TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS"

Transkriptio

1 TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus

2 Toimintakertomus Sisällysluettelo Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Ympäristötekijät Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kaupunkikonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernissa tapahtuneet muutokset Konsernin toiminnan ohjaus Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen KJ-toimiala Kaupunginvaltuusto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus ja kaupunginhallituksen omarahoitusosuudet Hyvinvointitoimiala Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistystoimiala Kasvatus- ja opetuslautakunta Vapaa-aikatoimiala Liikuntalautakunta Kulttuurilautakunta Nuorisolautakunta Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta Rakennuslautakunta Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

3 Toimintakertomus Kiinteistötoimiala Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta Vesiliikelaitos Vesiliikelaitoksen johtokunta Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta Konserniyhteisöt Forum Marinum säätiö Koneteknologiakeskus Turku Oy Oy Logomo -konserni Oy Turku Energia konserni Turku Science Park Oy Turku Touring Oy Turun Aikuiskoulutussäätiö Turun Ammattikorkeakoulu Oy Turun Kaupunginteatteri Oy Turun Kaupunkiliikenne Oy Turun Satama Oy Turun seudun puhdistamo Oy Turun Seudun Vesi Oy Turun Tekstiilihuolto Oy Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy Turun Seudun Rakennustekniikka Oy Turun Seudun Kuntatekniikka Oy Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli Turun Teknologiakiinteistöt Oy Turun Ylioppilaskyläsäätiö TVT Asunnot Oy, emoyhtiö Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Turun Seudun Jätehuolto Oy Taloudellisten tavoitteiden toteutumisvertailut Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailut Rahoituslaskelmaosan toteutumisvertailu Käyttötalous- ja investointiosan toteutumisvertailuyhdistelmä TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Konsernituloslaskelma Konsernitase Konsernin rahoituslaskelma TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetidot Liikelaitosten ja muiden taseyksikköjen tilinpäätöslaskelmat Turun Kiinteistöliikelaitos Turun Vesiliikelaitos Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Turun työterveystalo

4 Toimintakertomus Vahinkorahasto Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden tulokseen Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden rahoitukseen Tilinpäätökseen sisältyvien tunnuslukujen laskentakaavat Luettelo käytetystä kirjanpitokirjoista ja tositesarjoista TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 3

5 Toimintakertomus Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Toimintaympäristö 2014 Toiminnan painopisteet ovat olleet vuoden 2014 aikana uuden kaupunkistrategian valmistelussa ja sen mukana uudistetun sopimusohjausprosessin suunnittelussa ja käyttöönotossa. Kaupunkistrategian ydin on vuodessa 2029, kun Turku täyttää ensimmäisenä kaupunkina Suomessa 800 vuotta. Millaista täällä silloin on asua, elää ja liikkua. Kaupunkistrategia ja strategiset ohjelmat sekä niihin liittyvät keskeiset päämäärät ja linjaukset hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Strategiset ohjelmat ovat Hyvinvointi ja aktiivisuus ohjelma sekä Kilpailukyky ja kestävä kasvu ohjelma. Strategisten ohjelmien lisäksi otetaan käyttöön kärkihankeajattelu, johon valitaan kaupungin kasvun ja vetovoiman kannalta olennaisia kokonaisuuksia. Strategisten ohjelmien teemoja ovat yrittävä ja osaava kaupunki, vaikuttava ja uudistuva kaupunki, rakentuva kaupunki ja ympäristö, terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen, osaava ja oppiva kaupunkilainen sekä aktiivinen kaupunkilainen. Kuntatalouden talousongelmat ja lähivuosien heikentyvät kehitysnäkymät ovat vaikuttaneet keskeisenä kaupungin päätöksenteossa ja taloudenpidossa. Vuoden 2014 aikana jatkettiin talouden tasapainottamiseen liittyviä toimia. Keskeisiä osa-alueita ovat olleet uudistamisohjelman jatkotoimenpiteiden suunnittelu sekä taloudellisesti haasteelliseksi muuttuneen toimintaympäristön analysointi. Jo vuoden 2013 loppupuolella nähtiin, että toteutetun uudistamisohjelman lisäksi joudutaan laatimaan uudistamisohjelmalle toinen vaihe, joka painottuu vuosien 2015 ja 2016 talouden korjaamiseen kestävälle uralle. Keskeisenä sopeutustarpeen käynnistäjänä oli valtionosuuksiin kohdistuvat muutokset. Samalla, kun toimialat ja liikelaitokset toteuttivat uudistamisohjelman ensimmäisen vaiheen toimenpiteitä, käynnistettiin vuoden 2014 alussa työ uudistamisohjelman toisen vaiheen toimenpiteiden valmistelulle. Kaupungin henkilöstön ja toimialojen ideoimat ja sen jälkeen kaupungin kehitysmallin mukaisesti arvioidut ja jalostetut uudistamisohjelma 2:n (U2) toimenpideehdotukset talouden tasapainottamiseksi hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa elokuussa Toimenpiteillä tavoitellaan 22 miljoonan euron säästöjä vuoden 2015 loppuun mennessä. Lisäksi kaupungin henkilöstömenoihin haettiin YT-neuvotteluiden kuluessa 8,4 miljoonan euron vähennyksiä. Se vastaa 175 henkilötyövuotta. Yt-neuvottelut päättyivät marraskuussa Yt-neuvottelut kulkivat rinnakkain talousarvioprosessin kanssa. Työttömyys on kasvanut seutukunnassa ja Turun kaupungissa. Turun seutukunnan työttömyysprosentti oli 14,3 (+ 1,3 prosenttiyksikköä). Turun työttömyysprosentti oli vuoden 2014 lopussa 17,3 (+1,5 prosenttiyksikköä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan). 4

6 Toimintakertomus Positiivisena uutisena otettiin vastaan Turun telakan omistusjärjestelyt. Saksalainen telakka Meyer Werft ja Suomen valtio ostivat Turun telakan korealaiselta STX:ltä. Telakkakaupalla on merkittävä vaikutus Suomen meriteollisuudelle, Turulle ja seutukunnalle. Telakalla odotetaan töiden jatkuvan nyt ainakin lähivuosina, kun risteilijöiden ja muiden alusten rakentaminen voi jatkua Suomessa. Uskoa vahvisti vuoden 2015 alussa tullut tieto uudesta autolauttatilauksesta. Telakkateollisuuden ahdinko on ollut keskeinen työttömyyden aiheuttaja Turussa ja seutukunnassa. Kuntien toimintaan ja palvelujen tuottamistapaan tulevaisuudessa vaikuttaa ratkaisevasti meneillään olevat kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus. Sosiaalija terveystoimen järjestämislain toteutus ja sen taloudelliset vaikutukset kuntiin ja niiden asukkaisiin ovat vielä avoinna tilinpäätöstä laadittaessa ja se tuo epävarmuutta taloussuunnitelmakauden toiminnan suunnittelulle ja talouden raamitukselle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain valmistelua jatketaan kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Talous 2014 Turun kaupungin toimintaa on tehostettu uudistamisohjelmalla vuodesta 2013 lähtien. Tavoitteena on ollut löytää pysyviä keinoja tehostaa toimintaa ja pienentää kaupungin menoja. Toimenpiteet alkavat vaikuttaa ja tilikauden 2014 tuloksesta tuli odotettua parempi. Turun kaupungin tilinpäätös 2014 on 4,8 milj. euroa ylijäämäinen. Kaupungin nettomenot alittivat talousarvion 20,3 miljoonalla eurolla. Nettomenojen kasvu oli noin 1,5 prosenttia, kun kasvu edellisenä vuonna oli 3,5 prosenttia. Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut kertaluonteisten erien lisäksi merkittävästi toimialojen toimenpiteet toimintojen tehostamiseksi. Maltillisella palkkaratkaisulla oli myös vaikutusta siihen, että kaupungin henkilöstökulut pysyivät edellisen vuoden tasolla. Toisaalta heikko talouskehitys on aiheuttanut kustannuskasvua sosiaalimenoissa. Vuosikate on 50,5 milj. euroa. Investointien omahankintamenot ovat taloussuunnitelmakaudella keskimäärin 78,3 milj. euroa vuosittain. Tulorahoitus ei tule riittämään investointien rahoitukseen ja velkaantuminen kasvaa edelleen, jos vuosikate ei kehity myönteisemmin. Vuoden 2014 aikana korolliset velat kasvoivat 42,7 milj. euroa. Nettovelat pysyivät edellisen vuoden tasolla. Viime vuoden myönteisestä kehityksestä huolimatta kaupungin talous ei kuitenkaan ole vielä tasapainossa. Tulos sisältää edelleen runsaasti kertaluonteisia eriä. Tulos ennen satunnaisia eriä on 7,9 milj. euroa alijäämäinen. Ilman välillisen omistuksen järjestelyjä korolliset velat olisivat kasvaneet yli 70,0 milj. euroa. Taloussuhdanteen odotetaan jatkuvan haastavana, jonka vuoksi verotulot kasvavat hitaasti. Vuoden 2015 alusta voimaan astunut valtionosuuslainsäädännön muutos heikentää olennaisesti kuntien rahoituspohjaa. Palvelujen kysyntä tulee kas- 5

7 Toimintakertomus vamaan ikärakenteen muuttuessa. Työttömyys tulee pysymään korkeana. Toimintamenot kasvavat edelleen ilman toimintojen jatkuvaa analysointia ja tehostamista. Kaupungin toiminnan tulee muuttua pysyvästi vielä nyt tehtyjä toimenpiteitä enemmän. Turun kaupungin uudistamisohjelmaa on syvennetty toimintoanalyysillä vuoden 2014 aikana. Laajan valmistelutyön tuloksena on saatu aikaan kymmeniä ehdotuksia toiminnan ja rakenteiden uudistamiseksi. On tärkeää, että uudistamisohjelma toteutetaan suunnitelmien mukaan ja että toiminnalliset uudistukset toteutetaan ajoissa ja yhdessä toimialojen ja henkilöstön kanssa. 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1. Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Turun kaupunginvaltuustossa on kaudella yhteensä 67 valtuutettua. Valtuutettujen määrä on kuntalaissa sidottu kaupungin asukaslukuun. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2014 toimi Seppo Lehtinen (sd), I varapuheenjohtajana Pentti Huovinen (kok), II varapuheenjohtajana Elina Rantanen (vihr). Kaupunginhallituksessa on 13 jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi vuonna 2014 Minna Arve (kok) asti ja loppuvuoden Lasse Lindholm. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimi Toni Eklund (sd) ja toisena varapuheenjohtajana Katri Sarlund (vihr). Kaupunginvaltuuston ja hallituksen poliittiset voimasuhteet vuoden 2014 lopussa olivat: Valtuusto Hallitus Kansallinen kokoomus 19 4 Suomen sosiaalidemokraattinen puolue 14 3 Vihreä liitto 10 2 Vasemmistoliitto 9 1 Perussuomalaiset 5 1 Suomen Keskustapuolue 4 1 Ruotsalainen kansanpuolue 3 1 Suomen Kristillisdemokraatit 1 0 Sinivalkoinen Rintama 1 0 Sitoutumaton 1 0 6

8 Toimintakertomus 1.2. Yleinen taloudellinen kehitys Yleinen kehitys Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote (BKT) supistui 0,1 prosenttia vuonna Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 0,5 prosenttia. Talous supistui kolmatta vuotta peräkkäin, sillä lasku oli 1,4 prosenttia vuonna 2012 ja 1,3 prosenttia vuonna Kysyntää vähensi vuonna 2014 erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Sekä yksityinen että julkinen kulutus pysyivät lähes ennallaan. Vienti väheni 0,4 prosenttia ja tuonti 1,4 prosenttia. Tilastokeskuksen laskema keskimääräinen inflaatio oli 1,0 prosenttia vuonna Joulukuussa 2014 kuluttajahintojen vuosimuutos oli laskenut 0,5 prosenttiin. Kuluttajahintoja nostivat joulukuussa vuoden takaiseen verrattuna eniten vuokrankorotukset ja tupakkatuotteiden vähittäishintojen nousu sekä kerrostalojen kunnossapitopalvelujen kallistuminen. Kuluttajahin- 7

9 Toimintakertomus tojen nousua vuoden takaisesta hillitsi joulukuussa eniten polttonesteiden, viihde-elektroniikan ja käytettyjen autojen halpeneminen. Tammikuussa 2015 hintojen vuosimuutos oli -0,2 prosenttia. Valtiovarainministeriön joulukuussa 2014 julkistaman Taloudellisen katsauksen mukaan Suomen kokonaistuotannon ennustetaan kasvavan 0,9 prosenttia vuonna Vuonna 2015 viennin kasvun ennakoidaan olevan 3,3 %, mikä on hieman tuontia nopeampaa. Vaihtotaseen alijäämän ennustetaan supistuvan 1,3 prosenttiin BKT:sta vuonna Työttömyyden rakenne on muuttunut aiempaa vaikeammaksi, sillä pitkäaikais- ja rakennetyöttömien lukumäärä on kasvanut vuonna 2014 voimakkaasti ja kasvu jatkunee myös vuonna Katsauksessa ennakoidaan myös työttömyysasteen kokonaisuudessaan nousevan hieman vuonna Vuoden 2015 alussa euroalueen talousnäkymiä ovat parantaneet euron kurssin heikentyminen, öljyn hinnan lasku ja Euroopan keskuspankin tammikuussa tekemä päätös mittavasta elvytyspaketista. Nämä tekijät tukevat Suomen talouskasvun käynnistymistä vientiin perustuvana, Venäjän kaupan vaikeuksista huolimatta, sillä kotimaisen kysynnän ennakoidaan jatkuvan edelleen vaimeana. Maaliskuun 2015 alussa mennessä julkaistuissa talousennusteissa arvioidaan Suomen vuoden 2015 talouskasvun olevan hidasta: ennusteet vaihtelevat yleisesti nollan ja yhden prosentin välillä. Kasvun ennustetaan nopeutuvan Suomessa vasta vuonna Euroopan keskuspankin ohjauskorko laski kesäkuussa 2014 vuoden alun 0,25 prosentista 0,15 prosenttiin. Syyskuussa 2014 ohjauskorko laskettiin 0,05 prosenttiin. Euriborkorot laskivat lähelle nollaa vuoden loppua kohti. Myös pitkät korot laskivat historiallisen alhaisille tasoille. Euroalueen talouskasvu oli edelleen heikkoa, mutta talouksien elpymistä oli havaittavissa. Erityisesti Yhdysvalloissa talouden elpyminen on alkanut ja rahapolitiikan kiristäminen on lähellä. Kokonaisuudessaan kehitys oli koko vuoden aikana pääomamarkkinoilla varsin myönteistä myös korkojen säilyessä varsin alhaalla. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen. Alijäämä oli 7,0 miljardia euroa (5,1 miljardia euroa v. 2013). Julkisen talouden alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin kynnysarvon, ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisvuotta vähemmän, vain 1,5 prosenttia toimintakulujen kasvun hidastumisen ansiosta. Kuntien verorahoituksen eli valtionosuuksien ja verotulojen kasvu hidastui edellisvuodesta 1,4 prosenttiin. Kuntien vuosikatteet heikkenivät 1,6 prosenttia, johon vaikutti muun muassa valtionosuuksien pieneneminen 1,3 prosentilla. Kuntien valtionosuuksien kasvu taittui, sillä ne pienenivät 105 8

10 Toimintakertomus miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Verotulojen 516 miljoonan euron kasvu piti silti verorahoituksen kehityksen lievästi positiivisena. Verotulojen kasvu oli kuitenkin huomattavasti pienempää kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 1,3 miljardia euroa. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 miljardia euroa. Lainakannan kasvu hidastui edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 1,6 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna euroa. Oman talousalueen kehitys Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan (vahvistettu tieto julkaistaan ) Turun väkiluku oli vuoden 2014 lopussa , jossa oli lisäystä henkeä. Lisäys on 2000-luvun korkein; vuosina 2004 ja 2007 Turun väkiluku jopa väheni. Vuosi 2014 oli kolmas peräkkäinen, jolloin Turun väkiluku kasvoi yli tuhannellaviidelläsadalla hengellä. Edellisvuosien tapaan kasvu perustui lähes kokonaan muuttovoittoon. Muunkielisten osuus väestönkasvusta oli edelleen nopeaa, noin henkeä. Turun seutukunnan ennakkoväkiluku oli vuoden 2014 lopussa , jossa oli lisäystä henkeä. Turun kaupungin osuus lisäyksestä oli 88 prosenttia. Maaliskuussa 2015 julkaistussa Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten Alueelliset kehitysnäkymät 1/2015 -katsauksessa arvioidaan Turun seutukunnan tulevan kuuden kuukauden taloudellisia näkymiä kokonaisuudessaan siten, että elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanteen odotetaan pysyvän ennallaan ja työllisyystilanteen olevan nykyistä heikompi. Vastaavasti tulevan kahdentoista kuukauden kuluttua elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanteen odotetaan olevan nykyhetkeen verrattuna parempi, mutta työllisyystilanteen pysyvän ennallaan. Katsauksen toimialoittaisessa tarkastelussa todetaan, että Turun seutukunnan teollisuuden liikevaihto on edelleen noin 90 prosenttia siitä, mitä se oli korkeimmillaan vuonna 2008 ja Suomen pitkään jatkunut heikko suhdannetilanne on vaikuttanut merkittävästi myös Turun seutukuntaan. Vuoden 2014 aikana alueelle tärkeän meriteollisuuden tilanne vakiintui ja tulevaisuuden näkymät parantuivat TUI-varustamon uusien risteilijätilausten ja Turun telakan kaupan myötä, kun saksalainen Meyer Werft (70 %) ja Suomen valtio (30 %) ostivat telakan. Kauppa heijastui myönteisesti ilmapiiriin ja toimintaan Turun seutukunnassa yleisemminkin. Seutukunnan muuhun teollisuuteen kuuluu mm. lääkkeiden, (muun) kemian, elintarvikkeiden, sähköteknisten laitteiden ja kaivosteollisuuden laitteiden valmistus. Lääketeollisuus (henkilöstö noin 1 500) on merkittävä korkean teknologian tuotannonala Turussa, johon kaupungissa toimivat suuret alan yritykset (Bayer, Orion) ovat tehneet huomattavia investointeja ja myös li- 9

11 Toimintakertomus sänneet henkilöstöään. Rakentamistoiminnan odotetaan jatkuvan hiljaisena myös vuonna Kaupan alan työllisyys voi heiketä ostovoiman laskun ja alan rakennemuutoksen takia. Muiden palvelualojen liikevaihto on kehittynyt alueella kohtuullisen hyvin ja se on noin 20 prosenttia korkeampi kuin vuonna Kasvu on hidastunut tai jopa pysähtynyt yleisen suhdannetilanteen mukaisesti. Vuoden 2014 lopussa Turun seutukunnan työttömyysprosentti oli Varsinais-Suomen ELYkeskuksen työllisyyskatsauksen mukaan 14,3 (+1,3 prosenttiyksikköä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan), millä Turku sijoittui kolmanneksi parhaaksi Helsingin ja Kuopion jälkeen suurimpien kaupunkien seutukuntavertailussa. Turun seutukunnan sijoitus oli sama kuin vuosi sitten. Kaupunkitason tarkastelussa Turun työttömyysprosentti oli joulukuun 2014 lopussa 17,3 (+1,5 prosenttiyksikköä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan). Turku sijoittui kymmenen suurimman kaupungin vertailussa edellisen vuoden tavoin kaupunkien keskivaiheille: Turun työttömyysprosentti oli korkeampi kuin Espoossa, Vantaalla, Helsingissä, Kuopiossa ja Kouvolassa, mutta matalampi kuin Oulussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Lahdessa. Turun sijoitus oli sama kuin vuosi sitten Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Talous ja tuloperusteiden muutokset Kunnan tuloveroprosenttia korotettiin 18,75 prosentista 19,50 prosenttiin. Ansiotuloista tilitettävä tulovero kasvoi edellisvuodesta 19,2 milj. euroa (+ 3,4 prosenttia). Turun kiinteistöveroprosentteihin vuodelle 2014 ei tehty muutoksia. Rakennusten, rakennelmien ja maapohjan verotusarvojen määräytymisperusteiden muutokset kasvattivat kiinteistöverotuottoa edelliseen vuoteen verrattuna. Valtionosuuksien taso putosi merkittävästi valtion peruspalveluiden valtionosuusleikkausten johdosta. Vuoden 2014 valtionosuustulot olivat 6,6 milj. euroa edellisvuotta pienemmät. Olennaiset organisaatiomuutokset Turun Ammattikorkeakoulu Oy on ottanut alkaen vastaan varsinaisen ammattikorkeakoulun ylläpidon toimiluvan mukaisesti. Kaupunki luovutti yhtiölle ammattikorkeakoulun toiminnan sekä toimintaan liittyvät luovutusasiakirjassa yksilöidyt omaisuuserät, varat, velat, vastuut ja oikeudet sekä ammattikorkeakoulun palveluksessa olevan henkilöstön. 10

12 Toimintakertomus Turun kaupunginteatterin toiminta luovutettiin Turun kaupunginteatteri Oy:lle alkaen. Luovutuksen kohteena on kaupunginteatterin toiminta sekä toimintaan liittyvät luovutusasiakirjassa yksilöidyt omaisuuserät, varat, velat, vastuut ja oikeudet sekä kaupunginteatterin palveluksessa oleva henkilöstö. Turun kaupunki on luovuttanut taloushallinnon ja palkanlaskennan palvelutuotannon ja tehtävät Kunnan Taitoa Oy:lle alkaen. Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Talousarviossa asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin. Taloudellisten tavoitteiden poikkeamat Kaupunginvaltuusto päätti sopeuttavista talousarviomuutoksista vuoden 2014 talousarvioon. Muutoksella vähennettiin määrärahoja yhteensä euroa ja lisättiin toimintatulotavoitetta yhteensä euroa. Kaupunginvaltuuston päätöksellä korotettiin kulttuurilautakunnan alaisten museopalveluiden ja kaupunginorkesterin määrärahaa yhteensä eurolla. Kaupunginvaltuuston päätöksellä korotettiin talousarvion toteutumisennusteen perusteella sosiaali- ja terveyslautakunnan menomäärärahaa eurolla ja tuloarviota nostettiin euroa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päätti loppuvuonna 2014 alennuksista kuntalaskutuksen hintoihin. Alennusten vaikutus erikoissairaanhoidon asiakaspalveluiden ostoihin oli noin 10 milj. euroa ja marraskuussa tehty määrärahan korotus osoittautui aiheettomaksi. Kaupunginhallitus on tilikauden aikana tehtyjen talousennusteiden perusteella esittänyt lautakuntien laadittavaksi sopeuttamistoimenpiteet talouden tasapainottamiseksi ja talousarviopoikkeamien välttämiseksi. Merkittävimpiä poikkeamia talousarvioon ennustivat sosiaali- ja terveyslautakunta, kasvatus- ja opetuslautakunta sekä kiinteistöliikelaitoksen johtokunta. Kaupunginhallituksen edellyttämät sopeuttamistoimenpiteet on valmisteltu ja käsitelty lautakunnissa. Kaupunginhallitus on käsitellyt toimielinten talousennusteet ja suunnitelmat sopeuttamistoimenpiteiksi kokouksissa , ja Kaupunginvaltuusto on käsitellyt talousennusteet ja uudistamisohjelman seurannan kokouksissa , ja Viimeksi mainitussa kokouksessa päätettiin myös muutoksesta sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioon. Käyttötalouden nettomenot (ilman liikelaitoksia) alittuivat muutettuun talousarvioon verrattuna 16,5 milj. euroa. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna käyttötalouden nettomenot alittuivat 14,0 milj. euroa. Nettotoimintamenot mukaan lukien liikelaitokset alittuivat 20,3 milj. euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. 11

13 Toimintakertomus Toimielimittäin tarkasteltuna taloudelliset tavoitteet toteutuivat pääosin muutetun talousarvion mukaisesti tai positiivisemmin. Kasvatus- ja opetuslautakunta ylitti talousarvioon varatut määrärahat 3,5 milj. eurolla. Toimintatuottoja kertyi 4,6 milj. euroa budjetoitua enemmän. Nettomenot alittuivat yhteensä 1,1 milj. euroa. Vesiliikelaitoksen liikeylijäämä/-alijäämä + poistot tavoite alittui 0,6 milj. euroa. Tavoitetta ei saavutettu, koska myyntitulot ja liittymismaksutulot jäivät budjetoitua alhaisemmaksi. Verotulot alittuivat yhteensä 2,2 milj. euroa. Kunnan tuloveroa tilitettiin 6,7 milj. euroa ja kiinteistöveroa 0,6 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Yhteisöverotuoton ylitys 5,1 milj. euroa ei kattanut muiden verotulojen alituksia. Valtionosuustulot jäivät 2,0 milj. euroa alle tavoitteen. Kaupunginhallituksen talousarvion investointiosan luovutustuloihin on merkitty 15,0 milj. euroan luovutustulo myöhemmin kohdistettavana myyntieränä. Satunnaisina tuloina budjetoitiin 2,0 milj. euroa. Edellä mainitut myyntierät liittyivät ensimmäisessä uudistamisohjelmassa hyväksyttyihin välillisen omistamisen järjestelyihin. Myytävät kohteet ovat kiinteistöliikelaitoksen taseessa ja kohteiden luovutustulot sisältyvät kiinteistöliikelaitoksen toteutuneisiin luovutustuloihin ja kiinteistöliikelaitoksen myyntivoittoihin. Toiminnallisten tavoitteiden sekä käyttötalousosan, tuloslaskelmaosan, investointiosan ja rahoitusosan toteutumisvertailut esitetään luvussa Talousarvion toteutuminen. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tilikauden tulos sisältää edelleen runsaasti kertaluonteisia eriä. Tulos ennen satunnaisia eriä on 7,9 milj. euroa alijäämäinen. Ilman välillisen omistuksen järjestelyjä korolliset velat olisivat kasvaneet yli 70,0 milj. euroa. Toimialat pystyivät merkittävästi tehostamaan toimintojaan vuoden 2014 aikana, mikä näkyy nettokäyttömenojen maltillisena kasvuna. Toimintojen tehostuminen ja niiden vaikutus nettomenojen kehitykseen antaa hyvän pohjan työlle talouden tasapainotuksessa ja nettovelkaantumiselle asetetun tavoitteen saavuttamisessa. Pitkään jatkunut heikko taloussuhdanne on ja valtion leikkaukset kuntien valtionosuuksiin on jo pitkään pitänyt kuntien tulorahoituksen kasvun matalana tai jopa laskevana. Vuoden 2014 aikana tapahtunut hyödykehintojen lasku ja maltilliset työehtosopimukset ovat hidastaneet kustannusten nousua. Palvelutarpeen kasvun seurauksena kustannusten kasvupaine on edelleen tulorahoituksen kasvua nopeampaa. Palvelutason ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa toiminnan parantamista. Vuoden 2014 tilinpäätös osoittaa että tuloksia on saavutettu ja on perusteltua muuttaa kuluvan vuoden taloudellista tavoitetasoa vastaamaan todellista kustannus- 12

14 Toimintakertomus ten kehitystasoa. Operatiiviseksi toimintakatteen kasvuksi tavoitellaan enintään 0,8 prosentin kasvua. Valmistelu talousarvion 2015 ja taloussuunnitelmakauden valmisteluraamien tarkistamiseksi on käynnistetty Kaupungin henkilöstö Henkilötyövuosina mitattu työvoiman käyttö (koko henkilöstö) aikajaksolla 1.1. oli ,4 eli 1 102,6 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Turun ammattikorkeakoulun ja Turun kaupunginteatterin toiminnat luovutettiin alkaen kaupungin perustamille tytäryhtiöille. Henkilöstö siirtyi konserniyhtiöiden palvelukseen. Lisäksi kaupungin talouspalvelukeskuksen henkilöstö siirtyi Kunnan Taitoan Oy:n palvelukseen lähtien. Kun organisaatiomuutosten vaikutus huomioidaan (työvoiman käyttö 2013: AMK 882,8, Kaupunginteatteri 151,0, Talouspalvelukeskus 94) kokonaistyövoima vuonna 2014 väheni 37,4 henkilötyövuodella verrattuna vuoteen Muutos Keskusvaalilautakunta 4,3 0,0 4,3 Revisiotoimisto 4,9 5,4 0,5 Konsernihallinto 216,6 216,6 0,0 Konsernihallinto: Palvelukeskukset 401,9 437,9 36,0 V-S Aluepelastuslaitos 549,5 559,2 9,7 Hyvinvointitoimiala 4916,3 4913,2 3,1 Sivistystoimiala 3728,8 3727,8 1,0 Vapaa-aikatoimiala 698,0 865,9 167,9 Ympäristötoimiala 174,3 173,3 1,0 Vesiliikelaitos 93,7 97,3-3,6 Kiinteistötoimiala 222,1 233,6 11,5 Ammattikorkeakoulu 0,0 882,8 882,8 Turku yhteensä , , ,6 Turku yhteensä/ AMK, Kaupunginteatteri ja Talouspalvelukeskus eliminoitu , ,8 37,4 Työvoiman käyttö vuonna 2014 laskettuna ilman työllistettyjä, oppilaita/harjoittelijoita, uudelleensijoituskokeilijoita ja ns. vajaakuntoisten työllistämistöissä olevia oli ,6, mikä on 1 075,2 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna Kun organisaatiomuutokset huomioidaan, kokonaistyövoima vuonna 2014 (ilman edellä mainittuja ryhmiä) väheni 15,2 henkilötyövuodella verrattuna vuoteen Turun kaupungin palveluksessa oli yhteensä henkilöä, kokoaikaisia ja osa-aikaisia Konsernihallinnon työvoiman käyttö (koko henkilöstö) vuonna 2014 oli 216,6 henkilötyövuotta. Kaupunginhallituksen alaisten palvelukeskusten työvoiman käyttö oli yhteensä 401,9 henkilö- 13

15 Toimintakertomus työvuotta. Konsernihallinnon ja palvelukeskusten yhteenlaskettu työvoiman käyttö oli 618,5 henkilötyövuotta (654,5 htv 2013). Talouspalvelukeskuksen henkilöstön siirtyminen huomioiden vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 4,6 henkilötyövuotta. Hyvinvointitoimialan työvoiman kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 3,1 henkilötyövuotta. Kasvua on ollut tulosalueilla tutkimus- ja kehittämishankkeet (+7,6 htv), erikoissairaanhoidon palvelut (+6,9 htv), perusterveydenhuollon palvelut (+5,7) ja vanhuspalvelut (+2,8). Hyvinvointitoimialan työvoiman käyttö ilman työllistettyjä, oppilaita/harjoittelijoita, uudelleensijoituskokeilijoita ja ns. vajaakuntoisten työllistämistöissä olevia oli kasvanut 11,7 henkilötyövuodella. Sivistystoimialan työvoiman kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 1 henkilötyövuosi. Työvoiman käyttö ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita oli vähentynyt verrattuna edelliseen vuoteen (-2,1). Vapaa-aikatoimialan työvoiman lasku edelliseen vuoteen oli -167,9 henkilötyövuotta, josta suurin osa selittyy kaupunginteatterin henkilöstön siirtymisestä Turun kaupunginteatteri Oy:n palvelukseen Henkilötyövoimasta noin 45 prosenttia on sosiaali- ja terveyspalveluissa (hyvinvointitoimiala) ja noin 34 prosenttia on opetus- ja kasvatuspalveluissa (sivistystoimiala). Henkilöstökulut vuonna 2014 olivat yhteensä 533,2 milj. euroa, josta palkat ja palkkiot 403,8 milj. euroa ja henkilösivukulut yhteensä 129,4 milj. euroa. Henkilöstökulut pysyivät edellisen vuoden tasolla. Palkat ja palkkiot kasvoivat 0,8 prosenttia, mutta sivukulut olivat edellisvuotta pienemmät johtuen KuEL:n eläkemenoperusteisten maksujen ja työtapaturmavakuutusmaksujen laskusta. Kunta-alan palkankorotusten keskimääräinen kustannusvaikutus voimaan tulleesta sopimuksesta vuodelle 2014 on keskimäärin 0,4 prosenttia. Kun lisäksi otetaan huomioon 2013 sopimuksen siirtyvä kustannusvaikutus, sopimuskorotusten vaikutus vuoden 2014 palkkamenoihin on yhteensä keskimäärin 0,6 prosenttia. Turun kaupunki julkaisee erillisen henkilöstöraportin vuodelta

16 Toimintakertomus 1.5. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Toiminnalliset riskit Arvioitavat riskit on jaettu toiminnallisiin riskeihin, vahinkoriskeihin, taloudellisiin riskeihin sekä strategisiin riskeihin. Toimialojen ja yhteisöjen suorittamassa riskienarvioinneissa keskeisimmiksi riskeiksi nousivat avainhenkilöriskit, tietojärjestelmien toimivuus, omaisuusriskit sekä talouden tasapainoon, investointeihin ja rahaprosesseihin liittyvät riskit. Myös tekniseen infrastruktuurin liittyvät riskit (lämmön-, sähkön ja vedenjakeluhäiriöt) koettiin merkittäviksi. Riskiarvioinnin yhteydessä arvioitiin keskeisimpien riskien kohdalla, mitkä ovat riskin toteutuessa seuraukset, mikä on riskin todennäköisyys, vaikutus, merkittävyys, nykyinen varautuminen, toimenpiteet ja vastuuhenkilö/aikataulutus. Avainhenkilöriskien hallintakeinoja ovat tehtäväkuvausten limittäminen, pari- ja tiimityöskentely, sijaisten/varahenkilön nimeäminen, lomien vuorottelu, hyvä perehdytys seuraajalle, dokumentointi, tiedon jakaminen, hiljaisen tiedon siirtäminen, resurssien suunnittelu, koulutus, työsuojelutoiminta, työturvallisuus ja työterveyshuolto. Tietojärjestelmien toimivuuden hallintakeinoja ovat tietoturva- ja valmiussuunnitelmat, omien räätälöityjen ohjelmien korvaaminen laajasti käytössä olevilla, koulutus, ohjeistus ja toimintatavat. Omaisuusriskien hallintakeinoja ovat vartiointi, valvonta, investoinnit ja niiden koordinointi, omaisuuden arvon ja kunnon jatkuva arviointi sekä monipuolinen taksarakenne. Talouden tasapainoon, investointeihin ja rahaprosesseihin liittyvien riskien hallintakeinoina ovat budjetin seuranta ja toiminnan priorisointi budjetin mukaan, realistinen budjetti, oman toiminnan tehostamissuunnitelmat, pääasiakkaiden kanssa laadittavat pitkäaikaiset sopimukset, rahoituksen puitesopimukset, asiakaskunnan laajentaminen, hankintojen ja toimintojen edelleen tehostaminen ja henkilöstömäärän sopeuttaminen toimintaa vastaavaksi, kilpailutuksiin valmistautuminen, kilpailijatiedon hankkiminen (osallistuminen kilpailutuksiin), laatujärjestelmien käyttö, verkostojen luominen, tarjouspyyntökriteereiden läpikäynti, hiljaisten signaalien löytäminen, perustyön hoitaminen hyvin, raportit, seuranta, mm. jatkuva kassavirtaseuranta, hankkeiden oikea-aikainen valmistelu ja kilpailuttaminen. Tekniseen infrastruktuurin liittyvien riskien (lämmön-, sähkön ja vedenjakeluhäiriöt) hallintakeinoina ovat sähkön jakelun toimitusvarmuutta edistävät verkkoinvestoinnit, ennakoiva kunnossapito ja korjaustoiminta, operatiivisen toiminnan kehittäminen, varavoimakoneiden han- 15

17 Toimintakertomus kinta, sähkönsaanti varmistettu toisistaan riippumattomista suunnista, kriittisten kohteiden tunnistaminen ja energian, lämmön ja veden saannin turvaaminen, infran riittävä kunnossapito- ja korvausinvestointitaso, omaisuuden kuntoanalyysit, varautumissuunnitelmat ja harjoittelu. Strategisista riskeistä esille nousivat työttömyyden lisääntyminen, verotulojen lasku, valtionosuuksien pieneneminen, lainsäädäntömuutokset, kunnan velvoitteiden kasvu, Sote-uudistus, tietojärjestelmiin kohdistuvat riskit, tekniseen infraan kohdistuvat riskit, imagoriskit ja päätöksentekoriski. Työttömyyden lisääntymisen ehkäisemiseksi kaupungin työllisyysasiat kootaan konsernihallintoon omaksi palvelukeskukseksi, joka johtaa ja koordinoi kaupungin työllisyysasioiden hoitoa. Omat elinkeinopalvelut muutetaan vastaamaan yritysten tarpeita. Oman alueen kilpailukyvystä ja uudistumisesta huolehditaan. Maailman talouden suhdannevaihteluiden osalta panostetaan heterogeeniseen yrityskenttään. Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntien tuloihin sekä yleinen suhdannetilanne lisäävät taloudellista epävarmuutta. Normitalkoot eivät ole vähentäneet kuntien tehtäviä mutta valtionosuuleikkaukset ja verotilitysten vähennykset on toteutettu ja kuntien toimintaan on kohdistunut huomattava verorahoituksen vähennys. Kuntien kyky sopeutua tuleviin leikkauksiin on rajallinen tuottavuutta lisäämällä tehtävien säilyessä samalla tasolla. Riskinä on paine kunnallisveron korotuksiin ja äkillisiin leikkaustoimiin sekä velkaantumisen lisääntyminen. Riskiä pyritään hallitsemaan laatimalla uudistamisohjelmat sekä kattava toimintoanalyysi, jolla kaupungin omaa toimintaa arvioidaan ja sopeuttamistoimia voidaan kohdistaa perustellusti. Lainsäädäntömuutoksiin sekä kunnan velvoitteiden määrään ja sisältöön pyritään vaikuttamaan suurten kaupunkien yhteisellä edunvalvonnalla. Sote-uudistuksen tuomiin riskeihin on vaikeaa varautua asian keskeneräisyyden ja avoinna olevien kysymysten vuoksi. Mallinnusta ei voida tehdä, koska pelisäännöt puuttuvat. Muiden toimijoiden kanssa tulee yhdessä laatia hankesuunnitelma. Lain lopulliseen sisältöön tulee pyrkiä vaikuttamaan. Tietojärjestelmiin kohdistuvien riskien hallintakeinoina ovat oman henkilöstön keskittyminen kaupungin toiminnan kannalta olennaisimpien sovellusten tukemiseen ja kehittämiseen. Isoissa teknologia alustoissa haetaan lisäksi yhteistyömalleja pitkäjänteisella strategisella yhteistyöllä. Hallintakeinoja ovat mm. keskeisten strategisesti tärkeiden sovelluspalveluiden tunnistaminen ja osaamisen/rekrytointien keskittäminen niiden osalta riittävän osaamisen takaamiseksi. Kokonaisarkkitehtuurin toteuttamiseksi tarvitaan ulkopuolista resursointia. Kaupungin omilla resursseilla on ymmärrys tarpeista, mutta dokumentaatio (tiedon jako) ei edisty. 16

18 Toimintakertomus Imagoriskien hallintakeinoina ovat asioiden ja riskien ennakointi, avoimuus ja hyvä hallintotapa. Tiedottamista ja viestintää varten on laadittu kriisiviestintäsuunnitelma. Päätöksentekoriskin pienentämiseksi varmistetaan päätöksenteolle riittävät aikataulut ja esitellään merkittävimmät asiat riittävän aikaisessa vaiheessa sekä huolehditaan poliittisen prosessin sujuvuudesta. Vahinkoriskit Vuoden 2014 aikana Turun kaupungin johtaville viranhaltijoille otettiin julkisyhteisön hallinnonvastuuvakuutus. Kaupunkikonsernin yhtiöissä on ollut aikaisemmin voimassa konserniohjeeseen perustuva käytäntö ottaa toimivalle johdolle ja hallitukselle vastaava vakuutus. Lakisääteisten tai sen luonteisten vakuutusten lisäksi suurempia vakuutuksia ovat julkisyhteisön vastuuvakuutus, tapaturma- ja matkavakuutukset sekä omaisuusvakuutukset. Kaupungin vastuulle jäävien omaisuus- tai muiden vahinkojen korvaamisesta aiheutuvia menoja katetaan vahinkorahastosta. Rahoitusriskit Korkoriskit Kaupunki määrittää talousarviossa riskienhallinnan välineiksi tarkoitettujen konsernin pitkäaikaisten valuutan- ja koronvaihtosopimusten ja lyhytaikaisten termiinien enimmäismäärän vuoden aikana. Johdannaisinstrumentteja käytetään konsernivelan, muiden tase-erien tai taseen ulkopuolisten erien kuten esim. leasingsopimusten riskien hallintaan. Osapuolena johdannaisinstrumenteissa tulee olla esimerkiksi hyvän luottokelpoisuuden omaavat koti- tai ulkomaiset luottolaitokset. Tarvittaessa osapuolten määrärajoituksia määritetään lainannostosuunnitelmassa. Rahoitusomaisuuden arvopapereiden osalta on myös määritetty maturiteettirajoituksia korkoriskien vähentämiseksi. Valuuttariskit Muita kuin euromääräisiä lainoja saa olla enintään kolmasosa pitkäaikaisesta lainakannasta ja kaikki muun valuutan määräiset lainat muutetaan koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla euroiksi välittömästi lainan noston yhteydessä. Avointa valuuttariskiä ei ylläpidetä lainojen osalta. Likviditeettiriskit Likviditeettiriskiä valvotaan laatimalla konsernitilejä koskeva kolmen kuukauden kassaennuste, josta ilmenee periodin likviditeettitarve. Lisäksi likviditeetin hallintaa pyritään parantamaan 17

19 Toimintakertomus tehostamalla konsernitilijärjestelyjä sekä lisäämällä yhteistyötä tilijärjestelyssä mukana olevien yhtiöiden kanssa. Lyhytaikaisia rahoitustarpeita varten kaupungilla tulee olla käytettävissä riittävä määrä kotimaisia kuntatodistusohjelmia ja ei-sitovia luottolimiittejä. Varainhankintariskit Varainhankintariskiä hallitaan sovittamalla nostettavien ja erääntyvien lainojen kassavirtoja ajallisesti yhteen tehtävien ja erääntyvien sijoitusten kanssa. Kaupunki hajauttaa rahoituslähteitä ja ylläpitää kaupungin hyvää nimeä markkinoilla. Luottoriskit Kaupungin sijoitusperiaatteet määrittävät sijoitusten osapuoliriskien enimmäismäärät sekä vaadittavat vähimmäisluottokelpoisuudet. Kaupunki hajauttaa sijoitukset periaatteiden mukaisesti, jolla pyritään välttämään mahdollisia pääomatappioita rahoitusomaisuuden arvopapereista tai johdannaissaatavista Ympäristötekijät Ilmastonmuutos ja kestävä kaupunkikehitys Turun kaupunginvaltuusto käsitteli ilmasto- ja ympäristöohjelman loppuraportin ja päätti uudesta kaupunkistrategiasta ja ohjelmista Ohjelmakaudella Turun alueella oli saatu aikaiseksi tasaista kasvihuonepäästöjen vähentämistä. Turku on vähentänyt alueensa kasvihuonekaasupäästöjä nopeimmin Suomen suurista kaupungeista jopa 40 prosenttia vuoden 2000 tasosta vuoteen 2013 ja 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Uuden strategian mukaisesti Turku toimii kestävän kehityksen mukaisesti kaikessa toiminnassaan ja tavoittelee kaupunkialueen hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä. Hiilineutraaliutta kohti edetään kunnianhimoisilla ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä. Energiatehokas ja resurssiviisas toimintatapa ulotetaan kaikkeen toimintaan. Uusiutuvien energiamuotojen osuutta kasvatetaan ja energiajärjestelmän älykkyyttä kehitetään. Kaikki kaupungin ostama sähkö on ollut vuodesta 2013 alkaen uusiutuvista energialähteistä tuotettua. Uusiutuvien osuus kaukolämmöstä on Turussa noin kolmannes ja se nostetaan vähintään puoleen vuoteen 2020 mennessä. Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n yhtiökokous päätti uuden monipolttoainevoimalaitoksen rakentamisesta. Investointikustannus on 260 miljoonaa euroa ja uusi laitos otetaan käyttöön syksyllä Laitos mahdollistaa biopolttoaineiden osuuden nostamisen lähes 100 prosenttiin, millä on myös merkittävä alueellinen talous- ja työllisyysvaikutus. 18

20 Toimintakertomus Seudullisessa yhteistyössä toteutettiin Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta, jonka keskeisinä toimenpiteinä valmistuivat Turun kaupunkiseudun asunto- ja maankäyttöohjelma sekä liikennejärjestelmäsuunnitelma. Seudullisen joukkoliikenteen, Fölin, palvelutoiminta alkoi tuoden koko ydinkaupunkiseudun yhteisen linjaston ja lippujärjestelmän piiriin. Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitys oli rakennemallin 2035 mukaisesti ydinkaupunkialueelle tiivistyvää. Raitiotien yleissuunnittelu eteni tavoitteena raitiotien yhdistäminen muuhun kaupunkisuunnitteluun ja -kehittämiseen. Skanssin kestävän kaupunginosan kehittäminen pääsi asemakaavavaiheeseen. Uutena hankkeena perustettiin yhdessä Turku Energian kanssa matalalämpöisen alueellisen kaukolämpöverkon kehittäminen hajautetun uusiutuvan energiantuotannon kokeilualustaksi. Kaupunki on panostanut myös oman rakennuskantansa energiatehokkuuden parantamiseen sekä uudistuotannossa että peruskorjauksissa. Katuvalaistuksessa elohopeahöyrylamppujen korvaaminen ledeillä eteni urakan kolmanteen ja viimeiseen vaiheeseen. Energiansäätösopimuksen valmistelusta solmittiin aiesopimus yhdessä muiden suurten kaupunkien sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Hillintätoimien ohella kaupunki varautuu ilmastonmuutoksen seurauksiin kuten myrskyjen ja tulvien lisääntymiseen, sademäärien kasvuun ja hellejaksojen pidentymiseen. Sopeutumiskeinoja suunniteltiin Ilmastonkestävä kaupunki -hankkeessa yhdessä Helsingin, Lahden ja Vantaan kaupunkien, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän, Ilmatieteen laitoksen sekä Turun yliopiston kanssa. Hankkeessa toteutettiin kaupungin ilmasto- ja hulevesityön vertaisarviointi, laskettiin Turun kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastot sekä hiilinielut, osallistuttiin alueellisen hulevesisuunnitelman laadintaan ja edistettiin kestävän kehityksen budjetointia. Itämeren suojelu Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo toimi laitoksen toiminnalle asetettuja lupaehtoja paremmin. Orgaanisen aineksen osalta laitoksen puhdistusteho vuosikeskiarvona oli 99 %, kokonaisfosforin osalta 98 % sekä kokonaistypen osalta 79 %. Vesihuollon infrastruktuurin saneerausinvestointien tasoa pitäisi kuitenkin nostaa, jotta viemäriverkosto toimisi kaikissa olosuhteissa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Turun ja Helsingin Itämerihaasteen toimenpiteet etenivät hyvin sekä kansallisesti että Turun omassa ohjelmassa. Turun kaupunginhallituksen hyväksymän Itämerihaasteen toimenpideohjelman 75 toimenpiteestä 55 toimenpidettä on käynnissä tai valmistunut. Turun seudulle laadittiin naapurikuntien kanssa alueellinen hulevesisuunnitelma yleiskaavoituksen perustaksi, isompien asemakaavojen laadinnan yhteydessä tehtiin kaavakohtaiset hulevesisuunnitelmat, 19

21 Toimintakertomus järjestettiin koulutusta kaupungin virkamiehille hulevesisioissa ja tehtiin selvityksiä hulevesien laadusta ja niiden vesistövaikutuksista. Aurajoen itärantaan rakennettiin charter-aluksille laiturit ja siinä yhteydessä jätevesien tyhjennysjärjestelmä alusten jätevesille. Kaupungissa järjestettiin myös rantojen siivoustalkoita. Kaupungin suorittama oma viljely toteutettiin ilman väkilannoitteita ja torjunta-aineita. Maanvuokrasopimuksissa olevien vesiensuojeluedellytysten vaatimista jatkettiin. Kaupunki jatkoi myös Saaristomeren Suojelurahaston toiminnan tukemista. Kestävän kehityksen budjetointi Kaupungin omaa organisaatiota ohjattiin toimimaan kestävän kehityksen mukaisesti kouluttamalla 70 uutta ekotukihenkilöä ja jatkokouluttamalla 130 ekotukihenkilöä. Aktiivisten ekotukihenkilöiden määrä kaupunkikonsernissa on nyt 322. Ekotukitoiminta on saanut aikaiseksi lukuisia muutoksia henkilöstön energiankulutustottumuksissa ja hankinnoissa sekä edesauttanut siirtymistä kestävämpiin työ- ja työasiamatkoihin. Turku ja Helsinki ovat valmistelleet osana kaupunginjohtajien ympäristösitoumusta arviointimallia ilmasto- ja ympäristövaikutusten huomioimiseksi investointien suunnittelussa nykyistä paremmin. Arviointimalli avaa tarkasteluun myös merkittäviä elinkaarikustannuksia sekä investointihankkeiden kokonaistaloudellisuutta ja läpinäkyvyyttä päättäjille. Malli testataan eri vaiheissa rakennus- ja infrahankkeita yhdessä Helsingin kanssa. Turun pilottikohteita ovat Skanssin katu- ja virkistyalueiden infrarakentaminen ja kaupungin sairaala-alueen rakennuskohtainen kulutuksien mittaaminen. Kuluneella tilikaudella ei ole tapahtunut merkittäviä ympäristövahinkoja. 2. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Kaupunginvaltuusto hyväksyi kuntalain uudistuksen edellyttämän Turun kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Perusteiden mukaan kaupunginhallitus, kaupungin johto ja muu konsernijohto vastaavat siitä, että kaupungilla on hyvän johtamis- ja hallintotavan mukainen johtamisjärjestelmä. Toimialojen ja liikelaitosten johtavat viranhaltijat vastaavat sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta vastuualueillaan, mitä lauta- ja johtokunnat omalta osaltaan valvovat. Valtuuston hyväksymiä periaatteita täydentää kaupungin hallintosäännön 34, jonka mukaan organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on oltava riittävä sisäinen valvonta sekä riskienhallinta. Kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje on päivitettävänä ja sen arvioidaan valmistuvan kevään 2015 aikana. Kuntalain ohella sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamista ohjaa 20

22 Toimintakertomus kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje kunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä pohjautuu toimialojen ja liikelaitosten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan itsearviointeihin. Itsearvioinnit on tehty hyödyntäen sisäisen tarkastuksen toimiston kansainväliseen COSO -viitekehykseen perustuvaa kyselylomaketta. Lisäksi selonteossa on hyödynnetty sisäisen tarkastuksen toimiston tilikauden aikaisia tarkastushavaintoja sisäisen valvonnan toimivuudesta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupungin toiminnassa on noudatettu säännöksiä ja määräyksiä eikä kaupunginhallituksen tiedossa ole kaupungin lakisääteisten tehtävien laiminlyöntejä, joista seuraisi merkittäviä riskejä kaupungille. Kaupungin sisäisten ohjeiden ja päätösten noudattamisessa havaittiin tarvetta tehostaa keskitettyä ohjausta. Ohjeiden noudattaminen vaihtelee paitsi toimialojen välillä myös toimialojen sisällä. Joillakin toimialoilla noudatetaan edelleen vanhoja aiempien organisaatioyksiköiden aikana muotoutuneita toimintatapoja. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden saavuttamisen, määrärahojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden seuranta on käsitelty kohdassa talousarvion toteutumisvertailu. Samassa kohdassa on käsitelty toimialakohtaiset poikkeamat talousarvion noudattamisessa sekä syyt ja mahdolliset toimenpiteet, joihin poikkeamien johdosta on ryhdytty. Hyvinvointitoimialan lisätalousarvion tärkeimpiä syitä olivat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin laskutuksen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuden kasvua on pyritty hillitsemään neuvotteluilla sairaanhoitopiirin edustajien kanssa. Työmarkkinatuen maksuosuuden kasvun hidastamiseksi on tehostettu kaupungin omia työllistämistoimenpiteitä muun muassa vuonna 2014 toimintansa aloittaneen työllisyyspalvelukeskuksen avulla. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan organisointia on tehostettu tilikauden aikana. Konsernihallinnon vetämänä on toteutettu järjestelmällisesti ja kattavasti riskien arviointi ja sen avulla merkittävimpien riskien kokoaminen selkeäksi seurantatiedoksi. Kuntalain muutoksiin pohjautuen Turun kaupungin tavoitteena on ollut yhdenmukaistaa riskienhallinnan toteuttamista, raportointia ja valvontaa. 21

23 Toimintakertomus Tarkoituksena on, että jokainen toimiala ja keskeiset strategiset yhteisöt suorittavat riskien arvioinnin käyttäen samoja riskienarviointityökaluja, jolloin eri riskien tunnistaminen ja suuruuden arviointi kunnan ja kuntakonsernin tasolla helpottuu. Käyttöön otetut riskienhallintatyökalut koostuvat riskien koontitaulukosta, riskimatriisista sekä riskien analyysitaulukosta. Riskienhallintatyökalut ovat osa valmisteilla olevaa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan ohjetta. Ohje tule korvaamaan aiemman riskienhallintaoppaan vuodelta Uusi ohje otetaan kokonaisuudessaan käyttöön vuonna Ensimmäinen samoilla riskienhallintatyökaluilla suoritettu riskienarviointi toteutettiin syksyn 2014 aikana. Riskienarvioinnin suorittavat ko. riskienhallintatyökaluilla Turun satama Oy, Turun seudun kiinteistöpalvelu Oy ( Arkea), Turun Seudun Rakennustekniikka Oy, Turun Seudun Kuntatekniikka Oy (Kuntec), Turun kaupunkiliikenne Oy, Turku Energia Oy, Turun seudun puhdistamo Oy, Turun Seudun Jätehuolto Oy, Turun Seudun Vesi Oy, vesiliikelaitos, vapaa-aikatoimiala, sivistystoimiala, hyvinvointitoimiala, ympäristötoimiala sekä kiinteistötoimiala. Kyseiset toimialat ja yhteisöt täyttivät riskien koontitaulukon riskimatriisia apuna käyttäen. Koontitaulukossa mainittujen riskien merkittävyys arvioitiin riskimatriisin avulla numeraalisesti. Riskin merkittävyys määrittyy riskin todennäköisyydellä ja vaikutuksella. Tunnistetut riskit ja keinot niiden hallintaan on esitetty toimintakertomuksen kohdassa 1.5. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä. Riskien merkityksen arviointi, priorisointi, hallintakeinojen määrittely ja raportointi edellyttävät vielä jatkokehittämistä. Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole ennakoimattomia riskejä, jotka saattaisivat aiheuttaa merkittäviä seurauksia kaupungin toiminnalle tai taloudelle. Riskienhallinta ja sen toimivuuden seuranta on nykymuodossaan vastuutettu asianmukaisesti. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kaupungin omaisuuden hoidon valvonnassa todettiin tilikauden aikana selkeitä kehittämiskohteita mm. käyttöomaisuusrekisterien hyödyntämisessä, seurannassa ja niiden ylläpidossa. Omaisuuden hankinnan tai luovutuksen osalta ei kaupunginhallituksen tiedossa ole merkittäviä menetyksiä, arvon alennuksia eikä oikeudellisia vastuita. Sopimustoiminta Kaupungin sopimusehtojen noudattamisen valvonta ja vanhentumisaikojen seuranta ei ole ollut ajantasaista eikä selkeästi vastuutettua, mistä syystä konsernihallinnon hallintoryhmän johtaja antoi sopimusten hallintaa koskevat uudet menettelytapaohjeet tilikauden aikana. 22

24 Toimintakertomus Päivitetyillä tilahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeilla täsmennettiin tilahankkeisiin liittyvien sopimuksien suuntaviivoja tilikauden aikana. Kaupungin hankintapäätöksiin liittyviä riita-asioita on ratkaistavana kaksi kappaletta. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupungin sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta kaupunginjohtajan apuna toimien. Omaisuuden turva, sääntöjen ja määräysten noudattaminen, resurssien tehokas käyttö ja päätöksenteossa käytettävän tiedon luotettavuus ovat osaalueita, joita arvioidaan vuosittain. Tarkastukset kohdistuivat kattavasti kaikkiin toimialoihin lukuun ottamatta konsernihallintoa, jota koskeneet tarkastukset käsittelivät pääosin IT-toimintaa. Erilaisia raportteja ja selvityksiä valmistui tilikauden aikana 73 kappaletta ja niiden puitteissa annettiin reilut 100 seurattavaa suositusta. Tilikauden keskeisimpiä havaintoja olivat irtaimiston valvonnan, sopimushallinnan ja tietoturvan kehittämistarpeet. SAP/SRM järjestelmän käytön laajuutta tarkastettiin useammalla toimialalla ja näitä tarkastuksia tullaan jatkamaan tilikauden 2015 aikana. Kaupungin talouden seurannassa ja raportoinnissa käytettävän SAPtoiminnanohjausjärjestelmän kontrollien arviointeja jatketaan vuonna 2015 sen varmistamiseksi, että järjestelmän tuottaman taloustiedon taustaprosessien valvontamekanismit ovat toimivat ja riittävät. 23

25 Toimintakertomus 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Valmistus omaan käyttöön (+) Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot (-) Henkilösivukulut Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset (-) Vuokrakulut (-) Muut toimintakulut (-) TOIMINTAKATE Verotulot Kunnan tulovero (+) Osuus yhteisöveron tuotosta (+) Kiinteistövero (+) Valtionosuudet (+) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot (+) Muut rahoitustuotot (+) Korkokulut (-) Muut rahoituskulut (-) VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot (-) Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot (+) Satunnaiset kulut (-) TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLI-/ ALIJÄÄMÄ Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 23,8 22,6 Vuosikate/Poistot,% 86,4 79,0 Vuosikate, / asukas Asukasmäärä * * ennakkotieto 24

26 Toimintakertomus Tilinpäätös osoittaa 4,8 milj. euron ylijäämää. Kaupungin nettokäyttömenojen kasvu oli noin 1,5 prosenttia (vertailukelpoinen muutos TP2014/TP2013) kun kasvu edellisenä vuonna oli 3,5 prosenttia. Nettokäyttömenot alittivat talousarvion 20,3 miljoonalla eurolla. Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut kertaluonteisten erien lisäksi merkittävästi toimialojen toimenpiteet toimintojen tehostamiseksi. Maltillisella palkkaratkaisulla oli vaikutusta siihen, että kaupungin henkilöstökulut pysyivät edellisen vuoden tasolla. Toisaalta heikko talouskehitys on aiheuttanut kasvua sosiaalimenoissa. Ylijäämäisen tilinpäätöksen syntymiseen vaikutti nettokäyttömenojen maltillisen kasvun lisäksi välillisen omistuksen järjestelyyn liittyvien kohteiden myynnistä kertyneet myyntivoitot. Tilikauden tulos ennen satunnaisia eriä oli 7,9 milj. euroa alijäämäinen. Turun kaupunginteatterin toiminta luovutettiin alkaen kaupungin kokonaan omistamalle Turun Kaupunginteatteri Oy:lle. Turun ammattikorkeakoulun toiminta luovutettiin alkaen Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle. Ammattikorkeakoulun ja kaupunginteatterin toimintojen organisoinnissa tapahtunet muutokset vaikuttavat vuoden 2013 tietojen vertailukelpoisuuteen. Vertailuvuoden tuloslaskelmaan 2013 sisältyy kaupungin Turun kaupunginteatterin ja Turun ammattikorkeakoulun tilinpäätösluvut. Toimintatuotot olivat yhteensä 298,9 milj. euroa. Toimintatuottojen kasvuksi kun ammattikorkeakoulun ja kaupunginteatterin tuotot on vähennetty, muodostuu noin 12 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksutulot kasvoivat yhteensä 2,6 milj. euroa taksojen korotusten ja asiakasmäärän kasvun johdosta. Vuokratulot kasvoivat noin 6 milj. euroa. Tuet ja avustukset kasvoivat noin 3 milj. euroa. Toimintatuottoihin sisältyviä myyntivoittoja kertyi 1,3 milj. euroa enemmän kuin vuonna Kaupungin toimintakulut olivat 1 261,7 milj. euroa. Organisaatiomuutokset huomioituna kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,2 prosenttia. Kuluista 42,3 prosenttia on henkilöstökuluja ja 41,6 prosenttia palvelujen ostoja. Toimintakulut oikaistuna Valmistus omaan käyttöön erällä olivat 1.258,0 milj. euroa. Toimintakulut oikaistuna Valmistus omaan käyttöön erällä kasvoi 2,2 % vuoteen 2013 verrattuna. Kaupungin toimintakulujen kasvuun eniten vaikutti sosiaali- ja terveyspalvelujen kulujen kasvu. Sosiaali- ja terveyslautakunnan nettokäyttömenot kasvoivat edellisestä vuodesta 2,5 prosenttia, mutta kasvu oli edellisvuotta huomattavasti pienempi (kasvu 6,5 % TP2013). Merkittävimmät kasvut vuodesta 2013 olivat työmarkkinatuen kuntaosuudessa ja maksuosuuksissa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirille. Syksyllä ennustettua erikoissairaanhoidon kasvua lievensi sairaanhoitopiirin kunnille loppuvuonna 2014 tekemät alennuspäätökset. Alennusten vaikutus Turun kaupungin toimintakuluihin oli noin 10 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon nettomenot kasvoivat 4,9 prosenttia. Sairaanhoitopiiriltä ostettujen erikoissairaanhoidon palvelujen ostomenot kasvoivat 5,2 prosenttia. Sosiaali- ja terveyslautakunnan nettokäyttömenot ovat 62,7 prosenttia kaupungin nettokäyttömenoista. 25

27 Toimintakertomus Kasvatus- ja opetuslautakunnan nettokäyttömenot kasvoivat 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Kaupungin henkilöstökulut yhteensä olivat 533,2 milj. euroa. Henkilöstökulut olivat vuoden 2013 tasolla. Kehitykseen vaikutti henkilötyövoiman väheneminen, maltillinen palkkaratkaisu sekä eläkemenoperusteisten eläkemaksujen ja työtapaturmavakuutusmaksujen lasku vuoteen 2013 verrattuna. Palkat ja palkkiot nousivat 0,8 prosenttia. Palkankorotusten kustannusvaikutus oli noin 0,6 prosenttia. Palvelujen ostot olivat yhteensä 524,9 milj. euroa. Kasvu edelliseen vuoteen oli 18,4 milj. euroa (+ 3,6 %), josta asiakaspalvelujen ostot nousivat yhteensä 13,7 milj. euroa. Avohoidon asiakaspalvelujen ostot nousivat 6,0 milj. euroa, laitoshoidon asiakaspalvelujen ostot 3,1 milj. euroa, lastensuojelun ostopalvelut 3,0 milj. euroa ja kuntoutumispalvelut 2,8 milj. euroa. Avustukset kasvoivat 7,9 milj. euroa edellisvuodesta. Kasvusta 0,6 milj. euroa aiheutuu varhaiskasvatuksen palvelusetelimenoista, 2,3 milj. euroa työmarkkinatuen kuntaosuuksista ja 3,6 milj. euroa avustuksista muille yhteisöille. Viimeksi mainittu sisältää kaupunginteatteriyhtiölle maksetut avustukset, jotka perustuvat kaupunginteatterin toiminnan luovutuksen yhteydessä tehtyihin sopimuksiin ja kaupunginteatterin toiminnan jatkumiseen yhtiömuotoisena. Teatteriyhtiölle maksettu avustus vastaa suuruusluokaltaan kaupunginteatterin vuoden 2013 nettokäyttömenojen ja teatteritoiminnan myönnetyn valtionosuuden erotusta. Tilinpäätöksen toimintakate oli 959,1 milj. euroa. Vertailukelpoinen kasvu vuoteen 2013 verrattuna on noin 14,0 milj. euro. Toimintakate kuvaa nettokäyttömenojen määrää, jotka jäävät rahoitettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Nettokäyttömenot kasvoivat 1,5 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 21,5 milj. euroa (+ 2,2 %). Vertailussa on huomioitu ammattikorkeakoulun ja teatterin valtionosuuksien siirtyminen toiminnan yhtiömuotoisille jatkajille alkaen. Toimintatuotoilla katettiin toimintakuluista 23,8 prosenttia (22,6 % v. 2013). Verotuloilla ja valtionosuuksilla jää rahoitettavaksi siten 76,2 prosenttia (77,4 % v. 2013). Rahoitustuotot olivat 27,7 milj. euroa rahoituskuluja suuremmat. Korko- ja muut rahoitustuotot olivat yhteensä 38,0 milj. euroa (36,0 milj. euroa v. 2013). Vuosikatteeksi jäi 50,6 milj. euroa. Vuosikate ei kattanut suunnitelmanmukaisia poistoja, jotka olivat 58,5 milj. euroa. Suunnitelmanmukaiset poistot ovat kasvaneet 4,5 milj. euroa. Kasvusta 2,6 milj. euroa on vuoden 2013 puolella valmistuneista rakennuksista. Suunnitelmanmukaisiin poistoihin sisältyy myös 1,2 milj. euroa lisäpoistona kuluksi kirjatut Syvälahden koulun aktivoidut suunnittelukustannukset (kaupunginhallitus ). Tilikauden tulos on -3,9 milj. euroa. Tilikauden tulos ennen satunnaisia tuottoja on 7,9 milj. eu- 26

28 Toimintakertomus roa alijäämäinen. Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu 9,1 milj. euroa myyntivoittoja välillisen omistuksen järjestelyihin liittyvien kiinteistöjen ja osakkeiden myynnistä. Lisäksi satunnaisiin tuottoihin sisältyy 0,9 milj. euroa ammattikorkeakoulun ja kaupunginteatterin toiminnan luovutukseen sisältyvän irtaimiston myynnistä. Satunnaisissa kuluissa on 5,7 milj. euron myyntitappio, joka liittyy Suikkilantien perusparannuksen valmistumiseen ja valtion omistamaan maa-alueeseen kohdistuvan perusparannusosuuden myyntiin Liikennevirastolle. Tuloksesta on poistoeron vähennyksenä kirjattu 1,6 milj. euroa kattamaan investointivarauksella rahoitettujen, toteutuneiden investointien suunnitelman mukaisia poistoja. Poistoeron lisäyksinä on kirjattu 3,8 milj. euroa Suikkilantien perusparannuskohteen poistoihin ja 0,4 milj. euroa Myllysillan hankintamenon poistoihin. Varauksista on tuloutettu Suikkilantien perusparannukseen tehty investointivaraus kohteen valmistuttua. Rahaston vähennyksenä on kirjattu 0,8 milj. euroa kaupungin vastuulle jäävien vahinkojen korvaamisesta aiheutuvien menojen korvaamiseen. Tilinpäätöksen ylijäämä oli 4,8 milj. euroa. Kuva: Toimintatuotot ja -kulut lajeittain 2014 Toimintatuotot 13 % 6 % Myyntituotot 13 % 46 % Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot 22 % Muut toimintatuotot 6 % 41 % 7 % 3 %1 % Toimintakulut 42 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut 27

29 Toimintakertomus Verorahoituksen toteutuminen Verotulot Turun verotulojen määräytymisen perusteet Tulovero -% 18,75 18,75 18,75 18,75 19,50 Kiinteistövero -%: Yleinen 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Vakituinen asuinrakennus 0,32 0,32 0,32 0,32 0,32 Muuhun asumiseen käytettävät rakennukset 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 Rakentamattoman rakennuspaikan vero-% 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 Talousarvion mukaan vuoden 2014 verotulojen kokonaistavoite oli 710,5 milj. euroa ja verotuloja tilitettiin yhteensä 708,3 milj. euroa, mikä on 28,1 milj. euroa (4,1 %) enemmän kuin edellisen vuoden toteutuma. Vuoden aikana ei tehty talousarviomuutoksia kunnallisveroon eikä yhteisöveroon, koska oletettavissa oli, että kokonaisverotulot tulevat toteutumaan lähes budjetoidusti. Verotulojen kokonaiskertymä oli 99,7 %. Verolajeista kunnallisverossa jäätiin alle budjetoidun 6,7 milj. euroa, mutta yhteisöveroa saatiin taas 5,1 milj. euroa enemmän. Kiinteistöveroa toteutui 0,5 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Ansiotulojen kunnallisveroa tilitettiin 582,9 milj. euroa, eli 19,2 milj. euroa (3,4 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Tavoiteltua ansiotulojen kunnallisverotulon kasvua ei saavutettu huolimatta vuodelle 2014 tehdystä veronkorotuksesta. Yhteisöveroa tilitettiin 78,5 milj. euroa, mikä on 6,2 milj. euroa (8,5 %) enemmän kuin edellisvuonna. Kiinteistöveroa tilitettiin 47,5 milj. euroa, mikä on 2,8 milj. euroa (6,2 %) enemmän kuin edellisvuonna. Verojen tilitysaikatauluja muutettiin vuoden 2013 lopulla ja se hankaloitti tilitysten kuukausittaista vertailua. Verotulojen erittely 2014: Verotulojen toteutuminen, Talousarvio 2014 Ennuste 2014 Toteutuma 2014 Toteutuma 2013 Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Verotulot yhteensä

30 Toimintakertomus Kuva: Verotulojen toteutuminen vv milj Kunnan tulovero 516,8 519,0 527,0 563,7 582,9 Yhteisövero 53,7 78,0 69,2 72,3 78,5 Kiinteistövero 40,3 40,9 42,5 44,2 47,0 Yhteensä 610,9 638,0 638,8 680,2 708,3 Muutos-% 6,3 4,4 0,1 6,5 4,1 Valtionosuustulot Valtionosuustuloja toteutui yhteensä 273,7 milj. euroa. Talousarvioon oli merkitty valtionosuustuloja 275,7 milj. euroa. Valtionosuudet alittivat talousarvion 2,0 milj. euroa ja ne vähenivät 2,3 % edelliseen tilinpäätökseen nähden. Talousarviota laadittaessa Kuntaliiton ennakkolaskelma saatavasta peruspalveluiden valtionosuudesta oli 242,6 milj. euroa ja lopullinen päätös oli 241,7 eli talousarviosta jäätiin n. 0,9 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus jäi talousarviosta 1,1 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto ei tehnyt muutoksia valtionosuuden tulokohtaan vuonna Valtionosuustulot 2014: Valtionosuustulojen toteutuminen, Talousarvio 2014 Ennuste 2014 Toteutuma 2014 Toteutuma 2013*) *) vuoden 2013 toteutumasta eliminoitu ammattikorkeakoulun ja teatterin valtionosuudet yht. 64,1 milj. 29

31 Toimintakertomus Kuva: Valtionosuustulojen toteutuminen vv milj Valtionos.yht. 247,1 259,1 278,9 280,3 273,7 Muutos-% 7,3 4,9 7,6 0,5-2,3 % 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0 Investoinnit Kaupunki investoi vuonna 2014 yhteensä 78,6 milj. eurolla. Uus- ja laajennusinvestoinnit olivat yhteensä 30,6 milj. euroa. Korvaus- ja perusparannusinvestoinnit olivat yhteensä 31,5 milj. euroa. Kiinteän omaisuuden hankinnat (maa- ja vesialueet) olivat yhteensä 6,6 milj. euroa. Investointimenoihin sisältyy lisäksi 5,0 milj. euron osakepääomasijoitus Turun ammattikorkeakoulu Oy:öön ja 0,3 milj. euron osakepääomasijoitus Turun Kaupunginteatteri Oy:öön. Merkittävimmät aluekehityksen hankkeet olivat Telakkarannassa ja Raunistulassa sekä Kakolan alueella, missä vuoden aikana saatiin katu- ja kunnallistekniikkatyöt valmiiksi. Infrainvestointien osalta merkittävimmät kohteet olivat Suikkilantie, Telakkaranta, Kakola sekä Iso-Haarlan ja Vakiniitun pientaloalueet. Suikkilantien perusparannushanke valmistui. Hankkeeseen sisältyi valtion omistaman maantiealueen ja kaupungin omistamien katujen ja katuliittymien perusparannus. Valtion omistaman alueen osuuden myynti Liikennevirastolle toteutui vuoden lopussa. Tilainvestoinneista merkittävimmät hankkeet olivat Kombikoulu (Braheskolan), Heinikonkadun päiväkoti, Pallivahan koulu, Rieskalähteen koulu ja Aurakatu 11. Investoinneilla panostetaan kaupungin toimintaympäristön ylläpitoon ja kehittämiseen palvelutason, vetovoiman ja kilpailukyvyn parantamiseksi. 30

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Turun kaupungin tilinpäätös 2014

Turun kaupungin tilinpäätös 2014 Turun kaupungin tilinpäätös 2014 Tilinpäätös 2014 Johdanto Tulos Kertyneet ylijäämät Lainakanta Henkilöstö 2014 Tilinpäätös Tilinpäätöksen tuloslaskelma Tilinpäätöksen yhteenveto Toimialakohtainen tarkastelu

Lisätiedot

TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2016 Ennakkotieto

TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2016 Ennakkotieto Sisällys RAHOITUS Turku vuosi 2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2016 Turku ja Turun seutu on vahvassa myötätuulessa ISO Turku ja Turun seutu on vahvassa myötätuulessa Toimintaympäristö 2016 VÄESTÖ TYÖLLISYYS JA ELINKEINOT

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA SYYSKUU 2016 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 75,0 % Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia 13.10.20169:55:18 Tili(T) +muutos

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Toimintakate , ,58-22,1

Toimintakate , ,58-22,1 Sairaanhoitopiiri yhteensä MK 1.1. - 31.12.2000 1.1. - 31.12.1999 Muutos Myyntituotot 1 638 734 148,85 1 539 127 273,53 Maksutuotot 103 910 751,60 105 268 535,84 Tuet ja avustukset 38 921 683,48 36 776

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA Yhteenveto käyttötalouden toteumista tulosalueittain Kuntayhtymän tuloslaskelma sisäinen/ulkoinen Kuntayhtymän tuloslaskelma (ulkoinen) ja vertailu edelliseen vuoteen

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015

TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015 TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 29.3.2016 118 Toimintakertomus Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus... 4 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 7 1.1. Kaupungin hallinto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.4.2015 Kumulatiivinen toteuma 33,33 % TULOSLASKELMA TA 2015 Toteuma 30.4.2015 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 311 095 311 090 23,7

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

TILINTARKASTUSMUISTIO VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA

TILINTARKASTUSMUISTIO VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Raision kaupunki Tilintarkastus 2015 TILINTARKASTUSMUISTIO VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot