AKAA URJALA VALKEAKOSKI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AKAA URJALA VALKEAKOSKI"

Transkriptio

1 AKAA URJALA VALKEAKOSKI Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

2 Sisällys Hankkeilla tehdään parempaa huomista...2 Tukea opinpoluille ja valmiuksia työelämään...5 Nuorisotiedotusta- ja neuvontaa...6 Tuottavuusinnovaatiot hallintaan...6 Kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä yrityksille...7 Rahoitusta yleishyödyllisiin hankkeisiin ja pienyritysten kehittämiseen...8 Tiiviillä yhteistyöllä elinvoimaiseksi...9 Positiivista VETOa...10 Vetoapua seudun houkuttelevuuden lisäämiseksi...10 Pirkanmaan matkailuvaltit käyttöön...11 Vauhtia koulutusosaamisen vientiin...11 Oppilaitosten välinen yhteistyö tehostaa opiskelua...12 Yrittäjiksi aikoville lisäbuustia iloisin tuloksin...13 Kasvu yrittäjyyteen alkaa jo koulussa...13 Tukea ja neuvontaa pienyrityksille...14 Maahanmuutto on voimavara...14 Työkaluja kulttuurimatkailun edistämiseen...15 Yrityspalvelut toimimaan seudullisesti...15 Yhteistyötä ja alueellista kehittämistä...16 Uudet yritykset, tervetuloa!...16 Ongelmaperustainen oppiminen luo työelämän valmiuksia...17 Koulutus- ja urapolkuja pitkin takaisin työelämään...18 Ammatillista ohjausta ja neuvontaa...19 INTOa yritysten innovaatiotoimintaan...19 Hankkeilla tehdään parempaa huomista Etelä-Pirkanmaan kunnat ja niiden elinkeinoelämä ovat uudistuneet viime vuosina suurteollisuuden muutosten vanavedessä. Muutoksissa tarvitaan usein tutkimustietoa, tukea, uusien toimintamallien löytämistä, kokeilemista ja kehittämistä, yhteisten näkemysten kirkastamista ja uudenlaisten verkostojen ja toimintarakenteiden muodostamista. Tätä työtä voidaan tehdä erityisesti huolellisesti toteutettujen hankkeiden avulla. Etelä-Pirkanmaan kunnat ovat osallistuneet aktiivisesti erilaisten kehittämishankkeiden rahoittamiseen ohjelmakaudella Tässä tietopaketissa esitellään, millaista seudullista hankemuotoista kehittämistyötä Etelä-Pirkanmaalla on viime vuosien aikana tehty ja mitä hankkeilla on saatu aikaan. Aktivoijana ja tiedonvälittäjänä tässä seudullisessa hanketoiminnassa on toiminut muun muassa KOKO-hanke. Uudet oppimisprosessit vastaavat työelämän vaatimuksiin...20 Edelleensijoituksella kohti välityömarkkinoita...20 Päätöksenteossa tarvitaan hyvinvointiosaamista...21 Millainen on uusi Akaa?...21 Muita hankkeita...22 Suuntaviivoja tulevalle kehitystyölle...23 Raportin toteuttaja: Etelä-Pirkanmaan Seutuhallinto Yhteystiedot: Toimitus ja taitto: Viestintätoimisto Tulus Oy Painosmäärä: 260 kpl Paino: Tammerprint Oy, Tampere Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

3 Toteutetut hankkeet ovat saaneet rahoitusta useista eri lähteistä. Suurin osa EU-osarahoitteisista hankkeista on edellyttänyt myös kuntien osallistumista rahoitukseen. Etelä-Pirkanmaalla kuntarahoitusta seudullisiin kehittämishankkeisiin haetaan Etelä- Pirkanmaan seutuhallinnolta. Etelä-Pirkanmaata on siis kehitetty, kehitetään parhaillaan ja kehitetään toivottavasti myös tulevaisuudessa merkittäviltä osin EU-varoihin tukeutuen. Kehittäminen nykymaailman menossa edellyttää innostamista ja innostumista. Usko siis tulevaisuuteen, mutta älä unohda vaikuttaa siihen. Hankkeiden lisäksi Etelä-Pirkanmaan kunnilla on paljon yhteisiä toimintoja. Esimerkiksi Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, seudullinen ympäristöterveydenhuollon yksikkö, seudullinen tietohallinto, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä VAAO, Valkeakosken aluesairaala ja Työvoiman palvelukeskus palvelevat kaikkien kolmen kunnan asukkaita ja yrityksiä. Myös kuntien henkilöstökoulutuksessa tehdään yhteistyötä. Mikä on hanke? Hanke on aiheeltaan ja kestoltaan rajattu projekti, jonka taustalla ovat paikalliset tarpeet ja paikalliset toteuttajat. Sillä on aina määritellyt tavoitteet, ennalta sovittu toiminta-aika ja oma budjetti. Hankkeen tavoitteena on todetun ongelman ratkaiseminen tai idean kehittäminen käytännön toiminnaksi. Hankkeen aikana kehitetään aina uutta, ei ylläpidetä jo vakiintunutta toimintaa. Onnistuneella hankkeella on myös pysyviä vaikutuksia. Joskus toki käy myös niin, että hanke ei suju niin kuin oli tarkoitus tämä kuuluu kehittämiseen. Hankeen erottaa muista määräaikaisista tehtävistä muun muassa: Ainutkertaisuus: hankkeella on selkeästi määritelty alku ja loppu. Tarveperusteisuus ja ongelmalähtöisyys: hanke toteuttaa määriteltyjä kehittämistarpeita tai luo erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tunnistettuihin ongelmiin. Tavoitteellisuus: toiminta perustuu etukäteen määriteltyihin määrällisiin ja laadullisiin tavoitteisiin. Suunnitelmallisuus: hanketta toteutetaan etukäteen laaditun ja hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti. Ohjelmallisuus: hanke kohdistetaan erilaisiin alueen strategioihin ja ohjelmiin. Yhteistyö ja verkostoituminen: kaikki hankkeen toteuttamiseen osallistuvat tai sen vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät otetaan mukaan avoimesti hankkeen suunnitteluun sen alusta alkaen. Etelä-Pirkanmaalla toteutettaviin hankkeisiin varattu rahoitus yhteensä vuosina * Seutuhallinnon kautta maksettu kuntaraha Suoraan kunnista maksettu kuntaraha EU:n ja valtion rahoitus % 7 % 73 % Yhteensä Mitä hyötyä on toteuttaa tarvittavia muutoksia kehittämishankkeiden avulla? Etelä-Pirkanmaalla saadaan tällä rakennerahastokaudella ( ) EU:n ja valtion tukea yhtä kuntarahaeuroa kohti keskimäärin 2,7 euroa.* *Laskelmiin ei ole otettu mukaan niitä maakunnallisia tai ylimaakunnallisia hankkeita, joista on vaikea erottaa vain Etelä-Pirkanmaalle kohdistuva EU:n ja valtion rahoituksen osuus. 1 kuntarahaeuro 2,7 euroa tukea Jatkuu Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

4 Mikä on seutuhallinto? Seutuhallinto on Valkeakosken kaupunginhallituksen alainen tulosyksikkö, joka palvelee tasapuolisesti kaikkia Etelä- Pirkanmaan kuntia. Seutuhallinnon johtajana toimii seutujohtaja. Mitä seutuhallinto tekee? Seutuhallinto kehittää seudullisia palveluita ja vastaa seudullisten asioiden valmistelusta, täytäntöönpanosta ja yleisestä koordinoinnista. Se auttaa kehittämishankkeiden suunnittelussa ja rahoitusneuvotteluissa ja koordinoi kehittämishankkeiden kuntarahoitusta mukaan lukien Pirkan Helmen hankkeet. Lisäksi seutuhallinto hoitaa edunvalvontaa ja aluekehitystä. Mitä hyötyä on koordinoidusta kehittämis- ja hanketoiminnasta? Hankeneuvonnan ja kuntien kehittämisrahoituksen hakemisen keskittäminen yhteen paikkaan on tukenut seudullista kehittämistoimintaa ja tehostanut saatavilla olevan rahoituksen käyttöä. Keskittämisen kautta on ollut mahdollista saavuttaa myös synergiaetuja, käyttää olemassa olevia resursseja optimaalisesti, löytää uusia yhteistyöpaikkoja ja välttää turhaa päällekkäistä toimintaa. Mihin rahoitusta on käytetty vuosina ? Seutuhallinnon perustoiminnan rahoitus Kehittämishankkeiden rahoitus (sis. Pirkan Helmen rahoituksen) % 86 % Yhteensä Hankkeen elinkaari Hankkeen toteutus Ideointi Aloitus Suunnittelu Toteutus Päättäminen Käyttöönotto Ohjaus Etelä-Pirkanmaan seutuhallinto on käytettävissä hankkeen koko elinkaaren ajan aina ideoinnista hankkeen tuloksien jalkauttamiseen asti. Mistä rahoitusta voi saada? Hankerahoitusta voi saada erilaisista rahastoista ja useilta eri rahoittajilta. Etelä-Pirkanmaalla vuosina käytetyimpiä ovat olleet seuraavat: Euroopan sosiaalirahasto ESR, joka tukee työelämän ja yritystoiminnan kehittämistä lisäämällä työntekijöiden ja yrittäjien osaamista ja ammattitaitoa. ESR tukee hankkeita, joilla koulutetaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä tai vajaakuntoisia takaisin työelämään. Euroopan aluekehitysrahasto EAKR, joka tukee hankkeita, jotka kehittävät yrityksiä, innovaatioiden syntymistä, verkottumista, osaamista ja alueiden saavutettavuutta. Lisäksi EAKR-ohjelmien rahoitusta käytetään yhdessä ESR-ohjelman rahoituksen kanssa kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämiseen. Maaseuturahasto, jonka rahoitusta voivat hakea sekä maaseudulla toimivat yritykset että maaseudun toimijat erilaisiin kehittämishankkeisiin. Ohjelma jakaantuu eri toimintalinjoihin, ja rahoitus kohdennetaan niiden mukaan. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes, joka rahoittaa yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimusyksiköiden tutkimus- ja kehittämisprojekteja. Tekes pyrkii lisäämään elinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä sekä hyvinvointia kasvattamalla tuotantoa ja vientiä sekä luomalla perustaa työllisyydelle. Maakunnan kehittämisraha, jota voidaan myöntää kehittämishankkeisiin, jotka toteuttavat maakuntaohjelmaa. Etusija on elinkeinopoliittisilla kehittämishankkeilla. 4 Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

5 Tukea opinpoluille ja valmiuksia työelämään Vaateri nuorten työpaja -projekti auttaa usein haasteellisessa elämäntilanteessa olevia nuoria, jotka ovat vailla työ- ja opiskelupaikkaa tai joiden opinnot ovat vaarassa keskeytyä. Nuoria ohjataan muun muassa hakeutumaan soveltuvaan koulutukseen, työelämään tai tarvittavien palveluiden piiriin. Ennen kaikkea nuoria tuetaan itse aktivoitumaan oman tulevaisuutensa suhteen. Vaaterin toiminta koostuu työpajoista, yksilövalmennuksesta ja starttiryhmästä. Yksilövalmennuksessa nuorille tarjotaan muun muassa henkilökohtaista uraohjausta, heitä ohjataan ja valmennetaan työnhakuun tai opiskeluun sekä kartoitetaan nuorten toimintakykyä. Starttiryhmässä opetellaan arjen hallinnan taitoja, vuorovaikutustilanteita sekä kasvatetaan työja opiskeluvalmiuksia esimerkiksi itsetuntoa lisäämällä. Starttiryhmän toiminta jakaantuu muun muassa ryhmätoimintaan, liikuntaan, käden taitoihin, elämyspedagogiikkaan ja tutustumiskäynteihin. Vaaterin työpajatoiminta puolestaan sisältää media- ja taidepajan, joka tarjoaa innovatiivista työssä oppimista ja työelämän yhteyksiä sekä alan ammatillisia opintoja. Työpajatoiminta voisi kuitenkin projektipäällikkö Mirkka Nummelan olla mukaan nykyistä monipuolisempaa. Mediaja taidepaja ei kohtaa kaikkia, mutta resursseillamme toimintaa ei ole mahdollista laajentaa. Vaihtoehtona olemme tarjonneet nuorille koulutuskokeiluja Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa sekä järjestäneet heille työhöntutustumis- ja työharjoittelupaikkoja seudun yrityksissä ja kunnissa. Vaateriin on osallistunut yli 140 nuorta. Nuoret kokevat saaneensa Vaaterista työvalmiuksia ja he kokevat Lähes joka kunnassa on etsivää nuorisotyötä, mutta Mirkka Nummelan mukaan nuorille kaivattaisiin vielä enemmän tukihenkilöitä ja ihmisiä, jotka kulkevat heidän rinnallaan monilla nuorilla ei ole elämänhallinta sellaisella tasolla, että he voisivat edes ajatella opintoja. Nummela painottaa myös kesken jääneiden opintojen joustavan loppuun suorittamisen merkitystä. Opintojen loppuunsaattaminen ei ole itsestään selvää eikä helppoa. Nuoret tarvitsisivatkin heidän ja oppilaitosten välille linkin auttamaan opintojen jatkamisessa. Yksin ei ole helppo selvitä. elämänhallintataitonsa parantuneen. Lisäksi nuoret tuntevat vahvistuneensa sosiaalisesti ja kasvaneensa yksilöllisesti. Monet heistä ovat esimerkiksi saaneet Vaaterista myös paljon hyviä ystäviä, joiden kanssa yhteydenpito on jatkunut projektin jälkeenkin. Ja mikä tärkeintä, monelle nuorelle on löytynyt oma opiskeluala ja -paikka, Nummela toteaa. Media- ja taidepajan ohjaaja Janne Kulosaari opastaa nuoria Excelin käytössä. VAATERI Toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Lisätietoja: VAAO, Päärahoittaja ja rahasto: Opetusministeriö, ESR / Pohjanmaan ELY-keskus, valtionavustus Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

6 EPELI Etelä-Pirkanmaan nuorisotiedotuksen ja neuvonnan kehittämishanke Toteutusaika: Toteuttaja: Akaan kaupunki, Nuorisopalvelut Lisätietoja: Akaan kaupunki, Päärahoittaja ja rahasto: Länsi-Suomen lääninhallitus, avustus Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Nuorisotiedotusta ja -neuvontaa Etelä-Pirkanmaan nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan kehittämis- ja vakiinnuttamishanke EPELIn aikana toteutettiin epeli.fi-sivusto, joka tarjosi vertaistiedotusta esimerkiksi ammattiesittelyihin tai harrastustoiminnan aloittamiseen. Hankevaiheen jälkeen sivuston toiminta muuttui osaksi kuntien perusnuorisotyötä siten, että toiminnasta vastasivat seutukunnan nuorisotyöntekijöistä koostuva epelitiimi ja sivuston päätoimittajuus kiersi puolivuosittain tiimin jäsenillä. Epelitiimissä ja Etelä-Pirkanmaan kuntien nuorisotyöntekijäin työkokouksissa todettiin kuitenkin, että hankkeen vakiinnuttaminen tapahtui liian nopeasti, eikä kuntien nuorisotoimilla ole todellisia valmiuksia tuottaa nuorisotiedotusta ja -neuvontaa nykyisillä resursseillaan ja osaamisellaan. Muiden vastaavien nuorisotiedotussivustojen ylläpidosta vastaa nuorisotiedotukseen erikseen palkattu henkilö ja myös Etelä-Pirkanmaan kunnat pitivät seudullista nuorisotiedottajaa hyvänä ratkaisuna. Kunnat myös ilmoittivat olevansa valmiita maksamaan yhteisestä sivuston ylläpidosta ja sivustolle palkattiinkin ylläpitäjä. Nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan internet-sivuston lisäksi hankkeen aikana nuorisotiedotuksesta vastaava nuoriso-ohjaaja opasti ja tuki kuntia nuorisotiedotuspisteiden perustamisessa. Hankkeen aikana pisteet avattiin Kylmäkoskelle ja Valkeakoskelle sekä myöhemmin myös Urjalaan. Tuottavuusinnovaatiot hallintaan Elinkeinoelämän kehittäminen haastaa kunnat, yhteisöt ja yritykset uudenlaiseen yhteistoimintaan. Governance of innovations in productivity improvement of publiclyfunded services (Tuottavuusinnovaatioiden hallinta julkisesti rahoitetuissa palveluissa) -hanke tutkii julkisen ja yksityisen yhteistyön uusia muotoja ja innovaatioita. Näitä voivat olla esimerkiksi uusien palvelumarkkinoiden avaaminen, julkisten palvelujen yksityisrahoitus ja ulkoistaminen sekä palvelualojen yhteistyöyritykset. Tampereen yliopiston hallinnoima hanke koostuu useista pienemmistä tutkimusja julkaisuhankkeista. Lisäksi hanke kokoaa kansainvälisiä ja lähinnä brittiläisiä kokemuksia tuottavuusinnovaatioista ja jakaa ja jalostaa niitä suomalaisille tutkijoille ja julkisten palveluiden kehittäjille. Tähän mennessä hanke on muun muassa tuottanut lukuisia tutkimusjulkaisuja, jotka käsittelevät julkisen sektorin palvelumalleja niin ulkomailla kuin Suomessakin. Lisäksi hanketta johtava professori Stephen J. Bailey on pitänyt useita yleisöluentoja hankkeen teemoista. Toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen yliopisto Lisätietoja: Tampereen yliopisto, Toteutusalue: Ei tarkkaan määriteltyä toteutusaluetta, koska kyseessä tutkimushanke Päärahoittaja ja rahasto: Tekes, tutkimusrahoitus Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Muu rahoitus: Governance of innovations in productivity improvement of publicly-funded services 6 Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

