MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIR- JANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIR- JANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014"

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIR- JANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Maa- ja metsätalousministeriön toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitus 59

3 3 1. Maa- ja metsätalousministeriön toimintakertomus 1.1. Johdon katsaus Kaikki merkittävät maatalouden ja kalatalouden EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät uudistettiin vuonna 2014 EU:n uuden rahoituskauden vaihtuessa. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen toimeenpanoon liittyvät EU:n suoria tukia koskevat kansalliset päätökset ja kansallisten tukijärjestelmien muutosesitykset toimitettiin komissiolle vuonna Suorilla tuilla turvataan maataloustuotannon kannattavuutta ja edistetään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan muiden tavoitteiden toteutumista ympäristöön sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvät vaatimukset huomioon ottaen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma viimeisteltiin alkuvuodesta Maaseutuohjelma hyväksyttiin valtioneuvostossa komissiolle lähetettäväksi ja komissio hyväksyi sen ensimmäisten ohjelmien joukossa. Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maaseutuohjelman avulla monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. Lisäksi maaseutuohjelmalla lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjelmakautta koskeva Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetuksen käsittely lykkääntyi vuoteen Asetus annettiin toukokuussa ja komission päätös rahaston varojen jakamisesta jäsenmaille saatiin heinäkuussa. Joulukuussa annettiin rahaston kansallista täytäntöönpanoa koskeva laki ja lähetettiin Suomen toimintaohjelma kaudelle Euroopan komission hyväksyttäväksi. Toimintaohjelman tavoitteeksi asetettiin kalatalouden uudistuminen ja koko sinisen biotalouden kasvu. Kertomusvuonna maatalouden kannattavuuden heikkenemiseen vaikuttivat hallinnonalalle kohdennettujen säästövelvoitteiden lisäksi myös kansainvälinen tilanne, kun Venäjän asettamat tuontirajoitukset pysäyttivät Suomen elintarvikeviennin Venäjälle. Sianlihan vienti pysähtyi jo alkuvuodesta Venäjän kiellettyä tuonnin, koska EU:n alueelle levisi afrikkalainen sikarutto. Elokuussa Venäjän asettamat vastapakotteet pysäyttivät myös maitotuotteiden, kalojen ja useiden muiden elintarvikkeiden viennin. Venäjän viennin pysähtyminen on lisännyt painetta avata uusia, korvaavia markkina-alueita. Monet vientiä harjoittavat elintarvikealan yritykset ajautuivat taloudellisiin vaikeuksiin, mikä heijastui maatalouden tuottajahintoihin ja maa- ja kalatalouden kannattavuuteen. Suomen vaatimuksesta ja pitkällisten neuvottelujen tuloksena suomalaiset maidontuottajat saavat EU:lta tukea vientikriisin vaikutusten helpottamiseen. Lisäksi vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa osoitettiin maa- ja kalatalouden toimintaedellytysten turvaamiseen lisärahoja. Tuottavuuden lisäämiseksi valmistauduttiin hallinnonalan rakenteiden merkittäviin uudistuksiin. Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeessa valmisteltiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Metsäntutkimuslaitoksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotehtävien fuusio. Lisäksi valmisteltiin Geodeettisen laitoksen liittäminen Maanmittauslaitoksen organisaatioon Paikkatietokeskukseksi ja Tiken tietohallintotehtävien yhdistäminen Maanmittauslaitokseen. Metsähallinnon organisaatiouudistukset jatkuivat. Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toiminta perustuu valtakunnallisiin prosesseihin. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta muodostettiin valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Lainsäädäntötyö eteni suunnitellusti. Eduskunnalle annettiin 27 hallituksen esitystä, joista keskustelua herätti erityisesti hallituksen esitys uudeksi kalastuslaiksi. Uudistettu vesihuoltolaki tuli voimaan syksyllä ja eläinsuojelulain kokonaisuudistustyötä jatkettiin. Suurpetojen aiheuttamat vahingot saatiin kertomusvuoden aikana kääntymään laskuun. Ahman, karhun ja ilveksen vahingot olivat neljänneksen pienemmät kuin edellisenä vuotena. Vain susien aiheuttamat vahingot nousivat viime vuodesta lähinnä susikannan kasvun johdosta. Susikannan kasvun johdosta ministeriö esitti susien kannanhoidollisen metsästyksen sallimista osana susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteitä. Lisäksi keväällä hyväksytyn elintarviketurvallisuusselonteon toimenpiteitä on käynnistetty eduskunnan linjausten mukaisesti.

4 4 Valtioneuvosto antoi eduskunnalle helmikuussa Metsäpoliittinen selonteko 2050:n, jossa linjataan metsien hoidolle ja käytölle pitkän tähtäimen visio ja strategiset päämäärät sekä keskeisimmät toimenpidekokonaisuudet. Selontekoon ja eduskunnan siihen antamaan kannanottoon perustuva Kansallinen metsästrategia 2025 laadittiin loppuvuoden aikana. Strategiassa konkretisoitiin keskeisimpiä kehitystarpeita seuraaville vuosille esimerkiksi puun markkinoille tulon edistämiseksi. Puuta jalostava teollisuus julkaisi kertomusvuoden aikana merkittäviä uusia investointeja ja investointisuunnitelmia. Valtioneuvosto antoi toukokuussa 2014 periaatepäätöksen Kasvun uudet kärjet. Sen liitteenä julkaistiin Suomen biotalousstrategia, jonka valmisteluun maa- ja metsätalousministeriö osallistui näkyvällä tavalla. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta. Suunnitelman päämääränä on, että suomalainen yhteiskunta kykenee sopeutumaan ilmaston muutoksiin ja hallitsee niihin liittyvät riskit. 1.2 Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Arvosanojen arviointiperusteet: - Tavoitteen arvosana-oletus on 4; eli jos tavoite on saavutettu > arvosana 4. - Mikäli asetettua tavoitetta ei ole, arvioidaan toteutuma suhteessa objektiiviseen maksimiin. 1 Heikko (= toimenpidettä ei ole aloitettu tai ei toteutunut lainkaan) 2 Välttävä 3 Tyydyttävä 4 Hyvä (= toimenpide toteutui asetetun tavoitteen mukaisesti) 5 Erinomainen (= toimenpide toteutui asetettua tavoitetta selvästi paremmin) Maaseudun kehittäminen Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2014: Maaseutu kehittyy kilpailukykyisenä asuinympäristönä ja yritysten sijoituspaikkana harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehitys tasapainottuu, työllisyys paranee ja elinkeinotoiminta monipuolistuu. Tavoite A1: Toteutuma: Varmistetaan ohjelmakauden resurssien tehokas käyttö sekä ohjelmakauden ohjelmaperusteisen kehittämisen edellytykset. Ohjelmakauden resurssit on käytetty tehokkaasti. Kauden käytettävissä olevista osarahoitetuista varoista oli sidottu noin 98 % vuoden 2014 lopulla. Ohjelman jälkiarviointi on valmisteilla. Komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Toimeenpano on käynnissä. EU:n komissio hyväksyi kansallisia ja eri rahastojen toimia yhteen sovittavan kumppanuussopimuksen. Tavoite A2: Toteutuma: Varmistetaan ohjelmakauden resurssien tehokas käyttö sekä ohjelmakauden uudistumisen ja yritysten kehittämisrahoituksen edellytykset. Ohjelmakaudella yritystukien osuus oli noin 1/3 maaseudun yritys ja hanketoiminnan tukemiseen myönnetystä julkisesta rahoituksesta. Ohjelmakaudella yritystukien julkisen rahoituksen (EU ja kansallinen osuus) arvioidaan olevan vähintään 300 milj. euroa. Komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Toimeenpano on käynnissä. Katso myös tavoitteen A1 toteuma.

5 5 Maatalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2014: Maatalouden kannattavuuden turvaaminen ja elintarvikeketjun kilpailukyvyn edistäminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemien laadukkaiden raaka-aineiden ja kuluttajien odotuksia vastaavien tuotteiden tuottaminen luomu- ja lähiruuan tuotannon, jalostuksen ja kulutuksen kasvattaminen maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Tavoite A3: Toteutuma: Vaikutetaan EU:n CAP2020-uudistuksen toimeenpanoon, jatketaan kansallisiin tukijärjestelmiin liittyvää valmistelua sekä sovitetaan yhteen eri tukijärjestelmät. Suomen viranomaiset ovat toimineet tehokkaasti ja aktiivisesti EU tason valmistelutyössä. Keskeisimmät asiat, joissa otettiin huomioon Suomen erityispiirteet, olivat: valvontaseuraamusten kohtuullistaminen viherryttämistuessa, maaseudun kehittämistoimenpiteissä (ylivoimaisen esteen tapaukset luonnonhaittakorvauksessa) ja täydentävissä ehdoissa (tiloilla joilla on samalla ehdonalalla usea laiminlyönti) erilliset tahallisuudesta johtuvat valvontaseuraamukset poistuivat muista tukijärjestelmistä paitsi täydentävistä ehdoista aiheettomasti myönnettyjen tukioikeuksien takaisinperintäaikaa saatiin lyhennettyä tarkastusmäärän lisäys (havaintojen määrän lisääntymisestä johtuva) saatiin kohdistumaan vasta seuraavaan vuoteen (aiemmin jo kuluva vuosi) saatiin valinnanvapautta jäsenmaille aktiiviviljelijän määritelmän täytäntöönpanoon lampaiden rekisteripohjainen tukihaku saatiin mahdolliseksi kasvulohkojen piirtämiseen saatiin siirtymäaikaa Etelä-Suomen kansallisen tuen komission päätöksen K(2014)510 mukaisen tuen soveltaminen alkoi vuonna EU komissiolle toimitettiin muutosehdotus Suomen pohjoisen tuen muutoksesta. Komission päätöstä pohjoisen tuen muutoksesta odotetaan vuoden 2015 alkupuolella. Tarkasteluvuonna laadittiin laskelmia tukijärjestelmäkokonaisuudesta sekä arvioitiin tukiuudistuksen vaikutuksia erityyppisillä tiloilla. Tukiehtoja yhtenäistettiin mahdollisuuksien mukaan. Tavoite A4: Toteutuma: Varmistetaan rakennepolitiikan keinoin maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehityksen jatkuminen. Maatalouden investointeja tuetaan osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa Tavoitteena on osaltaan edistää alkutuotannon kannattavuutta ja kilpailukykyä mm. rakennekehityksen avulla ja sitä kautta tuotannon tason turvaaminen. Nuoren viljelijän aloitustukia myönnettiin Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makerasta) edellisiin vuosiin verrattuna noin kaksinkertainen määrä. Maatalouden investoinnit sen sijaan vähenivät, minkä vuoksi kasvaneista aloitustukimenoista huolimatta käytettävissä olevat avustusvarat riittivät tukikelpoisiin tilanpidon aloitus- ja investointihankkeisiin. Vuoden lopulla komissio hyväksyi maaseudun kehittämisohjelman, jolla linjattiin rakennepoliittiset toimet vuosille Vuonna 2014 valmisteltiin maaseutuohjelmaan liittyvät muutokset lainsäädäntöön ja talousarvioon. Vuoden 2014 lopulla vahvistettiin rakennetukilain muutos. Lakiin tehtiin uutta ohjelmakautta varten tarvittavat mukautukset. Tavoite A5: Toteutuma: Parannetaan maatalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä markkinaehtoisesti. Kilpailulain muutoksen, jolla suurten vähittäiskaupan toimijoiden katsotaan olevan määräävässä markkina-asemassa, arvioidaan tasapainottaneen markkinavoimaa. Lähiruoka- ja luomuhankkeiden avulla luotiin lisäarvoa ruokaketjun alkupäähän. Finpro ja ETL laativat MMM:n rahoituksella yhteistyössä alan toimijoiden kanssa elintarvikkeiden vientistrategian selvityksen. Selvitys toimi pohjana elintarvikkeiden Food from Finland - vientiohjelmalle, jonka toiminta käynnistyi vuoden 2014 syksynä.

6 PTT:n, MTT:n (Luke) ja KTK:n (HY) yhteistutkimuksessa Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa (päättyy ) selvitettiin ruokaketjun marginaaleja ja marginaalien muutoksia. Liha- ja viljaketjujen tulokset esiteltiin, maitoketjun tuloksia saadaan vuonna Kauppa näyttää vahvistaneen asemaansa. Valmisteltiin EU:n markkinajärjestelyn mukaisten tuottajaorganisaatioiden perustamista uusille sektoreille ja tuottajaorganisaatioiden kilpailuoikeudellista asemaa selvitettiin sekä EU:ssa että kotimaassa. Markkinaosaamisen neuvonnan osalta katso kohta A6. Muun muassa viljojen, maidon ja sianlihan maailmanmarkkinahinnat olivat varsin alhaiset. Venäjän tuontikielto aiheutti markkinahäiriön erityisesti maitosektorilla, mikä näkyi tuottajahintojen alentumisena. Venäjän asettaman tuontikiellon vaikutuksia lievennettiin kansallisella ja EU -tason, 10,7 milj. euron, lisärahoituksella. Vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa osoitettiin maa- ja kalatalouden toimintaedellytysten turvaamiseen (momentti ) 20 milj. euroa. EU-tason lisärahoitus maksetaan keväällä Tavoite A6: Toteutuma: Kohdennetaan elinkeinoneuvonnan valtionapua hallitusohjelman mukaisesti. Valtionapua kohdennettiin maatilojen kannattavuutta ja kilpailukykyä parantaviin neuvontapalveluihin, kuten maatilojen tulosanalyyseihin, investoivan tilan tarveselvityksiin ja investoinnin käynnistysvaiheen tukeen, laatu- ja kilpailukykyarviointeihin sekä kehitys- ja tulevaisuuskeskusteluihin. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyy neuvontatoimenpide, johon kuuluva neuvojien valinta käynnistettiin loppuvuodesta Tavoite A7: Toteutuma: Tuotetaan lisäarvoa ruokaketjuun. Ruokapolitiikan neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa vuonna Elintarvikeketjun kehittämisen ja viestinnän jaosto toimi aktiivisesti. Sen ja vuonna 2013 asetetun elintarvikelainsäädännön ja valvonnan jaoston asiantuntijaryhmät ovat kokoontuneet säännöllisesti. MMM on osallistunut yhdessä sektorin toimijoiden kanssa laatimansa Tiedä mitä syöt -ruokavalintaoppaan jalkauttamiseen. Tavoite A8: Toteutuma: Kehitetään vastuullisuus-, laatu- ja jäljitettävyysjärjestelmiä. Ruokaketjun kehittämishankkeisiin suunnattavissa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan määrärahoissa yhtenä painopistealueena 2014 oli jäljitettävyys- ja vastuullisuusjärjestelmät. Sika-, naudanliha-, siipikarjanliha-, vilja- ja kasvissektorin laatujärjestelmien kehittämistä on edistetty mm. rahoittamalla ao. hankkeita. Vapaaehtoisten laatuilmaisujen oman tilan tuote ja saaristolaistuotetta koskevaa merkintäjärjestelmää ei otettu käyttöön, koska asia ei edennyt EU:ssa. Kansalliset nimisuojasäädökset on saatettu ajan tasalle. Tavoite A9: Toteutuma: Suunnitellaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteet ja resursointi tukemaan elintarvikeketjun ja kuluttajien toivomaa kehitystä. Maatalouden investointeja tuetaan osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa Erillisenä tukikohteena on mm. maataloustuotteiden myyntikunnostukseen liittyvät investoinnit. Kaikkiin investointeihin sovelletaan valintamenettelyä, valintakriteereissä huomioidaan mm. hankkeen mahdollinen liittyminen osaksi lähituotantoketjua. Elintarvikealan pk-yrityksiä tuetaan osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa Tavoitteena on edistää elintarvikealan pk-yritysten kannattavaa kasvua ja kehittymistä sekä uusien yritysten perustamista investointituen avulla. Kasvu voi tapahtua paikallismarkkinoilta aina kansainvälisille markkinoille asti. Investointeja voidaan valmistella erillisen toteutettavuustutkimuksen avulla. Maataloustuotteita jalostavien mikroyritysten yhteisiin investointeihin kannustetaan korotetulla tukitasolla. Lisäksi elintarvikealan yleiseen kehittämiseen

7 7 panostetaan koulutus- kehittämis- ja yhteistyötoimenpitein. Maaseutuohjelman toimenpiteet, erityisesti luomukorvaus ja sen resursointi, tukevat hallituksen luomualan kehittämisohjelman tavoitteita vuoteen Tavoite A10: Toteutetaan hallituksen luomualan ja lähiruuan kehittämisohjelmia. Toteutuma: Hallituksen strategista tavoitetta lähi- ja luomuruuan osuuden kääntämiseksi vahvaan nousuun on edistetty erillisin toimenpitein ja hankkein: Arvosana: 5 Julkisia hankintoja tekevien hankintaosaaminen on avainasemassa laadullisten kriteerien huomioimisessa. Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut hankkeita, joilla on kehitetty laadullisia kriteereitä elintarvikkeiden hankintoihin ja neuvottu kuntapäättäjiä ja hankinta- ja ruokapalveluhenkilöstöä, miten kestäviä hankintoja tehdään. Vuonna 2014 valmistui maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella opas lähiruoan osuuden kasvattamiseksi julkisissa elintarvikehankinnoissa. Neuvontaa saa myös valtion ja kuntien yhteisestä julkisten kestävien hankintojen neuvontayksiköstä sekä Motivasta. Maa- ja metsätalousministeriö osallistuu työja elinkeinoministeriön työryhmään, jonka tarkoituksena on uudistaa kansallista hankintalainsäädäntöä EU:n hankintadirektiiviuudistuksen myötä. Hankintadirektiivissä korostuvat laatukriteerit hinnan sijaan. Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti vuonna 2014 ostopalveluna elintarvikelainsäädäntökoulutuksen, joka kohdennettiin alan valvojille, neuvojille ja yrityksille. Yhteistyössä alan toimijoiden, Hämeen ELY-keskuksen, MMM:n ja Eviran kesken valmistui kolmeosainen opassarja maatiloilla tapahtuvaan elintarvikkeiden jalostukseen ja markkinoille saattamiseen. Siihen liittyvä valtakunnallinen koulutustilaisuuksien sarja alkoi vuonna Maaseutuohjelmaan sisältyvät toimenpiteet tukevat hallituksen luomun ja lähiruuan kehittämisohjelmien toteutusta. Lähiruoka ja luomu ovat vahvoina kehittämisen kärkiteemoina kaikissa ELY-keskusten laatimissa alueellisissa maaseudun kehittämissuunnitelmissa. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee valtakunnallista lähiruoan koordinaatiohanketta maaseutuohjelman lähiruokatoimenpiteiden koordinointiin. Ministeriö on rahoittanut luomuruokaketjun hankkeita vuosille vajaalla miljoonalla eurolla. Niillä tuotetaan luomutietoa tuottajille, elintarvikkeiden valmistajille, ammattikeittiöille, kuluttajille ja hallinnolle. VYR:n luomuviljatyöryhmän tilastointityötä on rahoitettu. Ministeriö järjesti tarjouskilpailun kuluttajaviestintäkampanjasta luomuruuan käytön edistämiseksi. Pienhankintoina on rahoitettu eri luomutuotteiden tuotannon hyvien käytäntöjen oppaita. Tavoite A11: Käytössä olevien ympäristökuormituksen vähentämiseen liittyvien keinojen täysimittainen käyttö. Toteutuma: EU:n maaseutuasetuksen mahdollisuudet ympäristön tilan edistämiseen on laajalti otettu käyttöön Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Ympäristö- ja ilmastoasioiden huomioon ottaminen on ohjelmassa läpileikkaavana teemana ja huomioidaan siten useimmissa ohjelman toimenpiteissä kuten ympäristökorvauksissa, luonnonmukaisen maatalouden toimissa, investointituissa, neuvonnassa, sekä hankkeissa, jotka voivat olla konkreettisia ympäristöä edistäviä hankkeita, yhteistyötä edistäviä hankkeita tai tiedonvälitystä edistäviä hankkeita. Ohjelman toimet on suunniteltu edistämään kansallisten ympäristöön ja ilmastoon liittyvien strategioiden ja toimeenpano-ohjelmien tunnistamat tarpeet. Maaseutuohjelman toimenpiteet on sovitettu yhteen muiden politiikkavälineiden kanssa. Ympäristökorvauksissa ja luonnonmukaisen tuotannon toimenpiteillä rahoitetaan vain toimia, jotka ylittävät edellytetyn perustason, kuten lakisääteiset hoitovaatimukset ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin sisältyvät ehdot sekä lannoituksen ja kasvinsuojelun vähimmäisvaatimukset. Lakisääteisiä perustason vaatimuksia on myös päivitetty vaikuttavammaksi mm. uudistamalla ns. nitraattiasetus (ympäristöministeriö). Ohjelman toimenpiteet on myös sovitettu yhteen suorien tukien järjestelmässä olevan viherryttämistuen kanssa estämällä kaksinkertaisen rahoituksen mahdollisuus. Ohjelman toimenpiteiden täysimääräisen hyödyntämisen edistämiseksi on Luonnonvarakeskuksessa aloittanut koordinaattori kierrätysravinteiden käytön edistämiseksi. Maaseutuohjelmassa ympäristökorvausten toimia kohdennetaan ohjelmakaudella sekä alueellisesti että lohkokohtaisesti ympäristöperustein, investointitukiin lisättiin ympäristöä edistä-

8 viä rahoituskohteita ja yritys- ja hanketuista 6,5 miljoonaa euroa kohdennetaan tehostetusti vesiensuojeluperustein saaristomeren valuma-alueelle. Lisäksi ohjelmaan sisältyy neuvontatoimenpide, jonka avulla annetaan viljelijöille neuvontaa ympäristöasioista koko maassa. Tuotantoeläinten terveydenhuoltoa ja hyvinvointia edistetään koulutuksen, neuvonnan, maatalousinvestointien ja eläinten hyvinvointikorvausten kautta. Tavoite A12: Arvioidaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ympäristötoimenpiteiden vaikuttavuutta. Toteutuma: Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS 3) päättyi vuoden 2014 aikana ja tutkimuksen tulokset raportoitiin MMM:n julkaisussa 3/2014. Ympäristötoimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta jatkuu uuden ohjelmakauden aikana käyttäen hyväksi MYTVAS tutkimuksessa tehtyä työtä. Jatkossa Luonnonvarakeskus vastaa pääosin mm. maatalouden ympäristövaikutusten seurantaindikaattoreiden tietojen keruusta sekä vaikuttavuuden arviointia tukevan tutkimuksen tuottamisesta. Arvosana: 5 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2014: Eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee. Tavoite A13: Varmistetaan sisämarkkinakaupan ja EU:n ulkopuolelle tapahtuvan viennin valvonnan toimivuus. Toteutuma: Evira on perustanut eläintautilain (441/2013) 70 :ssä tarkoitetun rekisterin, johon rekisteröityvät sellaiset toimijat, jotka toimittavat eläimiä ja eläimistä saatuja tuotteita, joista voi aiheutua vähäistä suurempaa eläintautien leviämisen vaaraa, muuhun kuin jäsenvaltioon. Perustettu rekisteri mahdollistaa viennin toimijoiden tunnistamisen ja siten kohdennetun tiedottamisen ja valvonnan. Tavoite A14: Kehitetään kansallista rehu- ja sivutuotelainsäädäntöä. Toteutuma: Rehulain muutos (502/2014) hyväksyttiin sekä annettiin HE (235/2014) laiksi eläimistä saatavista sivutuotteista. Lisäksi on uudistettu omavalvontalaboratorioita, sisämarkkinakauppaa ja tuontia koskevia ministeriön asetuksia Tavoite A15: Eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan. Toteutuma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyy mm. neuvonta- ja eläinten hyvinvointitoimenpiteet, joiden kautta tuotantoeläinten terveydenhuoltoa ja hyvinvointia edistetään. Valtioneuvoston asetusta eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä valmisteltiin. Ruokaketjun kehittämisen määrärahalla on rahoitettu eläinten hyvinvoinnin edistämisen tähtääviä hankintoja/hankkeita. Tavoite A16: Kehitetään koe-eläintoimintaa ja edistetään vaihtoehtomenetelmiä. Toteutuma: Ohjelmaa eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseksi toteutetaan. Uuden koeeläinlainsäädännön toimeenpano on käynnissä. Sen seurauksena mm. koe-eläintoiminnan valvonta on muutettu riskiperusteiseksi ja kaikista myönnetyistä eläinkoeluvista julkaistaan yleistajuiset tiivistelmät internetissä. 8

9 9 Tavoite A17: Varmistetaan kuluttajien riittävä tiedonsaanti elintarvikkeiden ominaisuuksista ja alkuperästä. Toteutuma: Elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1169/2011 alettiin soveltaa joulukuussa On osallistuttu aktiivisesti asetuksen soveltamiseen liittyvien kysymysten käsittelyyn ja erityisesti alkuperämerkinnöistä käytävään keskusteluun EU-tasolla. Valmiiksi pakatun tuoreen sian-, lampaan ja vuohen- sekä siipikarjan lihan alkuperämaan ilmoittamisesta säädetään komission asetuksella (EU) N:o 1337/2013, jota aletaan soveltaa On annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus, jolla säädetään elintarviketietojen antamisesta pakkaamattomana myytävistä sekä ammattikeittiöiden kautta luovutettavista elintarvikkeista. Lisäksi on annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden elintarvikkeiden ilmoittamisesta voimakassuolaiseksi. Ruokaketjun kehittämisen määrärahalla on rahoitettu Finelin päivitys keskeisten tuoteryhmien osalta. Tavoite A18: Ehkäistään elintarvikepetoksia. Toteutuma: Evira on osallistunut komission food fraud network -toimintaan sekä perustanut kansallisen elintarvikeketjun petosten torjunnan viranomaisyhteistyöryhmän. Komission uuden hallinnollisten avunpyyntöjen järjestelmän (ACC) kautta on ilmoitettu muihin jäsenvaltioihin sisämarkkinakauppaan liittyvistä petosepäilyistä. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonnassa on kiinnitetty erityistä huomiota erien jäljitettävyyteen. Asiantuntijat ovat osallistuneet aktiivisesti BTSF-koulutuksiin, joissa on keskitytty petosten valvonnan menetelmiin. Tavoite A19: Tehostetaan zoonoosien ja mikrobilääkeresistenssin torjuntaa. Toteutuma: Uusi lainsäädäntö eläinten lääkitsemisestä on saatettu voimaan. Hallittu mikrobilääkkeiden käyttö on yksi uuden lainsäädännön keskeisiä tavoitteita. Mikrobilääkeresistenssiseurannassa on EU:n seurantaohjelman lisäksi tutkittu MRSA-bakteeria ja ESBL-tuottajia elintarvikkeissa ja eläimissä. Suomi on osallistunut kansainväliseen terveysturva-aloitteen (GHSA) zoonosien ja mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. Kansallisen zoonosistrategian toimeenpano on jatkunut suunnitellusti. EHEC-seurannan vaikuttavuutta on selvitetty ja seurantaohjelmaa muutettu. Eläinlääkkeitä ja lääkerehuja koskevien EU-asetusten käsittelyssä Suomi pyrkii aktiivisesta vaikuttamaan siihen, että mikrobilääkkeiden käyttö on hallittua myös jatkossa. Tavoite A20: Toimeenpannaan elintarviketurvallisuusselonteko. Toteutuma: Eduskunta hyväksyi elintarviketurvallisuusselonteon keväällä Selonteossa tuodaan keskeiset elintarviketurvallisuustyön tavoitteet poliittiseen keskusteluun ja nimetään toimenpiteet, joiden avulla tavoitteisiin päästään. Toimenpiteitä on alettu toteuttaa eduskunnan linjausten mukaisesti. Selonteon toimenpiteiden toetutumista seurataan ja edistetään ruokapoliittisen neuvottelukunnan ja sen alaisen elintarvikelainsäädännön- ja valvonnan jaoston kautta. Toimenpiteitä toteutetaan myös kansallisen ruokaketjun kehittämishankkeissa. Selonteon toimeenpano sisältyy Elintarviketurvallisuusviraston tavoitteisiin. Työ jatkuu v Tavoite A21: Kehitetään valvonnan riskiperusteisuutta, lisätään valvonnan avoimuutta ja vähennetään pk-yritysten hallinnollista taakkaa. Toteutuma: On osallistuttu aktiivisesti EU:n elintarvike- ja rehuvalvonta-asetuksen käsittelyyn. Evira on valmistellut ohjeistusta valvontatietojen julkistamista koskevaan Oiva-järjestelmään liittyen. Järjestelmä laajenee 2015 vähittäismyynnin toimijoista myös muihin ilmoitettuihin ja hyväksyttyihin elintarvikehuoneistoihin. Kansallisia säädöksiä (laitosasetus, huoneistoasetus, lihantarkastusasetus) on uudistettu siten, että EU:n hygienialainsäädännön mahdollistamat joustot otetaan aiempaa paremmin huomioon.

10 10 Kala-, riista- ja porotalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2014: Elinkeinokalatalous on kilpailukykyistä kalavarojen käyttö pysyy kiintiöiden rajoissa kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti luonnon virkistyskäytön hyvinvointivaikutukset vahvistuvat riistaeläinten aiheuttamat vahingot ja konfliktit ovat hallinnassa metsästys, kalastus sekä riista- ja kalavarojen hoito on eettistä ja vastuullista kannattavan porotalouden edellytykset paranevat. Tavoite A22: Varmistetaan elinkeinokalatalouden toimintaedellytykset ja tuetaan alan uudistumista. Toteutuma: Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelma hyväksyttiin valtioneuvostossa ja lähetettiin komission hyväksyttäväksi. Kansallinen täytäntöönpanolaki annettiin Toimeenpanon käynnistäminen tapahtuu vuonna 2015 komission hyväksyttyä toimintaohjelman. VN hyväksyi myös periaatepäätöksen Kansallisesta vesiviljelystrategiasta, joka sisältää toimenpiteitä alan toimintaedellytysten parantamiseksi. Tavoite A23: Varmistetaan kalakantojen kestävä käyttö sekä arvoketjun vastuullinen ja tuottava toiminta. Toteutuma: Laki yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annettiin Osallistuttiin EU:n asetuksen valmisteluun vuoden 2015 saaliskiintiöistä Itämerelle. Annettiin kansalliset asetukset silakan ja kilohailin kalastuksen säätelystä ja kieltämisestä vuonna Tehtiin saaliskiintiöitä koskevia vaihtoja Itämeren muiden valtioiden kanssa. Kiintiöitä ei ylitetty. Tavoite A24: Varmistetaan kalakantojen kestävä ja monipuolinen hyödyntäminen. Toteutuma: Hallituksen esitys uudeksi kalastuslaiksi annettiin eduskunnalle. Valmisteltiin luonnos uudeksi kalastusasetukseksi ja suunniteltiin asetuksen valmistelun sidosryhmäyhteistyö. Lisäksi valmisteltiin kalastuslain toimeenpanosuunnitelma. Tavoite A25: Riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ja konfliktien määrää vähennetään. Toteutuma: Suurpetojen metsästyksen mitoituksella sekä muilla erityisillä toimenpiteillä suurpetojen aiheuttamat porovahingot laskivat arviolta 23 % vuodesta 2013 eli noin 1 miljoonalla eurolla. Hirvien aiheuttamat vahingot laskivat 50 % vuodesta 2013 noin puoleen miljoonaan euroon. Varmistettiin hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvausten jatkaminen vaikuttamalla EU:n valtiontukien suuntaviivoihin. Ilveksen metsästysmäärien nostaminen liennytti konfliktia ilvesten määrästä. Valmisteltiin susikannan hoitosuunnitelma ja asetusluonnos susien kannanhoidollisen metsästyksen sallimiseksi sekä vahinkoperusteisten poikkeuslupien kiintiöstä luopumiseksi. Arvosana: 5 Tavoite A26: Kehitetään riistatalouden sidosryhmäyhteistyötä. Toteutuma: Järjestettiin ajankohtainen keskustelutilaisuus keskeisille sidosryhmille. Suden hoitosuunnitelman valmistelussa järjestettiin alueneuvostojen sidosryhmätilaisuudet sekä keskeisille sidosryhmille teemaseminaarit.

11 11 Tavoite A27: Puututaan laittomaan ja epäeettiseen metsästykseen. Toteutuma: Metsästyslain 33 :n haaskan käyttöä karhun metsästyksessä koskeva muutos valmisteltiin eduskuntaan. Jatkettiin erävalvontaviranomaisten yhteistyötä. Valmisteltiin susikannan hoitosuunnitelma, jossa yhtenä keskeisenä toimenpiteenä oli susien laittoman tappamisen ehkäiseminen. Susikanta vahvistui merkittävästi noin sudesta vuoden aikana noin suteen. Metsästysasetusta muutettiin niin, että ketun ja mäyrän rauhoitusaikoja laajennettiin kattamaan kokonaan pentujen hoidon aika keväästä heinäkuun loppuun. Arvosana: 5 Tavoite A28: Toteutetaan kalataloushallinnon tehtävien uudelleenorganisointi. Toteutuma: ELY-keskusasetusta muutettiin siten, että kalataloustehtävät keskitetään tavoitteen mukaisesti alkaen kolmeen ELY-keskukseen. Uuden organisaation sisäänajo ja eräiden tehtävien siirto toteutetaan vuoden 2015 aikana. Tavoite A29: Eläinkohtainen tuki säilytetään, mutta selvitetään tukimuodon kehittämistä. Tuetaan porotalouden rakenteen paranemista. Toteutuma: Tukimuodon kehittämistä on selvitetty yhteistyössä porotaloussektorin edustajien kanssa. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, ettei tämänkaltaista tukijärjestelmää voida rahoituskehysten puitteissa lähivuosina toteuttaa. Mahdollisuutta tukijärjestelmän kehittämiseksi selvitetään edelleen tarpeen mukaan. Arvosana: 3 Vesitalous Investointi- ja aloitustuen myöntämistä porotalouden rakenteen parantamiseksi on vuonna 2014 jatkettu porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 45/2000 nojalla. Niin ikään tämän lain nojalla pyritään haku avaamaan useimpien porotalouden investointitukikohteiden osalta alkuvuoden 2015 aikana. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011) mukaista uutta tukijärjestelmää on valmisteltu ja se pyritään saamaan kokonaisuudessaan komission hyväksymäksi vuoden 2015 aikana ja käyttöön viimeistään vuoden 2016 alusta. Osarahoitteiselle aloitustuelle on saatu hyväksyntä maaseudun kehittämisohjelman osana. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2014: Vesistöjen käytettävyys ja tila ovat hyvät tulva- ja patoriskit ovat hallinnassa puhtaan veden riittävyys ja vesihuoltopalveluiden saatavuus on varmistettu. Tavoite A30: Parannetaan vesiseurantojen vaikuttavuutta. Toteutuma: Selvitys maa- ja metsätalousministeriön vesiseurantojen kehittämiseksi valmistui Selvityksen perusteella seurantaa tulee kohdentaa nykyistä paremmin maa- ja metsätaloudesta peräisin olevan kuormitukseen. MMM:n ohjauksessa ELY-keskukset, SYKE ja LUKE ovat käynnistäneet jatkotoimet vesiseurannan vaikuttavuuden parantamiseksi mm. tehostamalla seurantapaikkoja. Maatalouden hajakuormituksen seurannan järjestäminen siirrettiin ruokaosastolta luonnonvaraosastolle. Tavoitteena on toimintojen keskittäminen. Tavoite A31: Parannetaan tulvariskien hallinnan sekä vesien- ja merenhoidon suunnittelun yhteensovittamista ja viestintää. Toteutuma: Tulvariskien hallintasuunnitelma- sekä vesienhoitosuunnitelmaehdotukset valmistuivat kuultavaksi Vesistöjen yhteen sovitettuun hoitoon kiinnitettiin valmistelussa erityistä huomiota esimerkiksi tunnistamalla tulvariskien hallintaa ja vesienhoitoa edistävät toimenpiteet sekä mahdolliset ristiriidat. Viestintään panostettiin ja uudenlaista yhteistyötä tehtiin erityisesti kuulemisen käynnistyessä esimerkiksi laatimalla ympäristöministeriön kanssa yhteistiedotteita.

12 12 Vesien- ja merenhoidon suunnittelua on yhteensovitettu MMM:ssä erityisesti keskittyen kansalaisiin ja heidän odotuksiinsa vesien- ja merenhoidosta. Tavoite A32: Pannaan täytäntöön muutettu vesihuoltolainsäädäntö. Toteutuma: Uudistettu vesihuoltolaki tuli voimaan Maa- ja metsätalousministeriö järjesti uudistukseen liittyen useita koulutustilaisuuksia ja ministeriön edustajat esittelivät uudistusta myös muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa. Syksyllä käynnistettiin uuden vesihuoltolakioppaan valmistelu, opas valmistuu vuoden 2015 helmikuussa. Arvosana: 5 Metsätalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2014: Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa metsätalouden kannattavuus paranee. Tavoite A33: Laaditaan metsäpoliittinen selonteko ja Suomen metsästrategia Toteutuma: Valtioneuvosto antoi helmikuussa 2014 eduskunnalle maa- ja metsätalousministeriön johdolla laaditun metsäpoliittisen selonteon, joka ohjaa metsiemme käyttöä vuoteen 2050 asti. Eduskunta hyväksyi toukokuussa maa- ja metsätalousvaliokunnan antaman mietinnön mukaisen kannanoton. Selonteon ja eduskunnan siihen antama vastineen perusteella valmisteltiin Kansallinen metsästrategia 2025, jonka metsäneuvosto hyväksyi Kansallinen metsästrategia 2025 käsitellään valtioneuvostossa Metsästrategiassa priorisoidaan selontekoa lyhyemmän aikavälin tavoitteet ja yksityiskohtaisemmat toimenpiteet selonteossa asetettujen pitkän aikavälin päämäärien saavuttamiseksi. Arvosana: 5 Tavoite A34: Parannetaan puu- ja metsäpalvelumarkkinoiden toimintaa. Toteutuma: Puumarkkinat toimivat vuoden 2014 aikana verrattain aktiivisesti, ennustettavasti ja vakaasti. Puumarkkinatyöryhmä esitti kesäkuussa 2014 uusia yhtenäisiä toimintamalleja puukauppaan, joiden tavoitteena on lisätä puukaupan osapuolten välistä luottamusta ja tehostaa toimintoja. Lisäksi puumarkkinatyöryhmän tukemana Metsäntutkimuslaitos aloitti energiapuun kaupan hintatilastojen julkaisun kattaen noin 2/3 kotimaisesta energiapuun kaupasta. Tilastojen kattavuutta on tarkoitus laajentaa vuoden 2015 aikana. Toimijoille luovutetun metsävaratiedon määrä on kasvanut. Tammikuun 2015 loppuun mennessä metsänomistajat ovat antaneet vähintään yhdelle toimijalla suostumuksen siirtoon tai selailuun 1,78 miljoonan hehtaarin alalta, joka vastaa 18,2 prosenttia hyödynnettävästä metsävaratiedosta. Hyödyntämisasteen kuukausittainen kasvu on vaihdellut 0,1 ja 1,4 prosentin välillä. Metsään.fi-palvelun toimintoja kehitettiin esimerkiksi siten, että metsänomistajat voivat julkaista metsänhoitoon liittyviä työkohteita toimijoille. Tavoite A35: Pannaan täytäntöön metsälainsäädännön kokonaisuudistus. Toteutuma: Metsälain muutos, uusi metsätuholaki, laki metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta sekä laki puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta tulivat voimaan osana metsälainsäädännön kokonaisuudistusta. Kokonaisuudessaan metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain uudistus tuli voimaan 2015 alusta. Lisäksi vuoden 2015 alusta tuli voimaan myös laki FLEGT-lupajärjestelmästä, joka täydentää lupajärjestelmästä annettua Euroopan neuvoston asetusta kansallisen toimeenpanon osalta. Lainsäädäntöön tehdyistä muutoksista tiedotettiin laajasti. Lisäksi lainsäädännön muutoksista toteutettiin tulossopimuksiin perustuen useita koulutuskiertueita Suomen metsäkeskuksen, Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion toimesta. Uudistetut metsänhoitosuositukset tukevat lainsäädäntöön tehtyjen muutosten tavoitteiden toteutumista.

13 13 Tavoite A36: Uudistetaan kestävän metsätalouden tukilainsäädäntö. Toteutuma: Eduskunta hyväksyi HE 138/2014 vp. kestävän metsätalouden määräaikaiseksi rahoituslaiksi sekä laiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain ja kiinteistöjen yhteisomistajien osallistumisesta metsätalouden rahoituslainsäädännöstä tarkoitettuun toimenpiteeseen annetun lain kumoamisesta sekä laiksi kestävän metsätalouden rahoituslain kumoamisesta Lainsäädännön prenotifikaatiomuistio lähetettiin komission DG Agriin Presidentti vahvisti em. lait (34/2015, 35/2015 ja 36/2015) Tavoite A37: Valmistellaan vuonna 2015 toteutuvat metsäorganisaatioiden uudistukset. Toteutuma: Eduskunta hyväksyi HE 191/2014 vp laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain muuttamisesta. Laki astui voimaan vuoden 2015 alusta. Lain mukaan metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön organisaatio rakentuu alueorganisaation sijasta toimintojen mukaisesti. Lakimuutoksella siirrettiin vuodella eteenpäin metsäkeskuksen liiketoimintayksikön (Otso metsäpalvelut) yhtiöittämistä markkina- ja taloustilanteesta johtuen. Arvosana: 3 Eduskunta hyväksyi HE 139/2014 vp laiksi menettelyistä muodostettaessa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio osakeyhtiöksi. Tapio Oy siirtyi lukien Valtioneuvoston kanslian alaiseksi osakeyhtiöksi, jonka toiminnan tarkoituksena on tuottaa valtiolle asiantuntija- ja muita vastaavia palveluja bio- ja metsätalousalalla. Metsähallituslainsäädännön uudistamisesta ei vuoden 2014 aikana saavutettu poliittista yksimielisyyttä ja valmistelutyö jatkuu vuonna Laki metsänhoitoyhdistyksestä annetun lain muuttamisesta (1090/2013) astui kaikilta osin voimaan Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2014: Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmät turvaavat yhteiskunnan perusvarantoina osaltaan yksityisen maanomistuksen ja luototus- ja vakuusjärjestelmän toimivuuden sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon hyvän hallinnan ja saatavuuden turvataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen luotettavuuden korkea taso ja palveluiden hyvä saatavuus kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatiolla on käytössään tukipalveluita, jotka edistävät tiedon tehokasta yhteiskäyttöä ja vähentävät tarpeetonta päällekkäistä tiedonkeruuta. Tavoite A38: Huolehditaan INSPIRE-direktiivin toimeenpanon seurannasta ja raportoinnista. Toteutuma: Direktiivin edellyttämä seuranta ja raportointi on toteutettu komission ohjeiden mukaisesti yhteistyössä INSPIRE-sihteeristön kanssa. Tavoite A39: Valmistaudutaan INSPIRE-lainsäädännön tarkistamiseen. Toteutuma: Valmisteluhanke asetettiin ja taustatietojen kokoaminen käynnistettiin. Uusi asiantuntija aloitti perehtymisen INSPIRE-lainsäädäntöön ja sen tarkistamistarpeisiin. Tavoite A40: Valmistellaan HE Uusjakojen tukemislainsäädännön uudistamiseksi. Toteutuma: Uudistettu uusjakojen tukemislaki tuli voimaan

14 14 Poikkihallinnolliset tavoitteet Ilmaston muutosta hillitään kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään bioenergian käyttöä lisätään metsien hiilinielut turvataan energiatehokkuutta lisätään. Tavoite A41: Lisätään bioenergian tuotantoa maaseudulla ja edistetään maatilojen energiatehokkuutta. Toteutuma: Maaseudun bioenergiantuotanto on lisääntynyt muun muassa maaseutuohjelman toimenpiteiden myötävaikutuksella, maatilat ovat siirtyneet enenevässä määrin uusiutuvan energian käyttöön ja maatilojen energiaohjelman toteuttamista on jatkettu. Maatilojen energiaohjelman siirtoa osaksi maaseutuohjelmaa on valmisteltu vuoden 2014 aikana. Suomessa toimii kaikkiaan 87 biokaasulaitosta, joista 14 laitosta toimii maatilan yhteydessä. Suunnitteilla on ollut 10 maatilalaitosta. Tuettuja biokaasulaitosinvestointeja ei ole kuitenkaan toteutunut toivotulla tavalla. Suurimpana esteenä nykyistä nopeammalle laitoslukumäärän kehittymiselle on biokaasulaitosten korkea investointikustannus ja tästä johtuva liiketaloudellisten kannattavuusedellytysten puuttuminen. Ohjelmakaudella maatalouden investointitukea on myönnetty kuuteen biokaasulaitosinvestointiin, mutta niistä on varmuudella toteutunut vain yksi. Ohjelmakauden aikana on myönnetty investointitukea noin 1300 maatilan lämpökeskukselle, näistä 126 vuonna Uusiutuvan energian pk-yrityksiä toimii suomessa noin 900 kpl ja toimipaikkoja on yhteensä noin 1300 kpl. Uusiutuvan energian investointituet sisältyvät myös uuteen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Maatilojen energiaohjelman puitteissa on vuonna 2015 toteutettu 56 tilakohtaista energiasuunnitelmaa. Momentilla (Bioenergiatuotannon avustukset) oli edellisiltä vuosilta siirtyneitä varoja käytettävissä 4,285 milj. euroa, tästä käytettiin 1,662 milj. euroa. Vuodelle 2015 siirtyi käytettäväksi 0,500 milj. euroa. Tavoite A42: Osallistutaan energia- ja ilmastopoliittisten linjausten valmisteluun ja toimeenpannaan päivitettyä energia- ja ilmastostrategiaa maa- ja metsätalouden päästöjen ja nielujen osalta. Toteutuma: Ministeriö osallistui aktiivisesti EU:n ilmasto - ja energiakehyksen kantojen valmisteluun sekä kansallisella että EU-tasolla. Lokakuun Eurooppa-neuvoston päätöksiin saatiin linjaukset maatalouden ja LULUCF-sektorin hillintään liittyvistä erityispiirteistä. Linjaukset vastaavat Suomen ennakkoon asettamia kantoja. Varsinaiset lainsäädäntöehdotukset esitetään myöhemmin ja ne vaativat aktiivista vaikuttamista kaikilla tasoilla. Maa - ja metsätaloutta koskevien ilmasto- ja energiastrategian (2013) linjausten toimeenpano on käynnissä. Lisäksi tuotiin esille ilmastolakia valmistelevassa työryhmässä ja parlamentaarisen työryhmän työssä liittyen maa- ja metsätalouden erityispiirteet ja näkökannat ja osallistuttiin Kioton pöytäkirjan 2. kauden hallituksen ratifiointiesityksen valmisteluun. Ministeriö vakuutti aktiivisesti kv. ilmastoneuvotteluihin maankäyttö/metsäsektorin osalta mm. järjestämällä epävirallisen kv. työpajan aiheesta. Maatalouden ilmasto-ohjelma valmistui marraskuussa Tavoite A43: Selvitetään tarvetta maatalouden ilmasto-ohjelman laatimiseksi. Toteutuma: Maatalouden ilmasto-ohjelma valmistui vuonna Arvosana: 5

15 15 Tavoite A44: Jatketaan vaikuttamista EU:ssa valmisteltaviin biomassan kestävyyskriteereitä koskeviin linjauksiin siten, että biomassan kestävyyskriteeristöt eivät muodosta jatkossa rajoitteita talousmetsien puun energiakäytölle ja, että puu säilyy jatkossakin hiilineutraalina energiaraaka-aineena. Toteutuma: Ministeriö vaikutti aktiivisesti kiinteiden energiabiomassojen kestävyyskriteereiden valmisteluun komissiossa. Vaikuttamistyötä tehtiin kaikilla tasoilla komissaarista virkamiehiin ja tiiviissä yhteistyössä TEM:n, EUEn ja sidosryhmien kanssa. Komissio julkaisi heinäkuussa 2014 valmistelemansa kestävyyskriteeridirektiivin sijaan state of play-raportin. Raportin johtopäätös on, että komissio ei näe tarvetta 2020-aikajänteellä kiinteiden energiabiomassojen EU-tason kestävyyskriteereille. Keskustelu energiabiomassojen kestävyydestä ja hiilineutraaliudesta kuitenkin jatkuu osana EU:n 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden valmistelua ja toimeenpanoa. Suomen keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että puupolttoaineet lasketaan energiantuotannossa jatkossakin 0-päästöisiksi. Arvosana: 5 Tavoite A45: Selvitetään energiaan liittyvät eri raportointitarpeet aikatauluineen ja kehitetään raportteihin tarvittavien tietojen keräämistä ministeriössä. Toteutuma: Energiaan liittyviä raportointitarpeita ja niihin liittyvää tietojen keruuta selvitettiin osana strategiatyötä ja tukijärjestelmien uudistamista. Puumarkkinatyöryhmän linjausten mukaisesti Metla aloitti energiapuun hintatilastoinnin. Arvosana: 3 Tavoite A46: Uudistetaan energiapuun korjuun tukijärjestelmä. Toteutuma: Energiapuun korjuun tukijärjestelmä uudistettiin vuonna 2014 osana kestävän metsätalouden tukien kokonaisuudistusta. Korjattuun kuutiomäärän pohjautunut aikaisempi energiapuun korjuutuki ( /m 3 ) korvataan pinta-alaperustaisella tuella ( /ha). Kemera-uudistuksen lähtökohtana olivat EU:n uudet maa- ja metsätalouden suuntaviivat vuosille Uuden Kemerajärjestelmän esinotifointi käynnistettiin komissiossa lokakuussa 2014 ja tavoitteena on saattaa tukijärjestelmä voimaan lähtien. Tavoite A47: Turvataan metsien hiilinielut. Toteutuma: Uuden kansainvälisen ilmastosopimuksen valmistelun puitteissa Suomi on vaikuttanut metsiä ja maankäyttöä koskeviin linjauksiin yksinkertaisten ja kannustavien sääntöjen saavuttamiseksi. EU:ssa Suomi on aktiivisesti vaikuttanut metsien roolin määrittelyyn osana 2030 energia- ja ilmastokehyksen valmistelua. EU:n valmisteluprosessi maankäytön osalta jatkuu useita vuosia. Kansallisen metsästrategian valmistelun yhteydessä on kiinnitetty erityistä huomiota puun käytön tavoitteiden ja metsien ilmastovaikutusten yhteensovittamiseen. Ilmastomuutokseen sopeudutaan toimialan sopeutusvalmiuksia lisätään. Tavoite A48: Toimeenpannaan ilmastonmuutoksen kansallista sopeutumisstrategiaa, arvioidaan ja päivitetään MMM:n hallinnonalan sopeutumisen toimintaohjelma sekä kehitetään ratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Toteutuma: Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä Käynnistettiin suunnitelman toimeenpanon valmistelu. Sopeutumissuunnitelmaan on sisällytetty ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. MMM:n hallinnonalan oman sopeutumisen toimintaohjelman arviointia ja päivitystä ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi toteuttaa vuonna 2014, koska kansallisen suunnitelman teko oli kesken. Valmisteltiin yhteistyössä YM:n ja LVM:n kanssa ilmastonmuutoksen riskienhallintaan ja - arviointiin liittyvä teema VN:n vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaan.

16 16 Ympäristökuormitusta vähennetään alkutuotannon ravinnekuormitusta vähennetään materiaalitehokkuutta lisätään. Maatalouden ympäristökuormituksen vähentämiseen liittyvät tavoitteet on tarkasteltu maatalouden politiikkasektorin kohdalla. Luonnon monimuotoisuutta turvataan metsien monimuotoisuutta vahvistetaan kala- ja riistakannat säilyvät elinvoimaisina vieraslajeja torjutaan. Tavoite A49: Päivitetään ja toimeenpannaan riistaeläinten ja niiden elinympäristöjen hoitosuunnitelmat. Toteutuma: Vuoden aikana vahvistettiin ahmakannan, metsäkanalintukantojen ja hirvikannan hoitosuunnitelmat sekä riistataloudellinen kosteikkostrategia. Metsähanhikannan ja susikannan hoitosuunnitelmat lähetettiin lausunnolle. Metsästysasetusta muutettiin niin, että mahdollistettiin urosteeren talvimetsästyksen salliminen hyvinä lintuvuosina. Arvosana: 5 Tavoite A50: Parannetaan vaelluskalakantojen elinvoimaisuutta, rakennettujen vesistöjen tilaa ja käytettävyyttä sekä riskien hallintaa. Toteutuma: Tavoitteiden yhteensovittamista rakennetuissa vesistöissä on edistetty viestinnällä ja yhteistyöllä energiateollisuuden kanssa. Iijoella käynnistettiin ensimmäinen pilottityö ns. vesistövision laatimiseksi. Lohi- ja meritaimenstrategia valmistui vuonna Strategia linjaa Itämeren lohen ja meritaimenen kalastukseen ja kalastuksen ohjaukseen liittyviä toimenpiteitä meressä ja joessa. Strategian avulla pyritään tehostamaan myös kyseisten kalakantojen hoitoa ja luontaisen elinkierron palauttamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Virtavesien kunnostusta ja kalateiden rakentamista on edistetty Kalatiestrategian sekä alueellisten toimenpidesuunnitelmien mukaisesti mm. kehittämällä toimijoiden yhteistyötä sekä ohjaamalla rahoitusta. Tulvariskien hallintasuunnitelmat 12 vesistöalueelle ja neljälle rannikkoalueelle valmistuivat kuulemiskierrokselle Tulvariskien hallintaa on parannettu myös toimintansa käynnistäneen Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteisen Tulvakeskuksen avulla. Tavoite A51: Toteutetaan METSO-ohjelmaa. Toteutuma: Suomen metsäkeskus teki ympäristötukisopimuksia yhteensä 4027 ha ja metsäluonnonhoitohankkeita/ympäristötukitöitä yhteensä 1463 ha. Ministeriössä valmisteltiin suunnitelma metsien suojelu- ja METSO-tilastoinnin kehittämiseksi (METI). Toteutettiin yhteistyössä YM:n kanssa verkostohankehaku ja käynnistettiin yhteensä 3 uutta (2 MMM:n ja 1 YM:n) verkostohanketta. Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti viittä valtakunnallista METSO-kehittämishanketta ja yhtä valtakunnallista tutkimushanketta (ns. TIKO-hanke). Metsähallituksen metsiä suojeltiin METSO-ohjelmalla ha kehyspäätöksen mukaisesti. Tavoite A52: Otetaan käyttöön vieraslajiportaali, käynnistetään vieraslajien seuranta, ja arvioidaan EU:n vieraslajiasetuksen täytäntöönpanon taloudelliset vaikutukset Toteutuma: Kansallinen vieraslajiportaali julkistettiin ja otettiin käyttöön Portaalin kautta käynnistettiin laajamittainen vieraslajihavaintojen keruu, portaalin toimiessa vieraslajiseurannan ensivaiheen työkaluna. Seurannan kehittämistä käsiteltiin vieraslajiasioiden neuvottelukunnassa. EU:n vieraslajiasetuksen edellyttämän seurantajärjestelmän kehittäminen päätettiin toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeena. EU:n vieraslajiasetuksen toimeenpanon kustannusten taloudellinen tarkastelu valmistui MTT:n taloustutkimuksen toteuttamana toukokuussa 2014.

17 17 Tavoite A53: Käynnistetään kansallisten geenivaraohjelmien päivitys ja selvitetään geenivaralainsäädännön kehittämistarpeet. Toteutuma: Geenivaraohjelmien päivitys siirrettiin vuodelle 2015, jotta päivityksessä voidaan huomioida Luken perustamisen aiheuttamat geenivaratyön organisointia koskevat muutokset. Geenivaralainsäädännön kehitystarpeiden selvitys on ollut riippuvainen geenivaralain (YM) valmistelun etenemisestä. HE geenivaralaiksi valmistuu kevään 2015 aikana. Ministeriön selvitys on edennyt geenivaralain laatimisen mukaisessa aikataulussa. Arvosana: 3 Tavoite A54: Arvioidaan soiden kestävää ja vastuullista käyttöä koskevan periaatepäätöksen vaikutukset ja määritetään lisätoimenpiteiden tarpeet. Toteutuma: Soiden kestävää ja vastuullista käyttöä koskevan periaatepäätöksen seuranta on tehty vuoden 2014 aikana. Seuranta valmistuu helmikuussa Metsähallituksen Etelä-Suomen soiden suojelusta sovittiin vuoden 2015 lisätalousarvioesityksen yhteydessä.

18 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuutta on tässä luvussa käsitelty momenteittain kirjanpitoyksikön määrärahamäärältään merkittävimpien siirto- ja sijoitusmenojen osalta. Siirtomenomomentti: Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Vuoden 2014 tavoitteet: metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa, metsätalouden kannattavuus paranee ja metsien monimuotoisuutta, ympäristöhyötyjä ja hyvinvointivaikutuksia vahvistetaan. Toiminnan tuloksellisuus: Uutta metsävaratietoa tuotettiin 1,8 miljoonaa hehtaarin alueelta. Metsään.fi -asiointipalvelua kokeili metsänomistajaa. Maanomistajan antamien metsätiedon siirto- ja selauslupien määrä nousi vuoden aikana kappaleeseen. Metsäntutkimuslaitoksen kanssa toteutettiin tuottavuushanke metsävaratiedon keruun kehittämiseksi. Siirtomenomomentti: Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) ja Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Momenttien määrärahoilla edistettiin yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöitä sekä energiapuun korjuuta. Toiminnan tuloksellisuus: MMM:n asettamat suoritetavoitteet toteutuivat pääosin hyvin. Rahoituksellisesti suurimmassa työlajissa, nuoren metsän hoidossa, tavoitetaso ylittyi selvästi. Eniten tavoitteesta jäätiin energiapuun korjuussa. Tähän vaikuttivat metsähakkeen heikentynyt hintakilpailukyky fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna ja uusiutuvaan energiaan liittyvien tukimekanismien epävarmuus. Metsänuudistamisen suoritemääriin vaikuttaa luonnontuhojen metsänuudistamistarpeet ja toisaalta Pohjois-Suomessa toteutetut hakkuut. Kunnostusojitusten toteutumien on pitkälti riippuvainen puukaupan toimivuudesta. Määrärahoilla toteutettujen töiden työllisyysvaikutukset olivat noin htv. Työlaji/työlajiryhmä Käytetty tuki, milj. euroa Suoritetavoite Tulos Tulos tavoitteesta, % Nuoren metsän hoito, pystykarsinta 26, ha 1) ha 1) 110 Energiapuun korjuu 10,3 2) ha ha 45 Metsänuudistaminen, juurikäävän torjunta, 11, ha 3) ha 3) 81 terveyslannoitus, kulotus Metsäteiden rakentaminen perusparannus 1,2 10,5 176 km km 144 km 1379 km Kunnostusojitus 9, ha ha 108 Kokeilu- ja selvitystoiminta 0,48 0,50 milj. euroa 0,48 milj. euroa 96 1) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen pinta-alan. 2) Energiapuun korjuu rahoitettu momentin määrärahasta. 3) Ei sisällä juurikäävän torjunnan pinta-alaa.

19 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallinen tehokkuus Ministeriön toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan. Tavoite B1: Toteutuma: Ministeriön toiminnan tuloksellisuutta parannetaan. Ministeriö on kehittänyt erityisesti virastojen ohjausta ja yhteistyötä. Kaikkien hallinnonalan virastojen kanssa on tehty uudenlaiset tulossopimukset, jotka koskevat vuotta 2015 ja alustavasti vuosien tavoitteita. Virastojen ohjauksessa on kiinnitetty huomiota myös valtioneuvoston edellyttämän tuottavuusvaatimuksen edellyttämiin toimenpiteisiin ja suunnitteluja seurantaprosessien hyödyntämisen kehittämiseen. Ministeriössä valmistauduttiin tehtävien ja voimavarojen siirtämiseen valtioneuvoston kansliaan (valtioneuvoston hallintoyksikkö on perustettu lukien). Ministeriön oman vuoden 2013 alusta uusitun organisaation toiminnan kehittämistarpeita on seurattu. Ministeriöltä edellytetyt säästövelvoitteet ovat edellyttäneet siirtomenojen vaikuttavuuden arviointia. Tavoite B2: Toteutuma: Selvitetään tuottavuutta parantavat hankkeet, joiden avulla saadaan toteutettua hallituksen hyväksymän rakennepoliittisen toimeenpano-ohjelman edellyttämä valtion toiminnoille asetettu vuotuinen 0,5 prosentin tuottavuustavoite. Marraskuussa 2014 aloitettiin ministeriön sopeuttamissuunnitelman tekeminen. Sen hyväksymisen yhteydessä on tarkoitus hyväksyä myös toiminnan tuottavuutta lisäävät toimenpiteet. Hyväksyminen on tarkoitus tehdä vuonna Hallinnonalan muiden virastojen sopeuttamistoimia tarkasteltiin osana vuoden 2015 ( ) tulossopimusta. Työtä jatketaan suunnittelu- ja seurantaprosessin eri vaiheissa. Tavoite B3: Toteutuma: Valmistellaan ministeriön tehtävien uudelleen järjestämistä. Ministeriön sopeuttamissuunnitelman valmistelun yhteydessä tarkastellaan myös tehtävien uudelleen järjestämistä. Tavoite B4: Toteutuma: Valmistaudutaan ottamaan käyttöön valtioneuvoston yhteinen julkaisualusta. Ministeriö on mukana yhteisen julkaisualustan käyttöönottoprojektissa yhtenä pilottiorganisaatioista. Alustan käyttöönotto on viivästynyt, suunnitellun kesäkuun 2014 ajankohdan sijasta ensimmäiset pilottiministeriöt ottivat julkaisualustan käyttöön vasta tammi-helmikuussa Ministeriön suunniteltu käyttöönottoajankohta on 5/2015. Arvosana: 2 Tavoite B5: Toteutuma: Aloitetaan ministeriön Kiekun käyttöönottoprojekti. Kiekun käyttöönottoprojekti on aloitettu, käyttöönottoon on valmistauduttu asianmukaisesti ja käyttöönotto toteutuu Tavoite B6: Toteutuma: Kehitetään ministeriön asianhallintaa: selvitetään eri järjestelmävaihtoehtoja sähköisen pysyväisarkistoinnin tarve huomioiden. Ministeriön edustajat ovat osallistuneet valtioneuvoston yhteisen asianhallintajärjestelmän esiselvityshankkeen ohjausryhmään ja projektiryhmään. Esiselvityshankkeen lopputuloksena oli loppuraportin hyväksyminen, jossa todettiin hankkeen vaiheet päätyneiksi ja esitettiin valtioneuvoston asianhallintajärjestelmän hankinnan valmisteluhankkeen (Vahva) asettamista. Asia- ja asiakirjahallinnan kehittämisen vaihtoehdoista ministeriön hallinnonalalla teetettiin esiselvitys. Nykyisen Makasiinin versioiden tuki OpenText DM 5.3.0:lle päättyi joulukuussa Asianhallinta on siirtymässä VNK/VNHY:n vastuulle. VNHY ei luvannut ministeriön käyttöön korvaavaa järjestelmää vuoden 2015 aikana. Näin ollen ministeriössä päädyttiin tekemään nykyisen Makasiinin versionvaihto, jotta varmistetaan ministeriön asiakirjahal-

20 linnon riskitön toiminta siihen asti kunnes saadaan VNHY:ltä uusi korvaava järjestelmä. Versionvaihtoprojekti käynnistettiin syksyllä 2014 ja se jatkuu vuoden 2015 alkukuukausina. 20 Tavoite B7: Toteutuma: Kehitetään maataloustukien täydentävien ehtojen valvontaa. Täydentävien ehtojen valvonta-asetusten yhdistämistä ja tarkentamista valmisteltiin. Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta (7/2015) on annettu tammikuussa Mavi ja Evira antoivat ehdotuksensa täydentävien ehtojen prosessi- ja tietojärjestelmämuutoksiksi ruokaosaston kanssa tehdyn yhteisen valmistelun pohjalta. Tavoite B8: Toteutuma: Vahvistetaan ja yhtenäistetään ELY-keskusten luonnonvaratehtävien ohjausta. ELY-keskusten MMM:n toimialan tehtävien vuotta 2015 koskeva ohjaus toteutettiin yhtenäisenä prosessina. Strategisissa tulosohjaustapaamisissa, ylijohtajatapaamisessa ja strategiaseminaarissa käsiteltiin kattavasti ministeriön koko toimialaa. Rovaniemellä järjestettyjen Luonnonvarapäivien aiheet ja osallistujat käsittivät kattavasti metsä-, kala, ja vesitaloussektorin. Yksityiskohtaiset toiminnalliset tulosneuvottelut käytiin ruoka- ja luonnonvarat - kokonaisuuksina. ELYjen kanssa solmittiin yksi ministeriön koko toimialaa kattava tulossopimus. Tavoite B9: Toteutuma: Huolehditaan MMM:n hallinnonalan tehtävien riittävästä resursoinnista aluehallintovirastoissa ja ELY-keskuksissa. ELY-keskusten toimintamenomomentille kohdistuviin säästöihin sopeutumiseksi ohjaavat ministeriöt ovat sitoutuneet sopeuttamistoimiin ja resurssivähennyksiin. Maa- ja metsätalousministeriön toimialan tehtävissä on sovittu 16 % vähennys ELY-keskusten htv-resursseissa vuodesta 2016 lukien. Arvosana: 3 Ministeriö on hallinnonalan käytettävissä olevilla keinoilla pyrkinyt varmistamaan toimialan tehtävien riittävän resursoinnin ELY-keskuksissa. Kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriö yleishallinnosta vastaavana tahona määrittelee toimintamenojaon ELY-keskusten kesken. Maa- ja metsätalousministeriön ehdotuksesta osoitettiin vuoden 2015 talousarvion täydennyksessä työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille kertaluonteisesti 1,8 milj. euroa käytettäväksi viljelijätukien maksatusten edellytyksenä olevien valvontojen tekemiseen, jotta tuet voidaan maksaa ohjelman edellyttämässä aikataulussa. Ministeriö on esittänyt myös valtiovarainministeriölle huolensa aluehallintovirastojen resursseista ja niihin kohdistuvista vähennyssuunnitelmista kirjeellä viimeksi vuoden 2013 lopulla. Vuosina MMM:n hallinnonalan tehtävistä on vähennetty 2 htv:tä, mutta lisävähennyksiltä vältytään vuoden 2015 talousarviossa saadun pysyvän lisämäärärahan turvin. Tavoite B10: Elintarvikeketjun asioinnin sekä tukihaun ja -hallinnoinnin prosesseja kehitetään. Toteutuma: Asioinnin, tukihallinnon ja -haun prosesseihin liittyviä tietojärjestelmiä kehitettiin. Tukihaun ja - hallinnoinnin yksinkertaistamiseksi ruokaketjun kehittämishankehallinto siirrettiin Maviin. Tässä yhteydessä maataloustuotteiden menekinedistäminen yhdistettiin elintarvikeketjun kehittämiseen ja uusi, ruokaketjun kehittämistä koskeva valtioneuvoston asetus tuli voimaan elokuussa. Toimijoille järjestettiin seminaari kesäkuussa. Maaseudun yritystukea ja hanketukea sekä nuorten viljelijöiden aloitustukea ja maatilojen investointitukea voi hakea vuodesta 2015 Hyrrä-asiointiväylän kautta. Tukisovellukseen ja viljelijöiden verkkoasiointipalveluun Vipuun toteutettiin toimintoja, jotka mahdollistavat tukien sähköisen hakemisen ja käsittelyn vuonna Elintarvikkeiden alkutuotannon toimijoiden ilmoitusten ja rekisteröinnin asiointiprosesseista laadittiin selvitys ja kehittämisehdotus.

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Kuopio 7.10.2014 Sanna Koivumäki Ruokaosasto/ Maaseudun kehittämisyksikkö Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 9.10.2014 Ruokaosaston tehtäväalueen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Pilkepäivä Airport Hotel 10.12.2014. Maaseutuohjelman Yritystuet uudelle ohjelmakaudelle v. 2014-2020. Asiantuntija Kalevi Hiivala POP ELY.

Pilkepäivä Airport Hotel 10.12.2014. Maaseutuohjelman Yritystuet uudelle ohjelmakaudelle v. 2014-2020. Asiantuntija Kalevi Hiivala POP ELY. Pilkepäivä Airport Hotel 10.12.2014 Maaseutuohjelman Yritystuet uudelle ohjelmakaudelle v. 2014-2020 Asiantuntija Kalevi Hiivala POP ELY Sivu 1 Yritystukitoimenpiteiden valmistelun tilanne ohjelma-asiakirjaa

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Kansallinen rapustrategia 2013 2022 Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Tausta Aiemmat strategiat: Täplärapu 2000 ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Kalataloushallinnon

Lisätiedot

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 ylitarkastaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriö Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 24.11.2005 Hki, Messukeskus EU

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 1. TAE 2016. Rakennemuutokset

METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 1. TAE 2016. Rakennemuutokset Muistio maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemiseen 6.10.2015 Maa- ja metsätalousministeriö, luonnonvaraosasto Neuvotteleva virkamies Heikki Piiparinen METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma

Lisätiedot

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 920/03.03.00/2016 Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset Vuoden 2015 ympäristösopimusten (2014-2020) toisen

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EAKR-hankehaun infotilaisuus 20.1.2015 Lappeenranta Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Esityksen sisältö Yleistä

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Hallituksen lähiruokalinjaukset. Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto

Hallituksen lähiruokalinjaukset. Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Hallituksen lähiruokalinjaukset Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Edistämme kestäviä valintoja Kohderyhmänä ammattikeittiöiden sekä oppilaitosten päätöksentekijät

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa:

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa: Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 919/03.03.00/2016 ELY-keskukset Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista koskeva Maaseutuviraston määräys

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014

Kansallinen metsästrategia 2025. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 Kansallinen metsästrategia 2025 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 1 Kansallisen metsästrategia 2025:n lähtökohdat Metsäpoliittinen selonteko 2050 ja eduskunnan siihen

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Ajankohtaista tukipolitiikasta

Ajankohtaista tukipolitiikasta Ajankohtaista tukipolitiikasta Vilja-alan yhteistyöryhmän kokous 28.1.2008 Martti Patjas MMM Maatalousosasto Tukipolitiikkayksikkö Maatalouspolitiikan ajankohtaisia teemoja CAP-väliarviointi ( health check

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista

Lisätiedot

EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020: MAATILOJEN NEUVONTA

EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020: MAATILOJEN NEUVONTA EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020: MAATILOJEN NEUVONTA Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Neuvonta EU-asetuksissa Horisontaaliasetus 1306/2013 Jäsenmaalle velvoitteita maatilojen

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Lainsäädännöt uudistuvat, Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiskatsaus. Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 26.3.2014

Lainsäädännöt uudistuvat, Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiskatsaus. Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 26.3.2014 Lainsäädännöt uudistuvat, Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiskatsaus Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 26.3.2014 1 Metsälainsäädännön kokonaisuudistus Metsälain uudistus voimaan 1.1.2014 Metsänhoitoyhdistyslaki

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki)

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Luomua lisää - lähiruokaa tottakai! -miniseminaari 22.8.2013 Helsinki, Ateneum-sali Ylitarkastaja

Lisätiedot

Elintarvikelainsäädännön uudistuksista

Elintarvikelainsäädännön uudistuksista Elintarvikelainsäädännön uudistuksista 27.9.2010 Eläinlääkintöylitarkastaja Joanna Kurki Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Elintarviketurvallisuusyksikkö Elintarvikelainsäädännön

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Mikä maaseutuohjelma? Osaksi EU:n rahoittama kehittämisohjelma, EU osuus tulee maaseuturahastosta - On toteutettu

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Maatalousalan De minimis -tuki Maatalousalan De minimis tuesta annettiin uusi asetus 18.12.2013 Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus syyskuu 2014 Sivu 1 Kokemukset ohjelmakaudesta 2007-2013 Pohjois-Karjalan elintarvikeala Maaseuturahasto ylivoimaisesti suurin toimialan julkinen rahoittaja

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.fi Esityksen sisältö: Maatilojen energiaohjelman esittely tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen SISÄLLYS Maanmittauslaitoksen esittely Hallinnon järjestelmät johtamisen tukena Vaikuttava

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Jouni Tammi Luonnonvaraosasto Sisältö Rakennettujen vesistöjen hoidon kehittäminen yhteistyö kalaja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala

30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 01. EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot Momentille arvioidaan kertyvän 534 003 000 euroa. Tulojen kohdentamisperusteena ovat EU:n toimielimen varainhoitovuonna

Lisätiedot

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011 Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010 Evira/1170/0411/2011 Eviran raportti Hyväksymispäivä 30.6.2011 Valvonnan kehittämisyksikkö Hyväksyjä Esittelijä Maria Teirikko

Lisätiedot

Euroopan meri ja kalatalousrahasto 2014-2020. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö

Euroopan meri ja kalatalousrahasto 2014-2020. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Euroopan meri ja kalatalousrahasto 2014-2020 Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö EMKR:n varojen jakauma Suomen toimintaohjelma Suomen ohjelma hyväksyttiin eilen Komissaari Karmenu Vella: Suomen

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020 Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Valmistelusta Eduskunta: asetettava työryhmä, jonka tehtävänä on löytää yhteisymmärrys kansallisesta

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot

Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot Täydentävät ehdot Mavin tukihakukoulutukset Tampere 12.2.2014 ja Oulu 18.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Esityksen sisältö 1) Nuorten viljelijöiden

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset Marianne Selkäinaho MMM, maaseudun kehittämisyksikkö Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

JOUSTAVUUS ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ

JOUSTAVUUS ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ JOUSTAVUUS ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2.9.2015, Oulu Lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen Maa- ja metsätalousministeriö harmonisoitu EU-lainsäädäntö elintarvikkeita

Lisätiedot

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.

Lisätiedot