E S K I M O T. 2 0 v u o t t a - J U H L AT I E D O T E 20 VUOTTA ESPOOLAISTA MELONTAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "E S K I M O T. 2 0 v u o t t a - J U H L AT I E D O T E 20 VUOTTA ESPOOLAISTA MELONTAA"

Transkriptio

1 R E T K I M E L O N TA S E U R A E S P O O N E S K I M O T RY: N J Ä S E N L E H T I E S K I M O T 2 0 v u o t t a - J U H L AT I E D O T E 20 VUOTTA ESPOOLAISTA MELONTAA

2 ESKIMOTIEDOTE 4/06 JOHTOKUNTA 2007 Puheenjohtaja Jouko Kaaja puheenjohtaja(at)espooneskimot.fi Kuva Mirkka Kaaja Vpj, taloudenhoitaja, avaimet, avokanoottimelonta Leena Arpiainen rahastonhoitaja(at)espooneskimot.fi Sihteeri, uudet jäsenet ja jäsentiedotus Hanna Marttila sihteeri(at)espooneskimot.fi Postiosoite: Poste Restante Espoo Pankkiyhteys: Nordea Vajan osoite: Rullaniementie 8, Espoo Kansikuva: Jef Maion Seuraava Eskimotiedote ilmestyy keväällä 2007 Melontakurssit ja koulutusasiat Elina Kokkonen kurssit(at)espooneskimot.fi Vaja, kanoottipaikat Olaf Frauenberger vaja(at)espooneskimot.fi Kalusto, allasvuorot, koskimelonta Ilkka Lariola kalusto(at)espooneskimot.fi Tiistaimelonnat Leo Rongonen time(at)espooneskimot.fi Retket Mika Pullinen retket(at)espooneskimot.fi Onnea Eskimoille toivoo AEL Suomen suurin tekniikan ammattilaisten lisäkouluttaja Juhlajulkaisun painotyöt AEL. E S K I M O T 2 0 v. J U H L AT I E D O T E JOULUKUU 2006 Muita yhteystietoja: Tiedotteen toimitus: eskimotiedote(at)espooneskimot.fi Yhteystiedot 2 Melanveto 3 Eskimot perustettiin 4-5 Suomi meloo vuodesta Suomi meloi Pohjois-Karjalassa 8 Eskimouutisia 9 Koski tarjoaa rajattomasti opittavaa Eskimovesien historiaa Eskimoita ja inkkareita Pitkä meriretki Uudistunut talkoopistekäytäntö 19 2 Päätoimittaja: Heidi Korva Ulkoasu ja taitto: Mirkka Kaaja Webbisivujen ylläpito ja sähköpostilista Jyri Heilimo webbisivut(at)espooneskimot.fi, eskimotowner(at)egroups.com Osoitteenmuutokset, jäsenrekisteri Anu Leino jasenrekisteri(at)espooneskimot.fi

3 M E L A N V E T O Onneksi olkoon Eskimot! - Juhlava kausi Melontakausi huipentui lokakuun puolivälissä ruskaretkeen Inkoon saaristossa merikotkan kaarrellessa taivaalla ihmettelemässä retkikuntaamme. Paljon ehtikin tapahtua laiturin laskun ja noston välillä. Jo ennen kevättalkoita MS Ruovi purjehti laiturirantaan ja kauhoi jo kuuluisuutta keränneen kiven kavereineen mantereelle. Tuntui tosiaan kuin kivi olisi vierähtänyt sydämeltä, kun rannan ruoppaus kaiken paperiviidakon jälkeen viimein toteutui. Laituri tuntuikin kesän mittaan miltei oudon avaralta, kun sen molemmat kyljet olivat käytettävissä ja kaislikkokin oli vetäytynyt metrien päähän melojista. Joxin kuvasi Tekniikka-Timessä Mirkka Kaaja VANHAT VAJAKIRJAT KERTOVAT Vanhat vajakirjat osoittautuivat yllättävän antoisiksi selattaviksi. Vanhoja vajakirjoja löytyy vajalta, yläkerran hyllystä. Hauskaksi lukemisen tekivät retkikohde/ huomioita -palstalle kirjatut pikkukommentit. Tänä kesänä päästiin hieman yli 2000 melontamerkintään, Esim. vuodelta 2001 kirjassa on 2635 merkintää. Kausi 2000 oli paitsi runsasmelontainen (2192 merkintää), myöskin pitkä, sillä joulukuussa käytiin Stora Brändöllä (Erkki Kangasmäki), melottiin Suvisaariston ympäri (Kimmo Kontio ja Marjaana Nieminen) sekä harjoiteltiin puolieskimoa Rövargrundetin läheisyydessä (Petri Mäkeläinen). Ja onpa melottu jouluaattonakin Arto Katajamäki kirjasi jouluaaton huomiona: Jäätä, muuten keli hyvä. Joskus melontakausi on alkanut aikaisin. Vuonna 2002 huhtikuulta on jo 67 merkintää, ensimmäiset 1.4. (Leena Arpiainen ja Olaf Frauenberger). MK KIRJOITTAKAA IHMEESSÄ VAJAKIRJAAN, JOS RETKELLÄNNE SATTUI JOTAIN IKIMUISTOISTA TAI MERKILLE PANTAVAA. Vaikka melonta onkin Eskimolle pääasia, sai heimo kesän mittaan aikaan paljon muutakin kuin melan vetoja. Vanhan vajan perustukset korjattiin joukolla kuntoon, uuden vajan varustelua parannettiin ja siivouksen helpottamiseksi alakerran lattia sai uutta maalia pintaansa. Vanhan puolen yliset saivat puolestaan syyskesällä kokonaan uuden lattialaudoituksen uutterien eskimonikkarien toimesta. Kalustopilttuissa kuhisi enemmän kuin moniin vuosiin. Pitkään palvelleiden alkeis-caribejen tilalle hankittiin uusia, peruskoulutuksen lisäksi monipuolisempaankin käyttöön soveltuvia muovikajakkeja. Syyskesällä tarjoutui lisäksi tilaisuus hankkia HeMen yhteishankinnan yhteydessä maineikkaita NDK-kajakkeja suoraan tehtaalta Englannista. Myös inkkarikalustoa uusittiin. Ahkera käyttö on aina myös kuluttavaa, joten aika ajoin kalustoa joutuu telakalle. Rampautunutta kalustoa hoidettiinkin kuntoon talkoovoimin suositulla korjauskurssilla elokuun lopulla. Kesäkuussa vuoden pisin ilta keräsi yli 60 eskimoa Ison Vasikkasaaren Gula Villaniin ihmettelemään yötöntä yötä ja saariston kalakeiton koostumusta. Ehdittiinpä ennen kotiin melomista vielä tanssahdellakin kesäillassa. Keskikesän juhlasta olisi hauska tehdä jokavuotinen perinne! Pian on käsillä seuramme varsinainen merkkipäivä; kokoontuivat ensimmäiset Espoon Eskimot perustamaan seuraa, joka 20 vuoden aikana on saanut paljon aikaan. Sunnuntaina kokoonnutaan juhlimaan 20-vuotiasta eskimoheimoa. 3

4 ESKIMOTIEDOTE 4/06 E S P O O N E S K I M O T perustettiin melonnan tukikohdaksi Espooseen Teksti ja kuva Tapio Linna Espoon Eskimot perustettiin vuonna 1986 elvyttämään melontaharrastusta Espoossa. Seuraan liittyi heti sen ensimmäisenä toimintavuotena lähes sata jäsentä, joten uusi melontaseura syntyi todelliseen tarpeeseeen. Risto Hannukainen toimi keskeisenä puuhamiehenä seuraa perustettaessa ja hänet valittiin seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Riston melontaharrastus on jo lapsuusaikojen peruja Tampereelta, mutta uudestaan hän innostui melonnasta 1970-luvulla. Risto työskenteli Helsingin liikuntavirastossa ja hänet pyydettiin mukaan tutustumaan Helsingin Merimelojien toimintaan. Sitä kautta hän nopeasti innostuikin melonnasta ja erityisesti meri- ja retkimelonnasta. - Suomessa melontaharrastus ja -osaaminen oli tuolloin vuotta jäljessä verrattaessa esimerkiksi Saksaan ja Englantiin, Risto kertoo. Lähdimme laatimaan yhdessä Kanoottiliiton kanssa ohjeistusta turvalliseen melontaan ja erityisesti merimelontaan. Minä olin keskittynyt merimelontaan ja retkimelontaan, jossa kaikki piti opetella kantapään kautta, Risto kertoo melonnan arkipäivästä 70- ja 80-luvuilla. Tärkeitä oppeja ja vaikutteita Suomeen tuli erityisesti Englannista, josta kävi täällä melontaoppaita pitämässä kursseja 1980-luvun alkupuolella. Samoihin aikoihin englantilaiset olivat myös mukana käynnistämässä Arctic Canoe Race -kilpailua. Helsingin Merimelojien kautta Risto Hannukainen päätyi toimimaan aktiivisesti Suomen kanoottiliitossa, jossa hän oli myös retki- ja merimelontavastaava. Samaan aikaan Risto osallistui hankkeeseen, jossa laadittiin selkeää ohjeistusta turvallisen melonnan edistämiseksi Suomessa. Hän myös itse veti pelastautumiskursseja. Myöhemmin Kanoottiliitossa laadittiinkin kattava turvallisuusohjeistus seurojen käyttöön. Eskimot ideoitiin Kanoottiliitossa 1980-luvun puolessa välissä Kanoottiliitossa virisi ajatus melontaharrastuksen elvyttämisestä Suomessa. Risto Hannukainen oli asunut Espoossa jo vuodesta lähtien ja hän ryhtyi puuhamieheksi perustamaan seuraa Espooseen. - Tuolloin Espoossa toimi jo Canoa-seura, mutta se ei vastannut yleis- ja retkiseuran tarpeeseen, Risto kertoo. Halusimme Espooseen uuden melonnan tukikohdan ja tarjota espoolaisille mahdollisuuden kanoottimelontaan. Nopeasti seuran perustamisen ympärille kasaantui ydinporukka, Risto Hannukainen joka otti asian omakseen. Keskeisiä henkilöitä olivat mm. Merimelojien entinen puheenjohtaja Olli Välttilä, Suvisaaristossa asunut Alexander Federlöf ja toimittajana sekä kanoottikirjallisuuden maahantuojana toiminut Simo- Pekka Reponen. Myöhemmin mukaan tulivat mm. Risto Vilkki ja Risto Mutikainen. Myös suomalaisen retkikanootin White Ladyn kehittänyt ja patentoinut Björn Lehtinen oli mukana Eskimoissa alkuaikoina. Eskimoiden ensimmäiseen hallitukseen saatiin mukaan kaupunginhallituksen jäsen Ritva Korhonen, jonka kautta saatiin hyvät yhteydet Espoon päättäjiin. Myös Espoon liikuntaviraston johtaja suhtautui hankkeeseen myönteisesti. Myöhemmin Eskimoiden toimintaan liittyi mukaan Kaj Lång, josta tuli sittemmin yhdistyksen seuraava puheenjohtaja. Risto Hannukainen kertoo mielenkiintoisia tarinoita seuran kotisataman etsinnästä. Yhdessä arkkitehti Hannu Pyykösen kanssa he kävivät kaikki Espoon rannat läpi ja etsivät sopivaa sijaintipaikkaa toimintapisteeksi. Tarkoituksena oli löytää lähellä rantaa oleva tontti, jonne oli helppo kulkea ja josta oli helppo lähteä vesille. Espoon kaupungin kanssa päästiinkin sitten nopeasti sopimukseen tontin vuokraamisesta Hyljelahden Rullaniemestä. - Meillä oli ajatuksena myös Villa Rulluddin vuokraaminen, mutta siihen pääsi toinen yhdistys väliin ennen meitä, Risto Hannukainen kertoo. Vuokraamamme tontin etuna oli se, että siellä sijaitsi jo valmiina lato, joka

5 soveltui kanoottien säilytykseen. Eskimoiden vanhana vajana toimiva lato on siis vanha heinälato, jossa on säilytetty aikoinaan myös polttopuuta ja ilmeisesti myös hevosrattaita. Lato on suojeltu rakennus, kuten Villa Rulluddkin. Koko niemi oli aikoinaan ollut Kihlmannin suvun hallussa ja niemellä sijainneet eri rakennukset periytyvät tältä ajalta. - Ilmo Haapalan avustuksella saatiin seuran ensimmäinen laituri, Risto Hannukainen kertoo. Laituri saatiin SOK: n lahjoituksena ja se haettiin Inkoosta. Ensimmäisenä kesänä hankittiin seuralle myös kanoottitraileri. Eskimoiden toiminnan käynnistyttyä kaupunki korjasi ladon katon ja seura kunnosti talkootöinä itse ladon. Se oli käytössä heti ensimmäisenä toimintakesänä ja on siitä lähtien uskollisesti palvellut eskimoiden tukikohtana. Toiminta käyntiin jo ensimmäisenä kesänä Seuralle hankittiin heti kalustoa, jonka avulla saatiin melontakurssit käyntiin. Risto Hannukainen kertoo itse olleensa aktiivisesti mukana kurssituksessa. Kursseja pidettiin myös Tapiolan keskusaltaalla, kanootit olivat säilössä uimahallin vintillä. Keskusaltaalla järjestettiin myös vesipooloturnauksia. Espoon kaupunki oli tukena nuorten kurssitoiminnassa ja kustansi espoolaislasten ja nuorten osallistumisen Eskimoiden kursseille, Risto kertoo. Seura järjesti myös Espoonlahden seurakunnan kanssa rippikoululeirejä, joita oli yleensä yksi kesässä. Kaluston hankintaa varten otettiin pankkilaina. Jo ensimmäiseksi kesäksi hankittiin 20 polyeteenikanoottia, jotka soveltuivat hyvin kurssitustoimintaan ja niin lapset kuin aikuisetkin pystyivät käyttämään samoja kanootteja. Samalla hankittiin melat ja liivit. Seuran toiminta oli ideoitu aika pitkälle valmiiksi, kun se perustettiin, kertoo Risto Hannukainen. Paljon ideoita ja toimintamalleja otettiin suoraan Merimelojilta, esimerkiksi tiistaimelonta tuli mukaan toimintaan tätä kautta. Myös seuran säännöt kopioitiin melkein suoraan Merimelojilta, tietenkin luvan kanssa. Eskimot harrastivat myös retkitoimintaa, Lohjanjärvi oli yksi retkikohde, Hannukainen muistelee. Suomi meloo -kanoottiviestiin osallistuttiin myös, joskin Risto Hannukainen ei itse ollut mukana näissä porukoissa. Koskitoiminta oli innokasta ja Eskimot osallistuivat myös koskien kunnostukseen, erityisesti Vantaanjoella. - Eskimoiden toiminta käynnistyi vilkkaana heti ensimmäisenä kesänä, kesän aikana mukaan liittyi jo 100 jäsentä, Risto Hannukainen kertoo. Osalla mukaan tulleista oli jo oma kanootti, mutta osa oli myös täysin uusia melontaharrastajia luvun lopulle tultaessa jäsenmäärä oli vakiintunut parinsadan tienoille. Risto Hannukainen itse jättäytyi 1990-luvun alussa pois Eskimoiden toiminnasta muiden kiireiden viedessä ajan. Mutta se onkin sitten jo toinen tarina. Vielä pitänee lisätä, että Risto kutsuttiin vuonna 1991 seuran kunniapuheenjohtajaksi. Yhdistys perustettiin Espoossa. Sopimuskirjan allekirjoittivat Anne-Marie Federlöf-Laaksonen Simo-Pekka Reponen Risto Hannukainen PUHEENJOHTAJAT: Risto Hannukainen Kaj Lång Risto Vilkki Risto Mutikainen Milla Seppälä Jyri Heilimo Jouko Kaaja Risto Hannukainen nimitettiin seuran kunniapuheenjohtajaksi vuonna VARAPUHEENJOHTAJAT: Simo-Pekka Reponen 1989 lsmo Haapala 1990 Kaj Lång Risto Vilkki Jyrki Tuppurainen Simo Järvilehto Maarit Laakkonen Sami Hiltunen Leena Arpiainen

6 ESKIMOTIEDOTE 4/06 S U O M I M E L O I P o h j o i s - K a r j a l a s s a Teksti ja kuvat: Tapio Linna Suomi Meloo -retki suuntautui tänä kesänä Pohjois- Karjalaan. Retki lähti liikkeelle lauantaina 10. kesäkuuta Ilomantsista ja päättyi perjantaina 16. kesäkuuta Joensuuhun. Matkan kuluessa kuljettiin pitkin seudun suuria järviä Koiteretta ja Pielistä sekä tutustuttiin järviä yhdistäviin vesireitteihin sekä seudun nähtävyyksiin. Eskimoiden joukkueeseen kuului viisi melojaa ja apukuski. Suomi Meloo -ensikertalaisia oli joukossa yksi. Muut melojat olivat mukana neljättä-kuudetta kertaa - ja olihan mukana myös Antero Kajava, varsinainen Suomi Meloo-reissujen veteraani. Itselleni suurin kannustus lähteä mukaan jokavuotiselle retkelle on se, että Suomi meloo suo tilaisuuden tutustua eri melontareitteihin sekä vesistöihin. Eikä tämänkään vuoden reissu tuottanut pettymystä. Sää oli mitä kaunein ja matkalla tulivat tutuksi niin Petkeljärven kansallispuisto, Kolin maisemat kuin Ilomantsin ja Joensuun väliset jokireititkin. Viimeinen päivä huipentui koskenlaskuun Joensuun keskustassa. Pohjois-Karjalan vesistöt tutuksi Järjestäjät kutsuivat kesän 2006 Suomi Meloo-retkeä maakuntakierrokseksi. Edellisistä vuosista poiketen nyt ei lähdetty valloittamaan koko maata joko poikittain tai pitkittäin, vaan keskityttiin tutustumaan yhteen maakuntaan ja sen vesistöreitteihin. Samalla oli kiinnitetty tavallista enemmän huomiota maakunnan nähtävyyksiin. Retken kuluessa oli mahdollisuus osallistua retkelle Ruunaan koskille, tutustua Eva Ryynäsen ateljeeseen sekä tietenkin Kolin kansallispuistoon. Retken yksi päivä koostui tyypillisesti noin viidestä osuudesta, joiden keskipituus oli 20 kilometriä. Jokaisella etapilla järjestettiin yksi rantautumistauko, joskin lyhyimmillä matkoilla tai aikataulun pettäessä tauot jäivät väliin. Koko reitin lyhin reissu oli yhdeksän ja pisin 34 kilometriä. Entiseen tapaan pisimmät matkat olivat yöosuuksia; lähtö oli yleensä keskiyöllä ja perille tultiin noin kuudelta aamulla. Sää suosi tämänvuotista retkeä, sadepäiviä oli vain muutama. Retken isoin puhuri osui kuitenkin koko reissun vaativimmalle osuudelle, kun ylitettiin Pielinen Lieksasta Paalasmaalle. Tuuli yltyi osuudella suhteellisen navakaksi ja Vilskeen Heikki kertoikin joutuneensa melomaan yksiköllä suhteellisen rivakasti, ettei olisi jäänyt muusta porukasta jälkeen. Saman iltapäivän osuus peruttiin kokonaan, koska säätiedotuksessa varoitettiin, että Keski-Suomessa esiintynyt trombimyrsky saattaisi osua Pieliselle. Lopulta myrsky kiersi Pielisen. Suomi Meloo -retkillä on turvallisuus aina otettu vakavasti. Tänäkin vuonna mukana seurasi jatkuvasti perämoottorilla varustettu kumivene. Pielisellä laivueen turvana oli myös järvipelastuslaiva. Suunnistuksesta ja vauhdinpidosta vastaa aina johtokanootti, sama, jo useamman vuoden retkillä uskollisesti palvellut keltainen kaksikko. Kaksikossa on äänentoistolaitteet, radio ja tietenkin GPS-laite. Itse jaksan aina ihmetellä retken vetäjien ammattitaitoa ja kestävyyttä. Johtokanootin matkanteosta vastaa neljä viisi johtomelojaa, jotka jatkuvasti vuorottelevat eri osuuksilla, vuorokauden ympäri. He osaavat myös pitää melontavauhdin äärimmäisen tasaisena. Yleensä kanoottilautta etenee tasaisesti noin kuuden kilometrin tuntivauhtia, joskin aikataulun muuttuessa voidaan meloa rivakammin tai pitää pitempiä taukoja matkan varrella. Reitin varrella sattunutta Eskimot lähtivät reissuun jo perjantai-iltana vajalta. Matkassa oli mukana kaksi henkilöautoa sekä asuntoauto. Ensimmäinen yöpyminen tapahtui Joensuun lähellä grillihuoltoaseman pihalla. Sieltä oli aamulla helppo käydä pienen lammen rannassa aamu-uinnilla ja siitä jatkaa Suomi Meloo -lähtöpaikalle Ilomantsin Ruhkarantaan. Lähdimme ensimmäisen päivän reissuille kaksikolla, mutta seuraavina päivinä jatkoimme yksiköillä, jolloin kullekin eskimolle kertyi päivittäin sopivasti yksi osuus melottavaksi. Ensimmäisen päivän reitti kulki Ilomantsista Ruhkarannan lomakeskuksesta järviä ja jokia pitkin Petkeljärven kansallispuistoon. Yollä sitten palattiin samaa reittiä takaisin Ilomantsiin. 6

7 Petkeljärveä voi hyvillä mielin suositella retkikohteena. Kansallispuistoon on hyvä tutustua patikkareittejä pitkin, mutta alueen järviin ja kapeikkoihin on oivallinen tutustua myös kanootin avulla. Ja jos haluaa päästä vilkaisemaan rajavyöhykettä, niin sekin onnistuu. Kävimme Suomi Meloo -kanoottilautan kanssa tiirailemassa rajavyöhykettä ja näimmekin horisontissa pilkottavan tarkkailutornin. Arvailun varaan jäi, oliko torni suomalaisten vai velivenäläisten. Ilomantsista matka jatkui kohti Koiteretta, joka on reissun järvistä toiseksi suurin. Ylitimme Koitereen tuuliseksi tiedetyn selän kaksikolla, ja siitä matka jatkui jokireittejä pitkin Pieliselle. Se on Suomen viidenneksi suurin järvi ja tietenkin kuuluisa Kolin maisemistaan. Tiistaihin mennessä oli ehditty Vuonislahteen, perinteikkääseen kylään vastapäätä Kolia Pielisen vastarannalla. Vuonislahdelta lähdettäessä melontareitti vietiin Eva Ryynäsen ateljeeasunnon kautta, jossa pysähdyttiin nauttimaan kahvit ja tutustuttiin ateljeekodin näyttelyyn. Tiistai-iltana rantauduttiin Lieksaan hotelli Puustellin rantaan. Tiistain perinteenä on järjestää retken yhteinen juhlailta, melajuhla. Tänä vuonna puitteet olivat tavallista juhlavammat, kun käytössä oli hotelli Puustelli ja sen juhlatilat sekä tanssilattia. Seuraavana aamuna luvassa oli uusi kokemus Suomi Meloo -osanottajille. Niillä, joille ei osunut aamun melontavuoro, oli tilaisuus lähteä retkelle Ruunaan koskille. Retkellä laskettiin Lieksanjoen pärskyvät kosket. Matkaa tehtiin kahdella perämoottorilla varustetulla isolla puuveneellä ja jokimatkaa kertyi yhteensä noin 20 kilometriä. Torstaina olikin jo ehditty Pielisen toiselle rannalle Kolin maisemiin. Siitä matka jatkui Pielisen rantaa pitkin ja lopulta Pielisjokea Joensuuhun asti. Joensuun leirintäalueella järjestettiin Suomi Meloo -reissun loppujuhla diplomien jakoineen. Tänäkään vuonna Suomi Meloo ei pettänyt ja kotiinvietäväksi jäi monia mukavia muistoja. Itse olin jo aikaisemmin tutustunut Pohjois-Karjalaan, joten maakuntakierros ei ehkä minulle antanut paljon uutta, mutta sitäkin enemmän sain mukavia melontakokemuksia. Ja alueen vesireitit olivat monipuolisia ja mielenkiintoisia. Tulevia retkiä silmälläpitäen voi todeta, että jos melojia on mukana alle viisi, ei retkelle ehkä kannata lähteä. Olin varautunut siihen, että jättäisimme joitakin osuuksia melomatta, mutta porukkamme halusi meloa kaikki. Tästä kaikille suuri kiitos - ja etenkin Heikki Vilskeelle, joka huolehti retken haastavimmista osuuksista. Jälleen kerran myös koko retken mukana seurannut apukuski osoittautui kultaakin kalliimmaksi: suuri kiitos Maurille osallistumisesta. Johtokanootti on varustettu kovaäänisellä, radiolla ja GPS-laitteella. Virtaa saadaan aurinkopaneelista. 7

8 ESKIMOTIEDOTE 4/06 Suomi on melonut vuodesta 1985 Teksti ja kuvat: Tapio Linna Ensimmäistä Suomi Meloo -kanoottiviestiä melottiin vuotta ennen kuin Espoon Eskimot perustettiin. Kanoottiviesti ideoitiin 1980-luvun alussa, jolloin Kanoottiliitossa alettiin elvyttää melontaharrastusta koko maassa. Samoihin aikoihin tai jo vähän aikaisemmin oli jo aloitettu Suomi juoksee- ja Suomi pyöräilee -viestit. Suomi Meloo -viestin alkusanat liittyvätkin kiinteästi Suomi juoksee -viestiin. Innokas liikuntaihminen Jouko Isometsä loukkasi polvensa vuoden 1982 Suomi juoksee -viestissä, eikä enää pystynyt juoksemaan. Jotakin piti saada tilalle, ja näin syntyi ajatus Suomi Meloo - viestistä. Kanoottiliitto ja Suomen Latu ottivat monien yhteistyötahojen kanssa vastuulleen ensimmäisen viestin järjestämisen. Ensimmäisen viestin reitti johti Iisalmesta Kotkaan, ja sille osallistui 35 joukkuetta. Melojia oli yhteensä 390. Seuraavana vuonna viestiin lähti jo tuplasti enemmän osanottajia, reitti oli osapuilleen sama kuin edellisenä vuonna, joskin Savonlinnan jälkeen oli tehty joitakin muutoksia. Viestin organisaatiota oli hiottu ja se oli jo toisessa viestissä suunnilleen nykymuotissaan. Vuonna 1987 perustettiin Suomi Meloo ry, joka otti vastuulleen viestin järjestämisen. Kanoottiliitto ja Suomen Latu tukevat edelleen tapahtumaa. Kanoottiviestin tavoitteena on edistää melontaharrastusta Suomessa ja tehdä tunnetuksi maamme erinomaisia melontaja vesiretkeilymahdollisuuksia. Turvallisuuteen on panostettu alusta alkaen. Ensimmäiseen kanoottiviestiin koulutettiin erityinen turvaryhmä Lahdessa ja sen jälkeen on jokaisen viestin mukana seurannut oma turvallisuudesta vastaava ryhmä. Eskimoiden Suomi Meloo -joukkue Kuvasta puuttuu Antero Kajava. Suomi Meloo kanoottiviestit : Iisalmi - Kotka , yht. 700 km 1986: Iisalmi - Kotka , 644 km 1987: Kesälahti - Kangasala , 639 km 1988: Iisalmi - Kotka , 654 km 1989: Lappeenranta - Pori , 627 km 1990: Pielavesi - Lahti , 533 km 1991: Iisalmi - Ruotsinpyhtää , 678 km 1992: Lappeenranta - Pori , yht. 570 km 1993: Ilomantsi - Jyväskylä , 640 km 1994: Iisalmi - Kotka , 658 km 1995: Pielavesi - Lahti , 627 km 1996: Ähtäri - Tammisaari , 617 km 1997: Ilomantsi - Imatra , 535 km 1998: Kiuruvesi - Kouvola , 655 km 1999: Saarijärvi - Korpilahti , 603 km 2000: Mikkeli - Helsinki , 588 km 2001: Nilsiän Tahkovuori - Kolovesi - Imatran kylpylä , 617 km 2002: Hämeenlinna - Kokkola , 621 km 2003: Pieksämäki - Heinola , 612 km 2004: Iisalmi - Kotka , 640 km 2005: Lohja - Rauma : Ilomantsi - Joensuu , 538 km Lähteet: Jorma Honkala: Suomi Meloo -kanoottiviestin 15-vuotisjuhlakirja Taija Leppäkoski ja Zsuzsanna Sundberg lähtöpäivän tunnelmissa.

9 E S K I M O U U T I S I A SYYSKOKOUS 2006 Seuran syyskokous järjestettiin keskiviikkona Pöytäkirja julkaistaan seuran kotisivuilla. Alla syyskokouksen keskeisimpiä päätöksiä: Uudistetut säännöt: Seuran sääntöihin edellisissä syys- ja kevätkokouksissa hyväksytyt muutokset on virallisesti rekisteröity PRH:n yhdistysrekisteriin. Säännöt kokonaisuudessaan kotisivuilla. Jäsenmaksut 2007: Jäsenmaksu: 60 euroa Talkoojäsenmaksu: 25 euroa Nuorisojäsenmaksu (alle 15v): 15 euroa Kanoottipaikkamaksu vanhan vajan uudella puolella ja vanhan osan alakerrassa: 35 euroa Kanoottipaikka vanhan vajan yläkerrassa 25 euroa Vierasmelotus 5 euroa/kerta Kanoottivuokra yli 24h käytöstä 5 euroa/vrk Kurssimaksut kaudella 2007: Aikuisten melontakurssit: 100 euroa (sisältää liittymismaksun) Lasten ja nuorten kurssi: 50 euroa (sisältää liittymismaksun) Liittymismaksu koemelotuksesta: 70 euroa - Seuran tilintarkastajiksi valittiin Riitta Kangasniemi ja Pentti Kangasniemi, varatilintarkastajiksi valittiin Jaakko Mäkikylä ja Arto Mynttinen. - Koskimelontaseura Kohina Ry:n tekemää Kymijoen tukikohtayhteistyöehdotusta selvitetään ja Kohina Ry: n kanssa neuvotellaan budjettiin tehdyn varauksen puitteissa. Ehdotus jatkotoimenpiteistä valmistellaan ja tuodaan kevätkokouksen käsiteltäväksi. SYYSTALKOOT Eskimovaja on taas siisti ja hyvässä järjestyksessä, laituri nostettuna, tukikohta on valmiina talvehtimaan. Lauantain kylmä tuuli ja sade eivät eskimoita pelottaneet! Koiranilmasta huolimatta syystalkoissa oli jopa kevättalkoita enemmän reipasta eskimoporukkaa, lähes 30 käsiparia touhusi tukikohdan kimpussa. Kiitos kaikille syystalkoolaisille! SUOMI MELOO 2007 KUHMOSTA OULUUN Vuoden 2007 Suomi Meloo -kanoottiviesti melotaan kesäkuuta täysin uudella reitillä Kuhmosta Ouluun. Mukaan odotetaan jälleen noin sataa joukkuetta eli arviolta tuhatta melonnan ystävää 5-15 hengen joukkueissa viettämään mukavaa melonta- ja lomailuviikkoa. Suomi Meloo -melontaviikko koostuu ensi kesänä 27 osuudesta, joiden pituus vaihtelee alle 8 kilometristä yli 35 kilometriin. Matkan varrella on mahdollisuus meloa niin Oulujärvellä kuin Oulujoellakin sekä tutustua reitin varren maisemiin ja nähtävyyksiin. Edellisvuosien tapaan Espoon Eskimot keräävät jälleen porukan mukaan viestiin. Suomi Meloo sopii kaikenikäisille ja -kokoisille. Retkestä tiedotetaan lisää lähempänä kesää. Lisätietoja: RUSKARETKI BARÖSUNDIIN Ruskaretki toteutui, retkelle lähti kymmenkunta reipasta eskimoa. Sää oli pilvinen ja lämpötila n.+5c, mutta Barösundin suojaisat vedet tarjosivat upeat puitteet syysretkelle. Saimme mm.ihailla lounastauolla merikotkan liitelyä. Kesäaikaan vilkkaat väylät olivat nyt vapaat melojien rauhassa katsella maisemia. ALLASHARJOITUKSET Lauttasaaren uimahallissa: pvm klo KEVÄÄN 2007 ALLASHARJOITUSTEN PITOPAIKKAA EI VIELÄ TIEDETÄ. Asiasta ilmoitetaan sähköpostilistalla ja nettisivuilla. 9

10 ESKIMOTIEDOTE 4/06 Aalto Ugandassa Petteri Kuuskoskea haastatteli Heidi Korva. Kuvat Petterin arkistosta. Petteri Kuuskoski, yksi Eskimoiden aktiivisimmista koskimelojista, kertoo, miksi koski kiehtoo enemmän kuin meri. Selvitimme myös missä on koskimelojan paratiisi. Mikä on koskimelonnan historia Eskimoissa? Oma historiani Eskimoissa ulottuu vuoteen 1990 asti. Koskimelontaa olen harrastanut vuodesta Tiedän, että Eskimoissa Vilkin Risto ja Arpiaisen Leena ovat laskeneet koskea jo minua aiemmin. Varsinkin Risto on aloittanut jo joskus 80-luvulla. Ripa oli jo silloin, kun minä aloitin, ollut mukana Artic Canoe Racessa ja sillä oli Saksasta ostettua kalustoa. Ihan ensimmäisillä seuran retkillä olivat mukana Ripa, yksi toinen kaveri, Leena ja minä. Silloin melottiin MI 415:lla, jotka olivat oikeita ruumisarkkujen ruumisarkkuja. Mutta hauskaa oli. Miten koskimelojien määrä on kehittynyt seurassa vuosien varrella? Kappalemääräisesti koskimelojien lukumäärä on jonkin verran lisääntynyt. Tällä hetkellä meitä on yhteensä noin kolmekymmentä miestä, naista ja lasta. Kymmenkunta eskimoa käy säännöllisesti Kymijoella ja tekee joka kesä jonkun koskimelontaretken. Miksi juuri koskimelonta? Koskessa pääsee olemaan enemmän veden sisällä. Virta on elävä organismi, jossa ihminen vain ihmettelee ja leikkii. Koskessa puljatessa saa turvallisin mielin taantua lapsen tasolle, leikkiä ja kokeilla. Ja laji tarjoaa rajattomasti opittavaa. 10 KESÄJUHLAT VASIKKASAARESSA Ugandassa Valkoisella Niilillä

11 Koskimelojat taitavat viihtyä kesäisin enimmäkseen Kymijoella, kun heitä ei juuri vajalla näy? Kyllä. Kymijoki on maailman paras paikka. Piste. Siellä pystyy suomalainen koskimeloja opettelemaan kaiken sen, mikä tarttee osata. Olen alkanut arvostaa Kymen alajoen koskia sitä enemmän mitä enemmän olen nähnyt jokia ja koskia ulkomailla. Sieltä löytyvät kaikkien pääkaupunkiseudun koskimelojien juuret. Miten Eskimoiden toimintaa pitäisi parantaa koskimelojien kannalta? Minusta Eskimot on ottanut kohtuullisen hyvin eri alalajien harrastajat huomioon. Tietysti seuraan pitäisi saada vähän modernimpaa koskikalustoa. Voisi myydä vanhempaa kalustoa pois ja hankkia tilalle nykyistä lyhyempää ja freestylepainoitteisempaa. Vaikka harrastajat yleensä hankkivat omat releensä aika nopeasti, niin kursseja varten olisi hyvä olla parempaa kalustoa. Näin vasta-alkajille jää kivempi kuva lajista. Paatit kehittyvät tosi nopeasti ja uudemmat ovat paitsi turvallisempia niin myös mukavampia käyttää. Kerro joku sattumus eskimokoskimelojien historiasta! Voi niitä on paljon! Kaikkein älyttömimpiä ei voi edes laittaa tiedotteeseen. Yksi hauskimmista tapauksista sattui Imatrankoskella. Oltiin liikkeellä Kokkosen Pepen kanssa, ja sillä oli hyvin pieni squirtti. Päätettiin, että Pepe rohkeampana välttää vartijat ja sitten laskee kosken ensin, mä kuvaan rannalta. Luukut aukenivat ja kosken uoma täyttyi vedestä. Juoksutus tuli ja meni, mutta miehestä ei näy mitään. Hmmm? Kansa kyllä tuijotti tiukasti sillalta ylävirtaan päin, eli jotain siellä oli menossa. Ajattelin, että nyt se on jäänyt kiinni, siis vartijoille. Kun kaikki on ohi, mies kävelee vastaan polulla kajakin kanssa ja selvästi uitettuna. Mysteeri ratkeaa vasta, kun hän kertoo koko tarinan. Käy ilmi, että ranta oli väärä. Vasemmalta ei pääsekään lossaamalla päävirtaan, vaan sen sijaan patoluukkujen alle Kaikenlaista sattuu tekevälle. Itse olen kerran lyönyt pään kiveen stopparissa ja meinannut hukkua pari kertaa, joista toinen oli vähän vakavampi. Paljon on tullut uinteja ja välillä on sattunut selkään. Kuulostaa hurjalta. Uskaltaako tässä enää kysyäkään, että mitä terveisiä lähettäisit sileämelojalle, joka miettii, että pitäisikö lähteä kokeilemaan myös koskiin? Sanoisin aloittelijalle, että jos haluaa lisätä melontaharrastukseen atleettisen elementin, jossa voi käyttää kroppaa monipuolisemmin, niin freestylen perusteita Mela lentää voi harjoitella tosi turvallisesti. Aloittelijalle homma on hauskinta, koska alussa kehittyy nopeasti. Koskimelonnassa oppiminen leikin ohella on mielenkiintoisinta. Eskimoissa on yleensä yritetty järjestää yksi koskiperuskurssi kesässä. Sellaiselle kannattaa lähteä mukaan, jos laji kiinnostaa. Tai sitten talvella voi harjoitella altaalla perusasiat kuntoon - eskimot ja freestylen alkeet ja sitten kesällä kasata 2-3 samantasoista kaveria ja etsiä Kymijoelta helpon virtakohdan, jossa on syvää. Sitten vain reskutetaan toinen toista ja pidetään maalaisjärkeä mukana. Yksin aloittelijan ei pidä koskeen lähteä. Koskissa yksin meneminen vaatii kokemusta, näkemystä ja luottamista omiin kykyihin, eli vaatii paljon rutiinia. Millainen on koskimelojan paratiisi? Suomalainen kansallismaisema. Aurinko joka paistaa mäntykangasharjun läpi, niin että männyt saavat kauniin kullan värin. Vieressä virtaa graniittikanjonissa kirkas ja puhdas joki. Heräät teltassa linnun lauluun ja mietit, että mitähän tänään. Onko paikka oikeasti olemassa? On niitä paikkoja täällä pohjoisella pallonpuoliskolla. Suomessa vähemmän, mutta esim. Ruotsissa neljä isoa jokea. Itselleni Vindel-joki Västerbottenissa on kaikkein läheisin. Siellä on isoja koskia, pieniä koskia ja pitkiä suvantoja. Ja kuulemma paljon kalaa. 11

12 ESKIMOTIEDOTE 4/06 E S K I M O V E S I E N H I S T O R I A A Heidi Korva Paula Korhonen Eskimovajan lähivesien ja -rantojen historiaan mahtuu monta mielenkiintoista tarinaa. Keisarin vierailu, virolaisten radistien koulutus, viinan salakuljetus ja toisen maailmansodan ilmavalvonta kaikkea tätä, ja paljon muuta, on ehtinyt tapahtua eskimoiden melontareittien varrella. Kotivesiemme historiasta on kerrottu joka kesä järjestetyissä kotiseutu-timeissä. Historia kiinnostaa eskimoita, sillä retki-iltoina vajan lauteet ovat kirjaimellisesti huutaneet tyhjyyttään. 1 Amiraalisatama Soukka oli vuonna 1540 kahden talon kokoinen kylä. Vuosisadan loppua kohden kylän asutus kuitenkin kasvoi, ja Soukan asukkaat saivat elantonsa maanviljelyksestä, kalastuksesta ja merenkulusta. Soukan suurimmat talot kävivät myös kauppaa Tallinnan porvareiden kanssa. Tallinnassa oli tuolloin asukasta luvun lopulla Soukan väkimäärä romahti. Syynä olivat katovuodet, Baltian uskonpuhdistus, liikaväestön aiheuttama köyhyys ja sodat. Asukasluku elpyi vasta 1700-luvulla, jolloin torppien perustaminen vapautui. Alueelle muutti asukkaita myös Virosta, Ahvenanmaalta ja Ruotsista luvun loppupuolella Soukka sai arvovieraita, kun Venäjän keisari Aleksanteri III vieraili puolisoineen Espoonlahdessa. Vieraat saapuivat Espooseen kolmen höyrylaivan ja kahden sotalaivan kera. Matkansa aikana keisari piipahti myös Soukanniemessä amiraali Oscar von Krämerin Amiraalihuvilalla. Vierailusta kertova muistokivi on edelleen paikallaan Amiraalisataman tuntumassa. Soukka sai kansainvälisiä vieraita myös ennen ensimmäistä maailmansotaa, kun alueella oli runsaasti kiinalaisia linnoitustöissä. Tuosta ajasta muistuttaa nyt soukkalainen kadunnimi: Kiinalaisten polku, joka yhdistää Soukansalmentien ja Vesiniityn. 2 Amiraalihuvila ja Villa Frosterus Amiraalihuvila ja Villa Frosterus ovat Soukanniemessä sijaitsevia puuhuviloita. Amiraalihuvila (eli Villa Fridhem) on huviloista huomattavasti suurempi ja prameampi. Se valmistui vuonna 1881 Emily Cedercreutzille. Myöhemmin huvilassa asuivat Cedercreutzin tytär Sophie ja tämän aviomies, amiraali Oscar von Krämer. Villa Frosterus puolestaan rakennettiin heidän tyttärensä Emmin ja tämän miehen, arkkitehti Sigurd Frosteruksen käyttöön ja se valmistui Villa Frosterusta kutsutaan myös Pikkuhuvilaksi. Se sijaitsee nykyisellä Kauniaisten kaupungin virkistysalueella. Soukanniemen huvilat olivat 1800-luvun loppupuolella osa Tukholmasta Karjalan kannakselle asti yltänyttä huvilavyöhykettä. Espoon ensimmäinen huvila valmistui Tallholmenille jo vuonna Alueen merkitys oli alkanut pikkuhiljaa kasvaa vuodesta 1812 lähtien, jolloin Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki. Höyrylaivaliikenne saaristossa oli vilkasta, ja liikenteen kulta-aika ajoittui vuosiin Huviloilla oli myös omia purjeveneitä. Matka Helsinkiin kesti purjelaivalla tuulista riippuen 2 7 tuntia! Höyrylaivat kuljettivat paitsi saariston ja huviloiden asukkaita, myös viiliä ja muita maataloustuotteita Helsinkiin myytäviksi. 12

13 3 Staffans Staffansin saarella toimi vuosina useita puuseppämestareita kisälleineen ja oppipoikineen. Paikkaa kutsuttiin jopa Espoon yliopistoksi. Staffansin puusepät ovat tehneet muun muassa Espoon tuomiokirkon penkit. Sodan aikana 1941 Staffansilla koulutettiin virolaisia vakoojiksi ja radisteiksi. Koska operaatio ERNA oli huippusalainen, virolaiset, joita oli yhteensä 14, esittivät kuuromykkiä, jottei hanke olisi paljastunut. Porkkalan parenteesin aikana syyskuusta 1946 tammikuun loppupuolelle 1956 Staffans oli rajavyöhykettä ja vesillä liikkuminen oli erittäin rajoitettua. Pohjoiseen päin mentäessä Klobbenin hiekkarannan tuntumassa sijaitsee Villa Miniato, joka on luokiteltu arkkitehtuurisesti Espoon arvokkaimmaksi asuinrakennukseksi. Kansallisromanttinen huvila valmistui 1904 ja nimensä se sai Italiassa San Miniaton kaupungissa sijaitsevan kappelin mukaan. 4 Kasavuori Pentalan pursiseuran kerhorakennus Paven on vuodelta 1913 ja se on arkkitehti Sigurd Frosteriuksen suunnittelema. Kieltolain aikaan Pentalan ja muiden Espoon saarien kautta virtasi Suomeen pirtua Virosta. Saaret tarjosivat salakuljettajille hyvän suojan, sillä veneiden oli helppo puikkelehtia saarten välistä Suomeen pirtulasteineen. Espoon kaupunki omistaa Pentalan saaresta noin puolet, yhteensä 80 ha. Saareen ollaan avaamassa saaristolaismuseota kesällä Samalla alkanee myös reittiveneliikenne Pentalaan. Loppuun vielä teemaan sopiva tietokilpailukysymys. jonka vastauksen kaikki kotiseutu-timeihin osallistuneet eskimot jo tietävätkin. Missä sijaitsee Espoon eteläisin järvi? Kyllä! Pentalan saaressa! Paula Korhonen on vetänyt Eskimoiden kotiseutuhistoriasta kertovia tiistaimelontoja neljänä perättäisenä kesänä. Paula itse on kuulunut Eskimoihin vuodesta Hänen tietonsa historiasta ovat peruja Soukka-seurassa toimimisesta ja tietysti omakohtaisesti kiinnostuksesta asiaan. Historian tunteminen antaa melontaharrastukselle uudenlaista perspektiiviä, Paula toteaa. Se joka on pysähtynyt eväskahveille Kasavuorella, on varmasti ihaillut kukkulan komeaa graniittia. Sana Kasavuoren graniitista oli 1800-luvun loppupuolella kantautunut Pietariin saakka. Soukka-seuran puheenjohtajan Benita Åkerlundin isovanhemmat saivat tuolloin yllättäviä vieraita: venäläisiä liikemiehiä, jotka tarjoutuivat ostamaan Kasavuoren graniitin katukiviksi Pietariin. Kauppoja ei syntynyt. Sodan aikana Kasavuorella oli vartiotorni, josta lotat valvoivat taivasta neuvostoliittolaisten pommikoneiden varalta. Tornin kiinnitysjälkiä löytää Kasavuorelta vieläkin. 5 Pentala Pentalan alueen arvellaan olleen 1300-luvulla hansakauppiaiden satamana. Tästä vihjaa myös Pentalan ja Pikku Pentalan välissä sijaitsevan salmen nimi: Kuggsund. Hansakauden lastipurjelaivoja kutsuttiin nimellä kugg (kogga). Virolaiset kalastajat asuttivat Pentalan 1700-luvulla ja 1800-luvulla saarelle muutti asukkaita Ahvenanmaalta. Kalastajakylät ovat säilyneet näihin päiviin saakka saaren koillis- ja lounaisosissa. Vanhin rakennus on saaren koillisosassa ihan rannan tuntumassa sijaitseva kalastajamökki, jonka vanhimmat osat ovat peräisin 1700-luvun lopulta. Kuva: Heidi Korva 13

14 ESKIMOTIEDOTE 4/06 I N K K A R E I T A J A E S K I M O I T A Kuvassa Olaf Frauenberger ja kivi, joka vaihtoi paikkaa. Kuva: Joxi Kaaja Teksti: Leena Arpiainen Oma urani inkkarimelojana alkoi jokseenkin nolosti. Olin lukujen taitteessa töissä VTT:llä, missä työkaverit houkuttelivat eräänä keväänä mukaan kanoottiretkelle Keski-Suomeen. Pylkönmäellä meitä odottelivat tulvivat kevätjoet ja vuokrattu tasapohjainen lasikuituinkkari. Siihenpä sitten kaksi noviisia pariksi, niin senhän tietää, mitä seuraa: näyttävä kaatuminen ensimmäiseen metsätiesiltaan, joka oli paalutettu läpipääsemättömästi jokeen. Kylmät kylvyt eivät loppuneet vielä siihen, vaan seuraavassa koskessa sattui jo pahemmin, vesilastissa oleva kanootti rymisteli jalkani yli. Muistan kivun ja jääkylmän veden shokkivaikutuksen vieläkin. Selvisin kuitenkin aloittelijan tuurilla parin viikon keppiköpöttelyllä. Päätin kuitenkin tuolla retkellä opetella melomaan, sen verran otti jatkuva uiminen päähän! Parinani olleella työkaverilla melontaretket jäivät tuohon kertaan. Siitä alkoi uusi harrastus ja liityin muistaakseni vuonna 1991 Espoon Eskimoihin, jonka jäseniä oli ollut muutama tuolla ensiretkelläni mukana. Espoon Eskimot oli perustettu muutamaa vuotta aiemmin vuonna 1986, ja seura oli vielä pieni, noin 50 jäsentä. Vajakin Eskimoilla oli, mutta vain kaikkein vanhin osa (1/4 nykyisestä rakennuskannasta) oli tuolloin pystyssä. Seuralla oli kalustoa merimelontaan: vielä nykyisinkin käytössä oleva Seestern-kajakkikaksikko ja Orion- sekä Eskimo-kuitukajakkeja, 4-5 kumpaakin. Lisäksi vajassa asustelivat nuo 6 pooloa, joita nykyisin käytetään altaalla, sekä muutamia yksityisten kajakkeja. 14 Koska minulla oli kokemusta seuratoiminnasta yleisurheilussa, pääsin Eskimoissakin nopeasti hallintohommiin. Jäsenmappi oli alkuvuosina kokoelma sekalaisia lippuja ja lappuja, joilla ihmiset olivat ilmoittautuneet jäseniksi seuraan, ja kirjanpidon kuitit ja tiliotteet säilytettiin klassiseen tapaan kenkälaatikossa. Hommat hoituivat kuitenkin hyvässä yhteisymmärryksessä byrokratiaa minimoiden ja sama tekemisen ote, mikä näkyy seurassamme tänäänkin, oli osa eskimokulttuuria jo tuolloin. Jo seuraa perustettaessa oli ilmeisesti sovittu siitä, että Eskimoissa harrastetaan sekä inkkarointia että kajakkimelontaa. Asiasta ei ole koskaan tarvinnut tässä seurassa käydä periaatteellista keskustelua, koska moni alkuaikojen aktiiveista meloskeli jo valmiiksi kummallakin kanoottityypillä. Aloitin kuitenkin itse vakavamman melonnan harrastamisen koskikajakilla, koska sain sellaisen helpoiten lainaksi. Pian hankin vanhan Europan, jolla sitten meloin tosi paljon myös sileää vettä ensimmäisinä vuosina. Inkkari kuitenkin kiinnosti jo alussa enemmän, koska siihen sai reilusti tavaraa ja koirankin mukaan. Inkkarimaihinnousu Knapperskäriin. Kuva: Joxi ja Mirkka Kaaja

15 Tuolloin 90-luvun alussa Eskimoissa ei ollut järjestettyä kurssitoimintaa, vaan aktiiviporukat kävivät keskenään melomassa. Koska Keski-Suomen retkellä tapaamani Eskimot harrastivat koskimelontaa, ajauduin mukaan samaan porukkaan. Näin tutustuin mm. Vilkin Ristoon ja Kuuskosken Petteriin, joilta sain paljon apua ja neuvoja alussa. Inkkari-innostus lähti kunnolla seurassa liikkeelle vasta hieman myöhemmin. Vilkin Ripa ja Vilppaan Make olivat loistavia inkkaristeja jo tuolloin, ja koska kaksikko oli inkkaroinut kaksi ACR-kisaa suuremmitta haavereitta, kaikki katsoivat heitä ylöspäin. Meillä muilla oli siis esimerkkejä ja opettajia omassa seurassa. Päädyin itsekin Risto Vilkin inkkariin keulamieheksi ACR:ään Voi sanoa, että tuolla reissulla opin melomaan, 537 kilometrin ja 7 vuorokauden taival rajajokea pitkin Kilpisjärveltä Tornioon oli varsin tehokas tapa aloittelijan hioa perustekniikkaa. Totuuden nimessä on sanottava, että isot kosket tuli kyllä uitua suurimmaksi osaksi, mutta siitäkin karttui osaltaan kokemusta. saimme sitten Mad River Duck Hunter- kaksikon jo käytettynä seurallekin. Nykyisin kanoottivalikoima on monipuolistunut Suomenkin markkinoilla ja netistä saa sen, mitä maahantuojilta ei vielä löydy. Nuo 90-luvun alkuvuodet olivat siis sysäys inkkaritoiminnan vireytymiselle Eskimoissa. Kesäretket pohjoisen joille kehittivät osaltaan monipuolista inkkariosaamista ja kiinnostus lajiin oli muutenkin nousussa. Lapin-retkeläisistä muotoutui Eskimoihin aktiivinen inkkariporukka. Opettelimme ensin asiat itse kirjoista ja videoilta sekä kokeneempien opastamina. Vähitellen aloimme kouluttaa muita. Olimme pitkään pääkaupunkiseudun ainoa seura, joka antoi opetusta inkkarimelonnassa. Kun Avokanoottiyhdistys perustettiin vuonna juuri EsEs-inkkariaktiivien toimesta! - alkoi harrastus levitä tehokkaasti muuallekin. Nykyään jo lähes kaikissa pääkaupunkiseudun seuroissa harrastetaan myös avokanoottimelontaa, mutta inkkarikaluston säilytys on monin paikoin edelleen ongelma. Nyt kun olen harrastanut melontaa yli 15 vuotta ja hallitustyötä alkaa Eskimoissakin olla kymmenen vuotta plakkarissa, on mukava katsella välillä taaksepäin. Monet ovat kysyneet, että miksi inkkari? Varmaan siihen alun perin vaikuttivat järkisyyt; halusin koiran ja hyvät eväät retkille mukaan. Laji kiehtoo kuitenkin edelleen. Siinä ei tule koskaan valmiiksi, vaan jokainen kerta vesillä on erilainen ja opettaa aina jotain. Kuvassa Risto Vilkki Aloimme pikkuhiljaa retkeillä inkkareilla isommassa porukassa kevätretkien lisäksi myös kesällä Lapissa. Aluksi vuokrasimme kaluston paikallisilta ja meloimme mm. Ivalojoella tasapohjaisilla lasikuitukanooteilla. Eräänä kesänä oli Juha Forsströmillä kuitenkin Lapissa mukana vuokrattu Mad River Duck Hunter -inkkari, johon kaikki ihastuivat. Tuon kesän jälkeen alkoivat innokkaimmat investoida omaan kalustoon ja vajaan alkoi ilmestyä Madejä enemmänkin, ensin kaksikoita, myöhemmin soolojakin. Samalla alkoivat pääkaupunkiseudun inkkaristit kerääntyä hiljalleen Eskimoihin, koska meillä mahtui vajaan kanootteja. Itse ostin oman punaisen Mad River Independence sooloni vuonna 1994 ja se on edelleen käytössä. Oli juhlahetki, kun pääsi koiran kanssa ensi kertaa retkelle omalla kanootilla. Muutaman vuoden päästä Paljon on melomattomia vesiä toivottavasti vielä edessä, mutta on niitä takanakin, mm. kaikki Lapin isot joet, muutamat jo moneenkin kertaan. Muistan myös, kun 90-luvun lopulla aloimme meloa inkkarilla mm. Suomi Meloossa. Tähän liittyy muuten yksi historiallinen teko: Eskimot taitaa olla edelleen ainoa joukkue, jolta on koskaan ollut urakastaan kunniakkaasti inkkarilla selviytynyt naismiehistö Suomi Meloon pitkällä yösafarilla (40-50 km). Monet alkuaikojen eskimotuttavuuksista kuuluvat melontakavereihini edelleen ja uusia inkkaristeja on tullut porukkaan matkan varrella. Alkuvuosien retkikaverikoira on sekin on vielä tolpillaan, joskin Lapin-reissut kuuluvat sillä jo menneisyyteen. On kiva todeta, että olen saanut toimia seurassa, joka ei ole kasvaessaankaan menettänyt mutkatonta otettaan yhteisten asioiden hoitoon tai sortunut ylimääräiseen byrokratiaan. Tätä kirjoittaessani meillä on 462 jäsentä ja olemme moderni, erinomaisen kaluston ja hyvät toimintaresurssit omaava melontaseura, johon on edelleen kiva kuulua - niin inkkaristien kuin kajakistienkin. 15

16 ESKIMOTIEDOTE 4/06 P I T K Ä M E R I R E T K I H E L S I N K I - P E L L I N K I - K O T K A Teksti ja kuvat Mirkka Kaaja Eskimoiden pitkät meriretket ovat perinteisesti suuntautuneet joko Hangosta vajalle tai Saaristomerelle. Kesän 2006 pitkä meriretki melottiin poikkeuksellisesti itäisellä Suomenlahdella, Vuosaaresta Kotkaan. Retki oli jaettu kahteen etappiin: lauantaista sunnuntaihin Vuosaaresta Pellinkiin ja sunnuntai-illasta keskiviikkoon Pellingistä Kotkaan. Matkalle lähti 11 melojaa, joista seitsemän meloi Kotkaan saakka. Hienoa, että saatiin kuljetukset järjestymään! Retki alkoi, kuten tavallista, valmisteluilla jo päiviä ennen retkeä. Kumma kuinka alkukesän yönyliretkille valmistautuminen vaatii aina enemmän aivojumppaa kuin kesän myöhemmät retket. Varmuuden vuoksi kaivoin jopa vanhan Eskimotiedotteen esiin, sen missä on varustelista. Kyllä ryhmässä retkeileminen tuo turvaa. Jos ei itseltä löydy kaikkea tarvittavaa, voi luottaa siihen että joltakin muulta löytyy. Hyvin me saimme Joxin kanssa pariskuntana retkivarustuksemme survottua kahteen Sardiniaan, ruoanlaitto- majoittumisvarusteissa ja työkaluissa kimpasta on selvää etua, kun varusteita 16

17 voi jakaa. Koko viiden päivän reissulle olisi luultavasti tarvittu lisää vain ruokaa, parit sukat ja kalsarit sekä tuore käsi. Jotkut kaipailivat auringonkestävämpää nahkaa. Lähtöaamulla kajakit pakattiin traileriin ja autojen katoille ja nupit käännettiin kaakkoon, kohti Itä-Helsingin IHME: ttä, joka on Itä-Helsingin melojien tukikohta Vuosaaren Kallvikin niemen kupeessa. Toinen varsinainen ihme nähtiin kun autoista slipille siirretty tavaraläjä hävisi kajakkien uumeniin. Hyvin laaditusta retkisuunnitelmasta kertoo se, että pääsimme vesille viisi minuuttia etuajassa, viittä vaille kaksitoista. Sää lupaili hyvää. Aurinko helotti ja merituuli viilensi kuumaa päivää. Ryhmämme meloi Helsingistä kohti Sipoota reippaaseen tahtiin enimmäkseen muiden kuin nimettyjen vetäjien perässä, niin että muutamia jo hirvitti. Keulilla meloneilla kun ei ollut karttoja. Aiemmin kesällä melotut mailit näkyivät joidenkin, ainakin Jorin ja Jyrin, melonnassa silmiinpistävänä ja kadehdittavana melomisen vaivattomuutena. Rantauduimme Sipoon saaristossa Östholmeniin lounastauolle. Toiset kaivoivat esille trangiat, jotkut termospullot tai kylmät eväät. Pasta ei kuulemma pysy termoksessa aamulla valmistettuna al dentenä, sanoi Jyri. Riisit ja nuudelit toimivat paremmin. Matkamme jatkui maatauon jälkeen kohti Onaksen porttia. Tuuli hiljeni iltapäivän tunteina ja kuoli illaksi tykkänään. Jos kahden saaren välissä on vettä, siitä päässee kajakilla. Ainakin asiasta on saatava täysi varmuus. Tällä kertaa vettä oli reitin varrella Rågskärin ja Flakaskärin välissä sen verran ohuesti, että läpi pääsi vain kajakkia uittamalla. Osa joukosta jätti kapeikon suosiolla koestamatta ja meloi saaren toiselta puolen. Enemmän tai vähemmän uupunut joukko silmäili vihdoin Onaksen lounaiskärjen Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen kallioita leiripaikan toivossa. Suurin osa rantautui ja ehti tyhjentää tavarat kajakeista, kun me vielä Joxin kanssa jatkoimme katsomaan löytyisikö vähän edempää leiripaikka, jossa voisi paistaa lettuja ilta-auringossa. Perillä olimme vakuuttuneita siitä, että muutkin pitää saada paikalle. Noin parikymmenminuuttisen, puhelimitse tapahtuneen suostuttelun ja demokraattisen äänestyksen jälkeen äänin 6-5 päätettiin leiriytyä iltaaurinkoon letuille. Ei muuta kuin tavarat uudestaan kajakkiin ja siirtymään kohti leiritulia. Toivottavasti letut edes palkitsivat vaivan. Eskimoilla on nyt kaksi avotulelle tarkoitettua lettupannua. Niitä saa lainata vajalta, kunhan muistaa pidellä hyvin. Puiset kahvat saa irti kajakkiin mahduttamisen helpottamiseksi. 17

18 ESKIMOTIEDOTE 4/06 Iltanuotiolla virisi keskustelu melontaretkestä Viroon ja Riianlahdelle. Jos jollakulla on kokemusta melontaetkistä Viroon, ottakaa yhteyttä retkivastaava-mikaan. Jos innostusta löytyy, retken voisi järjestää esimerkiksi ensi kesänä. Tavoitteena oli päästä liikkeelle aamulla ennen kymmentä, ja näin myös kävi. Tuulikin saatiin vähitellen hereille ja se oli jälleen reippaanlainen, mutta meidän onneksemme lähes myötäinen. Kävimme matkalla morjenstamassa tuttuja, nostalgisia muistoja herättäneitä saaria, sukeltajien alusta sekä surffailemassa kohtalaisessa aallokossa. Sipoon saaristo on upea. Veneitä näytti olevan liikkeellä paljon vähemmän kuin Helsingin länsipuolella. Vasta Porvooseen menevällä väylällä alkoi olla vilkasta. Aamupäivällä nousimme maihin lyhyelle tauolle Haxalön paljaille kallioille. Pellingissä Britas Cafessa meitä odotti Seija ja traileri. Neljä melojaa minä mukaanlukien jäimme loppuretkestä paitsi. Pitkällä retkellä on kiistatta eduksi, jos on paljon melontakokemusta. Silti koko mukana ollut ryhmä jaksoi kilometrin päivämatkat hyvin. Myös me, joilla melottuja maileja ei niin hirveästi vielä ollut takana. Ehkä konkarit voivat painaa päänsä telttapatjaan hieman vähemmän uupuneina ja lihakset vähemmän särkien kuin me muut? Tällä kertaa pääsin osallistumaan vain retken ensimmäiselle etapille, toivottavasti tulevina kesinä retken alusta loppuun saakka. Loppuretki sujui polttavan auringon alla muuten suunnitelmien mukaan, paitsi että Kotkan Haapasaari jäi näkemättä kovan tuulen takia. Selkäystävällinen tapa siirtää painavaksi lastattua retkikajakkia. 18

19 TALKOOPISTEET 2007 Talkoopistekäytäntö uudistuu Eskimoiden talkoopistekäytäntö muuttuu. Ensi kaudesta alkaen talkoopisteitä kerätään aina seuraavaa kautta varten eikä enää kuluvaa kautta varten, kuten tähän asti. Näin tiedetään aina jo kauden alussa, ketkä jäsenistä ovat oikeutettuja talkoojäsenmaksuun ja kaikille jäsenille voidaan postittaa oikealla maksusummalla oleva jäsenmaksulappu heti kauden alusta. Kausi 2007 on siirtymäkausi, jolloin huomioidaan kausina 2005 ja 2006 kerätyt talkoopisteet. Ne eskimot, jotka ovat joko kaudella 2005 tai 2006 keränneet talkoojäsenmaksuun oikeuttavat talkoopisteet, maksavat kaudella 2007 talkoojäsenmaksun (25 ). Myös muille perheenjäsenille kerätyt talkoopisteet huomioidaan samoin. Muut jäsenet maksavat kaudella 2007 normaalin jäsenmaksun (60 ). Talkoojäsenmaksun raja on jatkossakin kuusi talkoopistettä. Talkoojäsenmaksu ja talkoopisteet alkaen 1. TALKOOJÄSENMAKSU Talkoojäsenmaksu kaudella 2007 on 25. Talkoojäsenmaksun tarkoitus on innostaa ja aktivoida jäseniä mukaan seuran toimintaan. 2. KUKA VOI MAKSAA TALKOOJÄSEN- MAKSUN? Talkoojäsenmaksun voi maksaa eskimo, joka on kerännyt edellisen kauden aikana vähintään 6 talkoopistettä (siis koko six-packin ). Mikäli oma talkoopistetili on täynnä, pisteitä voi kerätä muille samassa taloudessa asuville eskimojäsenille. Seuran hallitus käsittelee kauden päättyessä kaikki kauden aikana suoritetut talkoopisteet ja rahastonhoitaja huomioi ne valmiiksi seuraavan kauden jäsenmaksujen laskutuksessa. Talkoopisteitä voi käyttää vain talkoojäsenmaksun maksamiseen. 3. MITEN TALKOOPISTEITÄ KERÄTÄÄN? Talkoopisteitä voi kerätä osallistumalla aktiivisesti seuran toimintaan, esim. seuraavin tavoin: - Kevättalkoot 2 pistettä, syystalkoot 2 pistettä, kuukausitalkoot 1 piste/talkookerta - Melontakurssin pääkouluttajana toimiminen (kouluttajana koko kurssin ajan) 6 pistettä - Seuran melontaretken vetäjänä toimiminen 6 pistettä. - Seuran melontaretken apuvetäjä 4 pistettä - TiMen päävetäjänä toimiminen: ensimmäinen TiMe = 2 pistettä + toinen TiMe 4 pistettä = yht. 6 pistettä) - TiMe-apuvetäjänä toimiminen: 1. TiMe = 1 piste + 2. time = 2 pistettä, 3. time = 3 pistettä = yht. 6 pistettä) - Tekniikkaharjoitusten ohjaaminen altaalla 3 pistettä/ harjoituskerta - Eskimo-tiedotteen postitus 2 pistettä/kerta - Eskimotiedotteen juttujen kirjoittaminen, valokuvaus tiedotteeseen ja/tai Eskimo-kalenteriin (1-6 pistettä laajuuden mukaan) - Kanoottikuljetukset seuran tapahtumiin, esim. allasvuoroille, retkille jne. 1-6 pistettä - Vajatiimissä toimiminen 1-6 pistettä, aktiivisuuden mukaan - Seuran kokousten yms. jäsentapahtumien kahvitus ja muu tarjoiluapu 1-4 pistettä/tilaisuus - Hallitustyö, Eskimotiedotteen toimitus, kotisivujen ylläpito, jäsenrekisterin hoitaminen, 6 pistettä/koko kausi Lisäksi hallitus voi harkintansa mukaan antaa talkoopisteitä myös muista seuran toimintaan liittyvistä tehtävistä. Talkoopisteistä on AINA sovittava etukäteen asianomaisen hallituksen jäsenen kanssa. Talkoopisteet tarkistetaan eri tapahtumissa olevien talkoonimilistojen mukaan. Lisäksi kukin hallituksen jäsen pitää pisteistä kirjaa oman vastuualueensa osalta. Jäsenten tulee aina varmistaa, että he ovat kirjanneet osallistumisensa talkoisiin ja/tai informoineet ao. hallituksen jäsentä suorittamistaan tehtävistä. 19

20 ESKIMOTIEDOTE 4/06 JOS VASTAANOTTAJAA EI TAVOITETA, LEHTI PALAUTETAAN OSOITTEESEEN: ESPOON ESKIMOT RY Poste Restante Espoo ESKIMOTIEDOTTEEN JAKELU MUUTTUU Vuonna 2007 Eskimoille postitetaan kotiin Eskimo-kalenteri ja vuoden ensimmäinen tiedote. Muut tiedotteet laitetaan jakoon vajalle, josta jäsenet voivat hakea omansa. Kaikki tiedotteet netissä Sää suosi eskimoita kesäjuhlissa Ison Vasikkasaaren Gula Villanissa. Paikalle saapui 70 eskimoa. Kuva: Irma Salminen 20

Tapahtuma Aika Paikka Yhteyshenkilö

Tapahtuma Aika Paikka Yhteyshenkilö Toimintasuunnitelma 2016 Päivitetty 25.3.2016 Keskiviikkomelonnat ovat 1-2 tunnin kestoisia porukalla tehtäviä kevyitä melontalenkkejä. Peruskurssien jälkeiset neljä ovat ohjattuja. Voi myös lähteä koskeen

Lisätiedot

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois,

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois, IITIN LATU RY TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2009-31.12.2009 1. YLEISTÄ Vuosi 2009 oli yhdistyksen 22. toimintavuosi. Tänäkin vuonna liikuntaa harrastettiin monipuolisesti, ja perinteiset Muumihiihto- ja metsämörrikoulut

Lisätiedot

Tasan vuosi sitten GoExpo messuilla päätin lähteä melomaan Suomen rannikkoa

Tasan vuosi sitten GoExpo messuilla päätin lähteä melomaan Suomen rannikkoa Tasan vuosi sitten GoExpo messuilla päätin lähteä melomaan Suomen rannikkoa Kuka olen, millä lihaksilla Aloitin melontaharrastukseni rakentamalla vanerikajakin kesällä 2006 Hankin 50-vuotislahjaksi oikean

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 14.6 S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 Matka alkoi Marolankadulta Lahdesta 07.00 josta taksikyydillä matkasimme Pirkkalan lentoasemalle. Lento Ryan Air:lla Bremeniin josta vuokrasimme

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.. Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

KANGASALAN MELOJAT RY

KANGASALAN MELOJAT RY KANGASALAN MELOJAT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Hyväksytty syyskokouksessa 28.11.2013 TOIMINTA-AJATUS Vuonna 1946 perustettu Kangasalan Melojat ry on melonnan yleisseura. Seuran tavoitteena on edistää melonnan

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti 1 Eteenpäin melonta 0p Tehoton melonta tai heikko tekniikka. 2p Tehokas melonta ja puutteellinen tekniikka

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Körpäkkäsanomat 1/2006

Körpäkkäsanomat 1/2006 Körpäkkäsanomat 1/2006 Taustaa Puuveneiden perinneseura Körpäkkä on vuonna 2003 rekisteröity yhdistys, jonka toimintatarkoituksena on puuveneiden perinteiden vaaliminen. Alun perin yhdistyksen perustana

Lisätiedot

Hirviniemi HIRVINIEMI

Hirviniemi HIRVINIEMI Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Saaristomeren Melojat ry TIEDOTE kesäkuu 2015

Saaristomeren Melojat ry TIEDOTE kesäkuu 2015 Saaristomeren Melojat ry TIEDOTE kesäkuu 2015 /Nuorisojaosto Ajankohtaista: Oletko kiinnostunut lähtemään yhden yön retkelle syyskuun viikonloppuna? Mukaan sunnuntain 28.6. Gullö Rundiin Tammisaareen?

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Ilmailuinsinöörien kerho perjantai, 12. kesäkuuta 2009. Jäsenkirje 1/2009

Ilmailuinsinöörien kerho perjantai, 12. kesäkuuta 2009. Jäsenkirje 1/2009 Jäsenkirje 1/2009 Vuosi 2009 on ehtinyt jo kesän kynnykselle. Ilmailuinsinöörien kerho lähestyy teitä nyt toimikauden ensimmäisellä jäsenkirjeellä, jossa esitellään tämän vuoden johtokunta, kartoitetaan

Lisätiedot

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN LATU JÄSENTIEDOTE

SAARIJÄRVEN LATU JÄSENTIEDOTE SAARIJÄRVEN LATU JÄSENTIEDOTE 2013 HYVÄ JÄSENEMME Talvipäivän seisaus ja joulukiireet ovat takana. Mieli halajaa tämän vuoden ulkoiluhaasteisiin. Varmaankin useimmilla Ladun jäsenillä on tapana huipentaa

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

Kalustonkuljetus Sea Catissa.

Kalustonkuljetus Sea Catissa. 1 / 6 25.9.2009 13:32 Los DEMENTITOS mopedistin matkakertomus Virosta Pappamopolla Viron rannikolla Kuvia ja tarinaa Viron moporeissulta 6. 8.5 2004 Reissu onnistui upeesti ja papitsu vm-62 kesti koko

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. HALLINTO Hallituksen jäsenet ja vastuuhenkilöt: Liisa Korpela, puheenjohtaja, tiedotusvastaava, edustukset sidosryhmiin, yhteydet. yhteistyökumppaneihin

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99 KATUKIIT TUKIITÄJÄ JÄT TIEDOTUSLEHTI 1/99 www.katukiitajat.fi.fi Hei taas kaikki vanhat ja uudet jäsenet! Taas on yksi luisteluvuosi takana ja pikkujoulut juhlittu. Porukkaa olikin mukavasti paikalla.

Lisätiedot

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition Maailman äärilaidalla Miksi mennä Pohjois-Norjaan havaitsemaan Venuksen ylikulkua? Lähimmillään Venuksen ylikulkua saattoi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Seikkailuretki Lyngenin kajakkivaellus

Seikkailuretki Lyngenin kajakkivaellus Seikkailuretki Lyngenin kajakkivaellus Lyngen, NORJA 26.7.2014 3.8.2014 Kajakkivaellus Norjan Lyngenissä on opastettu merimelontaretki Lyngenin saaren ympäri elämyspedagogisella otteella. Kuuden päivän

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Hetta-Pallas 2-9.8.2014

Hetta-Pallas 2-9.8.2014 Hetta-Pallas 2-9.8.2014 eli ensikertalaisen kokemuksia viikon vaellukselta Joensuun Ladun Loistavien Leidien matkassa. Opin aika monta asiaa vaeltamisesta ja varustautumisesta, kanssavaeltajistani ja itsestäni;

Lisätiedot

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 26.3.2004 SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 PELISSÄ ELÄMÄ TAPAHTUMA 3.-4.4. VANTAALLA! KEVÄTKOKOUS 18.4. KUTSU, ESITYSLISTA JA VALTAKIRJA PELISÄÄNTÖPALAUTE Varaa aikaa ihmisille, jotka ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet

SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet Taina Saarinen (Bokseri 4/2005) Suomen Bokseriyhdistys toimi ensimmäiset pari vuosikymmentään pääyhdistyksen kautta,

Lisätiedot

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA MAANANTAI 9:00-12:00 KESÄAAMUN MAASTOPYÖRÄILYRETKI Nauti raikkaasta kesäaamun tuulesta sekä Oulun kaupungin kauniista luonnosta korkealuokkaisen maastopyörän ohjaksissa. Retki lähtee kauppatorilta ja jatkuu

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

MYS-kesäretki 3.-5.7.2014 / Porvoo Tirmo Pernaja Kaunissaari Pyhtää Munapirtti

MYS-kesäretki 3.-5.7.2014 / Porvoo Tirmo Pernaja Kaunissaari Pyhtää Munapirtti MYS-kesäretki 3.-5.7.2014 / Porvoo Tirmo Pernaja Kaunissaari Pyhtää Munapirtti Tervetuloa MYS:in vuoden 2014 kesäiselle veneretkelle, joka suuntautuu itäiselle Suomenlahdelle Porvoosta Pyhtäälle. Kokoonnumme

Lisätiedot

RL Nuorisojaoston avoin kokous 1/11

RL Nuorisojaoston avoin kokous 1/11 Aika 16.01.10 klo: 10:00 Paikka Siikaranta. Naruportintie 68, Espoo Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Työjärjestyksen hyväksyminen 3. Vpj. valinta 4. Raksanuoret

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Visuveden Teollisuusalueen markkinat 5-6.6.2015

Visuveden Teollisuusalueen markkinat 5-6.6.2015 Jäsentiedote 2 JÄÄHDYS-JM Kilpailun johtaja antoi tehtäväksi kirjoittaa hänen ajatuksiaan, minun kirjoittamana, joten tässä niitä nyt sitten tulee. 9.5.2015 kaasuteltiin jälleen kerran Jäähdysradalla jokkis-kisa,

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia Imatra Savonlinna Punkaharju SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia matkasuunnitelmia. RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA 1925. Allaviitotut matkasuunnitelmat ovat aiotut ohjeiksi kesämatkoja suunniteltaessa ja voidaan

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Ilmoittaudu ja tule mukaan!

Ilmoittaudu ja tule mukaan! Suomen Ladun 54. Leiripäivät Vantaan Hakunilassa Ilmoittaudu ja tule mukaan! Tule hetkeksi, päiväksi tai koko viikonlopuksi pelaamaan, kisaamaan, osallistumaan ja rentoutumaan, tule lauantai-iltana tanssimaan

Lisätiedot

ROCKTAIL NEWS. Ilmoitushinnat: Toistuvaisilmoitus 4 X ilmoitushinta koon mukaan 25% Rivi-ilmoitus (5 riviä)

ROCKTAIL NEWS. Ilmoitushinnat: Toistuvaisilmoitus 4 X ilmoitushinta koon mukaan 25% Rivi-ilmoitus (5 riviä) 3/2014 1 ROCKTAIL NEWS RockTail News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Mainosmyynti, artikkelit, ilmoitukset ja tiedustelut Anna-Riitta Forss, Vierutie 3 15560 Nastola 040-5956529 rocktail@netti.fi Lehden

Lisätiedot

JÄSENOPAS 2015 EURAN KANOOTTIKLUBI RY

JÄSENOPAS 2015 EURAN KANOOTTIKLUBI RY EURAN KANOOTTIKLUBI RY JÄSENOPAS 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Jäsenyys 1.1. Liittyminen 1.2. Jäsen- ja muut hinnat 1.3. Jäsenedut 1.4. Jäsenen vastuu 1.4. Seurasta eroaminen 1.5. Seurasta erottaminen 2. Seuran

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007 MAANANTAI 9.7.2007 N. Klo 8.00 startti Huttulasta ja sen jälkeenvesilahdelta Koskenkylästä kohti Vantaata, keli pilvinen ja vesikuurojen mahdollisuus ilmassa Yöpyminen vaimon serkun luona mistä aamulla

Lisätiedot

Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015. Ohjelma

Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015. Ohjelma Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015 Ohjelma Ounaksen Retkiviikko 27.7. 1.8.2015 Muutokset ja lisäykset ohjelmaan mahdollisia, päivitetty ohjelma löytyy myös Facebookista ja osoitteesta

Lisätiedot

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA MAANANTAI 13:00-17:00 KANOOTTIRETKI OULUJOKISUISTOSSA (EI OPASTUSTA) Ohjelma alkaa Hietasaaren Vauhtipuistosta, josta saat tarvittavat varusteet, turvallisuusohjeet sekä reittiohjeistukset. Tämän jälkeen

Lisätiedot

pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN

pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN 1:2008 pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN 2 3 4 !" ; ; : ; :! * ; 8 ; :; 5 #!$ % 8:. C@@DDD 9 @0 D ;; 8:!! 8: " $ D $, +E $, -E $ 8:! /& /5 +, @! $ 6 7 8 9 10 11 12 IIRO SAIRANEN http://personal.inet.fi/surf/deepsky

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot