Kunnat muutosjohtajina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnat muutosjohtajina"

Transkriptio

1 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunnat toteuttavat uudistuksen

2 Kunnat muutosjohtajina Uudistusten valmistelut käyntiin välittömästi Kunnat ovat kunta- ja palvelurakenneuudistuksen muutosjohtajia. Uudistus on kansallinen hanke, jonka toteutus on kuntien vastuulla. Toteutusta tukevat muut kunnallishallinnon toimijat ja valtio. Uudistuksen toimeenpano on pitkän prosessin ensimmäinen askel kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi. Kunnat ovat lähestymässä tilannetta, jos sa palvelujen kysyntä ylittää palvelujärjestelmän kantokyvyn. Ilman kuntasektorin uusiutumista edessä on hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rapautuminen ja edessä voi jo muutaman vuoden kuluttua olla palveluverkoston hallitsematon alasajo. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on projekti, jolla kunnat turvaavat hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen. Se on mahdollisuus katsoa tulevaisuuteen ja miettiä ennakkoluulottomasti kunnan palvelujen järjestämistä niin taloudellisesta kuin demokratian toteutumisenkin näkökulmasta. Näkyvillä tuloksilla kunnat varmistavat muutosjohtajan aseman säilymisen myös vuoden 2009 jälkeen, jolloin valtioneuvosto arvioi uudistuksen toteutumista. Nopea liikkeelle lähtö uudistusten suunnittelussa ja toteuttamisessa on välttämä- 2

3 töntä. Jos valmistelua ei käynnistetä heti, kunnan selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman laatiminen ja antaminen valtioneuvostolle mennessä vaikeutuu aikapulan vuoksi. Monilla alueilla on jo ennakoitu uudistusta ja valmistelutyöt ovat täydessä käynnissä. Tähtäimessä seuraavat 20 vuotta Uudistuksen valmistelussa on välttämätöntä tunnistaa ja 2020-luvun väestöja palvelutarpeet. Kunnissa tarvitaan laajaa keskustelua siitä, miten tulevaisuuden muutoksiin aiotaan vastata. Muutoksia ovat muun muassa väestön ikääntyminen, sosiaali- ja terveysmenojen kasvu, uhkaava työvoimapula ja työvoimakilpailu, muuttoliike ja kansainvälistymisestä johtuva ennakoimattomuus. Kunnan työlistaan kuuluvat kaikki ne tehtävät ja velvoitteet, jotka tulevat puitelaista. Kunnan on myös tunnistettava haasteet, jotka nousevat esille kunnan omien selvitysten ja strategioiden kautta. Puitelaki asettaa vain minimitavoitteet, jotka kaikissa kunnissa eivät ole riittäviä seuraavien vuosikymmenien haasteita ajatellen. Ketään ei jätetä yksin Kunnat ovat riippuvaisia toisistaan, varsinkin lähialueen kunnista. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen onnistuminen edellyttää, että kunnat löytävät kumppanit eikä ketään jätetä yksin. Tavoitteena uudistukselle ovat työssäkäyntiin ja asiointikäyttäytymiseen perustuvat kuntaryhmät. Vain näin löydetään ratkaisut, jotka ovat kestäviä sekä kuntalaisten arkielämän että aluetalouden näkökulmasta. Nyt tehtävillä ratkaisuilla määritetään seudun ja alueen kuntien houkuttelevuutta koko maan ja kansainvälisestäkin näkökulmasta. Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan kuntien vahvaa yhteistä tahtotilaa olkoon kyse kuntien yhteistoiminnasta tai kun tien yhdistymisestä. Yhteinen tahtotila on perusedellytys muutoksen onnistumiselle seudullisesti ja alueellisesti. Oman kunnan tarpeiden ja tavoitteiden lisäksi on kuunneltava naapurikuntien tarpeita ja tavoitteita. Samassa yhteydessä on laitettava tärkeysjärjestykseen laajemmat alueelliset tavoitteet. Demografinen (= väestöllinen) huoltosuhde Kunnat (Kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on yhtä vuotiasta kohden) Koko maa 0,64 Koko maa 0,50 0,49 (33) 0,50 0,59 (193) 0,60 0,69 (170) 0,70 0,79 (33) 0,80 (2) 0,49 (1) 0,50 0,59 (11) 0,60 0,69 (91) 0,70 0,79 (136) 0,80 0,89 (131) 0,90 0,99 (53) 1,00 (8) Lähde: Tilastokeskus /RK Pohjakartta Genimap Oy, L6759 3

4 Puitelain perusteella eteenpäin Kolmen lain ohjaamana Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen täytäntöönpanoa varten hallitus antoi eduskunnalle syyskuun lopussa 2006 kolme lakiesitystä (HE 155/2006): laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (puitelaki) laki kuntajakolain muuttamisesta ja laki varainsiirtoverolain muuttamisesta. Puitelaki on määräaikainen suunnittelulaki. Se antaa nimensä mukaisesti puitteet kuntien tehtävinä oleville uudistuksille ja käynnistää tarkemman suunnittelun. Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä heti, jo ennen lain voimaantuloa. Puitelaki on voimassa vuoden 2012 loppuun. (ks. puitelaki 16 ) Lakipaketissa on kolmenlaisia säännöksiä: lainsäädäntötoimeksiannot, suunnitteluvelvoitteet ja suunnittelun tavoitteet sekä suoraan sovellettavat säännökset. 4

5 Lainsäädäntötoimeksiannot määrittävät, mistä asioista valmistellaan uutta lainsäädäntöä. Tällaisia ovat esimerkiksi peruspalveluohjelmaa, valtionosuusuudistusta sekä valtiolle siirrettäviä tehtäviä ja niiden rahoitusta koskevat säännökset. Suunnitteluvelvoitteita ja suunnittelun tavoitteita ovat esimerkiksi kunnan uudenlainen määrittely ja yhteistoiminta-alueen väestöpohjatavoitteet. Suoraan sovellettavia säännöksiä ovat esimerkiksi kuntajakolain uudet säännökset. Kolme tärkeää valmistelutehtävää Puitelaki velvoittaa kunnat tämän syksyn ja ensi kevään aikana kolmen tärkeän tehtävän valmisteluun: selvitys ja toimeenpanosuunnitelma (kaikki kunnat), yhteistyösuunnitelma (kaupunkiseudut), palveluiden turvaaminen (vaikeassa talou dellisessa tilanteessa olevat kunnat). Suunnitelmia laadittaessa kunnan kannattaa ottaa huomioon jo olemassa olevat selvitykset ja strategiat, kuten palvelustrategia. Puitelain perusteella tehtäviä suunnitelmia ei kannata työstää tyhjältä pöydältä. Nykytilanteen selvitysten kautta edetään väestörakenteen muutospaineiden ja palveluntarpeiden analysoinnin kautta suunnitelmiin kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä. Rakenteellisten keinojen, kuten kuntaliitosten tai yhteistoiminta-alueiden lisäksi palvelujen järjestämiselle on toiminnallisia keinoja. Toiminnalliset keinot koskevat tuotantotapojen uudistamista. Kunnan kannattaa sisällyttää ne suunnitelmiin sen jälkeen kun strategiset valinnat (keiden kanssa ja mitä rakenteellista keinoa käyttäen) on tehty. Tuotantotapoihin liittyviä keinoja on monia ja niitä voi käyttää erilaisina yhdistelminä. Kunnan kannattaa kehittää omaa keinovalikoimaansa yhdessä kuntakumppaneidensa kanssa ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet. 5

6 Kaikki kunnat Kaikki kunnat antavat viimeistään valtioneuvostolle selvityksen kunnassa toteutettavista toimenpiteistä sekä suunnitelman uudistuksen toimeenpanosta. Selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta päättää valtuusto. (ks. puitelaki 10 ja 5 6 ) Puitelaki määrittää kunnan ja kuntarakenteen aikaisempaa tavoitteellisemmin (ks. puitelaki 5 ). Kuntarakenteen edistämiseksi on kuntajakolakiin tehty muutoksia, jotka kannustavat yli asukkaan kuntien syntymiseen ja useamman kunnan samanaikaiseen yhdistymiseen eli monikuntaliitoksiin (ks. kuntajakolain muutos). Perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen tehtävät hoitaa eräin poikkeuksin vähintään asukkaan kunta tai yhteistoiminta-alue. Koska tämän hetken terveyskeskuksista vain noin neljännes täyttää tuon asukkaan vaatimuksen, tulee tästä kriteeristä tärkeä uudistuksiin ohjaava tekijä. (ks. puitelaki 5 ) Perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitehtävistä kannattaa muodostaa ehjä ja hyvin johdettu kokonaisuus. Esimerkiksi yli puolet maan väestöstä asuu kunnissa, joissa sosiaali- ja terveydenhuolto on samassa organisaatiossa. On muistettava myös kiinteä yhteys kunnan muihin toimintoihin, kuten maankäyttöön, asumiseen, opetukseen sekä kulttuuri- ja nuorisopalveluihin. Puitelain 10 :n mukaisen kunnan selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman aikataulukaavio VALMISTELUVAIHE KUUKAUDET TEHTÄVÄ Mitkä tehtävät ja mitkä tavoitteet? Mitkä kunnat kumppaneiksi? Miten valmistelu organisoidaan? XI/2006 XII/2006 I/2007 Väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosille 2015 ja 2025 Kunnan talouden analyysit ja suunnitelmat Mitkä ovat yhteiset tavoitteet? Mitä keinoja käytetään? II/2007 III/2007 IV/2007 Suunnitelma käytettävistä 4 :n keinoista ja SELVITYS 5 ja 6 :n toimenpiteistä Missä aikataulussa edetään? Suunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustossa V/2007 VI/2007 Selvitys palveluverkon kattavuudesta* Suunnitelma keskeisten toimintojen järjestämisestä sekä henkilöstövoimavarojen riittävyydestä* * Tehdään niin pitkälle kuin ennätetään, raportoidaan valmiista työstä ja jatketaan suunnitelman tekemistä. 6

7 Kuntien muodostaessa yhteistoimintaalueen kannattaa sosiaalipalveluja antaa kuntien kesken yhdenmukaisesti yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi. Kuntien kannattaa organisoida perusteilla olevat ympäristöterveydenhuollon seudulliset valvontayksiköt puolestaan useamman yhteistoiminta-alueen yhteistyönä. Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava eräin poikkeuksin vähintään henkeä. Myös tämä suunnittelu on kuntien vetovastuulla. Esimerkiksi kuntaliitoksella on mahdollisuus saavuttaa asukkaan väestöpohja ja yksinkertaistaa hallintoa. (ks. puitelaki 5 ) Saaristo- ja pitkän etäisyyden kunnat (HE 155/2006) Saaristokunnat (10) Pitkän etäisyyden kunnat (25) Saaristo- ja pitkän etäisyyden kunnat (3) Pitkän etäisyyden kunnat, mutta Kainuun hallintokokeilulain alaiset (3) Pitkällä etäisyydellä tarkoitetaan eri kunnissa olevien keskusten yli 40 kilometrin pituista välimatkaa yleisiä teitä pitkin. Asukaslukutavoitteista voidaan poiketa saaristoisuuden tai pitkien etäisyyksien vuoksi, suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi tai saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuk sien turvaamiseksi. Yhteistoiminta-alueen tehtävien hoitamiseksi voidaan perustaa kuntayhtymä tai tehtävät voidaan antaa kuntalain mukaisesti yhden kunnan hoidettavaksi, jolloin tehtävien hoitamista varten perustetaan kuntien yhteinen toimielin (ks. puitelaki 5 ). Erikoissairaanhoidon ja muiden vastaavien, laajaa väestöä edellyttävien palvelujen turvaamiseksi maa jaetaan erikoissairaanhoitolain 7 :ssä lueteltuihin kuntayhtymiin. Näiden tehtävänä on kunnan osoittamassa laajuudessa vastata palveluista, joista säädetään erikoissairaanhoitolaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa. Ne myös edistävät alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista. (ks. puitelaki 6 ) Yksittäisellä kunnalla on mahdollisuus antaa laajan väestöpohjan palveluja hoitavalle kuntayhtymälle myös muita tehtäviä toisten kuntien suostumuksella ja kuntayhtymän perussopimusta muuttamalla. Kaksi- ja ruotsinkieliset kunnat turvaavat laajaa väestöpohjaa vaativat ruotsinkieliset palvelut, esimerkiksi kehitysvammahuollon palvelut, kuulumalla ruotsinkielisiä palveluja järjestävään kuntayhtymään. Kaupunkiseudut Pohjakartta Genimap Oy, L6759 Kaupunkiseutujen kuntien on laadittava mennessä yhteistyösuunnitelma. Siitä selviää, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä seudulla parannetaan kuntarajat ylittäen. Suunnitelmassa otetaan huomioon jo käynnissä olevat yhteistyön kehittämishankkeet. Keskuskaupunki käynnistää yhteistyön. (ks. puitelaki 7 ) 7

8 Jos kaupunkiseudun kunnat eivät järjestä peruspalveluja yhteistyössä, yhteistyösuunnitelma edellyttää minimissään selvitystä siitä, miten voidaan parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia käyttää toisen kunnan palveluja hallinnollisen rajan ylitse. Tavoitteena on helpottaa palvelujen käyttöä yhdistämällä ne työssäkäyntiin ja asiointiin. Puitelaissa on minimilista kaupunkiseutujen kunnista. Seudun kunnat voivat ottaa mukaan prosessiin myös muita yhteistyöhön halukkaita kuntia. Myös muilla kuin laissa määritellyillä kaupunkiseuduilla on mahdollisuus laatia vastaava yhteistyösuunnitelma. Valtioneuvoston asetuksella säädettäneen tarkemmin suunnitelman rakenteesta ja suunnitelmien antamisesta valtioneuvostolle. Muutoin suunnitelman valmisteluprosessi ja sen sisältö jäävät kuntien harkittavaksi. Kaupunkiseudun yhteistyösuunnitelma ja kuntien toimeenpanosuunnitelma voidaan laatia yhteisessä prosessissa, jos kuntajoukko on molemmissa suunnitelmissa kutakuinkin sama. Vaikeassa asemassa olevat kunnat Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien on selvitettävä yhdessä valtion kanssa kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhdyttävä toimiin palveluiden edellytysten turvaamiseksi (ks. puitelaki 9 ). Talouden kriteerien raja-arvot määritellään valtioneuvoston asetuksella ja sisäasiainministeriö määrittänee kunnat asetuksen antamisen jälkeen. Varsinaiset selvitykset tehdään kolmen henkilön arviointiryhmissä, joissa yksi edustaja on asianomaisesta kunnasta, Kunnat, joilta vaaditaan kaupunkiseutusuunnitelma (maankäyttö, asuminen, liikenne ja palvelut) VAASA, Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Oravainen, Vähäkyrö, Vöyri SEINÄJOKI, Ilmajoki Lapua, Nurmo, Ylistaro PORI, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Siikainen, Ulvila TAMPERE, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi HÄMEENLINNA, Hattula, Hauho, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos OULU, Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Tyrnävä, Ylikiiminki TURKU, Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko, Vahto KOKKOLA, Kruunupyy Kälviä HELSINKI, Espoo, Vantaa, Kauniainen JYVÄSKYLÄ, Jyväskylän mlk, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka KUOPIO, Karttula, Maaninka, Siilinjärvi LAHTI, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila JOENSUU, Kontiolahti, Liperi, Pyhäselkä MIKKELI, Hirvensalmi, Ristiina LAPPEENRANTA, Joutseno, Lemi, Taipalsaari KOTKA, Hamina, Pyhtää, Ruotsinpyhtää PORVOO, Askola, Myrskylä, Pernaja Pohjakartta Genimap Oy, L6759 8

9 toinen sisäasiainministeriöstä ja kolmas on ulkopuolinen toimien arviointiryhmän puheenjohtajana. Ryhmä tekee ehdotuksen kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Kunnanvaltuusto käsittelee ehdotukset ja tekee päätökset jatkotoimenpiteistä. Sisäasiainministeriö harkitsee arviointiryhmän ehdotusten ja valtuuston päätösten perusteella tarvetta käynnistää erityinen kuntajakoselvitys. Kunnan (kuntien yhteisen) toimeenpanosuunnitelman luonnos 1. Strategiset tavoitteet ja analyysit 1. Visio ja strategiset linjaukset 2. Väestö ja palvelutarve 2015 ja Elinkeino- ja yhdyskuntarakenne 2015 ja Elinvoiman kehittäminen 1. Elinkeinot ja työllisyys 2. Maankäyttö ja asuminen 3. Liikenneväylät ja henkilöliikenne 3. Talouden turvaaminen 1. Menojen ja tulojen kehitys 2. Kiinteistöjen ja muun omaisuuden järjestelyt 3. Talouden tasapainottamisen toimenpide-ehdotus 4. Henkilöstön kehittäminen 1. Henkilöstön ja työyhteisön kehittäminen 2. Osaamisen ylläpito ja uudelleenkoulutus 3. Eläköitymiseen varautuminen ja uuden henkilöstön saatavuuden varmistaminen 5. Hallintorakenteen muutokset 1. Kuntajaon muutokset 2. Yhteistoiminta-alueiden perustaminen 3. Laajan väestöpohjan palvelualueiden muodostaminen 6. Palveluverkon kattavuus 1. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus 2. Tuottavuuden ja tuotantotapojen parantaminen 3. Palveluprosessien tehostaminen ja teknologian hyödyntäminen 7. Organisointi 1. Toteuttamisen vaiheet, vastuut ja aikataulu 2. Toteuttamisen organisointi kunnassa ja yhteistyökuntien kanssa 3. Toteutuksen seuranta ja raportointi sekä arviointi 9

10 Uudistuksen onnistumisen edellytyksiä Uudistukset edellyttävät elinvoimaa Kunta ei vastaa pelkästään kuntalaisten palveluista. Se vastaa myös yhdyskunnan kehittymisestä, elinkeinoedellytysten luomisesta sekä ympäristön viihtyvyydestä ja paikallisdemokratian toimivuudesta. Edellä mainittujen seikkojen ja kunnan talouden vuoksi on välttämätöntä huolehtia kunnan elinvoimaisuudesta. Puitelaki asettaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteeksi elinvoimaisen, toimintakykyisen ja eheän kuntarakenteen (ks. puitelaki 4 ). Kunta on osa laajempaa paikallistaloutta. Kilpailukyky perustuu pitkälti paikallisyhteisön toimijoiden tehokkuuteen ja kykyyn käyttää yhteisiä kehittämisvoimavaroja sekä sosiaaliseen pääomaan. Esimerkkinä voidaan mainita ammatillisen koulutuksen kytkentä kunnan elinkeinopolitiikkaan. 10

11 Vireä elinkeinoelämä ja menestyvät yritykset ovat turva kunnan kehitykselle. Elinkeinopolitiikan tulokset eivät synny yksistään kunnan toimenpitein. Kunta tarvitsee toimivia kumppanuusrakenteita, jotka yhdistävät eri osapuolten tavoitteet ja voimavarat. Uudistukset edellyttävät organisoitumista Kuntien kannattaa ryhmittyä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanossa projektiorganisaatioksi. Näin uudistusta eteenpäin vievät kunnat saavat jo valmisteluvaiheessa maakunnallisten ja seudullisten organisaatioiden parhaat osaajat mukaan hankkeeseen. Kunnat voivat organisoitua esimerkiksi niin, että kuntien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat muodostavat asemansa valtuuttamina alueellisen ohjausryhmän. Ryhmässä otetaan huomioon myös eri poliittisten tahojen edustus. Kuntajohtajat ja jo toiminnassa olevat seudulliset tai maakunnalliset organisaatiot antavat asiantuntija-apua. Kunnassa toimeenpanon valmistelu on muutosjohtamista ja johtamisvastuussa olevilla luottamushenkilöillä on tärkeä tehtävä. Koska valtuusto päättää selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta, valtuustoryhmien puheenjohtajat ja valtuuston puheenjohtajisto ovat ratkaisevassa asemassa yhdessä hallituksen kanssa. Poliittinen johtajuus on tärkeää varsinkin alkuvaiheessa, aloitteen tekemisessä, muutostarpeen esiintuonnissa ja tavoitteiden määrittelyssä. Ammattijohtajuus ratkaisee uudistusten toteuttamisessa. Vaikka suunnitelmat ja strategiat ovat kunnossa, ei muutosta voi toteuttaa ilman toimivia käytäntöjä. Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi Aiemman yhteistyön ja hankkeiden strateginen arviointi Strateginen tietoperusta Toimintaympäristö, yhteistyön tarve ja resurssit Tunnusteluvaihe Yhteinen näkemys alueen tulevaisuudesta Käytettävissä olevien keinojen soveltuvuus Strategiset valinnat ja tarvittavat päätökset Arviointi 11

12 Viime kädessä uudistusten läpivienti riippuu henkilöstön motivoitumisesta ja uudistuskyvystä. Puitelain tarkoittamat uudelleenjärjestelyt sekä selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman valmistelu on toteutettava yhteistoiminnassa kunnan ja kuntayhtymän henkilöstön edustajien kanssa (ks. puitelaki 13 ). Uudistukset edellyttävät viestintää Uudistusten onnistunut toimeenpano edellyttää viestintää, avoimuutta ja vuorovaikutusta jo valmisteluvaiheessa. Muutosviestinnän kohderyhminä ovat kuntalaiset, luottamushenkilöt ja henkilöstö. Kunnan sidosryhmiä kiinnostavat kuntaa koskevien uudistusten ja muutoksien valmistelu ja eteneminen. Esimerkiksi seurakunnat ovat omassa toiminnassaan riippuvaisia kunnista, kuten kuntajaosta. Demokratian vahvistuminen Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeinen tavoite on kansanvaltaisen ohjauksen vahvistaminen. Kunnan kannattaa uudistuksia suunnitellessaan pohtia, mitä vaikutuksia ratkaisuilla on kansanvaltaiseen ohjaukseen ja lähidemokratiaan. Kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen perustuu demokraattiselle päätöksenteolle, koska valtuusto tekee päätökset selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta. Kunnan kannattaa muistaa myös osallistuvan demokratian keinot. Muutoksen toteuttaminen edellyttää vuorovaikutteisuutta. Kunnalla on selkeä mahdollisuus lisätä demokraattista ohjausta uudistaessaan palvelurakenteita. Monimutkaisten organisointimallien karsimisella lisätään läpinäkyvyyttä sekä luottamushenkilöiden todellista päätösvaltaa. Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan elementit Demokratia ja johtaminen Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Elinkeinot ja työllisyys Kuntarakenteita uudistettaessa ja suurempaan kuntakokoon siirryttäessä tarvitaan toimia lähidemokratian vahvistamiseksi, esimerkiksi alueneuvottelukuntien ja -lautakuntien käyttöönottoa. Toimiva paikallinen demokratia on sosiaalisen pääoman ja vastuunoton voimavara. Palvelut ja asiakkaat Talous ja henkilöstö Yhdyskunta ja ympäristö 12

13 Valtio ja kunnat kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Uudistusten taloudelliset tuet Kuntien yhdistymisavustukset ovat suurimmillaan vuosina 2008 ja 2009 ja laskevat portaittain. Vuoden 2013 jälkeen kuntien yhdistymisavustuksista ei ole enää varmuutta. Yhdistymisavustuksilla kannustetaan aiempaa enemmän suurten, yli asukkaan kuntien syntymistä ja monikuntaliitosten toteuttamista. (ks. kuntajakolain muutos ) Jos kuntien yhdistymisessä syntyy valtionosuuksien menetyksiä, ne korvataan jatkossa viiden vuoden ajan täysimääräisesti. Niin ikään heikon taloudellisen aseman kuntien kiinnostavuutta liitoskumppaneina lisätään vuosina 2008 ja 2009 korottamalla perusosaa tällaisen kunnan osalta 100 eurolla asukasta kohden. Korotus on maksimissaan miljoona euroa. Valtio avustaa taloudellisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aikana kuntien jo 13

14 Kuntien yhdistymisavustukset (perus- ja lisäosa, milj. euroa) erikokoisissa vuosina toteutettavissa kuntajaon muutoksissa. Rivin ylin luku tarkoittaa vuosia 2008 ja 2009, keskimmäinen luku vuosia 2010 ja 2011 ja alin luku kuvaa vertailutasoa eli vuosia 2012 ja (HE 155/ ) Kunnan asukasmäärä kuntajaon muutoksen jälkeen ja muiden kuin suurimman kunnan yhteenlaskettu asukasmäärä yli ,20 8,46 9,72 10,98 12,24 13,50 14,76 16,02 17,28 18,54 yli ,60 6,58 7,56 8,54 9,52 10,50 11,48 12,46 13,44 14,42 4,00 4,70 5,40 6,10 6,80 7,50 8,20 8,90 9,60 10,30 yli ,48 7,74 9,00 10,26 11,52 12,78 14,04 15,30 16,56 17, ,04 6,02 7,00 7,98 8,96 9,94 10,92 11,90 12,88 13,86 3,60 4,30 5,00 5,70 6,40 7,10 7,80 8,50 9,20 9,90 yli ,76 7,02 8,28 9,54 10,80 12,06 13,32 14,58 15,84 17,10 alle ,48 5,46 6,44 7,42 8,40 9,38 10,36 11,34 12,32 13,30 3,20 3,90 4,60 5,30 6,00 6,70 7,40 8,10 8,80 9,50 alle ,40 6,66 7,92 9,18 10,44 11,70 12,96 14,22 15,42 16,74 yli ,20 5,18 6,16 7,14 8,12 9,10 10,08 11,06 12,04 13,02 3,00 3,70 4,40 5,10 5,80 6,50 7,20 7,90 8,60 9,30 alle ,50 5,76 7,02 8,28 9,54 10,80 12,06 13,32 14,58 15, ,50 4,48 5,46 6,44 7,42 8,40 9,38 10,36 11,34 12,32 2,50 3,20 3,90 4,60 5,30 6,00 6,70 7,40 8,10 8,80 alle ,60 4,86 6,12 7,38 8,64 9,90 11,16 12,42 13,68 14,94 alle ,80 3,78 4,76 5,74 6,72 7,70 8,68 9,66 10,64 11,62 2,00 2,70 3,40 4,10 4,80 5,50 6,20 6,90 7,60 8, kuntajaon muutoksessa vähenevien kuntien lukumäärä käynnissä olevia monia hankkeita. Kunnan kannattaa suunnata näiden kehittämishankkeiden tavoitteet tähtäämään kuntien kokonaisedun mukaiseen kunta- ja palvelurakenteeseen sekä toiminnan tuottavuuden parantamiseen. Uudistuksen arviointi Valtio ja Suomen Kuntaliitto arvioivat kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemistä ensimmäisen kerran kuntien antaessa toimintasuunnitelmansa Toinen arviointi käynnistyy, kun kaupunkiseudut antavat yhteistyösuunnitelmansa mennessä. Kolmas arviointi koskee erityisen vaikeassa asemassa olevia kuntia. Valtioneuvosto tulee arvioimaan, antaako se vuoden 2009 alussa eduskunnalle hallituksen esityksen kuntajakolain muuttamisesta. Lain muutoksella valtioneuvostolle tulisi oikeus pakkoliitoksiin erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien kohdalla suoraan kuntajakoselvittäjän esityksestä. Neljäs ja tärkein arviointi ajoittuu vuoteen Tällöin valtioneuvosto antaa selonteon eduskunnalle kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksesta sekä puitelain toteutumisesta. (ks. puitelaki 14 ) Uudistuksen etenemisen suunnitelmallinen arviointi on tärkeää hankkeen etenemiselle, ohjaamiselle ja suuntaamiselle sekä hankkeen uskottavuudelle. 14

15 Kuntien ja valtion yhteistyö tiivistyy Kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta käsittelevää peruspalveluohjelmaa kehitetään ja se vakinaistetaan osaksi lakiin perustuvaa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä. Myös kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää uudistetaan tavoitteena yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä. (ks. puitelaki 11 ) Sen keskeiset kohdat ovat: uudistuksessa päätetään kuntien verotulopohjan vahvistamisesta siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi, poistetaan kuntien rahoitusjärjestelmään liittyvien kuntien yhdistymisen ja yhteistyön esteet, tavoitteena on hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistäminen, jatkossakin otetaan huomioon kuntien erilaiset olosuhteet ja palvelutarpeet, tasausjärjestelmän on oltava valtio/ kunta -suhteessa neutraali ja valtion ja kuntien kustannustenjako ei muutu muutosten johdosta (ks. puitelaki 11 ). kolme tehtävää: kuluttajaneuvonta, elatusturvalain tehtävät lukuun ottamatta toimenpiteitä elatusvelvollisuuden vahvistamiseksi ja holhoustoimen edunvalvontapalvelut (ks. puitelaki 8 ). Valtion rahoitettavaksi siirretään: ulkomaalaisten terveyden- ja sairaanhoitokustannukset siltä osin kuin Suomen valtio on niistä vastuussa EU:n lainsäädännön tai Suomen solmiman kansainvälisen sopimuksen nojalla, lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvät selvitykset ja oikeuspsykiatriset selvitykset. Valtio ja kunnat kehittävät yhdessä tietojärjestelmien yhteensopivuutta ja edistävät sähköisten palvelujen käyttöönottoa. Sen lisäksi valtio ja kunnat tulevat kehittämään yhteispalvelutoimintaansa. Uudet lähipalvelukonseptit (esim. etälääkäri ja verkko-opetus) ja niiden jatkokehittely tulevat olemaan kiinteä osa uudistustyötä. (ks. puitelaki 12 ) Kunnilta siirretään viimeistään valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi 15

16 Kuntaliitto kuntien kumppanina Suomen Kuntaliitto yhdessä omien yhtiöidensä kanssa tukee kuntia uudistuksen valmistelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Kuntaliiton ja sen yhtiöiden tieto-, koulutus- ja konsultointipalvelut keskittyvät kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Syksyllä 2006 järjestettävän aluekierroksen lisäksi vuoden 2007 alussa järjestetään teemakohtaisia seminaareja. 16

17 Hae tietoa ja seuraa kunta- ja palvelurakenteen etenemistä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen linjaukset ja puitelaki. Kysy maksutta paras-hankkeesta. työvälineitä kuntapalveluiden ja -rakenteiden uudistajille. Toimeenpanosuunnitelmat sekä palveluiden uudet tuotanto- ja järjestämistavat. > muutosjohtaminen tukea lähivuosien vaativimpaan johtamistehtävään. yhdistymisen tukipaketti, kuntaliitostilanne ja kuntajakolaki. tietoa kuntien välisestä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöstä, kysymys-vastaus -pankki ja maksutonta neuvontaa. toimialojen uutiskirjeet. Kuntalehden onlineuutiset ja Kuntalehden tilaaminen. Efeko Oy:n palveluja muutoksen johtaminen ja ohjelmointi kuntien yhdistymisen konsultointi palveluiden uudet tuotanto- ja järjestämistavat palveluiden tuottavuuden ja kustannustietoisuuden kehittäminen. esimerkkejä palvelutuotannon ja hallinnon uudistamisesta sekä kuntayhteistyöstä eri toimialoilta. 17

18 Käsitteitä Puitelaki Puitelaki määrittää rakenneuudistusta koskevat suunnittelu- ja toimeenpanovelvoitteet sekä niiden aikataulun. Puitelain mukaisten rakenteellisten uudistusten toteutus alkaa kunnissa jo ennen puitelain voimaantuloa. Kunta Kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Se on elinvoimainen ja sillä on taloudelliset ja muut edellytykset huolehtia asukkaiden palvelujen turvaamisesta. Yhteistoiminta-alue Yhteistoiminta-alue on kuntien yhteistoiminnan vahvistamiseksi perustettava alueellinen organisaatio. Sen hallinnollinen muoto voi olla joko kuntayhtymä tai alueen kuntien yhteinen toimielin, jolloin yksi kunta hoitaa yhteistoiminta-alueen kaikkien kuntien tehtävät. Kunnan selvitys ja toimeenpanosuunnitelma Jokaisen kunnan tehtävänä olevaan selvitykseen sisältyviä mahdollisia toimenpiteitä ovat: 18

19 kuntajaon muutokset perusterveydenhuollon ja siihen liittyvien sosiaalihuollon tehtävien huolehtimisesta vastaavan yhteistoimintaalueen muodostaminen, yhteistoiminta-alueen muodostaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa ja palvelun organisoiminen erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollossa. Lisäksi selvityksestä on ilmettävä, mitä muita palvelutehtäviä kunnan on tarkoitus siirtää yhteistoiminnasta vastaavien organisaatioiden huolehdittavaksi. Jokaisen kunnan tehtävänä olevassa toimeenpanosuunnitelmassa kunta kertoo, miten se aikoo huolehtia palvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa. Laaja-alaisten kuntien yhteistoimintaan velvoittavien asioiden vuoksi selvitykset ja toimeenpanosuunnitelmat on valmisteltava tiiviissä yhteistyössä kuntien kesken. Tehdyistä selvityksistä ja toimeenpanosuunnitelmista raportoidaan valtioneuvostolle mennessä. Valtioneuvosto säätää asetuksella tarkemmin selvityksen ja toimenpidesuunnitelman rakenteesta ja siitä, miten suunnitelmat annetaan valtioneuvostolle. Kaupunkiseutujen suunnitteluvelvollisuus Pääkaupunkiseudun ja 16 muun kaupunkiseudun on laadittava suunnitelma siitä, miten näiden seutujen maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteensovittamista sekä palveluja kuntarajat ylittäen parannetaan. Kaupunkiseutusuunnitelma on tehtävä mennessä. Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat Sisäasiainministeriössä määritetään kuntien talouden tunnuslukujen arviointikriteerit ja ne raja-arvot, joiden perusteella valtioneuvosto voi erikseen tehtävien selvitysten arviointien ja toimenpiteiden perusteella päättää kuntajaon muuttamisesta. Tätä koskeva asetus annetaan tarvittaessa vuoden 2009 alussa. Valtion kuntapolitiikka Uudistuksessa päätetään kuntien verotulopohjan vahvistamisesta siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi. Tämä merkitsee muutosta kuntien tulorakenteeseen, koska uudistus ei kokonaisuutena muuta valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. Peruspalveluohjelma (PPO) ja sitä valmisteleva ministerityöryhmä Kunta- ja palvelurakenneuudistusta johtaa valtioneuvostossa peruspalveluohjelmaa (PPO) valmisteleva ministerityöryhmä, joka tekee hankkeen kuluessa tarvittavat poliittiset johtopäätökset. Peruspalveluohjelma perustuu pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan, jonka mukaan hallitus toteuttaa pitkäjänteistä ja vakaata kuntapolitiikkaa. 19

20 Lakiehdotukset (HE 155/2006 vp) Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Lain tarkoitus ja soveltamisala 1 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Uudistuksen tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle. Lain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Lisäksi lain tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Tämän lain mukaisia järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon: 1) palvelujen saatavuus, laatu ja rahoitus maan kaikissa osissa; 2) perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa; 3) kunnan asukkaiden itsehallinnon toimintaedellytykset; 4) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet; 5) suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet käyttää omaa kieltään ja saada palveluja tällä kielellä; sekä 6) saamelaisten kielelliset oikeudet samoin kuin saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan saamelaisten kotiseutualueella. 2 Soveltamisala Lakia sovelletaan maan kaikissa kunnissa. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) soveltamisalaan kuuluvissa kunnissa sovelletaan kuitenkin vain tämän lain 8, 9 ja :ää. 3 Suhde aluejakoihin Kunnat voivat laatia tässä laissa tarkoitetut selvitykset ja suunnitelmat erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 7 :n mukaisesta sairaanhoitopiirijaosta ja valtioneuvoston kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 6 :n nojalla päättämästä erityishuoltopiirijaosta poiketen. Kunnat voivat laatia tässä laissa tarkoitetut selvitykset ja suunnitelmat valtioneuvoston maakuntajakolain (1159/1997) 1 :n 2 momentin nojalla päättämästä maakuntajaosta poiketen. 2 luku Uudistuksen toteuttamisen keinot 4 Keinot Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kun tia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajaon muutokset toteutetaan ja niiden tekemistä tuetaan siten kuin kuntajakolaissa (1196/1997) säädetään. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Toiminnan tuottavuutta parannetaan myös tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisesti ongelmallisten kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. 5 Kunnan ja yhteistoiminta-alueen muodostaminen Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta 20

KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS UHKA VAI MAHDOLLISUUS? HANKEKOKKARIT. Jutta Urpilainen, kansanedustaja 6.11.2006

KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS UHKA VAI MAHDOLLISUUS? HANKEKOKKARIT. Jutta Urpilainen, kansanedustaja 6.11.2006 KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS UHKA VAI MAHDOLLISUUS? HANKEKOKKARIT Jutta Urpilainen, kansanedustaja 6.11.2006 65+vuotiaiden osuus väestöstä 2003 ja 2030 Yli 65-vuotiaiden osuus (%) kunnittain koko väestöstä

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kolme lähtökohtaa

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kolme lähtökohtaa Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutukset hyvinvointipalvelujen tuottamiseen Pori 3.10.2006 Antti Kuopila Projektivastaava Kuntaliitto Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kolme lähtökohtaa 1. Uudistus

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvityksen eteneminen Henkilöstöryhmien info kuntajakoselvityksen etenemisestä 5.12.2007 klo 13-15 Jyväskylän kaupungintalo Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Porin seudun kuntajako-selvitys

Porin seudun kuntajako-selvitys Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja

Lisätiedot

HE 110/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta

HE 110/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan joukkoliikennelakia muutettavaksi siten, että Kotkan seudulla linjaautoliikenteen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys. Elinvoima ja kilpailukyky

Porin seudun kuntarakenneselvitys. Elinvoima ja kilpailukyky Porin seudun kuntarakenneselvitys Elinvoima ja kilpailukyky Poliittisen ohjausryhmän kokous 18.10.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Johtava konsultti Jarkko Majava FCG Konsultointi Oy 23.10.2013 Page

Lisätiedot

Kuntauudistus seututilaisuus. Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere

Kuntauudistus seututilaisuus. Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere Kuntauudistus seututilaisuus Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere Tilaisuuden avaus miten kuntia tuetaan muutoksessa? Tampereen seutu, 6.11.2013 Ohjelma 10.30 11.00 Tilaisuuden avaus miten

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen järjestäminen Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013/

Lisätiedot

Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli. Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli. Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 8 :n 1 mom:n nojalla valtiolle siirrettävät tehtävät ja henkilöstön asema

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 8 :n 1 mom:n nojalla valtiolle siirrettävät tehtävät ja henkilöstön asema Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 8 :n 1 mom:n nojalla valtiolle siirrettävät tehtävät ja henkilöstön asema Pks-seurantaryhmän kokous 26.9.2008, Espoo Elina Vartiainen-Hynönen Laki kunta-

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT Tarjouspyynnön liite: LIITE 6 LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Kuntajakolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Kuntajakolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Kuntajakolaki Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 1 luku Yleiset säännökset 1 Kuntajako Asukkaiden itsehallintoa, palvelujen järjestämistä ja yleistä

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta l k t Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma l Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

ARTTU2: Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014-2018

ARTTU2: Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014-2018 ARTTU2: Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014-2018 ARTTU STARTTI-seminaari 9.12.2014 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö ARTTU2 ohjelmapäällikkö Kuntakehitys,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kunta ja palvelurakennehanke

Kunta ja palvelurakennehanke 1 Kunta ja palvelurakennehanke Kari Välimäki Kansliapäällikkö 26.3.2007 Mistä tultu? 2 maaseudulta kaupunkiin maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan suurperheistä uusperheisiin lapsiyhteiskunnasta

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Kunta- ja palvelurakenneuudistus 1 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle Kunnan vastaukset

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet?

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? 1 (8) Lausuntopyyntö KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 200/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain ja kansanterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännösten

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot