TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS"

Transkriptio

1 TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus

2 Toimintakertomus Sisällysluettelo Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Ympäristötekijät Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kaupunkikonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernissa tapahtuneet muutokset Konsernin toiminnan ohjaus Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen KJ-toimiala Kaupunginvaltuusto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus ja kaupunginhallituksen omarahoitusosuudet Hyvinvointitoimiala Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistystoimiala Kasvatus- ja opetuslautakunta Vapaa-aikatoimiala Liikuntalautakunta Kulttuurilautakunta Nuorisolautakunta Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta Rakennuslautakunta Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

3 Toimintakertomus Kiinteistötoimiala Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta Vesiliikelaitos Vesiliikelaitoksen johtokunta Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta Konserniyhteisöt Forum Marinum säätiö Koneteknologiakeskus Turku Oy Oy Logomo -konserni Oy Turku Energia konserni Turku Science Park Oy Turku Touring Oy Turun Aikuiskoulutussäätiö Turun Ammattikorkeakoulu Oy Turun Kaupunginteatteri Oy Turun Kaupunkiliikenne Oy Turun Satama Oy Turun seudun puhdistamo Oy Turun Seudun Vesi Oy Turun Tekstiilihuolto Oy Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy Turun Seudun Rakennustekniikka Oy Turun Seudun Kuntatekniikka Oy Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli Turun Teknologiakiinteistöt Oy Turun Ylioppilaskyläsäätiö TVT Asunnot Oy, emoyhtiö Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Turun Seudun Jätehuolto Oy Taloudellisten tavoitteiden toteutumisvertailut Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailut Rahoituslaskelmaosan toteutumisvertailu Käyttötalous- ja investointiosan toteutumisvertailuyhdistelmä TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Konsernituloslaskelma Konsernitase Konsernin rahoituslaskelma TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetidot Liikelaitosten ja muiden taseyksikköjen tilinpäätöslaskelmat Turun Kiinteistöliikelaitos Turun Vesiliikelaitos Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Turun työterveystalo

4 Toimintakertomus Vahinkorahasto Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden tulokseen Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden rahoitukseen Tilinpäätökseen sisältyvien tunnuslukujen laskentakaavat Luettelo käytetystä kirjanpitokirjoista ja tositesarjoista TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 3

5 Toimintakertomus Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Toimintaympäristö 2014 Toiminnan painopisteet ovat olleet vuoden 2014 aikana uuden kaupunkistrategian valmistelussa ja sen mukana uudistetun sopimusohjausprosessin suunnittelussa ja käyttöönotossa. Kaupunkistrategian ydin on vuodessa 2029, kun Turku täyttää ensimmäisenä kaupunkina Suomessa 800 vuotta. Millaista täällä silloin on asua, elää ja liikkua. Kaupunkistrategia ja strategiset ohjelmat sekä niihin liittyvät keskeiset päämäärät ja linjaukset hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Strategiset ohjelmat ovat Hyvinvointi ja aktiivisuus ohjelma sekä Kilpailukyky ja kestävä kasvu ohjelma. Strategisten ohjelmien lisäksi otetaan käyttöön kärkihankeajattelu, johon valitaan kaupungin kasvun ja vetovoiman kannalta olennaisia kokonaisuuksia. Strategisten ohjelmien teemoja ovat yrittävä ja osaava kaupunki, vaikuttava ja uudistuva kaupunki, rakentuva kaupunki ja ympäristö, terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen, osaava ja oppiva kaupunkilainen sekä aktiivinen kaupunkilainen. Kuntatalouden talousongelmat ja lähivuosien heikentyvät kehitysnäkymät ovat vaikuttaneet keskeisenä kaupungin päätöksenteossa ja taloudenpidossa. Vuoden 2014 aikana jatkettiin talouden tasapainottamiseen liittyviä toimia. Keskeisiä osa-alueita ovat olleet uudistamisohjelman jatkotoimenpiteiden suunnittelu sekä taloudellisesti haasteelliseksi muuttuneen toimintaympäristön analysointi. Jo vuoden 2013 loppupuolella nähtiin, että toteutetun uudistamisohjelman lisäksi joudutaan laatimaan uudistamisohjelmalle toinen vaihe, joka painottuu vuosien 2015 ja 2016 talouden korjaamiseen kestävälle uralle. Keskeisenä sopeutustarpeen käynnistäjänä oli valtionosuuksiin kohdistuvat muutokset. Samalla, kun toimialat ja liikelaitokset toteuttivat uudistamisohjelman ensimmäisen vaiheen toimenpiteitä, käynnistettiin vuoden 2014 alussa työ uudistamisohjelman toisen vaiheen toimenpiteiden valmistelulle. Kaupungin henkilöstön ja toimialojen ideoimat ja sen jälkeen kaupungin kehitysmallin mukaisesti arvioidut ja jalostetut uudistamisohjelma 2:n (U2) toimenpideehdotukset talouden tasapainottamiseksi hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa elokuussa Toimenpiteillä tavoitellaan 22 miljoonan euron säästöjä vuoden 2015 loppuun mennessä. Lisäksi kaupungin henkilöstömenoihin haettiin YT-neuvotteluiden kuluessa 8,4 miljoonan euron vähennyksiä. Se vastaa 175 henkilötyövuotta. Yt-neuvottelut päättyivät marraskuussa Yt-neuvottelut kulkivat rinnakkain talousarvioprosessin kanssa. Työttömyys on kasvanut seutukunnassa ja Turun kaupungissa. Turun seutukunnan työttömyysprosentti oli 14,3 (+ 1,3 prosenttiyksikköä). Turun työttömyysprosentti oli vuoden 2014 lopussa 17,3 (+1,5 prosenttiyksikköä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan). 4

6 Toimintakertomus Positiivisena uutisena otettiin vastaan Turun telakan omistusjärjestelyt. Saksalainen telakka Meyer Werft ja Suomen valtio ostivat Turun telakan korealaiselta STX:ltä. Telakkakaupalla on merkittävä vaikutus Suomen meriteollisuudelle, Turulle ja seutukunnalle. Telakalla odotetaan töiden jatkuvan nyt ainakin lähivuosina, kun risteilijöiden ja muiden alusten rakentaminen voi jatkua Suomessa. Uskoa vahvisti vuoden 2015 alussa tullut tieto uudesta autolauttatilauksesta. Telakkateollisuuden ahdinko on ollut keskeinen työttömyyden aiheuttaja Turussa ja seutukunnassa. Kuntien toimintaan ja palvelujen tuottamistapaan tulevaisuudessa vaikuttaa ratkaisevasti meneillään olevat kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus. Sosiaalija terveystoimen järjestämislain toteutus ja sen taloudelliset vaikutukset kuntiin ja niiden asukkaisiin ovat vielä avoinna tilinpäätöstä laadittaessa ja se tuo epävarmuutta taloussuunnitelmakauden toiminnan suunnittelulle ja talouden raamitukselle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain valmistelua jatketaan kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Talous 2014 Turun kaupungin toimintaa on tehostettu uudistamisohjelmalla vuodesta 2013 lähtien. Tavoitteena on ollut löytää pysyviä keinoja tehostaa toimintaa ja pienentää kaupungin menoja. Toimenpiteet alkavat vaikuttaa ja tilikauden 2014 tuloksesta tuli odotettua parempi. Turun kaupungin tilinpäätös 2014 on 4,8 milj. euroa ylijäämäinen. Kaupungin nettomenot alittivat talousarvion 20,3 miljoonalla eurolla. Nettomenojen kasvu oli noin 1,5 prosenttia, kun kasvu edellisenä vuonna oli 3,5 prosenttia. Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut kertaluonteisten erien lisäksi merkittävästi toimialojen toimenpiteet toimintojen tehostamiseksi. Maltillisella palkkaratkaisulla oli myös vaikutusta siihen, että kaupungin henkilöstökulut pysyivät edellisen vuoden tasolla. Toisaalta heikko talouskehitys on aiheuttanut kustannuskasvua sosiaalimenoissa. Vuosikate on 50,5 milj. euroa. Investointien omahankintamenot ovat taloussuunnitelmakaudella keskimäärin 78,3 milj. euroa vuosittain. Tulorahoitus ei tule riittämään investointien rahoitukseen ja velkaantuminen kasvaa edelleen, jos vuosikate ei kehity myönteisemmin. Vuoden 2014 aikana korolliset velat kasvoivat 42,7 milj. euroa. Nettovelat pysyivät edellisen vuoden tasolla. Viime vuoden myönteisestä kehityksestä huolimatta kaupungin talous ei kuitenkaan ole vielä tasapainossa. Tulos sisältää edelleen runsaasti kertaluonteisia eriä. Tulos ennen satunnaisia eriä on 7,9 milj. euroa alijäämäinen. Ilman välillisen omistuksen järjestelyjä korolliset velat olisivat kasvaneet yli 70,0 milj. euroa. Taloussuhdanteen odotetaan jatkuvan haastavana, jonka vuoksi verotulot kasvavat hitaasti. Vuoden 2015 alusta voimaan astunut valtionosuuslainsäädännön muutos heikentää olennaisesti kuntien rahoituspohjaa. Palvelujen kysyntä tulee kas- 5

7 Toimintakertomus vamaan ikärakenteen muuttuessa. Työttömyys tulee pysymään korkeana. Toimintamenot kasvavat edelleen ilman toimintojen jatkuvaa analysointia ja tehostamista. Kaupungin toiminnan tulee muuttua pysyvästi vielä nyt tehtyjä toimenpiteitä enemmän. Turun kaupungin uudistamisohjelmaa on syvennetty toimintoanalyysillä vuoden 2014 aikana. Laajan valmistelutyön tuloksena on saatu aikaan kymmeniä ehdotuksia toiminnan ja rakenteiden uudistamiseksi. On tärkeää, että uudistamisohjelma toteutetaan suunnitelmien mukaan ja että toiminnalliset uudistukset toteutetaan ajoissa ja yhdessä toimialojen ja henkilöstön kanssa. 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1. Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Turun kaupunginvaltuustossa on kaudella yhteensä 67 valtuutettua. Valtuutettujen määrä on kuntalaissa sidottu kaupungin asukaslukuun. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2014 toimi Seppo Lehtinen (sd), I varapuheenjohtajana Pentti Huovinen (kok), II varapuheenjohtajana Elina Rantanen (vihr). Kaupunginhallituksessa on 13 jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi vuonna 2014 Minna Arve (kok) asti ja loppuvuoden Lasse Lindholm. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimi Toni Eklund (sd) ja toisena varapuheenjohtajana Katri Sarlund (vihr). Kaupunginvaltuuston ja hallituksen poliittiset voimasuhteet vuoden 2014 lopussa olivat: Valtuusto Hallitus Kansallinen kokoomus 19 4 Suomen sosiaalidemokraattinen puolue 14 3 Vihreä liitto 10 2 Vasemmistoliitto 9 1 Perussuomalaiset 5 1 Suomen Keskustapuolue 4 1 Ruotsalainen kansanpuolue 3 1 Suomen Kristillisdemokraatit 1 0 Sinivalkoinen Rintama 1 0 Sitoutumaton 1 0 6

8 Toimintakertomus 1.2. Yleinen taloudellinen kehitys Yleinen kehitys Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote (BKT) supistui 0,1 prosenttia vuonna Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 0,5 prosenttia. Talous supistui kolmatta vuotta peräkkäin, sillä lasku oli 1,4 prosenttia vuonna 2012 ja 1,3 prosenttia vuonna Kysyntää vähensi vuonna 2014 erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Sekä yksityinen että julkinen kulutus pysyivät lähes ennallaan. Vienti väheni 0,4 prosenttia ja tuonti 1,4 prosenttia. Tilastokeskuksen laskema keskimääräinen inflaatio oli 1,0 prosenttia vuonna Joulukuussa 2014 kuluttajahintojen vuosimuutos oli laskenut 0,5 prosenttiin. Kuluttajahintoja nostivat joulukuussa vuoden takaiseen verrattuna eniten vuokrankorotukset ja tupakkatuotteiden vähittäishintojen nousu sekä kerrostalojen kunnossapitopalvelujen kallistuminen. Kuluttajahin- 7

9 Toimintakertomus tojen nousua vuoden takaisesta hillitsi joulukuussa eniten polttonesteiden, viihde-elektroniikan ja käytettyjen autojen halpeneminen. Tammikuussa 2015 hintojen vuosimuutos oli -0,2 prosenttia. Valtiovarainministeriön joulukuussa 2014 julkistaman Taloudellisen katsauksen mukaan Suomen kokonaistuotannon ennustetaan kasvavan 0,9 prosenttia vuonna Vuonna 2015 viennin kasvun ennakoidaan olevan 3,3 %, mikä on hieman tuontia nopeampaa. Vaihtotaseen alijäämän ennustetaan supistuvan 1,3 prosenttiin BKT:sta vuonna Työttömyyden rakenne on muuttunut aiempaa vaikeammaksi, sillä pitkäaikais- ja rakennetyöttömien lukumäärä on kasvanut vuonna 2014 voimakkaasti ja kasvu jatkunee myös vuonna Katsauksessa ennakoidaan myös työttömyysasteen kokonaisuudessaan nousevan hieman vuonna Vuoden 2015 alussa euroalueen talousnäkymiä ovat parantaneet euron kurssin heikentyminen, öljyn hinnan lasku ja Euroopan keskuspankin tammikuussa tekemä päätös mittavasta elvytyspaketista. Nämä tekijät tukevat Suomen talouskasvun käynnistymistä vientiin perustuvana, Venäjän kaupan vaikeuksista huolimatta, sillä kotimaisen kysynnän ennakoidaan jatkuvan edelleen vaimeana. Maaliskuun 2015 alussa mennessä julkaistuissa talousennusteissa arvioidaan Suomen vuoden 2015 talouskasvun olevan hidasta: ennusteet vaihtelevat yleisesti nollan ja yhden prosentin välillä. Kasvun ennustetaan nopeutuvan Suomessa vasta vuonna Euroopan keskuspankin ohjauskorko laski kesäkuussa 2014 vuoden alun 0,25 prosentista 0,15 prosenttiin. Syyskuussa 2014 ohjauskorko laskettiin 0,05 prosenttiin. Euriborkorot laskivat lähelle nollaa vuoden loppua kohti. Myös pitkät korot laskivat historiallisen alhaisille tasoille. Euroalueen talouskasvu oli edelleen heikkoa, mutta talouksien elpymistä oli havaittavissa. Erityisesti Yhdysvalloissa talouden elpyminen on alkanut ja rahapolitiikan kiristäminen on lähellä. Kokonaisuudessaan kehitys oli koko vuoden aikana pääomamarkkinoilla varsin myönteistä myös korkojen säilyessä varsin alhaalla. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen. Alijäämä oli 7,0 miljardia euroa (5,1 miljardia euroa v. 2013). Julkisen talouden alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin kynnysarvon, ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisvuotta vähemmän, vain 1,5 prosenttia toimintakulujen kasvun hidastumisen ansiosta. Kuntien verorahoituksen eli valtionosuuksien ja verotulojen kasvu hidastui edellisvuodesta 1,4 prosenttiin. Kuntien vuosikatteet heikkenivät 1,6 prosenttia, johon vaikutti muun muassa valtionosuuksien pieneneminen 1,3 prosentilla. Kuntien valtionosuuksien kasvu taittui, sillä ne pienenivät 105 8

10 Toimintakertomus miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Verotulojen 516 miljoonan euron kasvu piti silti verorahoituksen kehityksen lievästi positiivisena. Verotulojen kasvu oli kuitenkin huomattavasti pienempää kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 1,3 miljardia euroa. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 miljardia euroa. Lainakannan kasvu hidastui edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 1,6 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna euroa. Oman talousalueen kehitys Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan (vahvistettu tieto julkaistaan ) Turun väkiluku oli vuoden 2014 lopussa , jossa oli lisäystä henkeä. Lisäys on 2000-luvun korkein; vuosina 2004 ja 2007 Turun väkiluku jopa väheni. Vuosi 2014 oli kolmas peräkkäinen, jolloin Turun väkiluku kasvoi yli tuhannellaviidelläsadalla hengellä. Edellisvuosien tapaan kasvu perustui lähes kokonaan muuttovoittoon. Muunkielisten osuus väestönkasvusta oli edelleen nopeaa, noin henkeä. Turun seutukunnan ennakkoväkiluku oli vuoden 2014 lopussa , jossa oli lisäystä henkeä. Turun kaupungin osuus lisäyksestä oli 88 prosenttia. Maaliskuussa 2015 julkaistussa Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten Alueelliset kehitysnäkymät 1/2015 -katsauksessa arvioidaan Turun seutukunnan tulevan kuuden kuukauden taloudellisia näkymiä kokonaisuudessaan siten, että elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanteen odotetaan pysyvän ennallaan ja työllisyystilanteen olevan nykyistä heikompi. Vastaavasti tulevan kahdentoista kuukauden kuluttua elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanteen odotetaan olevan nykyhetkeen verrattuna parempi, mutta työllisyystilanteen pysyvän ennallaan. Katsauksen toimialoittaisessa tarkastelussa todetaan, että Turun seutukunnan teollisuuden liikevaihto on edelleen noin 90 prosenttia siitä, mitä se oli korkeimmillaan vuonna 2008 ja Suomen pitkään jatkunut heikko suhdannetilanne on vaikuttanut merkittävästi myös Turun seutukuntaan. Vuoden 2014 aikana alueelle tärkeän meriteollisuuden tilanne vakiintui ja tulevaisuuden näkymät parantuivat TUI-varustamon uusien risteilijätilausten ja Turun telakan kaupan myötä, kun saksalainen Meyer Werft (70 %) ja Suomen valtio (30 %) ostivat telakan. Kauppa heijastui myönteisesti ilmapiiriin ja toimintaan Turun seutukunnassa yleisemminkin. Seutukunnan muuhun teollisuuteen kuuluu mm. lääkkeiden, (muun) kemian, elintarvikkeiden, sähköteknisten laitteiden ja kaivosteollisuuden laitteiden valmistus. Lääketeollisuus (henkilöstö noin 1 500) on merkittävä korkean teknologian tuotannonala Turussa, johon kaupungissa toimivat suuret alan yritykset (Bayer, Orion) ovat tehneet huomattavia investointeja ja myös li- 9

