Fortum. -vuotiaat. Aino, Anna-Sofia ja Linnea listasivat keinonsa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Transkriptio

1 Fortum ENERGIATEHOKASTA HEVOSTELUA 16 OLIIVINKIVET KATTILAAN 20 ESA HYVÄRINEN RAKENTAA DIALOGIA 22 -vuotiaat energiapäättäjät Aino, Anna-Sofia ja Linnea listasivat keinonsa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

2 PÄÄKIRJOITUS Ulla Rehell Johtaja, kestävä kehitys Eniten haluamme vaikuttaa tällä hetkellä energiatehokkuuteen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen Venäjällä. Tieto lisää tehokkuutta Kaikki menee, mikä tulee. Tuttu sanonta pätee niin rahankäyttöön kuin energiankulutukseenkin. Kun halutaan elää säästäväisemmin, on tiedettävä, paljonko kuluu ja mihin. Tieto energiankulutuksesta ja sen käytön tehostamiseen liittyvä osaaminen ovat Fortumin keinoja edistää kestävämpää energian käyttöä. Energian tuotannossa sekä teknologiakehityksessä mietimme, miten omat ja asiakkaidemme voimalaitokset pystyvät tuottamaan samalla luonnonvarojen käytöllä enemmän hyötyenergiaa. Pitämällä sähkö- ja kaukolämpöverkot hyvässä kunnossa minimoimme myös siirtoon liittyviä häviöitä. Esimerkiksi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP) pystymme hyödyntämään lähes 90 prosenttia polttoaineen sisältämästä energiasta. Siksi pyrimme johdonmukaisesti korvaamaan vanhoja lämpölaitoksia tehokkailla CHPlaitoksilla. Voimalaitoksen käyttötaloutta parantava vuoden mittainen Fortum Ekotuunaus -projekti auttaa asiakkaitamme löytämään prosesseistaan tehostamispaikat ja saamaan aikaan isot, paitsi päästöissä, myös euroissa mitattavat säästöt. Kehittämällä älykkäitä sähköverkkoja, asumisratkaisuja ja päästötöntä liikennettä olemme mukana rakentamassa entistä energiatehokkaampia yhteiskuntia. Fortum Älyboxi -mittareilla asiakkaamme voivat seurata vaikka tunnin tarkkuudella sähkönkäyttöään ja nähdä heti päätöstensä vaikutukset. Eniten vaikutamme tällä hetkellä energiatehokkuuteen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen Venäjällä, jossa tavoitteemme on nostaa omien voimalaitostemme energiatehokkuus lähemmäksi eurooppalaista tasoa. Esimerkiksi Tšeljabinskin kaukolämpöjärjestelmän automatisoinnilla ja peruskorjauksella pienennämme energian hävikkiä jopa 30 prosentilla. Tätä lehteä tehdessä vierailimme kirkkonummelaisessa koulussa, jossa 8-luokkalaiset pelasivat Energiapeliä. Toivottavasti sen tuoma tieto auttaa heitä kasvamaan vastuullisiksi energiankäyttäjiksi! kuva: SINI PENNANEN Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Tarjoamme kestäviä ratkaisuja, jotka auttavat vähentämään päästöjä, tehostamaan resurssien käyttöä ja varmistamaan energian saatavuuden - samalla tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme. Liiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä voimalaitosten käyttö ja kunnossapito. Fortumin toiminta on keskittynyt Pohjoismaihin, Venäjälle ja Itämeren alueelle. Tulevaisuudessa kasvumahdollisuuksia tarjoavat myös kilpaillut energiamarkkinat nopeasti kasvavissa Euroopan ja Aasian talouksissa. Vuonna 2009 Fortumin liikevaihto oli 5,4 miljardia euroa ja liikevoitto 1,8 miljardia euroa. Konsernissa työskentelee noin henkilöä. Fortum Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Lisätietoja: Forte on Fortumin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Pauliina Vuosio Toimituspäällikkö: Anne Muhonen Toimitus: Compositor Oy Ulkoasu: Neutron Design Julkaisija: Fortum Oyj puh , fax PL 1, FORTUM, Paino: Libris Oy Kannen kuva: Topi Saari Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri Osoitteenmuutokset: forte.cc@fortum.com ISSN Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Voit antaa palautetta lehdestä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen forte.cc@fortum.com Yksityisasiakkaat arkisin 8 17, faksi tai asiakaspalvelu@fortum.com Yritysasiakkaat arkisin 8 17, faksi tai sahko.yritys@fortum.com Asiakaspalvelun yhteystietoja Sähkönsiirron vikailmoitukset (24 h) Kaukolämmön vikailmoitukset (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi) (Joensuu) (muu Suomi) INTERNET Internet-palvelumme ovat käytössä 24 tuntia vuorokaudessa osoitteessa

3 TÄSSÄ NUMEROSSA 3/ Ajankohtaista 8 TEEMA: kohti ENERGIATEHOKKAAMPAA YHTEISKUNTAA 14 GALLUP Miten päättäjät voisivat edistää järkevää energiankäyttöä? 15 PIENILLÄ TEOILLA SUURIIN TULOKSIIN Fortum tekee monella rintamalla työtä energiatehokkuuden edistämiseksi. 16 JUOKSE SINÄ HUMMA Primus Talli Espoossa huomioi tehokkaan energiankäytön jo alueen suunnittelussa. 19 KAUPUNKIVILJELY TUO RUOAN LÄHELLE Hyötyviljelyä voi harrastaa myös kaupungissa, todistaa Jaakko Lehtonen. 20 JOUSTAAKO KATTILA Biopolttoaineiden on sovelluttava voimalaitosten kattilatekniikkaan. 22 FORTUMIN MUUNTAJA Esa Hyvärisen tiimi käy avointa dialogia päättäjien kanssa. 25 PÄÄSTÖKAUPPA KIRISTYY Hiilidioksidin päästörajat tiukentuvat vuodesta 2013 alkaen. 26 ITÄMEREN PUOLESTA John Nurmisen säätiö tekee työtä Itämeren fosforipäästöjen vähentämiseksi. 27 MATTILA KELAA Uusi-Seelanti kutsuu Esa-Pekka Mattilaa forte 3/2010 3

4 AJANKOHTAISTA TOIMITTANUT: ARJA KORHONEN Kaikki kaukolämpöasiakkaat etäluennassa. Kaikki Fortumin kaukolämpöasiakkaat Suomessa ovat nyt etäluennan piirissä, joten heidän ei tarvitse enää ilmoittaa kulutuslukemiaan itse. Kompostointi kannattaa Maahan sataneet lehdet luovat syksyistä tunnelmaa ja kertovat luonnon valmistautumisesta talveen. Moni kuitenkin pähkäilee, minne kuljettaa keoiksi haravoidut lehdet? Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) ympäristöasiantuntija Minna Partin mukaan puutarha jätteen kompostointi kannattaa, sillä se säästää paitsi luontoa myös rahaa. Kaatopaikalle joutunut eloperäinen aines aiheuttaa hajotessaan haitallisia kasvihuonekaasupäästöjä. Kun puutarhajäte kompostoidaan omalla kotipihalla, jätteen kuljetuksesta ei synny kustannuksia ja tontille saadaan ravinteikasta multaa. Fortum tukee Aalto-yliopistoa Fortum ja Aalto-yliopisto ovat sopineet energiantuotantoon ja -käyttämiseen sekä energiamarkkinoihin liittyvistä uusista tutkimusyhteistyömuodoista. Fortum panostaa 3 miljoonaa euroa yliopiston peruspääomaan osana T&Ktoimintamalliaan, joka perustuu verkostoihin ja kumppanuuksiin alan johtavien toimijoiden kanssa. Lisäksi Fortumilla on sisäistä tutkimus- ja kehitystoimintaa strategisesti merkittävillä alueilla, kuten ydinvoimatutkimuksessa. SHUTTERSTOCK Minna Partin vinkit puutarhajätteen kompostointiin: Puutarhajätekompostorin voi joko ostaa tai nikkaroida itse. Saat lisätietoa internetistä tai soittamalla kunnan jätehuoltoon. Maisemaan sopiva kompostori pitää tontinomistajan lisäksi myös naapurit tyytyväisinä. Huolehdi kompostorin siisteydestä ja sijoita se paikkaan, jossa se ei häiritse naapureita. Tärkeintä kompostoinnissa on tasapaino: tarkkaile ainakin ilmavuutta ja kosteutta. Jos komposti on liian ilmava, se kuivuu helposti. Liian märkä komposti saattaa puolestaan haista. Tasakokoinen aines hajoaa helpommin. Voit esimerkiksi silputa pihamaalle pudonneet syksyn lehdet ruohonleikkurin avulla, jolloin lehdet maatuvat kompostissa nopeammin. Puutarhajätekompostin jäätyminen talvella ei haittaa, mutta voit suojata sen halutessasi pressulla. Kun kevätaurinko sulattaa kompostin, se herää talviunilta ja jätteiden hajoaminen käynnistyy taas. TOPI SAARI Maalämpöä Nokialla Nokian Pitkäniemen kaukolämpöverkko on ainoa laatuaan Suomessa: lämpöpumppulaitos on yhdistetty olemassa olevaan kaukolämpöverkkoon ja lämmönkeruujärjestelmä on varustettu tarkalla mittausjärjestelmällä. Sillä vertaillaan kallion ja järven pohjasedimentin käyttöä lämmönlähteenä. Näin saadaan ainutlaatuista käyttöön perustuvaa tietoa eri maaperätyyppien soveltuvuudesta maalämpökäyttöön. Erityisesti tutkitaan maaperän lämpötilatasoja ja sitä kautta lämpöpumpulla tuotetun lämmön tehokkuutta ja tuotanto kustannuksia. 4 forte 3/2010

5 TAVOITE UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN OSUUDEKSI ENERGIANTUOTANNOSTA VUOTEEN 2020 MENNESSÄ, % 38 % Suomi 50 % Ruotsi Fortum mukaan YK:n Global Compact -aloitteeseen Fortum on allekirjoittanut Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact -aloitteen ja hyväksytty sen tukijäseneksi. Maailman laajimpaan yhteiskunta- ja yritysvastuuta koskevaan aloitteeseen on liittynyt yli yritystä 135 maasta. Valoelämyksiä erityisryhmille jukka laine Led-valaistus tarjoaa suuria elämyksiä vähällä vaivalla ja rahalla, sanoo Jukka Laine, joka järjestää valotyöpajoja erityisryhmille, kuten kehitysvammaisille, adhd-nuorille ja vanhuksille. Valotaide on taidemuoto kuten vaikkapa vesiväreillä maalaaminen, väline vain on eri, hän sanoo. Valopiirtäminen on vanha keksintö, mutta ledit ovat mahdollistaneet valotaiteen tekemisen kenelle tahansa. Ledit ovat pieniä, tehokkaita ja kestävät hyvin käytössä. Laine, taustaltaan valoilmaisun medianomi ja valaistussuunnittelija, on itse kehittänyt työpajojen sisällön, jossa eriväristen ledien avulla heijastetaan valoa ja värejä erilaisiksi kuvioiksi ja varjoiksi. Valokuvioita ja valojen käyttötapoja keksii kukin osallistuja itse tekemisensä myötä. Vaikeasti kehitysvammainen lapsi ja vanhus saavat työpajasta varmasti erilaisia elämyksiä, mutta palaute on aina ollut innostunutta. Yksi syy suosioon on se, että valotyöpajassa jokainen voi osallistua kunnosta riippumatta. Jos ei jaksa pitää valoa kädessä, sitä voi katsella tai vaikkapa pitää valopalloa sylissä. Valotyöpajoja järjestetään muillekin kuin erityisryhmille. Laine vetää työpajoja myös päiväkodeissa, ja syksyllä alkaa Helsingin työväenopistossa kaikille avoin kurssi. Muidenkin kaupunkien kanssa on suunnitelmia. Pidän tärkeänä, että ihmiset oppivat katsomaan arkiympäristöään valon kannalta millaisessa ympäristössä elämme. Onhan kaikki, mitä näemme, valoa tai sen heijastumaa, filosofoi Laine. Lisätietoja: Poltinteknologiaa Puolaan Fortum on sopinut Tauron Groupiin kuuluvan Polish Południowy Koncern Energetycznyn (PKE) kanssa Puolan suurimmasta voimalaitoksen typpioksidipäästöjä vähentävästä hankkeesta. Sopimuksen arvo on 55 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 päättyvä hanke sisältää kuuden kattilan modernisoinnin PKE:n Jaworzno III -voimalaitosyksikössä. Naantalin voimalaitos juhlii 50-vuotistaivaltaan Sähköntuotannon alkamisesta Fortumin Naantalin voimalaitoksessa tulee joulukuussa täyteen 50 vuotta. Alun perin vain sähköä tuottanut laitos tuottaa nykyään myös pääosan Turun seudun kaukolämmöstä sekä lähiseudun teollisuuslaitosten käyttämästä höyrystä. Yhteensä laitos tuottaa vuosittain energiaa noin kolme terawattituntia. Parhaillaan käynnissä on voimalaitosalueen ympäristövaikutusten arviointi (YVA), jota tarvitaan korvaavan tuotantokapasiteetin suunnitteluun. Taustalla on tarve lisätä biopolttoaineiden käyttöä, vähentää hiilidioksidipäästöjä sekä toteuttaa vuonna 2016 kiristyvät päästövähennykset, voimalaitospäällikkö Ari Anttila kertoo. Juhlavuoden kunniaksi laitoksen pitkää historiaa esitellään syksyllä Turussa, Naantalissa ja Raisiossa kiertävässä valokuvanäyttelyssä. fortum forte 3/2010 5

6 AJANKOHTAISTA Opas järkevään energiankäyttöön. Jussi Laitisen Pieni suuri energiakirja opas energiatehokkaaseen asumiseen antaa omakotitalo-, kerrostalo- ja kesämökkiasujille vinkkejä siitä, miten sähköä ja lämpöä voi säästää ja käyttää tehokkaasti. Ilmaiseksi uimaan 24. lokakuuta DREAMSTIME Fortumin kaukolämpöverkkoalueilla järjestetään sunnuntaina uintipäivä. Sisäänpääsy uimahalleihin on ilmainen, ja Fortum tarjoaa halleissa tietoa kaukolämmöstä, yleisö kilpailun ja muuta mukavaa. Tapahtuma järjestetään Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen, Joensuun, Järvenpään, Tuusulan, Euran ja Nokian uimahalleissa. Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto ja se lämmittää useimmat uimahallit ja niissä käytetyn veden. Se on ympäristöä ja energiaa säästävä tehokas lämmitysmuoto. Tarkemmat tiedot uimahalleista ja aukioloajoista: Lämmintä vettä riittää kaikille. Päivitetty strategia julkistettiin syyskuussa Toimitusjohtaja Tapio Kuula esitteli 16. syyskuuta 2010 pidetyssä pääomamarkkinapäivässä Fortumin päivitetyn strategian, jossa keskeisessä roolissa ovat kasvu uusilla markkina-alueilla, Euroopan integroituvat sähkömarkkinat ja yhtiön Venäjän liiketoimintojen suhteellisen painoarvon lisääntyminen. Nämä pienentävät asteittain pohjoismaisen sähkön tukkuhinnan roolia Fortumin tuloksentekijänä. Strategian pohjana on yhtiön vahva osaaminen hiilidioksidipäästöttömässä ydin- ja vesivoimatuotannossa sekä energiaa ja luonnonvaroja tehokkaasti hyödyntävässä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Keskeisen perustan strategialle muodostavat yhtiön asiantuntemus ja pitkäaikainen kokemus kilpailluilta energiamarkkinoilta, Tapio Kuula sanoo. Fortum on tarkistanut investointiohjelmansa aikataulua Venäjällä talouskriisin jälkeen nopeasti elpyneen sähkönkysynnän ja kapasiteettimarkkinan kehityksen valossa. Suunnitelmissamme on ottaa käyttöön kaikki uudet yksiköt vuoden 2014 loppuun mennessä. 6 forte 3/2010

7 Fortum mukana Cleantech Finland -hankkeessa. Fortum on liittynyt puhtaan teknologian Cleantech Finland -hankkeeseen, joka tukee suomalaisen cleantech-sektorin kansainvälistä kasvua viestinnällä ja markkinoinnilla. Lisätietoa: ASIAKAS KYSYY Fortum mukaan yhteen Euroopan suurimmista maatuulipuistoista Fortumin ja ruotsalaisen Skellefteå Kraftin yhteisyritys Blaiken Vind AB suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Blaikenin alueelle Pohjois-Ruotsiin. Fortumin osuus hankkeesta on 40 prosenttia. Tuulipuistoon suunnitellaan enintään 100 tuulivoimalaa, joiden yhteinen kokonaisteho nousee 250 megawattiin. Jos tuulivoimahanke etenee suunnitelmien mukaan, vuonna 2015 Blaiken on yksi Euroopan suurimmista maatuulivoimapuistoista, jonka gigawattitunnin vuosittainen tuotanto vastaa omakoti talon vuotuista sähkönkulutusta. Tuulivoimapuiston rakentaminen alkaa suunnitelmien mukaan vuonna Tuulivoimapuistolle on Blaikenissa suotuisat olosuhteet: Uppsalan yliopiston tekemässä kansallisessa tuulikartoituksessa alueella on hyvät tuuliolosuhteet erityisesti talvikuukausien aikana, jolloin myös sähköntarve on suurimmillaan. Alueella sijaitsee myös vesivoimala, minkä ansioista tuulivoimalat ovat liitettävissä kantaverkkoon kustannustehokkaasti. Hyvät tuuliolosuhteet ja Ruotsin uusiutuvan energian tukemiseen suunnattu markkinaehtoinen sertifikaattijärjestelmä tekevät Blaikenista houkuttelevan investointikohteen, Fortumin Power-divisioonan johtaja Matti Ruotsala kertoo. Mitä Fortumin asiakkaan on tehtävä kaukolämmitetyssä talossa ennen lämmityskautta? Kaukolämpö on helppo ja vaivaton lämmitysmuoto. Kerros- tai rivitaloissa asuvien ei tarvitse tehdä mitään. Kaukolämmitteisissä pientaloissa ja kiinteistöissä, joissa asiakkaalla on omat kaukolämmön lämmönjakolaitteet, kannattaa syksyllä ennen lämmityskauden alkamista tarkistaa, että laitteet toimivat kuten pitääkin. Hyväkuntoiset lämmönjakolaitteet takaavat lämpimän veden riittävyyden sekä tasaisen ja miellyttävän huonelämpötilan. Lämmitysverkoston painemittarista kannattaa tarkistaa, että painetaso on oikea: jos se on liian alhainen, lämmitysverkostoon tulee lisätä vettä. Katso myös, että lämmityksen kesäsulku on aukaistu ja sekä lämmityksen että käyttöveden pumput ovat käynnissä. Myös lämpimän käyttöveden lämpötila on hyvä tarkistaa. Jos lämmitys ei toimi, syynä saattaa olla ilma verkostossa: silloin auttavat ilmaaminen ja veden lisääminen. Tarkempaa tietoa löydät: Tällä palstalla vastataan Fortumin asiakaspalveluun tulleisiin kysymyksiin. Saara Autere Sähköautot kilpasilla Espooseen rakenteilla olevalla Suurpellon alueella järjestettiin syyskuussa leikkimieliset sähköautoajot. Fortumin ja Espoon kaupungin järjestämässä tapahtumassa voittajaksi ei selviytynyt nopein vaan pihein: J-Tradingin viisihenkinen joukkue käytti yhteensä kahdeksan kilometrin matkalla sähköä reilut 1,5 kilowattituntia. Joukkueen menopeli oli Fiat Fiorino Electric -sähköauto. Tapahtuma houkutteli paikalle mukavasti yleisöä, ja sähköautot sekä muut esillä olleet sähköajokit olivat erityisesti lapsiperheiden mieleen. Suurpeltoon nousee seuraavan viiden vuoden aikana kokonaan uusi asuinalue, jonka suunnittelua ovat alusta saakka ohjanneet kestävän kaupunkirakentamisen periaatteet. forte 3/2010 7

8 TEEMA: Kohti energiatehokkaampaa yhteiskuntaa Päättäjät 2020 Tässä istuvat energiatehokkaamman tulevaisuuden tekijät, joille energiansäästölamput ja kierrätys ovat jo arkipäivää. Vuonna 2020 heidän pitäisi elää yhteiskunnassa, jossa energiaa käytetään selvästi nykyistä vähemmän. Teksti AULI PACKALÉN Kuvat TOPI SAARI 8 forte 3/2009 3/2010

9 Energiapeli pani kirkkonummelaiset Elias Haapa-ahon ja Katariina Collanderin miettimään arkisten valintojen merkityksiä. forte 3/2010 9

10 TEEMA: Kohti energiatehokkaampaa yhteiskuntaa tottunut keskustelemaan esimerkiksi energiansäästöstä jo alakouluikäisestä saakka. lette työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston neuvonantajia. Listatkaa ainakin kolme tärkeää keinoa, joiden avulla Suomi voi osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kirkkonummelaisen Kirkkoharjun koulun 8-luokkalaisten suut alkavat käydä, ideoita pulputa ja kynä sauhuta. Keinoja kertyy lähemmäs kymmenkunta, kun 14-vuotiaat Aino Heinäsuo, Anna-Sofia Isosomppi, Lauri Aakko ja Linnea Hildén pääsevät vauhtiin. Nelikon keinovalikoimaan kuuluvat esimerkiksi sähköautot, energian säästäminen sekä tuuli- ja aaltovoiman rakentaminen. Koululaiset pelaavat Energiapeliä, joka on suunniteltu herättämään keskustelua energia- ja ympäristökysymyksistä ja joka on osa Fortumin Energiakompassi-ohjelmaa. Ilmastonmuutokseen ja energiankäyttöön liittyvät käsitteet tuntuvat olevan mainiosti hallussa. Opettaja Pirkko Tamminen kertookin, että nuoret ovat sitä ikäluokkaa, joka on Koululaisten kanssa samaa tehtävää on pohdittu pitkään myös isommissa ympyröissä, ja energiatehokkuus eli energian säästäminen ja sen käytön tehostaminen on rankattu yhdeksi tärkeimmistä keinoista hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketti edellyttää, että jäsenmaat nipistävät energiankäytöstään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana myös kasvihuonekaasupäästöjä on saatava vähennettyä päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla 20 prosentilla ja uusiutuvan energian käyttöä lisättyä viidennekseen. Pirjo-Liisa Koskimäki on näköalapaikalla EU:n energiatehokkuudesta puhuttaessa. Vuodesta 1996 saakka Euroopan komission palveluksessa ollut Koskimäki vetää nykyisin komission energiapääosaston energiatehokkuusyksikköä, joka vastaa energian tehokkaan käytön ja säästöpolitiikan suunnittelusta ja joiltain osin myös toteutuksesta. Hänen mukaansa tehostamispotentiaalia riittää koko energiaketjussa aina energian tuotannosta ja siirrosta sen loppukäyttöön. Toki arviot riippuvat käytetystä laskutavasta, aikajänteestä ja takaisinmaksuajasta, mutta kaikilla pääkulutussektoreilla eli rakennuksissa, teollisuudessa ja liikenteessä prosentin säästöt vuoteen 2020 mennessä ovat mahdollisia. Koskimäki kertoo, että komissio esittelee marraskuussa unionin uuden energiastrategian. Tulevan energiastrategian koko lähtökohta on energiatehokkuus ensimmäistä kertaa EU:n energiapolitiikassa, Koskimäki iloitsee. Seuraava kysymys 8-luokkalaisille: Millä tavalla ilmastonmuutosta hidastavat keinot saataisiin todella käyttöön? 10 forte 3/2010

11 Miten vähän energiaa käyttäviä laitteita oikein saadaan lisää? tuotteita. Pakollisia nämä merkinnät ovat jo esimerkiksi kylmäsäilytyslaitteissa, pesukoneissa ja sähköuuneissa, ja lisää on luvassa. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, direktiivit ja kansallinen lainsäädäntö pakottavat pikku hiljaa tehottomat tuotteet ja laitteet pois markkinoilta joko kieltämällä ne tai tekemällä ne muilla tavoin niin kalliiksi, ettei niitä ole enää järkeä ostaa. Sama pätee jatkossa myös autoihin, rakennuksiin sekä teollisuuden prosesseihin. Linnea Hildén ei päästä pelikavereitaan helpolla, kun 8-luokkalaiset etsivät keinoja saada ilmastonmuutosta hidastavat toimet oikeasti käyttöön. No, käytetään sellaisia laitteita, jotka kuluttavat vain vähän sähköä, joku aloittaa. Mutta miten niitä laitteita saadaan käyttöön lisää? Linnea Hildén kysyy aiheellisesti. Yhdessä tuumin koululaiset päätyvät siihen, että laitteiden pitää olla tarpeeksi halpoja, jotta ihmiset ostavat niitä, ja jatkossa saa valmistaa vain ympäristöystävällisiä tuotteita. Nuoret osuvat naulankantaan. EU:ssa on jo voimassa kaksi direktiiviä, joilla on pantu vauhtia tuotteiden energiatehokkuuden parantamiseen ja kannustetaan kuluttajia valitsemaan energiapihejä tuotteita. Ecodesign-direktiivi asettaa tuotteiden ekologisen suunnittelun vaatimukset. Jos vaatimukset eivät täyty, tuotteita ei yksinkertaisesti saa tuoda myyntiin EU:ssa. Energiamerkintädirektiivi puolestaan velvoittaa kiinnittämään tuotteisiin energiamerkinnän, jolla halutaan auttaa löytämään energiatehokkaita Muita keskeisiä energiatehokkuuteen ohjaavia direktiivejä ovat esimerkiksi energiapalveludirektiivi ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. Mitä jäsenmaissa tehdään? Pirjo-Liisa Koskimäen mukaan kaikkien EU-maiden on esitettävä kansallinen energiatehokkuussuunnitelma ja myös raportoitava sen toimeenpanosta. Ensimmäiset suunnitelmat ovat nyt loppuvaiheessaan. Haasteena niissä on se, että tehostaminen vaatii pienehköjä mutta lukuisia toimia ja paljon yhteistyötä, koordinointia, rahoitusta ja kuluttajien motivointia. Niiden yhteen sovittaminen ei ole helppoa, Koskimäki toteaa. Suomessa valmistui syksyllä 2009 energiatehokkuustoimikunnan mietintö, jossa on ehdotettu yhteensä 125 toimenpidettä energiansäästöön ja energiatehokkuuteen. Ruotsissa vastaavia toimenpiteitä on kartoitettu muun forte 3/

12 TEEMA: Kohti energiatehokkaampaa yhteiskuntaa muassa Vägen till ett energieffektivare Sverige -mietinnössä. Suomessa EU:n energiatehokkuustavoite tarkoittaa, että primäärienergian käyttöä on leikattava noin 37 terawattituntia, Ruotsissa suuremmasta kokonaiskulutuksesta johtuen jonkin verran enemmän. Energimyndighetenin analyysiyksikön päällikkö Paul Westin kertoo, että Ruotsissa energiatehokkuuden mittaaminen on puhuttanut viime aikoina paljon; yksittäisten toimenpiteiden vaikutuksia on todella vaikea arvioida toisin kuin vaikkapa uusiutuvan energian määrän kasvattamista. Westin myös muistuttaa, että 20 prosentin energiansäästötavoite ei ole varsinaisesti jäsenmaita velvoittava. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennysvelvoitetta ja uusiutuvan energian lisäystavoitetta ei kuitenkaan ole käytännössä mahdollista saavuttaa ilman merkittävää energiatehokkuuden parantamista, hän painottaa. Westiniä säestävät Motivan Teollisuuden energiatehokkuusyksikön päällikkö Hille Hyytiä ja johtava asiantuntija Päivi Laitila. Motiva ja Energimyndigheten ovat isossa roolissa, kun kansallisia suunnitelmia pannaan käytäntöön. Motiva on Suomen valtion sataprosenttisesti omistama, energia- ja materiaalitehokkuuteen erikoistunut asiantuntijayritys, jonka tehtäviin kuuluvat esimerkiksi enerenergiatehokkuussopimusten toimeenpanon tuki ja seuranta sekä energiankäyttöön liittyviin asenteisiin ja tottumisiin vaikuttaminen. Energimyndigheten puolestaan on Paul Westinin mukaan energia-asioista vastaavan elinkeinoministeriön työrukkanen eli Ruotsin energiapolitiikan toteuttaja. Sekä Ruotsissa että Suomessa keinot energian käytön tehostamiseksi ovat pitkälti samat. Suomessa keskeisiksi toimenpiteiksi on listattu uusi, vähäpäästöinen henkilöajoneuvoteknologia, uudisrakennusten tiukemmat energiamääräykset, yritysten ja julkisen sektorin energiatehokkuussopimukset sekä laitteiden kireämmät energiatehokkuusvaatimukset. Näillä aiotaan Suomessa kattaa karkeasti puolet energiansäästötavoitteesta. 12 forte 3/2010

13 NÄKÖKULMA Teksti AULI PACKALÉN Sally Londesborough Fortumilta on kiertänyt suomalaiskouluissa kertomassa energiatehokkuudesta ja vetämässä Energiapeliä. Yhteistä Suomen ja Ruotsin energiatehokkuusohjelmien toimeenpanolle ovat yhteiskunnan isomman muutoksen ja julkisen sektorin roolin korostaminen. Haasteellisiin tavoitteisiin ei päästä vain toteuttamalla yksittäisiä toimenpiteitä, vaan koko yhteiskunnan täytyy ratkaisevasti muuttua, todetaan suomalaisen energiatehokkuustoimikunnan mietinnössä. Olemme puhuneet ns. kivijalkatoimenpiteistä, kuten arvojen muutoksesta, osaamisen jatkuvasta kehittämisestä ja viestinnästä, joihin ei ole vippaskonsteja. On edettävä hitaasti kiiruhtaen, sanoo Päivi Laitila, joka toimii energiatehokkuustoimikunnan asiantuntijasihteerinä. Hyviä esimerkkejä hitaasti kiiruhtamisesta löytyy teollisuudessa, jossa energiatehokkuus on ollut arkipäivää jo pitkään. Paul Westin kertoo, että Ruotsissa energiaintensiiviselle teollisuudelle luodut vapaaehtoiset energiatehokkuusohjelmat ovat olleet menestys. Hyvien tulosten tuoma into on käsin kosketeltavissa. Ruotsissa energiaa runsaasti käyttävä teollisuus oli aiemmin vapautettu energiaverosta. Kun EU:n vaatimuksesta myös niitä oli alettava verottaa, luotiin järjestelmä, jossa energiatehokkuusohjelmia noudattaville yrityksille hyvitettiin vero takaisin. Ohjelmaan osallistuneiden määrä ylitti kaikki odotukset, ja energiatehokkuutta parantavien investointien hinta megawattia kohti on ollut varsin kilpailukykyinen mihin tahansa uusinvestointeihin verrattuna, Westin kertoo. Suomessa vastaavantyyppinen energiatehokkuussopimusjärjestelmä on ollut olemassa vuodesta 1997 saakka. Kaikki lähtee siitä, että tunnetaan oma energiankäyttö, jota pyritään järkeistämään jatkuvan parantamisen periaatteita noudattaen ja osana keskeisiä johtamisjärjestelmiä, Hille Hyytiä kertoo. Pois kahden auton loukusta Asumisen ohessa liikkuminen on yksi suurimmista valinnoista, joita yksittäinen ihminen tai kotitalous voi tehdä oman hiilijälkensä pienentämiseksi. Kaupunkien keskustoissa asuvien ja työskentelevien voi olla helppo luopua autosta tai jättää sellainen kokonaan hankkimatta. Ja jos autoa joskus tarvitsee, sellaisen saa käyttöönsä esimerkiksi liittymällä City Car Clubin tyyppiseen yhteisöön. Kun mennään keskustan ulkopuolelle, elämä ilman autoa voi olla mahdoton yhtälö tai ainakin arki voi muodostua varsin mutkikkaaksi ilman autoa. Itse asiassa moni esikaupunkialueella asuva perhe elää kahden auton loukussa. Kun lasketaan Suomi ja Ruotsi yhteen, kahden auton kotitalouksien määrässä ollaan varmasti miljoonaluokassa. Miten huushollit saataisiin luopumaan toisesta ajokistaan? Verotuksella ja polttoaineiden hinnalla on toki vaikutuksensa päätöksiin. Varmuudella luopujien joukko kasvaa merkittäväksi vasta sitten, kun oman asuinalueen terveyskeskuksiin, päiväkoteihin ja muihin palveluihin pääsee näppärästi julkisilla kulkuneuvoilla. Päivittäiset kauppareissut voi hoitaa vaikka polkupyörällä, mutta kävelepä aamuin illoin räntäsateessa lasten kanssa kolmen kilometrin päässä olevaan päiväkotiin. Ratkaisu voi olla myös Suburb Car Club. Yhteisellä tila-autolla kyyditään naapuruston lapset päiväkotiin, josta mennään julkisilla itse työpaikalle. Autoksi kelpaa luonnollisesti vain ladattava sähköauto, jonka kantosäteeksi riittää muutama kymmenen kilometriä. Tähän ei tarvita yhdyskuntasuunnittelun suunnanmuutosta vaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä ja päättäväisyyttä. Ladattavat sähköautotkin alkavat pian olla kaikkien saatavilla. P.S. Joukkoliikenteen ajateltu hitaus voi olla myös asennekysymys. Sain kutsun ekotehokkaalle aamiaiselle, jonne suuntasin teeman mukaisesti bussilla. Varasin reippaasti aikaa ruuhka-aika kun oli mutta bussikaistaa paineleva ajokki vei paikalle reippaasti etuajassa. forte 3/

14 TEEMA: Kohti energiatehokkaampaa yhteiskuntaa Miten päättäjät voisivat edistää järkevää energiankäyttöä? Teksti ja kuvat Hanna Aspelin Suomen energiapolitiikkaa pitäisi johdonmukaistaa. Tärkeitä asioita ovat muun muassa hiukkaspäästöjen vähentäminen sekä omavaraisuuteen pyrkiminen. Suomen kaltaisella teknologiamaalla on molempiin hyvät mahdollisuudet. Tatu Isotalo, Tampere Hyytiän ja Laitilan mukaan parhaissa tapauksissa sinnikkään työn ja hyvien tulosten tuoma into on yrityksissä ja muissa organisaatioissa käsin kosketeltavaa. Vuonna 2020 kirkkonummelaisnuoret ovat 24-vuotiaita ja lopettelevat opintojaan tai ovat aloittaneet työelämässä. Heidän keskusteluaan kuunnellessa mieleen tulee, että tässä on ensimmäinen sukupolvi, joka ei haaveile oman auton hankinnasta tai lentomatkailusta ympäri maailmaa. Toiveissa on asua paikassa, jossa pääsee liikkumaan julkisilla kulkuneuvoilla. Oma koti halutaan lämmittää puulla, ja kaikki turhat sähköä kuluttavat vempaimet on heivattu pois. Euroopan komission Koskimäki on näistä puheista ilahtunut. On mukava nähdä, miten innokkaasti nuoret tarttuvat haasteisiin ja parhaassa tapauksessa opastavat vanhempiaankin. Meillä komissiossa on myös meneillään useita eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koulujen energiansäästöohjelmista. Niiden tuloksia katsellessa tulee hyvä mieli: tässä on yhteinen tulevaisuutemme, Koskimäki toteaa. Tuula Ruokonen ja Lars Hedström muistuttavat, että energiatehokkuudessa on paljon kiinni korvien välistä ja avainasemassa ovat organisaatioiden työntekijät. Lisätietoa Energiakompassista ja pelien tilaukset kouluihin: fortum.fi/energiakompassi Fortum edistää energiatehokkuutta tuotannossa, siirrossa ja käytössä parantamalla omien ja asiakkaidensa voimalaitosten käyttötaloutta, käytettävyyttä ja ympäristötehokkuutta vähentämällä sähkön ja kaukolämmön siirrossa syntyviä häviöitä pitämällä siirtoverkot kunnossa jakamalla omassa toiminnassaan syntynyttä kansainvälistä kokemusta, osaamista ja tietoa omille asiakkailleen sekä edistämällä kestävämpiä yhteiskuntia mm. älykkäiden sähköverkkojen, uusien sähkömittareiden ja päästötöntä liikennettä tukevien ratkaisujen avulla. Energiatehokkuuden parantaminen lähtee asenteesta, jonka lisäksi vaaditaan välineitä, kuten erilaisia teknisiä ratkaisuja vaikkapa energiatehokkaaseen rakentamiseen tai lämmitykseen. Viime kädessä ratkaisevaa on ihmisten jokapäiväinen toiminta. Mutta kuinka moni oikeastaan tietää, mihin energiaa kuluu töissä tai kotona? Haasteena onkin usein oikean tiedon saaminen. Esimerkiksi kodin energiankulutusta vähentääkseen täytyy tietää, mikä kuluttaa paljon energiaa juuri omassa taloudessa. Tämä pätee yhtä lailla omakotitaloihin kuin vaikkapa suuriin voimalaitoksiin. Tarvitaan reaaliaikaisia mittauksia, jotta energiasyöpöt voidaan tunnistaa, myyntipäällikkö Tuula Ruokonen Fortumilta sanoo. Tiedon tarjoaminen on yksi Fortumin keinoista antaa asiakkailleen mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen. Sähköverkon älykkyyden kasvattaminen ja etäluettavat 14 forte 3/2010

15 Mielestäni autojen nopeusrajoituksia voisi hyvin laskea. Taloudellisemman ajon vuoksi polttoaineenkulutus ja siten myös päästöt vähenisivät. Ihmisiä voisi lisäksi kannustaa hyödyntämään lämmön talteenottojärjestelmiä etenkin uusissa rakennuksissa. Tarja Syvänen, Tampere Turhaa energiankäyttöä, kuten mainosvalojen polttamista valoisaan aikaan, voisi säännöstellä. Ehdottaisin myös taloihin läsnäolokytkimiä. Asukkaan lähtiessä talosta ne katkaisisivat virran laitteista, jotka eivät tarvitse jatkuvasti sähköä. Mikko Halttunen, Lempäälä Asioiden täyskielto ei ole aina oikea ratkaisu, vaan ihmisiä pitäisi rohkaista tekemään järkeviä valintoja itse. Päättäjät voisivat vaikka tukea Earth Hourin kaltaisia tapahtumia ja houkutella yrityksiä sekä yksityisiä ihmisiä mukaan. Susanna Rantalankila, HELSINKI Pienillä teoilla suuriin tuloksiin Energiatehokkuus syntyy usein pienistä teoista niin kotona kuin suurissa voimalaitoksissakin mutta niiden toteuttamiseen tarvitaan oikeaa tietoa. Teksti JULIA KRISTENSEN Kuva Topi saari sähkömittarit lisäävät huomattavasti kuluttaja-asiakkaiden saamaa tietoa omasta sähkön kulutuksestaan. Fortumin omien tuotantolaitosten energiatehokkuuden kehittämisestä ja useiden voimalaitostyyppien ja järjestelmien kanssa työskentelystä syntynyttä asiantuntemusta voidaan niin ikään tarjota asiakkaiden käyttöön. Kokemuksemme ansiosta voimme olla edelläkävijä ympäristön kannalta kestävämmän energiankäytön edistämisessä. Etumme on, että pystymme yhdistämään paikallista tietoa kansainväliseen osaamiseen sekä ottamaan mukaan taloudellisen näkökulman, myyntipäällikkö Lars Hedström Fortumilta kertoo. Porkkanaa tarvitaan energiatehokkuuteenkin siksi taloudellisen hyödyn yhdistäminen ympäristönäkökulmaan on hänen mukaansa tärkeää. Teollisuus- tai voimalaitosten prosesseissa syntyvän hukkalämmön tai höyryn hyödyntäminen sähköntai lämmöntuotannossa on hyvä Ratkaisu on usein monen pienen ongelman summa. esimerkki energiatehokkuudesta. Näin edistetään paikallista energiantuotantoa ja autetaan teollisuutta tai voimalaitosten omistajia hyödyntämään omia resurssejaan paremmin, Hedström havainnollistaa. Voimalaitokset ovat muutaman vuoden ajan voineet tarttua Fortumin Ekotuunaus -palveluun halutessaan parantaa energiatehokkuuttaan. Ekotuunaus on vuoden mittainen projekti, jossa selvitetään voimalaitoksen käyttötalouden parannuskohteet ja pyritään saamaan laitos huippukuntoon prosessien ja menetelmien optimoinnilla ja henkilöstön koulutuksella. Keinoja energiatehokkuuden parantamiseen on paljon erilaisista säädöistä uusien laitteiden hankkimiseen. Avainasemassa ovat kuitenkin työntekijät, siksi Ekotuunaus projektissa kiinnitetään paljon huomiota henkilöstön osaamisen vahvistamiseen ja motivointiin. Koulutuksessa annetaan konkreettisia välineitä siihen, mitä henkilöstö juuri tässä laitoksessa voi tehdä energiataloudellisemmin, Ruokonen kertoo. Hän lisää, että henkilöstön toiminnan merkityksen lisäksi on olennaista ymmärtää, ettei energiatehokkuuden parantamisessa ole kyse yhden suuren ongelman ratkaisusta vaan monista pienistä teoista. Niistä syntyy pitemmällä aikavälillä suuria säästöjä. forte 3/

16 ASIAKKAAN MAAILMA JUOKSE sinähumma 16 forte 3/2010

17 Kesäkuisena päivänä Primus Tallilla Pohjois-Espoossa käy kova vilske, kun ratsastajanalut kiirehtivät innokkaasti kohti karsinoita. Tunti näyttää alkavan pian ja hevostallilla elettävän sesonkiaikaa. Harrastukseen vihkiytymättömän silmin paikka ei juuri vastaa lapsuusajan mielikuvaa maaseudun siimeksessä sijaitsevasta hevostallista. Eteen avautuu joukko upouudelta näyttäviä rakennuksia ja lukuisia hevosaitauksia. Mihinkähän täällä pitäisi suunnistaa? Onneksi oppaaksi on lupautunut tallin osakas Antonia Stadigh. Hän löysi aluksi tiensä Primus Tallille asiakkaana, mutta kolmisen vuotta sitten Stadigh sai mahdollisuuden ryhtyä yrityksen osakkaaksi. Silloin Primus Tallilla ryhdyttiin pyörittämään myös ratsastuskoulutoimintaa. Pohjoisespoolaisella hevostallilla ratsastustaitoja harjoitellaan modernissa ympäristössä. Tallin arkeen kuuluvat niin heinäautomaatit, hevossolariumit kuin kävelytyskoneet. Heti juttutuokion alussa selviää, että viime kesänä Espoon Marketanpuistossa eivät vielä kirmailleet niin hevoshullut kuin hevosetkaan. Vastavalmistunut tallialue, jonka suunnittelusta ja rakennusprojektista Stadigh oli vastuussa, otettiin käyttöön helmikuussa. Tavoitteena oli turvallinen tallialue, jossa hevoset voivat mahdollisimman hyvin, hän kertoo. Alueelle suunniteltiin erilaisia automaatioratkaisuja työmäärää ja yrityksen arkea keventämään. Käytännön asioiden täytyy toimia tallilla mahdollisimman vaivattomasti, jotta voimme keskittyä omaan erikoisalaamme eli hevosiin. Primus Tallin esittelykierroksen Stadigh aloittaa talleilta, joita löytyy alueelta kaksi, ylä- ja alatalli. Karsinoissa on tilaa yhteensä 42 hevoselle, joiden Uusi tekniikka tukee tallin arkea, ei ohjaa sitä. Teksti hanna aspelin Kuvat TOpi saari hoitamisessa nykytekniikkakin on saanut oman roolinsa. Heinäautomaatti on yksi tallin arkea helpottavista ratkaisuista. Se tosin ihmetyttää Stadighin mukaan hieman ammattilaispiireissä. Ajastimella toimivat automaatit huolehtivat aamu- ja iltaruokinnasta. Niin jokainen hevonen saa annoksensa samaan aikaan, eikä kateus naapurikarsinan eväistä pääse yllättämään onhan naapurisopu tarpeen suurella tallilla, jolla ratsastaa viikoittain yli 400 asiakasta. Ehkä jopa heinäautomaatteja enemmän hämmästyttävät talliosastojen valtavat forte 3/

18 solariumit. Lamppujen alla lämmöstä nauttivat ketkäs muutkaan kuin hevoset. Solariumeja voidaan käyttää sekä kuivattamaan hevosia että lämmittämään niiden lihaksia, Stadigh selvittää. Tallien takana kohoaa pyöreä rakennus, jonka porttia Stadigh raottaa. Sisältä paljastuu karusellia muistuttava, katettu kävelytyskone, jonka avulla hevoset saavat liikuntaa säällä kuin säällä. Melko automatisoitua tallielämää, voisi todeta. Kuitenkin nykytekniikka ainoastaan tukee yrityksen arkea, ei ohjaa sitä. Tärkein rooli on edelleen hevosten ja ihmisten yhteistyöllä, ja jotta yhteistyö sujuisi, tarvitaan hevosalan ammattilaisia. Sellaisiin lukeutuvat Primus Tallin perustaja ja osakas Kikka Suomio sekä hevosalan ammattitutkinnon suorittaneet työntekijät. Kaukolämpö oli meille itsestään selvä, energiatehokas vaihtoehto. Elämä tallilla ei silti pyöri vain sen asukkien ympärillä, vaan pieni tauko hevostelun tiimellyksessä on usein paikallaan. Stadigh ehdottaa istuutumista kahvila Tirlin terassille kahvin ja mustikkapiirakan ääreen. Tirli on Primus Tallin toiminnan sydän. Ratsastajat pääsevät tutustumaan täällä toisiinsa tuntien lomassa ja ystävystymään. Tunneilla kun keskitytään hevosiin, Stadigh kertoo. Esittelykierros päättyy vastapäiseen maneesiin, jossa joukko nuoria ratsastajia harjoittelee. Onnistumisen tunteet loistavat hevosharrastajien kasvoilla, kun ohjaaja huikkaa käynnin sujuvan jo mukavasti. Ei uskoisi, että ratsailla ollaan vasta toista päivää. Käytännön asioiden täytyy toimia tallilla mahdollisimman vaivattomasti, jotta voimme keskittyä omaan erikoisalaamme eli hevosiin, sanoo Antonia Stadigh. Energiatehokasta tallielämää PRIMUS TALLIN uuden tallialueen suunnitteluvaiheessa pyrittiin etsimään mahdollisimman tehokkaita lämmitys- ja energiaratkaisuja. Talli on Fortumin sähkö- ja kaukolämpöasiakas. Yrityksen osakas Antonia Stadigh tietää, että kaukolämpö on ympäristöystävällinen ja energiatehokas ratkaisu, jonka käyttö on vähäisen huoltotarpeen ansiosta vaivatonta. Tiloja ideoidessamme halusimme kiinnittää huomiota järkevään energiankäyttöön. Kun kävi ilmi, että saamme kaukolämmön käyttöömme suhteellisen helposti, emme edes miettineet muita vaihtoehtoja, Stadigh kertoo. Fortumin kaukolämpölinja sijaitsi noin puolen kilometrin päässä uudesta tallialueesta. Olisimme joka tapauksessa kaivauttaneet ojan sähkön ja veden vuoksi, joten kaukolämpöputken vetäminen ei ollut ongelma, Antonia kertoo. Energiatehokkuutta haettiin myös esimerkiksi hyödyntämällä tallilla mahdollisimman paljon luonnonvaloa sekä valaisimien liikkeentunnistimia. 18 forte 3/2010

19 MINUN VALINTANI Tällä palstalla esitellään ihmisiä, jotka pyrkivät elämään kestävällä tavalla. Kaupunkiviljely tuo ruoan lähelle Jaakko Lehtoselle lähiruoka ei ole sanahelinää. Ympäristöjärjestö Dodon kaupunkiviljelijöiden primus motor tarttuu itse kuokkaan, sillä Dodo haluaa ratkaista ympäristöongelmat kaupungeissa siellä missä ne ovat polttavimmillaan. Ekotehokkaan kaupunkiviljelyn näyttämöitä ovat joutomaat, leikkipuistot, kattopalstat ja yhteisparvekkeet. Kesällä 2009 Pasilan veturitallien joutomaalle tehdystä valtauksesta alkanut suomalainen kaupunkiviljely laajeni viime kesänä hallitusti, kun Dodon kaupunkikasvimaalla Helsingin Kalasatamassa alkoi säkkiviljely. Nyt kaupungin luvalla. Dodon toimintaan pari vuotta sitten imaistu maantieteen ylioppilas Lehtonen toteaa, että ensimmäinen viljelmä oli keino herättää keskustelua kaupunkitilan käytöstä. Halusimme näkyvän paikan viljelmälle, jonka avulla haemme luvallisen kaupunkitilan käytön rajoja, Lehtonen kertoo. Tavoitteena on avoimempi kaupunkikulttuuri. Urbaanin viljelijän sormia syyhyttää, missä vain on joutomaata. Radanvarressa on paljon joutomaita. Jokaisella kaupunginosalla voisi olla oma viljelypalsta. Se olisi hyvä keino aktivoida kaupunkilaiset mukaan kaupunkisuunnitteluun. Lehtonen toivoo matalan kynnyksen innostavan ihmisiä mukaan muuttamaan kaupunkikulttuuria. Ihmiset tykkäävät osallistua, kun se on helppoa ja konkreettista. Hyötyviljelyssä näkee muutamassa kuukaudessa kättensä työn. Dodo neuvoo myös osoitteessa Dodolaiset auttoivat kesäkuussa seitsemää taloyhtiötä ja päiväkotia aloittamaan laariviljelyn ja toimivat neuvonantajina ravintola Savoyn katolle luodun kattoviljelmän perustamisessa. Lehtonen ja moni muu uskoo viljelmien lisääntyvän eksponentiaalisesti ensi kesänä. Viljelyharrastuksen myötä lähiruoasta tulee yhä arkisempaa. Urbaani viljely näkyy syötävinä kukkapenkkeinä. Sisäpihoista tulee vihreitä olohuoneita, ja suunnitelmallisen hyötyviljelyn myötä kasvihuoneet kerrostaloissa yleistyvät. Myös koulujen ja päiväkotien viljelmät yleistyvät. Itse viljelemällä syntyy aito yhteys ruokaan, Lehtonen korostaa. Kaupungissa ei voi tuottaa kaikkea kaupunkilaisten tarvitsemaa ruokaa, mutta jotain voidaan tehdä. Lähiruoan merkiksi ei riitä Suomen lippu. Tarvitsemme suorat yhteydet ruokaan ja maaseutuun. Välikädet loitontavat ruokaa ja lisäävät hukkaan menevän ruoan määrää. Tiedämme, mitä syömme, kun omat kädet ovat mullassa. Teksti Mariaana Nelimarkka Kuva TOMI PARKKONEN forte 2/2009 3/

20 TEKNOLOGIA Joustaako kattila? Jotta bioenergian laajamittainen hyödyntäminen voimalaitoksissa mahdollistuu, vaaditaan olemassa olevaan kattilatekniikkaan soveltuvia biopolttoaineita. Uusia vaihtoehtoja ovat biohiili ja kaasutettu biomassa. Teksti julia kristensen Kuva TOPI SAARI Pohjoismaissa biopolttoaineita on hyödynnetty jo vuosikymmeniä teollisessa käytössä, kun metsäteollisuuden sivutuotteet ovat voimalaitoksissa jalostuneet energiaksi ja lämmöksi. Täällä biomassa on metsien ansiosta luonteva osa myös EU:n asettamia tavoitteita uusiutuvan energian käytön lisäämisessä. Suurissa käyttökohteissa biopolttoaineiden osuuden merkittävässä kasvattamisessa on kuitenkin omat haasteensa, jotka tiivistyvät kahteen kysymykseen: miten nykyisten kattiloiden biopolttoaineiden käyttökykyä voidaan lisätä ja miten taataan biopolttoaineiden jatkuva ja tasainen saatavuus? Kattilan tekniikka säätelee sitä, millaisia biopolttoaineita voimalaitoksessa voidaan käyttää ja miten suuren osan polttoaineesta ne voivat kattaa. Lähtökohtaisesti biomassa on päästöjä ajatellen puhtaampaa kuin fossiiliset polttoaineet, mutta biopolttoaineissa on klooria ja alkalimetalleja, jotka vaikuttavat kattilan likaantumiseen. Kattilan tekniikasta riippuu, miten suuri osa polttoaineesta voidaan korvata biopolttoaineilla käytettävyyttä vaarantamatta, teknologiajohtaja Satu Helynen VTT:ltä sanoo. Valtaosa suurten voimalaitosten kattiloista on Suomessa ja muualla Euroopassa hiilipölykattiloita, joissa voidaan käyttää joko korkealaatuista biopolttoainetta kuten Polttokattilat ovat vuosikymmenten investointeja. metsäteollisuuden sivutuotteista valmistettuja pellettejä tai hyvin hienojakoista biopolttoainetta, esimerkiksi sahajauhoa tiettyyn rajaan saakka seospolttoaineena. Sen sijaan etenkin sähkön ja lämmön yhteistuotantoon rakennetut leijupetikattilat soveltuvat jo luontaisesti monipolttokäyttöön, hän jatkaa. Näissä kattiloissa yksi vaihtoehto on käyttää turvetta seosaineena, mikä vähentää kattilan korroosiota estämällä esimerkiksi metsähakkeen kloorin kertymisen lämmönsiirtopinnoille. Turpeen käyttö ei kuitenkaan ilmastonmuutoksen kannalta ole ongelmatonta, sillä turve on hitaasti uusiutuva energialähde. 20 forte 3/2010

21 FORTUM TUTKII JA KEHITTÄÄ Lämpöä ja sähköä oliivinkivistä Fortum etsii jatkuvasti keinoja lisätä biopolttoaineiden käyttöä omissa voimalaitoksissaan ja on mukana kehittämässä teknologioita, jotka mahdollistavat biopolttoaineiden paremman hyödyntämisen. Tutkimme useampia vaihtoehtoja biopolttoaineiden osuuden kasvattamiseksi erilaisissa laitostyypeissä. Varsinkin suurissa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP) monipolttoainekattiloiden tarjoama joustavuus on tärkeää, kehitysjohtaja Jukka Heiskanen Fortumin Heat-divisioonasta sanoo. Pyrimme myös lisäämään tutkimusta uusilla markkinoilla, esimerkiksi Puolassa, ja yhdistämään näin paikallista osaamista omaan kansainväliseen kokemukseemme. Lisäksi olemme mukana useissa tutkimuslaitosten hankkeissa, hän jatkaa. Yksi kiinnostavimpia kokeiluja on tehty Ruotsissa Värtanin CHP-voimalaitoksessa, joka on samalla yksi Fortumin suurimmista lämmöntuotantolaitoksista. Värtanilla tavoitteena on lisätä biopolttoaineiden osuus asteittain 50 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Kun Värtaverketin muut laitosyksiköt uudistetaan käyttämään uusiutuvia polttoaineita, osuus nousee 70 prosenttiin. Värtanin voimalaitoksella energiaa tuotetaan ns. kombiprosessissa sekä höyry- että kaasuturbiineilla ja polttaminen on paineistettu. Polttoaine syötetään kattilaan eräänlaisena tahnana, joka koostuu hiilestä, vedestä ja dolomiitista. Tuotantomenetelmä aiheuttaa suuria vaatimuksia biopolttoaineille: biopolttoaine on voitava sekoittaa hiilitahnaan. Olemme kokeilleet erilaisia vesipakoisia biopolttoaineita, kuten ligniiniä ja oliivinkiviä, joista jälkimmäinen on toistaiseksi ainoa kaupallinen biopolttoaineemme. Kuluvan vuoden aikana kokeilemme ligniinin eri laatuja, palmun hedelmien ytimen kuorta, biohiiltä ja bioöljyä, tutkimus- ja kehityspäällikkö Eva-Katrin Lindman Fortumilta kertoo. Värtanille on suunniteltu myös uutta, kokonaan biopolttoaineella toimivaa yksikköä, joka otettaisiin kaupalliseen käyttöön vuonna Koska kattilat ovat suuria investointeja, jotka kestävät käytössä vuosikymmeniä, hiilipölykattiloille soveltuvien biopolttoaineratkaisujen kehittäminen on tarpeen. Polttoaineen saatavuuden kannalta on sitä parempi, mitä joustavammin voimalaitos voi käyttää erilaisia biopolttoaineita. Voimalaitoksissa bioenergian hyödyntäminen edellyttää kuitenkin myös suurten biomassamäärien kuljetuksen ja varastoinnin ratkaisemista, jotta voidaan varmistaa tasainen polttoaineen saanti vuodenajoista tai kausivaihteluista riippumatta. Varastoitavuus on tärkeä ominaisuus voimalaitoskäyttöön soveltuvalle biopolttoaineelle. Esimerkiksi pelletin laatu ei kärsi kuljetuksen aikana ja tiiviinä se on hyvin varastoitavissa. Ruotsissa pellettiä käytetään runsaasti voimalaitoksissa. Suurkäytössä pelletti voi sisältää enemmän epäpuhtauksia kuin kotitalouskäytössä, ja voimalaitosten polttoaineena käytettyjen pellettien raaka-aineeksi sopivat esimerkiksi maatalouden sivutuotteet, Helynen kertoo. Mahdollisia, parhaillaan kehitettäviä ratkaisuja sekä kattilan tekniikkaan että kuljetukseen ja varastointiin liittyviin kysymyksiin ovat biohiili, biomassan kaasutus tai biomassan jalostus bioöljyksi. Biohiili syntyy paahtamalla kuivattua puuta noin asteessa. Se on vielä pellettiäkin tiiviimpi ja pelletin tavoin hyvin kuljetettavissa ja varastoitavissa oleva polttoaine, joka soveltuu käytettäväksi hiilikattiloissa. Vaihtoehtoisesti kiinteä biomassa voidaan kaasuttaa ja syöttää hiilikattilaan, tai kaasu voidaan puhdistaa synteettiseksi maakaasuksi, joka voidaan siirtää käyttöpaikkaan maakaasuputkea pitkin. Se soveltuu bioöljyn tavoin yhtä hyvin pieniin kuin suuriin voimalaitoksiin. Kaasuttimet voidaan sijoittaa lähelle biomassavaroja maakaasuverkon läheisyyteen, eikä kiinteää biomassaa tarvitse kuljettaa voimalaitoksille, Helynen kertoo. Toistaiseksi Euroopassa on toiminnassa muutamia biomassan kaasuttimia hiilikattiloiden yhteydessä. Kaasutettua polttoainetta suoraan maakaasuverkkoon syöttävää suurimittaista laitosta ei sen sijaan vielä ole käytössä. Biohiilen täysimittaiset tuotantolaitokset ovat vasta rakennusvaiheessa Euroopassa, mutta teknologisten riskien ei pitäisi olla niin suuria, etteikö biohiili voisi olla laajassa käytössä vuonna 2020, Helynen arvioi. Tämä olisi juuri passelisti EU:n tavoitteisiin nähden. forte 3/

22 muunt Fortumin KASVOT 22 forte 3/2010

23 aja Tämän päivän energiakysymysten ratkaisut ovat kauaskantoisia. Esa Hyvärinen tuo Fortumin näkökulmia päätöksenteon tueksi ja kerää ympäristöstä signaaleja oman toiminnan suunnitteluun. Teksti maija piiroinen Kuva tomi parkkonen Kun Fortumin yhteiskuntasuhteista vastaavan johtaja Esa Hyvärisen kanssa pääsee samaan pöytään, on heti alkuun kysyttävä, millaista lobbarin työ oikein on? Se on tavallista arjen yhteistyötä ja keskustelua energiaratkaisuista päättävien tai niihin vaikuttavien tahojen kanssa. Terminä yhteiskuntasuhteilla on yhtä monta tulkintaa kuin tulkitsijoitakin, mutta englanninkielinen termi Public Affairs kertoo hyvin toiminnan avoimesta luonteesta, Hyvärinen sanoo. Työhön kuuluu tiedonkeruuta, keskusteluja omassa organisaatiossa ja sen ulkopuolella sekä Fortumin kannan pohtimista ajankohtaisiin kysymyksiin. Oma tehtävänsä on ymmärtää ja kansantajuistaa teknisiä kysymyksiä ja osata selostaa ne yksiselitteisesti. Energiakysymykset ovat usein monitahoisia ja vaikeita ja keskinäiset riippuvuussuhteet monimutkaiset. Lisäksi on osattava ajatella asioita erilaisista näkökulmista sekä tekniikan, politiikan että tavallisen kuluttajan vinkkelistä. Valtion omistajuus ei Esa Hyvärisen mielestä helpota eikä vaikeuta yhteiskuntasuhteiden hoitoa ja vaikuttamista. Monitahoisuuden lisäksi energiakysymykset ovat laaja-alaisia ja kauaskantoisia. Energia on tavalla tai toisella mukana yhteiskunnan kaikilla alueilla ja vaikuttaa päätöksentekoon. Siksi Hyvärisen mielestä on tärkeää, että kaikki alan toimijat tuovat osaamistaan ja näkemyksiään päätösten tueksi. Autamme päättäjiä heidän työssään tuomalla uutta tietoa ja uusia näkökulmia päätöksentekoon, ja meidän tehtävämme on myös kertoa, mikä on realistista. Tuomme tietoa ratkaisujen pohjaksi, pää- forte 3/

24 KASVOT töksien tekeminen on virkamiesten ja poliitikkojen velvollisuus, Hyvärinen kuvaa tiiminsä toimintaa. Yhteistyötä eri tahojen poliitikkojen, virkamiesten sekä erilaisten teollisuus-, energia-, ympäristö- ja kuluttajajärjestöjen kanssa Hyvärinen pitää hyvänä ja avoimena sekä Suomessa että kansainvälisesti. Valtion omistajuus ei hänen mielestään helpota eikä vaikeuta yhteiskuntasuhteiden hoitoa ja vaikuttamista. Pörssiyhtiössä kaikkia omistajia on kohdeltava tasapuolisesti. Valtio ei voi tehdä Fortumille tai Fortumilla politiikkaa, eikä toimia sen puolesta tai sitä vastaan. Toinen tärkeä puoli työtä on sisäinen keskustelu ja yhteistyö. Eri tahojen kanssa toimittaessa kerätään samalla signaaleja trendeistä omien päätösten tueksi ja muodostetaan omia kannanottoja. Hyvärinen kuitenkin korostaa, etteivät yhteiskuntasuhteet päätä, mikä on hyväksi Fortumin toiminnalle, vaan kaiken perusta on strategiassa ja bisneksessä. Tällä hetkellä Hyvärisen listalla on monentasoisia kysymyksiä. EU:ssa uusi komissio on päässyt vauhtiin ja haluaa käyttää EU:lle annettua laajempaa valtaa energiapolitiikassa ja energiasisämarkkinoiden eteenpäin viemisessä. Sisämarkkinoiden edetessä myös erilaisten politiikkatoimien harmonisointi tulee entistä tärkeämmäksi yksillä markkinoilla on voitava kilpailla samoilla säännöillä. Fortumin omilla toiminta-alueilla ajankohtaisia kysymyksiä ovat syyskuussa Ruotsissa pidetyt vaalit ja tulevan hallituksen linjaukset sekä Venäjän sähkömarkkinoiden vapautuminen, joka on edennyt suunnitelmien mukaan vuoden 2011 alusta lukien tukkumarkkinoilla myytävä sähkö hinnoitellaan kokonaan markkinapohjaisesti. Seuraava suuri asia on lämpömarkkinoiden kehittäminen, Hyvärinen listaa. Suomessa fokus on kevään ydinvoimapäätöksen jälkeen siirtynyt muihin asioihin, mutta keväällä 2011 nähdään, nouseeko energia suureksi vaaliteemaksi ja mitkä ovat uuden hallituksen energialinjaukset. Eniten kaipaan kansainvälisen ulottuvuuden huomioonottamista suomalaisessa energiapolitiikassa. Sähkö virtaa vapaasti maasta toiseen, jolloin Suomeen vaikuttavat myös muiden maiden päätökset. Toisaalta Suomen pitää olla aktiivisesti vaikuttamassa EU:n energiapolitiikkaan, sillä EU:n toimivalta näissä asioissa kasvaa. Hyväristä kuunnellessa ymmärtää pian, että lobbarin työssä tarvitaan bisneksen, politiikan, strategian, kuuntelijan ja viestijän osaamista. Ovatko nämä ominaisuudet opittuja vai myötäsyntyisiä? Hyvärisen omassa urakehityksessä on ollut sekä suunnitelmaa että sattumaa. Kun valmistuin metsänhoitajaksi 90-luvun laman aikana, päätin lähteä jatkamaan opintojani toisella alalla parantaakseni työmahdollisuuksia. Päädyin lukemaan kansantaloustiedettä. Suunnitelma toimi, ja hän aloitti lyhyeksi jääneen pankkiuran jälkeen kauppa- ja teollisuusministeriössä metsäteollisuus- ja EU-kysymysten parissa. Sattuma astui vuorostaan peliin, kun Hyvärinen tapasi kaverinsa Kappelin terassilla ja päätyi Brysseliin, jossa hän toimi paperiteollisuuden edunvalvojana, vastuualueenaan energia ja ympäristö. Vuonna 2005 Fortumilla oli paikka auki ja Hyvärinen kiinnostui pöydän toiselle puolelle siirtymisestä. EU-kysymyksissä hän oli aiemmin toiminut energiankäyttäjien puolella, joten hän tarttui tilaisuuteen nähdä tutut asiat uudesta näkökulmasta ja haastaa itsensä. Vapaa-ajallaan Hyvärinen haastaa itsensä juoksuharrastuksen parissa siltä osin kuin aikaa jää kahden lapsen, eskarilaisen ja kolmasluokkalaisen, kanssa puuhailusta ja heidän harrastuksistaan. Ja kun luppoaikaa jää, Hyvärinen uppoutuu hyvään kirjaan. Erityisesti luen dekkareita ja poliittista historiaa, niistä saa hyviä näkökulmia ja ratkaisumalleja työhön, Hyvärinen naurahtaa. Dekkareista saa hyviä ratkaisumalleja työhön. Esa Hyvärinen Perhe: vaimo ja kaksi lasta Koulutus: metsänhoitaja ja valtiotieteiden maisteri, Helsingin yliopisto Harrastukset: lenkkeily ja lukeminen Fortumin yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja vuodesta 2006 Toiminut aikaisemmin metsä- ja energia-alaan liittyvissä tehtävissä kauppa- ja teollisuusministeriössä sekä eurooppalaisen paperiteollisuuden edunvalvojana Brysselissä 24 forte 3/2010

25 SIJOITTAMINEN Päästökauppa KIRISTYY Kukin valtio saa EU:lta hiilidioksidin päästöoikeuksia jakaakseen niitä sellaisille teollisuuslaitoksille, jotka käyttävät runsaasti energiaa. Näin on tehty tähän asti. Vuodesta 2013 alkaen sähköntuottajat joutuvat ostamaan kaikki oikeutensa huutokaupasta. Ilmaisten oikeuksien osuus pienenee asteittain myös muilla teollisuudenaloilla vuosina Samalla leikataan päästöoikeuksien kokonaismäärää. Tavoitteena on vähentää päästökauppajärjestelmän kattamia päästöjä 21 prosentilla vuoden 2005 päästömääristä vuoteen 2020 mennessä. En usko, että huutokauppa sinänsä vaikuttaa päästöoikeuksien hintaan, mutta päästöoikeuksien määrän leikkaamisen pitäisi kyllä nostaa päästöoikeuksien hintoja, sanoo analyytikko Sanna Kaje FIMistä. Hinnan heiluva historia Päästökaupan tavoitteena on vähentää päästöjä mahdollisimman tehokkaasti. Teollisuuslaitoksille jaetaan vähemmän päästöoikeuksia kuin ne tarvitsevat. Näin laitoksessa voidaan päättää, panostetaanko päästöjen vähentämiseen vai ostetaanko toisilta laitoksilta yli jääneitä oikeuksia markkinahintaan. Päästökaupan ensimmäinen kolmivuotiskausi kului väljien päästörajojen sisällä harjoitellen. Vuonna 2008 alkoi ilmastokokouksen mukaan nimetty viisivuotinen Kioton kausi. Päästöoikeuksia leikattiin, EU:n päästökauppajärjestelmä muuttuu vuonna Hiilidioksidin päästörajat tiukentuvat, ja ilmaisia päästöoikeuksia riittää vain osalle. Teksti marianna salin ja yhtä hiilidioksiditonnia vastaavan päästöoikeuden hinta nousi alle eurosta yli 20 euroon. Näkymät talouskasvun suhteen olivat hyvät vielä alkuvuodesta Sitten tuli pelko taantumasta ja itse taantuma. Päästöoikeuden hinta romahti kahdeksan euron tienoille, Kaje kertoo. Keväästä 2009 alkaen hinta on pysynyt 15 euron tuntumassa. Hinnat ovat pysyneet vakaina nyt jonkin aikaa, mutta historia näyttää, ettei hintakehitystä ole helppo ennakoida. Kysyntään vaikuttavat monet vaikeasti ennustettavat tekijät. Talous, sää ja polttoaineet Viime aikoina talouden tilanne on vaikuttanut päästöoikeuksien kysyntään ehkä eniten. Kun teollisuuden tuotanto supistuu, päästötkin vähenevät, Sanna Kaje sanoo. Päästöoikeuksien markkinoilla tarkkaillaan myös säätä. Leuto talvi laskee energian tarvetta ja siten sen tuotantoa, ja sateet taas siirtävät energiantuotannon painopistettä päästöttömään vesivoimaan. Kolmantena merkittävänä tekijänä Kaje pitää maakaasun ja hiilen hintaeroa. Maakaasun poltto tuottaa vähemmän päästöjä kuin hiilen poltto ja vaatii siten vähemmän päästöoikeuksia. Eurooppa vs. maailma Sanna Kaje arvelee, että Kioton jälkeinen kausi alkaa vähitellen näkyä päästökaupassa. Päästöoikeuksia välittävässä Nord Poolissa myydään päästöoikeuksien forward-johdannaisia vuoteen 2012 asti. Ja oikeuksiahan voi siirtää seuraavalle kaudelle, Kaje huomauttaa. Se, mitä vuodet todella tuovat tullessaan, on pitkälti auki. Teollisuudessa odotetaan vielä sääntöjä päästöoikeuksien ilmaisjakoon sekä huutokauppoihin. Selvää on kuitenkin se, että päästöistä tulee entistä vahvemmin tuotannon kustannus ainakin Euroopassa. Olisi tärkeää, että myös Yhdysvallat ryhtyisi päästökauppaan. Ja jotta koko systeemissä olisi järkeä, pitäisi myös Kiina ja Intia saada kunnolla mukaan. Muuten länsimaat menettävät vain kilpailukykyään. Toisaalta, jos hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä saadaan sovittua maailmalaajuisesti, Eurooppa sitoutuu leikkaamaan päästöjä vielä enemmän. Tulevaisuuden päästökauppa ympäristön hyväksi Vuodesta 2013 alkaen hiilidioksidin päästörajat tiukentuvat asteittain, joten päästöoikeuksia jaetaan vuosi vuodelta niukemmin. Lisäksi sähköntuottajat joutuvat ostamaan kauden alusta alkaen päästöoikeutensa huutokaupasta. Huutokauppa koskee osaksi myös kaukolämmön tuottajia. FIMin analyytikko Sanna Kaje uskoo, että muutokset nostavat päästöoikeuksien hintaa. Hän pitää tilannetta kuitenkin Fortumin kannalta edullisena. Fortum joutuu ostamaan jonkin verran päästöoikeuksia huutokaupasta, Kaje arvioi. Hän korostaa, että Fortum tarvitsee selvästi vähemmän päästöoikeuksia kuin fossiilisia polttoaineita käyttävä energiayhtiö, koska valtaosa Fortumin tuotannosta on päästötöntä ja ympäristömyönteistä. Kyllä Fortum on suhteellinen hyötyjä. forte 3/

26 FORTUM TUKEE ITÄMEREN puolesta Toiset puhuvat, toiset tekevät. John Nurmisen säätiö kuuluu jälkimmäisiin. Säätiö tekee tärkeää ja ennen kaikkea konkreettista työtä Itämeren fosforipäästöjen vähentämiseksi. Teksti Antti Pohja Kuva Anu ja Ilkka Lastumäki, John Nurmisen Säätiö, Puhdas Itämeri -hanke ohn Nurmisen säätiö on perustettu vuonna 1992 John Nurminen Oy:n aloitteesta. Alun perin säätiön missiona oli kulttuurillisen ja merihistoriallisen materiaalin säilyttäminen, mutta vuodesta 2004 tämä voittoa tavoittelematon järjestö on tehnyt Itämeren puhdistustyötä yhteistyökumppaniensa avustuksella. Haluamme Itämeri-työssä mitattavia tuloksia, nopeavaikutteisuutta, kustannustehokkuutta, rajoja ylittävää yhteistyötä ja rajattuja kohteita. Jos joku näistä ei toteudu, emme lähde projektiin mukaan, säätiön asiamies Erik Båsk kertoo. Säätiö on itsessään pieni, ja Puhdas Itämeri -hankkeet rahoitetaan lahjoitusvaroin, joten yhteistyökumppaneita tarvitaan. Fortum on ollut säätiön tärkeänä tukijana jo pitkään ja lahjoitti viimeksi euroa Puhdas Itämeri -hankkeeseen. Emme järjestä juhlallisia tilaisuuksia tai pidä kauniita puheita, vaan haluamme yhdellä eurolla mahdollisimman suuren ympäristövaikutuksen. Toimimme suoraan, ja siitä yhteistyökumppanimmekin pitävät. Pietarissa tapahtuu. Puhdas Itämeri -hankkeeseen kuuluu kaksi toiminta-aluetta: Rehevöityminen ja Tankkeriturva. Rehevöitymishankkeessa tavoitteena on fosforitonnin vuotuinen vähennys vuoteen 2015 mennessä. Nykyinen kokonaiskuorma on tonnia, ja HELCOMin eli Itämeren suojelusopimuksen virallinen tavoite on puolittaa se tonniin. John Nurmisen säätiön osuus tavoitteesta on siis kuudesosa. Itämeren tila on paikoittaisesta elpymisestä huolimatta edelleen huolestuttava. Ainoa asia, mitä voimme tehdä, on typpi- ja fosforipäästöjen nopea ja mittava vähentäminen. Rehevöitymishankkeen ensimmäinen kohde olivat Pietarin jätevedenpuhdistamot. Vuonna 2005 alkaneen projektin tavoitteena oli vuotuinen fosforitonnin vähennys, ja tavoite saavutetaan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Pietarin-kohde on ollut menestys. Saa- Haluamme yhdellä eurolla mahdollisimman suuren ympäristövaikutuksen. 26 forte 3/2010

27 MATTILA KELAA kilometriä Itämeren tähden Dominik Dobrowolskille on turha sanoa, ettei asioihin voi oikeasti vaikuttaa. Vai mitä sanot miehestä, joka polki ympäri Itämeren sen puhtauden nimissä? Dominik Dobrowolski seisoo aatteidensa takana tai oikeastaan istuu. Puolalainen ympäristölakimies ottaa Itämeren saastumisen tosissaan ja päätti myös tehdä jotain asian eteen: teräsmies kiersi Itämeren rannikoita pitkin polkupyörällä ja valisti alueen ihmisiä kierrätyksen tärkeydestä. Näin kaikenlaisia paikkoja, kauniita ja huolestuttavia. Ihmiset ottivat minut hyvin vastaan ja olivat kiinnostuneita sanomastani, Dobrowolski kertoo. Dobrowolski on luonut ystäviensä kanssa kymmenen kohdan julis tuksen Itämeren hyväksi. Niiden asioiden puolesta hän kiersi pyörällään. Heinäkuun puolivälissä Dobrowolski piipahti Keilaniemessä, matkansa yhden sponsorin Fortumin pääkonttorilla kertomassa kuulumisiaan. Matka on sujunut hyvin ja kelitkin ovat suosineet. En tiennytkään, että Suomessa on näin kuuma, kuumempi kuin Puolassa. Tuuli on pyöräilijän pahin vihollinen, mutta ei suurempia ongelmia ole senkään kanssa ollut. Rengas on puhjennut kertaalleen ja vanteet ja pinnoja vaihdettu. Siinäpä ne vähäiset ongelmat ovatkin, hän kertasi. Aktiiviaktivistin kierros oli kilometrin mittainen, joten 100 kilometrin päivävauhdilla matka kesti kaksi kuukautta. Minulla on joustava aikataulu, joten ei hätää. Seuraavaksi menen tästä Tukholmaan, Dobrowolski päätti. Lisätietoja Dominik Dobrowolskin matkasta: vutamme asettamamme tavoitteet, jonka jälkeen heillä on jatkossa tarvittava tieto ja laitteet tehokkaampaan jätevedenpuhdistukseen, rehevöitymishankkeiden johtaja Marjukka Porvari selvittää. Pietarin jälkeen säätiön toimintaa on jatkettu Baltiassa, Puolassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä. Jatkohankkeiden yhteenlaskettu tavoite on fosforitonnin vuotuinen vähennys päästöihin. Tankkerionnettomuuksia vastaan. Toinen säätiön Itämeri-hankkeista on Tankkeriturva, jonka tavoitteena on alusten ja maissa olevien viranomaisten tiedonvaihtoa lisäämällä vähentää öljytankkerionnettomuusriskejä Suomenlahdella. Vuonna 2007 kreikkalainen tankkeri sai pohjakosketuksen Suursaaren edustalla. Oli onnen ja tankkerin kaksoispohjan ansiota, ettei litraa raakaöljyä valunut Suomenlahteen. Läheltä piti -tilanne oli lähtölaukaus Tankkeriturva-hankkeelle. Säätiö työllistää Båskin ja Porvarin lisäksi neljä ihmistä kokopäivätoimisesti. Konkreettisesta hyväntekemisestä jää tekijöille palkitseva olo. Olemme pieni säätiö, jonka etuina ovat ketteryys, nopeus ja tehokkuus. Siksi saamme aikaan, ja nautimme siitä suunnattomasti, Porvari ja Båsk kertovat hymyillen. Itämerelläkin viihtyvien korvameduusoiden uskotaan hyötyvän meren rehevöitymisestä. Pyörätuolikelaaja Esa-Pekka Mattila on yksi Fortumin tukeman Team Forten nuorista lupauksista. Tällä palstalla hän kertoo urheilijan elämästään. Uusi-Seelanti kutsuu Näin syksyn kynnyksellä voi jo tarkastella kulunutta kautta, jota kirjoitushetkellä elo syyskuun vaihteessa on jäljellä enää Jyväskylän SM-kisojen verran. Ensimmäinen johtopäätös kisakaudesta on ilmiselvästi tyytyväisyys kokonaisuuteen. Tärkein tavoite vuoden 2011 MM-kisojen A-rajan alittaminen 100 metrin matkalla (14,75) saavutettiin jo kesäkuun loppuvaiheessa Sveitsin Arbonissa. Oma 100 metrin ennätys 14,82 sekuntia viime vuodelta parantui tyylikkäästi 14,23 sekuntiin, eli tammikuun MM-kisat kutsuvat tammikuussa Uusi-Seelannissa. A-rajan alittaminen onnistui loppujen lopuksi useammankin kerran, jolloin ei voi puhua vain onnenkantamoisesta. Alkukauden vaikeuksien jälkeen ulkomailla kisat Ison-Britannian Stoke-Mandevillessa ja Sveitsin Arbonissa antoivat oikean kuvan hyvästä harjoittelukaudesta. Stokessa pääsin A-rajan alle jo kolmesti, mutta valitettavasti myötätuulta oli liikaa takana. Mutta Arbonissa raja alittui kahdesti ja molemmilla kerroilla sallituissa tuulilukemissa. Sveitsissä onnistuin myös parantamaan omia ennätyksiäni 200 ja 400 metrin matkoilla. Sama tahti jatkui myös Suomessa. Leppävaaran Eliittikisoissa A-raja alittui ajalla 14,73. Myös Lappeenrannassa kelattiin kovempaa kuin viime vuonna samaisissa kisoissa. Kausi enemmän tai vähemmän huipentui elokuun lopussa mehukkaaseen kaksoisvoittoon 100 metrillä Leo-Pekka Tähden kanssa Suomi Ruotsi-maaottelussa, jossa oma, kakkossijaan riittänyt aikani oli olosuhteisiin nähden kelvollinen 14,89 huolimatta syysflunssasta ja todella kylmästä säästä. Ainoa negatiivinen huomautus kaudesta on epätasaisuus, sillä huippukunto oli lyhyehkö pätkä kesäkuun lopusta heinäkuun loppuvaiheisiin. Kesä- ja elokuun alut olivat todella vaikeita niin tuloksellisesti kuin henkisesti, kun tuoli ei vain kulkenut. Onneksi suunta vaihtui. Itse iso projekti alkaakin nyt. MM-kisoissa tammikuussa tavoite on finaali, joka on realistinen tähtäin. Harjoittelun mennessä nappiin ja terveyden pysyessä kunnossa mitä tahansa voi tapahtua eikä edes mitalisija ole puhdasta haihattelua. Aika näyttää ja kello kertoo. forte 3/