunnassa ja kulttuurisihteeri vapaa-aikatoimen lautakunnassa Asioiden valmistelijoina toimivat sivistysjohtajan lisäksi myös yksiköiden esimiehet Jokaisella koululla on johtokunta, jonka tehtävänä on kodin ja koulun välinen yhteistyö Koulujen johtokunnat valitaan huoltajien esityksestä koululautakunnassa Henkilöstön valinta: Esimiehen esimies (sivistysjohtaja) päättää esimiehen esityksestä Sivistysjohtajan apuna toimii rehtorikokous, johon kuuluvat kaikkien koulujen rehtorit Oulainen Sivistystoimessa on yksi lautakunta, jossa esittelijänä toimii sivistys- ja kulttuurijohtaja Sivistystoimen tulosalue jaettu 12 tulosyksikköön, joista koulujen tulosyksiköitä on kuusi Sivistys- ja kulttuurijohtajan apuna kaksi esimiesryhmää, koulujen puolelta koulujen johtajien ja rehtorien kokous ja vapaa-aikapuolelta vapaa-ajan esimiesten palaverit, jotka molemmat kokoontuvat kuukausittain säännöllisesti. Jokaisella peruskoululla Pihapiiri, jolla ei ole päätösvaltaa, mutta joka auttaa koulua sen kehittämistyössä Ylivieska (Huom. Hallintosääntöuudistus meneillään!) Yleissivistävän koulutuksen sekä nuoriso- ja kirjastotoimen asiat päätetään sivistyslautakunnassa. Koulutoimen talous- ja hallintoasioiden valmistelusta vastaa talous- ja hallintopäällikkö, esittelystä sivistystoimenjohtaja. Muiden koulutoimen asioiden valmistelusta vastaa sivistystoimenjohtaja. Nuorisotoimen asioiden valmistelusta vastaa nuorisosihteeri ja esittelystä sivistystoimenjohtaja. Kirjastotoimen asioiden valmistelusta ja esittelystä vastaa kirjastotoimenjohtaja. Muuta sivistystoimessa Alueen sivistystoimen palvelut ovat laajat ja seurausta menneiden vuosikymmenten hajasijoituksesta. Tämänkin prosessin aikana on käynyt selville, että kokonaisuutta ja kaiken mahdollisen palvelutarjonnan säilymisen mahdollisuutta alueella ei ole tunnistettu. Sivistystoimen kokonaisuuteen voisi todennäköi- 48

49 sesti jäädä enemmän tarjontaa yhden kunnan edunvalvonnan seurauksena kuin neljän kunnan keskinäisen kilpailun perusteella. Haapaveden ammattiopisto JEDU, Haapaveden opisto-kansanopisto, Pohjois-Suomen koulutuskeskus Oulaisten ammattiopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, terveysalan Oulun seudun yksikkö Ylivieska Centria ammattikorkeakoulu Ammattiopisto JESU jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto Musiikkiopisto Raudaskylän Kristillinen opisto ********************************** Yhteenveto Opetus- ja kulttuuritoimi, nettomenot eur/as Alavieska ,7 % Haapavesi ,2 % Oulainen ,1 % Ylivieska ,4 % Manner-Suomi ,9 % Sivistyksen nettomenot ovat yksi kolmesta suuresta kokonaisuudesta, joilla on kuntien talouden kannalta merkittäviä. Kokonaisuuteen vaikuttaa se, kuinka paljon ja minkä ikäisiä lapsia kunnissa on. Suurimmat osakokonaisuudet liittyvät päivähoitoon ja perusopetukseen. Päivähoitoa voidaan tuottaa kustannusvaikutteisesti monilla eri tavoilla. Perusopetuksen kustannuksiin vaikuttaa paljon kouluverkon laajuus ja koulujen koko. Kalleimmat sivistyksen nettomenot olivat Haapavedellä, edullisimmat Alavieskassa. Oulaisten ja Ylivieskan nettomenot olivat samalla tasolla, vaikka nekin olivat maan keskiarvoa korkeammat. 49

50 Sosiaali- ja terveydenhuolto Perusturvan palvelut tuotetaan eri tavoin: Oulaisten kaupunki Paras2 säädöksistä poiketen tuottaa palvelut itse, peruspalvelukuntayhtymä Kallio on tuottanut palvelut allekirjoitetun ensimmäisen perussopimuksen mukaisesti Alavieskan ja Ylivieskan lisäksi Nivalalle ja Sieville; sosiaali- ja terveyspiiri Helmi on tuottanut palvelut alkaen Haapavedelle, Pyhännälle ja Siikalatvalle. Alueella on valittu laajasti itsenäisiä kuntia korostava mahdollisuus tuottaa perusturvan palvelut yhteistoiminta-alueilla: Kalajoen yhteistoiminta-alue tuottaa palvelut Kalajoelle ja Merijärvelle ja Selänteen liikelaitoskuntayhtymä tuottaa palvelut Haapajärvelle, Kärsämäelle, Pyhäjärvelle ja Reisjärvelle. Odotusarvona on, että Haapaveden kustannukset olisivat korkeimmat, Alavieskan ja Oulaisten kustannukset saman tasoisina seuraavat ja Ylivieskan kustannukset pienimmät. Tämä perustuu siihen odotukseen, että sairastavuuskerroin kuivaa perusturvan palveluiden käyttöä. Vaikka erot sairastavuusindeksissä eivät ole kovin suuria sekä indeksin arvot että niiden keskinäinen sijainti eri kunnissa vaihtelevat. Ylivieskan indeksi on ollut käytännössä koko ajan joukon pienin ja sen arvo on edelleen laskussa. Vastaavasti Haapaveden indeksin arvo on ollut joukon suurin. Yhdistettynä neljän kunnan indeksi sopeutuisi lähelle Ylivieskan indeksiä, mikä toiminnallisesti tasaisi myös nettomenoja alueellisesti KELAn sairastavuusindeksi Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska 50

51 Sote hallinto, nettomenot eur/as Alavieska ,0 % Haapavesi ,9 % Oulainen ,5 % Ylivieska ,0 % Manner-Suomi ,4 % Perusturvan hallintoon kohdennetut nettomenot on ilmeisesti tarkastelukunnissa kirjattu poikkeavalla tavalla sekä kunnissa keskenään että koko maahan suhteutettuna. Vaikka kunnan perusturva tuotettaisiin yhteistoiminta-alueella, sieltä pitää pystyä eriyttämään hallinnon kustannukset omaksi tarkasteltavaksi kohdakseen. Sosiaalityö Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska SOSIAALITYÖ, asiakasperheet Tttuet, perus, täydentävä ja ehkäisevä, as.perheet /perhe * ostopalvelu, ensi- ja turvakodit, muu 0 0,10 % 0,10 % 0 Kelalle maksettava tmtuki osuus, * 2012 * * Päihdepalvelut, sosiaalinen asuminen, asukkaat * ostopalvelu 0 30 % 100 % 100 % Kuntouttava työtoiminta, asiakasta * ostopalvelu 100 % ei ei 100 % Muu työharjoittelu 2 ei ei 12 * ostopalvelu 100 % ei ei 100 % Ennaltaehkäisevä lastensuojelu Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska ENNALTA EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU perhetyö, asiakasta 35 x * ostopalvelu 6 % x 20 % 8 % * palveluseteli kyllä ei ei kyllä lapsiperheiden kotipalvelu, asiakasta ei ei ei ei * ostopalvelu, palveluseteli 0 ei ei x Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska LASTENSUOJELUN LAITOS- JA PERHEHOITO.... Lasten ja nuorten lukumäärä (0-20 vuotiaat) Lapsia ja nuoria laitoshoidossa Lapsia ja nuoria laitoshoidossa , os ikäluokasta, promillea 6,2 5,7 5,5 3,6 Lapsia ja nuoria laitoshoidossa , osuus ikäluokasta, kunnissa 6,2 keskimäärin, 5,7 promillea 5,5 3,6 Lasten ja nuorten laitoshoidon hoitopäivien lkm * ostopalvelu 100 % Lapsia ja nuoria sijaisperhehoidossa Lapsia ja nuoria sijaisperhehoidossa , os. ikäluokasta, promillea. 2,8 1,8 3,8 Lapsia ja nuoria sijaisperhehoidossa , os. ikäluokasta, kunnissa. keskimäärin, 2,8 promillea 1,8 3,8 Lasten ja nuorten sijaisperhehoidon hoitopäivien lukumäärä * ostopalvelu 100 % 100 % 100 % 51

52 Lastens. laitos- ja perhehoidon nettomenot eur/hoidettava Alavieska ,0 % Haapavesi ,0 % Oulainen ,6 % Ylivieska ,6 % Manner-Suomi ,6 % Lastens. laitos- ja perhehoidon nettomenot eur/hoitopäivä Alavieska ,0 % Haapavesi ,2 % Oulainen ,1 % Ylivieska ,6 % Manner-Suomi ,1 % Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat keskimäärin edulliset, mutta Ylivieskan kustannukset hoidettavaa kohden ylittävät jopa maan keskiarvon. Myös hoidettavaa kohden lasketun nettomenon kasvu on Ylivieskassa ollut suuri. Toisaalta hoitopäivän hinta on Haapavedellä ollut jopa Ylivieskaakin korkeampi. Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska MUUT LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT.... * ostopalvelu x x x x PERHENEUVOLA, asiakasta 36 x * ostopalvelu, ei x 20 % ei LASTENVALVOJA, asiakasta elatussopimukset x x huolto- ja tapaamissopimukset x x isyysselvitykset x x Muut lasten ja perheiden palvelut nettomenot eur/as Alavieska ,0 % Haapavesi ,8 % Oulainen ,7 % Ylivieska ,3 % Manner-Suomi ,5 % Muissa lasten ja perheiden palveluissa kehitys ja taso ovat samansuuntaiset kuin lastensuojelun laitos- ja perhehoidossa. ******************************** Sosiaalityön kustannukset kestävät valtakunnallisen vertailun kokonaisuutena. Työmarkkinatuen maksuosuus Kelalle on kuntajoukolla reilusti yli miljoona euroa; valtion siirtämää rahoitusta, jonka poistaminen pitäisi olla kuntien ohella myös muiden työmarkkinatoimijoiden asia. Lastensuojelun ostopalvelujen kustannuksia alue maksaa myös miljoonia. Kustannusten (tekninen)hallinta on täysin palveluntuottajien käsissä. Asian järjestäminen on hoidettavissa osin itsenäisten kuntien toimenpitein joko yksin tai yhdessä, mutta yhtenä kuntana ostopalvelun kustannusten olisi alennuttava. 52

53 Vanhustenhuolto Vuonna 2012 vanhustenhuollon kokonaisuus on koko alueella hyvin järjestetty. Kaikilla kunnilla vanhusten laitoshoidon osuus hoidosta ja hoivasta on suosituksen sisällä, Alavieskassa ei ole lainkaan vanhusten laitoshoitoa. Tehostettua palveluasumista on suositukseen nähden liikaa muissa kunnissa paitsi Haapavedellä, missä laitoshoitoa voitaneen purkaa vielä tehostettuun laitoshoitoon. Varsinkin Alavieskan suhde osoittaa, että laitoshoidon purkaminen ja purkamisen paineensiirto tehostetusta palveluasumisesta on vielä kesken. Tätä määrää voitaisiin purkaa, jos koko alue organisoisi ikääntyneiden palvelut kuin yksi kunta. Myös omaishoidon tuessa kokonaisuus toimii, kuitenkin Haapaveden ja Oulaisten suhde on suositusta korkeammalla tasolla. Tämä ei ole vakava asia, koska omaishoito on edullisin tapa tuottaa ikääntyneiden palvelut, mutta suosituksen ylittävä taso on silti aina tarkasteltava. On löydettävä perustelu sille, miksi ketju on muuten suosituksessa, mutta yhdessä osassa selvästi suositusta korkeammalla tasolla. 53

54 Säännöllinen kotihoito on suosituksen sisällä Alavieskassa ja Haapavedellä, Oulaisissa kotihoitoa järjestetään huomattavasti suositusta vähemmän ja Ylivieskassa koptihoito on se osa kokonaisuutta, johon palvelut ovat vuotaneet. Myös koko palveluketju alkaa olla raamissa, ainoastaan Ylivieskan palveluketjussa on huomattavasti hoidettavana enemmän yli 75-vuotiaita kuin mitä suositus suosittaa. Tämäkin on seurausta siitä, että kotihoidon palveluketju on suositukseen nähden huomattavasti suurempi onneksi kuitenkin kyse on kokonaisuuteen nähden edullisesta palveluketjun osasta. Vanhuspalveluiden kustannukset ovat kunkin kunnan omaan verrokkiin nähden euroa kalliimmat Alavieskassa ja lähes 1,4 miljoonaa euroa kalliimmat Ylivieskassa. Tarkastelukuntien yli 75- vuotiaiden nettomenot yli 75-vuotiasta kohden ovat saman tasoiset, joskin Alavieskan palvelut ovat muita edullisemmat, Ylivieskassa kalliimmat. 54

55 Kotipalvelut Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska KOTIPALVELUT.... Ehkäisevät kotikäynnit ja lähineuvonta, asiakasta Gerontologinen sosiaalityö, sis. Veteraanitoim. kyllä 0 ei kyllä Päiväkeskustoiminta, hoitopäivää Omaishoidontuki, asiakasta Oh tuella hoidettujen lukumäärä vuoden aikana Omaishoitajien lukumäärä vuodessa Oh tuen hoitopalkkiot hoidettua kohti, Oh tuen hoitopalkkiot hoidettua kohti, kunnissa keskimäärin, Khpua vuoden aikana saan. kotitalouksien lukumäärä Siitä: Khapua vuoden aikana saan. lapsiperheiden lukumäärä Khapua vuoden aikana saan. vanhuskotitalouksien lukumäärä Kodinhoitoavun käynnit vuoden aikana Säännöllinen, muu kotihoito, asiakasta (ksh ja kh ) Tukipalveluja vuoden aikana saaneiden asiakkaiden lukumäärä Tukipalvelut: siivous, asiakasta * ostopalvelu, palveluseteli 100 % % 0 lääkejakelu, asiakasta x * ostopalvelu, palveluseteli x % ei ateriapalvelut, asiakasta * ostopalvelu, palveluseteli 100 % 0 ei 100 % kylvetyspalvelut, asiakasta * ostopalvelu, palveluseteli 0 17 ei ei vaatehuolto, asiakasta * ostopalvelu, palveluseteli ei ei ei ei turvapuhelin, asiakasta x * ostopalvelu, palveluseteli ei % ei kuljetuspalvelut SHL, asiakasta x * ostopalvelu, palveluseteli x % 100 % asiointi,kauppapalvelu; asiakasta * ostopalvelu, palveluseteli 100 % 1 ei 100 % Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Kh ASUMISPALVELUT palveluasuminen, paikkaa ei 8 ei 75 hoitopäivää ei 2741 ei x * ostopalvelu, palveluseteli ei 0 ei x Kotipalvelut, palveluja saaneita kotitalouksia Alavieska ,3 % Haapavesi ,2 % Oulainen ,4 % Ylivieska ,1 % Manner-Suomi ,0 % Kotipalvelu, nettomenot /palveltu kotitalous Alavieska ,2 % Haapavesi ,3 % Oulainen ,3 % Ylivieska ,8 % Manner-Suomi ,3 % Palvelluista ei-vanhuskotitalouksia Alavieska 35 % 43 % 13 % 11 % 10 % 16 % 17 % Haapavesi 24 % 15 % 22 % 27 % 17 % 11 % 12 % Oulainen 31 % 36 % 42 % 33 % 31 % 23 % 31 % Ylivieska 28 % 33 % 27 % 10 % 8 % 11 % 10 % 55

56 Kotitalouksista kunnat tarjoavat palveluita koko maata yleisemmin muillekin kuin ikääntyneiden perheille: Oulainen eniten, Ylivieska vähiten. Kehityssuunta näyttää olevan sellainen, että kotihoidon resurssit eivät riitä esimerkiksi lapsiperheille. Palveltua kotitaloutta kohden nettomenot ovat epäluotettavia Haapavedellä. Alavieskan hinta on korkeampi kuin Oulaisissa ja Ylivieskassa, näissä palvelun yksikköhinta on hyvin edullinen. Vanhusten tehostettu palveluasuminen Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska VANHUSTENH. teh. palveluasumisasiak Vanhustenh. tehostetun palveluasum. asiakkaita paikkaa hoitopäivää, pitkäa hoitopäivää, lyhyta x x * ostopalvelu, palveluseteli 17 % % 23 % VANHUSTEN LAITOSPALVELUT, SHL:n mukainen vuotta täyttäneiden lukumäärä Vanhainkodeissa hoidossa olleita Vanhainkodeissa hoidossa olleita , osuus ikäluokasta, %0,2 1,7. 0,7 Vanhainkodeissa hoidossa olleita , osuus ikäluokasta, kunnissa 0,2 keskimäärin, 1,7 %. 0,7 Vanhainkotien hoitopäiviä vuodessa Vanhainkotien käyttökustannukset (netto) hoitopäivää kohti, Vanhainkotien käyttökustannukset (netto) hoitopäivää kohti, kunnissa 131 keskimäärin, SHL laitospaikkoja, kpl 1 20 ei 16 hoitopäivää ei 5075 *ostopalvelu, palvelusetelit x 1266 ei ei VANHUSTEN LAITOSP., THL:n muk. paikkaa ei 0 5 ei hoitopäivää, pitkäaikainen ei ei hoitopäivää, lyhytaikainen ei ei ed. yhtensä ei ei * ostopalvelu, palveluseteli ei 0 ei ei Vanhustenhuolto, nettomenot / vanhainkodissa hoidettu Alavieska ,6 % Haapavesi ,6 % Oulainen ,0 % Ylivieska ,6 % Manner-Suomi ,7 % Vanhustenhuolto, nettomenot / vanhainkodin hoitopäivä Alavieska ,5 % Haapavesi ,9 % Oulainen ,0 % Ylivieska ,1 % Manner-Suomi ,2 % Alueen vanhusten laitospalvelurakenne on siis keventynyt. Vanhainkotihoito on ollut kallein Ylivieskassa hoidettavaa kohden laskettuna, hoitopäivää kohden laskettuna Alavieska ja Ylivieska ovat saman tasoiset. 56

57 Vammaisten työllistämistoiminnan sekä muiden vanhusten ja vammaisten palvelut, nettomenot /as Alavieska ,6 % Haapavesi ,0 % Oulainen ,4 % Ylivieska ,7 % Manner-Suomi ,3 % Ikääntyneiden palvelut ovat purkaantuneet huomattavissa määrin tehostettuun palveluasumiseen. Tämän yksikköhinta asukasta kohden on ainoastaan Ylivieskassa samalla tasolla kuin koko maassa, Haapaveden ja varsinkin Alavieskan yksikköhinta on erittäin korkea. Haapaveden yksikköhinnan nousu vaatisi lähemmän tarkastelun, samoin Ylivieskan. Vammaispalvelut Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska VAMMAISPALVELUT Vpl muk. palvelujen ja tal. tukitoimien menot yhteensä vpl työtoiminta, asiakasta 0 x ei 3 avustukset, asiakasta 3 x sosiaalityö, asiakasta 40 x Vpl kuljetuspalveluja saaneita vuoden aikana Vpl palveluasumispalveluja saaneita vuoden aikana vpl palveluasumisen paikat hoitopäivää 730 x * ostopalvelut, palveluseteli 100 % 100 % 100 % 47 % asumispalvelu kotiin myönnettyä, asiakasta x x 11` x Henkilökohtaisen avun saajat Asunnon muutostöitä ja asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita saaneita 3 vuoden 21 aikana *ostopalvelu, palvelusetelit 100 % x 100 % 100 % Kvl, Avohuollon ohjaus, asiakasta 27 x päivä ja työtoiminta, asiakasta 8 x Kvl ryhmäm. Asumispalv. piirissä asiakkaita kvl palveluasuminen, paikkoja 15 x hoitopäivää 4386 x * ostopalvelut, palveluseteli 45 % x 10 % 15 % Vammaisten laitospalvelut Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska VAMMAISTEN LAITOSPALVELUT, kvl.... Vammaishuollon laitospalvelujen käyttökustannukset Vammaishuollon laitospalvelujen käyttötuotot.... Vammaish. Laitosp. nettokustannukset, /asukas Vammaisten laitoksissa hoidossa olleita Vammaisten laitoksissa hoidossa olleita , promillea asukasluvusta,. 0,4 kunnissa keskimäärin 0,5 0,2 Vammaisten laitoshoidon hoitopäivien lukumäärä Laitoshoidon käyttökustannukset (netto) hoitopäivää kohti, Vammaisten laitoshoidon käyttökustannukset (netto) hoitopäivää 276 kohti, kunnissa 675 keskimäärin, Kvl, laitoshoitopaikat x x x 5 hoitopäivää 13 x x 277 * ostopalvelut, palveluseteli 100 % x x 100 % 57

58 Vammaishuollon laitospalvelut, hoitopäivät Alavieska ,9 % Haapavesi ,9 % Oulainen ,5 % Ylivieska ,9 % Manner-Suomi ,0 % Vammaishuollon laitospalvelut, hoidetut Alavieska ,0 % Haapavesi ,0 % Oulainen ,3 % Ylivieska ,0 % Manner-Suomi ,1 % Vammaishuollon laitospalvelut, nettomenot /hoitopäivä Alavieska ,1 % Haapavesi ,3 % Oulainen ,4 % Ylivieska ,2 % Manner-Suomi ,2 % Vammaishuollon laitospalvelut, nettomenot /hoidettava Alavieska ,0 % Haapavesi ,0 % Oulainen ,6 % Ylivieska ,4 % Manner-Suomi ,8 % Vammaispalvelujen määrä ja kustannukset eroavat kunnittain; Haapaveden hoitopäivähinta on erityisesti korkea. Kotipalvelujen kustannukset ovat Ylivieskassa edulliset; kuntajoukko ylittää valtakunnalliset suositukset peittävyyksissä. Kuntajoukon ongelmana ei lähitulevaisuudessa ole vanhusten määrän kasvu, vaan laitosmaisen hoivan saaminen suositusten tasolle. Oulaisissa isot kotihoidon kustannukset eivät vähennä tehostetun (lähes laitos-) asumisen määrää. Haapavedellä on suurin laitoshoidon käyttö. Terveydenhuolto Koko terveydenhuollon nettomenot eur/asukas käyttäytyvät jokseenkin odotetusti Haapaveden kohdalla, missä nettomenot euroa/asukas ovat suurimmat. Kuitenkin Oulaisten nettomenot euroa/asukas ovat odotteeseen nähden suuret. Ylivieskan nettomenot asukasta kohden ovat selvästi pienimmät. Ylivieskan nettomenojen muutoskin on aikajaksossa pienin, mikä johtuu todennäköiesti siitä, että asukasluku kasvaa niin nopeasti palvelurakenne on terveelläkin tavalla hieman jäljessä. Muiden kuntien nettomenojen nousu asukasta kohden laskettuna voi johtua osin myös siitä, että kunnat eivät ole kyenneet sopeuttamaan palvelurakennetta alenevan asukasluvun suhteessa. 58

59 Perusterveydenhuolto Jokseenkin odotuksen mukaisesti Haapaveden perusterveydenhuollon yksikkökustannukset asukasta kohden ovat suurimmat, ne ovat myös kasvaneet nopeimmin ja nopeammin kuin koko maassa. Haapaveden tasoa voidaan perustella sairastavuuskertoimella, mutta kustannusten nousu on ollut lähes yhtä suuri kuin mitä Ylivieskan kustannukset ovat tarkasteluhetkellä. Alavieskan ja Oulaisten kustannukset ovat saman tasoiset, Ylivieskan selvästi muita pienemmät. Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska PERUSTERVEYDENHUOLLON AVOHOITO (PL. HAMMASH.).... avosairaanhoito, asiakasta vastaanotto, käyntiä (lääkäri) päivystys, oma päiväpäivystys kyllä kyllä kyllä kyllä yhteispäivystys, olsk kyllä kyllä kyllä kyllä käyntiä, puhelut, hoitaja vo, kpl laboratoriotutkimukset, kpl röntgentutkimukset, kpl jalkojenhoito, asiakasta x 16 x x neuvola, asiakasta kuntoutus, fysioterapia, toiminta- puhet. asiakasta apuvälinehuolto, lainausta kpl x x 450 x Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska PERUSTERVEYDENHUOLLON HAMMASHUOLTO.... asiakasta käyntiä * ostopalvelu, palveluseteli ei x 100 % ei * erikoislääkäripalvelut ostona ei kyllä ed ei virka-ajan ulkopuolinen päivystys, Oulu ki, muu Kokkola Oulu ki Oulu ki Kokkola Hammaslääkäri, nettomenot /as Alavieska ,0 % Haapavesi ,1 % Oulainen ,5 % Ylivieska ,9 % Manner-Suomi ,6 % Ylivieskan kustannukset ovat vertailussa todella edulliset, Oulaisissa on edullista vain ulkoistettu hammashuolto. Perusterveydenhuoltoa tuotetaan kaikissa kunnissa melko laajasti ja laadukkaasti. Sen järjestämisessä on ratkaistava oikean tasoiset lähipalvelut ja kustannustehokas keskitetty palvelutuotanto. Tämä tarkoittaa, että nykyisen kaltaisia määrällisesti nykyisiä terveyskeskuksia ei uudessa kunnassa voi olla. 59

60 - alueella ei juurikaan ole yksityisten lääkäripalveluiden tarjontaa. Tämä on myös riski. - eniten perusterveydenhuollon potilaita on odotteesta poiketen Oulaisissa, Ylivieska hoitaa perusterveyttä paljon myös ei-lääkärikäynneillä. Tämä mittarin arvo voidaan lukea myös niin, että suuri käyntimäärä nimenomaan tässä kohdassa on edullista. - Mielenterveyspotilaita on eniten Alavieskassa ja Ylivieskassa. - Suun terveydenhuolto on käytetympi Alavieskassa ja Ylivieskassa. Tämä voi johtua myös tarjonnasta. 60

61 - perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitojaksoja on eniten odotteenkin mukaan Haapavedellä, Oulaisten suuri määrä vaatii perustelun. Hoitojaksoista erityisesti Haapavedellä suuri osa kohdistuu yli 75- vuotiaisiin. Oulaisten hoitoaika on pisin. - Myös hoitopäivien ja potilaiden määrä on suurin Oulaisissa, tämä kokonaisuus painottu yli 75-vuotiaisiin Haapavedellä. - Hoitojaksojen ikä- ja sukupuolivakioitu indeksi osoittaa, että vuodeosastohoitoon keskitytään Haapavedellä jopa indeksiä enemmän Haapavedellä. Oulaisten vuodeosastohoito on lähes yhtä paljon odotteeseen nähden koholla. - onko vanhusten palveluketjua purettu vuodeosastohoitoon? - Alavieskan ja Ylivieskan kokonaisuus on linjakas. Erikoissairaanhoito OMA ERIKOISSAIRAANHOITO, erik.lääkärit, muu Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska erik.lääkärien pitämät vastaanotot, tai tekemät tutkimukset kyllä kyllä kyllä kyllä asiakasta käyntiä ERIKOISSAIRAANHOITO.... * ostopalvelu, Oys, Kokkola, Raahe Kaikki Kaikki+ Oys, Rhe Kaikki+ 61

62 Erikoissairaanhoito, nettomenot /as Alavieska ,2 % Haapavesi ,6 % Oulainen ,0 % Ylivieska ,4 % Manner-Suomi ,7 % * Erikoissairaanhoidossa on huomattavat kustannuserot Ylivieskan ja muiden (Oulaisten) kuntien välillä. Alavieskan ja Ylivieskan kustannustason nousu on ollut suurinta ja saman tasoista koko maan vastaavan kanssa. * Myös Ylivieskassa on paljon omaa erikoissairaanhoidon tuotantoa. Erikoissairaanhoito/ Perusterveydenhuolto Alavieska 1,8 1,9 2,2 2,1 2,0 2,0 2,1 0,3 15,0 % Haapavesi 2,0 2,0 2,1 1,8 1,5 1,8 1,4-0,6-29,9 % Oulainen 2,3 2,0 2,1 2,2 2,5 2,5 2,4 0,1 3,4 % Ylivieska 1,9 1,9 2,1 2,4 2,4 2,5 2,3 0,4 23,8 % Manner-Suomi 2,6 2,6 2,6 2,6 2,5 2,6 2,5-0,1-3,5 % 62

63 - Haapaveden, mutta varsinkin Oulaisten erikoissairaanhoidon tarjonta (=käyttö) on keskimäärin suuri. Alavieskan ja Ylivieskan profiili on normaalimpi. Ainoastaan psykiatrisissa avopalveluissa Alavieskan ja Ylivieskan tarjonta on ylipainottunut Haapaveteen ja Oulaisiin nähden. - Ikä- ja sukupuolivakioidut indeksitarkastelutkin osoittavat, että Oulaisten erikoissairaanhoidon profiili ei ole normaali, Haapavesikin vaatisi tarkemman selvittämisen. - Oulaisten erikoissairaanhoidossa eniten toimenpiteellisiä hoitojaksojahaapavedellä näitä on eniten ylin 75-vuotiailla. Onneksi Oulaisten hoitojakson pituus on ollut lyhin. Myös Haapavedellä hoitojaksojen tarjonta on suuri. - Ylivieskan ja Alavieskan tilanne vaikuttaa normaalilta. - PÄIVÄKIRURGIA Koko maa Pohjois- Pohjanm aan sairaanh oitopiiri Oulun Yliopistos airaalan erityisvas tuualue Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Pohjois- Pohjanmaa Vuosi Päiväkirurgian hoitojaksot / 1000 asukasta 34,7 39,4 37, Päiväkirurgian hoitojaksot 75 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä 62 67,4 61, Päiväkirurgian potilaat / 1000 asukasta 33,7 37,9 36, Päiväkirurgian 75 vuotta täyttäneet potilaat / 1000 vastaavanikäistä 55 59,7 55, Oulaisten päiväkirurgian osuus on suurin ja Oulaisissa on järjestetty päiväkirurgian palveluita eniten yli 75- vuotiaille. - Ylivieskan päiväkirurgian käyttö on ollut keskimäärin pienin, Haapaveden ja Alavieskan saman tasoiset. 63

64 LÄHETTÄMINEN Koko maa Pohjois- Pohjanm aan sairaanh oitopiiri Oulun Yliopistos airaalan erityisvas tuualue Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Pohjois- Pohjanmaa Vuosi Terveyskeskuksen lähetteellä erikoissairaanhoitoon tulleet, % kaikista päättyneistä erikoissairaanhoidon 46,5 58,8 60,2 57, Muun sairaalan lähetteellä erikoissairaanhoitoon tulleet, % kaikista päättyneistä erikoissairaanhoidon 7,4 14,6 11,8 26, Saman sairaalan lähetteellä erikoissairaanhoitoon tulleet, % kaikista päättyneistä erikoissairaanhoidon hoitojaksoista 9,6 4,5 5,1 3,30 3,20 3,10 1,50 5 Yksityisen terveydenhuollon lähetteellä erikoissairaanhoitoon tulleet, % kaikista päättyneistä erikoissairaanhoidon hoitojaksoista 18,4 15,8 13,1 9,10 12,50 12,90 12,90 16 Ilman lähetettä erikoissairaanhoitoon tulleet, % kaikista päättyneistä erikoissairaanhoidon hoitojaksoista 14,6 3,6 6,8 2,00 0,60 0,40 1,00 4 Päivystyksenä erikoissairaanhoitoon tulleet, % kaikista päättyneistä erikoissairaanhoidon hoitojaksoista 42,9 42, ,40 43,80 41,00 43,90 42 Ajanvarauksella erikoissairaanhoitoon tulleet, % kaikista päättyneistä erikoissairaanhoidon hoitojaksoista 47,2 48,1 47,2 44,30 46,20 48,00 45,90 48 Lähettämiseen liittyvät tilastot eivät kunnissa poikkea paljonkaan toisistaan. Alavieskan lähettäminen vaatisi syvemmän tarkastelun. Kokonaisuutena erikoissairaanhoito vaatisi tarkemman tarkastelun erityisesti Oulaisissa. Oulaisissa vaikuttaa siltä, että alueen tarjonta luo kysyntää ja toisaalta alueella käyttäydytään niin, että tarjonnan säilymiseksi erikoissairaanhoidon käyttö on tavanomaista suurempi. Liitoksen jälkeen koko perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon suhde ja profiili olisi järjestettävä toisin. Työterveys Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska TYÖTERVEYSHUOLTO, oma Oma ei ei Oma * ostopalveluna ei kyllä kyllä vähän Työterveyshuollon palvelut on järjestetty omana toimintana Alavieskassa ja Ylivieskassa. Ylivieskassa on ostopalvelua vain vähän, Alavieskassa ei lainkaan. Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska PSYKOSOSIAALISET PALVELUT MTT-yksikkö, asiakasta käyntiä psykiatrinen päivätoiminta, asiakasta psykiatrinen päivätoiminta, käyntiä A-klinikka, asiakasta käyntiä laitoskuntoutus, asiakasta 5 x hoitopäiviä 87 x Asumispalvelut, asiakasta 10 x hoitopäiviä 1699 x

65 Kuntanelikon psykososiaaliset palvelut tuotetaan hajanaisella järjestelmällä. Hoitoketjuilla on merkitystä kustannusten syntymiseen. Ympäristöterveys Ympäristöterveydenhuolto, nettomenot /as Alavieska ,9 % Haapavesi ,6 % Oulainen ,7 % Ylivieska ,2 % Manner-Suomi ,3 % - Ympäristöterveydenhuollossa Haapaveden nettomenot ovat suurimmat ja kasvu nopeinta. Haapaveden kasvu on ollut samantasoinen kuin mitä palvelut maksavat kuntalaisille Ylivieskan palvelut järjestetään kuntanelikosta ainoina alle valtakunnan keskiarvon. ********************************************* Sosiaalitoimi ja terveydenhuolto, nettomenot eur/as Alavieska ,2 % Haapavesi ,2 % Oulainen ,7 % Ylivieska ,0 % Manner-Suomi ,8 % Yleisellä tasolla perusturvan sosiaalitoimen ja terveydenhuollon nettomenot euroa/asukas vaikuttavat paikkansapitäviltä odotukseen nähden Ylivieskassa, missä perusturvan nettomenot ovat ryhmän edullisimmat. Haapaveden kustannukset ovat kuitenkin hyvin lähellä Oulaisten kustannuksia ja korkeimmat kustannukset ovat Alavieskassa. Lisäksi Ylivieskan kustannusten muutos on joukon pienin. Tarkastelujoukon kustannukset Ylivieskaa lukuun ottamatta ovat maan keskiarvoa korkeammat onneksi kasvu on kokonaisuutenakin pienempi kuin maassa keskimäärin. Perusturvan kustannuskehitys Seuraavat taulukot on kerätty ja tuotettu alla olevalla formaatilla erityisesti siksi, että voidaan tarkastella kuntien perusturvan menojen kehitystä suhteessa itseensä ja suhteessa muihin kuntien ollessa osina yhteistoiminta-alueita. Oulainen on tuottanut palvelut alusta loppuun saakka omina palveluina, Alavieska ja Ylivieska osana Kalliota ja Haapavesi osana Helmiä. Taulukkoparin vasen puoli kuvaa vuositasoista nousua ja oikea puoli kuvaa nettomenojen kumulatiivista muutosta vuodesta 2006 vuoden 2012 loppuun saakka. Punainen pisteviiva kuvaa koko maan kehitystä. 65

66 SOTE-yhteensä 2006-> > > > > >12 Koko SOTE 2006-> > > > > >12 Alavieska -2,0 % 13,4 % -2,2 % 4,9 % 4,1 % -0,3 % Alavieska 18,4 % 20,7 % 6,5 % 8,9 % 3,8 % -0,3 % Haapavesi -3,7 % 5,3 % -2,1 % 3,8 % 8,9 % 2,4 % Haapavesi 14,7 % 19,2 % 13,2 % 15,7 % 11,4 % 2,4 % Oulainen -0,2 % 0,1 % 10,1 % 3,3 % 5,1 % -0,5 % Oulainen 18,9 % 19,1 % 19,0 % 8,1 % 4,6 % -0,5 % Ylivieska 1,1 % 4,9 % 7,4 % -0,7 % 8,0 % 3,8 % Ylivieska 26,8 % 25,4 % 19,6 % 11,3 % 12,1 % 3,8 % Koko maa 3,5 % 4,9 % 4,9 % 2,5 % 2,4 % 3,0 % Koko maa 23,1 % 18,9 % 13,4 % 8,1 % 5,5 % 3,0 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % -2,0 % -4,0 % -6,0 % Sote-yhteensä 2006-> > > > > >12 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % Koko SOTE 2006-> > > > > >12 Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa - Haapaveden ja Ylivieskan koko perusturvan kehitys on ollut myös yhteistoiminta-alueena valtakunnankin kehitystä nopeampi, Alavieskan maan keskiarvon tasossa. Oulaisten kehitys on ollut linjakkain. - Vuoden tarkastelu osoittaa, että yhteistoiminta-alueet ovat kasvaneet maan keskiarvon kasvua nopeammin. Haapaveden kasvu on ollut varsinkin aluksi hyvin nopeaa. - Vuotuiset kasvut ovat olleet lähes kauttaaltaan maan keskiarvokasvuja suurempia. Aivan tarkastelukauden lopulla kasvut ovat rajautuneet maan keskiarvon tasolle tai sen alle. Sosiaalitoimi 2006-> > > > > >12 Sosiaalitoimi 2006-> > > > > >12 Alavieska -3,8 % 26,6 % 11,3 % 0,5 % 8,1 % -3,9 % Alavieska 41,6 % 47,3 % 16,3 % 4,5 % 4,0 % -3,9 % Haapavesi 2,0 % 21,6 % -9,1 % 4,4 % 12,9 % 5,3 % Haapavesi 39,9 % 37,1 % 12,8 % 24,1 % 18,9 % 5,3 % Oulainen -2,6 % -3,5 % 21,1 % 3,7 % 13,2 % -1,0 % Oulainen 32,2 % 35,8 % 40,7 % 16,2 % 12,1 % -1,0 % Ylivieska 3,6 % 11,5 % 14,8 % -10,4 % 26,7 % 5,2 % Ylivieska 58,4 % 52,9 % 37,1 % 19,4 % 33,3 % 5,2 % Koko maa 4,8 % 2,7 % 7,9 % 5,2 % 5,4 % 4,8 % Koko maa 34,9 % 28,8 % 25,4 % 16,2 % 10,4 % 4,8 % Sosiaalitoimi Sosiaalitoimi 30,0 % 70,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % -5,0 % 10,0 % -10,0 % 0,0 % -15,0 % 2006-> > > > > >12-10,0 % 2006-> > > > > >12 Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa - Vuotuiset kasvut ovat vaihdelleet paljon keskiarvoviivan molemmin puolin. Tarkastelukauden viimeisenä vuonna menojen kasvu on ollut jopa negatiivinen Alavieskassa ja Oulaisissa. - Sosiaalitoimen muutos yhteistoiminta-alueena on ollut positiivinen vain Alavieskassa, Haapaveden ja Ylivieskan kasvu yhteistoiminta-alueillaan on ollut maan keskiarvoa nopeampi. Oulaisten kasvu on ollut samalla tasolla Alavieskan kanssa. 66

67 Terveydenhuolto 2006-> > > > > >12 Terveydenhuolto 2006-> > > > > >12 Alavieska -0,8 % 5,5 % -11,8 % 8,8 % 0,7 % 2,9 % Alavieska 4,1 % 5,0 % -0,5 % 12,8 % 3,6 % 2,9 % Haapavesi -6,1 % -2,1 % 1,8 % 3,5 % 6,8 % 0,8 % Haapavesi 4,4 % 11,2 % 13,5 % 11,5 % 7,7 % 0,8 % Oulainen 1,0 % 1,8 % 5,1 % 3,1 % 0,9 % -0,1 % Oulainen 12,3 % 11,2 % 9,2 % 3,9 % 0,7 % -0,1 % Ylivieska -0,3 % 1,2 % 2,9 % 5,9 % -2,9 % 2,8 % Ylivieska 9,8 % 10,1 % 8,8 % 5,7 % -0,2 % 2,8 % Koko maa 2,8 % 6,2 % 3,1 % 0,8 % 0,4 % 1,9 % Koko maa 16,1 % 12,9 % 6,4 % 3,1 % 2,3 % 1,9 % Terveydenhuolto Terveydenhuolto 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % -10,0 % -15,0 % 2006-> > > > > >12 18,0 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % -2,0 % 2006-> > > > > >12 Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa - koko terveydenhuollossa kuntien vuotuiset kasvut ovat olleet aivan alkua lukuun ottamatta suurempia kuin maassa keskimäärin. - Yhteistoiminta-alueina terveydenhuolto kokonaisuutena on ollut taloudellisempaa koko maassa kuin alueella, Oulaisten käyrä on ollut laskeva ja maan keskiarvokäyrää paremmalla puolella. Perusterveydenhuolto 2006-> > > > > >12 Perusterveydenhuolto 2006-> > > > > >12 Alavieska -0,8 % 5,5 % -11,8 % 8,8 % 0,7 % 2,9 % Alavieska 3,7 % 9,8 % 4,5 % 12,8 % -1,4 % -3,0 % Haapavesi -6,1 % -2,1 % 1,8 % 3,5 % 6,8 % 0,8 % Haapavesi 42,5 % 57,8 % 62,3 % 43,2 % 21,3 % 29,6 % Oulainen 1,0 % 1,8 % 5,1 % 3,1 % 0,9 % -0,1 % Oulainen 4,5 % -3,6 % -3,3 % -3,6 % 2,3 % 4,2 % Ylivieska -0,3 % 1,2 % 2,9 % 5,9 % -2,9 % 2,8 % Ylivieska 2,0 % 3,9 % 9,3 % 9,9 % 1,0 % 10,8 % Koko maa 1,2 % 6,2 % 2,4 % 3,1 % 0,6 % 3,7 % Koko maa 18,5 % 17,1 % 10,2 % 7,6 % 4,4 % 3,7 % Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuolto 10,0 % 70,0 % 5,0 % 60,0 % 50,0 % 0,0 % 40,0 % 30,0 % -5,0 % 20,0 % -10,0 % 10,0 % 0,0 % -15,0 % 2006-> > > > > >12-10,0 % 2006-> > > > > >12 Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa - perusterveydenhuollossa kuntien kehitys on ollut jopa maan keskiarvoa matalampi, Oulaisten vuotuinen kehitys on ollut useimmin maan keskiarvon alla. - Yhteistoiminta-alueina varsinkin Haapaveden perusterveydenhuollon kehitys on huomattavan epäedullinen ja outo. Kumulatiivinen muutos yhteistoiminta-alueiden kunnissa on suurempi kuin koko maassa, Oulaisten kehitys on positiivisin. 67

68 Erikoissairaanhoito 2006-> > > > > >12 Erikoissairaanhoito 2006-> > > > > >12 Alavieska -2,5 % 19,6 % -12,0 % 10,6 % 3,2 % 1,8 % Alavieska 19,2 % 22,2 % 2,3 % 16,2 % 5,1 % 1,8 % Haapavesi -7,1 % -1,6 % -1,1 % 0,7 % 9,9 % -0,2 % Haapavesi -0,2 % 7,4 % 9,2 % 10,5 % 9,7 % -0,2 % Oulainen -5,3 % 3,6 % 3,9 % 7,7 % -0,3 % -1,2 % Oulainen 8,1 % 14,2 % 10,2 % 6,1 % -1,5 % -1,2 % Ylivieska -0,8 % 7,5 % 11,1 % 8,1 % -3,3 % 2,0 % Ylivieska 26,3 % 27,3 % 18,5 % 6,7 % -1,3 % 2,0 % Koko maa 2,9 % 6,0 % 4,2 % 1,2 % 0,9 % 1,4 % Koko maa 17,8 % 14,4 % 7,9 % 3,5 % 2,3 % 1,4 % Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito 25,0 % 30,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % -5,0 % 5,0 % -10,0 % 0,0 % -15,0 % 2006-> > > > > >12-5,0 % 2006-> > > > > >12 Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa - erikoissairaanhoidon kasvut ovat olleet keskimäärin koko maan kasvuja pienemmät. - erikoissairaanhoito yhteistoiminta-alueilla on ollut lähes maan keskiarvossa vain Ylivieskassa, Oulaisten kehitys on ollut tarkastelujoukon hallituin. Ylivieskan muutos on kuitenkin suotuisin. Suurimmat erot ja poikkeamat Alavieskan ja Ylivieska sote-palvelujen järjestäjänä toimii kuntayhtymä ppky Kallio, Haapavesi on isäntäkuntana Siikalatvalle Helmi-yhteistoiminta-alueessa. Kallion alaisuudessa hoidetaan päivähoito, Oulainen hoitaa palvelunsa perinteisellä kuntamallilla. Edellisistä eroista seuraa, että isommat yhteistoimintaalueet (Kallio ja Helmi) ovat voineet kehittää palveluprosessejaan yksittäistä kuntaa paremmin. Muuten oleellista eroa palveluiden järjestämisessä ei ole. Erot syntyvät hoito- ja hoivapalveluien palvelukattavuudessa, mitoituksissa, yksikkökoossa ja palveluihin liittyvissä tukipalveluissa. Kunnissa on neljän terveyskeskuksen malli ja Oulaisten erikoissairaanhoidon läheisyys tuo lisäkäyttöä. Kunnittain tarkasteltuna sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden ovat korkeat. Ylivieska on Pohjois-Pohjanmaan keskiarvoon verraten linjassa, mutta Alavieskalla, Haapavedellä ja Oulaisissa on runsaasti sopeuttamisen tarvetta. Edellä mainitut kolme kuntaa ovat runsaasti kalliimpia asukasta kohden kun koko maassa keskimäärin sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat asukasta kohden. Kuntanelikosta edullisimmin sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa Ylivieska (3.293 e/asukas) ja kalleimmin Alavieska (3.878 e/asukas). Uuden kunnan palvelutuotantorakennetta suunniteltaessa on perusterveydenhuollon järjestämisessä ratkaistava oikean tasoiset lähipalvelut ja kustannustehokas keskitetty palvelutuotanto. Nykyisellä varustelutasolla varustettuja eikä nykyistä määrää terveyskeskuksia olisi uudessa kunnassa varaa ylläpitää. Kotipalvelujen kustannukset ovat Ylivieskassa edulliset; kuntajoukko ylittää valtakunnalliset suositukset peittävyyksissä. Kuntajoukon ongelmana ei lähitulevaisuudessa ole vanhusten määrän kasvu, vaan laitosmaisen hoivan saaminen suositusten tasolle. Oulaisissa isot kotihoidon kustannukset eivät vähennä tehostetun (lähes laitos-) asumisen määrää. Haapavedellä on suurin laitoshoidon käyttö. 68

69 Yhteenveto palvelurakenteen nykytilasta Palvelurakenne täyttänee lakisääteisen tason, vaikka kuntien kesken onkin suuria eroja yksikköhinnoissa. Ylivieskan palvelurakenne on edullisin, Haapaveden kallein, eikä Oulainen ole kovin kaukana Haapaveden kustannuksista. Joissakin sektoreissa Alavieskan palvelurakenne vaikuttaa hyvin ohuelta. Jos kuntajakoon päädyttäisiin, olisi palveluiden sopeuduttava keskimäärin maan keskiarvon mukaisesti ja Ylivieskan mukaisesti niissä palveluissa, missä Ylivieska on halvempi kuin maan keskiarvo on. Muu ei tule kyseeseen, eikä Ylivieskan palvelurakenne voine missään tilanteessa harmonisoitua yhtä kalliiksi kuin mitä esimerkiksi palvelurakenne on Oulaisissa ja Haapavedellä. Yleishallinto, nettomenot eur/as Alavieska ,5 % Haapavesi ,2 % Oulainen ,7 % Ylivieska ,0 % Manner-Suomi ,0 % Muut palvelut, nettomenot eur/as Alavieska ,7 % Haapavesi ,1 % Oulainen ,7 % Ylivieska ,7 % Manner-Suomi ,1 % Sivistystoimi eur/as Alavieska ,5 % Haapavesi ,9 % Oulainen ,1 % Ylivieska ,7 % Manner-Suomi ,1 % Sosiaalitoimi, nettomenot eur/as Alavieska ,0 % Haapavesi ,7 % Oulainen ,2 % Ylivieska ,9 % Manner-Suomi ,2 % Terveydenhuolto, nettomenot eur/as Alavieska ,6 % Haapavesi ,9 % Oulainen ,7 % Ylivieska ,5 % Manner-Suomi ,5 % Kaikki yhteensä, nettomenot eur/as Alavieska ,6 % Haapavesi ,3 % Oulainen ,3 % Ylivieska ,1 % Manner-Suomi ,9 % 69

70 Konserniyhtiöt Kuntaliitoksen seurauksena yksittäisten kuntien konserni yhtiöihin kohdistuu yhdistämispaineita ja toisaalta uudelle kunnalle tilaisuus sopeuttaa myös yhtiöiden toimintoja. Saman toimialan konserniyhtiöitä voidaan fuusioida, erilleen jäävien yhtiöiden maksut voidaan harmonisoida (usein ylemmäs) ja yhtiöiden hallinnot ja tukipalvelut voidaan järkeistää. Yhtiöistä, jotka ovat ko. kuntien suorassa määräysvallassa: Alavieska: Alavieskan Kehityskeskus Oy (100 %) Haapavesi: Haapaveden Energia Oy (100 %) Haapaveden Pesula Oy (100 %) Kiinteistö Oy Haapa-asunnot (100 %) Haapaveden Teknologiakylä Oy (99,3 %) Kiinteistö Oy Ehtala (91,9 %) Kiinteistö Oy Haapaveden Kuntotalo (87,6 %) Kiinteistö Oy Kotihaka (60 %) Kiinteistö Oy Vienola (51,6 %) Yhdistämätön tytäryhteisö: Kiinteistö Oy Haapaveden kanteletalo (100 %), ei toimintaa. Oulainen: Oulaisten Amiraali Oy 100% Ylivieska: Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy (100 %) Ylivieskan Teknologiakylä YTEK Oy (100 %) Ylivieskan Teollisuuskiinteistöt Oy (100 %) Vieskan Teollisuustalo Oy (62,54 %) Huhmarkallio Oy (100 %), ei liiketoimintaa viime vuosina Kiinteistö Oy Jussisato (84,29 %) As Oy Raudassato (100 %) As Oy Ylivieskan Koivulehto (100 %) As Oy Ylivieskan Koivukallionsato (90 %) Konserniyhtiöiden listasta selviää, että selvityskuntien konserniyhtiöillä on hyvin erilaista toimintaa. Yhtäläisyyksiä toiminnan suhteen löytyy Alavieskan Kehityskeskus Oy:n, Haapaveden Teknologiakylä Oy:n ja Ylivieskan Teknologiakylä Oy:n toiminnassa; ko. yhtiöiden toimintaan kuuluu yritystoiminnan edistäminen alueellaan. Myös Haapa-Asunnot Oy, Oulaisten Amiraali Oy ja Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy harjoittavat samankaltaista toimintaa; vuokra-asuntojen välitystä. Konserniyhtiöiden yhdistelyssä olisi useiden henkilöiden ja hallinnolliseen toiminnan ja muiden tukipalveluiden hyöty. 70

71 Vuokrataloyhtiöiden fuusioiminen Kaikkien neljän kunnan vuokrataloyhtiöt laitettaisiin yhteen jollakin myöhemmin sovittavalla järjestelyllä. Tämä koskisi Kiinteistö Oy Haapa-asuntoja, Oulaisten Amiraalia ja Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy:tä. Alavieskan kunnan palveluksessa oleva asuntosihteeri (0,5 htv) siirtyisi ko. yhtiön palvelukseen. Muiden konserniyhtiöiden osalta työryhmä ei esitä tehtävän järjestelyjä. Henkilöstö Henkilöstön asema kuntajaon muutoksissa on määritelty kuntarakennelain 29 :ssä. Sen mukaan kuntajaon muutos, joka johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Vuosien alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstö siirtyy uuden tai toisen kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelusuhdetta työsopimuslain 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Palkkaharmonisaatio Palkkauksen perusteena on työnvaativuuteen perustuva tehtäväkohtainen palkka. Samasta työstä maksetaan sama palkka. Tehtäväkohtaiset arviointikriteerit ja palkat yhtenäistetään. Edut ja etuisuudet yhtenäistetään koko kuntakonsernissa. Palkkojen harmonisointi tehdään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa siten, että se on kokonaisuudessaan kolmen vuoden sisällä liitoksesta. Selkeät tapaukset, joissa ei ole tulkintaa työnvaativuudesta voidaan yhtenäistää nopeammalla aikataululla. Työaikajärjestelmät sekä virka- ja työvapaat yhtenäistetään ensimmäisen liitosvuoden aikana mahdollisimman nopeasti. Siirtymäajalla, ennen uuden kunnan aloittamista, kunnat sitoutuvat pidättäytymään uusista sopimusten ulkopuolisista palkkaratkaisuista. Neljän kunnan ja PPKY Kallion Alavieskan ja Ylivieskan toimipisteissä työskentelevien vakinaisen henkilöstön määrä yhteensä on 1823 henkilöä. Työryhmän tarkastelun mukaisesti, mikäli nykyiset palkkaerot harmonisoitaisiin korkeimpien palkkojen mukaan, nousisivat palkkakustannukset nykyiseen verrattuna 1,3 milj. vuositasolla. Harmonisaatio on mahdollista tehdä myös esimerkiksi keskiarvopalkkoihin., Lisäksi useimmat kunnat käyttävät järjestelyssä järjestelyvaraeriä. 71

72 Talouden nykytilan tarkastelu Peruskunnan tase Nettolaina Kuntien velkaantumista voidaan tarkastella useilla mittareilla, kuten lainakanta euroa/asukas, suhteellisella velkaantumisasteella jne. Tässä velkaantumista tarkastellaan nettovelan avulla. Nettovelka kuvaa velkaantumista paremmin kuin pelkkä lainakanta eur/as. Nettolaina kuvaa (perus)kunnan velkaantumista, kun lainakannasta vähennetään likvidit rahavarat. Näin esimerkiksi ennenaikainen lainannostaminen kassaa tukemaan ei kasvata nettolainaa. Mittari ei rankaise niitä kuntia, joilla on paljon velkaa, mutta jotka ovat sijoittaneet hyvän talletuskoron aikaan varojaan mieluummin kuin olisivat maksaneet lähes nollakoron lainoja pois. Nettolainan määrässä tarkastellaan sen absoluuttista muutosta, mutta nettolaina on hyvä suhteuttaa esimerkiksi asukaslukuun tai velan takaisinmaksukykyyn. Nimenomaan takaisinmaksukykyyn suhteutusta kuvaa nettolainan määrä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna: samalla saadaan laskettua, kuinka monta veroprosenttiyksikköä tulisi nostaa vuoden ajaksi, jotta nettovelka saataisiin maksettua pois. Alla olevasta kaavioparista selviää hyvin nettolainakanta eur/asukas ja takaisinmaksukykyyn suhteutetun mittauksen ero. Nettolainakanta /as Muutos Sijoitus ryhmässä Nettolainakanta vero-% Sijoitus maassa Muutos Nettovelkaisin kunta on ollut takaisinmaksukyvyllä mitattuna Alavieska, joka kuului myös Suomen viiden velkaisimman kunnan joukkoon. Vähävelkaisin vuonna 2013 oli Oulainen. Myös Haapaveden ja Ylivieskan nettovelkataso on maan keskitason yläpuolella. Lisäksi Alavieska on velkaantunut huomattavasti muita nopeammin. Ylivieskan velkaantumistahti on ollut hillittyä ja takaisinmaksukykyyn (veroprosenttiyksiköiksi muutettuna) suhteutettuna Oulaisten nettovelkataso on jopa laskenut. Alla olevasta kaaviosta selviää kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi laskettuna Sijoitus ryhmässä Sijoitus maassa Alavieska Alavieska 5,0 36,7 31, Haapavesi Haapavesi 2,3 16,4 14, Oulainen Oulainen 14,0 11,4-2, Ylivieska Ylivieska 22,7 26,2 3, Uusi kunta Uusi kunta 14,5 21,5 7,0 257 Nettolainakanta vero-% 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Uusi kunta 72

73 Uusi kunta olisi vero-% ja /as-mitattuna selkeästi maan keskiarvoa velkaisempi kunta. Yksittäisistä kunnista maan keskiarvoon nähden velattomampi on ollut ainoastaan Oulainen. Nettolainan absoluuttinen kasvuvauhti (kymmenessä vuodessa 45 miljoonaa euroa) on ollut nopea. Tarkastelujakson aikana kuntien yhteenlaskettu nettolainakanta on kaksinkertaistunut. Kun lainaa on nostettu matalan koron aikaan, korko ei ole rasittanut kuntien tulosta. Historiallisen matala korko, jota on maksettu lähinnä kuntatodistuksista, kasvanee jossain vaiheessa. Vuonna 2013 taseen laskennallinen keskikorko oli korkein Haapavedellä (2,86 %) ja matalin Ylivieskassa (0,91 %). Haapavesi myös maksoi verotettavaan tuloon suhteutettuna eniten korkomenoja Kustannus vastasi noin 0,64 vero-%:n tuottoa. Lainat on nostettu juoksuajaltaan lyhyissä velkakirjoissa ja pidemmissäkin lainoissa korot on suojattu hyvin. Riskinä on, että koron pohjataso alkaa nousta. Tämä on hyvin todennäköistä, kun Kuntarahoituskin joutuu pian kohdelluksi kuten oikeat pankit ja siihen kohdistetaan pankkien tapaan vakavaraisuusvaatimuksia. Pelkästään tämä tullee näkymään korkotasossa. Taseen omaisuus Kuntien taseen omaisuutta voidaan ylätasolla tarkastella esimerkiksi käyttöomaisuuden määrällä ja sen kehityksellä. On tärkeä huomata, että kuntien nettolainan kasvu muuttaa usein muotoaan käyttöomaisuuden kasvuna. Alla olevasta taulukosta voidaan havaita, että ainoastaan Ylivieskassa nettolainakanta on kasvanut vähemmän kuin käyttöomaisuus. Kaikkien muiden paitsi Oulaisten käyttöomaisuuden määrä on tarkastelujaksolla kasvanut. Uuden kunnan käyttöomaisuus olisi vuonna 2013 ollut pienempi kuin maassa keskimäärin (5.347 eur/as; koko maassa eur/as) ja käyttöomaisuuden määrä olisi kasvanut hitaammin kuin koko maassa asukasta kohden. Tarkastelujoukon suurin käyttöomaisuus oli 2013 Alavieskalla (6.348 eur/as), joka myös on kasvattanut käyttöomaisuuttaan nopeimmin. Kaikilla muilla tarkasteltavilla kunnilla käyttöomaisuus eur/as oli 2013 pienempi kuin maassa keskimäärin ja Alavieskan lisäksi ainoastaan Haapavedellä käyttöomaisuus on kasvanut maan keskitasoa nopeammin.. Käyttöomaisuuden arvoa voivat kasvattaa hieman liian matalat poistot, mutta toisaalta käyttöomaisuuden arvossa on matalalle arvostettuja omaisuuseriä. Kuntien käyttöomaisuus koostuu omassakin taseessa olevasta suuresta asunto-osakeyhtiöiden ja huoneistojen alasta. Kunnilla on myös suuria realisoitavissa olevia luonnonvaroja, esimerkiksi Haapavedellä ja Oulaisissa on hyvin suuria metsäpinta-aloja (1600 ha ja 1050 ha). Ylivieskalla on myös peltopinta-alaa noin 250 ha. Nämä tase-erät ovat käytännössä raakamaata, jota käytetään kaavoitukseen tai vaihtomaaksi. Käyttöomaisuuden muutos - Nettolainakanta 1000 Käyttöomaisuus 1000 nettolainakannan Muutos Muutos muutos Alavieska Alavieska Haapavesi Haapavesi Oulainen Oulainen Ylivieska Ylivieska Uusi kunta Uusi kunta

74 Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Kunnan suoraan omistamien asuntojen lukumäärä , kpl Kunnan suoraan omistamien asuntojen huoneistoala, h-m² Kunnan omistamien asuntoosakehuoneistojen lukumäärä, kpl Kunnan määräysvallassa olevien asunto- ja kiinteistöyhtiöiden omistamien asuntojen lukumäärä, kpl Kunnan omistamien tai määräysvallassa olevien asuntojen määrä 1000 asukasta kohti Kunnan suoraan omistamien muiden tilojen kuin asuntojen huoneistoala, h-m² Rakennettujen ja hoidettujen puistojen pinta-ala, ha Puistojen pinta-ala 1000 asukasta kohti, ha 2,5 1,2 4,5 4,7 Peltopinta-ala, ha Metsäpinta-ala, ha Taseen riskit Kuntien taseissa on myös riskejä. Todennäköisesti kansantaloudellisesti ajatellen suurin riski on laiskassa käyttöomaisuudessa (kunnan omistukseen hankittu omaisuus, joka ei palvelle sillä tavalla, mitä varten investointi on tehty), mutta riskejä voi olla myös antolainasaamisissa, sijoituksissa ja takauksissa. Riskit ovat yleensä erissä, joita on myönnetty muille kuin ei-konserniyhteisöille. Kunnan sijoituksiin kirjataan sekä sijoitukset esimerkiksi kuntayhtymiin ja muihin kunnalle palveluja tuottaviin yhteisöihin mutta myös aitoihin sijoituskohteisiin. Aidoissa sijoituskohteissa, eikonsernisijoituksissa, on todellinen mahdollisuus voittoon, mutta myös alaskirjaukseen johtavaan tappioon. Tässä selvityksessä riskisijoitus käsitellään positiivisesti, mahdollisuutena voittoon. Riskisijoitus epäonnistuessaankin johtaa vain sijoituksen menetykseen ja riski on näin rajattu, vaikkakin se voi olla suuri. Haapaveden ja Oulaisten ei-konsernisijoitukset (vero-%) ovat selkeästi muita suuremmat. Molempien ei-konsernisijoitukset vastaavat yli 16 veroprosenttiyksikköä. Alavieskan (1,2) ja Ylivieskan (3,1) riskisijoitukset ovat huomattavasti maltillisemmat Kaikkien tarkasteltavien kuntien antolainasaamiset olivat 2013 hyvin pienet, mikä osoittaa varsin hyvin myös sen, että kunnat toimivat toimialansa mukaisesti. Takauksista vuonna 2013 suurimmat olivat Oulaisissa (noin 11 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä) ja pienimmillään Alavieskassa (1,8 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Suurimmat ei-konsernille annetut takaukset olivat Ylivieskassa (3,4 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Haapaveden ei-konsernille annetut takaukset vastasivat yli kahta veroprosenttiyksikköä. Takauksissa on yleensä vastatakaus (esimerkiksi kiinteistö vakuutena). Taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä tai ylijäämä 74

75 Kumulatiiviset jäämät Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Uusi kunta Kun kunnat siirtyivät hallinnollisesta kirjanpidosta liiketaloudellisen luonteiseen kirjanpitoon, korostui vuotuisen ja taseeseen kertyneen yli- ja alijäämän tarkastelun merkitys. Kunta ei saisi tehdä ainakaan montaa alijäämäistä tilinpäätöstä peräkkäin ja taseen alijäämän ollessa tietyn kokoinen, kuntaa uhkaa kriisikuntamenettely. Tarkasteltavista kunnista Alavieskalla ja Ylivieskalla oli taseessa vuonna 2013 kumulatiivista alijäämää. Muilla kunnilla alijäämää ei ole taseeseen kertynyt, joten akuutti kriisikunnan status ei ole uhkaamassa. Yhdisteltäessä kunnat yhdeksi yksiköksi voidaan havaita, että uudella kunnalla olisi ollut 2013 taseessa lähes yhdeksän miljoonaa euroa alijäämää. Kumulatiiviset jäämät vero-% Muutos Sijoitus ryhmässä Alavieska 0,6-4,5-6,3-6,1-8,8-7,6-7,3-6,3-8,0-7,3-7,9 15 Haapavesi 3,7 0,2 0,0 3,7 3,0 3,8 4,7 3,7 2,1 0,3-3,4 2 Oulainen -5,4-7,8-2,8-3,2-1,5-0,6 0,8-0,2 0,3 0,6 6,1 1 Ylivieska -1,9-4,8-5,7-5,8-5,8-4,9-4,3-3,4-4,0-3,7-1,8 14 Uusi kunta -1,4-4,5-3,8-3,1-3,1-2,2-1,4-1,4-1,9-2,1-0,7 Kun taseen ylijäämiä suhteutetaan veroprosenttiyksikön tuottoon, on suurin ylijäämä ollut Oulaisissa, jossa on myös suurin suhteellinen jäämien parannus/kasvu jakson aikana. Kaikissa muissa tarkastelukohteissa alijäämä on kasvanut. Koska alijäämän ja ylijäämän suhteen on kunnissa voitu toimia jokseenkin luovasti, ei tässä selvityksessä anneta jäämille niin suurta merkitystä, kuin mitä esimerkiksi valtionvarainministeriö sille antaa. Kuntien laskennalliset poistot koko maan kuntajoukossa vaikuttavat kauttaaltaan liian pieniltä (poistojen ja nettoinvestointien suhde). Myös lainakannan kasvu osoittaa tämän ylijäämä kasvaa, mutta niin kasvaa lainakantakin! 75

76 Konsernitase Konsernilainat ja käyttöomaisuus Raporttia kirjotettaessa uusimmat Tilastokeskukselta saatavat konsernitiedot olivat vuodelta Konsernin nettovelkaa ei voida arvioida samalla tavalla kuin kuntien nettovelkaa. Siksi on tarkasteltava erikseen konsernin vierasta pääomaa ja rahoitusvarallisuutta sekä konsernin käyttöomaisuutta. Kun konsernin lainasta vähennetään peruskunnan laina, suurin konsernilaina on Haapavedellä (27,6 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Oulaisten konsernilainakanta ylittää 10 veroprosenttiyksikköä (12,6). Pienin konsernilainakanta oli 2012 Alavieskalla (5,8 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Eniten konsernin oma laina on kasvanut Haapavedellä (10,2). Oulaisissa (0,0) ja Ylivieskassa (0,9) konsernin oma lainakanta on pysynyt lähes ennallaan tarkastelujakson aikana. Yhteenlaskettu kuntien konsernien oma lainakanta oli 2012 maan keskitasoa korkeampi. 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Vain konsernin lainakanta vero-% 0, Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Uusi kunta Konsernitaseen loppusumma (vastaa riittävällä tarkkuudella käyttöomaisuutta) on absoluuttisesti suurin selkeästi Ylivieskalla jonka tase vastaa 40 % yhteenlasketusta summasta. Euromääräisesti pienin konsernitase on Alavieskalla Konsernitase Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska 76

77 Vain konserni netto Muutos Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Uusi kunta Vain konserni netto /as Muutos Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Uusi kunta Yllä olevassa taulukkoparissa on laskettuna kuntakonsernin nettovarallisuus sekä tuhansina euroina että euroa/asukas. Tämä tarkoittaa sitä määrää, mikä konsernille tai konsernin omistajalle, kuntalaiselle jäisi, kun konsernin puhdistaa puhtaaksi omaisuudeksi (puhdistettuna myös taseen veloista) tasearvoin. Tässä ei siis oteta huomioon mahdollisia taseen omaisuuserissä olevia arvonkorotuksia. Ylivieskan puhdas konserniomaisuus on vuonna miljoonaa euroa. Asukasta kohden laskien suurin konsernin puhdistettu omaisuus oli Oulaisissa. Yhteenveto taseesta TASE Peruskunta Konserni (muut kuin kunta) Kunnan nettolaina KOM Antolainasa amiset Ei-kons. Ei-kons. Sij. Takaukset Ali/ylijääm ä Lainakan-ta Rahoitusvaralli-suus %:ia Muutos %:ia %:ia %:ia %:ia %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Kons tase yht. Alavieska 36,75 31, ,26 1,23 1,63-7,35-7,94 10,60-3,81 1,36-0,83 18,5 Haapavesi 16,36 14, ,00 16,27 2,16 0,29-3,39 15,76 5,69 0,97-0,55 19,2 Oulainen 11,36-2, ,24 16,12 1,05 0,62 6,06 17,18-1,00 7,22 2,72 36,7 Ylivieska 26,20 3, ,00 3,10 3,38-3,67-1,79 13,20 7,66 3,54-0,38 23,5 Uusi kunta 21,52 6,98 41,35 0,08 8,70 2,45-2,13-0,74 10,49 0,27 2,88 0,08 20,53 Yllä olevaan taulukkoon on koottu kuntakohtaisesti tunnusluvuiksi muutetut mittarit. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2012 tilinpäätöstietoihin. Tunnusluvut on värein kuvattu niin, että heikoimman tunnusluvun arvo on punaisimmalla, paras vihreimmällä. Vahvin kunnan ja konsernin tase näyttää olevan Oulaisilla. 77

78 Tuloslaskelma Tulojen ja menojen epätasapaino Suurin syy kuntien talouden epätasapainoon johtuu siitä, että toimintakate (kunnan varsinaisen toiminnan toimintatulojen ja -menojen erotus) heikkenee nopeammin, kuin mitä oma verotettava tulo kasvaa valtionosuuksien muutos on kompensoinut vuoteen 2012 saakka melko hyvin toimintakatteen heikkenemistä. Alla oleva taulukko on laskettu kaikkien kuntien tuloslaskelman ja rahoitusosan eristä vuosilta 1999 vuoteen 2013 reaalimuutoksin. Taulukosta ilmenee, kuinka asukasluvun muutos ja esimerkiksi toimintakatteen muutos korreloivat. Taulukosta on todettavissa esimerkiksi se, että asukasluvun laskun on oltava jopa yli 4 % vuodessa, ennen kuin toimintakatteet eivät heikkene ja että esimerkiksi neljän prosentin vuotuinen asukasluvun kasvu on johtanut yli kuuden prosentin vuotuiseen toimintakatteen heikkenemiseen. Näin kasvukunnat eivät voi varautua pelkästään toimintakatteen sopeuttamiseen, vaan niiden on pystyttävä muuttamaan toiminnan rakenteita pystyäkseen ottamaan uudet asukkaat vastaan ja samalla onnistuttava kehittämään tuloja. Myös verotettavan tulon kehitystä suhteessa toimintakatteen muutokseen on syytä seurata. Ongelmana on kuitenkin se, että yhdessäkään kunnassa toimintakate ei ole vahvistunut tarkasteluaikana, vaikka asukasluku olisi alentunut useita kymmeniä prosentteja. Valtionosuudet ovat kasvaneet menneinä vuosina, mikä on siis tehnyt mahdolliseksi palvelurakenteen kasvattamisen ja laadun lisäämisen. Nyt, kun valtionosuuksia leikataan, puututaan eräänlaiseen tuloautomaattiin. Asl:n muutos %:ia/v / tulo/menoerän -5,0 % -4,0 kasvu % -3,0 % -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % Toimintakate -1,0 % -0,2 % 0,7 % 1,5 % 1,9 % 2,3 % 2,7 % 3,2 % 3,6 % 4,0 % 4,4 % 4,8 % 5,7 % 6,5 % 7,3 % Verotettava tulo -3,9 % -2,8 % -1,7 % -0,6 % 0,0 % 0,5 % 1,1 % 1,6 % 2,2 % 2,7 % 3,3 % 3,8 % 5,0 % 6,1 % 7,2 % Veroprosentti 0,155 0,154 0,154 0,153 0,153 0,153 0,152 0,152 0,152 0,151 0,151 0,151 0,150 0,149 0,149 Yhteisöverot -9,7 % -8,9 % -8,1 % -7,3 % -6,9 % -6,5 % -6,1 % -5,7 % -5,3 % -4,9 % -4,5 % -4,1 % -3,3 % -2,5 % -1,7 % Kiinteistöverot 0,8 % 1,8 % 2,8 % 3,8 % 4,3 % 4,8 % 5,3 % 5,8 % 6,3 % 6,8 % 7,3 % 7,8 % 8,8 % 9,8 % 10,8 % Valtionosuudet 3,2 % 3,5 % 3,7 % 4,0 % 4,2 % 4,3 % 4,5 % 4,6 % 4,7 % 4,9 % 5,0 % 5,2 % 5,4 % 5,7 % 6,0 % Poistot -4,1 % -2,8 % -1,5 % -0,2 % 0,4 % 1,0 % 1,7 % 2,3 % 3,0 % 3,6 % 4,3 % 4,9 % 6,2 % 7,5 % 8,8 % Bruttoinvestoinnit Tarkasteltavissa kunnissa verotettavan tulon kasvu on alittanut toimintakatteen heikkenemisen kaikissa kunnissa molemmilla tarkastelujaksoilla ( ja ). Toimintakatteet ovatkin heikentyneet keskiarvoista laskettuna noin 2,7 % vuodessa verotettavat tulot taas kasvaneet vain noin 1,4 % vuodessa. Alueella toimintakatteen ja verotettavan tulon kasvun epäsuhtaa on paikannut valtionosuuden nopea kasvu. Valtionosuudet ovat kasvaneet pitkällä tarkastelujaksolla keskimäärin 3,3 % vuodessa. Ongelmana on, että tämäkin toimintakatteen kasvu on liikaa tulonmuodostukseen nähden ja tähän kasvuun on pystyttävä vaikuttamaan oman sopeutuksen ja mahdollisen kuntajaon avulla. Toimintakate, muutos Pitkä Lyhyt Verotettava tulo Pitkä Lyhyt Valtion osuus Pitkä Lyhyt Alavieska 2,9 % 2,1 % Alavieska 1,5 % 0,3 % Alavieska 3,8 % 3,0 % Haapavesi 2,3 % 1,6 % Haapavesi 1,0 % -0,1 % Haapavesi 2,9 % 2,8 % Oulainen 2,0 % 2,0 % Oulainen 0,7 % 0,0 % Oulainen 2,4 % 3,6 % Ylivieska 3,5 % 3,3 % Ylivieska 2,2 % 1,9 % Ylivieska 3,9 % 3,4 % Uusi kunta 2,8 % 2,5 % Uusi kunta 1,5 % 0,9 % Uusi kunta 3,2 % 3,2 % Vaikka verotettavan tulon kehitys onkin nyt joissakin kunnissa jopa negatiivinen, ei tulo meno-ongelma ole vain tämänhetkisen tilanteen seurausta: kuntien toimintakatteet kasvoivat lähimenneisyydessäkin liian nopeasti, vaikka verotulojen ja valtionosuuksien kehitys oli historiallisen nopeaa koko kuluvan vuo- 78

79 situhannen alun: rahaa tuli sisään ovista ja ikkunoista, mutta julkisen sektorin vastuulle siirrettiin tätäkin enemmän lisää tehtäviä sekä valtio mutta myös kunnat itse ottivat tähän osaa. Kuntien palvelurakenteen kustannukset Tarkasteltavista kunnista toimintakate /as on selkeästi pienin Ylivieskalla. Muut sijoittuvat koko maan tarkastelussa melko lähelle keskiarvoa. Kaikki yhteensä, nettomenot eur/as Yhdistelmä ,8 % Alavieska ,6 % Haapavesi ,3 % Oulainen ,3 % Ylivieska ,1 % Verrokki ,0 % Manner-Suomi ,9 % Palvelurakenteen reaalikustannusten /as muutoksissa on kuntien välillä melko pieniä eroja. Pienintä kasvu on ollut Oulaisissa, noin 10 %. Suurinta kasvu on ollut Alavieskassa, jossa kasvu on ollut lähes 13 %. Huomioitavaa on myös tarkasteltavien kuntien toimintakatteiden kasvuvauhti suhteessa koko maan keskitasoon. Kuntien palvelurakenteen kustannuksista on pääteltävissä myös kunnan toiminnallinen itsenäisyys: jos kunta ostaa jo nyt palvelunsa yhteistoiminta-alueelta tai toiselta kunnalta, voidaan sanoa, että kunta on menettänyt yhteistoiminta-alueelle toiminnallista itsenäisyyttään. Tämä on todennäköisesti hyvä, kun halutaan turvata kuntalaisten palvelut, mutta demokraattinen vaikuttaminen ostettaviin palveluihin on vähentynyt. Alla oleva taulukko osoittaa, että Alavieska ja Ylivieska ostavat enemmän palveluita kuin tuottavat niitä omalla henkilökunnallaan. Haapaveden riippuvuus muiden tuottamista palveluista on vähäisin. Ostopalveluita voidaan ostaa myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Tämä tukee yksityistä palveluntarjontaa ja voi monipuolistaa alueellista yritystoimintaa. Kun kuntien peruspalveluita siirretään yksityiselle, on kuitenkin varmistuttava siitä, että kunta ei ulkoista monopolille. Hmenot/ 2013 Henkilöstömenot Ostopalvelut ostop Sij. Alavieska ,30 4 Haapavesi ,70 1 Oulainen ,12 2 Ylivieska ,59 3 Yhdistelmä ,89 Kunnallisvero ja sen elementit Kaikkien kuntien veroprosentit olivat 2013 merkittävästi maan keskitason yläpuolella. Joukon pienimmät veroprosentit olivat Haapavedellä (20,75). Muilla kunnallisvero oli ,50. Kaikki kunnat täyttävät veroprosentin perusteella asetetun kriisikuntakriteerin. Joukosta nopeimmin veroprosenttiaan on kasvattanut Oulainen. Kuntien veroprosentin tuottoon vaikuttaa lisäksi kaksi tekijää: asukaskohtaisen verotettavan tulon suuruus ja veroprosentin teho, jota voidaan mitata efektiivisellä veroprosentilla. Tarkasteltavien kuntien verotettavassa tulossa on jonkin verran hajontaa. Suurin verotettava tulo asukasta kohden oli Ylivieskassa, mutta myös siellä verotettava tulo jäi alle maan keskitason. Tässä kuntajoukossa pienimmät verotettavat tulot olivat Haapavedellä ja Alavieskassa, joiden verotettavat tulot olivat koko maan tarkastelussa 79

80 heikoimman neljänneksen sisällä. Kaikkien tarkasteltavien kuntien veroprosenttien teho oli lähes samalla tasolla. Valtionosuus Valtionosuudet edustavat yleensä suurta osaa kuntien tuloista. Osuus on yleensä suuri ja valtionosuudesta päättää yksin valtio. Tämän vuoksi suurta valtionosuutta esimerkiksi verotuloihin verrattuna voidaan pitää isona finanssiriskinä: sekä tulorakenneriskinä että vastapuoliriskinä. Eniten valtionosuutta saavat Alavieska ja Haapavesi; pienin riski on Ylivieskassa. Alavieskassa ja Haapavedellä valtionosuus edustaa yli 25 veroprosenttiyksikön tuottoa, Ylivieskassa noin 14. Kiinteistövero Kiinteistöveron merkitys on kasvanut jatkuvasti kuntien verotuloissa. Kiinteistöveroa ei pääse karkuun. Koska kiinteistöveroeriä on useita, laskettiin tässä esityksessä kuntien etäisyys maan korkeimpiin kiinteistöveroprosentteihin 2013 ja sitä kautta tuloihin: mitä suurempi erotus on, sitä enemmän kiinteistöveroissa olisi vielä varaa. Tämä vara kiinteistöveroissa suhteutettiin tuloveroprosenttiyksiköiksi. Alavieskassa maksimi kiinteistöveroilla saataisiin kerättyä lähes 0,7 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Ylivieskassa kiinteistöverojen korotusvara vastaa noin 0,4 veroprosenttiyksikköä. Yhteisövero ja tonttikauppa Yhteisöveron suuri määrä kuvaa kunnassa veropohjan monipuolisuuden lisäksi vahvaa yritteliäisyyttä ja kunnan oman rahoituksen vahvuutta. Haapavesi ja Ylivieska keräsivät yhteisöverolla 2013 yli veroprosenttiyksikön tuoton. Pienin yhteisöveron tuotto oli Alavieskassa Oulainen ja Ylivieska keräsivät tonttikaupalla vuonna 2013 lähes 0,9 veroprosenttiyksikköä vastaavan määrän. Haapavedellä tonttikaupan merkitys oli huomattavasti pienempi, vain noin 0,3 vero-% vastaava summa. Rahoitus Rahoitukseen kuuluvista investoinneista tarkastellaan vain bruttoinvestointien suuruutta asukasta kohden aikajaksossa sekä nettoinvestointien suhdetta poistoihin. Kunnan on investoitava ja sen olisi ollut investoitava, muuten voidaan olettaa, että uusinvestoinnit ovat joiltain osin tekemättä ja käyttöomaisuuden korjausinvestoinnit on osin laiminlyöty. Jos nettoinvestointien suhde poistoihin on hyvin suuri, voidaan lisäksi olettaa, että kunnan tuloslaskelmassa on vaikuttanut liian pieni poistojen taso ja tulos olisi todellisuudessa nykyistä heikompi. Aiemmasta taulukosta selviää, että asukasluvultaan taantuvatkin kunnat ovat joutuneet investoimaan, mutta kasvukunnat ovat keskimäärin joutuneet investoimaan huomattavasti enemmän. Tarkasteltavista kunnista Alavieska on investoinut asukasta kohden eniten, Oulainen vähiten. Toki investoinnit on voitu tehdä myös muihin kuin kunnan taseeseen. Kasvut Tkate/ VOS TKATE/ Vetut eur/as muutos Suuruus Kasvu suhde %:ia %:ia %Ia %:ia Suhde eur/as Suhde eur/as Asl:n muutos Muutos Efektiivi Kiinteistöveroveroosuukauppa Yhteisö- Valtion- Tontti- Verotet- Toimintakate Veroprosentti nen Itsenä-isyys tava tulo Investoinnit Väestö Ikääntyminen Veroa lisää Hlöstöm/ Ostopalvelu NINV per poistot Bruttoinvestoinnit Talousvaikutus Alavieska 0,78 1, ,50 2,25 65 % 0,66 0,53 25,81 0,60 0, , ,1 % -2 0,12 Haapavesi 0,81 2, ,75 1,75 66,7 % 0,51 1,22 25,29 0,31 1, , ,1 % -1 0,21 Oulainen 0,85 2, ,50 2,50 66 % 0,52 0,97 21,95 0,87 1, , ,3 % 3 0,37 Ylivieska 0,88 1, ,50 2,00 69,7 % 0,43 1,19 14,03 0,85 0, , ,5 % 3 0,34 Uusi kunta 0,87 1, ,35 2,11 68 % 0,49 1,10 19,08 0,73 0, , ,1 % 2 0,30 80

81 Tulospohjaisista mittareista ja rahoituksen mittareista tarkasteltuna vahvin kunta näyttää olevan Ylivieska. Heikoimpia vaikuttavat olevan Alavieska ja Haapavesi. Tasepohja Sij. Tulos ja muut Alla olevasta taulukosta selviää, kuinka hyvin tarkasteltavat Pohjois-Pohjanmaan kunnat sijaitsevat eräillä talouden mittareilla tarkasteltuna koko kuntajoukossa. Tämän tarkastelun perusteella tase ja tulos yhdistettynä vahvin talous vaikuttaisi olevan Oulaisissa. Oulaisten talouden kehityksessä näkee määrätietoisen talouden johtamisen vaikutuksen. Oulainen oli ensimmäisen kriisikuntien joukossa ja on selviytynyt taloudeltaan vahvempien kuntien joukkoon erityisesti taseasemaansa vahvistamalla. Tämä taas ei onnistu ilman tuloslaskelmaperusteisten asioiden kehittämistä erityisen vaikeaksi tämä tulee taantuvalla alueella aikana, jolloin valtiokaan ei pysty olemaan niin paljon kuntien apuna kuin ennen. Oulainen on hyvä esimerkki siitä, kuinka vaikeassakin toiminnallisessa asemassa olevan kunnan talous voi olla tasapainen, jos johtajuus on kunnossa. Tämä tarkoittaa erityisesti ylintä poliittista ja operatiivista johtajuutta. Seuraavina tulevat Ylivieska ja Alavieska, joista molemmat ovat olleet kriisikuntatarkastelussa ja asiallisesti ottaen ovat sitä edelleenkin. Alavieska on sopeuttanut palvelurakenteensa niin matalalle tasolle, kuin mikä lienee tarkoituksen mukaista eikä enää ole paljon tehtävissä. Ylivieska on taas hyvä huono esimerkki siitä, kuinka valtionosuusjärjestelmä ei ole kohdentunut kaikissa kunnissa oikeuden mukaisesti eikä tämänkään uudistuksen jälkeen kohdennu. Valuvika on rakennettu menneinä vuosikymmeninä eikä nykyinenkään hallitus sitä pysty korjaamaan. Tästä valuviasta johtunee osittain myös ainakin Vimpelin uusi kriisikuntaisuus. Alla olevaan taulukkoon on laskettu kuntajakoa tavoittelevien kuntien kokonaisveroasteet vuodelle Nettolainan ottaminen on jaksotettu, mutta se kasvattaa veroastetta, koska nettolaina on kuitenkin jälkikäteen hoidettavaa veronmaksua. Lisäksi taulukkoon on otettu vertailutietoina koko maan ääripäistä Kauniainen ja Ranua. Taulukko vastaa hyvin siihen kysymykseen, kuinka Ylivieska voi olla niin velkainen kuin se on ja miksi Ylivieskan veroprosentti on niin korkea kuin mitä se on ja kun samalla otetaan huomioon kaupungin edullinen palvelurakenne. Ylivieska sai valtionosuutta vuonna veroprosenttiyksikköä vastaavan määrän vähemmän kuin Alavieska ja Haapavesi ja Oulainenkin lähes kahdeksaa veroprosenttiyksikköä vastaavan määrän Ylivieskaa vähemmän. Tämä on luonnollisesti pakottanut kaupungin velkaantumaan ja pitämään veroprosenttinsa korkealla tasolla. Ylivieskan tapainen tilanne ei muutu uudessakaan valtionosuusjärjestelmässä, koska järjestelmä tukee joillakin yhteisesti hyväksytyillä perusteilla jotakin palvelurakenteessa, mikä perustuu enemmänkin oletukseen kuin siihen, onko peruste oikea. Harvaan asuttujen alueiden kustannukset eivät keskimäärin ole enää suuremmat kuin muilla kunnilla, koska palvelut ovat jo keskittyneet vuosikymmenten tuloksena. Toisaalta korrelaatio esimerkiksi sairastavuuden ja väestön ikärakenteen ja palvelurakenteen kustannus- Sij. Kaikki yhteensä Alavieska 2,53 2 2,79 4 5,32 3 Haapavesi 2,74 3 2,60 2 5,34 4 Oulainen 1,83 1 2,64 3 4,47 1 Ylivieska 2,85 4 1,82 1 4,67 2 Sij. 81

82 ten välillä on hyvin heikko. Tämä pitkä johdanto on perustelu vain sille, että Ylivieskan talous olisi hoidettu epätaloudellisesti tai se olisi huonosti johdettu ja muilla neljällä kunnalla asia olisi toisin. Näin ei ole Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Ranua Kauniainen Veroprosentti 21,50 20,75 21,50 21,50 19,25 16,50 Yhteisövero 0,53 1,22 0,97 1,19 1,08 0,29 Kiinteistövero 1,15 1,30 1,44 1,79 1,42 0,88 Valtionosuus 25,81 25,29 21,95 14,03 49,99 0,98 Nettolainaus 10,99 5,12 1,16 1,47 0,00 0,00 Kokonaisveroaste 59,98 53,68 47,02 39,97 71,73 18,65 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 Nettolainaus Valtionosuus Kiinteistövero Yhteisövero Veroprosentti 0,00 Sijaluku/kaikki kunnat Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Nettolaina Veroprosentti Verotettava tulo VOS-riippuvuus Käyttöomaisuus Alijäämä Konsernivelka Toimintakate Tunnusuvun arvo Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Nettolaina vero-% 36,7 16,4 11,4 26,2 Veroprosentti 21,50 20,75 21,50 21,50 Verotettava tulo eur/as VOS vero-% 25,8 25,3 22,0 14,0 Käyttöomaisuus eur/as Alijäämä vero-% -7,3 0,3 0,6-3,7 Konsernivelka eur/as Toimintakate eur/as

83 Elinvoima ja taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys Seuraavissa kuvioissa pyritään tarkastelemaan kuntien elinvoimaa sekä taloudellista ja toiminnallista itsenäisyyttä. Mittaristossa on otettu huomioon kuntien asukasluvun muutos, työpaikkaomavaraisuus ja huoltosuhde nyt ja huoltosuhteen muutos, syntyneiden ja kuolleiden suhde sekä vuonna 2030 syntyviksi arvioitujen lasten lukumäärä. Taloudellisista tekijöistä tarkasteluun otettiin ostopalveluiden ja omien henkilöstömenojen suhde, nettovelka, valtionosuusrahoituksen osuus, kunnan veroprosenttien etäisyys maan korkeimpiin veroprosentteihin sekä yhteisöveron osuus. Nämä on laskettu tunnusluvuiksi ja tunnusluvut on jaettu viiteen luokkaan. Luokista paras on viisi ja heikoin yksi. Mitä suurempi elinvoima ja erilainen taloudellinen itsenäisyys kunnalla on, sitä laajempi kehä. Mittaristo perustuu VT Timo Aron ja HT Eero Laesterän yhteiselle pohdinnalle, josta on julkaistu Suomen Kuvalehden artikkelissa vuonna Tätä tarkastelua on täydennetty joillakin taloudellisilla mittareilla ja tarkasteluun on lisätty havainnollisuus graafin avulla. Varsinkin pienempien kuntien yksittäiset osatekijät ovat vielä vahvoja ja Ylivieskan erityisesti elinvoimaan jne liittyvät tekijät. Alavieskan vahvuus on nollavuotiaiden määrässä, osin syntyneiden ja kuolleiden suhteessa. Haapaveden vahvuutena on edelleen oma palvelutuotanto toiminnallinen itsenäisyys, hyvä työpaikkaomavaraisuus ja nollavuotiaiden määrä. Oulaisten vahvuudet ovat kuin Haapavedellä. Eniten vahvimpia tekijöitä on Ylivieskassa, suurin elinvoima-arvo tulee asukasluvun muutoksessa, työpaikkaomavaraisuudessa, huoltosuhteessa, syntyneiden ja kuolleiden suhteessa sekä nollavuotiaiden määrässä. Taloudelliset tekijät ovat heikot ja johtuvat pitkälti edellä luetelluista syistä. 83

84 Alavieska Yhteisöverot eur/as Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima VOS veroprosenttia Asukasluvun muutos 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde2012 Haapavesi Yhteisöverot eur/as Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima VOS veroprosenttia Asukasluvun muutos 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde2012 Ostot/henkilöstömenot Huoltosuhde2030 Ostot/henkilöstömenot Huoltosuhde2030 Nettolaina veroprosenttia Syntyneet/kuolleet 2012 Nettolaina veroprosenttia Syntyneet/kuolleet 2012 Veroprosentin korotusvara Nollavuotiaat 2030 %:ia Veroprosentin korotusvara Nollavuotiaat 2030 %:ia Oulainen Yhteisöverot eur/as Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima VOS veroprosenttia Asukasluvun muutos 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde2012 Ylivieska Yhteisöverot eur/as Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima VOS veroprosenttia Asukasluvun muutos 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde2012 Ostot/henkilöstömenot Huoltosuhde2030 Ostot/henkilöstömenot Huoltosuhde2030 Nettolaina veroprosenttia Syntyneet/kuolleet 2012 Nettolaina veroprosenttia Syntyneet/kuolleet 2012 Veroprosentin korotusvara Nollavuotiaat 2030 %:ia Veroprosentin korotusvara Nollavuotiaat 2030 %:ia Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Asukasluvun muutos 5 4,5 Työpaikkaomavaraisuus 4 3,5 3 VOS veroprosenttia 2,5 Huoltosuhde ,5 1 Yhteisöverot eur/as 0,5 0 Huoltosuhde2030 Ostot/henkilöstömenot Syntyneet/kuolleet 2012 Nettolaina veroprosenttia Nollavuotiaat 2030 %:ia Veroprosentin korotusvara 84

85 Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine Painelaskennan periaatteet Painelaskenta perustuu trendiin, jota oikaistaan niillä tekijöillä, joiden tiedetään muuttuvan. Painelaskenta ei ole ennuste tulevasta, se on kuvaus tulevaisuudesta, jos asioiden annetaan kehittyä kunnes mennessä. Trendi on riittävän pitkä (vuodesta 1998), ja se sisältää useita nousuja ja laskuja ja kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa talouden muutoksiin reagoimalla tapahtuneeseen ja tapahtuvaan. Toimintakate muuttuu tarkastelukauden alussa kunnan itsensä perustumien toimintakatemuutosten perusteella. Tätä muutetaan vuoden 2017 jälkeen kuntakohtaisesti niin, että toimintakatteen perusmuutos noudattaa viimeisen kymmenen vuoden toimintakatteen keskimääräistä muutosta. Toimintakatteet heikkenevät myös ikääntymisen paineella vuodesta 2017 eteenpäin. Verotuloissa turvaudutaan Kuntaliiton veroennustekehikon arvioihin aina kun se on mahdollista niin täälläkin. Muutoin käytetään talousarvioiden ja -suunnitelmien kehitystä. Valtionosuudet on otettu 2014 ja 2015 Kuntaliiton laskelmasta, siitä eteenpäin valtionosuuden uskotaan hieman perusteettomastikin kasvavan menneeseen perustuen. Tätä arviota tarkennetaan tiedossa olevien valtionosuusleikkausten määrällä. Lisäksi painelaskelmassa on huomioitu uuden valtionosuusjärjestelmän vaikutus nykyisen esityksen mukaisesti. Korot arvioidaan vuoden 2013 lasketun kuntakohtaisen keskikoron perusteella. Poistojen taso perustuu kunnan omaan arvioon vuoteen 2017 saakka ja tästä eteenpäin poistojen taso muuttuu käyttöomaisuuden muutoksen perusteella. Poistoprosenttina käytetään 2016 poistojen suhdetta käyttöomaisuuteen. Investointitaso noudattaa kuntien omaa arviota vuoteen 2020 asti myöhemmin taso on määrätty menneeseen perustuvalla asukaskohtaiselle tasolle. Tämä taso on todennäköisesti liian pieni. Aluksi veroprosentit jäädytetään vuoden 2014 tiedossa olevalle tasolle. Tämän jälkeen on laskettavissa, kuinka paljon käyttötalouden ja nettoinvestointien rahoittaminen edellyttää nettovelkaantumista, toiseksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnalla on sopeutumistarvetta, jos sopeutuminen otetaan vain toimintakatteesta ja kolmanneksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnan tuloveroprosenttia pitäisi nostaa, jotta talous olisi tasapainossa. Laskennassa on ongelmana se, että kuntien omat arviot toimintakatteen muutoksista talousarviossa ja suunnitelmassa ovat optimistisia, mutta eivät näytä perustuvan aukottomasti tasapainotuskeinojen löytymiseen. Haapavedellä on melko luotettava ohjelma, mutta päätökset puuttuvat. Alla olevasta taulukosta käy hyvin selville vuosien tavoitteellinen toimintakatteen muutos, kun sitä verrataan kuntakohtaisesti menneisiin nousuihin nämä löytyvät taulukon vuosilta 2017 alkaen. Tilinpäätös 2013 perustuu vahvistettuun tilinpäätökseen ja TA2014 on itseasiassa kuntien itsensä arvioima toteutuma vuodelle Vuosi 2013 on ollut selvästi parempi, kuin mitä vuodelta arvioitiin. Tämä perustuu paljon siihen, että valtio tilitti kunnille etupainotteisesti normaalisti vuodella 2014 kuuluvia verotuloja. Vuonna 2013 toki on jo sopeutettu, mutta varsinkin vuosi 2014 ennakoidusti näin toteutuessaan osoittaa, että kunnat ovat tiivistäneet toimintaansa. Valitettavasti tämä ei vielä riitä. 85

86 Yllä olevassa taulukossa on nähtävissä kuntakohtaisesti toimintakatteen muutokset. Vuoden 2013 Haapaveden toimintakatteen nousu on erittäin hyvä. Haapavesi uskoo selviävänsä kuluvan vuoden vielä pienemmällä nousulla. Vuoden 2015 ja 2016 nousut perustuvat menneeseen kasvuun. Näin pieni toimintakatteen muutos kolmena ensimmäisenä tarkasteluvuonna näyttäisi johtavan siihen, että sopeuttamistarve ei ole aivan niin suuri kuin aiemmin on arvioitu. Jos sopeutus tehtäisiin 2014 ennakoidun tilinpäätöksen perusteella, pitäisi aikana sopeuttaa alla olevat euromäärät, jotta talous olisi ylijäämäinen Alla olevan taulukon perusteella kuntien tasapainotustarve olisi 9,5 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi kunnat yhteenlaskettuina yhdeksi kunnaksi 2,35 veroprosenttiyksikön suuruista painetta. Suurin kuntakohtainen paine on Alavieskassa, 4,4 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä ja pienin Oulaisissa, 1,33 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Ongelmana vain on, että keinoja ei ole esitelty ja vielä suurempi ongelma on, että poliittiset päätöksentekijät eivät ole päättäneet toteuttaa keinoja. Näin todennäköisempää on, että tasapainottamistarve säilyy. Tämän perusteella arvioidaan myös realistinen kuntakohtainen tasapainottamistarve. Jos kunnat eivät pysty talouttaan sopeuttamaan, niitä uhkaa alla olevaan taulukkoon laskettu taseen alijäämä euroa/asukas. Miksi paineet jatkuvat? Tasapainottamistarve johtuu kolmesta suuresta kokonaisuudesta väestönkasvun ja ikääntymisen sekä palveluiden tarjonnan laadun ja laajuuden kasvun vauhdista, verotulojen tason alenemasta kasvun hidastumisesta ja valtionosuusleikkauksista. Useissa kunnissa valtionosuusuudistus vie kunnilta paljon valtionosuutta, tämän alueen kunnat näyttäisivät hyötyvän uudistuksesta. Pelkästään valtionosuusleikkaukset heikentävät kuntien tuloja jopa 1,--2,4 veroprosenttiyksikön määrää vastaavalla määrällä vuoden 2011 tasosta, kun tullaan vuoden 2017 tasoon. 86

