AKAA URJALA VALKEAKOSKI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AKAA URJALA VALKEAKOSKI"

Transkriptio

1 AKAA URJALA VALKEAKOSKI Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

2 Sisällys Hankkeilla tehdään parempaa huomista...2 Tukea opinpoluille ja valmiuksia työelämään...5 Nuorisotiedotusta- ja neuvontaa...6 Tuottavuusinnovaatiot hallintaan...6 Kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä yrityksille...7 Rahoitusta yleishyödyllisiin hankkeisiin ja pienyritysten kehittämiseen...8 Tiiviillä yhteistyöllä elinvoimaiseksi...9 Positiivista VETOa...10 Vetoapua seudun houkuttelevuuden lisäämiseksi...10 Pirkanmaan matkailuvaltit käyttöön...11 Vauhtia koulutusosaamisen vientiin...11 Oppilaitosten välinen yhteistyö tehostaa opiskelua...12 Yrittäjiksi aikoville lisäbuustia iloisin tuloksin...13 Kasvu yrittäjyyteen alkaa jo koulussa...13 Tukea ja neuvontaa pienyrityksille...14 Maahanmuutto on voimavara...14 Työkaluja kulttuurimatkailun edistämiseen...15 Yrityspalvelut toimimaan seudullisesti...15 Yhteistyötä ja alueellista kehittämistä...16 Uudet yritykset, tervetuloa!...16 Ongelmaperustainen oppiminen luo työelämän valmiuksia...17 Koulutus- ja urapolkuja pitkin takaisin työelämään...18 Ammatillista ohjausta ja neuvontaa...19 INTOa yritysten innovaatiotoimintaan...19 Hankkeilla tehdään parempaa huomista Etelä-Pirkanmaan kunnat ja niiden elinkeinoelämä ovat uudistuneet viime vuosina suurteollisuuden muutosten vanavedessä. Muutoksissa tarvitaan usein tutkimustietoa, tukea, uusien toimintamallien löytämistä, kokeilemista ja kehittämistä, yhteisten näkemysten kirkastamista ja uudenlaisten verkostojen ja toimintarakenteiden muodostamista. Tätä työtä voidaan tehdä erityisesti huolellisesti toteutettujen hankkeiden avulla. Etelä-Pirkanmaan kunnat ovat osallistuneet aktiivisesti erilaisten kehittämishankkeiden rahoittamiseen ohjelmakaudella Tässä tietopaketissa esitellään, millaista seudullista hankemuotoista kehittämistyötä Etelä-Pirkanmaalla on viime vuosien aikana tehty ja mitä hankkeilla on saatu aikaan. Aktivoijana ja tiedonvälittäjänä tässä seudullisessa hanketoiminnassa on toiminut muun muassa KOKO-hanke. Uudet oppimisprosessit vastaavat työelämän vaatimuksiin...20 Edelleensijoituksella kohti välityömarkkinoita...20 Päätöksenteossa tarvitaan hyvinvointiosaamista...21 Millainen on uusi Akaa?...21 Muita hankkeita...22 Suuntaviivoja tulevalle kehitystyölle...23 Raportin toteuttaja: Etelä-Pirkanmaan Seutuhallinto Yhteystiedot: Toimitus ja taitto: Viestintätoimisto Tulus Oy Painosmäärä: 260 kpl Paino: Tammerprint Oy, Tampere Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

3 Toteutetut hankkeet ovat saaneet rahoitusta useista eri lähteistä. Suurin osa EU-osarahoitteisista hankkeista on edellyttänyt myös kuntien osallistumista rahoitukseen. Etelä-Pirkanmaalla kuntarahoitusta seudullisiin kehittämishankkeisiin haetaan Etelä- Pirkanmaan seutuhallinnolta. Etelä-Pirkanmaata on siis kehitetty, kehitetään parhaillaan ja kehitetään toivottavasti myös tulevaisuudessa merkittäviltä osin EU-varoihin tukeutuen. Kehittäminen nykymaailman menossa edellyttää innostamista ja innostumista. Usko siis tulevaisuuteen, mutta älä unohda vaikuttaa siihen. Hankkeiden lisäksi Etelä-Pirkanmaan kunnilla on paljon yhteisiä toimintoja. Esimerkiksi Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, seudullinen ympäristöterveydenhuollon yksikkö, seudullinen tietohallinto, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä VAAO, Valkeakosken aluesairaala ja Työvoiman palvelukeskus palvelevat kaikkien kolmen kunnan asukkaita ja yrityksiä. Myös kuntien henkilöstökoulutuksessa tehdään yhteistyötä. Mikä on hanke? Hanke on aiheeltaan ja kestoltaan rajattu projekti, jonka taustalla ovat paikalliset tarpeet ja paikalliset toteuttajat. Sillä on aina määritellyt tavoitteet, ennalta sovittu toiminta-aika ja oma budjetti. Hankkeen tavoitteena on todetun ongelman ratkaiseminen tai idean kehittäminen käytännön toiminnaksi. Hankkeen aikana kehitetään aina uutta, ei ylläpidetä jo vakiintunutta toimintaa. Onnistuneella hankkeella on myös pysyviä vaikutuksia. Joskus toki käy myös niin, että hanke ei suju niin kuin oli tarkoitus tämä kuuluu kehittämiseen. Hankeen erottaa muista määräaikaisista tehtävistä muun muassa: Ainutkertaisuus: hankkeella on selkeästi määritelty alku ja loppu. Tarveperusteisuus ja ongelmalähtöisyys: hanke toteuttaa määriteltyjä kehittämistarpeita tai luo erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tunnistettuihin ongelmiin. Tavoitteellisuus: toiminta perustuu etukäteen määriteltyihin määrällisiin ja laadullisiin tavoitteisiin. Suunnitelmallisuus: hanketta toteutetaan etukäteen laaditun ja hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti. Ohjelmallisuus: hanke kohdistetaan erilaisiin alueen strategioihin ja ohjelmiin. Yhteistyö ja verkostoituminen: kaikki hankkeen toteuttamiseen osallistuvat tai sen vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät otetaan mukaan avoimesti hankkeen suunnitteluun sen alusta alkaen. Etelä-Pirkanmaalla toteutettaviin hankkeisiin varattu rahoitus yhteensä vuosina * Seutuhallinnon kautta maksettu kuntaraha Suoraan kunnista maksettu kuntaraha EU:n ja valtion rahoitus % 7 % 73 % Yhteensä Mitä hyötyä on toteuttaa tarvittavia muutoksia kehittämishankkeiden avulla? Etelä-Pirkanmaalla saadaan tällä rakennerahastokaudella ( ) EU:n ja valtion tukea yhtä kuntarahaeuroa kohti keskimäärin 2,7 euroa.* *Laskelmiin ei ole otettu mukaan niitä maakunnallisia tai ylimaakunnallisia hankkeita, joista on vaikea erottaa vain Etelä-Pirkanmaalle kohdistuva EU:n ja valtion rahoituksen osuus. 1 kuntarahaeuro 2,7 euroa tukea Jatkuu Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

4 Mikä on seutuhallinto? Seutuhallinto on Valkeakosken kaupunginhallituksen alainen tulosyksikkö, joka palvelee tasapuolisesti kaikkia Etelä- Pirkanmaan kuntia. Seutuhallinnon johtajana toimii seutujohtaja. Mitä seutuhallinto tekee? Seutuhallinto kehittää seudullisia palveluita ja vastaa seudullisten asioiden valmistelusta, täytäntöönpanosta ja yleisestä koordinoinnista. Se auttaa kehittämishankkeiden suunnittelussa ja rahoitusneuvotteluissa ja koordinoi kehittämishankkeiden kuntarahoitusta mukaan lukien Pirkan Helmen hankkeet. Lisäksi seutuhallinto hoitaa edunvalvontaa ja aluekehitystä. Mitä hyötyä on koordinoidusta kehittämis- ja hanketoiminnasta? Hankeneuvonnan ja kuntien kehittämisrahoituksen hakemisen keskittäminen yhteen paikkaan on tukenut seudullista kehittämistoimintaa ja tehostanut saatavilla olevan rahoituksen käyttöä. Keskittämisen kautta on ollut mahdollista saavuttaa myös synergiaetuja, käyttää olemassa olevia resursseja optimaalisesti, löytää uusia yhteistyöpaikkoja ja välttää turhaa päällekkäistä toimintaa. Mihin rahoitusta on käytetty vuosina ? Seutuhallinnon perustoiminnan rahoitus Kehittämishankkeiden rahoitus (sis. Pirkan Helmen rahoituksen) % 86 % Yhteensä Hankkeen elinkaari Hankkeen toteutus Ideointi Aloitus Suunnittelu Toteutus Päättäminen Käyttöönotto Ohjaus Etelä-Pirkanmaan seutuhallinto on käytettävissä hankkeen koko elinkaaren ajan aina ideoinnista hankkeen tuloksien jalkauttamiseen asti. Mistä rahoitusta voi saada? Hankerahoitusta voi saada erilaisista rahastoista ja useilta eri rahoittajilta. Etelä-Pirkanmaalla vuosina käytetyimpiä ovat olleet seuraavat: Euroopan sosiaalirahasto ESR, joka tukee työelämän ja yritystoiminnan kehittämistä lisäämällä työntekijöiden ja yrittäjien osaamista ja ammattitaitoa. ESR tukee hankkeita, joilla koulutetaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä tai vajaakuntoisia takaisin työelämään. Euroopan aluekehitysrahasto EAKR, joka tukee hankkeita, jotka kehittävät yrityksiä, innovaatioiden syntymistä, verkottumista, osaamista ja alueiden saavutettavuutta. Lisäksi EAKR-ohjelmien rahoitusta käytetään yhdessä ESR-ohjelman rahoituksen kanssa kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämiseen. Maaseuturahasto, jonka rahoitusta voivat hakea sekä maaseudulla toimivat yritykset että maaseudun toimijat erilaisiin kehittämishankkeisiin. Ohjelma jakaantuu eri toimintalinjoihin, ja rahoitus kohdennetaan niiden mukaan. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes, joka rahoittaa yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimusyksiköiden tutkimus- ja kehittämisprojekteja. Tekes pyrkii lisäämään elinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä sekä hyvinvointia kasvattamalla tuotantoa ja vientiä sekä luomalla perustaa työllisyydelle. Maakunnan kehittämisraha, jota voidaan myöntää kehittämishankkeisiin, jotka toteuttavat maakuntaohjelmaa. Etusija on elinkeinopoliittisilla kehittämishankkeilla. 4 Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

5 Tukea opinpoluille ja valmiuksia työelämään Vaateri nuorten työpaja -projekti auttaa usein haasteellisessa elämäntilanteessa olevia nuoria, jotka ovat vailla työ- ja opiskelupaikkaa tai joiden opinnot ovat vaarassa keskeytyä. Nuoria ohjataan muun muassa hakeutumaan soveltuvaan koulutukseen, työelämään tai tarvittavien palveluiden piiriin. Ennen kaikkea nuoria tuetaan itse aktivoitumaan oman tulevaisuutensa suhteen. Vaaterin toiminta koostuu työpajoista, yksilövalmennuksesta ja starttiryhmästä. Yksilövalmennuksessa nuorille tarjotaan muun muassa henkilökohtaista uraohjausta, heitä ohjataan ja valmennetaan työnhakuun tai opiskeluun sekä kartoitetaan nuorten toimintakykyä. Starttiryhmässä opetellaan arjen hallinnan taitoja, vuorovaikutustilanteita sekä kasvatetaan työja opiskeluvalmiuksia esimerkiksi itsetuntoa lisäämällä. Starttiryhmän toiminta jakaantuu muun muassa ryhmätoimintaan, liikuntaan, käden taitoihin, elämyspedagogiikkaan ja tutustumiskäynteihin. Vaaterin työpajatoiminta puolestaan sisältää media- ja taidepajan, joka tarjoaa innovatiivista työssä oppimista ja työelämän yhteyksiä sekä alan ammatillisia opintoja. Työpajatoiminta voisi kuitenkin projektipäällikkö Mirkka Nummelan olla mukaan nykyistä monipuolisempaa. Mediaja taidepaja ei kohtaa kaikkia, mutta resursseillamme toimintaa ei ole mahdollista laajentaa. Vaihtoehtona olemme tarjonneet nuorille koulutuskokeiluja Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa sekä järjestäneet heille työhöntutustumis- ja työharjoittelupaikkoja seudun yrityksissä ja kunnissa. Vaateriin on osallistunut yli 140 nuorta. Nuoret kokevat saaneensa Vaaterista työvalmiuksia ja he kokevat Lähes joka kunnassa on etsivää nuorisotyötä, mutta Mirkka Nummelan mukaan nuorille kaivattaisiin vielä enemmän tukihenkilöitä ja ihmisiä, jotka kulkevat heidän rinnallaan monilla nuorilla ei ole elämänhallinta sellaisella tasolla, että he voisivat edes ajatella opintoja. Nummela painottaa myös kesken jääneiden opintojen joustavan loppuun suorittamisen merkitystä. Opintojen loppuunsaattaminen ei ole itsestään selvää eikä helppoa. Nuoret tarvitsisivatkin heidän ja oppilaitosten välille linkin auttamaan opintojen jatkamisessa. Yksin ei ole helppo selvitä. elämänhallintataitonsa parantuneen. Lisäksi nuoret tuntevat vahvistuneensa sosiaalisesti ja kasvaneensa yksilöllisesti. Monet heistä ovat esimerkiksi saaneet Vaaterista myös paljon hyviä ystäviä, joiden kanssa yhteydenpito on jatkunut projektin jälkeenkin. Ja mikä tärkeintä, monelle nuorelle on löytynyt oma opiskeluala ja -paikka, Nummela toteaa. Media- ja taidepajan ohjaaja Janne Kulosaari opastaa nuoria Excelin käytössä. VAATERI Toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Lisätietoja: VAAO, Päärahoittaja ja rahasto: Opetusministeriö, ESR / Pohjanmaan ELY-keskus, valtionavustus Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

6 EPELI Etelä-Pirkanmaan nuorisotiedotuksen ja neuvonnan kehittämishanke Toteutusaika: Toteuttaja: Akaan kaupunki, Nuorisopalvelut Lisätietoja: Akaan kaupunki, Päärahoittaja ja rahasto: Länsi-Suomen lääninhallitus, avustus Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Nuorisotiedotusta ja -neuvontaa Etelä-Pirkanmaan nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan kehittämis- ja vakiinnuttamishanke EPELIn aikana toteutettiin epeli.fi-sivusto, joka tarjosi vertaistiedotusta esimerkiksi ammattiesittelyihin tai harrastustoiminnan aloittamiseen. Hankevaiheen jälkeen sivuston toiminta muuttui osaksi kuntien perusnuorisotyötä siten, että toiminnasta vastasivat seutukunnan nuorisotyöntekijöistä koostuva epelitiimi ja sivuston päätoimittajuus kiersi puolivuosittain tiimin jäsenillä. Epelitiimissä ja Etelä-Pirkanmaan kuntien nuorisotyöntekijäin työkokouksissa todettiin kuitenkin, että hankkeen vakiinnuttaminen tapahtui liian nopeasti, eikä kuntien nuorisotoimilla ole todellisia valmiuksia tuottaa nuorisotiedotusta ja -neuvontaa nykyisillä resursseillaan ja osaamisellaan. Muiden vastaavien nuorisotiedotussivustojen ylläpidosta vastaa nuorisotiedotukseen erikseen palkattu henkilö ja myös Etelä-Pirkanmaan kunnat pitivät seudullista nuorisotiedottajaa hyvänä ratkaisuna. Kunnat myös ilmoittivat olevansa valmiita maksamaan yhteisestä sivuston ylläpidosta ja sivustolle palkattiinkin ylläpitäjä. Nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan internet-sivuston lisäksi hankkeen aikana nuorisotiedotuksesta vastaava nuoriso-ohjaaja opasti ja tuki kuntia nuorisotiedotuspisteiden perustamisessa. Hankkeen aikana pisteet avattiin Kylmäkoskelle ja Valkeakoskelle sekä myöhemmin myös Urjalaan. Tuottavuusinnovaatiot hallintaan Elinkeinoelämän kehittäminen haastaa kunnat, yhteisöt ja yritykset uudenlaiseen yhteistoimintaan. Governance of innovations in productivity improvement of publiclyfunded services (Tuottavuusinnovaatioiden hallinta julkisesti rahoitetuissa palveluissa) -hanke tutkii julkisen ja yksityisen yhteistyön uusia muotoja ja innovaatioita. Näitä voivat olla esimerkiksi uusien palvelumarkkinoiden avaaminen, julkisten palvelujen yksityisrahoitus ja ulkoistaminen sekä palvelualojen yhteistyöyritykset. Tampereen yliopiston hallinnoima hanke koostuu useista pienemmistä tutkimusja julkaisuhankkeista. Lisäksi hanke kokoaa kansainvälisiä ja lähinnä brittiläisiä kokemuksia tuottavuusinnovaatioista ja jakaa ja jalostaa niitä suomalaisille tutkijoille ja julkisten palveluiden kehittäjille. Tähän mennessä hanke on muun muassa tuottanut lukuisia tutkimusjulkaisuja, jotka käsittelevät julkisen sektorin palvelumalleja niin ulkomailla kuin Suomessakin. Lisäksi hanketta johtava professori Stephen J. Bailey on pitänyt useita yleisöluentoja hankkeen teemoista. Toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen yliopisto Lisätietoja: Tampereen yliopisto, Toteutusalue: Ei tarkkaan määriteltyä toteutusaluetta, koska kyseessä tutkimushanke Päärahoittaja ja rahasto: Tekes, tutkimusrahoitus Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Muu rahoitus: Governance of innovations in productivity improvement of publicly-funded services 6 Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

7 Kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä yrityksille Yritysten kannattavuuden ja kasvun lisäämiseksi Etelä-Pirkanmaalle perustettiin Osaamisella Kasvuun -hanke, jolla haluttiin tukea yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä sekä auttaa yrityksiä lisäämään henkilöstön osaamista ja rekrytoimaan uutta henkilöstöä. Talouden taantuma muutti kuitenkin merkittävästi yritysten tarpeita. Hanke mukautui tilanteeseen ja auttoi yrityksiä selviämään vaikeista ajoista. Teimme viime ohjelmakauden lopussa selvityksen pk-yritysten kehittämistarpeista. Kyselyssä nousi esille, että yritykset kaipaavat lisää työvoimaa ja paras tapa turvata osaava henkilöstö on kouluttaa omia työntekijöitä ja laajentaa osaamista. Lisäksi suuri osa yrityksistä aikoi kasvattaa liiketoimintaansa ja kaipasi opastusta ja neuvontaa toiminnan kehittämiseen, Osaamisella Kasvuun - hankkeessa projektipäällikkönä toiminut Tuula-Maria Mattila selventää. Käytännön apuja tarvittiin muun muassa strategian ja liiketoimintasuunnitelman laatimiseen, tuotteistamiseen, hinnoitteluun ja tehokkaaseen markkinointiin. Lisäksi haluttiin monipuolistaa henkilöstön osaamista ja sitouttaa heitä yrityksen toimintaan. Muutamalle yritykselle laadimme muun muassa oman tuotekonseptin ja markkinointisuunnitelman, joidenkin yritysten kanssa puolestaan keskityimme tuotantoprosesseihin sekä henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämiseen, Mattila kertoo. Korjaavat kehittämistoimet auttoivat taantuman keskellä Hankkeen aikana iskenyt taantuma muutti yritysten valmiuksia ja rohkeutta lähteä mukaan suurempiin kehittämistoimiin, vaikka tarvetta kehittämiselle olikin edelleen ilmassa. Näin ollen esimerkiksi yritysklinikoilla keskityttiinkin pääasiassa yritysten kriittisimpiin tarpeisiin pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmien sijaan. Korjaavien kehittämistoimien myötä pystyimme auttamaan yrityksiä jatkamaan toimintaansa vaikean ajan yli siten, että ne selvisivät ilman konkursseja ja alasajoja, Mattila kertoo. Toivon, että hankkeen jälkimainingeissa yrityksiin jäi kuitenkin elämään ajatus, että hiljaisina aikoina on hyvä hetki satsata toiminnan kehittämiseen. Näin yrityksessä ollaan taas uudessa iskussa, kun toiminta saadaan pyörimään täydellä höyryllä, Tuula-Maria Mattila kiteyttää. OK Osaamisella Kasvuun Toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Lisätietoja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan ELY-keskus, ESR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Yksityinen rahoitus: Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

8 Rahoitusta yleishyödyllisiin hankkeisiin ja pienyritysten kehittämiseen Pirkan Helmi ry on Etelä-Pirkanmaan alueella toimiva asukkaiden aloitteesta perustettu maaseudun kehittämisyhdistys ja yksi Suomen LEADER-toimintaryhmistä. Pirkan Helmi tukee yhdistysten, säätiöiden, kuntien ja seurakuntien yleishyödyllisiä hankkeita sekä seudulla toimivien pienten yritysten kehittämistoimenpiteitä. Toteutuakseen Pirkan Helmen hankkeet tarvitsevat usein myös kuntarahoitusta. Pirkan Helmi ry:n myöntämillä tuilla on rakennettu muun muassa yhteiseen käyttöön tarkoitettuja harrastus- ja liikuntapaikkoja, kuten perusparannettu motocross-rataa ja kunnostettu uimaranta. Lisäksi yhdistys on tukenut muun muassa kuntien omistamien yhteisöllisten kiinteistöjen kunnostamista. Yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa on puolestaan tehty muun muassa kyläkaavoja ja vertailtu ilmalämpöpumppuja. Suurin osa yrityshankkeista koskee puolestaan joko yrityksen perustamisvaihetta tai myöhempiä kone- ja laitehankintoja koskevia investointeja. Yleishyödyllisten hankkeiden piiriin lasketaan investointi- ja kehittämishankkeet, kuten rakennus- tai kunnostusprojektit, tapahtumat, erilaiset tutkimukset, selvitykset ja kehittämissuunnitelmat, Pirkan Helmi ry:n hankeneuvoja Eliisa Vesisenaho selventää. Yrityshankkeiden piiriin kuuluvat puolestaan investointituet, joita ovat esimerkiksi laite- ja konehankinnat sekä rakennusprojektit. Yrityshanke voi myös muodostua käynnistämis- tai kehittämistoimenpiteestä, jolloin tukea myönnetään ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen tai liiketoiminnan kehittämiseen koulutuksen tai konsultin avulla. Yritystuen myöntämisen edellytyksenä on, että yrityksen toiminta kehittyy tuen seurauksena. Elinvoimaa ja viihtyisyyttä Etelä-Pirkanmaalle Pirkan Helmi ry:llä on paikallislähtöinen halu kehittää ja kohentaa Etelä-Pirkanmaata ja lisätä samalla asukkaiden omaa aktiivisuutta asuinalueen kehittämiseen. Tavoitteenamme on, että Etelä- Pirkanmaa on jatkossakin elinvoimainen ja viihtyisä asuinseutu, jossa on hyvät vapaa-ajanviettomahdollisuudet ja vireä kulttuuritarjonta. Mukana kehitystyössä on joukko seudun yrityksiä ja kolmannen sektorin edustajia, Vesisenaho kertoo. Käytännössä Pirkan Helmen toimintaa ohjaa hallitus, joka muun muassa päättää saapuneiden tukihakemusten perusteella hankerahoituksen kohdentamisesta. Kolmasosa Pirkan Helmi ry:n hallituksesta koostuu sitoutumattomista alueen asukkaista. Tämä onkin ainoa toimintamuoto, jossa ihan tavalliset EU-kansalaiset pääsevät vaikuttamaan, mihin kehittämisrahaa kohdistetaan. Pirkan Helmi ry. Toteutusaika: Toteuttaja: Pirkan Helmi ry. Lisätietoja: Pirkan Helmi ry., Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan ELY-keskus, maaseuturahasto Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

9 Kuva: Akaa-Seura ry. Pirkan Helmen rahoituksella on kunnostettu muun muassa Akaan Sampolaa. Seurantalon WC-, eteis- ja keittiötilat saneerattiin vuosien aikana ja nyt käynnissä olevassa remontin toisessa vaiheessa saneerataan salitilat. Kunnostetussa Sampolassa tulee toimimaan aktiivisesti teatteri. Lisäksi yhdistykset ja järjestöt voivat käyttää Sampolaa kokoontumis- ja juhlatilana ja kaupungin kulttuuritoimi voi järjestää tilassa erilaisia tapahtumia. Toteutusaika: Toteuttaja: Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys, Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä, Pälkäneen kunta, Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy Lisätietoja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Toteutusalue: Etelä-, Kaakkois-, Lounais-, Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaa Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan ELYkeskus, maaseuturahasto Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Suora kuntarahoitus Etelä-Pirkanmaan ulkopuolelta: Tehdään yhdessä Tiiviillä yhteistyöllä elinvoimaiseksi Pirkanmaalla maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäminen on haasteellista monista rakenteellisista muutoksista johtuen. Maaseutustrategian yksi periaate on yrittäjyys ja työ, ja tämän periaatteen vahvistamiseksi tarvitaan maakunnan reuna-alueilla toimivien yrityspalvelupisteiden uudenlaista, aiempaa tiiviimpää yhteistyötä. Tehdään yhdessä -hankkeessa parannetaan alueella toimivien tai aloittavien yritysten toimintaedellytyksiä seudullisen yritysneuvonnan avulla. Yritysneuvojat tekevät yhteistyötä monien organisaatioiden kanssa ja välittävät tietoa erilaisista kehittämis- ja rahoitusmahdollisuuksista, joita yrityksillä on käytettävissään yritystoiminnan eri vaiheissa. Tietoa jaetaan esimerkiksi yrittäjille järjestettävissä neuvontatilaisuuksissa, joissa yrittäjät pääsevät myös verkostoitumaan keskenään. Hankkeen konkreettiset tavoitteet ovat uusien yritysten syntyminen, olemassa olevien yritysten toiminnan jatkuminen ja kehittyminen, uusien työpaikkojen luominen ja pienyrittäjien tukeminen. Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