11 Toimintakertomus sänneet henkilöstöään. Rakentamistoiminnan odotetaan jatkuvan hiljaisena myös vuonna Kaupan alan työllisyys voi heiketä ostovoiman laskun ja alan rakennemuutoksen takia. Muiden palvelualojen liikevaihto on kehittynyt alueella kohtuullisen hyvin ja se on noin 20 prosenttia korkeampi kuin vuonna Kasvu on hidastunut tai jopa pysähtynyt yleisen suhdannetilanteen mukaisesti. Vuoden 2014 lopussa Turun seutukunnan työttömyysprosentti oli Varsinais-Suomen ELYkeskuksen työllisyyskatsauksen mukaan 14,3 (+1,3 prosenttiyksikköä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan), millä Turku sijoittui kolmanneksi parhaaksi Helsingin ja Kuopion jälkeen suurimpien kaupunkien seutukuntavertailussa. Turun seutukunnan sijoitus oli sama kuin vuosi sitten. Kaupunkitason tarkastelussa Turun työttömyysprosentti oli joulukuun 2014 lopussa 17,3 (+1,5 prosenttiyksikköä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan). Turku sijoittui kymmenen suurimman kaupungin vertailussa edellisen vuoden tavoin kaupunkien keskivaiheille: Turun työttömyysprosentti oli korkeampi kuin Espoossa, Vantaalla, Helsingissä, Kuopiossa ja Kouvolassa, mutta matalampi kuin Oulussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Lahdessa. Turun sijoitus oli sama kuin vuosi sitten Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Talous ja tuloperusteiden muutokset Kunnan tuloveroprosenttia korotettiin 18,75 prosentista 19,50 prosenttiin. Ansiotuloista tilitettävä tulovero kasvoi edellisvuodesta 19,2 milj. euroa (+ 3,4 prosenttia). Turun kiinteistöveroprosentteihin vuodelle 2014 ei tehty muutoksia. Rakennusten, rakennelmien ja maapohjan verotusarvojen määräytymisperusteiden muutokset kasvattivat kiinteistöverotuottoa edelliseen vuoteen verrattuna. Valtionosuuksien taso putosi merkittävästi valtion peruspalveluiden valtionosuusleikkausten johdosta. Vuoden 2014 valtionosuustulot olivat 6,6 milj. euroa edellisvuotta pienemmät. Olennaiset organisaatiomuutokset Turun Ammattikorkeakoulu Oy on ottanut alkaen vastaan varsinaisen ammattikorkeakoulun ylläpidon toimiluvan mukaisesti. Kaupunki luovutti yhtiölle ammattikorkeakoulun toiminnan sekä toimintaan liittyvät luovutusasiakirjassa yksilöidyt omaisuuserät, varat, velat, vastuut ja oikeudet sekä ammattikorkeakoulun palveluksessa olevan henkilöstön. 10

12 Toimintakertomus Turun kaupunginteatterin toiminta luovutettiin Turun kaupunginteatteri Oy:lle alkaen. Luovutuksen kohteena on kaupunginteatterin toiminta sekä toimintaan liittyvät luovutusasiakirjassa yksilöidyt omaisuuserät, varat, velat, vastuut ja oikeudet sekä kaupunginteatterin palveluksessa oleva henkilöstö. Turun kaupunki on luovuttanut taloushallinnon ja palkanlaskennan palvelutuotannon ja tehtävät Kunnan Taitoa Oy:lle alkaen. Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Talousarviossa asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin. Taloudellisten tavoitteiden poikkeamat Kaupunginvaltuusto päätti sopeuttavista talousarviomuutoksista vuoden 2014 talousarvioon. Muutoksella vähennettiin määrärahoja yhteensä euroa ja lisättiin toimintatulotavoitetta yhteensä euroa. Kaupunginvaltuuston päätöksellä korotettiin kulttuurilautakunnan alaisten museopalveluiden ja kaupunginorkesterin määrärahaa yhteensä eurolla. Kaupunginvaltuuston päätöksellä korotettiin talousarvion toteutumisennusteen perusteella sosiaali- ja terveyslautakunnan menomäärärahaa eurolla ja tuloarviota nostettiin euroa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päätti loppuvuonna 2014 alennuksista kuntalaskutuksen hintoihin. Alennusten vaikutus erikoissairaanhoidon asiakaspalveluiden ostoihin oli noin 10 milj. euroa ja marraskuussa tehty määrärahan korotus osoittautui aiheettomaksi. Kaupunginhallitus on tilikauden aikana tehtyjen talousennusteiden perusteella esittänyt lautakuntien laadittavaksi sopeuttamistoimenpiteet talouden tasapainottamiseksi ja talousarviopoikkeamien välttämiseksi. Merkittävimpiä poikkeamia talousarvioon ennustivat sosiaali- ja terveyslautakunta, kasvatus- ja opetuslautakunta sekä kiinteistöliikelaitoksen johtokunta. Kaupunginhallituksen edellyttämät sopeuttamistoimenpiteet on valmisteltu ja käsitelty lautakunnissa. Kaupunginhallitus on käsitellyt toimielinten talousennusteet ja suunnitelmat sopeuttamistoimenpiteiksi kokouksissa , ja Kaupunginvaltuusto on käsitellyt talousennusteet ja uudistamisohjelman seurannan kokouksissa , ja Viimeksi mainitussa kokouksessa päätettiin myös muutoksesta sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioon. Käyttötalouden nettomenot (ilman liikelaitoksia) alittuivat muutettuun talousarvioon verrattuna 16,5 milj. euroa. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna käyttötalouden nettomenot alittuivat 14,0 milj. euroa. Nettotoimintamenot mukaan lukien liikelaitokset alittuivat 20,3 milj. euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. 11

13 Toimintakertomus Toimielimittäin tarkasteltuna taloudelliset tavoitteet toteutuivat pääosin muutetun talousarvion mukaisesti tai positiivisemmin. Kasvatus- ja opetuslautakunta ylitti talousarvioon varatut määrärahat 3,5 milj. eurolla. Toimintatuottoja kertyi 4,6 milj. euroa budjetoitua enemmän. Nettomenot alittuivat yhteensä 1,1 milj. euroa. Vesiliikelaitoksen liikeylijäämä/-alijäämä + poistot tavoite alittui 0,6 milj. euroa. Tavoitetta ei saavutettu, koska myyntitulot ja liittymismaksutulot jäivät budjetoitua alhaisemmaksi. Verotulot alittuivat yhteensä 2,2 milj. euroa. Kunnan tuloveroa tilitettiin 6,7 milj. euroa ja kiinteistöveroa 0,6 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Yhteisöverotuoton ylitys 5,1 milj. euroa ei kattanut muiden verotulojen alituksia. Valtionosuustulot jäivät 2,0 milj. euroa alle tavoitteen. Kaupunginhallituksen talousarvion investointiosan luovutustuloihin on merkitty 15,0 milj. euroan luovutustulo myöhemmin kohdistettavana myyntieränä. Satunnaisina tuloina budjetoitiin 2,0 milj. euroa. Edellä mainitut myyntierät liittyivät ensimmäisessä uudistamisohjelmassa hyväksyttyihin välillisen omistamisen järjestelyihin. Myytävät kohteet ovat kiinteistöliikelaitoksen taseessa ja kohteiden luovutustulot sisältyvät kiinteistöliikelaitoksen toteutuneisiin luovutustuloihin ja kiinteistöliikelaitoksen myyntivoittoihin. Toiminnallisten tavoitteiden sekä käyttötalousosan, tuloslaskelmaosan, investointiosan ja rahoitusosan toteutumisvertailut esitetään luvussa Talousarvion toteutuminen. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tilikauden tulos sisältää edelleen runsaasti kertaluonteisia eriä. Tulos ennen satunnaisia eriä on 7,9 milj. euroa alijäämäinen. Ilman välillisen omistuksen järjestelyjä korolliset velat olisivat kasvaneet yli 70,0 milj. euroa. Toimialat pystyivät merkittävästi tehostamaan toimintojaan vuoden 2014 aikana, mikä näkyy nettokäyttömenojen maltillisena kasvuna. Toimintojen tehostuminen ja niiden vaikutus nettomenojen kehitykseen antaa hyvän pohjan työlle talouden tasapainotuksessa ja nettovelkaantumiselle asetetun tavoitteen saavuttamisessa. Pitkään jatkunut heikko taloussuhdanne on ja valtion leikkaukset kuntien valtionosuuksiin on jo pitkään pitänyt kuntien tulorahoituksen kasvun matalana tai jopa laskevana. Vuoden 2014 aikana tapahtunut hyödykehintojen lasku ja maltilliset työehtosopimukset ovat hidastaneet kustannusten nousua. Palvelutarpeen kasvun seurauksena kustannusten kasvupaine on edelleen tulorahoituksen kasvua nopeampaa. Palvelutason ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa toiminnan parantamista. Vuoden 2014 tilinpäätös osoittaa että tuloksia on saavutettu ja on perusteltua muuttaa kuluvan vuoden taloudellista tavoitetasoa vastaamaan todellista kustannus- 12

14 Toimintakertomus ten kehitystasoa. Operatiiviseksi toimintakatteen kasvuksi tavoitellaan enintään 0,8 prosentin kasvua. Valmistelu talousarvion 2015 ja taloussuunnitelmakauden valmisteluraamien tarkistamiseksi on käynnistetty Kaupungin henkilöstö Henkilötyövuosina mitattu työvoiman käyttö (koko henkilöstö) aikajaksolla 1.1. oli ,4 eli 1 102,6 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Turun ammattikorkeakoulun ja Turun kaupunginteatterin toiminnat luovutettiin alkaen kaupungin perustamille tytäryhtiöille. Henkilöstö siirtyi konserniyhtiöiden palvelukseen. Lisäksi kaupungin talouspalvelukeskuksen henkilöstö siirtyi Kunnan Taitoan Oy:n palvelukseen lähtien. Kun organisaatiomuutosten vaikutus huomioidaan (työvoiman käyttö 2013: AMK 882,8, Kaupunginteatteri 151,0, Talouspalvelukeskus 94) kokonaistyövoima vuonna 2014 väheni 37,4 henkilötyövuodella verrattuna vuoteen Muutos Keskusvaalilautakunta 4,3 0,0 4,3 Revisiotoimisto 4,9 5,4 0,5 Konsernihallinto 216,6 216,6 0,0 Konsernihallinto: Palvelukeskukset 401,9 437,9 36,0 V-S Aluepelastuslaitos 549,5 559,2 9,7 Hyvinvointitoimiala 4916,3 4913,2 3,1 Sivistystoimiala 3728,8 3727,8 1,0 Vapaa-aikatoimiala 698,0 865,9 167,9 Ympäristötoimiala 174,3 173,3 1,0 Vesiliikelaitos 93,7 97,3-3,6 Kiinteistötoimiala 222,1 233,6 11,5 Ammattikorkeakoulu 0,0 882,8 882,8 Turku yhteensä , , ,6 Turku yhteensä/ AMK, Kaupunginteatteri ja Talouspalvelukeskus eliminoitu , ,8 37,4 Työvoiman käyttö vuonna 2014 laskettuna ilman työllistettyjä, oppilaita/harjoittelijoita, uudelleensijoituskokeilijoita ja ns. vajaakuntoisten työllistämistöissä olevia oli ,6, mikä on 1 075,2 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna Kun organisaatiomuutokset huomioidaan, kokonaistyövoima vuonna 2014 (ilman edellä mainittuja ryhmiä) väheni 15,2 henkilötyövuodella verrattuna vuoteen Turun kaupungin palveluksessa oli yhteensä henkilöä, kokoaikaisia ja osa-aikaisia Konsernihallinnon työvoiman käyttö (koko henkilöstö) vuonna 2014 oli 216,6 henkilötyövuotta. Kaupunginhallituksen alaisten palvelukeskusten työvoiman käyttö oli yhteensä 401,9 henkilö- 13

15 Toimintakertomus työvuotta. Konsernihallinnon ja palvelukeskusten yhteenlaskettu työvoiman käyttö oli 618,5 henkilötyövuotta (654,5 htv 2013). Talouspalvelukeskuksen henkilöstön siirtyminen huomioiden vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 4,6 henkilötyövuotta. Hyvinvointitoimialan työvoiman kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 3,1 henkilötyövuotta. Kasvua on ollut tulosalueilla tutkimus- ja kehittämishankkeet (+7,6 htv), erikoissairaanhoidon palvelut (+6,9 htv), perusterveydenhuollon palvelut (+5,7) ja vanhuspalvelut (+2,8). Hyvinvointitoimialan työvoiman käyttö ilman työllistettyjä, oppilaita/harjoittelijoita, uudelleensijoituskokeilijoita ja ns. vajaakuntoisten työllistämistöissä olevia oli kasvanut 11,7 henkilötyövuodella. Sivistystoimialan työvoiman kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 1 henkilötyövuosi. Työvoiman käyttö ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita oli vähentynyt verrattuna edelliseen vuoteen (-2,1). Vapaa-aikatoimialan työvoiman lasku edelliseen vuoteen oli -167,9 henkilötyövuotta, josta suurin osa selittyy kaupunginteatterin henkilöstön siirtymisestä Turun kaupunginteatteri Oy:n palvelukseen Henkilötyövoimasta noin 45 prosenttia on sosiaali- ja terveyspalveluissa (hyvinvointitoimiala) ja noin 34 prosenttia on opetus- ja kasvatuspalveluissa (sivistystoimiala). Henkilöstökulut vuonna 2014 olivat yhteensä 533,2 milj. euroa, josta palkat ja palkkiot 403,8 milj. euroa ja henkilösivukulut yhteensä 129,4 milj. euroa. Henkilöstökulut pysyivät edellisen vuoden tasolla. Palkat ja palkkiot kasvoivat 0,8 prosenttia, mutta sivukulut olivat edellisvuotta pienemmät johtuen KuEL:n eläkemenoperusteisten maksujen ja työtapaturmavakuutusmaksujen laskusta. Kunta-alan palkankorotusten keskimääräinen kustannusvaikutus voimaan tulleesta sopimuksesta vuodelle 2014 on keskimäärin 0,4 prosenttia. Kun lisäksi otetaan huomioon 2013 sopimuksen siirtyvä kustannusvaikutus, sopimuskorotusten vaikutus vuoden 2014 palkkamenoihin on yhteensä keskimäärin 0,6 prosenttia. Turun kaupunki julkaisee erillisen henkilöstöraportin vuodelta

16 Toimintakertomus 1.5. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Toiminnalliset riskit Arvioitavat riskit on jaettu toiminnallisiin riskeihin, vahinkoriskeihin, taloudellisiin riskeihin sekä strategisiin riskeihin. Toimialojen ja yhteisöjen suorittamassa riskienarvioinneissa keskeisimmiksi riskeiksi nousivat avainhenkilöriskit, tietojärjestelmien toimivuus, omaisuusriskit sekä talouden tasapainoon, investointeihin ja rahaprosesseihin liittyvät riskit. Myös tekniseen infrastruktuurin liittyvät riskit (lämmön-, sähkön ja vedenjakeluhäiriöt) koettiin merkittäviksi. Riskiarvioinnin yhteydessä arvioitiin keskeisimpien riskien kohdalla, mitkä ovat riskin toteutuessa seuraukset, mikä on riskin todennäköisyys, vaikutus, merkittävyys, nykyinen varautuminen, toimenpiteet ja vastuuhenkilö/aikataulutus. Avainhenkilöriskien hallintakeinoja ovat tehtäväkuvausten limittäminen, pari- ja tiimityöskentely, sijaisten/varahenkilön nimeäminen, lomien vuorottelu, hyvä perehdytys seuraajalle, dokumentointi, tiedon jakaminen, hiljaisen tiedon siirtäminen, resurssien suunnittelu, koulutus, työsuojelutoiminta, työturvallisuus ja työterveyshuolto. Tietojärjestelmien toimivuuden hallintakeinoja ovat tietoturva- ja valmiussuunnitelmat, omien räätälöityjen ohjelmien korvaaminen laajasti käytössä olevilla, koulutus, ohjeistus ja toimintatavat. Omaisuusriskien hallintakeinoja ovat vartiointi, valvonta, investoinnit ja niiden koordinointi, omaisuuden arvon ja kunnon jatkuva arviointi sekä monipuolinen taksarakenne. Talouden tasapainoon, investointeihin ja rahaprosesseihin liittyvien riskien hallintakeinoina ovat budjetin seuranta ja toiminnan priorisointi budjetin mukaan, realistinen budjetti, oman toiminnan tehostamissuunnitelmat, pääasiakkaiden kanssa laadittavat pitkäaikaiset sopimukset, rahoituksen puitesopimukset, asiakaskunnan laajentaminen, hankintojen ja toimintojen edelleen tehostaminen ja henkilöstömäärän sopeuttaminen toimintaa vastaavaksi, kilpailutuksiin valmistautuminen, kilpailijatiedon hankkiminen (osallistuminen kilpailutuksiin), laatujärjestelmien käyttö, verkostojen luominen, tarjouspyyntökriteereiden läpikäynti, hiljaisten signaalien löytäminen, perustyön hoitaminen hyvin, raportit, seuranta, mm. jatkuva kassavirtaseuranta, hankkeiden oikea-aikainen valmistelu ja kilpailuttaminen. Tekniseen infrastruktuurin liittyvien riskien (lämmön-, sähkön ja vedenjakeluhäiriöt) hallintakeinoina ovat sähkön jakelun toimitusvarmuutta edistävät verkkoinvestoinnit, ennakoiva kunnossapito ja korjaustoiminta, operatiivisen toiminnan kehittäminen, varavoimakoneiden han- 15

17 Toimintakertomus kinta, sähkönsaanti varmistettu toisistaan riippumattomista suunnista, kriittisten kohteiden tunnistaminen ja energian, lämmön ja veden saannin turvaaminen, infran riittävä kunnossapito- ja korvausinvestointitaso, omaisuuden kuntoanalyysit, varautumissuunnitelmat ja harjoittelu. Strategisista riskeistä esille nousivat työttömyyden lisääntyminen, verotulojen lasku, valtionosuuksien pieneneminen, lainsäädäntömuutokset, kunnan velvoitteiden kasvu, Sote-uudistus, tietojärjestelmiin kohdistuvat riskit, tekniseen infraan kohdistuvat riskit, imagoriskit ja päätöksentekoriski. Työttömyyden lisääntymisen ehkäisemiseksi kaupungin työllisyysasiat kootaan konsernihallintoon omaksi palvelukeskukseksi, joka johtaa ja koordinoi kaupungin työllisyysasioiden hoitoa. Omat elinkeinopalvelut muutetaan vastaamaan yritysten tarpeita. Oman alueen kilpailukyvystä ja uudistumisesta huolehditaan. Maailman talouden suhdannevaihteluiden osalta panostetaan heterogeeniseen yrityskenttään. Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntien tuloihin sekä yleinen suhdannetilanne lisäävät taloudellista epävarmuutta. Normitalkoot eivät ole vähentäneet kuntien tehtäviä mutta valtionosuuleikkaukset ja verotilitysten vähennykset on toteutettu ja kuntien toimintaan on kohdistunut huomattava verorahoituksen vähennys. Kuntien kyky sopeutua tuleviin leikkauksiin on rajallinen tuottavuutta lisäämällä tehtävien säilyessä samalla tasolla. Riskinä on paine kunnallisveron korotuksiin ja äkillisiin leikkaustoimiin sekä velkaantumisen lisääntyminen. Riskiä pyritään hallitsemaan laatimalla uudistamisohjelmat sekä kattava toimintoanalyysi, jolla kaupungin omaa toimintaa arvioidaan ja sopeuttamistoimia voidaan kohdistaa perustellusti. Lainsäädäntömuutoksiin sekä kunnan velvoitteiden määrään ja sisältöön pyritään vaikuttamaan suurten kaupunkien yhteisellä edunvalvonnalla. Sote-uudistuksen tuomiin riskeihin on vaikeaa varautua asian keskeneräisyyden ja avoinna olevien kysymysten vuoksi. Mallinnusta ei voida tehdä, koska pelisäännöt puuttuvat. Muiden toimijoiden kanssa tulee yhdessä laatia hankesuunnitelma. Lain lopulliseen sisältöön tulee pyrkiä vaikuttamaan. Tietojärjestelmiin kohdistuvien riskien hallintakeinoina ovat oman henkilöstön keskittyminen kaupungin toiminnan kannalta olennaisimpien sovellusten tukemiseen ja kehittämiseen. Isoissa teknologia alustoissa haetaan lisäksi yhteistyömalleja pitkäjänteisella strategisella yhteistyöllä. Hallintakeinoja ovat mm. keskeisten strategisesti tärkeiden sovelluspalveluiden tunnistaminen ja osaamisen/rekrytointien keskittäminen niiden osalta riittävän osaamisen takaamiseksi. Kokonaisarkkitehtuurin toteuttamiseksi tarvitaan ulkopuolista resursointia. Kaupungin omilla resursseilla on ymmärrys tarpeista, mutta dokumentaatio (tiedon jako) ei edisty. 16

18 Toimintakertomus Imagoriskien hallintakeinoina ovat asioiden ja riskien ennakointi, avoimuus ja hyvä hallintotapa. Tiedottamista ja viestintää varten on laadittu kriisiviestintäsuunnitelma. Päätöksentekoriskin pienentämiseksi varmistetaan päätöksenteolle riittävät aikataulut ja esitellään merkittävimmät asiat riittävän aikaisessa vaiheessa sekä huolehditaan poliittisen prosessin sujuvuudesta. Vahinkoriskit Vuoden 2014 aikana Turun kaupungin johtaville viranhaltijoille otettiin julkisyhteisön hallinnonvastuuvakuutus. Kaupunkikonsernin yhtiöissä on ollut aikaisemmin voimassa konserniohjeeseen perustuva käytäntö ottaa toimivalle johdolle ja hallitukselle vastaava vakuutus. Lakisääteisten tai sen luonteisten vakuutusten lisäksi suurempia vakuutuksia ovat julkisyhteisön vastuuvakuutus, tapaturma- ja matkavakuutukset sekä omaisuusvakuutukset. Kaupungin vastuulle jäävien omaisuus- tai muiden vahinkojen korvaamisesta aiheutuvia menoja katetaan vahinkorahastosta. Rahoitusriskit Korkoriskit Kaupunki määrittää talousarviossa riskienhallinnan välineiksi tarkoitettujen konsernin pitkäaikaisten valuutan- ja koronvaihtosopimusten ja lyhytaikaisten termiinien enimmäismäärän vuoden aikana. Johdannaisinstrumentteja käytetään konsernivelan, muiden tase-erien tai taseen ulkopuolisten erien kuten esim. leasingsopimusten riskien hallintaan. Osapuolena johdannaisinstrumenteissa tulee olla esimerkiksi hyvän luottokelpoisuuden omaavat koti- tai ulkomaiset luottolaitokset. Tarvittaessa osapuolten määrärajoituksia määritetään lainannostosuunnitelmassa. Rahoitusomaisuuden arvopapereiden osalta on myös määritetty maturiteettirajoituksia korkoriskien vähentämiseksi. Valuuttariskit Muita kuin euromääräisiä lainoja saa olla enintään kolmasosa pitkäaikaisesta lainakannasta ja kaikki muun valuutan määräiset lainat muutetaan koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla euroiksi välittömästi lainan noston yhteydessä. Avointa valuuttariskiä ei ylläpidetä lainojen osalta. Likviditeettiriskit Likviditeettiriskiä valvotaan laatimalla konsernitilejä koskeva kolmen kuukauden kassaennuste, josta ilmenee periodin likviditeettitarve. Lisäksi likviditeetin hallintaa pyritään parantamaan 17

19 Toimintakertomus tehostamalla konsernitilijärjestelyjä sekä lisäämällä yhteistyötä tilijärjestelyssä mukana olevien yhtiöiden kanssa. Lyhytaikaisia rahoitustarpeita varten kaupungilla tulee olla käytettävissä riittävä määrä kotimaisia kuntatodistusohjelmia ja ei-sitovia luottolimiittejä. Varainhankintariskit Varainhankintariskiä hallitaan sovittamalla nostettavien ja erääntyvien lainojen kassavirtoja ajallisesti yhteen tehtävien ja erääntyvien sijoitusten kanssa. Kaupunki hajauttaa rahoituslähteitä ja ylläpitää kaupungin hyvää nimeä markkinoilla. Luottoriskit Kaupungin sijoitusperiaatteet määrittävät sijoitusten osapuoliriskien enimmäismäärät sekä vaadittavat vähimmäisluottokelpoisuudet. Kaupunki hajauttaa sijoitukset periaatteiden mukaisesti, jolla pyritään välttämään mahdollisia pääomatappioita rahoitusomaisuuden arvopapereista tai johdannaissaatavista Ympäristötekijät Ilmastonmuutos ja kestävä kaupunkikehitys Turun kaupunginvaltuusto käsitteli ilmasto- ja ympäristöohjelman loppuraportin ja päätti uudesta kaupunkistrategiasta ja ohjelmista Ohjelmakaudella Turun alueella oli saatu aikaiseksi tasaista kasvihuonepäästöjen vähentämistä. Turku on vähentänyt alueensa kasvihuonekaasupäästöjä nopeimmin Suomen suurista kaupungeista jopa 40 prosenttia vuoden 2000 tasosta vuoteen 2013 ja 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Uuden strategian mukaisesti Turku toimii kestävän kehityksen mukaisesti kaikessa toiminnassaan ja tavoittelee kaupunkialueen hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä. Hiilineutraaliutta kohti edetään kunnianhimoisilla ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä. Energiatehokas ja resurssiviisas toimintatapa ulotetaan kaikkeen toimintaan. Uusiutuvien energiamuotojen osuutta kasvatetaan ja energiajärjestelmän älykkyyttä kehitetään. Kaikki kaupungin ostama sähkö on ollut vuodesta 2013 alkaen uusiutuvista energialähteistä tuotettua. Uusiutuvien osuus kaukolämmöstä on Turussa noin kolmannes ja se nostetaan vähintään puoleen vuoteen 2020 mennessä. Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n yhtiökokous päätti uuden monipolttoainevoimalaitoksen rakentamisesta. Investointikustannus on 260 miljoonaa euroa ja uusi laitos otetaan käyttöön syksyllä Laitos mahdollistaa biopolttoaineiden osuuden nostamisen lähes 100 prosenttiin, millä on myös merkittävä alueellinen talous- ja työllisyysvaikutus. 18

20 Toimintakertomus Seudullisessa yhteistyössä toteutettiin Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta, jonka keskeisinä toimenpiteinä valmistuivat Turun kaupunkiseudun asunto- ja maankäyttöohjelma sekä liikennejärjestelmäsuunnitelma. Seudullisen joukkoliikenteen, Fölin, palvelutoiminta alkoi tuoden koko ydinkaupunkiseudun yhteisen linjaston ja lippujärjestelmän piiriin. Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitys oli rakennemallin 2035 mukaisesti ydinkaupunkialueelle tiivistyvää. Raitiotien yleissuunnittelu eteni tavoitteena raitiotien yhdistäminen muuhun kaupunkisuunnitteluun ja -kehittämiseen. Skanssin kestävän kaupunginosan kehittäminen pääsi asemakaavavaiheeseen. Uutena hankkeena perustettiin yhdessä Turku Energian kanssa matalalämpöisen alueellisen kaukolämpöverkon kehittäminen hajautetun uusiutuvan energiantuotannon kokeilualustaksi. Kaupunki on panostanut myös oman rakennuskantansa energiatehokkuuden parantamiseen sekä uudistuotannossa että peruskorjauksissa. Katuvalaistuksessa elohopeahöyrylamppujen korvaaminen ledeillä eteni urakan kolmanteen ja viimeiseen vaiheeseen. Energiansäätösopimuksen valmistelusta solmittiin aiesopimus yhdessä muiden suurten kaupunkien sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Hillintätoimien ohella kaupunki varautuu ilmastonmuutoksen seurauksiin kuten myrskyjen ja tulvien lisääntymiseen, sademäärien kasvuun ja hellejaksojen pidentymiseen. Sopeutumiskeinoja suunniteltiin Ilmastonkestävä kaupunki -hankkeessa yhdessä Helsingin, Lahden ja Vantaan kaupunkien, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän, Ilmatieteen laitoksen sekä Turun yliopiston kanssa. Hankkeessa toteutettiin kaupungin ilmasto- ja hulevesityön vertaisarviointi, laskettiin Turun kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastot sekä hiilinielut, osallistuttiin alueellisen hulevesisuunnitelman laadintaan ja edistettiin kestävän kehityksen budjetointia. Itämeren suojelu Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo toimi laitoksen toiminnalle asetettuja lupaehtoja paremmin. Orgaanisen aineksen osalta laitoksen puhdistusteho vuosikeskiarvona oli 99 %, kokonaisfosforin osalta 98 % sekä kokonaistypen osalta 79 %. Vesihuollon infrastruktuurin saneerausinvestointien tasoa pitäisi kuitenkin nostaa, jotta viemäriverkosto toimisi kaikissa olosuhteissa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Turun ja Helsingin Itämerihaasteen toimenpiteet etenivät hyvin sekä kansallisesti että Turun omassa ohjelmassa. Turun kaupunginhallituksen hyväksymän Itämerihaasteen toimenpideohjelman 75 toimenpiteestä 55 toimenpidettä on käynnissä tai valmistunut. Turun seudulle laadittiin naapurikuntien kanssa alueellinen hulevesisuunnitelma yleiskaavoituksen perustaksi, isompien asemakaavojen laadinnan yhteydessä tehtiin kaavakohtaiset hulevesisuunnitelmat, 19

21 Toimintakertomus järjestettiin koulutusta kaupungin virkamiehille hulevesisioissa ja tehtiin selvityksiä hulevesien laadusta ja niiden vesistövaikutuksista. Aurajoen itärantaan rakennettiin charter-aluksille laiturit ja siinä yhteydessä jätevesien tyhjennysjärjestelmä alusten jätevesille. Kaupungissa järjestettiin myös rantojen siivoustalkoita. Kaupungin suorittama oma viljely toteutettiin ilman väkilannoitteita ja torjunta-aineita. Maanvuokrasopimuksissa olevien vesiensuojeluedellytysten vaatimista jatkettiin. Kaupunki jatkoi myös Saaristomeren Suojelurahaston toiminnan tukemista. Kestävän kehityksen budjetointi Kaupungin omaa organisaatiota ohjattiin toimimaan kestävän kehityksen mukaisesti kouluttamalla 70 uutta ekotukihenkilöä ja jatkokouluttamalla 130 ekotukihenkilöä. Aktiivisten ekotukihenkilöiden määrä kaupunkikonsernissa on nyt 322. Ekotukitoiminta on saanut aikaiseksi lukuisia muutoksia henkilöstön energiankulutustottumuksissa ja hankinnoissa sekä edesauttanut siirtymistä kestävämpiin työ- ja työasiamatkoihin. Turku ja Helsinki ovat valmistelleet osana kaupunginjohtajien ympäristösitoumusta arviointimallia ilmasto- ja ympäristövaikutusten huomioimiseksi investointien suunnittelussa nykyistä paremmin. Arviointimalli avaa tarkasteluun myös merkittäviä elinkaarikustannuksia sekä investointihankkeiden kokonaistaloudellisuutta ja läpinäkyvyyttä päättäjille. Malli testataan eri vaiheissa rakennus- ja infrahankkeita yhdessä Helsingin kanssa. Turun pilottikohteita ovat Skanssin katu- ja virkistyalueiden infrarakentaminen ja kaupungin sairaala-alueen rakennuskohtainen kulutuksien mittaaminen. Kuluneella tilikaudella ei ole tapahtunut merkittäviä ympäristövahinkoja. 2. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Kaupunginvaltuusto hyväksyi kuntalain uudistuksen edellyttämän Turun kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Perusteiden mukaan kaupunginhallitus, kaupungin johto ja muu konsernijohto vastaavat siitä, että kaupungilla on hyvän johtamis- ja hallintotavan mukainen johtamisjärjestelmä. Toimialojen ja liikelaitosten johtavat viranhaltijat vastaavat sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta vastuualueillaan, mitä lauta- ja johtokunnat omalta osaltaan valvovat. Valtuuston hyväksymiä periaatteita täydentää kaupungin hallintosäännön 34, jonka mukaan organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on oltava riittävä sisäinen valvonta sekä riskienhallinta. Kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje on päivitettävänä ja sen arvioidaan valmistuvan kevään 2015 aikana. Kuntalain ohella sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamista ohjaa 20

22 Toimintakertomus kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje kunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä pohjautuu toimialojen ja liikelaitosten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan itsearviointeihin. Itsearvioinnit on tehty hyödyntäen sisäisen tarkastuksen toimiston kansainväliseen COSO -viitekehykseen perustuvaa kyselylomaketta. Lisäksi selonteossa on hyödynnetty sisäisen tarkastuksen toimiston tilikauden aikaisia tarkastushavaintoja sisäisen valvonnan toimivuudesta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupungin toiminnassa on noudatettu säännöksiä ja määräyksiä eikä kaupunginhallituksen tiedossa ole kaupungin lakisääteisten tehtävien laiminlyöntejä, joista seuraisi merkittäviä riskejä kaupungille. Kaupungin sisäisten ohjeiden ja päätösten noudattamisessa havaittiin tarvetta tehostaa keskitettyä ohjausta. Ohjeiden noudattaminen vaihtelee paitsi toimialojen välillä myös toimialojen sisällä. Joillakin toimialoilla noudatetaan edelleen vanhoja aiempien organisaatioyksiköiden aikana muotoutuneita toimintatapoja. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden saavuttamisen, määrärahojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden seuranta on käsitelty kohdassa talousarvion toteutumisvertailu. Samassa kohdassa on käsitelty toimialakohtaiset poikkeamat talousarvion noudattamisessa sekä syyt ja mahdolliset toimenpiteet, joihin poikkeamien johdosta on ryhdytty. Hyvinvointitoimialan lisätalousarvion tärkeimpiä syitä olivat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin laskutuksen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuden kasvua on pyritty hillitsemään neuvotteluilla sairaanhoitopiirin edustajien kanssa. Työmarkkinatuen maksuosuuden kasvun hidastamiseksi on tehostettu kaupungin omia työllistämistoimenpiteitä muun muassa vuonna 2014 toimintansa aloittaneen työllisyyspalvelukeskuksen avulla. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan organisointia on tehostettu tilikauden aikana. Konsernihallinnon vetämänä on toteutettu järjestelmällisesti ja kattavasti riskien arviointi ja sen avulla merkittävimpien riskien kokoaminen selkeäksi seurantatiedoksi. Kuntalain muutoksiin pohjautuen Turun kaupungin tavoitteena on ollut yhdenmukaistaa riskienhallinnan toteuttamista, raportointia ja valvontaa. 21

23 Toimintakertomus Tarkoituksena on, että jokainen toimiala ja keskeiset strategiset yhteisöt suorittavat riskien arvioinnin käyttäen samoja riskienarviointityökaluja, jolloin eri riskien tunnistaminen ja suuruuden arviointi kunnan ja kuntakonsernin tasolla helpottuu. Käyttöön otetut riskienhallintatyökalut koostuvat riskien koontitaulukosta, riskimatriisista sekä riskien analyysitaulukosta. Riskienhallintatyökalut ovat osa valmisteilla olevaa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan ohjetta. Ohje tule korvaamaan aiemman riskienhallintaoppaan vuodelta Uusi ohje otetaan kokonaisuudessaan käyttöön vuonna Ensimmäinen samoilla riskienhallintatyökaluilla suoritettu riskienarviointi toteutettiin syksyn 2014 aikana. Riskienarvioinnin suorittavat ko. riskienhallintatyökaluilla Turun satama Oy, Turun seudun kiinteistöpalvelu Oy ( Arkea), Turun Seudun Rakennustekniikka Oy, Turun Seudun Kuntatekniikka Oy (Kuntec), Turun kaupunkiliikenne Oy, Turku Energia Oy, Turun seudun puhdistamo Oy, Turun Seudun Jätehuolto Oy, Turun Seudun Vesi Oy, vesiliikelaitos, vapaa-aikatoimiala, sivistystoimiala, hyvinvointitoimiala, ympäristötoimiala sekä kiinteistötoimiala. Kyseiset toimialat ja yhteisöt täyttivät riskien koontitaulukon riskimatriisia apuna käyttäen. Koontitaulukossa mainittujen riskien merkittävyys arvioitiin riskimatriisin avulla numeraalisesti. Riskin merkittävyys määrittyy riskin todennäköisyydellä ja vaikutuksella. Tunnistetut riskit ja keinot niiden hallintaan on esitetty toimintakertomuksen kohdassa 1.5. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä. Riskien merkityksen arviointi, priorisointi, hallintakeinojen määrittely ja raportointi edellyttävät vielä jatkokehittämistä. Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole ennakoimattomia riskejä, jotka saattaisivat aiheuttaa merkittäviä seurauksia kaupungin toiminnalle tai taloudelle. Riskienhallinta ja sen toimivuuden seuranta on nykymuodossaan vastuutettu asianmukaisesti. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kaupungin omaisuuden hoidon valvonnassa todettiin tilikauden aikana selkeitä kehittämiskohteita mm. käyttöomaisuusrekisterien hyödyntämisessä, seurannassa ja niiden ylläpidossa. Omaisuuden hankinnan tai luovutuksen osalta ei kaupunginhallituksen tiedossa ole merkittäviä menetyksiä, arvon alennuksia eikä oikeudellisia vastuita. Sopimustoiminta Kaupungin sopimusehtojen noudattamisen valvonta ja vanhentumisaikojen seuranta ei ole ollut ajantasaista eikä selkeästi vastuutettua, mistä syystä konsernihallinnon hallintoryhmän johtaja antoi sopimusten hallintaa koskevat uudet menettelytapaohjeet tilikauden aikana. 22

24 Toimintakertomus Päivitetyillä tilahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeilla täsmennettiin tilahankkeisiin liittyvien sopimuksien suuntaviivoja tilikauden aikana. Kaupungin hankintapäätöksiin liittyviä riita-asioita on ratkaistavana kaksi kappaletta. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupungin sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta kaupunginjohtajan apuna toimien. Omaisuuden turva, sääntöjen ja määräysten noudattaminen, resurssien tehokas käyttö ja päätöksenteossa käytettävän tiedon luotettavuus ovat osaalueita, joita arvioidaan vuosittain. Tarkastukset kohdistuivat kattavasti kaikkiin toimialoihin lukuun ottamatta konsernihallintoa, jota koskeneet tarkastukset käsittelivät pääosin IT-toimintaa. Erilaisia raportteja ja selvityksiä valmistui tilikauden aikana 73 kappaletta ja niiden puitteissa annettiin reilut 100 seurattavaa suositusta. Tilikauden keskeisimpiä havaintoja olivat irtaimiston valvonnan, sopimushallinnan ja tietoturvan kehittämistarpeet. SAP/SRM järjestelmän käytön laajuutta tarkastettiin useammalla toimialalla ja näitä tarkastuksia tullaan jatkamaan tilikauden 2015 aikana. Kaupungin talouden seurannassa ja raportoinnissa käytettävän SAPtoiminnanohjausjärjestelmän kontrollien arviointeja jatketaan vuonna 2015 sen varmistamiseksi, että järjestelmän tuottaman taloustiedon taustaprosessien valvontamekanismit ovat toimivat ja riittävät. 23

25 Toimintakertomus 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Valmistus omaan käyttöön (+) Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot (-) Henkilösivukulut Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset (-) Vuokrakulut (-) Muut toimintakulut (-) TOIMINTAKATE Verotulot Kunnan tulovero (+) Osuus yhteisöveron tuotosta (+) Kiinteistövero (+) Valtionosuudet (+) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot (+) Muut rahoitustuotot (+) Korkokulut (-) Muut rahoituskulut (-) VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot (-) Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot (+) Satunnaiset kulut (-) TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLI-/ ALIJÄÄMÄ Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 23,8 22,6 Vuosikate/Poistot,% 86,4 79,0 Vuosikate, / asukas Asukasmäärä * * ennakkotieto 24

26 Toimintakertomus Tilinpäätös osoittaa 4,8 milj. euron ylijäämää. Kaupungin nettokäyttömenojen kasvu oli noin 1,5 prosenttia (vertailukelpoinen muutos TP2014/TP2013) kun kasvu edellisenä vuonna oli 3,5 prosenttia. Nettokäyttömenot alittivat talousarvion 20,3 miljoonalla eurolla. Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut kertaluonteisten erien lisäksi merkittävästi toimialojen toimenpiteet toimintojen tehostamiseksi. Maltillisella palkkaratkaisulla oli vaikutusta siihen, että kaupungin henkilöstökulut pysyivät edellisen vuoden tasolla. Toisaalta heikko talouskehitys on aiheuttanut kasvua sosiaalimenoissa. Ylijäämäisen tilinpäätöksen syntymiseen vaikutti nettokäyttömenojen maltillisen kasvun lisäksi välillisen omistuksen järjestelyyn liittyvien kohteiden myynnistä kertyneet myyntivoitot. Tilikauden tulos ennen satunnaisia eriä oli 7,9 milj. euroa alijäämäinen. Turun kaupunginteatterin toiminta luovutettiin alkaen kaupungin kokonaan omistamalle Turun Kaupunginteatteri Oy:lle. Turun ammattikorkeakoulun toiminta luovutettiin alkaen Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle. Ammattikorkeakoulun ja kaupunginteatterin toimintojen organisoinnissa tapahtunet muutokset vaikuttavat vuoden 2013 tietojen vertailukelpoisuuteen. Vertailuvuoden tuloslaskelmaan 2013 sisältyy kaupungin Turun kaupunginteatterin ja Turun ammattikorkeakoulun tilinpäätösluvut. Toimintatuotot olivat yhteensä 298,9 milj. euroa. Toimintatuottojen kasvuksi kun ammattikorkeakoulun ja kaupunginteatterin tuotot on vähennetty, muodostuu noin 12 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksutulot kasvoivat yhteensä 2,6 milj. euroa taksojen korotusten ja asiakasmäärän kasvun johdosta. Vuokratulot kasvoivat noin 6 milj. euroa. Tuet ja avustukset kasvoivat noin 3 milj. euroa. Toimintatuottoihin sisältyviä myyntivoittoja kertyi 1,3 milj. euroa enemmän kuin vuonna Kaupungin toimintakulut olivat 1 261,7 milj. euroa. Organisaatiomuutokset huomioituna kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,2 prosenttia. Kuluista 42,3 prosenttia on henkilöstökuluja ja 41,6 prosenttia palvelujen ostoja. Toimintakulut oikaistuna Valmistus omaan käyttöön erällä olivat 1.258,0 milj. euroa. Toimintakulut oikaistuna Valmistus omaan käyttöön erällä kasvoi 2,2 % vuoteen 2013 verrattuna. Kaupungin toimintakulujen kasvuun eniten vaikutti sosiaali- ja terveyspalvelujen kulujen kasvu. Sosiaali- ja terveyslautakunnan nettokäyttömenot kasvoivat edellisestä vuodesta 2,5 prosenttia, mutta kasvu oli edellisvuotta huomattavasti pienempi (kasvu 6,5 % TP2013). Merkittävimmät kasvut vuodesta 2013 olivat työmarkkinatuen kuntaosuudessa ja maksuosuuksissa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirille. Syksyllä ennustettua erikoissairaanhoidon kasvua lievensi sairaanhoitopiirin kunnille loppuvuonna 2014 tekemät alennuspäätökset. Alennusten vaikutus Turun kaupungin toimintakuluihin oli noin 10 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon nettomenot kasvoivat 4,9 prosenttia. Sairaanhoitopiiriltä ostettujen erikoissairaanhoidon palvelujen ostomenot kasvoivat 5,2 prosenttia. Sosiaali- ja terveyslautakunnan nettokäyttömenot ovat 62,7 prosenttia kaupungin nettokäyttömenoista. 25

27 Toimintakertomus Kasvatus- ja opetuslautakunnan nettokäyttömenot kasvoivat 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Kaupungin henkilöstökulut yhteensä olivat 533,2 milj. euroa. Henkilöstökulut olivat vuoden 2013 tasolla. Kehitykseen vaikutti henkilötyövoiman väheneminen, maltillinen palkkaratkaisu sekä eläkemenoperusteisten eläkemaksujen ja työtapaturmavakuutusmaksujen lasku vuoteen 2013 verrattuna. Palkat ja palkkiot nousivat 0,8 prosenttia. Palkankorotusten kustannusvaikutus oli noin 0,6 prosenttia. Palvelujen ostot olivat yhteensä 524,9 milj. euroa. Kasvu edelliseen vuoteen oli 18,4 milj. euroa (+ 3,6 %), josta asiakaspalvelujen ostot nousivat yhteensä 13,7 milj. euroa. Avohoidon asiakaspalvelujen ostot nousivat 6,0 milj. euroa, laitoshoidon asiakaspalvelujen ostot 3,1 milj. euroa, lastensuojelun ostopalvelut 3,0 milj. euroa ja kuntoutumispalvelut 2,8 milj. euroa. Avustukset kasvoivat 7,9 milj. euroa edellisvuodesta. Kasvusta 0,6 milj. euroa aiheutuu varhaiskasvatuksen palvelusetelimenoista, 2,3 milj. euroa työmarkkinatuen kuntaosuuksista ja 3,6 milj. euroa avustuksista muille yhteisöille. Viimeksi mainittu sisältää kaupunginteatteriyhtiölle maksetut avustukset, jotka perustuvat kaupunginteatterin toiminnan luovutuksen yhteydessä tehtyihin sopimuksiin ja kaupunginteatterin toiminnan jatkumiseen yhtiömuotoisena. Teatteriyhtiölle maksettu avustus vastaa suuruusluokaltaan kaupunginteatterin vuoden 2013 nettokäyttömenojen ja teatteritoiminnan myönnetyn valtionosuuden erotusta. Tilinpäätöksen toimintakate oli 959,1 milj. euroa. Vertailukelpoinen kasvu vuoteen 2013 verrattuna on noin 14,0 milj. euro. Toimintakate kuvaa nettokäyttömenojen määrää, jotka jäävät rahoitettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Nettokäyttömenot kasvoivat 1,5 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 21,5 milj. euroa (+ 2,2 %). Vertailussa on huomioitu ammattikorkeakoulun ja teatterin valtionosuuksien siirtyminen toiminnan yhtiömuotoisille jatkajille alkaen. Toimintatuotoilla katettiin toimintakuluista 23,8 prosenttia (22,6 % v. 2013). Verotuloilla ja valtionosuuksilla jää rahoitettavaksi siten 76,2 prosenttia (77,4 % v. 2013). Rahoitustuotot olivat 27,7 milj. euroa rahoituskuluja suuremmat. Korko- ja muut rahoitustuotot olivat yhteensä 38,0 milj. euroa (36,0 milj. euroa v. 2013). Vuosikatteeksi jäi 50,6 milj. euroa. Vuosikate ei kattanut suunnitelmanmukaisia poistoja, jotka olivat 58,5 milj. euroa. Suunnitelmanmukaiset poistot ovat kasvaneet 4,5 milj. euroa. Kasvusta 2,6 milj. euroa on vuoden 2013 puolella valmistuneista rakennuksista. Suunnitelmanmukaisiin poistoihin sisältyy myös 1,2 milj. euroa lisäpoistona kuluksi kirjatut Syvälahden koulun aktivoidut suunnittelukustannukset (kaupunginhallitus ). Tilikauden tulos on -3,9 milj. euroa. Tilikauden tulos ennen satunnaisia tuottoja on 7,9 milj. eu- 26

28 Toimintakertomus roa alijäämäinen. Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu 9,1 milj. euroa myyntivoittoja välillisen omistuksen järjestelyihin liittyvien kiinteistöjen ja osakkeiden myynnistä. Lisäksi satunnaisiin tuottoihin sisältyy 0,9 milj. euroa ammattikorkeakoulun ja kaupunginteatterin toiminnan luovutukseen sisältyvän irtaimiston myynnistä. Satunnaisissa kuluissa on 5,7 milj. euron myyntitappio, joka liittyy Suikkilantien perusparannuksen valmistumiseen ja valtion omistamaan maa-alueeseen kohdistuvan perusparannusosuuden myyntiin Liikennevirastolle. Tuloksesta on poistoeron vähennyksenä kirjattu 1,6 milj. euroa kattamaan investointivarauksella rahoitettujen, toteutuneiden investointien suunnitelman mukaisia poistoja. Poistoeron lisäyksinä on kirjattu 3,8 milj. euroa Suikkilantien perusparannuskohteen poistoihin ja 0,4 milj. euroa Myllysillan hankintamenon poistoihin. Varauksista on tuloutettu Suikkilantien perusparannukseen tehty investointivaraus kohteen valmistuttua. Rahaston vähennyksenä on kirjattu 0,8 milj. euroa kaupungin vastuulle jäävien vahinkojen korvaamisesta aiheutuvien menojen korvaamiseen. Tilinpäätöksen ylijäämä oli 4,8 milj. euroa. Kuva: Toimintatuotot ja -kulut lajeittain 2014 Toimintatuotot 13 % 6 % Myyntituotot 13 % 46 % Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot 22 % Muut toimintatuotot 6 % 41 % 7 % 3 %1 % Toimintakulut 42 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut 27

29 Toimintakertomus Verorahoituksen toteutuminen Verotulot Turun verotulojen määräytymisen perusteet Tulovero -% 18,75 18,75 18,75 18,75 19,50 Kiinteistövero -%: Yleinen 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Vakituinen asuinrakennus 0,32 0,32 0,32 0,32 0,32 Muuhun asumiseen käytettävät rakennukset 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 Rakentamattoman rakennuspaikan vero-% 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 Talousarvion mukaan vuoden 2014 verotulojen kokonaistavoite oli 710,5 milj. euroa ja verotuloja tilitettiin yhteensä 708,3 milj. euroa, mikä on 28,1 milj. euroa (4,1 %) enemmän kuin edellisen vuoden toteutuma. Vuoden aikana ei tehty talousarviomuutoksia kunnallisveroon eikä yhteisöveroon, koska oletettavissa oli, että kokonaisverotulot tulevat toteutumaan lähes budjetoidusti. Verotulojen kokonaiskertymä oli 99,7 %. Verolajeista kunnallisverossa jäätiin alle budjetoidun 6,7 milj. euroa, mutta yhteisöveroa saatiin taas 5,1 milj. euroa enemmän. Kiinteistöveroa toteutui 0,5 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Ansiotulojen kunnallisveroa tilitettiin 582,9 milj. euroa, eli 19,2 milj. euroa (3,4 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Tavoiteltua ansiotulojen kunnallisverotulon kasvua ei saavutettu huolimatta vuodelle 2014 tehdystä veronkorotuksesta. Yhteisöveroa tilitettiin 78,5 milj. euroa, mikä on 6,2 milj. euroa (8,5 %) enemmän kuin edellisvuonna. Kiinteistöveroa tilitettiin 47,5 milj. euroa, mikä on 2,8 milj. euroa (6,2 %) enemmän kuin edellisvuonna. Verojen tilitysaikatauluja muutettiin vuoden 2013 lopulla ja se hankaloitti tilitysten kuukausittaista vertailua. Verotulojen erittely 2014: Verotulojen toteutuminen, Talousarvio 2014 Ennuste 2014 Toteutuma 2014 Toteutuma 2013 Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Verotulot yhteensä

30 Toimintakertomus Kuva: Verotulojen toteutuminen vv milj Kunnan tulovero 516,8 519,0 527,0 563,7 582,9 Yhteisövero 53,7 78,0 69,2 72,3 78,5 Kiinteistövero 40,3 40,9 42,5 44,2 47,0 Yhteensä 610,9 638,0 638,8 680,2 708,3 Muutos-% 6,3 4,4 0,1 6,5 4,1 Valtionosuustulot Valtionosuustuloja toteutui yhteensä 273,7 milj. euroa. Talousarvioon oli merkitty valtionosuustuloja 275,7 milj. euroa. Valtionosuudet alittivat talousarvion 2,0 milj. euroa ja ne vähenivät 2,3 % edelliseen tilinpäätökseen nähden. Talousarviota laadittaessa Kuntaliiton ennakkolaskelma saatavasta peruspalveluiden valtionosuudesta oli 242,6 milj. euroa ja lopullinen päätös oli 241,7 eli talousarviosta jäätiin n. 0,9 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus jäi talousarviosta 1,1 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto ei tehnyt muutoksia valtionosuuden tulokohtaan vuonna Valtionosuustulot 2014: Valtionosuustulojen toteutuminen, Talousarvio 2014 Ennuste 2014 Toteutuma 2014 Toteutuma 2013*) *) vuoden 2013 toteutumasta eliminoitu ammattikorkeakoulun ja teatterin valtionosuudet yht. 64,1 milj. 29

31 Toimintakertomus Kuva: Valtionosuustulojen toteutuminen vv milj Valtionos.yht. 247,1 259,1 278,9 280,3 273,7 Muutos-% 7,3 4,9 7,6 0,5-2,3 % 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0 Investoinnit Kaupunki investoi vuonna 2014 yhteensä 78,6 milj. eurolla. Uus- ja laajennusinvestoinnit olivat yhteensä 30,6 milj. euroa. Korvaus- ja perusparannusinvestoinnit olivat yhteensä 31,5 milj. euroa. Kiinteän omaisuuden hankinnat (maa- ja vesialueet) olivat yhteensä 6,6 milj. euroa. Investointimenoihin sisältyy lisäksi 5,0 milj. euron osakepääomasijoitus Turun ammattikorkeakoulu Oy:öön ja 0,3 milj. euron osakepääomasijoitus Turun Kaupunginteatteri Oy:öön. Merkittävimmät aluekehityksen hankkeet olivat Telakkarannassa ja Raunistulassa sekä Kakolan alueella, missä vuoden aikana saatiin katu- ja kunnallistekniikkatyöt valmiiksi. Infrainvestointien osalta merkittävimmät kohteet olivat Suikkilantie, Telakkaranta, Kakola sekä Iso-Haarlan ja Vakiniitun pientaloalueet. Suikkilantien perusparannushanke valmistui. Hankkeeseen sisältyi valtion omistaman maantiealueen ja kaupungin omistamien katujen ja katuliittymien perusparannus. Valtion omistaman alueen osuuden myynti Liikennevirastolle toteutui vuoden lopussa. Tilainvestoinneista merkittävimmät hankkeet olivat Kombikoulu (Braheskolan), Heinikonkadun päiväkoti, Pallivahan koulu, Rieskalähteen koulu ja Aurakatu 11. Investoinneilla panostetaan kaupungin toimintaympäristön ylläpitoon ja kehittämiseen palvelutason, vetovoiman ja kilpailukyvyn parantamiseksi. 30

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015

TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015 TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 29.3.2016 118 Toimintakertomus Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus... 4 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 7 1.1. Kaupungin hallinto

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta M Ä N T T Ä - V I L P P U L A N K A U P UN K I MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUS Tarkastuslautakunta Saap. t 3 / L 20 1 5 Dnro x.015 20 K v a 1 t. 1 20 L 5 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta 2 08 Hankintakeskus (Keskuskirjanpidontaulukot, ei tarvitse täyttää) (1 000 euroa) Talousarvio TA-muutokset Yhteensä Toteutunut

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

TILINTARKASTUSMUISTIO VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA

TILINTARKASTUSMUISTIO VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Raision kaupunki Tilintarkastus 2015 TILINTARKASTUSMUISTIO VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA

Lisätiedot

Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla

Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Bo-Erik Ekström B&MANs - 1 - Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Tuloja kertyisi konsernitasolla yli 10 mrd, siitä 50 % muita kuin verotuloja 5. sija TE500

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus 22.2.2013 Konsernihallinto / Talouden ohjaus JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNI TA 2013 Tytäryhtiöt 18 kpl Total Kiinteistöpalvelut Oy Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87 % EducationFacilitiesOy Jyväskylän Paviljonkisäätiö

Lisätiedot

Toiminta ja talous. 15.9.2014 Turun kaupunki

Toiminta ja talous. 15.9.2014 Turun kaupunki OSAVUOSIKATSAUS Toiminta ja talous II/2014 15.9.2014 Turun kaupunki OSAVUOSIKATSAUS II/2014 Sisällys 1. Kaupunginjohtajan katsaus... 2 2. Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 4 4. Organisaatiomuutokset

Lisätiedot

Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Kaupunginhallitutuksen käsittely xx.xx.2014 Kaupunginvaltuuston käsittely xx.xx.2014 Voimaantulo 1.1.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6 Laatit: raportointi TOIMINTAYMPÄRISTÖ (sisäinen ulkoinen) JA TOIMIN- NAN ORGANISOINTI Ulkopuoliset vaikutukset (ympäristö, elinkeinoelämä, rakenteelliset muutokset) Lainsäädännön muutokset (uudistusten

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Käsittely : Kunnanvaltuuston hyväksymä xx.xx.2014 xx Kunnanhallitus xx.xx.xxxx xx Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. SISÄISEN VALVONNAN

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS

TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 129 Turun kaupungin tilinpäätös 2013 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS... 1 1. Kaupunginjohtajan katsaus... 1 2. Kaupungin hallinto ja siinä

Lisätiedot

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 9,0 miljardia euroa tammi-maaliskuussa Vuoden tammi-maaliskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 9,0

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot