Tilinpäätös Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2013 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 TILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS... 4 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 4 Kaupunginjohtajan katsaus toimintavuoteen Kunnan hallinto... 5 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 8 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hallintopalvelukeskus Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Sivistyspalvelukeskus Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNILASKELMAT Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätös (193)

3 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintatuotot palvelukeskuksittain Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Poistojen ja investointien vastaavuudet Pakollisten varausten muutos Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Pakollisten varausten muutokset TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Pysyvien vastaavien sijoitukset Saamiset tytäryhteisöiltä ja kuntayhtymiltä Oma pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille ja kuntayhtymille Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vastuusitoumukset Vastuut kuntien takauskeskuksen takausvastuista Leasingvastuiden yhteismäärä Muut taloudelliset vastuut HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT OMISTUKSET MUISSA YHTEISÖISSÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Konsernituloslaskelman liitetiedot Konsernitaseen liitetiedot Vakuuksia ja vakuussitoumuksia koskevat konsernin liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET PIELISEN KARJALAN TILITOIMISTOLIIKELAITOS Tilinpäätöslaskelmat Talousarvion toteutumisvertailu Toimintakertomus Liitetiedot Liikelaitoksen vaikutus kaupungin tilikauden tuloksen muodostumiseen LASKENNALLISESTI ERIYTETYN LIIKETOIMINNAN TILINPÄÄTÖS - VESIHUOLTOLAITOS Tuloslaskelma Taselaskelma ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT Tilinpäätös (193)

4 TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAVUOTEEN 2013 Tämä vuoden 2013 tilinpäätös kertoo viime vuoden olleen kaupungin kannalta muutosten ja erityisesti muutosten valmistelun vuosi. Edellinen valtuusto oli viime töikseen valmistellut HT Eero Laesterän konsultointityön pohjalta talo u- den tervehdyttämisohjelman, joka oli kuitenkin jäänyt vaille sitoutumishenkeä ja riittävää yksityisko h- taisuutta. Uusi valtuusto sai tehtäväkseen valmistella vaikeita muutos- ja säästöasioita päätöksiksi ja toimenpiteiksi. Talouden tunnuslukujen valossa ei ole riittävästi onnistuttu, ja paljon joudumme vielä tekemään. Vuoden 2011 tilinpäätöksen 12,7 miljoonan euron kertynyt ylijäämä taseessa on kahdessa vuodessa supistunut 8,8 miljoonaan euroon. Kunnan tehtävänä on tuottaa palveluita ja hyvinvointia asukkailleen. Tänä päivänä tässä onnistuminen vaatii työtä niin palveluiden uudistamisessa, elinkeinoelämän kehittämisessä kuin entistä ene m- män verkosto- ja muuta yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa. Näitä ovat yritykset, järjestöt, ka n- salaisaktiivit, muut kunnat, valtio jne. Jäljempänä tilinpäätöksen kohdassa Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa on ta r- kemmin listattu tärkeimpiä muutoksia, jotka koskevat niin omaa toimintaamme kuin yhteistoimintaa muiden kanssa. Kansalaisia koskettavat esimerkiksi muutokset kouluverkon ja sosiaali- ja terveydenhuollon osalta sekä asiakaspalvelussa (ASPA). ASPAan on keskitetty niin kuntalaisille kuin kaupungin omalle organ i- saatiollekin tarkoitettuja palveluita. Sen toimipaikka on teknisessä virastossa osoitteessa Pielisentie 3. Kuntarakenneuudistuksessa selvitetään kahta toimintavaihtoehtoa: kuntayhteistyön syventäminen ja kuntaliitos. Työn vaativuudesta kertoo se, että Lieksan, Nurmeksen, Juuan ja Valtimon yhteinen pi n- ta-ala on 80 prosenttia Uudenmaan pinta-alasta ja suurempi kuin viiden maakunnan pinta-alat. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen (Sote-ratkaisun osalta) kaupunki on lausunut kannattavansa maakuntavetoista mallia, joka rakentuisi kuntayhtymän pohjalle. Elinkeinoelämän osalta Lieksan Teollisuuskylä Oy on saavuttanut noin 98 prosentin täyttöasteen tilojensa osalta. Muutoinkin yhtiö on mukana tärkeissä kehittämishankkeissa ja erityisen tärkeä on K e- vätniemen alueen kehittäminen kärkenään biojalostamohanke ja koko metsäklusteria palveleva bi o- terminaalihanke. Yhtiön talous on kohentunut vuonna 2013 ja kaupungin panos yhtiölle on vuonna euroa. Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n osalta on tehty yhtiöjärjestys- ja osakassopimusmuutoksia. Kaupungin panos on vajaat euroa. Keskustelua on herättänyt, saako kaupunki sijoittamalleen rahalle riittävästi vastinetta. Lieksalaisen ulkomaalaisväestön osuus on suuruusluokkaa 550, joista pakolaistaustaisia on noin 400 henkilöä. Näistä lasten osuus on merkittävä eli noin 170. Tavoitteena tulee olla, että maahanmuuttotyö, kotouttaminen sekä erilaisten palveluiden järjestäminen on yhä enemmän osa jokaisen kaupungin työntekijän tavanomaista tehtäväkenttää. Henkilökunnan ja miksei luottamushenkilöiden osalta yhä tärkeämpää on selvittää mikä on vanhaa, jo rasitteeksi muuttunutta tai muuttuvaa tietoa tai toimintamallia ja mitä taitoja ja tietoja nyt vaaditaan. Liian usein jää huomaamatta, että pitkä kokemus onkin vanha, jopa vuosikymmenien takainen toimi n- tatapa. Paljon käytetty hokema seuraava sukupolvi osaa ei kunnan kannalta saa olla toimintamalli. Kunnan tehtävä on elää ajassa ja käyttää sen mukaisia työvälineitä, vaikka se vaatii meiltä paljon uutta tieto ja osaamista. Haluan kiittää luottamushenkilöitä ja henkilökuntaa kaupungin ja kaupunkilaisten hyvä ksi tekemästänne tärkeästä työstä ja tuoda uskoa pärjätä muuttuvassa (kunta)maailmassa. Esko Lehto kaupunginjohtaja Tilinpäätös (193)

5 KUNNAN HALLINTO KAUPUNGINVALTUUSTON VALITSEMAT TOIMIELIMET Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto (valittu vaalilla) Sosiaali- ja terveyslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta Tekninen lautakunta (Lieksan ja Nurmeksen yhteislautakunta) Rakennus- ja ympäristölautakunta (Lieksan ja Nurmeksen yhteislautakunta) Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta KAUPUNGINVALTUUSTO 2013 Valtuustopaikat, kaikkiaan 35 jakaantuvat puolueittain seuraavasti: Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue 12 Suomen Keskusta 10 Perussuomalaiset 8 Kansallinen Kokoomus 3 Sitoutumattomat 1 Vasemmistoliitto 1 Yhteensä 35 Tilinpäätös (193)

6 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat v puheenjohtaja Marjeta Ari SDP perhekotiyrittäjä, pastori I varapuheenjohtaja Kiiskinen Seppo Kesk. metsätalousinsinööri II varapuheenjohtaja Räty Esa PS asentaja Kaupunginvaltuustoon ovat v kuuluneet seuraavat kunnallisvaaleissa valitut henkilöt: Eskelinen Sulo metsätalousinsinööri, eläkeläinen Kesk. Heikura Martti kaivinkoneenkuljettaja Kesk. Hilkkonen Mika teollisuustyöntekijä PS Hollström Sini opiskelija SDP Härkönen Eija sairaanhoitaja, vastaava ohjaaja Kesk. Kaverinen Maija yrittäjä SDP Keronen Niko rajavartija PS Kiiskinen Arja myyjä SDP Kiiskinen Seppo T hankintaesimies Kesk. Kiiskinen Tero asiakasneuvoja Kesk. Kortelainen Reijo rajavartija evp Kok. Kuivalainen Ville maanviljelijä, insinööri Kesk. Kärkkäinen Eero työnjohtaja SDP Kärkkäinen Osmo yrittäjä Kesk. Laatikainen Martti maanviljelijä, evp.yrittäjä PS Lehikoinen Taisto yrittäjä Kok. Lehtinen Pirkko myyjä Kesk. Marjeta Ari perhekotiyrittäjä, pastori SDP Matikainen Seija liiketalouden merkonomi PS Muhonen Paavo eläkeläinen PS Nykänen Irma lehtori Vas. Orava Raimo vahtimestari, eläkeläinen SDP Oravalahti-Pehkonen Lea erityisopettaja Kesk. Riikonen Maija myyjä Kesk. Ryynänen Timo maatalousyrittäjä PS Räty Esa asentaja PS Saarelainen Seija sairaanhoitaja, eläkeläinen Sit. Saastamoinen Esko sähköasentaja PS Säppi Päivi työterveyshoitaja SDP Tossavainen Seppo linja-autonkuljettaja SDP Turunen Pertti teollisuustyöntekijä SDP Törnqvist Solja opettaja SDP Vattulainen Risto autonasentaja SDP Ylönen Heikki psykiatri, ylilääkäri SDP Öystilä Kaija perushoitaja Kok. Kaupunginvaltuusto kokoontui vuoden 2013 aikana 10 kertaa ja käsitteli 102. Tilinpäätös (193)

7 KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallituksen puheenjohtajat v puheenjohtaja Oravalahti-Pehkonen Kesk. erityisopettaja I varapuheenjohtaja Saastamoinen Esko PS sähköasentaja II varapuheenjohtaja Arja Kiiskinen SDP myyjä/autonasentaja Kaupunginhallituksen muut jäsenet: Eskelinen Sulo metsätalousinsinööri, eläkeläinen Kesk. Hilkkonen Mika teollisuustyöntekijä PS Orava Raimo eläkeläinen SDP Riikonen Maija myyjä Kesk. Turunen Pertti teollisuustyöntekijä SDP Öystilä Kaija perushoitaja Kok. Kaupunginhallitus kokoontui vuoden 2013 aikana 23 kertaa ja käsitteli 398. Kaupunginhallituksen esittelijöinä ovat toimineet: Esko Lehto kaupunginjohtaja Matti Taponen kaupunginsihteeri Johanna Tähkiö kaupunginkamreeri Tilinpäätös (193)

8 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Maailmantalouden kasvu on teollisuusmaiden, lähinnä Yhdysvaltojen ja Ison Britannian, vetämänä hitaasti palautumassa. Myös euroalueen taantuma on päättymässä. Alueen eri maiden välillä on kuitenkin merkittäviä kasvueroja; useiden maiden kilpailukyky on heikko. Suomessa vuoden 2013 talouskehitys oli tasaisen heikkoa. Vuosi 2013 oli toinen perättäinen taantumavuosi. Bruttokansantuotteen volyymi laski vuonna 2013 Tilastokeskuksen neljännesvuositilinpidon mukaan 1,4 %. Vuodelle 2014 ennustetaan maltillista 0,8 prosentin kasvua, eikä BKT:n määrä vuonna 2015 yllä vielä vuoden 2007 tasolle. Bruttokansantuote, vuosineljänneksittäin viitevuoden 2000 hinnoin (mrd. euroa), Tilastokeskus Vuonna 2013 kansantalouden kokonaiskysyntä pieneni 0,9 prosenttia. Kysyntää alensivat erityisesti yksityisen sektorin vähäiset investoinnit ja yksityisen kulutuksen supistuminen. Tavaroiden ja palveluiden tase, eli viennin ja tuonnin erotus oli viime vuonna 222 milj. alijäämäinen. Viennin volyymin kasvu vuonna 2013 oli 0,3 %, kun taas tuonti väheni 1,8 prosenttia; sekä tavaroiden (-0,5 %) että palveluiden (-5,1 %) tuonti pieneni. Vuosina Suomi on menettänyt markkinaosuuttaan kansainvälisessä kaupassa enemmän kuin esimerkiksi Ruotsi tai Saksa ja jopa enemmän kuin kriisimaat Espanja ja Italia. Ongelma ei ole eurokriisin alentamassa kysynnässä, vaan ennen kaikkea Suomen kilpailukyvyssä ja tarjonnan rakenteessa. Talouskasvun käynnistyminen ja kysynnän heikkous ovat kestäneet pitkään ja siksi investointitarpeet ovat vähäiset. Kuluvana vuonna kaikki investointierät supistuvat, Investointien volyymi laski 4,6 prosenttia, eniten supistui toimitilarakentaminen (6,8 %). Kuluttajahintojen nousu oli maltillista; vuoden 2013 keskimääräinen inflaatio oli 1,5 prosenttia. Julkisen talouden epätasapaino lisääntyi edelleen, eikä tulevien vuosien heikko talouskasvu riitä korjaamaan sitä. Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta nousi vuonna 2013 jo 58 prosenttiin. Työttömyydestä ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot lisäävät julkisten menojen kasvua. Julkisen velan kasvu jatkui; Tilastokeskuksen alustavien ennakkotietojen mukaan se kasvoi vuoden 2013 aikana 7 miljardilla eurolla 110,2 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 53,6 prosentista 56,9 prosenttiin Tilinpäätös (193)

9 Julkisyhteisöjen velka ja valtionvelka suhteessa BKT:een (%) Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Vertailuvuosi 2012 oli kuntatalouden heikoin vuoden 1997 jälkeen. Vuoden 2013 kuntien tulosta kohensivat verotuksen kertaerät 400 miljoonalla eurolla sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 miljoonalla eurolla. Valtionosuusleikkauksiin on pyritty sopeutumaan paitsi veronkorotuksilla myös toimintakuluja karsimalla. Kunnat ovat sekä tehostaneet toimintoja että tehneet kertaluontoisia kustannusleikkauksia esimerkiksi lomauttamalla henkilöstöä. Ennakkotiedoissa 36 kuntaa arvioi vuosikatteen vuonna 2013 jäävän negatiiviseksi. Vuonna 2012 n e- gatiivisen vuosikatteen kuntia oli 80. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate, 2,7 miljardia euroa, ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella alle 60 prosenttia. Kuntien lainakanta kasvoi vuonna 2013 noin 13 prosenttia ja on ennakkotietojen mukaan keskimäärin euroa asukasta kohti (2 262 euroa vuonna 2012). Maakunnista alhaisin lainakanta asukasta kohti oli Pohjois-Karjalassa, euroa/asukas. Vuonna 2014 on odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista, muun m u- assa valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta noin 100 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan viime vuoden 6,8 prosentista alle kolmannekseen, eli 2,1 prosen t- tiin tänä vuonna. Työllisyystilanne ei kääntynyt parempaan suuntaan; koko maan keskimääräinen työttömyysaste oli 11,3 (2012 9,4). Pohjois-Karjalan työttömyys kasvoi vuoden 2013 aikana 15,6 prosenttiin edellisen vuoden 13,9 prosentista. Lieksassa oli vuonna 2013 työttömiä keskimäärin 1 008, kun vuoden 2012 keskiarvo oli 935. Keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2013 nousi 20,0 prosenttiin (v ,3 %). Vuoden 2013 lopun työttömyysaste oli 20,9 %, kun se vuotta aiemmin oli 20,7 %. Vaikka työttömien osuus työvoimasta oli hiukan edellis- Tilinpäätös (193)

10 vuoden loppua korkeampi, oli työttömiä joulukuun 2013 lopussa lukumääräisesti kaksi vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa (1055/1057). Miehiä oli vuoden lopussa työttömänä 652 (656 v. 2012) ja naisia 403 (401). Lieksan, Pohjois-Karjalan ja koko maan työttömyysasteet kuukausittain vuosina 2012 ja 2013 Työttömien osuus työvoimasta (%) keskimäärin Pohjois-Karjalan kunnissa vuonna 2013 Pohjois-Karjalan asukasluku laski vuonna 2013 ennakkotietojen mukaan 309 hengellä. Maakunnassa kuoli vuoden aikana 330 ihmistä enemmän kuin syntyi. Maan sisäinen muuttoliike pienensi maakunnan asukasmäärää 391:lla. Maakuntaan muutti ulkomailta 412 ihmistä enemmän kuin maakunnasta lähti ulkomaille. Lieksan asukasluku vuoden 2013 lopussa on , eli 97 asukasta (0,8 %) vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Tilinpäätös (193)

11 Pohjois-Karjalan, Pielisen Karjalan ja Lieksan väestönmuutos prosentteina vuosina Uusia lieksalaisia syntyi vuonna 2013 ennakkotietojen mukaan 89, kuolleiden määrä oli 190. Kuntaan muutti muista kunnista 386 henkilöä ja kunnasta pois 460. Maahanmuuttajia oli 89 ja ulkomaille muuttaneita 11. Lieksan väestönmuutos ja sen osatekijät vuosina Tilinpäätös (193)

12 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Vuoden 2013 alussa aloittaneet uudet toimielimet saivat toteutettavakseen edellisen valtuuston hyväksymän talouden tasapainotusohjelman. Tasapainotusohjelman vaikutuksia ei ehditty sisällyttää vuoden 2013 talousarvioon, koska talousarviota ja tasapainotuspakettia valmisteltiin yhtäaikaisesti, ja ne hyväksyttiin samassa valtuuston kokouksessa Tasapainotuspaketin mukaiset toimintakatteen parannukset oli tarkoitus viedä talousarvioon osavuosiraporttien yhteydessä. Toisen osavuosiraportin talousarviomuutosten jälkeen toimintakate oli kuitenkin 1,2 miljoonaa euroa heikompi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Tilinpäätöksessä toimintakate toteutui kuitenkin 0,9 miljoonaa euroa parempana kuin muutettu talousarvio. Myös verotulot, valtionosuudet, rahoituserät ja poistot toteutuivat talousarviota positiivisempina, joten tilikauden tulos on kaksi miljoonaa euroa talousarviota parempi. Lieksan kaupungin tilinpäätös vuodelle 2013 on kuitenkin toista vuotta peräkkäin alijäämäinen. Vuoden 2011 tilinpäätöksen 12,7 miljoonan euron kertynyt ylijäämä taseessa on kahden vuoden aikana pudonnut 8,8 miljoonaan euroon. Tilikauden yli-/alijäämä ja taseen kertynyt yli-/alijäämä Maan hallituksen tekemät valtionosuusleikkaukset ovat pienentäneet kaupungin valtionosuustuloja vuonna ,5 miljoonaa euroa ja vuonna ,7 miljoonaa euroa. Vuodelle 2014 jo päätetyt leikkaukset ovat Lieksan osalta 2,6 miljoonaa euroa ja kahdelle seuraavalle vuodelle noin kolme miljoonaa euroa. Suunniteltu valtionosuusuudistus pienentää toteutuessaan Lieksan saamia valtionosuuksia vuonna 2015 vielä lisäksi 0,6 miljoonaa euroa ja vuonna ,4 miljoonaa euroa. Tilinpäätös (193)

13 Kaupungin kustannusten saaminen tulojen sallimalle tasolle vaatii edelleen työtä. Vuodelle 2014 on sovittu koko henkilöstön lomautuksista. Pitkäjänteisempiä talouden tasapainottamissuunnitelmia on päätetty käsitellä kuukausittain pidettävissä valtuustoseminaareissa. Valmistelutyötä on tehty paitsi palvelukeskuksissa, myös erilaisissa työryhmissä, joissa on mukana myös luottamushenkilöitä. Verotulot kasvoivat vuonna ,3 % edellisestä vuodesta. Vuonna 2013 kunnan tuloveroprosentti pidettiin vuoden 2012 tasolla 20 prosentissa. Yleinen kiinteistövero nostettiin 0,82 prosentista 1,0 prosenttiin, vakituisen asunnon 0,43 prosenttiin ja muun asuinrakennuksen 0,82 prosentista 0,95 prosenttiin. Voimalaitosten kiinteistövero on 2,85 %. Kiinteistöveroprosenttien korotus nosti kaupungin verotuloja puoli miljoonaa euroa. Kunnallisveron tuottoa vuonna 2013 nosti verotulojen tilitysrytmin muutos; edellisen verovuoden jäännösverojen ensimmäinen erä tilitettiin kunnille jo joulukuussa, kun se aikaisemmin on tilitetty seuraavan vuoden tammikuussa. Tilitysrytmin muutoksesta johtuen kunnat saivat vuoden 2013 aikana siis kahden jäännösveroerän sijaan poikkeuksellisesti kolme jäännösverotilitystä. Vuodelle 2014 kunnallisveroprosentti nostettiin 21:een. Toimintakulujen kasvu taittui vuoden ,4 prosentista kahteen prosenttiin. Toimintakate heikkeni 3,5 %. Aluehallintovirasto on muuttanut tulkintaansa eräistä perustoimeentulotukeen sisällytetyistä eristä ja on tehnyt siltä osin päätöksen vuoden 2012 perustoimeentulotuen valtionosuuden takaisinperinnästä. Päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus ja asian käsittely on kesken. Varovaisuusperiaatteen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen kustannuksiin vuodelle 2013 on kuitenkin sisällytetty euroa valtionosuuden palautusta vuosien 2012 ja 2013 perustoimeentulotuesta. Kuntarakenneuudistukseen liittyen Lieksan, Juuan, Nurmeksen ja Valtimon kuntien hallitukset nimesivät edustajat neuvottelemaan mahdollisesta kuntarakenneselvityksestä. Edustajat päättivät esittää pitämässään kokouksessa, että kunnat tekisivät kuntarakennelain edellyttämän yhdistymisselvityksen. Kaikkien kuntien valtuustot hyväksyivät esityksen. Selvitystyössä on kaksi linjaa; toisaalta selvitetään kuntaliitoksen ja toisaalta syvennetyn yhteistyön vaihtoehtoja. Selvityksen etenemisestä saa tietoa sitä varten perustetuilta kotisivuilta, joille löytyy linkki myös kaikkien kuntien omilta kotisivuilta: Vuoden 2013 aikana laadittiin Lieksan kaupungille uusi strategia, joka hyväksyttiin valtuustossa tammikuussa Visiossaan kaupunki on alueensa kehittyvä kaupallinen, teollinen ja hallinnollinen osaamis- ja palvelukeskus. Talouden pitäminen tasapainossa on tavoitteiden ja toiminnan perusta. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa toteutettiin merkittävä rakenteellinen muutos mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Uudelleenorganisoinnin tarve oli ilmeinen, koska palvelujen tarjonta oli hajaantunut PKSSK:n aikuispsykiatrian poliklinikalle ja Lieksan kaupungin organisaatiossa eri yksiköihin perusterveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja vanhustyönpalveluissa. Hoito- ja palveluketjut eivät voineet toimia tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti, koska työntekijöiden työnjohto ja vastuu palveluista oli hajaantunut. Päihde- ja mielenterveyspalvelut keskitettiin syksyllä 2013 yhteen organisaation, joka muodostaa oman tulosalueensa. Aikuispsykiatrian poliklinikan työntekijät siirtyivät Lieksan kaupungin uuden yksikön palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Yrjönhovin ja Partalanmäen palvelukotien yöhoito kilpailutettiin vuonna 2012 ja sen on vuoden 2013 alusta hoitanut yksityinen palveluntuottaja. Yöhoito on aiemmin tuotettu ostopalveluna vuosina Kouluverkkoa tehostettiin sulkemalla Surpeenvaaran koulu Alakoulun lisäksi koulun tiloissa toiminut ryhmäperhepäiväkoti siirtyi muihin tiloihin. Seuraavia päätöksiä varten valtuusto asetti sivistyspalvelukeskukselle tavoitteeksi kouluverkkoselvityksen tekemisen ennen maaliskuun loppua Syksyllä 2013 alakoulut jaettiin kahteen alueeseen ja niissä siirryttiin aluerehtorimalliin. Kaupungin päivähoitopaikkoja ei pystytty lisäämään tarpeen kasvua vastaavasti. Vuonna 2013 otettiin käyttöön päivähoidon palveluseteli, jonka avulla perheet voivat käyttää perustetun yksityisen ryhmäperhepäiväkodin palveluita. Päivähoidon läsnäolopäivien määrä kasvoi 3706 päivällä (7 %) vuodesta Tilinpäätös (193)

14 Asiakaspalvelupiste (ASPA) on aloittanut toimintansa Pielisentie 3:ssa. ASPAan on keskitetty niin kuntalaisille kuin kaupungin omalle organisaatiollekin tarkoitettuja palveluita. Marraskuun alusta ASPA on ollut myös yhteispalvelupiste, josta saa maistraatin avustavaa asiakaspalvelua. Vuonna 2014 kaupungin asianhallinta- ja arkistointi keskitetään asiakaspalvelupisteeseen. Maaseutuhallinto siirtyi vuoden 2013 alusta Nurmeksen kaupungin hallinnoiman seudullisen yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi. Samalla lakkautettiin maaseutulautakunta. Maaseutuhallinto siirrettiin kaupunginhallituksen alaisuuteen elinkeinoelämän edistämisen tulosalueelle. Ympäristöterveydenhuollon siirtyminen Joensuun seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueeseen viivästyi alkuperäisestä aikataulusta, mutta toteutui maaliskuun alusta Paaterin Eva Ryynäsen ateljee ja kirkko siirrettiin hallinnollisesti keskushallinnosta Pielisen museon alaisuuteen. Liikuntapaikkojen kunnossapitohenkilöstö siirtyi teknisestä palvelukeskuksesta liikuntatoimen tulosalueelle sivistyspalvelukeskukseen. Vuoden 2013 aikana valmistauduttiin Pielisen Karjalan tilitoimiston talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistojen vaihtoon vuoden 2014 alussa. Näissä toiminnoissa otettiin käyttöön maakunnalliset ohjelmistot. Vuoden 2013 aikana määriteltiin prosesseja ja lähinnä tilitoimiston henkilökunta sai käyttäjäkoulutusta. Jo syksyllä kuitenkin otettiin ensimmäinen ohjelma käyttöön, kun budjetointi tehtiin uudella järjestelmällä. Erityisesti henkilöstöhallinnon prosesseihin tulee uusien ohjelmien myötä muutoksia koko kaupungin organisaatiossa. Tavoitteena on niin henkilöstö- kuin taloushallinnon puolellakin prosessien sähköistäminen, yhtenäistäminen ja järkeistäminen. Kaupungin 5,6 miljoonan euron investointimäärärahoista käytettiin vain vähän yli puolet. Merkittävin aloitettu hanke on Moisionkadun koulun vanhan osan peruskorjaushanke. Koulu on rakennushistoriallisesti merkittävä, 1920-luvulla yhteiskouluksi rakennettu puukoulu. Hankkeelle on myönnetty valtionavustus. Peruskorjaus valmistuu vuonna Tilinpäätös (193)

15 KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ Lieksan kaupunki on tehnyt vuodelta 2013 erillisen henkilöstökertomuksen, joka kuvaa kaupungin henkilöstövoimavarojen määrää, laatua, kustannuksia ja kaupungin henkilöstöstrategian toteutumista. Kaupungin henkilöstömäärä vuoden 2013 lopussa oli 961; 65 henkilöä vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Vakinaista henkilöstöä oli tilastointihetkellä 19 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös sijaisten (-23) ja määräaikaisten (-22) määrä oli pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Henkilöstön määrä vuoden lopussa Palkat ja palkkiot tilivuonna olivat yhteensä 28,9 miljoonaa euroa (30,3 vuonna 2012, 28,4 milj. vuonna 2011). ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA Kaupungin tulot pienenevät maan hallituksen jo päättämien, ja vielä mahdollisesti tulossa olevien uusien valtionosuusleikkausten myötä. Lieksan valtionosuudet pienenevät myös valtionosuusjärjestelmän muutoksessa, jos se toteutuu esityksen mukaisena vuoden 2015 alusta. Talouden tervehdy t- tämisen onnistuminen ja kulujen sopeuttaminen tuloihin on ensiarvoisen tärkeää ja vaatii poliittista sitoutumista vaikeisiinkin päätöksiin. Keskeneräiset kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukset aiheuttavat epävarmuutta ja vaikeuttavat pitkäjänteistä investointien suunnittelua. Kaupungin talouden tasapainottaminen vaatii myös rakenteisiin muutoksia, jotka voivat vaikuttaa rakennusten käyttötarpeisiin. Kaupungilla on vanhaa rakennuskantaa, jossa on korjausvelkaa. Suurien peruskorjausten tai uusinvestointien tek e- minen epävarmassa tilanteessa on suuri riski, kun rakennusten käyttöikää ei voida ennustaa. Lieksan kaupungin väestörakenteen muutos aiheuttaa riskejä taloudelle, kun kustannukset nousevat palvelutarpeen kasvaessa ja verotulot pienenevät työikäisten asukkaiden määrän pienentyessä. Ka u- pungin henkilöstön ikääntyminen ja kiihtyvä eläköityminen tuovat haasteita myös rekryto intiin. Jos asiantuntijavakansseja ei saada täytettyä, joudutaan palveluita hankkimaan yhä enemmän ostopalv e- luina suuremmista kaupungeista. Avainhenkilöiden menettäminen on selvä riski erityisesti siellä, mi s- sä osaaminen on yhden henkilön varassa. Lähinnä maahanmuutosta johtuva päivähoidon ja perusopetuksen piiriin kuuluvien lasten määrän e n- nustamisen hankaluus voi aiheuttaa riskin näiden palvelujen järjestämiselle. Taloudellisia riskejä ovat elinkeinoelämän kehittämiseen ja ylläpitämiseen tehdyt sijoitukset ja takaukset, jotka ovat kohdistuneet Lieksan kaupungin omistamaan Lieksan Teollisuuskylä Oy:öön. Toisaa l- ta on selvää, että ilman näitä toimia Lieksan elinkeinoelämä olisi jäänyt paljolti kehittymättä. Toinen kaupunkikonserniin liittyvä riski liittyy Lieksan Vuokratalot Oy:öön, jossa haasteena on saada käyttöaste pysymään hyvänä. Vuosina tilannetta paransi merkittävästi se, että kaupunkiin on tullut maahanmuuttajia, joille kaupungin sosiaalitoimi on kotoutumisaikana välivuokrannut tyhjillään olleita vuokra-asuntoja. Tilinpäätös (193)

16 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Pielinen on Suomen viidenneksi suurin järvi. Vakinaisen asumisen, vapaa-ajan asumisen ja virkistyskäytön merkitys on kasvava. Pelkästään Lieksassa on 2600 kesäasuntoa, joista yli puolella on kunnan ulkopuolella asuva omistaja. Pielisen rannat ovat alavia ja suuret vedenkorkeuden vaihtelut aiheutt a- vat merkittävää ekologista ja taloudellista haittaa. Sarkkila-Vuoniskylien vesiosuuskunnan vesijohdon ja viemärin rakentaminen on aloitettu. Tämä vähentää alueen haja-asutuksen ympäristökuormitusta. Lieksalla on toimiva ympäristövalvonta ja seuranta. Ympäristöluvissa ei ole havaittu ongelmia. Riskiksi voi muodostua erilaisten vanhojen säiliöiden ja putkistojen yms. kunto. Ympäristönsuojelun toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteutuminen löytyvät tämän kirjan luvusta Talousarvion toteutuminen, Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto, tulosalueen 701, Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu, alta. Jätehuollon palvelutehtävät on annettu kunnallisen jätehuoltoyhtiön, Jätekukko Oy:n hoidettaviksi. Jätehuollon viranomaistehtävät on siirretty vuoden 2011 alusta alkaen Jätekukon toimialueen osaka s- kuntien yhteiselle jätelautakunnalle. Jätelautakunta vastaa ja päättää toimialueellaan mm. jätteen keräyspaikasta, jätehuoltomääräyksistä poikkeamisista, jätetaksan hyväksymisestä ja jätemaksua koskevien muistutusten käsittelystä, jätehuollon palvelutasosta. Jätelautakunnan tehtävänä on myös seurata jätelainsäädännön ja kunnallisten jätehuoltomääräysten toteutumista toimialueellaan. Kaupunki pitää tärkeänä vanhojen rakennusten, esimerkiksi Moisionkadun koulun puurakennus, Kaar i- silta, Pielisentien arvorakennukset, säilyttämistä kohtuullisessa kunnossa. Riskinä on, että kustannu k- set kaatuvat kunnan tai yksityisten tahojen kannettavaksi, vaikka kyseessä ovat jopa kansallisvarallisuudeksi katsottavat rakennukset, joiden kunnossapitoon tulisi ehdottomasti saada ulkopuolista raho i- tusta. Tilinpäätös (193)

17 SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden johtamisen, valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen. Ohjeissa on huomioitu kuntalain voimaan tulleet muutokset, joissa on määrätty ri s- kienhallinnasta kunnissa. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan hallituksen ja lautakuntien, johtavien viranhaltijoiden tai esimiesasemassa olevien henkilöiden erilaisia toimenpiteitä, joilla ohjataan henkilöstöä ja toimintaa t a- voitteiden ja hyväksyttyjen toimintatapojen mukaiseksi. Ohjauksen tulee kohdistua johtamisen, pä ä- töksenteon, hallinnon ja taloudenhoidon asianmukaisuuteen, toiminnan laatuun, tavoitteiden saavuttamiseen ja riskienhallinnan toimivuuteen. Valtuustolla on kokonaisvastuu kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Se vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kaupunkikonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannasta. Valtuuston tehtäviin kuuluu päättää kunnan ja ku n- takonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja talouden hoidosta. Sen vastuulla on myös sisäisen valvonnan ja riskienhallintaprosessin asianmukaisuus, mistä se antaa vuosittain selonteon tili n- päätökseen sisältyvässä toimintakertomuksessa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt a- vat ovat osa tavanomaisia prosesseja, joten hallituksen tehtävänä on varmistaa, että toimintaprose s- seissa on huomioitu riskinäkökulma. Kaupunginjohtaja vastaa yhteistyössä palvelukeskusten johtajien kanssa tehtävien häiriöttömästä, vaikuttavasta, taloudellisesta ja tehokkaasta hoitamisesta. Hänellä on asemansa perusteella vastuu sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestämisestä osaksi johtamista, päätökse n- tekoa, toiminnan ja talouden suunnittelua, seurantaa ja arviointia sekä em. menettelyiden toimivuuden raportoinnista hallitukselle. Johtavien viranhaltijoiden ja muiden esimiesten tehtävinä on johtaa henkilöstöä ja kehittää toimintaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti sekä vastata sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riitt ä- vyydestä ja toimivuudesta vastuullaan olevassa yksikössä ja toiminnassa. Heidän vastuullaan on yhteisesti noudatettavien toimintatapojen ohjeistaminen ja niihin sisältyvät vaikutusten, riskien arvioi n- nin ja hallinnan sekä valvonnan ja prosessien arvioinnin menettelytavat. Kaupunginjohtaja, johtavat viranhaltijat ja muut esimiehet valvovat asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä toiminnan häiriöttömyyttä ja taloudellisuutta päätöksenteon ja taloudenhoidon toimintatapojen asian- ja lainmukaisuutta tietojärjestelmien käytön ja hallinnon asianmukaisuutta henkilöstön riittävyyttä, ammatillisen osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittymistä omaisuuden, tilojen ja laitteiden asianmukaista käyttöä ja hallintaa riskien kartoitusten ja arviointien suorittamista sekä päätettyjen riskienhallinnan menettelyiden systemaattista toteutusta ja vaikuttavuutta. Kaupungin talouden ja toiminnan tavoitteet asetetaan vuosittain talousarviossa kaupungin strategian ja siitä johdettujen palvelukeskusten toimintasuunnitelmien pohjalta. Tavoitteiden toteutumista seurataan osavuosiraporteissa ja tilinpäätöksessä. Toiminnalliset tavoitteet kirjataan tasapainotettujen tuloskorttien muotoon, jolloin asiakas-, talous-, prosessi- ja henkilöstönäkökulmat tulevat otettua huomioon tavoitteiden asettelussa. Talouden seurannan osalta on päästy varsin hyviin tuloksiin, mikä ilmenee parhaiten määrärahojen entistä parempana noudattamisena ja talousarvioon nähden parempana tuloksena. Systemaattinen riskien arviointi, priorisointi ja hallinta eivät vielä ole riittävällä tasolla. Kaupunginhallitus ei ole havainnut sellaisia oleellisia puutteita tai virheitä, joista olisi erikseen tehtävä selkoa tai korjausesityksiä kaupunginvaltuustolle. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa tulee kuitenkin kehittää uudistetun ohjeen mukaisesti. Tilinpäätös (193)

18 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Ulkoiset erät, sis. tilitoimisto Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -9-4 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+) Varausten lisäys(-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAOSAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 18,2 19,2 Vuosikate/Poistot % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Tuloslaskelma kuvaa tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyyttä tilikaudelle jaksotettujen menojen kattamiseen. Toimintakate: Kaupungin toimintatuotot pienenivät edelliseen vuoteen nähden 0,658 milj. eurolla (6,0 %). Suurin euromääräinen lasku oli valtiolta saaduissa korvauksissa maahanmuuttajien kotouttamiskuluista, 0,603 milj. euroa. Vuoden 2012 tilinpäätökseen sisältyi lisäksi 228 tuhatta euroa käyttöomaisuuden myyntivoittoja, joita vuonna 2013 oli vain 24 tuhatta euroa. Toimintakulut kasvoivat 1,8 miljoonaa euroa (2,0 %). Henkilöstökulut laskivat 0,19 milj. euroa (0,5 %). Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma laski 1,7 %, kun taas eläkekulut kasvoivat 2,5 %. Palvelujen ostot kasvoivat 0,6 miljoonalla eurolla (1,9 %) vuodesta Palvelusetelikustannusten kirjauskäytännön muutos pienensi palvelujen ostojen summaa verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 2013 alusta palvelusetelikustannukset on kirjattu avustusten tiliryhmään, aikaisemmin kustannukset ovat sisältyneet palveluiden ostoihin. Palvel u- asumisen, kotihoidon ja omaishoidon palveluseteleiden kustannus vuonna 2013 oli y h- teensä miljoona euroa. Henkilöstökuluista palvelujen ostoihin siirtyi vuoden alusta ulkoistettu vanhuspalvelujen yöhoito, jossa palveluostojen summa vuonna 2013 oli noin 0,56 miljoonaa euroa. Tilinpäätös (193)

19 Avustusten summa nousi 1,2 miljoonaa euroa (12,3 %); kasvu johtuu suurelta osin palveluseteleiden kustannusten kirjauskäytännön muutoksesta. Toimeentulotukea maksettiin 0,2 ja maahanmuuttajien taloudellista tukea 0,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2012, lastensuojelun taloudellinen tuki kasvoi 0,3 milj. euroa. Avustuksiin kirjattava työmarkkinatuen kuntaosuus kasvoi 0,2 milj. euroa. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Toimintatuotot olivat vuonna ,2 % toimintakuluista (19,3 2012). Toiminnasta jäi verotuloilla ja valtionosuuksilla katettavaksi toimintakatteena 73,4 miljoonaa euroa, mikä on 3,5 % enemmän kuin vuonna Vuosikate: Verotulot olivat vuonna ,9 miljoonaa euroa (5,3 %) suuremmat kuin edellisenä vuonna. Lieksan kaupunki sai valtionosuuksina 2,1 milj. euroa (5,9 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Rahoituserien nettotuotto on 0,3 miljoonaa, 37 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate 2013 oli 2,2 miljoonaa euroa, 1,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Vuosikatteella ei pystytty kattamaan poistoja, jotka olivat 3,5 miljoonaa euroa. Vuosikate vuonna 2013 oli 63,4 % poistoista. Edellisenä vuonna vuosikate oli 22,3 % poistoista. Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate asukasta kohden nousi vuoden eurosta 182 euroon. Vuosikate euroa / asukas = vuosikate / asukasluku Tilikauden tulos: Tilikauden tulos, eli tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus oli -1,3 miljoonaa euroa (-2,7 miljoonaa euroa vuonna 2012). Tilikauden alijäämä: Tilikauden tulokseen ,81 euroa, lisätään poistoeron vähennys. Tilikauden alijäämäksi jää poistoeron kirjauksen jälkeen ,41 euroa. Tilinpäätös (193)

20 TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Ulkoinen, sis.tilitoimisto Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Kassavarat Kassavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % 73,6 12,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % 34,4 9,2 Lainanhoitokate 0,8 0,4 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla Investoinnit Vuonna 2013 kaupungin investointien omahankintameno oli 3,0 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitus oli 74 %. Tulorahoitus-% -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Tilinpäätös (193)

21 Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoito Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Maksuvalmius Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Tilinpäätös (193)

22 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE JA SEN TUNNUSLUVUT Ulkoinen, sis. tilitoimisto Vastaavaa Vastattavaa A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet A OMA PÄÄOMA Aineettomat oikeudet I Peruspääoma Muut pitkävaikutteiset menot V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä II Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 2. Rakennukset VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja kesken- C PAKOLLISET VARAUKSET eräiset hankinnat Muut pakolliset varaukset III Sijoitukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Osakkeet ja osuudet Valtion toimeksiannot Lainasaamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut saamiset Muut toimeksiantojen pääomat B TOIMEKSIANTOJEN VARAT E VIERAS PÄÄOMA Valtion toimeksiannot I Pitkäaikainen Muut toimeksiantojen varat Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 4 7. Muut velat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus II Lyhytaikainen Aineet ja tarvikket Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot II Saamiset Ostovelat Pitkäaikaiset saamiset Muut velat Muut saamiset Siirtovelat Lyhytaikaiset saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit TASEEN TUNNUSLUVUT IV Rahat ja pankkisaamiset Omavaraisuusaste% 61,4 60,5 VASTAAVAA YHTEENSÄ Suhteellinen velkaantuneisuus,% 30,0 35,4 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan rahoituksen rakennetta: omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuus Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Tilinpäätös (193)

23 Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 70 %:n omavaraisuutta. Kaupungin omavaraisuusaste laski vuonna 2012 edellisen vuoden 60,5 %:sta 61,4 %:iin. Koko maan kuntien keskimääräinen omavaraisuusaste vuoden 2012 tilinpäätöstietojen mukaan oli 62,1 %. Velkaantuneisuus Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Lieksan suhteellinen velkaantuneisuus laski vuoden %:sta 30 %:iin vuonna Koko maan kuntien keskimääräinen suhteellinen velkaantuneisuus vuoden 2012 tilinpäätöstietojen mukaan oli 48,3 %. Kertynyt yli-/alijäämä Lieksan kaupungin kertynyt ylijäämä vuoden 2013 lopussa on 8,8 miljoonaa euroa. Asukasta kohti ylijäämää oli 716 euroa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Asukaskohtainen asukasmäärä saadaan jakamalla kertynyt ylijäämä tilivuoden lopun asukasluvulla Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Lainat Kaupungin korollinen vieras pääoma oli vuoden 2013 lopussa 15,9 miljoonaa euroa. Lainoja lyhennettiin vuoden aikana suunnitelman mukaan, 2,8 miljoonaa euroa, eikä uutta lainaa nostettu.. Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Lainat ja rahavarat kuukausittain Tilinpäätös (193)

24 KOKONAISTULOT JA -MENOT LIEKSAN KAUPUNGIN KOKONAISTULOT JA -MENOT 2013 Ulkoiset erät, sis. tilitoimisto TULOT milj. MENOT milj. Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön -139 Valtionosuudet Korkokulut 375 Korkotuotot 138 Muut rahoituskulut 9 Muut rahoitustuotot 556 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot 0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien -24 +/- Pakollisten varausten muutos -661 hyödykkeiden luovutusvoitot -Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot -102 Rahoitusosuudet investointimenoihin 277 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 63 Investointimenot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 38 Antolainasaamisten lisäykset 700 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Kokonaistulo ja -meno -käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Tilinpäätös (193)

25 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Tilinpäätös (193)

26 Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Lieksan kaupungin lisäksi kaksi tytäryhtiötä ja neljä kuntayht y- mää, joissa kaupunki on jäsenenä. Kaupungilla on yksi yhteisyhteisö ja kuusi osakkuusyhteisöä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty yhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä yhteisön voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman mu u- toksesta. Osakkuusyhteisöistä Pielisen Karjalan Ajoharjoitteluratasäätiötä ja kahta asunto-osakeyhtiötä ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen. KONSERNIN TOIMINNAN OHJAUS Kaupunginvaltuusto on kaupunkikonsernin toiminnan ylin valvoja, ja se hyväksyy kunnan konsernijohtamista koskevat yleiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia määrittelee omistajapolitiikan perusteet. Omistajapolitiikan tarkoituksena ja tavoitteena on riittävän tuoton saaminen kaupungin pääomasijoitukselle ja/tai laadukkaiden ja edullisten palvelujen tuottaminen kaupungille ja kaupunkilaisille. Kaupunginvaltuusto hyväksyy koko konsernin tavoitteet talousarvion ja taloussuunnitelman yhteydessä. Kaupungin edustajien tulee toimia siten, että valtuuston asettamat tavoitteet saavutetaan. Kaupunginhallitus ohjaa Lieksa-konsernia. Kaupunginhallituksen vastuuseen kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sisältyy myös koko Lieksa-konsernin talouden ja toiminnan koordinointi. Kaupunginhallitus antaa tarvittaessa ohjeet kaupungin edustajille kuntayhtymien yhtymäkokouksissa sekä tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhteisökokouksissa käsiteltävänä oleviin asioihin ja nimeää kaupungin edustajat yhteisöjen hallintoelimiin ja tilintarkastajiksi. OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT Lieksan Teollisuuskylä Oy Lieksan Teollisuuskylä Oy - Lieksa Development Agency Ltd on pääosin Lieksan kaupungin omistama, kaupungin elinkeinotoimen tehtävistä vastaava yhtiö ( ). Vuonna 2013 yhtiö jatkoi toiminnan ja talouden vahvistamisohjelman toteutusta, jossa päästiin vuoden aikana askeleita eteenpäin. Toimenpiteiden vaikutus näkyi myös yhtiön tuloksessa, joka on tappiollisten vuosien jälkeen euroa voitollinen. Suunta on oikea ja jatkuu vuoden 2014 realisointeina. Tähän liittyen Lieksan kaupungin vastikkeen leikkaamista jatkettiin suunnitelman mukaisesti ja se poistuu kokonaisuutena vuoden 2015 jälkeen. Vuoden 2013 yleinen tilanne elinkeinoelämässä ja taloudessa heijastui myös yhtiön asiakaskunnassa. Kokonaisuutena voidaan tilannetta paikkakunnan näkökulmasta pitää positiivisena. Vuoden 2013 aikana yhtiö oli mukana valmistelemassa TEM:n seutukaupunkiverkoston pilottihankkeet, joista kolmeen Lieksan kaupunki ja yhtiö sitoutuivat mukaan; Pk-teollisuuden kilpailukyky ja kansainvälistyminen, Arktisuus pilotti ja Rakennemuutospilotti. Näiden vaikutukset tulevat näkymään ; vuosi 2014 käytetään toteutuksen valmisteluun. Vuoden 2013 aikana tehdyillä sopimuksilla yhtiön yritysalueiden kiinteistömassan käyttöaste nousee vuoden 2014 alussa 98 prosenttiin. Puun käytön laaja-alaistaminen -hankkeen toteutusta jatkettiin suunnitelmien mukaisesti ja konkreettiset yrityskohtaiset hankkeet realisoituvat vuoden 2014 aikana. Yhtiön keskeinen kehittämishanke oli Kevätniemen yritysalueen vahvistaminen, johon liittyvät ympäristövaikutusten arviointi- ja kaavoitusprosessi etenivät suunnitelmien mukaisesti, ja valmistuvat kesäkuussa Alueelle kohdistuvat Green Fuel Nordic Oy:n biojalostamohanke sekä koko metsäklusteria palveleva bioterminaalihanke. Vuoden 2013 aikana selviteltiin useita yritystason kehittämis- ja investointihankkeita, jotka onnistuessaan tuovat positiivista tulosta vuosien aikana. Tilinpäätös (193)

27 Lieksan Yrityskeskuksen valmistelutyö eteni toteutusvaiheeseen vuoden lopulla. Lieksan Yrityskeskus avautuu keväällä 2014 ensimmäisen vaiheen osalta. Yhtiön markkinointiviestinnän uudistustyö jatkui, ja mobiiliversio tulee käyttöön keväällä Kiinteistö oy Lieksan Vuokratalot Kiinteistö Oy Lieksan Vuokratalot on kokonaan Lieksan kaupungin omistama pääosin aravavuokrakiinteistöjä omistava kiinteistöyhtiö ( Yhtiö kuuluu tytäryhteisönä Lieksa konserniin. Yhtiön omistuksessa oli vuoden 2013 lopussa vuokrauskäytössä 40 taloa. Asuinhuoneistoja vuokrauskäytössä yhtiöllä oli yhteensä 764 kpl joiden huoneistoala oli yhteensä ,6 m². Liike- ja kerhotilat mukaan lukien koko yhtiön yhteenlaskettu neliömäärä on ,5 m². Porontie 2:n ja Kisapolku 2:n kiinteistöt ovat olleet poissa käytöstä. Yhtiön liikevaihto vuonna 2013 oli euroa ja taseen loppusumma euroa. Yhtiön korolliset lainat vähenivät tilikauden aikana eurolla. Tyhjien ja osittain vuokrattujen asuinhuoneistojen vuokrien menetys tilikauden aikana oli euroa (edellisenä vuonna euroa). Lieksassa vuokra-asuntojen kysyntä oli hyvä koko vuoden. Talouden yhä jatkuva taantuma heijastuu vuokra-asumisen suosion kasvuna. Yhtiön asuntojen käyttöaste pysyi koko tilikauden korkeana ja oli vuoden lopussa 97,2 %, jota on pidettävä kunnalliselle vuokrataloyhtiölle hyvänä. Yhtiö myi vuoden 2013 aikana Asunto Oy Lieksan Harjupolku 6 nimisessä yhtiössä sijaitsevan yksittäisen asunto-osakkeen. Lieksan kanta-kaupungin alueella on tällä hetkellä asuntojen vuokraustilanne niin hyvä, että aktiivisia myyntitoimenpiteitä ei toistaiseksi tehdä. Jos vuokraustilanne muuttuu merkittävästi huonommaksi, niin siihen reagoidaan nopeasti ja kiinteistöjen myynti harkitaan tilanteen mukaan. Kiinteistöjen myyntiä tullaan harkitsemaan ensisijaisesti kyläkeskusten kiinteistöjen osalta, sillä niiden käyttöasteet ovat alhaisimpia. Kokonaisliikevaihto nousi huoneistojen tyhjillään olon vähentyessä ja vuonna 2013 jäätiin noin 1,0 % budjetoidusta. Kasvanut liikevaihto paransi yhtiön maksuvalmiutta ja mahdollisti kiireellisimpien korjausrästien tekemisen. Hyvän käyttöasteen, alhaisten lainakorkojen sekä tiukan kustannuskurin ansiosta 2013 tilinpäätös on positiivinen. Tilikauden voitto oli euroa. Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy PIKES Pikes Oy on Lieksan ja Nurmeksen kaupunkien ja Valtimon kunnan omistama elinkeinoyhtiö. Vuoden 2013 alusta ovat olleet voimassa yhtiön uusi osakassopimus ja uusi yhtiöjärjestys. Osakkeiden lukumäärää pienennettiin 83:sta 82:een, jolloin Lieksan kaupunki sai 41 osakkeellaan puolet yhtiön osakkeista ja äänivallasta. Hallituksen jäsenten määrä nostettiin seitsemästä kahdeksaan, joista neljä on Lieksan kaupungin nimeämiä. Yhtiöjärjestyksen osalta toimivaltapykälää täsmennettiin poistamalla yhtiön tehtävistä elinkeinojen kehittämiseen liittyvät koulutustoiminnot ja lisäämällä tekstimuoto, jonka mukaan hallinnon ja palveluiden kehittämishakkeiden jne. tulee olla kuntien sopimia. Osakassopimukseen tuli lisäykset: - olemassa olevien yritysten säilyttäminen ja uusien yritysten perustaminen omistajakuntiin - Yhtiön päätoimistotilat ovat Nurmeksessa ja yhtiöllä on myös tarvittavat toimistotilat Lieksassa. Valtimolla pidetään sivuvastaanottoa. Tiloista voidaan käyttää merkintää Pikes Lieksa, Pikes Nurmes ja Pikes Valtimo tai vastaavaa. PIKESin ( asiakasmäärä vuoden aikana oli 366 kappaletta, joista 157 Lieksassa. Yritysneuvonnassa on ollut kymmenen alueen ulkopuolista yritystä, joista suurin osa on hakenut sijoittumismahdollisuutta seutukunnalle. Vuoden 2013 aikana seutukunnalle perustettiin 51 uutta yritystä ja 46 yritystä lopetti toimintansa. Lieksassa aloittaneista yrityksistä oli 31 ja lopettaneista 25. Talouden epävarmuus heijastelee Pielisen Karjalassa; asiakasmäärät ja toimenpiteet jäivät hieman edellisen vuoden tasosta. Yritysneuvonnan resurssit riittivät varsin hyvin, työkuorman tasaisemmalla jaolla henkilöstön kesken saatiin pidettyä varausajat kohtuullisina (n 4-7 työpäivää). Tilinpäätös (193)

28 Hiljaisen kevään jälkeen alkanut toimintaympäristön vilkastuminen jatkui vuoden loppuun asti Karelia Expert Matkailupalvelu Oy Karelia Expert Matkailupalvelu Oy ( on Pohjois-Karjalan matkailun alueorganisaatio, joka vastaa alueen yhteisestä matkailumarkkinoinnista, tuotekehityksestä, kokous - ja kongressipalvelujen tuottamisesta, matkailupalvelujen myynnistä sekä matkailuneuvonnasta. Vuonna 2005 Lieksan Matkailu Oy ja Ilomantsin Matkailu Oy fuusioituvat Karelia Expertin kanssa. Yhtiön toimistot sijaitsevat Joensuussa, Ilomantsissa, Lieksassa, Kolilla, Nurmeksessa ja Kesälahdella. Lieksan kaupungin omistusosuus yhtiössä on 29 %. Vuoden 2013 aikana yhtiö panosti voimakkaasti sähköisten järjestelmien kehittämiseen. Yhtiö kehitti visitkarelia.fi ja visitkarelia.ru porttaalia yhdessä Venäjän Karjalan matkailutoimijoiden kanssa. Koli valittiin vuoden 2013 vuoden retkeilykohteeksi yleisöäänestyksessä ja Suomen Hiihtokeskusy h- distys ry valitsi Kolin rinteet vuoden hiihtokeskukseksi. Kansallispuiston kävijäseurannan mukaan pelkästään puistossa vieraili kävijä ä. Kasvua edelliseen vuoteen n. 12 %. Kolin alueen vetovoiman kannalta tärkeä Koli Relax Spa avattiin Kolin kylän ja Purnuniemen tien risteyksen kevyen liikenteen väylän rakennustyöt etenivät suunnite l- lusti ja tie valmistui ennen vuoden vaihdetta. Yöpymiset lisääntyivät Lieksassa vuoden 2013 aikana 15,6 %; kotimaiset yöpymiset lisääntyivät 14,3 % ja ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät 22,1 %. ARVIO KONSERNIN TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Konserniyhtiöihin kohdistuvat taantuman mukanaan tuomat taloudelliset paineet. Tytäryhtiöt Lieksan Teollisuuskylä Oy ja Asunto Oy Lieksan Vuokratalot ovat toteuttaneet suunnitelmiaan talouden vahvistamiseksi, ja saaneet käännettyä tuloksensa positiivisiksi. Talouden tervehdyttämistyö jatkuu. Osakkuusyhtiöstä Karelia Expert suunnittelee myyntitoiminnan eriyttämistä liiketaloudellisin periaattein toimivaan tytäryhtiöön. Voittoa tavoittelemattomaan emoyhtiöön, Karelia Expert Matkailupalvelut Oy:öön jäisivät markkinointi, matkailuneuvonta ja hankkeet. Kuntayhtymistä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaali- palvelujen kuntayhtymän tulevaisuuteen on merkittävä vaikutus tulevalla sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksella. SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto seuraa kunkin tytäryhteisön toimintaa sen vuotuisen tilinpäätöksen, toimintakertomuksen sekä tilinpäätöksen liitetietojen kautta sekä pidättää itselleen oikeuden saada tarvittavia lisäselvityksiä tytäryhteisönsä tilinpäätöksistä niin harkitessaan. Kaupunginhallitus seuraa yhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia yhteisön hallitukselle havaitsemiensa epäkohtien hoitamiseksi. Lautakunnat seuraavat toimialaansa kuuluvan tytäryhteisön toimintaa ja ilmoittavat havaitsemistaan epäkohdista kaupunginhallitukselle. Tarkastuslautakunnalla on oikeus saada kaupungin tytäryhteisöjen toiminnasta ja tilinpäätöksestä selvityksiä niin harkitessaan, ja sen lisäksi tarkastuslautakunnalla on oikeus käydä tutustumassa tytäryhteisön toimintaan ja tavoiteasetantaan ja saada näin varmuus siitä, että valtuuston asettamat tavoitteet tullaan tytäryhteisössä saavuttamaan. Kaupunginjohtaja vastaa Lieksa-konsernin operatiivisesta johtamisesta ja seurannasta. Kaupunginjohtajalla on oikeus sisäisen tarkastustoiminnan järjestämiseen tytäryhteisöissä. Yhteisöt ovat velvollisia antamaan tarkastustoiminnan edellyttämät tiedot. Tytäryhteisöjen on raportoitava toimintansa ja taloutensa kerran vuodessa kaupunginjohtajalle. Palvelukeskusten johtajat toimialajaon mukaan ja kaupunginsihteeri ja kaupunginkamreeri avustavat kaupunginjohtajaa seurannassa. Lieksa-konsernin toiminnan ja tuloksen seurantaraportit ja tilinpäätökset tulee aina toimittaa kaupunginkamreerille. Tilinpäätös (193)

29 Tytäryhteisöjen toimivan johdon on etukäteen neuvoteltava ennen yhteisönsä päättävien elinten päätöksentekoa kaupungin konsernin operatiivisen johdon kanssa asioista, jotka koskevat toimialamuutoksia toiminnan laajennuksia tai supistuksia merkittäviä omaisuuden luovutuksia merkittäviä investointeja taloudellisen kantokyvyn kannalta merkittäviä lainan ottamiseen tai lainanantoon liittyviä kysymyksiä omaisuuden kiinnittämistä tai vakuuden antamista yhteisön vakuutuspolitiikkaa sekä muuta yhteisön toimintaedellytyksiin ja palvelukykyyn olennaisesti vaikuttavaa toimintaa. Lieksan Teollisuuskylä Oy:n ja Lieksan Vuokrataloyhtiöt Oy:n, kuten myös Pikes Oy:n ja Karelia Expertin toimitusjohtajat antavat katsauksia kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tarpeen mukaan. Tarvittaessa heidät kutsutaan kuultaviksi yhtiöitä koskevia asioita käsiteltäessä. Käytäntönä on ollut, että kaupungin nimeämät konserniyhteisöjen hallituksen jäsenet tuovat niissä käsiteltäviä merkittäviä linjauksia kaupunginhallituksen tietoon ja mahdollista ohjausta varten. Käytäntö on toiminut kohtuullisen hyvin. Tilinpäätös (193)

30 KONSERNITILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 51-7 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset erät 6 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet -5-4 Tilikauden ylijäämä(alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 35,0 35,5 Vuosikate/Poistot, % 91,4 55,6 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Tilinpäätös (193)

31 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät -6 0 Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 59 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta yhteensä Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 94,3 40,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 45,4 30,1 Lainanhoitokate 1,0 1,1 Kassan riittävyys (pv) 32,1 37,3 Tilinpäätös (193)

32 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Osuus kuntayhtymien oman pääoman Muut pitkävaikutteiset menot lisäyksistä Ennakkomaksut 0 6 Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Aineelliset hyödykkeet Edellisten tilikausien yliljäämä(alijäämä) Maa-ja vesialueet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet VÄHEMISTÖOSUUDET Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Ennakkomaksut ja kesken VARAUKSET eräiset hankinnat Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet PAKOLLISET VARAUKSET Muut osakkeet ja osuudet Eläkevaraukset Joukkovelkakirjalainsaamiset Muut palkolliset varaukset Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Vaihto-omaisuus Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Saamiset Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste,% 44,1 44,0 Suhteellinen velkaantuneisuus,% 5,4 5,7 Kertynyt ylijäämä(alijäämä) milj Kertynyt ylijäämä(alijäämä) /asukas Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta ,milj Konsernin lainasaamiset, milj Kunnan asukasmäärä Tilinpäätös (193)

33 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kunnanhallituksen on kuntalain 69 3 momentin mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varaus- ja rahastosiirtoja. Lieksan kaupungin tilikauden 2013 tulos on ,81 euroa. Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan ,40 euroa siirretään tilikauden alijäämä ,41 euroa taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämä (alijäämä) -tilille. Lieksan kaupungilla on taseessa aiemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää ,99 euroa. Tilikauden 2013 alijäämä pienentää taseeseen kertyneen ylijäämän yhteensä ,58 euroon. Tilinpäätös (193)

34 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN HALLINTOPALVELUKESKUS Tulosalueet 101 Vaalit 102 Kaupunginvaltuusto 103 Tarkastustoimi 104 Yleinen luottamushenkilöhallinto 105 Muu yleishallinto 110 Keskushallinto 120 Elinkeinotoiminnan edistäminen 125 Matkailun edistäminen 135 Kuntayht. ja muu yht.toiminta 150 Ruokahuolto 160 EU-y.m. projektit 101 VAALIT Tulosaluevastaava: Matti Taponen Vuonna 2013 ei järjestetty vaaleja Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot 0 0 Netto , KAUPUNGINVALTUUSTO Tulosaluevastaava: Matti Taponen Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Strategiatyön aloittaminen Taloudelliset resurssit Talouden tasapainottamistyön jatkaminen Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Luottamushenkilöiden Maakunnallinen, seudullinen ja perehdyttäminen tehtäviinsä kunnallinen luottamushenkilökoulutus painopistealueina talous, rakenteiden muutokset, hyvän hallinnon käytännöt ja sähköinen kokouskäytäntö Kaupungin strategia on valmis. Henkilöstöstrategia on laadittu ja on osa kaupungin strategiaa Kaupunginhallitus käsitellyt kaksi kertaa, yt-neuvottelut henkilöstön kanssa käyty. Lomautukset on päätetty. Kaupungin matkustusohje laadittu. Talouden terveyhdyttämistyöryhmä kokoontunut säännöllisesti. Konsultointityö sosiaali- ja terveystoimessa on aloitettu. Pidetty koulutukset: kunnan talous, kuntalainsäädäntö, julkisuus ja tietosuoja, henkilötietojen suoja kunnassa, aluerakenne Puheenjohtajille ja johtoryhmälle järjestettiin lakikoulutusta (Heikki Harjula, johtava lakimies, Kuntaliitto) Tilinpäätös (193)

35 Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot 0 Netto , Luottamushenkilöiden kokouspalkkioita nostettiin vuodelle %. Loppuvuoden aikana valtuusto kokoontui talouden tervehdyttämisen ja strategian valmistelun takia useisiin seminaareihin, mistä johtuen kokouspalkkioihin ja matkakustannuksiin varatut määrärahat ylitettiin selvästi. 103 TARKASTUSTOIMI Tulosaluevastaava: Johanna Tähkiö Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Hallinnon ja talouden tarkastamisen järjestäminen. Kuntakonsernin hallinnon ja talouden tarkastamisen yhteen sovittaminen. Taloudelliset resurssit Kokousten ja arviointikäyntien määrä n. 10 kpl/vuosi. Vastuullisen tarkastajan tarkastuspäivät kaupunginvaltuuston hyväksymän tilintarkastustarjouksen mukaan Prosessit ja rakenteet Valtuuston toimielimille ja tytäryhteisöille asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Talouden tasapainottamisen toteutumisen, taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyden arviointi Uusi tarkastuslautakunta perehtyy tarkastuslautakunnan ja sen jäsenten tehtäviin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Toimielinten päätösten seuranta ja viranhaltijoiden kuuleminen sekä toimipaikkakäynnit riittävässä laajuudessa Lautakunta laatii arviointityötään varten neljälle vuodelle arviointisuunnitelman ja kullekin vuodelle laaditun tarkemman työohjelman. Arviointisuunnitelman kehittäminen. raportoinnin ja seurannan kehittäminen. Tarkastuslautakunta on kokousten yhteydessä perehtynyt tilintarkastajien kanssa tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajien tehtäviin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Kokoukset kuukausittain, viranhaltijoita suunnitelman mukaan kuultavana kaikissa kokouksissa. Kaikkien palvelukeskusten johtavat viranhaltijat ovat olleet tarkastuslautakunnan kuultavina. Tarkastuslautakunta teki tutustumiskäynnit aspaan, terveyskeskuksen vuodeosastolle ja Karpaloon. Arviointisuunnitelma laadittu ja sitä on noudatettu. Vuoden 2013 aikana otettiin käyttöön kuultavaksi kutsutuille lähetettävä esikyselylomake. Tilinpäätöksen valmistuttua annetaan kokonaisarviointi arviointikertomuksen muodossa. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Jäsenet osallistuvat tarpeellisessa määrin koulutukseen kehittääkseen tarkastus-lautakunnan toimintaa ja toiminnan vaikuttavuutta. Kaikki jäsenet osallistuvat vähintään yhteen koulutustilaisuuteen vuodessa. Neljä viidestä jäsenestä osallistui BDO Audiator Oy:n järjestämään tarkastuslautakuntien koulutuspäivään Joensuussa. Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot 0 Netto , Tilinpäätös (193)

36 104 YLEINEN LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Tulosaluevastaava: Esko Lehto Kaupunginhallitus, luottamushenkilöiden sähköinen kokouskäytäntö, LATU-hanke Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Päätösten talous-, hyvinvointi- yritys-, ja ympäristövaikutusten arviointi Taloudelliset resurssit Talouden tervehdyttämisohjelman toteuttaminen ja valtuuston, hallituksen, lautakuntien ja palvelukeskusten sitouttaminen Prosessit ja rakenteet Kaupungin palveluprosessien uudistaminen, ASPA-mallin kehittäminen ja yhteispalvelukeskuksen luominen Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Hyvän hallitustyöskentelyn periaatteet ja käytännöt - koulutus Aletaan kirjata ja vaatia kirjattavaksi päätöksiin Toteutumisen säännöllinen seuranta kaupunginhallituksen kokouksissa ja valvonta Kaupungin omien palveluprosessien uudistaminen ja yhteistyön lisääminen valtion toimijoiden kanssa. Yritysvaikutusten arviointi otetaan asteittain käyttöön. Ollut esillä yksittäisissä asioissa. Seurantaa lisätty, myös johdon raportit taloustilanteesta kaupunginhallitukselle säännöllisesti. Sitouttaminen säästöihin ja muutoksiin on kesken. Käynnistetty. Aspan toiminta aloitettu Pielisentie 3:ssa. Maistraatin palveluja on siirtynyt Lieksaan. Heikki Harjulan lakikoulutus Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto MUU YLEISHALLINTO Tulosaluevastaava: Matti Taponen Tiedotus, kaupunginhallituksen avustukset, nuorten kesätyöt, joukkoliikenteen tukeminen Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Koulukuljetusten ja muun joukkoliikenteen koordinointi yhdessä sivistystoimen kanssa Ennen koulukuljetusten kilpailutusta (keväällä 2013) kartoitetaan eri kuljetusten yhdistämismahdollisuudet (kyytikoordinaattori) Seudullinen kyytikoordinaattori aloitti keväällä. Kaikki neljä kuntaa ovat jatkamassa ainakin ensi vuoden loppuun. Koulukuljetuksissa otettiin vuoden optio käyttöön. Kilpailutus keväällä Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , euroa tulosalueelle alkuperäisessä talousarviossa varatuista määrärahoista siirrettiin talousarviomuutoksella keskushallinnon tulosalueelle Aspaan tiedotustoimintojen siirryttyä sinne. Tilinpäätös (193)

37 Hissiavustuksiin oli alkuperäisessä talousarviossa varattu euroa, haetut ja myönnetyt avustukset jäivät n euroon. Myös muissa kaupunginhallituksen avustuksissa määrärahat alittuivat jonkun verran. 110 KESKUSHALLINTO Tulosaluevastaava: Matti Taponen Keskushallinto, kaupungin koko henkilöstön yhteinen koulutus, yhteistoiminta ja virkistys Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Prosessit ja rakenteet Taloushallinnon ohjelmistojen vaihdon valmistelu TOJ/ Sähköinen arkistointi Sopimuksenhallintajärjestelmä Vaihdepalvelujen siirto ulkoiselle palveluntuottajalle Asiakaspalvelukeskuksen toiminnan käynnistäminen Ohjelmien vaihto maakunnallisiin vuoden 2014 alussa yhteistyössä tilitoimiston kanssa. Henkilöstön koulutus Sähköisen arkistoinnin ja tiedonohjausjärjestelmän käyttöönotto maakunnallisen SARKE-hankkeen yhteydessä Järjestelmän vakiinnuttaminen, sopimuspohjien luominen yleisimmin käytettyihin sopimuksiin Kaupungin palvelujen tavoitettavuuden varmistaminen puhelimitse kaupungin oman vaihdetoiminnan päätyttyä Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstön pätevöittäminen Jokaisessa palvelukeskuksessa sijaistamiseen, työnkierron lisääminen toteutetaan lyhytaikaista työnkiertoa Oman henkilökunnan käytön lisääminen kouluttajina Johtoryhmän jäsenet käyvät toisten palvelukeskusten johtoryhmissä /lautakunnissa kouluttajina (jatkossa vastaava käytäntö myös muun henkilökunnan osalta) Uudet ohjelmat käyttöön pääosin vuoden 2014 alussa. Käyttöönotto edellyttää merkittäviä toimintatapojen muutoksia ja perusteellista perehtymistä. Oltu mukana maakunnallisessa hankkeessa. Merkittävä määrä työtä säästettiin ostamalla Lahden kaupungilta tehtäväluokittelu ja siihen sisältyvät tiedonohjaussuunnitelmat, jotka siirretty järjestelmään sähköisessä muodossa. Tarkastus ja korjaus käynnissä, työ jaettu kuntien kesken. Projekti jatkuu vuoden 2014 ajan. Järjestelmä käytössä, vanhat voimassa olevat sopimukset viety järjestelmään. Käytön kattavuuden lisääminen vaatii vielä työtä. Vaihde- ja operaattoripalvelut heikkenivät vaihdon yhteydessä. Erityisesti operaattoripalvelut heikkenivät ja kustannukset ovat olleet oletettua korkeammat. Asiakaspalvelukeskus käynnistynyt teknisen viraston palvelupisteen tiloissa. Keskuksessa työskentelee 4 henkilöä. Ei systemaattista työnkiertoa. Pätevöittäminen ja osaamisen laajaalaistaminen otettava täsmennettynä käyttöön eräänä säästötoimenpiteenä. Toteuttaminen kesken Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , Tilinpäätös (193)

38 120 ELINKEINOTOIMINNAN EDISTÄMINEN Tulosaluevastaava: Esko Lehto Lieksan Teollisuuskylä Oy, Pikes Oy, maaseutuhallinto Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Kaupungin oman elinkeinopolitiikan luominen (aiemmin kaupungin elinkeinopolitiikka ollut osa Pikes Oy:n seudullista elinkeinopolitiikkaa) Teollisuuskylä Oy:n ja Pikes Oy:n Lieksan toimitilojen keskittäminen samaan kiinteistöön. Lieksalaisen yritystoiminnan keskinäisen synergian vahvistaminen Taloudelliset resurssit Teollisuuskylä Oy: yhtiön toiminnan ja taloudellisen aseman vahvistaminen Yhtiön omistamien kiinteistöjen käyttöasteen nostaminen Prosessit ja rakenteet Maaseutupolitiikan luominen Määritellään kaupungin rooli ja toimintamallit Yhtiön hallituksen hyväksymän ohjelman toteuttaminen markkinalähtöisesti Positiivinen operatiivinen tulos Määritellään kaupungin rooli ja toimintamallit Elinkeinostrategia on osa Lieksan kaupungin strategiaa. Seudullisen elinkeinostrategian laatiminen aloitettiin ja valmistui tammikuussa Tilat käytössä maaliskuussa Esimerkiksi Puun käytön laajaalaistaminen hanke, siirtolapuutarhahanke. Tällaisissa hankkeissa voidaan vahvistaa myös paikallisten yritysten yhteistyötä. Kaupunki ja Teollisuuskylä jatkavat Green Fuel Nordicin perustamishanketta, tavoitteena käynnistäminen viimeistään 2017 Ohjelmaa esitelty valtuustolle. Kaupunki ja Teollisuuskylä lähteneet mukaan seutukaupunkiverkoston ja TEM:n pilottihankkeisiin Teollisuuskylän tilojen käyttöaste on noin 98 %. Uusien kotisivujen ja tilakaupan tunnettavuuden lisääminen käynnissä. Ensimmäinen verkkolehti ilmestyy syksyllä ja muuta markkinointia on lisätty. Lieksa rekrytoi osio lisätty tilakauppaan Maaseutustrategiatyö käynnistyy Talous Toimielimen Alkuperäinen muutosesitys TA muutosten talousarvio % Muutos jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , Lieksan kaupungin maaseutuhallinto on siirretty vuoden 2013 alusta Pielisen Karjalan seutukunnan yhteistyösopimuksen mukaisesti Nurmeksen kaupungin hallinnoitavaksi. Lieksa osallistuu kustannuksiin toimintansa suuruisella osuudella. Maaseutuhallinnon kustannukset siirtyvät maaseutulautakunnan toiminnan lakkautumisen jälkeen kaupunginhallituksen alaisuuteen ja ne kirjataan omalle kustannuspaikalleen elinkeinotoiminnan edistämisen tulosalueelle. 125 MATKAILUN EDISTÄMINEN Tulosaluevastaava: Esko Lehto Karelia Expert Oy Vuoden 2013 alusta Paateri on siirretty sivistyspalvelukeskukseen, Pielisen Museon tulosalueelle. Tilinpäätös (193)

39 Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Kolin kehityksen näkyminen koko kaupungin alueella Matkailutilastot ja kävijämäärät Kolin matkailu lisääntynyt n. 10 % Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , Paaterin tuloarvio, euroa ja määräraha euroa on siirretty Pielisen Museon tulosalueelle. 135 KUNTAYHTYMÄT JA MUU YHTEISTOIMINTA Tulosaluevastaava: Esko Lehto Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Prosessit ja rakenteet Omistajaohjauksen lisääminen Lähetekeskustelut lähetekeskusteluja käyty Kaupungin valitsemien kesken luottamushenkilöiden ohjeistaminen kaupungille raportoimisen osalta. Nimetään kaupungin johtoryhmästä kullekin kuntayhtymälle vastuuhenkilö, joka seuraa ja raportoi kaupunginjohtajalle. nimetty kaupunginjohtajan päätöksellä Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot 0 0 Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , RUOKAHUOLTO Tulosaluevastaava: Leena Tuupanen Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Vastataan kysyntään laadukkain palveluin ja kilpailukykyisin hinnoin. Laatua seurataan asiakastyytyväisyyskyselyin Taloudelliset resurssit Raaka-ainehankinnat hankintasopimuksen mukaisesti, valitaan mahdollisuuksien mukaan lähellä tuotettua ja kotimaisia raakaainetta Toimitaan palvelusopimuksen mukaan Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Asiakaspalautteet käsitellään, raportoidaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet Kustannusten seuranta ja raportointi kuukausittain johtotiimissä sekä osavuosiraportit. Kiinnitetään huomiota raaka-aineiden Asiakastyytyväisyyskyselyt tehty maaliskuussa ja lokakuussa, yleisarviointi on hyvän ja melko hyvän välillä. Kyselyjen tulokset on huomioitu ruokalistasuunnittelussa. Koulujen asiakaskyselyt lähetetty tiedoksi var koula. Teemaviikkoja toteutettu ruokailussa 2 sekä 1 teemapäivä Toiminnan raportit ja suoritteen hintaseuranta kuukausittain johtotiimin kokouksessa, tarvittaessa hinnan muutoksiin reagoidaan heti Tilinpäätös (193)

40 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Talousarvion noudattaminen Tavoiteltavat kustannussäästöt n. 4 henkilötyövuotta saatavissa keskuskeittiöhankkeen toteutuksella taloudelliseen käyttöön ja hävikin määrään Nuorisokahvilan hoidosta on sovittu nuorisotoimen kanssa, että kahvion työntekijä voi tarvittaessa toimia nuorisotilan valvojana. Tappio kahvilatoiminnasta on siirretty sopimuksen mukaisesti nuorisotoimelle. Prosessit ja rakenteet Tuottavuuden parantaminen Ruokatuotannossa laadun varmistaminen tuotantoprosessien ja omavalvonta ohjeistuksen mukaan. Keskuskeittiöhanke Latu- hanke Elintarviketutkimukset hygieniaohjelman mukaan yhdessä terveystarkastajan kanssa Vakioruokaohjeiden kehittäminen uuden keskuskeittiön suunniteltujen prosessien mukaiseksi Sisäisten uudistajien toimesta esille tuodut työyhteisön kehittämiskohteet Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Ruokapalveluhenkilöstön ammatillisen Kaikilla mahdollisuus osallistua osaamisen kehittäminen koulutuksiin vuorollaan täsmäkoulutuksin Tavoitteena tietojen päivittäminen Työkierto eri toimipisteissä Työkierrolla tavoitteena työtehtävien monipuolinen hallinta Ruokapalvelun yhteiset Työpaikkakokoukset järjestetään 4 työpaikkakokoukset kertaa vuodessa Työssä jaksaminen ja työkyvyn ylläpitäminen Kehityskeskustelut Työturvallisuus Yhteistyö Amo:n kanssa Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa kuntoutus ja työergonomia asioiden päivitys Kehityskeskustelut toteutetaan koko työyhteisössä oman lähiesimiehen kanssa Minimoidaan tapaturmariskit Huolehditaan suojaimet ja käyttöturvallisuustiedotteet työpisteisiin Työssäoppimis jaksoille otetaan kokkiopiskelijoita keittiötyöhön osaksi yhteistä toimintaa Toiminta ohjeistuksen mukaisesti, näytteet otettu Keskuskeittiö hanke kesken, ruokaohjeita työstetään jatkuvasti Tavarantoimittajien opastus- ja esittelytilaisuuksia, mm. Iso Mitta ja Pesuaine Kettunen Työkierto on toteutunut, sijaistettu eri yksiköissä lyhyet poissaolot Työyksikköjen ja työpaikkakokoukset on pidetty Työterveyshuollon kanssa kuntoutus tarpeet on kartoitettu ja toteutettu Kehityskeskusteluja ei pidetty. Hankittu tarpeelliset välineet ja uusittu keittiöjakkarat Amon:n kanssa yhteistyötä, työssä oppimisjaksolla ollut kolme kokkiopiskelijaa Tunnusluvut Mittari Suorite 2011 Ruokahuollon suoritteiden määrä Ruokahuollon suoritteiden hinta 2012 Talousarvio Terveyskeskus Partalanmäen palvelukoti Koulut Terveyskeskus 4,57 5,03 4,77 Partalanmäen palvelukoti 4,32/3,82 4,51/4,17 4,59/4,27 Koulut 3,08 3,17 3,12 Partalanmäen palvelukodin toteutunut suoritehinta 4,59 sisältää ateriapalvelun kuljetus- ja pakkauskulut. Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto Keskuskeittiöhankkeen viivästymisestä johtuen keittiöiden koneita- ja laitteita on uusittava jo tulevana vuotena. Keittiöiden kone- ja laitekanta on vanhentunutta eikä täytä esim. työturvallisuus vaatimuksia. Talousarvioon on tehty varaus Merilän keittiön uunin ja Rauhalan keittiön yleiskoneen hankintaan. Tilinpäätös (193)

41 Ruokatuotannon keskittäminen yhteen keittiöön = keskuskeittiöön tuo suoraan säästöjä henkilöstökuluista ( 4 henkilöä/ /v.), sekä Rauhalan keittiön jäädessä pois käytöstä vuokrakuluista ( e/v.) Henkilöstön määrä on vähentynyt eläketapahtumien kautta2 henkilöä v Toimet on jätetty täyttämättä. Nykytilanteessa ruokapalveluhenkilöstö pysyy ennallaan eikä henkilöstö säästöjä ole mahdollista toteuttaa. Ateriahintoja on tarkastettu ja korotettu Vuodelle 2013 korotustarve on ateriahintaan 5 %. Nuorisokahvilan hoito ja kustannusten kohdistaminen selvitetään ensimmäiseen osavuosiraporttiin. 160 EU- Y.M. PROJEKTIT Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Kolin pitkäjänteinen kehittäminen asuinpaikkana ja matkailukohteena Luonto Kolin kasvusysäys ( ) Hyvää palvelua arjessa (11/2009-1/2013) Puun käytön laaja-alaistaminen (12/2011 3/2014) Kestävän luontomatkailun kehittäminen Koli Cultura (valmistelussa) Uuden terveyskeskuksen kehittäminen Pielisen Karjalaan PieKa-hanke (valmistelussa) Kylien laajakaistarakentaminen Maavalo hanke Moderni siirtolapuutarha -hanke Viekin lentokentän kehittäminen/lieksan ja Nurmeksen kaupunki, Lieksan ja Nurmeksen lentokenttäyhtiö oy Kolin alueen saavutettavuuden parantaminen Kolin alueen infrastruktuurin ja aluerakenteen kehittäminen osatoteutus Pikesin hallinnoimassa hankkeessa Hankkeen loppuraportointi ja tiedottaminen. Hanke päättyy tammikuussa Uusista, kaupallistamisvaiheessa olevista puutuoteratkaisuista sellaisten löytäminen, jotka luovat Pohjois-Karjalan yrityksille mahdollisuuksia kehittää uutta, kannattavaa liiketoimintaa ja työllistää alueen ihmisiä Hallinnoija Lieksan Teollisuuskylä Oy Koli Cultura sisältötuotantoprojektin hallinta ja osahankkeiden koordinointi Perusterveydenhuollon toimintatapojen ja toimintaympäristön uudistaminen Laajakaistarakentamisen tukeminen niillä alueilla, jotka jäävät Laajakaista kaikille 2015 hankkeen tuella rakennettavien verkkoyhteyksien ulkopuolelle. Kuntarahoitus Pikesin hallinnoimaan hankkeeseen. Kehittämis- ja markkinointisuunnitelman toteuttaminen. Konsulttitoimisto Poklossi Oy on laatinut yhdessä kaupungin kanssa kehittämissuunnitelman vuosille Rakentaminen alkaisi Selvitys lentokentän toiminnan laajentamismahdollisuuksista Suunnitelma kentän rakenteiden kehittämismahdollisuuksista Hanke käynnissä. Ollut osaltaan mukana esimerkiksi Koli Master Plan suunnitelman laatimisessa. Asiaa koskeva kaava korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Rahoitusta hankkeelle ei saatu Kehittämissuunnitelma valmistui vuoden 2013 keväällä. Jatkotyö käynnistynyt. Selvitys valmistunut, eri vaihtoehtojen toteuttamista selvitetään. Varasjoen kunnostaminen Varasjoen ennallistaminen Valmistelu käynnissä. Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , Tilinpäätös (193)

42 HALLINTOPALVELUKESKUS YHTEENSÄ Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , Toimintakulut: kumulatiiviset ja kuukausitoteumat verrattuna toteumaan 2012 ja talousarvioon 2013 Toimintatuotot: kumulatiiviset ja kuukausitoteumat verrattuna toteumaan 2012 ja talousarvioon 2013 Tilinpäätös (193)

43 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS TOIMINTA JA ORGANISAATIO Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata sosiaalihuollon-, terveydenhuollon- sekä asumista ja asumista tukevien palveluiden järjestämisestä. Palvelujen toteuttaminen ja kehittäminen perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön ja viranomaisohjeistuksiin. Lieksan kaupungin strategia määrittelee suuntaviivat SOTE strategialle, kehittämistyölle ja tavoitteille. SOTE strategia painopistealueet vuosille ovat: Suunnitelmallinen ehkäisevä toiminta Ihmisläheiset työprosessit vähemmillä rajapinnoilla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman ja hyvinvointikertomuksen laatiminen seuraavaksi valtuustokaudeksi yhteistyössä eri palvelukeskusten kanssa Henkilöstöresursseista huolehtiminen Alueellisen yhteistyön kehittäminen Päihde- ja mielenterveystyön uudelleen organisointi Huostaanottojen vähentäminen (kodin ulkopuolelle sijoitettujen palvelurakennemuutos) Tavoitteiden määrittelyssä on huomioitu toiminnan vaikuttavuuden arviointi. Tulosalueita ja kustannuspaikkoja pyritään muokkaamaan tarvelähtöisesti ja ehkäisevän työn painotus huomioiden. Tulosaluejaon pohjalta on mahdollista seurata paremmin ehkäisevän työn toteutumista ja jatkossa integroida toimintoja palvelukeskuksen sisällä tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Menossa olevat toiminnan kehittämishankkeet: Työelämän laadulla tuottavuutta hanke, (LATU, Sitra) Ikääosaavat palvelut IMMO , kotihoidon pienkotien kehittämishanke Palvelurakennemuutoksen arviointi yhteistyössä Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. Kansalaisten sähköisen asioinnin hanke suunnitteilla Pakolaisen oppimispolku Hallitusohjelman mukainen työllistämiskokeilu, Neurologisten sairauksien ryhmäkuntoutushanke, uusi Vastuualueet: - sosiaalipalvelut - terveyspalvelut - asumista tukevat palvelut Tulosalueet 201 Hallinto- ja tukipalvelut Sosiaalipalvelut vastuualue 211 Perheneuvola 212 Lasten ja lapsiperheiden sosiaalityö 213 Vammaisten palvelut ja kehitysvammaisen huolto 214 Aikuissosiaalityö 215 Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä tukevat palvelut 216 Maahanmuuttajapalvelut 233 Hammashuolto 234 Ehkäisevä perusterveydenhuolto 235 Perusterveydenhuolto 237 Ympäristöterveydenhuolto Asumista tukevat palvelut 241 Ehkäisevä työ 242 Kotihoito 244 Yrjönhovin tukikeskus ja palvelukoti 246 Partalanmäen tehostettu palveluasuminen 247 Yksityinen tehostettu palveluasuminen Terveyspalvelut vastuualue 231 Erikoissairaanhoito 232 Työterveydenhuolto Tilinpäätös (193)

44 PALVELUKESKUKSEN YHTEISET TAVOITTEET Palvelukeskuksen päällikkö: Tero Oinonen Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Suuntautuminen ehkäisevään työhön ja kuntouttavaan työotteeseen. Kuntalaisten omatoimisen selviytymisen tukeminen ja osallistumismahdollisuuksien kehittäminen. Sähköisen asioinnin kehittäminen Taloudelliset resurssit Kustannustehokas toiminta Resurssien suuntaaminen palvelujen saamiseen, saatavuudesta joudutaan tinkimään Taloustilanteen systemaattinen analysointi Prosessit ja rakenteet Toimintasäännön päivittäminen vastaamaan uuden hallintosäännön määräyksiä. Ikäpoliittisen strategian toteutumien seuranta ja arviointi. Mielenterveys- ja päihdestrategian toteuttaminen Talousarvion vuosikello Hyvinvointisuunnitelman tekemiseen/toteuttamiseen osallistuminen Hyvinvointimittareiden valinta palvelu- ja tulosalueittain. Ehkäisevän toiminnan prosessien avaaminen ja kehittäminen Seurantatapa: Prosessikuvaukset valmiit vuoden 2015 lopussa. Toiminnan ydintavoitteena ovat ihmisja asiakaslähtöiset työprosessit Mahdollisimman laaja perusturvan sähköinen käyttö Medinet käytössä terveydenhuollossa 2013 Asiakaskyselyt, palveluista tiedottaminen kuntalaisille, esim. keskustelutilaisuudet.. Organisaatiorakenne tukee osaltaan esimiesten kokonaisvastuuta taloudesta, toiminnan kehittämisestä ja henkilöstöstä. Tulosalueille ja kustannuspaikoille on nimetty vastuuhenkilöt. Päälliköt ja toimielimet ovat velvollisia ohjaamaan ja valvomaan taloutta ja ryhtymään ajoissa toimenpiteisiin poikkeamien korjaamiseksi. Seurantatapa: Tulosalue- ja kustannuspaikkavastaavien tukeminen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi jatkuvaa toimintaa Tuotteistaminen. Aloitetaan työterveyshuollosta Talousraporttien hyödyntämisen kehittäminen Hallintosäännön vahvistamisen jälkeen Arviointityöryhmä. Työryhmän apuna arviointityössä toimii Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän aikuispsykiatrian poliklinikan kunnallistamisen Toimintojen mahdolliset päällekkäisyydet minimoidaan. Mielenterveys- ja päihdetyön toimintasuunnitelma valmis alkaen Käytössä alkaen. Jatkuvaa toimintaa. Tavoitteiden huomioiminen toimintasuunnitelmista Valitaan 2013 aikana Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Työolosuhteiden ja ilmapiirin parantaminen. epäkohtiin puututaan. Työilmapiirimittauksessa ilmeneviin Seurantatapa: Johto käsittelee työilmapiirimittauksen yhteenvedot ja laatii toimintasuunnitelman. Esimiesten ja henkilöstön kehittäminen Esimiestunnit säännöllisiksi Henkilöstön ammattiosaamisen kartoittaminen Tulosalue- ja kustannuspaikkavastaavien hallinnollinen koulutus Ehkäisevän toiminnan prosessien kuvaksia työstetty mm. mielenterveys- ja päihdepalveluissa, perheneuvolassa ja työllisyyspalveluissa Medinet on otettu käyttöön alkaen. Toimeentulotuen asiakaslähtöistä prosessia kehitettiin Tekes-hankkeessa Vanhusneuvosto on nimetty Uusi toimintasääntö on otettu käyttöön ja siinä on määritelty esimiesvastuut. Sosiaalipalvelujen organisaatiomuutosta on viety eteenpäin pala kerrallaan. Kuntamaiseman tulokset ovat valmistuneet ja niitä käytetään päätöksenteon apuna. Uusi toimintasääntö on hyväksytty Ikäpoliittista strategiaa on käytetty päätöksenteon pohjana Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosalue on perustettu alkaen. Sisältöjen ja prosessien kehittäminen on käynnissä. Hyvinvointisuunnitelma laadittu ja sitä pitää edelleen kehittää Toimintasuunnitelma tehdään uuden työilmapiirikartoituksen pohjalta Esimiestunteja on pidetty säännölliseksi Lähes kaikki esimiehet ovat käyneet JET -koulutuksen Tilinpäätös (193)

45 Kaikki palvelukseen tulevat saavat riittävän perehdytyksen Tietoturva ja -suoja-asioiden lainmukaisuus LATU-hanke Johdon auditoinnit kaikille soten tulosalueille Kehityskeskustelujen toteutumista seurataan vuosittain. Seurantatapa: Kaikki ovat käyneet kehityskeskustelun vuosittain. Keskushallinnon luomien perehdytyskäytäntöjen ja -materiaalien käyttö Tietoturvasuunnitelman ohjeet, seuranta, sanktiot ja koulutus. Seurantatapa: Kaikilla vaitiolovelvollisuussitoumus allekirjoitettuna vuoden 2012 loppuun mennessä. Latu-hankkeessa valitut kehittämiskohteet kirjattu tulosalueittaisiin tavoitteisiin. Valittujen kohteiden eteenpäin vieminen. Vuonna 2013 Kehityskeskustelut on toteutettu alkuvuodesta Perehdytysmateriaali käytetään uusien työntekijöiden perehdyttämisessä Vaitiolositoumukset on laadittu, käyty läpi ja allekirjoitettu LATU -hankkeen kehittämiskohteista nostetaan osa toiminnallisiin tavoitteisiin Auditoinnit on toteutettu terveyspalvelujen alueella 201 HALLINTO- JA TUKIPALVELUT Tulosaluevastaava: Pellervo Hämäläinen 2000 Sosiaali- ja terveyslautakunta 2010 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen hallinto 2025 Hankkeet 2030 Avustukset 3160 Tekninen huolto 3170 Vaatehuolto 3180 Materiaalihuolto Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite KP Tavoitetaso/Seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Palvelukeskuksen perustehtävää tukevat tukipalvelut Asiakaspalvelu ja neuvonta sujuvaa Ostolaskujen käsittelyn sujuvoittaminen Työpisteiden/osastojen toiminnan turvaaminen laitteiden ja kaluston osalta. Piha-alueiden turvallisena pitäminen. Pelastussuunnitelmaan liittyvien tilojen ja välineiden tarkastaminen Vaatehuollosta sujuvuudesta huolehtiminen (vuokratekstiilit) Materiaalihuollon palvelut työyksiköille Taloudelliset resurssit Toimivat ja ajanmukaiset työvälineet ja työtilat Tukipalveluiden kehittäminen ja osittainen uudelleenorganisointi tukipalveluiden laadun parantamiseksi Seurantatapa: Asiakastyytyväisyyskysely sisäisille yksiköille vuoden 2013 aikana 2010 Asiakaspalvelun säilyttämisen nykyisen laajuisena, toiminnan kehittäminen. Seurantatapa: Saatu palaute 2010 Laskujen tarkastaminen ja hyväksyminen ajan tasalla kaikissa toimipisteissä Seurantatapa: Laskujen kierron eri vaiheiden kesto 3160 Laitteiden, kaluston ja pihaalueiden pitäminen kunnossa ja turvallisena. Apuvälineiden kunnostus. Seurantatapa: Apuväline korjaukset /kuljetukset Tarkastus 1 x vuosi / Tarkistuslista 3170 Riittävän /oikean tekstiilimäärän varaaminen potilaille ja henkilökunnalle Seurantatapa: Tekstiilimäärät 3180 Sujuva yhteistyö yksiköiden kanssa Seurantatapa: Asiakaspalaute Tehokkaan työskentelyn vaatimien välineiden varmistaminen, toimitilo- Hallinto- ja tukipalveluiden toimintaa kehitetty edelleen ja tehtäviä uudelleenorganisoitu. Teknisen huollon uudelleenorganisointi kesken. Sisäinen asiakastyytyväisyyskysely siirtyy vuodelle 2014 Resurssien pienentyessä asiakaspalvelun tason säilyttäminen on ollut haastavaa. Hoivapalveluissa otettu käyttöön iltapäivän soittoajat, joilla on pystytty turvaamaan saavutettavuus. Ostolaskujen tarkastuksessa on ollut vuoden mittaan ajoittain ruuhkaa. Kokonaisuutena käsittelyajat pysyneet lähes aiempien vuosien tasolla. Pysytty tavoitteessa. Toiminta on sujunut kohtuullisen hyvin. Vuokratekstiili ja pesulapalveluiden kilpailutusta valmisteltu loppuvuodesta Toteutunut. Työvälineet kunnossa. Toimitiloissa parantamista. Yhteinen hallintohen- Tilinpäätös (193)

46 Toiminnallinen tavoite KP Tavoitetaso/Seurantatapa jen osalta yhteistyö tekniikan kanssa kilöstön toimitila puuttuu. Resurssien käyttö Resurssien tarkoituksenmukainen ja tehokas käyttö Seurantatapa: Toiminnan itsearviointi Toimistohenkilöstön osalta resurssi on pienentynyt (vuoden aikana yksi kanslistin vakanssi muutettu etuuskäsittelijäksi). Työtehtävien määrä ei ole ainakaan vähentynyt, joten henkilöstöresurssin tarkoituksenmukaista käyttöä on mietitty useita kertoja vuoden aikana. Prosessit ja rakenteet Tukipalveluiden yhdistämisen ( alkaen) eteenpäin vieminen ja toiminnan vakiinnuttaminen 2010 Toimistopalveluiden käytäntöjen yhtenäistäminen ja toiminnan osittainen uudelleenorganisointi Yhteistyön parantaminen ja sujuvoittaminen palvelukeskuksen sisällä. Sopivien ja tarkoituksenmukaisten toimintatapojen etsiminen ja toimiminen uuden tulosaluerakenteen mukaisesti. Päällekkäisyyksien välttäminen, tehtävänkuvien selkeyttäminen Tiedonkulun parantaminen Teknisen huollon osalta uudelleenjärjestely on edelleen kesken. Kuitenkin vuoden aikana on tehty järjestelyjä, joilla on pystytty vähentämään sijaisten käyttöä ja hoitamaan uusi tehtäviä. Käytäntöjä yhtenäistetty niiltä osin kuin se on ollut tarkoituksenmukaista. Yhteistyö on monilta osin lisääntynyt ja parantunut toimistopalveluiden yhdistämisen myötä. Tehtävänkuvat on käyty läpi keväällä Joitakin päällekkäisyyksiä on jäänyt johtuen toimistopalveluiden kolmesta fyysisesti eri toimipaikasta. Lync (videoneuvottelujärjestelmä) otettu uutena välineenä koekäyttöön eri toimipaikoissa toimivien henkilöiden välille. Prosessien kuvaaminen Seurantatapa: Henkilöstöpalaute, johdon palaute, itsearviointi. Kirjalliset dokumentit Prosessien kuvaamisen aloittaminen hankalimmista/tärkeimmistä. Prosessien kuvaaminen aloitettu. Eteneminen suunniteltua hitaampaa. Teknisen huollon tehtävälistat päivitetty keväällä Käytäntöjen selkeyttäminen kirjaamisen ja arkistoinnin osalta (LATUhanke). Kirjaaminen kehittynyt, arkistoinnissa ongelmana lainsäädännön rajanveto terveys- ja sosiaalitoimen välillä. Toimistopalveluiden ja muiden työyksiköiden työtehtävien tarkasteleminen etenkin rajapinnoilla Toiminta/laatukäsikirjan aloittaminen Seurantatapa: Kuvattujen prosessien lukumäärä 2010 Työtehtävät ja vastuut selvitetty ja sovittu rajapinnoilla Tämän hetkiset resurssit tehtävien määrään nähden eivät ole mahdollistaneet toiminta/laatukäsikirjan aloittamista. Tehty lähinnä tapauskohtaisesti. Rajapintoja esimerkiksi tilitoimistoon nähden läpikäymättä. Toimistopalveluille kuuluvien tehtävien listaaminen Uudistuminen ja henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen Pyritään mitoittamaan tehtävät ja henkilöstö oikein. Pyritään löytämään uusia aikaa säästäviä toimin- Listattu vakansseittain. Toimintatavat tehostuneet. Joistakin tehtävistä luovuttu kokonaan. Tilinpäätös (193)

47 Toiminnallinen tavoite KP Tavoitetaso/Seurantatapa tatapoja. Työmäärä etenkin toimistopalveluiden puolella varsin suuri käytettävissä olevaan resurssiin nähden. Huolehditaan työajoista ja pyritään pitämään mahdolliset kertyneet tunnit nopeasti pois Riittävä koulutus ja perehdytys uusiin ohjelmiin ja työtehtäviin Yli/lisätöitä kertynyt jonkin verran varsinkin keväällä Lisätyöt korvattu pääosin aikana. Pyritty vaikuttamaan siihen, että uusien ohjelmien käyttökoulutus olisi riittävää. Uusien työtehtävien osalta käytetty vertaisperehdytystä aina, kun se on ollut mahdollista. Kehityskeskustelut 1 x vuosi Kehityskeskustelut käyty edellisen kerran loppuvuodesta Seuraava kierros alkuvuodesta Seurantatapa: Henkilöstöpalaute Vuosittainen toteuman arviointi Johdon katselmus pidetty huhtikuussa Esimiestyöskentelyn kehittäminen 2010 Esimieskoulutus (JET) Tulosaluevastaava suorittanut. Työkuormien tasaaminen 2010 Työparitoiminnan mahdollisuuksien Hyödynnetty niiltä osin kun se on hyödyntäminen nähty tarkoituksenmukaiseksi. Tehtävien osittainen uudelleenorganisointi Tehtäviä on uudelleenorganisoitu tapauskohtaisesti. Talous Alkuperäinen talousarvio Seurantatapa: Itsearviointi % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , SOSIAALIPALVELUT SOSIAALITOIMEN YHTEISET TAVOITTEET Vastuualueen päällikkö: Soile Syrjäläinen Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Laajapohjainen osaamisen hyödyntäminen Joustavat, muuntuvat palvelut Työkäytäntöjä uudistetaan (dokumentointi, sähköiset palvelut, kokonaisvaltaiset palvelusuunnitelmat). Panostetaan muutosvalmiuteen ja strategiseen kykyyn kehittää omaa toimintaa. Painotetaan ennalta ehkäisyn näkemistä kaikkien keskeisten toimijoiden yhteisenä asiana. Seurantatapa: Päätösasiakirjat tarkistetaan työntekijäkohtaisesti kerran kuukaudessa. Työyksikön esimies valvoo, että kaikista pitkäaikaisasiakkaista on laadittu palvelusuunnitelma Etsivään nuorisotyöhön panostettu elokuusta 2013 lähtien.. Sosiaalitoimen nuorten tiimi (työvalmentaja, sosiaaliohjaaja)on tehnyt nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluvien henkilöiden kanssa kuntoutussuunnitelmia, ohjannut nuoria koulutukseen ja kuntouttavaan toimintaan ym. Aktivoinnilla pyritty myös katkaisemaan nuorten pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Kesällä toteutettiin yhdessä sivistyspalvelukeskuksen kanssa lasten kesäleikkitoimintaa. Resurssia suunnattiin myös liikennepuistoon kahden kuukauden ajaksi. Em. toiminnot työllistivät pitkään Tilinpäätös (193)

48 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa työttömän olleita ja 10 opiskelijaa. Haettiin ulkopulista rahoitusta nuorten työpajatoiminnan laajentamiseen. Rahoitusta ei saatu. Taloudelliset resurssit Palveluiden järjestäminen kustannustehokkaasti Organisaatiorakenne tukee osaltaan esimiesten kokonaisvastuuta taloudesta ja toiminnan kehittämisestä. Tulosalueja kustannuspaikkavastaavat huolehtivat resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja talousarvion edellyttämistä korjausliikkeistä. Seurantatapa: Osavuosikatsausten yhteydessä esimiehet valvovat raportoinnin toteutumista sovitulla tavalla. Toteutunut osittain. Tulosalue-. kustannuspaikkatason kustannustietoisuus parantunut. Prosessit ja rakenteet Työprosesseja avataan ja selkiytetään. Toteutunut osittain. Kehitetään sosiaalialan työntekijöiden kykyä nopeaan ja joustavaan reagointiin. Jatketaan sosiaalityön asiakasprosessien kehittämistä. Kehittäminen perustuu tiimityöhön, jolloin prosessissa on mukana sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, kanslisti, etuuskäsittelijä, lähihoitaja. Sosiaalityöntekijä kantaa kokonaisvastuun työprosessien koordinoinnista. Vammais- ja aikuissosiaalityön prosessien 2013 aikana Toteutunut osittain. avaamista jatketaan Lastensuojelun prosessien avaaminen 2013 Toteutunut osittain. Uudistuminen ja henkilöstön hyvinvointi Työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota Riskikartoitus 2013 Resurssien järjestäminen äärimmäisen tärkeää. Lisä- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen. Käytössä oleviin tietojärjestelmiin liittyvän koulutuksen jakaminen koko henkilökunnalle. Taloushallintokoulutus esimiehille. Seurantatapa: Koulutusta koskevan tietokannan tarkistaminen kalenterivuosittain. Jokainen työntekijä osallistuu koulutukseen vähintään 2-3 koulutuspäivää vuodessa. Tiimityöskentelyn kehittämistä jatkettu osa-alueittain, mm. lastensuojelu, aikuissosiaalityö, vammaispalvelut ja maahanmuuttotyö. Koulutuksen tietokantaa päivitetty. Tietojärjestelmiin liittyvää osaamista kehitetty mm. siten, että pääkäyttäjä on opastanut henkilöstöä sisäisen koulutuksen avulla. 211 PERHENEUVOLA Tulosaluevastaava: Virpi Hämäläinen, sijaisena Tarja Pulkkinen 2200 Perheneuvola Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Ehkäisevä työ ja varhainen puutuminen/tukeminen Koulukuraattoreilla säännölliset vastaanottopäivät kaikilla kouluilla; kuraattorit osallistuvat koulujen oppilashuoltoryhmätyöhön; toteuttavat myös pienryhmä- ja luokkamuotoista toimintaa Perheneuvolan ja kuraattorityön vastaanotot toteutuneet suunnitellusti. Alle kouluikäisiä ollut toivotusti tutkimuksissa hieman aiempaa enemmän. Psykologilla varattu perheneuvolassa kerran kuukaudessa yksi päivä lastenneuvolasta ohjattuja asiakkaita varten Neuvolan omalle ajalle ei ollut tarvetta vuonna 2013 (tk-psykologi). Perheiden ohjaus- ja neuvontakäynnit perheneuvolassa (lähinnä kouluikäisten perheet) Lasten kehitystaso- ja oppimisvaikeustutkimukset Tilinpäätös (193)

49 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Tarjotaan lieksalaisille perheille mahdollisuus käyttää Joensuun srk:n perheasiainneuvottelukeskuksen palveluja osallistumalla näistä käynneistä aiheutuviin kuluihin soteltk:n määrittelemällä osuudella Perheasiainneuvottelun käyttö hyvin niukkaa koko vuonna (matka). Lapsen / nuoren myönteistä kehitystä edistävä sosiaalinen, psykologinen sekä lääketieteellinen tutkimus ja hoito Seurantatapa: toteutuneet käynnit, asiakaspalaute Lasten, nuorten ja perheiden tutkimuskäynnit (tarvittaessa myös erikoislääkärin konsultaatiokäynnit) Lasten, nuorten ja perheiden terapiakäynnit, tarvittaessa ohjataan yksityiselle terapiataholle Tutkimuskäynnit ja lääkärikonsultaatiot toteutuneet suunnitellusti. Oma resurssi ollut riittävä perus perheneuvolatyön ja tutkimusten osalta. Terapioita ostettu suunnitellusti. Asiantuntija-apu kasvatus- ja perheasioissa muille lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimiville Tiedottaminen ja vaikuttaminen Ohjataan lapsia, nuoria ja heidän perheitään Elämänlanka-projektin sekä Etä-LAKUn tuottamiin kuntoutuspalveluihin Seurantatapa: toteutuneet käynnit, projektien tuottamiin kuntoutuspalveluihin osallistuneiden perheiden määrä, asiakaspalaute Konsultaatiot ja työnohjaukset, asiantuntijalausunnot, moniammatilliset yhteistyöryhmät Seurantatapa: yhteistyöryhmien määrä, yhteistyötahoilta saatu palaute Alustukset ja esitykset oppilasryhmille, vanhempainilloissa ym. tilaisuuksissa Moniammatillisia ryhmiä ollut odotetusti, päivähoidon konsultaatioita lisätty loppuvuonna. Erityisesti koulukuraattorit ovat pitäneet oppitunteja. Taloudelliset resurssit Kustannustehokas toiminta; huomioidaan se, että ehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen panostaminen sekä palvelujen järjestäminen mahdollisuuksien mukaan omalla paikkakunnalla on taloudellisempaa kuin se, että ongelmien vaikeutuessa lapset, nuoret ja perheet joutuvat turvautumaan esim. kalliisiin erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun laitoshuollon palveluihin Seurantatapa: alustusten ja esitysten määrä Psykologiresurssin vajausta paikataan ostopalvelulla (otetaan huomioon palvelun hinta ja laatu) Erikoislääkäripalvelut ostopalveluna (noin 1 pv / kk:ssa sekä lasten- että nuorisopsykiatri) Neuropsykologin palveluja ostopalveluna muutaman kerran vuodessa Varataan talousarvioon määräraha Elämänlanka-projektia varten sekä Etä- LAKUa varten Ostopalvelut toteutuneet suunnitellusti. Loppuvuotta kohden ostot ovat hieman vähentyneet (oma resurssi parempi). Neuropsykologin konsultaatiopäiviä ollut aiempaa vähemmän (sama hyöty saatu soveltuvasta työnohjauksesta). Varataan talousarvioon määräraha yksityisiä terapioita ja mahd. muita kuntoutusmuotoja varten (lähinnä kuvataide- ja musiikkiterapia, nepsyvalmennus) Kanslisti hoitaa perustehtävänsä ohessa huomattavan määrän muita tietotekniikkaan liittyviä tehtäviä Prosessit ja rakenteet Perheneuvolapalveluiden selkiyttäminen osana muita lapsiperheiden palveluita Priorisointi, työn rajaaminen ja palve- Seurantatapa: talousarvion seuranta Yhteistyöprosessien tarkempi avaaminen sosiaali- ja terveystoimen lapsipernettu osana LATUa. Perheneuvolan Perheneuvolan asiakasprosessit mallinhepalveluiden kokonaisuuden osalta sos.tt. esitellyt luottamusmiehille mielenterveysstrategian toimeenpanotyöryhmän raporttia. Seurantatapa: LATU-hanke, mielenterveys- ja päihdestrategia Asiakkuuden alkuvaiheessa panostetaan Perheneuvolaan pääsy toteutunut kii- Tilinpäätös (193)

50 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa lujen kohdentaminen tarkoituksenmukaisella tavalla (otetaan huomioon käytettävissä olevat resurssit sekä sosiaali- ja terveystoimen palvelukokonaisuus) tutkimus- ja hoidontarpeen arviointiin; psykologisten tutkimusten käytössä tarveharkintaa, perheneuvolan sisällä tapahtuvien työprosessien tarkempi avaaminen reellisyyden mukaan ja jonotusaika n pysynyt kohtuullisena. Alueellisen yhteistyön ylläpitäminen ja sen kehittäminen Seurantatapa: LATU-hanke Lieksan ja Nurmeksen perheneuvoloiden yhteiset työkokoukset Pohjois-Karjalan perheneuvoloiden psykologien ja sos.tt:n sekä kuraattorien ammattikuntakohtaiset työkokoukset Mahd. koulutuksellinen yhteistyö Toteutuneet suunnitellusti. Seurantatapa: yhteistyötapaamisten ja koulutusten toteutuminen Uudistuminen ja henkilöstön hyvinvointi Pidetään kiinni jo luoduista hyvistä käytännöistä Tiimit 1 x vko:ssa, työkokoukset 2 x kuukaudessa, työyhteisön suunnitteluja kehittämispäivät sekä virkistyspäivät, yksilökohtaiset kehityskeskustelut 1 x vuodessa Toteutuneet sovitusti. Työn kuormituksen pitäminen kohtuullisena Riittävästä ammattitaidosta ja erityisasiantuntemuksesta huolehtiminen Tarpeenmukaiset yksilö- ja ryhmätyönohjaukset Seurantatapa:itsearviointi Työn priorisointi, rajaaminen, kertyneet ylityötunnit tasataan mahd. pian Seurantatapa: itsearviointi Täydennys- ja lisäkoulutukset siltä pohjalta, millaista ammattitaidon päivitystä ja mahd. lisäosaamista työyksikössä tarvitaan Seurantatapa: koulutuksiin osallistuminen Oman resurssin vaje helpottanut loppuvuodesta. Koulutustarpeet kuluvalle vuodelle kartoitettu, käyty lähinnä lakisääteiset täydennyskoulutukset. Tunnusluvut Kust.p. Mittari Suorite Talousarvio Asiakasmäärä Perheneuvolatyö 1) Koulukuraattorityö 2) Käyntiluku 3) Perheneuvolatyö Koulukuraattorityö Asiantuntijatyö 4) Perheneuvolatyö moniammatilliset työryhmät alustukset, luennot ym. esitykset ei tilastoitu Koulukuraattorityö moniammatilliset työryhmät alustukset, luennot ym. esitykset ei tilastoitu 1. Tarkoitetaan pääasiallisesti sellaista työtä, jossa on mukana perheneuvolan psykologi, sosiaalityöntekijä ja / tai erikoislääkäri; koulukuraattori voi toimia perheneuvolatyössä työparina 2. Tarkoitetaan koulukuraattorien kuraattorin roolissa tekemää työtä 3. Tarkoitetaan asiakastyöhön käytettyä aikaa jaettuna 45 minuutilla 4. Tilastoidaan montako kertaa vuoden aikana toteutettu / osallistuttu; kaikkea asiantuntijatyötä (esim. konsultaatio) ei pystytä tilastoimaan Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Tilinpäätös (193)

51 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN SOSIAALITYÖ Tulosaluevastaava: Tarja Lehto 2140 Tukihenkilö- ja perhetoiminta 2150 Lastensuojelun taloudellinen tuki 2160 Lasten perhehoito 2170 Lastenhuoltolaitokset 2175 Ensikoti/perhekuntoutusjaksot 2215 Lastensuojelun avopalvelut Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Ennaltaehkäisevien lasten ja nuoren hyvinvointia tukevien palvelujen vahvistaminen. Lasten ja nuorten asioissa toimivien yhteistoimintojen kehittäminen, ammatillisen konsultoinnin sekä yhteisen arvioinnin mahdollistaminen. Yhteistoimintoja tulisi kehittää suuntaan, jossa erityispalveluihin ajautumista (lastensuojelu, lasten- ja nuorten psykiatria) saataisiin vähennettyä. Tarkastelujaksolla on alkanut toimintatorstai-ryhmä pojille yhteistyössä lastensuojelun perhetyöntekijän ja työvalmentajan toimesta. Ryhmään osallistuminen ei ole edellyttänyt lastensuojeluasiakkuutta mutta työaika on lastensuojelus- irrotettu ta/työvalmennuksesta. Lapsiperheiden kodinhoitopalvelun tarjoaminen. Lapsiperheiden kotipalvelun työntekijä on siirtynyt lastensuojelun toimitiloista neuvolan toimitiloihin. Nykyisin hän toimii perhetyöntekijän nimikkeellä. Työskentely on tällä hetkellä yhden työntekijän varassa, Olisi järkevää selvittää, voiko lapsiperheille saada tukea myös muusta kotipalveluresurssista Taloudelliset resurssit Korvausperusteiden ja perimiskäytäntöjen selkeyttäminen. Perheneuvonnan sekä vanhempien toimintakykyä vahvistavien palvelujen saatavuus lähipalveluna. Lastensuojelun sijaishuollon tukiperheiden ja perhehoitajien saatavuuden varmistaminen sekä palkkioiden ja kulukorvauksien maksuperusteiden yhdenmukaistaminen. Perheneuvonnalle on lastensuojelun näkökulmasta ollut taas suurempi tarve. Lastensuojelun henkilökunta on osin paikannut sovittelutoimintaa tapaamalla lastensuojeluasiakkuuden ulkopuolella olevia perheitä, joiden tilanteiden on voitu arvioida kriisiytyvän ilman ulkopuolista toimijaa. PRIDE-valmennus toteutettiin yhteistyössä LKRO:n ja Nurmeksen kaupungin kanssa talvella Uutta koulutusta ei ole vielä suunniteltu. Lapsille, jotka ikänsä tai kehitystasonsa /perhetilanteensa vuoksi on voitu sijoittaa perhehoitoon, on ollut järjestettävissä sijaisperhe. Perhehoidon saatavuuden ja tukemisen puolesta on kuitenkin jatkossakin tehtävä säännöllisesti työtä. Kaikkiin yksittäisiltä tuki-, kriisi- ja sijaisperheiltä tulleisiin yhteydenottoihin ei ole edelleenkään ehditty reagoida eikä tarkempaa selvitystyötä tehdä. Perhehoitajien hoitopalkkioiden ja kulukorvausten sovellusohjeen laati- Tilinpäätös (193)

52 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa mista ei ole vielä aloitettu. Palkkioiden ja korvausten määräytymistä on kuitenkin pyritty linjaamaan arkityössä. Prosessit ja rakenteet Lastensuojelun avohuollon palvelujen kehittäminen. Lastensuojelun sijaishuoltoon sekä avohuollon tukitoimisiin sijoituksiin liittyvien perintämenettelyjen tarkistaminen ja tehostaminen asiakasnäkökulmaa unohtamatta Lastensuojelun avohuollon palvelujen vahvistaminen perhetyötä sekä lastensuojelun laitoshoitojaksoja korvaavia tukimuotoja kehittämällä. Lastensuojelun sijoituksiin liittyvään perintämenettelyyn käytettävä aika on edelleen resurssien vuoksi hyvin vähäinen. Perhetyötä on toteutettu monipuolisesti ja suunnitelmallisesti mutta perhetyön palvelujen piiriin ohjautuvien perheiden määrä on tällä hetkellä edelleen suuri. Työskentelyn tavoitteellisuuden tehostamiseksi perhetyöhön ohjautumista pyritään arvioimaan entistä tarkemmin. Perhetyön työntekijöillä on tällä hetkellä korkeaa ammatillista erityisosaamista työtehtäviinsä. Perhetyössä työskentely edellyttää työn vaativuuden näkökulmasta käytännössä nykyisin amktasoista tutkintoa. Perhehoidon kehittäminen Lastensuojelun sijaishuollossa perhehoidon vahvistaminen ja perhehoidon saatavuuden varmistaminen perhehoidon tukirakenteita kehittämällä. Lastensuojelutiimin sisällä on toteutettu loppuvuodesta 2013 sisäisiä uudelleen järjestelyjä työtehtävistä suoriutumiseksi resurssivajetilanteessa. Lieksan ja Nurmeksen sosiaalitoimien yhteistyönä järjestettiin PRIDEennakkovalmennus, jonka valmennusryhmä valmistui talvella Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa säännöllisesti. Lieksan lastensuojelu tekee yhteistyötä yhden koulutuksesta saadun perheen kanssa. Uusien perhehoitajien, kriisiperheiden ja tukiperheiden rekrytointi. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Alalle perehtynyt ja osaava henkilöstö Lastensuojeluun sijoittuva, ammatillisesti pätevä henkilöstö. Lastensuojeluun sijoittuvan ammattihenkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja työtehtäviin sitoutuminen säännöllisen tiimityöskentelyn, työnohjauksen ja koulutusmahdollisuuksien kautta. Uusia tuki-, kriisi- ja sijaisperheitä ei ole voitu rekrytoida ajan puutteen vuoksi. Työkontaktien kautta on kuitenkin saatu tukiperheverkostoon kaksi uutta perhettä. Lastensuojelun tiimi kokoontuu viikottain. Säännölliset tiimipalaverit ovat tehostaneet työn suunnittelua ja toimivat työnohjauksellisena väylänä työntekijöille. Ulkopuolinen työnohjaus on toteutunut vuoden aikana säännöllisesti mutta päättynyt nykyisellä työnohjaajalla Uudet työnohjaus järjestelyt ovat selvitettävänä. Sosiaalityöntekijätilanne on vaikeutunut merkittävästi vuoden 2013 loppupuolella. Lastensuojelussa työskentelee johtava lastensuojelun sosiaalityöntekijä mutta syksyllä 2013 avoinna olleeseen sosiaalityöntekijän virkaan ei saatu pätevää sosiaalityöntekijää ja kolmas sosiaalityöntekijän virka on avoinna vuorotteluvapaan sijaisuuden myötä. Tilannetta hoidetaan väliaikaisesti lastensuojelutiimin sisäisin järjestelyin. Asiakasmäärä sosiaalityöntekijää kohden ylittää huolestuttavissa määrin suositukset. Yksittäisiin työntekijöihin kohdistuva työpaine (määrä, sisältö) on edelleen akuutti, suuri riski työntekijöiden työs- Tilinpäätös (193)

53 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa sä jaksamiselle ja sitä kautta palvelujen toteuttamiselle. Tunnusluvut Kustan tannus nuspaikka Mittari Suorite 2011 (31.12.) 2210 asiakasmäärä avohuollon lastensuojelun asiakkaat( kotona asuvat lapset ja nuoret) 2160 lasten määrä perhehoito (sekä avo-, että sijaishuolto) 2170 lasten määrä ammatilliset perhekodit ja lastenhuoltolaitokset (sekä avo-, että sijaishuolto) lasten määrä jälkihuolto 2012 Talousarvio Talousarvioon ei ole merkitty asiakasmääräennustetta vuodelle Asiakasmäärien arviointi on perusteetonta asiakkuuksien alkamisen ennustamattomuuden ja lastensuojelulain asettamat velvollisuudet huomioiden mittaa kyseisen päivämäärän tilannetta, ei koko tarkasteluajanjaksoa. Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , Lasten ja lapsiperheiden tulosalueella määrärahaylitykset selittyvät seuraavilla seikoilla: Lastensuojelulain 75 :n mukaisessa jälkihuollossa on runsaasti nuoria, joilla on mittava tukipalvelujen tarve (omassa asunnossa asumiseen liittyvä avokuntoutus, tukiasuminen, tiivis tukihenkilötyöskentely. Jälkihuollossa olevien nuorten kustannukset ovat kohdistuneet vuonna 2013 kustannuspaikalle 2150: lastensuojelun taloudellinen tuki. Ensikotijaksoja sekä laitosmuotoista perhekuntoutusta varten anottiin lisämäärärahaa vuonna Kustannukset jäivät lisämäärärahan anomisen jälkeen kuitenkin odotettua pienemmäksi. Alkuperäinen määrärahaarvio kuitenkin ylittyi, sillä ensikoti- ja perhekuntoutusjaksoja jouduttiin toteuttamaan arvioitua runsaammalle määrälle perheitä ja osa jaksoista oli pitkäkestoisina. Nämä kustannukset kohdistuivat kustannuspaikalle 2175: ensikoti- ja perhekuntoutusjaksot. Kustannuspaikalla 2140 tukihenkilö- ja perhetoiminta toteutui myös määrärahaylitys, joka selittyy kasvaneella tukiperheiden kysynnällä (lastensuojelusta tarjottu vain lastensuojelullisin perustein) sekä vuoden 2013 aikana tukiperheiden avulla toteutetuista lyhytaikaisista perheiden tukijärjestelyistä kriisitilanteissa. 213 VAMMAISTEN PALVELUT JA KEHITYSVAMMAISEN HUOLTO Tulosaluevastaava: Tarja Lehto 2850 Vammaisten henkilökohtainen tuki 2930 Perhehoito Tilinpäätös (193)

54 2870 Toukolantien päivätoiminta 2871 Taidetoimintakeskus 2900 Kehitysvammaisten asuntolat 2910 Invalidien palvelutalot 2925 Ruunaan metsätyömieskoti 2945 Vammaisten asuntojen korj Kehitysvammalaitos 2980 Vammaisten omaishoidon tuki 3600 Kuntoutusohjaus ja neuvolapalvelut Toiminnallinen tavoite KP Tavoitetaso/Seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Asumispalveluja kehitysvammaisille. Tuettua, ohjattua asumista ja kehitysvammaisten omaishoidon lomituksia ja asumisvalmennusta 2870 Tuetun ja ohjatun suoritteet vuodelle asetettu. Omaishoidon että asumisvalmennuksen suoritteet ohjatussa asumisessa sisällä. Tavoitteet toteutuneet Toukolantien osalta Päivätoimintaa kehitysvammaisille Päivätoiminta Työtoiminta Avotyötoiminta 2870 Suoritteet vuodelle asetettu Avotyötoimintaa 9 asiakkaalle Tavoitteet ylittyneet Toukolantien osalta Avotyössä sopimuksia vuoden aikana 12 asiakasta Toukolantieltä Ennaltaehkäisevää työtä kuntouttava työtoiminta Vammaispalvelulain palvelutakuusäädökset toteutuvat 2870 Varataan 4 asiakaspaikkaa. Suoritteet vuodelle asetettu Palvelutarpeen arvio aloitetaan seitsemän arkipäivän kuluessa yhteydenotosta Uusille vammaispalvelun asiakkaille tehdään palvelusuunnitelmat ja päivitetään aikaisemmin tehtyjä palvelusuunnitelmia Palvelusuunnitelmien kirjaaminen sähköisesti Henkilökohtaista apua saavien palvelutarpeen tarkistus ja arviointi ja yhteistyön kehittäminen eri toimialojen kanssa Kuljetuspalveluiden seuranta ja kimppakyytipalveluiden turvaaminen ja kehittäminen Toiminnan jatkuminen 2871 Turvataan taidetoimintakeskukselle riittävät resurssit toiminnan jatkamiseen Kehitysvammaisten asumispalveluiden turvaaminen ja kehittäminen Seurataan ja selvitellään eri vaihtoehtoja palveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Mietinnässä asumispalveluiden kehittämistä kunnan sisäisesti. Tuetun asumisen turvaaminen 2925 Metsätyömieskodin toiminnan turvaaminen ja kehittäminen. Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen. Palveluista tiedottaminen Yhteistyön kehittäminen Perhehoidon kehittäminen ja lisääminen 2930 Selvitellään perhehoidon lisäämisen ja kehittämisen mahdollisuuksia Vammaisten asumisen tukeminen 2945 Yhteistyön kehittäminen eri toimialojen kanssa ja palveluiden selkeyttäminen ja yhdenmukaistaminen Omaishoidon turvaaminen ja omaishoitajaperheiden tukeminen Vapaapäivien kehittäminen Taloudelliset resurssit Toiminnan toteutuminen talousarviossa pysyen 2980 Omaishoidon kehittäminen ja omaishoitoperheiden tukeminen ja yhteistyön kehittäminen Omaishoitajilla olisi mahdollisuus käyttää lakisääteiset vapaapäivät. Vapaapäivien tuottamistapojen kehittäminen ja ylläpitäminen. Omaishoitajien sijaishoitajapalvelun jatkon turvaaminen Omaishoitoa tukevista palveluista tiedotetaan yleisesti Asiakastyytyväisyys kysely Toimintojen ja hankintojen suunnitelmallisuus hankinta säännöistä tietoisuus Varattu 4 paikkaa ei saatu yhtä täyteen.toukolantiellä kuntouttavassa työtoiminnassa3 henkilöä Toteutunut osittain. Toteutunut. Toteutunut. Palvelutarpeen tarkistus, arviointi a seurantatyö kuukausittain aloitettu. Yhteistyön kehittäminen etenee varsinkin kotipalvelun kanssa. Kuljetuspalveluiden käytön seuranta kuukausittain aloitettu. odotusaikojen tarkistukset laskujen mukaan. Toteutunut Palveluiden kehittämistyö vireillä. Suunnittelu käynnissä asumispalveluiden järjestämiseksi Lieksassa. Toistaiseksi toiminta jatkuu ainakin kuluvan vuoden. Vaihtoehtoisia toiminta- ja rahoitusmalleja selvitetään. Toteutunut osittain. Toteutunut osittain. Toteutunut ja kehittäminen jatkuu edelleen. Osittain toteutunut Toteutunut. Ei toteudu kehitysvammaisten omaishoidossa. On tiedotettu Lieksan kaupungin verkkosivuilla. Ei ole toteutunut. Isompia hankintoja ei ole tehty. Tilinpäätös (193)

55 Toiminnallinen tavoite KP Tavoitetaso/Seurantatapa 2980 Talousarviossa varaudutaan omaishoidon tukeen. Valtuuston määräämä taso omaishoitajien määrän saajista. Toiminnan toteuttaminen talousarviossa pysyen Prosessit ja rakenteet Tiliöinnin selkeyttäminen ja niiden sisäistäminen Laatukäsikirjan loppuun tekeminen ottaminen arjen työkaluksi Oman työn suunnittelua kehittämistä 2870 Toimintojen ja hankintojen suunnitelmallisuus Seurantatapa: Talousarvion seuranta 1x kk (sisäinen valvonta) Isompia hankintoja ei tehty Toukolantien osalta. Sijaismäärärahoissa ylitystä, Toukolantien osalta Työprosesseja avataan ja selkiytetään vuoden 2013 aikana Selkiytystyö vireillä,myös kustannuspaikkojen osalta Laatukäsikirjan tekeminen loppuun. Toukolantiellä laatukäsikirja laitettu Päivitetään tarvittaessa ohjeiden sähköiseen muotoon, joka au- muututtua keaa woorumin kautta LATU- projekti Tässä vahvasti mukana Toukolantiellä. Loppu vuosi hiljaisempaa aikaa Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen 2870 Riittävä täydennyskoulutus Seuranta koulutuskortilla. Koulutuskortti annetaan vuoden lopussa johtavalle ohjaajalle joka vetää tilastot yhteen. Vähintään täydennyskoulutus velvoitteen toteutuminen Koulutuksia ollut henkilökunnalle, velvoite Toukolantien osalta täynnä Kehityskeskustelut 1 krt/ vuosi Työnohjaus Työyhteisön virkistyspäivä ja kehittämispäivä Vuosikello Työajoista huolehtiminen Titania ohjelmalla seuranta työaikoihin Toukolantien yksikössä kehityskeskustelut käytiin loppuvuodesta. Työnohjaus alkoi syyskuulla uuden työnohjaajan kanssa Toukolantiellä työajoista on huolehdittu titania ohjelmalla Tunnusluvut Kustan tannus nuspaikka Mittari Suorite Talousarvio asiakasmäärä Vpl-kuljetukset ja kimppakyyti 204/ / / asiakasmäärä henkilökohtainen avustajapalv suoritteiden määrä Toukolantien toimintakeskus päivätoiminta tuettuasuminen ohjattuasuminen kuntouttava työtoiminta Omaishoidon tuen piirissä olevat vammaiset henkilöt 2910 asiakasmäärä Invalidien palvelutalot Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , Tilinpäätös (193)

56 214 AIKUISSOSIAALITYÖ Tulosaluevastaava: Soile Syrjäläinen 3400 Sosiaalivirasto 3440 Päihdehuolto 3450 Sosiaaliasiamiestoiminta 3500 Toimeentulotuki 3620 Työosuusraha Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Asiakas pääsee oikea-aikaisesti tarpeen mukaiseen palveluun. Asiakkaan osallistaminen Asiakassuunnitelman laatiminen Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen Toimeentulotukiohjeen päivittäminen Asiakkaalle nimetään tarvittaessa vastuutyöntekijä Sitoudutaan aikuissosiaalityön palvelutakuuseen. Vuorovaikutuksellisuus ja dialogisuus Asiakkaan asiantuntijuuden hyödyntäminen Asiakassuunnitelman sisällön kehittäminen Seurantatapa: Asiakaspalaute Toteutunut osittain. Toimeentulotuen käsittelyajat ovat ajoittain ylittäneet lakisääteisen tason. Myös aikuissosiaalityön vastaanotolle pääsyssä on ollut viivettä. Asiakassuunnitelman sisällön ja asiakaspalautteen kehittämistyötä jatketaan. Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt päivitetyn toimeentulotukiohjeen Taloudelliset resurssit Menot hallinnassa Prosessit ja rakenteet Keskeisten asiakasryhmien tunnistaminen. Tehostetut kohdennetut palvelut. Sosiaalityön suuntaaminen ennalta ehkäisyyn Päihdepalvelujen ostojen ohjaaminen Toimeentulotuen dokumentoinnin keittäminen Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstön hyvinvoinnista ja koulutuksesta huolehtiminen Henkilöstön virkistysmahdollisuuksista huolehtiminen talousseuranta Perintätoimien tehostaminen Toiminnalliseen yhteistyöhön panostaminen mm. jakamalla asiakasprosessin kulut nykyistä oikeudenmukaisemmin Tutkimuksellinen kehittäminen Tehtäväjaon päivittäminen Pitkäaikaisasiakkuuksien ehkäisy tukemalla kuntalaisten itsenäisen selviytymisen toimintaedellytyksiä Päätösten nykyistä selkeämpi perustelu Asiakkaan sosioekonomisen tilanteen päivittäminen asiakastietojärjestelmään Seurantatapa: Kirjallisen dokumentoinnin arviointi Arviointityöryhmän nimeäminen Tehtäväjaon arviointi 1-2 kert. vuodessa Yhteistoimintojen lukumäärä AMK, yliopistot Huolehditaan työajoista (vältetään ylija lisätöitä) Paikallisten koulutustilaisuuksien järjestäminen ja sosiaaliasiamiesten asiantuntija-avun käytön tehostaminen Sosiaalityön seutupalavereihin osallistuminen P-K:n aikuissosiaalityön verkostotilaisuuksiin osallistuminen Aikuissosiaalityön Klubiin osallistuminen Työssä jaksamisen tukeminen ja hiljaisen tiedon hyödyntäminen Seurantatapa: Työyhteisön kehittämiskeskustelut 1-2 kert./vuosi Työpaikkakokoukset Toimeentulotuen kokonaismenot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna n. 6 %. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvoi samaan aikaan 3 %. Täydentävää toimeentulotukea myönnettiin selvästi edellisvuotta enemmän mm. rästivuokriin, sähkölaskuihin, lääkkeisiin. Avainkumppanuussopimuksen (Karelia mmk) jatkosopimus allekirjoitettu.sopimus mahdollistaa mm. erilaiset maksuttomat selvitykset ja kaupungin kannalta merkityksellisten opinnäytetöiden tekemisen. Tehtäväjakoja muutettu mm. toimeentulotuen käsittelyn osalta. Täydentävän toimeentulotuen osalta hakemukset käsitellään viikottain sosiaalityöntekijöistä ja etuuskäsittelijöistä muodostetun tiimin toimesta. Dokumentoinnin osalta tavoitteet toteutuneet osittain. Yksi etuuskäsittelijän virka muutettiin palveluneuvojan toimeksi ja sijoituspaikka on yhteispalvelupiste. Sosiaalitoimen osuus vakanssista on 20 %. Toteutunut osittain. Yli- ja lisätöiden töiden määrä vähentynyt jonkin verran. Työajan tehostettu seuranta on toteutettu. Henkilöstövajaus näkyy palvelutason laskuna. Säännölliset työpaikkakokoukset toteutuneet. Ensiapu- ja väkivallan ehkäisykoulutukset toteutettu. Tiimipalaverien merkitys tiedostettu. Tilinpäätös (193)

57 Tunnusluvut Kustan tannuspaikka Mittari Suorite Viranomaispäätösten määrä 3500 Palvelun saajien määrä Toimeentulotuen kotitaloudet (perus- ja täydentävä toim.tuki) Talous Alkuperäinen talousarvio % 2012 Talousarvio Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT Tulosaluevastaava: Soile Syrjäläinen 3800 Työllisyyspalvelut 3810 Kuntouttava työtoiminta 3850 Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu 3830 Oppisopimuskoulutus 3840 Muut työttömyyttä vähentävät tukipalvelut Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Työllistymistä tukevien palveluiden kehittäminen yhteistyössä muiden keskeisten toimijoiden kanssa Työelämäosallisuuden lisääminen Kuntouttavan työtoiminnan laadullinen kehittäminen Taloudelliset resurssit Työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentäminen Hallitusohjelmaan sisältyvän eritysrahoituksen hyödyntäminen Prosessit ja rakenteet Toiminnallisen yhteistyön lisääminen Asiakasprofiloinnin kehittäminen Työvalmentajatoiminnan vakiinnuttaminen Palveluohjaus Luodaan useita eri komponentteja sisältävä kuntouttavan työtoiminnan malli, joka pureutuu alueen rakennetyöttömyyteen. Päästy TEM:n rahoittamaan kuntakokeiluun ( ). Seurantatapa: Tulosten raportointi TEM:lle, Elykeskukselle jne Asiakassuunnitelmat Kehittäjäasiakkaiden haastattelut (amk) Henkilöstö- ym. resurssien vahvistaminen siten, että kyetään vastaamaan prosessien hallinnoinnista Toteutunut osittain mm. kuntakokeilun puitteissa. Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt työllistämisohjelman Ohjelmatyössä mukana mm. Itä-Suomen yliopiston täydennyskoulutusyksikkö. Työllistämisasioista vastaavan virka perustettiin. Työmarkkinatuen kuntaosuus on kasvanut kaiken aikaa. Viimeisimmän tilaston mukaan kunnan maksuosuuden piiriin kuului n. 250 pitkään työttömänä ollutta henkilöä. Palkkatuella työllistämistä on jouduttu vähentämään toimintaan varattujen määrärahojen rajallisuudesta johtuen. Lisärahoitusta on haettu nuorten työllistämismahdollisuuksien parantamiseen ja velvoitetyön piiriin kuuluvien työllistämiseen. Kuntouttavaan työtoimintaan on osallistunut keskimäärin 90 henkilöä, joista reilut puolet on tehnyt ns. toimintapäivät kaupungin eri työpisteissä. Toimintapäivien määrä on kasvanut edellisestä vuodesta noin 10 prosenttia. Ely-keskuksen maksamat korvaukset ovat nousseet samassa suhteessa (v. 2013, euroa ja v euroa). Tilinpäätös (193)

58 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Asiakaslähtöisten työprosessien ja Palveluohjauksen ja kokonaisvaltaisen Toteutunut osittain. toiminnallisten rakenteiden kehittäminen. palvelusuunnittelun tehostaminen. Asiakastasolla räätälöidyt yksilölliset palveluratkaisut. Rakenteellisella tasolla luodaan eri viranomaistahojen ja muiden toimijoiden yhteistyön malli. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstön hyvinvoinnista ja koulutuksesta huolehtiminen Koulutus, työnohjaus. Yhteistyön lisääminen: järjestöt, TE-toimisto jne. Seurantatapa: Neuvottelujen ja koulutustilaisuuksien säännönmukaisuus Tunnusluvut Kustan tannuspaikka Mittari Suorite 2011 Osallistuttu koulutuksiin aktiivisesti Talousarvio asiakasmäärä Työllisyyspalvelut asiakasmäärä Kuntouttava työtoiminta asiakasmäärä velvoitetyöllistäminen asiakasmäärä tukityöllistäminen Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , MAAHANMUUTTAJAPALVELUT Tulosaluevastaava: Soile Syrjäläinen 3560 Pakolaisten toimeentuloturva 3565 Pakolaistyö Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Maahanmuuttajien kotoutumisen edellytysten parantaminen Maahanmuuttotyö hallintokuntien rajoja ylittävää Työikäisten ja kykyisten työllistyminen kolmen vuoden sisällä Suomen kielen käytännölliseen opetukseen pääsy kuukauden sisällä kuntaan muuttamisesta Peruskoulutusta vailla olevia maahanmuuttajia tuetaan suorittamaan peruskoulu Ammatillinen koulutus ohjautuu maahanmuuttajan omien toiveiden sekä osaamiskartoituksen tulosten perusteella Maahanmuuttotyö läpäisee kaikki kaupungin toimialat. Kotouttamista tukevien toimenpiteiden edellytetään olevan vaikuttavia, kustannustehokkaita, helposti saavutettavissa olevia sekä oikeaaikaisia. Niiden edellytetään tukevan maahanmuuttajien osallisuutta sekä omaa vastuuntuntoa Toteutunut tyydyttävästi osa-aikaisen, määräaikaisen työn ja työharjoittelun puitteissa. Toteutunut Toteutunut osittain. 10 maahanmuuttajaa aloitti logistiikkakoulutukseen Lieksan ammattiopistossa. Suurin osa maahanmuuttajista on edelleen kieli- ja kulttuuripainotteisen opetuksen piirissä. Myös aikuisperuskoulun ja lukion aloittaneita on. Toteutunut osittain. Taloudelliset resurssit Koto-toimiston resurssit Koto-toimiston vakinaistamista ja re- Ei ole toteutunut. Lieksassa maahan- Tilinpäätös (193)

59 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa sursointia tulee selvittää niissä rajoissa, johon valtion maksamat laskennalliset korvaukset antavat mahdollisuuden. muuttotyössä työskentelevien suhteellinen määrä on selvästi pienempi kuin muualla (esim. Kajaani, Jyväskylä). Koto-toimisto on voinut antaa vain kotoutumisen alkuvaiheen välttämättömän avun ja tuen. Koto-toimiston kulut, sivistysviraston perhetyöntekijän palkkakulut ja pakolaisten työharjoittelukulut on katettu laskennallisilla korvauksilla. Lisäksi sivistyspalvelukeskukselle on siirretty Ely-keskuksen maksamia laskennallisia korvauksia euroa päivähoidon järjestämiseen. Prosessit ja rakenteet Verkostoituminen Toimijoiden edellytetään muodostavan moniammatillisen verkoston, joka mahdollistaa asiakaslähtöisen palveluketjun Toteutunut hyvin. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Osaamisen hankkiminen ja ylläpito Maahanmuuttajien kanssa työskenteleville mahdollisuus työnohjaukseen ja monikulttuurisuuskoulutukseen LATU-hanke Koto-toimistossa työskentelee 2 henkilöä. Tavoitteena on perehdyttää mahdollisimman nopeasti maahanmuuttajat asioimaan kaikille tarkoitettujen palvelujen piirissä. Koto-toimiston määrärahoilla on rahoitettu sivistysvirastossa työskentelevä määräaikainen perhetyöntekijä.. Työnohjaus kerran kuussa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta on toteutunut. Tunnusluvut Kustan tannuspaikka Mittari Suorite Talousarvio 2013 Ta Palvelun saajien määrä Pakolaisten toimeentuloturva Pakolaisten määrä on noussut edellisvuodesta noin sadalla henkilöllä perheiden yhdistymisten myötä. Viranomaisilla ei ole tiedossa ketkä ovat hakeneet perheen yhdistymistä. Hakemukset on voitu tehdä jo vastaanottokeskusvaiheessa. Monen henkilön osalta perheen yhdistymisprosessi on ollut pitkä. Kielteisistä päätöksistä on voitu valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Lieksassa asuvat pakolaiset saivat syksyn 2013 aikana useita myönteisiä perheenyhdistymispäätöksiä pitkien juridisten prosessien seurauksena. Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Netto SOSIAALIPALVELUT YHTEENSÄ Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Tilinpäätös (193)

60 Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , TERVEYSPALVELUT TERVEYSTOIMEN YHTEISET TAVOITTEET Vastuualueen päällikkö: Erkki Tiainen Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Sähköisten palveluiden kehittäminen Medinet käyttöön Kanta arkistoon liittyminen 2013 Toteutuneet Etäkonsultaatioiden lisääminen Vähintään kahdella erikoisalalla 2013 Toteutunut yhdellä erikoisalalla Taloudelliset resurssit Resursseja joudutaan suuntaamaan palvelujen saamisen varmistamiseen ja tinkimään saatavuudesta Prosessit ja rakenteet Mielenterveys- ja päihdetyö omaksi tulosalueekseen Potilasturvallisuussuunnitelma ADHD- ja parkinsonintautipotilaiden hoidon ja kuntoutuksen organisointi Lääkäripäivystyksen tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas järjestäminen Toteutuu vuoden 2013 aikana Toteutuu vuoden 2013 aikana Työn alla Toteutunut alkaen. Tehty Kesken 231 ERIKOISSAIRAANHOITO Tulosaluevastaava: Erkki Tiainen 3130 Sairaankuljetus 3300 Erikoissairaanhoito Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Terveydenhuoltolain toteuttaminen erikoissairaanhoidossa Terveyden edistäminen ja hoitoon pääsyn turvaaminen Yhteisesti sovittu politiikka palvelu- ja hoitoketjussa Erikoisalojen kanssa sovittu hoidon porrastus Yhteisyksiköiden toimintaan osallistuminen Erikoissairaanhoidon poliklinikoiden lääkäreiden vastaanottoja Lieksaan Aikuispsykiatrian poliklinikan kunnallistaminen Taloudelliset resurssit Erikoissairaanhoidon kustannusten hallinta kehittämällä ennaltaehkäisevää perusterveydenhuoltoa ja huolehtimalla perusterveydenhuollon resursseista Jonotuspäivät. Vuositasolla vähemmän kappalemääräisesti kuin edellisenä kalenterivuotena. Seurantatapa: Mitataan vuosittain. Jonotuspäivät Lieksaan päin tavoite nolla päivää. Erikoissairaanhoito pysyy hoitotakuun piirissä. Ainakin yhden erikoisalan lääkäreiden vastaanotto vuonna Vuonna 2013 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät /1000 asukasta samaan kuin koko maan keskiarvo Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät/1000 asukasta samaan kuin koko maan keskiarvo Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit/1000 asukasta pysyminen koko maan keskiarvossa Ei toteudu Toteutunut Tilinpäätös (193)

61 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Prosessit ja rakenteet Noudatetaan erikoissairaanhoitolain, terveydenhuoltolain ja kansanterveyslain velvoitteita. Ensihoidon yhteistyön kehittäminen Erikoissairaanhoidon nettokustannusten saaminen samaan suuruusluokkaan kuin koko maan keskiarvo Seurantatapa: Sotka-net mittarit seurataan vuosittain. Prosessit ja rakenteet ovat kaikilta osin lakien ja asetusten mukaisia. Toiminnasta ei saa tulla huomautuksia tai sanktioita. Toteutunut Toteutunut Uudistuminen ja henkilöstön työkyky RAMPE-hankenkeessa luotujen käytäntöjen juurruttaminen Luoda kattava valtakunnallinen pitkäkäaikais-sairauksien hoito- ja ehkäisymalli Mediatrijärjestelmän tiedon siirron toimivuutta kehitetään eri rekisterinpitäjien välillä Tavoitteena on lisätä työn vetovoimaisuutta ja palvelukykyä sekä potilaan osallisuutta hoitoprosessissa ja turvata pätevien lääkäreiden ja hoitajien saatavuus ja pysyvyys perusterveydenhuollossa ja päivystyksessä. Työn alla Tunnusluvut Kustan tannus nuspaikka Mittari Suorite Talousarvio Erikoissairaanhoito Lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Jonotuspäivät 0 9* *) Jonotuspäivät Paiholasta asumispalveluyksikköön toukokuussa. Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutos-esitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , TYÖTERVEYDENHUOLTO Tulosaluevastaava: Riitta Pehkonen 3000 Työterveydenhuolto Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Työterveyshuollon vaikuttavuuden ylläpitäminen ja lisääminen Työyhteisöllisen työn jatkaminen. Työpaikkakäyntien ja selvitysten sekä tilakäyntien toteutuminen hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaan. Määrällinen arviointi sekä asiakaspalaute. Vai- Toteutunut hyvin. Tilinpäätös (193)

62 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Terveyteen ja työkykyyn vaikuttavien seikkojen kartoittaminen, vaikutusten arviointi ja ennaltaehkäisy. Kolmikantaneuvottelu työkykyongelmissa Taloudelliset resurssit Laadukkaiden palvelujen turvaaminen taloudellisesti. Laskutuksen ja toimintakulujen seuranta Prosessit ja rakenteet Työterveyshuoltoyksikön toimintatapojen laadun parantaminen. Resurssien turvaaminen. kuttavuuden osoittaminen esim. eläketapahtumien määrä ja luonne. Terveystarkastusten toteutuminen sopimusten, työn vaatimusten ja esille tulleen muun tarpeen mukaisesti. Määrällinen arviointi. Asiakastyytyväisyyskysely sekä henkilöasiakkaille, että työnantajille. Esimieskysely varhaisen puuttumisen toimintamallin käytöstä ja toimivuudesta Kustannuslaskenta ja hinnaston päivitys. Tuotteistaminen ja markkinointi työtavoiksi. Asiakaslaskutus sujuvammaksi. Toimintakäsikirjan valmistaminen LATU-hankkeen aikataulussa. Osaajia riittävästi sopimusten toteuttamiseksi; lääkärivajeen korjaaminen. Sihteerin työmäärä/sijaistaminen tulevaisuuden haaste. Osittain toteutunut Jatkuva palautemahdollisuus kotisivujen kautta Werbol-järjestelmään Toteutunut Hinnaston tarkastaminen syksyllä osoittautui tarpeettomaksi. Ei toteutunut, asetusmuutos laatuasioissa muuttaa suunnitelmia. Lääkäriresurssit vajaat lähes koko ajan Terveydenhoitaja tilanne ei normaali. Sijaistilanne sihteeriresurssin osalta edelleen ratkaisematta. Seutukunnallinen yhteistyö. Yhteistyön tarjoaminen ja siihen osallistuminen. Yhteisiä koulutuksia? Mediatri-tth-työryhmään osallistuminen Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Työterveyshenkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen Henkilöstömitoituksen takaaminen Koulutustarpeista huolehtiminen Kehityskeskustelut x1 / vuosi Henkilöstöpalautteen kerääminen Työnohjaus Työpaikkakokousten pitäminen n arviointi yhdessä Johdon katselmus työyksikössä x1/vuosi Auditointipöytäkirja työyksikköön ja sen yhdessä läpikäynti. Yhteisiä kuntoutuskursseja naapurikunnan kanssa. Mediatrityöryhmätyö jatkuu Haastetta riittää Ammatilliset koulutukset ovat toteutuneet. Säästöjen vaikutus tuntuu. Toteutuu Toteutunut Toteutunut Toteutunut? Tunnusluvut Kustan tannus nuspaikka Mittari Suorite Työterveyshuollon käyntikerrat Yksilöön kohdistuvat toimenpiteet yhteensä 2012 Talousarvio lääkäri työterveyshoitaja fysioterapeutti psykologi Työpaikkakäynnit Työyhteisöön kohdistuvat toimenpiteet Työyhteisöön kohdistuvat toimenpiteet yhteensä tunteina 475h 45 min. Tässä luvussa ei ole mukana työpaikkakäynteihin käytetty aika (272h), vaan muu toiminta, esimerkiksi kolmikantaneuvottelut. Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutos-esitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Tilinpäätös (193)

63 Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , HAMMASHUOLTO Tulosaluevastaava: Anna-Liisa Rummukainen 3030 Hammashuolto Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Suu- ja hammassairauksien ehkäiseminen ja suun terveyden edistäminen. Asetuksenmukaiset lasten ja koululaisten suun terveystarkastukset. Taloudelliset resurssit Voimavarojen oikea kohdentaminen Prosessit ja rakenteet DMF- indeksi 5-, 12- ja 15-vuotiailla Asiakkaat osaavat huolehtia suunsa ja hampaittensa hyvästä kotihoidosta ja tekevät valintoja, jotka edistävät ja ylläpitävät suun terveyttä. Kehitetään edelleen työnjakoa hammaslääkäreiden, suuhygienistien ja hammashoitajien kesken. Panostetaan aikuisten suun terveyden edistämiseen entistä enemmän. Indeksit parantuneet kyseisissä ikäluokissa Tarkastuksia kouluvuoden aikana Hoidon tarpeen arviota suuhygienisteillä Hammaslääkäriresurssit Hammaslääkärivirkojen täyttäminen Elokuussa hammaslääkäri suoralla sopimuksella. 1 ostohammaslääkäri Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja parantaminen Hyvän työilmapiirin edistäminen Täydennyskoulutus Kehitys- ja palautekeskustelut Säteilysuojelukoulutusta Kehityskeskustelut jatkuvat Tunnusluvut Kustan tannus nuspaikka Mittari Suorite Talousarvio Käynnit Hammashuollon oma toiminta hammaslääkäri suuhygienisti hammashoitaja Ostetut hammashuoltopalvelut Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutos-esitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , EHKÄISEVÄ PERUSTERVEYDENHUOLTO Tulosaluevastaava: Elli Hyttinen Ehkäisevän perusterveydenhuollon tulosalueen tavoite on tuottaa lieksalaisille laadukkaita hyvinvointipalve- Tilinpäätös (193)

64 luja. Toiminta-ajatus on väestön terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen elämän eri vaiheissa Terveysneuvonta (äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvola, aikuisvastaanotto, varhaiskasvatusneuvola, pitkäaikaistyöttömät) 2120 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 2125 Erityistyöntekijät (ravitsemusterapeutti, psykologi) Toiminnallinen tavoite KP Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Neuvolatoiminnasta ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta annetun asetuksen mukainen toiminta Asetuksen mukaisten laajojen terveystarkastusten säännöllinen toteuttaminen THL:n soveltamisohjeiden mukaan. Lastenneuvolassa toteutuvat hyvin, äitiysneuvolassa kohtalaisesti. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa osittain laajoina ja enemmistö määräaikaistarkastuksina. Lääkäripalvelujen järjestäminen Lastenneuvolassa lääkäripalvelut toteutuneet kohtuullisen hyvin. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa lääkärin terveystarkastukset toteutuneet osittain. Kirjaamisen (dokumentointi) yhdenmukaistaminen. Uusia ohjeita ja päivitystä kaiken aikaa. Toteutuu Moniammatillinen yhteistyö suositusten mukaan Etsivä työ Satunnaisesti joku jää tarkastuksiin tulematta ja yhteydenoton jälkeen tulevat. Toteutuu Asiakaskyselyn toteuttaminen x 2 Seurantatapa: Käyntimäärät Rokotuskattavuus - lapset, nuoret kausi-influenssarokotukset Lene-tutkimukset Irtosoluseulontojen kattavuus Valtakunnallinen kouluterveyskysely Asiakaskyselyn seuranta Toteutuvat 99.9% 70% 100% Tehty syksy 2013 Seurataan ja yritetään toteuttaa toiveita. Lieksan kaupungin hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen suunnitelman mukainen toiminta Aluehallintoviraston (AVI) seuranta asetuksen mukaisista toteutuneista terveystarkastuksista Riskiperheiden tunnistaminen terveyserojen ja huostaanottojen vähentäminen Laajojen terveystarkastusten toteumassa nousua edelliseen tarkasteluun verrattuna (Itä- Suomi 92%). Resurssien mukaan pyritään tavoitteeseen Varhaiskuntoutustyöryhmä kokoontuu x4/vuosi Mielenterveys- ja päihdetyön toteuttaminen strategian mukaisesti Opiskeluterveydenhuollossa päihdesairaanhoitajan vastaanotto. Lapset puheeksi työmenetelmä Harvoin käytössä. Kansansairauksien ennaltaehkäisy, hoito ja seuranta sekä omahoitoi- Seurantatapa: Huostaanottojen määrä, riskiperheiden määrä Seurantakäynnit terveyshyötymallia hyödyntäen Huostaanottoja 2, ensikotijaksoja ja laitossijoituspaikkoja useita. Yhteistyötä lastensuojelun kanssa tehty. Toimitaan terveyshyötymallia hyödyntäen. Tilinpäätös (193)

65 Toiminnallinen tavoite KP Tavoitetaso/seurantatapa suuden tukeminen moniammatillisessa yhteistyössä Pitkäaikaissairaiden hoito terveyshyötymallin mukaisesti Asiakkaiden kokonaisvaltainen palvelu keskittäen yhdelle vastaanotolle. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten toteuttaminen 2 pv /vk Lomat ja sijaisen puuttuminen hidastaa jonon selvittelyä. Lääkäriresurssia niukasti. Ikäihmisten terveystarkastusten säännöllinen toteuttaminen Toteutunut Elämäntapa- ja sydänryhmien järjestäminen: kaksi tulpparyhmään / vuosi Tulppa-ryhmä(2012) jatkui alkuvuodelle 2013 ja uusi ryhmä alkoi marraskuulla 2013 Seurantakäynti 4/2013 Suolistosyöpäseulonnat/jatkohoito ja ohjanta tarvittaessa Seulonnat menossa ja jatkohoito järjestynyt hyvin, yhteistyö Nurmeksen kanssa Seurantatapa: Käyntimäärät Ehkäisevän terveydenhuollon palvelujen tuottaminen maahanmuuttajille kotouttamisohjelman mukaisesti Ehkäisevään työhön painottuvat ravitsemusterapeutin palvelut Normaali neuvolaseuranta ja itsehoitoon ohjaaminen Seurantatapa:Käyntimäärät 2125 Ravitsemusterapeutin palvelujen tehostaminen kokoväestöön kohdistuvaksi Tarkastukset toimivat normaalisti neuvolan ja koulu-ja opiskeluterveydenhuollon toiminnan mukaan. Perheiden yhdistämisen kautta tullut useita monilapsisia perheitä. Itsehoitoon ohjataan, silti käytettävissä olevat resurssit eivät riitä vastaamaan palvelujen tarpeeseen. Toimintaa kehitetään. Laihdutus ja elämäntaparyhmät Yksi ryhmä syksyllä Terveyskeskuspsykologin palvelujen säilyttäminen Puheterapiapalvelut/ ostopalveluna Taloudelliset resurssit Taloudellisesti tuotetut palvelut Palvelujen painottuminen koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon sekä vanhustyöhön. Seurantatapa: Käyntimäärät Psykologin palvelut lapsiperheille, koululaisille ja opiskelijoille, konsultointiapu terveydenhoitajille. Seurantatapa:Käyntimäärät Neuvolaikäiset lapset; puhehäiriöiden ehkäiseminen/selvittäminen/korjaaminen ennen lapsen kouluikää. Toimiminen talousarvion mukaisesti. Mahdollisimman kattavat palvelut perusterveydenhuollossa vähentävät erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä. Asiakaskäynteihin painottuva. Säännölliset palaverit 1/kk Joensuussa käytettävissä yhden puheterapeutin palvelua rajoitetusti, jono 2-3 kk. Talouden tasapainottaminen. Tarkasteltu toimintaprosesseja ja keskitytään välttämättömimpään toimintaan, ennaltaehkäisevää toimintatapaa painottaen. Seurantatapa: Talousarvion seuranta kuukausittain. Prosessit ja rakenteet Tulosalueen toiminnan kehittäminen, työjärjestelmän tarkastelu, työtehtävien jakaminen. Yhteistyön jatkaminen ja edelleen Henkilöstö- ja asiakasmäärien mitoittaminen suositusten ja tarpeen mukaisiksi. Mitoitukset kohdallaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja lastenneuvolassa. Aikuisvastaanotossa ollut resurssivajetta syyskuulta Tilinpäätös (193)

66 Toiminnallinen tavoite KP Tavoitetaso/seurantatapa kehittäminen erityistyöntekijöiden kanssa. joulukuulle, 1,5 th panos. Äitiysneuvolassa yhden terveydenhoitajan työpanos ei ole riiittävä. Maahanmuuttajat tarvitsevat kaksinkertaisen ajan vastaanotolle ja tulkin kanssa työskentely hidastaa vastaanottoa. Pitkien poissaolojen ajaksi sijaisen palkkaaminen Psykologin viran säilyttäminen Säästötoimenpiteet ja ei ole ollut terveydenhoitajia, ketä työllistää. Virka täytettynä ja syyskuulla siirtyi mielentereys-ja päihseyksikön alaisuuteen Toimivat työtilat ja työvälineet Perhetyöntekijä Riittävät tilat ja työvälineet. Aloittanut 2/2013 terveysneuvonnan tulosalueen toimintana. Lapsiperheiden tukeminen. Työhuoneista pulaa ajoittain.yksi kouluterveydenhoitajista pitää vastaanottoa neuvolan tiloissa koulun remontin vuoksi. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilökunnan hyvä ammattitaito ja työhyvinvointi Koulutus ja henkilöstön saatavuus Säännölliset lääkäripalvelut kaikilla neuvolan sektoreilla. Seurantatapa: Käyntimäärät Mahdollisimman hyvä henkilöstömitoitus Koulutus Lääkäriresurssien mukaan mennään. Täydennyskoulutus Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen. Latu-hanke. Työnohjaus tarvittaessa Henkilöstöpalaute 1 x v Vuosittainen toteutuman arviointi Kerran vuodessa koko henkilökunnan yhteinen työkokous elosyyskuulla Sovitut työpaikkakokoukset pidetään 1 x vk Johdon katselmus (Auditointi) työyksiköissä 1 x vuosi maalistoukokuussa Syksyllä Toteutuu Toteutuu Toteutuu Seurantatapa: Auditointipöytäkirja joka työyksikköön Kokousmuistiot Tunnusluvut Kustan tannus nuspaikka Mittari Suorite Talousarvio Käyntimäärä Äitiysneuvola Lastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola Irtosoluseurannat Mammografiat Suolistosyöpäseulonnat 396 Varhaiskasvatusneuvola Tilinpäätös (193)

67 Tunnusluvut Kustan tannus nuspaikka Mittari Suorite Talousarvio ryhmät Perhetyöntekijä alk. 194 Terveysneuvola 197 käynnit yhdistetty aik.vast. Terv.nla yhdistetty aikusivastottoon Terv.hoit. aikuisvastaanotto Pitkäaikaistyöttömät Muut käynnit Käyntimäärät Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto yhteensä lääkäri terveydenhoitaja Käyntimäärät Psykologin asiakaskäynnit yht Psykologin ryhmäkäynnit Rav.terapeutin as. käynnit Rav.terapeutin ryhmäkäynnit Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutos-esitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , PERUSTERVEYDENHUOLTO Tulosaluevastaava: Elena Olsonen 3011 Poliklinikka 3040 Vuodeosasto Laboratorio 3110 Röntgen 3120 Fysioterapia 3140 Välinehuolto Toiminnallinen tavoite KP Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Ehkäistään sairauksien paheneminen ja kannustetaan itsehoitoon Ajoissa hoitoon pääsyn jatkuvuuden parantaminen 3011 Sairaanhoitajan vastaanottoaikoja riittävästi. Itsehoito-ohjausryhmiä Seurantatapa: Asiakaspalaute Käyntikerrat 3011 Potilas ohjataan hoidon tarpeen arvion mukaisesti. Lääkärin ajanvarausaikoja enemmän Sairaanhoitajan riittävästi vastaanottoaikoja Poliklinikalla arkisin kaksi shvastaanottoa (ajanvaraus ja päivystys), joille pääsee joustavasti. Uusille diabeetikoille järjestetty 2 hoidonohjausryhmää, molemmat ryhmät kokoontuneet x5 Aloitettu ruiskujen ja neulojen jakelupisteen toiminta poliklinikalla kesäkuun alussa. Toteutunut pääsääntöisesti Kesäaikana ollut hyvin lääkärin ajanvarausaikoja, syksyllä tilanne vaihdellut. Sairaanhoitajan vastaanotoilla ruuhkaa kesällä, syksyllä tilanne norma- Tilinpäätös (193)

68 Toiminnallinen tavoite KP Tavoitetaso/seurantatapa Seurantatapa: Asiakaspalaute Käyntikerrat Lääkärien vastaanottopalvelu 3011 Erikoislääkärien aikoja tarjolla Videokonsultaatiot PKSSK/ Lieksan tk 1-2 x kk:ssa Seurantatapa: Käyntikerrat Ajanvarauskäynnit 40%/päivystyskäynnit 60% Mielenterveys- ja päihdepotilaiden joustava pääsy hoitoon 3011 Mielenterveys- ja päihdetyön oma yksikkö Pienryhmätoiminta Seurantatapa: Käyntikerrat lisoitunut. Erikoislääkärien aikoja ollut hyvin. Videokonsultaatiot toteutuneet 1x/kk. Ajanvarausaikoja ollut hyvin kesäaikana. Mielenterveys- ja päihdeyksikkö aloittanut toiminnan Yritettiin aloittaa ryhmätoimintaa psykiatristen potilaiden läheisille, ryhmät eivät käynnistyneet vähäisen kiinnostuksen takia. Mielenterveys- ja päihdetyön toimintasuunnitelma Mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelma tehty. Akuuttiosastohoidon palvelujen tuottaminen Yksikkö toiminnassa 3040 Keskitytään akuuttihoitoon. Yksilöllinen hoito- ja kotiutussuunnitelma hoitojakson alussa jokaiselle potilaalle. Jatkohoidon järjestelyt 1x/vk palvelutarpeenarviointiryhmässä ja SAS toiminta Yrjönhovissa. Seurantatapa: Hoitopäivät Hoitojaksot Kuormitusprosentti Keskimääräinen hoitoaika Asiakaspalaute 1x/vuosi Pitkäaikaispalvelujen tuottaminen 3040 Hoitotyö yksilöllisten hoitosuunnitelmien mukaan. Seurantatapa: Asiakas-/omaispalaute 1x/vuosi Kuormitusprosentti Lyhytaikaishoidon ja vuorohoitopalvelujen tuottaminen Kuntouttava näkökulma Kotona selviytymisen tukeminen. Uuden yksikön myötä potilaat ovat päässeet hyvin hoitoon, ei jonotusaikoja. Erikoissairaanhoidosta ei ole pystytty ottamaan kaikkia tarjottuja potilaita jatkohoitoon, koska osastolla jonottajia kartoitukseen ja tehostettuun palveluasumiseen ollut koko ajan 1-5. Hoitopäiviä ostettu Valtimon terveyskeskuksesta 116 päivää (24651 ). Eristyspotilaita ollut jatkuvasti. Yksi eristyspotilas tarvitsee oman huoneen (2 potilaspaikkaa) Erikoissairaanhoidon jonotuspäivät elokuun lopussa 129 (63747 ). Yksilölliset hoitosuunnitelmat kaikille potilaille tehty. Palvelutarpeenarviointiryhmä kokoontunut kerran viikossa. Jonot jatkohoitoon pidentyneet tammikuusta alkaen. Hoitojaksot: ,96% 7,8 pv Toteutettu, palaute hyvää. Yksilölliset hoitosuunnitelmat tehty. Hoitoajat lyhentyneet. Toteutettu, palaute hyvää. 116,59% (osasto2) 3040 Riittävät lyhytaikaishoito- ja vuorohoitopalvelut. Vuorohoito toteutetaan kymmenellä jonolla, hoitojakson pituus 1-2viikkoa. Lyhytaikaishoitoon joutuu ajoittain jonottamaan. Osastolla myös jonottajia kartoitukseen ja tehostettuun palveluasumiseen koko ajan 3-5. Henkilökohtaiset kuntoutussuunnitelmat käytössä. Panostettu erityisesti vuorohoitolaisten kuntoutukseen yhdessä fysiote- Tilinpäätös (193)

69 Toiminnallinen tavoite KP Tavoitetaso/seurantatapa Laboratoriopalvelujen tilaaminen lieksalaisille Röntgenpalvelujen tilaaminen lieksalaisille Fysioterapia toteutetaan käypähoitosuositusten mukaisesti Olkapääpotilaan maakunnallisen hoitomallin kehittämiseen osallistuminen Lasten ja nuorten kuntoutuspalvelujen ja työnjaon selkiyttäminen Toimintaterapiapalvelujen ja työnjaon selkiyttäminen ja juurruttaminen Ikäihmisten kuntoutuspalvelujen koordinointi Potilas saa tarvittavat apuvälinepalvelut ajallaan Seurantatapa: Asiakaspalaute Kuormitusprosentti 3100 Ostetaan laadukkaat laboratoriopalvelut ISLAB:lta 3110 Ostetaan laadukkaat röntgenpalvelut Röntgenliikelaitokselta 3120 Kuntoutukseen pääsy keskimäärin kahdessa viikossa Seurantatapa: Jonoseuranta Asiakaspalaute 1x/v Käyntimäärät 3120 Toimintamalli Toimintamalli 3120 Palvelujen saatavuuden paraneminen Seurantatapa: Jonoseuranta 3120 Oikea aikaisuus ja ammattitaitoinen arvio apuvälineen hankinnassa parannetaan itsenäistä selviytymistä kotona tai työelämässä Seurantatapa: Apuvälineen saatavuus Palvelun laatu / Asiakaspalaute rapian kanssa. Asiakaskysely tehty. 116,59%(osasto2) Toteutunut, yhteistyö toiminut hyvin. Sydänfilmien ottaminen siirretty terveyskeskuksen toiminnaksi Toteutunut, yhteistyö toiminut hyvin. Keskimäärin 2-3 vk. Olkapääpotilaan hoitomalli käytössä. Kirjallinen asiakaspalautekysely toteuttamatta. Työnjako sovittu. Toimintaterapeutti siirtynyt 1.5. perheneuvolaan. Maksusitoumukset asti perusterveydenhuollon tulosalueelta. Selkeytetty työntekijöiden roolia ja vastuuta ikäihmisten kuntoutuspalvelujen osalta. Palvelut saatu kahden viikon sisällä. Apuvälinepalvelut annettu oikeaaikaisesti. Laatujärjestelmän kehittäminen 3120 Prosessikuvausten tarkentaminen Prosessikuvauksia tehty (olkapääpotilas, osastopotilas) Taloudelliset resurssit Turvataan laadukkaat ja taloudelliset perusterveydenhuollon palvelut talousarviossa pysyen 3011 Talousarvion jatkuva seuranta Neurologisia erikoistoimenpiteitä terveyskeskuksessa Seurantatapa: Tutkimusmäärät Runsaasti palveluja käyttäville oma vastuuhoitaja 3040 Erikoissairaanhoidon jonotuspäivien välttäminen Toteutettu yhteistyössä fysioterapiayksikön kanssa. Pienimuotoisesti toteutettu. Osastolla ollut runsaasti eristyspotilaita sekä jatkohoitopaikkaa jonottavia. Erikoissairaanhoidon jonotuspäivät elokuun lopussa 129 (63747 ). Hoitopäiviä ostettu Valtimon terveyskeskuksesta 116 päivää (24651 ). Henkilökunnan kustannustietoisuuden lisääminen. Seurantatapa: Jonotuspäivät Talousarvion seuranta Talouskatsaus osastokokouksessa Jonotuspäivät: 129 Suuren potilaskuormituksen takia talousarvio ylittyi (sijaismäärärahat, hoitotarvikkeet, lääkkeet sekä ravitsemus-, puhtaanapito-ja pesulapalvelut). Henkilökuntaa informoitu talouden tasapainottamisesta ja säästövel- Tilinpäätös (193)

70 Toiminnallinen tavoite KP Tavoitetaso/seurantatapa Toiminnan toteuttaminen talousarviossa pysyen Prosessit ja rakenteet 3120 Toimintojen ja hankintojen suunnitelmallisuus Seurantatapa: Talousarvion seuranta Lääkärien vastaanoton resurssit 3011 Sairaanhoitaja/lähihoitaja suorittaa hoidon tarpeen arvioinnin Sähköisen asioinnin mahdollisuuden lisääminen Ensihoidon siirtäminen poliklinikalle, mm. kipsaus. Islabin kalliiden tutkimusten hoitaminen omana toimintana. Muutetaan röntgenhoitajan vakanssi lähihoitajan vakanssiksi edellä mainittujen tehtävien hoitamiseksi. Osasto 1:llä 37 hoitopaikkaa Osasto 2:lla 14 pitkäaikaispaikkaa sekä 14 vuoro- ja lyhytaikaishoitopaikkaa Terveyskeskuksen vuodeosastojen resurssit Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämistoiminnan käynnistäminen Rohto-hankkeen hyödyntäminen Seurantatapa: Asiakaspalaute Toiminta käynnissä 3011 Kipsausten hoitaminen alkaen omana toimintana (pelastuslaitos on ilmoittanut, ettei se enää tee kipsauksia). EKG:iden ja spirometrioiden siirtäminen omaksi toiminnaksi kokonaiskustannusten alentamiseksi alkaen Hoidonporrastuksen tehokkuus ja toimivuus. Hoitopaikkojen riittävyys ja uudelleenarviointi. Henkilöstömitoitus on tasolla hyvä. Osastojen tilojen muutos vastaamaan hoitoympäristön laatuvaatimuksia suunnitteluun. voitteista. Toimintaterapiavälineistöä täydennetty suunnitelman mukaisesti. Fysioterapiayksikön palveluita päivitetty. Päivävuorossa pääsääntöisesti toteutuu. Medinet-palvelu otettu käyttöön. Syyskuussa järjestettiin lieksalaisille avoimia opastustilaisuuksia Medinetpalvelun käytöstä. Toiminta käynnistynyt. Kehittämisryhmät työskennelleet. Uusi työntekijä, joka hoitaa kipsaukset ja EKG:t, aloittanut Spirometriatutkimukset jääneet Islabille edelleen. Jatkohoitoon jonotusta vuodeosastoilta ja vuodeosastolle. Erityisesti sairaanhoitajasijaisista ajoittain pulaa. Osastojen keittiötilat on remontoitu. Seurantatapa: Erikoissairaanhoidon jonotuspäivät Tarkastellaan henkilöstön määrää ja laatua suhteessa palvelujen kysyntään ja toimintojen muuttumiseen. Ennaltaehkäisevä toiminta 3040 Kuntouttava näkökulma toteutuu potilaan päivittäisessä hoidossa. Yksilölliset kuntoutussuunnitelmat vuorohoitopotilaille. Kuntoutus- ja virikeryhmätoiminta Potilasturvallisuuden edistäminen Seurantatapa: HaiPro Kuntoutustiimin yhteistyö 3120 Hyvät kuntoutustoiminnot ja toimiva henkilökunnan sijoittelu Koko kuntoutustiimi yhden esimiehen alaisuuteen Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilökunnan hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen Hyvän työilmapiirin edistäminen työyhteisössä Riittävät henkilöstöresurssit Kuntarekry käytössä Täydennyskoulutus Seurantatapa: Koulutuskortti Jonotuspäivät: 129 Vuorohoitopotilaiden ja pitkäaikaispotilaiden hoitoisuus aikaisempaa vaativampaa, sairaanhoitajan työpanosta jouduttu siirtämään ko osastolle toiselta osastolta. Kuntouttava työote toteutuu, yksilölliset kuntoutussuunnitelmat käytössä. Panostettu erityisesti vuorohoitolaisten kuntoutukseen yhdessä fysioterapian kanssa. Kuntoutusryhmä Yrjönhovissa x2/vk. Viikoittain viriketoimintaa. Käytössä. Kuntoutushenkilökunta 1.1.alkaen yhden esimiehen alaisuuteen. Sijaistaminen onnistunut hyvin. Varahenkilöstösuunnitelma tehty. Sijaisrekrytointi kangertelee. Koulutussuunnitelma tehty. 3120: sisäisiä koulutuksia pidetty Käytössä. Tilinpäätös (193)

71 Toiminnallinen tavoite KP Tavoitetaso/seurantatapa Työnohjaus tarvittaessa Kehityskeskustelut 1x/ vuosi Seurantatapa: Vuosittainen toteuman arviointi Työnohjausta ryhmissä Toteutettu pääsääntöisesti Kerran vuodessa koko henkilökunnan työkokous elo-syyskuussa Sovitut työpaikkakokoukset pidetään Tilalla kokeiltiin terveyskeskuksen johdon keskustelukäyntejä työyksiköihin. Käynneillä keskusteltiin työyksikköä ja terveyskeskusta koskettavista ajankohtaisista asioista. Toteutettu suunnitellusti. Johdon katselmus työyksiköissä 1x/vuosi maalis-toukokuussa Seurantatapa: Auditointipöytäkirja joka yksikköön Toteutettu, muistiot toimitettu työyksiköihin. LATU-hankkeen suunnitelmien toteuttaminen työpisteittäin 3040 Henkilöstöpalaute joka toinen vuosi. Opiskelijoiden ohjauksessa myönteinen ja kannustava ilmapiiri. Suunnitelmien mukaan edetty. Kehityskeskusteluista tehty yhteenveto. Opiskelijoita runsaasti, hyvää palautetta saatu ohjauksesta. Työkierto toteutuu osastojen ja eri tiimien välillä. Varahenkilöstösuunnitelma Perushoitajien työkierto uudistettu. Palvelukeskusta koskeva suunnitelma tehty. Tunnusluvut Kustan tannuspaikka Mittari Suorite Lääkärien vastaanotto, käyntikerrat Mielenterveys- ja päihdevastaanotto Lääkäri 2012 Talousarvio Sairaanhoitaja Diabeteshoitaja Käynnit yhteensä siitä ***) - lääkäri Hoitopäivät Akuuttiosaston hoitopäivät ****) Pitkäaikais-/vuorohoidon hoitopäivät Kuormitusprosentti Akuuttiosasto 94,93 94,49 95,00 105,96 Pitkäaikais-/vuorohoidon osasto 96,31 95,27 97,00 116, Laboratorio Tutkimukset Ostopalvelut Röntgen Tutkimukset Ultraäänitutkimukset Fysioterapia Käynnit 4584 *) Ryhmäkäynnit *) 8310 Apuvälinekäynnit Toimintaterapiakäynnit **) Laboratorio ja röntgen ostopalveluina, tutkimustavoitteita ei asetettu. *) Luotettavia tilastotietoja ei saatu fysioterapian osalta. **) Toiminta siirtynyt Perheneuvolaan. ***) Aloitti mielenterveys- ja päihdeyksikkö (ent. tk:n mielenterveysvastaanotto+ aikuispsykiatrian pkl + kiltatalo) ****) Hoitopäivälaskenta muuttunut v.2013, entisellä laskutavalla v.2013 hoitopäivät olisivat Tilinpäätös (193)

72 Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutos-esitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , Poliklinikalle saatiin kesäksi palkattua lääkäreitä, jotka purkivat talven aikana muodostuneita hoitojonoja. Tämä näkyy sekä palkkakustannuksissa että asiakaspalveluiden ostoissa arvioitua suurempana kuluna. Lääkekustannuksissa on huomattavaa nousua polikliinisesti annettavien erikoishoitojen määrällisen kasvun sekä PKSSK:sta tulleiden uusien hoitosiirtojen takia. Poliklinikalla oli myös aikaisempaa enemmän isoja, pitkäkestoisia haavahoitoja, mikä nosti hoitotarvikekustannuksia. Osastoilla oli koko vuoden runsaasti potilaita. Keskimääräiset kuormitusprosentit vuonna 2013 olivat, osasto 1: 105,96% ja osasto2: %. Eristyspotilaita ja paljon hoitoa tarvitsevia potilaita oli tavallista enemmän. Keväästä asti osastoilla oli jatkuvasti jonottajia tehostettuun palveluasumiseen ja kartoitukseen. Tämän takia ei pystytty ottamaan PKSSK:sta tulijoita välittömästi osastolle vaan jonotuspäiviä kertyi 129 päivää. Potilasruuhkan takia ostimme myös Nurmes-Valtimo terveydenhuollon kuntayhtymältä hoitopäiviä yhteensä 116. Runsas potilasmäärä nosti kuluja niin, että lääke-, hoitotarvike-, pesula- ja ravitsemuspalvelukustannukset menivät yli ennakkoon arvioidun. Henkilökunnan poissaoloihin jouduttiin melkein aina ottamaan sijainen. Poissaoloja oli aikaisempaa enemmän. Pitkäaikaisia sijaisia oli aikaisempaa enemmän (opintovapaat, vuosilomat, sairauslomat, osittaiset hoitovapaat) ja myös heille annettiin jaksamisen turvaamiseksi lomia, joihin taas tarvittiin sijaisia. Laboratoriotutkimuskustannukset menivät yli ennakkoon arvioidun. Kuel-maksuja meni huomattavasti talousarvioon varattua enemmän. 237 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Tulosaluevastaava: Erkki Tiainen 3700 Yleinen terveysvalvonta 3730 Eläinlääkärihuolto Lieksa liittyi vuoden 2013 alusta Pohjois-Karjalan ympäristöterveyden yhteistoimintasopimukseen. Joensuun kaupunki vastaa yhteistoiminta-alueen hallinnosta ja tehtävistä. Tunnusluvut Kustan tannuspaikka Mittari Suorite Tarkastusten määrä Terveysvalvonnan tarkastukset Käynnit Eläinlääkärin sairaskäynnit Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutos-esitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , Tilinpäätös (193)

73 238 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT Lieksan mielenterveys- ja päihdeyksikkö aloitti toimintansa Yksikön alle sijoittuu niin mielenterveys- ja päihdepalvelut kuin asumispalvelut ja päivätoimintakin edellä mainituille asiakasryhmille. loppuvuosi 2013 meni uudella yksiköllä toiminnan organisointiin ja yhteisten käytäntöjen luomiseen sekä työyhteisönä yhteisen sävelen löytämiseen. Asiakkaat löysivät hyvin matalankynnyksen palvelumme. Ensimmäiset omat toiminnalliset tavoitteet uudelle yksikölle on asetettu vuoden 2014 talousarviossa. Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutos-esitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Netto TERVEYSPALVELUT YHTEENSÄ Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutos-esitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , ASUMINEN JA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT Vastuualueen päällikkö: Paula Suhonen ASUMISEN JA ASUMISTA TUKEVIEN PALVELUIDEN YHTEISET TAVOITTEET Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Kokonaistavoitteet tulevat seudullisesta ikäpoliittisesta strategiasta Hoidettavien sijoittuminen kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan Tavoitteena on viimeistään vuonna 2012, että 75 vuotta täyttäneistä 90 % asuu kotona ja 10% tehostetussa palveluasumisessa Palvelutuotannosta 70 % on kaupungin tuottamaa ja 30% ostopalvelua Hoidon piirissä olevat asiakkaat ja heidän toimintakykynsä (RAVATARindeksi) RAVATTARET tehdään kaikista hoidon piirissä olevista maaliskuussa. Vanhustyönjohtaja tekee niistä työpisteiden yhteenvedot, sekä koko kaupungin vertailun Seurantatapa Palvelutarpeen arviointi Tehostetussa palveluasumisessa 8,4 % 61% julkista ja ostopalvelua 39% Tehtiin kesäkuussa, yhteenveto tehty Tehty syksyllä Tilinpäätös (193)

74 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa ryhmä (PTA). Taloudelliset resurssit Taloudelliset palvelut HILMOT: kotihoidossa , palvelukodeissa Laadukkaat taloudelliset palvelut Osastojen kuormitusprosentti 100% palvelukodit kotihoito Ollut yli 100% Prosessit ja rakenteet Ihmisläheiset työprosessit vähemmillä rajapinnoilla Asiakkaiden tulojen tarkistaminen joka toinen vuosi Työpisteiden palvelut kuvataan kaaviomallilla vuonna 2013 Tarkistus tehdään v Ei ole toteutunut Ikäihmisten hyvinvoinnin suunnittelu hallintokuntien kesken Ei ole toteutunut Seurantatapa: Hyvinvointimittarin laatiminen Ei ole laadittu Asiakasprosesseja avataan jokaisessa työpisteessä Uudistuminen ja henkilöstön hyvinvointi Henkilökunnan hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen Riittävät resurssit Suunnittelu ja kehittämisiltapäivä x 1 vuodessa esimiehille ja jokaisessa työpisteessä Asiakkaaksi tuleminen avattu. Resurssit ovat olleet kohtalaiset LATU on korvannut työntekijöiden kehittämispäivän, esimiehille pidetty huhtikuussa Sovitut työpaikkakokoukset pidetään x 1 kuukaudessa Työhyvinvointiohjelman päivitys x 1 vuodessa Riski-Arvit päivitetään kahden vuoden välein ja käydään läpi työyksikkö palavereissa Säännölliset palokierrokset Pidetty Huhtikuussa Kesken osittain tehty maalis-huhtikuussa ja syyskuussa Vaaratilanteiden päivitys x 1 vuodessa osittain tehty Työolosuhteiden ja ilmapiirin parantaminen Kaikki palvelukseen tulevat saavat riittävän perehdytyksen Kehityskeskustelut kaikissa yksiköissä Henkilöstön täydennyskoulutus Sairaslomien yhteenvedot vuoden lopussa Työilmapiirin mittaus toteutetaan joka toinen vuosi. Siinä nousseisiin epäkohtiin puututaan työpaikkakokouksissa Perehdytyskansion päivitys x 1 vuodessa Toimintakäsikirjan päivitys x 1 vuodessa Kehityskeskustelut joka toinen vuosi Seurantatapa, toteutumista seurataan osavuosiraportissa Henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen ja seuranta Yhteenvedot käsitellään työpaikkakokouksissa ja raportoidaan vanhustyönjohtajalle Jokainen työntekijä saa tavoitteen mukaan täydennyskoulutusta noin 3pv. Koulutussuunnitelman laatiminen ja koulutuskortit Seurantatapa: vanhustyönjohtaja tar- On tehty LATU- mittaukset on tehty, mutta tuloksia ei ole käsitelty on päivitetty ei ole toteutunut Toteutettu 2012 Asetettu Käsitelty Toteutunut osittain Koulutussuunnitelmaa täydennetään jatkuvasti, koulutuskortit jatkuvassa päivityksessä Vanhuspalvelujohtaja tarkistaa maalis- Tilinpäätös (193)

75 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Henkilöstön uudistuminen Työyksiköiden ja henkilökunnan uudistuminen Seutukunnallinen yhteistyö kistaa vk.2 huhtikuussa 2014 Tavoitteena on, että 5 % työntekijöistä Toteutuu on työkierrossa Seurantatapa: vanhustyönjohtaja laskee vk.50 työkierrossa Tarkistettu olevat Työyksikkö osallistuu ainakin yhden kehittämishankkeen toimintaan ja osallistuminen kirjataan Seudullisen vanhustyönverkoston kokouksiin osallistuminen x 3 Työpisteiden vastaavien hoitajien seudullinen kokoontuminen kerran vuodessa LATU- työskentelyyn osallistuttu Osallistuttu keväällä ja syksyllä Ei ole toteutunut 241 EHKÄISEVÄ TYÖ Tulosaluevastaava: Paula Suhonen 2815 Karpalo (sisältää muistihoitaja) 2840 Kilta-talo Toiminnallinen tavoite Kp Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Hoidon saatavuus Tavoitteena on viimeistään vuonna 2013, että 4 %:lla 75vuotta täyttäneistä on varattu paikka kuntouttavaan päivätoimintaan Toteutuu Asiakkaalle tarjotaan päivätoimintaa x 1viikossa, heti kun palvelun tarve on todettu Vajaassa viikossa pääsee Seurantatapa: PTA Toimii Killan päivätoiminnan ja mt.hoitotyön kehittäminen Siirtynyt alkaen terveyspalvelukeskukselle. Toimintojen kehittämistyötä ei varsinaisesti ole tehty Hoidon riittävyys ja laatu Sovitut klubipalaverit aamuisin Asiakas ja omaiskyselyt joka toinen vuosi, kolmen kehittämisalueen kirjaaminen toimintakäsikirjaan. toteutunut osittain Tehty syksyllä 2012 Palvelut on kirjattu asiakaslähtöisesti Omaisten iltapäivät Kiltatalolla x 1 vuodessa 2815 Karpalossa vertaisarvioinnilla tarkistetaan viisi hoito- ja palvelusuunnitelmaa joka työyksikössä vuosittain viikolla 44(huomioiden omaiset, kuntouttava hoitotyö, yksilöllisyys, omatoimisuus, turvallisuus, sosiokulttuuri) Ehkäisevä työ 2815 Seniorineuvolatoiminta 67- vuotiaiden tarkastukset tekee terveyskeskuksessa terveydenhoitaja. Ei ole toteutunut Toteutunut Toteutuneet 70-vuotiaille HEHKO-päivät 2xvuodessa (ryhmätapaaminen) Karpalossa, ei palvelujen piirissä oleville. HEHKO-päivät pidetty huhtikuussa ( 2012 loppuvuonna 70v täyttäneille) ja toukokuussa (alkuvuonna v. täyttäneille). Loppuvuonna 2013 täyttävien päivä siirtynyt pi- Tilinpäätös (193)

76 Toiminnallinen tavoite Kp Tavoitetaso/seurantatapa vuotiaille ei palveluiden piirissä oleville PTA. 80-vuotiaille ryhmätapaaminen Karpalossa dettäväksi keväälle 2014 Tehty (kts. taulukko) Ei ole toteutunut HEHKO päiviin osallistuneet 45 Seniorineuvolan kävijämäärät Kutsuttavia 67-täyttäneitä oli 243, joista noin 90% kävi tarkastuksessa. Muistihoitajan kävijämäärät Neurologin ja muistihoitajan yhteisvastaanoton kävijämäärät Taulukossa Muistiryhmä ei dg omaaville 10 x kokoontuminen, 1 ryhmä vuodessa Ei ole toteutunut Kiltatalon kuntoutushenkilökunnan toiminta, kävijämäärä Taulukossa Sosiaalisten taitojen ryhmä Kiltatalolla Ei toteutunut Taloudelliset resurssit Palvelujen taloudellisuus vanhuksille, mielenterveys- ja päihdeasiakkaille talousarviossa pysyen Prosessit ja rakenteet Ihmislähtöiset työprosessit vähemmillä rajapinnoilla Karpalon kävijämäärät 2815 Taloudelliset palvelut asiakkaille Karpalon käyntihinta 5 /pv. Seurantatapa: lasketaan vuoden lopussa Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Kehityskeskustelut Työpisteiden palvelut kuvataan kaaviomallilla vuonna 2013 Asiakasprosesseja käydään läpi yhteistyökumppanien kanssa Aukaistaan yksi asiakasprosessi tarkemmin molemmissa yksiköissä Taulukossa Hinta samana 5 vuotta Asiakkaaksi tulo-prosessi aukaistu Kehityskeskustelut joka toinen vuosi vuosi 2012 tehty Yhteenvedot käydään läpi työpaikkakokouksissa On käyty molemmissa yksiköissä. Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilöstön uudistuminen Työyksikön ja henkilökunnan uudistuminen Jokainen työntekijä saa tavoitteen mukaan täydennyskoulutusta 3pv seurantatapa koulutuskortit jotka vanhustyönjohtaja tarkistaa vk.2 Tavoitteena, että 5 % työntekijöistä työkierrossa Seurantatapa; vanhustyönjohtaja laskee vk.50 Työyksikkö osallistuu ainakin yhden kehittämishankkeen toimintaan ja se kirjataan -LATU-hanke -Mahdollisuusprojekti (Tukipisteen avuntarpeensaajat ovat toimijoita) -Tandem-projekti (palveluoppaan kokoaminen) Riski-Arvien päivitys Sairaslomien yhteenvedot Työhyvinvointisuunnitelman päivitys Karpalo: Ei ole toteutunut Kiltatalo: toteutunut osittain Toteutunut 50% Karpalo: Osallistunut LATU - ja Mahdollisuusprojekteihin Kiltatalo: LATU ja Tandem Karpalossa toteutunut Tehty Päivitetty Tilinpäätös (193)

77 Toiminnallinen tavoite Kp Tavoitetaso/seurantatapa Vaaratilanneohjeen päivitys Kehittämisiltapäivä koko henkilökunnalle x 1 vuodessa Ei ole tehty Toteutunut osittain Tunnusluvut Kustan tannuspaikka Mittari Suorite Päiväkeskuksen käyntimäärät Päiväkeskus Karpalo käynti 2815 Päiväkeskuksen asiakasmäärät Päiväkeskus Karpalo asiakas 2815 Asiakaskäynnit HEHKO- päivät (ryhmäkäynti). 70-vuotiaat) 2815 Asiakaskäynnit kotihoidon puolella nämä 2815 Käyntimäärät terveyskeskuksen puolella PTA käynti 75 vuotta täyttäville (vastaavat +sair.hoito tekevät) 80 vuotta täyttävien ryhmäkäynti (terveydenhoitaja tekee) 2012 Talousarvio Käyntimäärät Muistihoitajan käyntimäärät Asiakaskäynnit Muistihoitajan asiakas Muistihoitajan ja neurologin käyntimäärät Neurologi ja muistihoitajan yhteisvastaanotto käyntimäärät 2840 Kilta-talon käyntimäärät Kilta-talo päivätoiminta ja sos.taitojen ryhmän käynnit 2840 Kilta-talon asiakasmäärät ( henkilöä/kk) 2840 Psykiatrisen hoitajan käyntimäärät 2840 Psykiatrisen hoitajan asiakasmäärät Talous Kilta talon asiakas Hoitajan käynti Hoitajan asiakas Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , KOTIHOITO Tulosaluevastaava: Suvi Vepsäläinen 2505 Kotihoito 2510 Tukipalvelut 2516 Ikäihmisten perhehoito 2520 Omaishoidontuki 2920 Pienkodit Toiminnallinen tavoite Kp Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Säännöllistä kotihoitoa on 2,5 % vuotiaille ja 18 % vuotiaille sekä 27 % yli 85- vuotiaille. Sotka- indikaattoritiedot prosentit yli tavoitteiden Tilinpäätös (193)

78 Toiminnallinen tavoite Kp Tavoitetaso/seurantatapa Hoidon saatavuus Hoidon riittävyys ja laatu Hoitoilmoitusten tekeminen Palvelut on kirjattu asiakaslähtöisesti STM:n verkkosivuilta. Mediatrin tiedot. Kotihoidon kriteeristö laaditaan ja hyväksytetään lautakunnalla. Akuutissa palvelutarpeessa oleva pääsee palvelujen piiriin jopa samana päivänä. Asiakkaan pääseminen hoidon piiriin; 3-5 pv. (ei-lakisääteinen). Asiakkaan pääseminen turvapalvelun piiriin 14 pv. (vaatii aikaa laitteiden ja sim-korttien tilaamiseen) Kelan erityishoitotuen saajien ja 75 vuotta täyttäneiden pääsy palvelutarpeen arvioinnin piiriin palvelutarpeen ilmaisemisesta 7 pv (lakisääteinen). Tarkistetaan ja seurataan palvelutarpeen arviointityöryhmässä viikoittain (jatkossa PTA). Asiakas- ja omaiskyselyt joka toinen vuosi, kolmen kehittämisalueen nostaminen ja kirjaaminen toimintakäsikirjaan. Hoitoilmoitus=HILMO sisältää tietoja palvelujen käytöstä. Hilmot tehdään säännöllisen kotihoidon palvelujen tai hoito- ja palvelusuunnitelman omaavista asiakkaista asiakastilanteen mukaan. Tulokset saadaan seuraavan vuoden helmikuussa. Vertaisarvioinnilla tarkistetaan viisi hoito- ja palvelusuunnitelmaa viikolla 44; huomioidaan omaiset, kuntouttava hoitotyö, yksilöllisyys, omatoimisuus ja turvallisuus. Kehitetään edelleen asiakkaan päivittäisten tietojen kirjaamista sekä tietosuojakäytänteitä. Hoidon saatavuus 2516 Tavoitteena, että vuonna 2013 ikäihmisten perhehoitajia on 2, joissa molemmissa on 2 hoidettavaa, vaihtoehtoisesti 1 perhehoitaja joka hoitaa omaishoitajien vapaapäivät Kokonaistavoitteet tulevat seudullisesta ikäpoliittisesta strategiasta Omaishoitajien vapaapäivien kehittäminen ja omaishoitajaperheiden tukeminen 2520 Tavoitteena on viimeistään 2012, että 75 vuotta täyttäneistä 90 % asuu kotona ja 10 % asuu tehostetussa palveluasumisessa Palvelutuotannosta 70 % on kunnan omaa tuotantoa ja 30 % ostopalvelua 2520 Omaishoidon kehittäminen ja omaishoitoperheiden tukeminen ja yhteistyön kehittäminen Omaishoitajilla olisi mahdollisuus käyttää lakisääteiset vapaapäivät. Vapaapäivien tuottamistapojen kehittäminen ja uusista palveluista tiedottaminen Laadinta parhaillaan kesken. Toteutuu kaikissa kohdissa tavoitteiden mukaisesti Toteutuu Tehty 2012: Kehittämiskohteiksi nousivat Läsnäolo ja kiireettömyys asiakkaan luona, Kuntouttavan työotteen tehostaminen, Tiedotus omahoitajuudesta vahvemmin Hilmot tehty Vertaisarviointi tehty. Kirjaamisen työskentely. kehittämistyöryhmä Perhehoitajia ei ole löytynyt. Toteutuu. Omaishoito siirtyi kotihoidolle vuoden 2013 alusta. Olemme päivittäneet omaishoidontuen oppaan ja käytänteitä. Uudistunut opas hyväksytty toukokuun lautakunnassa. Kunnallinen sijaishoitajapalvelu toimii edelleen hyvin. Tilinpäätös (193)

79 Toiminnallinen tavoite Kp Tavoitetaso/seurantatapa Omaishoitajien sijaishoitajapalvelun jatkon turvaaminen Omaishoitoa tukevista palveluista tiedotetaan yleisesti Yhteistyön kehittäminen eri toimialojen kanssa Asiakkaille on tehty ja lähetetty omaishoidon opas. Yhteistyöpalaverit yrittäjien, kunnan toimijoiden ja omaishoitajayhdistyksen kanssa Taloudelliset resurssit Taloudelliset palvelut, vanhuksille, mielenterveys- ja päihdeasiakkaille talousarviossa pysyen Palvelun taloudellisuus asiakkaalle ja kunnalle Prosessit ja rakenteet Ihmisläheiset työprosessit vähemmillä rajapinnoilla Asiakastyytyväisyys kysely Laadukkaat ja taloudelliset palvelut. Seurantatapa; talousarvion seuranta 1xkk. Kotikäynnin hinta 2520 Talousarviossa varaudutaan omaishoidon tukeen. Valtuuston määräämä taso omaishoitajien määrän saajista. Seurantatapa: Talousarvion seuranta 1x kk Raportti vuoden lopussa Ikäihmisten hyvinvoinnin suunnittelua eri hallintokuntien kesken Seurantatapa; PTA:ssa ja sotejohtoryhmässä hyvinvoinnin mittarin laatiminen Palveluprosessit 2505 Palveluprosessien kuvaaminen Toimintakäsikirjaan kuvataan jo aiempien lisäksi seuraavat v.2013: perehdyttäminen, sairaanhoidon asiakaspolku, lääkärinkierto, sotaveteraanien avopalvelut (setelit) ja pienkotiasuminen. Asiakasprosesseja käydään läpi yhteistyökumppaneiden kanssa Toimintasuunnitelmien tavoitteiden yhtenäistyminen Sotessa ja muokkaaminen hyvinvointisuunnitelman muotoon v Uudistuminen ja henkilöstön työkyky 2516 Henkilöstön resurssien optimointi. Kaksi perhettä aloittaa. Seurantatapa; vanhustyönjohtajan valvontakäynnit kerran vuodessa. Henkilöstön kehittäminen 2505 Työyksikkö osallistuu kehittämishankkeisiin ja juurruttaa tulokset käytäntöön, mm. LATU- ja VASKEhankkeet (juurruttaminen) ja IMMOhankkeen koulutuksiin osallistuminen. Henkilöstön osaaminen Henkilöstölle tehdään määräajoin osaamiskartoitukset. Henkilöstön täydennyskoulutus Jokaisella työntekijällä on koulutuskortti, jonka pitää itse ajan tasalla. Tehostetaan sisäistä koulutusta kunkin vastuualueen mukaan, lisätään henkilöstön koulutusmahdollisuuksia ajantasaisen tietotaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi (mm. tietosuoja ja e-resepti-asiat). Jokainen kirjaa itse koulutuskorttiin koulutukset ja esimies käy ne läpi kehityskeskusteluiden yhteydessä. Ei ole toteutunut. Siirtyy vuodelle Taloudessa ei ole pysytty (sijaismäärärahoihin lisäys), netto toteuma 101,5 % Laskettu Valtionkonttoria varten tuntihinta 32,54 (v ) Omaishoidon tukea myönnetty määrärahojen puitteissa. Tällä hetkellä saajia 63 henkilöä. Jonossa odottamassa vapautuvia määrärahoja on 19 henkilöä. Ei toteudu tässä vaiheessa. Seuraavat palveluprosessit kuvattu: asiakaspolku, lääkärinkierto, perehdyttämisprosessi vielä kesken. Vielä tekemättä sotaveteraanien avopalveluseteli ja pienkotiasuminen. Asia kesken. Ei toimintaa perhehoidossa. Latu-hanke loppunut, hyvät käytänteet käyttöön. IMMO-hanke jatkuu vielä. Asia on ollut esillä kehityskeskusteluissa. 3 pv:n täydennyskoulutustavoite ei toteudu kaikilla. Koulutuskortit jokainen päivittää itse. Henkilöstön työhyvinvointi Työhyvinvointisuunnitelman päivit- Työhyvinvointisuunnitelma on päivi- Tilinpäätös (193)

80 Toiminnallinen tavoite Kp Tavoitetaso/seurantatapa Kehityskeskustelut Perehdyttäminen ja rekrytointi Henkilöstön uudistuminen täminen vuosittain. Riski-Arvit joka toinen vuosi. Tiimien kehittämisiltapäivät vuosittain sekä yhtenäiset käytänteet tiimeissä (työilmapiirin edistäminen. TYKY- toiminta, varmistetaan työtilojen asianmukaisuus. Henkilöstön kehittämiskeskustelut joka toinen vuosi. Niistä tehdään yhteenveto ja se käydään läpi tiimipalaverissa. Yhteenveto lähetetään vanhustyönjohtajalle. Tehokas rekrytointi ja sijaisten sekä opiskelijoiden hyvä perehdyttäminen (perehdyttämisen kehittäminen) Henkilöstöä on 5 % työkierrossa Seurantatapa: Vanhuspalvelujohtaja laskee viikolla 50 työkierrossa olevat Riittävä täydennyskoulutus ja työn kehittämismahdollisuuksien lisääminen tetty Tiimien kehittämisiltapäivät on pidetty kaikissa tiimeissä. Kehityskeskustelut pidetty pääosin loppuvuodesta 2012, loput alkuvuonna Yhteenvedot käyty läpi tiimeissä. Perehdytysohjelma uudistettu osana kahden kotihoidon esimiehen JETkoulutusohjelmaa Toteutuu. Työn sisällön kehittäminen ok, täydennyskoulutus ei ole toteutunut. Tunnusluvut Kustan tannuspaikka Mittari Suorite Käyntimäärä Kotihoito 2012 Talousarvio Säännöllisen kotihoidon asiakkaat 2505 Tilapäisen kotihoidon asiakkaat 2510 Palvelusetelien määrä Setelien saajien määrä Kotihoito Kotihoito Siivoussetelit Siivoussetelit alle 75v.; 151 yli 75v.; 371 =511 yht Tukipalveluiden määrä Tukipalvelut * 2920 Asiakaspäivät Pienkodit arvio 2516 Asiakaspäivät Perhehoito Tuen piirissä olevat (vanhukset alkaen 2011) Omaishoidontuki (vammaisten lasten omaishoidon tuki tulosalueella 213) Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , *=tässä luvussa ei ole enää mukana gsm-sovittimet, kuten aiemmissa Kotihoidon asiakasmäärän kasvu aiheuttaa kustannuspaineita. Vuodelle 2013 varatut sijaismäärärahat eivät Tilinpäätös (193)

81 riittäneet, vaan tarvittiin lisämääräraha Omaishoidon tuessa jonon purkuun tarvittiin lisämääräraha YRJÖNHOVIN TUKIKESKUS JA PALVELUASUMINEN Tulosaluevastaava: Ritva Köpönen 2720 Yrjönhovin Palvelukoti 2800 Yrjönhovin Tukikeskus Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Toteutuma Palvelut ja niiden vaikuttavuus Arviointi ja kuntoutus (Tukikeskus ) 2 %:lle 75 vuotta täyttäneistä on paikka arviointiin ja kuntouttavaan lyhytaikaishoitoon Asiakas sijoittuu arvioinnin perusteella tarkoituksen mukaiseen hoitopaikkaan. Paine asiakasmäärän suhteen kasvanut, asiakkaita jonossa jatkuvasti. Toteutuu, mutta hitaasti. Yli puolet asiakkaista paikan odottajia tehostettuun palveluasumiseen. Hoidon saatavuus Hoidon riittävyys ja laatu Hoitoilmoitusten tekeminen Palvelut on kirjattu asiakaslähtöisesti Asiakkaan odotusaika Yrjönhovin kartoitukseen tai odottamaan sijoitusta muualle:keskimäärin 14 pv Asiakas- ja omaiskyselyt joka toinen vuosi. Kolmen kehittämisalueen kirjaaminen toimintakäsikirjaan, samalla kun sitä päivitetään/omavalvontasuunnitelma. Seurantatapa: yksikön työpaikkakokoukset. Palvelukotien kehittämisryhmä toimii Hoitoilmoitus sisältää tietoja palvelujen käytöstä. Hilmo-luokitus hoidossa olevista asiakkaista (tehd. vuoden vaihteessa, tulokset tulevat seur. vuoden helmikuussa ) Vertaisarvioinneilla tarkistetaan viisi hoito- ja palvelusuunnitelmaa joka työyksiköstä vuosittain viikolla 44 (huomioidaan omaiset, kuntouttava hoitotyö, yksilöllisyys, omatoimisuus, turvallisuus ) Odotusaika pidentynyt, koska hoitopaikkoihin odottajat täyttävät yli puolet Tukikeskuksen paikoista. Kyselyt tehty 2012 kehittämisalueet kirjattu ja asioiden kehittämistä seurattu työpaikkakokouksissa: hopasut, virikkeellisyys, ravitsemus. Toimintakäsikirjan/ omavalv. suunn. päivitystä tehty. Seurattu Palvelukotien kehittämisryhmä kokoontunut viimeksi Hilmot tehty Vertaisarvioinnit tehty 2013 viikolla 44 Taloudelliset resurssit Palvelun taloudellisuus asiakkaalle ja kunnalle Laadukkaat ja taloudelliset palvelut Hoitopäivän hinta Seurantatapa: Lasketaan vuoden lopussa Hoitoyksikön käytön tehokkuus Käyttöaste 100% Mediatrin tilasto x 1 kk Prosessit ja rakenteet Työprosessit ajantasalle Laatukäsikirja Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Työpisteiden palvelut kuvataan kaaviomallilla 2013 Toiminta-/ laatukäsikirja ajan tasalle, asiakasprosesseja avataan tarkemmiksi Kehittämiskeskustelut Joka toinen vuosi (ed. syksy 2012 ). Yhteenveto käsitellään työpaikkakokouksessa Seurantatapa: Yhteenvedot vanhus- Käyttöaste ollut Palvelukodissa 100% lähes joka kk, Tukikeskuksessa yli 100% koko vuoden. Työ on aloitettu ja jatkuu edelleen. Kehityskeskustelut käyty syksyllä 2012 ja niiden yhteenvedot käsitelty työpaikkakokouksissa marraskuussa 2012 yhteenveto on vanhustyönjohtajalla Tilinpäätös (193)

82 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Toteutuma työnjohtajalle Palvelukodeissa yksilövastuinen hoitotyö auttaa ikäjaksamista Yrjönhovissa toteutetaan yksilövast. hoitotyönmallia Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilöstön uudistuminen Tiimien toimivuus Tiimien, työyksikön ja henkilökunnan uudistuminen Osaaminen Kolme täyd. koul. päivää kaikille/ seuranta>>koulutuskortit tarkistaa vanhustyönjohtaja vk.2 5 % työkierrossa Seurantatapa: vanhustyönjohtaja laskee vk.50 Itsearviointi x1/v. Tulokset käsitellään työpaikkakokouksessa Seurantatapa:Yhteenvedot vanhustyönjohtajalle. Työyksikkö osallistuu ainakin yhden kehittämishankkeen toimintaan ja kirjaa ne LATU-Hanke >>Hyvä työilmapiiri Ammattitaito >2013 eläköityvän lähihoitajan tehtävä sairaanhoitajan tehtäväksi Henkilöstölle tehdään määräajoin osaamiskartoitus Kaikilla ei ole toteutunut. Työkierto toteutunut Syksyllä 2013 tehty kysely tiimien toimivuudesta ilmapiirin osalta, tulokset käyty läpi Kehittämisiltapäivässä Latu-hankkeessa kehittämiskohteena HYVÄ ILMAPIIRI >> Sisäiset uudistajat nimetty ja uudet kasvamassa haasteisiin on pystytty vastaamaan esim.sairaslomat vähentyneet. Lähihoitajan tehtävä sairaanhoitajaksi ei mennyt läpi: tarkoittaa sitä, että esim. päihde- ja mielenterv. asiakashaasteisiin on vaikea vastata. LÄÄKEHOIDON VASTUUNJAKO HUOLESTUTTAA. Osin kehityskeskusteluissa 2012 Tunnusluvut Kustan tannuspaikka Mittari Suorite Hoitopäivät Yrjönhovin tehostettu palveluasuminen 2012 Talousarvio Hoitopäivät Yrjönhovin tukikeskus Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , PARTALANMÄEN TEHOSTETTU PALVELUSASUMINEN Tulosaluevastaava: Paula Suhonen 2730 Partalanmäen Palvelukoti Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Hoidon riittävyys ja laatu Asiakas- ja omaiskyselyt joka toinen vuosi josta seuraten kolmen kehittämisalueen kirjaaminen syksyllä 2012 Osastokokouksessa ja hoitotyönkehittämisryhmässä Tilinpäätös (193)

83 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa toimintakäsikirjaan, seurantapa yksikön työpaikkakokoukset Omavalvonta Tekeillä Hoitoilmoitusten tekeminen Palvelut kirjattu asiakaslähtöisesti Taloudelliset resurssit Taloudelliset palvelut niin vanhuksille kuin kaupungille Toimintakäsikirjan päivitys marraskuussa Palvelukotien kehittämistyöryhmä toimii Hoitoilmoitus sisältää tietoja palvelujen käytöstä Hilmo-luokitus hoidossa olevista asiakkaista (tehdään vuoden vaihteessa, tulokset seuraavan vuoden helmikuussa) Vertaisarvioinnilla tarkistetaan vuosittain viikolla 44 viisi hoito- ja palvelusuunnitelmaa joka kerrokselta (huomioiden omaiset, kuntouttava hoitotyö, yksilöllisyys, omatoimisuus, turvallisuus, sosiokulttuuri) Laadukkaat ja taloudelliset palvelut Seurantatapa: Hoitopäivän hinta lasketaan vuoden lopussa Hoitoyksikön käytön tehokkuus Käyttöaste 100 % Seurantatapa: Mediatrin tilasto x 1 kk Prosessit ja rakenteet Ihmislähtöiset työprosessit vähemmillä rajapinnoilla Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Kehityskeskustelut jokaisella kerroksella Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilöstön uudistuminen Tiimien toimivuus Työyksikön ja henkilökunnan uudistuminen Työpisteiden palvelut kuvataan kaaviomallilla vuonna 2013 Useita asiakasprosesseja avataan tarkemmiksi vuonna 2013 Kehityskeskustelut joka toinen vuosi ja ryhmäkeskustelut välivuosina Yhteenvedot käsitellään työpaikkakokouksissa Seurantatapa: yhteenveto vanhustyönjohtajalle Tavoitteena on, että työntekijöistä jokainen saa täydennyskoulutusta noin 3pv. seurantatapa koulutuskortit tarkistaa vanhustyönjohtaja vk.2 Tavoitteena, että 5 % työntekijöistä on työnkierrossa Seurantatapa: vanhustyönjohtaja laskee vk.50 Tiimien itsearviointi joka toinen vuosi Tulokset käsitellään työpaikkakokouksissa Seurantatapa: Yhteenvedot vanhustyönjohtajalle Työyksikkö osallistuu ainakin yhden kehittämishankkeen toimintaan ja se kirjataan -LATU-hanke Työhyvinvointiohjelman päivitys Päivitetty viimeksi Kokous pidetty huhtikuussa, seurantakokousta ei pidetty Tehty Tehty Tehty, koonti tekemättä hoitopäivän hinta 126,28 e/pv Käyttöaste ollut 100,34 % Asiakkaan tulo palvelukeskukseen on avattu. Muut prosessit avaamatta vielä. Ryhmäkeskustelut 2013 tekemättä, koska lähiesimiehiä puuttunut 2/3 ja aloittelevalla esimiehellä kaikkien kerrosten hallinto hoidettavana yksin. Ei ole toteutunut Toteutunut Vanhuspalvelujohtaja tarkistaa maalishuhtikuussa 2014 Toteutuu Ei ole toteutunut. Vastaavien hoitajien puuttuminen syynä. LATU Päivitetty huhtikuussa Palvelukodeissa yksilövastuinen hoitotyö auttaa ikäjaksamista Riski-Arvit Sairaslomien yhteenvedot Ei ole päivitetty 2013 tehty Tilinpäätös (193)

84 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Säännölliset palokierrokset Vaaratilanteenohjeet päivitys Pidetty Kesken Tunnusluvut Kustan tannuspaikka Mittari Suorite Hoitopäivät Partalanmäen tehostettu palveluasuminen 2012 Talousarvio Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , YKSITYINEN TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Tulosaluevastaava: Tuula Salokangas 2755 Yksityiset hoitokodit Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Kokonaistavoitteet Seudullisesta ikäpoliittisesta strategiasta Hoidon saatavuus Hoitoa tarvitsevien sijoittuminen kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti Hoidon riittävyys ja laatu Tavoitteena viimeistään vuonna 2013, että 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 10 % asuu tehostetussa palveluasumisessa. Palvelutuotannosta 70 % on kunnan omaa tuotantoa ja 30 % ostopalvelua. Seurantatapa: SOTKAnet-indikaattorit Kelan ylintä hoitotukea ja 75 vuotta täyttäneiden pääsy hoidontarpeen arviointiin 7 pv:n kuluessa hoidon tarpeen ilmaisemisesta (lakisääteinen) Seurantatapa: Moniammatillisessa palvelutarpeen arviointi ryhmässä (PTA) käydään kerran viikossa läpi kaikki palveluiden piiriin tulossa olevat sekä jonossa olevat asiakkaat ja etsitään heidän tarpeeseensa sopiva jatkohoitopaikka. Hoidon piirissä olevat asiakkaat ja heidän toimintakykynsä (RAVA-indeksi) Seurantatapa: Ravattaret tehdään kaikista hoidon piirissä olevista maaliskuussa. Vanhustyönjohtaja tekee niistä työyksiköiden yhteenvedot sekä koko kaupungin yksiköiden vertailun. Vanhustyönjohtaja tekee valvontakäynnin kerran vuodessa ja lisäksi tarvittaessa Sosiaalityöntekijä käy kerran vuodessa, jolloin käydään läpi asukkaiden palvelusuunnitelmat Noin 9,5 % tehostetussa palveluasumisessa Kunnan omana tuotantona järjestettävissä 61 % ja ostopalvelua 39 % Toteutuu Jonotusaika tarkoituksenmukaisen hoitopaikan löytymisessä pidentynyt Toteutuu syyskuun loppuun mennessä Valvontakäyntejä ei ole tehty kaikissa yksiköissä. Toteutunut Tilinpäätös (193)

85 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Taloudelliset resurssit Yksityisten hoitokotien taloudellisuus Prosessit ja rakenteet Palvelusetelin uudistaminen/arvon korottaminen Asiakas-/omaiskysely joka toinen vuosi Seurantatapa: Vanhustyönjohtajan valvontakäynti. Asiakas- ja omaiskyselyn tulokset Asiakaspäivän hinta kaupungille sama kuin omissa palveluissa. Lasketaan vuoden lopussa Yksityisen hoidon osto ikäihmisille Ei ole toteutunut Pitää osittain paikkansa Palvelusetelin arvoa korotettu vuoden 2013 alussa 1500 e/kk Sähköisen palvelusetelin käyttöönotto vuonna 2013 Seurantatapa: Smartum-seurantaraportit Ei toteudu. Toimintaprosessin selkeyttäminen Vuoden 2013 aikana avataan yksityiseen tehostettuun palveluasumiseen hakeutumisen prosessi Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Työyksikön ja henkilökunnan uudistuminen LATU-hanke Kehityskeskustelut Koulutus Siirtyy vuodelle 2014 toteutuneet osittain Tunnusluvut Kustan tannuspaikka Mittari Suorite Talousarvio Hoitopäivät Yksityiset hoitokodit Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , Toisen osavuosiraportin yhteydessä tehty toimintakulujen leikkaus osoittautui liian suureksi. Loppuvuonna hoitopäiviä kertyi alkuvuotta enemmän, mikä näkyy myös kokonaishoitopäivien lukumäärän kasvuna aiempiin vuosiin verrattuna. ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT YHTEENSÄ Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS YHTEENSÄ Tilinpäätös (193)

86 Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , Toimintakulut: kumulatiiviset ja kuukausitoteumat verrattuna toteumaan 2012 ja talousarvioon 2013 Toimintatuotot: kumulatiiviset ja kuukausitoteumat verrattuna toteumaan 2012 ja talousarvioon 2013 Tilinpäätös (193)

87 INVESTOINNIT Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen vuodelle 2013 varatuista investoinneista on toteutunut hammashoitoyksikön uusiminen (hammashoitoyksikkö ja kaapisto). Investointi toteutui noin euroa arvioitua edullisemmin. Terveyskeskuksen välinehuollon autoklaavi on vaihdettu syksyllä Investointi toteutuu noin euroa arvioitua edullisemmin. Partalanmäen palvelukodin sisäpihan työt eivät ole tekniikan osalta edenneet, joten soten investointeihin varatut euroa sisäpihan kalusteisiin jäävät kokonaan käyttämättä. Kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen vuoden 2013 investointimäärärahasta jää käyttämättä noin (49 %). Tilinpäätös (193)

88 SIVISTYSPALVELUKESKUS Tulosalueet Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 401 Opetus- ja kulttuuritoimen hallinto 402 Peruskoulu 406 Päivähoito ja varhaiskasvatus 411 Lukio 431 Kansalaisopisto 433 Musiikkiopisto 437 Kirjasto Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta 440 Yleinen kulttuuritoimi 442 Pielisen museo 461 Liikunta ja ulkoilu 481 Nuorisotoimi VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA 401 OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN HALLINTO Tulosaluevastaava: Arto Sihvonen Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Sähköiset palvelut Tiedottaminen ja viestintä Tulosalueiden toiminnan koordinointi Sähköisen tiedonohjausjärjestelmän käyttöön ottaminen Sähköisen arkistoinnin kehittäminen Kuntarekryn sijaisrekry käytössä Sähköisen tilavarausohjelman jatkohyödyntäminen Esiopetukseen ilmoittautuminen webropolin kautta Sharepoint nettialustaksi Sähköinen koulutuskalenteri Osaavahankkeen aikana Sivistystoimen yhteisten tapahtumien koordinointi Sähköistä tiedonohjausjärjestelmää ei ole otettu käyttöön. Tilavaraukset siirtyneet ASPAan Esiopetukseen ilmoittautuminen toteutettu aiemman käytännön mukaan. Woorumin palvelualusta vaihtunut Sharepointiksi Sivistystoimen yhteisiä tapahtumia koordinoidaan työpaikkakokouksissa, sivistystoimen johtoryhmän kokouksissa ja rehtorityöryhmän kokouksissa. Taloudelliset resurssit Tuottavuuden kehittäminen Tiimityöskentelyn kehittäminen Toimistopalaverit 20.5., Ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen Hanketoiminnan ja kehittämistoimenpiteiden koordinointi OKM:n erityisavustus perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen OKM:n erityisavustus koulutukselliseen tasa-arvoon. OPH:n eritysavustus kerhotoiminnan kehittämiseen OKM:n erityisavustus koulutukselliseen tasa-arvoon ( ) Prosessit ja rakenteet Kustannusvaikuttavuuden kehittäminen Sähköisiä palveluita hyödyntämällä vähennetään manuaalista ja monikertaista työtä Avainpalveluprosessien kuvaaminen Laadunvarmistusjärjestelmä Palvelujen vaikuttavuutta ja laatua kuvaavia mittareita, esim. nettisivujen palautelomakkeella yhteydenottoja Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstön osaaminen ja koulutus Täydennyskoulutus Etäyhteyksien hyödyntäminen koulutuksissa Sisäinen osaamisen siirtäminen Henkilöstön hyvinvointi ja työilmapiiri Työpaikkakokouskäytänteiden kehittäminen Työilmapiiriin vaikuttavien tekijöiden kehittäminen LATU-hankkeessa Päällekkäisiä tehtäviä on kartoitettu ja karsittu. Avainpalveluprosessien kuvaamista ei ole aloitettu. Vapaa-aikatoimen kanslistin toimi jätetty täyttämättä alkaen. Hallinnossa ei ole toimivaa laadunvarmistusjärjestelmää Elisan ja PTTK:n kesäajan tiedotus etäyhteydellä Työpaikkakokoukset ovat säännöllisiä ja keskustelevia. Latu-hankkeen aikana tulleita ideoita on otettu käytäntöön. Tilinpäätös (193)

89 Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , PERUSKOULU Tulosaluevastaava: Juha Ryynänen Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Palvelurakenne Opetussisältöjen laatu ja monipuolisuus Oppimisympäristöjen laatu ja monipuolisuus Aluejohtajamalli kolmen vuoden siirtymäkaudella (useammalla koululla yhteisalue), hallinnon ja opetushenkilöstön yhdistäminen Kouluverkkosuunnittelussa huomioitava eläköitymiset 2015 mennessä TVT:n kehittäminen, älytaulut, Kerhotoiminnan monipuolisuus, ympäristöasiat ja kotien tukeminen: syrjäytyneiden kerhot/vanhempien ja lasten kerhot (Lasten Lieksa valtuustoaloite) Rantalan koulun piharakennus, Keskuskoulun remontti, Kaupunginvaltuuston päätös aluerehtorimalliin siirtymisestä lähtien Kaupunginvaltuuston päätös Surpeenvaaran koulun toiminnan lakkauttamisesta lähtien Monipuolista kerhotoimintaa, osin OPH:n erityisavustuksella rahoitettuna Rantalan koulun piharakennuksessa sisäilmaongelmia, korjaustoimenpiteet aloitettu. Taloudelliset resurssit Perusopetuksen taloudellisuus ja tehokkuus Kustannustehokas palvelurakenne Hanketoiminnan jatkaminen esim. yhteistyössä musiikkiopiston tai muun toimijan kanssa OKM:n erityisavustus perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen OKM:n erityisavustus koulutukselliseen tasa-arvoon OPH:n eritysavustus kerhotoiminnan kehittämiseen OKM:n erityisavustus koulutukselliseen tasa-arvoon ( käyttöön) Brahea Myst-hanke, Comeniushankkeet Keskuskoulu, Jamalin koulu, Kolin koulu Sähköisten palvelujen tehostaminen Wilman käytön tehostaminen edelleen Wilma käytössä kaikilla kouluilla Prosessit ja rakenteet Palvelujen tuottavuus ja laatu Profiloituminen Kotoutumisen onnistuminen, S2 kielen ja oman kielen opetus Inkluusio Tehostetun ja erityisen tuen hanke, erilaisen oppijan kohtaaminen, mentorointi esim. musiikkiopiston kanssa Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kehittäminen edelleen Lähiympäristön hyödyntäminen, kyläyhteisöjen toimijoiden hyödyntäminen Tehostetun ja erityisen tuen hanke päättynyt Päivähoidon esiopetusryhmät Rantalan koululla ja Merilän koululla. Ryhmiksiä Surpeenvaaran koululla (siirtynyt Merilän koululle) ja Rantalan koululla OHR-toiminta päivähoidon esiopetuksen osalta aloitettu Lähiluontoa käytetään monipuolisesti liikuntapaikkana. Surpeenvaaran kyläyhdistys on ylläpitänyt latua ja jääkaukaloa Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstön osaaminen ja koulutus Henkilöstökoulutus VES-koulutus (Työhyvinvointi) perusopetuksen opettajille ja Tilinpäätös (193)

90 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa lukion opettajille , lukuvuoden avajaiset Henkilöstön hyvinvointi ja työilmapiiri Työyhteisö- ja ilmapiirihankkeet Latu-hanke Henkilöstöresurssien tehokas käyttö Henkilöstöresurssit ja yhteistyö Henkilöstöresurssit tehokkaassa käytössä, opiskelijaharjoittelijoita Tunnusluvut Mittari Suorite Oppilasmäärä Perusopetus * Esiopetus Opetustunnit Opetuksen tuntimäärä (ilman esiopetusta) 2054, * 1924* Opetustunnit/oppilas (ilman esiopetusta) 2,08 2,11 2,197 2,21 *)sisältää valmistavan opetuksen oppilaat ja valmistavan opetuksen tunnit Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot 0 0 Netto , PÄIVÄHOITO JA VARHAISKASVATUS Tulosaluevastaava: Juha Ryynänen Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Riittävä ja monipuolinen päivähoidon tarjonta 340 lapselle. Vuonna 2012 syntyvyysennuste n.95 lasta. Päivähoitopaikkojen lisääminen kysyntää vastaavaksi. Uusi päiväkoti käyttöön 2013 vuoden aikana. Vaikuttaa paikkojen riittävyyteen, alentaa tukipalveluista syntyviä kustannuksia ja tuo synergiaetua henkilöstön yhteiskäyttöön. Uuden päiväkodin investointi siirretty vuosille Päivähoidossa oli 324 lasta Lasten läsnäolopäiviä koko päivähoidossa on ollut 3706 päivää enemmän kuin vuonna Lisääntyneeseen hoidon kysyntään on vastattu mm. valmistelemalla Taaperotryhmäperhepäiväkodin käynnistämistä Perheiden tukeminen ja ohjaaminen kasvatuksessa ja toiminnassa, ongelmien ehkäisy Laadukas päivähoito Vuorohoito keskitetysti Partalanmäellä, Lisätään perhepäivähoidon varahoitoa päiväkoteihin ja ryhmiksiin. Selvitetään alle kolmevuotiaiden ryhmän perustamista. Selvitetään avoimen päiväkotiryhmän perustamista. Kattava päivähoitopalveluiden tarjonta koko kaupungin alueella. Riittävä ammattitaitoinen henkilökunta. Säännöllinen seuranta kyselyjen avulla. Laatua kuvaavat mittarit. Palautteen pohjalta toiminnan kehittäminen. Vuorohoito toimii Partalanmäen päiväkodilla ja perhepäivähoidon varahoito on sitä tarvitseville järjestetty päiväkoteihin, ryhmiksiin ja toisille kotona työskenteleville perhepäivähoitajille. Alle kolmevuotiaiden päiväkotiryhmän perustamiseen ei ole tällä hetkellä resursseja. Avoimen päiväkotiryhmän perustaminen ei ole mahdollista toteuttaa näillä päivähoitoresursseilla. Päivähoitopalvelut järjestetty kattavasti ja pyritty järjestämään riittävä ja ammattitaitoinen henkilökunta tilannekohtaisesti. Sähköinen kysely päivähoitolasten huoltajille toteutettu maalis-huhtikuulla Palautteista jaettu tietoa työntekijöille. Tilinpäätös (193)

91 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Ammattitaitoinen ja riittävä henkilökunta. Isossa päiväkotiryhmässä tavoitteena 2lto/1lh. Päiväkotiryhmien henkilöstörakenne ennallaan. Päiväkotiryhmistä kolmessa toimii kaksi lto:a ja yksi lh ja kolmessa yksi lto ja kaksi lh:aa. Uudet VASUT nettiin ja tehokkaasti yksiköiden käyttöön. Sähköisten palveluiden kehittäminen päivähoitotoiminnassa (Digikansiot tms.) Lasten varhaiskasvatussuunnitelmalomake on päivähoidon verkkosivuilla ja käytössä kaikissa päivähoitomuodoissa. Sähköisen päivähoitohakemuksen päivitystyö aloitettu. Työryhmä kokoontunut Joensuussa. Yhteistyö Erityispäivähoidon tarpeiden huomioiminen Toimivat sähköiset välineet. Moniammatillisen yhteistyöverkoston vahvistaminen ja yhteistyön säännöllisyys. Sopimusten kirjaaminen ja seuranta. Eri päivähoitomuotojen, esiopetustahojen, koulun ja neuvolan kanssa tehtävän yhteistyön tehostaminen. Yhteistyön kehittäminen edelleen musiikkiopiston, kirjaston ja nuorisotoimen kanssa. Latu -hankkeen myötä kehitetyt alueelliset yhteistyömuodot. Integroidun ryhmän säilyttäminen Erityislastentarhanopettajien tehokkaampi käyttö, tukea käytännön työhön. Erityispalvelut tehokkaammin ja säännöllisesti myös perhepäivähoidon ja ryhmisten käyttöön. Tietokoneiden hankintaa on jatkettu esikoulujen ja ryhmäperhepäivähoidon käyttöön. Kototoimiston ja päivähoidon yhteispalavereita on pidetty sovituin määräajoin. Yhteistyötä on tiivistetty perhetyöntekijän kanssa. Hänen toimipaikkanaan on ollut syksystä 2013 alkaen sivistysvirasto. Varhaiskuntoutustyöryhmä kokoontunut 6 kertaa v Työkokouksia pidetty eri päivähoitomuotojen kesken. Esiopetusryhmien lto osallistunut oman koulunsa oppilashuoltoryhmän kokouksiin. Kodin, päivähoidon ja lastenneuvolan yhteistyö- ja havainnointilomaketta käytetty yhteistyövälineenä päivähoidossa. Perheneuvolan psykologi ja toimintaterapeutti ovat tehneet käyntejä päivähoitoryhmissä tukien ja ohjaten kasvatustyötä. Partalanmäen päiväkodissa toimii musiikkiopiston muskariryhmä. Nuorisotoimi on järjestänyt teatteri- ja elokuvaesityksiä päivähoitolapsille. Kasvatusiltoja on toteutettu alueellisesti. Integroitu ryhmä lakkautettu Pankakosken päiväkodin sulkemisen yhteydessä kesällä Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten määrä oli 40 lasta päivähoidossa olevista lapsista (12,3%). Taloudelliset resurssit Kustannustehokas päivähoito Uusi huolen puheeksi ottaminen lomake käyttöön Kustannusten seuraaminen säännöllisesti. Budjetissa pysyminen. Menetelmä esitelty ja kaavake jaettu käyttöön koko päivähoidon henkilöstölle. Koko vuoden päiväkotien yhteinen käyttöaste oli 89,75 %, ryhmisten käyttöaste oli 88,20 % ja perhepäivähoidon 84,21 %. Prosessit ja rakenteet Alueellinen päivähoito Kahden päiväkodin ympärille rakentuvat päivähoitoalueet. Vuorohoito keskitetysti Vuorohoitoa järjestetään vain Partalanmäen päiväkodissa. Vuorohoidossa 40 lasta joulukuussa Koulukiinteistöjen tehokas käyttö Esiopetus toteutuu koulujen tiloissa. Koulujen tiloissa toimii päivähoidon Tilinpäätös (193)

92 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa esiopetusryhmien lisäksi kolme ryhmäperhepäiväkotia. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Täydennyskoulutus Koulutuskalenteri: kansalaisopiston ja musiikkiopiston koulutustarjonnan hyödyntäminen. Koulutuskalenterin suunnitelma on toteutunut erityisopetuksen päiviä lukuun ottamatta. Perustyöajassa pysyminen Työvuorojärjestelyt Vuorohoidon työntekijöiden kanssa käyty neuvotteluja työvuorojärjestelyistä ja Tunnusluvut Mittari Suorite Talousarvio / 2013 Hoitopäivät Läsnäolopäivät päiväkodeissa Läsnäolopäivät perhepäivähoidossa Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot 0 0 Netto , LUKIO Tulosaluevastaava: Marja Leena Riikonen Lieksan lukio on korkeatasoista opetusta antava, aikaansa seuraava oppilaitos. Lukion tehtävänä on antaa yleissivistävää, jatko-opintoihin valmentavaa ja ylioppilastutkintoon johtavaa koulutusta. Tavoitteena on kehittää opetustarjontaa myös aikuislukiolle sopivaksi sekä hyödyntää uusia opetusmenetelmiä ja uutta teknologiaa mahdollisuuksien mukaan. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Lukiolla on monipuolinen, yleissivistävä opetustarjonta, runsaasti luonnontieteiden ja vieraiden kielten kursseja OPS:n pitäminen ajan tasalla, yhteiskurssit kansalaisopiston kanssa Verkostoyhteistyö ISO-verstaan oppilaitosten kanssa Yhteiskursseja kansalaisopiston kanssa on sovittu syksylle 2013 (S2-suomi toisen kielenä, ranskan alkeet, venäjä), ISO-verstaan kursseja tehty (mm. elämänkatsomustieto), verkkopalavereihin osallistuttu Yhteiskurssit syyslukukaudella toteutuivat. Iso-verstaan koulutuksiin on osallistuttu ja kursseja suoritettu. LUMA- keskukseen tutustuminen (7 opiskelijaa), SciFest tapahtuma (7 opiskelijaa), Science-verkoston seminaari Tampereella (yksi opettaja) Ns. jääkiekkolinjan käynnistäminen syksyllä 2013 Yhteistyö Pielisen Karjalan 2. asteen oppilaitosten ja urheiluseurojen kanssa Kevään ylioppilaita oli 52 ja yksi kaksoistutkinnon suorittanut opiskelija, syksyllä yo-lakin saajia oli 2 (kaksoistutkinto) Yhteistyönä Lieksan ja Nurmeksen lukioiden ja ammattiopistojen kanssa käynnistettiin jääkiekkolinja, jossa lukiolta 8 opiskelijaa. Syksy on Tilinpäätös (193)

93 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa sujunut suunnitelmien mukaan. Lukiolla on vetovoimainen, omaperäinen, monipuolista opetusta ja musiikin tekemistä tarjoava musiikkilinja Opinto-ohjauksen kehittäminen Yhteistyö Pielisen Karjalan musiikkiopiston kanssa. Musiikkilinjan opiskelijamäärän kasvattaminen/säilyttäminen n.20:ssa Osallistuminen OPM:n tukemaan opintoohjauksen valtakunnalliseen pilottihankkeeseen Musiikkiopiston kevätproduktio The Beatles-konsertti oli Kaksi konserttia, 5.-6.luokat ja lukion 1.-2.luokat (n. 300 katsojaa) ja iltakonsertti (n. 120 katsojaa). 17 opiskelijaa musiikkilinjalla. Lv opiskelijaa. Syyslukukauden aikana esiintymiset Hämärän kaupan illassa ja Joulukadun avajaisissa. On osallistuttu aktiivisesti opintoohjaushankkeeseen. Hankkeen loppuseminaari Kolilla 3.4. (6 opettajaa mukana), opiskelijoiden tutustumismatka Kuopion yliopistoon ja Savoniaan (2.lk opiskelijat), Hanke loppui Syksyn aikana on hankkeen aikana saatuja ideoita otettu käyttöön. Opinto-ohjaaja osallistunut kolmeen ajankohtaisia opinto-ohjausasioita käsittelevään koulutukseen. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukitoimien- ja muotojen edistäminen Kaksoistutkinnon suorittamismahdollisuuksien edelleen kehittäminen Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden lukio-opetuksen toteuttaminen Kansainvälinen toiminta Yhteistyö Lieksan ammattiopiston kanssa /luki-seulonta, erityisopetus Lukion ja amo:n opinto-ohjaajien yhteistyö Räätälöidyt opintosuunnitelmat/ myös aikuislukion ops:n mukaan Elvytetään ystävyyskoulujen yhteistyötä ja haetaan aktiivisesti tilaisuuksia osallistua kansainväliseen toimintaan ja saada kansainvälisiä vieraita lukiolle Lukitestit on tehty kaikille 1.- luokkalaisille ja osalle 2.lk opiskelijoista (ammattiopiston erityisopettaja), oppilashuoltoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa, yksilöseuloja on tehty syksyn aikana muutamia. Kaksoistutkinnon suorittamisessa on ollut aikatauluongelmia, opintoohjaajat ovat selvittäneet niitä ja suunnitelleet uutta ohjauskäytäntöä. Kaksoistutkinnon suorittamiseen kannattaa varata 3,5 4 vuotta, jolloin sen suorittaminen onnistuu nykyistä paremmin. 8 opiskelijaa Opintoohjaajat ovat laatineet Kaksoistutkintolaisen oppaan ja lisänneet yksilöohjausta ja huoltajapalaverit valintavaiheessa. Syksyllä mukana 7 opiskelijaa, joista jäljellä enää 4. Valinnaisten aineiden viikolla lukiolaisia oli sekä ammattiopiston että lukion kursseilla. Kurssit olivat hyvin suunniteltuja ja opiskelijoiden ja opettajien palaute viikosta oli positiivista. Lukion kursseista toteutuivat Keskiaika, Työelämään tutustumassa, Ihmeellinen Lieksa ipad-kotiseutukurssi, Vapaaehtoistoiminnan kurssi, Rautaisannos liikuntaa, Ruotsin abi-kurssi ja Englannin kielioppikurssi. Tavoitetaso on saavutettu, tukea annettu runsaasti (tukiopetus, ohjauskeskustelut, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa), opiskelijoiden määrä vähentynyt viidestä kolmeen. Haettu Opetushallituksen erityisavustusta, joka on tarkoitettu aikuisten maahanmuuttajien lukio-opintojen kehittämiseen ja yhteisverkoston toiminnan tehostamiseen. Elokuussa 5 opiskelijaa ja 2 tutustumassa tilaston mukaan 4 opiskelijaa. Taiwanilaisen yhteistyökoulun (opettaja ja kolme opiskelijaa) vierailu lukiolla toukokuussa. Lukio hyväksyttiin Euroscola-päivään Strasbourgiin (toteutuu keväällä 2014). Yhteistä ymmärrystä Tilinpäätös (193)

94 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa leiriläisten vierailu lukiolla Euroscola-matkan koulutusosuus ja matkasuunnitelmat etenevät. Taloudelliset resurssit Talous pidetään tasapainossa Prosessit ja rakenteet Oppimisympäristöjen ajanmukaisuuden ja toimivuuden turvaaminen Resurssien riittävyys ja niiden kohdentaminen tavoitteiden mukaan, budjetin toteutumisen tarkka seuranta Tablettitietokoneiden ja langattoman verkon hyödyntämiseen perustuvan, OPH:n tukeman TVT-hankkeen toteuttaminen. Luokkien opettajakoneiden toimintavarmuuden ja älytauluyhteensopivuuden parantaminen, tarvittaessa koneita uusimalla Budjetin toteutumista on seurattu säännöllisesti ja resurssien kohdentaminen tavoitteiden mukaan tehty. Tilojen käyttöaste on hyvä, mutta auditorion ja ATK-luokkien käyttömaksuja pitäisi korottaa. Viedään ehdotus lautakuntaan syksyllä. Tehty ehdotus hinnoista. Yhteisiä lukio/peruskoulu tai peruskoulu/lukio opettajia 13 lv TVT hanke on jatkunut aktiivisissa merkeissä ja ipadeja käytetään paljon opetuksessa. Valinnaisten viikon Ihmeellinen Lieksa- Amazing Lieksa- ipad kotiseutukurssi toteutettiin yhdessä lieksalaisten yrittäjien kanssa. Kurssin aikana tehtiin esittelyvideot (QR-koodit) viidelle yritykselle. Lukiolla kaksi mobiililuokkaa (40 ipadia), opettajilla 12 ipadia. TVT-hanke päättyy Hankerahoilla hankittu lisää koneita ja ohjelmia. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Koulutuksen saatavuus turvataan ja TVT-hankkeen tavoitteiden mukainen sisältö kohdistetaan mahdollisimman koulutus, VESO-päivät, ISO-verstaan ja tarkasti tarvepohjaisesti ainejärjestöjen koulutukset. LOVE2- koulutus LOVE2 (Luova ja oppiva organisaatioverkosto Pohjois-Karjalassa) hanke alkoi tammikuussa -13 ja olemme siinä mukana (7 oppilaitosta P-K:n alueelta hyväksyttiin mukaan). Hanketta hallinnoi Itä-Suomen yliopisto ja hankkeen aikana koulutetaan opettajia ja kehitetään tietotekniikan opetuskäyttöä. Edullinen hanke, sillä saamme koulutuksen ja opastuksen ilmaiseksi. Koulutusohjelma lv on sovittu ja kehittäjäopettajat (5) lukiolta valittu. Toiminta jatkunut koulutuksella ja oman lukion kehittämisellä. Kirjelmä Lieksan lukion tietotekniikkaongelmista laadittiin varhais- ja koulutuslautakunnalle maaliskuussa. Työryhmä selvittää asiaa, joten asia etenee. Lautakunnan edellyttämä työryhmä aloitti toimintansa elokuussa. Kahteen luokkaan saatiin Windows-koneet ja toiseen ATK-luokkaan myös Windows-koneet joulukuun -13 lopussa. TVT- hankkeessa on edetty opettajien omiin yhteisiin koulutushetkiin ja toisilta oppimiseen. Lukion oma VESO-päivä pidettiin la Hyödyllinen suunnittelupäivä ja kustannuksia tuli vain ruokailusta. Syksyn VESO-päivä myös koulukohtainen, aiheena LATU ja tietotekniikan pedagoginen käyttö. Työhyvinvoinnista huolehtiminen Palveluista tiedottaminen, yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Henkilöstön yhteiset virkistystapahtumat. Koulusihteeri on ja A-kortin. LATU-kyselyn tulokset olivat erinomaiset lukuun ottamatta tietotekniikkaa. Henkilökunnalla 9 koulutuspäivää VE- SO-päivän lisäksi. Syksyn aikana lisäksi tietotekniikkakoulutusta ja sähköiseen Tilinpäätös (193)

95 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Kehityskeskustelut yo-tutkintoon liittyvää koulutusta (yht. 11 päivää) ja yksi etäopiskelupäivä. Kehityskeskustelut pidettiin tammihelmikuussa (13/13), opettajainkokoukset ja viikkopalaverit pidetty säännöllisesti ja sisäistä tiedottamista lisätty. Viestintä Turvallisuusprojekti on ollut tärkeä osaalue koko lukuvuonna (kyselyt, suunnitelmat, turvallisuuskoulutus, turvallisuuskävelyt) Turvallisuuskysely henkilökunnalle ja opiskelijoille tehty. RiskiArvit on tehty ja yhteenveto laadittu. Lieksan lukion palo- ja pelastussuunnitelma ja kriisisuunnitelma-vihkonen laadittu ja jaettu kaikille toimijoille. Ensiapukoulutus (4h), 10 opettajaa. Palveluista ja ajankohtaisista tapahtumista tiedotetaan Wilmassa, lukion kotisivuilla ja Lieksan kaupungin nettisivuilla, Korennossa ja sanomalehdissä. Tunnusluvut Mittari Suorite Talousarvio lv lv Opiskelijamäärä Tuntimäärä Viikkotunnit Viikkotunnit /opiskelija 1,55 1,695 1,69 1,73 Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot 0 0 Netto , KANSALAISOPISTO Tulosaluevastaava: Asko Saarelainen Kansalaisopisto tarjoaa monipuolisia ja laadukkaita vapaan sivistystyön koulutuspalveluja. Opiston tehtävänä on luoda asiakkaille edellytyksiä tehdä tietoisia valintoja laajan arvopohjan varassa ja toimia haluttuna yhteistyökumppanina opetus- ja kulttuuritoimen parissa. Toiminnassaan opistolla on vahva kulttuurinen, aikuiskoulutuksellinen ja yhteisöllinen tehtävä. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Kansalaisopisto tasa-arvoa, sosiaalista koheesiota sekä aktiivista kansalaisuutta kannustavan aikuiskoulutuksen järjestäjänä. Monipuolinen kurssitarjonta, joka säilytetään nykyisellä tasolla. Tavoitetaso ja seuranta taulukossa. Kansalaisopiston kursseilla opiskelee noin 15 % kunnan koko väestöstä. Syksyllä opetuksen alkaessa ryhmistä on täynnä tai lähes täynnä 25 %. Kevään kurssitarjonta toteutui suunnitellusti. Oppilasmäärien vähäisyyden takia opetussuunnitelmasta peruuntui kolme kurssia, joista yksi oli lasten ja nuorten taideopetusryhmä. Opetusohjelmaan lisättiin uutena ryhmänä italian kertaus. Syksyn toimintasuunnitelma julkaistiin Korennossa 3.9. Toimintasuunnitelmassa oli 150 kurssia (146/2012). Opetuk- Tilinpäätös (193)

96 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa sen alkaessa kursseista oli täynnä 25 (22/2012) ja lisäksi 10:llä (15) kurssilla oli vain muutama (1-3) opiskelijapaikka vapaana. Eli ryhmistä täysiä tai lähes täysiä oli 23 % (25 %), mikä vastaa lähes edellisvuosien tasoa ja toimintatavoitetta. Opetuksen alkaessa 21:ssä (20) ryhmässä on opiskelijoita 20 tai enemmän. Opetuksen alkuun mennessä varattiin 1380 opiskelijapaikkaa. Syksyn opetustarjontaan lisättiin kuusi kurssia. Syksyn opetustarjonnasta peruuntui 11 (7/2012) kurssia (peruuntumisprosentti 7,3 % (4,8/2012). Opiston kurssitarjonta kaupungin vireyttä ja elinvoimaa, ilmapiirin positiivisuutta sekä elinkeino- ja koulutusrakenteen monipuolisuutta edistävänä oppilaitoksena. Edistetään uusia innovaatioita eri toimialojen ja oppilaitosten rajapintojen yhdistämisessä, erityisesti kulttuuri- ja elämystalouden yhteistoiminnassa. Lisätään opiskelijoiden kansainvälisiä valmiuksia laadukkaan kielitarjonnan avulla. Oppilaitosyhteistyö Järjestetään eri oppilaitosten opiskelijoita yhteisesti palvelevia kursseja, joita opiskelijat voivat lukea hyväkseen omissa opinnoissaan. Uusien kurssi-ideoiden kartoitus. Oppilastöiden näyttely ja kevätjuhla Kulttuurikeskuksessa. Lieksan imagoon, positiiviseen viestintään sekä luonto- ja kulttuurimatkailun yhteistoiminnan edistämiseen liittyvät yleisöluennot. Selvitetään mobiiliteknologiaan perustuvan yhteistyöhankkeen käynnistämisen yhteistyössä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun, Pielisen museon ja Lieksan Rajaperinnetalon kanssa. Monipuolinen kielitarjonta, jota oppilaitokset ja yritykset voivat hyödyntää omassa toiminnassaan. Seurannassa yhteisille kursseille eri oppilaitoksista tulevien opiskelijoiden osallistuminen. Tavoitteen saavuttamiseksi keskeistä on kielten suunnittelijaopettajan viran täyttäminen. Selvitetään oppilaitosten yhteisten kurssien tarve lähivuosina erityisesti kaupungin omien oppilaitosten kesken. Yhteiset kurssit nykyisellä tasolla. Oppilaitosyhteistyötä arvioidaan erityisesti sisältöjen näkökulmasta. Kartoitettiin asiakastyytyväisyyskyselyssä keväällä sekä Pielisen messuilla Sivistyspalvelukeskuksen osastolla Laaja oppilastöiden näyttely ei toteutunut. Posliinimaalausryhmien näyttely Lieksan kirjastossa Kolin taideryhmän näyttely Kolin Ryynäsessä ja öljyväri- ja akryylimaalausryhmien näyttely Kulttuurikeskuksessa. Runopiirin esitys Joutsenkaipuu kirjastossa. Kevätjuhla Kulttuurikeskuksessa. Yleisöluennot Metsähallituksen luontokohteet Lieksassa ja Biosfäärialue, Pappilanluhta ja Koli Cultura yhteistyössä Pohjois-Karjalan biosfäärialueen kanssa. Matkailuoppaan peruskoulutus yhteistyössä Lieksan Matkailuoppaiden kanssa. Kurssilta valmistu 11 uutta matkailuopasta. Yleisöluennot Metsät ja matkailu yhdistävät Lieksan ja Mujejärven yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, P- K:n biosfäärialueen ja Repola-seura ry:n kanssa sekä Nuoret ja metsäalan tulevaisuus yhteistyössä P-K:n biosfäärialueen kanssa. Venäläisten asiakkaiden kuluttajakäyttäytyminen - kurssi yhteistyössä Karelia Amk:n kanssa (ei toteutunut). Mobiiliteknologiayhteistyö vireillä Karelia Amk:n Luovan keskuksen kanssa. Kielitarjonta toteutui Korennossa esitetyllä tavalla. FM Inna Turpeinen aloitti vakinaisena suunnittelijaopettajana 1.8. Oppilaitosten yhteistyökurssit esiteltiin Korennoissa. Kansalaisopiston ja perusopetuksen kurssiyhteistyö kielissä ja taideaineissa Kolilla. Kevään yhteisinä kursseina Venäjän jatkoryhmä ja kuvataide Syksyn yhteiskurssina ATK/Tablettikurssi.. Toteutuivat erittäin hyvin oppilasmäärien ja sisältöjen osalta. Kuvataideryhmään ei saatu opettajaa, joten se ei toteutunut Tilinpäätös (193)

97 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa syksyllä. Lukion, perusopetuksen ja kansalaisopiston opettajien yhteistoiminta ja yhteiset kurssit erityisesti kielissä sekä yhteiskunnallisissa ja humanistisissa aineissa. Kirjailijavierailut yhteistyössä pääkirjaston kanssa. Kurssiyhteistyö ja opettajavaihto lähikuntien kansalaisopistojen kesken. Kurssiyhteistyö Ammattiopiston Lieksan kanssa erityisesti kielissä. Pohjois-Karjalan Kesäyliopisto mahdollisena yhteistyökumppanina maakuntakorkeakoulutoiminnassa. Lukion yhteiskurssina keväällä ranskan alkeet; kurssille ei osallistunut lukiolaisia. Syksyn yhteiskursseina Suomea ulkomaalaille II ja jatkoryhmä (2 lukiolaista ja 5 ammattiopiston opiskelijaa) sekä ranskan alkeet, jossa hyvin opiskelijoita sekä lukiosta että kansalaisopistosta. Kirjoitettu Pohjois-Karjala professori Risto Turunen sekä kirjailijavierailut Jukka Partanen (7.2.), Heikki Turunen (14.2.) ja Anneli Kanto (25.4.). Syksyn aikana kirjailijavierailut Eija Pääkkö ja Hanneriina Moiseinen (26.9.), Tauno Oksanen ), Tuula-Liina Varis (14.11.) ja Tuomas Lius (17.11). Toteutuivat erittäin hyvin. Ylä-Karjalan kansalaisopiston kanssa yhteisinä kursseina keväällä toteutettiin ensiapu II, ikoninmaalaus, rannikkolaivurikurssi ja saksan alkeet (etäopetus). Syksyn yhteisinä kursseina Saksa II (etäopetus) ja ikoninmaalaus (ei lieksal. opisk.). Saksan ryhmässä opiskelijoita molemmista kansalaisopistoissa. Ammattiopiston kanssa yhteisiä kursseja ei ollut keväällä. Syksyllä Suomea ulkomaalaisille jatko (ammattiopistosta 5 opiskelijaa) sekä italian alkeet (ammattiopistosta 2 opiskelijaa). Sosiaalityön perusopinnot (25 op) käynnissä maakuntakorkeakoulun ja kesäyliopiston organisoimina etä- ja monimuoto-opintoina (Kuopio, Joensuu, Lieksa, Nurmes). Lieksan etäryhmässä 8 opiskelijaa. Tarjotaan kielissä ja mahdollisesti yhteiskunnallisissa aineissa ammattikorkeakoulututkintoon valmistavia kursseja Lieksassa (sairaanhoitaja- ja tradenomiopinnot). Suunnitelmissa ollut englannin kielen valmistava kurssi sairaanhoitajaopiskelijoille (työvoimapoliittinen koulutus) ei toteutunut oppilasmäärän vähyyden takia. Ks. maakuntakorkeakoulutoiminta. Venäläisten asiakkaiden kuluttajakäyttäytyminen kurssi ei toteutunut. Tuetaan korkeakoulu ja yliopistotasoisten opetuskokonaisuuksien tarjoamista paikkakunnalla yhteistyöverkoston avulla. Mobiiliteknologiayhteistyö Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun, Pielisen museon ja Lieksan Rajaperinnetalon kanssa. Monimuoto-opintoilta 3.9. sekä johdatus korkeakouluopintoihin kurssi syksyllä (ei toteutunut). Mobiiliteknologiayhteistyö vireillä Karelia Amk:n Luovan keskuksen kanssa. Tehostetaan oppilaanohjauspalveluja yhteisen koulutustarjonnan osalta paikkakunnan eri oppilaitosten opiskelijoiden parissa. Asiantuntijayhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa (yleisöluennot, kulttuuriseminaari, ryhmävierailut ja paikalliset tutkimuskohteet). Oppilaanohjauksen tehostamisen tukeminen: peruskoulun päättävät, maahanmuuttajat, täydennyskoulutusta hakevat ja muut koulutuspolun taitekohdassa olijat sekä vapaan sivistystyön piiristä oppia tai harrasteita etsivät Yleisöluennot. LYP:n infopisteen ylläpito ja esittely. Maakuntakorkeakoulun Lieksan työryhmän ja Pielisen Karjalan ohjausryhmän kokoukset; edustus Ylä-Karjalan työryhmässä. Lieksan ja Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatio- Tilinpäätös (193)

98 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa henkilöt. Säännölliset kuukausikokoukset LYP:ssä, yhteiset teematilaisuudet, yhdeksäsluokkalaisten tutustumiskäynnit. suunnitelman päivittäminen. Osallistuminen Maakuntakorkeakoulun tapahtumiin. Paikallisten koulutustoimijoiden tapaamiset. Yritysten koulutustarpeiden selvittäminen käynnissä. Kansalaisopiston kurssiesittelyt eri oppilaitosten opinto-ohjaajille ja opiskelijoille. Tavoitteen toteuttamisessa suunnittelijaopettajan työpanos keskeinen. Pohjois-Karjalan Ammattiopisto 10.9., Pohjois-Karjalan Aikuisopisto ja Lieksan kristillinen opisto Maakuntakorkeakoulun ja kansalaisopiston yhteistyö ohjaus- ja neuvontapalveluissa (puolet toisen suunnittelijaopettajan työajasta). Suunnittelijaopettajan sijaisuutta hoiti tuntiperusteisesti insinööri Pertti Saarelainen (keskimäärin 6 8 h/viikko). Kulttuuritoiminta Hanketoiminta Taloudelliset resurssit Kustannustehokkaan talouden ja toiminnan seuranta. Viestinnän ilmapiirin positiivisuus Maakuntakorkeakoulun paikallisen ohjaus- ja neuvontatoiminnan organisointi ja käytännön toteutus Lieksan yhteispalveluissa. Teatteri- ja musiikkiryhmien esitykset. Lieksan Teatterin ensi-ilta ja Viekin Kyklänäyttelijöiden kesäteatteriesitys. Selvitetään pedagogisen Osaavahankkeen jatkaminen yhteistyössä verkoston jäsenien kanssa: Pielisen Karjalan kuntien perusopetus, lukiot ja kansalaisopistot, Ilomantsin kansalaisopisto sekä Pielisen Karjalan, Keski- Karjalan ja Kuhmon musiikkiopistot ja Joensuun konservatorio. Mahdollinen hankkeen hallinnointi ja toteuttaminen. Talousarvioon perustuvan kurssi- ja opetustuntimäärän seuranta taulukossa. Kurssien opiskelijamäärän seuranta kokoontumiskerroittain;tiedoksi lautakunnalle kaksi kertaa vuodessa. Peruuntuneiden kurssien määrän seuranta (max. 5 % kurssitarjonnasta/syksy). Toiminnan laadun seuranta asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia analysoimalla. Korennon ja internet-sivujen sisällön kehittäminen. Selvitetään sosiaalisen median mahdollisuudet opiston markkinoinnissa ja tiedottamisessa. LYP:n toiminta päättyi syyskuun lopussa. Musiikkiryhmien kevätkonsertit (Pielisen Laulu, Lieksan Mieslaulajat, Kolibri). Loukun kesäteatterin Baijerin prinsessa -näytelmän esitykset Lieksan Teatterin Ikuinen Polvihousupoika Tositarua Heikki Turusen varhaisvaiheista -näytelmän esitykset Vuonislahden Seurojentalossa ja Lieksan kansalaisopisto verkoston yhteistyökumppanina Joensuun konservatorion hallinnoimassa Yhteisöllisyyttä ja osaamista oppilaitosyhteistyönä jatkohankkeessa. Kurssi- ja opetustuntimäärien ja opiskelijoiden raportointi lautakunnalle Toiminta tavoitteiden mukaista. Kevään asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi 240 opiskelijaa eri ainealueiden 27:stä ryhmästä. Opiston asiakastyytyväisyys on edelleen huippuluokkaan lähes kaikilla mittareilla tarkasteltuna. Esimerkiksi 99,6 % opiskelijoista totesi opiston imagon vastanneen odotuksia tai ylittäneen ne. Vastaava luku asiakaspalvelussa oli 97,9 %. Opiskeluilmapiiri on vastannut odotuksia tai ylittänyt ne 92,9 prosenttisesti ja tyytyväisyys kurssien opetukseen 97,5 prosenttisesti. Prosessit ja rakenteet Sähköinen asiointi Pyritään lisäämään asiakkaiden ilmoittautumista verkossa. Syksyn Korennon sisältö ja ulkoasu vastasivat hyvin opiston tavoitteita. Kehittämistarvetta on edelleen internetsivujen sisällössä ja sosiaalisen median käytössä. Kevätkauden ilmoittautuminen toteutui suurimmalta osalta sähköisen kurssienhallintajärjestelmän kautta. Tilinpäätös (193)

99 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Syksyn ensimmäisen viikonlopun aikana opiston ryhmiin varattiin 1006 opiskelupaikka, joista 96 % internetin välityksellä. Oppilaitosten ja tehtäväalueiden yhteistoiminta Yhteistyö kursseissa ja opintoohjauksen tehostaminen; ks. oppilaitosyhteistyö. Perusopetuksen, lukion ja kansalaisopiston yhteisen liikunnan ja terveystiedon lehtorin vakinainen täyttö. Selvitetään mahdollisuudet muihin yhdistelmävirkoihin (esimerkiksi luokanopettaja/taideaineiden opettaja). Käytetään tehokkaasti yhteisiä toimitiloja ja laitteita. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Pedagoginen kehittäminen ja henkilöstön täydennyskoulutus tetään opettajien etäopetusvalmiuksia Opettajien pedagoginen koulutus. Kehi- ja asiakaspalvelu- ja viestintätaitoja. Tavoitteena opettajien 40 %:n osallistumisaste koulutustilaisuuksissa. Arvioidaan henkilökohtaisten täydennyskoulutussuunnitelmien toteuttamisen mahdollisuudet. Oppilaitosten yhteiset kurssit ja yhteiset opettajuudet. Tarve keskeinen. Pätevien opettajien saatavuus, kurssitarjonnan jatkuvuus, liikunnan kurssitarjonnan monipuolistuminen, opettajien opetusvelvollisuuden täyttymisen varmistaminen myös tulevaisuudessa. Mahdollisuus jatkossa matkakustannusten pienentämiseen jonkin verran. Edellisen varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan linjausten mukainen ratkaisu, joka on kansalaisopiston kannalta erittäin keskeinen. Lukion englannin lehtorin viran täyttäminen 1.8. alkaen velvollisuudella opettaa ranskaa kansalaisopistossa. Virkaan valittiin FM Niina Kaiholehto. Ei yhteisiä kansalaisopiston opettajakunnalle suunnattuja koulutustilaisuuksia ko. aihepiiristä. Opettajien kokous Ruunaan Matkailussa 26 osallistujaa). Oppilaitosturvallisuuden koulutukset Lieksan lukion tiloissa ja Opettajien joulupuuro ja kielten opiskelijoiden pikkujoulu Työhyvinvointi Kehityskeskustelut. Henkilökunnan yhteiset virkistystilaisuudet. Tutkitaan mahdollisuuksia edistää työhyvinvoinnin ja viihtyvyyden vaikutusta opettajien rekrytointiin. Kehityskeskustelut tuntiopettajien kanssa keväällä. Vakinaisten henkilökunnan kanssa kevätkaudella Tunnusluvut Kustannuspaikka Mittari Suorite Opetustunnit (vakinainen henkilökunta ja tuntiopetus) 2012 Talousarvio Opetustuntien määrä Maksupalvelut Opetustuntien määrä Teatteritoiminta Opetustuntien määrä Lasten ja Nuorten Opetustuntien määrä taideopetus Valtionosuuden vahvistettu Opetustuntien määrä opetustuntimäärä Opiskelijamäärä Opiskelijat (henkilömäärä) /osuus kunnan väkiluvusta (15,3 %) (15,6 %) Ryhmien määrä kpl Opettajien määrä Opettajia Käyttötalous netto/ /asukas asukas(ei sisällä valtionosuutta) Käyttötalous netto /opiskelija /opiskelija(ei sisällä valtionosuutta) Käyttötalous netto /oppitunti (ei sisällä valtionosuutta) /oppitunti Tilinpäätös (193)

100 Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot 0 0 Netto , Kansalaisopiston talousarvion tulotavoitteet saavutettiin. n pieni ero selittyy talousarviotasoa pienemmällä maksukoulutuksen määrällä. Menoissa syntyy :n säästö talousarvioon verrattuna. Tähän vaikuttavat toisen suunnittelijaopettajan kevään virkavapaus sekä syksyn peruuntuneiden kurssien tuoma säästö tunti- ja urakkapalkoissa ( ). Kuel-maksuissa (varhe) tuli lähes :n säästö ja vastaavasti eläkemenoperusteisissa maksuissa :n ylitys (ylitys on huomioitu nettosäästöjä laskettaessa). Korennon kilpailutuksen seurauksena painatuksissa ja ilmoituksissa säästö oli noin ja koulutuspalveluissa (varaus Osaava-hankkeen omarahoitukseen). 433 MUSIIKKIOPISTO Tulosaluevastaava: Minna Kajander Musiikkiopisto pyrkii tavoittamaan uusia asiakasryhmiä toiminnallaan ja markkinointiaan kehittämällä. Vuonna 2013 kehittämisen kohteena ovat erityisesti musiikkileikkikoulut päiväkodeissa ja musiikkiopiston toiminnan vieminen hoito- ja hoivakoteihin. Opetusta on viiden kunnan alueella sekä Kolin opetuspisteessä. Musiikkiopisto jatkaa Virvatuli itsearviointihanketta ja pyrkii osaltaan huolehtimaan nuorten syrjäytymistä ehkäisevien toimintamuotojen kehittämisestä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Koulutusrakenne, oppilasmäärät Oppilasmäärä >420 Kolin oppilasmäärä >15 Lieksan lukion musiikkilinjan oppilasmäärä >20 Musiikkiopiston uudet palvelut Maksullisen kurssitoiminnan/projektien osallistujamäärä >50 Pielisen pianopäivien toteuttaminen helmikuu 2013; osallistujamäärä >20, yleisömäärä >200 Jousisoittajien projektiviikko maaliskuu 2013; osallistujamäärä >20, yleisömäärä >200 Yhteistyö Avoin osasto, oppilasmäärä >5 Oppilasmäärä 406. Kolin oppilasmäärä 16 (joista 9 musiikkiliekkikoulussa) Lieksan lukion musiikkilinjan oppilasmäärä 19 Keskuskoulun 3. luokan orkesterin oppilasmäärä on 12 (nämä eivät ole mukana oppilasmäärätilastossa) Musiikkiopisto järjesti kesällä Kreivin laulukoulun, johon osallistui 6 henkilöä. Syyslukukaudelle suunnitellut kurssit peruuntuivat aikataulujen yhteensovittamisen vuoksi. Pielisen pianopäivät ja Jouset lavalla projektiviikko toteutettiin onnistuneesti. Avoin osasto, oppilasmäärä 1. Musiikkileikkikoulun ja päivähoidon yhteistyön laajentaminen ja yhteisen henkilöstökoulutuksen toteuttaminen Jokikadun päiväkodilla toimii yksi musiikkileikkikouluryhmä. Päivähoidon kanssa yhteistyötä tehdään myös Kolin ja Valtimon toimipisteissä. Taloudelliset resurssit Talous tasapainossa Yhteistyön käynnistäminen hoito- ja hoivakodeissa Lukuvuosimaksujen ja tilavuokrien tarkistus Yrjönhovin kanssa toteutetun yhteistyön vuoksi konserttitoiminta ollut aktiivista vuonna Tämä on nostanut konserttien lukumäärää huomattavasti suunnitellusta. Maksut tarkistettu Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnassa 04/2013. Tilinpäätös (193)

101 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Markkinointi Markkinoinnissa tehostetaan sähköisten viestimien ja sosiaalisen median käyttöä. Musiikkiopisto on mukana Lieksan kaupungin viestinnän kehittämistyöryhmässä. Markkinointiin resursoidaan Musiikkiopiston Facebook-sivustoa seuraa yli 200 ihmistä. Keskuskoulun 3. luokan orkesteritoiminta on osa musiikkiopiston markkinointia. Prosessit ja rakenteet Opetustilat ja välineet Kulttuuritoimen konserttisarjan toteuttaminen sopimuksen mukaisesti ja siihen liittyen kaupungin markkinointituotteiden suunnitteluun ja tekemiseen osallistuminen. Kaluston hankinta- ja huoltosuunnitelman päivittäminen. Tilojen käytön arviointi ja tehostaminen. Etäopetus Lieksan kaupungin vaskilähettiläs Jouko Harjanteen joululevy julkistettiin heinäkuussa Vaskilähettilään kanssa solmittiin uusi sopimus vuodelle Musiikkiopiston tilojen käyttöä on tehostettu. Syyslukukaudella tiloja käyttää yläkoulun kaksi luokkaa sekä kansalaisopisto. Musiikkiopiston rakennuksen kuntoarviota ei ole tehty. Musiikin perusteiden luokassa havaittiin sisälilmaongelmia, jotka korjattiin joulukuussa Etäopetusta toteutetaan Juuan toimipisteessä. Sähköinen asiointi ja palautejärjestelmä Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Hanketoiminta Hanketoiminnassa otetaan huomioon nuorten syrjäytymisen ehkäisyä tukevat mahdollisuudet. Myös musiikkiopiston uudet yhteistyömuodot esim. hoiva- ja hoitokotien kanssa. Virvatuli itsearviointihanke päättyi Hanke juurrutti itsearviointimallin musiikkiopiston toimintaan ja oli sen vuoksi onnistunut projekti. Musiikkiopisto on hakenut yhdessä Musik och Kulturskolan Sandelsin kanssa Opetushallitukselta rahoitusta musiikkiteknologian kehittämishankkeeseen. Rahoitusta ei myönnetty. Musiikkiopisto on mukana oppilaitosverkostossa, joka on hakenut rahoitusta musiikkiteknologian opetuksen harmonisointihankkeeseen. Rahoituspäätös oli euroa, summa jakautuu 9 oppilaitoksen kesken, joten hankkeesta ei ole odotettavissa suuria tuloksia. Työhyvinvointi Osallistutaan Osaava-hankkeeseen, mikäli uuden hakukauden teemat sopivat musiikkiopiston toiminta-ajatukseen ja Lieksan kaupungin strategian toteuttamiseen. Henkilökunta jatkaa aktiivisesti Latuhankkeessa. Kehityskeskustelut käydään koko henkilökunnan kanssa toukokuun 2013 loppuun mennessä. Musiikkiopistolla toteutettiin kaksi koulutuspäivää Luovien opetusmenetelmien käyttö musiikinopetuksessa. Koulutus t oteutettiin Osaava-hankerahoituksella. Latu-hanke on ollut hyödyllinen työvälinen musiikkiopiston kehittämisessä. Kehityskeskustelulomake uusittiin sähköiseen muotoon. Vastausprosentti 83,3. (20/24). Kehityskeskustelun kävi 58% henkilökunnasta (14/24). Tunnusluvut Mittari Suorite Talousarvio Opetustunnit Opetustunnit yhteensä Oppilasmäärä Musiikkikoulu Oppilasmäärä Musiikkileikkikoulu Oppilasmäärä Maksullinen kurssitoiminta Konserttien määrä Konsertit Kulttuuritoimen konsertit Konsertit Tilinpäätös (193)

102 Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , KIRJASTO Tulosaluevastaava: Lea Tserni-Puittinen VISIO: Kirjasto on tiedon, elämysten ja ihmisten aktiivinen kohtaamispaikka. Kirjastoa käytetään ja sitä arvostetaan. MISSIO: Tuemme lieksalaisten arkea, viihtyvyyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua. Edistämme lukemista, sivistystä ja tietoyhteiskuntataitoja tarjoamalla monipuolisen ja asiakaskunnan tarpeita vastaavan aineistokokoelman, tehokkaat tiedonhakujärjestelmät ja henkilökunnan ammattitaitoisen palvelun sekä viihtyisät tilat. ARVOT: asiakaslähtöisyys ja osaaminen Tavoitteenamme on laadukas ja luotettava palvelu kaikille tasapuolisesti. Kehitämme omaa osaamistamme. Toimimme tehokkaasti. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Lieksalaisten tiedontarpeisiin vastaaminen, tiedollisen ja kulttuurisen tasaarvon lisääminen, syrjäytymisen ehkäiseminen. Kirjallisuuspalvelut: kokoelmat, näyttelyt, kirjavinkkaus, esittelyt Tieto- ja musiikkipalvelut Lasten, nuorten ja ikäihmisten palvelut Media- ja tietoyhteiskuntataitojen opetus ja opastus Laadukkaat ja asiakaslähtöiset kirjastoja tietopalvelut. Hyvä saavutettavuus. Maksuttomat varaukset alle 15-vuotialle Mittarit: Asiakaskysely/tulokset, asiakaspalautteet ja kirjastojen käytön seuraaminen. Toimipisteet: pääkirjasto, kirjastoauto, Kolin siirtokokoelma Aukioloajat: 3430 tuntia/v. Kirjastoauton pysäkkien uudistaminen hoito- Siirtokokoelmat: palvelutalot, laitokset 10 Lainat/as.: 25 Käynnit/as.: 14 Pääkirjaston aukiolotunnit 2318 Kolin aukiolotunnit 174 Kirjastoauton aukiolotunnit 875 Maksuttomat varaukset lastenosaston- ja nuorten osaston aineistossa alkoi kesäkampanjana Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutunut vastaajaa. Arvosana 4,7 (1-5). VarKOULA Kirjastoauton uudet aikataulut otettiin käyttöön Siirtokokoelmat viety 9 palvelu/hoitolaitokseen, lainoja 7940 kpl Toimiva kirjastojärjestelmä ja kehittyvät verkkopalvelut Tilaratkaisut Yhteistyö Pohjois-Karjalan kirjastojen kanssa Yhteistyö Nurmeksen ja Ilomantsin kirjastojen kanssa Taloudelliset resurssit Kustannusvaikuttavuus Tulorahoituksen lisääminen AVOIN KIRJASTO 2013 Pohjois-Karjalan kirjastojen kirjastojärjestelmän vaihto hanke ja verkkosivujen uudistaminen Pääkirjaston remontin suunnittelu Verkkoasioinnin määrä ja % -osuus käynneistä. Yhteishankinta (lehdet, kirjat, muovit). Laadunhallinta Kirjastojärjestelmän suunnittelukokouksia 9 kertaa Joensuussa VarKOULA Remontin suunnittelukokouksia 5 kertaa Kirjamuovien yhteissopimus tehty. Aikakaus- ja sanomalehtien yhteissopimus tehty Kirjat/kustannustuotteiden kilpailutus tehty uusi sopimus Kirjavälityksen kanssa alkaen Laatu ja arviointi kehittämistyövälineenä koulutus Taloudelliset ja tuottavat kirjastopalvelut. Lainan hinta 2,94 (2012). Mittarit: Lainan hinta 3,01 (2013) Lainan hinta: Maksujen tarkistaminen. Avustushakemukset ELY/OKM. Saadut avustukset: Myötävirtaan! 9000 Tilinpäätös (193)

103 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Prosessit ja rakenteet Tehokas kokoelmatyö ja laadukas aineiston luettelointityö Avoimet palvelut: tilat, laitteet, näyttelyt, tapahtumat Mittarit: Hankehakemusten määrä. Riittävä aineistomääräraha. Kokoelmatyön periaatteiden päivitys. Varastojen pienentäminen. Aineiston kierron tehostaminen. Valmistautuminen MARC21- luettelointiformaatin käyttöottoon Mittarit: Uutuusluetteloitujen määrä. Aineiston kiertonopeus: 2,4 krt/v. Poistojen määrä 8 % kokoelmasta Asiakastyöasemat kunnossa Kirjastoautossa käytössä internet Tapahtumat: 8.2. Lainan päivä, Lukuviikko, 6.7. Runon ja suven ilta Kreivin perjantai, Hämärän kaupan ilta, Mielikirjapäivä Pohjoismainen kirjastoviikko Kirjailijavierailut yhteistyössä Nurmeksen ja Valtimon kirjastojen sekä kansalaisopiston ja lukion kanssa. Lasten ja nuorten tapahtumat yhteistyössä koulujen, nuorisotoimen ja 4H:n kanssa Näyttelyt Yhteistyön ja tapahtuminen lisääminen järjestöjen ja yhdistysten kanssa Kontakti kirjailijaan! 3000 Seuraavat hankkeet päättyivät : Voehan Wilson! hanke tapahtumaa Talteen! digitointihanke opastettu 185 digitoijaa, 400 tuntia Käytettiin Kokoelmatyön periaatteita valmisteltu Kirjavarastoa inventointia ja poistettu nidettä uutta nidettä hankittu ja luetteloitu tietokantaan Linux-koneet tarkistetaan aamuisin käyttökuntoon. Testattiin 3G verkkoa ja 12.2., TAITOpäivä 87 osall Askartelutyöpaja 4H, 19 osall Lainan päivä, 509 kävijää Lukuviikko 2013 Lieksa 40 vuotta kirjoituskilpailun järjestelyt ja palkinnot yhteistyössä lukion ja kulttuuritoimen kanssa. 192 osall Kreivin perjantaina kirjastoauto museolla, 25 kävijää Askartelutuokio lapsille, yhteistyössä 4H, 25 osall. Toimintakeskiviikot lapsille 4 krt heinäkuussa 75 osall Runon ja suven ilta, es. Suonna Kononen, 33 osall Elävä kirjasto tapahtuma, 50 osall Kirjojen muovitusta ekaluokkalaiselle, 107 kirjaa Hämärän kaupan ilta, 692 kävijää Syyslomaviikon askartelupäivä, Sadun päivän askastelua 6 osall Pohjoismainen kirjastoviikko Valo-tapahtuma, 30 osall Sarkala tapahtuma, 35 osall. Näyttelyt: Lieksa 40 vuotta, Jouko Martiskainen Nuoriso Venäjällä valokuvanäyttely Tuolikehrääjät, Lieksan Taidetoimintakeskus Kiitokseksi, Pekka Heiskasen ja Raili Kajavan yhteisnäyttely Koululaisten sarjakuvatyöpajan näyttely Kansalaisopiston posliiniryhmien töitä Simo Tukiaisen kellokokoelma Lieksalaista maisemaa, Jani Sormusen valokuvia Jamalin koulun oppilastöitä Matti Lampenin öljyvärimaalauksia Tilinpäätös (193)

104 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Kohderyhmäpalvelut ja niiden kehittäminen Koulun ja kirjaston yhteistyö Nuorisobussi yhdessä nuorisotoimen kanssa 6 krt./v. Kirje ekaluokkalaisille syksyllä Kirjasto kotouttaa hanke jatkuu Yhteistyö Nuorisovaltuusto kanssa Asiakaspaneelin koolle kutsuminen Kotiinkuljetuspalvelun jatkaminen max. 18 asiakasta. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Motivoitunut ja osaava henkilökunta Riittävä täydennyskoulutus Kehityskeskustelut 100 %. Täydennyskoulutuspäiviä 5/htv. Työhyvinvoinnista huolehtiminen Säännölliset työpaikkakokoukset 11 / v. Koko henkilökunnan yhteinen työpaikkakokous 1 /v. Yhteiset koulutukset /opintokäynti (koko Minun Afrikkani, Sini Hollströmin valokuvia Ihana Tilda, Senja Saarelaisen nukkeja Muistoja Pieliseltä, Mia Katilan guasseja ja akvarelleja Peltotiestä pääkaduksi, Jouko Martiskaisen kokoama valokuvanäyttely Votomaratoonin parhaat Siiri Kärkkäisen käsitöitä Pohjois-Karjalan maakunnallisen valokuvakilpailun parhaat Kirjan uusi elämä, Vuoniskylien koulu Viisasten kivellä, Kirsi Ryynäsen maalauksia Kuutamoyön tarinoita ja Syyskori askartelutyö, Mähkön päiväkoti Tarja Savolaisen opinnäyte somistuksesta Isäntä taiteessaan, Jack Heiskanen Luovuus minussa - luovuus elämässä, Jaana Turpeinen ja Pekka Vartiainen Kirjailijavierailut: Risto Turusen kirjallisuusluento, 28 osall Jukka Partanen, 20 osall Heikki Turunen,55 osall Pekka Heiskanen, 15 osall Marja Björk, 50 osall Anneli Kanto, Lahja Sarkkinen Raija Harju Lea Nieminen Seppo Pyykkö, Hanneriina Moisseinen ja Eija Pääkkö, Martti Väisänen Tauno Oksanen, Tarja Tuovinen, 15 Tuula-Liina Varis Esa Pääkkönen, Tuomas Lius, Atik Ismail, 20 Lukupiiri kokoontunut 7 kertaa Käyttäjäkoulutusta, tiedonhaun opetusta annettu 46 tuntia, 622 oppilasta Sarjakuvatyöpaja 20 koululaista Nuorisobussi 6 lauantaina Lasten ja nuorten kirjoituskilpailu järjesttettiin Kirjailija Anneli Kanto vieraili Rantalan koululla kirjaston Kontakti kirjailijaan - hankkeen avulla Kotipalveluasiakkaita 19, lainoja 1736 kpl Kehityskeskustelut 50 % 5,3 koulutus- tai kehittämispäivää /työntekijä 11 Koko henkilökunnan yhteinen koulutus Tekijänoikeudet kirjastossa Kirjaston virkistyspäivä pidetty 2 x ½ Tilinpäätös (193)

105 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Tunnusluvut henkilökunta) 1/v. SIVPA:n yhteinen virkistyspäivä ½ /v. Kirjaston oma virkistyspäivä ½ / v. Mittari Suorite Talousarvio Kirjaston käyttö Kirjastokäynnit Verkkokirjastokäynnit Lainat Lainat/asukas 24,5 23, ,1 Palvelut Aukiolotunnit Kokoelma Uutuushankinta (sis. lehtivuosikerrat) Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot 0 0 Netto , KULTTUURI- JA VAPAA-AJANLAUTAKUNTA 440 YLEINEN KULTTUURITOIMI Tulosaluevastaava: Asko Saarelainen Kulttuuritoimen tavoitteena on tuoda virikkeitä paikalliseen kulttuuritarjontaan järjestämällä taiteen ammattilaisten näyttely- ja teatteriesityksiä Kulttuurikeskuksessa, tukea kotiseututyötä ja paikallista kulttuuriperinnettä sekä ammattitaiteilijoiden toteuttamia ja alueellista vaikuttavuutta lisääviä kulttuuritapahtumia. Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Kulttuuritapahtumista tiedottaminen. Taiteen ammattilaisten näyttely- ja teatteritoiminta Kulttuurikeskuksessa ja verkostoituminen alueella. Kotiseututyön ja paikallista kulttuuriperinnettä edistävän toiminnan tukeminen. Kulttuurikalenterin julkaiseminen Korennossa kolme kertaa vuodessa sekä kaupungin internet-sivulla. Kulttuuritoimi tuottaa Kulttuurikeskukseen kaksi taidenäyttelyä ja järjestää kaksi teatteriesitystä. Yhteistyö Taiteilijatalo Hupelin kanssa residenssitaiteilijoiden verkostoitumiseksi paikkakunnalla. Pielisen museon ja Lieksan Rajaperinnetalon yhteistyöryhmän toiminta. Rajaperinnetalon opastus Vaskiviikolla yhteistyössä Lieksan Rajakillan kanssa sekä Rajasoitto. Yläkoululaisten tutustuminen Rajavartiolaitokseen ja Rajaperinnetaloon. Korennot julkaistu 3.1. ja 3.9. Tapahtumat myös kulttuuritoimen internetsivuilla. Toukokuusta alkaen tapahtumailmoitukset on keskitetty kaupungin internet-sivuilla julkaistavaan tapahtumakalenteriin, jonka päivityksestä järjestäjien ilmoitusten perusteella vastaa Lieksan asiakaspalvelupiste. Asiasta tiedotettiin tapahtumanjärjestäjille myös syksyn Korennossa. Teatteriesityksiä ei pystytty tuottamaan työvoimasyistä. Kesänäyttelynä Lieksan kulttuurikeskuksessa Anssi Mikael Okkosen Piirtämisen ilosta. Verkostoitumisyhteistyö käynnistynyt SKR:n rahoittaman tutkimushankkeen myötä. Tapani Mikkosen grafiikkateoksen Koli koordinointi Vuonislahden Taiteilijatalon nuorten taiteilijoiden vuokrakustannuksiin. Kokoukset 13.2., 24.4., 22.8., ja Museon ja Rajaperinnetalon yhteinen esite valmistui. Pielisen museon ja Paaterin yhteistyöryhmän toiminnan käynnistyminen; kokoukset 28.3., 20.5., 27.8., 15.10, ja Tilinpäätös (193)

106 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Rajaperinnetalon opastus Vaskiviikolla yhteistyössä Lieksan Rajakilta ry:n kanssa. Rajasoitto Wittstock/Dosse e.v. yhteistyössä Lieksan Rajavartioasema, Lieksan Rajakilta ja Lieksan rajasotilaskotisisaret. Sotiemme veteraanit yhteistyötoimikunnan toiminnan organisointi; kokoukset ja Kotiseututyöhön sekä luonto- ja kulttuurimatkailun edistämiseen liittyvän tapahtuman järjestäminen. Kesätapahtuma Ruunaan luontotalolla yhteistyössä talon yrittäjän kanssa (esimerkiksi näyttely ja/tai pihakonsertit). Karjalan Sotilassoittokunnan Kesä13- kiertueen konsertti Pielisen Messuilla 8.6. HOPS!-yhteen kyläkiertue 13.7.; Ruunaan Luontotalo, Pankakosken työväentalo, Lieksan Satama, Autolautta Pielinen ja Kolin Seurojentalo. Vaskiviikon Seitsikko- ja yhtyekurssien loppukonsertti Kulttuurikeskuksessa 3.8. Lieksa 40 vuotta kirjoituskilpailu alakoulujen, yläkoulun ja toisen asteen opiskelijoille yhteistyössä kirjaston ja koulujen kanssa. Kulttuuritoimen rahapalkinnot sarjojen parhaille. Taloudelliset resurssit Ensisijaisesti ammattitaitelijoiden toteuttamien ja alueellista vaikuttavuutta edistävien kulttuuritapahtumien sekä Lieksassa säännöllistä toimintaa harjoittavien kulttuurijärjestöjen toiminnan tukeminen avustuksin. Prosessit ja rakenteet Kulttuuritoimen tehtävien hoitaminen yhteistyössä nuorisotoimen ja musiikkiopiston kanssa. Kaupungin itsenäisyyspäivän ja veteraanipäivän juhlien järjestäminen. Toiminta-avustukset kulttuurijärjestöille ja tapahtuma-avustukset kulttuuritapahtumien järjestäjille. Yhteiset tilaisuudet ja toimintojen suunnittelu. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Kulttuuritoimijoiden verkostoitumiseen ja kulttuuri- ja luontomatkailun ko. koulutuksiin ja kokouksiin. Kansalaisopiston rehtorin osallistuminen edistämiseen liittyvät koulutukset ja yhteistyötilaisuudet. Veteraanipäivän juhla Lieksan ev.lut kirkossa ia itsenäisyyspäivän juhla Kulttuurikeskuksessa. Kaatuneitten muistopäivän seppeleenlaskutilaisuudet Lieksassa ja Viekissä Lieksan kaupungin taidepalkinto FM Nina Lackmanille Lieksan Vaskiviikon kv. profiilin kehittäjänä. Tiedotustilaisuus avustuksista Avustukset lautakunnassa Veteraanipäivän ja itsenäisyyspäivän juhlien järjestämien. Sivistyspalvelut Pielisen Messuilla jäähallissa Kulttuuri- ja vapaa-ajan kanslistin työsuhde päättyy syyskuun lopussa. Tehtävää ei täytetä, mikä vaikeuttaa kulttuuritoimen omien tapahtumien järjestämistä. Ei osallistumista koulutuksiin. Tilinpäätös (193)

107 Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , Kulttuuritoimen tulotavoitteet ylitettiin jonkin verran (Brahe-salin maksullisuus kaikille käyttäjille 1.9. alkaen). Menot jäivät noin alle talousarvioesityksen (mm. Kulttuuriseminaarin siirtyminen syksystä alkuvuoteen 2014, kesänäyttelyn edulliset matka- ja vakuutuskustannukset, ei teattereiden vierailuesityksiä). 442 PIELISEN MUSEO Tulosaluevastaava: Liisa Eskelinen Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Museon käyttöasteen lisääminen ja toiminnan monipuolistaminen Museon aukioloaikojen säilyttäminen entisellä tasolla Näyttelyhalli ja ulkomuseo ovat olleet avoinna 1647 tuntia, Paateri 1122 tuntia. Riittävä henkilöstömäärä aukipidossa Museon kävijämäärä Näyttelyiden, tapahtumien, työnäytösten, musiikkiesitysten ja esitelmien järjestäminen Mobiilipeli LieksaMystin käytön lisääminen Selvitetään mahdollisuutta yhdistää hallinnollisesti Pielisen museo ja Eva Ryynäsen taiteilijakoti Paateri Kevättalvella museon lippukassalla oli työntekijä kuntouttavan työtoiminnan kautta, syystalvella järjestelyapulainensiivooja. Museonjohtajan päätökset museon ja Paaterin kesätyöntekijöistä 2 ja , museossa lippukassanhoitajia kaksi ja vahtimestari-oppaita kolme, Paaterissa oppaita kolme. Sopimus Paaterin aukipidosta vuonna 2014 on tehty yrittäjä Pirkko Kärkkäisen kanssa. Kävijämäärä museossa 7 635, Paaterissa Vaihtuvat näyttelyt: Valo loistaa pimeydessä , Albumien aarteita , Voimaa pyhyydestä ja kauneudesta, Lyydia-ryhmän ikoneja, käsitöitä ja taidetta , Lieksa 40 vuotta Työnäytöspäiviä 10, musiikkituokioita kolme, Vaskiviikon pihasoitto 31.7., Kreivin perjantai-tapahtumailta 7.6., Lastenpäivä 10.7., Jätkän lauantai 10.8., Maamoottorin ja moottorisahojen esittely 28.8., Eero Koposen esitelmä 5.6., Liisa Karjalaisen esitys Pielisen balladi 5.6., Lieksan Matkailuoppaat ry:n muistelutilaisuudet ja poikkeuksellinen lauantain aukiolo ja Paaterissa musiikkituokiot kahdeksana kesäsunnuntaina. Museo oli mukana peruskoulun Comenius-hankkeessa, joka tavoitteensa mukaisesti laajensi LieksaMyst BraheaMystiksi. Paateri yhdistettiin Pielisen museoon, Lieksan kaupunginvaltuuston päätös , Tilinpäätös (193)

108 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Pielisen museon ja Paaterin yhteistyöryhmän kokoukset 28.3., ja 27.8., , ja , Paaterin rakennusten katselmus tehtiin teknisen palvelukeskuksen edustajien kanssa. Määräaikaisopastukset kesäaikana 3 krt/päivä, ryhmäopastukset, rooliopastukset yhteistyössä Lieksan Matkailuoppaat ry:n kanssa Ryhmäopastuksia 56 kpl, määräaikaisopastuksia 31 kpl, Matkailuoppaat ry:n opastuksia 12 kpl. Kokoelmanhallinnan kehittäminen ja saavutettavuuden lisääminen Yhteistyö Taloudelliset resurssit Valtionosuus Museon tulorahoituksen lisääminen Prosessit ja rakenteet Ulkomuseon korjausten jatkaminen yhteistyössä teknisen palvelukeskuksen kanssa Sähköisten palvelujen kehittäminen Esine- ja kuvakokoelmien digitointi Kantapuu-tietokantaan Kuvatoimitukset sähköisesti Kantapuu-aineisto KDK:ssa ja Europeanassa Oppilaitosyhteistyö ja oppilasvierailut, museoalue oppimisympäristönä Kantapuu-konsortion tietokanta- ja ohjelmistoyhteistyö Yhteisnäyttelyt ja tapahtumat eri toimijoiden kanssa Seikkailuteknologiahankkeen jatkaminen Rajaperinneyhteistyö Pohjois-Karjalan rajavartiolaitoksen ja Lieksan Rajaperinnetalon kanssa Pohjois-Karjalan biosfäärialueen kumppanuustoiminta Valtionosuuden vaatiman museoammatillisen henkilöstömäärän varmistaminen Ulkopuolisen rahoituksen hakeminen kehittämishankkeisiin opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä säätiöiltä Maksujen tarkistaminen Korjauksiin haetaan ulkopuolista rahoitusta Digitoitu 377 esinettä ja 46 valokuvaa. Kuvatoimituksia 12 kpl. Finnan sivuston kehittäminen ja avaus verkossa. Koululaisvierailuilla museossa 744 oppilasta ja Paaterissa 257 oppilasta. Kehittämistyö jatkuu Luston johdolla, konsortion kokous Ilomantsissa Kesänäyttelyn toteutus Lyydia-ryhmän kanssa, Kreivin perjantaitapahtumaillan toteutus sivistyspalvelukeskuksen eri toimialueiden yhteistyönä, työnäytös- ja tapahtumayhteistyötä yksityisten henkilöiden ja yhdistysten kanssa, mm. Lieksan Matkailuoppaat ry:n kanssa. LieksaMyst-mobiilipelin päivittäminen toukokuussa Ubiumin kanssa, hankesuunnitelmapalaveri mobiiliteknologian uudistamiseksi Pidetty kokoukset 13.2., , ja Yhteisesitteen julkaiseminen joulukuussa. Markkinointia biosfäärialueyhteistyön kautta. Uusi museoamanuenssi aloitti virassaan , museossa valtionosuuden edellyttämä määrä museoammattilaisia Haettu Opetus- ja kulttuuriministeriöltä apurahaa Paaterin kokoelman digitointiin , kieltävä vastaus 18.6., Avustushakemus museon esineistön digitoimista varten on jätetty Opetus- ja kulttuuriministeriöön Museon ja Paaterin pääsymaksujen korotukset vuodelle 2014 on käsitelty lautakunnassa ja 75. Museon maksujen ja korvausten tarkistaminen on käsitelty lautakunnassa Metsämiesten Säätiö myönsi euron apurahan Savotarannan uittorakenteiden kunnostamiseen , kunnostustyö on saatu päätökseen syyskuun loppuun mennessä. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen rahoituspäätös Pielisen museon ulkomuseo- Tilinpäätös (193)

109 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa alueen vanhojen rakennusten kunnostamiseksi , hankkeen kokonaiskustannusarvio euroa, josta avustusta 75 %. Markkinointi ja viestintä Museon kokoelmien kartuttaminen ja hoito Päivitetyn viestintäsuunnitelman noudattaminen, positiivista totuusviestintää tiedotteissa, ilmoituksissa ja esitteissä Internet-sivut ja sosiaalinen media Markkinointiyhteistyön kehittäminen eri tahojen kanssa Esineistön, valokuvien ja arkistomateriaalin tallentaminen TAKO-yhteistyö nykyajan dokumentoinnissa Ilmoitukset Korennossa, Lieksan Lehdessä, Pohjois-Karjala-esitteessä, Talligalleria-esitteessä, Kolin ympäristötaidefestivaali-esitteessä, Kesä-Lieksalehdessä, Infomedia-opastetaulussa, Pielisen Karjala-esitteessä. Tiedotteet tapahtumista ja näyttelyistä on lähetetty säännöllisesti medialle, matkailukohteisiin ja oppilaitoksille. Markkinointia Pielisen messuilla 8.6., Vaskiviikolla Pielisentiellä ja Hämärän kaupan illassa kirjastolla. Museoamanuenssi on päivittänyt kotisivut ja ollut mukana Liferay-sivuja suunnittelevassa työryhmässä. Museum Hypertext ENPI-hankkeeseen osallistuminen associate-jäsenenä, tavoitteena matkailureittien suunnittelu Suomen ja Venäjän Karjalaan, valokuvaaja Anastasia Khoroshilovan vierailu. Otettu vastaan 38 museoaineistolahjoitusta. Paaterin taideteosten, esineistön ja muun aineiston inventoinnin aloittaminen kesäkuussa, työ jatkuu. Metsä-aiheisen verkkonäyttelyn suunnittelu ja toteuttaminen muiden TAKO:n pooli 1:n museoiden kanssa. Museoaineiston säilyttäminen asianmukaisissa tiloissa Konservointipalvelujen hankinta Nurmeksen museosta Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Työhyvinvoinnin kehittäminen Säännölliset työpaikkakokoukset Täydennyskoulutus Kehityskeskustelut Työhyvinvointisuunnitelman toteuttaminen Museoalan täydennyskoulutus Alkusammutusharjoitus Lämpö- ja kosteusarvojen seuranta. Ei ole toteutunut. Työpaikkakokouksia on pidetty talvella tarpeen mukaan ja kesällä säännöllisesti kerran viikossa. Kehityskeskustelut on pidetty osalle henkilökuntaa. Henkilökunnan virkistysiltapäivät on pidetty ja Järjestelyapulainen-siivoja: Hätäensiapukoulutus 20.3., Rondo-koulutus Museoamanuenssi: Hätäensiapukoulutus 27.3., Aducaten järjestämä Taiten tuottoa, työhyvinvointia kulttuurista - seminaari 17.4., Populus-koulutus ja , Maakuntamuseopäivä Kolilla ja Budnetti-koulutus Museonjohtaja: Sisäinen valvonta ja riskienhallinta-koulutus 17.1., Kuntamaisema-koulutus 21.2., Elisa-koulutus ja 14.1., LATU-koulutus ja 16.4., Esimiespäivä Kolilla 14.3., Populus-koulutus ja 21.11, Maakuntamuseopäivä Kolilla 22.5., Budnettikoulutus 12.6., Rondo-koulutus Koko henkilökunta 4.6. Tilinpäätös (193)

110 Tunnusluvut Mittari Suorite Talousarvio Kävijämäärä Asiakaskäynti museossa Koululaiskäyntien määrä Asiakaskäynti museossa Luetteloitujen esineiden määrä Kokoelman hoito Digitoitujen valokuvien määrä Kokoelman hoito Vaihtuvien näyttelyiden määrä Näyttelyjen järjestäminen Yleisötilaisuuksien määrä Tapahtumat, työnäytökset, musiikkiesitykset, esitelmät Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot 0 0 Netto , LIIKUNTA JA ULKOILU Tulosaluevastaava: Jarmo Honkanen Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Omaehtoisen liikunta- ja ulkoiluharrastuksen tukeminen Liikuntapaikkojen pitäminen käyttökunnossa. Kylien hiihtolatujen, luistelukenttien ja muiden liikuntapaikkojen hoidon sekä kunnossapidon tukeminen. Kunnossapitoavustusten määrän ylläpitäminen 2012 tasolla. Lasten ja nuorten, ikääntyneiden ja erityisryhmien omaehtoisen liikunnan tukeminen osallistumalla liikuntatapahtumien järjestämiseen. Uimahallin kävijämäärän vakiinnuttaminen kävijää / vuosi. Erityisryhmien liikunnan järjestäminen Liikuntatoimi järjestää erityisryhmien liikunnanohjausta 20 h/vko. Seurojen ja yhdistysten toimintaedellytysten tukeminen Kilpaurheilun tukeminen Yhteistyö Seura-avustusten myöntäminen vuoden 2012 tasolla. Jäähallin käyttömahdollisuuksien maksimoiminen. Liikuntahallin suunnittelun toteuttaminen suunnittelutyöryhmässä. Kansainvälisesti tai kansallisesti hyvin menestyneiden urheilijoiden ja urheiluseurojen palkitseminen ja tukeminen stipendein. Painopiste nuorten urheilijoiden tukemisessa. Yhteistyön jatkaminen urheiluseurojen kanssa liikuntatapahtumien järjestämi- Hiihtoladuista saatiin hyvää palautetta, erityisen suosittu oli Jamalin jäälatu. Vatalan ladun hoito lopetettiin säästösyistä. Jääkaukaloja pidettiin auki jäähallin takakentällä ja Heikkilässä. Pankakosken kaukalon hoidosta luovuttiin. Pankakosken entisen koulun liikuntakäyttö loppui, tilalle Pankakosken liikuntatilaksi tuli Pankakosken työväentalo, jonka käyttö oli vähäistä. Työväentalon vuokrasopimus päättyi Uimahallin ja kuntosalin käyttö oli edelleen vilkasta. Kuntosalilla kävijöitä oli yhteensä henkilöä Kuntosali toimi Rauhalassa liikuntatoimen alaisuudessa. Vesivahinko tammihelmikuussa esti käytön, sen jälkeinen käyttö oli vilkasta. Kuntosalilaiteet myytiin joulukuussa 2013 yrittäjälle. Kuntosalitoiminta Rauhalassa loppui Järjestettiin erityisryhmien liikunta n. 20 h / vko. Jaettiin euroa erityisryhmien liikunnan kohdeavustuksia. Seura-avustuksia leikattiin 10 % säästösyistä. Jaettiin euroa seurojen toimitila-avustuksia ja jaettiin euroa seurojen toiminta-avustuksia. Jaettiin 3370 euroa hiihtolatujen hoitoavustusta ja 2030 euroa jääkenttien hoitoavustusta. Jaettiin urheiluseurojen kohdeavustuksia Jaettiin lieksalaisten urheilijoiden ja urheiluseurojen palkitsemisstipendejä euroa. Jaettiin nuorten kaupunginmestaruuskilpailujen järjestelyavustuksia euroa. Liikuntatapahtumia järjestettiin yhdessä urheiluseurojen kanssa. Tilinpäätös (193)

111 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa sessä. Terveys- ja erityisliikunnan toteuttamisen jatkaminen yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Koululaistapahtumien ja kampanjoiden jatkaminen yhdessä koulutoimen kanssa. Nuoriso- ja perhetapahtumien järjestäminen yhdessä nuorisotoimen kanssa. Taloudelliset resurssit Resurssien kustannustehokas kohdentaminen Prosessit ja rakenteet Liikuntapalveluiden tuottaminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintana Kokonaisvaltainen vastuu liikuntapaikoista liikuntatoimelle Maahanmuuttajille järjestetään liikuntatoimintaa yhdessä urheiluseurojen kanssa hankerahalla. Harjoituspäiväkirja- ja vuorotilastoseurannat avustusten myöntämisessä ja toiminnan ohjaamisessa. Taloutta seurataan säännöllisesti. Maksut ja vuokrat tarkistetaan vuosittain. Yhteistoimintamahdollisuuksien selvittäminen liikuntapalvelujen järjestämisessä. Työkohteiden etsiminen pitkäaikaistyöttömille esim. hiihtokeskukselta ja muilta liikuntapaikoilta. Uimahallin markkinointi venäläisturisteille yhdessä kaupunkikeskusyhdistyksen kanssa. Uimahalli auki Waskiviikoilla osana Waskiviikon markkinointia. liikuntapaikkojen huoltohenkilöstön siirtäminen teknisestä virastosta liikuntatoimeen valmistellaan yhteistyössä teknisen viraston kanssa niin, että se voi tapahtua vuoden 2013 alusta Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Riittävä henkilöstömäärä Liikuntapaikkojen hoitohenkilöstön määrän turvaaminen riittävälle tasolle. Turvattava työnjohdollinen osaaminen. Uimahallin henkilöstön sijaisjärjestelyjen Henkilöstön täydennyskoulutus järjestäminen. Täydentävää koulutusta koko henkilökunnalle. Kehityskeskustelut vuosittain. Terveysliikuntaa tasapainoryhmien muodossa järjestettiin yhdessä sosiaalija terveystoimen kanssa. Koululaisliikunta tapahtumia järjestettiin yhdessä opetustoimen kanssa. Nuorisotoimen kanssa yhdessä järjestettiin Ice Skating tour tapahtuma. Osallistujia n. 500 henkeä. Maahanmuuttajien liikunnan hankerahan käyttämättömälle osuudelle saatiin jatkokäyttöaikaa kesäkuun 2013 loppuun saakka. Hanke päättyi Taloutta seurataan raporttien avulla viikoittain. Maksuja ja vuokria korotettiin n. 10 %. Pitkäaikaistyöttömiä työskentelee liikuntatoimen eri liikuntapaikoilla. Työkohteita etsitään mm. raivauksista ja liikuntapaikkojen kunnostuksesta. Venäläisiä matkailun alan toimijoita kävi tutustumassa uimahallin ja jäähallin toimintaan. Liikuntapaikkojen varaus siirtyi asiakaspalvelupisteeseen. Liikuntapaikkojen hoito vuoden alusta liikuntatoimeen. Työnjohtajana sairaslomien takia toimi liikuntasihteeri kesäkuun loppuun saakka. Työvoiman resurssitilanne ajoittain kriittinen sairaslomien takia. Liikuntapaikkojen hoidossa pitkät sairaslomat aiheuttaneet ylityöpaineita. Työnjohtotehtävät yhdistetty liikuntasihteerille. Uimahallin henkilöstön työtilanne ollut hyvä, ei sairaslomia. Kehityskeskustelut toimineet hyvin. Tunnusluvut Mittari Suorite 2011 Talousarvio 2012 Talousarvio Kävijämäärä Uimahalli Käyttövuorokaudet Jäähalli Kävijämäärä Erityisryhmien liikunta Kävijämäärä Muut liikuntapaikat Tapahtumien määrä Tapahtumat Käytetty rahamäärä ( ) Avustukset yhteensä Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , Tilinpäätös (193)

112 481 NUORISOTOIMI Tulosaluevastaava: Paula Timonen Kunnan nuorisotyöhön ja politiikkaan kuuluvat alle 29 vuotiaiden nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimitilat ja harrastemahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Työtä toteutetaan monialaisena yhteistyönä sekä yhteistyössä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Kulttuurikeskuksen toiminta kuuluu nuorisotoimen alaisuuteen. Nuorisotoimen henkilökuntaan kuuluvat nuorisosihteeri, nuoriso-ohjaaja ja kaksi vahtimestari-laitteistonhoitajaa. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Liikunnallisen, kulttuurisen, kansainvälisen ja monikulttuurisen sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukeminen ja järjestäminen lasten ja nuorten vapaa-ajalla sekä koulu-/hoitopäivän aikana pitkien välimatkojen vuoksi Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Lasten ja nuorten elokuvat 16 krt, Koulukino 3 4 esitystä, tanssitunnit 5 ryhmää/vk, sirkusryhmät 5/vk, tekniikkakerho 1 krt/vk, nuorisobussi 6 krt, kulttuuritapahtumat 10 krt (mm. teatteriesitykset, Konsertti joka kouluun konsertit), toimintapäivät kouluilla 6 krt, leiri, retket 3 krt, kurssit 5 krt, perhetapahtumat ja vanhempainillat 3 krt, Nuokkari avoinna 4 iltaa/viikko, yökahvilaillat 9 krt, K17-illat Nuokkarilla, nuorisotiedotuspisteen kehittäminen Nuokkarilla, Nuorten nurkka kesätorilla. Nuorten työpajatoiminnan järjestäminen ostopalveluna Honkalampisäätiöltä, pajapaikkoja kuntouttavassa työtoiminnassa. Etsivän nuorisotyön toteuttaminen sisältyy työpajan sopimukseen. Nuorisosihteeri toimii rekisterinpitäjänä. Vertaistukiverkosto aloittaa toimintansa. Päihderastien järjestäminen 7 luokkalaisille sekä muun terveyskasvatuksen järjestäminen yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa. Lasten ja nuorten elokuvat 13 krt, alennuslippu elokuviin 4 krt, tanssitunnit 5 ryhmää/vk, sirkusryhmät 8/ryhmää vk, tekniikkakerho 1 krt/vk keväällä autoja syksyllä mopokerhona, nuorisobussi 6 krt, kulttuuritapahtumat 23 kpl (Pentti Rasinkangas ja Ohilyönti yleisökonsertti, Teatteri sivukylien alakouluille kuljetuksineen, Potkuhousu konsertit (2) päivähoitoväelle, Joensuun ylioppilasteatterin Sarah näytelmä 7- ja 8 luokille, taikuri Alfrendo (2), Nukketeatteri Marjamatka (2), Klamydia-bändi, Angelit konsertit peruskoululaisille kuljetuksineen (9), tanssiteatteri Raatikon tanssipajat (3) päivähoidossa, Koulukino), toimintapäivät 6 krt kouluilla, kurssit 7 krt (nuorisovaltuuston koulutus, pääsiäis- ja jouluaskartelut, tanssi, puukonteko), Ice skating koululaisluistelut ja koko perheen ilta jäähallilla, discot Vuonisjärvellä (2), Nuokkari avoinna 4 iltaa/vk, yökahvilat (9), tanssitapahtumat keväällä ja jouluna, ohjaukset kesäkerhossa (2), kreivin perjantai museolla, Pielisen messut/ Sivistystoimen osasto jäähallissa, iltatoriisännyys, sirkussunnuntai, frisbeegolf (2),nuorisotoimen esittely ammattikoulun opiskelijoille (2) ja 7-luokkalaisten huoltajaillassa, nuorille maksuton myyntipaikka kesätorilla kesä elokuussa, 7 luokkalaisten ja maahanmuuttajaluokan tutustumiset Nuokkarille, Hämärän kaupanilta kirjastolla (esiintyjinä Tulikeiju, positiivari ja Ega and the boys bändi), valokuvauskilpailu. Kesäleiri ei toteutunut ilmoittautuneiden vähyyden vuoksi. Tilaisuuksia 730, joissa osallistumiskertoja Nuorten työpaja ostopalveluna on toiminut hyvin, pajassa ollut 39 nuorta, joista 19 jatkoi pajalla, 2 armeijaan, 2 töihin, 1 äitiyslomalle, 2 muutti paikkakunnalta, 1 opiskelemaan, 1 päihdekuntoutukseen, 6 kuntouttavaan työtoimintaan ja 5 jäi työttömäksi. Etsivään nuorisotyöhön on ilmoitettu 45 nuorta ja heidät kaikki on tavoitettu. Ohjausryhmä on kokoontunut neljästi sekä keskustelu sos.toimen kanssa. Vertaistukiverkoston kouluttaminen siirtyi vuoden 2014 puolelle. Lautakunta tutustui pajatoimintaan marraskuussa. Päihdeinfo HUBU-menetelmällä järjestettiin 7- Tilinpäätös (193)

113 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa luokkalaisille yhteystyössä EHYT ry:n ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Monialainen yhteistyö Nuorisoyhdistysten, nuorten toimintaryhmien ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen toiminnan tukeminen Taloudelliset resurssit Talous tasapainossa Prosessit ja rakenteet Vahtimestaripalvelujen hoitaminen tiimityönä (kulttuurikeskus, musiikkiopisto, keskuskoulu) Kulttuuritoimen tehtävien hoitaminen yhteistyössä kulttuuritoimen ja musiikkiopiston kanssa Tilat ja välineet Nuoriso-ohjaaja työskentelee Jopoluokassa 12 h/vk. Monialaista yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten perustettu työryhmä kokoontuu. Yhteistyökumppaneina ovat mm: päivähoito, oppilaitokset, nuoriso- ja muut yhdistykset, nuorten toimintaryhmät, nuorisovaltuusto, kansalaisopisto, kirjasto, liikuntatoimi, musiikkiopisto, kulttuuritoimi, sosiaali- ja terveystoimi, seurakunnat, poliisi, Koto-toimisto, seutukunnan muut nuorisotoimet. Avustukset ja tiloja em. ryhmille sekä tiedottaminen niiden toiminnasta (mm. Lieksan vapaa-aika ja kesätoiminnot esite) Nuorten kuuleminen: Nuorisovaltuusto toimii ja sen edustajat ovat edustettuina lautakunnissa. Toimintaraha nuvalle 5000,00. Kyselyt nuorten toiveista/asiakaskyselyt tapahtumien yhteydessä/nuokkarilla 2 krt. Taloutta seurataan säännöllisesti. Tilavuokrat ym. maksut tarkastetaan vuosittain. Vahtimestaritiimi toimii. Toimintojen suunnittelu ja yhteisten tilaisuuksien järjestäminen (mm. veteraani- ja itsenäisyyspäivä). Kulttuurikeskus ja sen välineistö ovat ajanmukaiset, jotta tilojen varaajat voivat järjestää yhteistyössä henkilö- Jopo-toiminta on toteutunut suunnitellusti. Jopon leirikoulu Nurmeksen Aittolahteen Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto kokoontui Ryhmää täydennetään seuraavaan kokoukseen. Useat tapahtumat ja tilaisuudet on järjestetty eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Kesäkerhotoimintaa suunniteltu yhteistyössä sosiaalitoimen ja järjestöjen kanssa, kerho toteutui. Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta jakoi päätoimisen nuorisotyöntekijän palkkaus- ja yleisavustukset sekä kohdeavustuksia ,00. Vapaa-aika- ja kesätoiminnot esitteet koottiin. Nuorisovaltuusto on toiminut ja sen jäsenet ovat edustettuina lautakunnissa. Nuvan toimintaraha 4 830,00. Kaupungin talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti avustuksia leikattiin 10 %. Kerhotoimintaan saatu ELY keskukselta avustusta Tilavuokrat on tarkistettu 1.9. alkaen. Tiimiläisten palveluja on tarvittu lähinnä kulttuurikeskuksella. Heinäkuusta alkaen kulttuurikeskuksen toinen vahtimestari-laitteistonhoitaja on ollut sairaslomalla, joka jatkuu vuodenvaihteen yli. Aukioloja on hoidettu elokuussa erikoisjärjestelyin nuorisotoimen muun henkilökunnan venyessä tilapäisesti. Myös tilapäistä henkilökuntaa on palkattu Kulttuurikeskuksen toiminnan pyörittämiseksi. Nuokkarin kahvion hoidosta on sovittu keskushallinnon/ruokahuollon kanssa, että mahdollinen tappio vuoden lopussa siirretään nuorisotoimelle. Elokuun loppuun mennessä tappio on n , mutta kaikkia tuloja ei ole kirjattu. Tappion suuruus on ollut vuosittain Sovittiin myös, että kahvion työntekijä voi toimia nuorisotilan valvojana. Tappio vuoden lopussa on 7 600,00. Varauduttu sivistysviraston kanslistin toimen täyttämättä jättämiseen alkaen, tehtäväjakoa on valmisteltu. Lokakuun alusta kanslistin tehtävät on jaettu: tilavaraukset ASPAan ja muut tehtävät sivistysviraston henkilökunnalle. Osallistuttiin veteraanipäivän ja itsenäisyyspäivän järjestelyihin. Hankittu dataprojektori Brahe-saliin, koska entisen korjaaminen ei olisi ollut kannattavaa. Sähköinen tilavarausoh- Tilinpäätös (193)

114 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa kunnan kanssa onnistuneita tilaisuuksia. Sähköinen tilavarausohjelma on käytössä. jelma on käytössä. Tilavaraukset ovat siirtyneet ASPAan. Brahe-salin lattia hiottiin ja vahattiin. Kulttuurikeskuksen sisäilmasta pidettiin palaveri työterveyshuollon, työsuojelun, tekniikan ja tarkkaamon henkilökunnan kanssa. Viestintä Toiminnasta tiedotetaan ajankohtaisesti ilmoituksin ja tiedottein (lehdet, nettisivut, Korento, seinäilmoitukset ja Nuokkarin facebook). Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Koulutus Osallistutaan ajankohtaiseen koulutukseen. Jatkamme Latu-hankkeessa esille tulleiden asioiden työstämistä. Työntekijöiden opintokäynti. Työhyvinvointi Kulttuurikeskuksen työpaikkakokoukset joka 3. viikko. Tykypäivät 1 2/krt. Kehityskeskustelut. Toimittu suunnitelman mukaan. Kesätoimintojen esite koottiin ja jaettiin koulujen ja päivähoidon kautta sekä netissä. Nuoriso-ohjaaja ja nuorisosihteeri ovat osallistuneet sisäisinä uudistajina Latupäiviin. Esimiestunnit ja esimiespäivä Kolilla. EA-hätä koulutus, EA1 koulutus, Titania työvuorosuunnitteluohjelman koulutus, Populus, Budnet ja Rondo-ohjelmien esittely, TVAn tulosten esittely, sähköposti- korttikoulutus (2 osiota) Työpaikkakokoukset pidetty suunnitellusti. Nuoriso-ohjaaja ja nuorisosihteeri ovat osallistuneet Latu markkinoille sekä esimiesten ja sisäisten uudistajien tapaamiseen. Tunnusluvut Mittari Suorite 2011 Talousarvio 2012 Talousarvio Neliömäärä Nuorisotilat 1 200, Käytetty rahamäärä ( ) Nuorisoavustukset (sis. Nuorisovaltuuston toimintarahan ) Käytetty rahamäärä ( ) Terveys- ja raittiuskasvatus: ostopalvelut ja tapahtumakorvaukset Kävijämäärä Nuorisokahvila Nuokkarin kävijämäärä Kävijämäärä Brahe-salin tapahtumien kävijämäärä Tapahtumamäärä Brahe-salin tapahtumat/näyttelyt 405/ /2 Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot 0 0 Netto , SIVISTYSPALVELUKESKUS YHTEENSÄ Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , Tilinpäätös (193)

115 Toimintakulut: kumulatiiviset ja kuukausitoteumat verrattuna toteumaan 2012 ja talousarvioon 2013 Toimintatuotot: kumulatiiviset ja kuukausitoteumat verrattuna toteumaan 2012 ja talousarvioon 2013 Tilinpäätös (193)

116 LIEKSAN JA NURMEKSEN TEKNINEN VIRASTO TOIMINTA JA ORGANISAATIO Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta toimii rakennusvalvonta-, maisematyölupa-, maa-aineslupa- ja ympäristönsuojeluviranomaisena. Päättää suunnitteluratkaisupäätöksistä ja kunnan toimivaltaan kuuluvista poikkeamisluvista sekä antaa kunnan lausunnot ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvista poikkeamislupa-asioista. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu edistää, opastaa ja valvoo laadukkaan rakennuskannan ja viihtyisän ympäristön syntymistä ja säilymistä sekä huolehtii yleisen edun huomioonottamisesta. Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta huolehtii yhdyskuntarakentamisen edellytyksistä, yleisistä alueista ja kunnallisteknisistä verkostoista, vesi- ja viemärilaitostoiminnoista ja koko kunnan vesihuollon kehittämisestä ja alueellisesta vesihuollon yleissuunnittelusta, rakennusten ja toimitilojen sekä niihin liittyvien laitteiden rakentamisesta ja ylläpidosta ja kaupungille kuuluvalta osalta pelastustoimesta ja öljyvahinkojen torjunnasta, jätehuollosta ja yksityisteiden hallinnosta. TULOSALUEET 701 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu TULOSALUEET 721 Hallinto 731 Toimitilat 741 Kuntatekniikka RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 701 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖNSUOJELU Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus RAKENNUSVALVONTA: Asiakaslähtöinen ja taloudellinen rakennusvalvontapalveluiden tuottaminen. Lakisääteisten rakennusvalvontapalveluiden tuottaminen. Vaikutus rakentamisen laatuun ja ympäristöön. Kiinteistöjen kunnossapidon valvonta Korjausneuvontapalveluiden järjestäminen. Asiakaspalautteen vastaanottamisen uudelleen organisoiminen YMPÄRISTÖNSUOJELU: Hoidetaan ensisijaisesti ympäristövaikutuksiltaan merkittävimmät tehtävät. Lupahakemusten ja ilmoitusten käsittely. Vesihuoltolaitoksen ja vesiosuuskuntien toiminta-alueilla olevien, verkostoihin liittymättömien kiinteistöjen selvittäminen ja vapautushakemusten käsittely. Jätevesiasetuksen toimeenpanoon liittyvät tehtävät. Ratkaisut oikeita ja päätökset pysyvät. Lupien käsittelyaika max. 3 viikkoa. Asiakaspalveluajat on määritetty. Neuvonta on ajantasaista ja oikeaa. Pyydetyt lupien edellyttämät katselmukset suoritetaan sovitusti. Lainmukainen, hyvä ja laadukas rakentaminen. Rakennetun ympäristön säilyttäminen viihtyisänä. Tehdään vähintään 1 katselmuskierrospäivä Avustuspäätökset ovat oikeita ja käsittely viivytyksettä. Asiakaspalautteen kanava luotu ( esim. netissä ) ja toiminnassa. Ympäristön pilaantumista pystytään ehkäisemään. Hakemukset ja ilmoitukset on käsitelty viivytyksettä. Liittymättömät kiinteistöt on selvitetty. Vapautushakemukset on käsitelty kohtuullisessa ajassa. Saapuneet jätevesiselvitykset on syötetty Factaan ja selvityksiin on vastattu kohtuullisessa ajassa. Toteutunut, Lieksassa lupien läpimenoaika (sisältää viran puolesta naapurien kuulemisen) on 23 päivää ja Nurmeksessa 37 pv. Rakennus-, toimenpide ja muut luvat on Lieksassa myönnetty 299 kpl, joista rakennus ja toimenpidelupa on 245 (kasvu v. 2012) verrattuna vastaaviin lupiin 11 % ) ja Nurmeksessa 153 kpl, joista rakennus ja toimenpidelupa oli 128 kpl (kasvu v oli 3 %). Toteutunut Toteutunut Nurmeksessa ja Lieksassa pidetty rakennetun ympäristökatselmukset keväällä Toteutunut Kehitteillä. Asiakaspalautteen kehitystyö tehtävä yhteistyönä koko Tekpassa:ssa. Toteutui kohtuullisesti. Öljyvahinkotapaukset hoidettiin nopeasti. Toteutui. Ei toteutunut, liittymättömien kiinteistöjen selvittäminen on kesken. Vapautushakemuksia käsiteltiin Lieksassa 17 kpl ja Nurmeksessa 3 kpl vuonna Hakemusten käsittely on viivästynyt Lieksassa. Tiedot syötetty Faktaan loppuvuoden selvityksiä lukuun ottamatta, selvityksiin vastaaminen on kesken. JÄSSIhankkeen jätevesineuvoja teki Lieksassa neuvontakäynnin 131:lle kiinteistölle Tilinpäätös (193)

117 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa (tarjottiin 183:lle) ja Nurmeksessa 124:lle kiinteistölle (tarjottiin 187:lle). Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman toteuttaminen Ympäristölupien valvonta. Maa-aineslupien valvonta. Ylijäämämaiden sijoittamisen selkeyttäminen /maankaatopaikkojen luvittaminen. Ympäristönsuojelumääräysten valvonta/öljysäiliörekisterin tekeminen. Ympäristöasioista tiedottaminen. Valitusten käsittely. Taloudelliset resurssit Talousarviossa pysyminen. Prosessit ja rakenteet Toiminta on vakiinnutettu ja se on suunnitelmallista. Kuntayhteistyön vakiinnuttaminen. RAKENNUSVALVONTA: Palvelutason mukaan mitoitettu henkilöstön määrä ja osaaminen. mm. kokoaikaisen lvi-tarkastajan palkkaaminen. YMPÄRISTÖNSUOJELU: Ma. ympäristönsuojelutarkastajan palkkaaminen hoitamaan mm. jätevesiasetuksen ja vesihuoltolain mukaisia tehtäviä. Suunnitelman mukaisia toimenpiteitä on tehty. Kohteiden tarkastaminen valvontasuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2011 tarkastamatta jääneet kohteet ja vuonna myönnetyt ympäristöluvat on tarkastettu. Maa-ainesten ottamisalueet on tarkastettu. Jälkihoitamattomat ottamisalueet on hoidettu kuntoon maa-aineslupien mukaisesti. Ylijäämämaita käytetään rakentamiskohteissa suunnitellusti. Ylijäämämaita loppusijoitetaan vain luvallisiin paikkoihin. Öljysäiliörekisteriin on syötetty käytettävissä olevat tiedot. Kaupungin asukkaat saavat tietoa ympäristöasioista. Asiat on selvitetty ja valituksiin on vastattu kohtuullisessa ajassa. Jatkuva seuranta mahdollistaa poikkeamiin puuttumisen /osavuosiraportti. Uusittu yhteinen ( Lieksa ja Nurmes) hinnoittelu käytössä. Toiminta on sujuvaa ja myös asiakkaille selkeää, yhtenäiset tietojärjestelmät, toimintatavat ja ohjelmat ovat käytössä. Määritetyssä työajassa suoriudutaan lakisääteisten ja muiden määritettyjen tehtävien hoidosta. Keskeneräisiä ja lakisääteisiä tehtäviä on saatu hoidettua ajan tasalle. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen. 1-4 pv/henkilö. Koulutukseen on osallistuttu vähintään Järjestetty yhteisen virkistäytymisen merkeissä henkilöstöiltapäiviä / taiaamupäiviä 2 kertaa vuodessa. Suunnitelman toteutumista ei ole tehty yhteenvetoa. Suunnitelman toteuttaminen kuuluu usealle eri taholle, joten seuranta on vaikeaa. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman toteutumisen seuranryhmän kokousta ei pidetty vuonna Valvontasuunnitelmaa ei ole tehty. Ei toteutunut, tarkastettiin vain yksittäisiä kohteita. Ei toteutunut suunnitellusti. Lieksassa tarkastettiin noin 30 % ja Nurmeksessa 40 % ottamisalueista. Maankaatopaikkojen lupahakemuksia ei tullut vireille. Lieksassa on kaksi luvitettua maankaatopaikkaa. Vanhojen läjitysalueiden osalta tilanne on vielä keskeneräinen. Työ on kesken. Toteutui kohtuullisesti. Osa valituksista saatiin selvitettyä ja niihin vastattiin kohtuullisessa ajassa. Pysytty talousarviossa. Koulutuksen osalla ylitettiin hieman budjetti. Uusien lakimuutosten vaatimat koulutukset pitää ehdottomasti suorittaa. Nurmeksen osalla on Facta järjestelmän v muutokset ja työt tulevat kokonaisuudessaan lisäyksenä Nurmeksen käyttötalousbudjettiin ( ). Toteutunut pääsääntöisesti. Luparuuhkien aikana muu asiakaspalvelu jää minimiin (neuvonta, ohjaus ). Erikoissuunnitelmien tarkastamisessa ja asiakas neuvonnassa palvelutaso on heikko. Ma. ympäristönsuojelutarkastaja oli töissä kevättalvella 1,5 kk ja syksyllä 1 kk. Tehtävänä oli mm. vesihuoltolain ja jätevesiasetuksen mukaiset asiat sekä kierrätyspalveluoppaan tekeminen. Toteutunut. Pidetty työpaikkakokouksia 2 kertaa. Kaikki osallistuneet kokouksiin. Osallistuttu kaupungin järjestämään yhteiseen virkistyspäivään. Tilinpäätös (193)

118 Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot -808 Netto , MAASEUTULAUTAKUNTA 711 MAASEUTUPALVELUT Maaseutuhallinnosta on tehty seudullinen yhteistyösopimus. Maaseutuhallintoa hallinnoi ja toteuttaa vuoden 2013 alusta alkaen Nurmeksen kaupunki. Lieksan kaupungilta siirtyy tässä yhteydessä yksi työntekijä Nurmeksen kaupungin palvelukseen. Maaseutulautakunta lakkautetaan ja maaseutuhallinto siirretään kaupunginhallitukselle. Sen kustannuksia seurataan elinkeinoelämän tukemisen tulosalueella. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus lautakunta lakkaa Maaseutupalvelut siirtyvät Nurmeksen kaupungin hallinnoimina osaksi Pielisen Karjalan maaseutuhallintoa alkaen. Maaseutupalvelujen toimipiste toimii edelleen jokaisessa sopijakunnassa. Taloudelliset resurssit Määrärahaa tulee varata kuten aikaisemminkin, koska Nurmeksen kaupunki laskuttaa sopijakuntia vuoden 2012 meno- ja tuloarvion mukaisesti kuukausittain. Prosessit ja rakenteet Toiminnot yhtenäistetään ja sovitetaan yhteisesti Nurmeksen kaupungin ja Valtimon kunnan kanssa. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstön asema on määritelty yhteistoiminta-alueen sopimuksessa. Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot 0 0 Netto TEKNINEN LAUTAKUNTA 721 HALLINTO Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Tilinpäätös (193)

119 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Taloudelliset resurssit Talousarvion laadinta ja -seuranta Talousarvion toteutuma Käyttötalous / investoinnit (netto?) Talouden tasapainotussuunnitelma on tehty ja viety käyttösuunnitelmaan. Toteutuma vastaa ajankohdan tilannetta. Työajan ja matkakustannusten säästöt Prosessit ja rakenteet Kuntayhteistyön lisääminen Yksityistieasioiden hallinnollinen järjestely Toimintatapojen tehostaminen Videokokouksia ja neuvotteluja enemmän kuin v Yhteishankinnat, -puitesopimukset ja tietotekniikkajärjestelmät, henkilöstön yhteiskäyttö/osavuosiraportti Hallinto järjestetty toimivaksi molemmissa sekä Lieksassa että Nurmeksessa LATU-hankkeiden täytäntöönpano Sähköisen asiahallinnan lisääminen vuodesta 2012 (arkisto, sopimushallinta) Ei toteutunut Vuoden alusta on yhtenäistetty rakennusvalvonnassa Faktakuntarekisteriohjelma Hallintosääntö yksityistieasioiden osalta on tullut voimaan vuoden alkupuolella. Tiejaosto on valittu ja hallintojärjestelyt tehty. Hankkeita on käyty läpi sisäisten uudistajien ja esimiesten työpajassa. Hankkeita on otettu käytäntöön mm. maankäytössä ja puhtauspalveluissa Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Työmotivaation ja työkyvyn sekä työn Koulutuksen oikea kohdistaminen 1-4 arvostamisen elvyttäminen pv/v/hlö Sairauspoissaoloja vähemmän kuin vuonna 2012 Vanhojen sopimusten tallentaminen sähköiseen muotoon on tehty Lieksassa Koulutusta on järjestetty mm atk:sta (Fakta), asiakaspalvelusta, muutamia henkilöitä Kuntatekniikan henkilöstöä tulityö-, tieturva 1- ja työturvallisuuskursseilla Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot 0 0 Netto , TOIMITILAT Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Toimitilastrategia ohjaa tulosalueen toimintaa Uudistuneiden sisäisten vuokrien sujuva käyttöönotto Toimitilastrategiassa päätettyjen toimenpiteiden suorittaminen / osavuosiraportti Sisäisten vuokrien läpinäkyvyys, laskutuksen sujuvuus / osavuosiraportti Taloudelliset resurssit Tilojen tehokas käyttö Tyhjien tilojen vähentäminen -3 % / käyttöaste-% Kuntien energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden saavuttaminen -1,126 GWh / energian kulutusseuranta (vertailuvuosi 2005) Pielisjärven sairaalan myynnistä aiheutunut myyntitappio n Talous Toteutunut osittain. Toteutunut. Tyhjien rakennusten myynti valmistelussa ja käynnissä. Seurataan vuosittain Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Tilinpäätös (193)

120 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , KUNTATEKNIIKKA Toiminnalliset tavoitteet 7411 Maankäyttö Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Kaavoituksen, kaupunkimittauksen ja kiinteistönmuodostuksen sujuvuus ja määräalojen vähentäminen lohkomistoimituksin vuoteen 2014 mennessä Maapolitiikan tasokkuus. Asuintonttien laadullinen parantaminen ja paikkatietojärjestelmän kattavuuden parantaminen Metsien tehokas käyttö RHR:n ja veppikartan uusiminen Nurmeksessa Taloudelliset resurssit Tärkeimmät kaavoitustoimenpiteet, kaupunkimittaukset ja kiinteistönmuodostukset suoritetaan viivytyksettömästi ja määräalojen lohkomistoimituksia jatketaan vuonna 2013/toteuttamista seurataan työsuoritusten yhteydessä ja tarvittaessa tehdään tarvittavat korjaustoimenpiteet Maapoliittisen ohjelman päivittäminen ajan tasalle Lieksassa vuonna 2013 ja Nurmeksessa sen aloittaminen. Kaavoituksella edistetään puunkäyttöä, ekologisuutta ja energiatehokkuutta ja Lieksassa numeerisen ajantasaasemakaava-kartastotyön jatkaminen ja osoitejärjestelmätyön loppuun vieminen (osoitekartan painatus vuonna 2013) Metsäsuunnitelman toteuttaminen ja metsienhoitopalveluja valvotaan tehokkaasti Uusitun RHR:n ja veppikartan käyttöönotto vuonna 2013 ja seuranta ja raportointi osavuotisraportointien yhteydessä Kaikki tärkeimmät kaavoitustyöt on 100 % tehty ja loput kaavoitustyöt ovat työn alla tavalla taikka toisella. Kaupunkimittaukset ja kiinteistönmuodostukset kaikki tehty 100 %:ti ajallaan ja määräalojen rästitöistä tehty lähes 100 %. Työ on tehty 100 %. Kaavoituksessa on aihe pidetty mielessä ja otettu huomioon järjestelmiä parantamalla. Numeerista janatasaasemakaavakartastoa on pidetty ajan tasalla. Osoitejärjestelmätyö toteutunut lukuun ottamatta osaa Vuoniskylästä ja Käränkälammen seutua, joilta osin työ hyvin käynnissä. Metsäsuunnitelman toteutumista on seurattu aika-ajoin satunnaisotannalla. RHR:n Käyttöön otto on meneillään ja kartastoja on uusittu. Lisäksi venepaikkojen veppivarauspalvelu otettu käyttöön 100 %. Prosessit ja rakenteet Varahenkilöjärjestelmän selkiyttäminen ja karttatuotannon yleiseurooppalaiseen Euref-koordinaattijärjestelmän käyttöönotto. Selvitystyötä tehostetaan varahenkilöjärjestelmän käyttöön ottamiseksi ja koordinaattimuunnos ETRS ja korkeusjärjestelmä N2000 otetaan tehokäyttöön ja Nurmeksessa sen toteutuksen seuranta. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Työmotivaation ja työkyvyn sekä Koulutuksen oikea kohdistaminen 1-4 maankäytön työn arvostamisen elvyttämineneminen keskimäärin 3 pv/v/hlö, sekä pv/v/hlö, ja sairauspoissaolojen vähe- oman työn arvostuksen nosto LATUprojektia hyväksi käyttäen Selvitystyö on aloitettu, mutta sen toteuttamisessa on omat ongelmansa tehtävien sektoritoistuneisuuden ja henkilöstön vähyyden vuoksi. Koordinaattimuunnos ja korkeusjärjestelmä muutos on tehty 100 %. Koulutus on kohdennettu oikein ja sairauspoissaoloissa on pyritty pysymään tavoitteen mukaisesti eli 3 pv/v/hlö (18/6 sairauslomapäivää) sekä latuprojektissa on oltu mukana vointimme mukaan Kadut ja yleiset alueet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Ajoratojen, kevyenliikenteen väylien, jalkakäytävien, paikoitusalueiden ja torien hoito ja kunnossapito (ja investoinnit) liikkumismahdollisuudet Kunnossapitolain /669 ja Teknisen lautakunnan päätösten mukainen hoitotaso Käyttäjäpalaute Onnettomuustilastot Kohtuullinen taso Talvi kunnossapidossa pääpaino on liukkauden torjunnassa Toritapahtumat Palaute Hyvä taso Puisto- ja viheralueiden (myös liikennealueet), Esteettisyys, siisteys, hyvä ulkonäkö Kunnossapito tyydyttävällä tasolla leikkipaikkojen ja kaupun- Palaute kuntalaisilta ja matkailijoilta Tilinpäätös (193)

121 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa gin omien keskustassa olevien kiinteistöjen pihavihreän hoito Lieksan talouden tasapainottamisen takia esteettisyydestä, siisteydestä ja hyvästä ulkonäöstä tingitään alkaen Konekeskus Edullisuus, tehokkuus ja laadukkuus hintavertailu yksityiseen, käyttäjäpalautteet Taloudelliset resurssit Talousarvion noudattaminen Talousseuranta, osavuosiraportit kunnossa Prosessit ja rakenteet Katuvalojen ohjausjärjestelmä Tehokas käyttö, kouluttautuminen Liikenneturvallisuus määrärahojen varaaminen toimintaan Työryhmän perustaminen ja kohteisiin Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Ajan tasalla pysyminen, kouluttautuminen Oman työn arvostaminen TYKY-toiminta Ammatillinen koulutus & kurssit LATU-projekti omatoimisuus, sairauspoissaolot Kustannukset raamissa Käyttäjäpalaute normaalia. koulutus tehty esitetyt määrärahat poistettu; ei toimintaa ei työryhmää Henkilöstö kouluttautunut - Henkilöstöresurssien arviointi eläketapahtuminen takia on tehty Tunnusluvut Tyr Mittari Suorite Ajokilometrit Henkilöautot Ajotunnit Pakettiautot ,5 Kuorma-autot Traktorit Puutarhatraktorit Raskas kalusto Muut koneet Työtunnit Koneasentajan työt Käytössä olevat laiturit/kpl Liikennelaiturit 2 Matonpesulaiturit Matonpesupaikka Lunastetut paikat Laituripaikat Lunastetut paikat Rantapaikat Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot Netto , Investoinnit: Käsitellään teknisessä lautakunnassa VESIHUOLTO Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Lieksan, Nurmeksen ja Kolin Veden toiminnallinen hoito. Saneerausten oikea kohdistaminen. Palvelujen tarjoaminen osuuskunnille. Kuluttajien elämän sujuvuus. - Niin käyttöveden kuin puhdistetun jäteveden laatu määräysten mukainen. - Laitosten käyttövarmuuden nosto. - Asiakaspalautteen seuranta. - Veden jakelun keskeytykset. - Käyttöveden ja puhdistetun jäteveden laatu on ollut määräysten mukainen. - Laitosten käyttövarmuutta on nostettu. - Asiakaspalautteen seurantaa ei ollut. - Vedenjakelun keskeytyksiä vähän ja ne on olleet lyhytkestoisia. Taloudelliset resurssit Taksarakenne vvy.n suosituksen mukainen. Laitokset kattavat menonsa tuloillaan. Investointien oikea kohdentaminen. - Taksat valtakunnan keskitasoa. - Nolla tulos. Tilinpäätös - Käyttövarmuuden nouseminen. - Taksat on valtakunnan keskitasoa. Nurmeksessa hyvä. Lieksassa kohtalainen ja Kolilla huono. Investointiohjelma toteutettu. Tilinpäätös (193)

122 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Prosessit ja rakenteet Lieksan ja Nurmeksen Veden hankintojen ja toimintojen tiivistäminen. Lieksan ja Nurmeksen Veden hankintojen, toimintojen tiivistämistä on jatkettu. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Hyvän työilmapiirin ylläpito. Vesihuoltopäällikön tehtävien vähennys (työaika 3d/viikko). Työilmapiiri parantunut ja tehtäväjärjestelyjä kehitetty Tunnusluvut Tulosalue Mittari Suorite 2010 Vesimäärä m3 Myyty vesi (Lieksa) Myyty vesi (Nurmes) Laskutettu jätevesi (Lieksa) Laskutettu jätevesi (Nurmes) Talous Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , Poistot , Netto , TEKNINEN PALVELUKESKUS YHTEENSÄ Alkuperäinen talousarvio % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , Tilinpäätös (193)

123 Toimintakulut: kumulatiiviset ja kuukausitoteumat verrattuna toteumaan 2012 ja talousarvioon 2013 Toimintatuotot: kumulatiiviset ja kuukausitoteumat verrattuna toteumaan 2012 ja talousarvioon 2013 Tilinpäätös (193)

124 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN HALLINTOPALVELUKESKUS Käyttötalous tulosalueittain Palvelukeskus Tal.arvio Ta- Ta + Tilinpäätös Poikkeama Tot. Tulosalue v muutos muutos v muut.jälk. % 10 HALLINTOPALVELUKESKUS 101 VAALIT Menot yht ,08 531,08 153,11 NETTO ,08 531,08 153, KAUPUNGINVALTUUSTO Menot yht , ,67 149,43 NETTO , ,67 149, TILINTARKASTUS Menot yht , ,48 95,76 NETTO , ,48 95, LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Tulot yht , ,23 61,61 Menot yht , ,93 101,91 Netto ennen poistoja , ,16 105,29 Poistot yht , ,28 117,60 NETTO , ,44 110, MUU YLEISHALLINTO Tulot yht , ,99 33,14 Menot yht , ,90 89,14 NETTO , ,91 95, KESKUSHALLINTO Tulot yht , ,89 110,60 Menot yht , ,13 102,78 Netto ennen poistoja , ,24 100,83 Poistot yht , ,00 NETTO , ,24 102,36 Tilinpäätös (193)

125 Käyttötalous tulosalueittain Tilinpäätös (193)

126 Hallintopalvelukeskus-käyttötalous, tuloslaskelma Tilinpäätös (193)