87 e/as 2020 Alavieska -1,1-1,3-1,9-2,3-2,3-2,4-2,4-2,4-2,4-257 Haapavesi -1,0-1,2-1,8-2,1-2,2-2,3-2,3-2,3-2,3-257 Oulainen -0,9-1,1-1,7-2,0-2,0-2,1-2,1-2,1-2,1-257 Ylivieska -0,9-1,0-1,5-1,8-1,9-1,9-1,9-1,9-1,9-257 Edellisestä taulukosta selviää kuntakohtaisesti valtionosuuden leikkaus. Vaikka leikkaus on saman suuruinen euroa/asukas, kuntakohtaiset erot verotettavassa tulossa euroa/asukas johtavat siihen, että joidenkin kuntien tulopohja kärsii vähemmän kuin joidenkin toisten. %:ia/v eur/as Alavieska -1,3-135 Haapavesi -1,1-126 Oulainen -0,2-21 Ylivieska -0,4-51 Yllä olevasta taulukosta käy selville verotettavan tulon kasvun muutos nopean kasvun aikana ja alkaneen hitaan kasvuin aikana. Vasemman puoleisiin sarakkeisiin on laskettu keskimääräinen vuotuinen verotettavan tulon kasvu ja erotus-sarakkeeseen lasketaan hitaan kasvun ja nopean kasvun erotus. Eniten kasvu on hidastunut Alavieskassa, missä verotettavan tulon muutos on ollut negatiivinen Hidastuminen on tarkoittanut vuositasolla usean veroprosenttiyksikön verotulon laskua, suurin tämä lasku on ollut siis Alavieskassa (vastaa 1,3 veroprosenttiyksikköä). Muissa kunnissa alenema on ollut 0,2 1,1 veroprosenttiyksikköä vastaava summa vuodessa. Tarkastelussa on syytä huomata, että alenema on luonnollisesti suurempi jakson loppupäässä. Verotettava tulo on siis alentunut paljon, mutta tämä ei ole näkynyt riittävällä tavalla kuntien palvelurakenteissa. Jos oletetaan, että kaikkien kuntien vuosien toimintakatteiden nousuun kohdistuisi menneen kaltainen paine ja kunnat päättäisivät sopeuttaa taloutensa niin, että ne sopeutuisivat ensi vuoden veroprosenteilla vuoteen 2021 mennessä sellaiselle tasolla, missä alijäämä saataisiin vuotuisesti (lähes) pois, olisi kuntien yhteenlaskettu tasapainottamisen tarve noin 9,5 miljoonaa euroa. Tämä vastaisi noin 2,1 veroprosenttiyksikön tuottoa, koska kunnat yhteenlaskettuna keräävät yhdellä veroprosenttiyksiköllä noin 4,2 miljoonaa euroa. Kuten todettu, alue hyötyy valtionosuusuudistuksesta. Uudistuksen vaikutus lähes kompensoi valtionosuusleikkaukset. Ylivieska saa vähiten hyötyä uudistuksesta, vaikka sen ero muihin kuntiin on jo nyt hyvin suuri Alavieska 0,2 0,0 0,4 0,3 0,6 0,4 Haapavesi 0,2 0,0 0,0-0,1 0,0-0,5 Oulainen 0,1-0,3-0,3-0,6-0,6-1,3 Ylivieska -0,1-0,4-0,5-0,7-0,9-1,4 87

88 Yllä olevaan taulukkoon on arvioitu ikääntymisen kustannusvaikutuksen kasvu lähivuosina. Taulukosta on nähtävissä, että Alavieskalla olisi jopa teoreettinen tilanne saada palvelurakenteeseen sopeutusta, koska kunta on jo niin ikääntynyt, vastaavasti Ylivieskan ja Oulaisten tilanne on poikkeava. Näitä uhkaa veroprosentin nousupaine, joka on 1,3-1,4 veroprosenttiyksikköä verrattuna vuoteen Alavieska -1,3-1,3-1,3-2,3-2,6-3,2-2,8-3,2-2,5-2,6-2,0-2,1 Haapavesi -1,1-1,1-1,1-2,1-2,3-2,9-2,6-2,9-2,6-2,8-2,3-2,3 Oulainen -0,2-0,2-0,2-1,1-1,3-1,9-1,7-2,1-1,9-2,2-1,9-2,5 Ylivieska -0,4-0,4-0,4-1,2-1,4-1,9-2,0-2,4-2,5-2,7-2,9-3,4 Yllä oleva taulukko osoittaa, kuinka paljon verorahoituspaine on kasvanut, kun verrataan kunkin tarkasteluhetken tilannetta vuoteen Tämä johtaisi mekanistisesti yhdistettynä uuden kunnan tuloslaskelmaan ja rahoitustarvearvioon, joka selviää alla olevasta taulukosta. Jos kunnat sopeuttaisivat taloutensa viimeisten itsenäisyysvuosiensa aikana, uusi kunta saisi sovitun 4,5 miljoonaa euroa lisättynä miljoonalla eurolla Alavieskan ja Ylivieskan heikon talouden vuoksi (150 eur/asukas, maksimi miljoona euroa). Yhdistymisavustusta ja liitoksesta johtuva sopeutus olisi neutraali, uusi kunta selviäisi 21,50 kunnallisveroilla niin, että uuden kunnan nettolainakanta lähtisi laskuun. Yhdistelmässä ei ole huomioitu kuntien omia investointiohjelmia vuodesta 2017 eteenpäin ja siten myös uuden kunnan talous on tasapainotettu itsenäisenä. Yhdistelmä TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 3,33 % 4,03 % 1,02 % 1,80 % 3,41 % 3,20 % 3,20 % 3,20 % 3,20 % Veroprosentti 20,95 20,98 21,35 21,45 21,45 21,45 21,50 21,50 21,50 21,50 Toimintakate Muutos 3,86 % 3,28 % 2,30 % 1,02 % 2,55 % 4,66 % 4,65 % 4,65 % 4,64 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet josta yhdistymisavustus Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 18,50 19,15 21,48 23,25 23,87 23,10 21,64 20,15 18,91 18,24 88

89 Lisää uhkia SOTE-kapitaatio Julkisuudessa on kerrottu siitä, että poliittiset päätöksentekijät olisivat päässeet sopuun perusturvan järjestelyistä. Organisaatiolaatikot piirrettäneen aikanaan ja niihin ei tässä esityksessä ole mitään syytä puuttua kerrottua enempää, mutta kuntien on hyvä tunnistaa järjestelmän rahoituksen uhka. Uhka perustuu siihen, että sote-menot on sovittu maksettavan kunnista käsin järjestämisvastuussa olevalle taholle kapitaatioperiaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien järjestämisalueen kuntien sotemenot lasketaan nettoina yhteen ja jaetaan asukasluvun perusteella näin saadaan alueen keskimääräinen sote-nettomeno euroa/asukas. Tässä järjestelmässä ne kunnat, jotka ovat järjestäneet kuntalaisilleen sote-palvelut tätä keskiarvoa edullisemmin, tulevat maksamaan aiempaa enemmän ja päinvastoin, kalliisti palvelut järjestänyt kunta tullee hyötymään järjestelmästä. Järjestelmää ollaan oikeudenmukaistamassa niin, että paljon sairastavien tai ikärakenteeltaan epäedullisten kuntien nettomenoja hyvitettäisiin. Painottamaton kapitaatio vastaa Kainuun maakuntamallin rahoitusmallia. Kapitaatiossa häviää ja hyötyy aina joku aluksi. Silloin, kun palvelut on saatu tasattua kaikkialle alueen kuntiin, ovat kustannukset ja palvelut tasalaatuiset. Alueen kunnilla näyttää siltä, että joillakin painotuksilla Alavieska saattaisi hyötyä järjestelmästä, muut olisivat menettämässä suunnilleen yhtä paljon, mitä ne saavat valtionosuusuudistuksessa. ASL Sairastav. Ikärakenne Nettome not 2012 Nettomenot 2012 eur/as Uudet nettome not Uudet nettomenot eur/as Muutos 1000 eur Muutos eur/as Ikärakenne ja sairastavuus 33% Alavieska , , Kapitaatio 34% Haapavesi , , Ylivieska , , Oulainen , , Ikärakenne ja sairastavuus 20% Alavieska , , Kapitaatio 60% Haapavesi , , Oulainen , , Ylivieska , , Ikärakenne ja sairastavuus 40% Alavieska , , Kapitaatio 20% Ylivieska , , Haapavesi , , Oulainen , , Ikärakenne ja sairastavuus 45% Ylivieska , , Kapitaatio 10% Alavieska , , Haapavesi , , Oulainen , ,

90 Uusi kunta Missio, visio ja arvot Missio kuvaa toiminta-ajatusta, sen olemassaolon syytä. Mission ajatellaan vastaavan kysymykseen siitä, mitä organisaatiossa halutaan pysyvästi tehdä ja mihin organisaatio haluaa pidemmällä aikavälillä päästä. Missio liittyy vahvasti organisaation perustarkoitukseen ja sen ydintoimintaan. Samoin se kertoo organisaation roolista ja tehtävästä yhteiskunnassa. Missio on yhdessä arvojen ja vision kanssa osatekijä yrityksen strategian määrittelyssä. Kyseessä on siis yksi strategian perusosista, joiden päälle strategia rakennetaan. Uuden kunnan missio Kaupunki keskellä kaikkea Visio sisältyy olennaisesti strategian käsitteeseen. Visio kertoo millaiseksi organisaatio aikoo kehittyä tulevaisuudessa. Visiossa ilmenee organisaation tulevaisuuden suunnitelma, esimerkiksi mikä on tavoiteasema kilpailijoihin nähden. Tärkeät kysymyksiä visiota ajatellen ovat Missä olemme nyt? sekä Mitä haluamme olla? tai Minne haluamme päästä?. Visiolla on tärkeä merkitys, sillä se antaa kuvaa organisaatiosta niin asiakkaille, kilpailijoille kuin työntekijöillekin. Uuden kunnan visio 2025 Terve ja elinvoimainen, yrittäjäystävällinen, riittävät palvelut tarjoava vakaan talouden kaupunki Arvot ovat merkittävä osa organisaatiokulttuuria. Ne muodostavat organisaatiokulttuurin ohjauskeskuksen ja sydämen. Arvot kertovat mikä organisaatiolle on tärkeää ja auttavat organisaation orientoitumisessa. Ne toimivat myös organisaatiota yhdistävänä voimana. Uuden kunnan arvoiksi on määritelty seuraavat osatekijät: avoimuus, tasapuolisuus, vastuullisuus, moniarvoisuus ja yhteisöllisyys. 90

Kuntajakoselvityksen palvelurakenneosio

Kuntajakoselvityksen palvelurakenneosio Alavieskan kunta, Haapaveden, Oulaisten ja Ylivieskan kaupungit Kuntajakoselvityksen palvelurakenneosio ALAVIESKA HAAPAVESI OULAINEN YLIVIESKA 1 Sisällys Johdanto... 4 Kuntien yhdistymisen lähtökohdat...

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Kuntauudistus seututilaisuus. Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere

Kuntauudistus seututilaisuus. Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere Kuntauudistus seututilaisuus Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere Tilaisuuden avaus miten kuntia tuetaan muutoksessa? Tampereen seutu, 6.11.2013 Ohjelma 10.30 11.00 Tilaisuuden avaus miten

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 SELOSTEITA JA KATSAUKSIA Nro 37 Keski-Pohjanmaan tilastokatsaus 2001 Kokkola 2001 Selosteita ja katsauksia nro 37 Verkkojulkaisu

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut Kuusamo Asiointipaikat Hallinnollinen asiointipaikka

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

TYÖPAIKKAVÄHENNYSVERTAILU PAIKKAKUNNITTAIN

TYÖPAIKKAVÄHENNYSVERTAILU PAIKKAKUNNITTAIN Tyossakaynti2009 muuttujina Sukupuoli, Työnantajasektori (tvm), Seutukunnat 2011 ja Vuosi TYÖPAIKKAVÄHENNYSVERTAILU PAIKKAKUNNITTAIN Molemmat sukupuolet Kokonaistyöpaikkamäärä v. 2009 Lopetetaan työpaikkaa

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN ESITTÄMISTÄ KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOISTA VALMISTELUN POHJAKSI

TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN ESITTÄMISTÄ KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOISTA VALMISTELUN POHJAKSI Valtiovarainministeriö Puh 09 160 01 tai 09 578 11 Kuntajakoselvittäjät Kannanottopyyntö 9.5.2014 Jakelussa mainituille kaupungin- ja kunnanhallituksille TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Ohjausryhmä 30.1.2014 PÖYTÄKIRJA 1

Ohjausryhmä 30.1.2014 PÖYTÄKIRJA 1 Ohjausryhmä 30.1.2014 PÖYTÄKIRJA 1 Aika 30.1.2014 kello 14.00 Paikka Kurikan Kaupungintalo, Kärrytie 1 Läsnä Mäki Juhani, puheenjohtaja Anne Ojajärvi (Jaakko Ventelän varajäsen) Alkula Martti Koskela Anna-Maija

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Vahvan kunnan kriteerit mitä ne ovat? Eväitä ja kipinöitä keskusteluun. Keskustelutilaisuus kuntauudistuksesta Toholampi 2.5.

Vahvan kunnan kriteerit mitä ne ovat? Eväitä ja kipinöitä keskusteluun. Keskustelutilaisuus kuntauudistuksesta Toholampi 2.5. Vahvan kunnan kriteerit mitä ne ovat? Eväitä ja kipinöitä keskusteluun Keskustelutilaisuus kuntauudistuksesta Toholampi 2.5.2013 Petri Jylhä Tämän päivän otsikoita: YLE.FI Asiantuntija Aulis Pöyhönen:

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO

TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO 1 (2) Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 8.9.2014 TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO Aika: Torstai 4.9.2014 klo 14.30 16.15 Paikka: Seinäjoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen)

S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen) 1 S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen) IKKU-hankkeeseen osallistui kaikkiaan 18 kuntaa tai kuntayhtymää eri puolilta Suomea. Hankevuosien 2009 2012

Lisätiedot

Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013

Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013 Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013 Asuinalueiden eriytymiskehitys pääkaupunkiseudulla Hannu Kytö Elävä esikaupunki -tutkimushankkeen aihealueet ja työpaketit

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot