3/200/2013 OPETUSHALLITUKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013

Transkriptio

1 3/200/2013 OPETUSHALLITUKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013

2

3 3 Sisältö 1 TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS BVAIKUTTAVUUS Toiminnan vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET... 89

4 4 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITTEET Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta Liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Liite 5: Henkilöstökulujen erittely Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut Liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Liite 11: Taseen rahoituserät ja velat Liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut Liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Liite 15: Velan muutokset Liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot MUUT LIITTEET Liite 18: Henkilöstöä koskevat tunnusluvut Liite 19: Maksetut valtionavustukset

5 5 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS Opetushallituksen tehtävänä on vastata toimialaansa kuuluvan koulutuksen kehittämisestä, edistää koulutuksen tuloksellisuutta sekä seurata koulutuksen järjestämistä. Lisäksi Opetushallituksen tulee huolehtia niistä tehtävistä, jotka sille erikseen säädetään tai määrätään, sekä suorittaa ne toimeksiannot, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö virastolle antaa. Koulutusta koskevassa lainsäädännössä sekä muussa lainsäädännössä Opetushallitukselle on säädetty runsaat kolmekymmentä erilaista norminantoon liittyvää ja muuta hallinnollista tehtäväkokonaisuutta. Toimialaan sisältyvät tehtävät koskevat koulutusta esiopetuksesta aikuiskoulutukseen ja ne hoidetaan molempien kotimaisten kielten osalta. Viraston yhteydessä toimii koulutus- ja tutkintotoimikunnat sekä kielitutkintojen tutkintotoimikunnat sekä auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta. Opetushallitus suoriutui lakisääteisistä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön osoittamista muista tehtävistä hyvin ja pystyi täyttämään pääosin opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitut tavoitteet. Kun työmäärä ja tehtävät ovat jatkuvasti lisääntyneet ja kun henkilöstömäärää ei ole voitu tästä syystä tuottavuusohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti vähentää, tilikausi muodostui lähes miljoona euroa alijäämäiseksi. Lisäksi työaikapankkiin talletettujen työtuntien kokonaismäärä nousi vuoden lopussa vastaamaan yli neljää henkilötyövuotta. Vuoden 2013 merkittävimpiä kehittämistehtäviä olivat laajassa verkostoyhteistyössä toteutettu esi- ja perusopetuksen, lisäopetuksen sekä aikuisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kokonaisuudistuksen valmistelun jatkaminen sekä opiskelijavalintajärjestelmien uudistaminen. Esi- ja perusopetuksen, lisäopetuksen sekä aikuisille tarkoitetun perusopetuksen uusien opetussuunnitelman perusteiden on määrä valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä. Oppijan verkkopalvelujen uudistaminen eteni siten, että uusia toisen asteen koulutukseen hakeutumisen palveluja sovellettiin ensimmäisen kerran syksyn 2013 yhteishaussa, jossa haettavana oli yhteensä noin ammatillisen peruskoulutuksen koulutuspaikkaa. Oppijan verkkopalveluhankkeen uudet palvelut otetaan laajamittaisesti käyttöön kevään 2014 yhteishaussa. Korkeakoulujen uusi hakujärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä Opetushallitus valmisteli ensimmäisen kerran opetussuunnitelman perusteet uutta koulutusmuotoa, maahanmuuttajille ja vieraskielisille tarkoitettua lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta varten. Uudet perusteet hyväksyttiin tammikuussa Ammatillisen koulutuksen osalta Opetushallitus osallistui opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla tapahtuvaan ammatillisen koulutuksen lainsäädännön ja tutkintojärjestelmän (TUTKE2) uudistamisen valmisteluun. Opetussuunnitelmien perusteiden rakenteistamisen ja sähköistämisen valmistelua jatkettiin osana oppijan verkkopalveluhanketta. Opetushallitus osallistui vuoden 2013 aikana useiden koulutusta koskevien lainsäädäntöhankkeiden valmisteluun ja käsittelyyn eri valmisteluelimissä sekä lausunnonantajana niin valmisteluvaiheessa kuin eduskunnan eri valiokunnissa. Merkittävimmät lainsäädäntöhankkeet, joihin Opetushallitus osallistui, olivat uusi oppilasja opiskelijahuoltolainsäädäntö, ns. työrauhapakettiin kuuluva lainsäädäntö, opiskelijavalintarekisterilainsäädännön uudistaminen, maahanmuuttajille tarkoitettu lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen lainsäädäntö sekä uuden Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen perustamista koskeva lainsäädäntö. Kaikki edellä todetut lainsäädäntökokonaisuudet hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa ja ne tulevat voimaan vuoden 2014 aikana. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädäntö edellyttää muutoksia opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteisiin. Perusteiden muutostyöhön ryhdyttiin heti lainsäädännön tultua hyväksytyksi. Toukokuun alussa toimintansa aloittavaan Kansalliseen koulutuksen arviointikeskukseen siirtyy Opetushallituksesta oppimistulosten arviointitoiminta. Uuteen virastoon siirtyy yhteensä 17 henkilötyövuotta vastaavat resurssit. Opetushallituksen perustehtäviin liittyvät suoritteet toteutettiin määräajassa ja siinä laajuudessa kuin ne oli tulossopimuksessa sovittu. Suorite- ja tehtävämäärät ovat olleet edellisten vuosien tapaan kasvussa. Muun muassa tutkintojen tunnustamista ja rinnastamista koskevien päätösten määrä nousi runsaalla 150 päätöksellä noin 900 päätökseen. Opetushallituksessa toteutetun tietoturvahankkeen ja ulkopuolisen auditoinnin perus-

6 6 teella Opetushallitus saavutti tietoturvallisuudesta annetun lain tietoturvan perustason, mistä Valtiokonttori antoi Opetushallitukselle todistuksen. Tietoturvatyötä jatketaan korotetun tietoturvatason saavuttamiseksi. Opetushallitus luopui SALAMA-asianhallintajärjestelmän käyttöönotosta ja ryhtyi selvittämään oman Opetushallituksen toimintaan paremmin soveltuvan sähköisen asianhallintajärjestelmän hankkimista. Koulutuksen laadun kehittämiseksi on hallinnoitu ja ohjattu sekä tuettu valtionavustuksin useita hankkeita eri koulutusasteilla ja -muodoissa. Opetushallitus pyrkii siihen, että valtionavustusten myöntämisessä siirryttäisiin laajempiin ja vaikuttavampiin kokonaisuuksiin. Tätä koulutuksen kehittämishankemallia on edistetty suosittamalla, että niin yleissivistävän kuin ammatillisen koulutuksen kehittämisessä laadittaisiin paikalliset koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmat (KuntaKesu ja AmKesu). Opetushallitus järjesti useita seminaareja, jossa käsiteltiin paikallisia koulutuksen kehittämissuunnitelmia. Toimintavuonna Opetushallitus perusti Digitaalisen oppimisen neuvottelukunnan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseksi sekä koulutuspilvijaoksen koulutuksen pilvipalveluiden käyttöönoton selvittämiseksi. PISA-tulosten heikkeneminen sekä tieto- ja viestitekniikan opetuskäytön vähäisyys suhteessa muihin EU-maihin osoittavat, että kehittämistyöhön sekä koulutuksen ja oppimisen arvostuksen kohentamiseen tulee varata vielä enemmän voimavaroja. Toimintavuoden syksyllä valmisteltiin muutokset Opetushallituksen työjärjestykseen. Muutoksilla uudistettiin viraston organisaatiota siten, että sisäiset hallintopalvelut koottiin Hallintopalvelut toimintayksikköön ja ulkopuoliset tieto-, rahoitus- sekä koulutus ja julkaisupalvelut hoidetaan Koulutustoimialan palvelut toimintayksikössä. Oppimistulosten arviointitoiminta kuuluu viimeksi mainittuun toimintayksikköön saakka. Organisaatiomuutokset tulivat voimaan vuoden 2014 alusta. Tavoitteena on, että uusi organisaatio tukee entistä paremmin virastolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintavuoden aikana esimiestyön kehittämistä jatkettiin muun muassa järjestämällä johtajille ja päälliköille esimiestyöhön liittyvää koulutusta. Toimintamenomomentilta palkatun henkilöstön määrä ylitti tavoitteeksi asetetun henkilöstömäärän 17,6 henkilötyövuodella, mikä johtui mm. siitä, että vapautuviin virkoihin jouduttiin palkkaamaan uusia henkilöitä suuren työmäärän ja asiantuntijuuden varmistamisen takia. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirtyivät vuoden 2013 alusta opetus- ja kulttuuriministeriöön. Tulossopimuksesta ja toimintavuonna tehdystä valmistelutyöstä huolimatta hallinnonalan siirron yhteydessä Opetushallitukselle ei siirtynyt uusia varhaiskasvatukseen liittyviä tehtäviä. Opetushallituksen uusista tehtävistä ja lisäresursseista päätetään valmisteilla olevan uuden varhaiskasvatuslain säätämisen yhteydessä lähivuosien aikana. Opetushallitus on jo aikaisemmin esittänyt, että uudistus edellyttäisi viittä henkilötyövuotta vastaavaa lisäresurssia virastolle. Lähivuosina vähentyvien henkilötyövuosien lisäksi Opetushallituksen talouteen vaikuttaa erityisesti hallinnonalan rakenteen uudistamisen (Opetushallituksen ja CIMOn päällekkäisten tehtävien purku) perusteella vuosina 2014 ja 2015 tehtävä yli miljoonan euron suuruinen leikkaus sekä Kansalliseen koulutuksen arviointikeskukseen tehtävä määrärahojen siirto. Opetushallituksella ja CIMOlla ei ole tehtyjen selvitysten perusteella sellaisia päällekkäisiä tehtäviä, joita purkamalla voitaisiin saavuttaa mainittu säästö, ja arviointikeskukselle siirretään puolestaan määrärahoja noin 0,7 miljoonaa euroa enemmän kuin Opetushallituksen kustannukset alentuvat. Opetushallitus on tuonut esille huolensa viraston tulevien vuosien taloustilanteesta useassa eri yhteydessä sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle että eduskunnalle. Valtiovarainvaliokunta totesi mietinnössään (VaVM 34/2013) muun muassa, että valiokunta pitää tärkeänä Opetushallituksen voimavarojen turvaamista, jotta sillä on mahdollisuus kehittää huipputasoista oppimista ja varmistaa koulutuksen laatu. Opiskelijavalintajärjestelmien uudistamiseen saatiin vuoden 2014 talousarviossa lisävoimavaroja vuodelle Opetushallituksen päämaksupisteen käytössä ollut toimintamenomääräraha ( ) oli 27,7 miljoonaa euroa, josta nettokäyttö oli 23,5 miljoonaa euroa. Vuodelle 2014 määrärahasta siirtyi 4,2 miljoonaa euroa, jossa on vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 0,9 miljoonaa euroa. Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tuloilla katettiin 21 % Opetushallituksen perustoiminnan bruttomenoista. Opetushallituksen suoritteista perittäviä maksuja koskeva uusi opetus- ja kulttuuriministeriön asetus annettiin joulukuussa ja siinä julkisoikeudellisia maksuja korotettiin vastaamaan suoritteiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Uudet maksut tulivat voimaan vuoden 2014 alusta. Myös liiketaloudellisten suoritteiden maksuja on tarkoitus korottaa kustannusten nousua vastaavasti. Opetushallituksen perustoiminnan ( ) nettomenot olivat

7 7 vuonna ,7 miljoonaa euroa, mikä oli 0,9 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2013 talousarviossa osoitettu määräraha. Talousarviomäärärahatason ylityksen taustalla on tuottavuusmäärärahaleikkauksia vastaavien henkilötyövuosisäästötavoitteiden osittainen toteutumattomuus sekä maksullisen toiminnan käyttöjäämäkehityksen negatiivisuus. Opetushallituksen kirjanpitoyksikön henkilötyövuosien määrä vuonna 2013 oli 1 246, josta Opetushallituksen viraston osuus oli 293 (toimintamenomomentti 269 ja muut 24), valtion oppilaitosten osuus 920 sekä Eurooppa -koulujen osuus 33 henkilötyövuotta. Opetushallituksen viraston suurin henkilöstöryhmä oli edelleen 60 vuotta täyttäneet ja toiseksi suurimmaksi ryhmäksi oli noussut vuotiaat, edellisvuoden vuotiaiden sijaan. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli edelleen korkea, 63 vuotta. Työterveyspalvelujen kustannukset henkilötyövuotta kohden lisääntyivät edellisvuodesta, sen sijaan sairauspoissaolojen määrä henkilötyövuotta kohden väheni hieman. Työtyytyväisyysindeksi nousi edellisvuoteen verrattuna 3,5:een (asteikko 1-5). Opetushallituksen kirjanpitoyksikköön kuului toimintavuonna Opetushallituksen lisäksi 11 valtion oppilaitosta: kaksi kielikoulua (Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ja Suomalais-venäläinen koulu), kuusi yleissivistävää erityiskoulua (Mikael-koulu, Mäntykankaan koulu, Onerva Mäen koulu, Ruskeasuon koulu, Tervaväylän koulu, ja Svenska skolan för synskadade), Helsingin eurooppalainen koulu sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus. Jyväskylän näkövammaisten koulun ja Haukkarannan koulun toiminta päättyi ja niiden toiminta jatkui uudessa Onerva Mäen koulussa. Lisäksi Opetushallituksen tulosohjauksessa oli kuusi valtion koulukodeissa toimivaa koulua. Toimintavuonna virastossa laadittiin suunnitelma valtion oppilaitosten tulosohjauksen kehittämisestä.

8 BVAIKUTTAVUUS Toiminnan vaikuttavuus Väestön koulutustaso ja osaaminen Vaikutustavoite: 2. Sukupuolten väliset osaamis- ja koulutuserot sekä sosioekonomisen taustan vaikutus koulutukseen osallistumiseen vähentyvät parantamalla heikommassa asemassa olevien ryhmien asemaa. Koulutuksen järjestäjillä on käytössään välineet lieventää em. eroja koulutuksessa ja koulu- ja oppilaitosympäristöissä. Arviointikriteeri Tilanneanalyysi Poikkeamien syyt Tasa-arvoa edistävien tavoitteiden toteutuminen opetuksessa sekä tasa-arvoa vahvistavien toimintamallien käytön laajuus ja vaikuttavuus. Yleissivistävä koulutus: tasa-arvoa edistetään opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä. Ammatillinen koulutus: tasa-arvoa edistävien tavoitteiden nykytilanne perusteissa selvitetty ja valmistettu perusteiden muutokset, jotka toteutetaan TUTKE-muutosten kanssa samaan aikaan ja tulevat voimaan Tasa-arvoa vahvistavia toimintamalleja valmistellaan seuraavassa vaiheessa. Viimeistelyvaiheessa on esteetöntä opiskelijavalintaa ja opetusta käsittelevä opas/suositukset. Toimenpide Määrä-aika Toteuma Poikkeamien syyt Sisällytetään opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteisiin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä tavoitteita Yleissivistävä koulutus: käynnissä, Ammatillinen koulutus: käynnissä, perusteluonnokset on valmisteltu, määräykset annetaan TUTKE2-määräysten yhteydessä. Selkeytetään perusopetuksen oppilaan arviointia oppilaan oikeusturvan 2014 käynnissä parantamiseksi. Tuotetaan koulutuksen järjestäjien kanssa tasa-arvoa edistävää tukimateriaalia ja toimintamalleja Yleissivistävä koulutus: ei aloitettu Ammatillinen koulutus: käynnissä Tuetaan koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman toimeenpanoa - ei aloitettu Vahvistetaan sellaisten opetusmenetelmien tuntemusta ja käyttöä, jotka lisäävät tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä kouluyhteisössä sekä lieventävät em. erojen vaikutusta oppimiseen. - käynnissä

9 9 Vaikutustavoite: Sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu OPH:n toimialalle. Arviointikriteeri Tilanneanalyysi Poikkeamien syyt Sukupuoli valintatekijänä Vipunen-raportointiportaalissa ja Koulutuksen määrälliset indikaattorit-julkaisussa. Tasa-arvosuunnitelmat toisen asteen oppilaitoksissa. Sukupuoli on muuttujana tai valintatekijänä 67 %:ssa Vipusen raporteista. Koulutuksen tilastollista vuosikirjaa (ent. Koulutuksen määrälliset indikaattorit) ei julkaistu vuonna Tehdyn kyselyn perusteella lukioista 60 %:lla on henkilöstöpoliittinen tasaarvosuunnitelma tai ne noudattavat koulutuksen järjestäjän laatimaa henkilöstöpoliittista tasa-arvosuunnitelmaa. Ammatillisilla oppilaitoksilla vastaava osuus on 84 % ja vapaan sivistystyön oppilaitoksilla 53 %. Toiminnallisia tasaarvosuunnitelmia oli lukioista 76 %:lla, ammatillisista oppilaitoksista 81 %:lla ja vapaan sivistystyön oppilaitoksista 59 %:lla. Toimenpide Määräaika Toteuma Poikkeamien syyt Edistetään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti ja tuetaan työtä 2015 käynnissä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi. Kartoitetaan tasa-arvotilanne oppilaitoksissa käynnissä Vaikutustavoite: 11. Lukiossa läpäisy paranee 90 %:iin, ammatillisessa koulutuksessa 78 %:iin vuoteen 2020 mennessä. 80. Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman avulla koulutuksen keskeyttäminen vähenee ja opinnot etenevät sekä tutkinnot suoritetaan tavoiteajassa. Arviointikriteeri Tilanneanalyysi Poikkeamien syyt Koulutuksen läpäisyn tehostamiseen tähtäävien toimintamallien käytön laajuus ja vakiintuminen koulutuksen järjestäjäkenttään. Yleissivistävä koulutus: ohjauksen laatukriteerityöryhmä valmistelee laatukriteereitä. Ammatillinen koulutus: tällä hetkellä on yhteensä 24 koulutuksen läpäisyä tehostavaa koko maan kattavaa hanketta, joissa on mukana noin 50 koulutuksen järjestäjää. Kaikkien mukana olevien koulutuksen järjestäjien osalta tehdään tilastolliset analyysit keskeyttämisestä.

10 Toimenpide 14. Perusopetukseen, lukiokoulutukseen sekä ammatilliseen koulutukseen laaditaan hyvän oppilaanja opinto-ohjauksen kriteerit siten, että ne voidaan ottaa käyttöön syyslukukaudella 2014 laatustrategian toteuttamista. Osallistutaan ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman toteuttamiseen ja ohjaukseen sekä seurataan ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmassa kehitettävien toimintamallien tuloksellisuutta ja levitetään hyviä toimintamalleja ammatillisen koulutuksen järjestäjien käyttöön. 10 Määräaika Toteuma käynnissä 2015 käynnissä Poikkeamien syyt Vaikutustavoite: 10. Korkea-asteen opiskelijavalinnat uudistetaan nopeuttamaan korkeakoulutukseen siirtymistä. Kansalaisen mahdollisuus hakeutua sähköisesti opintoihin laajenee ja palvelujen saatavuus paranee. Arviointikriteeri Tilanneanalyysi Poikkeamien syyt Yhdessä kanavassa saatavien hakupalvelujen kattavuus Sähköisten palvelujen kautta opintoihinsa hakeutuvien prosenttiosuus kaikista hakijoista Järjestelmän toimivuus, käyttö-varmuus ja käyttäjäystävällisyys Hanke kesken. Toisen asteen koulutustarjontakokonaisuus otettiin käyttöön 05/2013. Hanke kesken, joten arviointia ei voida vielä suorittaa. Varmistetaan käytettävyys- ja rasitustestein. Suorituskykytestausta on tehty 2. asteen yhteishaun osalta. Suorituskykytestaus toteutetaan realistisella yhtäaikaiskäyttäjämäärällä. Toimenpide Toteutetaan korkeakoulujen hakujärjestelmä otettavaksi kokonaisuudessaan käyttöön keväällä 2014 alkavan yhteishaun yhteydessä valittaessa opiskelijoita syksyllä 2014 alkavaan koulutukseen. Järjestelmä testataan huolellisesti. Järjestelmän toimivuus varmistetaan mm. testaamalla järjestelmää vanhalla ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinta-aineistoilla. Erillistä korkeakoulupilottia ei järjestetä, mutta syksyn 2013 toisen asteen käyttöönotosta saadaan vastaava hyöty myös korkeakoulujen käyttöönoton kannalta. Määräaika Toteuma käynnissä Poikkeamien syyt OKM:n päätöksen (04/2013) mukaan hakujärjestelmä otetaan käyttöön syksyllä 2014 valittaessa opiskelijoita keväällä 2015 alkavaan koulutukseen.

11 11 Vaikutustavoite: 15. Kehitetään sähköisiä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita ovat osana SADe-ohjelman Oppijan verkkopalvelua. Kansalaisen on nykyistä helpompi löytää oman osaamisensa kehittämiseen liittyvä koulutustarjonta. Kansalaisen mahdollisuus hakeutua sähköisesti opintoihin laajenee ja palvelujen saatavuus paranee. Kansalainen voi tarkistaa hakupalveluiden edellyttämän oman todennetun osaamisensa sekä hyödyntää rekisterin sisältämiä tietoja osana opintojensa suunnittelua sekä koulutukseen ja työelämään hakeutumista. Arviointikriteeri Tilanneanalyysi Poikkeamien syyt Oppijan verkkopalvelussa saatavien perusasteen jälkeisten hakupalvelujen kattavuus, ajantasaisuus ja luotettavuus. Yhden kanavan toteutuminen koulutustarjonnassa. Oppijan verkkopalvelu-kokonaisuudessa luodun mittariston mukaiset kriteerit. Todennetun osaamisen rekisterin sisältämän tiedon käyttö muissa palveluissa ja prosesseissa. Toimenpide Rakennetaan ja ylläpidetään Oppijan verkkopalvelu, jossa kansallinen koulutustarjonta ja hakupalvelut ovat keskitetysti yhdessä kanavassa. Asiakaslähtöisen palvelukokonaisuuden saavuttamiseksi varmistetaan yhteistyö muiden palveluntuottajien kanssa (mm. opetuksen ja koulutuksen järjestäjät, TEM, CIMO, Kela). Hanke kesken. Palvelu otetaan vaiheittain käyttöön 09/2013. Toisen asteen tarjonnan tallennus otettiin käyttöön 05/2013. Korkeakoulujen tarjonnan tallennus otetaan käyttöön 05/2014. Määrittely ei ole vielä käynnistynyt. Todennetun osaamisen rekisteriä ei toteuteta alkuperäisessä laajuudessa. Määräaika Toteuma käynnissä Toteutetaan todennetun osaamisen rekisteri TORia ei toteuteta alkuperäisessä laajuudessa. Oppijan verkkopalvelujen yhteydessä toteutettava koodistopalvelu tarjotaan toimialan toimijoiden omaan käyttöön. Korkeakoulujen tarjonta siirtyi myöhemmäksi OKM:n päätöksellä. OKM on linjannut toteutuksen laajuuden 06/2013. Ensimmäisessä vaiheessa todennetun osaamisen rekisteri kattaa vain opiskelijavalintojen tarvitsemat tiedot. Poikkeamien syyt OKM on linjannut toteutuksen laajuuden 06/2013. Ensimmäisessä vaiheessa todennetun osaamisen rekisteri kattaa vain opiskelijavalintojen tarvitsemat tiedot käynnissä Syksyllä 2013 käynnistettiin koodistopalvelun hallintamallin suunnittelu OKM:n kanssa yhteistyössä.

12 Vaikutustavoite: 21. Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavassa koulutuksessa painotetaan ammatillisen koulutuksen kielellisiä valmiuksia. 23. Maahanmuuttajien kielikoulutusta kehitetään ja tehostetaan vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Sähköisten oppimateriaalien määrä, käyttö ja saatavuus lisääntyvät. Arviointikriteeri Tilanneanalyysi Poikkeamien syyt Suomi/ruotsi toisena kielenä opetuksen määrä Suomi toisena kielenä -opetuksen määrä on noussut siten, että noin 36 % maahanmuuttajaoppilaista saa suomi kielenä -opetusta koko äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tuntimäärän (vastaava määrä vuonna 2005 oli noin 12 %). Vain 6 % maahanmuuttajaoppilaista ei saa lainkaan erillistä suomi tai ruotsi toisena kielenä opetusta (vuonna 2005 heitä oli vielä noin 25 %). Arviointikriteeri Tilanneanalyysi Poikkeamien syyt Sähköisten oppimateriaalien määrä ja laajuus Kotisuomessa.fi palvelussa on julkaistu suomen ja ruotsin kielen sähköistä opiskelumateriaalia eri kielitaitoisille sekä arkielämän että työelämän kielitaitotarpeisiin ja kielitaidon itsearviointiin. Oman äidinkielen materiaalit ovat viron ja somalin opetukseen. Sähköistä materiaalia on saatavissa maahanmuuttajien oman äidinkielen opetukseen sekä eri oppiaineiden opiskeluun. Sähköisesti on myös saatavana 350 eri oppiaineen keskeistä käsitettä sisältävä Sanapaja-koulusanasto. Lukiota varten on kolme sähköistä kurssikokonaisuutta. Maahanmuuttajille suunnatut ammatillisen koulutuksen oppimateriaalit on koottu alakohtaisesti. Sähköisten oppimateriaalien hakupalvelut Linkkiapaja ja Länkhåven sekä Edu-fi:n sähköisten oppimateriaalien palvelinalusta on uudistettu. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteet valmistuvat. Opetussuunnitelman perusteet lukiokoulutukseen valmistavan koulutukseen on laadittu ja ne olivat lausuntakierroksella 11/ Perusteet annetaan 01/2014 sen jälkeen, kun koulutusta koskevat säädökset on annettu. 12 Toimenpide Määräaika Toteuma Kootaan hyviä käytäntöjä ja tuotetaan sähköistä materiaalia suurimpien maahanmuuttajakielten ja - - käynnissä kulttuurien opetukseen. Lisätään kielikoulutukseen ja materiaaleihin kulttuurisia taitoja ja sisältöjä. - käynnissä Huolehditaan materiaalin ajantasaisuudesta ja sähköisestä saatavuudesta eri kanavien kautta. - Perusopetus: käynnissä Ammatillinen koulutus: käynnissä Laaditaan lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteet käynnissä: Hyväksytään 01/2014 säädösmuutosten jälkeen. Poikkeamien syyt

13 Vaikutustavoite: 25. Kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksia ja velvollisuuksia koskeva työelämä- ja yrittäjyyskasvatus vahvistuvat kaikilla koulutusasteilla. Arviointikriteeri Tilanneanalyysi Poikkeamien syyt Opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteiden toimivuus, hyöty Opetussuunnitelman perusteet ja tutkinnon perusteiden muutokset valmistuvat ja otetaan käyttöön päätetyssä aikataulussa. 13 Yleissivistävän koulutus: ops-perusteiden toimeenpanon jälkeen seurataan niiden toimivuutta ja hyötyä. Ammatillinen koulutus: perustutkintojen ja valmistavien koulutusten perusteiden toimeenpanon seurantatilanne: vuoden 2011 tilannetta kartoittaneen kyselyn raportti valmistui 2/2013. Vuoden 2013 tilannetta kartoittaneen kyselyn raportti valmistuu 01/2014. Lisäksi ammatillisessa koulutuksessa on selvitetty työelämän pelisääntöjen tuntemusta ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen nykytilannetta perusteissa. Yrittäjyys on otettu huomioon alakohtaisesti tutkintojen perusteissa. Esi- ja perusopetus: ops-perusteet valmistuvat tavoiteaikataulussa 2014 loppuun mennessä ja lukion ops-perustetyö alkaa valtioneuvoston asetuksen hyväksymisen jälkeen. Ammatillinen koulutus: perustutkintojen perusteita on valmistunut 1kpl vuonna TUTKE2 säädösmuutosten edellyttämät tarkistukset kaikkiin perusteisiin ovat valmisteilla. Työelämän pelisääntöjen tuntemusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista koskevaa osaamista lisätään perustutkintojen perusteiden tutkinnon osiin. Muutokset ovat tulossa voimaan , mikäli TUTKE2 säädösmuutokset etenevät suunnitellusti. Toimenpide 26. Perusopetuksen ja lukion uudistettavissa opetussuunnitelmien perusteissa määritellään työelämätaidoille valtakunnallisesti yhdenmukaiset tavoitteet ja sisällöt. 27. Ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteet uudistetaan vahvistamaan työelämän pelisääntöjen tuntemusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista koskevaa osaamista tällä hallituskaudella. 30. Työelämän järjestöille ja toimijoille luodaan mahdollisuuksia esitellä työelämää sekä toimintaansa ja edustamiaan elinkeino- ja ammattialoja kouluissa. Ohjeistetaan koulutuksen järjestäjiä ja laaditaan tukimateriaalia. Jatketaan OKM:n yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivojen toimeenpanoa. - käynnissä Määräaika Toteuma käynnissä perusopetuksen osalta, lukio käynnistyy myöhemmin käynnissä: perusteluluonnokset valmisteltu, toimeenpano TUTKE2- muutosten yhteydessä. - käynnissä Poikkeamien syyt

14 14 Vaikutustavoite: 28. Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajien riittävä koulutus ja sen saatavuus turvataan. Työpaikkaohjaajien koulutuksen sisällöt palvelevat laajasti eri koulutusasteiden työssä oppimista ja työharjoittelua ja ammatillisen osaamisen arviointia sekä kunkin työpaikkaohjaajan osaamistarpeita. Työpaikkaohjaajien ja näyttötutkintomestarien koulutus tehostuu ja työpaikalla tapahtuva oppiminen vahvistuu. Työelämälähtöiset oppimisympäristöt monipuolistuvat. Arviointikriteeri Tilanneanalyysi Poikkeamien syyt Tukikoulutusten määrä Verkostotapaamisten määrä Tuotettujen mallien toimivuus ja hyödyllisyys Jatkossa selvitetään koulutettujen työpaikkaohjaajien määrä vuosittaisella työssäoppimisen kyselyllä (loppusyksy 2013). Näyttötutkintomestarikoulutuksessa tuetaan kuutta ammatillista opettajakorkeakoulua. Näyttötutkintomestariopettajien koulutuksessa 45 osallistujaa. Useita opetushallinnon, koulutuksen järjestäjien ja sidosryhmien välisiä seminaareja on järjestetty Laadittu työpaikkaohjaajan osaamiskartta sekä toteutettu koulutus ovat saaneet hyvän vastaanoton ja ne koetaan tarpeellisiksi. Ammattipedasivuosto on saanut myönteistä palautetta konkreettisuudestaan. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kriteeristö pilotoidaan ja liitetään osaksi työpaikalla tapahtuvan oppimisen opasta (valmistuu 2014). Toimenpide Määrä-aika Toteuma Poikkeamien syyt Uudistetaan työpaikkaohjaajien (ml. oppisopimuskoulutuksen työpaikkakouluttajat) ja näyttötutkintomestarien koulutusohjelmat. Varmistetaan työpaikkaohjaajien (ml. oppisopimuskoulutuksen työpaikkakouluttajat) ja näyttötutkintomestarien koulutusohjelmien toteutuminen ja tavoiteltujen vaikutusten saavuttaminen. Koulutusta suunnataan niille aloille ja alueille, joilla työpaikkaohjaajia on koulutettu vähän. Tuotetaan työelämälähtöisten oppimisympäristöjen arviointikriteerit ja toimeenpannaan niiden käyttöönotto. Kokeillaan ja mallinnetaan erilaisia työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä yksilöllisten opintopolkujen toteuttamisessa valmis Uudistettu NMT-koulutusohjelma on otettu käyttöön vuonna Seuraava uudistus tehdään vuonna 2015, kun TUTKE-säädökset tulevat voimaan valmis käynnissä 2015 käynnissä

15 15 Vaikutustavoite: 32. Kehitetään demokratiakasvatusta oppilaitoksissa. Opetuksen sisällöt ja toimintatavat tukevat osallistumista, vaikutusmahdollisuuksia sekä politiikan ja yhteiskunnallisen lukutaidon kehittymistä. Vuonna 2014 oppilaskunnat ovat vakiintuneet kaikkiin peruskouluihin. 33. Oppilaita, opiskelijoita ja opettajia osallistetaan kaikessa koulutuksen kehittämisessä. Arviointikriteeri Tilanneanalyysi Poikkeamien syyt Oppilaskuntien kattavuus / kaikki koulutuksen järjestäjät Yleissivistävä koulutus: kaikissa vl. 7-9 peruskouluissa ja noin 90 %:ssa, yhtenäisiä peruskouluja sekä noin 70 %:ssa alakouluista on oppilaskunnat. Ammatillinen koulutus: ammatillisista oppilaitoksista 97 %:lla on toimiva oppilaskunta. Tukimateriaalien käyttö ja hyödyllisyys Koulutustilaisuuksien määrä, kattavuus ja hyödyllisyys Yleissivistävä koulutus: edu.fi-sivustolla on monipuolisia oppilaiden aktiivista osallisuutta edistäviä tukimateriaaleja. Lisäaineistoja ja aktiviteetteja on tulossa, mm. suomalaisen demokratian merkkivuoden 1863 toteuttamisen yhteydessä. Ammatillinen koulutus: laajempi tukimateriaali on valmisteluvaiheessa, liittyy opiskelijahuoltolain toimeenpanoon. Yleissivistävä koulutus: on järjestetty 1 valtakunnallinen koulutustilaisuus. Ammatillinen koulutus: koulutustilaisuudet on integroitu läpäisyyn ja opinto-ohjaukseen liittyviin tilaisuuksiin. Palaute koulutustilaisuuksista on ollut hyvää. On otettu huomioon muun tiedottamisen yhteydessä ja tehty yhteistyötä koulutuksen järjestäjien ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Toimenpide Määräaika Toteuma Ohjataan peruskouluja ja toisen asteen oppilaitoksia oppilaskuntien perustamisessa ja toiminnassa käynnissä Opetuksessa lisätään sisältöjä ja toimintatapoja, jotka tukevat osallistumista, vaikuttamismahdollisuuksia 2014 käynnissä sekä politiikan ja yhteiskunnallisen lukutaidon kehittymistä. Tuotetaan materiaalia, joka tukee osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Järjestetään osallistumiseen, vaikuttamiseen ja oppilaskuntatoimintaan liittyvää koulutusta yhteistyössä - käynnissä: toteutetaan osana uudistettavien kolmannen sektorin kanssa. perusteiden toimeenpanoa 34. Kansalaisjärjestöille ja muille yhteiskunnallisille liikkeille luodaan nykyistä avoimemmat mahdollisuudet - ei aloitettu esitellä toimintaansa kouluissa ja oppilaitoksissa. Ohjeistetaan koulutuksen järjestäjiä ja laaditaan tukimateriaalia. Poikkeamien syyt

16 16 Vaikutustavoite: 37. Hallituskauden aikana määritellään tavoitteet ja toteutustavat kansallisen kielivarannon ja kulttuurien tuntemuksen monipuolistamiseksi. Arviointikriteeri Tilanneanalyysi Poikkeamien syyt Toimintamallien käytön hyödyllisyys ja kattavuus Yleissivistävä koulutus: Toimintamalleja tuotetaan kansallisen kielistrategian ja opsin perusteiden valmistelun yhteydessä. Ammatillinen koulutus: kielivarannon monipuolistamista tarkastellaan laajemmin samassa yhteydessä, kun ammatillisten perustutkintojen yhteisiä tutkinnon osia uudistetaan TUTKE-linjausten pohjalta 2015 mennessä. Oppimateriaalien määrä Yleissivistävä koulutus: oppimateriaalia tuotetaan kansallisen kielistrategian ja opsin perusteiden valmistelun yhteydessä. Ammatillinen koulutus: oppimateriaalit ovat ala- jopa tutkintokohtaisia ja niitä tuotetaan opettajien toimesta. Kielipesien valtakunnallisen toiminnan taso Romanikielipesätoimintaa oli 10 paikkakunnalla eri puolella Suomea. Vuonna 2013 romanioppilaiden perusopetuksen kehittämistoimintaa oli 24 kunnassa. Painopisteenä oli ohjaus toisen asteen koulutukseen. Toimenpide Määräaika Toteuma Kansalliskielten opetusmenetelmiä kehitetään siten, että painotus on viestintävalmiuksissa. - Yleissivistävä koulutus: käynnissä Ammatillinen koulutus: viestintävalmiuksien painotus otetaan huomioon perusteiden valmistelun yhteydessä Tuetaan romanioppilaiden perusopetuksen kehittämistä. Tehostetaan romanioppilaiden ohjausta osana - käynnissä romanioppilaiden perusopetuksen tukeminen -hanketta. Tuetaan romanikielen kielipesätoimintaa. - käynnissä Poikkeamien syyt

17 17 Vaikutustavoite: 38. Koulutuksen sähköisen infrastruktuurin yhteensopivuus ja digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen paranee. 39. Opetushallinnon tietohallinto ja tietoarkkitehtuurit tukevat tietojärjestelmien yhteensovittamista. Eri tietojärjestelmissä käytettävät käsitteet ovat yhteismitallisia sekä kehitettävien tietojärjestelmät yhteentoimivia (kuvaukset ja määritykset). Opetushallituksen ylläpitämä käsitteellisesti yhtenäinen tieto palvelee laajemmin opetustoimen/koulutustoimialan ja koulutusjärjestelmän kehittämistä. Opetushallinnolla/koulutustoimialalla on yhteiset tietovarannot ja tiedot niistä ovat julkisesti saatavissa. Arviointikriteeri Tilanneanalyysi Poikkeamien syyt Tietojärjestelmät ovat strategisten tavoitteiden mukaisia ja kokonaisuus on kustannustehokas, tieto siirtyy järjestelmien välillä. Oppijan palvelukokonaisuuden ylläpitokilpailutus on suoritettu. Tämä kokonaisuus on kustannustehokas siten, että ylläpitokustannukset alenevat vaiheittain. Tietojärjestelmien tietojen käytön laajuus eri viranomaispalvelussa ja tutkimuksessa Ei arvioitavissa, koska Oppijan palvelu ei ole vielä suunnitellussa laajuudessa käytössä. Tietojen saatavuus ja käytettävyys Opetushallinnon yhteisen tilasto- ja indikaattoripalvelun (Vipunen) käyttäjämäärä Alustalla julkaistavien hyvien käytäntöjen lukumäärä ja suhteellinen osuus kehittämishankkeista Ei arvioitavissa, koska Oppijan palvelu ei ole vielä suunnitellussa laajuudessa käytössä. Vipusen käyttäjämäärä vuonna 2013 oli , mikä on noin 5000 vähemmän kuin tulossopimuksessa oli ennakoitu. Hyvien käytäntöjen alusta on laajentunut merkittävästi ja vuoden lopussa julkaistuja hankkeita oli 180. Tietopalvelun tekninen toteutus on osoittautunut oletettua vaikeammaksi ja siksi järjestelmän julkistaminen viivästyi. Vipunen avattiin huhtikuussa. Palvelua on täydennetty uusilla raporteilla, muttei se ole vielä tavoitelaajuudessaan. Toimenpide Määräaika Toteuma Poikkeamien syyt Osallistutaan OKM:n johdolla tehtävään koulutuksen/opetustoimen kokonaisarkkitehtuurin valmisteluun toiminnan, tietojen ja tietojärjestelmien yhteen toimivuuden varmistamiseksi käynnissä Kokonaisarkkitehtuuri valmistellaan OKM:n johdolla. Kartoitetaan koulutustoimialan tietovarannot osana kokonaisarkkitehtuurityötä käynnissä Kokonaisarkkitehtuuri valmistellaan OKM:n johdolla. Selvitetään koulutustoimialan tietovarantojen tietojen käytön avaamismahdollisuudet käynnissä Kokonaisarkkitehtuuri valmistellaan OKM:n johdolla. Osallistutaan opetushallinnon tilasto- ja indikaattoripalvelun rakentamiseen valmis Toteutetaan ja otetaan käyttöön hyvien käytäntöjen julkaisualusta valmis

18 18 Vaikutustavoite: 38. Koulujen tietoyhteiskuntavalmiuksia parannetaan. Oppimisympäristöt monipuolistuvat kaikissa koulutusmuodoissa. Digitaalisten oppimateriaalien määrä, käyttö ja saatavuus lisääntyvät. Arviointikriteeri Tilanneanalyysi Poikkeamien syyt Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön laajuus Pedagogisten mallien käytön laajuus Yleissivistävä koulutus: esi- ja perusopetuksessa on riittämätön, pääosin vanhentunut laitekanta, hitaat tietoverkkoyhteydet sekä puutteita opettajien osaamisessa. Ylioppilastutkinnon sähköistäminen on lisännyt koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten laajempaa TVT:n hyödyntämistä lukio-opetuksessa. Valtionavustushankehakemukset TVT-laitehankintaan ovat lisääntyneet (430 hakemusta, lisäys edell. vuodesta 65 %). Keväällä ilmestyneen ESSIE-tutkimuksen mukaan TVT-opetuskäyttö on Suomessa edelleen vähäistä verrattuna muihin EU-maihin. Ammatillinen koulutus: tietoliikenneyhteydet ammatillisissa oppilaitoksissa ovat hyvät, mutta laitekannassa jäädään selkeästi jälkeen parhaimmista maista. ESSIE-tutkimuksen mukaan suomalaisissa ammatillisissa oppilaitoksissa TVT-opetuskäyttö on yleisempää kuin yleissivistävässä koulutuksessa. Oppilaiden ja opiskelijoiden käsitykset tietotekniikan käytön hyödyistä opetuksessa ovat reilusti alle EU:n keskitason ja oppilaitosjohdon edustajat epäilevät opetuskäytön hyötyjä. TVT-opetuskäyttöä koskeva täydennyskoulutustarjonta on Euroopan tasolla vertailtuna vähäistä. TVT-opetuskäytön laajuudessa on koulutuksen järjestäjäkohtaisia sekä koulutusalakohtaisia eroja. Yleissivistävä koulutus: pedagogisia käytäntöjä on julkaistu OPH:n hyvien käytäntöjen-verkkopalvelussa jo useita kymmeniä. Koordinointi- ja kehittämishankkeissa levitetään hyviä käytäntöjä eri tavoin. Tilastodataa mallien käytön laajuudesta ei ole vielä saatavilla. Ammatillinen koulutus on järjestetty pedagogisten toimintamallien käyttöönottoa ja levittämistä tukevia koulutuksia/tilaisuuksia, joilla on tavoitettu erityisesti ne alueet ja koulutuksen järjestäjät, jotka ovat jääneet tietoyhteiskunnan kehittämisessä jälkeen. Valtionavustushankkeissa kehitettyjä malleja ja aineistoja TVT-opetuskäytöstä on koottu -sivustolle ja OPH:n hyvät käytännöt -palveluun. Syksyllä ilmestyi artikkelijulkaisu, johon on koottu oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden keskeisiä tuloksia. Toimenpide Määräaika Toteuma Tuetaan pedagogisten menetelmien sekä toiminta- ja työtapojen kehittämistä oppimisympäristöjen 2015 käynnissä laadun parantamiseksi. Edistetään tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa ja opiskelussa käynnissä Poikkeamien syyt Tuotetaan ja levitetään uudentyyppistä digitaalista oppimateriaalia perus- ja toisen asteen koulutuksessa sekä vapaassa sivistystyössä käynnissä

19 19 Vaikutustavoite: 40. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut on suunniteltu ja ohjattu ennalta ehkäisevään työhön ja opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäväksi. Arviointikriteeri Tilanneanalyysi Poikkeamien syyt Opiskeluhuoltopalvelujen saatavuus, riittävyys ja suunnitelmallisuus Syksyn 2012 TedBM kyselyn mukaan lähes kaikissa vastanneissa oppilaitoksissa (vastaus% ammatilliset oppilaitokset 92 ja lukiot 86) toimi lukuvuonna opiskelijahuoltoryhmä. Opiskeluhuollon palvelujen saatavuus parani lukioissa, mutta ammatillisissa oppilaitoksissa palvelujen saatavuus on kokonaisuutena hieman heikentynyt. Perusopetuksen kysely toteutettiin syksyllä Opiskeluhuoltopalveluiden saatavuus on hieman parantunut, mutta niissä on suuria eroja kuntien välillä sekä myös koulujen välillä. Opiskeluterveydenhuolto- ja psykososiaalisten palvelujen saatavuus ja riittävyys Opiskeluhuolto(hyvinvointi)suunnitelmien kattavuus (määrä kaikista koulutuksen järjestäjistä) Syksyn 2012 TedBM-kyselyn mukaan lääkäri- ja terveydenhoitajapalvelujen saatavuus oli ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa kokonaisuutena samalla tasolla kuin 4 vuotta sitten. Kouluterveydenhuoltopalvelut eivät toteudu asetuksen tarkoittamalla tavalla esim. laajan terveystarkastuksen osalta. Oppilas/opiskelijahuolto on kirjattu kaikkien oppilaitosten opetussuunnitelmiin, mutta suunnitelmien määrä, laajuus ja laatu vaihtelevat. Opiskeluhuoltosuunnitelmien kattavuutta voidaan seurata vasta uuden lainsäädännön toimeenpanon myötä. Toimenpide Määräaika Toteuma Seurataan opiskeluhuoltopalveluiden toteutumista yhdessä THL:n kanssa käynnissä Poikkeamien syyt Ohjataan ja tuetaan opiskeluhuolto(hyvinvointi)suunnitelmien laatimista käynnissä Toteutetaan koulutusta ja tuotetaan materiaalia uuden opiskeluhuoltolain toimeenpanon tukemiseksi ei aloitettu Tuotetaan seurantatietoa oppilashuollon käytännön toteuttamisen tueksi käynnissä

20 Perusopetus 20 Vaikutustavoite: 48. Perusopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Esi- ja perusopetuksessa edistetään hyvien tapojen omaksumista. Arviointikriteeri Tilanneanalyysi Poikkeamien syyt Tavoitteita tukevat uudet opetussuunnitelman perusteet valmistuvat ja ne otetaan käyttöön päätetyssä aikataulussa. Ops-perustetyö etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti ja perusteet valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Tapakasvatus-sivuston toteuttaminen ja jalkauttaminen. Tapakasvatusviikon toteutuminen Tiedote sekä viestintäsuunnitelma ja artikkelit Tavattomasti tapoja -julkaisuun pohjautuen on toimitettu sopimuksen mukaisesti tapakasvatusviikon virikemateriaaliksi. Tapakasvatus-sivusto avattiin 08/2013 ja sitä täydennetään ja päivitetään tarpeen mukaan. Kouluja kannustetaan tuottamaan toimintamalleja ja tapahtumaviikon sisältöjä Opetushallituksen Hyvät käytänteet -verkkosivustolle. Toimenpide 50. Opetussuunnitelman perusteet uudistetaan mennessä ja ne voidaan ottaa käyttöön kaikkien perusopetuksen vuosiluokkien osalta lukien. Uudistetaan esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet rakenteistettuna ja sähköisesti. Määräaika Toteuma käynnissä Tuetaan ja seurataan esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden toimeenpanoa käynnissä Opetussuunnitelman perusteisiin sisällytetään tapakasvatus. Toteutetaan ja levitetään koulujen käyttöön verkkopohjainen Tapakasvatus-sivusto. Toteutetaan yhteistyössä OKM:n kanssa valtakunnallinen tapakasvatusviikko. - valmis Poikkeamien syyt