Suomalainen teknologiaosaaminen ja kansainvälinen kilpailukyky: Ydinvoimateknologiaa Energia- ja ympäristö -SHOKissa

Transkriptio

1 Suomalainen teknologiaosaaminen ja kansainvälinen kilpailukyky: Ydinvoimateknologiaa Energia- ja ympäristö -SHOKissa Ydinenergiarenessanssin mahdollisuudet Hanasaaren kulttuurikeskus Petra Lundström Teknologiajohtaja, Fortum Oyj 1

2 Sisältö Ydinvoiman merkitys energiajärjestelmässä Suomen energiatutkimuksen nykytila Mikä on SHOK? Energia- ja ympäristö -SHOK Cleen Oy visio, missio ja tavoitteet organisaatio ja toimintamalli ydinvoimateknologiat SHOK:in strategisella tutkimusagendalla Yhteenveto 2

3 Ydinvoiman merkitys energiajärjestelmässä Teknologioiden vaikutukset päästöjen vähentämiseen vuonna 2050: 3 Lähde: IEA Energy Technology Perspectives 2008

4 Ydinvoiman merkitys energiajärjestelmässä Päästöjen puolittaminen 2050 edellyttää valtavaa päästöttömän tuotantokapasiteetin lisärakennusta (vuosina ): 4 Lähde: IEA Energy Technology Perspectives 2008

5 Ydinvoiman merkitys energiajärjestelmässä Sähköntuotannon rakenne vuonna 2050: 5 Lähde: IEA Energy Technology Perspectives 2008

6 Suomen energiatutkimuksen nykytila Suomen Akatemian kansainvälisen arvioinnin suositukset (2006) Tutkimusaiheet- ja tulokset top-down -ohjattu energiatutkimusohjelma huomattavasti suuremmilla resursseilla tarpeen ydinvoima-t&k:ta (ja erityisesti opetusta) vahvistettava bioenergiassa ylläpidettävä ja laajennettava teknologiajohtajuutta Yliopisto- ja korkeakoulusuositukset enemmän yhteistyötä ja koordinointia lukuisten tutkimusryhmien (ja VTT:n) välille lisää kokenutta tutkimushenkilöstöä tutkijoiden liikkuvuutta lisättävä väitöskirjat valmiiksi nopeammin Graduate School for Energy perustutkimuksen (tai vapaan akateemisen tutkimuksen) merkitys huomioitava tiettyjä tutkimusaloja voisi hyödyntää monipuolisemmin (esim. sähkönjakelu ja siirto, sääilmiöiden simulointilaboratoriot) 6

7 Mikä on SHOK? Mikä on SHOK? SHOK = Strategisen huippuosaamisen keskittymä valtioneuvoston kanslian globalisaatioraportissa ehdotetaan perustettavan uusia tutkimusyksiköitä, -keskuksia ja -ohjelmia, jotka ovat kansainvälisesti näkyviä, tuottavat erittäin laadukasta ja kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, kehitystyötä ja innovointia SHOKit perustetaan Tiede- ja teknologianeuvoston alaisuuteen seurauksena tutkimuksen ja kehityksen merkittävä uudelleen organisointi ja vahvistuminen viidelle alueelle: metsäteollisuus, ICT, koneenrakennus, energia ja ympäristö, terveyspalvelut 7

8 Cleen Oy:n missio ja visio Missio Suomen kilpailukyky kansainväliselle huipputasolle energia- ja ympäristömarkkinoilla yhteisen, pitkäaikaisen ja verkostoituneen strategisen tutkimus- ja kehitystyön kautta. Visio Vuonna 2050 energia- ja ympäristöteollisuus on Suomen johtava teollisuudenala sekä maailmanlaajuisesti markkinajohtaja valikoiduilla liiketoiminta-alueilla. Energiaja ympäristöteollisuuden liikevaihto on vuonna 2020 kasvanut vuoden 2006 noin 32 miljardista eurosta 100 miljardiin euroon. Erinomaisen tietotaitonsa ja innovatiivisten tuotantojärjestelmiensä ansiosta Suomen energia- ja ympäristöteollisuudella on maailmanlaajuisesti merkittävä kilpailuetu muihin toimijoihin nähden. Vuonna 2020 Suomi on matkalla kohti vuoden 2050 kestävän yhteiskunnan tavoitteen saavuttamista. Kaikki energia- ja ympäristötavoitteet tullaan saavuttamaan tavoiteaikataulussa. Vuosittaiset tutkimus- ja kehitysvarat ovat kasvaneet vuoden 2010 noin 70 miljoonasta eurosta 120 miljoonaan euroon v ja 160 miljoonaan euroon v

9 Cleen Oy:n tavoitteet Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä tutkimuksen volyymi tulee olemaan 70 miljoonaa euroa vuonna 2010, kun toiminta on saatu hyvin käyntiin. Tavoitteena on, että tutkimusvolyymi kasvaa 120 miljoonaan euroon vuoteen 2015 mennessä ja 160 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Tavoite saavutetaan kasvattamalla tutkimusvolyymiä kohdennetulla tavalla tietyillä strategisesti tärkeillä aloilla. Erityisesti odotetaan, että teollisuus kasvattaa yhteistutkimuksen rahoitusta merkittävästi nykytasosta. 9

10 Organisaatio 10

11 Toimintamalli Muodostetaan osakeyhtiö Cleen Oy, jossa yritys- ja tutkimuslaitososakkaita, osakkaiden edustajat muodostavat hallituksen (osakemerkintä päättyy 29.8.) Julkista tutkimusrahoitusta kanavoidaan enenevässä määrin keskittymien ohjelmiin. Tekes tekee rahoituspäätöksensä ohjelmakohtaisesti. SHOK lähtee käyntiin kevyellä organisaatiolla: tj, tutkimusjohtaja, assistentti. Tekes maksaa osan toimintakuluista alkuvaiheessa. (Yritys)osakkaat rahoittavat erillisten päätösten perusteella tutkimusohjelmia sekä ylimenokauden jälkeen 100% yhtiön toimintakuluista. Jokainen osakas saa jäsenyyden t&k-neuvostoon, hallituspaikat kiertävät. 11

12 Osakkaat (alustavasti) Large corporate shareholders (shares) ABB Oy 100 Fortum Oyj 100 Foster Wheeler Energia Oy 100 Helsingin Energia 100 Kemira Oyj 100 Kuusakoski Oy 100 Lassila & Tikanoja Oyj 100 Metso Oyj 100 Neste Oil Oyj 100 Stora Enso Oyj 100 Vaisala Oyj 100 Vapo Oy 100 Wärtsilä Finland Oy 100 Small corporate shareholders (shares) Andritz Oy 40 Ecocat Oy 40 Ekokem Oy Ab 40 FCG Planeko Oy 40 Gasum Oy 40 Hollming Oy 40 Kumera Oy 40 Outokumpu Oyj 40 Outotec Oyj 40 Pohjolan Voima Oy 40 Rautaruukki Oyj 40 Tammerkosken Energia Oy 40 The Switch Engineering Oy 40 UPM-Kymmene Oyj 40 Vantaan Energia Oy 40 Vattenfall Verkko Oy 40 ÅF-Consult Oy 40 Institutions (shares) Helsingin yliopiston rahastot 40 Ilmatieteen laitos 40 Joensuun Yliopiston Tukisäätiö 40 Jyväskylän yliopisto 40 Kuopion yliopisto 40 Lappeenrannan teknillisen yliopiston rahasto 40 Metsäntutkimuslaitos 40 Mittatekniikan keskus 40 Oulun yliopisto / Oulun yliopistorahasto 40 Suomen ympäristökeskus 40 Tampereen teknillisen yliopiston vuorineuvos Paavo V. Suomisen rahasto 40 Teknillisen korkeakoulun yliopistorahasto 40 Vaasan yliopisto 40 Valtion teknillinen tutkimuskeskus, VTT 100 Åbo Akademi 40 12

13 Ydinvoimaa Cleenin tutkimusagendalla Hiilineutraalin energiatuotannon teema-alueen yhtenä aihepiirinä ydinvoimateknologiat Ajatuksena on, että SHOK ei sekoittaisi vakiintunutta tapaa suorittaa ydinvoimaan liittyvää kehitystyötä Suomessa, vaan toisi siihen uutta pontta: Nykyisten reaktoreiden turvallisen ja taloudellisen käytön edellytykset ydinturvallisuus, automaatiouudistukset, käytetyn polttoaineen loppusijoitusratkaisut. voimayhtiöt, STUK, VTT... esim. SAFIR, KYT 2010 Uutta kehitystoimintaa, joka sopisi SHOKiin suomalaista teknologiaa tuleviin reaktorihankkeisiin GenIV ja fuusio ydinjätehallinnan ratkaisujen kaupallistaminen Teknologiakehitystä 4. sukupolven reaktoreita ja fuusioreaktoria varten GenIV-verkostoja, Jules Horowitz Reactor (JHR), teknologiaa ITER:iä varten voimayhtiöt, VTT, korkeakoulut... esim. Suomen Akatemian SUSENohjelma 13

14 Yhteenveto Näyttää ilmeiseltä, että SHOKit vaikuttavat merkittävästi suomalaiseen t&k-toimintaan, vahvistaen sekä julkista rahoitusta että yritysten panostuksia valituille alueille Energia- ja ympäristö -SHOK:in valmistelussa on pyritty pitämään myös ydinvoimaan liittyvä teknologiakehitys tärkeiden tutkimusteemojen joukossa. Ydinvoima selkeästi esillä strategisella tutkimusagendalla Mikäli ydinvoimayhteisö haluaa, että Cleen-toiminnassa todella panostetaan ydinvoima-t&k:hon, pitää olla aktiivinen, kun ohjelmia valmistellaan Yritysten intressit ja panostukset pitkälti ratkaisevat, mitä SHOKeissa tehdään 14

15 Tausta-aineistoja 15

16 Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminnan prioriteetit T&K:N VISIO Mahdollistaa hiilidioksidivapaa, kestävän kehityksen mukainen tulevaisuus Fortumille PAINOPISTE- ALUEET Nykyisen toiminnan jatkuva parantaminen ~ Tänään 0-10 vuotta vuotta Osallistuminen päästöttömän energiajärjestelmän kehittämiseen pitkällä aikavälillä Kasvumahdollisuuksien luominen Osallistuminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen 30 vuotta 50+ vuotta TYÖSKENTELY- TAVAT T&k-yhteistyö ja verkostot alan johtavien kumppaneiden kanssa Oma sisäinen kehitystyö avainalueilla 16

17 T&K panostus kasvussa Uudet t&k-strategiat sekä konsernitasolla että liiketoimintayksiköissä, toiminnan suunnitelmallisuus Voimayhtiön t&k:ssa tärkeää: demonstraatiotoiminta, yhteistyö johtavien laite- ja laitostoimittajien sekä tutkimuslaitosten kanssa Uusia konserninlaajuisia t&k-ohjelmia: Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi Bioenergian uudet teknologiat Kestävä energiajärjestelmä Uudet uusiutuvat ja niiden rooli Fortumissa Investoimme start-up -yrityksiin suoraan tai Cleantech-rahastojen kautta Panostuksen kehitys: 2005 Raportoitu 2006 Raportoitu 2007 Raportoitu 2008 Ennuste T&K panostus (M ) T&K panostus/ liikevaihto (%) 0,4 0,4 0,5 0,5 17

18 Ydinvoimaan liittyvä tutkimus- ja kehitystyö Fortumin ydinvoima-t&k: nykyisten laitosten turvallinen käyttö Loviisa 3:n edellyttämät analyysit kestävän kehityksen mukainen ydinvoima pidemmällä aikavälillä Talon sisällä osaamista vaativassa mallinnuksessa (esim. neste/rakennevuorovaikutus), Loviisa 1&2:n laitosmuutokset ja turvallisuusanalyysit Loviisa 3:n ympäristövaikutusanalyysin vaatima kehitystyö: jäähdytysveden vaikutukset Hästholmenin merelliseen ympäristöön Tutkimme Loviisa 3:n mahdollisuutta sähkön ja lämmön yhteistuotantoon Ydinvoiman merkitys kasvaa ison mittakaavan kannattavana, päästöttömänä sähköntuotantomuotona. Pidemmällä aikavälillä tulee hyödyntää polttoaineen energiasisältöä tehokkaammin Generation IV, toorium-reaktorit Osallistumme toorium-reaktoreita kehittävään tutkimushankkeeseen Norjassa yhteistyössä ThorEnergyn kanssa Osallistumme EU:n tärkeisiin verkostoihin: MICANET, RAPHAEL, Sustainable Nuclear Energy Technology Platform 18

19 Ydinvoimaan liittyvä tutkimus- ja kehitystyö Reaktoripaineastian käyttäytyminen paineen vaihdellessa nopeasti Lämpötilan nousu meressä, Loviisa 3 YVA 19

20 Ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeimmät teknologiat ovat vahvasti esillä Fortumin T&K:ssa Uusiutuvat energiamuodot Ydinvoima Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi Energiatehokkuus 20