Sisältö. 1 Toimintakertomus... 4

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2014

2 Sisältö 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja Porvoon kaupungin taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen Käyttötalousosa yhteensä Konsernihallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase

3 4 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Taseyksikkö Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Liikelaitos Porvoon vesi Liikelaitos Kuninkaantien työterveys Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä

4 1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Toimintavuoden aikana keskityttiin erityisesti kaupunkistrategian toimeenpanoon, ja myös useita strategiaa täydentäviä ohjelmia hyväksyttiin. Näistä ohjelmista voidaan mainita kaupungin elinkeino- ja kilpailukykyä, kylärakennetta, henkilöstöä sekä vammaispolitiikkaa koskevat ohjelmat. Kaupungin toimintaa leimasi vuoden aikana myös valtakunnallisten muutoshankkeiden valmistelu sekä merkittäviin investointeihin liittyvä suunnittelu ja päätöksenteko. Taloudellinen tilanne heikkeni Kaupungin tulos heikkeni toimintavuonna erityisesti verotulojen kasvun taittumisen ja omaisuuden myyntitulojen laskun seurauksena. Myöskään toimintamenojen kasvua ei kyetty hillitsemään riittävällä tavalla, ja menojen kasvu oli selvästi kuntien keskimääräistä kasvua nopeampaa. Tilikauden tulos muodostui 11,0 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja vuosikate jäi 11,5 miljoonaan euroon. Huomionarvoista on, että erityisesti omaisuuden myyntitulot jäivät 3 miljoonaa euroa alkuperäisestä talousarviotavoitteesta. Nämä omaisuuserät voidaan kuitenkin realisoida yleisestä taloustilanteesta riippuen tulevien vuosien aikana, ja siten nyt toteutumatta jääneet myyntitulot todentuvat myöhemmissä tilinpäätöksissä. Kaikki kaupungin liikelaitokset ylsivät positiiviseen tulokseen. Toimintatuotot olivat 95,4 miljoonaa euroa, joka on 1,1 miljoonaa vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa. Toimintakuluja syntyi 345,6 miljoonaa euroa, ja kulut vastaavasti olivat 3,2 miljoonaa budjetoitua suuremmat. Toimintatuottoihin ja kuluihin sisältyi myös 32,9 miljoonaa euroa sisäisiä eriä. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat 14,0 miljoonaa euroa. Mittava investointipaine kohdistuukin erityisesti seuraaviin taloussuunnitelmavuosiin. Kaupungin velkamäärä jatkoi laskuaan edellisestä vuodesta 2,7 miljoonalla eurolla päätyen 116 miljoonaan euroon. Summa on noin 400 euroa asukasta kohden pienempi kuin velka kunnissa keskimäärin. Velkamäärän laskun selittää kaupungin maksuvalmiuden heikkeneminen ja kassan pienentyminen. Velkamäärän pieneneminen edellisten vuosien aikana antaa strategian mukaisesti mahdollisuuden purkaa tulevaa investointipainetta osin lisääntyvällä velanotolla. Vuodesta 2011 alkaen kaupungin poistojen määrä on ollut verrattain korkea. Tilanne on ollut seurausta alimitoitetusta poistotasosta edellisinä vuosikymmeninä. Vuoden 2014 osalta poistojen määrä ylitti selkeästi vuosikatteen ollen 22,5 miljoonaa euroa. Poistojen määrä on vuosien aikana vaihdellut 21,6-25,1 miljoonan euron välillä. Edellisten vuosien tilinpäätösten ja tulevien investointien perusteella tulee arvioida seuraavien vuosien osalta poistosuunnitelmaa ja tarvittaessa tehdä siihen korjauksia. Valtakunnallisten ja alueellisten uudistusten osalta valmistelua jatkettiin Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valtakunnallinen valmistelu vaikutti osaltaan myös kaupungin tulevan toiminnan suunnitteluun, vaikka sen suorat operatiiviset vaikutukset jäivät vielä vähäisiksi. Samanaikaisesti lainsäädäntövalmistelussa olleen metropolihallintohankkeen kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja tuottamisen siirtymien pois kaupungilta tulisi merkitsemään koko kaupungin toiminnan täydellistä uudelleenarviointia niin talouden kuin jäljelle jäävän toiminnan suhteen. Kaupunki on strategiansa mukaisesti suhtautunut uudistuksiin ennakkoluulottomasti pyrkien kuitenkin turvaamaan kaupunkilaisten keskeiset edut ja palvelut. Toimintavuoden aikana pyrittiin myös yhdessä muiden itäuusimaalaisten kuntien kanssa saattamaan päätökseen kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvitys, joka osaltaan mahdollistaisi vastaamisen seuraavien vuosikymmenten haasteisiin alueella. Toimintavuoden tulos edellyttää rakenteiden uudistamista Tilinpäätös osoittaa osaltaan, että kaupungin taloudellinen tilanne muodostuu seuraavina vuosina entistä haasteellisemmaksi. Keskeiset toiminnalliset tavoitteet saavutettiin toimintavuonna, mutta niiden rahoittamisen mahdollisuudet vähenivät edelleen. Verotulojen ja työllisyyden heikko kehitys sekä valtakunnallisten lainsäädäntöuudistusten arvioidut vaikutukset merkitsevät kaupungille seuraavien vuosien aikana lisääntyvää taloudellista haastetta. Huomioitavaa lisäksi on, että väestön palvelutarve on edelleen kasvussa, kun porvoolaiset ikääntyvät, ja erityisesti yli 84 vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti. On selvää, että kaupungin toiminnan osalta joudutaan tekemään yhä haasteellisimpia rakenteellisia valintoja palveluverkon kattavuuden ja laajuuden suhteen. Tätä työtä on tehty toimintavuonna ja sitä jatketaan. Sekä seuraavan viiden vuoden huomattavat, taloussuunnitelman mukaan noin 200 miljoonan euron, investointimenot että erityisesti käyttömenoihin kohdistuva merkittävä kasvupaine pakottavat kaupungin arvioimaan jokaista palvelukokonaisuutta ja niiden mitoitusta erityisen kriittisesti. Mikäli palvelutason nostamiseen kuitenkin tulevina vuosina joltain osin päädytään, tulee sen perustua kokonaisvaltaiseen arvioon eri kunnallisten palvelujen ja tarpeiden välillä. Jukka-Pekka Ujula kaupunginjohtaja 4

5 1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamushenkilöorganisaatio Viranhaltijaorganisaatio 5

6 Kaupunginvaltuusto, 51 jäsentä Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Mikaela Nylander (RKP) Matti Valasti (SDP) Taru Tujunen (KOK) Kaupunginvaltuuston voimasuhteet vuosina : Ruotsalainen kansanpuolue r.p. 16 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p. 12 Kansallinen Kokoomus r.p. 9 Perussuomalaiset r.p. 6 Vihreä liitto r.p. 4 Suomen Keskusta r.p. 2 Vasemmistoliitto 1 Suomen Kristillisdemokraatit r.p. 1 Kaupunginhallitus, 13 jäsentä Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Nuutti (SDP) (varajäsen Tapani Eskola) Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Berndt Långvik (RKP) (varajäsen Mats Nyman) Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jarmo Grönman (KOK) (varajäsen Perttu Tuomaala) Kaupunginhallituksen muut jäsenet ja varajäsenet: jäsen varajäsen RKP Anders Rosengren Catharina von Schoultz Stina Lindgård Pehr Sveholm Bodil Lund Janette Englund Kristel Pynnönen Antti Ansas SDP Jussi Sairanen Jaakko Jalonen Tuula Virkki Mirja Suhonen KOK Raija Tölkkö Silja Metsola KOK Markku Välimäki Jere Riikonen KD PS Sari Glad Pirkko Ruohonen-Lerner VIHR Jari Oksanen Leila Nurmilaakso Kaupunginjohtaja oli esittelijänä kaupunginhallituksessa. Konsernihallinnon johtavat viranhaltijat: Kaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Hallintojohtaja Rahoitusjohtaja Henkilöstöjohtaja Toimitilajohtaja Jukka Pekka Ujula Fredrick von Schoultz Outi Lehmijoki Raija Vaniala Anu Kalliosaari Börje Boström Tarkastuslautakunta, 9 jäsentä Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Satu Mäntyranta (SDP) (varajäsen Anna-Mari Pitkänen) Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Sirpa Hanska (Vihreät) (varajäsen. Johanna Olkanen) Tarkastuslautakunnan muut jäsenet ja varajäsenet: jäsen varajäsen Jarmo Salminen asti Magnus Björklund Mats Green alkaen Anne-May Ståhlberg-Kuovi Carl-Johan Fröberg Birgitta Vasara Robin Flykt Ilkka Alava Matti Lehesniemi Tuomas Jakovesi Veikko Häkkinen Petri Peltonen Jorma Salopelto Timo Lilja Liisa Risti Ammattitilintarkastuksesta vastasi PwC Julkistarkastus Oy Vastuullinen tilintarkastaja Muut tilintarkastajat Outi Koskinen, KHT, JHTT Topi Katajala, JHTT 6

7 Kaupunkikehityslautakunta, 11 jäsentä jäsen Janette Englund, puheenjohtaja Silja Metsola, varapuheenjohtaja Torbjörn Blomqvist Pehr Sveholm Jaakko Jalonen Timo Muhonen Riitta Ahola Pekka Malin Juha Elo Anne Wetterstrand Paula Teinonen-Lahti Rakennus- ja ympäristölautakunta, 11 jäsentä jäsen Hilkka Knuuttila, puheenjohtaja Laura Karén, varapuheenjohtaja Elisabeth Svaetichin Christian Gustafsson Patrick Nyholm Mirja Suhonen Arja Eenilä Risto Myller Pasi Siltakorpi Jere Riikonen Joonas Dachinger Alueellinen jätehuoltolautakunta, 11 jäsentä jäsen Kristel Pynnönen, puheenjohtaja Matti Kalvia, varapuheenjohtaja Peter Granqvist Sari Janhunen Åke Laitinen Pekka Malin Pirkko Nokkala Bernt Olin Stefan Rehnström Reija-Riikka Stenbäck Camilla Stenvall Sosiaali- ja terveyslautakunta jäsen Tapani Eskola, puheenjohtaja Björn Sundqvist, varapuheenjohtaja Gia Mellin Kranck Pasi Vehniäinen Matti Lehesniemi Eila Kohonen Perttu Tuomaala Lotta Hällström Hannu Martikainen Mai Salmenkangas Henna Oikarinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tehtäväaluepäälliköt: Sosiaali- ja terveystoimen johto Terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut varajäsen Marina Uddström Raija Tölkkö Magnus Berg Mats Rosqvist Markus Hammarström Jouni Roponen Arja Eenilä DanTallberg Mikael Toivonen Marja Wilén Outi Lankia varajäsen Heljä Pulli Anna Sjöblom Tia Laurmaa Roger Öhman Thomas Ekholm Leena Kinnunen Anu Niemi Veijo Eskelinen Jeremias Palomäki Otto Oksanen Sakari Pellinen varajäsen Anne Sjöström Sini-Pilvi Saarnio Gunilla Holmberg Risto Kuisma Auli Lehto-Tähtinen Tom Ingelin Timo Kima Roger Öhman Sanna Hänninen Tommi Kärkkäinen Torbjörn Lönnfors varajäsen Kari Kytömaa Anne Sjöström Jarmo Salminen Jonas Johansson Anu Niemi Heli Heiskanen Joel Karvinen Anneli Mäkinen Kalle Helenius Maria Jylhä Soili Koskelainen Pia Nurme Piia Väntsi Lars Rosenberg/Kati Liukko Soili Partanen Maria Andersson 7

8 Sivistyslautakunta jäsen Ulf Backman, puheenjohtaja Nina Uski, varapuheenjohtaja Tim Karike Catharina von Schoultz Markus Hammarström Marianne Korpi Juha Jokinen Juha Kittilä Sira-Liisa Martniku Joakim Lybeck Anne Korhonen Sivistysjohtaja Tehtäväaluepäälliköt: Sivistystoimen johto Suomenkieliset koulutuspalvelut Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut varajäsen Simon Kaustell Kirsti Nuotio Tomas Järvinen Lena Karlsson Kimmo Kamotskin Satu Leinonen Pekka Otollinen Srba Lukic Eija Kareno Janne Ekman Kirsi Nurme Hilding Mattsson Hilding Mattsson Jari Kettunen Rikard Lindström Leila Nyberg Jari Kettunen/Merja Kukkonen Itä-Uudenmaan aluepelastuslautakunta kunta jäsen varajäsen Porvoo Ulf Backman, puheenjohtaja Janette Englund Loviisa Kaj Montonen, varapuheenjohtaja Kielo Kallio-Taponen Lapinjärvi Maria Helgars Ilkka Ceder Myrskylä Jonna Mäenpää Sten Lindgren Porvoo Katja Paasonen Kirsti Nuotio Sipoo Inger Sjöholm Hans-Peter Lindgren Askola Tero Suominen Saga Simelius-Nieminen Pukkila Asko Vilenius Jyrki Loijas Pelastusjohtaja Liikelaitos Porvoon veden johtokunta jäsen Eero Henttala, puheenjohtaja Hans Högström, varapuheenjohtaja Outi Lankia Teppo Lindh Anita Spring Toimitusjohtaja Olavi Liljemark varajäsen Keijo Thesslund Anja Laitimo-Strengell Sanna Törnroos Pekka Otollinen Ove Blomqvist Risto Saarinen Liikelaitos Kuninkaantien työterveyden johtokunta kunta jäsen varajäsen Porvoo Anna Granfelt, puheenjohtaja Kirsti Nuotio Porvoo Kari Kytömaa, varapuheenjohtaja Kirsi Piirainen Porvoo Antti Ansas Christian Gustafsson Sipoo Christer Silén Janica Sundbäck Sipoo Suvi Vuoksenranta Ari Oksanen Toimitusjohtaja Carita Schröder Liikelaitos Porvoon tilapalveluiden johtokunta jäsen varajäsen Torolf Bergström, pj Tomi Mäkipää Mats Nyman, vpj Niklas Grönroos Laura Ollila Elisabeth Svaetichin Sanna Hänninen Katja Paasonen Mikael Stjernberg Keijo Rif Toimitusjohtaja Annika Malms-Tepponen 8

9 1.1.3 Yleinen ja Porvoon kaupungin taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talouskehitys oli heikko vuonna Suomen taloutta rasittaa sekä suhdanneongelma että rakenneongelma. Euromaiden taloudessa on jo nousun merkkejä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,1 prosenttia. Tuotanto on supistunut jo kolme vuotta peräkkäin. Vuonna 2013 lasku oli 1,3 prosenttia ja sitä edeltävänä vuonna 1,4 prosenttia. Viime vuoden kokonaiskysyntä väheni erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistumisen vuoksi. Investoinnit supistuivat 5,1 prosenttia. Julkiset investoinnit ja julkinen kulutus puolestaan kasvoivat hieman. Bruttokansantuote oli 204 miljardia euroa vuoden 2014 hintatasossa. Kun inflaation vaikutus eliminoidaan, voidaan verrata kansantuotteen todellista muutosta. Reaalinen kansantuote oli noin 11,5 miljardia euroa pienempi kuin ennen taantumaa vuonna Kotitalouksien reaalitulot ovat supistuneet jo kolme vuotta peräkkäin. Myös käytettävissä oleva nettotulo väheni. Nimellispalkat kasvoivat vajaan prosentin. Sen sijaan sosiaalietuudet kasvoivat 4,5 prosenttia. Kasvua selittää eläkeläisten ja työttömien lukumäärän lisääntyminen. Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 5,8 prosenttia eli selvästi enemmän kuin tulot. Hintojen nousu taittui. Vuoden 2014 keskimääräinen inflaatio oli prosentin. Loppuvuonna hinnat jopa laskivat hieman. Inflaation hidastumisen johtui erityisesti bensiinin ja kevyen polttoöljyn halpenemisesta. Vuotta aikaisemmin inflaatio oli noin prosenttiyksikön korkeammalla. Rakennuskustannukset nousivat 1,2 prosenttia. Kuntatalouden hintaindeksi nousi 0,7 prosenttia ja kuntien peruspalvelujen hintaindeksi 0,8 prosenttia. Vuotta aikaisemmin hintaindeksit nousivat prosenttiyksikön enemmän. Kuluttajien luottamusindikaattori on laskenut edellisestä vuodesta. Näkemykset omasta ja Suomen taloudesta olivat edelleen varovaiset ja kuva työttömyydestä on synkkä. Sen sijaan odotukset omista säästämismahdollisuuksista olivat hyvät. Työttömien määrä on kasvanut. Heikon taloustilanteen aikana ei pystytä luomaan riittävästi uusia työpaikkoja poistuvien tilalle, mikä heikentää työttömyyslukuja. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan viime vuoden työttömyysaste oli 8,7 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Nuorten vuotiaiden työttömyys lisääntyi merkittävästi, 3,2 prosenttiyksiköllä. Nuorten työttömyysaste oli 19,8 prosenttia. Nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli kuitenkin 9,0 prosenttia, sillä suuri osa nuorista opiskelee oppilaitoksissa eikä vielä kuulu työvoimaan. Vaikka työttömyysaste heikkeni, työllisyysaste parani 0,5 prosenttiyksikköä. Työllisyysaste lasketaan työllisten prosenttiosuutena työikäisestä väestöstä. Valtionhallinnon rahoitusasema on ollut jo kuusi vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Viime vuonna alijäämä oli 8 miljardia euroa ja edeltävänä vuonna 7,4 miljardia euroa. Valtion verotulojen kasvu oli hyvin vähäistä. Verotulokertymää vähensivät yhteisöverot, joissa verokanta laskettiin 20 prosenttiin. Muussa verotuksessa tehdyt veroperustemuutokset eivät riittäneet kompensoimaan yhteisöveron laskua. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia eikä velka 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Jos rajat ylittyvät, EU aloittaa liiallisen alijäämän menettelyn. Julkisyhteisöt koostuvat valtiontaloudesta, kunnista ja sosiaaliturvarahastoista. Julkisyhteisöjen alijäämä ylitti viime vuonna EU:n asettaman rajan ja oli 3,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisen velan osuus BKT:sta nousi 59,3 prosenttiin ja se tullee ylittää 60 prosentin rajan vuoden 2015 alussa. Vaikka Suomen julkisen velan taso ei ole sinänsä poikkeuksellinen verrattuna muihin eurooppalaisiin maihin, velan kasvuvauhti on huolestuttava. Näkymät velan kasvun taittumiseen ovat heikot, sillä julkinen velka kasvaa edelleen myös keskipitkällä aikavälillä. Kuntien tilinpäätösarviot vuonna 2014 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien vuosikatteet heikkenivät 1,6 prosenttia, johon vaikutti muun muassa valtionosuuksien pieneneminen 1,3 prosentilla. Sitä vastoin kuntien toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna hyvin maltillisesti. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi edellisvuodesta lähes 8 prosenttia. Kuntien toimintakulut ilman liikelaitoksia kasvoivat 1,0 prosenttia. Kasvu hidastui merkittävästi edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 3,3 prosenttia. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 3,0 prosentilla, kun taas palkkakulut laskivat lievästi 0,1 prosenttia edellisvuoden tasosta. Kuntien toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat myös edellisvuotta vähemmän. Kasvua niissä oli 1,1 prosenttia. Kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisvuotta vähemmän toimintakulujen kasvun hidastumisen ansiosta. Kuntien verorahoituksen eli valtionosuuksien ja verotulojen kasvu hidastui edellisvuodesta, vaikka keskimääräinen veroprosentti kohosi noin kaksi prosenttia. Kuntien valtionosuuksien kasvu taittui, sillä ne pienenivät 105 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Verotulojen 516 miljoonan euron kasvu piti silti verorahoituksen kehityksen lievästi positiivisena. Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioihin vaikutti kuntalain muutos, joka velvoitti kunnat ja kuntayhtymät yhtiöittämään markkinoilla toimivat liikelaitokset ja muut yksiköt vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämän seurauksena muun muassa kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos Manner-Suomen tasolla moninkertaistui edellisvuodesta satunnaisiin eriin merkittyjen kirjanpidollisten voittojen vuoksi. Lisäksi kuntien bruttomääräiset investointimenot ja -tulot kasvoivat huomattavasti edellisvuodesta. Nettoinvestoinnit kasvoivat kuitenkin vain 1,0 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 miljardia euroa. Lainakannan kasvu hidastui edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 1,6 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna euroa. 9

10 Itä-Uudenmaan talousalueen kehitys Porvoon kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Itä-Uudenmaan kuntien (Porvoo, Sipoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi, Pukkila, Myrskylä) asukasluku oli ennakkotiedon mukaan vuoden 2014 lopussa asukasta. Alueen väestönkasvu oli 416 henkilöä vuodessa eli 0,4 prosenttia. Porvoon kaupungin asukasluku oli asukasta. Porvoon osuus koko Itä-Uudenmaan väestöstä on noin 52 prosenttia. Porvoon asukasmäärä kasvoi 321 hengellä eli 0,5 prosenttia. Syntyneiden enemmyys oli 61 henkeä, kuntien välinen nettomuutto 52 henkeä ja nettomaahanmuutto 208 henkeä. Porvoon seutukunnan työttömyysaste oli vuoden 2014 lopussa 10,5 prosenttia ja Loviisan seutukunnan työttömyysaste 11,3 prosenttia. Porvoon kaupungissa oli vuoden vaihteessa työttömänä henkilöä ja työttömyysaste oli 10,5 prosenttia. Työttömien määrä kasvoi vuoden aikana 241 hengellä. Keskimääräinen työttömyysaste koko maassa oli 8,7 prosenttia. Porvoon kaupungin taloudellinen tilanne heikkeni vuonna Heikentyneen tuloksen taustalla on verotulojen kasvun pysähtyminen, valtionosuuksien lasku, omaisuuden myyntitulojen lasku ja toimintamenojen kasvu. Verotulot jäivät edellisen vuoden tasolle. Omaisuuden myyntitulot laskivat 4 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Tulojen vähenemisen lisäksi kaupungin toimintamenot jatkoivat kasvuaan. Kaupungin toimintamenot kasvoivat 3 prosenttia. Kuntatalouden hintaindeksin mukainen kasvu oli 0,7 prosenttia ja kuntien peruspalvelujen hintaindeksin kasvu 0,8 prosenttia. Avustukset kasvoivat yli 3 miljoonaa euroa, mikä vastasi peräti 20 prosentin kasvua. Palvelujen ostot kasvoivat 4,6 prosenttia. Palkkamenot kasvoivat 1,7 miljoonaa euroa, mikä oli 1,3 prosenttia. Kaupungin velkamäärä on vuoden lopussa 116 miljoonaa euroa, mikä on 2328 euroa asukasta kohti. Asukaskohtainen velkamäärä on noin 400 euroa pienempi kuin kunnissa keskimäärin. Velkamäärä laski 2,7 miljoonalla eurolla, mutta samalla kaupungin maksuvalmius kiristyi. Kassavarat olivat vuoden päättyessä 6,7 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuoden alussa Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta on hyväksytty ja tulee voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntien ylimääräiset valtionosuuksien leikkaukset sisältyvät lain uusiin valtionosuuden määräytymisperusteisiin. Porvoon valtionosuudet supistuvat uusien ja muuttuneiden laskentatekijöiden vuoksi noin runsaalla kolmella miljoonalla eurolla. Esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoituksesta valmistui. Lakiluonnos oli mm. kunnissa lausuntokierroksella. Lakiehdotuksen todettiin kuitenkin sisältävän useita perustuslaillisia ongelmia. Lain jatkovalmistelu on käynnistetty kiireellisellä aikataululla. Lakiehdotuksen valmistelu siirtyy eduskuntavaalien jälkeiselle hallitukselle. Lakiluonnoksen toteutuminen olisi merkinnyt, että noin puolet kuntien budjeteista olisi siirtynyt monitasoisen kuntayhtymärakenteen päätösvaltaan. Metropolilain valmistelu on keskeytetty, sillä hanketta ei hallituksen arvion mukaan kannattanut viedä eteenpäin. Porvoo olisi halutessaan voinut liittyä metropolialueeseen. Hankkeen tavoitteena oli luoda Helsingin seudulle uusi metropolihallinto ja vaaleilla valittava metropolivaltuusto, joka päättäisi mm. asuntorakentamisesta, alueen joukkoliikenteestä ja ympäristöasioista. Lakiesitys toisen asteen koulutuksen järjestämisluvista on rauennut. Kuntien ja muiden toisen asteen koulutuksen järjestäjien ei tarvitsekaan hakea järjestämislupia uudestaan lokakuun alkuun mennessä. Kuntarakennelain mukainen Itä-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys on laadittu. Kaupunki on osallistunut yhdistymisselvitykseen, johon kuuluvat Porvoo, Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä ja Sipoo. Porvoo piti jatkoselvityksen laatimista tarpeellisena, mutta muut kunnat päättivät, etteivät osallistu jatkoselvitykseen. Kuntarakennelain tavoitteena on elinvoimainen kuntaja palvelurakenne, joka turvaa riittävän työikäisen väestön sekä riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit palveluiden järjestämiseen. Johannisbergiin valmistui uusi vanhusten palvelutalo Johannakoti. Seuraavan uuden palvelutalon rakentaminen Toukovuoreen on käynnistynyt. Elintarvikelaboratorion toiminta päätettiin lopettaa vuoden päättyessä kilpailulain määräysten johdosta tehtyjen taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusarvioiden perusteella. Röntgenin ja laboratorion toiminnat siirrettiin HUS-Kuvantamiselle ja HUSLABille. Nuorisokoti muutti uusiin tiloihin Ernestasiin. Samalla nuorisokodin nimi muutettiin Alva-taloksi. Gammelbackassa käynnistettiin lähiökehityshanke kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti. Osana hanketta Gammelbackaan avattiin hyvinvointikeskus. Keskuksessa tarjotaan maksuttomia, lyhytaikaiseen kokoontumiseen tarkoitettuja kokoustiloja alueen asukkaille. Ruotsinkielisestä kouluverkosta laadittiin selvitys. Selvityksen pohjalta on käynnistetty uusien kouluhankkeiden suunnittelu. Porvoon kansalaisopisto ja Borgå Medborgarinstitut yhdistyivät KOMbiksi vuoden 2014 alusta. Kaksikieliset asiakas- ja kansliapalvelut yhdistettiin. Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat pahenivat ja laajenivat lukuisiin rakennuksiin. Tiloja on jouduttu sulkemaan ja tekemään mittavia panostuksia väistötilojen hankintaan. Vuoden aikana on suljettu sisäilmaongelmien takia Näsin päiväkoti, Gammelbackan päiväkoti, Pappilanmäen päiväkoti, Kevätkummun koulu, Vårberga skola ja vanhin osa Lyceiparkens skolasta. Kaupunginvaltuusto päätti uuden elinkaarihankkeen käynnistämisestä. Elinkaarihanke käsittää kolmen päiväkodin ja kahden koulun suunnittelun ja uudisrakennustyöt. Päiväkodit mitoitetaan kuudelle hoitoryhmälle ja koulut yhteensä 660 oppilaalle. 10

11 Hankkeen arvioitu rakentamiskustannus on yhteensä noin 41 miljoonaa euroa. Joukkoliikennelain muutosten tultua voimaan kaupunki päätti yhdessä toimivaltaisen viranomaisen eli ELY-keskuksen kanssa, että kaupunkiliikenne ja pääosa Porvoon ja Helsingin välisestä liikenteestä muuttuu markkinaehtoiseksi. Julkisella tuella hoidetaan koulujen loma-ajan saaristovuoroja ja joitakin yksittäisiä vuoroja. Kylärakennetarkastelu valmistui ja uusi kylärakenneohjelma hyväksyttiin valtuustossa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Suomen talous on ollut viimeiset vuodet taantumassa. Alkuvuoden 2015 tiedot kertovat taantuman jatkuvan, mikä luo heikot lähtökohdat kuluvalle vuodelle. Suomen talouskasvu lähtee liikkeelle viennin kasvun myötä, josta on toistaiseksi vain vaimeita merkkejä. Suomen Pankin ennusteen mukaan kokonaistuotannon kehitys jatkuu vaatimattomana. Talouden ennustetaan kasvavan vasta vuonna 2016, mutta vain yhden prosentin vauhtia. Suomen talouden pitkään jatkunut supistuminen ja sen jälkeinen hidas kasvu ovat sekä historiallisesti että kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellisia. Yritysten tuotannolliset investoinnit ovat ennustejaksolla vähäisiä. Heikot kysyntänäkymät vähentävät myös asuntoinvestointeja, ja asuntojen uudistuotanto jää vaisuksi. Työttömyysaste pysyttelee noin 8,5 prosentissa. Kaupungin taloudellinen tulos heikkeni tilikaudella merkittävästi verorahoituksen laskun ja omaisuuden myyntitulojen laskun vuoksi. Menojen kasvua ei riittävästi pystytty hillitsemään. Vuosien taloussuunnitelmassa vuosikate ja toiminnan tulos heikkenevät. Kuntalain tarkoittamaa erillistä toimenpideohjelmaa ei kuitenkaan toistaiseksi ole lain velvoittamana tarpeen tehdä. Kaupungin strategiassa on otettu kantaa talouden tervehdyttämiseen. Tavoitteena on mm. rakenteellisin ratkaisuin ja palveluverkon uudelleen suunnittelulla parantaa kustannustehokkuutta kaupungin toiminnoissa. Kaupungilla on tulevina vuosina merkittävä investointipaine, sillä sisäilmaongelmat ovat laajenneet lukuisiin toimitiloihin. Investointipainetta puretaan uudisrakentamisella sekä elinkaarisopimuksin että perinteisin rakennuttamissopimuksin. Uusien tilojen suunnittelussa pyritään taloudelliseen ja tehokkaaseen palveluverkkoon, jolla tulevaisuudessa voidaan hallita käyttötalouden kustannusten kasvua. Kaupungin velkaantuminen on vähentynyt viimeiset viisi vuotta noin 35 miljoonalla eurolla. Vuoden 2015 vuoden talousarvion mukaan velkamäärä kuitenkin kääntyy jo 10 miljoonan euron nousuun. Seuraavien vuosien velkaantumisen tasoon tulee vaikuttamaan erityisesti investointipaineen purkaminen, yleisen talouden kehitys ja kaupungin tulorahoituksen riittävyys. Sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisestä tehtävät valtakunnalliset päätökset tulevat muuttamaan kaupungin tehtäviä ja toimintamahdollisuuksia olennaisesti. Noin puolet budjetista siirtyy pois kaupungin suorasta päätösvallasta. Rahoitusvastuu sotepalveluista tulee kasvamaan viimeisten laskelmien mukaan noin 9 miljoonalla eurolla. Kaupungilla on runsaasti sote-palveluihin liittyviä tukipalveluja, joiden purkaminen tulee ratkaistavaksi nopealla aikataululla. Julkisen talouden kestävyysvaje heijastuu kaupungin talouteen. Valtio on tehnyt ylimääräisiä leikkauksia kuntien valtionosuuksiin. Uudet lisäleikkauspäätökset ovat yhä mahdollisia valtion talouden heikon tilan vuoksi. Kaupungin väestön ikääntyminen nopeutuu lähivuosina. Ikääntymisen ohella työikäinen väestö vähenee, mikä heikentää kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen kasvua ja kaupungin verotulojen kasvua. 11

12 1.1.5 Kaupungin henkilöstö Henkilöstösuunnitelman mukaan vuonna 2014 ainoa tehtävien lisäys oli yksi työsuojeluvaltuutettu henkilöstöjohtoon, vaikka henkilöstörakenteeseen tehtiin muutoksia ja tehtäviä järjesteltiin uudelleen. Kaupungin henkilöstön palvelussuhteiden määrä väheni yhteensä 112 palvelussuhteella. Suurin muutos tapahtui määräaikaisen henkilöstön määrässä, joka laski 74 palvelussuhteella. Vakinaisten ja omasta tehtävästään vapautettujen yhteismäärä väheni 13 palvelussuhteella edellisen vuoden loppuun verrattuna. Vakinaisten määrä on vähentynyt eniten liikelaitos Porvoon Tilapalveluissa (-14 palvelussuhdetta). Vakinaisten palvelussuhteiden määrä on vähentynyt sosiaali- ja terveystoimessa kuudella ja konsernihallinnossa kolmella palvelussuhteella, kun palvelussuhteiden määrä lisääntyi sivistystoimessa seitsemällä ja Kuninkaantien työterveydessä kolmella palvelussuhteella. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Porvoon veden vakinaisen henkilöstön määrä pysyi samana. Palvelussuhteet vähenevät kun tehtäviä on jätetty täyttämättä eläköitymisten ja muun vaihtuvuuden seurauksena. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä on vähentynyt eniten sivistystoimessa, 43 palvelussuhteella. Sivistystoimessa on vakinaistettu pitkään määräaikaisena toimineita, kun palvelutarve on vakiintunut. Konsernihallinnossa on vuoden lopussa ollut yksi määräaikainen palvelussuhde enemmän kuin vuotta aiemmin, muilla toimialoilla ja liikelaitoksissa määräaikaisten palvelussuhteiden määrä on vähentynyt. Lyhytaikaisia sijaisia on ollut 25 vähemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa Vakinaiset Määräaikaiset Vapautetut omista tehtävistä Lyhytaikaiset Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Vapautetut omista tehtävistä Lyhytaikaiset Yhteensä Koko kaupungin henkilöstömäärä (palvelussuhteiden määrä) TOIMIALA Henkilökunta Palkat ja palkkiot milj muutos, % muutos, % Konsernihallinto ,8 % 10,64 10,28 3,5 % Sosiaali- ja terveystoimi ,7 % 36,41 35,98 1,2 % Sivistystoimi ,1 % 50,98 50,45 1,0 % Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ,3 % 7,45 7,44 0,1 % Porvoon vesi ,4 % 1,84 1,81 1,7 % Kuninkaantien työterveys ,0 % 1,26 1,07 17,0 % Porvoon tilapalvelut ,4 % 7,84 8,12-3,5 % YHTEENSÄ ,0 % 116,40 115,15 1,1 % 12