TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 PÄLKÄNEEN KUNTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 PÄLKÄNEEN KUNTA"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 PÄLKÄNEEN KUNTA Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kunnan ja kuntakonsernin tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Vesihuoltolaitos-taseyksikön tilinpäätös Vesihuoltolaitos-taseyksikön liitetiedot ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET LIITTEET SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ VESIHUOLTOLAITOKSEN ERILLISTILINPÄÄTÖS VUODELTA

3 3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Vuoden 2014 kuntakenttää on edelleen leimannut uudistus sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksesta. Saman vuoden alussa Pälkäneen kunnan organisaatio koki suuren muutoksen sosiaalipalveluiden siirtyessä Kangasalan kunnan vastattavaksi isäntäkuntamallilla. Yhteistyö sosiaalipalveluissa Kangasalan kanssa sujui jo vanhalla rutiinilla, mutta palvelujen tuottamisen näkökulmasta yhteisten toimintamallin kehittäminen jatkuu edelleen. Pälkäneen kunnan hallinnossa tapahtui myös paljon muutoksia. Pitkäaikainen kunnanjohtaja, Esko Arasalo eläköityi marraskuussa Aloitin kunnanjohtajan vakinaisessa virassa joulukuun alusta, mutta olin hoitanut tehtävää kesäkuusta asti sijaisena. Myös muita henkilöstövaihdoksia tapahtui. Vaihdokset sujuivat mutkattomasti, mutta varmasti osaltaan aiheuttivat asioiden viivästymisiä, mutta myös mahdollisti toimintamallien uudistamista. Kuntarakenneselvitys käynnistyi Kangasalan, Kuhmoisten ja Pälkäneen kesken elo-syyskuussa 2014 kuntien valtuustojen päätöksestä. Kuntien yhteisestä sopimuksesta selvitystyötä tekee ts. hallintokoordinaattori Aleksi Saukkoriipi. Työ on edennyt asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja jatkuu edelleen vuonna Valtakunnallisesti kuntatalouden tilanne on edelleen heikentynyt. Verotulokehitys on heikkoa ja kunnat ovat joutuneet sopeuttamaan taloutta valtionosuusleikkauksiin. Pälkäneellä vuoden 2014 tilinpäätös toteutui merkittävästi odotettua paremmin. Hyvä tulos mahdollisti 1,0 miljoonan euron investointivarauksen tekemisen Harjutuulen peruskorjausta varten. Tilikauden ylijäämäksi jäi varauksen jälkeen euroa. Talousarvion valmisteluvaiheessa arvioitiin tilinpäätöksen toteutuvan lähes euroa alijäämäisenä, joten tulos oli kunnan näkökulmasta erittäin myönteinen. Tilinpäätöksessä näkyy pitkällä aikavälillä toteutetut taloudentasapainottamisen tuomat muutokset, mutta suurin vaikuttava tekijä tilinpäätöksen ylijäämäisyyteen oli sosiaali- ja terveyspalvelut. Pälkäneen sosiaalipalvelujen siirtyessä yhteistoiminta-alueelle valmistelu tapahtui erittäin nopealla aikataululla ja Kangasalan talousarvioon siirrettiin vuoden 2013 talousarvioluvut. Sosiaalipalvelujen tilinpäätös 2013 oli euroa alle arvioidun, joten tämä ero vielä kasvoi vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2014 positiivisesta tuloksesta huolimatta talouden tasapainosta ja tasapainottamisesta tulee huolehtia. Joudumme myös jatkossa etsimään uusia talouden tasapainottamiskeinoja, jotta tulevista laihoista vuosista selvitään. Pälkäneen kunnan väkiluvun muutos oli vuonna 2014 negatiivinen, joka tulisi saada kääntymään positiiviseksi. Uusien asuinalueiden kaavoittaminen ja teollisuustonttien lisääminen sekä markkinointi ovat keinoja, joilla voidaan lähteä kilpailemaan väestöstä ja yrityksistä. Työttömyysaste kasvoi Pirkanmaalla vuoden 2014 aikana niin, että se oli joulukuussa 15,9 %. Pälkäneellä työttömyysaste oli joulukuussa Pirkanmaan keskiarvoa matalampi 13,9 %. Pälkäneen kunta jatkoi työllistämistoimintansa kehittämistä vuonna 2012 käynnistyneen Parasta aikaa- Pälkäneen paja hankkeen kautta. Hanke on Pirkanmaan ely-keskuksen 50%:sti rahoittama työllisyyspoliittinen projekti. Hankkeessa on yksi työntekijä. Hankkeen pääasiallisena tavoitteena on luoda seinättömän pajan palveluita lähinnä Pälkäneläisille nuorille työttömille ja pitkäaikaistyöttömille. Hankkeen asiakasmäärä oli vuoden 2014 aikana kokonaisuudessaan 79 henkilöä.

4 4 Seinättömän pajatoiminnan lisäksi Pälkäneellä käynnistyi kesällä 2014 perinteinen pajatoiminta. Sen tehtäväkenttänä ovat teknisluonteiset avustavat remontointi-, rakennus-, kiinteistönhoito- ja kuljetustehtävät yms. Pajatoiminta sijaitsee Harjutuulen vanhainkodin pihapiirissä ns. Harjulan kiinteistössä. Vuoden 2014 aikana pajatoiminnassa muun muassa remontointiin pajan toimintaan tarvittavat tilat, kunnostettiin luistinkenttien koppeja, toimittiin liikuntapaikkojen hoitoon liittyvissä tehtävissä, rakennettiin aitoja ryhmäperhepäiväkodeille, suoritettiin sosiaalitoimen muuttoja ja niin edelleen. Pälkäneen kunnan työmarkkinatuen kuntaosuus oli vuonna 2014 yhteensä noin euroa. Summa on merkittävä, mutta positiivisena suuntauksena voidaan nähdä se, että työmarkkinatukimenot kasvoivat valtakunnallisena keskiarvona 14, 74% vuonna 2014, kun Pälkäneellä ne laskivat 9.33%. Kunnat vapautuvat edellä mainituista menoista pitkään työttömänä olleiden aktivoiduttua. Pitkään työttömänä olleiden aktivointiaste oli Pälkäneellä vuonna %:a. Vuonna 2014 aktivointiaste oli kasvanut 23%:n ja se on edelleen menossa selvästi parempaan suuntaan. Koko maan aktivointiaste oli vuonna %:a ja vuonna %. Aktivointiaste ylitti kuukausitasolla koko maan keskiarvon ensimmäistä kertaa lokakuussa Mennyt vuosi sisälsi paljon tapahtumia ja hyviä asioita, joita tässä ei tullut edellä mainittua. Haluankin erityisesti kiittää henkilöstöä ja luottamushenkilöitä samaan hiileen puhaltamisesta ja yhteisiin päämääriin pyrkimisestä, vaikka toimintaympäristö on ollut muutoksessa ja kunnan talous tiukoilla. Janita Koivisto kunnanjohtaja Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luopioisten ja Pälkäneen kunnat lakkautettiin ja uusi Pälkäneen kunta perustettiin Vuoden 2009 alusta lukien valtuustossa on ollut 27 valtuutettua. Kunnanhallinto vuonna 2014 Valtuuston jäsenmäärä: Valtuuston puheenjohtajisto: 27 jäsentä KOK 9, KESK 8, SDP 5, PS 4, VAS 1 Puheenjohtaja Petri Urkko (KESK), 1. varapuheenjohtaja Rainer Zeitlin (KOK) 2. varapuheenjohtaja Maria Aho (SDP) Kunnanhallituksen jäsenmäärä: 9 jäsentä KOK 3, SDP 2, KESK 3, PS 1 Kunnanhallituksen puheenjohtajisto: Puheenjohtaja Eero Laesterä (KOK) 1. varapuheenjohtaja Eveliina Hakala (KESK) 2. varapuheenjohtaja Risto Lindholm (SDP) Kunnanhallituksen esittelijät: kunnanjohtaja Janita Koivisto

5 5 Pöytäkirjanpitäjä: vs. hallintojohtaja Mia Sorri Lautakunnat Sivistyslautakunta (9 jäsentä), vapaa-aikalautakunta (9), tekninen lautakunta (9), rakennuslautakunta (9), ympäristölautakunta (9), tarkastuslautakunta (7), keskusvaalilautakunta (5) Kunnan hallinto-organisaatio Pälkäneen Aluelämpö Oy Matti Niikkula Konserniohjaus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Sopimusohjaus Pälkäneen Asuntotuotanto Oy Jouni Kiviniemi Kunnanjohtaja Janita Koivisto Tilausten valmistelu ja seuranta Yhdyskuntasuunnittelu Aluearkkitehti Marja Kuisma Yleishallinto vs. hallintojohtaja Mia Sorri Sivistystoimi sivistystoimenjohtaja Mauri Nest Tekninen toimi tekninen johtaja Matti Vesava Sosiaali- ja terveyspalvelut Kangasalan yhteistoimintaalue Talouspalvelut Henkilöstöpalvelut kamreeri Toni Leino Varhaiskasvatus varhaiskasvatuksen päällikkö Juha Forsman Ruokahuolto- ja siivousyksikkö, p. Seija Snäkin-Laitinen Sosiaalipalvelut Yhteistoiminta-alue Kirjanpito Kehittämispalvelut vs. hallintokoordinaattori Aleksi Saukkoriipi Asiakaspalvelu Tietohallinto tietohallintopäällikkö Harri Pinola Aluejohtajat: Mika Pietilä, va. Kaija- Leena Lindstedt Peruskoulu- ja lukiopalvelut koulunjohtajat, rehtorit Koulut: Kostia, Aitoo, Luopioisten krk, Rautajärvi Yhteiskoulu/Lukio Kiinteistöpalvelut rakennusmestari Markku Nurmi Vesihuoltolaitos käyttöpäällikkö Harri Vierikka Rakennusvalvonta rakennustarkastajat Anitta Käenniemi, Jari Ainasoja Perusterveydenhuolto Yhteistoiminta-alue Erikoissairaanhoito Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Ensihoito Työllisyyspalvelut työpajaohjaaja Panu Raivio Yrityspalvelut Kirjastopalvelut kirjastotoimenjohtaja Seija Heikkilä Vapaa-aikapalvelut liikunta- ja vapaaaikasihteeri Petri Ketola Ympäristönsuojelu ympäristönsuojelusihteeri Hannu Niukkanen Nuorisotyöntekijä Kulttuuripalvelut kulttuurituottaja Marketta Vaismaa

6 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Alustavien tietojen BKT:n vuoden 2014 vuosikasvun ennakoidaan olevan 0,1 %. Nettoviennin vaikutus vuoden ennusteeseen on positiivinen. Yksityinen kulutus ei lisääntynyt vuonna 2014 lainkaan ja yksityiset investoinnit laskivat. Työmarkkinoiden tilanne heikkeni edelleen ja työttömyysaste nousi noin 8,6 prosenttiin. Vuoden 2015 BKT:n kasvuksi ennustetaan 0,9 %. Kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, huolimatta siitä, että kotitalouksien reaalitulot eivät juuri lisäänny. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Tuonnin kasvua hidastaa kotimaisen kysynnän vaimeus. Työn tuottavuuden kehitys on vaimeaa, sillä nousua kertyy vain 0,8 %. Inflaatio jää 0,8 prosenttiin. (VM taloudellinen katsaus ) Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 mrd euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Vuoden 2014 aikana henkilöstökuluja vähennettiin kunnissa noin 400 miljoonalla eurolla ja veroprosenttien korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonalla eurolla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Käyttötalousmenojen katteeksi velkaa ei juuri oteta. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7 %. Kunnilla on nyt lainaa 2733 euroa jokaista asukasta kohti. (Kuntaliiton tiedote ) Työmarkkinoiden tilanne heikkenee ensi vuoden aikana. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömien osuus on nousussa ja siten rakenteellinen työttömyys edelleen kasvaa. Taloudellisen aktiviteetin viriämisestä huolimatta työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä ilmenevät yhteensopivuusongelmat ylläpitävät pitkäaikaistyöttömyyttä. (VM taloudellinen katsaus ) Joulukuussa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi kausiluonteisesti korkealle tasolle. Työttömiä työnhakijoita on nyt lähes saman verran kuin heinäkuussa vuonna Tämä osaltaan kertoo vaikeasta tilanteesta työllistymisen kannalta. Työllisyystilanne oli Pirkanmaalla joulukuun lopussa koko maata heikompi. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 15,9 prosenttia ja koko maassa keskimäärin 13,9 prosenttia. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden määrä oli edelleen kasvusuunnassa vuositasolla verrattuna, muutos oli 8 prosenttia. Työttömien työnhakijoiden määrä nousi maan kaikkien ELY-keskusten alueilla.

7 7 Pälkäneen työttömyysasteen kehitys kuukausittain vuosina : Pirkanmaalla joulukuun työttömyysaste kasvoi edellisvuoden 14,8 prosentista 15,9 prosenttiin vuonna Pälkäneellä työttömyysprosentin kehitys on myötäillyt vuoden Pirkanmaan kehitystä, ollen lähimmillään noin -2 % Pirkanmaan työttömyysprosenttia alhaisempi. Pälkäneen työttömyys kääntyi kasvuun kesän 2012 jälkeen ja sama kasvusuunta on jatkunut edelleen vuoden 2014 lopussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni vuoden aikana 2 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrään on pyritty vuoden 2014 aikana vaikuttamaan kunnassa aikaisempaa huomattavasti aktiivisemmalla työllistämis- ja aktivointitoiminnalla. Joulukuun 2014 lopussa yli vuoden työttömänä olleita oli 148 henkilöä. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä 45 henkilöä oli pysynyt samana kuin vuoden 2013 lopussa. Pälkäneen kunnan väkiluku jatkoi vuonna 2010 alkanutta laskua. Tietoja luonnollisesta väestökehityksestä sekä muuttoliikkeestä vuoden 2014 ei ole vielä käytettävissä. Vuosi Miehiä Naisia Yhteensä Muutos Muutos% ,93 % ,96 % ,65 % ,59 % ,04 %

8 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuosi 2014 oli uuden Pälkäneen kunnan kahdeksas toimintavuosi. Pälkäne toteutti vuosien aikana ensimmäistä talouden tasapainotusohjelmaa, joka painottui sosiaalitoimen palvelurakennemuutoksiin. Kunnassa valmisteltiin ja päätettiin vuonna 2013 uudesta talouden tasapainotusohjelmasta, joka kattaa vuodet Pälkäneen kunnanvaltuusto päätti elokuussa 2011 Paras-lain edellytysten mukaisesti, että kunnan sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta päivähoitoa siirretään yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi vuodesta 2015 alkaen. Orivesi irtisanoutui terveyspalveluyhteistyöstä siten, että Oriveden osalta sopimus päättyi vuoden 2013 loppuun. Kangasalan ja Pälkäne sopivat vuoden 2013 aikana, että sosiaalipalvelut siirto Kangasalan yhteistoiminta-alueelle toteutettiin jo vuoden 2014 alusta. Vuosi 2014 oli ensimmäinen toimintavuosi, jossa sosiaalipalveluiden tuottamisesta vastasi Kangasala. Vuoden 2013 talousarviossa siirryttiin kaikilla käyttötalouden osastoilla nettobudjetointiin. Investointiosa on bruttobudjetoitu Kunnan henkilöstö Kunnan palvelukseen jäänyt henkilöstömäärä vuoden 2014 alussa oli 275 henkilöä, mikä sisältää vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön. Vuoden lopussa vastaava poikkileikkaustilastoon perustuva henkilöstön määrä oli 406 henkilöä. Vähentyminen johtuu sosiaalipalvelujen henkilöstön siirtymisestä Kangasalan palvelukseen alkaen, mikä vähensi Pälkäneen poikkileikkaustiedon mukaista henkilöstömäärää 131 henkilöllä. Kunta laatii erillisen henkilöstötilinpäätöksen Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä kunnan muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Kunnan talous ei ole tasapainossa, koska kertaluontoisista eristä puhdistettu tulojen kasvu on ollut vähintään viiden vuoden tarkastelujakso huomioiden hitaampaa kuin menojen kasvu. Vuosikate kattoi tilinpäätösvuoden nettoinvestoinneista vain 55 %, mikä tarkoittaa että loppuosa investoinneista rahoitettiin kunnan kassavaroja vähentämällä sekä lainanotolla. Lainakanta kasvoi vuoden 2014 aikana 2,6 milj. euroa. Vuoden 2014 tilinpäätökseen sisältyy noin euron määrästä käyttöomaisuuden myyntivoittoja, joista pääosa kertyi kahden koulukiinteistön myynneistä. Kuntia koskevien suurten uudistushankkeiden jatkumisesta ja mahdollisista uusista valmistelulinjauksista ei ole eduskuntakauden päättyessä saatavilla tietoja, mikä ylläpitää epävarmuutta kunnallisessa päätöksenteossa. Hallituksen hankkeista valtionosuusjärjestelmän sekä kuntalain uudistukset toteutuivat, mutta kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus jäivät tällä hallituskaudella toteutumatta. Vuoden 2015 alusta voimaan tullut valtionosuusjärjestelmän uudistus vähentää Pälkäneen valtionosuuksia lähes noin euroa vuodessa vuoden 2014 tasossa, mikä vastaa noin 0,6 prosenttiyksikköä kunnallisveroprosentissa. Siirtymään liittyvän välittömän vähenemisen lisäksi uudet valtionosuuskriteerit mahdollisesti kerryttävät kunnalle valtionosuuksia vähemmän kuin aikaisempi järjestelmä, millä on pitkällä aikavälillä vielä siirtymävaiheen negatiivista muutosta suurempi taloudellinen merkitys. Rahoitusperiaatteen mukaisesti valtion tulee antaessaan kunnille tehtäviä ja velvoitteita varmistua siitä, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset niistä selviytymiseen. Kuntaliitto on Kuntatalouden sopeutusohjelma esityksessään todennut, että rahoitusperiaatteen toteutuminen on kuntien lisääntyneiden tehtävien ja velvoitteiden sekä mittavien valtionosuusleikkausten vuoksi vakavasti uhattuna.

9 9 Valtio on lisännyt kuntien vastuuta työttömyyden hoidosta. Työmarkkinatuen kuntaosuutta tulee maksettavaksi työmarkkinatukimenoista vuoden 2015 alusta 50 % jo 300 päivää ylittävistä työttömyysjaksoista aikaisemman 500 päivän sijaan ja lisäksi 1000 päivää ylittävistä 70 %. Velvoiteraja kuntouttavaan työtoimintaan osoittamiseen säilyi kuitenkin 500 työmarkkinatukipäivässä. Pälkäneen välittömäksi kustannusten lisäykseksi vuodelle 2015 on arvioitu noin euroa. Aktivoinnista aiheutuvat kustannukset jäävät kunnan maksettavaksi lukuun ottamatta palkkatukea. Uhkana on, että kuntien velvoitteet ja kustannukset työllisyydenhoidosta kasvavat ja epäsuhta kunnille määrättyjen velvoitteiden ja toimivaltuuksien lisäämisessä kasvaa. Kunnan vuosien investointiohjelman nettomenot ovat yhteensä 12,1 milj. euroa. Taloussuunnitelman vuosikate kattaisi näistä nettoinvestoinneista vain noin 25 prosenttia, mikä tarkoittaisi kunnan merkittävää velkaantumista Ympäristötekijät Pälkäneen kunnan luonnon erityispiirteistä on hyvin tietoa, mutta tieto on pääosin kunnan ulkopuolisilla tahoilla. Tämän tiedon kerääminen ja kartuttaminen sekä pinta- ja pohjavesien tilan seuranta ja suunnitelmallinen valvonta ovat tulevaisuudessa tärkeimpiä tehtäviä. Valvontaviranomaisen rooli tulevaisuudessa korostuu lakiuudistuksen vuoksi joka samalla asettaa resursseille paineita. Pohjavesien suojelusuunnitelma on valmistunut kesän 2014 aikana ja se on hyväksytty valtuustossa alkuvuodesta Suunnitelman mukainen valvonta on jo aloitettu. Pohjavesien seurantaa suoritetaan yhdessä vesilaitoksen kanssa. Kunta oli jo vuoden 2009 talousarviossa varautunut Pälkäneen keskustaajaman jäteveden puhdistamon tehostamiseen vuosina 2009 ja Puhdistamon rakennushanke käynnistyi viivästysten jälkeen vuonna 2013 ja laitos on valmistunut käyttöön vuoden 2015 alussa. Tavase Oy:n Pälkäneen keskustaajamaan asti yltävä tekopohjavesilaitos asutuksen ja teollisuusalueen keskelle on merkittävä asukkaisiin ja maankäyttöön vaikuttava riskitekijä. Lupapäätös aluehallintovirastosta tulee todennäköisesti kevään 2015 aikana Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan, hanketoiminnan sekä laskutuksen ja perinnän ohjeen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Koko kunnan kattava riskienarviointimenettely, josta johdetaan merkityksellisimmät riskikohteet ja asetetaan seurattavat tavoitteet riskien vähentämiseksi, toteutetaan vuoden 2015 aikana. Selonteot sisäisestä valvonnasta on laadittu osastoittain. Yhteenveto hallinto-, sosiaali-, sivistys- ja teknisen osaston selonteoista sisäisen valvonnan järjestämiseksi esitetään toimintakertomuksen liitteenä. Kunta teki vuonna 2014 päätöksen sisäisen tarkastuksen palveluiden ostamisesta, mutta niiden toteuttaminen jäi vuodelle Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitus rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa, miten kunnan rahoitus on riittänyt tilikaudella.

10 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. TULOSLASKELMA (ulkoiset, teur) TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -2-6 Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 374 Satunnaiset kulut 0 Tilikauden tulos Poistoeron lis (-) / väh (+) Varausten lis (-) / väh (+) Rahastojen lis (-) / väh (+) Tilikauden yli-/ alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 13,6 13,0 Vuosikate/Poistot, % 182,1 101,4 Vuosikate euroa/asukas Asukasmäärä Tunnuslukujen laskentaperusteet on esitetty kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen ja valtionosuuksien osuuden toiminnan kuluista. Vuodelle 2014 sisältyy toimintatuotoissa noin euroa tonttien myyntivoittoja, mikä nostaa vertailuvuoden toimintatuottojen osuutta toimintakuluista. Vuodelle 2013 ei käytännössä sisältynyt lainakaan myyntivoittoja. Ilman myyntivoittoja tuottojen osuus olisi ollut 12,6 %. Toimintakate eli nettomenot, jossa toimintakuluista on vähennetty toimintatuotot poikkeuksellisesti väheni edellisvuodesta -1,1 %. Myös tässä yhtenä merkittävänä tekijänä ovat vuoden 2014 myyntivoitot, jotka puuttuvat edelliseltä vuodelta. Ilman vuoden 2014 myyntivoittoja toimintakatteen kasvu edellisvuoteen olisi ollut 0,1 %. Vaikuttavia tekijöitä matalaan toimintakatteen kasvuun olivat terveyspalvelujen kauttaaltaan maltillinen kustannuskehitys, sekä kunnan talouden tasapainotusohjelman toteuttaminen. Verotulojen painoarvo kunnan tulorahoituksessa kasvoi, kun valtionosuudet vähenivät edellisvuodesta noin euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin ja se on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Kunnan velkaantumisen kannalta on oleellista verrata vuosikatetta nettoinvestointeihin, sillä poistoaikoihin

11 11 liittyvä laskenta on aiheuttanut sen, että poistotaso on ollut kunnassa vuosittaisia nettoinvestointeja selvästi pienempi. Tulorahoitus on kunnan tuloslaskelmassa ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Kunnan oma vuosikate ilman kirjanpidollista satunnaisten erien kirjausta ylitti poistot tilinpäätösvuonna 1,07 milj. eurolla. Kunnan vuosikate on ylittänyt poistot koko uuden kunnan toimintakauden ajan lukuun ottamatta vuotta Vuosikatetta ovat paransivat vuosina toiminta- ja rahoitustuottoihin kirjatut yhdistymisavustuserät ja muut kertaluonteiset tuotot. Vuosikatetta asukasta kohden käytetään tunnuslukuna tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Kunnan vuosikate asukasta kohden on 353 euroa, johon sisältyy tonttien myyntivoittojen vaikutusta 61 euroa/asukas. Tilikauden ylijäämä/alijäämä on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden ylijäämä on euroa Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella.

12 12 RAHOITUSLASKELMA (teur) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto 374 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja inv. rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000 eur Investointien tulorahoitus, % 55,0 53,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 48,2 42,8 Lainanhoitokate 3,7 2,1 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Tunnuslukua heikentää erityisesti vuosi 2012, jolloin toiminnan ja investointien rahavirta oli -4,7 milj. euroa negatiivinen. Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Kaavio: Vuosikate ja nettoinvestoinnit vuosina

13 13 Pääomamenojen tulorahoitusprosentti on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Pääomamenoista tulorahoitus eli vuosikate kattoi 48,2 % ja loput pääomamenoista katettiin kunnan kassan vähentämisellä ja lainanotolla. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Lainanhoitokate kohosi tilinpäätösvuonna arvoon 3,7. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin luetaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassan riittävyys/pv -tunnusluku muodostui 21 päivää ja se väheni 11 päivää edelliseen vuoteen verrattuna Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta.

14 14 TASE, VASTAAVAA (teur) PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1 14 Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 0 0 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 0 0 Enakkomaksut 0 0 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 0 13 Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA TASE, VASTATTAVAA (teur) OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 0 2 Lahjoitusrahastojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA

15 15 Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Kunnan omavaraisuusaste on ylittänyt 70 prosentin rajan vuosina Suhteellinen velkaantuneisuus % -tunnusluku kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on ollut alle 30 % vuosina Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Kunnan lainakanta kasvoi edellisvuodesta 2,59 milj. euroa. Lainakanta euroa/asukas kasvoi 871 euroon/asukas. Kunnan lainasaamiset ovat vähenivät eurolla Kokonaistulot ja menot TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 72,5 73,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 26,0 24,4 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 e Kertynyt yli-/alijäämä, euroa / asukas Lainakanta Lainakanta , euroa / asukas Lainasaamiset, 1000 euroa Asukasmäärä Kunnan kokonaistulojen ja menojen laskelma kuvaa kunnan rahan lähteet ja rahan käytön. Kokonaistulo- ja -menokäsitteet kattavat varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. KOKONAISTULOT JA MENOT TP 2014 TULOT teur % MENOT teur % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,9 Toimintakulut ,3 Verotulot ,9 Korkokulut 49 0,1 Valtionosuudet ,8 Muut rahoituskulut 2 0,0 Korkotuotot 11 0,0 Satunnaiset kulut Muut rahoitustuotot 132 0,3 Satunnaiset tuotot +/- Pakollisten varausten muutos Tulorahoituksen korjauserät - Käyttöomaisuuden myyntitappiot - Pys.vast. hyödykk. luovutusvoitot ,9 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointi Käyttöomaisuusinvestoinnit ,3 menoihin 5 0,0 Pys.vast.hyödykkeiden luovutustulot 526 1,1 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 68 0,1 Antolainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys 611 1,3 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä ,2 Kokonaismenot yhteensä ,0

16 16 Tuloslaskelmaosan tuotot Tuloslaskelmaosan kulut, %

17 Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Pälkäneen kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt: Tytäryhteisöt Pälkäneen Asuntotuotanto Oy Pälkäneen Aluelämpö Oy Kuntayhtymät Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Hämeen päihdehuollon ky Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Pirkanmaan liitto Koulutuskeskus Tavastia Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty Ei yhdistelty X X X X X X X Osakkuusyhteisöt Luopioisten vesihuolto Oy Kiinteistö Oy Pienteollisuustalo Kiinteistö Oy Pälkäneen liikekeskus Tredu-Kiinteistöt Oy As Oy Rantakukka As Oy Luopioisten Retkitie As Oy Aitoonrivi As Oy Luopioisten Retkipirtti As Oy Kyläkantola As Oy Tiilivakki As Oy Luopioisten Kokinrivi As Oy Luopioisten Kyynärötarha Osakkuusyhteisöistä (omistus vähintään 20 %, mutta alle 50 %) on konsernitilinpäätökseen jätetty yhdistelemättä asunto-osakeyhtiöt ja Kiinteistö Oy Pälkäneen liikekeskus, koska niiden merkitys on vähäinen riittävän ja oikean kuvan antamiseksi konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa Konserniohjeet on hyväksytty vuonna 2009 ja konserniohjetta on täydennetty ja tarkistettu valtuuston päätöksillä ja Konserniohje sisältää tytäryhteisöjen neuvotteluvelvoitteille asetetut euromääräiset rajat. Kunnanvaltuusto määrittelee kunnan tavoitteet ja sen mukaiset kunnan omistajapoliittiset linjaukset, päättää pääsääntöisesti talousarvion yhteydessä kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista ja hyväksyy konserniohjeet. Kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan muodostama konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konserniohjauksella tarkoitetaan omistajaohjausta ja tytäryhtiöiden valvontaa koskevien ohjeiden antamista. Omistajaohjaus on kunnan edustajien päätösvallan käytön ohjaamista yhtiökokouksissa tai vastaavassa toimielimessä. Konserniyhteisöissä ei ole käytössä keskitettyjä konsernitoimintoja. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhtiöissä Konsernijohdon ohjeita liittyen tytäryhtiöiden toimintaan on välitetty pääasiassa tytäryhtiön hallituksissa toimivien kunnan viranhaltijoiden kautta. Tilikauden aikana Pälkäneen Aluelämpö Oy on X X X X X X X X X X X X

18 18 pyytänyt oikeassa päätöksentekojärjestyksessä konsernijohdon ennakkokäsitystä investointien toteuttamiseen, kun konserniohjeiden euromääräinen raja on ylittynyt. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteuttamista koskeva arviointi Kunnanhallitus on käynyt vuosittain kehityskeskustelut tytäryhtiöiden edustajien kanssa. Määrämuotoiset tavoitteet konserniyhtiöille asetettiin ensimmäisen kerran talousarviossa Tavoitteiden asettaminen on selkeyttänyt konserniohjausta. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta on aiemmin perustunut tytäryhteisöjen toimittamiin tilinpäätöksiin. Konserniyhtiöille asetettaviin tavoitteisiin on vuodesta 2013 alkaen sisällytetty joitakin tunnuslukuihin perustuvia tavoitteita. Tunnuslukujen määrä nykyisellään ei riitä vielä systemaattiseen taloudellisten riskien analysointiin. Taloudellisen aseman seurantaa ja analysointia tulee kehittää ja lisätä tunnuslukuvertailua. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Konserniohjeen mukaan konserniyhteisön johto vastaa siitä, että sillä toiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen on tarvittava riskienhallintasuunnitelma. Pälkäneen Asuntotuotanto Oy on toteuttanut vuoden 2013 aikana laajan kiinteistökohteiden kuntokartoituksen, jonka perusteella yllättävien korjaustarpeiden riskiä voidaan vähentää ja perustaa korjaussuunnittelu kiireellisyysjärjestykseen Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Pälkäneen aluelämpö Oy laajensi vuoden 2014 aikana yhtiön kaukolämpöverkkoa Onkkaalan keskustan alueella sekä edelleen Asevelitien alueelle. Pirko-Kiinteistöt Oy sulautui yhdessä Tao-Kiinteistöt Oy:n ja Kiinteistö Oy Ylöjärven koulutuskeskuksen kanssa Tredu-Kiinteistöt Oy:ksi. Tredu-Kiinteistöt Oy aloitti toimintansa Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän yhtymähallitus päätti lopettaa palvelutuotannon Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa ja YT-menettelyn lopputuloksena irtisanoa koko henkilöstön Kunnanhallitus on päättää esittää edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi purkusopimuksen Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän purkamisesta.

19 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA (teur) TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta / tappiosta -2 0 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot -8 0 Satunnaiset erät 0 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden yli-/ alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 39,6 38,6 Vuosikate/Poistot, % Vuosikate euroa/asukas Kunnan asukasmäärä

20 20 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA (teur) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödyk. luovutustulot Pysyvien vastaavien myyntivoitot / tappiot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -3 0 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 9-1 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 67,6 57,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % 57,7 48,0 Lainanhoitokate 3,3 2,4 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

21 21 KONSERNITASE, VASTAAVAA (teur) PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA KONSERNITASE, VASTATTAVAA (teur) OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto 7 7 Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 47 1 Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA

22 22 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 e Kertynyt yli-/alijäämä, euroa / asukas Konsernin lainakanta Konsernin lainakanta , euroa / asukas Konsernin lainasaamiset, 1000 euroa Kunnan asukasmäärä Tilikauden tuloksen käsittely Kunnanhallitus päättää esittää tilikauden ,30 euron suuruisen tuloksen käsittelystä seuraavaa: - tehdään (-) ,00 euron suuruinen investointivaraus Harjutuulen vanhustenhuollon yksikön peruskorjaukseen tehostetuksi palveluasumisyksiköksi - tuloutetaan aikaisemmin tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan (+) ,33 euroa - tilikauden ylijäämä ,63 euroa siirretään tilikauden yli-/alijäämätilille.

23 23 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Kunnan ja kuntakonsernin tavoitteiden toteutuminen Kunnan tavoitteet Tavoite: Prosessien kuvaaminen parhaiden toimintatapojen löytämiseksi ja omaksumiseksi sekä kunnan toiminnan ja palveluiden laadun määrittelyn käynnistäminen Vuoden 2014 aikana kuvataan kunnan perus- ja palveluprosessit. Prosessikuvausten yhteyteen kirjataan lainsäädännön velvoitteet ja määritellään kunnan järjestämien palveluiden laatukriteerit asiakasnäkökulmasta. Vastuuhenkilöt: Osastopäälliköt prosessien kuvaamisen osalta ja kehittämispäällikkö kuvaamistyön käynnistämisen ja koordinoinnin osalta. Tavoite: Sähköisten tietojärjestelmien käytön tehostaminen ja sähköisen asioinnin kehittäminen Kuntalaisten sähköisen asioinnin tarpeiden selvittäminen ja kehittämistavoitteiden asettaminen selvitystyön pohjalta. Kunnan päätöksentekoprosessien sähköistäminen: luottamushenkilöiden sähköisen verkkopalvelun käytön laajentaminen ja tehostaminen. Vastuuhenkilö: Kunnanhallituksen asettama työryhmä Toteutuminen kummankin tavoitteen osalta Tapahtuneista ja tulevista henkilöjärjestelyistä johtuen kumpaakaan tavoitetta ei täysimääräisesti voitu toteuttaa vuoden 2014 aikana. Molempia tavoitteita on kuitenkin päästy toteuttamaan nopealla aikataululla varhaiskasvatuksen osalta. Kunnanhallitus asetti varhaiskasvatuksen osalta erilliset tavoitteet. Päivähoidon ydinprosessit on kuvattu (asiakkuuden syntyminen ja lastenhoito, kasvatus/varhaiskasvatus). Kuvauksista on tehty sekä sanalliset että graafiset esitykset. Laatukriteeristö saatiin luotua vuoden loppuun mennessä. Laatukriteeristöön perustuva asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin tammikuussa Parhaillaan analysoidaan kyselyn vastauksia. Sähköisestä päivähoitoasioinnista ollaan laadittu tarjouspyyntö, joka on viety Hilma-järjestelmään viikolla Kuntakonsernin tavoitteet Tytäryhtiö: Pälkäneen Asuntotuotanto Oy Toteutuminen Tavoite Toteutuminen Mittari Käyttöaste % (Vuokratuotot maksimivuokratuotosta) 96,14 % väh. 97 % 90,89 % Yhtiö kattaa vuokratuloilla käyttömenot sekä ylläpitoinvestoinnit ilman konserniemon avustuksia toteutunut toteutunut Yhtiön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelu toteutunut toteutunut Jatkuvuussuunnitelman toteutuksen aloittaminen 2014 ei toteutunut Yhtiön tunnusluvut TP 2013 TP 2014 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto (-tappio)

24 24 Rahoitustuotot ja -kulut Tilinpäätössiirrot Tilikauden voitto/tappio Lainat rahoituslaitoksilta Lainat emolta Omavaraisuusaste 37,2 % 20,9 % Tot. vuokra/m2 keskimäärin 8,47 8,09 Lainavastuut, euroa/asm2 188,17 176,01 Tytäryhtiö: Pälkäneen Aluelämpö Oy Toteutuminen Tavoite Toteutuminen Mittari Kaukolämmön myynti MWh/vuosi (-8,1%) myynnin kasvu (+16,1%) Kaukolämpöt. hyötysuhde (myyty/tuotettu MWh) 79 % hyötysuhteen nostaminen 85 %* Kaukolämmön kokonaishinta /MWh 136,46 66 % korkeimmasta 120,00 tariffista Yhtiö kattaa liiketoimintatuloilla käyttömenot sekä ylläpitoinvestoinnit ilman konserniemon avustuksia toteutunut toteutunut Yhtiön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelu toteutunut toteutunut Osinkotuottotavoite, ei aseteta vuodelle 2014 Yhtiön tunnusluvut TP 2013 TP 2014 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto (-tappio) Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden voitto/tappio Lainat rahoituslaitoksilta Lainat emolta 0 0 Omavaraisuusaste 9,8 % 12,6 % * hyötysuhteen tunnusluku ei ole vertailukelpoinen edellisiin vuosiin tuotantojärjestelyjen muutoksesta johtuen Strategian seuranta Strategiaan sisältyvässä toimenpideohjelmassa on strategian tavoitteista johdetuille toimenpiteille määritelty omat mittarit, joita seurataan osavuosiraportoinnin ja tilinpäätöksen yhteydessä.

25 25 Toimenpideohjelman seuranta Kaavoitus ja maapolitiikka Toimenpide Aikataulu Vastuu 1. Sitoutuminen Pälkäneen alueen kehittämiseen 1.1 Maankäytön suunnittelun toteuttamisohjelma (Harava-työkalu) kehityskuvan jatkoksi: edesauttaa sitoutumista Mittarit Pilottiryhmä: kunnanjohtaja, aluearkkitehti, kehittämispäällikkö Toteutuminen (aluearkkitehti) Pilotille esitettyjen tavoitteiden toteutuminen 2. Aktiivinen maaseutumaisen rakentamisen tukeminen Harava-kysely toteutettu. Tulosten analysointi on vielä kesken. 2.1 Riittävä tonttikoko 2.2 Rakennusjärjestyksen tarkistaminen (vrt. kehityskuva vapaa-ajan asunnot vakituiseksi ja haja-asutusalueen rakentaminen) 2.3 Kriteeristön käyttöönotto mökin muuttamisesta omakotitaloksi (mitä useampi kriteeri täyttyy, muutos mahdollinen) Mittarit Koko aika Toteutuminen (rak.valvonta) Aluearkkitehti Johtoryhmä, aluearkkitehti, rak.valvonta johtoryhmä Tonttikoko Myönnetyt haja-asutusalueen rakennusluvat: ja perustelut Kehityskuvan määrittelemät kriteeristöt, muutettujen mökkien määrä 3. Teollisuusalueiden kaavoitus 2.2 Rakennusjärjestystä ei ole muutettu. 2.3 Kriteeristöä mökin muuttamisesta omakotitaloksi ei ole vielä tehty. Rautajärven osayleiskaava etenee hyvää vauhtia. Roholan alueen kaavoitus on vireillä ja etenee suunnitelmien mukaisesti. Tonttikoko on suunnitelmien mukainen. Rakennusjärjestys määrittää haja-asutusalueille minimissään 4 000m2 tonttikoon. Tonttikoot kuitenkin vaihtelevat tästä ylöspäin. Kaiken kaikkiaan myönnettyjä lupia on 50, joista omakotitaloja 5, vapaaajan asuinrakennuksia 6 ja muita majoitusliikerakennuksia 3. Muut luvat koskevat lähinnä talous-, varasto- ja saunarakennuksia. Mökkimuutoksia ympärivuotiseen asuinkäyttöön ei ole ollut. 3.1 Kaavoitettavien alueiden kartoitus kuntakeskuksessa (vrt. kehityskuva) 3.2 Kehityskuvatyössä määriteltyjen alueiden kaavoituksen toteuttaminen 3.3 Kevyen liikenteen väylien, maisemapolkujen ym. alueiden suunnittelu (vrt. kehityskuva) Johtoryhmä, aluearkkitehti Kunnanjohtaja, aluearkkitehti Kunnanjohtaja, aluearkkitehti Mittarit Toteutuminen (aluearkkitehti) Tehty selvitys Kehityskuvatyön seurantamittarit Kaavoitettavia, uusia alueita on tarkasteltu. Kevyen liikenteen väyliä on tarkasteltu erityisesti Roholan alueella, jossa liikenneväyliä on kehitetty osana käynnissä olevaa kaavoitustyötä, aktiivisesti toimittu taajamien viihtyisyyden lisäämiseksi, kylät kehittäneet omaa toimintaa mm. Innovatiiviset Kylät-hanke Luopioisissa. Asukkaiden osallisuutta on lisätty mm. Harava-kyselyä apuna käyttäen sekä on toteutettu vuorovaikutteisia kaavaprosesseja.

26 26 Talouden ja palveluiden tasapaino Toimenpide Aikataulu Vastuu 1. Kunta täyttää terveen talouden tunnusmerkit 1.1 Laadittavaksi tulevan talouden tasapainotusohjelma ja sen toteuttaminen: kaikki toimijat, sisältäen kolmannen sektorin Mittarit Sektorikohtainen arviointi 2. Kunnalla on toimivat peruspalvelut 2.1 Arvioidaan palveluiden toteuttamistapa tasapainoisesti koko kunta huomioiden (palveluiden taso ja laatu, toimijatahojen määrittely) Mittarit Luottamuselimet, työntekijät: vastuu johtajilla Toteutuminen Kunnanvaltuusto on käsitellyt kaikkia osastoja koskevan tasapainottamisohjelman Seuranta on annettu tarkastuslautakunnan tehtäväksi. Tasapainotusohjelman toteutumista seurataan lisäksi talousarvioiden ja tilinpäätösten yhteydessä Kunnanhallitus, lautakunnat Toteutuminen Kuntarakenneselvitystä on laadittu vuoden 2014 aikana, jolloin on myös kerätty tietoja alueellisesta palvelujen toteuttamisesta. Kunnan oma kuntakohtainen palvelujen toteuttamistavan arviointi jää vuodelle Kustannustehokkuus Toimintakate euroa/ asukas Pälkäne Manner-Suomi Erotus Kustannusseuranta Vertailukunnat Palvelujen laadun arviointi 3. Kunnan veroprosentit ovat kohtuulliset Palvelujen laadun arvioinnissa ei ole otettu käyttöön koko kunnan kattavaa menetelmää. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta kerätään tietoja hyvinvointisuunnitelmassa ja hyvinvointikertomuksissa. 3.1 Käytetään tarkkaa harkintaa kokonaisvaltaisesti määriteltäessä kunnan veroprosenttia (arvioidaan säästökohteet uudestakin näkökulmasta, tehdään pitkän tähtäimen suunnittelua) Mittarit Arvioidaan vuosittain erikseen Toteutuminen (kamreeri) Valtuusto Seurantavertailu, Keskiarvo ja sen kehitys Kunnallisveroprosentti, Pälkäne ja keskiarvovertailut Pirkanmaan 19,48 19,62 20,12 20,24 keskiarvo ,80 19,98 20,33 20,53 as. kunnat* Pälkäne 20,00 20,00 20,50 21,00

27 27 Kiinteistöveroprosentit, Pälkäne ja Pirkanmaan keskiarvot Pirkanmaa 0,99 1,00 1,02 yleinen kv.ka Pälkäne yleinen 0,80 0,80 1,00 kv. Pirkanmaa 0,45 0,48 0,49 vak.as. ka. Pälkäne vak. 0,40 0,40 0,45 as. kv. * vuodet : asukkaan kunnat. Henkilöstöpolitiikka Toimenpide Aikataulu Vastuu 1. Hallittu henkilöstöpolitiikka palveluiden ja laadun turvaamiseksi 1.1 Henkilöstöresurssi suunnataan ja mitoitetaan oikein 1.2 Esimiesten tehtävien selkeyttäminen ja johtamisosaamisen kehittäminen 1.3 Suunnitellaan toiminta ja muutokset henkilöstön kanssa: sitoutuminen ja motivointi 1.4 Työyhteisötaitojen kehittäminen: koulutus 1.5 Henkilöstön kustannustietoisuuden lisääminen 1.6 Perehdytys Mittarit Työn kuormittavuus, tehtäväkuvat Henkilöstön osallistuminen Koulutuspäivät, asiakaspalaute Taloudellinen ja tehokas toiminta Mittarit Työn kuormittavuus, tehtäväkuvat Henkilöstön osallistuminen Koulutuspäivät, asiakaspalaute Taloudellinen ja tehokas toiminta Mittarit Työn kuormittavuus, tehtäväkuvat Esimiehet Koko työyhteisö: vastuu esimiehillä Esimiehet Johtoryhmä, esimiehet Osastojoht. esimiehet Esimiehet Toteutuminen, Yleishallinto Työkuormitus on loppuvuotta kohti mentäessä lisääntynyt. Laadittava kuntarakenneselvitys lisää työmäärää erityisesti esimiestasolla. Yhteistyötoimikunta kokoontuu tarvittaessa. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti. Virasto- ja osastokokouksia on pidetty tarpeen mukaan. Koulutuspäiviä on myönnetty ja järjestetty kunnassa tarpeen mukaan. Henkilöstön poissaoloihin ei ole käytetty sijaisia. Työpajatoiminta on käynnistetty ja sillä pyritään vähentämään kunnan työmarkkinamaksuja. Toteutuminen, Sivistysosasto Työnkuormitus on lisääntynyt erityisesti esimiestasolla, myös jossakin määrin erityistehtävissä toimivilla. Tehtäväkuvia on päivitetty. Tilanne ei ole muuttunut aiemmasta arviosta vaatii toimenpiteitä. Henkilöstökokoukset ja kehityskeskustelut ovat toimivina käytäntöinä Toimii pääosin hyvin. Henkilöstö on osallistunut aktiivisesti koulutuksiin. Henkilöstön koulutusaktiivisuus pääosin hyvällä tasolla Taloudelliseen tehokkuuteen on pyritty rakenteiden mahdollistamissa puitteissa. Säästöpaketti on toteutumassa pääosin hyvin. Toteutuminen, Tekninen osasto Työn kuormitus on lisääntynyt niin esimiestasolla kuin tekijätasollakin. Tehtäväkuvia ei ole päivitetty. Ruokahuolto- ja siivousyksikössä tehtävänkuvat päivitetty keväällä 2014

28 28 Henkilöstön osallistuminen Teknisen johtoryhmän palaverit aloitettiin keväällä 2013 ja niitä tarkoitus pitää kuukausittain. Siivous- ja ruokahuollossa palavereja pidetään säännöllisesti. Kiinteistöpuolella palaverit ovat olleet satunnaisia ja niitä on syytä lisätä. Työssä jaksamiseen on panostettava. Ruoka- ja siivousyksikössä käyty kehityskeskustelut, henkilöstöä kuultu yksikön muutostilanteissa. Kehityskeskustelut käyty koko ruoka- siivoushenkilöstön osalta. Perehdytysmateriaalia päivitetty yhdessä henkilöstön kanssa. Kehityskeskusteluja tulee pitää. Koulutuspäivät, asiakaspalaute Taloudellinen ja tehokas toiminta Mittarit Työn kuormittavuus, tehtäväkuvat Henkilöstön osallistuminen Koulutuspäivät, asiakaspalaute Henkilöstö on osallistunut joihinkin koulutuksiin; varsinkin siivous- ja ruokahuollon puolella. Ruoka- ja siivousyksikön henkilö osallistunut, 4 osaseen työhyvinvointi koulutukseen. Taloudellisuuteen on pyritty talousarvion antamien raamien mukaan. Teknisellä sektorilla hankaluutena on esim. erilaiset sääolosuhteet, erityisesti kovat talvet, jotka tuplaavat lämmitysmenot. Toteutuminen, Perusturva Yhteistoiminta-alueen valmistelu on vienyt merkittävästi aikaa ja tämä näkyy työntekijöiden, erityisesti esimiesten työn kuormittavuudessa. Työnkuvia on selkeytetty sosiaalityön puolella. Henkilöstö on osallistunut tehtävänkuvien muutoksiin. Henkilöstöä on koulutettu heidän koulutustarpeidensa mukaisesti. Esimies on arvioinut koulutusten tarpeellisuuden ja sen antaman tuen työtehtäviin. Taloudellinen ja tehokas toiminta 2. Hyvinvoiva henkilöstö palveluiden ja laadun turvaamiseksi Sosiaalipalveluista suurin osa on lakisääteisiä, mutta mahdollisuuksien mukaan näitä on pyritty järjestämään mahdollisimman kustannustehokkaasti. 2.1 Luottamuksen kehittäminen työyhteisössä 2.2 Henkilöstön hyvinvointi- ja terveystietoisuus 2.3 Hyvän työyhteisön pelisäännöt 2.4 Ongelmiin puututaan heti 2.5 Työergonomia ja ohjaus, työtilat 2.6 TYHY -toimintaan panostaminen: henkilöstö mukaan suunnitteluun, mm. kehittämispäivät 2.7 Työsuojelu ja työturvallisuus 2.8 Aloitekilpailu hyvinvoivan henkilöstön lisäävistä tekijöistä Mittarit Työhyvinvointikysely: palaute, seuranta ja toimenpiteet Kehityskeskustelut vuosittain ja sisältö (Populuksen pohja), raportointi Säännölliset tiimipalaverit, Osastokokoukset Poissaolot Koko työyhteisö Työsuojelu-, työterveys Lähiesimiehet, jory Lähiesimiehet Lähiesimies, työntekijä, työsuojeluhenkilöstö Henkilöstöpäällikkö, työsuojelupäällikkö, lähiesimies Työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut Yt-toimikunta Toteutuminen, Yleishallinto Työhyvinvointikyselyn toteutus siirtyy vuodelle Kehityskeskustelut on suoritettu. Populus-pohja otetaan käyttöön vuonna Johtoryhmä on kokoontunut säännöllisesti kunnanhallituksen kokousviikon perjantaiaamuna. Virasto- ja osastokokoukset on pidetty tarpeen mukaan. Poissaoloja ei ole ollut merkittävästi.

29 29 Henkilöstön vaihtuvuus: loppuhaastattelu Mittarit Työhyvinvointikysely: palaute, seuranta ja toimenpiteet Kehityskeskustelut vuosittain ja sisältö (Populuksen pohja), raportointi Säännölliset tiimipalaverit, Osastokokoukset Poissaolot Henkilöstön vaihtuvuus: loppuhaastattelu Mittarit Työhyvinvointikysely: palaute, seuranta ja toimenpiteet Kehityskeskustelut vuosittain ja sisältö (Populuksen pohja), raportointi Loppuhaastatteluja ei ole suoritettu. Henkilöstöä on johto- ja esimiestasolla vaihtunut ja tehtäviä hoidettu osittain sijaisjärjestelyin. Toteutuminen, Sivistysosasto Työhyvinvointikyselyä ei ole toteutettu. Kehityskeskustelussa on käytetty sivistystoimelle sovellettua lomakepohjaa Rehtorikokoukset, koulujen kokoukset yt-tunneilla, lisäksi on pidetty tiimipalavereita sektoreittain. Sivistystoimen kehitystiimi (johtoryhmä) on aloittanut työskentelynsä keväällä Ei ole pidetty koko osaston kokouksia Poissaoloja ei ole ollut merkittävästi. Vaihtuvuutta ollut jonkin verran, osa on normaalista eläkkeelle siirtymisestä aiheutuvaa. Sijaisjärjestelyjä ja määräaikaisia on ollut erityisesti koulupuolella. Toteutuminen, Tekninen osasto Työhyvinvointikysely toteutetaan syksyllä 2014 Ei ole pidetty vuoden 2013 aikana. Säännölliset tiimipalaverit, Toteutunut siivous- ja ruokahuollossa sekä teknisten johtoryhmässä ( osittain ) Osastokokoukset Poissaolot Henkilöstön vaihtuvuus: loppuhaastattelu Mittarit Työhyvinvointikysely: palaute, seuranta ja toimenpiteet Kehityskeskustelut vuosittain ja sisältö (Populuksen pohja), raportointi Säännölliset tiimipalaverit, Osastokokoukset Poissaolot Henkilöstön vaihtuvuus: loppuhaastattelu Teknisten johtoryhmä Poissaoloja ei ole ollut merkittävästi; eniten siivous- ja ruokahuoltopuolella. Jonkin verran, eniten teknisen sektorin johtoryhmässä. Toteutuminen, Perusturva Henkilöstö siirtynyt Kangasalalle. Kehityskeskustelut on pidetty kunnan omaa kehityskeskustelulomaketta pohjana käyttäen. toteutuu lähes säännöllisesti mm. lastensuojelun tiimi Pääsääntöisesti joka keskiviikkoaamu. Poissaoloja on jonkin verran ollut ja lyhyempiin sijaisuuksiin ei ole otettu tekijää. Vuoden puolivälin jälkeen työntekijävaihtuvuutta oli jonkin verran, mutta, loppuhaastatteluja ei pidetty.

30 30 Elinkeinopolitiikka Toimenpide Aikataulu Vastuu 1. Maaseutuyrittäjyyden edistäminen 1.1 Yritysmyönteinen neuvonta, asiakaspalvelu-koulutus 1.2 Tonttien kaavoitus rakentamiskelvolliselle, logistisesti hyvälle paikalle, kunnallistekniikka valmiiksi Heti Koko ajan, alkupainotteinen Kunnan johto henkilöstöjohtaminen Kunnan johto, kaavoitus Mittarit Toteutuminen (kehittämispäällikkö ja yritysneuvoja ) Asiakaspalaute jatkuva Yritystonttien määrä 2. Matkailun edistäminen Kerätty tapaamisten yhteydessä lomakkeella. Tarve kyselyohjelmalle arvioidaan uudelleen. Myynnissä 16 yritystonttia. Seurantakaudella myytiin yksi yritystontti Kankaanmaan teollisuusalueelta. 2.1 Sappeen ja sen vaikutusalueen vetovoimaisuuden ja toiminnan kehittäminen 2.2 Matkailua tuottavien yhdistyksien mm. Mikkolan navetan kulttuurin ja sen kohteiden kehittäminen 2.3 Kunnan vapaiden kiinteistöjen hyödyntäminen matkailuyrityksille (lunastus vuokranmaksulla tms.) 2.4 Kuntamarkkinoinnin kehittäminen: imago, vetovoimaisuus Koko aika 2013 Koko aika Koko aika Kunnan johto, yrityspalvelut, kehittämispalvelut Kehittämispalvelut, Elpo-ryhmä Mittarit Toteutuminen Asiakasmäärä, liikevaihto, htv, rakennuskanta Huonoluminen talvi vaikutti kävijämäärään talvikaudella Yleisestä taloudellisesta kehityksestä ja ostovoiman vähentymisestä johtuen myös kävijämäärä kesäkaudella väheni edelliseen vastaavaan kauteen verrattuna. Sopimus Kiinteistöjen myynti-/vuokraussopimukset Sopimus on solmittu. Kuntainfo toimii Pytingissä. Kunnan matkailuinfo Keltaisella talolla. Ei raportoitavaa seurantakaudella. Asukas- ja yritysmäärän kasvu Tiedot saadaan tilastojen valmistuessa. 3. Työpaikkaomavaraisuus: Olemassa olevien yrityksien tukeminen ja yrityksien säilyminen 3.1 Omien työttömien nuorten työllistäminen, asenteisiin vaikuttaminen 3.2 Yrityskampanja työllistämisestä ja sen keinoista, ml. kunta työnantajana 3.3 Yrityskoulutuksia sidosryhmien kautta 3.4 Toimivat yrityspalvelut: neuvonta-, sijoituspalvelut 3.5 Yhteiskunnallisten yritysten kehittäminen ja tuki Mittarit Koko aika, alkupainotteinen 2013 Koko aika Koko aika Koko aika Toteutuminen Työpaja, yrityspalvelut Yrityspalvelut, työpaja : Yrityspalvelut, kehittämispalvelut Työttömien määrä, työttömyysaste Määrät 12/2014: 422 työtöntä, työttömyysaste 13,9 % Osallistuvat yritykset Yrityskohtaisia tapaamisia.

31 31 Uudet yritykset, yrit. nettomäärä Uusia yrityksiä 27 (vuosi 2014). Yritysten määrä 555 (8/2013) Asiakaspalaute Asiakaspalautetta ei kerätty koskien työllistämistä Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Määräraha on valtuuston talousarviossa toimielimelle myöntämä, euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseksi määrätyn tehtävän suorittamiseksi tai hankkeen toteuttamiseksi. Talousarviossa osoitetaan myös suoraan tuloslaskelma- ja rahoitusosaan merkittäviin menoihin määrärahat. Tuloarvio on valtuuston talousarviossa toimielimelle asettama tehtävä-, hanke- tai tulolajikohtainen tulotavoite. Suoraan tuloslaskelma- ja rahoitusosaan merkittävät rahan lähteet ovat talousarviossa tuloarvioina. Toteutumisvertailuissa esitetään määrärahat ja tuloarviot sekä niihin talousarviovuonna tehdyt muutokset, toteutuneet menot ja tulot sekä niiden erotus Käyttötalouden toteutuminen Valtuusto on asettanut talousarvion käyttötalousosassa tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittanut tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävien hoitamiseen. Tehtäväalueen talousarvion muutoksia koskevien valtuuston päätösten käsittelypäivämäärät ja pykälät ovat tehtäväalueiden taloustaulukon alla. Käyttötalous, toiminnan tavoitteet ja niiden toteutuminen on esitetty tehtäväalueittain. Vuodesta 2013 alkaen kaikilla tehtäväalueilla taloussuunnitelmassa on siirrytty nettobudjetointiin. Valtuustoon nähden sitova taso on tuottojen ja kulujen erotus, eli netto. Tuottojen ja kulujen erotuksesta käytetty nimitys on toimintakate.

32 32 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: Selostus tehtäväalueesta Tarkastuslautakunta 1100 Tarkastustoimi Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunta valvoo valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Määrärahat sisältävät tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajayhteisön menot. Kunnanvaltuusto on talouden tasapainottamispakettia vuosille hyväksyessään päättänyt antaa tarkastuslautakunnan tehtäväksi seurata ja arvioida talouden tasapainottamispaketin toteuttamista. Tilintarkastus tilikaudelta on tehty sekä Tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus vuoden 2013 toiminnasta ja taloudesta oli valtuuston käsittelyssä Tavoitteet Tavoite 1 Valtuuston hyväksymän talouden tasapainottamispaketin toteutuksen seuranta ja arviointi Mittari Tavoitetaso Osavuosiraportointiin liittyvä arviointi Tilinpäätökseen liittyvä arviointi Toteutuminen Tarkastuslautakunta piti seitsemän kokousta vuonna Talous 1100 TARKASTUSTOIMI TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät 0 Toimintatulot yhteensä TOIMINTAMENOT Sisäiset erät Toimintamenot yhteensä TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE Suunnitelmapoistot TULOS TP 2013 TA 2014 TP 2014 NETTOMENOT / ASUKAS

33 33 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TILIVELVOLLINEN: Selostus tehtäväalueesta Kunnanhallitus 1150 Yleishallinto Hallintojohtaja Yleishallinnon tehtäväalueeseen kuuluvat seuraavat tehtävät: vaalit, luottamushenkilöjohto, keskushallinto, talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, yhdyskuntasuunnittelu ja muu yleishallinto. Muu yleishallinto käsittää elinkeinopalvelut, joukkoliikenteen, oikeusturvapalvelut, yleisavustukset ja jäsenmaksut sekä maaseutupalvelut. Yleishallinto tuottaa muille osastoille yleisjohdon ja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä asiakas- ja toimistopalvelut. Ne laskutetaan hallintokunnilta sisäisinä erinä ja kirjataan yleishallinnon sisäisiksi tuloiksi. Alkuvuodesta 2014 Keltaisen Talon toiminta siirtyi Nuijan talolle, jonne samalla siirtyi kunnan infopiste. Europarlamenttivaalit järjestetään toukokuussa Tavoitteet Tehtävä: Yleishallinto Tavoite 1 Toteutuminen Tavoite 2 Luottamushenkilöiden verkkopalvelun (sähköinen kokoushallinto) käyttöönottaminen lautakuntien ja kunnanvaltuuston kokouksissa Mittari Tavoitetaso Järjestelmän hyödyt/haitat Luottamushenkilöiden verkkopalvelu eli (kuvaus osavuosiraportissa) sähköinen kokoushallinto on käytössä myös kunnanvaltuuston, sivistys- ja teknisen lautakunnan kokouksissa. Tekninen lautakunta, sivistyslautakunta, rakennuslautakunta, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto käyttävät sähköistä kokousta. Tätä varten on hankittu tarvittava määrä ipadeja. Työllistämistoimien vaikuttavuudesta laaditaan tarkempi seurantamittaristo vuoden 2014 aikana Mittari Tavoitetaso Valmis seurantamittaristo otetaan seurantaraporteissa käyttöön sista Merkkejä nähtävissä toiminnan positiivi- vaikutuksista. Toteutuminen Tehtävä: Talouspalvelut Tavoite 3 Toteutuminen Asiakasmääriä, aktivointiastetta sekä työmarkkinaosuuksien kuntaosuuksien määrää seurataan. Aktivointiaste, nuoret alle 25 v.: v ,7 %, v ,1 % Aktivointiaste, yli 500 päiväset: v ,6 %, v ,7 % Työmarkkinatuen kuntaosuus: v , v Populus-järjestelmän tehokas hyödyntäminen palvelussuhdetta koskevissa asioissa Mittari Tavoitetaso Tavoitteen toteutumista seurataan osavuosiraporteissa. (tai jonkin muun yhteisesti sovitun toimin- Populus-järjestelmän tamallin mukainen) kehityskeskustelu ja poissaolokeskustelu sekä Populuksen henkilöstöraportointi -osiot ovat aktiivisessa käytössä. Ei ole vielä otettu käyttöön.

34 34 Tehtävä: Henkilöstöhallinto Oppisopimuskoulutukseen ja työllistämiseen keskitetysti varattu määräraha jaetaan vuoden aikana toteutumien mukaisesti hallintokunnille. Koululaisten kesätyöllistämistä varten varattu määräraha, josta osalla aktivoidaan ja tuetaan paikallisia yrityksiä ottamaan koululaisia kesätyöhön. Tyhy -toimintaan on otettu käyttöön liikuntasetelit. Talousarvioon on sisällytetty liikuntaseteleihin määrärahaa 150 /henkilö. Omavastuuosuus on 50 %. Tasasumman käyttäminen keventää huomattavasti liikuntasetelien käsittelyä. Tavoite 4 Henkilöstön työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden parantaminen Mittari Tavoitetaso Käydyt kehityskeskustelut (määrä) Kehityskeskustelu käydään jokaisen kanssa vuosittain ja sen yhteydessä kartoitetaan myös mahdollinen työkyvyn tuen tarve. Käydyt tukineuvottelut (määrä) Sairauspoissaolot ja työtapaturmat (määrä) Riskikartoitusraportit ja dokumentoinnit Varhaisen tuen toimintamallia käytetään aktiivisesti ehkäisemään sairauspoissaoloja ja niiden pitkittymistä. Sairauspoissaolojen ja niiden pitkittymisen vähentyminen. Työturvallisuutta uhkaavat riskit on kartoitettu kattavasti kaikilla kunnan työpaikoilla, ja tarvittavat toimenpiteet tehty tai suunniteltu ja aikataulutettu. Toteutuminen Järjestetyt palvelussuhdetta koskevat koulutukset. Esimiesten entistä parempi ja varmempi osaaminen palvelussuhdeasioissa. Työhyvinvoinnin parantaminen Tyhyseteleiden käyttö Varhaisen tuen toimintamallin mukaisia neuvotteluita on käyty aktiivisesti vuoden 2014 aikana. Henkilöstökatsauksen perusteella sairauspoissaolojen määrä on ollut laskusuunnassa. Tehtävä: Kaavoitus Työturvallisuustyöhön liittyvä riskien kartoitus on osittain kesken. Palvelussuhdeasioista odotetaan saatavaksi seudullinen koulutus syksylle Liikunta- ja kulttuurisetelien käyttöönotto vuonna 2013 on otettu myönteisesti vastaan. 1. Pälkäneen kehityskuvan toteuttamisohjelman aloittaminen Pälkäneen kehityskuva valmistui joulukuussa Sen siirtämiseksi maankäytön suunnitteluun laadittiin vuonna 2013 kehityskuvan toteuttamisohjelma asukaskysely. Kehityskuvan toteuttamisohjelman varsinainen laadinta on aloitettiin toukokuussa Kehityskuvan toteuttamisohjelmassa selvitetään uusien maankäytön suunnitelmien tarve kunnassa. 2. Pälkäneen kaavojen digitointihanke Pälkäneen ajantasa-asemakaava ja ranta-asemakaavat on viety paikkatietojärjestelmään. Digitointihanketta tehtiin vuonna Rautajärven osayleiskaava (ns. kyläkaava) Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen on käynnistynyt loppuvuodesta Osayleiskaava on luonnosvaiheessa. Tavoitteena on saada asia valtuuston käsiteltäväksi syksyllä 2015.

35 35 4. Roholan asemakaava Roholan asemakaava on luonnosvaiheessa. Tavoitteena on saada kaavamuutos valtuuston hyväksyttäväksi vuonna Epaala-Kuulialan alueen asemakaavat Epaala-Kuulialan osayleiskaavassa asemakaavoitettaviksi määriteltävien alueiden suunnittelu on alkanut. Alueella on käynnistynyt Pappilan asemakaava, Kuulialan asemakaava sekä Takavaijalan ja Kuulialan vanhankylän asemakaava. Niiden kaavaluonnokset ovat olleet nähtävillä vuonna Tavoitteena on saada kaavat hyväksytyksi vuonna Tommolan alueen asemakaavan muutos Tavoitteena on saada kaavamuutos valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2015 aikana. 7. Aitoon keskustan asemakaavan muutos Keskustelu kaavan tavoitteista on aloitettu vuonna 2014 alkupuolella. Kaavoituksen mahdollinen käynnistäminen ajoittuu vuoteen Vohlisaaren alueen asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen jatko toteutetaan Rajalanniemen kaavan keskeisten osien toteuduttua. Hankkeet v kustannusarvioineen Hankkeen vuosikustannukset HANKE Hankevuodet TA 2012 TA 2013 TS 2014 YLEISHALLINTO Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työpaja Työpajahanke yhteensä euroa, josta kunnan rahoitusosuus on noin 50 %. Avustus Elykeskukselta haetaan vuosittain. Talous 1150 YLEISHALLINTO TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 Ta muut. Muut.TA2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät Toimintatulot yhteensä TOIMINTAMENOT Sisäiset erät Toimintamenot yhteensä TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE Suunnitelmapoistot TULOS Tunnusluvut: TP 2013 TA 2014 TP 2014 NETTOMENOT / ASUKAS

36 36 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TILIVELVOLLINEN: Selostus tehtäväalueesta Kunnanhallitus 1400 Kehittämispalvelut Hallintojohtaja Sisältää kehittämishankkeisiin ja yritysneuvontaan varatut määrärahat sekä kehittämispäällikön henkilöstömenot (kehittämispäällikön nimike muutettu hallintokoordinaattoriksi alkaen). Tehtäväalue on nettositova. Tehtäväalueelle siirtyvät kaikki ne Kaakkois-Pirkanmaan seutuyhteistyön puitteissa käynnistetyt kehittämishankkeet, jotka jatkuvat edelleen vuonna Tavoitteet Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan sekä yrittäjä- ja tuottajajärjestöjen yhteistyönä valmistui loppuvuodesta 2010 elinkeinopoliittinen ohjelma. Ohjelmaan perustuen on yhteistyössä ohjelman laatijatahojen kanssa asetettu seuraavat tavoitteet: 1. Yrittäjäjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen elinkeinopoliittisen ohjelman ja elinkeinostrategioiden päivittämisessä. 2. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien varmistaminen koko kunnassa 3. Elinkeinoasioiden riittävä resursointi 4. Yritysvaikutusten huomioiminen päätöksenteossa 5. Kunnan internetsivujen kehittämistarpeiden analysointi, käyttäjäkokemusten kerääminen ja elinkeinopolitiikan näkyvyyden lisääminen Elinkeinopoliittinen ohjelma päivitetään vuoden 2014 aikana. Kunnan toteutusvastuulla olevat hankkeet Tavoite 1 Tehdään yhdessä -hankkeen onnistunut toteuttaminen Osahanke yhdessä Etelä-Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan ja Ylä- Pirkanmaan kanssa. Kaakkois-Pirkanmaalla resursointi 50 % hankerahoituksella. Mittari Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoitetaso Asetettujen tavoitteiden mukaisesti toteutettu hanke Toteutuminen Tavoite 2 Pälkäneen kunta on vuodet ollut osatoteuttajana pirkanmaalaisessa Tehdään yhdessä yritysneuvontaa -hankkeessa. Osa-aikainen (50 %) yritysneuvoja on antanut neuvontaa yrityksille ja yritysten perustajille. Lisäksi yrityksiä on palveltu erilaisten tapaamisten, verkkosivustojen ja tapahtumien muodossa. Vuonna 2014 on Pälkäneelle valmistunut yrityksille suunnattu opas paikallisten messujen järjestämiseen ja niihin osallistumiseen. Hankkeessa on myös laadittu esite vuonna 2014 alkaneen EUrahoituskauden yrityksille suunnatuista rahoitustuista. Uuden EU-rahoituskauden käynnistymisen viivästyminen ja yleinen taloustilanne näkyvät investointivarovaisuutena. Uusia yrityksiä on vuoden alusta alkaen perustettu 27. Lopetettuja 13. Maaseutupuiston investointihankkeen (vaiheet 1 ja 2) onnistunut toteuttaminen Vaihe 1: Kostian muistomerkkialueen ja läheisen vierasvenesataman kunnostus ja infotaulut. Toteutusaika Leader-rahoitus 100 %. Vaihe 2: Muun maaseutupuistoalueen kunnostus, infotaulut, ja vaiheen 1 täydennys (rahoitusta haetaan maaseuturahaston uuden kauden alkaessa arviolta maaliskuussa 2015)

37 37 Mittari Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoitetaso Asetettujen tavoitteiden mukaisesti toteutettu hanke Toteutuminen Maaseutupuiston vaiheen 1 investointipäätös saatiin maaliskuussa Hankkeen toteutukselle saatiin jatkoaikaa saakka. Samalla saatiin hankesuunnitelman muutospäätös koskien parkkipaikan kunnostuksen poisjättämistä hankkeen toimenpiteistä. Jatkoajan puitteissa esiintymislavaan rakennettiin rakennusluvan edellyttämät kaiteet. Muut hankesuunnitelman mukaiset toimenpiteet oli tehty jo aiemmin. Hanke on päättynyt. Vaiheen 2 hankkeelle haetaan rahoitusta vuonna Hankkeen vuosikustannukset HANKE Hankevuodet TA 2013 TS 2014 TS 2015 KEHITTÄMISPALVELUT Tehdään yhdessä -hanke (yhteistyöhanke Yrityspalvelut Kaakkois- Pirkanmaalla) ulkop. rahoitus70 % Maaseutupuisto-suunnitteluhanke 2012 Maaseutupuisto-investointihanke, osa Maaseutupuisto-investointihanke, osa Avoin kuitu-ekanet, selvityshanke ulkop. rahoitus 90 % Pirkanmaan yrityskummit, jäsenmaksu vuosittain Pirpro-maakunnallinen matkailuhanke Pomoottori ry /Leader Go Tampere/Tredean matkailupalvelut, maksu vuosittain Varaus muihin hankkeisiin Hankkeet v kustannusarvioineen Tehdään yhdessä -hanke - Hankkeen tavoitteena on asiakaslähtöisesti antaa perusneuvontaa ja ohjausta yritystoimintaa perustaville henkilöille sekä alkaville ja toimiville yrityksille Pälkäneellä. Yrityspalvelut ovat osa kansallista Yritys-Suomi -palvelujärjestelmää. - Hanke päättyy v lopussa. Taloussuunnitelmassa on varauduttu puolikkaan henkilön palkkaukseen. Pirkan Helmi ry - Seutukunnan alueella toimiva Leader+ toimintaryhmä. Pälkäne liittyy vuoden 2014 alussa Pirkan Helmi ry:en toimintaryhmään. Pomoottorin toiminta ajetaan alas vuosina 2014 ja Pirkanmaan Yrityskummit ry - Pirkanmaan Yrityskummit ry tarjoaa yrityskummitoimintaa pirkanmaalaisille yrityksille. Pirpro-maakunnallinen matkailuhanke - Matkailun markkinointia tukeva kehittämishanke. Hanke on jatkoa Visit Tampere Region hankkeelle. jossa Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta on ollut mukana. - Hanke päättyy Ekanet-hanke - Pälkäne on mukana kuuden kunnan Ekanet- avoin kuitu- hankkeessa, jossa vetovastuussa on Vaske Oy. Hanke päättyy vuoden 2014 loppuvaiheessa, jolloin on tarkoitus siirtyä toteutusvaiheeseen.

38 38 HHT-hanke (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-projekti) - Hankkeen tavoite on Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen välisen alueen tutkiminen ja kehittäminen. Hanke on kaksivuotinen, joka alkoi esiselvitysvaiheella Pälkäneen kunnan rahoitusosuus on euroa. Hankkeen vuosikustannukset HANKE Hankevuodet TA 2012 TA 2013 TA 2014 KEHITTÄMISPALVELUT Pirkanmaan yrityskummit, jäsenmaksu vuosittain Pirpro-maakunnallinen matkailuhanke Pomoottori ry /Leader Ekanet- hanke HHT-hanke Varaus hankkeisiin Talous 1400 KEHITTÄMISPALVELUT TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät 0 0 Toimintatulot yhteensä TOIMINTAMENOT Sisäiset erät Toimintamenot yhteensä TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE Suunnitelmapoistot TULOS Tunnusluvut: TP 2013 TS 2014 TP 2014 NETTOMENOT / ASUKAS

39 39 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TILIVELVOLLINEN: Selostus tehtäväalueesta Kangasalan yhteistoiminta-alue 2100 Sosiaalipalvelut Kunnanjohtaja Sosiaalipalvelut siirtyivät Kangasalan yhteistoiminta-alueelle kunnanvaltuuston päätöksellä 77 vuoden 2014 alusta lukien. sosiaalipalvelujen henkilöstöä, vakinaisia ja määräaikaisia, siirtyi samassa yhteydessä Kangasalan kunnan alaisuuteen 117 henkilöä. Tehtäväalue koostuu sosiaalityöstä, lastenvalvojan palveluista, mielenterveyskuntoutujien ja päihdeongelmaisten asumispalveluista ja päivätoiminnasta, lastensuojelusta, vammaispalveluista, kehitysvammahuollon palveluista, vanhusten laitoshoidosta, asumispalveluista ja kotipalvelusta. Lasten päivähoito, esiopetus ja muut lapsiperheiden palvelut siirtyvät vuoden 2013 alusta sivistyslautakunnan alaisuuteen. Tavoitteet Kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut siirtyivät yhteistoiminta-alueelle Nykyiset palvelut on säilytetty pääosin nykyisessä muodossa. Toimintaohjeisiin tulee joitakin muutoksia, mitä toteutetaan vuoden 2014 ja 2015 aikana. Henkilöstöstä kotihoidon ohjaajan, palvelusihteerin ja vammaispalvelun sosiaalityöntekijän työpisteet siirtyivät Kangasalle. Yhteistoiminta-alueelle perustettiin 2014 vuoden alusta uusi palveluohjaajan työsuhde, joka saatiin Pälkäneen kunnan kotihoidon sairaanhoitajan työsuhteesta. Palveluohjaaja tehtäviin kuuluu mm. asiakasohjaus ja vanhusten omaishoidon tuet. Vanhustyön johtajan virka siirrettiin Pälkäneen pitkäaikaisen vanhustyön johtajan eläköityessä Kangasalan toimipisteeseen ja Kangasala lakkautti sosiaalijohtajan viran. Harjutuulessa ja Kukkiakodossa vähennettiin esimiestasoa niin, että kummassakin vanhuspalvelujen yksiköön jäi yksi osastonhoitaja, joka vastaa koko yksikön toiminnasta. Talousarviovalmistelu tapahtui virkamiesten välisenä yhteistyönä. Kangasalan kustannuspaikoille siirrettiin Pälkäneen kunnan talousarvioluvut vuoden 2013 mukaisesti, joista ulkopuolelle jäivät tietyt sisäiset erät, jotka Kangasala vei osaltaan talousarvioon. Erikseen huomioitiin uutena toimintana esimerkiksi lastensuojeluyksikkö Luotsin aiheuttamat kustannukset, joita ei ole aiemmin sisältynyt Pälkäneen kunnan talousarvioon. Kuntoutumiskoti Haaparinne on aiemmin sisältynyt sosiaalipalveluihin, mutta yhteistoiminta-alueelle mentäessä palvelu siirtyi osaksi terveyspalveluja, psykososiaalisten palvelujen alaisuuteen. Vuoden 2014 sosiaalipalvelujen tilaus oli euroa. Tilinpäätös 2013 toteutui sosiaalipalvelujen osalta n euroa arvioitua paremmin, joka vaikutti 2014 vuoden tilinpäätökseen positiivisesti. Sosiaalipalvelujen toteuma 2014 vuonna oli euroa. Sosiaalipalveluiden osalta palautusta syntyi euroa. Talous 2100 SOSIAALIPALVELUT TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 Ta muut. Muut.TA2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät Toimintatulot yhteensä TOIMINTAMENOT Sisäiset erät Toimintamenot yhteensä TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE Suunnitelmapoistot TULOS Tunnusluvut: TP 2013 TA 2014 TP 2014 NETTOMENOT / ASUKAS

40 40 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TILIVELVOLLINEN: Selostus tehtäväalueesta Kangasalan yhteistoiminta-alue 2250 Terveyspalvelut Kunnanjohtaja Tehtäväalue koostuu perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Pälkäneen kunta kuuluu Kangasalan yhteistoiminta-alueeseen, josta tilataan perusterveydenhuollon palvelut. Erikoissairaanhoidon palvelut tilataan Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Perusterveydenhuolto/erikoissairaanhoito Terveyspalveluiden järjestämistä ohjaa voimaan tullut terveydenhuoltolaki. Laki antaa potilaalle mahdollisuuden valita hoitopaikkansa nykyistä vapaammin. Vuoden 2014 alusta potilas voi valita terveysasemansa vuosittain yli kuntarajojen, samoin häntä hoitavan erikoissairaanhoidon yksikön yhdessä lähettävän lääkärin kanssa. Perusterveydenhuollon tilaus 2014 vuodelle oli Toteuma oli euroa (ta 14/tp 14 kasvu - 4%). Tämä ei ole suoraa vertailtavissa vuoden 2013 tilinpäätökseen, koska Haaparinne siirtyi yhteistoiminta-alueen laajetessa sosiaalipalveluista perusterveydenhuoltoon. Kun vertaillaan perusterveydenhuollon 2013 tilinpäätöstä ja 2014 vuoden tilinpäätöstä ilman Haaparinnettä, kasvua vuodesta 2013 on ollut 0,7%. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta jatkui Kangasalan kunnan kanssa. Orivesi irtautui ympäristöterveydenhuollon yhteistyöstä. Yhteistyöstä laadittiin erillinen sopimus alkaen. Juupajoen osalta ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaa jatkettiin vielä vuoden 2014 ajan. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Ensimmäinen kunnan hyvinvointikertomus on hyväksytty valtuustossa Erikoissairaanhoidon tuotetilaus vuodelle 2014 on ollut Erikoisvelvoitemaksu oli 11,40 euroa/hlö. Maksu arvioitiin 6838 asukkaan mukaan euroa vuodelle Kalliinhoidon tasaus oli 55 euroa/hlö, joka oli 2014 vuonna yhteensä euroa. Talousarvioon varattiin kalliinhoidon tasauksesta , koska viime vuosina Pälkäneen kunta on saanut kalliinhoidon tasausta yli sen, mitä on siitä maksanut. Ensihoitoon oli varattu 2014 vuodelle

41 41 Talous 2250 TERVEYSPALVELUT TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät 0 Toimintatulot yhteensä 0 0 TOIMINTAMENOT Sisäiset erät 0 0 Toimintamenot yhteensä TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE Suunnitelmapoistot TULOS Tunnusluvut: TP 2013 TA 2014 TP 2014 NETTOMENOT / ASUKAS perusterveydenhoito erikoissairaanhoito ensihoidon kuntaosuus Henkilöstömenot ovat kunnan vastuulle tulleita lakkautettujen terveydenhoidon toimintayksiköiden eläkemenoperusteisia maksuja TP 2013 TA 2014 TP 2014 Perusterveydenhoito Ympäristöterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Ensihoidon kuntaosuus Muut ulkopaikkakuntakäynnit Yhteensä Muutos % 2,1 9,9 7,3 Muutos % / perusterveydenhoito -1,76 22,05 17,20 Muutos % / erikoissairaanhoito 0,41 7,24 1,70 Muutos % / ensihoidon kuntaosuus 10,88-3,47

42 42 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TILIVELVOLLINEN: Selostus tehtäväalueesta Sivistyslautakunta 4100 Koulutus-, varhaiskasvatus- ja kirjastopalvelut Sivistystoimenjohtaja Sisältää keskitettyjen osastopalveluiden, peruskoulu-, lukio- ja varhaiskasvatuspalveluiden sekä muun sivistystoiminnan mukaan lukien kirjaston tehtävät. Tavoitteet Tehtävä: Keskitetyt osastopalvelut ja peruskoulupalvelut Tavoitteena on toteuttaa laadulliset, tasapuoliset ja lähikouluperiaatteella toimivat perusopetuksen palvelut. Lähtökohtana on, että lapsille taataan opetukselliset ja sivistykselliset perusoikeudet. Pälkäneellä halutaan kasvattaa oppilaista vastuuntuntoisia, rehellisiä, tasapainoisia ja muita ihmisiä kunnioittavia lapsia ja nuoria, jotka käyttäytyvät hyvin, ovat suvaitsevaisia ja yhteistyökykyisiä. Opetus järjestetään siten, että se tukee oppilaan kulloistakin oppimis- ja kehitysvaihetta. Joustavan alkuopetuksen toteuttaminen on käynnistynyt lukuvuonna Kostian koululla. Yhteistyötä esiopetuksen kanssa toteutetaan Kirkonkylän ja Aitoon kouluilla. Toiminnassa noudatetaan Kelpo-hankkeen piirissä hankittuja kokemuksia ja periaatteita. Opetushenkilöstön koulutuksessa ollaan mukana Länsi-Suomen aluehallintoviraston rahoittamassa Tampereen seudun Osaava-hankkeessa. Lukuvuodelle on saatu opetushallitukselta euron avustus koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen. Kerhoja toteutettiin lukuvuoden aikana seitsemässä koulussa. Yhteistyö Anna Tapion säätiön kanssa on perustunut lukuvuodesta alkaen kunnan ja säätiön väliseen perusopetuksen järjestämissopimukseen. Sopimukseen perustuen Anna Tapion koulussa on aloittanut kotoa käyvien oppilaiden ryhmä. Oppilaat entisen Luopioisten alueelta voivat vapaaehtoisuuteen pohjautuen hakeutua oppilaiksi Anna Tapion kouluun. Kunnan ja säätiön yhteinen ohjausryhmä seuraa toiminnan toteutumista. Haetaan avustusta opetusryhmien pienentämiseen (OKM). Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt avustusta opetusryhmien pienentämiseen euroa lukuvuodelle Epaalan ja Laitikkalan koulut lakkautettiin alkaen. Harhalan koulusta tehdään 1-4 luokkien koulu, jonne oppilaat tulevat Harhalan ja Laitikkalan alueelta. Saman alueen 5-6 luokkien oppilaat siirtyvät käymään Kostian koulua alkaen. Epaalan koulualueen 1-6 luokkien oppilaat siirtyvät käymään Kostian koulua alkaen. Rautajärven koulusta tuli 2-opettajainen 1-6 luokkien koulu alkaen. Koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluiden tehtäväalueella käynnistettiin vuoden 2014 aikana viran haltijoista koostuva kehitystiimitoiminta. Yksikkökohtaiset menot, euroa/oppilas Yksikkö TP 2013 TA-2014 TP 2014 Oppilaat 2013 Oppilaat 2014 Aitoon koulu Epaalan koulu Harhalan koulu Laitikkalan koulu Kirkonkylän koulu Kostian koulu Rautajärven koulu Pälkäneen yhteiskoulu Oppilaita yht

43 43 Oppilasmäärät tilastointipäivän mukaan. Koulukohtaisiin menoihin ei sisälly koulukuljetuskuluja, ne sisältyvät yhteisiin palveluihin. Tavoite 1 Toteutuminen Tavoite 2 Perusopetuksen fyysisen oppimisympäristön ja sen turvallisuuden parantaminen Mittari Laatuhankkeen avulla käynnistetyn turvallisuuden Vihreän Ristin asteittainen käyttöönotto Tavoitetaso Turvallinen kouluympäristö ja seurantajärjestelmän hyvä toimivuus Turvallisuuden Vihreä Risti on otettu käyttöön kaikissa kunnan peruskouluissa. Opetushenkilöstön jatkuva kouluttautuminen Mittari Opetushenkilöstön kouluttautumisen seuranta ja rekisteröinti Tavoitetaso Osallistutaan vähintään kolmeen koulutukseen/opettaja/vuosi. Toteutuminen Hankkeet v kustannusarvioineen Opetushenkilöä on koulutettu paikallisesti ajankohtaisista aiheista. Tampereen seudun osaava hankkeen kanssa on tehty yhteistyötä ja hyödynnetty hankkeen järjestämää koulutusta. HANKE Hankevuodet TA 2014 TS 2015 TS 2016 SIVISTYSLAUTAKUNTA Kerhotoiminnan kehittäminen Tehtävä: Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen yksiköiden muutos etenee siten, että HermAnnin päiväkodin laajennus valmistuu , jolloin vuorohoito ryhmäperhepäiväkodeissa päättyy ja yöhoito mahdollistuu. Samalla myös yksi ryhmäperhepäiväkoti lopettaa toimintansa. Aitoon päiväkodin korjaus valmistunee , jolloin pukkivuoren ryhmäperhepäiväkoti siirtyy sinne muuttuen päiväkodiksi. Aitoon päiväkodin rakennushanke on siirtynyt vuodelle 2015 ja suunniteltu valmistumisaika on HermAnnin kolmannen osaston ja Aitoon päiväkodin henkilöstö siirtyy tehtäviin muista yksiköistä vakanssimuutoksilla. Päivähoidon rakenteen uudistukseen henkilöstöpuolella on varauduttu kouluttamalla 9 perhepäivähoitajaa oppisopimuskoulutuksella päiväkodin päivähoitajan tehtäviin ja samalla parannetaan ryhmäperhepäiväkotien hoitajien ammattitaitoa. Lastenohjaajat valmistuva kevään 2014 aikana. Henkilöstö Valmistuvat hankkeet aiheuttavat muutoksia henkilöstössä. Hermannin kolmas osasto tarvitsee yhden päiväkodin opettajan ja kolme päivähoitajan vakanssia. Myös Aitoossa tarvitaan kaksi päivähoitajaa. Muutokset toteutetaan olemassa olevien vakanssien muutoksin. Esiopetus Esiopetuksessa painopisteenä on edelleen joustavan esi- ja alkuopetuksen suunnitelmallinen käyttöönotto. Tähän on hyvät mahdollisuudet, sillä esiopetuksen pysyvät pisteet sijaitsevat koulujen läheisyydessä.

44 44 Tavoite 1 Toteutuminen Tavoite 2 Toteutuminen Varhaiskasvatuksen/esiopetuksen oppimisympäristöjen kehittäminen Mittari Tavoitetaso Kehittämistyö on aloitettu pilotilla, josta levitetään osaamista kaikkiin yksiköihin Olemme perustaneet kiertäviä toimintaväline/leikkiväline laatikoita, joissa on sisällöltään erilaista välineistöä. Tällä voimme osaltamme vaikuttaa leikin monipuolistamiseen ja rikastuttamiseen. Välineistön on tarkoitus kiertää vuorotellen kaikissa yksiköissä. Veo on pystynyt omalla toiminnallaan/konsultoinnillaan tuomaan toimintaan struktuuria. Tämä on lisännyt henkilökunnan peruspedagogisia taitoja lasten kanssa. Pedagoginen dokumentointi/havainnointi on aloitettu. Oppimisympäristöjä on kehitetty niin toiminnallisesti kuin sisällöllisestikin. Leikin valintatauluja on otettu käyttöön, minkä mukaan ympäristöäkin on rakennettu. Toimintaamme on pyritty tekemään vanhemmille ymmärrettävämmäksi mm. valokuvin ja muulla dokumentoinnilla. Laatukriteeristö on synnytetty. Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan kuluvana vuonna Mittari Tavoitetaso Kysely on tehty ja palaute käsitelty Asiakastyytyväisyyskysely valmisteltiin marras-joulukuussa ja se toteutettiin tammikuussa 2015 Tavoite 3 Toteutuminen Tehtävä: Lukiopalvelut Kehityskeskustelukäytänteiden kehittäminen ja henkilöstön tyytyväisyyskyselyn tekeminen Mittari Tavoitetaso Kyselyn laatiminen ja uuden kehityskeskustelumallin luominen päivähoidon tar peisiin Luodaan syksyn aikana Kehityskeskustelukaavake erityisesti varhaiskasvatuksen käyttöön on luotu elokuun aikana ja se otetaan käyttöön kuluvana keväänä Henkilökunnan työtyytyväisyyskysely tehdään syksyn 2015 aikana Lukion toiminta-ajatuksena on opiskelemaan oppiminen, kasvattaminen oma-aloitteisuuteen, oppimaan elämään sopusoinnussa luonnon kanssa, sosiaalisen, eettisen ja esteettisen kasvun tukeminen sekä kyky tuntea vastuuta omasta toiminnastaan. Tavoite 1 Toteutuminen Tavoite 2 Lukio-opintojen vetovoimaisuus Pälkäneen lukio vastaa haasteisiin, joita ovat ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvu, erikoislukiot ja naapurikuntien lukioiden tarjoamat mahdollisuudet. Valmistellaan lähilukiostrategia kehittämistyöryhmän työn pohjalta. Toteutetaan markkinointisuunnitelmaa. Mittari Lukion oppilasmäärä lukuvuonna on 74. Tavoitetaso Lukion opiskelijamäärä säilyy lv nykytasolla. Pälkäneen yhteiskoulun lukiokoulutukseen hakeutuvista oppilaista 80% tulee Pälkäneen lukioon. Lukion opiskelijamäärä on saatu hienoiseen nousuun. Tällä hetkellä opiskelijoita on 75. Merkittävää on, että tänä lukuvuonna 1.v opiskelijoiden määrä kasvoi 53%. Pälkäneen yhteiskoulun oppilaista lukiokoulutukseen hakeneista 60% tuli Pälkäneen lukioon. Lukio-opinnoissa menestyminen Pälkäneen lukio tukee opiskelua tavoitteena keskeytyneiden kurssien määrän vähentyminen ja lukio-opintojen suorittaminen pääsääntöisesti kolmessa vuodessa.

45 45 Toteutuminen Tunnusluvut / Lukiopalvelut Mittari Keskeytyneiden kurssien lukumäärän vähentyminen edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Lukuvuoden lopussa lukiolaisilla oli yhteensä 99 keskeytynyttä kurssia. Lukio-opinnot kolmessa vuodessa suorittaneiden osuus verrattuna valtakunnan keskiarvoon. Valtakunnallinen lukion kolmessa vuodessa suorittaneiden määrä. Tavoitetaso Keskeytyneitä kursseja alle 2,5%. Lukio-opinnot suorittaa kolmessa vuodessa yli 90% opiskelijaikäluokista. Vuoden lopussa keskeytyneitä kursseja on 37 kpl. Neljännen vuoden opiskelijoita on 9% kaikista lukion opiskelijoista. Tunnusluku TA 2014 TP 2014 oppilaita 2012 oppilaita 2013 oppilaita 2014 Tehtävän nettomenot /oppilas Tehtävä: Kirjastopalvelut Kirjaston palvelupaikat ovat pääkirjasto Onkkaalassa, lähikirjasto Luopioisten kirkonkylässä sekä lainausasemat Aitoossa, Laitikkalassa, Salmentakana ja Sappeessa. Kirjastopalveluita ostetaan Padasjoen kunnalta Ämmätsän, Mattilan tienhaaran, Kyynärön, Rautajärven, Kelkankylän, Padankosken ja Padasjoen Saarisen pysäkeille sekä Hämeenlinnalta Kuohijoen pysäkille. Pälkäneen kirjasto kuuluu Pirkanmaan kirjastojen PIKI-yhteisjärjestelmään ja yhteistyöalueeseen. Taulukossa on kirjaston toimipaikkojen aineistolainatilastot Kokonaislainaus on laskenut vuonna Vuosina lainaus oli Pälkäneellä historiallisesti hyvin vilkasta, vain valtakunnallisestikin ennätysvilkas lainausvuosi 2004 oli suunnilleen samaa tasoa Pälkäneellä (vanha Pälkäne ja Luopioinen 43653). Vuodesta 2004 vuoteen 2013 lainaus laski valtakunnallisesti 15,5%. Pudotusta Pälkäneen lainauksessa vuonna 2014 ennätysvuoteen 2011 nähden on 8,6%. Vuonna 2014 supistettiin Luopioisten ja Aitoon toimipaikkojen aukioloaikoja ja aineistohankinta oli aiempia vuosia vähäisempi. Aineistolainat Muutos Pääkirjasto , -6,1% Luopioisten kirjasto , -8,2% Aitoon lainausasema , -10,1% Laitikkalan lainausasema , -26,8% Salmentaan lainausasema , +8,9% Luikalan kesäkirjasto , -11,4% Sappeen lainausasema , -5,5% Kirjastoautopysäkit -Kuohjoen pysäkki -Padasjoen auton pysäkit , +1,7% -625, -8,1% Saadut kaukolainat YHTEENSÄ , -7,1% PIKI-kirjastot hankkivat yhteisesti e-kirjoja, joiden lainaus aloitettiin E-kirjojen lainaus on vielä vähäistä eivätkä e-kirjalainat näy lainatilastoissa. Lainamäärä ei ole eriteltävissä kirjastoittain muuten kuin laskennallisin osuuksin. Henkilöstö Kirjastossa on neljä kokoaikaista työntekijää. Lisäksi Laitikkalan, Salmentaan ja Sappeen lainausasemilla on omat sivutoimiset hoitajansa. Lisätyövoimana on käytetty koulunkäyntiavustajaa lomasijaisena ja osa-aikaista virkailijaa pääosin n. 19%:n työajalla. Toimintakulut

46 46 Asukaskohtaiset aineistokulut olivat Pälkäneellä vuoden 2013 tilastojen mukaan koko maan keskiarvon yläpuolella, mutta toimintakulut yhteensä ja henkilöstökulut olivat keskiarvojen alapuolella. Taulukossa on tilastovertailuja: Pälkäne Maaseutumaiset kunnat Pirkanmaa Koko maa Aineistokulut/asukas 12,45 10,34 7,19 7,12 Toimintakulut/asukas 53,70 63,33 58,01 59,01 Henkilöstökulut/asukas 25,78 33,66 31,80 32,24 Kirjaston palkkaamat htv:t/1000 as. 0,63 0,83 0,82 0,77 Toimintakulut/kokonaislainaus 3,26 4,11 2,94 3,43 Kokonaislainaus/asukasluku 16,47 15,39 19,75 17,19 Tavoite 1 Toteutuminen Hyvin toimivat ja saavutettavat kirjastopalvelut Mittari Tavoitetaso Palvelupaikkojen määrä ja sijainti, lainausmäärä aukiolotuntia kohti vät aukioloajat ja parantuneet itsepalvelu- Kattavan palveluverkon säilyminen. Rittämahdollisuudet. Palveluverkko on säilynyt kattavana. Vuoden 2014 alusta vähennettiin Luopioisten kirjaston aukioloaikaa 3,5 päivästä 3 päivään viikossa ja Aitoon lainausaseman aukioloaikaa 1,5 päivästä 1 päivään viikossa. Aitoon lainausasemalla on otettu käyttöön lainaus-palautusautomaatti, jota koulu voi hyödyntää omatoimisin luokkakäynnein. Luopioisten kirjaston aineistoa koodattiin RFID-lainausta varten. Tavoite 2 Toteutuminen Tunnusluvut / kirjasto Monipuolinen ja riittävä kirjastoaineisto Mittari Aineiston hankinta- ja käyttömäärät Tavoitetaso Hankinnan ja käytön pysyminen maaseutumaisten kuntien keskiarvon tuntumassa tai yläpuolella. Vuonna 2013 Pälkäneen kirjaston hankinta- ja lainausmäärät olivat maaseutumaisten kuntien keskiarvon yläpuolella. Vuodelta 2014 valtakunnallisia tilastoja ei vielä ole käytettävissä. Pääomavuokralaskennan muutoksen vuoksi tiedot eivät ole vertailukelpoisia vuoteen Tunnusluku TP 2013 TP 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Tehtävän nettomenot /asukas 54,63 62,53 68,86 68,86 68,86 Vakituinen henkilöstömäärä 4,19 4,19 4,19 4,19 4,19 Tehtävä: Kansalaisopisto Kansalaisopiston palvelut järjestetään ostopalveluna Valkeakoski-opistolta vuodesta 2012 alkaen. Tavoite 1 Toteutuminen Henkilöstösuunnitelma Kansalaisopistotoiminnan toteuttaminen monipuolisena sekä määrällisesti ja laadullisesti riittävän tasoisena Mittari Tavoitetaso Opetustuntimäärä ja opiskelijamäärä 5000 opetustuntia 800 opiskelijaa (netto) Kansalaisopiston opetustunnit syyslukukauden alettua yhteensä 4892 tuntia. Opiskelijamäärä (netto) 1022, opiskelijamäärä yhteensä Koulunkäyntiavustajien määrää arvioidaan vuosittain. Tavoitteena on, että määräaikaisten avustajien määrää voidaan vähentää yhdellä alkaen. Määräaikaisten avustajien määrä on samalla tasolla kuin edellisenä lukuvuonna. Perusopetuksen luokilta 1-6 poistuu yhteensä neljä opettajan virkaa alkaen.

47 47 Talous 4100 KOULUTUS- JA KIRJASTOPALVELUT TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 Ta muut. Muut.TA2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät Toimintatulot yhteensä TOIMINTAMENOT Sisäiset erät Toimintamenot yhteensä TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE Suunnitelmapoistot TULOS Tunnusluvut: TP 2013 TA 2014 TP 2014 NETTOMENOT / ASUKAS

48 48 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TILIVELVOLLINEN: Vapaa-aikalautakunta 4200 Vapaa-aikapalvelut Sivistystoimenjohtaja Vapaa-aikatoimi tarjoaa kuntalaisille monipuolisia vapaa-aikapalveluita. Kunta ylläpitää ja huolehtii tiloista ja alueista, joissa voi harrastaa liikuntaa, nuorisotyötä ja kulttuuria. Kunta tuottaa itse palveluita, tekee yhteistyötä yhdistysten kanssa ja tukee paikallisten yhdistysten ja muiden tahojen harrastustoimintaa. Tavoitteet Tehtävä: Nuorisotyöpalvelut Nuorisotyön tehtävä on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisotoimi järjestää nuorisotilatoimintaa yhteistyössä järjestöjen kanssa Nuorisotilassa/työpajassa Pälkäneellä ja Yhdistysnurkassa Luopioisissa. Nuorisotoimi järjestää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tapahtumia ja leirejä sekä on mukana moniammatillisessa nuorisotyössä. Tavoite 1 Toteutuminen Nuorten osallisuuden kehittäminen Mittari Tavoitetaso Nuorten vaikutuskanavan luominen Järjestelmä käytössä vuoden 2014 aikana Nuorten osallisuutta vahvistettiin luomalla keskustelevaa kulttuuria eri toiminnoissa. Nuorten toiveita aukioloajoista, ikärajoista, sählykerhosta ja leireistä toteutettiin mahdollisuuksien mukaan ja toteuttaminen jatkuu myös vuonna Erillistä vaikutuskanavaa ei luotu, osallisuus ja vaikuttaminen tapahtui osana olemassa olevaa toimintaa. Tavoite 2 Toteutuminen Vapaa-ajan tapahtumien lisääminen ja monipuolistaminen Mittari Tavoitetaso Uusia erilaisia tapahtumia 2-3 kpl vuoden aikana Erillisiä tapahtumia nuorille ei toteutunut työntekijätilanteesta johtuen. Nuorisotyötä alettiin syksyllä 2014 rakentamaan Nuorisotyön perussuunnitelman mukaan. Tällöin monipuolisuutta tuli eri työmuotojen toteuttamisen kautta. Valtionavustusta haettiin sekä etsivään nuorisotyöhön että starttipajatoimintaan. Tavoite 3 Toteutuminen Tehtävä: Kulttuuripalvelut Nuorisotilan käytön monipuolistaminen Mittari Kävijämäärien kasvu Tavoitetaso Edelleen uusien toimintamuotoja 1-2 kpl vuoden aikana Nuorisotilaa käytettiin nuorisotilatoiminnan lisäksi perhetyön ja koulutoimen yksilö- ja ryhmätoiminnoissa. Nuorisotilatoiminnassa järjestettiin myös toiminnallisia iltoja ja nuoria kuultiin tilan toiminnan suunnittelussa. Kulttuuritoimen päätehtävänä on vaalia pälkäneläistä kulttuuriperintöä ja edistää ja tukea järjestöjen kulttuuritoimintaa. Järjestöjen elinvoimaisuuden tukemiseksi kulttuuritoimessa toteutetaan kulttuurituottajamallia. Lisäksi kulttuuritoimen tulee huolehtia valtakunnallisesti merkittävien juhlien kuten itsenäisyysjuhlan ja kansallisen veteraanipäivän juhlan järjestämisestä paikallisella tasolla. Kulttuuritoimi huolehtii myös järjestörekisteristä ja kunnan laitosten taideteosrekisteristä, jossa on noin 350 taideteosta. Tavoite 1 Kunnan ja yhdistysten yhteistyön vahvistaminen Mittari Tavoitetaso Erilaiset yhteistyöhankkeet Yhteistyön kasvu

49 49 Toteutuminen Tavoite 2 Toteutuminen Elävän musiikin yhdistyksen, Sykkeen, kanssa on tehty auditorion äänentoistolaitteiston ohjaus- ja ylläpitosuunnitelma. Sykkeen kanssa toteutettiin yhteislaulutilaisuus ja Pälkäneen Suomalainen Nuija ry:n kanssa Lotta-päivä. Salimäen museon lahjoitus Pälkäne-Seuralle. Harrastemessut toteutuivat hyvin. Pirkanmaan lastenkulttuurin kehittämishanke Mittari Lastenkulttuurin kehityssuunnitelma Tavoitetaso Vakiintunut kulttuuripolku kouluihin tai yhdistysten käyttöön Kulttuurikasvatusohjelmatyöskentely on aloitettu alakouluja ja eskareita koskevalla kartoituksella syksyllä Konserttikeskuksen kanssa on tehty yhteistyösopimus Konsertti joka kouluun -ohjelmasta. Tavoite 3 Toteutuminen Tehtävä: Liikuntapalvelut Vapaa kulttuurituotantopaja Pakun hyödyntäminen Mittari Yhteistyön vahvistaminen Pakun ja kunnan välillä Tavoitetaso Toimiva palvelun tuottaja voimavarana kunnan kulttuuritoimessa Paku on aloittanut vanhusten kulttuurihetket Harjutuulen palvelukeskuksessa. Tämän lisäksi se on aloittanut kulttuurikasvatusohjelman kartoituksen yhteisesti Pälkäneen Ja Kangasalan kunnille. Liikunta- ja vapaa-aikatoimi luo edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Tavoite 1 Toteutuminen Kuntalaisten tarpeista lähtevä monipuolinen liikuntapalvelutarjonta. Mittari Tavoitetaso Kysyntää vastaavat liikuntapalvelut. Uusien liikuntapalvelumuotojen kehittäminen. Uusia liikuntapalvelumuotoja tarjottiin yhteistyössä paikallisten liikuntapalveluyrittäjien toimesta. Yhteistyötä jatketaan Tavoite 2 Toteutuminen Kuntalaisten omaehtoisen terveysliikunnan lisääminen Mittari Uusia palvelumuotoja ja tapahtumia yhteistyössä järjestöjen kanssa Tavoitetaso Uusia terveysliikuntamuotoja tai tapahtumia 2-3 kpl vuoden aikana. Tavoite ei toteutunut täysin suunnitellusti. Terveysliikunnan kehittämistyötä jatketaan Tavoite 3 Toteutuminen Henkilöstösuunnitelma Vahvistaa ja tukea kolmannen sektorin (liikuntaseurojen) roolia liikuntapalvelujen tuottamisessa Mittari Kolmas sektori tuottaa palveluita yhdessä liikuntatoimen kanssa. Tavoitetaso Vuosittainen seurafoorumi, jossa suunnitellaan yhteistoimintaa ja järjestetään tarvittaessa koulutusta. Vapaalla Pälkäneellä -messut Honkalassa esittelivät ja kokosivat näytteille paikallista harrastustarjontaa. Palautteen perusteella yhteistoimintaa jatketaan vuosittaisilla kokoontumisilla ja koulutusteemoilla. Vapaa-ajan ohjaajan palvelut toteutetaan edelleen ostopalvelusopimuksella (Luja-Lukko). Kulttuurituottaja -malli on otettu käyttöön kulttuuripalveluissa. Tointa hoidetaan 50% työajalla, toinen puoli toimen kokoaikaisesta työajasta käytetään Valkeakoski-opiston Pälkäneen osastonjohtajan tehtäviin.

50 50 Talous 4200 VAPAA-AIKAPALVELUT TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät Toimintatulot yhteensä TOIMINTAMENOT Sisäiset erät Toimintamenot yhteensä TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE Suunnitelmapoistot TULOS Tunnusluvut: TP 2013 TA 2014 TP 2014 NETTOMENOT / ASUKAS Tekojääradan maksuista puolet arvioidaan kertyvän kunnan sisäisestä eli koulujen käytöstä.

51 51 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TILIVELVOLLINEN: Selostus tehtäväalueesta Tekninen lautakunta 5100 Tekniset palvelut Tekninen johtaja Sisältää keskitettyjen osastopalveluiden, jätehuollon, vuokratalojen, liikenneväylien ja yleisten alueiden, kiinteistöpalveluiden, maa- ja metsäalueiden sekä pelastuspalveluiden tehtävät. Teknisten palveluiden keskitetyt osastopalvelut ja hallintoon liittyvät tehtävät sekä asiakaspalvelu hoidetaan Pälkäneen teknisessä toimistossa. Siivous- ja ruokahuoltopäällikön toimisto sijaitsee Luopioisten vanhan teknisen toimiston tiloissa. Liikenneväylien, yleisten alueiden ja kiinteistöjen kunnossapito- ja hoitotehtävissä on yhteensä 9 henkilöä. Liikenneväylien ja kiinteistöjen koneelliset kunnossapitotyöt teetetään ostopalveluna. Osa-aikaeläkejärjestelyiden myötä ostopalveluilla on yhä suurempi rooli kunnossapito- ja hoitotehtävissä. Siivous- ja ruokahuolto siirtyi teknisen toimen alaisuuteen kesällä Jätehuollon tehtävät hoitaa Pirkanmaan jätehuolto Oy, jonka yksi omistajakunnista Pälkäneen kunta on. Pelastuspalvelut hoidetaan Tampereen Aluepelastuslaitoksen toimesta. Pälkäneen Aluelämpö Oy:n koko osakekanta on Pälkäneen kunnan omistuksessa. Käytännön hoitotyö teetetään ostopalveluna. Tavoitteet Tavoite 1 Toteutuminen Liikenneväylien ja yleisten alueiden hoidon laadun tasaisuus Mittari Katujen kunnossapito tehokasta Yleisten alueiden hoito korkeatasoista Tyytyväiset käyttäjät Tavoitetaso Hyvä hoitotaso kaikkina vuoden aikoina Positiivinen palaute Aurauksia ja hiekoituksia oli todella vähän koko talvikautena. Kaavateiden kunto pysyi hyvänä. Hiekkojen poiskeräys ja alueiden pesu hieman takkusi aikaisen kevään takia. Ulkoalueiden hoito aloitettiin jo toukokuussa ja urakointi on sujunut asiallisesti. Ulkoalueiden hoidossa oli joillain yleisillä alueilla toivomisen varaa ja urakoitsijoille annettiin asiasta palautetta. Uimarannan olivat heinäkuussa kovassa käytössä ja Pakarannan laiturin painot saatiin turvallisemmin pohjaan kiinni. Kaavateiden aurauksia tehtiin loppuvuodesta jonkin verran ja hyvinkin vaihtelevat sääolosuhteet loivat melkoisia haasteita sopimusurakoitsijoille. Tavoite 2 Toteutuminen Eri hallintokunnille hyvät ja asialliset sekä turvalliset kiinteistöt Mittari Tavoitetaso Kiinteistöjen kunto hyvä LVI laitteet kunnossa Taloautomatiikkaa toimivaa Asiakastyytyväisyys Taloautomaatio toiminut hyvin; kesän aikana toteutetaan useita kiinteistöihin liittyviä kunnossapito- ja korjaustöitä mm- Kostian koulun keittiön lattian korjaus, Luopioisten kirjaston maalaus ja Luopioisten ala-asteen salaojitus/ sadevesiviemäröinti ja Aitoon koulun yläasteen katon uusiminen. Kaikki yllä luetellut työt / urakat saatiin tehdyksi. Aitoon päiväkotihanki oli jäähyllä mutta hanketta päästiin jatkamaan syyskuussa. Yhteiskoulun alakerran remonttiin ei saatu yhtään hyväksyttävää tarjousta ja hankkeen suunnittelu / toteuttaminen jatkuu. Aitoon päiväkodin suunnittelua jatkettiin ja samaten yhteiskoulun alakerran korjauk-

52 52 sen suunnitteluun panostettiin lisää. Molempien kohteiden rakentamiset / korjaamiset on tarkoitus toteuttaa vuoden 2015 aikana. Harjutuulen palvelukotiin asennettiin varavoimakone. Päiväkoti Viirikukossa oli aivan loppuvuonna vesivahinko ja Luopioisten ala-asteen alakerran ilmanlaatua tutkittiin. Talous 5100 TEKNISET PALVELUT TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 Ta muut. Muut.TA2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät Toimintatulot yhteensä TOIMINTAMENOT Sisäiset erät Toimintamenot yhteensä TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE Suunnitelmapoistot TULOS Tunnusluvut: TP 2013 TA 2014 TP 2014 NETTOMENOT / ASUKAS

53 53 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TILIVELVOLLINEN: Selostus tehtäväalueesta Tekninen lautakunta 5150 Ruokahuolto- ja siivouspalvelut Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö Kunnan ruokahuolto- ja siivousyksikkö tuottaa ateria- ja pesulapalvelut kunnan kaikkien hallintokuntien käyttöön ja huolehtii toimipisteiden siivouksesta. Tavoitteet Tavoite 1 Toteutuminen Kouluruokailun laadukas toteuttaminen, panostamalla mm. aterioiden terveellisyyteen. Kokonaisvaltaisen asiakastyytyväisyyden saavuttaminen ja toimivien yhteistyömuotojen kehittäminen kouluruokailussa yhdessä koulujen, koko henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Mittari Tavoitetaso Asiakaskyselyt Saavuttaa asiakkaiden kiinnostus yhdessä Henkilöstöpalaute tekemiseen ja sen tuloksena yllätyksellinen ja mielenkiintoinen kausivaihteleva Vuosisuunnitelmien valmistuminen ajoissa Salaatin ja kasvisten menekin seuranta Vanhempien palaute Lounastajien määrän seuranta ruokalista (6 viikon kierto) Kouluruokailun laadukkuus (aterioiden terveellisyys) on oppilaiden, koulujen henkilöstön ja ruokahuoltoyksikön yhteinen asia Asiakaslähtöinen kouluruokamalli käytössä Koulujen kaikki oppilaat ja koko henkilöstö syövät kouluaterian koulupäivän aikana. Päivitetty kuuden viikon ruokalista on ollut käytössä syksystä 2014 lähtien. Kuuden viikon jaksossa toteutunut ruokalista on otettu hyvin vastaan. Kouluruokaa koskevat uudet ravitsemussuositukset on huomioitu päivitetyssä ruokalistassa. Marraskuussa (14) järjestettiin infotilaisuus koskien uusia ruokasuosituksia, tilaisuudessa oli edustettuna eri, asiakasryhmien edustajia ja tuotantohenkilöstöä. Seurasimme keväällä 2014 yhden kuukauden ajan, koululaisten osallistumista kouluruokailuun ja sitä paljonko kouluissamme syödään keskimäärin salaattia. Tulokset olivat erittäin hyviä keskimäärin kouluissamme syödään salaattia 40g ja kouluissamme käydään ruokailemassa 95 %. Pienissä kouluissa poissaoloja aiheuttaa vain sairaus. Yläastelukiolla jätettiin koululounas syömättä useammin. Tavoite 2 Toteutuminen Yhdessä vanhushuollon henkilöstön kanssa vanhuksille (sekä laitosasukkaille että kotipalveluasiakkaille) tarjottavien aterioiden laadun parantaminen, vanhusten ravitsemuksen arviointiosaamisen lisääminen lisäpanostaminen ruokailun mielihyvän tuoman arvon lisäämistä arvioitaessa kokonaisvaltaista hoitotyötä. Mittari Asiakaskyselyn tulokset Henkilöstön palaute Asiakkaiden painoindeksit Tavoitetaso Asiakkaille tarjotaan ravitsemukseltaan täysipainoiset ja asiakkaiden hyvinvointia ja elämyksiä tukevat ateriat. Saavuttaa rakentava positiivinen tapa toimia sote yhteistyö alueen henkilöstön kanssa. Jatkaa Pälkäneen pisteistä asiakkaiden terveyttä lisäävää yhteistyötä. Sose-asiakkaille monipuolinen ja vaihteleva ruokalista. Päivitetty kuuden viikon ruokalista on ollut käytössä syksystä 2014 lähtien. Kuuden viikon jaksossa toteutunut ruokalista on otettu hyvin vastaan. Vanhusruokaa koskevat uudet ravitsemussuositukset on huomioitu päivitetyssä ruokalistassa. Kaikilla osastoilla käytössä omavalvontasuosituksien mukaiset ruoanjakeluvaunut.

54 54 Tavoite 3 Henkilöresursseja käytetään tehokkaasti hyödyntäen työaikojen suunnittelua ja tehtäväkiertoa. Yksikön omaa toimintaa arvioidaan jatkuvasti tuottavuuden parantamiseksi. Onnistua suhteuttamaan henkilöstön osaaminen säästötavoitteiden ja soteratkaisujen mukaan tehokkaasti. Mittari Henkilöstökulut Ostopalvelujen kustannukset Tavoitetaso Yksikön henkilöresurssit mitoitettu toiminnan edellyttämällä tavalla. Elintarvike ostojen kustannukset Saavutetaan yhdenmukaiset käytännöt eri tuotantopisteissä Esimiestyöhön käytettävien kustannusten pienentäminen. Raaka-aineostojen taloudelliset valinnat. Toteutuminen Prosessin kustannukset Tuotantoprosessien tehostaminen mm. työn uudelleen ajoittaminen. Henkilöstön käyttö on pysynyt, tavoitteellisena vuoden 2014 aikana. Sote yhteistyön johdosta ei henkilöstöresursseissa muutoksia. Ostopalvelut kehittyneet, 2014 osalta, ennusteen mukaisesti. Henkilöresurssien käyttö toteutui erittäin taloudellisesti. Ruokahuollon kaluste- ja laiteinvestoinnit Ohjeellinen suunnitelma investointimäärärahojen käyttökohteista: Talous 2014 Osastoruokailun järjestämistä varten lämpövaunujen ja voimavirtapistokkeet kolmelle osastolle ( ) Hankinta toteutunut Päiväkoti Hermannin jakelukeittiön laajentaminen, jääkaappi, ruoankuljetusvaunut 2 kpl, lattiakaappi kuiville elintarvikkeille, jää-viileä kaappi, (20 000) Hankinta ei ole toteutunut 2014 Kostian koulu laitehankinnat, patojen uusiminen 150 l ja 180 l sekoittaviin patoihin, (27 000) Hankinta toteutunut yhtäaikaisesti keittiön lattiaremontin kanssa Ylä-aste lukion uuni, tarjoilulinjaston uusiminen, (24 000) Hankinta siirretään kesälle Kukkiakodon astianpesukoneen uusiminen, ( ) 2015 Selvitetään omavalvontajärjestelmän hankintaa, varataan hankkeeseen, (20 000) 2016 Omavalvontajärjestelmä toinen osio, varataan hankkeeseen, (12 000) 2016 Kukkiakodon keittiöön uusi kypsennyspiste 2016 Ylä-aste lukion astianpesukoneen uusiminen, (20 000) 5150 RUOKAHUOLTO- JA SIIVOUSPALVELUT TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 Ta muut. Muut.TA2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät Toimintatulot yhteensä TOIMINTAMENOT Sisäiset erät Toimintamenot yhteensä TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE Suunnitelmapoistot TULOS

55 55 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TILIVELVOLLINEN: Selostus tehtäväalueesta Rakennuslautakunta 5200 Rakennusvalvonta Rakennustarkastaja Sisältää rakennusvalvonnan tehtävät, jotka muodostuvat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista rakennusvalvontaviranomaisille määrätyistä tehtävistä sekä maa-aineslain mukaisista tehtävistä. Tavoitteet Tavoite 1 Toteutuminen Lupa-asioiden käsittelyn sujuvuus ja tasapuolisen kohtelun varmistaminen. Mittari Tavoitetaso viranhaltijapäätökset 3 vko tarvittavien asiakirjojen saapumisesta lautakuntapäätökset 4 vko tarvittavien asiakirjojen saapumisesta Haetut lupamäärät ovat aikaisempia vuosia alhaisemmat. Luvattoman rakentamisen valvontaa on tehostettu, mikä puolestaan näkyy työmäärän lisääntymisenä. Naapuruusriitoja on käsittelyssä poikkeuksellisen paljon. Käsittelyajat ovat venyneet oletetusta. Tavoite 2 Toteutuminen Tavoite 3 Toteutuminen Edistää hyvää rakentamistapaa, kestävää rakentamista ja tukea hyvää rakentamiskulttuuria. Mittari Tavoitetaso Asukastyytyväisyys Lainsäädännön muutos tavoitetta edistävämpään suuntaan vaikuttaa positiivisesti tavoitteen saavuttamiseen. Huolehtia kaavoituksen toteutumisesta ja vaalia laadukkaan sekä viihtyisän ympäristön syntymistä ja säilyttämistä. Mittari Tavoitetaso Asukastyytyväisyys Tavoitteeseen on pääosin päästy. Talous Rakennusvalvonnan palveluista perittävien makujen taksa on tarkistettu ja tullut voimaan Taksan muutoksella saadaan jossain määrin korjattua alhaisen lupamäärän aiheuttamaa vajetta maksujen kertymisessä. Valtakunnallinen heikko taloussuhdanne vaikuttaa lupamäärää alentavasti, eikä rakentamisen määrän alentumista voida täysin korvata korotetun taksan mukaisilla maksuilla. Väestörekisterikeskuksen siirtäessä rakennusrekisterin ylläpidon kunnille ja siirtyminen valtakunnallisesti pysyvään rakennustunnukseen aiheuttaa kunnalle kuluja vähintään ohjelmistojen vaatiman muutoksen kautta. Kuluja ei ole voitu ennakoida laadittaessa talousarviota kuluvalle vuodelle RAKENNUSVALVONTA TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät Toimintatulot yhteensä TOIMINTAMENOT Sisäiset erät Toimintamenot yhteensä TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE Suunnitelmapoistot TULOS Tunnusluvut: TP 2013 TA 2014 TP 2014 NETTOMENOT / ASUKAS

56 56 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TILIVELVOLLINEN: Selostus tehtäväalueesta Sisältää ympäristönsuojelun sekä yksityistieasiat. Tavoitteet Ympäristölautakunta 5250 Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelusihteeri Ympäristönsuojelusihteerin toimenkuvaan kuuluu ympäristönsuojelu, yksityistiet, työsuojelupäällikön tehtävät ja paikkatieto. Asioiden hallinta edellyttää priorisointia. Tavoitteet Vuosien aikana toteutetaan pohjavesien suojelusuunnitelman toimenpideohjelmaa yhdessä vesihuoltolaitoksen ja pelastusviranomaisten kanssa. Pinta- ja pohjavesien seurantaa pyritään tekemään pitkäjänteisesti yhdessä vesihuoltolaitoksen ja ELYkeskuksen kanssa. Järjestelmällistä ympäristönseurantaa jatketaan resurssien mukaan. Haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmien lupakirjauksien kirjaaminen paikkatietojärjestelmään tehdään palkkaamalla kesätyöntekijä. Tämä palvelee järjestelmien valvontaa eri viranomaisten toimesta. Ympäristönsuojeluyksikkö vaikuttaa maankäytön suunnitteluun siten, että asuinympäristöjen viihtyisyys ei heikkene. Kaavalausunnoissa painotetaan viihtyisyyttä, paikallisia ympäristöarvoja ja terveellisyyttä. Paikallista ilmastoasioiden huomioimista lisätään edesauttamalla esim. bioenergian käyttöönottoa. Tehdään yhteistyötä erityisesti maankäytön-, rakennusvalvonnan ja teknisen osaston kanssa. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään rakennusvalvonnan kanssa energiailtama. Pidetään yllä ja kehitetään ammattitaitoa. Seurataan lainsäädännön muutoksia. Talous 5250 YMPÄRISTÖNSUOJELU Toteutuminen Tavoitteiden mukaista ohjelmaa on aloitettu toteuttamaan. Jätevesijärjestelmien lupakirjauksia on aloitettu kesäkuussa kirjaamaan ja pohjavesisuojelusuunnitelma on saaatu hyväksyttyä. Samoin valmisteltiin kunnalle ympäristönsuojelumääräykset jotka loppuvuonna ympäristölautakunta hyväksyi. Tarkastuksia pohjavesialueiden riskikohteissa on tehty aloittaen suurimmista riskeistä. Vuoden tavoitteita sekoitti Tykölänjärven kalakuolematapaus jonka jälkihoito on kuormittanut ympäristötoimea ylimääräisesti syyskuun loppuväliin saakka. Pinta- ja pohjavesien seurantaa ei ole ehditty yllä olevan tapauksen vuoksi suorittamaan eikä siihen ole riittänyt taloudelliset resurssitkaan. Ympäristönsuojelulainsäädännön uudistuksen vuoksi kunnan valvottavat kohteet lisääntyvät ja uutena asiana pitää valmistella valvontasuunnitelma säännöllisen valvonnan ohjelmaksi. Kaavalausunnoissa on pyritty huomioimaan luonto- ja ympäristövaikutukset. TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät 0 0 Toimintatulot yhteensä TOIMINTAMENOT Sisäiset erät Toimintamenot yhteensä TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE Tunnusluvut: TP 2013 TA 2014 TP 2014 NETTOMENOT / ASUKAS

57 57 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TILIVELVOLLINEN: Selostus tehtäväalueesta Tekninen lautakunta Vesihuoltolaitos Tekninen johtaja Vesihuoltolaitos on taseyksikkö, jonka kustannuksia seurataan erillisenä yksikkönä. Hallinnollisesti vesihuoltolaitoksen asema ei poikkea muusta kunnan toiminnasta. Tavoitteet Vesihuoltolaitoksella on 4 pohjavedenottamoa, 4 paineenkorotusasemaa, 1 vesitorni ja 1 vedenmittaus- ja paineenpitoasema. Runkovesijohtoa on noin 160 km. Viemärilaitoksella on 5 jätevedenpuhdistamoa, 23 jätevedenpumppaamoa, 1 sadevesipumppaamo ja 2 lietteiden kuivausyksikköä. Lisäksi kunta hoitaa Luopioisissa yhtä teollisuuden jätevedenpuhdistamoa. Runkoviemärinverkoston pituus on noin 70 km. Vesihuoltolaitoksen hoitoon osallistuu 4 laitoksenhoitajaa ja 2 sijaista. Tavoite 1 Toteutuminen Tavoite 2 Toteutuminen Talous Laitosten lupaehtojen mukainen toiminta Mittari Tarkkailutulokset Tavoitetaso Lupaehtojen taso Omaa valvontaa ja mittauksia on lisätty laitoksilla. Seurataan lisättävien kemikaalien kulutusta/ määrää jätevedessä / juomavedessä ja haetaan oikea kemikaalien pumppaus määrä testien perusteella. Puhdistamoilla pyritään noudattamaan lupamääräyksiä ja vesilaitoksilla täytetään juomavedelle annetut määräykset Pirkanmaan ELY- keskus ja Kokemäen vesiensuojeluyhdistys tarkkailee ja raportoi puhdistamoiden tuloksista Vesihuoltolaitoksen kustannusten ja tulojen tasapaino. Mittari Tavoitetaso Taloudellinen tulos Tulojen ja menojen suhteen tasapaino Vesilaitoksen käyttömaksujen korottaminen alkaen. Vuoden 2014 aikana tehty mittavia korjauksia vesi- ja viemärilaitoksilla laitteistojen iän ja kunnon tullessa tiensä päähän. Tehtyjä korjauksia mm.: Sappeen mittakaivo: laitteistot hajonnut, Rautajärven puhdistamo: ph- mittaus hajonnut, korjattu muutama venttiili, Lepotien jvp automaatio: Pumppaamon automaatio hajonnut, tommolan vanha puhdistamo: Tehty toiminnan kannalta pakollisia korjauksia (Laaha, uusi ferropumppu yms.), Aitoon VO vaihdettu hajonnut klooripumppu, hankittu uusi mittalaitteisto puhdistamolle seurantaan (vanha hajonnut). Vesihuoltolaitoksen talouden ja korjausten tarkastelu seuraavalle 5-vuodelle Vesihuoltolain mukaan vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Vesihuoltolaitokselle on aloitettu tekemään 5 vuoden kattavaa korjaussuunnitelma. Korjaussuunnitelma sisältää myös talouden tarkastelun ja sen mitä pitäisi veden maksaa jotta saadaan korjauskustannukset katettua. Vesilaitoksen investoinnit 2014: - Tommola uusi jätevedenpuhdistamo - Majaran pellon vesi- ja viemäri linjat - Kantokylän viemäri - Sahantien ja myllärintien vesi- ja viemärijohdon uusiminen - Epaalan alueen vesijohdon ja viemärin suunnittelu ja rakentaminen - Kukkolan alueen vesijohdon suunnittelu ja rakentaminen

58 58 - Vesihuoltolaitoksen automaatiomallinnuksen teko - Vesihuoltolaitoksen yleissuunnitelmien teko - Aitoon lisäkaivon suunnittelu - Harhalan vedenottamon vedenottoluvan asiakirjojen kasaaminen VESIHUOLTOLAITOS Sitovuustaso LIIKEYLI-/ALIJÄÄMÄ TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät Toimintatulot yhteensä TOIMINTAMENOT Sisäiset erät Toimintamenot yhteensä TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE Suunnitelmapoistot Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Korvaus peruspääomasta Poistoeron lisäys/vähennys YLI-/ALIJÄÄMÄ

59 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Tuloslaskelmaosassa seurattavia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä satunnaiset. erät. TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU 2014 TA 2014 TAmuutokset TA muutosten jälkeen TP 2014 Poikkeama, eur Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Sisäiset tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut kulut Sisäiset kulut Toimintakate Verotulot Kunnallisverotulot Kiinteistövero Osuus yhteisöverotuotoista Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot pysyvistä vastaavista Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Poistoeron lis (-) / väh (+) Varausten lis (-) / väh (+) Rahastojen lis (-) / väh (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kunnan verotulot ylittivät talousarvion noin eurolla. Kunnallisveron tilitykset ylittivät talousarvion noin eurolla ja yhteisöveron tilitykset noin eurolla. Kunnallisverotulojen kasvu (1,7 %) edellisvuoteen ei ole vertailukelpoinen, sillä verontilityslain muutoksen perusteella jäännösverot ja kiinteistöverot tilitettiin kunnille vuonna 2013 aiempaa nopeammin, mikä tarkoittaa että kunta sai vuoden 2013 puolella osan muutoin vuodelle 2014 kuuluneista verotuloista. Kunta myös nosti kunnallisveroprosenttia 0,50 prosenttiyksikköä vuodelle Valtionosuudet vähenivät edellisvuodesta noin euroa (-0,8 %) mutta ylittivät talousarvion noin eurolla. Valtionosuuksien erittely on esitetty liitetietona 10.

60 60 Yhden prosenttiyksikön kunnallisveron tuotto Yhden prosenttiyksikön kunnallisveron tuotto Muutos ed. vuoteen 2,70 % 6,60 % -0,74 % Kunnallisveroprosentti 20,00 % 20,00 % 20,50 % Kiinteistöveroprosentit Vuosi Yleinen Vak. asuinrak. Muut asuinrak ,80 0,40 1, ,80 0,40 1, ,80 0,40 1, ,80 0,40 1,00 Rahoitustuotot ja kulut RAHOITUSTUOTOT TA 2014 TP 2014 ERO Korkotuotot Korkotuotot antolainasta ulkopuolisille Maksuliikennetilien korot Muut korkotuotot 763 Muut rahoitustuotot Osinkotuotot ja peruspääoman korot Peruspääoman korot kuntayhtymiltä Verotilitysten korot ja viivästyskorot Muut rahoitustuotot YHTEENSÄ RAHOITUSKULUT TA 2014 TP 2014 ERO Korkokulut Korkokulut lainoista ulkopuolisille Muut korkokulut -1 Muut rahoituskulut Verotilitysten korot -10 Viivästyskorot ja korotukset Muut rahoituskulut YHTEENSÄ Investointien toteutuminen Investointien toteutumista tarkastellaan investointiosan hankkeittain ja hankeryhmittäin, mikä on valtuustoon nähden sitova taso. Hankeryhmä voi koostua useasta eri yksittäisestä kohteesta, joiden erittely talousarviossa on ohjeellinen. Rahoitusosuudet on merkitty ohjeistuksen mukaan tuloksi, kun oikeus tuloon on syntynyt. Investointiosa on bruttobudjetoitu Investointimenojen toteutumisaste oli 71,2 prosenttia määrärahoista. Tulojen toteutumisaste oli 17,2. Nettoinvestointeina laskettuna talousarvion toteutumisaste oli 78,3 prosenttia. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Kunnanhallitus TA 2014 TA-muutos Maa- ja vesialueet TA muut. jälk. Toteutuma Tot. % Kok.kust Menot ,9 Tulot ,7 Netto ,0 ATK - hankinnat Menot ,0 Tulot 0 0 Netto

61 61 Sijoitukset / pitkävaikutteiset menot Menot ,1 Tulot Netto ,1 Sos.toimen kalusto ja kotipalv. autot Menot 0 Tulot Netto Menot yhteensä ,0 Tulot yhteensä ,6 Netto yhteensä ,6 Selite: Maa- ja vesialueet: sisältää maan oston määrärahan sekä tonttien ja kiinteistöjen myyntituloarvion ATK-hankinnat: Sähköisiin kokouksiin siirtyminen 2014 lautakunnat ja valtuusto Sos.toimen kalusto ja kotipalv. autot: Kaluston ja kotipalveluautojen luovutus Kangasalan kunnalle kirjanpitoarvosta yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Sijoitukset / pitkävaikutteiset menot koostuu seuraavista: euroa KuntaPron osakehankinta, loppuosa euroa koostuu Metsäliiton ilmoittamista osuuskoroista ja osuussijoituksista, joita ei ole maksettu rahana, vaan ne huomioidaan taseomaisuudessa. Sivistyslautakunta TA 2014 TA-muutos Koneet ja kalusto TA muut. jälk. Toteutuma Tot. % Kok.kust Menot ,7 Tulot 0 0 Netto ,7 Menot yhteensä ,7 Tulot yhteensä 0 0 Netto yhteensä ,7 Selite: Koneet ja kalusto: Eri koulujen kaluste- ja atk-hankintoihin Hermannin laajennusosan kalustohankinnat Aitoon päiväkodin kalustohankinnat Luopioisten kirjaston itsepalveluvarustus Vapaa-aikalautakunta TA 2014 TA-muutos Koneet ja kalusto TA muut. jälk. Toteutuma Tot. % Kok.kust Menot ,7 Tulot Netto ,5 Liikuntapaikat Menot ,0 Tulot 0 0 Netto ,0 Menot yhteensä ,7 Tulot yhteensä Netto yhteensä ,7 Selite: Koneet ja kalusto: 2014: Jäänhoitokoneen ja traktorin uusiminen euroa Liikuntapaikat: 2014: Sappeen-Laipanmaan yhdyspolkureitin muutostyöt (ei pystytty toteutettamaan 2013, siirto vuodelle 2014) 2014: Aitoon kuntoradan muutostyöt euroa (toteutus 2014, mikäli Anna Tapion säätiöltä saadaan lupa käyttää maapohjaa)

62 : Luja-Lukko Areenan matto ja valot : Urheilukentän traktori- ja kalustovarasto euroa Tekninen lautakunta TA 2014 TA-muutos Peruskorjaushankkeet TA muut. jälk. Toteutuma Tot. % Kok.kust Menot ,5 Tulot 0 Netto ,5 Kaavateiden rakentaminen Menot ,2 Tulot 0 Netto ,2 Ruokahuollon kaluste- ja laitehankinnat Menot ,4 Tulot Netto ,4 Hermannin päiväkodin laajennus (loppuunsaattaminen) Menot , Tulot Netto , Aitoon ala-asteen muuttaminen päiväkodiksi Menot , Tulot 0 0 Netto , Hankevalmistelu Menot Tulot 0 Netto Onkkaalan liikuntahalli Menot Tulot 0 Netto 0 Menot yhteensä ,1 Tulot yhteensä Netto yhteensä ,1 Selite: Peruskorjaushankkeet ja kaavateiden rakentaminen: Erittelyt jäljempänä Ruokahuollon kaluste- ja laitehankinnat: 2014 Osastoruokailun järjestämistä varten lämpövaunujen ja voimapistokkeet kolmelle osastolle (15 000), lämpövaunut , huoltoauto Huoltoauton hankinta toteutetaan, jos se valmistelussa todetaan kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi kuljetuksiin 2014 Päiväkoti Hermannin jakelukeittiötoiminnan laajentaminen (20 000) 2014 Kostian koulu laitehankinnat (27 000) Hanke toteutui lattiaremontin yhteydessä kesäällä Ylä-aste lukion laitehankinnat (24 000) Siirrettiin vuodelle Kukkiakodin laitehankinnat (25 000) 2015 Selvitetään omavalvontajärjestelmä hankintaa, varataan hankeeseen (20 000) 2016 Omavalvontajärjestelmän toinen osio, varataan hankeeseen, (12 000) 2016 Kukkiakodin keittiöön uusi kypsennyspiste, (25 000) 2016 Ylä-aste lukion laitehankinnat, (20 000) Onkkaalan liikuntahalli: liikuntahallin esisuunnitelma 2015 ( euroa), rakennushanke 2016 VESIHUOLTOLAITOS TA 2014 TA-muutos TA muut. jälk. Toteutuma Tot. % Kok.kust. 2014

63 63 Eri kohteet Menot ,9 Tulot Netto ,2 Toiminta-alueiden rakentaminen Menot ,0 Tulot 0 0 Netto ,0 Tommolan jätevedenpuhdistamo Menot , Tulot Netto , Menot yhteensä ,4 Tulot yhteensä Netto yhteensä ,3 Selite: Erittelyt jäljempänä 2014 Tommolan jätevedenpuhdistamo, investointiin sisällytetty suotonauhan uusiminen (kustannus ) Tommolan jätevedenpuhdistamon esitetyn kokonaiskustannuksen lisäksi toteutunut vuonna 2011 vesihuoltolinjan Aitoo-Onkkaala rakentaminen, kustannus euroa INVESTOINNIT YHTEENSÄ TA 2014 TA-muutos TA muut. jälk. Toteutuma Tot. % Kok.kust MENOT YHTEENSÄ ,2 TULOT YHTEENSÄ ,2 NETTO YHTEENSÄ ,3 Peruskojaushankkeet TA 2014 TA-muutos TA muut. jälk. Toteutuma Tot. % Kok.kust Laitureiden uusiminen ,1 Laitureiden rakentaminen ,0 Yhteiskoulun ilmanvaihto, alakerran til. järj ,2 Myttäälän vanhan koulun julkisivu ja katto ,0 Kameravalvonta ,0 Aitoon koulun katon uusiminen Yhteiskoulu/Lukion keittiöremontti Luopioisten koulun salaojitus ,5 Yhteensä ,5 Kaavateiden rakentamiskohteet TA 2014 TA-muutos TA muut. jälk. Toteutuma Tot. % Kok.kust Eri kohteet, päällystäminen ja tievalaistus ,2 Tommolan alue Kesäsiirtolan alue (lomakoti) , Vohlisaaren alue Majara-alue ,8 Yhteensä ,2 Vesihuoltolaitoksen eri kohteet TA 2014 TA-muutos TA muut. jälk. Toteutuma Tot. % Kok.kust Pienet hankkeet ,6 Tommolan alue

64 64 Kantokylän vesi- ja viemärin rakentaminen ,1 Tulot Netto ,2 Vohlisaari Kesäsiirtola , Majara-alue ,4 Vanhan betoniviemärin sujutus ,1 Sahatien vesijohdon uusiminen ,1 Yhteensä ,9

65 Rahoitusosan toteutuminen Rahoitusosan toteutumisessa seurataan antolainasaamisten lisäyksiä ja vähennyksiä, lainojen lisäyksiä ja vähennyksiä sekä oman pääoman muutoksia. Rahoituslaskelman valtuustoon nähden sitovia tasoja on investointimenot, antolainausten lisäys sekä pitkäaikaisten lainojen lisäys. Talousarvion rahoitusosan vertailu TA 2014 TAmuutokset TA muutosten jälkeen TP 2014 Poikkeama Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitulo Toiminta ja investoinnit, netto Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäyksen muille Antolainasaamisten vähennykset muilta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos Maksuvalmiuteen ovat vaikuttaneet vuosikatteen sekä alkuperäistä että muutettua talousarviota selvästi parempi toteutuma sekä muut maksuvalmiuden muutokset, joissa korottomien velkojen määrä väheni noin 1,7 milj. euroa edellisvuoteen nähden. Uutta pitkäaikaista lainaa kunta otti 3,2 milj. euroa ja lyhensi lainoja noin 0,6 milj. euroa, nettolainanotto oli näin ollen noin 2,6 milj. euroa. Vesihuoltolaitoksen liittymismaksut sisältyvät muihin maksuvalmiuden muutoksiin. Vesihuoltolaitoksen liittymismaksuja kertyi noin euroa (sisältyy muihin maksuvalmiuden muutoksiin).

66 66 Yhteenveto käyttötalouden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta MÄÄRÄRAHAT, teur Alkup. TA TA:n muutokset TA muut. jälkeen TP 2014 Poikkea ma +ali / -yli TULOARVIOT, teur Alkup. TA TA:n muutokset TA muut. jälkeen TP 2014 Poikkea ma -ali / +yli NETTO Poikkea ma +ali / -yli Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Kunnanhallitus Yleishallinto Kehittämispalvelut Perusturvalautakunta Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Sivistyslautakunta Koulutus- ja kirjastopalv Vapaa-aikalautakunta Vapaa-aikapalvelut Tekninen lautakunta Tekniset palvelut Vesihuoltolaitos (1) Ruokahuolto- ja siiv.palv Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta Ympäristölautakunta Ympäristönsuojelu YHTEENSÄ ) Vesihuoltolaitoksen vertailtu määräraha sisältää rahoitustuotot ja -kulut sekä poistot

67 67 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1. Tuloslaskelma KUNTA Toimintatuotot Myyntituotot , ,98 Maksutuotot , ,27 Tuet ja avustukset , ,38 Muut toimintatuotot , , , ,43 Toimintakulut Henkilöstökulut , ,49 Palkat ja palkkiot , ,22 Henkilöstösivukulut , ,27 Eläkekulut , ,19 Muut henkilösivukulut , ,08 Palvelujen ostot , ,27 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,75 Avustukset muille , ,52 Muut toimintakulut , , , ,31 Toimintakate , ,88 Verotulot , ,74 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,66 Muut rahoitustuotot , ,95 Korkokulut , ,23 Muut rahoituskulut , , , ,66 Vuosikate , ,52 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,35 Arvonalentumiset ,06 0, ,35 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot ,28 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 Tilikauden tulos , ,45 Poistoeron lis (-) / väh (+) , ,04 Varausten lis (-) / väh (+) ,00 0,00 Rahastojen lis (-) / väh (+) 0,00 Tilikauden yli-/alijäämä , ,49

68 Rahoituslaskelma KUNTA TP 2014 TP 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,52 Satunnaiset erät ,28 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,83 Investointien rahavirta Investointimenot , ,75 Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 000, ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitulo , , , ,33 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,50 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäyksen muille 0,00 Antolainasaamisten vähennykset muilta , ,33 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,85 Oman pääoman muutokset 0,16 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,57 Vaihto-omaisuuden muutos 0,00 Saamisten muutos , Korottomien velkojen muutos , , , ,15 Rahavarojen muutos , ,65 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,69 Rahavarat , , , ,65

69 Tase KUNTA VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1 261, ,88 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,08 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,98 Rakennukset , ,36 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,30 Koneet ja kalusto , ,46 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,91 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,06 Muut lainasaamiset , ,97 Muut saamiset 9 710, , , ,03 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,02 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , , , ,83 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,43 Lainasaamiset ,00 Muut saamiset , ,00 Siirtosaamiset , , , ,09 Rahat ja pankkisaamiset , ,69 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,78 VASTAAVAA , ,63

70 70 KUNTA VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,59 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,56 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,64 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,40 Vapaaehtoiset varaukset , , ,40 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat , , , ,11 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,79 Muut velat , , , ,84 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,05 Lainat julkisyhteisöiltä , ,36 Saadut ennakot , ,81 Ostovelat , ,00 Muut velat , ,97 Siirtovelat , , , ,64 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,48 VASTATTAVAA , ,63

71 Konsernilaskelmat KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,74 Toimintakulut , ,51 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) ,43-343,10 Toimintakate , ,87 Verotulot , ,74 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,12 Muut rahoitustuotot , ,89 Korkokulut , ,39 Muut rahoituskulut , ,03 Vuosikate , ,46 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,57 Tilikauden yli- ja alipariarvot ,86 0,00 Arvonalentumiset 0,00 Satunnaiset erät 0,00 Tilikauden tulos , ,89 Tilinpäätössiirrot , ,31 Vähemmistöosuudet , ,66 Tilikauden yli-/alijäämä , ,54

72 72 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,56 Satunnaiset erät ,28 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,67 Investointien rahavirta Investointimenot , ,15 Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 331, ,08 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo , ,90 Pysyvien vastaavien myyntivoitot / -tappiot , , , ,20 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,53 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset ,00 Antolainasaamisten lisäyksen muille ,05 0,00 Antolainasaamisten vähennykset muilta , ,00 Lainakannan muutokset ,68 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,16 Lyhytaikaisten lainojen muutos 9 066, ,16 Oman pääoman muutokset , ,58 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,61 Rahoituksen rahavirta , ,51 Rahavarojen muutos , ,04 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,47 Rahavarat , , , ,04

73 73 KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,91 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,34 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,66 Rakennukset , ,70 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,30 Koneet ja kalusto , ,26 Muut aineelliset hyödykkeet , ,27 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,58 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet , ,39 Muut osakkeet ja osuudet , ,77 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 Muut lainasaamiset , ,14 Muut saamiset , , , ,37 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,29 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,71 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,92 Muut toimeksiantojen varat 0,00 329, , ,21 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,26 Muu vaihto-omaisuus 345, , ,07 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 190,28 0,00 Muut saamiset 19,58 0,00 209,86 0,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,15 Lainasaamiset 898, ,80 Muut saamiset , ,39 Siirtosaamiset , , , ,18 Rahoitusarvopaperit Joukkovelkakirjalainasaamiset , ,23 Muut arvopaperit 800,00 999, , ,37 Rahat ja pankkisaamiset , ,10 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,72 VASTAAVAA , ,22

74 74 KONSERNITASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,37 Arvonkorotusrahasto 6 892, ,90 Muut omat rahastot , ,26 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,50 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,58 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,52 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,80 Vapaaehtoiset varaukset , , , ,76 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset ,39 730,42 Muut pakolliset varaukset , , , ,08 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat , ,14 Muut toimeksiantojen pääomat , , ,65 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,91 Lainat julkisyhteisöiltä , ,93 Lainat muilta luotonantajilta , ,91 Muut velat , , , ,69 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,96 Lainat julkisyhteisöiltä , ,35 Lainat muilta luotonantajilta 8 076, ,45 Saadut ennakot , ,69 Ostovelat , ,92 Muut velat , ,81 Siirtovelat , , , ,94 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,63 VASTATTAVAA , ,22

75 75 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Valtuusto on hyväksynyt kunnan poistosuunnitelman / 16 ja täydentänyt sitä / 63. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen tulevaisuudessa todennäköisesti kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuutta ei ole. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset ja rahoitusomaisuus on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Avustusten käsittely Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on merkitty ao. hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi. Oikaisut, jotka on tehty edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin Edellisiin tilikausiin tehdyt oikaisut on esitetty liitetietojen kohdassa Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt ja kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Osakkuusyhteisöistä yhdistelemättä on jätetty asunto-osakeyhtiöt ja Kiinteistö Oy Pälkäneen liikekeskus. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty. Konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa.

76 76 Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöistä asunto-osakeyhtiöistä on ilmoitettu liitetiedoissa yhtiön nimi, kotipaikka, omistusosuus, sekä osuus oman pääoman määrästä, vieraasta pääomasta sekä voitosta ja tappiosta siltä osin, kun tiedot on saatu. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhtiön aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisöjen poistojen oikaisuksi ja edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Liitetieto 8 Kunnan ulkoiset toimintatuotot tehtäväalueittain TP 2014 TP 2013 Yleishallinto , ,00 Sosiaali- ja terveyspalvelut , ,00 Opetus- ja kulttuuripalvelut , ,00 Yhdyskuntapalvelut , ,00 Kunnan toimintatuotot yhteensä * , ,65 * Muutokset vertailuvuoteen aiheutuvat seuraavista: yleishallinto sai vuodelle 2014 kiinteistöjen myyntivoittoja euroa, siivous- ja ruokahuoltopalvelut siirtyivät teknisen toimen alaisuuteen, sosiaalipalvelujen siirtyminen Kangasalan tuottamaksi muutti aikaisempia tukipalvelujen sisäisiä tuottoja ulkoisiksi tuotoiksi. Liitetieto 9 Verotulojen erittely TP 2014 TP 2013 Kunnan tulovero , ,15 Osuus yhteisöveron tuotoista , ,37 Kiinteistövero , ,22 Verotulot yhteensä , ,88 Liitetieto 10 Valtionosuuksien erittely TP 2014 TP 2013 Laskennalliset valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuus , ,00 Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus , ,00 Järjestelmämuutoksen tasaus , ,00 Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet , ,00 Valtionosuudet yhteensä , ,00

77 77 Liitetieto 11 Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Konserni Kunta TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 0, ,44 Pälkäneen Asuntotuotanto 0,00 0,00 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 0,00 0,00 Pirkanmaan koulutuskuntakonserni 0,00 0,00 Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 Pirkanmaan koulutuskuntakonserni, kulut 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot ja kulut yhteensä 0,00 0,00 0, ,44 Liitetieto 12 - Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista kunnan tilinpäätöksessä Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidun poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit ja poistomenetelmät ovat: Poistokohde Poistoaika Poistomenetelmä Muut pitkävaikutteiset menot 3-20 vuotta tasapoisto Rakennukset vuotta tasapoisto Kadut, tiet, torit ja puistot 20 vuotta tasapoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet vuotta tasapoisto Koneet ja kalusto 5-20 vuotta tasapoisto Soranottoalueet käytön mukaan Rakennusten peruskorjaukset vuotta tasapoisto Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Liitetieto 13 - Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta kunnan tilinpäätöksessä Keskimääräinen poisto ja investointitaso määräytyvät tilinpäätösvuotta edeltävän vuoden ja voimassaolevaan taloussuunnitelmaan otettujen poistonalaisten investointien omahankintamenon keskimäärästä.

78 78 Tarkastelujakso Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot ,17 Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno ,78 Ero, ,61 Ero, % 58,4 % Olennaisena poikkeamana pidetään 10 %:n tai sitä suurempaa poikkeamaa. Kunnassa poikkeama on 58,4 %. Poikkeama johtuu sekä liian alhaisista poistotasoista, että vuosille ajoitetuista poikkeuksellisen mittavista investoinneista (4,5 milj. euron liikuntahalli sekä 2,0 milj. euron Harjutuulen peruskorjaushanke), joiden poistoja ei ole sisällytetty vielä tarkastelukauden poistolaskelmiin. Liitetieto 14 Pakollisten varausten muutokset Konserni Kunta TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Eläkevastuu ,42 0,00 0,00 0,00 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 427,99 730,42 0,00 0,00 Eläkevastuu ,43 730,42 0,00 0,00 Potilasvakuutusmaksu , ,75 0,00 0,00 Lisäykset tilikaudella , ,07 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 Potilasvakuutusmaksu , ,82 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset , ,61 0,00 0,00 Lisäykset tilikaudella , ,05 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset , ,66 0,00 0,00 Liitetieto 15 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Muut toimintatuotot Konserni TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Maa- ja vesialueiden myyntivoitot , , , ,42 Muut myyntivoitot 1 179, ,17 0,00 19,27 Myyntivoitot yhteensä , , , ,69 Kunta Muut toimintakulut Käyttöomaisuuden myyntitappiot 237, ,16 0,00 0,00 Myyntitappiot yhteensä 237, ,16 0,00 0,00 Liitetieto 16 Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Konserni Kunta TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Osinkotuotot muista yhteisöistä Peruspääoman korot kuntayhtymistä Osinkotuotot ja peruspääoman korkotuotot yht

79 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Liitetieto 19 Arvonkorotukset Konserni Kunta TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Maa- ja vesialueet Arvo ,67 543,67 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotusten purku 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvo ,67 543,67 0,00 0,00 Rakennukset 6 990, ,72 0,00 0,00 Arvonkorotusten muutos* -641,84-97,49 0,00 0,00 Arvo , ,23 0,00 0,00 Arvonkorotukset yhteensä , ,90 0,00 0,00 Liitetiedot Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, omistukset muissa yhteisöissä Katso taulukot seuraavilla sivuilla. Liitetieto 25 Saamisten erittely Kunta Saamiset tytäryhteisöiltä TP 2014 TP 2013 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Lainasaamiset ,51 0, ,84 0,00 Muut saamiset 5 641,04 0, ,80 Yhteensä ,55 0, , ,80 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0,00 0,00 0, ,16 Yhteensä 0,00 0,00 0, ,16 Saamiset yhteensä ,55 0, , ,96 Liitetieto 26 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kunta TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Siirtyvät korot , , , ,15 Kelan korvaus työterveyshuollosta , , , ,00 EU-tuet ja avustukset , , , ,00 KEVA varhe-eläkemaksupalautus , , , ,00 Pälkäneen palvelukotisäätiö alij.korv.pal , ,00 Kangasalan kunta sote-palv. palaut , ,00 Muut tulojäämät , , , ,51 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , , , ,66

80 80 Liitetieto 21 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Yhteensä Maa-alueet Rakennukset Aineelliset hyödykkeet Kiinteät Koneet ja Keskeneräiset rakenteet ja kalusto hankinnat laitteet Yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ Poistamaton hankintameno , , , , , , , , , ,99 Lisäykset tilikauden aikana , , , , ,84 Rahoitusosuudet tilikaudella , , ,00 Vähennykset tilikauden aikana , , , ,81 Siirrot erien välillä +/ , , ,72 Tilikauden poistot , , , , , , , ,06 Arvonalennukset ja niiden palautukset - Poistamaton hankintameno , , , , , , , , , ,96 Arvonkorotukset + 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpito- ja tasearvo , , , , , , , , , ,96 Olennaiset lisäpoistot Erittely olennaisista lisäpoistoista 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet, konserniyhtiöt Osakkeet, omistusyht. yhteisöt Osakkeet ja osuudet Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset Aineettomat oikeudet menot Kuntayhtymäosuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Jvk-saamiset Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Saamiset, Saamiset, Saamiset konserniyhteisöt kuntayhtymät muut yhteisöt Poistamaton hankintameno , , , , ,06 0, ,84 0, , ,97 Lisäykset , , ,69 Vähennykset , , ,33 Siirrot erien välillä Hankintameno , , , , ,75 0, ,51 0, , ,64 Arvonalennukset - 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset + 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , ,75 0, ,51 0, , ,64 Yhteensä

81 81 Liitetieto Omistukset muissa yhteisöissä Tytäryhteisöt Omistusosuus Kotipaikka Kunta Konserni Kuntakonsernin osuus (teur) omasta pääomasta vieraasta pääomasta tilikauden voitosta / tappiosta Pälkäneen Asuntotuotanto Oy Pälkäne 100,0 % 100,0 % Pälkäneen Aluelämpö Oy Pälkäne 100,0 % 100,0 % Kuntayhtymät Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampere 2,0 % 2,0 % Hämeen päihdehuollon ky Lammi 1,3 % 1,3 % Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Valkeakoski 1,6 % 1,6 % Pirkanmaan liitto Tampere 1,3 % 1,3 % Koulutuskeskus Tavastia Hämeenlinna 0,2 % 0,2 % Osakkuusyhteisöt Luopioisten vesihuolto Oy Pälkäne 42,5 % 42,5 % Kiinteistö Oy Luopioisten Pienteollisuustalo Pälkäne 48,6 % 48,6 % Osakkuusyhteisöt, keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, ei yhdistelty konsernitilinpäätökseen Kiinteistö Oy Pälkäneen liikekeskus Pälkäne 20,0 % 20,0 % Tredu-kiinteistöt Oy Tampere 1,2 % 1,2 % Osakkuusyhteisöt, asunto-osakeyhtiöt, ei yhdistelty konsernitilinpäätökseen As Oy Rantakukka Pälkäne 26,5 % 26,5 % As Oy Luopioisten Retkitie Pälkäne 25,7 % 25,7 % As Oy Aitoonrivi Pälkäne 26,6 % 26,6 % As Oy Luopioisten Retkipirtti Pälkäne 31,8 % 31,8 % As Oy Kyläkantola Pälkäne 37,1 % 37,1 % As Oy Tiilivakki Pälkäne 40,2 % 40,2 % As Oy Luopioisten Kokinrivi Pälkäne 30,4 % 30,4 % As Oy Luopioisten Kyynärötarha Pälkäne 23,4 % 23,4 %

82 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Liitetieto 28 Oman pääoman erittely Konserni Kunta TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Peruspääoma , , , ,59 Lisäykset 0,16 0,00 Vähennykset 6 254, ,62 0,00 0,00 Peruspääoma , , , ,59 Osuus ky:n opon lisäyksestä 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto , ,39 0,00 0,00 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 98,17 97,49 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto , ,90 0,00 0,00 Muut omat rahastot Muut omat rahastot yhteensä , ,92 0,00 0,00 Lisäykset Vähennykset 476, ,66 Muut omat rahastot yhteensä , ,26 Edellisten tilikausien ylijäämä , , , ,91 Edellisten tilikausien ylijäämä * , , , ,56 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,49 Oma pääoma yhteensä , , , ,64 *Ero konsernin tilikausien ylijäämässä aiheutuu kuntayhtymien konsernitaseen muutoksista Liitetieto 30 Pitkäaikaiset velat (yli viisi vuotta), kunta Velan osuus, joka erääntyy jälkeen Lainat rahoituslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Pitkäaikaiset velat yhteensä , ,00 Liitetieto 33 Vieras pääoma Kunta Velat tytäryhteisöille TP 2014 TP 2013 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Ostovelat ,76 0, ,83 Yhteensä ,76 0,00 0, ,83 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat * ,62 0, ,82 Yhteensä ,62 0,00 0, ,82 Vieras pääoma yhteensä ,86 0,00 0, ,99

83 83 Liitetieto 36 Muiden velkojen erittely Konserni Kunta TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Muut velat Liittymismaksuvelat , , , ,05 Yhteensä , , , ,05 Liitetieto 37 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kunta TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset , , , ,14 Korkojaksotukset , , , ,56 Valtionosuuspalautukset ,09 0, ,00 0,00 Muut menojäämät , , , ,17 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , , , ,87 Liitetieto 39 Elatustuen takautumissaatavan laskennallinen korvaus TP 2014 TP 2013 Taseen saamisiin merkitty määrä Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Liitetieto Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä, kunnan muiden sitoumusten kuin velkojen vakuudeksi annetut vakuudet, konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta annetut vakuudet Edellä mainittuja vakuuksia ei ole annettu.

84 84 Liitetieto 44 Leasingvastuiden yhteismäärä Konserni Kunta TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Liitetieto 45 Vastuusitoumukset Konserni Kunta TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma , , , ,04 Jäljellä oleva pääoma , , , ,87 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma 0, , , ,50 * Jäljellä oleva pääoma , , , ,50 Yhteensä , , , ,91 * * korjattu vuodelle 2013 esitetty tieto oikeaksi Liitetieto 46 Vastuu Kuntien takauskeskuksen vastuista TP 2014 TP 2013 Kunnan osuus takausvastuista , ,00 Kunnan osuus kattamattomista takausvastuista ,00 0,00 Kunnan osuus rahastosta , ,38 Liitetieto 47 Muut taloudelliset vastuut Sopimusvastuut Maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvat velvoitteet Konserni TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Arvonlisäveron palautusvastuu , ,42 858,00 Sopimuksiin sisältyvät lunastusvelvoitteet , ,04 Vuokravastuut , ,08 Johdannaissopimukset , ,86 Projektitoimintaan liittyvät saamiset 1 499, ,20 Muut vastuusitoumukset 1 447,46 0,00 ** * *Jätevedenpuhdistamon investointihankkeen työmaakokouksissa oli avoimena asiana vuonna 2013 maksettujen urakoitsijakorvausten korkojen määrä ** Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän purkautumisesta on laadittu sopimus, jota käsitellään omistajakuntien kunnanvaltuustoissa kevään 2015 aikana. Sopimuksessa arvioitu Pälkäneen osuus kuntayhtymän nettovarallisuudesta on euroa. Kunnalle voi aiheutua kuntayhtymän purkamisesta kuntayhtymän alijäämän kattamisvelvoitteita, mikäli omaisuuden realisointi ei kattaisi kuntayhtymän alijäämiä. Kunta

85 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liitetieto 48 Henkilöstön lukumäärä tehtäväalueittain TP 2014 TP 2013 Kokoaik. Osa-aik. Kokoaik. Osa-aik. Yleishallinto Sosiaalipalvelut Opetus- ja kulttuuripalvelut Yhdyskuntapalvelut Vesihuoltolaitos Yhteensä Sisältää vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön lukuun ottamatta kansalaisopiston tuntiopettajia sekä perhe- ja omaishoitajia. Päivähoito siirtyi sosiaalipalveluista opetus- ja kulttuuripalveluihin vuoden 2013 alusta lukien. Ruokahuoltosiivouspalveluiden henkilöstö siirtyi yleishallinnosta teknisen toimen (yhdyskuntapalvelut) alaisuuteen keväällä 2013.

86 86 5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Vesihuoltolaitos-taseyksikön tilinpäätös VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,16 Liiketoiminnan muut tuotot , ,82 Tuotot , ,98 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,02 Palvelujen ostot , , , ,12 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,20 Henkilösivukulut , ,76 Eläkekulut , ,61 Muut henkilösivukulut , , , ,96 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,61 Liiketoiminnan muut kulut , ,89 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,60 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 254, ,48 Muut rahoitustuotot 3 167, ,99 Muille maksetut korkokulut , ,65 Muut rahoituskulut ,56-249,08 Korvaus peruspääomasta -33, , , ,71 Ylijäämä / alijäämä ennen satunnaisia eriä , ,31 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,31 Poistoeron lisäys / vähennys 9 136, ,80 Tilikauden yli-/alijäämä , ,51

87 87 VESIHUOLTOLAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA TP 2014 TP 2013 Toiminnan rahavirta Liikeyli-/alijäämä , ,60 Poistot ja arvonalentumiset , ,61 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,30 Investointien rahavirta Investointimenot , ,30 Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 000, , , ,30 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,00 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,73 Oman pääoman muutokset 0,16 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Lyhytaikaiset saam. muutokset kunnalta , ,40 Lyhytaikaiset saam. muutokset muilta , ,26 Korottomien velkojen muutos muilta , ,30 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,04 Rahoituksen rahavirta , ,95 Rahavarojen muutos , ,95 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,05 Rahavarat , , , ,95

88 88 VESILAITOKSEN TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,52 Rakennukset , ,14 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,63 Koneet ja kalusto 0,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,01 Sijoitukset Muut saamiset 5 600, , , ,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,01 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,04 Saamiset kunnalta , ,40 Muut saamiset , ,94 Muut siirtosaamiset , , ,38 Rahat ja pankkisaamiset 0, ,05 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,43 VASTAAVAA , ,44 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,30 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,97 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,82 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , , , ,45 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 Muut velat , , , ,05 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Korottomat velat kunnalta/kuntayhtymältä , ,50 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 Ostovelat , ,41 Muut velat , ,50 Siirtovelat , , , ,12 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,17 VASTATTAVAA , ,44

89 89 Vesihuoltolaitos-taseyksikön liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Liitetieto Toimintatuotot Vesilaitoksen myyntituotot , ,32 Viemärilaitoksen myyntituotot , ,84 Liikevaihto yhteensä , ,16 Vesilaitoksen muut tuotot 8 435, ,85 Viemärilaitoksen muut tuotot ,71 242,97 Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä , ,82 Liitetieto 12 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Rakennukset vuotta tasapoisto 2,5-10,0 % Muut kiinteät rakenteet ja laitteet vuotta tasapoisto 2,5-8,3 % Koneet ja kalusto 5-20 vuotta tasapoisto 5,0-20,0 % Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Liitetieto 13 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta: vuosina Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Ero Ero % -82,5 Tarkasteluajanjaksoon sisältyy poikkeuksellisen suuri investointihanke (jätevedenpuhdistamon saneeraus) Tasetta koskevat liitetiedot Liitetieto 21. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Aineettomat Muut pitkä- Maa-alueet Rakennukset Kiinteät Koneet ja Keskeneräiset KAIKKI oikeudet vaikutteiset Yhteensä rakenteet ja kalusto hankinnat Yhteensä YHTEENSÄ menot laitteet Poistamaton hankintameno ,00 0,00 0, , , ,63 0, , , ,99 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,29 Rahoitusosuudet tilikaudella , , ,00 Vähennykset tilikauden aikana - 0,00 0,00 Siirrot erien välillä , ,79 0,00 0,00 Tilikauden poistot , , , ,51 Arvonalennukset ja niiden palautukset - Poistamaton hankintameno ,00 0,00 0, , , ,75 0, , , ,79 Arvonkorotukset + 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpito- ja tasearvo ,00 0,00 0, , , ,75 0, , , ,79 Olennaiset lisäpoistot Erittely olennaisista lisäpoistoista 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

90 90 Maa- ja vesialueet erittely Kiinteistöjen liittymismaksut , ,74 Muut maa- ja vesialueet , ,78 Maa- ja vesialueet yhteensä , ,52 Liitetieto Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Vakuutuskorvaus ,00 Liitetieto Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,30 Liitetieto Pitkäaikaiset velat (yli 5v.) erääntyy jälk. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Liitetieto Muiden velkojen erittely Muut velat Liittymismaksut , ,05 Muut velat yhteensä , ,05 Liitetieto Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Lomapalkkajaksotus , ,03 Korkojaksotukset 4 538, ,68 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , ,71 Henkilöstön lukumäärä Kokoaikaiset 5 4 Osa-aikaiset 1 1 Yhteensä 6 5

91

92 92 7. LUETTELOT JA SELVITYKSET KÄYTETYT TOSITELAJIT 1 Muistiot 7 Sisäiset laskut 8 Avaava tase 9 Käyttöomaisuusviennit 11 Tiliotetositteet 12 Kassatositteet 20 Myyntireskontra, suoritukset 21 Myyntireskontra, viitesuoritukset 40 Ostoreskontra, suoritukset 301 Palkat 410 Ostoreskontra, Pälkäneen palvelupiste 470 Kierrätettävät laskut 610 Yleislaskutus 750 Vesilaskutus 810 Päivähoitolaskutus 850 Rakennusvalvonnan laskutus Tositteet säilytetään selväkielisessä muodossa paperilla. Ostolaskut skannataan säilytettäväksi sähköisesti. KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT Tasekirja Päiväkirja, atk-tulosteena Pääkirja, atk-tulosteena Osakirjanpidot Populus palkkakirjanpito, Logica Suomi Pro Economica myyntireskontra, Logica Suomi Pro Economica käyttöomaisuus, Logica Suomi Osakirjanpidot säilytetään atk-tulosteina

93 93 LIITTEET SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskien hallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää. Sisäisen valvonnan toteutumisen raportointia varten on laadittu lomakkeisto, jolla selonteko voidaan antaa. Kukin osasto (yleishallinto, sosiaaliosasto, sivistysosasto ja tekninen osasto) on valmistellut oman osastonsa tehtävien osalta selonteon. Selonteossa tarkastellaan seuraavia sisäisen valvonnan kohteita: - Valvontaympäristö, johtamisen ja hallinnon järjestäminen - Riskienhallinta - Valvontatoimenpiteet (kontrolli) - Tiedonkulku Lomakkeella arviointikohteet on määritelty. Lisäksi on annettu arviointia ohjaavia viitteitä ja todentamiskeinoja arvioinnin yhteismitallisuuden varmistamiseksi. Osaston selonteko arviointikohteesta on arviointihuomiot sarakkeissa sekä tilikaudelta että edelliseltä tilikaudelta.

94 94 1. Valvontaympäristö, johtamisen ja hallinnon järjestäminen YLEISHALLINTO OSA-ALUE ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN ARVIOINTIHUOMIOT 2013 ARVIOINTIHUOMIOT 2014 Toimintakulttuuri Organisaatiota johdetaan tehokkaasti, organisaation toiminta on tuloksellista ja toiminnan kehittäminen on jatkuvaa toiminnan suunnitelmallisuus toimintaa ohjaavat tavoitteet kehittämishankkeet henkilöstöpolitiikka talousarvio Johto tekee selkeät linjaukset ja suunnitelmat seuraa aktiivisesti toimintaa ryhtyy tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin antaa palautetta oikeudenmukaisesti Vuonna 2013 tapahtui organisaatiomuutoksia. Perusturvajohtajalle siirtyi hallintojohtajan tehtäviä. Samassa yhteydessä päätettiin PARAS-lain mukaisen sote-alueen valmistelusta vuotta aiemmin alkuperäisestä suunnitelmasta. Neuvottelut veivät usean viranhaltijan työaikaa koko kuluneen vuoden. Kunnanjohtaja jäi vuorotteluvapaalle ja vuosilomalle, joiden jälkeen eläkkeelle Tehtäviä hoidettiin sijaisjärjestelyin. Hallintojohtaja toimi vs. kunnanjohtajana ja hallintokoordinaattori vs. hallintojohtajana. Hallintokoordinaattorille palkattu sijainen. Organisaatiolle on hallintosääntö määritelty hyvän hallintotavan mukaiset hyvän hallintotavan periaatteet menettelyt ja eettiset ohjeet ja organisaatio toimintaa ohjaavat arvot on sisäistänyt ne Hyvän hallinnon periaatteiden vastaiseen toimintaan puututaan nopeasti Hyvää hallintotapaa noudatetaan kaikessa päätöksenteossa ja suunnittelussa Toimintaohjeiden noudattamista on valvottu ja poikkeamista on annettu palautetta. Toimintaohjeiden noudattamista on valvottu ja poikkeamista on annettu palautetta. Hallintosääntöä päivitetty. Organisaation toimintakulttuuri kannustaa keskusteluun ja epäkohtien esilletuomiseen johdon esimerkki tosiasialliset käytännöt Ehdotukset ja kritiikki käsitellään rakentavasti Kehityskeskustelut on pidetty ja luottamuksellisen ilmapiirin saavuttamiseksi on tavoiteltu avointa keskustelua. Uutena käytäntönä on otettu hallituksen jälkeisenä päivänä päätösten läpikäyminen iltapäiväkahvilla viraston henkilöstön kanssa. Kehityskeskustelut käydään keväisin. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti. Virastokokouksia tarpeen mukaan. Kunnanhallituksen päätösten läpikäynti kahvihuoneessa säännöllisesti kokouksen jälkeisenä perjantaina klo 14. Organisaatio Organisaatiorakenne on tarkoituksenmukainen ja edistää osaltaan tehokasta toimintaa ja johtamisjärjestelmä työjärjestykset Tehtävät ja vastuut ovat selkeitä, katvealueita ei ole Organisaatiorakenne tukee Hallinto on ohentunut ja tehtävät lomittuvat yleishallinnon henkilöstön osalta. Päällekkäistä suoritta- Kuntarakenneselvityksen työllistävä vaikutus nähtävissä yleishallinnossa esimiestasolla.

95 95 tavoitteiden saavuttamista tehtävänkuvat kehittämiskeskustelut perustehtävän hoitamista, strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista mista ei ole. Resurssit Henkilöstöllä on tehtävän edellyttämä osaaminen ja osaamisen kehittämiseen panostetaan Käytössä on tietojärjestelmät, joita tehtävien hoito edellyttää henkilöstöstrategia kehityskeskustelut koulutusperiaatteet tietohallinnan dokumentit Tehtävien vaativuuden arviointi on tehty Työsuoritusten arviointi on suoritettu Osaamisen kehittäminen on kytketty toiminnan tarpeisiin Viime vuotta leimasi organisaatiomuutokset, joiden osalta henkilöstöä perehdytettiin uusiin tehtäviin. Henkilöstöä vaihtunut. Hallintokoordinaattori ja hallintokoordinaattorin sijainen aloittavat maaliskuussa Vuoden 2015 talousarvion laatimista varten pakattiin sijainen talon ulkopuolelta sairastapauksen vuoksi. Yrityspalveluiden järjestäminen jatkossa ratkaistava yritysneuvontahankkeen päättyessä Toimintaa tukevat tietojärjestelmät ovat luotettavia ja dokumentoitu Arvio toimintaympäristöstä v. 2013: Sosiaalipalvelujen siirto yhteistoiminta-alueelle merkitsi organisaatiomuutosta, johon valmistauduttiin vuoden 2013 ajan. Arvio toimintaympäristöstä v. 2014: Henkilöstöä vaihtunut ja osaa tehtävistä hoidetaan sijaisjärjestelyin. Tehtävänkuvia tarkoitus tarkistaa. Yrityspalveluiden uudelleenorganisointi vuonna Riskienhallinta YLEISHALLINTO OSA-ALUE ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN ARVIOINTIHUOMIOT 2013 ARVIOINTIHUOMIOT 2014

96 96 Riskienhallintaprosessi Toimintastrategioista ja toimintastrategia-asiakirjat toiminnoista syntyvät suunnitteluasiakirjat riskit tunnistetaan ja priorisoidaan sekä riskien prosessikuvaukset vähentäminen on aktiivista toimintaa. henkilöstöstrategia ja suunnitelmat Ulkoisesta toimintaympäristöstä tulevat riskit ja niiden vaikutus toimintaan tunnistetaan. talousarvio taloussäännökset Riskien tunnistaminen on systemaattista ja ne on dokumentoitu Riskien vähentämistoimenpiteet on suunniteltu ja toteutettu, että riskit rajoittuvat hyväksytylle riskitasolle. Riskienhallintaprosessien läpikäynti on tavoitteena toteuttaa 2014 vuonna Semitan kanssa.. Kunnanhallitus, toimielimet sekä johtavat viranhaltijat ovat määritelleet hyväksyttävän riskitason. Kunnanhallitukselle, toimielimille ja johdolle raportoidaan riskienhallinnan tuloksista säännöllisesti. Arvio toimintaympäristöstä v. 2013: Valmiussuunnitelma saatettiin ajantasalle. Riskiarvioinnit ovat edelleen joiltakin osin kesken. Arvio toimintaympäristöstä v. 2014: 3. Valvontatoimenpiteet (kontrolli) YLEISHALLINTO OSA-ALUE ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN ARVIOINTIHUOMIOT 2013 ARVIOINTIHUOMIOT 2014 Valvontaprosessi Keskeiset toimintaprosessit on määritelty ja niihin liittyvät riskit ja valvontatoimenpiteet on kuvattu olennaisilta osin. prosessikuvaukset riskikartoitukset menettelytavat ohjeistus Ydintehtävien ja tukipalveluiden tärkeimmät toimintaprosessit on määritelty ja ne arvioidaan säännöllisesti. Henkilöstövaihdosten vuoksi joudutaan siirtämään vuodelle Pääprosessit on tunnistettu. Varhaiskasvatuksen osalta prosessit kuvattu. Valvontatoimenpiteet hallintosääntö Toimintaprosessien määrityksessä ja vastuuttamisessa on Valvontaa on toteutettu.

97 97 kattavat: talouden ja toiminnan laillisuuden tuloksellisuu- toiminnan den hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot taloudesta ja toiminnasta tavoitteiden toteutuminen raportointi sisäisen valvonnan ohjeistus prosessikuvaukset suunnittelu- ja seurantaprosessien asiakirjat talousarvio taloussäännökset käyttöoikeudet ja valtuuspäätökset omaisuuden rekisteröinti tietoturvallisuussuunnitelmat otettu huomioon varmentavien ja varmistavien menettelyiden ja rakenteiden tarve Arvio toimintaympäristöstä v. 2013: Vuotta varjosti henkilöstön sairauslomat, jotka vaikuttivat merkittävästi kehitystyöhön.. Arvio toimintaympäristöstä v. 2014:

98 98 4. Tiedonkulku YLEISHALLINTO OSA-ALUE ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN ARVIOINTIHUOMIOT 2013 ARVIOINTIHUOMIOT 2014 tie- Sisäinen donkulku Sisäinen tiedonkulku on järjestetty niin, että johdolla ja henkilöstöllä on käytettävissä oikea tieto oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa laskentajärjestelmät tiedonkulunkanavat (palaverit, sähköposti yms.) asiakaspalaute raportointi Johto organisaation eri toimintayksiköissä ja eri tasoilla on ajan tasalla ja osaa reagoida vallitsevan tilanteen mukaisesti. Sisäistä tiedotusta on lisätty mm. hallitusten päätösten läpikäynnillä viraston henkilöstön kanssa. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti. Virastokokouksia tarpeen mukaan. Kunnanhallituksen päätösten läpikäynti kahvihuoneessa säännöllisesti kokouksen jälkeisenä perjantaina klo 14. Organisaatiolla on toimivat tiedonkulkua ja vuoropuhelua tukevat menettelyt ja muutoksista tiedottaminen on avointa ja harkittua. Poikkeustilanteiden tiedotus on nopeaa ja siihen on selvät tiedotuskanavat kokoukset ja osasto- ym. palaverit keskustelut yt-toiminta raportointimenetelmät henkilöstölehti sähköposti viestintäsuunnitelma säännöt epäkohtien raportoinnista Kaikilla työntekijöillä organisaatiossa on riittävä tieto tehtäviensä hoitamiseksi ja muutoksiin valmentautumiseksi. Poikkeustilanteen sisäinen käsittely on suunnitelmallista ja harjoiteltua. Henkilöstölehden julkaisu on lopetettu, koska henkilöstöresurssit eivät tähän riitä. Sähköpostia käytetään runsaasti tiedon jakamisessa. Viestintäsuunnitelma käydään läpi 2014 syksyyn mennessä. Intranet valmistelussa.

99 99 Ulkoinen tiedonkulku Ulkoisen tiedotuksen menettelytavat ja vastuuhenkilöt on sovittu. päätösten julkisuus kunnan kotisivut tiedotteet lehdistö Ulkoinen tiedottaminen tapahtuu sovittujen menettelytapojen mukaan, on avointa ja harkitsevaa. Vastuut on sovittu, mutta viestintäsuunnitelma on päivittämättä. Markkinointi ja viestintäsuunnitelman laatiminen Kunnan kotisivut tärkein tiedotuskanava. Paikallislehti kirjoittaa aktiivisesti kunnan asioista. Poikkeustilanteiden tiedotus on nopeaa ja siihen on selvät tiedotuskanavat viestintäsuunnitelma Poikkeustilanteista tiedottaminen on riittävän nopeaa, ja avointa. Kuntalaisille annettava ohjeistus on riittävää ja selkeää. - - Arvio toimintaympäristöstä v. 2013: Henkilöstölle tiedottaminen on parantunut. Kuntastrategian jalkauttaminen on edelleen työn alla. Arvio toimintaympäristöstä v. 2014: 1. Valvontaympäristö l. johtamisen ja hallinnon järjestäminen SIVISTYSOSASTO OSA- ALUE ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN ARVIOINTIHUOMIOT 2013 ARVIOINTIHUOMIOT 2014

100 100 Toimintakulttuuri Organisaatiota johdetaan tehokkaasti, organisaation toiminta on tuloksellista ja toiminnan kehittäminen on jatkuvaa - toiminnan suunnitelmallisuus - toimintaa ohjaavat tavoitteet - kehittämishankkeet - henkilöstöpolitiikka - talousarvio Johto - tekee selkeät linjaukset ja suunnitelmat - seuraa aktiivisesti toimintaa - ryhtyy tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin - antaa palautetta oikeudenmukaisesti Koulujen toimintaa ohjaavat säädökset, opetussuunnitelma, vuosisuunnitelmat, talousarvio ja rehtorikokoukset. Hankkeiden ja koulutusten avulla on pyrittyorganisaation kehittämiseen. Henkilöstön osalta on edelleen paljon sijaisja määräaikaisjärjestelyjä. Koulukuraattorin toimi on vakinaistettu. Varhaiskasvatuksen toimintayksiköiden toimintakulttuuria pyritään edelleen kehittämään yhteisten laatukriteerien avulla Koulujen toimintaa ohjaavat säädökset, opetussuunnitelma, vuosisuunnitelmat, talousarvio ja rehtorikokoukset. Sivistystoimessa on otettu käyttöön kehittämistiimi asioiden valmistelussa. Organisaatio Organisaatiolle on määritelty hyvän hallintotavan mukaiset menettelyt ja eettiset ohjeet ja organisaatio on sisäistänyt ne Organisaation toimintakulttuuri kannustaa keskusteluun ja epäkohtien esilletuomiseen Organisaatiorakenne on tarkoituksenmukainen ja edistää osaltaan tehokasta toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista - hallintosääntö - hyvän hallintotavan periaatteet - toimintaa ohjaavat arvot - johdon esimerkki - tosiasialliset käytännöt - johtamisjärjestelmä - työjärjestykset - tehtävänkuvat - kehittämiskeskustelut Hyvän hallinnon periaatteiden vastaiseen toimintaan puututaan nopeasti Hyvää hallintotapaa noudatetaan kaikessa päätöksenteossa ja suunnittelussa Ehdotukset ja kritiikki käsitellään rakentavasti Tehtävät ja vastuut ovat selkeitä, katvealueita ei ole Hyvää hallintotapaa on pyritty noudattamaan kaikessa toiminnassa. Sivistystoimen toimintakulttuuri on ollut avointa ja asioihin tarttuvaa. Kaikki epäkohdat eivät ole korjattavissa sivistystoimen omin keinoin. Organisaatiorakenne tukee perustehtävän hoitamista, strategian toteutumista ja tavoittei- Nivelvaiheiden den saavuttamista Varhaiskasvatus on kuulunut vuoden 2013 alusta alkaen sivistystoimeen. Yhteistyö on käynnistynyt pääosin hyvin. yhteistyötä tulisi edelleen parantaa (esiopetus/perusopetus). Tehtäväkuvat ovat selkeät, varhaiskasvatuksen aluejohta- Hyvää hallintotapaa on pyritty noudattamaan kaikessa toiminnassa. Sivistystoimessa on pyritty avoimeen, ennakoivaan ja asioihin tarttuvaan toimintakulttuuriin. Varhaiskasvatuksen on toimiva. toimintamalli Nivelvaiheen yhteistyö on parantunut (esiopetus/perusopetus). Kehityskeskustelut ovat käytäntöi-

101 101 Henkilöstöllä on tehtävän edellyttämä osaaminen ja osaamisen kehittämiseen panostetaan Käytössä on tietojärjestelmät, joita tehtävien hoito edellyttää - henkilöstöstrategia - kehityskeskustelut - koulutusperiaatteet - tietohallinnan dokumentit - Tehtävien vaativuuden arviointi on tehty Työsuoritusten arviointi on suoritettu Osaamisen kehittäminen on kytketty toiminnan tarpeisiin Toimintaa tukevat tietojärjestelmät ovat luotettavia ja dokumentoitu jamalli vaatii tarkennusta. Kehityskeskustelut ovat käytäntönä. Henkilöstön koulutusta on jatkettu edelleen systemaattisesti. Tehtävien vaativuuden arviointi liittyy kehityskeskusteluissa käytävään tehtäväkuvan arviointiin. Suunnittelu- ja hallintoresurssi ei ole riittävällä tasolla varhaiskasvatuksen siirryttyä sivistystoimen alaisuuteen. nä. Varhaiskasvatukselle luodut laatukriteerit helpottavat ja auttavat henkilöstöä jäsentämään tarkemmin asiakaspalvelumme ja oman toimintamme vaatimukset. Tehtävien vaativuuden arviointi liittyy kehityskeskusteluissa käytävään tehtäväkuvan arviointiin. Arvio toimintaympäristöstä v Sivistystoimen alaisuuteen liittyi varhaiskasvatus (päivähoito ja esiopetus) vuoden 2013 alusta alkaen. Fyysisessä toimintaympäristössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden aikana. Arvio toimintaympäristöstä v Sivistystoimen alaisuudesta lakkautettiin Epaalan ja Laitikkalan koulut sekä Tuulimyllyn ryhmäperhepäiväkoti alkaen. Oppilaat ovat siirtyneet Kostian ja Harhalan kouluihin. Hermannan päiväkotia laajennettiin yhdellä osastolla, se mahdollisti ryhmäperhepäiväkodin lakkauttamisen.

102 Riskienhallinta SIVISTYSOSASTO OSA- ALUE ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN Toimintastrategioista ja toiminnoista syntyvät riskit tunnistetaan ja priorisoidaan sekä riskien vähentäminen on aktiivista toimintaa. Riskienhallintaprosessi Ulkoisesta toimintaympäristöstä tulevat riskit ja niiden vaikutus toimintaan tunnistetaan. Kunnanhallitus, toimielimet sekä johtavat viranhaltijat ovat määritelleet hyväksyttävän riskitason. - toimintastrategiaasiakirjat - suunnitteluasiakirjat - prosessikuvaukset - henkilöstöstrategia ja suunnitelmat - talousarvio - taloussäännökset Riskien tunnistaminen on systemaattista ja ne on dokumentoitu Riskien vähentämistoimenpiteet on suunniteltu ja toteutettu, että riskit rajoittuvat hyväksytylle riskitasolle. Kunnanhallitukselle, toimielimille ja johdolle raportoidaan riskienhallinnan tuloksista säännöllisesti. ARVIOINTIHUOMIO T 2013 Koulujen osalta käynnistyi aluehallintoviraston toteuttama työsuojelutarkastus keväällä 2013, joka osin jatkuu vuodelle Turvallisuuden Vihreä Risti on otettu käyttöön pilottikokeiluna neljässä koulussa. ARVIOINTIHUOMIOT 2014 Sivistystoimen valmiussuunnitelmaa ei päivitetty vuoden 2013 on päivitetty vuoden 2014 aikana Sivistystoimen valmiussuunnitelma aikana se tehdään keväällä Aluehallintoviraston työsuojelutarkastus kouluilla vietiin loppuun vuoden 2014 aikana. Turvallisuuden Vihreä Risti otettiin käyttöön kaikilla kouluilla.. Arvio toimintaympäristöstä v Riskienhallintaprosessit on läpikäyty kouluissa ja päiväkodeissa. Valmiussuunnitelman päivitys on kesken. Turvallisuuden Vihreän Ristin pilottihanke on osaltaan parantanut tilannetta. Arvio toimintaympäristöstä v Valmiussuunnitelma on päivitetty. 3. Valvontatoimenpiteet (kontrolli) SIVISTYSOSASTO OSA- ALUE ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN ARVIOINTIHUOMIOT 2013 ARVIOINTIHUOMIOT 2014

103 103 Valvontaprosessi Keskeiset toimintaprosessit on määritelty ja niihin liittyvät riskit ja valvontatoimenpiteet on kuvattu olennaisilta osin. kat- Valvontatoimenpiteet tavat: - talouden ja toiminnan laillisuuden - toiminnan tuloksellisuuden - hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen - johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot taloudesta ja toiminnasta - tavoitteiden toteutuminen - raportointi - prosessikuvaukset - riskikartoitukset - menettelytavat - ohjeistus - hallintosääntö - sisäisen valvonnan ohjeistus - prosessikuvaukset - suunnittelu- ja seurantaprosessien asiakirjat - talousarvio - taloussäännökset - käyttöoikeudet ja valtuuspäätökset - omaisuuden rekisteröinti - tietoturvallisuussuunnitelmat Ydintehtävien ja tukipalveluiden tärkeimmät toimintaprosessit on määritelty ja ne arvioidaan säännöllisesti. Toimintaprosessien määrityksessä ja vastuuttamisessa on otettu huomioon varmentavien ja varmistavien menettelyiden ja rakenteiden tarve Prosessikuvausten arviointi on edelleen kesken. Talous on ollut tarkassa seurannassa ja seuranta on toteutunut hyvin. Samoin toiminnan tuloksellisuutta ja kustannusvaikutuksia on seurattu sekä niistä asianomaiset dokumentit toimitettu sivistyslautakunnalle. Arvio toimintaympäristöstä v. 2013: Valvontaprosessin kehittäminen on meneillään. Sisäisen valvonnan ohjeistus auttaa jatkossa asiaa. Varhaiskasvatuksen prosessit on kuvattu ja laatukriteeristö luotu. Muilta osin prosessikuvaus on edelleen kesken. Talous on ollut tarkassa seurannassa ja seuranta on toteutunut hyvin. Samoin toiminnan tuloksellisuutta ja kustannusvaikutuksia on seurattu sekä niistä asianomaiset dokumentit toimitettu sivistyslautakunnalle. Arvio toimintaympäristöstä v. 2014: Valvontaprosessin kehittäminen on meneillään. Sisäisen valvonnan ohjeistus auttaa jatkossa asiaa

104 Tiedonkulku SIVISTYSOSASTO OSA- ALUE Sisäinen tiedonkulku ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN ARVIOINTIHUOMIOT 2013 Sisäinen tiedonkulku on järjestetty niin, että johdolla ja henkilöstöllä on käytettävissä oikea tieto oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa Organisaatiolla on toimivat tiedonkulkua ja vuoropuhelua tukevat menettelyt ja muutoksista tiedottaminen on avointa ja harkittua. Poikkeustilanteiden tiedotus on nopeaa ja siihen on selvät tiedotuskanavat - laskentajärjestelmät - tiedonkulunkanavat (palaverit, sähköposti yms.) - asiakaspalaute - raportointi - kokoukset ja osastoym. palaverit - keskustelut - yt-toiminta - raportointimenetelmät - henkilöstölehti - sähköposti - viestintäsuunnitelma - säännöt epäkohtien raportoinnista Johto organisaation eri toimintayksiköissä ja eri tasoilla on ajan tasalla ja osaa reagoida vallitsevan tilanteen mukaisesti. Kaikilla työntekijöillä organisaatiossa on riittävä tieto tehtäviensä hoitamiseksi ja muutoksiin valmentautumiseksi. Poikkeustilanteen sisäinen käsittely on suunnitelmallista ja harjoiteltua. Sisäisen tiedonkulun toimivuuteen on kiinnitettävä lisää huomiota. Varhaiskasvatuksen siirtyminen on tuonut uusia haasteita tiedonkulkuun. Organisaatio on matala ja tavoitettavuus hyvä. Kouluilla ovat tiimit ja opettajainkokoukset säännöllisiä. Päivähoitosektorilla on omat käytänteensä. Sähköpostiyhteys jokaisen henkilöstöön kuuluvan kanssa on toimiva. Ohjeistus on annettu. Poikkeustilanteisiin on varauduttu ARVIOINTIHUOMIOT 2014 Sisäiseen tiedonkulkuun on kiinnitetty huomiota ja se toimii pääosin hyvin. Varhaiskasvatuksen jory kokoontuu säännöllisin väliajoin. Myös yksikkökohtaiset palaverit toteutuvat suunnitelmallisesti. Palavereista tehdään muistiot. Organisaatio on matala ja tavoitettavuus hyvä. Kouluilla ovat tiimit ja opettajainkokoukset säännöllisiä. Ohjeistus on annettu. Poikkeustilanteisiin on varauduttu

105 105 Ulkoinen tiedonkulku Ulkoisen tiedotuksen menettelytavat ja vastuuhenkilöt on sovittu. - päätösten julkisuus - kunnan kotisivut - tiedotteet - lehdistö Ulkoinen tiedottaminen tapahtuu sovittujen menettelytapojen mukaan, on avointa ja harkitsevaa. Lautakuntien päätökset ovat kunnan kotisivuilla. Koulut tiedottavat toiminnastaan tiedottein koteihin. Sähköinen reissuvihko on otettu käyttöön kaikissa kouluissa. Kunnan kotisivujen hyödyntäminen on resurssipulan vuoksi vaatimatonta. Perusopetuksessa ovat käytössä arviointikeskustelut yhteistyössä oppilaan, opettajan ja oppilaan huoltajan kanssa Varhaiskasvatuksen osalta nettisivuja on pyritty selkiyttämään. Sähköisiä toimintoja pyritään kehittämään tulevana vuotena. Syksyllä 2014 varhaiskasvatus oli mukana pilotilla kehittämässä ja kokeilemassa sähköisiä toimintoja. Lautakuntien päätökset ovat kunnan kotisivuilla. Koulut tiedottavat toiminnastaan tiedottein koteihin. Sähköinen reissuvihko on otettu käyttöön kaikissa kouluissa. Kunnan kotisivujen hyödyntäminen on resurssipulan vuoksi vaatimatonta. Poikkeustilanteiden tiedotus on nopeaa ja siihen on selvät tiedotuskanavat - viestintäsuunnitelma Poikkeustilanteista tiedottaminen on riittävän nopeaa, ja avointa. Kuntalaisille annettava ohjeistus on riittävää ja selkeää. Prosessi päivitetään toimivuus on tällä hetkellä kohtalaisen hyvä. Poikkeusoloissa tiedottaminen joutui testatuksi Viirikukon kosteusvaurion vuoksi pääosin toimivaa. Arvio toimintaympäristöstä v. 2013: Varhaiskasvatuksen siirtyminen sivistystoimeen on tuonut uuden elementin tiedonkulkuun, jossa on onnistuttu suhteellisen hyvin. Arvio toimintaympäristöstä v. 2014: Tiedonkulku on suhteellisen hyvin toimivaa, vastuiden tunnistamisessa on vielä parannettavaa.

106 Valvontaympäristö l. johtamisen ja hallinnon järjestäminen TEKNINEN OSASTO OSA-ALUE ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN ARVIOINTIHUOMIOT 2013 Toimintakulttuuri Organisaatiota johdetaan tehokkaasti, organisaation toiminta on tuloksellista ja toiminnan kehittäminen on jatkuvaa Organisaatiolle on määritelty hyvän hallintotavan mukaiset menettelyt ja eettiset ohjeet ja organisaatio on sisäistänyt ne Organisaation toimintakulttuuri kannustaa keskusteluun ja epäkohtien esilletuomiseen Organisaatio Organisaatiorakenne on tarkoituksenmukainen ja edistää osaltaan tehokasta toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista - toiminnan suunnitelmallisuus - toimintaa ohjaavat tavoitteet - kehittämishankkeet - henkilöstöpolitiikka - talousarvio - hallintosääntö - hyvän hallintotavan periaatteet - toimintaa ohjaavat arvot - johdon esimerkki - tosiasialliset käytännöt - johtamisjärjestelmä - työjärjestykset - tehtävänkuvat - kehittämiskeskustelut Johto - tekee selkeät linjaukset ja suunnitelmat - seuraa aktiivisesti toimintaa - ryhtyy tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin - antaa palautetta oikeudenmukaisesti Hyvän hallinnon periaatteiden vastaiseen toimintaan puututaan nopeasti Hyvää hallintotapaa noudatetaan kaikessa päätöksenteossa ja suunnittelussa Ehdotukset ja kritiikki käsitellään rakentavasti Tehtävät ja vastuut ovat selkeitä, katvealueita ei ole Organisaatiorakenne tukee perustehtävän hoitamista, strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista Yhteiset teknisen toimen palaverit tärkeitä Epäkohtiin tartuttava hei; myös vanhat, käsittelemättömät asiat on puitava asiallisesti ja tehokkaasti Yhteinen hyvä, yhteiset toimintamallit Organisaation tulee ottaa huomioon uudistuneet ja uudistuvat käytännöt. ARVIOINTIHUOMIOT 2014 Liian harvoin palaverejä pidettiin! Edelleen on kiinnitettävä huomiota siihen, että henkilöstöasiat tulee hoidettua kuntoon ja ristiriitatilanteet käsitellyiksi Henkilöstö kuuleminen ja informaation antamien tärkeää Kehittämisen paikka

107 107 Resurssit Henkilöstöllä on tehtävän edellyttämä osaaminen ja osaamisen kehittämiseen panostetaan Käytössä on tietojärjestelmät, joita tehtävien hoito edellyttää - henkilöstöstrategia - kehityskeskustelut - koulutusperiaatteet - tietohallinnan dokumentit Tehtävien vaativuuden arviointi on tehty Työsuoritusten arviointi on suoritettu Osaamisen kehittäminen on kytketty toiminnan tarpeisiin Kehityskeskustelut tulee käydä asiallisesti mutta ripeästi Kouluttautumiseen tulee kannustaa edelleen Näihin panostetaan entistä enemmän. Kouluttautuminen antaa henkilöille ja koko organisaatiolle lisämotivaatiota Toimintaa tukevat tietojärjestelmät ovat luotettavia ja dokumentoitu Tietokone ja automaatio on tätä päivää ja sitä pitää käyttää! Uusien asioiden oppiminen ja apuvälineiden käyttö tärkeää Arvio toimintaympäristöstä 2013: Arvio toimintaympäristöstä 2014: 2. Riskienhallinta TEKNINEN OSASTO OSA-ALUE ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN ARVIOINTIHUOMIOT 2013 ARVIOINTIHUOMIOT 2014

108 108 Toimintastrategioista ja toiminnoista syntyvät riskit tunnistetaan ja priorisoidaan sekä riskien vähentäminen on aktiivista toimintaa. Riskienhallintaprosessi Ulkoisesta toimintaympäristöstä tulevat riskit ja niiden vaikutus toimintaan tunnistetaan. Kunnanhallitus, toimielimet sekä johtavat viranhaltijat ovat määritelleet hyväksyttävän riskitason. - toimintastrategiaasiakirjat - suunnitteluasiakirjat - prosessikuvaukset - henkilöstöstrategia ja suunnitelmat - talousarvio - taloussäännökset Riskien tunnistaminen on systemaattista ja ne on dokumentoitu Riskien vähentämistoimenpiteet on suunniteltu ja toteutettu, että riskit rajoittuvat hyväksytylle riskitasolle. Kunnanhallitukselle, toimielimille ja johdolle raportoidaan riskienhallinnan tuloksista säännöllisesti. Ei muutoksia Riskienhallintaryhmä tulossa kuntaan Ei muutoksia Arvio toimintaympäristöstä 2013: Arvio toimintaympäristöstä 2014: 3. Valvontatoimenpiteet (kontrolli) TEKNINEN OSASTO OSA-ALUE ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN ARVIOINTIHUOMIOT 2013 Valvontaprosessi Keskeiset toimintaprosessit on määritelty ja niihin liittyvät riskit ja valvontatoimenpiteet on kuvattu olennaisilta osin. - prosessikuvaukset - riskikartoitukset - menettelytavat - ohjeistus Ydintehtävien ja tukipalveluiden tärkeimmät toimintaprosessit on määritelty ja ne arvioidaan säännöllisesti. ARVIOINTIHUOMIOT 2014 Ei muutoksia 2013 Ei muutoksia 2014

109 109 kat- Valvontatoimenpiteet tavat: - talouden ja toiminnan laillisuuden - toiminnan tuloksellisuuden - hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen - johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot taloudesta ja toiminnasta - tavoitteiden toteutumisen - raportoinnin - hallintosääntö - sisäisen valvonnan ohjeistus - prosessikuvaukset - suunnittelu- ja seurantaprosessien asiakirjat - talousarvio - taloussäännökset - käyttöoikeudet ja valtuuspäätökset - omaisuuden rekisteröinti - tietoturvallisuussuunnitelmat Toimintaprosessien määrityksessä ja vastuuttamisessa on otettu huomioon varmentavien ja varmistavien menettelyiden ja rakenteiden tarve Osavuosikatsaukset on laadittu sovitus käytännön mukaan Irtaimisto teknisen nimeämän toimesta. tarkastettu lautakunnan edustajiston Sosiaalitoimen kiinteistöt tarkastettu teknisen lautakunnan nimeämän edustajiston toimesta. Ei muutoksia Irtaimisto tarkastettu vanhan käytännön mukaan Sosiaalitoimiston kiinteistöt tarkastettu vanhan käytännön mukaan; vikojen ja puuteiden korjauksista informoitu teknistä lautakuntaa Arvio toimintaympäristöstä v. 2013: Arvio toimintaympäristöstä v. 2014: 4. Tiedonkulku TEKNINEN OSASTO OSA-ALUE ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN ARVIOINTIHUOMIOT 2013 ARVIOINTIHUOMIOT 2014

110 110 tiedon- Sisäinen kulku Ulkoinen tiedonkulku Sisäinen tiedonkulku on järjestetty niin, että johdolla ja henkilöstöllä on käytettävissä oikea tieto oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa Organisaatiolla on toimivat tiedonkulkua ja vuoropuhelua tukevat menettelyt ja muutoksista tiedottaminen on avointa ja harkittua. Poikkeustilanteiden tiedotus on nopeaa ja siihen on selvät tiedotuskanavat Ulkoisen tiedotuksen menettelytavat ja vastuuhenkilöt on sovittu. Poikkeustilanteiden tiedotus on nopeaa ja siihen on selvät tiedotuskanavat - laskentajärjestelmät - tiedonkulunkanavat (palaverit, sähköposti yms.) - asiakaspalaute - raportointi - kokoukset ja osasto- ym. palaverit - keskustelut - yt-toiminta - raportointimenetelmät - henkilöstölehti - sähköposti - viestintäsuunnitelma - säännöt epäkohtien raportoinnista - päätösten julkisuus - kunnan kotisivut - tiedotteet - lehdistö - viestintäsuunnitelma Johto organisaation eri toimintayksiköissä ja eri tasoilla on ajan tasalla ja osaa reagoida vallitsevan tilanteen mukaisesti. Kaikilla työntekijöillä organisaatiossa on riittävä tieto tehtäviensä hoitamiseksi ja muutoksiin valmentautumiseksi. Poikkeustilanteen sisäinen käsittely on suunnitelmallista ja harjoiteltua. Ulkoinen tiedottaminen tapahtuu sovittujen menettelytapojen mukaan, on avointa ja harkitsevaa. Pyritään kehittämään edelleen Palavereja pidetty säännöllisen epäsäännöllisesti, ei kuitenkaan tarpeeksi! OK OK Poikkeustilanteista tiedottaminen on riittävän nopeaa, ja OK avointa. Kuntalaisille annettava ohjeistus on riittävää ja selkeää. Parantamisen varaa edelleen Palaverejä pidetty liian vähän Pirkka 2014 harjoitus Tähän saatu lisäselvyyttä Pirkka 2014 harjoitus Arvio toimintaympäristöstä 2013: Arvio toimintaympäristöstä 2014:

111 111 VESIHUOLTOLAITOKSEN ERILLISTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Toimintakertomus Käyttöpäällikön katsaus Yleistä Vuosi 2014 oli kiireinen vuosi Pälkäneen vesihuollolla. Investointeja oli runsaasti ja uuden keskuspuhdistamon rakennuttamistyöt työllistivät vesihuoltolaitoksen organisaatiota reilusti. Muutamia laiterikkoja ja vesivuotoja oli vuoden aikana, jotka myös työllistivät ylimääräistä, lisäksi Pälkäneellä sattui yksi viemäritukos, tukoksen aikana jätevettä pääsi valumaan läheisen asuinrakennuksen kellaritiloihin aiheuttaen kellarille haittaa. Kellari korjattiin ja vian aiheuttanut kaivo vaihdettiin uuteen. Rakentaminen Vuonna 2014 vesihuoltolaitoksella rakennettiin Kantokylään ja Majaran asuinalueelle kunnallistekniikka, uuden keskuspuhdistamon urakka jatkui, saneerattiin Sahantien ja Myllärintien vesijohtoja, saneerattiin Onkkaalantien ja Lomatien välinen viemärijohto sujuttamalla, lisäksi hankittiin Aitoon vedenottamolle UV-desinfiointi laite, haettiin Harhalan vedenottamolle vedenottolupaa ja tehtiin vesihuoltolaitokselle vesilaitoksen vesihuoltolinjojen automaatiomallinnus. Tulevia näkymiä Vuonna 2015 on uuden pääpuhdistamon tarkoitus valmistua loppuun, Epaalan kunnallistekniikka on tarkoitus tehdä vuoden 2015 aikana, Kukkolan kunnallistekniikan vaihe 1, Yhdyslinjan pumppaamoiden käyttöönotto ja Aitoon sekä Sappeen puhdistamoiden käytöstä poisto. Lisäksi Aitoon lisäkaivo on tarkoitus toteuttaa vuoden 2015 aikana ja lisäkaivon lisäksi on tarkoitus lisäkaivon valmistuttua ottaa käyttöön yhdysvesijohto. Vesihuollolle valmistellaan vuoden 2015 loppuun mennessä talouden ja korjausten tarkastelu Tarkoituksena on parantaa laitteiston ja putkistojen laatua ja saada rikkoutumiset pienenemään sekä saada vesihuoltolaitoksen taloutta tasapainotettua. Vanhoja himaniittilinjoja on tarkoitus saneerata kesän aikana, jotta vesihuoltolaitoksen hukkavesiprosentit saadaan tippumaan valtakunnalliselle tasolle. Tavoitteena on, että vuonna 2018 hukkavesiprosentti olisi alle 25% Harri Vierikka Vesilaitoksen käyttöpäällikkö

112 112 Olennaiset tapahtumat ja muutokset toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2014 oli poikkeuksellisen paljon laitteiden ja putkien rikkoutumia, mitkä vaikuttivat vesilaitoksen talouteen. Laitteita rikkoutui mm. kolmella puhdistamolla, kahdella pumppaamolla, paineenkorottamolla, vedenottamolla, vesivuotoja oli Kankaanmaalla, Kantokyläntiellä ja myllärintiellä. Yllättävät korjauskulut aiheuttivat vesihuoltolaitoksen nettomäärärahan ylittymisen. Tarkempi listaus hajonneista laitteistoista: Luopioisten puhdistamo: Sähköhäiriöiden korjauksia Rautajärven puhdistamo: PH-mittarin uusinta vanhan hajottua, logiikka/automaatio hajosi Sappeen paineenkorottamo: Vesivuoto paineenkorottamolla, vesivuodon seurauksena paineenkorottamon automaatio/logiikka hajosi Sahantien ja myllärintien urakan loppuun saattamiseksi jouduttiin uusimaan hajonneita venttiileitä mitkä eivät kuuluneet urakkaan Myllärintie: Elokuun 2014 vesivuoto runkojohdossa Uudenkylän pumppaamo: Automaatio/logiikka hajosi Tommolan vanha puhdistamo: Laahan ongelmat ja prosessi ongelmia korjattu YMS. muita pienempiä korjauksia laitteiden/ koneiden hajotessa Johtokunta Pälkäneen vesihuoltolaitos on hallinnollisesti Pälkäneen kunnan taseyksikkö. Vesihuoltolaitoksen johtokuntana toimii tekninen lautakunta. Henkilöstö Vesihuoltolaitoksen henkilöstöön kuuluu käyttöpäällikkö, 3 vakituista laitosmiestä ja 1 osaaikaeläkkeellä oleva laitosmies. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Merkittävin toimintariski liittyy talousveden puhtauteen ja sitä kautta ihmisten terveyteen ja elintarviketeollisuuden toimintaan. Vakavimmin talousveden puhtautta uhkaa pohjaveden saastuminen. Saastumisen vaara liittyy mm. liikenteeseen, jossa jokainen vaarallista kemikaalia sisältävä kuljetus pohjavesialueella muodostaa onnettomuustilanteessa suuren riskin. Vanhat ympäristöpäästöt ovat piilevinä ennalta arvaamattomia. Niiden olemassaolo voi joskus realisoitua. Jätevesien joutuminen pohjaveteen on myös mahdollista. Jäteveden puhdistuksessa toimintahäiriö uhkaa vesistöä. Kaikissa toteutuvissa onnettomuuksissa ovat mukana myös taloudelliset tappiot. Myös maine saattaa tahraantua pitkäksi aikaa. Merkittävimpiä toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja on uusi puhdistamo, uusi puhdistamo mahdollistaa kahden pienemmän puhdistamon poistamisen ja puhdistustoimintojen keskittämisen Pälkäneelle Tommolan pääpuhdistamolle.

113 113 Ympäristötekijät Jäteveden puhdistuksessa ja veden hankinnassa toimitaan ympäristöluvan ehtojen puitteissa. Ympäristöviranomainen valvoo molempia toimia. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Selonteko on esitetty kunnan varsinaisen tilinpäätöksen yhteydessä. Talousarvion toteutumisvertailu VESIHUOLTOLAITOS Sitovuustaso LIIKEYLI-/ALIJÄÄMÄ TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 Ta muut. Muut.TA2014 TP 2014 Poikkeama Myyntitulot Maksutulot 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 Muut tulot Sisäiset erät Toimintatulot yhteensä TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Sisäiset erät Toimintamenot yhteensä TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE Suunnitelmapoistot Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Korvaus peruspääomasta Poistoeron lisäys/vähennys YLI-/ALIJÄÄMÄ

114 114 Toiminnan kuvaus Tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain mukaisesta vedenhankinnasta ja viemäröinnistä toimintaalueella ja toimittaa erikseen sovitut vesihuoltopalvelut toiminta-alueen ulkopuolella sijaitseville liittyjille. Tulosyksiköt: vesilaitos, viemärilaitos Tavoite 1 Toteutuminen Tavoite 2 Toteutuminen Laitosten lupaehtojen mukainen toiminta Mittari Tarkkailutulokset Tavoitetaso Lupaehtojen taso Omaa valvontaa ja mittauksia on lisätty laitoksilla. Seurataan lisättävien kemikaalien kulutusta/ määrää jätevedessä / juomavedessä ja haetaan oikea kemikaalien pumppaus määrä testien perusteella. Puhdistamoilla pyritään noudattamaan lupamääräyksiä ja vesilaitoksilla täytetään juomavedelle annetut määräykset Pirkanmaan ELY- keskus ja Kokemäen vesiensuojeluyhdistys tarkkailee ja raportoi puhdistamoiden tuloksista Vesihuoltolaitoksen kustannusten ja tulojen tasapaino. Mittari Tavoitetaso Taloudellinen tulos Tulojen ja menojen suhteen tasapaino Vesilaitoksen käyttömaksujen korottaminen alkaen. Vuoden 2014 aikana tehty mittavia korjauksia vesi- ja viemärilaitoksilla laitteistojen iän ja kunnon tullessa tiensä päähän. Tehtyjä korjauksia mm.: Sappeen mittakaivo: laitteistot hajonnut, Rautajärven puhdistamo: ph- mittaus hajonnut, korjattu muutama venttiili, Lepotien jvp automaatio: Pumppaamon automaatio hajonnut, tommolan vanha puhdistamo: Tehty toiminnan kannalta pakollisia korjauksia (Laaha, uusi ferropumppu yms.), Aitoon VO vaihdettu hajonnut klooripumppu, hankittu uusi mittalaitteisto puhdistamolle seurantaan (vanha hajonnut). Vesihuoltolaitoksen talouden ja korjausten tarkastelu seuraavalle 5-vuodelle Täydentävä selvitys vesihuoltolaitoksen toiminnan toteutumisesta Talousveden laadun pitäminen vaatimusten mukaisena Vedenottamoiden raakavesiä ja asiakkaille toimitetun talousveden laatua tarkkailtiin valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Talousvesi täytti laatuvaatimukset lukuun ottamatta Pälkäneellä ollutta laatuvirhettä alkutalvesta. Puhdistetun jäteveden laadun pitäminen vaatimusten mukaisena Jätevesiä tarkkailtiin jätevesien ympäristöluvissa edellytettyjen jätevesitarkkailuohjelmien mukaisesti. Aitoon, Sappeen, Luopioisten ja Rautajärven puhdistamot toimivat ympäristöluvan rajoissa, Pälkäneen keskuspuhdistamo ei päässyt ympäristöluvan mukaisiin tuloksiin. Vesihuollon toimintavarmuuden ylläpito Toimintavarmuuden ylläpitämiseksi kesällä saneerattiin vanhoja himaniittisia vesijohtoja pois ja saneerattiin Onkkaalantien- ja Lomatien välinen viemäri. Laitoksilla tarkkailtiin laitteiden toimintaa ja tehtiin ennakoivia toimenpiteitä rikkoutumien välttämiseksi

115 115 Vuotovesien vähentäminen Vesilaitoksen vuotovesiprosentit on noussut tasaisesti vuosien saatossa. Vuonna 2014 tehty Sahantien ja Myllärintien vesijohdon uusinta tiputti talousveden hukkaa 4,3 %. Puhdistamoille tulevan huleveden tippuminen on normaalista poikkeavaa. Vesilaitos on ottanut tavoitteekseen saneerata vanhoja linjoja vuosittain, jotta talousveden vuotovesiprosentit saataisiin alle 25 %. Viemärilinjoille on suunnitteilla tarkastuksia hulevesien määrän vähentämiseksi puhdistamoille Talousvesi 44, Hulevesi(puhdistamoille) 23, ( 2011) Vertailulaskelmat Suoritteet ja yksikköhinnat Vesilaitos Laskutettu talousvesimäärä m Talousveden käyttömaksu /m3 1,2 1,2 1,33 Viemärilaitos Laskutettu jätevesimäärä m Jäteveden käyttömaksu /m3 1,9 1,9 2,06

116 116 Tuloslaskelma VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,16 Liiketoiminnan muut tuotot , ,82 Tuotot , ,98 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,02 Palvelujen ostot , , , ,12 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,20 Henkilösivukulut , ,76 Eläkekulut , ,61 Muut henkilösivukulut , , , ,96 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,61 Liiketoiminnan muut kulut , ,89 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,60 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 254, ,48 Muut rahoitustuotot 3 167, ,99 Muille maksetut korkokulut , ,65 Muut rahoituskulut ,56-249,08 Korvaus peruspääomasta -33, , , ,71 Ylijäämä / alijäämä ennen satunnaisia eriä , ,31 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,31 Poistoeron lisäys / vähennys 9 136, ,80 Tilikauden yli-/alijäämä , ,51 Tuotot: Liiketoiminnan tuottotavoitetta ei saavutettu. Sekä talousvesi- että jätevesimäärät pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Liittyjämäärät pysyivät vuoden takaiseen verrattuna melkein samana, pieni väheneminen tapahtui liittyjämäärissä.

117 117 Kulut: Palvelujen ostot Pälkäneen kunnan vesihuoltolaitos toimii pienellä henkilöstökapasiteetilla, tästä johtuen käytännössä kaikki korjaukset joudutaan ostamaan ulkopuolisilta. Pienimmät korjaukset on pyritty suorittamaan itse. Ostopalveluna hoidetaan mm. talousvesi- ja jätevesianalyysit, koneiden, laitteiden ja verkoston huoltoon ja kunnossapitoon liittyvät työt. Kuivatun lietteen kuljetuksesta ja jatkokäsittelystä on sopimus paikallisen toimijan kanssa. Asiantuntijapalveluiden, tietoliikennekustannusten sekä talous- ja palkkahallinnon hoitamisen lisäksi tähän ryhmään kirjataan vakuutukset, koulutus, posti- ja puhelinkulut sekä työterveyspalvelut. Suurimmat yllättävimmät kulut tulivat laitteistojen, putkien yms. rikkoutumisista. Tarkemmin rikkoutumiset on kuvattu olennaiset tapahtumat ja muutokset taloudessa kohdassa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Suurin osa koostuu sähkökuluista, sähkökulut tulevat kasvamaan jonkin verran uuden puhdistamon myötä. Puhdistamon kapasiteetin kasvettua sähköä kuluttavien laitteiden määrä tulee kasvamaan laitoksella. Lisäksi yhdyslinjan pumppaamoiden ja uusien pumppaamoiden käyttöönotto tulee näkymään sähkönkulutuksen kasvussa. Energiasäästöön tähtääviä toimia tehdään laitoksilla ja pumppaamoilla jatkuvasti. Laitoksilla ja pumppaamoilla tarkkaillaan ja optimoidaan pumppuja toimimaan mahdollisimman energia tehokkaasti. Kemikaaleja tarvitaan vedenottamoilla ja puhdistamoilla. Kemikaalien määrä ei tule suuresti muuttumaan lähivuosien aikana. Uuden puhdistamon myötä kemikaalien kulutus hieman nousi, mutta kahden puhdistamon pois jäännin jälkeen tasaantuu kemikaalien kulutus normaaliin. Kemikaalien kulutusta pyritään optimoimaan laitoksella tehtävien mittausten ja tarkkailujen muodossa. Koneita, kalustoa, vesimittareita ja verkoston osia hankitaan tarpeen mukaan. Varastossa on pyritty pitämään osia useamman putkirikon korjaamiseen. Muut toimintamenot koostuvat lähinnä teknisen lautakunnan päätöksestä (tekninen lautakunta ) lopettaa sako- ja umpikaivo jätteiden vastaanottaminen pääpuhdistamolle, tästä johtuen tekninen lautakunta päätti korvata paikallisille sako- ja umpikaivo kuljettajille ulkopaikkakunnalle viedystä kuormasta 80 /krm Esitys tilikauden 2014 tuloksen käsittelystä Tilikauden tuloksen ,53 euroa käsittelystä esitetään seuraavaa: - tuloutetaan aikaisemmin tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan (+) 9 136,80 euroa - Tilikauden alijäämä ,73 euroa siirretään taseen yli-/alijäämätilille.

118 118 Rahoitustuotot ja -kulut: VESIHUOLTOLAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA TP 2014 TP 2013 Toiminnan rahavirta Liikeyli-/alijäämä , ,60 Poistot ja arvonalentumiset , ,61 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,30 Investointien rahavirta Investointimenot , ,30 Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 000, , , ,30 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,00 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,73 Oman pääoman muutokset 0,16 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Lyhytaikaiset saam. muutokset kunnalta , ,40 Lyhytaikaiset saam. muutokset muilta , ,26 Korottomien velkojen muutos muilta , ,30 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,04 Rahoituksen rahavirta , ,95 Rahavarojen muutos , ,95 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,05 Rahavarat , , , ,95

119 119 Vesihuoltolaitoksen tase VESILAITOKSEN TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,52 Rakennukset , ,14 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,63 Koneet ja kalusto 0,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,01 Sijoitukset Muut saamiset 5 600, , , ,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,01 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,04 Saamiset kunnalta , ,40 Muut saamiset , ,94 Muut siirtosaamiset , , ,38 Rahat ja pankkisaamiset 0, ,05 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,43 VASTAAVAA , ,44 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,30 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,97 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,82 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , , , ,45 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 Muut velat , , , ,05 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Korottomat velat kunnalta/kuntayhtymältä , ,50 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 Ostovelat , ,41 Muut velat , ,50 Siirtovelat , , , ,12 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,17 VASTATTAVAA , ,44

120 120 Palvelujen myynti Laskutettu talousvesi- ja jätevesimäärä (m³) Talousvesi Jätevesi Yhteenveto investoinneista. Investointien yksityiskohtaiset toteutumat on esitetty tilinpäätöksen varsinaisessa investointitoteutumaosassa Vuonna 2014 investoitiin seuraavasti. Kantokylän vesi- ja viemäri Sahantien ja myllärintien vesijohdon saneeraus Onkkaalantien ja lomatien välisen viemärilinjan saneeraus sujuttamalla Aitoon vedenottamon UV-laite Majaran kaava-alueen vesihuolto Harhalan vedenottolupa hakemuksen teko Vesihuolto laitoksen toiminta- alue karttojen päivittäminen ja yleissuunnitelmien teko Lisäksi oli pieniä investointeja

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 PÄLKÄNEEN KUNTA

TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 PÄLKÄNEEN KUNTA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 PÄLKÄNEEN KUNTA Kunnanhallitus 30.3.2015 93 Kunnanhallitus 29.4.2015 113 Kunnanvaltuusto 17.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1. Olennaiset tapahtumat kunnan

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kuntakonserni toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä Konsernitavoitteiden toteutuminen

Kuntakonserni toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä Konsernitavoitteiden toteutuminen Kuntakonserni toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä Konsernitavoitteiden toteutuminen Oiva Myllyntaus Kehityspäällikkö Annika Suorto kehittämispäällikkö Kuntaliitto FCG koulutus Uudet konsernitilinpäätösohjeet

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13)

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011

TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011 TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011 PÄLKÄNEEN KUNTA Kunnanhallitus 26.3.2012 / Kunnanvaltuusto 18.6.2012 / Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1. Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa...

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Janne Heusalan kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00 SUOMEN LUTERILAINEN EVANKELIUMIYHDISTYS RY TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Testamentit 140 489,00 275 845,49 Srk:n talousarviomäärärahat 1 203 139,49 1 351 418,02 Vapaaehtoinen

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat. Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat. Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat Omakatteisten rahastojen varat Aktiiviteettirahastojen varat Muiden omakatteisten rahastojen

Lisätiedot