Kunnat muutosjohtajina
|
|
- Satu Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunnat toteuttavat uudistuksen
2 Kunnat muutosjohtajina Uudistusten valmistelut käyntiin välittömästi Kunnat ovat kunta- ja palvelurakenneuudistuksen muutosjohtajia. Uudistus on kansallinen hanke, jonka toteutus on kuntien vastuulla. Toteutusta tukevat muut kunnallishallinnon toimijat ja valtio. Uudistuksen toimeenpano on pitkän prosessin ensimmäinen askel kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi. Kunnat ovat lähestymässä tilannetta, jos sa palvelujen kysyntä ylittää palvelujärjestelmän kantokyvyn. Ilman kuntasektorin uusiutumista edessä on hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rapautuminen ja edessä voi jo muutaman vuoden kuluttua olla palveluverkoston hallitsematon alasajo. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on projekti, jolla kunnat turvaavat hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen. Se on mahdollisuus katsoa tulevaisuuteen ja miettiä ennakkoluulottomasti kunnan palvelujen järjestämistä niin taloudellisesta kuin demokratian toteutumisenkin näkökulmasta. Näkyvillä tuloksilla kunnat varmistavat muutosjohtajan aseman säilymisen myös vuoden 2009 jälkeen, jolloin valtioneuvosto arvioi uudistuksen toteutumista. Nopea liikkeelle lähtö uudistusten suunnittelussa ja toteuttamisessa on välttämä- 2
3 töntä. Jos valmistelua ei käynnistetä heti, kunnan selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman laatiminen ja antaminen valtioneuvostolle mennessä vaikeutuu aikapulan vuoksi. Monilla alueilla on jo ennakoitu uudistusta ja valmistelutyöt ovat täydessä käynnissä. Tähtäimessä seuraavat 20 vuotta Uudistuksen valmistelussa on välttämätöntä tunnistaa ja 2020-luvun väestöja palvelutarpeet. Kunnissa tarvitaan laajaa keskustelua siitä, miten tulevaisuuden muutoksiin aiotaan vastata. Muutoksia ovat muun muassa väestön ikääntyminen, sosiaali- ja terveysmenojen kasvu, uhkaava työvoimapula ja työvoimakilpailu, muuttoliike ja kansainvälistymisestä johtuva ennakoimattomuus. Kunnan työlistaan kuuluvat kaikki ne tehtävät ja velvoitteet, jotka tulevat puitelaista. Kunnan on myös tunnistettava haasteet, jotka nousevat esille kunnan omien selvitysten ja strategioiden kautta. Puitelaki asettaa vain minimitavoitteet, jotka kaikissa kunnissa eivät ole riittäviä seuraavien vuosikymmenien haasteita ajatellen. Ketään ei jätetä yksin Kunnat ovat riippuvaisia toisistaan, varsinkin lähialueen kunnista. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen onnistuminen edellyttää, että kunnat löytävät kumppanit eikä ketään jätetä yksin. Tavoitteena uudistukselle ovat työssäkäyntiin ja asiointikäyttäytymiseen perustuvat kuntaryhmät. Vain näin löydetään ratkaisut, jotka ovat kestäviä sekä kuntalaisten arkielämän että aluetalouden näkökulmasta. Nyt tehtävillä ratkaisuilla määritetään seudun ja alueen kuntien houkuttelevuutta koko maan ja kansainvälisestäkin näkökulmasta. Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan kuntien vahvaa yhteistä tahtotilaa olkoon kyse kuntien yhteistoiminnasta tai kun tien yhdistymisestä. Yhteinen tahtotila on perusedellytys muutoksen onnistumiselle seudullisesti ja alueellisesti. Oman kunnan tarpeiden ja tavoitteiden lisäksi on kuunneltava naapurikuntien tarpeita ja tavoitteita. Samassa yhteydessä on laitettava tärkeysjärjestykseen laajemmat alueelliset tavoitteet. Demografinen (= väestöllinen) huoltosuhde Kunnat (Kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on yhtä vuotiasta kohden) Koko maa 0,64 Koko maa 0,50 0,49 (33) 0,50 0,59 (193) 0,60 0,69 (170) 0,70 0,79 (33) 0,80 (2) 0,49 (1) 0,50 0,59 (11) 0,60 0,69 (91) 0,70 0,79 (136) 0,80 0,89 (131) 0,90 0,99 (53) 1,00 (8) Lähde: Tilastokeskus /RK Pohjakartta Genimap Oy, L6759 3
4 Puitelain perusteella eteenpäin Kolmen lain ohjaamana Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen täytäntöönpanoa varten hallitus antoi eduskunnalle syyskuun lopussa 2006 kolme lakiesitystä (HE 155/2006): laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (puitelaki) laki kuntajakolain muuttamisesta ja laki varainsiirtoverolain muuttamisesta. Puitelaki on määräaikainen suunnittelulaki. Se antaa nimensä mukaisesti puitteet kuntien tehtävinä oleville uudistuksille ja käynnistää tarkemman suunnittelun. Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä heti, jo ennen lain voimaantuloa. Puitelaki on voimassa vuoden 2012 loppuun. (ks. puitelaki 16 ) Lakipaketissa on kolmenlaisia säännöksiä: lainsäädäntötoimeksiannot, suunnitteluvelvoitteet ja suunnittelun tavoitteet sekä suoraan sovellettavat säännökset. 4
5 Lainsäädäntötoimeksiannot määrittävät, mistä asioista valmistellaan uutta lainsäädäntöä. Tällaisia ovat esimerkiksi peruspalveluohjelmaa, valtionosuusuudistusta sekä valtiolle siirrettäviä tehtäviä ja niiden rahoitusta koskevat säännökset. Suunnitteluvelvoitteita ja suunnittelun tavoitteita ovat esimerkiksi kunnan uudenlainen määrittely ja yhteistoiminta-alueen väestöpohjatavoitteet. Suoraan sovellettavia säännöksiä ovat esimerkiksi kuntajakolain uudet säännökset. Kolme tärkeää valmistelutehtävää Puitelaki velvoittaa kunnat tämän syksyn ja ensi kevään aikana kolmen tärkeän tehtävän valmisteluun: selvitys ja toimeenpanosuunnitelma (kaikki kunnat), yhteistyösuunnitelma (kaupunkiseudut), palveluiden turvaaminen (vaikeassa talou dellisessa tilanteessa olevat kunnat). Suunnitelmia laadittaessa kunnan kannattaa ottaa huomioon jo olemassa olevat selvitykset ja strategiat, kuten palvelustrategia. Puitelain perusteella tehtäviä suunnitelmia ei kannata työstää tyhjältä pöydältä. Nykytilanteen selvitysten kautta edetään väestörakenteen muutospaineiden ja palveluntarpeiden analysoinnin kautta suunnitelmiin kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä. Rakenteellisten keinojen, kuten kuntaliitosten tai yhteistoiminta-alueiden lisäksi palvelujen järjestämiselle on toiminnallisia keinoja. Toiminnalliset keinot koskevat tuotantotapojen uudistamista. Kunnan kannattaa sisällyttää ne suunnitelmiin sen jälkeen kun strategiset valinnat (keiden kanssa ja mitä rakenteellista keinoa käyttäen) on tehty. Tuotantotapoihin liittyviä keinoja on monia ja niitä voi käyttää erilaisina yhdistelminä. Kunnan kannattaa kehittää omaa keinovalikoimaansa yhdessä kuntakumppaneidensa kanssa ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet. 5
6 Kaikki kunnat Kaikki kunnat antavat viimeistään valtioneuvostolle selvityksen kunnassa toteutettavista toimenpiteistä sekä suunnitelman uudistuksen toimeenpanosta. Selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta päättää valtuusto. (ks. puitelaki 10 ja 5 6 ) Puitelaki määrittää kunnan ja kuntarakenteen aikaisempaa tavoitteellisemmin (ks. puitelaki 5 ). Kuntarakenteen edistämiseksi on kuntajakolakiin tehty muutoksia, jotka kannustavat yli asukkaan kuntien syntymiseen ja useamman kunnan samanaikaiseen yhdistymiseen eli monikuntaliitoksiin (ks. kuntajakolain muutos). Perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen tehtävät hoitaa eräin poikkeuksin vähintään asukkaan kunta tai yhteistoiminta-alue. Koska tämän hetken terveyskeskuksista vain noin neljännes täyttää tuon asukkaan vaatimuksen, tulee tästä kriteeristä tärkeä uudistuksiin ohjaava tekijä. (ks. puitelaki 5 ) Perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitehtävistä kannattaa muodostaa ehjä ja hyvin johdettu kokonaisuus. Esimerkiksi yli puolet maan väestöstä asuu kunnissa, joissa sosiaali- ja terveydenhuolto on samassa organisaatiossa. On muistettava myös kiinteä yhteys kunnan muihin toimintoihin, kuten maankäyttöön, asumiseen, opetukseen sekä kulttuuri- ja nuorisopalveluihin. Puitelain 10 :n mukaisen kunnan selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman aikataulukaavio VALMISTELUVAIHE KUUKAUDET TEHTÄVÄ Mitkä tehtävät ja mitkä tavoitteet? Mitkä kunnat kumppaneiksi? Miten valmistelu organisoidaan? XI/2006 XII/2006 I/2007 Väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosille 2015 ja 2025 Kunnan talouden analyysit ja suunnitelmat Mitkä ovat yhteiset tavoitteet? Mitä keinoja käytetään? II/2007 III/2007 IV/2007 Suunnitelma käytettävistä 4 :n keinoista ja SELVITYS 5 ja 6 :n toimenpiteistä Missä aikataulussa edetään? Suunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustossa V/2007 VI/2007 Selvitys palveluverkon kattavuudesta* Suunnitelma keskeisten toimintojen järjestämisestä sekä henkilöstövoimavarojen riittävyydestä* * Tehdään niin pitkälle kuin ennätetään, raportoidaan valmiista työstä ja jatketaan suunnitelman tekemistä. 6
7 Kuntien muodostaessa yhteistoimintaalueen kannattaa sosiaalipalveluja antaa kuntien kesken yhdenmukaisesti yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi. Kuntien kannattaa organisoida perusteilla olevat ympäristöterveydenhuollon seudulliset valvontayksiköt puolestaan useamman yhteistoiminta-alueen yhteistyönä. Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava eräin poikkeuksin vähintään henkeä. Myös tämä suunnittelu on kuntien vetovastuulla. Esimerkiksi kuntaliitoksella on mahdollisuus saavuttaa asukkaan väestöpohja ja yksinkertaistaa hallintoa. (ks. puitelaki 5 ) Saaristo- ja pitkän etäisyyden kunnat (HE 155/2006) Saaristokunnat (10) Pitkän etäisyyden kunnat (25) Saaristo- ja pitkän etäisyyden kunnat (3) Pitkän etäisyyden kunnat, mutta Kainuun hallintokokeilulain alaiset (3) Pitkällä etäisyydellä tarkoitetaan eri kunnissa olevien keskusten yli 40 kilometrin pituista välimatkaa yleisiä teitä pitkin. Asukaslukutavoitteista voidaan poiketa saaristoisuuden tai pitkien etäisyyksien vuoksi, suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi tai saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuk sien turvaamiseksi. Yhteistoiminta-alueen tehtävien hoitamiseksi voidaan perustaa kuntayhtymä tai tehtävät voidaan antaa kuntalain mukaisesti yhden kunnan hoidettavaksi, jolloin tehtävien hoitamista varten perustetaan kuntien yhteinen toimielin (ks. puitelaki 5 ). Erikoissairaanhoidon ja muiden vastaavien, laajaa väestöä edellyttävien palvelujen turvaamiseksi maa jaetaan erikoissairaanhoitolain 7 :ssä lueteltuihin kuntayhtymiin. Näiden tehtävänä on kunnan osoittamassa laajuudessa vastata palveluista, joista säädetään erikoissairaanhoitolaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa. Ne myös edistävät alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista. (ks. puitelaki 6 ) Yksittäisellä kunnalla on mahdollisuus antaa laajan väestöpohjan palveluja hoitavalle kuntayhtymälle myös muita tehtäviä toisten kuntien suostumuksella ja kuntayhtymän perussopimusta muuttamalla. Kaksi- ja ruotsinkieliset kunnat turvaavat laajaa väestöpohjaa vaativat ruotsinkieliset palvelut, esimerkiksi kehitysvammahuollon palvelut, kuulumalla ruotsinkielisiä palveluja järjestävään kuntayhtymään. Kaupunkiseudut Pohjakartta Genimap Oy, L6759 Kaupunkiseutujen kuntien on laadittava mennessä yhteistyösuunnitelma. Siitä selviää, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä seudulla parannetaan kuntarajat ylittäen. Suunnitelmassa otetaan huomioon jo käynnissä olevat yhteistyön kehittämishankkeet. Keskuskaupunki käynnistää yhteistyön. (ks. puitelaki 7 ) 7
8 Jos kaupunkiseudun kunnat eivät järjestä peruspalveluja yhteistyössä, yhteistyösuunnitelma edellyttää minimissään selvitystä siitä, miten voidaan parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia käyttää toisen kunnan palveluja hallinnollisen rajan ylitse. Tavoitteena on helpottaa palvelujen käyttöä yhdistämällä ne työssäkäyntiin ja asiointiin. Puitelaissa on minimilista kaupunkiseutujen kunnista. Seudun kunnat voivat ottaa mukaan prosessiin myös muita yhteistyöhön halukkaita kuntia. Myös muilla kuin laissa määritellyillä kaupunkiseuduilla on mahdollisuus laatia vastaava yhteistyösuunnitelma. Valtioneuvoston asetuksella säädettäneen tarkemmin suunnitelman rakenteesta ja suunnitelmien antamisesta valtioneuvostolle. Muutoin suunnitelman valmisteluprosessi ja sen sisältö jäävät kuntien harkittavaksi. Kaupunkiseudun yhteistyösuunnitelma ja kuntien toimeenpanosuunnitelma voidaan laatia yhteisessä prosessissa, jos kuntajoukko on molemmissa suunnitelmissa kutakuinkin sama. Vaikeassa asemassa olevat kunnat Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien on selvitettävä yhdessä valtion kanssa kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhdyttävä toimiin palveluiden edellytysten turvaamiseksi (ks. puitelaki 9 ). Talouden kriteerien raja-arvot määritellään valtioneuvoston asetuksella ja sisäasiainministeriö määrittänee kunnat asetuksen antamisen jälkeen. Varsinaiset selvitykset tehdään kolmen henkilön arviointiryhmissä, joissa yksi edustaja on asianomaisesta kunnasta, Kunnat, joilta vaaditaan kaupunkiseutusuunnitelma (maankäyttö, asuminen, liikenne ja palvelut) VAASA, Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Oravainen, Vähäkyrö, Vöyri SEINÄJOKI, Ilmajoki Lapua, Nurmo, Ylistaro PORI, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Siikainen, Ulvila TAMPERE, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi HÄMEENLINNA, Hattula, Hauho, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos OULU, Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Tyrnävä, Ylikiiminki TURKU, Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko, Vahto KOKKOLA, Kruunupyy Kälviä HELSINKI, Espoo, Vantaa, Kauniainen JYVÄSKYLÄ, Jyväskylän mlk, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka KUOPIO, Karttula, Maaninka, Siilinjärvi LAHTI, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila JOENSUU, Kontiolahti, Liperi, Pyhäselkä MIKKELI, Hirvensalmi, Ristiina LAPPEENRANTA, Joutseno, Lemi, Taipalsaari KOTKA, Hamina, Pyhtää, Ruotsinpyhtää PORVOO, Askola, Myrskylä, Pernaja Pohjakartta Genimap Oy, L6759 8
9 toinen sisäasiainministeriöstä ja kolmas on ulkopuolinen toimien arviointiryhmän puheenjohtajana. Ryhmä tekee ehdotuksen kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Kunnanvaltuusto käsittelee ehdotukset ja tekee päätökset jatkotoimenpiteistä. Sisäasiainministeriö harkitsee arviointiryhmän ehdotusten ja valtuuston päätösten perusteella tarvetta käynnistää erityinen kuntajakoselvitys. Kunnan (kuntien yhteisen) toimeenpanosuunnitelman luonnos 1. Strategiset tavoitteet ja analyysit 1. Visio ja strategiset linjaukset 2. Väestö ja palvelutarve 2015 ja Elinkeino- ja yhdyskuntarakenne 2015 ja Elinvoiman kehittäminen 1. Elinkeinot ja työllisyys 2. Maankäyttö ja asuminen 3. Liikenneväylät ja henkilöliikenne 3. Talouden turvaaminen 1. Menojen ja tulojen kehitys 2. Kiinteistöjen ja muun omaisuuden järjestelyt 3. Talouden tasapainottamisen toimenpide-ehdotus 4. Henkilöstön kehittäminen 1. Henkilöstön ja työyhteisön kehittäminen 2. Osaamisen ylläpito ja uudelleenkoulutus 3. Eläköitymiseen varautuminen ja uuden henkilöstön saatavuuden varmistaminen 5. Hallintorakenteen muutokset 1. Kuntajaon muutokset 2. Yhteistoiminta-alueiden perustaminen 3. Laajan väestöpohjan palvelualueiden muodostaminen 6. Palveluverkon kattavuus 1. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus 2. Tuottavuuden ja tuotantotapojen parantaminen 3. Palveluprosessien tehostaminen ja teknologian hyödyntäminen 7. Organisointi 1. Toteuttamisen vaiheet, vastuut ja aikataulu 2. Toteuttamisen organisointi kunnassa ja yhteistyökuntien kanssa 3. Toteutuksen seuranta ja raportointi sekä arviointi 9
10 Uudistuksen onnistumisen edellytyksiä Uudistukset edellyttävät elinvoimaa Kunta ei vastaa pelkästään kuntalaisten palveluista. Se vastaa myös yhdyskunnan kehittymisestä, elinkeinoedellytysten luomisesta sekä ympäristön viihtyvyydestä ja paikallisdemokratian toimivuudesta. Edellä mainittujen seikkojen ja kunnan talouden vuoksi on välttämätöntä huolehtia kunnan elinvoimaisuudesta. Puitelaki asettaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteeksi elinvoimaisen, toimintakykyisen ja eheän kuntarakenteen (ks. puitelaki 4 ). Kunta on osa laajempaa paikallistaloutta. Kilpailukyky perustuu pitkälti paikallisyhteisön toimijoiden tehokkuuteen ja kykyyn käyttää yhteisiä kehittämisvoimavaroja sekä sosiaaliseen pääomaan. Esimerkkinä voidaan mainita ammatillisen koulutuksen kytkentä kunnan elinkeinopolitiikkaan. 10
11 Vireä elinkeinoelämä ja menestyvät yritykset ovat turva kunnan kehitykselle. Elinkeinopolitiikan tulokset eivät synny yksistään kunnan toimenpitein. Kunta tarvitsee toimivia kumppanuusrakenteita, jotka yhdistävät eri osapuolten tavoitteet ja voimavarat. Uudistukset edellyttävät organisoitumista Kuntien kannattaa ryhmittyä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanossa projektiorganisaatioksi. Näin uudistusta eteenpäin vievät kunnat saavat jo valmisteluvaiheessa maakunnallisten ja seudullisten organisaatioiden parhaat osaajat mukaan hankkeeseen. Kunnat voivat organisoitua esimerkiksi niin, että kuntien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat muodostavat asemansa valtuuttamina alueellisen ohjausryhmän. Ryhmässä otetaan huomioon myös eri poliittisten tahojen edustus. Kuntajohtajat ja jo toiminnassa olevat seudulliset tai maakunnalliset organisaatiot antavat asiantuntija-apua. Kunnassa toimeenpanon valmistelu on muutosjohtamista ja johtamisvastuussa olevilla luottamushenkilöillä on tärkeä tehtävä. Koska valtuusto päättää selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta, valtuustoryhmien puheenjohtajat ja valtuuston puheenjohtajisto ovat ratkaisevassa asemassa yhdessä hallituksen kanssa. Poliittinen johtajuus on tärkeää varsinkin alkuvaiheessa, aloitteen tekemisessä, muutostarpeen esiintuonnissa ja tavoitteiden määrittelyssä. Ammattijohtajuus ratkaisee uudistusten toteuttamisessa. Vaikka suunnitelmat ja strategiat ovat kunnossa, ei muutosta voi toteuttaa ilman toimivia käytäntöjä. Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi Aiemman yhteistyön ja hankkeiden strateginen arviointi Strateginen tietoperusta Toimintaympäristö, yhteistyön tarve ja resurssit Tunnusteluvaihe Yhteinen näkemys alueen tulevaisuudesta Käytettävissä olevien keinojen soveltuvuus Strategiset valinnat ja tarvittavat päätökset Arviointi 11
12 Viime kädessä uudistusten läpivienti riippuu henkilöstön motivoitumisesta ja uudistuskyvystä. Puitelain tarkoittamat uudelleenjärjestelyt sekä selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman valmistelu on toteutettava yhteistoiminnassa kunnan ja kuntayhtymän henkilöstön edustajien kanssa (ks. puitelaki 13 ). Uudistukset edellyttävät viestintää Uudistusten onnistunut toimeenpano edellyttää viestintää, avoimuutta ja vuorovaikutusta jo valmisteluvaiheessa. Muutosviestinnän kohderyhminä ovat kuntalaiset, luottamushenkilöt ja henkilöstö. Kunnan sidosryhmiä kiinnostavat kuntaa koskevien uudistusten ja muutoksien valmistelu ja eteneminen. Esimerkiksi seurakunnat ovat omassa toiminnassaan riippuvaisia kunnista, kuten kuntajaosta. Demokratian vahvistuminen Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeinen tavoite on kansanvaltaisen ohjauksen vahvistaminen. Kunnan kannattaa uudistuksia suunnitellessaan pohtia, mitä vaikutuksia ratkaisuilla on kansanvaltaiseen ohjaukseen ja lähidemokratiaan. Kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen perustuu demokraattiselle päätöksenteolle, koska valtuusto tekee päätökset selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta. Kunnan kannattaa muistaa myös osallistuvan demokratian keinot. Muutoksen toteuttaminen edellyttää vuorovaikutteisuutta. Kunnalla on selkeä mahdollisuus lisätä demokraattista ohjausta uudistaessaan palvelurakenteita. Monimutkaisten organisointimallien karsimisella lisätään läpinäkyvyyttä sekä luottamushenkilöiden todellista päätösvaltaa. Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan elementit Demokratia ja johtaminen Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Elinkeinot ja työllisyys Kuntarakenteita uudistettaessa ja suurempaan kuntakokoon siirryttäessä tarvitaan toimia lähidemokratian vahvistamiseksi, esimerkiksi alueneuvottelukuntien ja -lautakuntien käyttöönottoa. Toimiva paikallinen demokratia on sosiaalisen pääoman ja vastuunoton voimavara. Palvelut ja asiakkaat Talous ja henkilöstö Yhdyskunta ja ympäristö 12
13 Valtio ja kunnat kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Uudistusten taloudelliset tuet Kuntien yhdistymisavustukset ovat suurimmillaan vuosina 2008 ja 2009 ja laskevat portaittain. Vuoden 2013 jälkeen kuntien yhdistymisavustuksista ei ole enää varmuutta. Yhdistymisavustuksilla kannustetaan aiempaa enemmän suurten, yli asukkaan kuntien syntymistä ja monikuntaliitosten toteuttamista. (ks. kuntajakolain muutos ) Jos kuntien yhdistymisessä syntyy valtionosuuksien menetyksiä, ne korvataan jatkossa viiden vuoden ajan täysimääräisesti. Niin ikään heikon taloudellisen aseman kuntien kiinnostavuutta liitoskumppaneina lisätään vuosina 2008 ja 2009 korottamalla perusosaa tällaisen kunnan osalta 100 eurolla asukasta kohden. Korotus on maksimissaan miljoona euroa. Valtio avustaa taloudellisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aikana kuntien jo 13
14 Kuntien yhdistymisavustukset (perus- ja lisäosa, milj. euroa) erikokoisissa vuosina toteutettavissa kuntajaon muutoksissa. Rivin ylin luku tarkoittaa vuosia 2008 ja 2009, keskimmäinen luku vuosia 2010 ja 2011 ja alin luku kuvaa vertailutasoa eli vuosia 2012 ja (HE 155/ ) Kunnan asukasmäärä kuntajaon muutoksen jälkeen ja muiden kuin suurimman kunnan yhteenlaskettu asukasmäärä yli ,20 8,46 9,72 10,98 12,24 13,50 14,76 16,02 17,28 18,54 yli ,60 6,58 7,56 8,54 9,52 10,50 11,48 12,46 13,44 14,42 4,00 4,70 5,40 6,10 6,80 7,50 8,20 8,90 9,60 10,30 yli ,48 7,74 9,00 10,26 11,52 12,78 14,04 15,30 16,56 17, ,04 6,02 7,00 7,98 8,96 9,94 10,92 11,90 12,88 13,86 3,60 4,30 5,00 5,70 6,40 7,10 7,80 8,50 9,20 9,90 yli ,76 7,02 8,28 9,54 10,80 12,06 13,32 14,58 15,84 17,10 alle ,48 5,46 6,44 7,42 8,40 9,38 10,36 11,34 12,32 13,30 3,20 3,90 4,60 5,30 6,00 6,70 7,40 8,10 8,80 9,50 alle ,40 6,66 7,92 9,18 10,44 11,70 12,96 14,22 15,42 16,74 yli ,20 5,18 6,16 7,14 8,12 9,10 10,08 11,06 12,04 13,02 3,00 3,70 4,40 5,10 5,80 6,50 7,20 7,90 8,60 9,30 alle ,50 5,76 7,02 8,28 9,54 10,80 12,06 13,32 14,58 15, ,50 4,48 5,46 6,44 7,42 8,40 9,38 10,36 11,34 12,32 2,50 3,20 3,90 4,60 5,30 6,00 6,70 7,40 8,10 8,80 alle ,60 4,86 6,12 7,38 8,64 9,90 11,16 12,42 13,68 14,94 alle ,80 3,78 4,76 5,74 6,72 7,70 8,68 9,66 10,64 11,62 2,00 2,70 3,40 4,10 4,80 5,50 6,20 6,90 7,60 8, kuntajaon muutoksessa vähenevien kuntien lukumäärä käynnissä olevia monia hankkeita. Kunnan kannattaa suunnata näiden kehittämishankkeiden tavoitteet tähtäämään kuntien kokonaisedun mukaiseen kunta- ja palvelurakenteeseen sekä toiminnan tuottavuuden parantamiseen. Uudistuksen arviointi Valtio ja Suomen Kuntaliitto arvioivat kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemistä ensimmäisen kerran kuntien antaessa toimintasuunnitelmansa Toinen arviointi käynnistyy, kun kaupunkiseudut antavat yhteistyösuunnitelmansa mennessä. Kolmas arviointi koskee erityisen vaikeassa asemassa olevia kuntia. Valtioneuvosto tulee arvioimaan, antaako se vuoden 2009 alussa eduskunnalle hallituksen esityksen kuntajakolain muuttamisesta. Lain muutoksella valtioneuvostolle tulisi oikeus pakkoliitoksiin erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien kohdalla suoraan kuntajakoselvittäjän esityksestä. Neljäs ja tärkein arviointi ajoittuu vuoteen Tällöin valtioneuvosto antaa selonteon eduskunnalle kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksesta sekä puitelain toteutumisesta. (ks. puitelaki 14 ) Uudistuksen etenemisen suunnitelmallinen arviointi on tärkeää hankkeen etenemiselle, ohjaamiselle ja suuntaamiselle sekä hankkeen uskottavuudelle. 14
15 Kuntien ja valtion yhteistyö tiivistyy Kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta käsittelevää peruspalveluohjelmaa kehitetään ja se vakinaistetaan osaksi lakiin perustuvaa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä. Myös kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää uudistetaan tavoitteena yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä. (ks. puitelaki 11 ) Sen keskeiset kohdat ovat: uudistuksessa päätetään kuntien verotulopohjan vahvistamisesta siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi, poistetaan kuntien rahoitusjärjestelmään liittyvien kuntien yhdistymisen ja yhteistyön esteet, tavoitteena on hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistäminen, jatkossakin otetaan huomioon kuntien erilaiset olosuhteet ja palvelutarpeet, tasausjärjestelmän on oltava valtio/ kunta -suhteessa neutraali ja valtion ja kuntien kustannustenjako ei muutu muutosten johdosta (ks. puitelaki 11 ). kolme tehtävää: kuluttajaneuvonta, elatusturvalain tehtävät lukuun ottamatta toimenpiteitä elatusvelvollisuuden vahvistamiseksi ja holhoustoimen edunvalvontapalvelut (ks. puitelaki 8 ). Valtion rahoitettavaksi siirretään: ulkomaalaisten terveyden- ja sairaanhoitokustannukset siltä osin kuin Suomen valtio on niistä vastuussa EU:n lainsäädännön tai Suomen solmiman kansainvälisen sopimuksen nojalla, lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvät selvitykset ja oikeuspsykiatriset selvitykset. Valtio ja kunnat kehittävät yhdessä tietojärjestelmien yhteensopivuutta ja edistävät sähköisten palvelujen käyttöönottoa. Sen lisäksi valtio ja kunnat tulevat kehittämään yhteispalvelutoimintaansa. Uudet lähipalvelukonseptit (esim. etälääkäri ja verkko-opetus) ja niiden jatkokehittely tulevat olemaan kiinteä osa uudistustyötä. (ks. puitelaki 12 ) Kunnilta siirretään viimeistään valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi 15
16 Kuntaliitto kuntien kumppanina Suomen Kuntaliitto yhdessä omien yhtiöidensä kanssa tukee kuntia uudistuksen valmistelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Kuntaliiton ja sen yhtiöiden tieto-, koulutus- ja konsultointipalvelut keskittyvät kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Syksyllä 2006 järjestettävän aluekierroksen lisäksi vuoden 2007 alussa järjestetään teemakohtaisia seminaareja. 16
17 Hae tietoa ja seuraa kunta- ja palvelurakenteen etenemistä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen linjaukset ja puitelaki. Kysy maksutta paras-hankkeesta. työvälineitä kuntapalveluiden ja -rakenteiden uudistajille. Toimeenpanosuunnitelmat sekä palveluiden uudet tuotanto- ja järjestämistavat. > muutosjohtaminen tukea lähivuosien vaativimpaan johtamistehtävään. yhdistymisen tukipaketti, kuntaliitostilanne ja kuntajakolaki. tietoa kuntien välisestä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöstä, kysymys-vastaus -pankki ja maksutonta neuvontaa. toimialojen uutiskirjeet. Kuntalehden onlineuutiset ja Kuntalehden tilaaminen. Efeko Oy:n palveluja muutoksen johtaminen ja ohjelmointi kuntien yhdistymisen konsultointi palveluiden uudet tuotanto- ja järjestämistavat palveluiden tuottavuuden ja kustannustietoisuuden kehittäminen. esimerkkejä palvelutuotannon ja hallinnon uudistamisesta sekä kuntayhteistyöstä eri toimialoilta. 17
18 Käsitteitä Puitelaki Puitelaki määrittää rakenneuudistusta koskevat suunnittelu- ja toimeenpanovelvoitteet sekä niiden aikataulun. Puitelain mukaisten rakenteellisten uudistusten toteutus alkaa kunnissa jo ennen puitelain voimaantuloa. Kunta Kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Se on elinvoimainen ja sillä on taloudelliset ja muut edellytykset huolehtia asukkaiden palvelujen turvaamisesta. Yhteistoiminta-alue Yhteistoiminta-alue on kuntien yhteistoiminnan vahvistamiseksi perustettava alueellinen organisaatio. Sen hallinnollinen muoto voi olla joko kuntayhtymä tai alueen kuntien yhteinen toimielin, jolloin yksi kunta hoitaa yhteistoiminta-alueen kaikkien kuntien tehtävät. Kunnan selvitys ja toimeenpanosuunnitelma Jokaisen kunnan tehtävänä olevaan selvitykseen sisältyviä mahdollisia toimenpiteitä ovat: 18
19 kuntajaon muutokset perusterveydenhuollon ja siihen liittyvien sosiaalihuollon tehtävien huolehtimisesta vastaavan yhteistoimintaalueen muodostaminen, yhteistoiminta-alueen muodostaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa ja palvelun organisoiminen erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollossa. Lisäksi selvityksestä on ilmettävä, mitä muita palvelutehtäviä kunnan on tarkoitus siirtää yhteistoiminnasta vastaavien organisaatioiden huolehdittavaksi. Jokaisen kunnan tehtävänä olevassa toimeenpanosuunnitelmassa kunta kertoo, miten se aikoo huolehtia palvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa. Laaja-alaisten kuntien yhteistoimintaan velvoittavien asioiden vuoksi selvitykset ja toimeenpanosuunnitelmat on valmisteltava tiiviissä yhteistyössä kuntien kesken. Tehdyistä selvityksistä ja toimeenpanosuunnitelmista raportoidaan valtioneuvostolle mennessä. Valtioneuvosto säätää asetuksella tarkemmin selvityksen ja toimenpidesuunnitelman rakenteesta ja siitä, miten suunnitelmat annetaan valtioneuvostolle. Kaupunkiseutujen suunnitteluvelvollisuus Pääkaupunkiseudun ja 16 muun kaupunkiseudun on laadittava suunnitelma siitä, miten näiden seutujen maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteensovittamista sekä palveluja kuntarajat ylittäen parannetaan. Kaupunkiseutusuunnitelma on tehtävä mennessä. Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat Sisäasiainministeriössä määritetään kuntien talouden tunnuslukujen arviointikriteerit ja ne raja-arvot, joiden perusteella valtioneuvosto voi erikseen tehtävien selvitysten arviointien ja toimenpiteiden perusteella päättää kuntajaon muuttamisesta. Tätä koskeva asetus annetaan tarvittaessa vuoden 2009 alussa. Valtion kuntapolitiikka Uudistuksessa päätetään kuntien verotulopohjan vahvistamisesta siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi. Tämä merkitsee muutosta kuntien tulorakenteeseen, koska uudistus ei kokonaisuutena muuta valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. Peruspalveluohjelma (PPO) ja sitä valmisteleva ministerityöryhmä Kunta- ja palvelurakenneuudistusta johtaa valtioneuvostossa peruspalveluohjelmaa (PPO) valmisteleva ministerityöryhmä, joka tekee hankkeen kuluessa tarvittavat poliittiset johtopäätökset. Peruspalveluohjelma perustuu pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan, jonka mukaan hallitus toteuttaa pitkäjänteistä ja vakaata kuntapolitiikkaa. 19
20 Lakiehdotukset (HE 155/2006 vp) Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Lain tarkoitus ja soveltamisala 1 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Uudistuksen tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle. Lain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Lisäksi lain tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Tämän lain mukaisia järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon: 1) palvelujen saatavuus, laatu ja rahoitus maan kaikissa osissa; 2) perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa; 3) kunnan asukkaiden itsehallinnon toimintaedellytykset; 4) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet; 5) suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet käyttää omaa kieltään ja saada palveluja tällä kielellä; sekä 6) saamelaisten kielelliset oikeudet samoin kuin saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan saamelaisten kotiseutualueella. 2 Soveltamisala Lakia sovelletaan maan kaikissa kunnissa. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) soveltamisalaan kuuluvissa kunnissa sovelletaan kuitenkin vain tämän lain 8, 9 ja :ää. 3 Suhde aluejakoihin Kunnat voivat laatia tässä laissa tarkoitetut selvitykset ja suunnitelmat erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 7 :n mukaisesta sairaanhoitopiirijaosta ja valtioneuvoston kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 6 :n nojalla päättämästä erityishuoltopiirijaosta poiketen. Kunnat voivat laatia tässä laissa tarkoitetut selvitykset ja suunnitelmat valtioneuvoston maakuntajakolain (1159/1997) 1 :n 2 momentin nojalla päättämästä maakuntajaosta poiketen. 2 luku Uudistuksen toteuttamisen keinot 4 Keinot Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kun tia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajaon muutokset toteutetaan ja niiden tekemistä tuetaan siten kuin kuntajakolaissa (1196/1997) säädetään. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Toiminnan tuottavuutta parannetaan myös tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisesti ongelmallisten kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. 5 Kunnan ja yhteistoiminta-alueen muodostaminen Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta 20
KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS UHKA VAI MAHDOLLISUUS? HANKEKOKKARIT. Jutta Urpilainen, kansanedustaja 6.11.2006
KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS UHKA VAI MAHDOLLISUUS? HANKEKOKKARIT Jutta Urpilainen, kansanedustaja 6.11.2006 65+vuotiaiden osuus väestöstä 2003 ja 2030 Yli 65-vuotiaiden osuus (%) kunnittain koko väestöstä
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2007 N:o Laki. N:o 169. kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2007 N:o 169 173 SISÄLLYS N:o Sivu 169 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta... 595 170 Laki kuntajakolain muuttamisesta... 601
LisätiedotKunta- ja palvelurakenneuudistuksen kolme lähtökohtaa
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutukset hyvinvointipalvelujen tuottamiseen Pori 3.10.2006 Antti Kuopila Projektivastaava Kuntaliitto Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kolme lähtökohtaa 1. Uudistus
Lisätiedot.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV
16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle
LisätiedotPorin seudun kuntarakenneselvitys
Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila
LisätiedotValtion erityinen kuntajakoselvitys
Valtion erityinen kuntajakoselvitys Päijät Hämeen UusiKunta Kunnanvaltuustojen seminaari Lahti 3.11.2009 Ylijohtaja Päivi Laajala Kuntien yhdistymiset 2008 2009 ja yhdistymisselvitykset Yhdistymisselvitys
LisätiedotKuntarakenneselvitys Oulun seudulla
Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva
LisätiedotKäynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen
Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotHelsinki 2007 ISBN (pdf) ISBN (painettu)
Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunnat toteuttavat uudistuksen 2. painos Helsinki 2007 ISBN 978-952-213-198-0 (pdf) ISBN 978-952-213-197-3 (painettu) Kunnat muutosjohtajina Toisen painoksen esipuhe Kunta-
LisätiedotTyönantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?
Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari
LisätiedotSote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti
Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen
LisätiedotKuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa
Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin
LisätiedotKuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä
Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?
LisätiedotLinja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013
Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien
LisätiedotKuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina
Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Matti Muukkonen HTL, YTM, kunnanjohtaja 14.12.2012 Kuntajaon oikeudellinen perusta Suomen perustuslaki (731/1999) 121.1 : Suomi jakautuu kuntiin, joiden
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan
Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
LisätiedotPetteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta /2013 Laki. kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 2013 478/2013 Laki kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Naantalissa 28 päivänä kesäkuuta 2013 Eduskunnan
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/859/00.01.01.00/2015 Anu Hernesmaa SÄKYLÄN JA KÖYLIÖN KUNTIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,
LisätiedotHALLINNON JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUS MUUTETTAESSA KUNTAJAKOA LOHJAN JA SAMMATIN VÄLILLÄ
Kaupunginhallitus 298 06.08.2007 Kaupunginvaltuusto 66 15.08.2007 HALLINNON JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUS MUUTETTAESSA KUNTAJAKOA LOHJAN JA SAMMATIN VÄLILLÄ 880/02/022/2005 KH 298 Sammatin kunnan ja
LisätiedotPuitelain 7 :n mukainen kaupunkiseutusuunnitelma Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen
Puitelain 7 :n mukainen kaupunkiseutusuunnitelma 15.5.2007 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Kaupunkiseutusuunnitelma (7 ) Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien (pääkaupunkiseutu) tulee laatia
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
LisätiedotPalvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta
Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen
Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvityksen eteneminen Henkilöstöryhmien info kuntajakoselvityksen etenemisestä 5.12.2007 klo 13-15 Jyväskylän kaupungintalo Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän
LisätiedotKAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen
KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus
Lisätiedotkuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 95/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, kuntajakolain eräiden säännösten kumoamisesta sekä kielilain muuttamisesta
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Korpilahden kuntalaistilaisuus 16.1.2008 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 UUSI JYVÄSKYLÄ 0 5 10 Km Jyväskylän kaupungin
LisätiedotKUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA
Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous
Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu
LisätiedotKuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri
Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotKuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus
Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotSISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1114 1127 SISÄLLYS N:o Sivu 1114 sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
LisätiedotKUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT
KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT 1. Selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä 4 a Kuntarakenneuudistuksen
Lisätiedotseminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto
Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus seminaari 15.9.2010 Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto Väestönmuutosprosentti 2008 2009 kunnittain Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan Kuntajako
LisätiedotKaupunkiseutujen yhteistyöbarometri 2018
Kaupunkiseutujen yhteistyöbarometri 2018 Yhteenveto kaikista vastauksista Jaana Halonen @HalonenJaana 6.5.2019 Seutubarometri kyselyn toteutus Suomen Kuntaliitto kartoitti kyselytutkimuksella kaupunkiseutujen
LisätiedotKuntarakennelaki osana kuntauudistusta
Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi
LisätiedotTyövaliokunnan kokous
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotSote-uudistus - järjestämislain valmistelu
Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotHE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista
LisätiedotTalouden sääntely uudessa kuntalaissa
Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013
LisätiedotHE 110/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan joukkoliikennelakia muutettavaksi siten, että Kotkan seudulla linjaautoliikenteen
LisätiedotLainsäädännölliset muutokset kuntakentällä rakennelaki
Lainsäädännölliset muutokset kuntakentällä rakennelaki Kuntamarkkinat 11.-12.9.2013 Johtava lakimies Kari Prättälä, Suomen Kuntaliitto Hallitusohjelman mukaan kuntarakenneuudistus, kuntalaki, valtionosuusuudistus
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut
LisätiedotSote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM
Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin
LisätiedotPorin seudun kuntajako-selvitys
Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Selvitysryhmän 1. kokous 4.9.2013
LisätiedotElinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla
Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
LisätiedotSOTE rakenneuudistus
SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta
LisätiedotKuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013
Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee
LisätiedotKriisikunnan pakkoliitoksen erityispiirteet. Markku Mölläri Kuntajakoselvittäjä Arviointimenettelyt
Kriisikunnan pakkoliitoksen erityispiirteet Markku Mölläri Kuntajakoselvittäjä Arviointimenettelyt Arvioinnista selvityksen kautta pakkoliitokseen Vos-laki 63 a : Jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai
LisätiedotSOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;
SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason
LisätiedotSelvitysprosessissa otettava huomioon
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin
LisätiedotSOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen
SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut
LisätiedotKUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012
KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI
LisätiedotParas sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen
Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen
LisätiedotPorin seudun kuntarakenneselvitys. Elinvoima ja kilpailukyky
Porin seudun kuntarakenneselvitys Elinvoima ja kilpailukyky Poliittisen ohjausryhmän kokous 18.10.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Johtava konsultti Jarkko Majava FCG Konsultointi Oy 23.10.2013 Page
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 111/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotLähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT
Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 4.6.2014 Kunnan tulevaisuuden haasteita Kestävän kuntatalouden ratkaisut Sopimusohjauksen
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen kuntakokeilu
Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi
LisätiedotKUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO
Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:
LisätiedotKonneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto
Valtuusto 4.3.2013 39 1. LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Kh. 20.2.2013 51 Esityslistan liitteet 1-4 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen
LisätiedotTalouden sääntely uudessa kuntalaissa
Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa
LisätiedotFINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta
Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä
LisätiedotMetropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo
Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotPääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus
Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen
LisätiedotKuntarakenneselvityksistä
Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia
LisätiedotJoukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri
Joukkoliikenteen järjestäminen Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013/
LisätiedotAjankohtaista sote-uudistuksesta
Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen
LisätiedotSisäasiainministeriö on lähettänyt kunnille päivätyn kirjeen, joka koskee voimaan tulleen ns. puitelain säädösten toimeenpanoa.
Kunnanhallitus 179 19.03.2007 Kunnanhallitus 225 02.04.2007 Kunnanhallitus 343 28.05.2007 Valtuusto 104 20.06.2007 KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS 187/00/000/2007 KHALL 179 Sisäasiainministeriö on lähettänyt
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-
LisätiedotKohti asiakaslähtöisempiä palveluja
Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen
LisätiedotMitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli. Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri
Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA. Kh , 537. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.
VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA Kh 4.2.2012, 537 Kaupunginsihteeri: Valtiovarainministeriö pyytää kaupungilta lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Lausunto on toimitettava
LisätiedotYhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa
Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon
LisätiedotHärkätien sosiaali- ja terveyspalvelut
YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1402/ /2013 Anu Hernesmaa
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/1402/00.01.01.00/2013 Anu Hernesmaa LAHDEN KAUPUNGIN JA NASTOLAN KUNNAN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,
LisätiedotYHTEISTOIMINTASOPIMUS JA PARAS-PUITELAKI ASIANAJOTOIMISTO HEIKKI PENTTILÄ OY
YHTEISTOIMINTASOPIMUS JA PARAS-PUITELAKI ASIANAJOTOIMISTO HEIKKI PENTTILÄ OY YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN Ruoveden kunnan ja Virtain kunnan yhteistoimintasopimuksen 18.6.2012 purkamis- ja irtisanomisehdon
LisätiedotKuntauudistus seututilaisuus. Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere
Kuntauudistus seututilaisuus Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere Tilaisuuden avaus miten kuntia tuetaan muutoksessa? Tampereen seutu, 6.11.2013 Ohjelma 10.30 11.00 Tilaisuuden avaus miten
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa
LisätiedotHE 165/1998 vp PERUSTELUT
HE 165/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että valtioneuvosto
LisätiedotLavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen
Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen 28.2.2014 Tehtävä Selvittäjän on suoritettava kuntarakennelain 16a :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys Erityinen kuntajakoselvitys
LisätiedotKuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 360 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää
LisätiedotAsianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 127 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää
LisätiedotLakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - erityisvastuualue - sote-kehittäminen Pohjois-Suomen Kaste - aluejohtoryhmän puoliväliriihi 28.2.2014 Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, STM
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotPäätös. Laki. sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 222/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi sosiaalihuoltolain
LisätiedotUudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto
Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotKuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo
Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
Lisätiedot