10 Positiivista VETOa VETO Toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Lisätietoja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan liitto, EAKR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Alueellisen imagon löytäminen on haasteellista, kun elinkeinorakenne muuttuu ratkaisevasti. Etelä-Pirkanmaalla haasteeseen on tartuttu muun muassa VETOhankkeen avulla. Imagotutkimuksen pohjalta päätetyt toimenpiteet tuottivat mukavasti tulosta, kuten seurantatutkimus osoitti. Vetovoimaa kasvatettiin monella rintamalla ja useassa kanavassa samanaikaisesti. Valkeakosken asuntomessut, kuntien oma markkinointi, alueen yritysasiamiehet ja muut seudun markkinointia tukevat hankkeet ovat tehneet merkittävän osansa vetovoiman kasvattamisessa hankkeen aikana. Alueen yrittäjien yhteistyötä edistettiin verkostoitumistilaisuuksissa, joissa pohdittiin esimerkiksi yhteisten palvelukokonaisuuksien kehittämistä. Alueen yritystiloista tiedottaminen oli osa VETOa ja VASKEn verkkosivuille rakennettu Tontti- ja toimitilapörssi onkin elinkeinoyhtiön sivuston kävijämagneetti. Seudun yritysalueiden opastekäsikirja puolestaan kokosi yksiin kansiin yritys- ja teollisuusalueiden opastemahdollisuuksia sekä vinkkejä opasteiden valintaan, sijoitteluun ja lupamenettelyyn. VETO kokeili myös sosiaalisen median mahdollisuuksia alueen vetovoiman lisäämisessä. Vetoapua seudun houkuttelevuuden lisäämiseksi Kuntien ja seutujen hyvillä ominaisuuksilla on vetovoimaa, mutta vain, jos ne saadaan ihmisten tietoon. Reipashenkinen VETOAPU-hanke pisti vauhtia Etelä-Pirkanmaan markkinointiviestintään ja näytti mallia monipuoliseen viestintäkanavien käyttöön. VETOAPU keskittyi tekemään Etelä-Pirkanmaata tunnetuksi uusien yritysten toimivana kotipaikkana ja vireänä asuinympäristönä. Elinkeinotoimintaa kehitettiin markkinoimalla muun muassa alueen yritysalueita ja toimitiloja lehtikampanjoin, paikallislehtijutuin, yritysasiamiehille tehdyin myyntimateriaalein ja toimittajavierailuin. Akaan, Valkeakosken ja Urjalan tunnettuutta lisättiin esimerkiksi panostamalla Valkeakosken asuntomessuihin liittyvään viestintään, jossa korostettiin koko seudun omaperäisyyttä ja mahdollisuuksia asumisen näkökulmasta. Tähän kokonaisuuteen kuului niin lehtijuttuja, ilmoituksia, liikkuvan median hyödyntämistä kuin sähköistä viestintääkin. Samaa asumisen teemaa jatkettiin myös kaksilla ASTA-messuilla. Osana hanketta mitattiin myös seudun imagoa ennen asuntomessuja. Jatkotutkimus puolestaan tehtiin messujen jälkeen VETOAPU-hankkeen emohankkeessa VETOssa. Tulokset osoittivat yksiselitteisesti, että messut ja niihin liittyvä markkinointiviestintätyö olivat parantaneet kaikkien kolmen kunnan imagoa ja tunnettuutta. Toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Lisätietoja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan liitto, maakunnan kehittämisraha Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: VETOAPU 10 Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

11 Pirkanmaan matkailuvaltit käyttöön Pirkanmaan matkailumarkkinoinnin kehittäminen aloitettiin haastavana aikana, kun taantuma koetteli Suomen lisäksi Eurooppaa. Menestyksekkään Visit Tampere Region -hankkeen jatkumona matkailumarkkinointia edistää nyt maakunnallinen matkailuhanke PIRPRO. PIRPROssa jatketaan monia edeltäjänsä aikana hyviksi havaittuja toimia. Yksi toimiva konsepti on esimerkiksi ulkomaalaisten toimittajien kutsuminen teemavierailulle Pirkanmaalle, mikä on tuottanut merkittävän määrän palstatilaa ulkomaisessa mediassa huomattavasti ilmoitustilan ostamista edullisemmin. PIRPRO on toteuttanut myös lähimatkailua edistävän ilmoituskampanjan ja aktiivisesti rakentanut matkailutoimijoiden yhteistyöverkostoa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Oman Nynne tulee! -tapahtuman järjestämisen lisäksi PIRPRO on ollut mukana lukuisissa matkailutapahtumissa ja kerännyt pirkanmaalaisia matkailutoimijoita osallistumaan muun muassa suoralentokohteissa järjestettäviin suuren yleisön matkailutapahtumiin. Tiedotuksessa on hyödynnetty lehdistöä, sähköistä mediaa ja ihan perinteistä etenkin matkailualalla toimivaa henkilökohtaista kontaktointia tapahtumien yhteydessä. PIRPRO Toteutusaika: Toteuttaja: Tredea Oy Lisätietoja: Tredea Oy, Toteutusalue: Pirkanmaa Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan ELYkeskus, maaseuturahasto Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Suora kuntarahoitus Etelä-Pirkanmaan ulkopuolelta: Yksityinen rahoitus: Hankkeen toteutusaika: Toteuttaja: Tredea Oy, Opinpaja Oy Lisätietoja: Opinpaja Oy, Toteutusalue: Pirkanmaa Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan ELYkeskus, ESR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Suora kuntarahoitus Etelä-Pirkanmaan ulkopuolelta: Learning Bridge Pirkanmaalaisen koulutusosaamisen vientiverkosto Vauhtia koulutusosaamisen vientiin Pirkanmaalla rakennetaan parhaillaan koulutusosaamisen viennistä kiinnostuneiden verkostoa, jossa edistetään koulutusammattilaisten yhteistyötä, jaetaan ideoita ja hyviä käytäntöjä koulutusosaamisen kehittämiseen sekä kerätään tietoa osaamisen viennin aloittamiseksi. Learning Bridge -nimisen hankkeen ensimmäinen, syyskuussa järjestetty verkostotapaaminen keräsi liki 30 innostunutta osallistujaa 15 eri organisaatiosta. Hyvien käytäntöjen ja verkostomallien hakeminen kotimaasta ja ulkomailta on alkanut, ja yhteistyötä on viritelty muun muassa Lapin vastaavan hankkeen kanssa. Ensimmäisen toimintavuoden saavutuksiin kuuluu myös se, että verkoston osaamisen taso ja kansainvälisen viennin tila sekä valmiudet vientiin on selvitetty. Näiden pohjalta on esimerkiksi alettu suunnitella verkoston koulutusta ja LinkedIn-verkkopalveluun avattavan kansainvälisten osaajien resurssipankin sisältöä. Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

12 Oppilaitosten välinen yhteistyö tehostaa opiskelua Valkeakoski Campuksen oppilaitokset toimivat tiiviissä yhteistyössä tarjoten koulutusta yli oppilaitosrajojen. Campuksella edistetään myös opiskelun työelämälähtöisyyttä sekä tarjotaan palveluita ja osaamista yrityksille aina projektityöntekijöistä toimitiloihin asti. Olemme luoneet opiskelijoillemme opintopolun, joka tukee opintojen suorittamista entistä tehokkaammin. Opiskelija voi lukea esimerkiksi kolmannen asteen kursseja jo toisella asteella lukiossa tai ammattiopistossa. Luetut opinnot hyväksiluetaan myöhemmässä vaiheessa, jos opiskelija jatkaa ammattikorkeakouluun, Campus Trimola -hankkeen projektipäällikkö Janne Jokinen kertoo. Campuksen yhteisellä kurssitarjottimella on noin 50 kurssia, joita suorittaa reilu 120 opiskelijaa. Jokinen uskoo oppilaitosrajoja ylittävän opiskelun lisääntyvän vielä, kun uusi malli tulee opiskelijoille tutummaksi. Aktiivista toimintaa yritysten kanssa Valkeakoski Campusta on kehitetty vuosien varrella useissa eri hankkeissa, jotka ovat luoneet pohjan myös Trimolalle. Tulevissa hankkeissa Janne Jokinen haluaisi nostaa esille oppilaitosten ja opiskelijoiden välisen yhteisöllisyyden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämisen. Oppilaitosten välisen yhteistyön lisäksi Campus Trimola -hankkeessa on tiivistetty myös oppilaitosten, VASKEn ja seudun yritysten välistä toimintaa. Työelämälähtöinen projektioppiminen on olennainen osa opiskelua, joten autamme opiskelijoita ja työnantajia löytämään toisensa. Opiskelijamme pääsevät kehittämään osaamistaan yrityksissä esimerkiksi projektitöissä ja kehittämishankkeissa. Kannustamme lisäksi opiskelijoita yrittäjyyteen, Jokinen kertoo. Campukselle on luotu myös yhteisöllinen työtila, Campus Center, jonka avokonttori ja neuvotteluhuoneet tarjoavat vuokratiloja yrittäjille. Campus Center ei ole kuitenkaan vaan tila, vaan se on positiivisia törmäyksiä aiheuttava paikka, jonka kautta Valkeakoski Campus ja VASKE palvelevat yrittäjiä, opiskelijoita ja opettajia yhden luukun periaatteella. Campus Center jatkaa toimintaansa HAMKin tiloissa myös Trimola-hankkeen päättymisen jälkeen. Toiminnan kehittäminen ja sen jalkauttaminen pysyväksi vaatii kuitenkin vielä paljon töitä, Jokinen toteaa. Hankkeelle haetaankin parhaillaan jatkoaikaa. Harkinnassa on myös perustaa Campus Centerin tueksi opiskelijavetoinen osuuskunta. Campus Centerissä palvellaan yrittäjiä, opiskelijoita ja opettajia yhden luukun periaatteella. Campus Trimola Toteutusaika: Toteuttaja: Hämeen ammattikorkeakoulu, Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto, Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Lisätietoja: Hämeen ammattikorkeakoulu, Valkeakosken yksikkö, / Valkeakoski Campus, / Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Toteutusalue: Valkeakoski Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan liitto, EAKR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Omarahoitus: Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

13 Yrittäjäksi Etelä-Pirkanmaalle YEP Yrittäjiksi aikoville lisäbuustia iloisin tuloksin Yrittäjyys on yhä useammin sekä yksilölle että yhteiskunnalle varteenotettava mahdollisuus. Etelä-Pirkanmaalla uusyritysneuvontapalvelua kehitettiin vastaamaan paremmin muuttuneita tarpeita. Toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Lisätietoja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan ELY-keskus, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Kasvu yrittäjyyteen alkaa jo koulussa Tarve innostavaan ja laadukkaaseen yrittäjyyskasvatukseen on havaittu uusiutuvilla työmarkkinoilla jo hyvän aikaa sitten. Kasvu yrittäjyyteen -hankkeessa opettajat ovat yhteistyössä yrittäjien kanssa kehittäneet yrittäjyyskasvatuksen käytäntöjä. Tavoitteena oli tuoda yrittäjyyden mahdollisuuksia esille nuoria kiinnostavalla tavalla yläkoulusta aina ammattikorkeakouluun saakka. Uusyritysneuvontapalvelun uudistamisen lisäksi YEP Yrittäjäksi Etelä-Pirkanmaalle -hankkeessa panostettiin myös palvelun tunnettuuden lisäämiseen sekä uusyritysneuvonnan ja yrittäjyyskoulutuksen järjestäjien tiiviimpään yhteistyöhön. Hankkeen aikana uusyritysneuvonnan asiakkaat perustivat Etelä-Pirkanmaalle yhteensä 158 uutta yritystä, joihin syntyi 197 uutta työpaikkaa. Lähes kaikki perustetut yritykset ovat olleet toiminnassa vielä hankkeen seurantajaksollakin. Hankkeen tarjoaman liiketoimintasuunnitelman laatimiseen tarkoitetun Lissu-työkalun otti käyttöön 123 VAAOssa yrittäjyyskoulutukseen osallistunutta. Hankkeen järjestämiä luentoja kävi kuulemassa lähes 500 henkilöä, mikä yllätti iloisesti hankkeen vetäjätkin. Toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Sastamalan koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän ammattiopisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Lisätietoja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Mänttä-Vilppula, Jyväskylä, Seinäjoki Päärahoittaja ja rahasto: Opetushallitus, ESR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Suora kuntarahoitus Etelä-Pirkanmaan ulkopuolelta: Hankkeen aikana kokeiltiin noin 70 erilaista yrittäjyyskasvatuksen toimintamallia, joista osa osoittautui erinomaisiksi, osa puolestaan hylättiin tehottomina. Hyviksi todettujen mallien pohjalta laadittiin useita koulu- ja opetusalakohtaisia yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmia. Hankkeen puitteissa tehtiin myös runsaasti opettajien käyttöön oppimateriaalia, kuten Opetuksen yrityspalat -kirja, KenkäBisnes-lautapeli ja Yritystietouden peruspaketti ammattiopistoille. Koulut ja opettajat lähtivät innokkaasti hankkeeseen mukaan. Myös yrittäjät ovat ennakkoluulottomasti halunneet jakaa tietoa yrittämisestä ja yrittäjyydestä koululaisille ja opiskelijoille esimerkiksi yritysvierailuiden aikana. Yrittäjyyskasvatusta jatketaan kouluissa myös hankkeen jälkeen. Kouluilla on käytössään omat opetusalakohtaiset yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmat. Lisäksi muun muassa yrittäjämäistä asennetta tukeva NY Nuori Yrittäjyys -toiminta on aktiivista. Kasvu yrittäjyyteen Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

14 EPPN Etelä-Pirkanmaan pienyritysneuvonta Tukea ja neuvontaa pienyrityksille Työpaikkoja syntyy entistä enemmän pieniin yrityksiin. Etelä-Pirkanmaalla onkin todettu välttämättömäksi varmistaa, että myös pienyritykset saavat asiantuntevaa yritysneuvontaa ja apua erilaisten tukien hakemiseen byrokratiaviidakossa. Toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Lisätietoja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan ELYkeskus, maaseuturahasto Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Maahanmuutto on voimavara Maahanmuutto on Pirkanmaan elinkeinoelämälle myönteinen asia, mutta uudenlainen ohjaus ja neuvonta on tarpeen, jotta maahanmuuttajien kotouttamisen käytännöt ja esimerkiksi koulutuksen järjestyminen saadaan taloudellisesti ja inhimillisesti katsottuna sujumaan. ALMA alueellisen maahanmuuton kehittämishanke on käynnistetty juuri tähän tarpeeseen. ALMAn tavoitteena on lisätä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden osaamista ja valmiuksia maahanmuuttajien vastaanotossa. ALMA-hanke on ollut mukana esimerkiksi valtakunnallisessa kurdien dialogityöpajassa, jossa käsiteltiin kurdien haitallisia perinteitä ja haasteita uudessa kotimaassa vanhan ja uuden kulttuurin kohdatessa. Hanke on myös järjestänyt Pirkanmaalla toimiville, omaehtoista kotoutumis- ja kielikoulutusta tarjoaville organisaatioille työpajapäiviä maahanmuuttajakoulutuksen kehittämiseksi ja kouluttajaverkoston luomiseksi. EU:n sisältä Suomeen muuttavien viranomaiskäytäntöjen ohjeistus on päivitetty viranomaisverkostossa ja levitetty kaikkiin ALMAn hankekuntiin. Verkostossa ovat mukana poliisi, maistraatti, KELA ja sosiaalitoimen edustajia. Etelä-Pirkanmaalla pilotoidaan vuosina 2013 ja 2014 myös maahanmuuttajakoordinaattorimallia. Sastamala Punkalaidun Akaa Urjala Valkeakoskialueelle on palkattu maahanmuuttokoordinaattori, joka toimii yhteys- ja tukihenkilönä muun muassa työntekijöiden, työnantajien, kuntaviranomaisten ja koulutuksenjärjestäjien välillä. Etelä-Pirkanmaan pienyritysneuvonta (EPPN) täydentää palveluillaan Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n yrityspalveluita ja keskittyy erityisesti maaseutuohjelman yritystukihakemusten käytön aktivointiin ja neuvontaan. Hankkeelle on asetettu määrällisiä tavoitteita esimerkiksi seutukuntaan syntyvien uusien yritysten ja työpaikkojen muodossa. EPPN:n projektipäällikkö on muun muassa antanut yksityistä ja yleistä neuvontaa perustamisvaiheessa oleville ja jo toimiville yrityksille sekä opiskelijoille ja järjestänyt erilaisia infotilaisuuksia yhdessä VASKEn ja Pirkan Helmen kanssa. Hanke on hyödyntänyt neuvonnassa myös seudun yritysasiamiesten ja yritysneuvojan kontakteja. Hankkeen tarjoamista palveluista on tiedotettu paikallislehdissä lehtijutuin ja maksullisin lehti-ilmoituksin. Hankkeen toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunki Lisätietoja: Tampereen kaupunki, Toteutusalue: Pirkanmaa Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan ELYkeskus, ESR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Suora kuntarahoitus Etelä-Pirkanmaan ulkopuolelta: ALMA Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 14 Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

15 Työkaluja kulttuurimatkailun edistämiseen Pirkanmaan kulttuurimatkailutoimijoiden työkaluja ja osaamista kehitetään Culture Tampere Region Pirkanmaan kulttuurimatkailun kehittäminen -hankkeessa. Tavoitteena on tavoittaa uusia kulttuurimatkailijoita ja kasvattaa liikevaihtoa. Culture Region Tampere Tällä hetkellä Pirkanmaalla useat kulttuuritapahtumat ja matkailukohteet toimivat vähäisillä resursseilla ja tutkittu asiakastieto puuttuu. Pirkanmaan kulttuuri- ja matkailutoimijoiden verkostoitumisen edistämiseksi alueelle on perustettu Culture Tampere Region -hanke, joka tukee uusia yhteistyökumppanuuksia, parantaa tiedonkulkua, vähentää päällekkäisyyksiä sekä tukee asiakaslähtöistä tuotekehitystyötä ja tarjonnan ympärivuotisuutta. Asiakkaita houkutellaan muun muassa uudistamalla kulttuurisisällöllisiä matkailutuotteita ja kontaktoimalla ulkomaisia kulttuuriin erikoistuneita matkanjärjestäjiä. Tiedonvaihtoa lisätään ja päällekkäisyyksiä vähennetään puolestaan sisäisellä suunnittelukalenterilla ja valokuvapankilla. Lisäksi yhteistä tiedottamista lisätään. Hankkeella vahvistetaan Pirkanmaan imagoa sekä lisätään tietoisuutta Pirkanmaan kulttuurimatkailusta ja sen merkityksestä, vahvuuksista ja tarjonnasta. Tavoitteena on, että hankkeen jälkeen Pirkanmaa tunnetaan Suomen todellisena kulttuurin kärkimaakuntana ja kulttuurimatkailun merkitys vahvistuu. Hankkeen toteutusaika: Toteuttaja: Pirfest ry, mukana n. 90 toimijaa eri puolilta Pirkanmaata Lisätietoja: Pirfest ry, Toteutusalue: Pirkanmaa Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan liitto, EAKR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Suora kuntarahoitus Etelä-Pirkanmaan ulkopuolelta: Yksityinen rahoitus: Toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Lisätietoja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan ELYkeskus, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Seutu YP Etelä-Pirkanmaan seudullisten yrityspalvelujen yhteistyömallin kehittäminen Yrityspalvelut toimimaan seudullisesti Teollisuuden rakennemuutos on koskettanut Etelä-Pirkanmaan elinkeinoelämää laajalti ja luonut tarpeen uudenlaisen elinkeinorakenteen luomiselle. Tässä kehityksessä uusien yritysten perustaminen ja yrittäjyyteen kannustaminen ovat merkittävässä roolissa. Etelä-Pirkanmaan seudullisten yrityspalveluiden kehittäminen -hanke keskittyi luomaan Etelä-Pirkanmaan seutukunnalle toimintamallin, jolla taataan yrittäjiksi aikoville ja uusille yrittäjille tarpeelliset palvelut sekä kannustetaan seudun asukkaita yrittäjyyteen. Hankkeessa myös turvattiin uusyritysneuvonnan toteutuminen siksi aikaa, kun siirryttiin kuntakohtaisesta yrityspalvelusta seudulliseen. Hankkeen tavoitteet toteutuivat, kun sopimus seudullisista yrityspalveluista allekirjoitettiin Etelä-Pirkanmaan TE-toimiston kanssa helmikuussa Sopimuksen ansiosta Etelä-Pirkanmaan seudulliset yrityspalvelut hyväksyttiin Yritys- Suomi-palvelumallin osaksi. Hankkeen aikana uusyritysneuvonnan asiakkaat perustivat jopa 84 uutta yritystä, joihin syntyi 104 uutta työpaikkaa. Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

16 Yhteistyötä ja alueellista kehittämistä Alueiden omaehtoinen kehittäminen on saanut potkua kansallisesta Koheesio- ja Kilpailukykyohjelmasta (KOKO), jonka osana toteutettiin myös Etelä-Pirkanmaan KOKO -hanke. KOKO KOKOn avulla tuettiin voimakkaasti paikallista strategista kehittämistä ja parannettiin alueen kehittämiseen osallistuvien yhteistyötä. Muun muassa Etelä- Pirkanmaan kuntien, elinkeinokehittäjien ja maaseutukehittäjien yhteistyö on lisääntynyt ja seudun hanketoimijat ovat nyt tietoisempia toistensa tekemisistä. Kuntien välisen säännöllisen yhteistyön ansiosta on voitu valmistella ja käynnistää uusia kehittämishankkeita sekä koordinoida seudun aluekehitystoimintaa siten, että kuntien niukat kehittämiseen varatut resurssit on käytetty mahdollisimman järkevästi ja tehokkaasti. KOKOn puitteissa on lisäksi aktiivisesti osallistuttu Pirkanmaan maakunnan kehittämistyöhön, esimerkiksi maakuntaohjelman, maakuntakaavan ja ennakointityön kohdalla. Hankkeen toteutusaika: Toteuttaja: Etelä-Pirkanmaan seutuhallinto Lisätietoja: Etelä-Pirkanmaan seutuhallinto Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan liitto Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Hankkeen toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Lisätietoja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Toteutusalue: Akaa, Valkeakoski Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan liitto, maakunnan kehittämisraha Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Suora kuntarahoitus: Yksityinen rahoitus: SISU Sijoitu sujuvasti Etelä-Pirkanmaalle Uudet yritykset, tervetuloa! Seutukunnan elinvoimaisuus on pitkälti alueella toimivien yritysten ja yhteisöjen varassa. Etelä-Pirkanmaalle on hankevoimin houkuteltu uusia yrityksiä ja sitä kautta tietysti myös uusia työpaikkoja. Sijoitu sujuvasti Etelä-Pirkanmaalle (SISU) -hanke on tehokkaan henkilökohtaisen myyntityön ja tiedottamisen keinoin lisännyt alueen tunnettuutta ja houkuttelevuutta. Taustatyönä SISUssa muun muassa koottiin yhteen tiedot alueen tyhjistä toimitiloista, tehtiin ostovoimaselvitys, osallistuttiin tonttihinnoittelun valmisteluun, selvitettiin potentiaalisia seudulle sijoittuvia yrityksiä ja tuotettiin markkinointimateriaalia seudun yritysalueiden mahdollisuuksista. Sekä projektijohtaja että projektipäällikkö ovat aktiivisesti kiertäneet tapaamassa seudun ulkopuolella toimivien yritysten päättäjiä ja kertoneet Etelä-Pirkanmaan loistavista yritysmahdollisuuksista. Hanke on myös luonut tiiviitä ja toimivia yhteistyösuhteita muiden alueen elinkeinoelämää kehittävien projektien ja tahojen kanssa. Painopiste on ollut erityisesti uusien yritysalueiden profi - loinnissa ja markkinoimisessa. Hankkeen tuloksina on vuoden 2012 lopussa nähtävissä muun muassa liki kymmenen muualta muuttanutta yritystä, joiden työllistävä vaikutus on useita kymmeniä työpaikkoja. Myös tonttivarauksia uusille yritysalueille on jo saatu. 16 Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

17 Ongelmaperustainen oppiminen luo työelämän valmiuksia Sosiaali- ja terveysalan työvoimapulaan haettiin ratkaisua LYHTY-hankkeessa, jossa kehitettiin lähihoitajakoulutusta aiempaa työelämälähtöisemmäksi. Koulutuksen opetussuunnitelmaa ja opetusmenetelmiä muokattiin kohti ongelmaperustaista oppimis- ja toimintakulttuuria (PBL). Ongelmalähtöinen oppiminen on erinomainen väline kehittää työelämän taitoja ja opiskelijan itseohjautuvuutta. Sitä ei ole kuitenkaan käytetty paljon toisen asteen koulutuksessa. LYHTY-hankkeessa halusimmekin toimia eräänlaisena pioneerina ja toteuttaa ja testata, kuinka PBL toimii aikuisopiskelijoiden lähihoitajakoulutuksessa, hankkeen projektipäällikkö Kirsti Nikander-Jaakola kertoo. Normaalissa opetustyössä ei tällaiselle kehittämistyölle ole resursseja, mutta hankkeen puitteissa koulutuksen LYHTY-hanke sai alkunsa ESR-projekti HELLÄstä (Henkilökohtaistaen lähihoitajaksi ), johon sisältyneessä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon lähihoitajakoulutuksessa kehitettiin opetusmenetelmiä ja arviointia. LYHTY-hankkeen lähtökohtana onkin ollut ennakointi- ja tutkimustieto sosiaali- ja terveysalasta sekä työelämän viestit koulutetun työvoiman tarpeesta Etelä-Pirkanmaalla. Etelä- Pirkanmaalle on toivottu pitkään myös sairaanhoitajakoulutusta, joka käynnistyy vihdoin syksyllä 2013 HAMKin Valkeakosken yksikössä. Panostukset lähihoitajakoulutuksen kehittämiseen ovat luoneet hyvän pohjan alueellisen hoitajapulan nujertamiseksi. muokkaaminen onnistui. Opetussuunnitelman muokkaaminen vaati Nikander-Jaakolan mukaan yllättävän paljon resursseja ja voimavaroja. Yhteistyökumppaneilta saatu tuki ja apu projektin toteuttamisvaiheessa osoittautuikin erittäin tärkeäksi. Kehitimme opetussuunnitelmaa koulutuksen aikana, joten pystyimme suoraan huomioimaan muun muassa opiskelijoilta tulleen palautteen. Opetussuunnitelma valmistui kaikkiin niihin tutkinnon osiin, jotka sisältyivät hankkeen koulutukseen ja sitä on toteutettu myös myöhemmissä koulutuksissa, Nikander-Jaakola kertoo. Ammattitaitoa ja työllistymismahdollisuuksia Opetussuunnitelman kehittämistyön lisäksi LYHTYhankkeessa edistettiin lähihoitajien ammatillista kehittymistä sekä mallinnettiin yrittäjyyskoulutusta. Uusi ammatti parantaa työllistymismahdollisuuksia ja lisäkoulutus nostaa työssä Koulutuksen aikana perustettiin myös ikäihmisten LYHTY-kahvila, jota opiskelijat pyörittivät neljänä päivänä. olevien ammattitaitoa. Pidemmällä aikavälillä nämä parantavat työssä pysymistä ja joustavia siirtymismahdollisuuksia sosiaali- ja terveysalan eri toimintayksiköiden välillä, Nikander-Jaakola kertoo. PBL-strategian mukaisesti koulutukseen liittyi myös vertaispalautteen antamista, joka auttoi opiskelijoita tunnistamaan omaa oppimistaan ja vastaanottamaan palautetta. Koulutuksen tutoriaali-istunnoissa puolestaan työelämään tutustuttiin käytännönläheisten oppimistehtävien kautta. Opiskelijat kokivat saavansa koulutuksesta tärkeitä valmiuksia työelämää varten. He oppivat myös ottamaan palautetta aiempaa rohkeammin vastaan. LYHTY Lähihoitajaksi yhteistyössä hoitoalan töihin Toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä, Tampereen yliopiston Eduta-instituutti Lisätietoja: VAAO, Päärahoittaja ja rahasto: Länsi-Suomen lääninhallitus, ESR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

18 Koulutus- ja urapolkuja pitkin takaisin työelämään Vuosien hankala taloustilanne ja Etelä-Pirkanmaalla tapahtuneet merkittävät irtisanomiset vaativat nopeita toimia. Työttömäksi jääneiden työllistymisen edistämiseksi ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi käynnistettiin PYÖRRE-hanke. Halusimme auttaa työttömiä löytämään omat koulutus- ja urapolkunsa takaisin työelämään. Samalla kehitimme myös verkostoyhteistyötä tuodaksemme yhteen ne tahot, jotka ohjaavat ja auttavat työttömiä työnhakijoita, VAAOn aikuiskoulutuspäällikkö Arja Pakkala kertoo. PYÖRRE-hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä seudun yritysten, oppilaitosten ja TE-toimiston kanssa, jotta työttömille löydettäisiin töitä, yrityksille työvoimaa ja alueelle virkeyttä. Loimme ammattipooleja, eli ammattialakohtaisia yhteistyöverkostoja, joihin osallistui niin työnhakijoita kuin työnantajiakin. Tilaisuuksissa tuotiin esiin muun muassa työelämän vaatimuksia ja vaihtoehtoja. Ammattipooleista työnhakijoita ohjattiin koulutukseen, näyttötutkintojen suorittamiseen ja esimerkiksi rekrykoulutukseen, Pakkala selventää. Ammattipoolien lisäksi hankkeessa järjestettiin kolmepäiväisiä PYÖRRE-ryhmiä ja päivän mittaisia teemapäiviä, jotka toimivat työnhakijoiden ja yritysten kohtauspaikkana. Päivien aikana käytiin myös vierailemassa eri yrityksissä ja yhteisöissä. Ryhmät tarjosivat tietoa ja näkemyksiä alueen palveluista, koulutusmahdollisuuksista ja työllistymisen eri reiteistä. Ura Ovi ry tarjoaa ihmisille aikaa PYÖRRE- ja Opin Ovi -hankkeiden tuloksena syntyi Ura Ovi ry, joka auttaa ihmisiä työllistymään pitkäkestoisesti, ohjaa heitä oikeille koulutuspoluille tai etsii heidän kanssaan muita pitkäkestoisia ratkaisuja. Yhdistys tarjoaa yksilö- ja ryhmäohjausta sekä valmennuspalveluita. Tärkeintä toiminnassa on se, että Ura Ovi ry tarjoaa ihmisille aikaa. Pääajatuksenamme on kääntää kaikki kivet periksi emme anna. Tapaamme asiakkaita heille mieluisissa ympäristöissä kuten kahviloissa ja kirjastoissa. Teemme myös kotikäyntejä työpareittain, jolloin toinen meistä voi vaikka hoitaa asiakkaamme lasta, ja vanhempi pystyy Arja Pakkala muistuttaa, että ihmiset tarvitsevat konkreettista apua omien työuriensa ja opinpolkujensa luomiseksi. Eivätkä työttömät ole ainoita avuntarvitsijoita, vaan myös työssä käyviä pitäisi tukea jaksamaan töissä pidempään. keskustelemaan rauhassa kanssamme, Ura Ovi ry:n projektisuunnittelija Minna Kotilainen kertoo. Ura Ovi ry toimii tiiviissä yhteistyössä TE-toimiston, Työvoiman palvelukeskuksen ja seudun yritysten kanssa. Toiminnan kannalta verkosto on ehdottoman tärkeä. PYÖRRE-hankkeessa ohjaus keskittyi ryhmävalmennuksiin, yksilöllinen ohjaus jäi resurssien puitteissa vähäiseksi. Yksilöohjaukseen osallistujat ohjattiin Opin Ovi -hankkeeseen. PYÖRRE Toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Lisätietoja: VAAO, Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan ELY-keskus, ESR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Suora kuntarahoitus: (katetaan kuntasektorin työntekijöiden työpanoksella) Omarahoitus: Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

19 Ammatillista ohjausta ja neuvontaa Etelä-Pirkanmaan Opin Ovi tarjoaa opinto- ja uraneuvontaa yhden luukun periaatteella. Tavoitteena on parantaa aikuisväestön osaamista, pidentää työuria sekä parantaa tuottavuutta. Samalla alueelle luodaan yhteistyöverkosto, joka tarjoaa aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita sekä luotettavaa tukea muille toimijoille. Opin Ovi -neuvontapisteessä Valkeakoskella käy sekä lyhyt- että pitkäaikaisia neuvonta-asiakkaita. Lisäksi palvelua tarjotaan syrjemmällä asuville ihmisille jalkautumalla sinne, missä ihmiset muutenkin liikkuvat, kuten erilaisiin tapahtumiin ja työnhakuryhmille tarkoitettuihin infotilaisuuksiin. Neuvontaa tarjotaan myös pysäkkitoimintana, jonka kehittämistä ja ideointia jatketaan edelleen. Projektissa ideoidaan lisäksi uusia ohjausmalleja ja verkostotapahtumia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tapahtumista rakennetaan vuosikellomalli, joka auttaa hyväksi koettujen tapahtumien muodostamista perinteiksi siten, että myös henkilöasiakkaat oppivat ajan myötä hakemaan niistä tietoa tarjolla olevista aikuiskoulutusmahdollisuuksista. Toteutusaika: Toteuttaja: TTY-säätiö, Hämeen ammattikorkeakoulu Lisätietoja: Tampereen teknillinen yliopisto, Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan liitto, EAKR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Suora kuntarahoitus Etelä-Pirkanmaan ulkopuolelta: INTOverkosto Opin ovi, Etelä- Pirkanmaa Toteutusaika: Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä, Vammalan seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Lisätietoja: VAAO, Sastamala Päärahoittaja ja rahasto: Länsi-Suomen lääninhallitus, ESR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Suora kuntarahoitus Etelä-Pirkanmaan ulkopuolelta: INTOa yritysten innovaatiotoimintaan Pirkanmaan haasteellisilla alueilla myös tuotannollisten pk-yritysten verkostoitumisessa on paljon mahdollisuuksia. INTO-hankkeessa hyötyäsaavana kohderyhmänä olivat elintarvike- ja pakkausteollisuuden yritykset. Hankkeen tavoitteena oli perustaa yhteistyöverkosto, jonka kautta voidaan tehostaa koneenrakennuksen automaation kehitys- ja tutkimustoimintaa alueella sekä esimerkiksi parantaa yritysten kyvykkyyttä kansainvälisillä markkinoilla. Käytännössä yrittäjiä kontaktoitiin henkilökohtaisesti ja tapaamisessa selvitettiin yrittäjän ja yrityksen tarpeita ja edellytyksiä mahdolliseen yhteistyöhön. Kehitettävän kohteen löydyttyä hankkeen puitteissa tehtiin ehdotus, joka esiteltiin yrittäjälle. Innovaatioprojekteja syntyi hankkeen aikana 38 kappaletta. Projektien aiheina olivat muun muassa markkinointiin liittyvät asiat, tekniset ongelmat ja tuotteisiin liittyvät haasteet. Hankkeessa tarjottiin yrityksille palveluna myös ideointisessioita, joiden tarkoituksena oli esimerkiksi ideoida uusia liiketoimintamalleja, uusia tuotteita ja tehokkaampia työtapoja. Osa yhteensä kymmenestä sessiosta oli useammalle yritykselle järjestettyjä tilaisuuksia, joissa haettiin ideoita myös yhteistyön näkökulmasta. Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

20 MOLAP Moniarvoisen oppilaitosverkoston lisäarvopalvelut Uudet oppimisprosessit vastaavat työelämän vaatimuksiin Teollisuuden tuoteprosessit digitalisoituvat nopeasti, mikä vaatii myös oppilaitoksia modernisoimaan oppimisprosessejaan. Opiskelijalle on tarjottava mahdollisuutta toimia uudistuvaa työelämää vastaavassa ympäristössä. Toteutusaika: Toteuttaja: Hämeen ammattikorkeakoulu Lisätietoja: Hämeen ammattikorkeakoulu, Valkeakosken yksikkö, Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaan liitto, EAKR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: kuntarahoitus: Omarahoitus: Yksityinen rahoitus: Edelleensijoituksella kohti välityömarkkinoita Työttömänä olevien nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työhön sijoittamiseksi Etelä-Pirkanmaalla tarjotaan räätälöityjä työ- ja koulutusvalmennuspalveluita, työmarkkinoiden tarpeista lähtevää edelleensijoittamista ja työssäoppimispainotteista koulutusta. Työttömien edelleensijoittamista ja työnantajalähtöistä koulutusta kehitetään Välike-projektissa. Tavoitteena on parantaa välityömarkkinoiden toimintaa. Hankkeessa kehitetään kuntien työpajojen, työttömien yhdistysten ja muiden työllistävien yhdistysten kanssa niiden toimintaa välittäjäorganisaatioiksi, jotka mahdollistavat suunnitelmallisen, yksilöllisen ja tuetun sosiaalisen kuntoutuksen työllistämispolun. Projektin aikana työllistyneiden ja ammatilliseen koulutukseen lähteneiden prosenttiosuus on noin 66, kun tavoitteena oli 33 prosenttia. Etenkin projektin edelleensijoittamismalli on ollut tuloksellinen ja vaikuttavuudeltaan onnistunut. Edelleensijoituksen alkupolkuna on useissa tapauksissa ollut työvoimahallinnon järjestämä työharjoittelu tai -kokeilu, jonka avulla myös varsinainen edelleensijoitus toteutuu ja onnistuu paremmin. Myös työ- ja koulutusvalmennuspalvelun kytkeminen edelleensijoitukseen on ensiarvoisen tärkeää. Välike-hankkeen asiakastulokset ja vaikuttavuusseurannat ovat olleet niin hyviä, että projektissa syntynyt edelleensijoittamismalli halutaan juurruttaa kuntien pysyväksi työllistämistoiminnan mahdollisuudeksi. Moderniin tuotantoon liittyvän opetuksen kehittämiseen on olemassa kovat paineet opetusmenetelmien on tuettava nykypäivän työelämän vaatimuksia. Automaation ja tuotannonohjauksen opetuksellisiin tarpeisiin luotiin monipuolinen, työelämää vastaava oppimisympäristö MOLAP-hankkeessa. MOLAPissa kehitettiin opetussuunnitelmia myös entistä työelämälähtöisempään suuntaan. Tavoitteena oli sisällyttää työelämälähtöiset projektit tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tätä kautta jalkauttaa oppilaitosten voimavarat alueellisen elinkeinoelämän tarpeisiin. Hankkeessa toteutettiin opiskelijoiden projektioppimisympäristö, AutoMaint Network Factory (AMNF), jossa opiskelijat pääsevät toteuttamaan työelämälähtöisiä projekteja erityisessä projektioppimisympäristössä. Toimintamalli on vakiinnuttanut paikkansa opetussuunnitelmissa. Toteutusaika: Toteuttaja: Akaan kaupunki, Urjalan kunta, Valkeakosken kaupunki Lisätietoja: Akaan kaupunki, Päärahoittaja ja rahasto: Pirkanmaa ELY-keskus, ESR Kokonaisrahoitus: EU:n ja/tai valtion rahoitus: Suora kuntarahoitus: (katetaan kuntien tukityöllistämiseen käytettävistä varoista) Välike 20 Tietoa Etelä-Pirkanmaan kehittämishankkeista

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja TNO-palvelut nuorten tukena

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja TNO-palvelut nuorten tukena Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja TNO-palvelut nuorten tukena Aikuiskoulutusjohtaja Anni Miettunen Projektisuunnittelija Niina Tikkanen 21.1.2014 Mikä NAO? Nuorten aikuisten osaamisohjelma osa nuorisotakuuta

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia Yhteinen yrittäjyysstrategia Hyväksytty: Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus 27.1.2014,

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Tavoitetila 2015 Näkymällä näkyväksi

Tavoitetila 2015 Näkymällä näkyväksi Tavoitetila 2015 Näkymällä näkyväksi Johdanto Toimintaryhmätyö täyttää Etelä-Pirkanmaalla pian 10 vuotta. Siinä ajassa Pirkan Helmi on vakiinnuttanut asemansa ruohonjuuritason paikallislähtöisenä toimijana.

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

ESR ohjelman mahdollisuudet

ESR ohjelman mahdollisuudet ESR ohjelman mahdollisuudet Osastopäällikkö Tuija Johansson Lapin TE keskus Alustus seminaarissa Maaseudun yrittäjyyden edistäminen ohjelmatyön avulla 20.11.2008 Teemat: 1. ESR ohjelman esittely 2. Lapin

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja

terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja Näkökulmia sosiaali- ja terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja Lähihoitajakoulutus Koulutuskeskus Sedussa v.2011 Koulutusta 4 paikkakunnalla: Sedu Kauhajoki

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Haemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle.

Haemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Tapio Sivula PL 156 60101 SEINÄJOKI Muutoshakemus Palvelevat puuyritykset -hanke Hankenumero 9915, päätösnumero 24486, Dnro 1875/3560-2010 Haemme 31.12.2014 saakka kestävää

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot