Kouvolan kaupungin. Tilinpäätös 2013

Transkriptio

1 Kouvolan kaupungin Tilinpäätös 2013 Kh

2 Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kouvolan kaupungin hallinto Yleinen ja Kouvolan alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset Kouvolan toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehitty-miseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja - menot Konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Budjettirahoitteisten tehtävien toteutuminen Kohderahoitteiset tehtävät Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kaupungin tuloslaskelma Kaupungin rahoituslaskelma Kaupungin tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Kaupungin ja konsernin tunnusluvut LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitos Kouvolan Vesi Tilaliikelaitos Teknisen tuotannon liikelaitos Kouvolan seudun ammattiopisto Nuorisokeskus Anjala LUETTELOT JA SELVITYKSET

3 6.1 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Luettelo käytetyistä tositelajeista TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Koonti ja julkaisu: Konsernipalvelut, talous ja rahoitus

4 Toimintakertomus 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2013 oli Kouvolan kaupungin talouden osalta odotettua myönteisempi. Tähän vaikutti lomautusten ja talkoovapaiden aikaansaamat henkilöstösäästöt sekä kuntien verontilitysjärjestelmän muutos: kunnat saivat joulukuussa kerätyt jäännösverot joulukuun tilityksessä seuraavan vuoden tammikuun sijaan. Tilikauden tulos oli yhteensä 3,6 miljoonaa euroa positiivinen. Talouden sopeuttaminen kuitenkin jatkuu, sillä taseeseen on kertynyt alijäämää katettavaksi 4,9 milj. euroa. Määrätietoinen työ talouden ja toiminnan sopeuttamiseksi tuloja vastaaviksi jatkuu vuoden 2014 aikana. Kuten yksityiselläkin sektorilla, on palvelurakenteiden uudistamisesta tullut kunta-alalla pysyvä toimintamalli. Kevään aikana kaupungin palveluiden rakennetta ja tuottamistapoja tarkastellaan kaupunginhallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Erityisesti kiinnitetään huomiota uusien palvelujen tuottamiseen ja sähköisiin kuntalaispalveluihin. Kouvolan verotulot kasvoivat vuoteen 2012 verrattuna 5,5 prosenttia. Kunnallisverojen osalta kasvu oli 5,4 prosenttia. Yhteisöverotilitykset kasvoivat merkittävästi heikosta yleisestä taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Taloutta on sopeutettu vähentämällä henkilöstön määrää merkittävästi, sekä lomauttamalla osa henkilöstöstä 1-3 viikon ajaksi. Lomautuksista ja palkattomista vapaista kertyi suoria välittömiä säästöjä noin 5,0 miljoonaa euroa. Kaikkiaan henkilötyövuodet vähentyivät viime vuodesta 278:lla eli 4,7 %. Henkilöstömenot vähenivät edellisvuodesta runsaat 10 milj. euroa eli vähennystä on 3,6 %. Heikosta yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen kaupunginhallitus päätti syyskuussa käynnistää henkilöstövähennyksiä koskevan yhteistoimintamenettelyn. Tavoitteeksi asetettiin 600 henkilöä vuoden 2013 alun tilanteesta vuoden 2014 loppuun mennessä, sillä kaupungin tulot eivät riitä rahoittamaan nykyisen laajuista palvelurakennetta ja henkilöstömäärää. Tavoiteltava nettosäästö on vuositasolla 20 miljoonaa euroa. Taustalla on koko julkisen talouden kiristyminen, joka näkyy kuntataloudessa mm. valtionosuusleikkauksina ja heikkona verotulokertymänä. Käytännössä yhteistoimintamenettelyn ensimmäisen vaiheen tuloksena vakinainen henkilöstö vähenee vuoden 2014 loppuun mennessä eläköitymisen tai muun poistuman seurauksena noin 230 henkilöllä. Kun otetaan huomioon myös myös muut toimenpiteet ja määräaikaisen henkilöstön vähentäminen, niin määrä on 320. Taloudellista säästöä kertynee vuositasolla noin 13 miljoonaa euroa. Asukaskohtainen lainamäärä, euroa/asukas, on edelleen kohtuullisella tasolla. Tämä luo edellytyksiä tulevien, tuottavuutta parantavien investointien toteuttamiselle. Kaupunginvaltuusto päätti uusia organisaatiota vuoden 2015 alusta lukien osana yhteistoimintamenettelyn lopputulosta. Koska taloustilanne ei ole merkittävästi parantunut, kaupunginhallitus ja valtuusto saavat keväällä 2014 esityksen uusista palveluverkoista sekä mahdollisista ulkoistuksista ja lakkautuksista. Tavoitteena on uudistaa merkittävästi kuntapalvelujen rakennetta, laatua ja osittain myös saatavuutta. Kaupungissa hyväksyttiin kuluneen vuoden aikana Kouvolan kaupunkistrategia Aikaisempaan verrattuna strategiaa on kevennetty sekä päämääriä ja tavoitteita yksinkertaistettu, joka tekee niiden saavuttamisesta aidosti mahdollista. Strategia tähtää siihen, että Kouvola on elinvoimainen ja luonnollinen kasvukeskus, jossa on hyvä elää, yrittää ja tehdä työtä. Strategia antaa raamit myös kuntapalvelujen uudistamiselle, mutta sen toteutuminen on myös päätöksentekijöistä ja kuntalaisista kiinni. Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja 1

5 Toimintakertomus Kouvolan kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kuntalain mukaisesti kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Syksyllä 2012 pidettiin kunnallisvaalit ja uusi valtuusto aloitti toimintansa tammikuussa Kaupunginvaltuustoon kuuluu 59 jäsentä. Edellisellä kaudella valtuutettujen määrä oli 75. Valtuusto kokoontui vuonna kertaa ( kertaa). Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2013 toiminut Harri Helminen (SD), I varapuheenjohtajana Jari Suomela (KOK), II varapuheenjohtajana Jari Lindström (PS) ja III varapuheenjohtajana Markku Pakkanen (KESK). Kaupunginvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut (valtuustoryhmä suluissa): Airaksinen Katja (SD) Eloranta Maria (SD) Eskelinen Antti (PS) Grönlund Reino (SD) Heikari Jani-Ville (KOK) Helkala Maarit (KOK) Hyttinen Jyrki (KOK) Jokiranta Kimmo (KESK) Kaarlampi Vesa (SIT) Karvonen Tapio (KOK) Kasurinen Outi (SD) Koivisto Antti (SD) Korpivaara Pekka (PS) Koskela Birgit (KOK) Kossila Päivi (SD) Kähärä Hannu (KOK) Käki Jari (PS) Laine Raimo (SD) Lakka Marjo (SD) Lampiranta Toni (PS) Lankinen Sari (KESK) Larikka Jari (KOK) Lehtomäki Maija (KESK) Leinonen Kari (SD) Leppänen Jouko (KOK) Liukkonen Jorma (VAS) Lonka Mirja (KESK) Nikkanen Seppo (PS) Norppa Matti (SIT) Nuorivuori Marja-Terttu (SIT) Nyberg Jukka (SD) Nykänen Marjatta (KOK) Palm Sari (KD) Paloranta Pertti (PS) Peltola Pulla (SIT) Päivärinta Juha (PS) Rouvari Sinikka (KOK) Saavalainen Tiina (VAS) Sahamies Arto (KD) Salonen Ville (SD) Seppälä Topi (KESK) Sipiläinen Kirke (KOK) Smeds Sakari (KD) Sorsa Matti (KOK) Sorvali Ritva (VIHR) Spies Kaisa (VIHR) Suninen Jouni (PS) Tähtinen Anssi (PS) Töttö Ensio (SD ) Vainio Vesa (KD) Valkeapää Reijo (KESK) Wall Janne (KESK) Varjola Liisa (KESK) Viinikainen Sakari (SIT) Viljakainen Hannele (SD) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Hallitus valvoo kaupungin etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallitukseen kuuluu 13 jäsentä, kun edellisellä valtuustokaudella jäsenmäärä oli 15. Kaupunginhallitus kokoontui 22 kertaa (v kertaa) vuonna Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2013 toiminut Jari Larikka (KOK), I varapuheenjohtajana Jukka Nyberg (SDP) ja II varapuheenjohtajana Anssi Tähtinen (PS). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Hietanen Minna (PS) Jokiranta Kimmo (KESK) Korpivaara Pekka (PS) Lakka Marjo (SD) Lehtomäki Maija (KESK) Nykänen Marjatta (KOK) Palm Sari (KD) Salonen Ville (SDP) Sipiläinen Kirke (KOK) Viinikainen Sakari (SIT) Kaupunginhallituksella on vuonna 2013 ollut kolme jaostoa, elinkeinojaosto, henkilöstöjaosto ja konsernijaosto. Lautakunnat ja johtokunnat Aikuisväestön lautakunta Ikäihmisten lautakunta Keskusvaalilautakunta (jonka alaisuudessa vaalilautakunnat ja vaalitoimikunta) Kymen jätelautakunta Lasten ja nuorten lautakunta (jonka alaisuudessa Nuorisokeskus Anjalan johtokunta) 2

6 Toimintakertomus Maaseutulautakunta (jonka alaisuudessa yksityistiejaosto) Rakennus- ja ympäristölautakunta Tarkastuslautakunta Tekninen lautakunta Liikelaitos Kouvolan Veden johtokunta Liikelaitosten johtokunta Palveluorganisaatio Kouvolan kaupungissa otettiin vuoden 2013 alussa käyttöön prosessiorganisaatio. Tällä vastattiin niihin haasteisiin, jotka kaupunginvaltuusto oli jo asettanut linjatessaan organisaation uudistamisen tavoitteiksi mm. johtamisjärjestelmän yksinkertaistamisen ja tehostamisen, sopimusohjausmallin ja prosessiajattelun tukemisen ja kaupungin ydintehtävien tunnistamisen. Kouvolassa tunnistettiin viisi ydinprosessia sekä näitä tukevat ja ohjaavat konsernipalvelujen prosessit. Ydinprosessit nimettiin palveluketjuiksi, jotka jakaantuvat palvelukokonaisuuksiksi, palveluiksi ja palveluyksiköiksi. Palveluketjut ja palvelukokonaisuudet muodostavat palvelutuotannon johtamisen ja ohjaamisen prosessit. Palvelu- ja palveluyksikkötasolla tehdään varsinaista asiakastyötä. Palveluorganisaatio 2013 kahdella tavalla kuvattuna 3

7 Toimintakertomus Yleinen ja Kouvolan alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen bruttokansantuote väheni 1,4 prosenttia vuonna 2013 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Vuoden 2013 talouskehitys oli tasaisen heikkoa ja viime vuosi oli toinen peräkkäinen taantuma vuosi Suomen taloudessa. Suomen Pankin "Talouden näkymät" -julkaisun mukaan Suomen talouskasvun ennustetaan vahvistuvan vähitellen. Kokonaistuotannon ennakoidaan jäävän kokonaisuudessaan vuonna 2013 alhaisemmaksi kuin edellisvuonna. Suomen Pankin kokonaistaloudellisen ennusteen mukaan kasvu jatkuu hitaana vuonna 2014, mutta vauhdittuu 1,7 prosenttiin vuonna 2015 viennin ja kotimaisen kysynnän kohentuessa. Suomen vientimarkkinoiden kasvun on ennustettu elpyvän jo vuoden 2014 alkupuolella. Tuonnin kasvun ennustetaan olevan kuluvana vuonna hitaampaa kuin viennin kasvu. Vuonna 2013 viennin volyymi kasvoi 0,3 prosenttia ja tuonnin volyymi väheni 1,8 prosenttia. Viennin elpymisen ennustetaan voimistavan kotimaista kysyntää. Työllisyystilanteen ja kuluttajien luottamuksen heikentyminen ovat johtaneet siihen, että yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,8 prosenttia vuonna Julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,8 prosenttia. Muutosvertailussa on huomioitava, että Yleisradio on vuodesta 2013 luokiteltu julkisyhteisöt sektoriin. Ansiotasoindeksi nousi 2,1 prosenttia. Työttömyysaste vuonna 2013 oli 8,3 prosenttia Työllisten määrä väheni 1,3 prosenttia ja työtuntien määrä pieneni 1,9 prosenttia. Inflaation on ennustettu pysyvän hitaana. Vuoden 2013 keskimääräiseksi kuluttajahintojen vuosimuutokseksi muodostui 1,5 prosenttia kansallisella indeksillä mitattuna. (Lähde: Tilastokeskus, Kansatalouden tilinpito 2013 ja Suomen Pankki, Talouden näkymät 5/2013) Kuntatalous Kuntasektori on viime vuonna ollut muutosten ja odotusten ytimessä. Samanaikaisesti valmistelussa on ollut valtionosuusuudistus, kuntalain uudistaminen, sote-uudistus, rakennepoliittinen ohjelma sekä kuntarakenteen muutos. Haasteet tulevat jatkumaan ensi vuonnakin kuntien ympärillä mutta sillä poikkeuksella, että kuntatalous todennäköisesti heikentyessään luo vielä lisää haastekerrointa näihin mittaviin koitoksiin. Tilinpäätösvuonna kuntatalous oli olosuhteisiin nähden kohtalaisessa kunnossa. Merkittävänä positiivisena tekijänä ovat olleet kuntien verotulojen kasvu. Kasvua on tuonut mm. tilitysuudistuksen muutokset ja ryhmäosuuden korotuksesta sekä kuntakohtaisten jako-osuuksien oikaisut. Vuonna 2014 ennustetaan verotulojen kasvavan paljon 4

8 Toimintakertomus vaatimattomammin. Kansantalouden kehityksen ennusteet ovat kerta toisensa jälkeen heikentyneet, kun tarkastelemme vuotta 2014 ja Kuntatalouden piirteisiin näyttää kuuluvan, että se kulkee hieman yleisen talouden kehityksen jälkisyklissä. Eli vaikka yleinen talouden suunta hieman jo muuttuisi, tulee kuntatalouden kehitys hieman jäljessä. Kunnat reagoivat heikkeneviin verotuloihin ja valtionosuusleikkauksiin korottamalla veroprosenttejaan vuodelle Keskimääräinen tuloveroprosentti nousi korotusten jälkeen 19,74 %:iin, kasvua edelliseen vuoteen on 0,36 %- yksikköä. Lisäksi huomattaviakin sopeutuksia menoihin on odotettavissa lähes kaikissa kunnissa. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen on tiedostettu kunnissa hyvin. Julkisen talouden kestävyysvajeen kuromiseksi maan hallitus teki päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta, joka tuo kunnille 2 miljardin euron säästötavoitteen vuoden 2017 tasossa sekä 3 miljardin euron suuruisen pitemmän ajan tehostamistavoitteen. Ohjelman mukaan yksi miljardi tulee kuntien saada kasaan omin toimin, lähinnä veronkorotuksin ja toiminnan tehostamisen kautta, ja toinen miljardi tulee kuntien tehtäviä ja velvoitteita purkamalla. Yhtenä merkittävänä tekijänä kunnille on ohjelmassa esitelty kuntataloudenohjausjärjestelmä, joka hyvin toteutuessaan voi olla ratkaisu kuntien tehtävien ja rahoituksen epätasapainoon. (Lähde: Kunnat.net, Kuntataloustiedote 3/2013) Verohallinnon vuonna 2013 keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä 52,7 miljardia euroa. Kiristyneistä veroperustemuutoksista sekä uusista veroista pääosin johtunut kasvu edelliseen vuoteen oli 2,9 miljardia euroa (5,9 %). Merkittävimmät verolajikohtaiset kasvut olivat henkilöasiakkaiden ennakonpidätyksien 4,8 %, arvonlisäveron 7,9 % sekä yhteisöjen ennakkoveron 10 % kasvu. Henkilöasiakkaiden tuloveron määrä kasvoi 4 % edellisestä vuodesta. Muutoksesta hieman yli puolet johtui Yle-veron mukaantulosta sekä kiristyneestä ansiotuloverotuksesta. Tulojen muutoksen osuus ennakonpidätysten määrän kasvusta jäi alle puoleen. Ennakonpidätysten alaisten tulojen määrän kasvu vuonna 2013 oli ainoastaan noin 2 %. Yhteisöveron määrä kasvoi 13 %, josta lähes kaksi kolmasosaa johtui pienentyneistä palautuksista. Yhteisöverokertymän kasvusta johtui suurimmaksi osaksi ennakkoverojen suuremmalla määrällä (10 %). Lopulliset tiedot vuoden 2013 verotuksesta saadaan verotuksen valmistuttua lokakuussa (lähde: Verohallinto, 2014) Tilastokeskuksen keräämien v tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 6,9 % ja valtionosuudet 2,9 %. Tämä 1,5 miljardin euron verorahoituksen lisäys riitti kattamaan toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden paranemisena. Kuntien vuosikatteet nousivat 0,7 miljardilla eurolla ja samalla yhä harvemmilla kunnilla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiiviseksi 36 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 84 kunnassa. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 prosenttia ja investoinneista 51,7 prosenttia. Tunnusluvut parantuivat edellisestä vuodesta, vaikka sekä poistoissa että investointimenoissa oli kasvua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 13,8 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 prosenttia, noin 1,6 miljardilla eurolla. Lainakannan kasvu oli edellistä vuotta suurempaa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna euroa. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi loppuvuotta kohti. (Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain, 4. neljännes 2013, Tilastokeskus, ) Kouvolan alueen taloudellinen kehitys Väestömäärä Väestömäärä vuoden 2013 lopussa oli Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna väestömäärä laski 368 henkilöllä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kokonaisväestömäärä laskee Kouvolassa noin kolmella prosentilla vuodesta 2014 vuoteen Ennuste perustuu toteutuneeseen kehitykseen ja siitä johdettuun todennäköiseen tulevaan kehitykseen. 5

9 Toimintakertomus Työllisyys Kouvolan työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta on 15,2 prosenttia, kun se koko maassa oli 12,6 prosenttia. Kaakkois-Suomen työttömyysaste on 15,3 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita (ml. lomautetut) oli Työttömien määrä kasvoi edellisen vuoteen verrattuna 12,9 prosenttia. Työttömistä työnhakijoista alle 25-vuotiaita oli 947. Kouvolassa uusia avoimia työpaikkoja oli joulukuun 2013 lopussa 235 kpl. Muutos edelliseen vuoteen oli -42,1 %. (Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013) Rakentaminen Vuonna 2013 Kouvolaan valmistui 175 asuntoa, näistä 116 oli pientaloasuntoja, 37 rivitaloasuntoja ja 22 kerrostaloasuntoja. Edellisenä vuonna valmistui 62 asuntoa enemmän kuin vuonna Rakennuslupia myönnettiin asuinrakennuksiin yhteensä 64 kappaletta ja vapaa-ajan asuinrakennuksiin 28 kappaletta Olennaiset muutokset Kouvolan toiminnassa ja taloudessa Verotulot ja valtionosuudet Kouvolan verotulotilitykset kasvoivat vuonna 2013 edelliseen vuoteen nähden kunnallisverojen osalta 5,3 %, (koko maa 6,7 %). Kasvuun vaikutti vuonna 2013 tehty verontilityslain muutos, joka aikaisti jäännösverojen ensimmäisen erän tilityksen tammikuulta joulukuulle. Tämän kertaluonteisen erän vaikutus oli noin 3,6 milj. euroa. Kunnallisverojen kasvuun vaikutti myös kuntaryhmän jako-osuuden korotus. Yhteisöverot kasvoivat edelliseen vuoteen nähden 7,1 % (koko maa 8,2 %) ja kiinteistövero 5,2 % (koko maa 7,4 %). Hallitusohjelma ja kehysriihet ja vaikuttavat vähentävästi kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin vuosina ,6 miljardia euroa. Nämä vaikutukset ovat Kouvolan peruspalvelujen valtionosuuteen yhteensä noin 111 milj. euroa, josta vuodelle 2013 kohdistui 10,5 milj. euron vähennys. 6

10 Toimintakertomus Organisaatiouudistus 2015 Kaupunginvaltuusto päätti muutoksista kaupungin palveluorganisaatioon. Merkittävimmät muutokset nykytilaan ovat - elinvoima-asioiden (elinkeino- ja maaseutupalvelut) siirtäminen konsernipalveluihin - konsernipalveluiden omistajaohjauksen vahvistaminen - kaupunkikehityksen toimialan lakkauttaminen ja tekniikka- ja ympäristötoimialan perustaminen - yhden organisaatiotason (palvelukokonaisuus) poistaminen - hallintopalveluiden osittainen keskittäminen konsernipalveluihin Uudistus tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Voimaantulo vaatii runsaasti valmistelua mm. johtamisjärjestelmän, tilirakenteen ja tietojärjestelmien osalta. Hallintosääntöön uuden organisaation edellyttämät muutokset tehdään syksyllä Poistosuunnitelman muuttaminen Muutettu poistosuunnitelmaa otettiin käyttöön. Suunnitelma lyhensi merkittävästi pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistoaikoja. Muutoksen vaikutus ei näkynyt tilikaudella, koska ennen vuotta 2014 hankittujen pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistoaikoja ei muutettu uuden suunnitelman mukaisiksi. Suunitelman mukaiset poistot eivät tule kasvamaan merkittävästi tulevina vuosina, koska talouden tasapainottamiseksi investointien vuotuista määrää tullaan alentamaan. Yhteistoimintamenettely Kaupunginhallitus päätti henkilöstövähennyksiä koskevan YT-menettelyn aloittamisesta. Tavoitteeksi asetettiin 600 henkilön vähennys vuoden 2013 alun tilanteesta vuoden 2014 loppuun mennessä sekä vuositason nettosäästöksi 20,0 milj. euroa. YT-menettelyn I vaihe toteutettiin Kaupunginhallitus päätti henkilöstövähennyksistä Sijoitukset Kaupungin pitkäaikainen sijoitussalkku on annettu täyden valtakirjan periaatteella kahden varainhoitajayhteisön Pohjola Varainhoidon ja Evlin hoidettavaksi. Lähtökohtana on, että tuottoja haetaan pitkäjänteisesti, riskiä karttaen. Sijoitussuunnitelman mukaisesti pitkän aikavälin tuotto-odotus perusallokaatiolla (80 % korot/20 % osakkeet) on n. 5 % ja volatiliteetti, joka kuvaa vaihtelua odotetun tuoton ympärillä on n. 6 %. Vuoden 2013 lopussa kaupungin sijoitussalkku on jakaantunut niin, että korkosijoitusten osuus on n. 75,9 % ja osakesijoitusten osuus n. 24,1 %. Paremman hajautuksen aikaansaamiseksi sijoitukset on toteutettu rahastojen kautta. Kaupungin varainhoitosalkun kehitys tilikauden aikana oli verrattain suotuisa. Pitkäaikaisen sijoitussalkun kirjanpidollinen arvo nousi vajaasta 20 milj. eurosta 21,1 milj. euroon. Sijoitustoiminnan myyntivoittoja realisoitui noin 0,8 milj. euroa ja tuotonmaksuina sekä palkkion palautuksina saatiin noin 0,3 milj. euroa. Realisoitumatonta, lähinnä kehittyvien maiden rahastoista johtuvaa arvon alenemista kirjattiin tilinpäätöksen yhteydessä euroa. Markkina-arvon mukaan laskettuna kaupungin varainhoitosalkun tuotto vuonna 2013 oli 6,1 %, mitä voidaan pitää salkun alhainen osakepaino (24,1 %) huomioon ottaen hyvänä. Kaupungin varainhoitosalkun markkina-arvo vuoden lopussa oli n. 22,9 milj. euroa (vuotta aiemmin 21,6 milj. e). 7

11 Toimintakertomus Ratamo projekti Ratamo projektin osalta tavoitteet toteutuivat vuoden 2013 osalta seuraavasti: hankesuunnitelma valmisteltiin kevään aikana ja kaupunginvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan Kesän aikana valmistauduttiin markkinaselvityksiin, jotka pidettiin elokuussa. Ensisijaisena toteutusmallina pidettiin elinkaarimallia, ilman rahoitusta. Rahoitukseen liittyviä selvityksiä tehtiin vuoden 2013 aikana. Hankintaselvitys Hankintojen nykytilaselvitys valmistui lokakuussa ja merkittiin tiedoksi kaupunginhallituksen kokouksessa Selvityksessä on kuvattu hankintojen jakautumista palveluiden ostoihin ja aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin toimialoittain ja liikelaitoksittain vuosina 2011 ja Lisäksi selvitys sisältää kaupungin toimittajien luokittelun eri yhtiömuotoihin ja kotipaikan mukaan. Selvitys toimii pohja-aineistona vuoden 2014 aikana valmisteilla oleville palveluja hankintapoliittisille linjauksille. Kaupunkistrategia Kaupunkistrategia päivitettiin vuonna 2013 ja hyväksyttiin valtuustossa Päivityksessä visio kirkastettiin ja päämäärät tiivistettiin. Päämäärittäin määriteltiin strategiavalinnat ja näitä koskevat aiempaa konkreettisemmat linjaukset. Vision mukaan Kouvola on vuonna 2020 luonnollisten vahvuuksiensa perustalle rakentunut kasvukeskus. Kasvukeskus toteutuu neljän päämäärän kautta: 1. Tasapainoinen talous, 2. Elinvoimainen kaupunki, 3. Asiakaslähtöinen toiminta ja 4. Laadukas ympäristö. Keskeisin päämäärä on tasapainoinen talous, jossa esitetyt valinnat ohjaavat keskeisimpien resurssien käyttöä, johtamista ja päätöksentekoa. Strategian mukaan päätöksentekokulttuuria tulee uudistaa siten, että erilaisia vaihtoehtoja, niiden hyöty - kustannus suhdetta ja vaikutuksia kuntalaisiin ja yrityksiin, arvioidaan yhdessä ennen päätöksentekoa. Elinvoimainen kaupunki korostaa asennetta ja tekoja yrittäjyyden edistämiseksi, sekä linjaa kaupungin kehittämis- ja vahvuusalueet. Asiakaslähtöisellä toiminnalla tavoitellaan kuntalaisen hyvinvointia ja laajoja hyötyvaikutuksia yhteisölle. Laadukas ympäristö linjaa toimivaa kaupunkiympäristöä koskevat kehittämiskohteet ja -periaatteet. Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Valtuusto päätti Nuorisokeskus Anjalan toiminnan säätiöittämisestä. Säädepääomaksi luovutettiin nuorisokeskuksen edellisten tilikausien ylijäämä 0,2 milj. euroa sekä nuorisokeskuksen käytössä olevat kiinteistöt. Lisäksi tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen maksetaan tilikauden 2013 toiminnasta kertynyt ylijäämä sekä kaupungilta säätiön hallinoitavaksi siirtyneiden hankkeiden ennakkotulot, yhteensä noin 0,1 milj. euroa. Kouvolan seudun ammattiopisto toteutti EAKR:n rahoittamia investointeja noin 0,9 milj. eurolla, joihin saatiin rahoitusosuutta 0,4 milj. euroa. Konsernipalveluiden tietohallinnon investoinnesta mukaan lukien hyvinvointipalveluiden tiedolla johtaminen -hanke toteutui 0,7 milj. euroa eli noin 37 % ja kaupunkikehityksen yhdyskuntatekniikan investoinneista (netto) toteutui 8,0 milj. euroa eli noin 60 %. Tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet toiminnan ja talouden muutokset Asfalttikartelli Helsingin käräjäoikeus velvoitti antamissaan tuomioissa vastaajana olevat asfalttialan yritykset suorittamaan kantajina olleille kunnille aiheutuneista vahingoista vahingonkorvausta tuotto- ja viivästyskorkoineen sekä oikeudenkäyntikuluja viivästyskorkoineen. Kouvolan osuus oli 1,1 milj. euroa. Vastaajina olevat yritykset ilmoittivat tyytymättömyytensä tuomioihin, minkä vuoksi tuomiot eivät ole lainvoimaisia. Lemminkäinen on tammikuussa 2014 maksanut kaupungille edellä mainitun korvaussumman, joka varovaisuuden periaatetta noudattaen on kirjattu siirtovelkoihin. Mahdollisen palautuksen yhteydessä kaupungin tulee maksaa vastaajalle lain mukaan määräytyvää korkoa Yhteiskoulu Yhteiskoulu tuhoutui tulipalossa 112-päivänä helmikuussa Tulipalosta aiheutui mittavat vahingot ja koulutyö keskeytyi muutamaksi viikoksi. Korvaavat tilat saatiin käyttöön hiihtoloman jälkeen. Vahingonkorvauksen käsittely on vakuutusyhtiössä kesken. 8

12 Toimintakertomus WoodInno -kehittämishanke Valtuusto oli hyväksynyt pääomarahastosta käytettäväksi enintään 2 milj. euroa WoodInno -hankkeeseen. Päätöksestä valitettiin Kouvolan hallinto-oikeuteen. Helmikuussa 2014 Kouvolan hallinto-oikeuden mukaan kaupungin on kumottava päätös WoodInno -hankkeen tukemisesta Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelma samanaikaisesti vuoden 2014 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelmien kanssa. Kaupungin talouden ongelmana on menojen ja tulojen epätasapaino eli huomattavasti suurempi kasvu toimintakatteen osalta kuin verotulojen ja valtionosuuksien osalta. Vaikka tilikauden 2013 tulos muodostui ylijäämäiseksi, on talouden tasapainottamistyötä edelleen jatkettava. Kaupungin investointitaso on ollut poistoihin nähden liian korkealla tasolla. Tavoitteena pitkällä aikavälillä pitää olla investointien rahoitus omarahoituksella. Investointitasoa on pystyttävä laskemaan vuosittain asteittain niin, että päästään tasapainoon investointien omarahoituksessa taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä. Kestävä investointitaso pitkällä aikavälillä on noin 20,0 milj. euroa vuodessa. Näistä ennusteista puuttuu Ratamokeskuksen vaikutus. 9

13 Toimintakertomus Taloussuunnitelmakaudella pystytään taloutta sopeuttamaan suunnitellusti, jos vuosikate kasvaa suunnitellusti ja investointitasoa alennetaan. Suunnitelman mukaisesti vuodesta 2016 lähtien lainojen lyhennykset tulevat olemaan lainojen lisäystä suuremmat. Vuosikatteenkasvu vuodesta 2015 niin, että se ylittää nettoinvestointien määrän, kääntää rahoituksellisen aseman oikeaan suuntaan. Alla oleva kaavio kuvaa lainojen lisäyksien ja vähennyksien sekä vuosikatteen ja nettoinvestointien suhdetta tasapainottamissuunnitelman mukaisesti. Lainakannan aleneminen kasvamisen sijasta toteutuu suunnitelman mukaisesti vuodesta 2016 lähtien, jolloin lainakanta asukasta kohti euroa. Korkemmillaan lainakannan arvioidaan olevan vuonna 2015, jolloin se on noin 234,4 milj. euroa eli euroa asukasta kohden. Vuonna 2014 lainakannan arvioidaan kasvavan noin 42,9 milj. euroa vuodesta 2013 eli noin 228,9 milj. euroon. Lainamäärä asukasta kohden arvioidaan olevan kuitenkin kuntien keskimääräistä lainamäärää pienempi. 10

14 Toimintakertomus Henkilöstö Päättyneeltä tilikaudelta laaditaan erillinen henkilöstökertomus, jossa käsitellään laajemmin henkilöstöä koskevia tunnuslukuja. Henkilöstö toimialoittain Kouvolan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli 4 953, määräaikaisia 1 220, tukitoimenpitein työllistettyjä 111 ja oppisopimussuhteisia 20. Henkilöstömäärän kehitystä on seurattu myös osavuosi- ja kuukausikatsauksissa. Kaupungin henkilöstömäärä väheni selvästi edellisvuodesta. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni 87:llä ja määräaikainen henkilöstö (pl. työllistetyt ja oppisopimussuhteiset) 163:lla. Palkkatuella työllistettyjen määrä väheni 45:llä ja oppisopimussuhteisten määrä 8:lla. Henkilöstö jakautui toimialoittain seuraavasti: Toimiala Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisop. Yhteensä Konsernipalvelut Hyvinvointipalvelut Kaupunkikehitys Tilaliikelaitos Tekninen tuotanto Kouvolan Vesi Yhteensä Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä henkilötyövuosina Tarkemmin henkilöstömäärää kuvaa henkilötyövuosi (htv), jolla tarkoitetaan koko vuoden kokoaikatyössä ollutta henkilöä. Osan vuotta, osa-aikaisesti työskentelevän sekä palkattomalla virka-/työvapaalla olleen työpanos on laskettu tehdyn työajan suhteessa. Tunnusluvusta ei vähennetä vuosilomia tai muita palkallisia poissaoloja. Henkilötyövuodet jakautuvat toimialoittain seuraavasti: Toimiala Vakinaiset Määräaik. Työllistetyt Tot Tot Muutos- % Konsernipalvelut 61,43 15,88 0,74 78,05 95,10-17,93 Hyvinvointipalvelut 3 239, ,47 85, , ,41-2,64 Kaupunkikehitys 211,44 39,55 0,27 251,26 245,68 2,27 Tilaliikelaitos 17,72 0,00 0,00 17,72 18,91-6,29 Tekninen tuotanto 571,83 111,23 17,55 700,61 832,43-15,84 Kouvolan Vesi 54,65 4,96 0,00 59,61 68,68-13,21 Yhteensä 4 156, ,09 104, , ,21-4,65 Vuonna , ,08 164, ,21 Henkilötyövuodet 2013 Henkilötyövuodet vähenivät edellisvuodesta yhteensä 278,42:llä eli 4,65 %:lla. Henkilötyövuodet vähenivät vakinaisten osalta 142,25:llä, määräaikaisten osalta 75,99:llä ja työllistettyjen osalta 60,18:lla. Lomautusten ja talkoovapaiden ns. suora vaikutus henkilötyövuosien määrään oli runsaat 130 henkilötyövuotta. Lomautukset vähensivät myös määräaikaisen henkilöstön käyttöä sekä vaikeuttivat harkinnanvaraista palkkatuella työllistämistä, minkä vuoksi työllistettyjen määrä väheni edellisvuodesta. Kaupunkikehityksen osalta henkilötyövuosien kasvu johtui tukipalvelujen siirtymisestä teknisen tuotannon liikelaitoksesta kaupunkikehityksen hallintoon. 11

15 Toimintakertomus Henkilöstömenot Kaupungin henkilöstökulut tilikaudelta olivat 278,0 milj. euroa, josta liikelaitosten henkilöstökulut olivat 31,9 milj. euroa (11,5 %). Henkilöstökulut jakautuivat toimialoittain seuraavasti: Toimiala Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Yhteensä Konsernipalvelut Hyvinointipalvelut Kaupunkikehitys Tilaliikelaitos Tekninen tuotanto Kouvolan Vesi Yhteensä Vuonna Henkilöstömenot 2013 Henkilöstömenojen vähenemistä edellisvuodesta lähes 10,4 milj. eurolla eli 3,6 %:lla selittää monta eri tekijää. Taustalla on erityisesti henkilötyövuosien määrän väheneminen, mihin taas lomautukset ja talkoovapaat vaikuttivat merkittävästi. Suoria henkilöstömenojen säästöjä kertyi vuoden 2013 aikana toteutettujen lomautusten seurauksena yhteensä noin 5,0 milj. euroa. Lomautuksista kertyi säästöjä yhteensä 2,8 milj. euroa, talkoovapaista 2,1 milj. euroa ja vapaaehtoisesta siirtymisestä osa-aikatyöhön noin 0,1 milj. euroa. Näihin edellä mainittuihin summiin ei sisälly kertymättä jääneistä työaikakorvauksista (esim. vuorolisät) syntyneitä säästöjä. Maksetut lisä- ja ylityökorvaukset vähenivät edellisvuodesta 0,7 milj. eurolla sosiaalikustannuksineen. Henkilöstömenojen vähennystä selittää osittain myös vuoden 2012 tammikuussa maksetut uusiin virka- ja työehtosopimuksiin liittyneet kertaerät, jotka lisäsivät henkilöstömenoja kyseisenä vuonna noin 1,0 milj. euroa (vaikutus oli vuoden 2012 toteumassa 0,4 %). Myös lomapalkkavelan kasvu oli huomattavan suuri vuoden 2012 tilinpäätöksessä johtuen virka- ja työehtosopimusten vuosilomamääräysten uudistuksesta. Palkkoja korotettiin alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus vaihteli sopimusaloittain. KVTES:n, TS:n ja TTES:n sopimusaloilla yleiskorotus oli 1,46 %, lääkärisopimuksessa (LS) 1,3 % ja opetusalalla (OVTES) 1,36 %. Lisäksi käytettiin sopimusalakohtainen järjestelyerä. Opetusalalla ja lääkärisopimuksessa osa järjestelyerästä käytettiin keskitetysti. Paikallisesti käytettävä järjestelyerä oli KVTES:n, TS:n ja TTES:n piirissä 0,6 %, OVTES:n piirissä 0,3 % ja LS:n piirissä keskimäärin 0,2 %. Toteutetut sopimuskorotukset olivat kaikilla sopimusaloilla yhteensä keskimäärin 2,06 %. Sairauspoissaolot Sairauspoissaoloja oli vuonna 2013 keskimäärin 17,9 kalenteripäivää viranhaltijaa/työntekijää kohden ja 19,8 kalenteripäivää/htv. Sairauspoissaolojen määrä säilyi edellisvuoden tasolla. Eri toimialojen väliset erot sairauspoissaoloissa ovat huomattavia. Sairauspoissaolot jakautuivat toimialoittain seuraavasti: Kalpv täyspalkallinen Kalpv osapalkallinen Kalpv palkaton v Kalpv yhteensä Kalpv/ hlö v kalpv/ hlö Kalpv/ htv v kalpv/ htv Toimiala Konsernipalvelut ,4 9,2 12,3 9,8 Hyvinvointipalvelut ,0 16,9 18,9 18,9 Kaupunkikehitys ,9 21,3 19,6 24,9 Tilaliikelaitos ,8 9,1 4,9 9,1 Tekninen tuotanto ,4 24,4 26,8 24,9 Kouvolan Vesi ,2 20,8 19,6 20,9 Yhteensä ,9 17,9 19,8 19,8 Vuonna ,9 19,8 Sairauspoissaolot

16 Toimintakertomus Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kouvolan kaupungissa riskeillä tarkoitetaan epävarmuustekijöitä, joiden toteutuessa Kouvolan kaupunki tai sen yksikkö ei saavuta sille asetettuja tavoitteita ja/tai kokee huomattavia menetyksiä. Vuoden 2013 talousarviossa kirjattiin tavoitteita uhkaavia merkittäviä riskejä osana toimintaprosesseja. Riskien arviointi ja toimenpiteet ovat osa talousarvioprosessia. Riskien arvioinnin ohjeita ja työkaluja on kehitetty poikkihallinnollisessa riskienhallinnan kehittämistyöryhmässä yhdessä sisäisen tarkastuksen kanssa. Strategiset riskit Strategiset riskit liittyvät asiakastarpeen arviointiin ja siihen vastaamiseen, mikä edellyttää toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia palvelutuotannossa. Strategian toteuttamisen riskinä on, että talouden tasapainottaminen tehdään ainoastaan palvelutuotantoa karsimalla tai supistamalla ottamatta huomioon palvelutarpeeseen vaikuttavaa asiakasohjausta ja asiakkuuksien hallinnan kautta saatavaa säästöpontentiaalia. Strategia ei aidosti ohjaa toimintaa ja päätöksentekoa, vaan tehdään päätöksiä, joiden vaikutukset voivat olla haitallisia pitkällä aikavälillä. Kehittämiseen liittyvät riskit ovat usein taloudellisia sekä henkilöresursseihin liittyviä. Taloudelliset riskit Riskinä on johtamisresurssin kaventaminen olemattomiin, jolloin menetetään asiakkuuksien kokonaisvaltainen johtaminen ja ohjaus pirstaloituu. Vaarana on myös osaoptimoinnin lisääntyminen. Henkilöstövähennyksiä koskevista ratkaisuista voi aiheutua toimialoilla lisäkustannuksia. Mikäli palveluverkkoa ei pysytytä sopeuttamaan, määrärahat eivät riitä mm. kiinteistöjen, verkostojen ja katujen saneeraukseen ja kunnossapitoon, jonka seurauksena korjausvastuut kasvavat. Kaupungin tärkeimpinä tavoitteina rahoitusriskien hallinnassa on oleellisten riskien tunnistaminen, riskirajojen määrittely sekä ennakoitavuuden parantaminen. Tämän ohella korostuu myös konkreettisten toimenpiteiden seuranta ja valvonta. Riskit huomioon ottaen pyrkimyksenä on taloudellisen tuloksen heilahtelujen vähentäminen ja samalla rahoituksellisen tuloksen optimointi pitkällä aikavälillä. Rahoitusriskit voidaan jakaa likviditeettiriskiin, luottoriskiin ja markkinariskiin. Lyhytaikainen alle vuoden mittainen rahoitus turvataan konsernitilin luottolimiitillä sekä kuntatodistusohjelmalla. Pitkäaikaisen rahoituksen perusinstrumentteja ovat velkakirjalainat, joukkovelkakirjalainat sekä leasingrahoitus. Markkinariskeistä kuntatoimijan kannalta keskeisin on korkoriski. Se on koronmuutoksen aiheuttamaa epävarmuutta korkovirroissa (korkovirtariski) sekä epävarmuutta sijoitusten arvossa (hintariski). Lainojenhallinnan osalta korkoriski liittyy markkinakorkojen nousuun ja sitä kautta rahoituskustannusten kohoamiseen. Korkoriskiä vastaan kaupunki suojautuu hajauttamalla rahoitussopimukset eri maturiteetteihin sekä säätelemällä kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen suhdetta salkussa. Korkojohdannaisinstrumenteilla voidaan säätää lainasalkun profiilia. Johdannaisilla pystytään muuttamaan lainan tai lainasalkun korkosidonnaisuutta puuttumatta velkakirjoihin. Yleensä pitkäaikaiset lainat nostetaan vaihtuvakorkoisina ja muutetaan tarvittaessa koronvaihtosopimusten avulla kiinteäkorkoisiksi. Kaupungilla johdannaisten käytössä päätarkoitus on aina korkoriskin hallinta. Tiettyjen lainojen suojauksen lisäksi voidaan käyttää myös tasesuojausta. Suojauksia hajautetaan eri ajankohtiin ja maturiteetteihin. Sijoitusten osalta hintariskiä pienennetään hajauttamalla varat eri omaisuuslajien ja yksittäisten arvopaperien suhteen. Kaupungin varainhoitajilla on käytössään pitkälle kehitetyt riskienhallintamenetelmät. Kaupungin sijoitussuunnitelmassa on rajattu sallitut omaisuuslajit ja kullekin niistä enimmäis- ja vähimmäisrajat. Riskilimiiteillä määritellään ja varmistetaan hallittu riskinotto sijoitustoiminnassa. Kaupungin pitkän sijoitussalkun korko- ja osakesijoitusten perusjakauma 80/20 % on riskiltään suhteellisen varovainen vaihtoehto. Maksimissaan osakepaino saa voimassa olevan sijoitussuunnitelman mukaisesti olla enintään 40 %. Kaupungin varainhoitajilla on mahdollisuus painottaa näkemystensä mukaan erilaisia sijoitusratkaisuja omaisuusluokan sisällä sallituissa vaihteluväleissä. Toiminnalliset riskit Henkilöstön psykososiaalinen kuormitus on kasvanut huomattavasti vuonna 2013 toteutettujen lomautusten ja käynnissä olevien yhteistoimintaneuvottelujen sekä niiden aiheuttaman lisätyön vuoksi. Riskinä on sairaspoissaolojen lisääntyminen. Yhteistoimintaneuvottelut ja jatkuvat organisaatiomuutokset ovat lisänneet epävarmuutta ja organisaatiosta saattaa lähteä osaajia, jolloin palvelutuotanto ja palvelujen laatu kärsii. Avainhenkilöriskit lisääntyvät 13

17 Toimintakertomus henkilöstöresurssien vähentyessä. Ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointi vaikeutuu yhteistoimintamenettelyn aikana, mikä vaikuttaa jatkossakin henkilöstön saatavuuteen. Uusia toimintamalleja ei kyetä ottamaan käyttöön henkilöstöresurssin vähyyden vuoksi, vaan hyvinvointipalveluiden hoito- ja palvelujonot kasvavat ja ostopalveluiden käyttö lisääntyy hallitsemattomasti. Merkittäviä toiminnallisia riskejä aiheutuu, jos hankintalakia ja -ohjeita ei noudateta. Myös muiden ohjauskäytäntöjen (esim. kirjanpidon ohjeet, viestintäohje, henkilöstön rekrytointiohje) merkitys vähenee, jos ohjeita ei noudateta. Tietohallinto on ottanut käyttöön erilaisia viitekehyksiä ICT-toiminnan riskien ja tietoturvan hallintaan. Kaupungin ja sen toiminnan kannalta merkittävimmät tietoturvariskit liittyvät järjestelmien, tietoverkkojen ja tietojen käsittelyn luotettavuuteen sekä työntekijöiden tietoturvalliseen toimintaan. Järjestelmien ja verkkojen suojaamiseksi on otettu käyttöön useita tietoturvaratkaisuja. Kaupungissa on panostettu myös työntekijöiden tietoturvakoulutuksiin tietovuotojen ja tietoturvariskien ennaltaehkäisemiseksi. Kaupunkiorganisaation perustehtävä on palvelujen järjestäminen. Tämä edellyttää palvelujen saatavuuden ja laadun varmistamista. Kalliiden tietojärjestelmien (ERP) käyttöönotto lisää toiminnallisia sekä taloudellisia riskejä, jos niitä ei hyödynnetä organisaatiossa. Vahinkoriskit Vahinkoriskit liittyvät mm. omaisuuteen, keskeytyksiin ja vastuisiin sekä ympäristöön ja onnettomuuksiin. Riskeihin on varauduttu vahinko- ja vastuuvakuutuksin. Merkittävänä riskinä vuonna 2013 toteutui mm. Urheilupuiston uimahallin hyppytornien mureneminen hallitilan ilmassa olevien kemikaalien takia ja halli jouduttiin sulkemaan korjauksen ajaksi. Lisäksi sisäilmakorjaukset voivat aiheuttaa riskejä ja lisäkustannuksia. Rakentamiseen liittyen teknisiä riskejä (esim. vesivuodot, jäätymiset) ja toiminnan keskeytysriskejä (tulipalot, ilkivalta) pienennetään rakentamisen ja suunnittelun ohjauksella sekä suunnitelmallisella rakennusten ylläpidolla ja erilaisin turva- ja automatiikkajärjestelyin. Merkittäviä riskitilanteita voi aiheutua myös mm. vedenpuhdistusprosessien häiriöistä ja operatiivisen toiminnan kriisitilanteista (tierakenteen vauriot, tulipalo, vaarallisen aineen vuoto rakennuksessa, ruokamyrkytysepäily, epidemia, pandemia). Keskeiset oikeudenkäynnit ja muut oikeudelliset tai viranomaisen toimenpiteisiin liittyvät riskit Toiminnan lainmukaisuutta valvovien viranomaisten (AVI, Valvira) selvityspyyntöjä sekä muita valvontatoimenpiteitä on toteutunut erityislainsäädännön määrittelemien tehtävien ja velvoitteiden osalta. Lisäksi päätöksiin on haettu muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valvontatoimenpiteet ja oikeuden päätökset eivät ole osoittaneet merkittäviä puutteita toiminnassa tai edellyttäneet muutoksia. Oikeudellista riskiä lisää oikeudellisen asiantuntemuksen vähäisyys. Kaupungilla ei ole tekniikka- ja ympäristöpalveluihin ja lupiin perehtynyttä juristia. 14

18 Toimintakertomus Ympäristötekijät Ympäristötilinpäätös kuvaa kaupungin taloudellista panostusta ekologiseen kestävyyteen. Ympäristötilinpäätöksen ja Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman mittareiden avulla voidaan arvioida, mitä esim. ilman- ja maaperän suojeluun käytetyillä taloudellisilla panoksilla on saatu aikaan ja miten se näkyy ympäristön tilassa. Taloudellisten panostusten vaikutusta arvioidaan ympäristöohjelman raportissa, joka julkaistaan vuosittain kesäkuussa. Yhteenvetona ympäristötekijöistä voidaan todeta, että suurin osa kaupungin ympäristöohjelman tavoitteista etenee haluttuun suuntaan, ja taloudellisia säästöjä on jo aikaansaatu jätehuollossa, kilometrikorvauksissa, paperin kulutuksessa sekä käsipyyhepaperin kulutuksessa. Vuonna 2013 panostettiin erityisesti jätteiden lajitteluun, jätteen synnyn ehkäisyyn, energiansäästöön, ympäristöjärjestelmän kehittämiseen ja ekotukitoimintaan. Kaupunki sai Kymenlaakson Luonnonsuojelupiirin ympäristöpalkinnon Metso-kohteistaan. Ympäristötalouden tunnusluvut Ympäristötilinpäätöksen tilivuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, koska tietojenkeruu tehdään käsin, ja tietoja on kerätty ja saatu enemmän vuosina kuin esim. vuonna Kehittynyt tietojen-keruu selittää osaksi sen, miksi ympäristötuotot, -kulut ja investoinnit ovat kasvaneet vuosittain. Tietojenkeruun haasteet selittävät myös sen, miksi ympäristökulut nousivat ympäristötuottoja suuremmiksi ensi kerran vasta vuonna Vuosia voidaan alkaa vertailla keskenään, kun tietojenkeruumenetelmä ja kaupungin organisaatio vakiintuvat. Kouvolan kaupungin yhteenlasketut ympäristötuotot vuonna 2013 olivat noin 7,9 milj. euroa. Vuoden 2013 ympäristötuotot olivat noin 0,9 milj. euroa pienemmät kuin vuonna Aiempina vuosina tuottoja on tullut yli miljoona euroa vuosittain ekomaksuista. Kaikki jätehuollon toiminnot on siirretty vuoden 2013 alusta Kymenlaakson Jäte Oy:lle, minkä vuoksi ekomaksut eivät enää sisälly kaupungin ympäristötilinpäätökseen, ja näin ollen ympäristötuotot näyttävät vähentyneen. Kaupungin ympäristökulut olivat vuonna 2013 yhteensä 9,7 milj. euroa. Ympäristökulut kasvoivat noin 0,8 milj. euroa vuoteen 2012 verrattuna. Tulokseen vaikuttivat vesiensuojelun ja jätevesien käsittelyn kasvaneet kulut. Kaupungin ympäristöinvestoinnit olivat tilikaudella 2013 yhteensä 8,3 milj. euroa. Suurin investointikohde oli jälleen vesiensuojelu ja jätevesien käsittely, mihin ohjattiin 5,3 milj. euroa. Tuloslaskelmaan ja taseeseen tulevat tiedot Tuotot Kulut Investoinnit (1 000 e) Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto ja roskaantuminen Maaperän ja pohjaveden suojelu Melun ja tärinän torjunta Luonnon- ja maisemansuojelu Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät Ympäristönsuojelun edistäminen Yhteensä Kouvolan kaupungin ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit vuonna Kouvolan kaupungin ympäristötuottojen ja -kulujen jakauma

19 Toimintakertomus Kouvolan kaupungin ympäristöinvestointien jakauma Kouvolan kaupungin ympäristötoiminnan suhteutetut taloudelliset tunnusluvut v Tunnusluvut v v.2010 v.2011 v v Ympäristötuottojen osuus kunnan kaikista 3,9 2,0 1,95 2,0 7,4 toimintatuotoista, % Ympäristötuotot suhteessa asukaslukuun, ,6 euroa/asukas Ympäristökulujen + poistojen osuus kunnan 1,3 0,8 0,8 0,9 1,6 kaikista toimintakuluista ja poistoista, % Ympäristökulut + poistot suhteessa asukaslukuun, euroa/asukas Ympäristöinvestointien osuus kunnan 4,9 4, ,9 20,7 kokonaisinvestoinneista, % Ympäristöinvestoinnit suhteessa ,6 asukaslukuun, euroa/asukas Ympäristötoimintatuotot/ ympäristötoimintokuluista, % Kunnan maksamat jätevesimaksut, euroa Jätevesilaitoksen nettotulot/menot Kunnan maksamat jätehuoltomaksut, euroa Jätehuollon nettotulot/menot, euroa Ympäristötuotot, -kulut ja investoinnit (1 000 ) Ympäristötuotot (1000 ) Ympäristökulut (1000 ) Investoinnit (1 000 ) Kouvolan kaupungin ympäristötulot, -menot ja -investoinnit vuosina

20 Toimintakertomus 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus kaupungin toiminnan taloudellisuudesta ja tuloksellisuudesta, päätösten perusteena olevan tiedon riittävyydestä ja luotettavuudesta, toiminnan lain- ja päätöstenmukaisuudesta sekä omaisuuden ja resurssien turvaamisesta. Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kaupungin varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta vastuualueillaan. Tilivelvollisilla on asiasta erityinen vastuu. Toimielinten ja johdon vastuut ja tehtävät on määritelty hallintosäännössä ja taloussäännössä sekä niitä täydentävissä määräyksissä ja ohjeissa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämistä ohjaa ja koordinoi kaupunginjohtajan asettama riskienhallinnan kehittämisryhmä. Ryhmässä on edustus kaikilta toimialoilta sekä kaupungin yhteisten prosessien asiantuntijoita. Vuoden 2014 alusta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä on määräykset kuntalaissa. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskeva ohjaus saatettiin lain edellyttämälle tasolle vuoden 2013 aikana. Valtuusto hyväksyi kuntalain edellyttämät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä lisäsi hallintosääntöön ja taloussääntöön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtäviä, vastuita ja raportointia koskevat määräykset. Kaupunginhallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje päivitetään vuoden 2014 aikana. Kaupunginhallituksen selonteko perustuu lauta- ja johtokuntien antamiin selontekoihin sekä sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen arviointi- ja tarkastustietoihin. Toimielinten selontekojen tueksi palveluketjujen ja liikelaitosten johtoryhmät tekivät itsearviointeja COSO-viitekehykseen pohjautuvan arviointimallin avulla sekä hyödynsivät muuta arviointitietoa vastuualueensa sisäisen valvonnan tilasta. Selonteoissa pyydettiin arvioimaan omaa sisäisen valvonnan tasoaan asteikolla välttävä/tyydyttävä/hyvä/erinomainen. Tehtyjen arviointien perusteella kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tila on pääosin hyvällä tasolla. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole lakien ja säännösten eikä hyvän hallintotavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Keskeiset poikkeamat talousarviossa asetettuihin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin ja niiden johdosta mahdollisesti suoritetut toimenpiteet on esitetty talousarvion toteutumisosassa. Toimintavuoden aikana talousarvion toteutumisesta raportoitiin kaupunginhallitukselle sekä lauta- ja johtokunnille kuukausittain. Osavuosikatsauksissa raportoitiin laajemmin talouden ja toiminnan kehittymisestä sekä tilinpäätösennusteesta. Merkittäviä raportoinnin puutteita ei tullut kertomusvuonna esille. Toiminnan ja talouden seuranta- ja raportointijärjestelmien kehittämistyötä jatketaan edelleen. Kehittämistoimilla pyritään parantamaan toiminnallisen ja taloudellisen tiedon oikeellisuutta, riittävyyttä ja ajantasaisuutta. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan periaatteet ja menettelytavat on määritelty yleisellä tasolla kaupunginhallituksen hyväksymässä riskienhallintapolitiikassa. Taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita koskevia riskejä on arvioitu osana strategia- ja talousarvioprosessia. Riskien toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa. Riskienhallinnan säännöllisyydessä ja systemaattisuudessa on parannettavaa. Riskienhallinnan toimintatavat eivät nykyisellään turvaa riittävästi kaupungin toiminnan tuloksellisuutta alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan menettelytavat ja niiden jalkauttaminen käytännön toimintaan ovat riskienhallinnan kehittämiskohteita suunnittelukaudella Tietoturvallisuuden merkitys toimintojen häiriöttömyydelle ja luotettavuudelle on kasvanut merkittävästi. Tietoturvallisuudessa toimitaan kaupunginhallituksen hyväksymän tietoturvapolitiikan mukaisesti. Tietoturvallisuus varmistetaan myös sopimuskumppanien osalta tietoturvallisuussopimusten avulla. Kouluverkon palvelimeen kohdistui 17

21 Toimintakertomus vuoden 2013 aikana kolme erillistä DoS-palvelunestohyökkäystä. Laajin hyökkäys vaikutti myös hallinnon verkon toimivuuteen katkaisten verkon toiminnan osittain kokonaan. Tilanne saatiin normalisoitua nopeasti eikä katkoksen tiedetä aiheuttaneen toiminnalle vaaratilanteita. Vuoden 2014 aikana tehdään yhteistyössä Kaakkois-Suomen Tieto Oy:n kanssa tietoliikenneverkkojen riskiarviointi, jolloin pystytään mm. priorisoimaan korjaavat toimenpiteet mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kaupungin toiminnan ja omaisuuden vakuuttamisperiaatteet on määritelty kaupunginhallituksen hyväksymässä vakuuttamispolitiikka -asiakirjassa. Vakuutusturva on järjestetty vakuuttamispolitiikan mukaisesti. Kouvolan kaupungin vakuutusopas sisältää ohjeet ja menettelytavat vahinkotilanteisiin. Vakuutukset kilpailutetaan vuoden 2014 aikana ja samalla arvioidaan vakuutusturvan riittävyyttä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilikauden aikana omaisuuden hankinnassa, omaisuuden luovutuksessa tai käyttöarvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä omaisuuden menetyksiä tai arvonalennuksia. Sopimustoiminta Sopimustoiminnan vastuut on määritelty ja toimintaa on ohjeistettu. Konsernipalvelujen lakimies avustaa sopimusten laadinnassa. Sopimusrekisteriä ylläpidetään Dynasty-asianhallintajärjestelmässä. Sopimusrekisterin käytössä on todettu puutteita. Kaikkia sopimuksia tai oleellisia sopimustietoja ei ole tallennettu järjestelmään. Sopimusrekisterin käyttöä tulee edelleen tehostaa, jotta se palvelisi johtamista ja mahdollistaisi sopimusehtojen toteutumisen valvonnan. Merkittäviä valvonnan puutteista tai muista syistä tapahtuneita sopimusrikkomuksia ei tullut kertomusvuonna esille Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäinen tarkastus avustaa kaupungin ylintä johtoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Sisäinen tarkastus tarkastaa ja arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta kaupunginjohtajan hyväksymän tarkastussuunnitelman mukaisesti. Sisäinen tarkastus on riippumatonta tarkastettavasta toiminnosta. Vuonna 2013 tarkastukset kohdistuivat muun muassa päätöksentekoprosessiin, sopimushallinnan toimivuuteen, palkanmaksun oikeellisuuden varmistamiseen, käteiskassojen valvontamenettelyihin ja investointien kirjanpidolliseen käsittelyyn. Lisäksi tehtiin yhden toimintayksikön johtamisen ja valvonnan erillisarviointi. Tarkastuksia tehtiin kaikilla toimialoilla. Sisäinen tarkastus antoi raporteissaan ja muistioissaan tarkastuskohteille suosituksia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiseksi. Tarkastusraporteissa annettujen suositusten toteutumista seurataan säännöllisesti. Tarkastuksista raportoitiin kaupunginjohtajalle, kaupunginjohtoryhmälle, tarkastuskohteille sekä tarkastuslautakunnalle ja tilintarkastajalle. 18

22 Toimintakertomus 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut e 1000 e Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 15,7 16,5 Vuosikate/Poistot, % 116,8-1,5 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Kaupungin tuloslaskelma kuvaa tilikauden tuloksen muodostumista ja sitä miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa esitetään ne tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Tuloslaskelmassa on yhdistetty peruskaupungin tuloslaskelmaan liikelaitosten tuloslaskelmaerät sisäiset tuotot ja kulut eliminoiden. Toimintatuottoja kertyi 89,0 milj. euroa. Toimintatuotot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 5,6 milj. euroa (-5,9 %). Toimintatuottojen merkittävimmän osan muodostavat myynti- ja maksutuotot, jotka olivat yhteensä 57,1 milj. euroa. Myynti- ja maksutuotot olivat 64,2 prosenttia toimintatuotoista. Myyntituottoja kertyi 28,5 milj. euroa ja maksutuottoja 28,6 milj. euroa. Myyntituotot pienenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 2,0 milj. euroa. Tämä selittyy osittain palvelutehtäväsopimuksen muutoksesta Kymenlaakson Jäte Oy:n kanssa. Maksutuotot pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Tukia ja avustuksia kertyi 16,8 milj. euroa. Tuet ja avustukset vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 1,2 milj. euroa. Muita toimintatuottoja kertyi 15,1 milj. euroa eli ne vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 2,4 milj. euroa (-13,9 %). Merkittävimpänä muutoksena muiden toimintatuottojen erässä oli pysyvien vastaavien myyntivoittojen edellistä vuotta pienempi toteutuminen. Toimintakulut olivat 567,3 milj. euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 6,7 milj. euroa (-1,2 %). Toimintakulujen merkittävimmät erät muodostuivat henkilöstökuluista ja palveluiden ostoista. Henkilöstökulut olivat 278,0 milj. euroa, 19

23 Toimintakertomus joka oli 49,0 % toimintakuluista. Henkilöstökulut vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 10,4 milj. euroa, eli 3,6 %. Palkkojen ja palkkioiden osuus henkilöstökuluista oli 211,0 milj. euroa, kun ne edellisenä tilikautena olivat 220,2 milj. euroa. Henkilöstökulujen pienenemistä selittävät henkilötyövuosien väheneminen, mihin lomautukset ja talkoovapaat vaikuttivat merkittävästi. Suoria henkilöstökulusäästöjä kertyi vuoden 2013 aikana toteutettujen lomautusten seurauksena yhteensä noin 5,0 milj. euroa. Lisäksi lomapalkkavelan muutos (0,1 milj. euroa) oli vuonna 2013 huomattavasti pienempi kuin edellisen vuoden tilinpäätöksessä ( 4,1 milj. euroa). Palveluja ostettiin 205,4 milj. eurolla, mikä oli 36,2 % toimintakuluista. Asiakaspalvelujen ostojen osuus oli 122,0 milj. euroa, mikä oli 59,4 % palvelujen ostoista. Muita palveluita ostettiin 83,5 milj. eurolla. Palvelujen ostot pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla kirjauskäytännön tarkennuksista palvelujen ostojen sekä tukien ja avustusten välillä sekä jätehuollon palvelutehtäväsopimuksen muutoksesta johtuen. Aineita, tavaroita ja tarvikkeita hankittiin 38,1 milj. eurolla eli 2,1 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Avustuksia maksettiin 35,4 milj. euroa. Maksettujen avustusten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 5,4 milj. euroa, joka selittyy edellä mainitusta kirjauskäytännön tarkennuksesta. Muut toimintakulut olivat 10,3 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 0,4 milj. euroa eli 3,6 %. Erä sisältää kaupungin ulkopuolelle maksetut vuokrat, joita maksettiin 8,9 milj. euroa. Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Toimintakate oli 472,9 milj. euroa eli kasvua edelliseen tilikauteen oli 0,1 %. Toimintatuotot kattoivat 15,7 % toimintakuluista. Verotuloja kertyi 326,0 milj. euroa ja valtionosuuksia 164,0 milj. euroa. Verotulokertymä oli 16,9 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Valtionosuuksien kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 4,4 milj. euroa. Rahoitustuottojen nousu edellisvuodesta selittyy osinkojen määrän nousulla. KSS Energia Oy:n osinkotasoa nostettiin 2,0 milj. eurolla ja Kymenlaakson Sähkö Oy tuloutti osingon lisäksi 0,7 milj. euroa myyntivoittoa. Rahoituskulujen edellisvuotta pienempi kertymä selittyy alhaisemmalla korkotasolla. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Kaupungin tilikauden vuosikate muodostui ,7 milj. euroa positiiviseksi. Poistoja kertyi tilikaudelle yhteensä 20,6 milj. euroa eli lähes saman verran kuin edellisellä tilikaudella. Tilikaudella vuosikate oli 116,8 % (-1,5 % vuonna 2012) poistoista. Asukasta kohden laskettuna vuosikate oli 280 euroa. Tilikauden tulos tarkoittaa tuloslaskelman tulosta ennen tilinpäätössiirtoja. Kaupungin tilikauden tulos oli 3,5 milj. euroa. Tilinpäätössiirrot pitävät sisällään 0,1 milj. euroa poistoeron muutosta. Tilikauden ylijäämäksi tilinpäätössiirtoerien jälkeen muodostui 3,6 milj. euroa. Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / toimintakulut, % = 100*toimintatuotot / (toimintakulut valmistus omaan käyttöön) Kaupungin koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate prosenttia poistoista, % = 100*vuosikate / poistot ja arvonalentumiset Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kaupungin tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kaupungin vuotuista keskimääräistä investointitasoa. Vuosikate, euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kaupungin koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen. Erityisesti silloin, kun kaupungin talouden tasapainoa ja liikkumavaraa verrataan muihin kuntiin, on otettava huomioon erot veroprosenteissa. 20

24 Toimintakertomus Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut e 1000 e Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset 125 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000 euroa Investointien tulorahoitus, % 69,7-0,6 Lainanhoitokate 1,1 0,1 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kaupungin rahavarojen muutoksen tilikaudella. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan erät, jotka ovat syntyneet kaupungin kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin eli kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja. Toiminnan rahavirta oli 23,0 milj. euroa. Tulorahoituksen korjauserät, yhteensä -1,4 milj. euroa, muodostuivat pysyvien vastaavien myyntivoitoista/-tappiosta (netto -1,3 milj. euroa) ja pakollisen eläkevarauksen muutoksesta (-0,1 milj. euroa). 21

25 Toimintakertomus Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä luovutustuloista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2013 yhteensä 38,6 milj. euroa. Pysyvien vastaavien luovutustuloja kertyi 1,5 milj. euroa ja rahoitusosuuksia saatiin 3,6 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirran erotuksena laskettu rahavirta oli tilikaudella -10,4 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta muodostui negatiiviseksi (alijäämäinen) eli menoja jouduttiin kattamaan kassavaroja vähentämällä ja ottamalla lisää lainaa. Investointien omahankintamenoista 69,7 % on katettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella. Toiminnan ja investointien rahavirran tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla seurataan investointien omarahoituksen toteutumista pidemmällä aikavälillä. Vuoden 2013 kertymä muodostui 48,1 milj. euroa negatiiviseksi eli omarahoitusvaatimus ei täyttynyt. Rahoituksen rahavirta esittää ne rahoitukselliset erät, joilla varsinaisesta toiminnasta ja investoinneista syntynyt rahoitustarve katetaan. Rahoitustoiminnan nettorahavirta oli vuonna 2013 yhteensä 25,6 milj. euroa positiivinen. Pitkäaikaista lainaa nostettiin 55,9 milj. euroa ja lainoja lyhennettiin 23,0 milj. euroa. Lyhytaikaisista lainoista esitetään rahoituslaskelmassa nettomuutos. Tämä erä muodostuui konsernitilin velan muutoksesta, joka oli -6,0 milj. euroa, sekä lyhytaikaisista Kuntatodistuslainoista, joita ei vuoden vaihteessa ollut. Lainanhoitokatteen tunnusluvuksi muodostui 1,1 eli tyydyttävä. Muut maksuvalmiuden muutokset muodostuivat toimeksiantojen varojen ja pääomien muutoksista, vaihto-omaisuuden muutoksista, saamisten muutoksista ja korottomien velkojen muutoksista. Näihin eriin sisältyy konsernitilin saamisten muutos. Rahavarojen muutos kertoo kaupungin kassavarojen muutoksen. Kassavarojen muutos oli 15,1 milj. euroa. Varojen muutos saadaan vähentämällä rahoituksen rahavirrasta toiminnan ja investointien rahavirta. Kassan riittävyys oli 20 päivää. Ilman rahoitusarvopapereita kassan riittävyys oli 8 päivää. Vuoden aikana kassan riittävyys (ilman rahoitusarvopapereita) oli keskimäärin -5 päivää ja kassavarat keskimäärin -8,2 milj. euroa. Kassan heilahtelut olivat edellisvuosien tapaan suuria. Lyhytaikaiset rahan tarpeet katettiin pääosin konsernitilin 12 milj. euron limiitillä. Lyhytaikaisia lainoja kuntatodistusohjelman kautta nostettiin 144 milj. euroa, kun vuonna 2012 nostettiin 231 milj. euroa. Kuntatodistusrahaa nostettiin viime vuonna kaikkiaan 12 kertaa eli keskimäärin kerran kuukaudessa, kun vuonna 2012 nostettiin 16 kertaa. Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, euroa Toiminnan ja investointien rahavirran tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla seurataan investointien omarahoituksen toteutumista. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet (mutta ei luovutusvoitot). Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kaupungin omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kaupungin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kaupungin lainahoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluvun arvo on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kaupungin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kaupungin rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. 22

26 Toimintakertomus 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA e 1000 e 1000 e 1000 e PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Aineettomat oikeudet Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Muut pitkävaikutteiset menot Tilikauden yli-/alijäämä Ennakkomaksut ja keskeneräiset 44 1 OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Aineelliset hyödykkeet Poistoero Maa- ja vesialueet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet PAKOLLISET VARAUKSET Koneet ja kalusto Eläkevaraukset Muut aineelliset hyödykkeet PAKOLLISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja keskener. hank Aineelliset hyödykkeet TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Sijoitukset Lahjoitusrahastojen pääomat Osakkeet ja osuudet Muut toimeksiantojen pääomat Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut saamiset Sijoitukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma PYSYVÄT VASTAAVAT Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut velat Valtion toimeksiannot Pitkäaikainen vieras pääoma Lahjoitusrahastojen erityiskatt Muut toimeksiantojen varat Lyhytaikainen vieras pääoma TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä VAIHTUVAT VASTAAVAT Saadut ennakot Vaihto-omaisuus Ostovelat Aineet ja tarvikkeet Muut velat Keskeneräiset tuotteet Siirtovelat Vaihto-omaisuus Lyhytaikainen vieras pääoma Saamiset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset VASTATTAVAA Lainasaamiset Muut saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset TASEEN TUNNUSLUVUT Siirtosaamiset Omavaraisuusaste, % Lyhytaikaiset saamiset Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 e Saamiset Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas Lainat, eur/asukas Rahoitusarvopaperit Lainakanta , 1000 e Muut arvopaperit Lainasaamiset , 1000 e Rahoitusarvopaperit Asukasmäärä Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA

27 Toimintakertomus Tase sisältää kaupungin omaisuus- ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaan. Taseessa on otettu huomioon myös liikelaitoksen omaisuus ja pääomaerät, mutta kuten tulos- ja rahoituslaskelmassakin erät eivät sisällä kaupungin eri yksiköiden välisiä sisäisiä eriä. Taseen loppusumma oli 589,2 milj. euroa. Pysyviä vastaavia oli 514,2 milj. euroa, joista merkittävin erä oli aineelliset hyödykkeet 377,9 milj. euroa. Toimeksiantojen varat olivat 1,4 milj. euroa eli ne vähenivät 0,4 milj. euroa. Merkittävin tekijä varojen supistumiseen oli Perusturvarahaston käyttö. Vaihtuvat vastaavat olivat 73,6 milj. euroa. Merkittävimäpä eränä oli saamiset 37,7 milj. euroa, joka jakautui pitkäaikaisiin saamisiin 14,5 milj. euroa ja lyhytaikaisiin saamisiin 23,2 milj. euroa. Saamiset kasvoivat edellisestä vuodesta 1,9 milj. euroa. Rahoitusarvopapereita kirjattiin vuoden loppuun mennessä 21,1 milj. euroa eli kasvua edellisestä vuodesta oli 1,1 milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset olivat vuoden lopussa 14,0 milj. euroa. Oma pääoma oli 314,8 milj. euroa. Oma pääoman erä Muut omat rahastot sisältää Kouvolan kaupungin pääomarahaston, jonka pääoma vuoden lopussa oli 33,5 milj. euroa. Poistoeroa kirjattiin 2,1 milj. euroa. Pakollista eläkevarausta purettiin 0,1 milj. euroa. Toimeksiantojen pääomat olivat 2,6 milj. euroa, joista merkittävimmät erät olivat lahjoitusrahastojen pääomat 1,5 milj. euroa sekä muut toimeksiantojen pääomat 0,8 milj. euroa. Vierasta pääomaa oli 269,7 milj. euroa, josta pitkäaikaista vierasta pääomaa oli 165,5 milj. euroa ja lyhytaikaista 104,2 milj. euroa. Vieras pääoma lisääntyi 29,1 milj. euroa edellisvuodesta. Kaupungin omavaraisuusaste oli 54 % ja suhteellinen velkaantuneisuus 46 %. Vuoden 2013 jälkeen Kouvolan kaupungin taseeseen jäi kattamatonta alijäämää 4,9 milj. euroa, joka asukasta kohti oli 57 euroa. Lainakanta oli 186,1 milj. euroa eli euroa asukasta kohden. Lainasaamiset olivat 21,6 milj. euroa. Taseen tunnusluvut Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kaupungin omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kaupungin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsevät kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Omavaraisuutta kuvaavaa tunnuslukua laskettaessa omaan pääomaan rinnastetaan myös poistoero sekä vapaaehtoiset varaukset. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kaupungin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa kuinka paljon kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liiikumavarana, tai paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa/asukas = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) / asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Lainakanta = vieras pääoma (saadun ennakot + ostovelat + muut velat) sekä Lainat euroa/asukas Kaupungin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kaupungin omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 24

28 Toimintakertomus 1.5 Kokonaistulot ja - menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma on laadittu tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty rivi riviltä. Kokonaistulot ja -menot kattavat varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Kaupungin kokonaistulot vuonna 2013 olivat 650,6 milj. euroa ja kokonaismenot 634,2 milj. euroa. TULOT 1000 e MENOT 1000 e Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkokulut Korkotuotot Muut rahoituskulut 209 Muut rahoitustuotot Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät -Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutusvoitot Investoinnit Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos 136 -Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustappiot -14 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuusinvestoinnit Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 170 Antolainasaamisten vähennykset 142 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Oman pääoman vähennykset 0 Oman pääoman lisäykset 0 Kokonaismenot yhteensä Kokonaistulot yhteensä

29 Toimintakertomus 1.6 Konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kouvolan kaupungin konserniin kuului vuoden 2013 lopussa 17 tytäryhteisöä, jotka yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen. Lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin 4 kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä sekä 1 säätiö, jossa kaupungilla on määräysvalta. Kouvola-konserniin kuului myös 23 osakkuusyhteisöä, joista konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin konsernin kannalta olennaiset 6 yhteisöä. 26