7 Kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä yrityksille Yritysten kannattavuuden ja kasvun lisäämiseksi Etelä-Pirkanmaalle perustettiin Osaamisella Kasvuun -hanke, jolla haluttiin tukea yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä sekä auttaa yrityksiä lisäämään henkilöstön osaamista ja rekrytoimaan uutta henkilöstöä. Talouden taantuma muutti kuitenkin merkittävästi yritysten tarpeita. Hanke mukautui tilanteeseen ja auttoi yrityksiä selviämään vaikeista ajoista. Teimme viime ohjelmakauden lopussa selvityksen pk-yritysten kehittämistarpeista. Kyselyssä nousi esille, että yritykset kaipaavat lisää työvoimaa ja paras tapa turvata osaava henkilöstö on kouluttaa omia työntekijöitä ja laajentaa osaamista. Lisäksi suuri osa yrityksistä aikoi kasvattaa liiketoimintaansa ja kaipasi opastusta ja neuvontaa toiminnan kehittämiseen, Osaamisella Kasvuun - hankkeessa projektipäällikkönä toiminut Tuula-Maria Mattila selventää. Käytännön apuja tarvittiin muun muassa strategian ja liiketoimintasuunnitelman laatimiseen, tuotteistamiseen, hinnoitteluun ja tehokkaaseen markkinointiin. Lisäksi haluttiin monipuolistaa henkilöstön osaamista ja sitouttaa heitä yrityksen toimintaan. Muutamalle yritykselle laadimme muun muassa oman tuotekonseptin ja markkinointisuunnitelman, joidenkin yritysten kanssa puolestaan keskityimme tuotantoprosesseihin sekä henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämiseen, Mattila kertoo. Korjaavat kehittämistoimet auttoivat taantuman keskellä Hankkeen aikana iskenyt taantuma muutti yritysten valmiuksia ja rohkeutta lähteä mukaan suurempiin kehittämistoimiin, vaikka tarvetta kehittämiselle olikin edelleen ilmassa. Näin ollen esimerkiksi yritysklinikoilla keskityttiinkin pääasiassa yritysten kriittisimpiin tarpeisiin pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmien sijaan. Korjaavien kehittämistoimien myötä pystyimme auttamaan yrityksiä jatkamaan toimintaansa vaikean ajan yli siten, että ne selvisivät ilman konkursseja ja alasajoja, Mattila kertoo. Toivon, että hankkeen jälkimainingeissa yrityksiin jäi kuitenkin elämään ajatus, että hiljaisina aikoina on hyvä hetki satsata toiminnan kehittämiseen. Näin yrityksessä ollaan taas uudessa iskussa, kun toiminta saadaan pyörimään täydellä höyryllä, Tuula-Maria Mattila kiteyttää. OK Osaamisella Kasvuun Toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Lisätietoja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan ELY-keskus, ESR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Yksityinen rahoitus: Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

8 Rahoitusta yleishyödyllisiin hankkeisiin ja pienyritysten kehittämiseen Pirkan Helmi ry on Etelä-Pirkanmaan alueella toimiva asukkaiden aloitteesta perustettu maaseudun kehittämisyhdistys ja yksi Suomen LEADER-toimintaryhmistä. Pirkan Helmi tukee yhdistysten, säätiöiden, kuntien ja seurakuntien yleishyödyllisiä hankkeita sekä seudulla toimivien pienten yritysten kehittämistoimenpiteitä. Toteutuakseen Pirkan Helmen hankkeet tarvitsevat usein myös kuntarahoitusta. Pirkan Helmi ry:n myöntämillä tuilla on rakennettu muun muassa yhteiseen käyttöön tarkoitettuja harrastus- ja liikuntapaikkoja, kuten perusparannettu motocross-rataa ja kunnostettu uimaranta. Lisäksi yhdistys on tukenut muun muassa kuntien omistamien yhteisöllisten kiinteistöjen kunnostamista. Yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa on puolestaan tehty muun muassa kyläkaavoja ja vertailtu ilmalämpöpumppuja. Suurin osa yrityshankkeista koskee puolestaan joko yrityksen perustamisvaihetta tai myöhempiä kone- ja laitehankintoja koskevia investointeja. Yleishyödyllisten hankkeiden piiriin lasketaan investointi- ja kehittämishankkeet, kuten rakennus- tai kunnostusprojektit, tapahtumat, erilaiset tutkimukset, selvitykset ja kehittämissuunnitelmat, Pirkan Helmi ry:n hankeneuvoja Eliisa Vesisenaho selventää. Yrityshankkeiden piiriin kuuluvat puolestaan investointituet, joita ovat esimerkiksi laite- ja konehankinnat sekä rakennusprojektit. Yrityshanke voi myös muodostua käynnistämis- tai kehittämistoimenpiteestä, jolloin tukea myönnetään ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen tai liiketoiminnan kehittämiseen koulutuksen tai konsultin avulla. Yritystuen myöntämisen edellytyksenä on, että yrityksen toiminta kehittyy tuen seurauksena. Elinvoimaa ja viihtyisyyttä Etelä-Pirkanmaalle Pirkan Helmi ry:llä on paikallislähtöinen halu kehittää ja kohentaa Etelä-Pirkanmaata ja lisätä samalla asukkaiden omaa aktiivisuutta asuinalueen kehittämiseen. Tavoitteenamme on, että Etelä- Pirkanmaa on jatkossakin elinvoimainen ja viihtyisä asuinseutu, jossa on hyvät vapaa-ajanviettomahdollisuudet ja vireä kulttuuritarjonta. Mukana kehitystyössä on joukko seudun yrityksiä ja kolmannen sektorin edustajia, Vesisenaho kertoo. Käytännössä Pirkan Helmen toimintaa ohjaa hallitus, joka muun muassa päättää saapuneiden tukihakemusten perusteella hankerahoituksen kohdentamisesta. Kolmasosa Pirkan Helmi ry:n hallituksesta koostuu sitoutumattomista alueen asukkaista. Tämä onkin ainoa toimintamuoto, jossa ihan tavalliset EU-kansalaiset pääsevät vaikuttamaan, mihin kehittämisrahaa kohdistetaan. Pirkan Helmi ry. Toteutusaika: Toteuttaja: Pirkan Helmi ry. Lisätietoja: Pirkan Helmi ry., Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan ELY-keskus, maaseuturahasto Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

9 Kuva: Akaa-Seura ry. Pirkan Helmen rahoituksella on kunnostettu muun muassa Akaan Sampolaa. Seurantalon WC-, eteis- ja keittiötilat saneerattiin vuosien aikana ja nyt käynnissä olevassa remontin toisessa vaiheessa saneerataan salitilat. Kunnostetussa Sampolassa tulee toimimaan aktiivisesti teatteri. Lisäksi yhdistykset ja järjestöt voivat käyttää Sampolaa kokoontumis- ja juhlatilana ja kaupungin kulttuuritoimi voi järjestää tilassa erilaisia tapahtumia. Toteutusaika: Toteuttaja: Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys, Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä, Pälkäneen kunta, Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy Lisätietoja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Toteutusalue: Etelä-, Kaakkois-, Lounais-, Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaa Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan ELYkeskus, maaseuturahasto Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Suora kuntarahoitus Etelä-Pirkanmaan ulkopuolelta: Tehdään yhdessä Tiiviillä yhteistyöllä elinvoimaiseksi Pirkanmaalla maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäminen on haasteellista monista rakenteellisista muutoksista johtuen. Maaseutustrategian yksi periaate on yrittäjyys ja työ, ja tämän periaatteen vahvistamiseksi tarvitaan maakunnan reuna-alueilla toimivien yrityspalvelupisteiden uudenlaista, aiempaa tiiviimpää yhteistyötä. Tehdään yhdessä -hankkeessa parannetaan alueella toimivien tai aloittavien yritysten toimintaedellytyksiä seudullisen yritysneuvonnan avulla. Yritysneuvojat tekevät yhteistyötä monien organisaatioiden kanssa ja välittävät tietoa erilaisista kehittämis- ja rahoitusmahdollisuuksista, joita yrityksillä on käytettävissään yritystoiminnan eri vaiheissa. Tietoa jaetaan esimerkiksi yrittäjille järjestettävissä neuvontatilaisuuksissa, joissa yrittäjät pääsevät myös verkostoitumaan keskenään. Hankkeen konkreettiset tavoitteet ovat uusien yritysten syntyminen, olemassa olevien yritysten toiminnan jatkuminen ja kehittyminen, uusien työpaikkojen luominen ja pienyrittäjien tukeminen. Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

10 Positiivista VETOa VETO Toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Lisätietoja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan liitto, EAKR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Alueellisen imagon löytäminen on haasteellista, kun elinkeinorakenne muuttuu ratkaisevasti. Etelä-Pirkanmaalla haasteeseen on tartuttu muun muassa VETOhankkeen avulla. Imagotutkimuksen pohjalta päätetyt toimenpiteet tuottivat mukavasti tulosta, kuten seurantatutkimus osoitti. Vetovoimaa kasvatettiin monella rintamalla ja useassa kanavassa samanaikaisesti. Valkeakosken asuntomessut, kuntien oma markkinointi, alueen yritysasiamiehet ja muut seudun markkinointia tukevat hankkeet ovat tehneet merkittävän osansa vetovoiman kasvattamisessa hankkeen aikana. Alueen yrittäjien yhteistyötä edistettiin verkostoitumistilaisuuksissa, joissa pohdittiin esimerkiksi yhteisten palvelukokonaisuuksien kehittämistä. Alueen yritystiloista tiedottaminen oli osa VETOa ja VASKEn verkkosivuille rakennettu Tontti- ja toimitilapörssi onkin elinkeinoyhtiön sivuston kävijämagneetti. Seudun yritysalueiden opastekäsikirja puolestaan kokosi yksiin kansiin yritys- ja teollisuusalueiden opastemahdollisuuksia sekä vinkkejä opasteiden valintaan, sijoitteluun ja lupamenettelyyn. VETO kokeili myös sosiaalisen median mahdollisuuksia alueen vetovoiman lisäämisessä. Vetoapua seudun houkuttelevuuden lisäämiseksi Kuntien ja seutujen hyvillä ominaisuuksilla on vetovoimaa, mutta vain, jos ne saadaan ihmisten tietoon. Reipashenkinen VETOAPU-hanke pisti vauhtia Etelä-Pirkanmaan markkinointiviestintään ja näytti mallia monipuoliseen viestintäkanavien käyttöön. VETOAPU keskittyi tekemään Etelä-Pirkanmaata tunnetuksi uusien yritysten toimivana kotipaikkana ja vireänä asuinympäristönä. Elinkeinotoimintaa kehitettiin markkinoimalla muun muassa alueen yritysalueita ja toimitiloja lehtikampanjoin, paikallislehtijutuin, yritysasiamiehille tehdyin myyntimateriaalein ja toimittajavierailuin. Akaan, Valkeakosken ja Urjalan tunnettuutta lisättiin esimerkiksi panostamalla Valkeakosken asuntomessuihin liittyvään viestintään, jossa korostettiin koko seudun omaperäisyyttä ja mahdollisuuksia asumisen näkökulmasta. Tähän kokonaisuuteen kuului niin lehtijuttuja, ilmoituksia, liikkuvan median hyödyntämistä kuin sähköistä viestintääkin. Samaa asumisen teemaa jatkettiin myös kaksilla ASTA-messuilla. Osana hanketta mitattiin myös seudun imagoa ennen asuntomessuja. Jatkotutkimus puolestaan tehtiin messujen jälkeen VETOAPU-hankkeen emohankkeessa VETOssa. Tulokset osoittivat yksiselitteisesti, että messut ja niihin liittyvä markkinointiviestintätyö olivat parantaneet kaikkien kolmen kunnan imagoa ja tunnettuutta. Toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Lisätietoja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan liitto, maakunnan kehittämisraha Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: VETOAPU 10 Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

11 Pirkanmaan matkailuvaltit käyttöön Pirkanmaan matkailumarkkinoinnin kehittäminen aloitettiin haastavana aikana, kun taantuma koetteli Suomen lisäksi Eurooppaa. Menestyksekkään Visit Tampere Region -hankkeen jatkumona matkailumarkkinointia edistää nyt maakunnallinen matkailuhanke PIRPRO. PIRPROssa jatketaan monia edeltäjänsä aikana hyviksi havaittuja toimia. Yksi toimiva konsepti on esimerkiksi ulkomaalaisten toimittajien kutsuminen teemavierailulle Pirkanmaalle, mikä on tuottanut merkittävän määrän palstatilaa ulkomaisessa mediassa huomattavasti ilmoitustilan ostamista edullisemmin. PIRPRO on toteuttanut myös lähimatkailua edistävän ilmoituskampanjan ja aktiivisesti rakentanut matkailutoimijoiden yhteistyöverkostoa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Oman Nynne tulee! -tapahtuman järjestämisen lisäksi PIRPRO on ollut mukana lukuisissa matkailutapahtumissa ja kerännyt pirkanmaalaisia matkailutoimijoita osallistumaan muun muassa suoralentokohteissa järjestettäviin suuren yleisön matkailutapahtumiin. Tiedotuksessa on hyödynnetty lehdistöä, sähköistä mediaa ja ihan perinteistä etenkin matkailualalla toimivaa henkilökohtaista kontaktointia tapahtumien yhteydessä. PIRPRO Toteutusaika: Toteuttaja: Tredea Oy Lisätietoja: Tredea Oy, Toteutusalue: Pirkanmaa Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan ELYkeskus, maaseuturahasto Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Suora kuntarahoitus Etelä-Pirkanmaan ulkopuolelta: Yksityinen rahoitus: Hankkeen toteutusaika: Toteuttaja: Tredea Oy, Opinpaja Oy Lisätietoja: Opinpaja Oy, Toteutusalue: Pirkanmaa Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan ELYkeskus, ESR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Suora kuntarahoitus Etelä-Pirkanmaan ulkopuolelta: Learning Bridge Pirkanmaalaisen koulutusosaamisen vientiverkosto Vauhtia koulutusosaamisen vientiin Pirkanmaalla rakennetaan parhaillaan koulutusosaamisen viennistä kiinnostuneiden verkostoa, jossa edistetään koulutusammattilaisten yhteistyötä, jaetaan ideoita ja hyviä käytäntöjä koulutusosaamisen kehittämiseen sekä kerätään tietoa osaamisen viennin aloittamiseksi. Learning Bridge -nimisen hankkeen ensimmäinen, syyskuussa järjestetty verkostotapaaminen keräsi liki 30 innostunutta osallistujaa 15 eri organisaatiosta. Hyvien käytäntöjen ja verkostomallien hakeminen kotimaasta ja ulkomailta on alkanut, ja yhteistyötä on viritelty muun muassa Lapin vastaavan hankkeen kanssa. Ensimmäisen toimintavuoden saavutuksiin kuuluu myös se, että verkoston osaamisen taso ja kansainvälisen viennin tila sekä valmiudet vientiin on selvitetty. Näiden pohjalta on esimerkiksi alettu suunnitella verkoston koulutusta ja LinkedIn-verkkopalveluun avattavan kansainvälisten osaajien resurssipankin sisältöä. Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

12 Oppilaitosten välinen yhteistyö tehostaa opiskelua Valkeakoski Campuksen oppilaitokset toimivat tiiviissä yhteistyössä tarjoten koulutusta yli oppilaitosrajojen. Campuksella edistetään myös opiskelun työelämälähtöisyyttä sekä tarjotaan palveluita ja osaamista yrityksille aina projektityöntekijöistä toimitiloihin asti. Olemme luoneet opiskelijoillemme opintopolun, joka tukee opintojen suorittamista entistä tehokkaammin. Opiskelija voi lukea esimerkiksi kolmannen asteen kursseja jo toisella asteella lukiossa tai ammattiopistossa. Luetut opinnot hyväksiluetaan myöhemmässä vaiheessa, jos opiskelija jatkaa ammattikorkeakouluun, Campus Trimola -hankkeen projektipäällikkö Janne Jokinen kertoo. Campuksen yhteisellä kurssitarjottimella on noin 50 kurssia, joita suorittaa reilu 120 opiskelijaa. Jokinen uskoo oppilaitosrajoja ylittävän opiskelun lisääntyvän vielä, kun uusi malli tulee opiskelijoille tutummaksi. Aktiivista toimintaa yritysten kanssa Valkeakoski Campusta on kehitetty vuosien varrella useissa eri hankkeissa, jotka ovat luoneet pohjan myös Trimolalle. Tulevissa hankkeissa Janne Jokinen haluaisi nostaa esille oppilaitosten ja opiskelijoiden välisen yhteisöllisyyden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämisen. Oppilaitosten välisen yhteistyön lisäksi Campus Trimola -hankkeessa on tiivistetty myös oppilaitosten, VASKEn ja seudun yritysten välistä toimintaa. Työelämälähtöinen projektioppiminen on olennainen osa opiskelua, joten autamme opiskelijoita ja työnantajia löytämään toisensa. Opiskelijamme pääsevät kehittämään osaamistaan yrityksissä esimerkiksi projektitöissä ja kehittämishankkeissa. Kannustamme lisäksi opiskelijoita yrittäjyyteen, Jokinen kertoo. Campukselle on luotu myös yhteisöllinen työtila, Campus Center, jonka avokonttori ja neuvotteluhuoneet tarjoavat vuokratiloja yrittäjille. Campus Center ei ole kuitenkaan vaan tila, vaan se on positiivisia törmäyksiä aiheuttava paikka, jonka kautta Valkeakoski Campus ja VASKE palvelevat yrittäjiä, opiskelijoita ja opettajia yhden luukun periaatteella. Campus Center jatkaa toimintaansa HAMKin tiloissa myös Trimola-hankkeen päättymisen jälkeen. Toiminnan kehittäminen ja sen jalkauttaminen pysyväksi vaatii kuitenkin vielä paljon töitä, Jokinen toteaa. Hankkeelle haetaankin parhaillaan jatkoaikaa. Harkinnassa on myös perustaa Campus Centerin tueksi opiskelijavetoinen osuuskunta. Campus Centerissä palvellaan yrittäjiä, opiskelijoita ja opettajia yhden luukun periaatteella. Campus Trimola Toteutusaika: Toteuttaja: Hämeen ammattikorkeakoulu, Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto, Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Lisätietoja: Hämeen ammattikorkeakoulu, Valkeakosken yksikkö, / Valkeakoski Campus, / Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Toteutusalue: Valkeakoski Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan liitto, EAKR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Omarahoitus: Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

13 Yrittäjäksi Etelä-Pirkanmaalle YEP Yrittäjiksi aikoville lisäbuustia iloisin tuloksin Yrittäjyys on yhä useammin sekä yksilölle että yhteiskunnalle varteenotettava mahdollisuus. Etelä-Pirkanmaalla uusyritysneuvontapalvelua kehitettiin vastaamaan paremmin muuttuneita tarpeita. Toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Lisätietoja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan ELY-keskus, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Kasvu yrittäjyyteen alkaa jo koulussa Tarve innostavaan ja laadukkaaseen yrittäjyyskasvatukseen on havaittu uusiutuvilla työmarkkinoilla jo hyvän aikaa sitten. Kasvu yrittäjyyteen -hankkeessa opettajat ovat yhteistyössä yrittäjien kanssa kehittäneet yrittäjyyskasvatuksen käytäntöjä. Tavoitteena oli tuoda yrittäjyyden mahdollisuuksia esille nuoria kiinnostavalla tavalla yläkoulusta aina ammattikorkeakouluun saakka. Uusyritysneuvontapalvelun uudistamisen lisäksi YEP Yrittäjäksi Etelä-Pirkanmaalle -hankkeessa panostettiin myös palvelun tunnettuuden lisäämiseen sekä uusyritysneuvonnan ja yrittäjyyskoulutuksen järjestäjien tiiviimpään yhteistyöhön. Hankkeen aikana uusyritysneuvonnan asiakkaat perustivat Etelä-Pirkanmaalle yhteensä 158 uutta yritystä, joihin syntyi 197 uutta työpaikkaa. Lähes kaikki perustetut yritykset ovat olleet toiminnassa vielä hankkeen seurantajaksollakin. Hankkeen tarjoaman liiketoimintasuunnitelman laatimiseen tarkoitetun Lissu-työkalun otti käyttöön 123 VAAOssa yrittäjyyskoulutukseen osallistunutta. Hankkeen järjestämiä luentoja kävi kuulemassa lähes 500 henkilöä, mikä yllätti iloisesti hankkeen vetäjätkin. Toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Sastamalan koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän ammattiopisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Lisätietoja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Mänttä-Vilppula, Jyväskylä, Seinäjoki Päärahoittaja ja rahasto: Opetushallitus, ESR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Suora kuntarahoitus Etelä-Pirkanmaan ulkopuolelta: Hankkeen aikana kokeiltiin noin 70 erilaista yrittäjyyskasvatuksen toimintamallia, joista osa osoittautui erinomaisiksi, osa puolestaan hylättiin tehottomina. Hyviksi todettujen mallien pohjalta laadittiin useita koulu- ja opetusalakohtaisia yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmia. Hankkeen puitteissa tehtiin myös runsaasti opettajien käyttöön oppimateriaalia, kuten Opetuksen yrityspalat -kirja, KenkäBisnes-lautapeli ja Yritystietouden peruspaketti ammattiopistoille. Koulut ja opettajat lähtivät innokkaasti hankkeeseen mukaan. Myös yrittäjät ovat ennakkoluulottomasti halunneet jakaa tietoa yrittämisestä ja yrittäjyydestä koululaisille ja opiskelijoille esimerkiksi yritysvierailuiden aikana. Yrittäjyyskasvatusta jatketaan kouluissa myös hankkeen jälkeen. Kouluilla on käytössään omat opetusalakohtaiset yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmat. Lisäksi muun muassa yrittäjämäistä asennetta tukeva NY Nuori Yrittäjyys -toiminta on aktiivista. Kasvu yrittäjyyteen Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

14 EPPN Etelä-Pirkanmaan pienyritysneuvonta Tukea ja neuvontaa pienyrityksille Työpaikkoja syntyy entistä enemmän pieniin yrityksiin. Etelä-Pirkanmaalla onkin todettu välttämättömäksi varmistaa, että myös pienyritykset saavat asiantuntevaa yritysneuvontaa ja apua erilaisten tukien hakemiseen byrokratiaviidakossa. Toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Lisätietoja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan ELYkeskus, maaseuturahasto Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Maahanmuutto on voimavara Maahanmuutto on Pirkanmaan elinkeinoelämälle myönteinen asia, mutta uudenlainen ohjaus ja neuvonta on tarpeen, jotta maahanmuuttajien kotouttamisen käytännöt ja esimerkiksi koulutuksen järjestyminen saadaan taloudellisesti ja inhimillisesti katsottuna sujumaan. ALMA alueellisen maahanmuuton kehittämishanke on käynnistetty juuri tähän tarpeeseen. ALMAn tavoitteena on lisätä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden osaamista ja valmiuksia maahanmuuttajien vastaanotossa. ALMA-hanke on ollut mukana esimerkiksi valtakunnallisessa kurdien dialogityöpajassa, jossa käsiteltiin kurdien haitallisia perinteitä ja haasteita uudessa kotimaassa vanhan ja uuden kulttuurin kohdatessa. Hanke on myös järjestänyt Pirkanmaalla toimiville, omaehtoista kotoutumis- ja kielikoulutusta tarjoaville organisaatioille työpajapäiviä maahanmuuttajakoulutuksen kehittämiseksi ja kouluttajaverkoston luomiseksi. EU:n sisältä Suomeen muuttavien viranomaiskäytäntöjen ohjeistus on päivitetty viranomaisverkostossa ja levitetty kaikkiin ALMAn hankekuntiin. Verkostossa ovat mukana poliisi, maistraatti, KELA ja sosiaalitoimen edustajia. Etelä-Pirkanmaalla pilotoidaan vuosina 2013 ja 2014 myös maahanmuuttajakoordinaattorimallia. Sastamala Punkalaidun Akaa Urjala Valkeakoskialueelle on palkattu maahanmuuttokoordinaattori, joka toimii yhteys- ja tukihenkilönä muun muassa työntekijöiden, työnantajien, kuntaviranomaisten ja koulutuksenjärjestäjien välillä. Etelä-Pirkanmaan pienyritysneuvonta (EPPN) täydentää palveluillaan Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n yrityspalveluita ja keskittyy erityisesti maaseutuohjelman yritystukihakemusten käytön aktivointiin ja neuvontaan. Hankkeelle on asetettu määrällisiä tavoitteita esimerkiksi seutukuntaan syntyvien uusien yritysten ja työpaikkojen muodossa. EPPN:n projektipäällikkö on muun muassa antanut yksityistä ja yleistä neuvontaa perustamisvaiheessa oleville ja jo toimiville yrityksille sekä opiskelijoille ja järjestänyt erilaisia infotilaisuuksia yhdessä VASKEn ja Pirkan Helmen kanssa. Hanke on hyödyntänyt neuvonnassa myös seudun yritysasiamiesten ja yritysneuvojan kontakteja. Hankkeen tarjoamista palveluista on tiedotettu paikallislehdissä lehtijutuin ja maksullisin lehti-ilmoituksin. Hankkeen toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunki Lisätietoja: Tampereen kaupunki, Toteutusalue: Pirkanmaa Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan ELYkeskus, ESR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Suora kuntarahoitus Etelä-Pirkanmaan ulkopuolelta: ALMA Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 14 Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

15 Työkaluja kulttuurimatkailun edistämiseen Pirkanmaan kulttuurimatkailutoimijoiden työkaluja ja osaamista kehitetään Culture Tampere Region Pirkanmaan kulttuurimatkailun kehittäminen -hankkeessa. Tavoitteena on tavoittaa uusia kulttuurimatkailijoita ja kasvattaa liikevaihtoa. Culture Region Tampere Tällä hetkellä Pirkanmaalla useat kulttuuritapahtumat ja matkailukohteet toimivat vähäisillä resursseilla ja tutkittu asiakastieto puuttuu. Pirkanmaan kulttuuri- ja matkailutoimijoiden verkostoitumisen edistämiseksi alueelle on perustettu Culture Tampere Region -hanke, joka tukee uusia yhteistyökumppanuuksia, parantaa tiedonkulkua, vähentää päällekkäisyyksiä sekä tukee asiakaslähtöistä tuotekehitystyötä ja tarjonnan ympärivuotisuutta. Asiakkaita houkutellaan muun muassa uudistamalla kulttuurisisällöllisiä matkailutuotteita ja kontaktoimalla ulkomaisia kulttuuriin erikoistuneita matkanjärjestäjiä. Tiedonvaihtoa lisätään ja päällekkäisyyksiä vähennetään puolestaan sisäisellä suunnittelukalenterilla ja valokuvapankilla. Lisäksi yhteistä tiedottamista lisätään. Hankkeella vahvistetaan Pirkanmaan imagoa sekä lisätään tietoisuutta Pirkanmaan kulttuurimatkailusta ja sen merkityksestä, vahvuuksista ja tarjonnasta. Tavoitteena on, että hankkeen jälkeen Pirkanmaa tunnetaan Suomen todellisena kulttuurin kärkimaakuntana ja kulttuurimatkailun merkitys vahvistuu. Hankkeen toteutusaika: Toteuttaja: Pirfest ry, mukana n. 90 toimijaa eri puolilta Pirkanmaata Lisätietoja: Pirfest ry, Toteutusalue: Pirkanmaa Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan liitto, EAKR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Suora kuntarahoitus Etelä-Pirkanmaan ulkopuolelta: Yksityinen rahoitus: Toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Lisätietoja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan ELYkeskus, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Seutu YP Etelä-Pirkanmaan seudullisten yrityspalvelujen yhteistyömallin kehittäminen Yrityspalvelut toimimaan seudullisesti Teollisuuden rakennemuutos on koskettanut Etelä-Pirkanmaan elinkeinoelämää laajalti ja luonut tarpeen uudenlaisen elinkeinorakenteen luomiselle. Tässä kehityksessä uusien yritysten perustaminen ja yrittäjyyteen kannustaminen ovat merkittävässä roolissa. Etelä-Pirkanmaan seudullisten yrityspalveluiden kehittäminen -hanke keskittyi luomaan Etelä-Pirkanmaan seutukunnalle toimintamallin, jolla taataan yrittäjiksi aikoville ja uusille yrittäjille tarpeelliset palvelut sekä kannustetaan seudun asukkaita yrittäjyyteen. Hankkeessa myös turvattiin uusyritysneuvonnan toteutuminen siksi aikaa, kun siirryttiin kuntakohtaisesta yrityspalvelusta seudulliseen. Hankkeen tavoitteet toteutuivat, kun sopimus seudullisista yrityspalveluista allekirjoitettiin Etelä-Pirkanmaan TE-toimiston kanssa helmikuussa Sopimuksen ansiosta Etelä-Pirkanmaan seudulliset yrityspalvelut hyväksyttiin Yritys- Suomi-palvelumallin osaksi. Hankkeen aikana uusyritysneuvonnan asiakkaat perustivat jopa 84 uutta yritystä, joihin syntyi 104 uutta työpaikkaa. Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

16 Yhteistyötä ja alueellista kehittämistä Alueiden omaehtoinen kehittäminen on saanut potkua kansallisesta Koheesio- ja Kilpailukykyohjelmasta (KOKO), jonka osana toteutettiin myös Etelä-Pirkanmaan KOKO -hanke. KOKO KOKOn avulla tuettiin voimakkaasti paikallista strategista kehittämistä ja parannettiin alueen kehittämiseen osallistuvien yhteistyötä. Muun muassa Etelä- Pirkanmaan kuntien, elinkeinokehittäjien ja maaseutukehittäjien yhteistyö on lisääntynyt ja seudun hanketoimijat ovat nyt tietoisempia toistensa tekemisistä. Kuntien välisen säännöllisen yhteistyön ansiosta on voitu valmistella ja käynnistää uusia kehittämishankkeita sekä koordinoida seudun aluekehitystoimintaa siten, että kuntien niukat kehittämiseen varatut resurssit on käytetty mahdollisimman järkevästi ja tehokkaasti. KOKOn puitteissa on lisäksi aktiivisesti osallistuttu Pirkanmaan maakunnan kehittämistyöhön, esimerkiksi maakuntaohjelman, maakuntakaavan ja ennakointityön kohdalla. Hankkeen toteutusaika: Toteuttaja: Etelä-Pirkanmaan seutuhallinto Lisätietoja: Etelä-Pirkanmaan seutuhallinto Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan liitto Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Hankkeen toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Lisätietoja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Toteutusalue: Akaa, Valkeakoski Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan liitto, maakunnan kehittämisraha Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Suora kuntarahoitus: Yksityinen rahoitus: SISU Sijoitu sujuvasti Etelä-Pirkanmaalle Uudet yritykset, tervetuloa! Seutukunnan elinvoimaisuus on pitkälti alueella toimivien yritysten ja yhteisöjen varassa. Etelä-Pirkanmaalle on hankevoimin houkuteltu uusia yrityksiä ja sitä kautta tietysti myös uusia työpaikkoja. Sijoitu sujuvasti Etelä-Pirkanmaalle (SISU) -hanke on tehokkaan henkilökohtaisen myyntityön ja tiedottamisen keinoin lisännyt alueen tunnettuutta ja houkuttelevuutta. Taustatyönä SISUssa muun muassa koottiin yhteen tiedot alueen tyhjistä toimitiloista, tehtiin ostovoimaselvitys, osallistuttiin tonttihinnoittelun valmisteluun, selvitettiin potentiaalisia seudulle sijoittuvia yrityksiä ja tuotettiin markkinointimateriaalia seudun yritysalueiden mahdollisuuksista. Sekä projektijohtaja että projektipäällikkö ovat aktiivisesti kiertäneet tapaamassa seudun ulkopuolella toimivien yritysten päättäjiä ja kertoneet Etelä-Pirkanmaan loistavista yritysmahdollisuuksista. Hanke on myös luonut tiiviitä ja toimivia yhteistyösuhteita muiden alueen elinkeinoelämää kehittävien projektien ja tahojen kanssa. Painopiste on ollut erityisesti uusien yritysalueiden profi - loinnissa ja markkinoimisessa. Hankkeen tuloksina on vuoden 2012 lopussa nähtävissä muun muassa liki kymmenen muualta muuttanutta yritystä, joiden työllistävä vaikutus on useita kymmeniä työpaikkoja. Myös tonttivarauksia uusille yritysalueille on jo saatu. 16 Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

17 Ongelmaperustainen oppiminen luo työelämän valmiuksia Sosiaali- ja terveysalan työvoimapulaan haettiin ratkaisua LYHTY-hankkeessa, jossa kehitettiin lähihoitajakoulutusta aiempaa työelämälähtöisemmäksi. Koulutuksen opetussuunnitelmaa ja opetusmenetelmiä muokattiin kohti ongelmaperustaista oppimis- ja toimintakulttuuria (PBL). Ongelmalähtöinen oppiminen on erinomainen väline kehittää työelämän taitoja ja opiskelijan itseohjautuvuutta. Sitä ei ole kuitenkaan käytetty paljon toisen asteen koulutuksessa. LYHTY-hankkeessa halusimmekin toimia eräänlaisena pioneerina ja toteuttaa ja testata, kuinka PBL toimii aikuisopiskelijoiden lähihoitajakoulutuksessa, hankkeen projektipäällikkö Kirsti Nikander-Jaakola kertoo. Normaalissa opetustyössä ei tällaiselle kehittämistyölle ole resursseja, mutta hankkeen puitteissa koulutuksen LYHTY-hanke sai alkunsa ESR-projekti HELLÄstä (Henkilökohtaistaen lähihoitajaksi ), johon sisältyneessä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon lähihoitajakoulutuksessa kehitettiin opetusmenetelmiä ja arviointia. LYHTY-hankkeen lähtökohtana onkin ollut ennakointi- ja tutkimustieto sosiaali- ja terveysalasta sekä työelämän viestit koulutetun työvoiman tarpeesta Etelä-Pirkanmaalla. Etelä- Pirkanmaalle on toivottu pitkään myös sairaanhoitajakoulutusta, joka käynnistyy vihdoin syksyllä 2013 HAMKin Valkeakosken yksikössä. Panostukset lähihoitajakoulutuksen kehittämiseen ovat luoneet hyvän pohjan alueellisen hoitajapulan nujertamiseksi. muokkaaminen onnistui. Opetussuunnitelman muokkaaminen vaati Nikander-Jaakolan mukaan yllättävän paljon resursseja ja voimavaroja. Yhteistyökumppaneilta saatu tuki ja apu projektin toteuttamisvaiheessa osoittautuikin erittäin tärkeäksi. Kehitimme opetussuunnitelmaa koulutuksen aikana, joten pystyimme suoraan huomioimaan muun muassa opiskelijoilta tulleen palautteen. Opetussuunnitelma valmistui kaikkiin niihin tutkinnon osiin, jotka sisältyivät hankkeen koulutukseen ja sitä on toteutettu myös myöhemmissä koulutuksissa, Nikander-Jaakola kertoo. Ammattitaitoa ja työllistymismahdollisuuksia Opetussuunnitelman kehittämistyön lisäksi LYHTYhankkeessa edistettiin lähihoitajien ammatillista kehittymistä sekä mallinnettiin yrittäjyyskoulutusta. Uusi ammatti parantaa työllistymismahdollisuuksia ja lisäkoulutus nostaa työssä Koulutuksen aikana perustettiin myös ikäihmisten LYHTY-kahvila, jota opiskelijat pyörittivät neljänä päivänä. olevien ammattitaitoa. Pidemmällä aikavälillä nämä parantavat työssä pysymistä ja joustavia siirtymismahdollisuuksia sosiaali- ja terveysalan eri toimintayksiköiden välillä, Nikander-Jaakola kertoo. PBL-strategian mukaisesti koulutukseen liittyi myös vertaispalautteen antamista, joka auttoi opiskelijoita tunnistamaan omaa oppimistaan ja vastaanottamaan palautetta. Koulutuksen tutoriaali-istunnoissa puolestaan työelämään tutustuttiin käytännönläheisten oppimistehtävien kautta. Opiskelijat kokivat saavansa koulutuksesta tärkeitä valmiuksia työelämää varten. He oppivat myös ottamaan palautetta aiempaa rohkeammin vastaan. LYHTY Lähihoitajaksi yhteistyössä hoitoalan töihin Toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä, Tampereen yliopiston Eduta-instituutti Lisätietoja: VAAO, Päärahoittaja ja rahasto: Länsi-Suomen lääninhallitus, ESR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

18 Koulutus- ja urapolkuja pitkin takaisin työelämään Vuosien hankala taloustilanne ja Etelä-Pirkanmaalla tapahtuneet merkittävät irtisanomiset vaativat nopeita toimia. Työttömäksi jääneiden työllistymisen edistämiseksi ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi käynnistettiin PYÖRRE-hanke. Halusimme auttaa työttömiä löytämään omat koulutus- ja urapolkunsa takaisin työelämään. Samalla kehitimme myös verkostoyhteistyötä tuodaksemme yhteen ne tahot, jotka ohjaavat ja auttavat työttömiä työnhakijoita, VAAOn aikuiskoulutuspäällikkö Arja Pakkala kertoo. PYÖRRE-hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä seudun yritysten, oppilaitosten ja TE-toimiston kanssa, jotta työttömille löydettäisiin töitä, yrityksille työvoimaa ja alueelle virkeyttä. Loimme ammattipooleja, eli ammattialakohtaisia yhteistyöverkostoja, joihin osallistui niin työnhakijoita kuin työnantajiakin. Tilaisuuksissa tuotiin esiin muun muassa työelämän vaatimuksia ja vaihtoehtoja. Ammattipooleista työnhakijoita ohjattiin koulutukseen, näyttötutkintojen suorittamiseen ja esimerkiksi rekrykoulutukseen, Pakkala selventää. Ammattipoolien lisäksi hankkeessa järjestettiin kolmepäiväisiä PYÖRRE-ryhmiä ja päivän mittaisia teemapäiviä, jotka toimivat työnhakijoiden ja yritysten kohtauspaikkana. Päivien aikana käytiin myös vierailemassa eri yrityksissä ja yhteisöissä. Ryhmät tarjosivat tietoa ja näkemyksiä alueen palveluista, koulutusmahdollisuuksista ja työllistymisen eri reiteistä. Ura Ovi ry tarjoaa ihmisille aikaa PYÖRRE- ja Opin Ovi -hankkeiden tuloksena syntyi Ura Ovi ry, joka auttaa ihmisiä työllistymään pitkäkestoisesti, ohjaa heitä oikeille koulutuspoluille tai etsii heidän kanssaan muita pitkäkestoisia ratkaisuja. Yhdistys tarjoaa yksilö- ja ryhmäohjausta sekä valmennuspalveluita. Tärkeintä toiminnassa on se, että Ura Ovi ry tarjoaa ihmisille aikaa. Pääajatuksenamme on kääntää kaikki kivet periksi emme anna. Tapaamme asiakkaita heille mieluisissa ympäristöissä kuten kahviloissa ja kirjastoissa. Teemme myös kotikäyntejä työpareittain, jolloin toinen meistä voi vaikka hoitaa asiakkaamme lasta, ja vanhempi pystyy Arja Pakkala muistuttaa, että ihmiset tarvitsevat konkreettista apua omien työuriensa ja opinpolkujensa luomiseksi. Eivätkä työttömät ole ainoita avuntarvitsijoita, vaan myös työssä käyviä pitäisi tukea jaksamaan töissä pidempään. keskustelemaan rauhassa kanssamme, Ura Ovi ry:n projektisuunnittelija Minna Kotilainen kertoo. Ura Ovi ry toimii tiiviissä yhteistyössä TE-toimiston, Työvoiman palvelukeskuksen ja seudun yritysten kanssa. Toiminnan kannalta verkosto on ehdottoman tärkeä. PYÖRRE-hankkeessa ohjaus keskittyi ryhmävalmennuksiin, yksilöllinen ohjaus jäi resurssien puitteissa vähäiseksi. Yksilöohjaukseen osallistujat ohjattiin Opin Ovi -hankkeeseen. PYÖRRE Toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Lisätietoja: VAAO, Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan ELY-keskus, ESR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Suora kuntarahoitus: (katetaan kuntasektorin työntekijöiden työpanoksella) Omarahoitus: Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

19 Ammatillista ohjausta ja neuvontaa Etelä-Pirkanmaan Opin Ovi tarjoaa opinto- ja uraneuvontaa yhden luukun periaatteella. Tavoitteena on parantaa aikuisväestön osaamista, pidentää työuria sekä parantaa tuottavuutta. Samalla alueelle luodaan yhteistyöverkosto, joka tarjoaa aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita sekä luotettavaa tukea muille toimijoille. Opin Ovi -neuvontapisteessä Valkeakoskella käy sekä lyhyt- että pitkäaikaisia neuvonta-asiakkaita. Lisäksi palvelua tarjotaan syrjemmällä asuville ihmisille jalkautumalla sinne, missä ihmiset muutenkin liikkuvat, kuten erilaisiin tapahtumiin ja työnhakuryhmille tarkoitettuihin infotilaisuuksiin. Neuvontaa tarjotaan myös pysäkkitoimintana, jonka kehittämistä ja ideointia jatketaan edelleen. Projektissa ideoidaan lisäksi uusia ohjausmalleja ja verkostotapahtumia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tapahtumista rakennetaan vuosikellomalli, joka auttaa hyväksi koettujen tapahtumien muodostamista perinteiksi siten, että myös henkilöasiakkaat oppivat ajan myötä hakemaan niistä tietoa tarjolla olevista aikuiskoulutusmahdollisuuksista. Toteutusaika: Toteuttaja: TTY-säätiö, Hämeen ammattikorkeakoulu Lisätietoja: Tampereen teknillinen yliopisto, Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan liitto, EAKR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Suora kuntarahoitus Etelä-Pirkanmaan ulkopuolelta: INTOverkosto Opin ovi, Etelä- Pirkanmaa Toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä, Vammalan seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Lisätietoja: VAAO, Sastamala Päärahoittaja ja rahasto: Länsi-Suomen lääninhallitus, ESR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Suora kuntarahoitus Etelä-Pirkanmaan ulkopuolelta: INTOa yritysten innovaatiotoimintaan Pirkanmaan haasteellisilla alueilla myös tuotannollisten pk-yritysten verkostoitumisessa on paljon mahdollisuuksia. INTO-hankkeessa hyötyäsaavana kohderyhmänä olivat elintarvike- ja pakkausteollisuuden yritykset. Hankkeen tavoitteena oli perustaa yhteistyöverkosto, jonka kautta voidaan tehostaa koneenrakennuksen automaation kehitys- ja tutkimustoimintaa alueella sekä esimerkiksi parantaa yritysten kyvykkyyttä kansainvälisillä markkinoilla. Käytännössä yrittäjiä kontaktoitiin henkilökohtaisesti ja tapaamisessa selvitettiin yrittäjän ja yrityksen tarpeita ja edellytyksiä mahdolliseen yhteistyöhön. Kehitettävän kohteen löydyttyä hankkeen puitteissa tehtiin ehdotus, joka esiteltiin yrittäjälle. Innovaatioprojekteja syntyi hankkeen aikana 38 kappaletta. Projektien aiheina olivat muun muassa markkinointiin liittyvät asiat, tekniset ongelmat ja tuotteisiin liittyvät haasteet. Hankkeessa tarjottiin yrityksille palveluna myös ideointisessioita, joiden tarkoituksena oli esimerkiksi ideoida uusia liiketoimintamalleja, uusia tuotteita ja tehokkaampia työtapoja. Osa yhteensä kymmenestä sessiosta oli useammalle yritykselle järjestettyjä tilaisuuksia, joissa haettiin ideoita myös yhteistyön näkökulmasta. Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

20 MOLAP Moniarvoisen oppilaitosverkoston lisäarvopalvelut Uudet oppimisprosessit vastaavat työelämän vaatimuksiin Teollisuuden tuoteprosessit digitalisoituvat nopeasti, mikä vaatii myös oppilaitoksia modernisoimaan oppimisprosessejaan. Opiskelijalle on tarjottava mahdollisuutta toimia uudistuvaa työelämää vastaavassa ympäristössä. Toteutusaika: Toteuttaja: Hämeen ammattikorkeakoulu Lisätietoja: Hämeen ammattikorkeakoulu, Valkeakosken yksikkö, Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan liitto, EAKR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Omarahoitus: Yksityinen rahoitus: Edelleensijoituksella kohti välityömarkkinoita Työttömänä olevien nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työhön sijoittamiseksi Etelä-Pirkanmaalla tarjotaan räätälöityjä työ- ja koulutusvalmennuspalveluita, työmarkkinoiden tarpeista lähtevää edelleensijoittamista ja työssäoppimispainotteista koulutusta. Työttömien edelleensijoittamista ja työnantajalähtöistä koulutusta kehitetään Välike-projektissa. Tavoitteena on parantaa välityömarkkinoiden toimintaa. Hankkeessa kehitetään kuntien työpajojen, työttömien yhdistysten ja muiden työllistävien yhdistysten kanssa niiden toimintaa välittäjäorganisaatioiksi, jotka mahdollistavat suunnitelmallisen, yksilöllisen ja tuetun sosiaalisen kuntoutuksen työllistämispolun. Projektin aikana työllistyneiden ja ammatilliseen koulutukseen lähteneiden prosenttiosuus on noin 66, kun tavoitteena oli 33 prosenttia. Etenkin projektin edelleensijoittamismalli on ollut tuloksellinen ja vaikuttavuudeltaan onnistunut. Edelleensijoituksen alkupolkuna on useissa tapauksissa ollut työvoimahallinnon järjestämä työharjoittelu tai -kokeilu, jonka avulla myös varsinainen edelleensijoitus toteutuu ja onnistuu paremmin. Myös työ- ja koulutusvalmennuspalvelun kytkeminen edelleensijoitukseen on ensiarvoisen tärkeää. Välike-hankkeen asiakastulokset ja vaikuttavuusseurannat ovat olleet niin hyviä, että projektissa syntynyt edelleensijoittamismalli halutaan juurruttaa kuntien pysyväksi työllistämistoiminnan mahdollisuudeksi. Moderniin tuotantoon liittyvän opetuksen kehittämiseen on olemassa kovat paineet opetusmenetelmien on tuettava nykypäivän työelämän vaatimuksia. Automaation ja tuotannonohjauksen opetuksellisiin tarpeisiin luotiin monipuolinen, työelämää vastaava oppimisympäristö MOLAP-hankkeessa. MOLAPissa kehitettiin opetussuunnitelmia myös entistä työelämälähtöisempään suuntaan. Tavoitteena oli sisällyttää työelämälähtöiset projektit tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tätä kautta jalkauttaa oppilaitosten voimavarat alueellisen elinkeinoelämän tarpeisiin. Hankkeessa toteutettiin opiskelijoiden projektioppimisympäristö, AutoMaint Network Factory (AMNF), jossa opiskelijat pääsevät toteuttamaan työelämälähtöisiä projekteja erityisessä projektioppimisympäristössä. Toimintamalli on vakiinnuttanut paikkansa opetussuunnitelmissa. Toteutusaika: Toteuttaja: Akaan kaupunki, Urjalan kunta, Valkeakosken kaupunki Lisätietoja: Akaan kaupunki, Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaa ELY-keskus, ESR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: Suora kuntarahoitus: (katetaan kuntien tukityöllistämiseen käytettävistä varoista) Välike 20 Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9 Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020 LIITE 9 Peräpohjolan kehitys ry:n valintakriteerit hankkeille Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää maaseudun kehittämiseen liittyvät

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Sartoneva Hanna - OhjausPiste

Sartoneva Hanna - OhjausPiste Sartoneva Hanna - OhjausPiste..2 OhjausPisteen esittely OVI OSAAMISEEN? Vuodesta 8 syvennetty alueellista yhteistyötä aikuisten ohjauksessa ja neuvonnassa Itä-Uudenmaan Opin Ovi, osana kansallista projektiverkostoa

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI. Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Etelä-Savon ELY-keskus.

TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI. Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Etelä-Savon ELY-keskus. TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus 676 690 euroa 1/9 KESKEINEN TAVOITE: Matalan kynnyksen koulutustarjonnan

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Iloa ohjaukseen, voimaa verkostosta -seminaari Lappeenranta 8.6.2010 Projektisuunnittelija Anna-Kaisa Tiihonen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Päämäärät: Tavoitteet

Päämäärät: Tavoitteet Visio: Kestävää kilpailukykyä ja osaamista jokaiselle Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot