Kunnat muutosjohtajina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnat muutosjohtajina"

Transkriptio

1 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunnat toteuttavat uudistuksen

2 Kunnat muutosjohtajina Uudistusten valmistelut käyntiin välittömästi Kunnat ovat kunta- ja palvelurakenneuudistuksen muutosjohtajia. Uudistus on kansallinen hanke, jonka toteutus on kuntien vastuulla. Toteutusta tukevat muut kunnallishallinnon toimijat ja valtio. Uudistuksen toimeenpano on pitkän prosessin ensimmäinen askel kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi. Kunnat ovat lähestymässä tilannetta, jos sa palvelujen kysyntä ylittää palvelujärjestelmän kantokyvyn. Ilman kuntasektorin uusiutumista edessä on hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rapautuminen ja edessä voi jo muutaman vuoden kuluttua olla palveluverkoston hallitsematon alasajo. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on projekti, jolla kunnat turvaavat hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen. Se on mahdollisuus katsoa tulevaisuuteen ja miettiä ennakkoluulottomasti kunnan palvelujen järjestämistä niin taloudellisesta kuin demokratian toteutumisenkin näkökulmasta. Näkyvillä tuloksilla kunnat varmistavat muutosjohtajan aseman säilymisen myös vuoden 2009 jälkeen, jolloin valtioneuvosto arvioi uudistuksen toteutumista. Nopea liikkeelle lähtö uudistusten suunnittelussa ja toteuttamisessa on välttämä- 2

3 töntä. Jos valmistelua ei käynnistetä heti, kunnan selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman laatiminen ja antaminen valtioneuvostolle mennessä vaikeutuu aikapulan vuoksi. Monilla alueilla on jo ennakoitu uudistusta ja valmistelutyöt ovat täydessä käynnissä. Tähtäimessä seuraavat 20 vuotta Uudistuksen valmistelussa on välttämätöntä tunnistaa ja 2020-luvun väestöja palvelutarpeet. Kunnissa tarvitaan laajaa keskustelua siitä, miten tulevaisuuden muutoksiin aiotaan vastata. Muutoksia ovat muun muassa väestön ikääntyminen, sosiaali- ja terveysmenojen kasvu, uhkaava työvoimapula ja työvoimakilpailu, muuttoliike ja kansainvälistymisestä johtuva ennakoimattomuus. Kunnan työlistaan kuuluvat kaikki ne tehtävät ja velvoitteet, jotka tulevat puitelaista. Kunnan on myös tunnistettava haasteet, jotka nousevat esille kunnan omien selvitysten ja strategioiden kautta. Puitelaki asettaa vain minimitavoitteet, jotka kaikissa kunnissa eivät ole riittäviä seuraavien vuosikymmenien haasteita ajatellen. Ketään ei jätetä yksin Kunnat ovat riippuvaisia toisistaan, varsinkin lähialueen kunnista. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen onnistuminen edellyttää, että kunnat löytävät kumppanit eikä ketään jätetä yksin. Tavoitteena uudistukselle ovat työssäkäyntiin ja asiointikäyttäytymiseen perustuvat kuntaryhmät. Vain näin löydetään ratkaisut, jotka ovat kestäviä sekä kuntalaisten arkielämän että aluetalouden näkökulmasta. Nyt tehtävillä ratkaisuilla määritetään seudun ja alueen kuntien houkuttelevuutta koko maan ja kansainvälisestäkin näkökulmasta. Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan kuntien vahvaa yhteistä tahtotilaa olkoon kyse kuntien yhteistoiminnasta tai kun tien yhdistymisestä. Yhteinen tahtotila on perusedellytys muutoksen onnistumiselle seudullisesti ja alueellisesti. Oman kunnan tarpeiden ja tavoitteiden lisäksi on kuunneltava naapurikuntien tarpeita ja tavoitteita. Samassa yhteydessä on laitettava tärkeysjärjestykseen laajemmat alueelliset tavoitteet. Demografinen (= väestöllinen) huoltosuhde Kunnat (Kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on yhtä vuotiasta kohden) Koko maa 0,64 Koko maa 0,50 0,49 (33) 0,50 0,59 (193) 0,60 0,69 (170) 0,70 0,79 (33) 0,80 (2) 0,49 (1) 0,50 0,59 (11) 0,60 0,69 (91) 0,70 0,79 (136) 0,80 0,89 (131) 0,90 0,99 (53) 1,00 (8) Lähde: Tilastokeskus /RK Pohjakartta Genimap Oy, L6759 3

4 Puitelain perusteella eteenpäin Kolmen lain ohjaamana Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen täytäntöönpanoa varten hallitus antoi eduskunnalle syyskuun lopussa 2006 kolme lakiesitystä (HE 155/2006): laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (puitelaki) laki kuntajakolain muuttamisesta ja laki varainsiirtoverolain muuttamisesta. Puitelaki on määräaikainen suunnittelulaki. Se antaa nimensä mukaisesti puitteet kuntien tehtävinä oleville uudistuksille ja käynnistää tarkemman suunnittelun. Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä heti, jo ennen lain voimaantuloa. Puitelaki on voimassa vuoden 2012 loppuun. (ks. puitelaki 16 ) Lakipaketissa on kolmenlaisia säännöksiä: lainsäädäntötoimeksiannot, suunnitteluvelvoitteet ja suunnittelun tavoitteet sekä suoraan sovellettavat säännökset. 4

5 Lainsäädäntötoimeksiannot määrittävät, mistä asioista valmistellaan uutta lainsäädäntöä. Tällaisia ovat esimerkiksi peruspalveluohjelmaa, valtionosuusuudistusta sekä valtiolle siirrettäviä tehtäviä ja niiden rahoitusta koskevat säännökset. Suunnitteluvelvoitteita ja suunnittelun tavoitteita ovat esimerkiksi kunnan uudenlainen määrittely ja yhteistoiminta-alueen väestöpohjatavoitteet. Suoraan sovellettavia säännöksiä ovat esimerkiksi kuntajakolain uudet säännökset. Kolme tärkeää valmistelutehtävää Puitelaki velvoittaa kunnat tämän syksyn ja ensi kevään aikana kolmen tärkeän tehtävän valmisteluun: selvitys ja toimeenpanosuunnitelma (kaikki kunnat), yhteistyösuunnitelma (kaupunkiseudut), palveluiden turvaaminen (vaikeassa talou dellisessa tilanteessa olevat kunnat). Suunnitelmia laadittaessa kunnan kannattaa ottaa huomioon jo olemassa olevat selvitykset ja strategiat, kuten palvelustrategia. Puitelain perusteella tehtäviä suunnitelmia ei kannata työstää tyhjältä pöydältä. Nykytilanteen selvitysten kautta edetään väestörakenteen muutospaineiden ja palveluntarpeiden analysoinnin kautta suunnitelmiin kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä. Rakenteellisten keinojen, kuten kuntaliitosten tai yhteistoiminta-alueiden lisäksi palvelujen järjestämiselle on toiminnallisia keinoja. Toiminnalliset keinot koskevat tuotantotapojen uudistamista. Kunnan kannattaa sisällyttää ne suunnitelmiin sen jälkeen kun strategiset valinnat (keiden kanssa ja mitä rakenteellista keinoa käyttäen) on tehty. Tuotantotapoihin liittyviä keinoja on monia ja niitä voi käyttää erilaisina yhdistelminä. Kunnan kannattaa kehittää omaa keinovalikoimaansa yhdessä kuntakumppaneidensa kanssa ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet. 5

6 Kaikki kunnat Kaikki kunnat antavat viimeistään valtioneuvostolle selvityksen kunnassa toteutettavista toimenpiteistä sekä suunnitelman uudistuksen toimeenpanosta. Selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta päättää valtuusto. (ks. puitelaki 10 ja 5 6 ) Puitelaki määrittää kunnan ja kuntarakenteen aikaisempaa tavoitteellisemmin (ks. puitelaki 5 ). Kuntarakenteen edistämiseksi on kuntajakolakiin tehty muutoksia, jotka kannustavat yli asukkaan kuntien syntymiseen ja useamman kunnan samanaikaiseen yhdistymiseen eli monikuntaliitoksiin (ks. kuntajakolain muutos). Perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen tehtävät hoitaa eräin poikkeuksin vähintään asukkaan kunta tai yhteistoiminta-alue. Koska tämän hetken terveyskeskuksista vain noin neljännes täyttää tuon asukkaan vaatimuksen, tulee tästä kriteeristä tärkeä uudistuksiin ohjaava tekijä. (ks. puitelaki 5 ) Perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitehtävistä kannattaa muodostaa ehjä ja hyvin johdettu kokonaisuus. Esimerkiksi yli puolet maan väestöstä asuu kunnissa, joissa sosiaali- ja terveydenhuolto on samassa organisaatiossa. On muistettava myös kiinteä yhteys kunnan muihin toimintoihin, kuten maankäyttöön, asumiseen, opetukseen sekä kulttuuri- ja nuorisopalveluihin. Puitelain 10 :n mukaisen kunnan selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman aikataulukaavio VALMISTELUVAIHE KUUKAUDET TEHTÄVÄ Mitkä tehtävät ja mitkä tavoitteet? Mitkä kunnat kumppaneiksi? Miten valmistelu organisoidaan? XI/2006 XII/2006 I/2007 Väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosille 2015 ja 2025 Kunnan talouden analyysit ja suunnitelmat Mitkä ovat yhteiset tavoitteet? Mitä keinoja käytetään? II/2007 III/2007 IV/2007 Suunnitelma käytettävistä 4 :n keinoista ja SELVITYS 5 ja 6 :n toimenpiteistä Missä aikataulussa edetään? Suunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustossa V/2007 VI/2007 Selvitys palveluverkon kattavuudesta* Suunnitelma keskeisten toimintojen järjestämisestä sekä henkilöstövoimavarojen riittävyydestä* * Tehdään niin pitkälle kuin ennätetään, raportoidaan valmiista työstä ja jatketaan suunnitelman tekemistä. 6

7 Kuntien muodostaessa yhteistoimintaalueen kannattaa sosiaalipalveluja antaa kuntien kesken yhdenmukaisesti yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi. Kuntien kannattaa organisoida perusteilla olevat ympäristöterveydenhuollon seudulliset valvontayksiköt puolestaan useamman yhteistoiminta-alueen yhteistyönä. Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava eräin poikkeuksin vähintään henkeä. Myös tämä suunnittelu on kuntien vetovastuulla. Esimerkiksi kuntaliitoksella on mahdollisuus saavuttaa asukkaan väestöpohja ja yksinkertaistaa hallintoa. (ks. puitelaki 5 ) Saaristo- ja pitkän etäisyyden kunnat (HE 155/2006) Saaristokunnat (10) Pitkän etäisyyden kunnat (25) Saaristo- ja pitkän etäisyyden kunnat (3) Pitkän etäisyyden kunnat, mutta Kainuun hallintokokeilulain alaiset (3) Pitkällä etäisyydellä tarkoitetaan eri kunnissa olevien keskusten yli 40 kilometrin pituista välimatkaa yleisiä teitä pitkin. Asukaslukutavoitteista voidaan poiketa saaristoisuuden tai pitkien etäisyyksien vuoksi, suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi tai saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuk sien turvaamiseksi. Yhteistoiminta-alueen tehtävien hoitamiseksi voidaan perustaa kuntayhtymä tai tehtävät voidaan antaa kuntalain mukaisesti yhden kunnan hoidettavaksi, jolloin tehtävien hoitamista varten perustetaan kuntien yhteinen toimielin (ks. puitelaki 5 ). Erikoissairaanhoidon ja muiden vastaavien, laajaa väestöä edellyttävien palvelujen turvaamiseksi maa jaetaan erikoissairaanhoitolain 7 :ssä lueteltuihin kuntayhtymiin. Näiden tehtävänä on kunnan osoittamassa laajuudessa vastata palveluista, joista säädetään erikoissairaanhoitolaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa. Ne myös edistävät alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista. (ks. puitelaki 6 ) Yksittäisellä kunnalla on mahdollisuus antaa laajan väestöpohjan palveluja hoitavalle kuntayhtymälle myös muita tehtäviä toisten kuntien suostumuksella ja kuntayhtymän perussopimusta muuttamalla. Kaksi- ja ruotsinkieliset kunnat turvaavat laajaa väestöpohjaa vaativat ruotsinkieliset palvelut, esimerkiksi kehitysvammahuollon palvelut, kuulumalla ruotsinkielisiä palveluja järjestävään kuntayhtymään. Kaupunkiseudut Pohjakartta Genimap Oy, L6759 Kaupunkiseutujen kuntien on laadittava mennessä yhteistyösuunnitelma. Siitä selviää, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä seudulla parannetaan kuntarajat ylittäen. Suunnitelmassa otetaan huomioon jo käynnissä olevat yhteistyön kehittämishankkeet. Keskuskaupunki käynnistää yhteistyön. (ks. puitelaki 7 ) 7

8 Jos kaupunkiseudun kunnat eivät järjestä peruspalveluja yhteistyössä, yhteistyösuunnitelma edellyttää minimissään selvitystä siitä, miten voidaan parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia käyttää toisen kunnan palveluja hallinnollisen rajan ylitse. Tavoitteena on helpottaa palvelujen käyttöä yhdistämällä ne työssäkäyntiin ja asiointiin. Puitelaissa on minimilista kaupunkiseutujen kunnista. Seudun kunnat voivat ottaa mukaan prosessiin myös muita yhteistyöhön halukkaita kuntia. Myös muilla kuin laissa määritellyillä kaupunkiseuduilla on mahdollisuus laatia vastaava yhteistyösuunnitelma. Valtioneuvoston asetuksella säädettäneen tarkemmin suunnitelman rakenteesta ja suunnitelmien antamisesta valtioneuvostolle. Muutoin suunnitelman valmisteluprosessi ja sen sisältö jäävät kuntien harkittavaksi. Kaupunkiseudun yhteistyösuunnitelma ja kuntien toimeenpanosuunnitelma voidaan laatia yhteisessä prosessissa, jos kuntajoukko on molemmissa suunnitelmissa kutakuinkin sama. Vaikeassa asemassa olevat kunnat Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien on selvitettävä yhdessä valtion kanssa kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhdyttävä toimiin palveluiden edellytysten turvaamiseksi (ks. puitelaki 9 ). Talouden kriteerien raja-arvot määritellään valtioneuvoston asetuksella ja sisäasiainministeriö määrittänee kunnat asetuksen antamisen jälkeen. Varsinaiset selvitykset tehdään kolmen henkilön arviointiryhmissä, joissa yksi edustaja on asianomaisesta kunnasta, Kunnat, joilta vaaditaan kaupunkiseutusuunnitelma (maankäyttö, asuminen, liikenne ja palvelut) VAASA, Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Oravainen, Vähäkyrö, Vöyri SEINÄJOKI, Ilmajoki Lapua, Nurmo, Ylistaro PORI, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Siikainen, Ulvila TAMPERE, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi HÄMEENLINNA, Hattula, Hauho, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos OULU, Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Tyrnävä, Ylikiiminki TURKU, Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko, Vahto KOKKOLA, Kruunupyy Kälviä HELSINKI, Espoo, Vantaa, Kauniainen JYVÄSKYLÄ, Jyväskylän mlk, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka KUOPIO, Karttula, Maaninka, Siilinjärvi LAHTI, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila JOENSUU, Kontiolahti, Liperi, Pyhäselkä MIKKELI, Hirvensalmi, Ristiina LAPPEENRANTA, Joutseno, Lemi, Taipalsaari KOTKA, Hamina, Pyhtää, Ruotsinpyhtää PORVOO, Askola, Myrskylä, Pernaja Pohjakartta Genimap Oy, L6759 8

9 toinen sisäasiainministeriöstä ja kolmas on ulkopuolinen toimien arviointiryhmän puheenjohtajana. Ryhmä tekee ehdotuksen kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Kunnanvaltuusto käsittelee ehdotukset ja tekee päätökset jatkotoimenpiteistä. Sisäasiainministeriö harkitsee arviointiryhmän ehdotusten ja valtuuston päätösten perusteella tarvetta käynnistää erityinen kuntajakoselvitys. Kunnan (kuntien yhteisen) toimeenpanosuunnitelman luonnos 1. Strategiset tavoitteet ja analyysit 1. Visio ja strategiset linjaukset 2. Väestö ja palvelutarve 2015 ja Elinkeino- ja yhdyskuntarakenne 2015 ja Elinvoiman kehittäminen 1. Elinkeinot ja työllisyys 2. Maankäyttö ja asuminen 3. Liikenneväylät ja henkilöliikenne 3. Talouden turvaaminen 1. Menojen ja tulojen kehitys 2. Kiinteistöjen ja muun omaisuuden järjestelyt 3. Talouden tasapainottamisen toimenpide-ehdotus 4. Henkilöstön kehittäminen 1. Henkilöstön ja työyhteisön kehittäminen 2. Osaamisen ylläpito ja uudelleenkoulutus 3. Eläköitymiseen varautuminen ja uuden henkilöstön saatavuuden varmistaminen 5. Hallintorakenteen muutokset 1. Kuntajaon muutokset 2. Yhteistoiminta-alueiden perustaminen 3. Laajan väestöpohjan palvelualueiden muodostaminen 6. Palveluverkon kattavuus 1. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus 2. Tuottavuuden ja tuotantotapojen parantaminen 3. Palveluprosessien tehostaminen ja teknologian hyödyntäminen 7. Organisointi 1. Toteuttamisen vaiheet, vastuut ja aikataulu 2. Toteuttamisen organisointi kunnassa ja yhteistyökuntien kanssa 3. Toteutuksen seuranta ja raportointi sekä arviointi 9

10 Uudistuksen onnistumisen edellytyksiä Uudistukset edellyttävät elinvoimaa Kunta ei vastaa pelkästään kuntalaisten palveluista. Se vastaa myös yhdyskunnan kehittymisestä, elinkeinoedellytysten luomisesta sekä ympäristön viihtyvyydestä ja paikallisdemokratian toimivuudesta. Edellä mainittujen seikkojen ja kunnan talouden vuoksi on välttämätöntä huolehtia kunnan elinvoimaisuudesta. Puitelaki asettaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteeksi elinvoimaisen, toimintakykyisen ja eheän kuntarakenteen (ks. puitelaki 4 ). Kunta on osa laajempaa paikallistaloutta. Kilpailukyky perustuu pitkälti paikallisyhteisön toimijoiden tehokkuuteen ja kykyyn käyttää yhteisiä kehittämisvoimavaroja sekä sosiaaliseen pääomaan. Esimerkkinä voidaan mainita ammatillisen koulutuksen kytkentä kunnan elinkeinopolitiikkaan. 10

11 Vireä elinkeinoelämä ja menestyvät yritykset ovat turva kunnan kehitykselle. Elinkeinopolitiikan tulokset eivät synny yksistään kunnan toimenpitein. Kunta tarvitsee toimivia kumppanuusrakenteita, jotka yhdistävät eri osapuolten tavoitteet ja voimavarat. Uudistukset edellyttävät organisoitumista Kuntien kannattaa ryhmittyä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanossa projektiorganisaatioksi. Näin uudistusta eteenpäin vievät kunnat saavat jo valmisteluvaiheessa maakunnallisten ja seudullisten organisaatioiden parhaat osaajat mukaan hankkeeseen. Kunnat voivat organisoitua esimerkiksi niin, että kuntien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat muodostavat asemansa valtuuttamina alueellisen ohjausryhmän. Ryhmässä otetaan huomioon myös eri poliittisten tahojen edustus. Kuntajohtajat ja jo toiminnassa olevat seudulliset tai maakunnalliset organisaatiot antavat asiantuntija-apua. Kunnassa toimeenpanon valmistelu on muutosjohtamista ja johtamisvastuussa olevilla luottamushenkilöillä on tärkeä tehtävä. Koska valtuusto päättää selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta, valtuustoryhmien puheenjohtajat ja valtuuston puheenjohtajisto ovat ratkaisevassa asemassa yhdessä hallituksen kanssa. Poliittinen johtajuus on tärkeää varsinkin alkuvaiheessa, aloitteen tekemisessä, muutostarpeen esiintuonnissa ja tavoitteiden määrittelyssä. Ammattijohtajuus ratkaisee uudistusten toteuttamisessa. Vaikka suunnitelmat ja strategiat ovat kunnossa, ei muutosta voi toteuttaa ilman toimivia käytäntöjä. Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi Aiemman yhteistyön ja hankkeiden strateginen arviointi Strateginen tietoperusta Toimintaympäristö, yhteistyön tarve ja resurssit Tunnusteluvaihe Yhteinen näkemys alueen tulevaisuudesta Käytettävissä olevien keinojen soveltuvuus Strategiset valinnat ja tarvittavat päätökset Arviointi 11

12 Viime kädessä uudistusten läpivienti riippuu henkilöstön motivoitumisesta ja uudistuskyvystä. Puitelain tarkoittamat uudelleenjärjestelyt sekä selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman valmistelu on toteutettava yhteistoiminnassa kunnan ja kuntayhtymän henkilöstön edustajien kanssa (ks. puitelaki 13 ). Uudistukset edellyttävät viestintää Uudistusten onnistunut toimeenpano edellyttää viestintää, avoimuutta ja vuorovaikutusta jo valmisteluvaiheessa. Muutosviestinnän kohderyhminä ovat kuntalaiset, luottamushenkilöt ja henkilöstö. Kunnan sidosryhmiä kiinnostavat kuntaa koskevien uudistusten ja muutoksien valmistelu ja eteneminen. Esimerkiksi seurakunnat ovat omassa toiminnassaan riippuvaisia kunnista, kuten kuntajaosta. Demokratian vahvistuminen Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeinen tavoite on kansanvaltaisen ohjauksen vahvistaminen. Kunnan kannattaa uudistuksia suunnitellessaan pohtia, mitä vaikutuksia ratkaisuilla on kansanvaltaiseen ohjaukseen ja lähidemokratiaan. Kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen perustuu demokraattiselle päätöksenteolle, koska valtuusto tekee päätökset selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta. Kunnan kannattaa muistaa myös osallistuvan demokratian keinot. Muutoksen toteuttaminen edellyttää vuorovaikutteisuutta. Kunnalla on selkeä mahdollisuus lisätä demokraattista ohjausta uudistaessaan palvelurakenteita. Monimutkaisten organisointimallien karsimisella lisätään läpinäkyvyyttä sekä luottamushenkilöiden todellista päätösvaltaa. Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan elementit Demokratia ja johtaminen Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Elinkeinot ja työllisyys Kuntarakenteita uudistettaessa ja suurempaan kuntakokoon siirryttäessä tarvitaan toimia lähidemokratian vahvistamiseksi, esimerkiksi alueneuvottelukuntien ja -lautakuntien käyttöönottoa. Toimiva paikallinen demokratia on sosiaalisen pääoman ja vastuunoton voimavara. Palvelut ja asiakkaat Talous ja henkilöstö Yhdyskunta ja ympäristö 12

13 Valtio ja kunnat kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Uudistusten taloudelliset tuet Kuntien yhdistymisavustukset ovat suurimmillaan vuosina 2008 ja 2009 ja laskevat portaittain. Vuoden 2013 jälkeen kuntien yhdistymisavustuksista ei ole enää varmuutta. Yhdistymisavustuksilla kannustetaan aiempaa enemmän suurten, yli asukkaan kuntien syntymistä ja monikuntaliitosten toteuttamista. (ks. kuntajakolain muutos ) Jos kuntien yhdistymisessä syntyy valtionosuuksien menetyksiä, ne korvataan jatkossa viiden vuoden ajan täysimääräisesti. Niin ikään heikon taloudellisen aseman kuntien kiinnostavuutta liitoskumppaneina lisätään vuosina 2008 ja 2009 korottamalla perusosaa tällaisen kunnan osalta 100 eurolla asukasta kohden. Korotus on maksimissaan miljoona euroa. Valtio avustaa taloudellisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aikana kuntien jo 13

14 Kuntien yhdistymisavustukset (perus- ja lisäosa, milj. euroa) erikokoisissa vuosina toteutettavissa kuntajaon muutoksissa. Rivin ylin luku tarkoittaa vuosia 2008 ja 2009, keskimmäinen luku vuosia 2010 ja 2011 ja alin luku kuvaa vertailutasoa eli vuosia 2012 ja (HE 155/ ) Kunnan asukasmäärä kuntajaon muutoksen jälkeen ja muiden kuin suurimman kunnan yhteenlaskettu asukasmäärä yli ,20 8,46 9,72 10,98 12,24 13,50 14,76 16,02 17,28 18,54 yli ,60 6,58 7,56 8,54 9,52 10,50 11,48 12,46 13,44 14,42 4,00 4,70 5,40 6,10 6,80 7,50 8,20 8,90 9,60 10,30 yli ,48 7,74 9,00 10,26 11,52 12,78 14,04 15,30 16,56 17, ,04 6,02 7,00 7,98 8,96 9,94 10,92 11,90 12,88 13,86 3,60 4,30 5,00 5,70 6,40 7,10 7,80 8,50 9,20 9,90 yli ,76 7,02 8,28 9,54 10,80 12,06 13,32 14,58 15,84 17,10 alle ,48 5,46 6,44 7,42 8,40 9,38 10,36 11,34 12,32 13,30 3,20 3,90 4,60 5,30 6,00 6,70 7,40 8,10 8,80 9,50 alle ,40 6,66 7,92 9,18 10,44 11,70 12,96 14,22 15,42 16,74 yli ,20 5,18 6,16 7,14 8,12 9,10 10,08 11,06 12,04 13,02 3,00 3,70 4,40 5,10 5,80 6,50 7,20 7,90 8,60 9,30 alle ,50 5,76 7,02 8,28 9,54 10,80 12,06 13,32 14,58 15, ,50 4,48 5,46 6,44 7,42 8,40 9,38 10,36 11,34 12,32 2,50 3,20 3,90 4,60 5,30 6,00 6,70 7,40 8,10 8,80 alle ,60 4,86 6,12 7,38 8,64 9,90 11,16 12,42 13,68 14,94 alle ,80 3,78 4,76 5,74 6,72 7,70 8,68 9,66 10,64 11,62 2,00 2,70 3,40 4,10 4,80 5,50 6,20 6,90 7,60 8, kuntajaon muutoksessa vähenevien kuntien lukumäärä käynnissä olevia monia hankkeita. Kunnan kannattaa suunnata näiden kehittämishankkeiden tavoitteet tähtäämään kuntien kokonaisedun mukaiseen kunta- ja palvelurakenteeseen sekä toiminnan tuottavuuden parantamiseen. Uudistuksen arviointi Valtio ja Suomen Kuntaliitto arvioivat kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemistä ensimmäisen kerran kuntien antaessa toimintasuunnitelmansa Toinen arviointi käynnistyy, kun kaupunkiseudut antavat yhteistyösuunnitelmansa mennessä. Kolmas arviointi koskee erityisen vaikeassa asemassa olevia kuntia. Valtioneuvosto tulee arvioimaan, antaako se vuoden 2009 alussa eduskunnalle hallituksen esityksen kuntajakolain muuttamisesta. Lain muutoksella valtioneuvostolle tulisi oikeus pakkoliitoksiin erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien kohdalla suoraan kuntajakoselvittäjän esityksestä. Neljäs ja tärkein arviointi ajoittuu vuoteen Tällöin valtioneuvosto antaa selonteon eduskunnalle kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksesta sekä puitelain toteutumisesta. (ks. puitelaki 14 ) Uudistuksen etenemisen suunnitelmallinen arviointi on tärkeää hankkeen etenemiselle, ohjaamiselle ja suuntaamiselle sekä hankkeen uskottavuudelle. 14

15 Kuntien ja valtion yhteistyö tiivistyy Kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta käsittelevää peruspalveluohjelmaa kehitetään ja se vakinaistetaan osaksi lakiin perustuvaa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä. Myös kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää uudistetaan tavoitteena yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä. (ks. puitelaki 11 ) Sen keskeiset kohdat ovat: uudistuksessa päätetään kuntien verotulopohjan vahvistamisesta siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi, poistetaan kuntien rahoitusjärjestelmään liittyvien kuntien yhdistymisen ja yhteistyön esteet, tavoitteena on hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistäminen, jatkossakin otetaan huomioon kuntien erilaiset olosuhteet ja palvelutarpeet, tasausjärjestelmän on oltava valtio/ kunta -suhteessa neutraali ja valtion ja kuntien kustannustenjako ei muutu muutosten johdosta (ks. puitelaki 11 ). kolme tehtävää: kuluttajaneuvonta, elatusturvalain tehtävät lukuun ottamatta toimenpiteitä elatusvelvollisuuden vahvistamiseksi ja holhoustoimen edunvalvontapalvelut (ks. puitelaki 8 ). Valtion rahoitettavaksi siirretään: ulkomaalaisten terveyden- ja sairaanhoitokustannukset siltä osin kuin Suomen valtio on niistä vastuussa EU:n lainsäädännön tai Suomen solmiman kansainvälisen sopimuksen nojalla, lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvät selvitykset ja oikeuspsykiatriset selvitykset. Valtio ja kunnat kehittävät yhdessä tietojärjestelmien yhteensopivuutta ja edistävät sähköisten palvelujen käyttöönottoa. Sen lisäksi valtio ja kunnat tulevat kehittämään yhteispalvelutoimintaansa. Uudet lähipalvelukonseptit (esim. etälääkäri ja verkko-opetus) ja niiden jatkokehittely tulevat olemaan kiinteä osa uudistustyötä. (ks. puitelaki 12 ) Kunnilta siirretään viimeistään valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi 15

16 Kuntaliitto kuntien kumppanina Suomen Kuntaliitto yhdessä omien yhtiöidensä kanssa tukee kuntia uudistuksen valmistelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Kuntaliiton ja sen yhtiöiden tieto-, koulutus- ja konsultointipalvelut keskittyvät kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Syksyllä 2006 järjestettävän aluekierroksen lisäksi vuoden 2007 alussa järjestetään teemakohtaisia seminaareja. 16

17 Hae tietoa ja seuraa kunta- ja palvelurakenteen etenemistä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen linjaukset ja puitelaki. Kysy maksutta paras-hankkeesta. työvälineitä kuntapalveluiden ja -rakenteiden uudistajille. Toimeenpanosuunnitelmat sekä palveluiden uudet tuotanto- ja järjestämistavat. > muutosjohtaminen tukea lähivuosien vaativimpaan johtamistehtävään. yhdistymisen tukipaketti, kuntaliitostilanne ja kuntajakolaki. tietoa kuntien välisestä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöstä, kysymys-vastaus -pankki ja maksutonta neuvontaa. toimialojen uutiskirjeet. Kuntalehden onlineuutiset ja Kuntalehden tilaaminen. Efeko Oy:n palveluja muutoksen johtaminen ja ohjelmointi kuntien yhdistymisen konsultointi palveluiden uudet tuotanto- ja järjestämistavat palveluiden tuottavuuden ja kustannustietoisuuden kehittäminen. esimerkkejä palvelutuotannon ja hallinnon uudistamisesta sekä kuntayhteistyöstä eri toimialoilta. 17

18 Käsitteitä Puitelaki Puitelaki määrittää rakenneuudistusta koskevat suunnittelu- ja toimeenpanovelvoitteet sekä niiden aikataulun. Puitelain mukaisten rakenteellisten uudistusten toteutus alkaa kunnissa jo ennen puitelain voimaantuloa. Kunta Kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Se on elinvoimainen ja sillä on taloudelliset ja muut edellytykset huolehtia asukkaiden palvelujen turvaamisesta. Yhteistoiminta-alue Yhteistoiminta-alue on kuntien yhteistoiminnan vahvistamiseksi perustettava alueellinen organisaatio. Sen hallinnollinen muoto voi olla joko kuntayhtymä tai alueen kuntien yhteinen toimielin, jolloin yksi kunta hoitaa yhteistoiminta-alueen kaikkien kuntien tehtävät. Kunnan selvitys ja toimeenpanosuunnitelma Jokaisen kunnan tehtävänä olevaan selvitykseen sisältyviä mahdollisia toimenpiteitä ovat: 18

19 kuntajaon muutokset perusterveydenhuollon ja siihen liittyvien sosiaalihuollon tehtävien huolehtimisesta vastaavan yhteistoimintaalueen muodostaminen, yhteistoiminta-alueen muodostaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa ja palvelun organisoiminen erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollossa. Lisäksi selvityksestä on ilmettävä, mitä muita palvelutehtäviä kunnan on tarkoitus siirtää yhteistoiminnasta vastaavien organisaatioiden huolehdittavaksi. Jokaisen kunnan tehtävänä olevassa toimeenpanosuunnitelmassa kunta kertoo, miten se aikoo huolehtia palvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa. Laaja-alaisten kuntien yhteistoimintaan velvoittavien asioiden vuoksi selvitykset ja toimeenpanosuunnitelmat on valmisteltava tiiviissä yhteistyössä kuntien kesken. Tehdyistä selvityksistä ja toimeenpanosuunnitelmista raportoidaan valtioneuvostolle mennessä. Valtioneuvosto säätää asetuksella tarkemmin selvityksen ja toimenpidesuunnitelman rakenteesta ja siitä, miten suunnitelmat annetaan valtioneuvostolle. Kaupunkiseutujen suunnitteluvelvollisuus Pääkaupunkiseudun ja 16 muun kaupunkiseudun on laadittava suunnitelma siitä, miten näiden seutujen maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteensovittamista sekä palveluja kuntarajat ylittäen parannetaan. Kaupunkiseutusuunnitelma on tehtävä mennessä. Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat Sisäasiainministeriössä määritetään kuntien talouden tunnuslukujen arviointikriteerit ja ne raja-arvot, joiden perusteella valtioneuvosto voi erikseen tehtävien selvitysten arviointien ja toimenpiteiden perusteella päättää kuntajaon muuttamisesta. Tätä koskeva asetus annetaan tarvittaessa vuoden 2009 alussa. Valtion kuntapolitiikka Uudistuksessa päätetään kuntien verotulopohjan vahvistamisesta siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi. Tämä merkitsee muutosta kuntien tulorakenteeseen, koska uudistus ei kokonaisuutena muuta valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. Peruspalveluohjelma (PPO) ja sitä valmisteleva ministerityöryhmä Kunta- ja palvelurakenneuudistusta johtaa valtioneuvostossa peruspalveluohjelmaa (PPO) valmisteleva ministerityöryhmä, joka tekee hankkeen kuluessa tarvittavat poliittiset johtopäätökset. Peruspalveluohjelma perustuu pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan, jonka mukaan hallitus toteuttaa pitkäjänteistä ja vakaata kuntapolitiikkaa. 19

20 Lakiehdotukset (HE 155/2006 vp) Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Lain tarkoitus ja soveltamisala 1 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Uudistuksen tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle. Lain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Lisäksi lain tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Tämän lain mukaisia järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon: 1) palvelujen saatavuus, laatu ja rahoitus maan kaikissa osissa; 2) perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa; 3) kunnan asukkaiden itsehallinnon toimintaedellytykset; 4) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet; 5) suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet käyttää omaa kieltään ja saada palveluja tällä kielellä; sekä 6) saamelaisten kielelliset oikeudet samoin kuin saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan saamelaisten kotiseutualueella. 2 Soveltamisala Lakia sovelletaan maan kaikissa kunnissa. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) soveltamisalaan kuuluvissa kunnissa sovelletaan kuitenkin vain tämän lain 8, 9 ja :ää. 3 Suhde aluejakoihin Kunnat voivat laatia tässä laissa tarkoitetut selvitykset ja suunnitelmat erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 7 :n mukaisesta sairaanhoitopiirijaosta ja valtioneuvoston kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 6 :n nojalla päättämästä erityishuoltopiirijaosta poiketen. Kunnat voivat laatia tässä laissa tarkoitetut selvitykset ja suunnitelmat valtioneuvoston maakuntajakolain (1159/1997) 1 :n 2 momentin nojalla päättämästä maakuntajaosta poiketen. 2 luku Uudistuksen toteuttamisen keinot 4 Keinot Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kun tia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajaon muutokset toteutetaan ja niiden tekemistä tuetaan siten kuin kuntajakolaissa (1196/1997) säädetään. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Toiminnan tuottavuutta parannetaan myös tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisesti ongelmallisten kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. 5 Kunnan ja yhteistoiminta-alueen muodostaminen Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta 20

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kolme lähtökohtaa

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kolme lähtökohtaa Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutukset hyvinvointipalvelujen tuottamiseen Pori 3.10.2006 Antti Kuopila Projektivastaava Kuntaliitto Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kolme lähtökohtaa 1. Uudistus

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2007 N:o Laki. N:o 169. kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2007 N:o Laki. N:o 169. kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2007 N:o 169 173 SISÄLLYS N:o Sivu 169 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta... 595 170 Laki kuntajakolain muuttamisesta... 601

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

Helsinki 2007 ISBN (pdf) ISBN (painettu)

Helsinki 2007 ISBN (pdf) ISBN (painettu) Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunnat toteuttavat uudistuksen 2. painos Helsinki 2007 ISBN 978-952-213-198-0 (pdf) ISBN 978-952-213-197-3 (painettu) Kunnat muutosjohtajina Toisen painoksen esipuhe Kunta-

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvityksen eteneminen Henkilöstöryhmien info kuntajakoselvityksen etenemisestä 5.12.2007 klo 13-15 Jyväskylän kaupungintalo Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/859/00.01.01.00/2015 Anu Hernesmaa SÄKYLÄN JA KÖYLIÖN KUNTIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta /2013 Laki. kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta /2013 Laki. kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 2013 478/2013 Laki kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Naantalissa 28 päivänä kesäkuuta 2013 Eduskunnan

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

HE 110/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta

HE 110/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan joukkoliikennelakia muutettavaksi siten, että Kotkan seudulla linjaautoliikenteen

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut

Lisätiedot

KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT

KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT 1. Selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä 4 a Kuntarakenneuudistuksen

Lisätiedot

Lainsäädännölliset muutokset kuntakentällä rakennelaki

Lainsäädännölliset muutokset kuntakentällä rakennelaki Lainsäädännölliset muutokset kuntakentällä rakennelaki Kuntamarkkinat 11.-12.9.2013 Johtava lakimies Kari Prättälä, Suomen Kuntaliitto Hallitusohjelman mukaan kuntarakenneuudistus, kuntalaki, valtionosuusuudistus

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Kriisikunnan pakkoliitoksen erityispiirteet. Markku Mölläri Kuntajakoselvittäjä Arviointimenettelyt

Kriisikunnan pakkoliitoksen erityispiirteet. Markku Mölläri Kuntajakoselvittäjä Arviointimenettelyt Kriisikunnan pakkoliitoksen erityispiirteet Markku Mölläri Kuntajakoselvittäjä Arviointimenettelyt Arvioinnista selvityksen kautta pakkoliitokseen Vos-laki 63 a : Jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys. Elinvoima ja kilpailukyky

Porin seudun kuntarakenneselvitys. Elinvoima ja kilpailukyky Porin seudun kuntarakenneselvitys Elinvoima ja kilpailukyky Poliittisen ohjausryhmän kokous 18.10.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Johtava konsultti Jarkko Majava FCG Konsultointi Oy 23.10.2013 Page

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Selvitysprosessissa otettava huomioon Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen järjestäminen Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013/

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö on lähettänyt kunnille päivätyn kirjeen, joka koskee voimaan tulleen ns. puitelain säädösten toimeenpanoa.

Sisäasiainministeriö on lähettänyt kunnille päivätyn kirjeen, joka koskee voimaan tulleen ns. puitelain säädösten toimeenpanoa. Kunnanhallitus 179 19.03.2007 Kunnanhallitus 225 02.04.2007 Kunnanhallitus 343 28.05.2007 Valtuusto 104 20.06.2007 KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS 187/00/000/2007 KHALL 179 Sisäasiainministeriö on lähettänyt

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 4.6.2014 Kunnan tulevaisuuden haasteita Kestävän kuntatalouden ratkaisut Sopimusohjauksen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Selvitysryhmän 1. kokous 4.9.2013

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA. Kh , 537. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.

VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA. Kh , 537. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi. VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA Kh 4.2.2012, 537 Kaupunginsihteeri: Valtiovarainministeriö pyytää kaupungilta lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Lausunto on toimitettava

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 360 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 127 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Eurajoen kunnan, Harjavallan kaupungin, Kokemäen kaupungin, Luvian kunnan ja Nakkilan kunnan kuntajakoselvitys 29.10.2013 Jarno Moisala Sisältö Kuntarakennelaki osana

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

METSÄT JA ILMASTONMUUTOS KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIOISSA

METSÄT JA ILMASTONMUUTOS KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIOISSA METSÄT JA ILMASTONMUUTOS KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIOISSA Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 8.11.2012, Seinäjoki Anna-Marja Kukkanen, Suomen Kuntaliitto METSILLÄ ON MERKITTÄVÄ ROOLI ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄSSÄ

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Teija

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Vesangan kuntalaistilaisuus 30.1.2008 Rientolassa Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 1 Kuntajako Asukkaiden

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1402/ /2013 Anu Hernesmaa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1402/ /2013 Anu Hernesmaa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/1402/00.01.01.00/2013 Anu Hernesmaa LAHDEN KAUPUNGIN JA NASTOLAN KUNNAN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta 8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien

Lisätiedot

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Keskeinen sisältö Oulu 23.9.2014 Kari Haavisto, STM Puheenvuoroni Tavoitteet ja keinot Uudistuksen keskeinen sisältö Uusi palvelurakenne Järjestämispäätös Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTAJAKOSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SELVITYSALUEEN KUNTAJAKOSELVITYS Pori Pomarkku Lavia Ulvila Tilanne- ja ajankohtaiskatsaus kuntauudistuksesta Työvaliokunta 16.5.2014 Pomarkku Jarmo Asikainen Luvia Nakkila Harjavalta

Lisätiedot

Ero

Ero 1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Hallituksen rakennepolitiikan linjaukset Ohjausryhmän 13.12.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 18.12.2013 Page 1 18.12.2013 Page 2 Osasto 3 pp.kk.vvvv

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp. LAUSUNTO Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.) Integraatio Lakiehdotukseen

Lisätiedot

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus 24.4.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali-

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Terveydenhuollon palveluntuottajat ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eveliina Leinonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/659/ /2014 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/659/ /2014 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 16.6.2016 VM/659/00.01.01.00/2014 Suvi Savolainen KUOPION JA JUANKOSKEN KAUPUNKIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot