Tilinpäätös 2014 Valtuuston hyväksymä

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2014 Valtuuston hyväksymä

2

3 Pormestarin katsaus Tammikuussa 2015 julkaistiin Kuntarating tutkimuksen tulokset, jotka kertoivat, että Pirkkalassa on maan parhaat kuntapalvelut. Vuotta aiemmin sijoitus oli toinen. Tämä hieno tulos kannustaa meitä jatkamaan työtä asukkaiden parhaaksi. Olemme onnistuneet perustehtävässämme kuntalaisten palvelemisessa, vaikka kunnilla riittää haasteita niin toiminnan kuin talouden järjestämisessä - eikä vähiten valtakunnallisten ja lainsäädännöllisten selvitysten ja uudistusten seurauksena. Kuntarakenneuudistuksen ja siihen liittyneiden selvitysten jäätyä sivuun, alkoi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen liittyvä valmistelu lausuntopyyntöineen. Pirkkalan kunta on yhdessä seudun kehyskuntien kanssa ollut aktiivisesti vaikuttamassa valmistelutyöhön ja tuonut esiin siihen liittyneitä epäkohtia. Vuoden 2015 puolella perustuslakivaliokunta totesi lakiluonnoksen perustuslain vastaiseksi. Iso uudistus siirtyy seuraavalle hallituskaudelle. Valtionosuusuudistuksessa ja -leikkauksissa Pirkkala on ollut häviäjä. Valtionosuutemme vähenivät toisena vuonna peräkkäin noin miljoona euroa ja kehitys jatkuu samanlaisena näillä näkymin myös tulevina vuosina. Työllisyydenhoidon kustannusten arvioidaan nousevan vuoden 2014 tilinpäätöksestä jopa satoja tuhansia euroja vuodessa. Syynä ovat sekä haastava työmarkkinatilanne että kuntien vastuuta kasvattavat lakimuutokset, jotka tulivat voimaan vuoden 2015 alusta. Monista toimintaympäristöön kohdistuvista haasteista huolimatta Pirkkalassa tapahtui vuonna 2014 paljon positiivisia asioita. Heinäkuun alusta joukkoliikenne uudistui. Palvelutaso parani ja lippujen hinnat laskivat merkittävästi. Matkustajamäärät kasvoivat uudistuksen myötä. Uusina palveluina aloittivat niin kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö Silvonrinne kuin tehostetun palveluasumisen ryhmäkoti Senioritalon kiinteistössä. Talousarvion 2015 valmistelun yhteydessä päätettiin perustaa lasten ja nuorten tukipalveluiden yksikkö, jonka tavoitteena on moniammatillisella yhteistyöllä parantaa ja vahvistaa lapsiperheiden ja nuorten ennaltaehkäiseviä palveluja. Investoinnit maa-alueiden hankintaan olivat poikkeuksellisen suuret. Vuonna 2014 tehtiin pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä maakauppoja. Kunnan on suunniteltava ja valmisteltava asioita pitkällä aikavälillä. Niin elinkeino- kuin asuintonttien myynnissä saavutettiin talousarviossa asetetut tavoitteet. Tämä edellyttää kaavoituksen, elinkeinotoimen ja teknisen osaston toimivaa yhteistyötä. Keskustakorttelin kehittäminen ja uuden lukion valmistelu etenevät. Pitkän aikavälin asioita ovat myös seudulliset suunnitelmat: Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 ja maakuntakaava Molempien valmistelussa Pirkkala on ollut aktiivisesti mukana. Talouden tunnusluvuissa ei kolmen viimeisen vuoden aikana ole tapahtunut merkittäviä heilahduksia. Tilikauden tulos on ollut positiivinen ja lainakantamme on pysynyt samalla tasolla (noin euroa/asukas). Vaikka taseessa on reilusti edellisiltä tilikausilta kertynyttä ylijäämää, liittyy talouteen ja rahoitukseen haasteita. Verotulojen kehitys taittui vuonna Koska verotulot ovat merkittävin tulonlähteemme, on niiden kertymistä seurattava tarkasti. Edellä jo mainittiin valtionosuuksien huomattava väheneminen. Samanaikaisesti investointitarpeemme ja -tasomme ovat pysyneet korkeina. Joudumme väistämättä tekemään valintoja tulevista investoinneista päättäessämme pitääksemme talouden tasapainossa. Kiitän kuntalaisia, henkilöstä ja kaikkia yhteistyötahoja aktiivisesta vuodesta Helena Rissanen pormestari

4

5 Sisällys Toimintakertomus... 1 Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa... 1 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 1 Talouden kehitys... 8 Olennaiset muutokset Pirkkalan kunnan toiminnassa ja taloudessa... 9 Arvio tulevasta kehityksestä Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Pirkkalan kunnan konsernirakenne Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernilaskelmat ja niiden tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely Käyttötalous Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Ympäristölautakunta Perusturvalautakunta Ympäristöterveydenhuollon jaosto Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Tuloslaskelma Investoinnit Rahoituslaskelma Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailusta... 93

6 Tilinpäätöslaskelmat...95 Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Konsernin tuloslaskelma Konsernitase Konsernin rahoituslaskelma Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöstä koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Vesihuoltolaitos Luettelot ja selvitykset Luettelo kirjanpitokirjoista ja selvitys kirjanpidon säilytyksestä Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä

7 Toimintakertomus Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Pirkkalan kunnan organisaatio, valtuuston ja kunnanhallituksen jäsenet ja valtuuston tärkeimmät päätökset vuonna 2014 esitetään seuraavilla sivuilla. Vuonna 2014 ei hallinto-organisaatiossa ole tapahtunut muutoksia. 1

8 Toimintakertomus Pirkkalan kunnan hallinnolliset vastuualueet

9 Toimintakertomus Valtuusto toimikausi Puolue Paikat KOK 15 SDP 11 VIHR 6 PS 4 KESK 3 VAS 3 KD 1 43 Varsinaiset jäsenet 2014 Skogberg Pertti pj Vainio Aki I vpj Merikoski Riku I vpj Ristimäki-Anttila Jaana II vpj Aalto Harri Aalto Maija Ahola Ritva Hakkarainen Mika Heikkilä Mervi Hoikkala Teppo Hovilehto-Aunela Liisa Hyttinen Juha Jartti Pirkko Jarva Marko Jukarainen Pirjo Karppanen Jouko Kivelä Pirjo Kuoppa Mikko Kärki Armi Lammi Vesa Lehtinen Raimo Lehtinen Rauno Litmanen Merja (sit.) Naskali Raili KOK VIHR ( asti) VIHR ( alk.) PS VAS KOK SDP KOK SDP VIHR SDP KOK KOK KOK VIHR (sit.) SDP KOK VAS PS KOK SDP VAS SDP (sit.) KESK Orpana Seppo Pajunen Sirpa Palmroth Anne Palola Sami Rautionmaa Niilo Riihimäki Heikki Rinneaho Arja Rissanen Helena Routamaa Hannu Ruusunoksa Marko Saksala Antero Salomaa Ilona Savilahti Elina Seppänen Mika Talasmäki Kari Tammi Jukka Veltti Veera Vuorenpää Harri Ylipää Markku PS SDP KOK SDP KOK KESK VIHR SDP KOK SDP KOK KOK KESK KOK VIHR KOK SDP PS KD Aki Vainio ilmoitti eronneensa Vihreiden valtuustoryhmästä ja ilmoitti liittyneensä Keskustan valtuustoryhmään sitoutumattomana valtuutettuna. 3

10 Toimintakertomus Varajäsenet puolueittain 2014 KOK Yli-Mäenpää Antti Saarenpää Heidi Saarikko Soili Vetola Hannu Terämä Miia Villberg Mauri Huotari Lasse Hietalahti Lauri Rautakorpi Ari Peltoniemi Heli Turtiainen Henriikka Loukiala Mauri Mälkönen Esko Hakala Markku Hirvonen Akseli SDP Jääskeläinen Elina Tolvanen Taru Mattila Kai-Pekka Lahti Tero Harju Ismo Mattila Juha-Pekka Pietilä Elina Pentti Rauno Saari Emmi Tuominen Mikko Taskinen Santeri VIHR Ellä Ville Fonsén Katriina Näsi Kati Jelys Jutta Kare-Mäkiaho Sanna Nieminen Jani PS Kaivanto Tuija Ahonen Tiina Tuominen Markku Kujala Jussi-Pekka KESK Pirhonen Matti Gauffin-Kostilainen Denise Kapanen Sakari ( alk.) VAS Kallioluoma Jouni Hyvärinen Marketta Jokelainen Arja ( asti) KD Kangasniemi Tapio Kuismanen Riitta 4

11 Toimintakertomus Valtuuston tärkeimmät päätökset 2014 Valtuusto Valtuusto kokoontui kymmenen kertaa ja käsitteli 90 asiaa. Valtuuston tärkeimmät päätökset vuonna 2014 olivat seuraavat: Valtuuston vuonna 2014 hyväksymät asemakaavat: Pereen asemakaavan muutos ja laajennus (nro 230) Linnakorven asemakaavan laajennus (nro 236) Kyöstin asemakaavan muutos (nro 191) muutti hallintosääntöä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden osalta valitsi perusturvajohtajan virkaan Paula Paavilaisen hyväksyi Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän loppuselvityksen ja tilinpäätöksen merkitsi tiedoksi uimahalliselvityksen loppuraportin merkitsi tiedoksi Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu - tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen - selvityksen merkitsi tiedoksi lukioselvityksen loppuraportin merkitsi tiedoksi Toimitilastrategia -raportin 5

12 Toimintakertomus totesi lausuntonaan sosiaali- ja terveysministeriölle, että Pirkkalan kunta kuuluu palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun TAYS-ervan pohjalta perustettavaan sote-alueeseen päätti palvelusetelin käyttöönoton laajentamisesta sosiaali- ja terveyspalveluissa hyväksyi kiintiöpakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen päätti Vesilahden terveyskeskussairaalan lakkauttamisesta alkaen hyväksyi Seudullisen tietohallintoyhteistyösopimuksen määräsi verovuodelle 2015 tuloveroprosentiksi 20,00, yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 0,90, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi 0,45, muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi 0,95, yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentiksi 0,00 hyväksyi vuoden 2015 talousarvion sekä taloussuunnitelman vuosille valitsi kunnanhallituksen toimikaudelle

13 Toimintakertomus Kunnanhallitus toimikausi Puolue Paikat KOK 4 SDP 3 VIHR 1 KESK 1 PS 1 VAS 1 11 Varsinaiset jäsenet 2014 Varajäsenet 2014 Rissanen Helena pj, pormestari SDP Jartti Pirkko I vpj KOK Lehtinen Rauno II vpj VAS Hoikkala Teppo VIHR Karppanen Jouko SDP Kärki Armi PS Naskali Raili KESK Salomaa Ilona KOK Seppänen Mika KOK Tammi Jukka KOK Veltti Veera SDP Ylipää Markku KD Aalto Maija KOK Kallioluoma Jouni VAS Hulkkonen Leena VIHR Mattila Juha-Pekka SDP Vuorenpää Harri PS Gauffin-Kostilainen Denise KESK Kivelä Pirjo KOK Hyttinen Juha KOK Lammi Vesa KOK Pajunen Sirpa SDP 7

14 Toimintakertomus Talouden kehitys Julkinen talous oli vuonna 2014 alijäämäinen jo kuudetta vuotta peräkkäin. Vuodelta 2014 on käytettävissä tilastokeskuksen ja kuntaliiton julkaisemia ennakkotietoja kuntien tilinpäätöksistä. Kasvava työttömyys ja edelleen jatkunut heikko talouskehitys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua ja lisänneet menoja. Noin puolet kunnista nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, mutta silti kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %. Veroprosenttien korotusten on arvioitu lisänneen verotuloja noin 360 milj. eurolla. Verotulojen kehitykseen ovat vaikuttaneet heikon talouskasvun ja maltillisen palkkaratkaisun lisäksi edellisen vuoden jako-osuuksien oikaisut ja tilitysmuutokset. Talouskasvun on ennustettu elpyvän hitaasti, joten kuntien veropohja kehittynee jatkossakin vaatimattomasti. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen on kuluneella hallituskaudella kohdistunut lukuisia leikkauksia. Tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä vuonna 2014 oli 1,2 mrd. euroa. Vuonna 2014 tehtiin noin 360 milj. euron lisäleikkaus. Toimintamenojen kasvu on ollut erittäin maltillista, alle puoli prosenttia. Kunnat ovat tehostaneet toimintaansa ja palkkaratkaisu on ollut maltillinen. Kuntatyönantajien kyselyn mukaan henkilöstökulujen sopeutus on ollut noin 400 milj. euroa. Myös ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vähensi kuntien menoja (ja tuloja), arviolta noin 250 milj. euroa. Ilman yhtiöittämisiä toimintamenojen muutokseksi on arvioitu noin 1 %. Heikko verotulokehitys ja valtionosuusleikkaukset vaikuttivat olennaisesti siihen, että kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja. Velkaantumisen kasvu johtuu nimenomaan tulorahoituksen riittämättömyydestä investointeihin. Käyttötalousmenoja varten velkaa ei juuri ole otettu. Kuntien asukaskohtainen lainakanta oli ennakkotietojen mukaan euroa, kun se tilinpäätöksissä 2013 oli euroa. Kuntien koon mukaan tarkasteltuna asukkaan kunnissa lainkanta on tilinpäätösennusteissa euroa/asukas. Kuntien velkaantumiskehityksen ennakoidaan tulevinakin vuosina jatkuvan. Poistonalaisten investointien (investointimenot pl. maa- ja vesialueet ja osakkeet ja osuudet) määrä laski vuodesta 2013 noin 2 %. Vuonna 2014 työttömien määrä kasvoi valtakunnallisesti, Pirkanmaalla ja Pirkkalassa. Tammikuussa 2014 työttömien osuus työvoimasta oli Pirkanmaalla 14,5 %. Tammikuussa 2015 se oli 15,7 % eli suhteellinen lisäys vuodessa oli 1,2 % -yksikköä. Pirkkalassa oli tammikuussa 2014 työnhakijoina 969 henkilöä ja vuotta myöhemmin jo henkilöä. Vuoden aikana pitkäaikaistyöttömien määrä Pirkkalassa väheni 3 henkilöllä, mutta rakennetyöttömien määrä kasvoi peräti 127 henkilöllä. Rakennetyöttömien määrä kasvoi Pirkanmaalla kaikissa muissa kunnissa paitsi Nokialla. Alle 25- vuotiaita työttömiä oli tammikuussa 2014 Pirkkalassa 115 henkilöä ja vuotta myöhemmin heitä oli 101 henkilöä. Kaupunkiseudun kunnista lisäksi vain Kangasalla nuorisotyöttömyys väheni. Haastavasta työmarkkinatilanteesta johtuen työttömyys pysyy korkeana tulevinakin vuosina rasittaen samalla kuntien taloutta eri tavoin. Vuoden 2015 alusta voimaan tulleiden lakimuutosten takia kunta voi jatkossa työllistää työttömiä palkkatuella pääsääntöisesti vasta, kun he ovat olleet työttöminä työnhakijoina vähintään 800 päivää. Erityisesti nuorten palkkaaminen palkkatuen avulla vaikeutuu merkittävästi. Työttömien suuren määrän ja valtion vähenevien resurssien takia työttömien mahdollisuus saada riittävää ohjauspalvelua TE-toimistosta heikkenee. Siksi kunnat joutuvat jatkossa pääsääntöisesti itse vastaamaan aikaisempaa enemmän ja aikaisempaa isommalle määrälle työttömiä tarjottavasta ohjauksesta voimaan tullut laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (= TYP) siirtää aikaisempaa huomattavasti isomman määrän työttömiä kunnan järjestämisvastuulla olevien palveluiden (mm. perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, päihdehuolto) ja samalla niistä koituvan rahoituksen piiriin voimaan tulleen työmarkkinatuen rahoitusta koskevan lakiuudistuksen myötä kunta joutuu jatkossa osallistumaan merkittävillä summilla työmarkkinatukea saavien työttömien henkilöiden työmarkkinatuen maksuun, ellei kunta osaa ohjata heitä heidän työmarkkinatilanteensa perusteella tarkoituksenmukaiseen aktiivitoimeen. Valtion normiohjauksen perusteella lakisääteistä kuntouttavaa työtoimintaa ja sen monikanavaista kehittämistä on perusteltua lähivuosina tarkastella työllisyydenhoidollisena kehittämistoimenpiteenä. 8

15 Olennaiset muutokset Pirkkalan kunnan toiminnassa ja taloudessa Tuloslaskelma Tilikauden tulos on euroa ja tilikauden ylijäämä euroa, kun tuloksesta tehdään euron investointivaraus. Vuonna 2013 tilikauden tulos ja ylijäämä oli euroa. Tuolloin tulokseen vaikutti merkittävästi Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän purkautumisesta saatu peruspääoman palautus. Satunnaiset tuotot olivat euroa. Vuonna 2014 ei ole satunnaisia eriä. Lisäksi vuoden 2013 tilinpäätöksestä on huomioitava, että verotulojen tilitystekninen muutos vaikutti ko. vuoden verokertymään noin euron verran. Toiminnallisesti merkittävimmät muutokset olivat kahden uuden toimintayksikön avaaminen perusturvaosastolla. Sosiaalipalveluissa kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö Silvonrinne aloitti lokakuun alussa ja vanhusten palveluissa tehostetun palveluasumisen yksikkö Pirkkalan senioritalossa marraskuun alussa. Ulkoisten toimintatuottojen kasvu vuonna 2014 oli 2,2 %. Kasvu on maltillinen, mutta talousarvion mukainen. Maksutuotot vähenivät erityisesti maankäyttö- ja kehittämiskorvausten pienenemisestä johtuen. Vastaavasti myyntituotot ja muut toimintatuotot lisääntyivät. Syynä ovat erityisesti maanmyyneistä saadut tuotot. Tämä muutos on maapoliittisen ohjelman mukainen. Ulkoiset toimintakulut kasvoivat vuodesta 2013 yhteensä 3,7 %. Henkilöstökulujen kasvu oli 3,6 %, kun se vuonna 2013 oli 8 %. Muiden toimintakulujen kasvu oli 10,5 %. Sitä selittävät muun muassa vuokrakulut uusista kehitysvammaisten asumispalveluyksikön ja senioritalon tiloista. Lisäksi muihin toimintakuluihin sisältyy joitakin kertaluontoisia kulueriä. 6,2 (6 %) 5,9 (5 %) 42 (38 %) 2,5 (2 %) Ulkoiset kulut, milj. 54,9 (49 %) Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Verotulojen monta vuotta jatkunut positiivinen kehitys taittui vuonna Verotulokertymä jäi lähes euroa pienemmäksi kuin vuonna Jos 9 Toimintakertomus huomioidaan vuonna 2013 tehdyn tilitysteknisen muutoksen vaikutus ( euroa), olisivat vuoden 2014 verotulot noin euroa suuremmat kuin vuonna Verotulojen kehityksen hidastuminen johtuu kunnallisverojen tilitysten vähenemisestä. Ne jäivät noin 1,5 miljoonaa edellisvuotta pienemmiksi. Kiinteistöverot sen sijaan kasvoivat lähes euroa (11 %) ja yhteisöverot lähes euroa (21 %). Valtinosuusleikkausten myötä niiden määrä laski noin 1 milj. euroa (8 %). Valtionosuuksien kehitys jatkuu vuonna 2015 samansuuntaisena. Toimintatuotot, verotulot, valtionosuudet, milj. 79,5 (66 %) 11,9 (10 %) 29,7 (24 %) Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut vähenivät toimintavuoden aikana tehdyn johdannaissopimuksen myötä lähes puoleen vuoden 2013 tasosta. Tämä järjestely näkyy tuloslaskelman muissa rahoitustuotoissa ja kuluissa. Korkokulut jäivät talousarviota pienemmiksi, koska uusien lainojen ei nostettu niin paljon kuin talousarviossa oli ennakoitu ja toisaalta lainojen nostot ajoittuivat vasta vuoden jälkipuoliskolle. Vuosikatteeksi muodostui euroa, mikä on noin 2 milj. euroa talousarviota parempi. Vuoteen 2013 verrattuna laskua on kuitenkin yli 4 milj. euroa. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli euroa (vuonna 2013: euroa). Poistojen kasvuun ovat vaikuttaneet sekä korkeana pysynyt investointitaso että vuoden 2013 alusta voimaan tullut päivitetty poistosuunnitelma, joka lyhensi erityisesti rakennusten poistoaikoja merkittävästi. Investoinnit Investointimenot olivat yhteensä 14,4 milj. euroa. Maa-alueiden hankintaan käytettiin lähes 3,9 milj. euroa, mikä on huomattavasti vuotta 2013 enemmän. Tuolloin maanostot olivat 1,4 milj. euroa. Talonrakennusinvestoinnit olivat 5,2 milj. euroa (vuonna 2013: 2,4 milj. euroa) ja kunnallistekniikan investoinnit olivat 4,4 milj. euroa (vuonna 2013: 7 milj. euroa). Irtaimen omaisuuden hankinnat olivat noin euroa. Lisäksi Pirkkalan kunta osallistui lentoaseman kakkosterminaalin laajennukseen noin eurolla. Myös taloussuunnitelmakauteen sisältyy merkittäviä inves-

16 tointikohteita, mikä tuo haasteita talouden tasapainoisena pitämiselle. Lainamäärä Toimintakertomus 4,4 (31 %) 5,2 (36 %) Investointimenot, milj. 3,9 (27 %) 0,2 (1 %) 0,7 (5 %) Maa-alueet Kiinteistöt Irtain Talonrakennus Kunnallistekniikka 1000 EUR /asukas TP 2010TP 2011TP 2012TP 2013TP 2014 Lainakanta Lainat /asukas Rahoitus Vuonna 2014 nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa 9 milj. euroa ja lainoja lyhennettiin noin 7,7 milj. eurolla. Korollinen vieras pääoma oli vuoden lopussa 45,5 milj. euroa, jolloin asukaskohtainen laina oli euroa. Vuonna 2013 asukaskohtainen lainamäärä oli euroa, joten siinä ei ole tapahtunut juurikaan muutosta. 1,7 (1 %) 14,4 (11 %) Kokonaismenot, milj. 7,7 (6 %) Toimintamenot Korko- ja muut rahoitusmenot Investointimenot Väestön kehitys Kunnan asukasmäärä kasvoi vuonna 2014 yhteensä 1,7 %. Lisäys oli 320 asukasta. Asukasluku oli vuoden lopussa Prosentuaalisesti suurinta kasvu oli ikäluokassa vuotiaat Väestömäärän kehitys ,4 3,1 2,1 1,3 1, Asukasluku Kasvu % 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 111,5 (82 %) Lainojen lyhennykset Kokonaistulot, milj. 0,9 0,2 9 (1 %)(0 %)(7 %) 11,9 (9 %) 29,7 (23 %) Toimintatulot Verotulot Valtionosuudet 79,4 (60 %) Korko- ja muut rahoitustulot Investointitulot Lainan otto 10

17 Toimintakertomus Pirkkalan väestörakenteen muutos ikäryhmittäin Ikäryhmä as.luku muutos % muutos osuus as.luku muutos hlöä koko % muutos hlöä osuus koko väestöstä as.luku muutos % muutos hlöä osuus koko väestöstä väestöstä ,0 % 64 9 % ,8 % % ,8 % 14 9 % ,9 % % ,5 % % ,4 % % ,8 % -6 4 % 685-2,7 % % 671-2,0 % % ,4 % % ,1 % % ,8 % % ,6 % % ,1 % % ,7 % % ,8 % 91 9 % ,9 % % ,6 % % ,9 % 39 4 % 765 9,0 % 63 4 % 821 7,3 % 56 4 % yli ,0 % 4 1 % 214 4,4 % 9 1 % 223 4,2 % 9 1 % Yhteensä ,1 % ,0 % ,3 % ,0 % ,7 % ,0 % 2014 Työllisyys- ja elinkeinoasiat sekä asuminen Työllisyyden kehitystä on kuvattu seudun ja Pirkkalan kunnan osalta edellisessä luvussa Talouden kehitys. Työllisyydenhoidon yksi merkittävä menoerä on työmarkkinatuen kuntaosuus, johon työllisyyspalveluissa oli alun perin vuodelle 2014 varattu euroa. Muutostalousarviossa siihen myönnettiin lisämääräraha. Perusteena talousarviomuutokseen oli lyhyemmän aikaa työttöminä olleiden henkilöiden kiihtyvä määrällinen valuma pitkäkestoisempaan työttömyyteen kunnan moniammattillisen ohjauksen tehostumisesta huolimatta. Työmarkkinatuen kuntaosuuden lopullinen kertyvä vuodelta 2014 oli euroa. Mikäli lakisääteistä kuntouttavan työtoiminnan (= Pirkkalan työtoiminta) palvelua ei olisi kehitetty vuoden kuluessa, olisi kunnalle maksuun lankeava työmarkkinatuen kuntaosuus ollut vielä huomattavasti isompi. Toimitilatonttien kauppa jatkui heikosta suhdannetilanteesta huolimatta vilkkaana. Kunta teki tai hyväksyi vuoden 2014 aikana historiansa suurimmat toimitilantonttien kaupat. Lukuisten pienempien kauppojen ohella kunta allekirjoitti tai hyväksyi yhteensä neljä 1-2 miljoonan euron kauppaa Toiviosta, Linnakalliosta ja Vähä-Vaitista. Tonteille sijoittuvat Kesko, Also, Posti ja lukuisa joukko pienempiä yrityksiä. Vuoden aikana valmistui Partolassa Lemminkäisen rakentama km 2 :n liikerakennushanke, johon sijoittuivat Byggmax, Asko, Sotka ja Tokmanni, ja Vähä-Vaittiin sekä lentokentän yritysalueelle lukuisia pienempiä toimitiloja. Myönteiseen työpaikkakehitykseen vaikuttivat myös kunnan ja lennoston työpaikkalisäykset. Pitkään vireillä ollut lentoaseman kakkosterminaalin laajennus ja saneeraus saatiin käyntiin. Vuoden 2014 arvioitu työpaikkojen nettolisäys oli noin 200 työpaikkaa. Kunnan arvioitu työpaikkamäärä oli vuoden lopussa noin ja työpaikkaomavaraisuus vajaat 74 %. Kunnan asettama työpaikkatavoite ja työpaikkaomavaraisuuden kasvutavoite saavutettiin. Rakenteilla olevien ja myytyjen tonttien sekä käynnissä olevien neuvottelujen perusteella suhdannekuvasta huolimatta näyttäisi siltä, että Pirkkalan työpaikkakehitys tulee olemaan lähivuosina oikein hyvä. Omakotitontteja luovutettiin Ratsutilan alueelta yhteensä 16 kpl. Vuonna 2014 vahvistui asemakaavoja yhteensä 44,83 ha, mikä on merkittävästi paria edellistä vuotta enemmän. Kerrosaloina (m 2 ) mitattuna kaavoitettiin asumiseen km 2 ja yleisiin alueisiin, liike- ja teollisuuskäyttöön km 2. Rakennuslupia myönnettiin 226 kpl, mikä on lukumäärältään samaa tasoa kuin vuonna Asuntoja valmistui hallintamuodon mukaan luokiteltuna seuraavasti: omistusasunnot 39 kpl, asumisoikeusasunnot 83 kpl ja ARA-vuokra-asunnot 110 kpl (luvussa mukana 17 kehitysvammaisten palveluasuntoa). Lisäksi valmistui 3 ryhmäkotiasuntoa Y-säätiön rakennuttamaan senioritaloon. Omistusasuntojen määrä oli kolmeen edellisvuoteen verrattuna huomattavasti pienempi. Ara-vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen määrä puolestaan oli edellisvuosia merkittävästi suurempi. Valtion tukemia vuokra-asuntoja valmistui viisivuotiskaudella yhteensä 243 kpl eli keskimäärin 49 asuntoa vuosittain. Nämä luvut eivät sisällä lyhyellä korkotuella lainoitettuja ns. välimallin vuokraasuntoja. Asumisoikeusasuntoja valmistui samaan aikaan 260 kpl eli keskimäärin 52 asuntoa vuosittain. Valmistuneiden valtion tukemien asuntojen määrä ylitti moninkertaisesti seutukunnallisissa sopimuksissa ja ohjelmissa kunnalle asetetut tavoitteet. Hyvä kehitys johtui paitsi kunnan panostuksista myös osittain siitä, että omistusasuntojen kysynnän hiipuessa rakennusliikkeet muuttivat omia omistusasuntohankkeitaan vuokra- ja asumisoikeushankkeiksi, joita kunta on puoltanut. 11

18 Arvio tulevasta kehityksestä Kuten koko kuntasektorin, myös Pirkkalan kunnan tulevaan kehitykseen vaikuttaa olennaisesti tuleva toimintaympäristö, johon vaikuttavat myös mahdolliset lainsäädännölliset muutokset. Muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta päättäminen lykkääntyi seuraavalle hallituskaudelle. Samoin koulutukseen liittyviä lainsäädäntömuutoksia on valmisteilla. Pirkkalan kuntastrategian mukaan investointien mitoitus ja rahoitus suhteutetaan kantokykyyn ja talouden tulee olla tasapainoinen. Investointitaso ja -tarpeet ovat taloussuunnitelmavuosina suuret. Verotulojen kehitykseen liittyy epävarmuustekijöitä. Erityisesti kunnallisveron kehitys näyttää alkuvuoden 2015 aikana jatkuvan vuoden 2014 tapaan hyvin maltillisena tai nollatasolla. Kunnalla on lähivuosina tulo-odotuksia muun muassa tonttien myynneistä, mutta menojen kasvuun ja rakenteeseen on kiinnitettävä huomiota, jotta velkaantuminen pysyy hallinnassa. Henkilöstö Pirkkalan kunnan henkilöstömäärä oli henkilöä, joista vakinaisia oli henkilöä. Henkilöstön määrä on kasvanut 59 henkilöllä (4,4 %) edellisestä vuodesta. Henkilöstömäärän kasvua tarkasteltaessa tulee huomioida, että uusinta toimintoina käynnistyivät kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö Silvonrinne ja vanhusten asumispalveluyksikkö. Henkilöstön jakautuminen osastoittain on esitetty henkilöstöä koskevissa liitetiedoissa. Henkilöstökulut vuonna 2014 olivat yhteensä euroa, josta palkat ja palkkiot euroa ja henkilösivukulut euroa. Henkilöstökulut nousivat edellisestä vuodesta euroa eli 3,6 %. Henkilöstökertomuksessa raportoidaan yksityiskohtaisemmin henkilöstöön liittyvistä tunnusluvuista. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Toimintaympäristöön liittyviä epävarmuustekijöitä tulee valmistelluista, mutta hyväksymättömistä lainsäädännöllisistä uudistuksista ja niiden vaikutuksista Pirkkalan kunnalle. Vaikutukset voivat ulottua niin menojen kasvuun kuin henkilöstön asemaan. Pirkkalan kunnan strategiassa vuosille on asetettu tavoitteet ja painopisteet vuoteen Tavoitekokonaisuudet ovat aktiivinen elinkeinopolitiikka, hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat ja hyvin toimiva kunta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi asetetaan vuosittaiset talousarviotavoitteet. Toimintakertomus voimaan tullut Pirkkalan kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje velvoittaa laatimaan kunnan sekä toimielinten riskienhallintasuunnitelmat. Järjestelmällinen riskienarviointi ja riskienhallintasuunnitelmien laatiminen toteutetaan vuoden 2015 aikana. Yleinen taloustilanne aiheuttaa Pirkkalan kunnankin taloudelle riskin niin tulojen kuin menojen kehitykselle. Tulojen, erityisesti verotulojen, kehityksen hidastuminen on riski, kun samalla toimintamenoihin ja investointeihin kohdistuu suuria tarpeita. Taloussuunnitelmakaudella on suunnitteilla suuria investointihankkeita, joiden vaikutus kunnan talouden kantokykyyn on merkittävä. Viime vuosien väestönkasvu on aiheuttanut osaltaan investointitarpeita. Tasaisen väestönkasvun toteutumisen eteen tehdään suunnitelmallista työtä tietojohtamisjärjestelmän avulla. Tavoitteena on pitää jatkossa kunnan kasvu tasaisena, jotta palvelutarpeet ja - tuotanto pysyvät tasapainossa talouden kanssa. Korkoriskin hallitsemiseksi tehtiin vuonna 2014 koronvaihtosopimus, joka mahdollistaa vaihtuvakorkoisille lainoille vuonna 2019 alkavan suojauksen kohtuullisella korkoprosentilla. Vahinkoriskeihin on varauduttu kattavalla vakuutusturvalla. Pirkkalan kunnan vakuutukset on keskitetty IF vakuutusyhtiöön. Vakuutusten tason arvointi ja valvonta on vastuutettu talousjohtajalle. Ympäristötekijät Ympäristönsuojelun vastuualueella hoidetaan ja koordinoidaan viranomaistehtävien lisäksi ympäristön tilan tutkimista ja ympäristökasvatustyötä. Vuonna 2014 saatiin päätökseen ASROCKS -hanke, jonka yhteydessä saatiin tietoa maaperän arseeniin liittyvistä riskeistä. Hankkeen tulosten mukaan maaperän luontaisen arseenin riski ihmisille ja ekosysteemille on hyvin pieni. Arseeniriski on hallittavissa myös ns. arseeniriskialueilla tapahtuvissa rakentamiskohteissa, joihin liittyy kallion louhimista tai maaperän kaivamista. Pirkkalan arseeniriskialueet on kartoitettu jo aiemmin. Loppuvuonna 2014 saatiin alustavia tutkimustuloksia Sikojoen sedimentin haitta-ainepitoisuuksista. Tutkimustulosten mukaan Sikojoen sedimentissä esiintyy paikoin voimakkaasti kohonneita haittaainepitoisuuksia, joista PCB 118 -yhdiste on merkittävin. Vuoden 2015 aikana tehdään täydentäviä tutkimuksia Sikojoen sedimentin haitta-ainepitoisuuksista, jotta saadaan tarkempia tietoja todellisista pitoisuuksista eri puolilta Sikojokea ja eri syvyyksiltä. Samalla yritetään selvittää, mistä haitta-ainekuormitus on tullut. Todennäköinen lähde saattaa olla jopa useita vuosikymmeniä sitten tapahtunut huolimaton jätteen- 12

19 käsittely, joka on voinut aiheuttaa myös maaperän pilaantumista. Sedimentin haitta-aineet muodostavat haasteen suunnitellut Sikojoen kunnostushankkeen toteuttamiselle ruoppausten ja ruoppausmassojen läjitysten osalta. Mahdollisesta maaperän kunnostuksesta saattaa aiheutua tulevaisuudessa kustannuksia, mutta niiden arvioiminen ennen tarkempia tutkimuksia ei ole mahdollista. Kunnallistekniikan suunnittelussa ja rakentamisessa on noudatettu kestävän kehityksen periaatteita, muun muassa laadukkaita materiaaleja ja rakenteita käyttämällä. Tämä säästää elinkaarimittakaavassa kustannuksia ja luonnonvaroja. Katuvalaistusta on saneerattu ja vanhoja elohopealamppuja on uusittu energiatehokkaampiin valaisimiin. Katuvalaistuksen saneeraukseen käytettiin noin euroa. Katuvalaistuksen kokonaisenergiankulutusta on saatu pienennettyä valaisinten määrän kasvusta huolimatta. Toimintakertomus Joukkoliikenteen järjestämistapa muuttui Tampereen kaupunkiseudulla kesällä Muutos perustuu EU:n palvelusopimusasetuksen mukaiseen joukkoliikennelakiin. Uudistus toi Pirkkalassa huomattavia parannuksia joukkoliikenteen palvelutasoon. Uudistuksen seurauksena joukkoliikenteen käyttö kasvoi vuoden 2014 aikana noin %. Kevyen liikenteen reitistöä kehitetään yhteistyössä kunnallistekniikan ja maankäytön vastuualueiden kesken. Vuonna 2014 laadittiin pyöräilyn laatukäytävän suunnitelmat välille Pirkkala- Tampere. Hanke toteutetaan Pirkkalan osalta MALhankkeena yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa vuonna Tilapalvelu on vuonna 2014 tehnyt monia tutkimuksia sisäilmaongelmien syiden selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Lisäksi tilapalvelu on jatkanut kunnan kiinteistöissä energiansäästötoimenpiteitä 7 kohteessa ESCO II hankkeen puitteissa. 13

20 Toimintakertomus Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että kunnalle ja kuntakonsernille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäinen valvonta on osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä kunnan johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskien hallintaa, toiminnan kehittämistä ja tuloksellisuuden arviointia. Kunnan sisäisen valvonnan tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus siitä, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita, ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja omaisuus ja resurssit turvataan. Riskienhallinnalla tarkoitetaan järjestelmällisiä menettelytapoja, joiden avulla tunnistetaan ja kuvataan kunnan ja kuntakonsernin toimintaan liittyviä riskejä, arvioidaan riskien merkittävyyttä ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja raportoimiseksi. Valtuusto hyväksyi hallintosääntöön lisättäväksi kuntalain 13 :n mukaisesti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteita koskevat säännökset, jotka tulivat voimaan helmikuun alusta Lisäksi valtuusto päätti hallintosääntöön tehtävistä tarkennuksista koskien sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Nämä muutokset tulivat voimaan Valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kunnanhallitus vastaa kuntaa ja kuntakonsernia koskevan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan järjestämisestä, hyväksyy sisäistä valvontaa koskevat ohjeet ja menettelytavat sekä valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksellisesti. Pormestarilla on kokonaisvaltainen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan valvontavastuu. Vuoden 2014 aikana päivitettiin hallintosäännön lisäksi Pirkkalan kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje. Kunnanhallitus hyväksyi yleisohjeen ja se tuli voimaan Yleisohjeessa määritetään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleiset periaatteet ja toteuttamistavat. Aiempaan ohjeeseen verrattuna se sisältää sekä kunta- että toimielintasoisen riskienhallintasuunnitelman laatimisvelvoitteen. Riskienhallintasuunnitelmat tehdään vuoden 2015 aikana ja niitä päivitetään vuosittain talousarvion laatimisen yhteydessä. Tilivelvollisia ovat mm. kunnanhallituksen jäsenet, lautakuntien jäsenet, ympäristöterveydenhuollon jaoston jäsenet, pormestari ja yksikköjen johtavat viranhaltijat voimaan tulleen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen mukaan Pirkkalan kunnan tilivelvolliset viranhaltijat nimetään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä, käytännössä tämä tehdään edellä mainitulla tavalla ensimmäisen kerran talousarvion 2016 käsittelyn yhteydessä. Pirkkalan kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen mukaan sisäinen valvonta ja riskienhallinta tulee huomioida osana toimintaprosesseja. Jatkuvat sisäisen valvonnan kohdealueet ovat päätöksenteko ja esteellisyys, talouden suunnittelu ja seuranta, kirjanpito ja maksuliikenne, henkilöstöasiat, omaisuuden hallinnointi ja vakuutukset, avustukset, tietoturva, sopimukset ja hankinnat. Valvontavastuut on määritelty yleisohjeessa. Lisäksi pormestari päättää kansliapäällikön esityksestä vuosittain sisäisen valvonnan painopistealueet. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Laista ja asetuksista tulevien määräysten ja tehtävien lisäksi kunnan omissa johtosäännöissä määritellään johtamis- ja päätöksentekovastuut. Kunnan toiminta on perustunut pääosin voimassa oleviin säännöksiin, määräyksiin ja tehtyihin päätöksiin. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talousarvion tavoitteiden toteutuminen on raportoitu tilinpäätöksessä talousarvion toteutuminen osiossa. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa määritellään vuosittain seuranta- ja raportointikäytännöt. Niitä on noudatettu hyvin. Sitovien tavoitteiden strategian mukaisuuteen, asiakaslähtöisyyteen ja mitattavuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota vuoden 2015 talousarviota laadittaessa. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan järjestämiseen tulee edelleen kiinnittää huomiota. Talousarvion 2016 laadinnan yhteydessä tullaan laatimaan kunta- ja toimielinkohtaiset riskienhallintasuunnitelmat, jotka päivitetään jatkossa vuosittain. Kunnan vakuutusturva ja vakuutuksien hallinta on kunnossa. Vuonna 2014 päivitettiin kunnan valmiussuunnitelma ja pidettiin valmiusharjoitus. Lisäksi rahoitusriskejä vähennettiin tekemällä uusi johdannaissopimus, jolla saatiin korvattua kunnalle taloudellista menetystä aiheuttanut sopimus. 14

21 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnan hankintaohjeessa määritetään hankintojen tekemisen ja kilpailuttamisen periaatteet ja talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa hankinta- ja luovutusvaltuudet. Omaisuuden hankinta perustuu määrärahapäätöksiin ja määriteltyihin hankinta- ja sopimusvaltuuksiin. Ulkopuoliset hankinnat on pääsääntöisesti kilpailutettu joko kunnan tai KuHa Oy:n toimesta. Valtuusto hyväksyi kesäkuussa 2014 toimitilastrategian, jossa linjataan kiinteistöjen tulevaisuuden käyttöä ja mahdollisia luopumisia. Sopimustoiminta Sopimusten valvonnan ja täytäntöönpanon tueksi kunnan asianhallintajärjestelmässä on sopimushallinnan osio. Sopimusrekisterit ovat pääosin ajantasaisia. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen päivityksen yhteydessä ohjeeseen lisättiin erityismääräykset rakennusurakkasopimuksista. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Pirkkalan kunnassa ei ole omaa sisäisen tarkastuksen yksikköä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan valvontavastuut on määritelty kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeessa. Vakanssimuutoksen myötä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan resurssia lisättiin, kun hallinto-osastolla aloitti elokuussa 2014 erityisasiantuntija, jonka tehtävänkuvaan kuuluu tarkastustoimi ja riskienhallintatehtävät. Toimintakertomus Kunnassa on valmisteilla sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintamallin kuvaus. Tulevassa Pirkkalan kunnan toiminnan johtaminen, hallinta ja omistajaohjaus asiakirjassa kuvataan Pirkkalan kuntakonsernin johtamisjärjestelmä ja siihen sisältyvät valvonnan, kokonaisvaltaisen riskienhallinnan ja arvioinnin menettelyt. Asiakirjan valmistuu kevään 2015 aikana, koska eduskunnan hyväksymä uusi kuntalaki tulee huomioida sen valmistelussa. Vuonna 2014 sisäisen valvonnan painopistealueet olivat henkilörekisteriselosteiden ajantasaisuus, vakanssien ulkopuolisen henkilöstön käyttö osastoilla ja hankintojen oikeellisuuden tarkastusprosessi. Henkilörekisteriselosteita koskeva ohjeistus on uusittu ja osastoilla on havaittu joitakin vanhentuneita tietoja, jotka korjataan viimeistään alkuvuoden 2015 aikana. Vuonna 2014 otettiin käyttöön vakanssirekisteri, jonka avulla kyetään hallinnoimaan vakansseja aiempaa järjestelmällisemmin. Se mahdollistaa myös raportoinnin vakanssien ulkopuolisen henkilöstön käytöstä. Vakanssirekisterin toimivuuteen liittyy vielä joitakin ongelmia, jotka vaativat korjaamista. Hankintojen oikeellisuuden tarkastusprosessi perustuu talousarvion täytäntöönpano-ohjeisiin. Kaikilla osastoilla ko. ohje on käsitelty henkilöstön kanssa. Sisäisen valvonnan painopistealueista annetuissa raportissa ei ole tuotu esiin olennaisia virheitä tai puutteita. Sisäisen valvonnan järjestelmällisyyttä, dokumentointia ja vastuunjakoa tulee kehittää, mikä tulee huomioida valmisteilla olevassa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintamallin kuvauksessa. 15

22 Toimintakertomus Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa kunnan rahoituksen riittävyyttä. Rahoituslaskelmassa osoitetaan, miten investoinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tulojen riittävyys menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Toimintakate (2013: ) Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus. Vuosikate 139,7 % poistoista ja 465 /asukas (2013: 223,4 % ja 706 /asukas) Osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, poistoihin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Tilikauden tulos (2013: ) Tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus. Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 26,6 % (2013: 27 %) Tunnusluku osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi myynti- ja maksutuotoilla ja muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Saatu prosenttiosuus vähennettynä sadasta puolestaan osoittaa, millainen osuus toimintakuluista rahoitetaan verotuloin ja valtionosuuksin. 16

23 Toimintakertomus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut ulkoiset tuotot ja kulut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 7 7 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 26,6 27,0 = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/Poistot, % 139,7 223,4 = 100 * Vuosikate/Poistot Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

24 Toimintakertomus Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta (1 000 ) (2013: 1.888) Tunnusluvun avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus 61,2 % (2013: 80,7 %) Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Lainanhoitokate 1,1 % (2013: 2,0 %) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Pirkkalan kunnan lainanhoitokyky on ollut viime vuosina keskimäärin tyydyttävällä tasolla. Kassan riittävyys 16 pv (2013: 22 pv) Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Maksuvalmius on heikentynyt jonkin verran vuodesta

25 Toimintakertomus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ulkoiset rahan lähteet ja rahan käyttö Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 36-4 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 61,2 80,7 = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate 1,1 2,0 = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudella Asukasmäärä

26 Toimintakertomus Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Taseen liitetiedoissa on tase-erien tarkemmat erittelyt. Omavaraisuusaste 54,2 % (2013: 54,4 %) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää %:n omavaraisuutta. 50%:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus 55,2 % (2013: 52,7 %) Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin pienempi kuin Pirkkalassa. Kertynyt ylijäämä 45,6 milj. euroa (2013: 45,6 milj. euroa) Kertynyt ylijäämä osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä, /asukas (2013: 2483) Asukaskohtainen kertynyt ylijäämä laski 43 euroa vuonna Lainakanta oli 45,5 milj. euroa (2013: 44,2 milj. euroa) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Lainakanta, /asukas (2013: 2.404) Asukaskohtainen lainamäärä nousi 27 euroa vuonna Koko maassa lainaa oli tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan keskimäärin euroa/asukas. Lainasaamiset olivat (2013: ) Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 20

27 Toimintakertomus Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet IV Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot V Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) VI Tilikauden ylijäämä (alijäämä) II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 2. Rakennukset VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaaehtoiset varaukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet C TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat III Sijoitukset Muut toimeksiantojen pääomat Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset 8 8 D VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Valtion toimeksiannot Lainat julkisyhteisöiltä 9 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Liittymismaksut ja muut velat Muut toimeksiantojen varat II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta C VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä 9 9 I Vaihto-omaisuus Saadut ennakot Aineet ja tarvikkeet Ostovelat Muu vaihto-omaisuus Muut velat II Saamiset Siirtovelat Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit 0 0 IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

28 Toimintakertomus Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 54,2 54,4 = 100*(Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % 55,2 52,7 = 100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Lainakanta , = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainakanta , /asukas Lainasaamiset , = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Asukasmäärä

29 Toimintakertomus Kokonaistulot ja -menot TULOT MENOT Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkokulut 966 Korkotuotot 7 Muut rahoituskulut 792 Muut rahoitustuotot 901 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 186 Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

30 Toimintakertomus Kuntakonsernin toiminta ja talous Pirkkalan kunnan konsernirakenne PIRKKALAN KUNTA Tytäryhteisöt Kuntayhtymät Pirkkalan Jäähalli Oy 92,23 % 4,48 % Tampereen kaupunkiseudun ky Kiinteistö Oy Pirkkalakeskus 77,55 % 2,86 % Pirkanmaan liitto ky Niemenmaan Lämpö Oy 70,00 % 1,65 % Pirkanmaan sairaanhoitopiirin konserni ky 0,79 % Hämeen päihdehuollon ky Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Pirkkalan Jäähalli Oy:n toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kunta on antanut jäähalliosakeyhtiölle sitoumuksen palvelujen ostamisesta vuosittain eurolla. Tilikauden 2014 tappio oli ,21 euroa. Yhtiöllä on edellisiltä tilikausilta kertynyttä tappiota ,80 euroa. Kunta on taannut Pirkkalan Jäähalli Oy:n leasingsopimuksella hankkiman jäänhoitokoneen. Kiinteistö Oy Pirkkalakeskuksen (omistusosuus 77,55 %) kiinteistö sijaitsee osoitteessa Suupantie 6 ja Pirkkalan kunnan toiminnoista kiinteistössä ovat kunnan pääkirjasto, sivistystoimen hallinnon tilat sekä ympäristöterveydenhuolto Pirteva. Kunnan omistuksessa on myös 10 autopaikkaa. Yhtiön tilikauden tappio oli ,90. Aikaisemmilta tilikausilta on kertynyt tappiota ,30 euroa. Kunnan omistusosuus Niemenmaan Lämpö Oy:stä on 70 %. Tilikauden 2014 voitto oli 6.165,00 euroa. Edellisiltä tilikausilta kertynyttä tappiota on ,58 euroa. Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Konsernin osalta on tiedossa seuraava valmistelussa oleva muutos. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä on lopettanut palvelutuotannon Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa Kuntayhtymän yhtymähallitus on päättänyt saattaa kuntayhtymän purkusopimuksen jäsenkuntien käsiteltäväksi. Pirkkalan valtuusto hyväksyi osaltaan purkusopimuksen

31 Toimintakertomus Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa konsernin toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus sekä varmistaa, että konserniyhteisöille asetetut tavoitteet saavutetaan. Pirkkalan kunnan konserniohje on hyväksytty valtuustossa Sen mukaan valtuusto määrittelee kunnan omistajapolitiikan sekä hyväksyy talousarviossa ja suunnitelmassa kunnan konsernijohtamista ja muuta yhteistoimintaa koskevat yleiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Kuntakonsernia johtaa kunnanhallitus. Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiö- tai vastaaviin kokouksiin ja hallituksiin. Kuntakonserniin kuuluvien kuntayhtymien, säätiöiden yms. yhteisöjen edustajat nimeää kuitenkin niiden perussopimuksessa tai säännöissä määrätty kunnan toimielin. Kunnanhallitus ja pormestari antavat ohjeita kunnan edustajille konserniyhteisöissä ja vuoden 2014 aikana he ovat antaneet tarvittaessa toimintaohjeita tytär - ja osakkuusyhtiöiden yhtiökokouksiin. Myös muiden yhtiöiden kunnan määräämiä omia edustajia on tarpeen vaatiessa ohjeistettu. 25

32 Toimintakertomus Konsernilaskelmat ja niiden tunnusluvut Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut ulkoiset tuotot ja kulut Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot -9-6 Arvonalentumiset Satunnaiset erät -456 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 34,5 35,0 = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/Poistot, % 130,4 199,0 = 100 * Vuosikate/Poistot Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

33 Toimintakertomus Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -3 Antolainasaamisten vähennys -3 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 62,3 71,9 = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate 1,2 2,0 = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudella Asukasmäärä

34 Toimintakertomus Konsernitase VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet II Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma Muut pitkävaikutteiset menot III Arvonkorotusrahasto Ennakkomaksut 33 IV Muut omat rahastot V Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) II Aineelliset hyödykkeet VI Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet B VÄHEMMISTÖOSUUDET Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet C POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat VARAUKSET Poistoero III Sijoitukset Vapaaehtoiset varaukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet D PAKOLLISET VARAUKSET Muut lainasaamiset Eläkevaraukset 1 4. Muut saamiset Muut pakolliset varaukset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT E TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT F VIERAS PÄÄOMA I Vaihto-omaisuus I Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma II Pitkäaikainen koroton vieras pääoma II Saamiset III Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikaiset saamiset IV Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikaiset saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ III Rahoitusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

35 Toimintakertomus Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % = 100*(Oma pääoma +Vähemmistöosuus +Konsernireservi +Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus-% 53,0 50,6 = 100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Lainakanta , = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainat /asukas Lainasaamiset , = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Asukasmäärä

36 Toimintakertomus Tilikauden tuloksen käsittely Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä (KuntaL 69 ). Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen, ,49 euroa, käsittelystä, että kirjataan vapaaehtoisiin varauksiin ,00 euron investointivaraus kohteena Nuolialan koulu kirjataan tilikauden ylijäämä 8.396,49 euroa taseen omaan pääomaan edellisten vuosien ylijäämien lisäykseksi. 30

37 Tilinpäätös on talousarviota parempi. Talousarviossa tilikauden tulos oli vuoden 2014 aikana tehtyjen muutosten jälkeen euroa ja toteuma noin 2,5 miljoonaa euroa. Merkittävin syy poikkeamaan on toimintakulujen jääminen noin 2 milj. euroa talousarviota pienemmiksi. Toimintatuotot toteutuivat kokonaisuudessaan talousarvion mukaisina toteumaprosentin ollessa 100,7. Myyntituotot olivat talousarviota suuremmat. Tähän on syynä erityisesti asuintonttien myynnin kirjaaminen myyntituottoihin, kun ne oli talousarviossa budjetoitu muihin toimintatuottoihin. Kirjaustavan muutos tehtiin tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä, joten sitä ei ole käsitelty muutostalousarviossa. Tämän takia muut toimintatuotot jäivät vastaavasti talousarviota pienemmiksi. Maksutuottojen talousarviota pienempi toteuma selittyy sillä, että maankäyttö- ja kehittämiskorvauksia ei vuonna 2014 tuloutunut. Toimintakuluista henkilöstökulut jäivät euroa ja palvelujen ostot euroa talousarviota pienemmiksi. Suurimmat alitukset henkilöstökuluissa oli hallinto-osaston, varhaiskasvatuksen ja ruoka- ja puhtauspalvelun tehtäväalueilla. Palvelujen ostoissa alituksia on usealla tehtäväalueella. Verotulot toteutuivat lähes talousarvion mukaisina (toteumaprosentti 99,5). Pitkäaikaista lainaa nostettiin yhteensä 9 miljoonaa euroa, kun alkuperäisessä talousarviossa oli varauduttu 13 miljoonan euron ja muutostalousarvion jälkeen 11 miljoonan euron lainan lisäykseen. Pitkäaikaisten lainojen nettolisäys vuonna 2014 oli 1,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 lopussa ei ollut lyhytaikaista lainaa. Lainakanta säilyi lähes samalla tasolla kuin vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Korollinen vieras pääoma oli 45,5 milj. euroa, jolloin lainaa oli asukasta kohti euroa. Käyttötalouden tehtäväalueittaisissa (valtuustoon nähden sitova taso) tilinpäätöstiedoissa on selvitetty poikkeamat tuloarvioihin ja määrärahoihin sekä raportoitu toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Investointien toteumassa on kerrottu hankkeiden keskeiset sisällöt ja poikkeamat talousarvioon. Sitovuustasot on esitetty omilla riveillään. Talonrakennuksen ja kunnallistekniikan investoinneista on lisäksi kerrottu, onko kyseessä uus/laajennusinvestointi (U) vai korvausinvestointi (K). Uus/laajennusinvestointien määrä oli noin 7 milj. euroa ja korvausinvestointien määrä noin 2,5 milj. euroa. Kuntataloudessa poistojen tulee kattaa vähintään korvausinvestoinnit. Pirkkalan kunnan suunnitelmanmukaiset poistot tuloslaskelmassa olivat 6,2 milj. euroa. 31

38 Käyttötalous Keskusvaalilautakunta Vastuuhenkilö keskusvaalilautakunnan sihteeri Pirkko Ruokonen Talous (sitova taso on toimintatuotot/toimintakulut/toimintakate) Alkuperäinen TA TA muutokset TA+muutokset Toteuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarv. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentum. Tilikauden tulos Pysyvät vastaavat Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Toimintaympäristö Kunnan keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä kunnassa. Sen päätehtävänä on valtiollisissa vaaleissa suorittaa vaalien toimittamiseksi tarpeelliset valmistelutoimenpiteet, järjestää ennakkoäänestys ja siihen tarvittava henkilökunta, tarkastaa ennakkoäänestysasiakirjat, suorittaa vaalilautakuntien ja vaalitoimitsijoiden koulutus ja järjestää alustavan äänten laskennan tiedottaminen. Kunnallisvaaleissa keskusvaalilautakunnan tehtävänä on edellä mainittujen lisäksi ehdokashakemusten käsittely, ehdokaslistojen yhdistelmän laadinta, vaalien tuloslaskennan suorittaminen ja vaalin tuloksen vahvistaminen. Toiminnan painopistealueet 2014 Europarlamenttivaalien toimittaminen. Varavaltuutettujen lukumäärän täydentäminen lukumäärän jäädessä vajaaksi. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014 Vaalit valmistellaan ja suoritetaan virheettömästi vaalilain ja oikeusministeriön edellyttämällä tavalla Kuntalaisten ja äänestäjien palvelu; äänestyspaikat helposti löydettävissä ja toimintaympäristö on asianmukainen Valtuuston varavaltuutetun määrääminen varavaltuutettujen lukumäärän mahdollisesti jäädessä vajaaksi TOTEUMA Toteutunut. Europarlamenttivaalit toimitettu vaalilain edellyttämällä tavalla ja oikeusministeriön antamia ohjeita noudattaen. Vaalipäivä Toteutunut. Vaalit järjestetty kunnanhallituksen määräämissä äänestyspaikoissa. Äänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista tiedotettu kuulutuksin ja ilmoituksin, lehtiilmoittelulla, kunnan kotisivuilla sekä äänestyspaikkaopastein. Toteutunut. Varavaltuutettujen lukumäärää täydennetty keskusvaalilautakunnan kokouksessa

39 Tarkastuslautakunta Vastuuhenkilö hallintopäällikkö Anneli Hakkarainen ( saakka), erityisasiantuntija Johanna Järvensivu ( lähtien) Talous (sitova taso on toimintatuotot/toimintakulut/toimintakate) Alkuperäinen TA TA muutokset TA+muutokset Toteuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarv. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentum. Tilikauden tulos Pysyvät vastaavat Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Toimintaympäristö Tarkastuslautakunnan tehtävät määritellään kuntalain 71 :ssä ja Pirkkalan kunnan tarkastussäännössä. Lautakunta valmistelee valtuuston päätettäväksi talouden ja hallinnon tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Lisäksi lautakunta valvoo lakisääteisen tilintarkastuksen sopimuksenmukaista toteutumista. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014 Arviointikertomuksen esittäminen valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Arviointikertomuksen ja sen laadintaprosessin edelleen kehittäminen Osallistuminen Tampereen kehyskuntien yhteiseen arviointihankkeeseen Toiminnan painopistealueet 2014 Tarkastuslautakunta vieraili vuoden aikana kunnan eri toimipisteissä ja kuuli kokouksissaan viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Lautakunta osallistui koulutuksiin ja teki yhteistyötä seudun muiden tarkastuslautakuntien kanssa. Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Asiantuntijapalveluiden ostot jäivät arvioitua pienemmiksi. TOTEUMA Tavoite toteutuu. Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksen valtuustolle laissa säädetyssä ajassa. Toteutunut. Tarkastuslautakunta on osallistunut koulutuksiin ja tutustunut muiden kuntien arviointikertomuksiin sekä suunnitellut vuotta 2014 koskevan arviointikertomuksen uudistamista. Toteutunut. Tarkastuslautakunta on osallistunut Tampereen kehyskuntien yhteiseen arviointihankkeeseen, joka vuonna 2014 oli ensihoito. 33

40 INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Tehokkuus ja taloudellisuus Tarkastuslautakunnan menot /asukas 3,38 3,62 2,64 Toiminnalliset tunnusluvut Tarkastuslautakunnan kokoukset Tarkastusparien tarkastuskäynnit

41 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Vastuuhenkilö pormestari Helena Rissanen Talous (sitova taso on toimintatuotot/toimintakulut/toimintakate) Toimintaympäristö Tehtäväalue sisältää mm. valtuuston, kunnanhallituksen, pormestarin, kansliapäällikön, yhteisöjäsenyydet, suhdetoiminnan, avustamisen, ystävyyskuntatoiminnan, muiden toimikuntien, maaseutuasioiden sekä elinkeinojen kehittämisrahan kustannukset. Valtuusto on kunnan ylin päättävä elin. Kunnanhallitus vastaa mm. strategisesta suunnittelusta, kunnan taloudesta, henkilöstöpolitiikan johtamisesta, hallinnon, organisaation ja johtamisen kehittämisestä, sidosryhmistä ja tiedottamisesta, seudullisesta yhteistyöstä ja kansainvälistymisestä, asunto-, elinkeino- ja maankäyttöpolitiikasta, palvelutoimintojen kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Tilinpäätösvuonna pidettiin 10 valtuuston ja 26 kunnanhallituksen kokousta. Määrärahasta maksetaan jäsenmaksut, joista pääosan muodostavat Pirkanmaan Liitto, Suomen Kuntaliitto ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Lisäksi määrärahasta suoritetaan itsenäisyyspäiväjuhlan, varttuneen väen juhlan ja rintamaveteraanien juhlatilaisuuksien kustannuksia sekä suhdetoiminta- ja lahjatavarakuluja. Määräraha sisältää myös ystävyyskuntatoiminnan kulut. Toiminnan painopistealueet 2014 Kuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus vaativat vuoden aikana runsaasti resursseja. Kunnanviraston tontin myynnistä, kunnan tiloista ja alueen kehittämisestä järjestettiin kilpailu, jonka pohjalta aloitettiin keskustan kehittämishanke. Pirkkalassa järjestettiin keväällä 2014 suuri ystävyyskuntakokous, johon osallistui edustajia kaikista Pirkkalan pohjoismaisista ystävyyskunnista, yhteensä n. 50 henkilöä. Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Asiantuntijapalveluiden ostot jäivät arvioitua pienemmiksi. 35

42 TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014 Pirkkalan kunta huolehtii asukkaidensa hyvinvoinnista itsenäisenä kuntana. Kunnanhallitus osallistuu aktiivisesti kuntauudistuksen valmisteluun ja johtaa Pirkkalan kunnan edunvalvontaa. (strategiasta johdettu) Kunnanhallitus jatkaa kuntastrategian ja sitä täydentävien ohjelmien toteuttamisen johtamista (strategiasta johdettu) TOTEUMA Toteutunut. Kunta on pormestarin johdolla ollut näkyvästi ja aktiivisesti vaikuttamassa kunta- ja soteuudistuksiin. Kunnan näkemys on yksin ja yhdessä kehyskuntien kanssa saatu esiin. Toteutunut. Vuoden aikana mm. ohjattiin kunnan kaikkia vastuualueita strategian arvojen ja tavoitteiden konkretisointiin. INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Henkilöstö (vakanssit) tehtäväalueella Kokoaikaiset

43 Hallinto-osasto Vastuuhenkilö kansliapäällikkö Jaakko Joensuu Vastuuhenkilöt Yleishallinto: hallintojohtaja Olli Niemi Taloushallinto: talousjohtaja Petri Lätti Henkilöstöhallinto: henkilöstöjohtaja Jenni Harjula Elinkeinotoimi: elinkeinojohtaja Erkki Korkala Työllisyyspalvelut: työllisyyspalveluiden päällikkö Kimmo Kivinen Talous (sitova taso on toimintatuotot/toimintakulut/toimintakate) Toimintaympäristö Hallinto-osaston tehtäväalueeseen sisältyvät lautakuntahallintoon kuulumattomat hallinnon, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, elinkeinotoimen ja työllisyyspalveluiden vastuualueet. Kunnanhallituksen ja pormestarin apuna hallinto-osasto asiantuntijaorganisaationa tukee ja luo edellytyksiä kunnan muiden osastojen tulokselliselle toiminnalle. Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Toimintatuotoissa tukia ja avustuksia saatiin ennakoitua enemmän erityisesti työllisyyspalveluihin. Henkilöstökulut ovat alittuneet erityisesti työllisyyspalveluissa. Palvelujen ostojen talousarviota pienempi toteuma johtuu pääosin ict-palvelujen virheellisestä budjetoinnista sekä henkilöstöhallinnossa säästyneistä koulutusmäärärahoista, kaikkia suunniteltuja hankkeita ei toteutettu. 37

44 Hallinnon vastuualue Toimintaympäristö Hallinnon vastuualueella hoidetaan valtuuston, kunnanhallituksen, toimikuntien, tarkastuslautakunnan ja keskusvaalilautakunnan toimisto-, valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät (mm. tiedonhallinta, postitus, puhelinpalvelut, kopiointipalvelut, tiedotus ja neuvonta sekä yhteispalvelu). Vastuualueella koordinoidaan kunnan valmiustoimintaa ja kriisiviestintää. Toiminnan painopistealueet 2014 Kunnan riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toiminnan perusteiden laadintaan panostettiin ennakoiden kuntalain oletettuja muutoksia. Kunnan internetsivu- uudistusta ja samalla kunnan sähköisen lomakeasioinnin järjestelmää valmisteltiin käyttäjälähtöiseksi. Keväällä järjestettiin suuri ystävyyskuntakokous, jonka valmistelut hoidettiin yleishallinnossa. Tarkastuslautakunnan valmistelutyö siirtyi vastuualueen hoidettavaksi elokuussa. Valmiussuunnitelma ja muut valmiusohjeistukset uusittiin perusteellisesti. Syyskuussa järjestettiin laaja valmiusharjoitus. Yhteispalvelusopimus Kelan sekä Te-hallinnon kanssa uusittiin, kunta otti entistä suuremman roolin yhteispalvelun tuottajana kumppanien supistettua henkilötyövoimaa yhteispalvelussa. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014 Kunnan uusitut internet-sivut käyttöönotettavissa Kunnan henkilörekisteriselosteiden saattaminen ajantasaisiksi TOTEUMA Toteutunut osittain. Alusta valmis, osa sisällöstä puuttuu julkaisua varten. Sivut otetaan käyttöön 2015 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Toteutunut osittain. Ohjeistus annettu. Tietosuojarekisteriselosteet pääosin ajantasaisia. INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Henkilöstö (vakanssit) vastuualueella Kokoaikaiset Taloushallinnon vastuualue Toimintaympäristö Taloushallinnon vastuualueella johdetaan muun muassa kunnan taloussuunnittelu, raportointi ja talousarvion seuranta. Lisäksi vastuualueella hoidetaan kunnan taloudenhoidon koordinointi ja ohjaus, rahatoimitehtävät ja kirjanpidollinen laskentatoimi, osa perintätoimesta, taloustilastointi sekä kunnalle veronsaajana kuuluvat hallinnointitehtävät. Taloushallinnon vastuualue kehittää kunnan kustannuslaskentaa ja tuotteistusta. Vastuualueeseen kuuluu myös kunnan asuntotoimi ja tietotekniikka. Keskitetyn tietotekniikan tehtävänä on huolehtia yhteisistä ICT-palveluista ja oman paikallisverkon ylläpidosta. Ulkoistetun perustietotekniikan osalta tehtävänä on huolehtia palvelujen toimitussopimusten ja vuokrasopimusten toteutumisesta ja palvelun laadusta. Perustietotekniikkapalveluissa toimittajana on Fujitsu ja puhe- ja datapalveluissa TeliaSonera. Toiminnan painopistealueet 2014 Taloushallinnon vastuualue koordinoi ja ohjeisti kirjanpidon toimintaprosesseja säännöllisesti yhteistyössä hallintokuntien kanssa. Vastuualueella koordinoitiin talousarvioprosessin, kustannuslaskennan ja myyntilaskutuksen kehittämistyötä. ICT-palvelut toteutti Windows 7 käyttöönottoprojektin, jossa työasemat päivitettiin uuteen käyttöjärjestelmään. Projekti onnistui aikataulun mukaisesti. ICTpalvelut toteutti myös Microsoftin lisenssien itseauditoinnin koko kunnan tasoisesti. 38

45 TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014 Kustannuslaskennan kehittäminen palvelemaan kunnan sisäistä laskentaa ja kuntayhteistyöratkaisuja (strategiasta johdettu Kokonaisvaltaisen ja ajantasaisen talouden seurantatiedon tuottaminen ja säännöllinen raportointi TOTEUMA Toteutunut osittain. Taloushallinto koordinoi kustannuslaskennan kehittämistä osana sisäistä laskentaa. Tilannekuva kunnan tasolla selvitetty, mutta työtä tulee edelleen jatkaa konkreettisten hinnoittelumallien rakentamiseksi. Toteutunut. Talouden raportointi tehty aikataulutetusti tavoitteiden mukaisesti. INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Henkilöstö (vakanssit) vastuualueella Kokoaikaiset Henkilöstöhallinnon vastuualue Toimintaympäristö Henkilöstöhallinnon vastuualue kehittää ja tukee hallintokuntia henkilöstöhallintoon liittyvissä asioissa sekä hoitaa ja koordinoi Pirkkalan kunnalle työnantajana kuuluvia tehtäviä. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa virka- ja työehtosopimusasiat, virka- ja työehtosopimusten tulkinta, palkanlaskenta, eläkeasiat, työsuojelu, henkilöstön kehittäminen, esimiestyön kehittäminen, uudelleensijoitus, tiedottaminen, ja työkyvyn ylläpitoon liittyvät toimet. Lisäksi henkilöstöhallinnon tehtäviin kuuluvat yhteistoimintamenettelyt. Henkilöstöhallinnolla on myös konsultoiva rooli muun muassa uutta henkilöstöä rekrytoitaessa ja valittaessa sekä tärkeä rooli varhaisen eläköitymisen ennalta ehkäisevässä työssä. Toiminnan painopistealueet 2014 Vuoden 2014 painopistealueina ovat olleet henkilöstöja työhyvinvointiohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttaminen. Sairauspoissaolojen ja työtapaturmien seurantaan sekä ennalta ehkäisevään työhön on kiinnitetty erityisesti huomiota. Poissaolohälytysrajaa laskettiin kymmeneen kalenteripäivään, varhaisen tuen mallia päivitettiin edistämään varhaisempaa ja tuloksellisempaan sairauspoissaoloihin puuttumista yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sekä pidennettiin kokeiluluonteisesti poissaolo esimiehen luvalla viiteen kalenteripäivään. Vuoden 2014 alussa käynnistyi tulospalkkauksen piloitointi Pirtevan työyhteisössä ja kannustava palkitseminen työyhteisöjen osalta otettiin käyttöön loppuvuodesta. Loppuvuodesta tehtiin päätös etätyökokeilusta osana ikäjohtamista. Esimiesten kehittäminen mm. yhteiskoulutusten kautta jatkui edellisten vuosien tapaan. Syksyllä 2014 toteutettiin laajempi työhyvinvointikysely sekä avoimuus teemaa käsiteltiin kouluttamalla henkilökuntaa sekä käsittelemällä aihealuetta työpaikkapalavereissa. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014 Henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelman vuoden 2014 painopistealueiden hankkeiden toteuttaminen kunnan, hallintokuntien ja työyksiköiden tasolla. Vuoden 2014 painopistealueina ovat ikäjohtaminen, työhyvinvointiteeman jalkauttaminen työyksiköihin osana esimiestyön kehittämistä sekä luovan ja innostavan johtamisen tukeminen (strategiasta johdettu) Kannustavan palkkausjärjestelmän kehittäminen, tulospalkkauksen pilotointi vuoden 2014 alusta (strategiasta johdettu) Sairauspoissaolojen ja työtapaturmien ennaltaehkäisevää työtä jatketaan, jotta sairauspoissaolojen ja työtapaturmien kehitys on tulevaisuudessa laskusuuntainen Vakanssirekisterin käyttöönotto TOTEUMA Toteutunut osittain. Henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelman vuoden 2014 painopistealueiden hankkeet ovat toteutuneet tavoitteiden mukaisesti lukuun ottamatta ikäjohtaminen. Ikäjohtamista koskevaa ohjelmaa laaditaan yhteistyössä kehyskuntien ja Tampereen kaupungin kanssa vuoden 2015 aikana. Toteutunut. Tulospalkkauksen pilotointi käynnistyi vuoden 2014 alusta Pirtevan työyhteisössä. Pikapalkitsemisen periaatteet määriteltiin syksyllä 2014 Toteutunut. Varhaisen tuen mallia on päivitetty sekä poissaolohälytysrajoja tarkistettu alaspäin. Kesällä 2014 päätettiin, että työntekijä voi olla esimiehen luvalla pois yhteensä 5 kalenteripäivää. Läheltä piti -tilanteiden osalta hyödynnetään systemaattisesti vakuutusyhtiön sähköistä lomaketta. Toteutunut. Vakanssirekisteri otettiin käyttöön. 39

46 INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Henkilöstö (vakanssit) vastuualueella Kokoaikaiset Elinkeinotoimen vastuualue Toimintaympäristö Elinkeinotoimen vastuualueen tehtävänä on yritysten neuvonta ja elinkeinotoiminnan edistäminen kunnassa. Elinkeinojen kehittämisrahan suurin käyttökohde on seudullinen elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea, jonne ohjautuu rahasta yli 90 %. Seudullisten elinkeinotoimen hankkeiden rahoitus on keskitetty yhtiölle. Toinen merkittävä elinkeinojen kehittämisrahan käyttökohde on Pirkkala CLX-hanke. Toiminnan painopistealueet 2014 Kuntakeskuksen ja lentokenttävyöhykkeen kehittäminen ja vastaanottovalmiuden kehittäminen sekä elinkeinopoliittisen ohjelman tavoitteiden toteuttaminen. Elinkeinotoiminnan kehityksestä on kerrottu tarkemmin toimintakertomuksen kohdassa olennaiset muutokset Pirkkalan kunnan toiminnassa ja taloudessa. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2013 TOTEUMA 150 työpaikan nettolisäys Toteutunut Työpaikkaomavaraisuuden kasvu keskimäärin yhdellä prosenttiyksiköllä Pirkkalan työttömyysaste keskimääräistä alhaisempi kaupunkiseudun muihin kuntiin verrattuna Toteutunut Toteutunut INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Henkilöstö (vakanssit) vastuualueella Kokoaikaiset

47 Työllisyyspalveluiden vastuualue Toimintaympäristö Työllisyyspalveluiden vastuualueen tehtävänä on paikallisen työllisyydenhoidon kehittäminen ja seudullisen työllisyydenhoidon koordinointi Pirkkalan kunnan osalta. Vastuualueelta käsin hallinnoidaan kunnan järjestämää kuntouttavaa työtoimintaa, työ- ja elinkeinotoimistolähtöisiä työkokeiluja sekä kunnan palkkatuettua työtä. Lisäksi vastuualueelle kuuluu kunnan matkailun kehittäminen. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014 Laadukas ja monipuolisempi palvelutarjonta työnhakijaasiakkaille ja paikallisille yrityksille asiakas- ja yrityslähtöisesti Positiivisen imagon rakentaminen eri sidosryhmien suuntaan joustavia, oikea-aikaisia ja toisistaan erottuvia palveluketjuja rakentamalla Hallintokuntien rajat ylittävää moniammatillista asiakasohjaustyötä tehostetaan, jotta työllisyyspalveluissa osataan paremmin määritellä asiakkaille soveltuvat ensisijaisesti tarjottavat toimenpiteet Toiminnan painopistealueet 2014 Pirkkalan kunnan työllisyydenhoitoa kehitettiin toimintavuonna asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Eriikäisiä työnhakija-asiakkaita pystyttiin kokonaismäärässä mitattuna ohjaamaan aikaisempia vuosia huomattavasti enemmän eri aktiivipalveluihin. Merkittävintä asiakasmäärän kasvu oli kunnalle lakisääteisesti kuuluvassa kuntouttavan työtoiminnan (= Pirkkalan työtoiminta) palvelussa. Kahdessa muussa palvelussa eli työkokeilussa ja palkkatuetussa työssä asiakasmäärissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia suhteessa aikaisempiin vuosiin. Huomioitavaa on kuitenkin se, että palkkatuetussa työssä olleista henkilöistä osa sijoittui kunnan oman yksikön sijaan työhön yritykseen (VÄNKÄRI -palvelu). Palkkatukijakson päättymisen jälkeen henkilön työllistyminen on todennäköisempää silloin, kun palkkatukijakso toteutuu yrityksessä kuin että se toteutuisi kunnalla. TOTEUMA Toteutunut. Työnhakija-asiakkaille on luotu aikaisempaa enemmän paikkoja eri aktiivipalveluihin kunnalla ja yrityksille on luotu joustava ja riskitön VÄNKÄRI-palvelu palkkatuetun työn sisään. Toteutunut. Koordinaatiovastuut palveluprosessien eri vaiheista on keskitetty vastuualueella tietyille henkilöille, jotka ovat helposti tunnistettavia ja joustavia toimijoita työnhakija-asiakkaille, kunnan omille yksiköille, yrityksille ja muille viranomaistoimijoille. Toteutunut. Työmarkkinatuen seurantatyöryhmä on toiminut tehokkaasti ohjaamalla pitkäaikaistyöttömiä soveltuviin aktiivipalveluihin. Työttömiä nuoria on saatu ohjattua tehokkaasti tavoitteelliseen toimintaan ja aktiivipalveluihin nuorten elämänhallinta projektin ja etsivän nuorisotyön yhteistyössä starttitoiminnassa. INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Henkilöstö (vakanssit) vastuualueella Kokoaikaiset Työllistetyt

48 KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ Alkuperäinen TA TA muutokset TA+muutokset Toteuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarv. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentum Tilikauden tulos Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Pysyvät vastaavat

49 Ympäristölautakunta Valvonta ja maankäyttö Vastuuhenkilöt Maankäyttö: kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen Rakennusvalvonta: rakennustarkastaja Juhani Ruponen Ympäristönsuojelu: ympäristöpäällikkö Vesa Vanninen Talous (sitova taso on toimintatuotot/toimintakulut/toimintakate) Toimintaympäristö Valvonnan ja maankäytön tehtävänä on huolehtia lainsäädännössä rakennetulle ja luontaiselle ympäristölle asetettujen tavoitteiden, kuten hyvän kuntakuvan, turvallisuuden, terveellisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden vaatimusten huomioimisesta. Tähän kuuluvat kaavoituksen, mittauksen, rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun edistäminen, kehittäminen ja valvonta ja monimuotoisen ja ekologisesti kestävän luonnonympäristön säilyttäminen. Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Toimintatuotot toteutuivat kokonaisuudessaan lähes euroa talousarviota parempina. Merkittävin syy on asuintonttien myyntitulojen talousarviota suurempi toteuma. Toimintatuottoja koskevien tiliryhmien toteumat poikkeavat talousarviosta, koska tilinpäätökseen tonttien myyntien kirjaustapaa korjattiin. 43

50 Maankäytön vastuualue Toimintaympäristö Maankäytön vastuualueen tavoitteita ovat kestävän kehityksen huomioiminen, ympäristön viihtyisyyden kehittäminen sekä rakennetun ympäristön korkeatasoinen laatu. Pirkkalan kuntastrategia ja sen asettamat lähtökohdat väestökasvun, palveluiden, työllisyyden ja talouden osalta asettavat raamit maankäytön vastuualueen toiminnallisille tavoitteille. Toiminnalla pyritään turvaamaan riittävät palvelut, oikein mitoitettu ja monipuolinen asuntotuotanto sekä elinkeinoelämän tarpeet. Tavoitteena on myös aktiivisesti parantaa elinympäristön viihtyisyyttä ja turvata luonnon monimuotoisuutta sekä edesauttaa toimia, joiden avulla voidaan saavuttaa ilmastostrategian mukaiset päästövähennystavoitteet ja samalla varautua ilmastonmuutoksesta aiheutuviin muutoksiin ja riskeihin. Toiminnan painopistealueet 2014 Kuntastrategian mukaista keskustan kehittämistä on jatkettu virastotalon korttelin osalta. Kuntastrategian ja maapoliittisen ohjelman mukaisesti asemakaavoitusta kohdennettiin yhdyskuntarakennetta eheyttäviin ja kustannustehokkaisiin kaavoituskohteisiin. Asemakaavoituksen painopiste pidettiin asuntorakentamisen kohteissa. Vuoden 2014 kaavoituskatsauksella vireille tuli pientalo- ja rivitaloasumisen mahdollistava Lepomoisin ja Huovin asemakaavan laajennus. Kunta hankki raakamaata vuoden aikana 149,3 ha, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Raakamaan hankinnat ovat olleet tavoitetilan mukaisia, pintaalaltaan isoja ja mahdollisimman yhtenäisiä tilakokonaisuuksia sekä alueita, jotka liittyvät kunnan omistuksessa oleviin alueisiin. Maanmyyntituloja saatiin niin liike-, palvelu-, teollisuus- kuin asuintonttien myynnillä. Kunta- ja seutuyhteistyöhön osallistuttiin aktiivisesti mm. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 valmistelun yhteydessä. Kunnan kehittämistä on toteutettu MAL-sopimuksen mukaisesti. Sisäistä yhteistyötä on jatkettu maankäytön ja teknisen osaston välillä. Laajempaa kaikkien hallintokuntien kanssa toteutettavaa yhteistyötä on tehty kunnan tietojohtamisjärjestelmän avulla. Järjestelmää on kehitetty dokumentoinnin osalta. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014 Kunnanviraston korttelin asemakaavaehdotuksen laatiminen (strategiasta johdettu) Asuintonttien myynti ja luovutus Ratsutilan alueelta ja työpaikka-alueiden lisäkaavoitus Linnakorven alueella Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2030 päivitys ja maankäytön ja liikenteen raja-alueyhteistyö TOTEUMA Toteutunut. Kunnanviraston korttelin asemakaavaluonnos oli nähtävillä , asemakaavahanke etenee aikataulussa Toteutunut. Ratsutilan alueelta luovutettiin 16 omakotitonttia. Työpaikka-alueiden tarpeisiin vastaava Linnakorven asemakaavan laajennus hyväksyttiin valtuustossa ja se kuulutettiin lainvoimaiseksi Toteutunut. Seutuhallitus hyväksyi osaltaan rakennesuunnitelman 2040, joka on Pirkkalan kunnan tavoitteiden mukainen. Maankäytön ja liikenteen rajaalueyhteistyötä on tehty, mutta raja-aluetta koskevia sopimuksia ei ole allekirjoitettu. INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Tehokkuus ja taloudellisuus +muutos Maanhankinta, ha 35, ,30 Maanhankintamenot, Maanmyyntitulot, Maanvuokraustulot, Maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset, Henkilöstö (vakanssit) vastuualueella Kokoaikaiset Toiminnalliset tunnusluvut Vahvistuneet asemakaavat, ha 1, ,83 Kaavoitettu kerrosala m2 (asuminen) Kaavoitettu kerrosala m2 (yleiset alueet, liike- ja teollisuust.)

51 Rakennusvalvonnan vastuualue Toimintaympäristö Rakennusvalvonnan vastuualue valvoo kaavoituksen ja rakennetulle ympäristölle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Rakennusvalvonta edistää, opastaa ja valvoo laadukkaan rakennuskannan ja terveellisen, turvallisen ja viihtyisän ympäristön syntymistä ja säilymistä Toiminnan painopistealueet 2014 Rakennusvalvonnassa kehitettiin lupaprosessia ja asiakaspalvelua. Sähköisen lupapalvelun (lupapiste.fi) käyttöönottoa valmisteltiin. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014 Lupien käsittely 1 kuukauden kuluessa TOTEUMA Toteutunut INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Tehokkuus ja taloudellisuus Tulot Menot Henkilöstö (vakanssit) vastuualueella Kokoaikaiset Toiminnalliset tunnusluvut Myönnetyt rakennusluvat Lupien mukainen krsm Katselmukset Ympäristönsuojelun vastuualue Toimintaympäristö Ympäristönsuojelun vastuualueella hoidetaan lupa- ja valvontaviranomaistehtäviä sekä lisäksi edistetään kestävää kehityksen toteutumista. Toimenpiteinä ovat muun muassa kestävän kehityksen ohjelmassa (ympäristöohjelma ) esitetyt toimenpiteet TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014 Riittävin tiedoin varustetut hakemukset ja ilmoitukset käsitellään: ympäristö- ja maa-aineslupahakemukset 6-12 kk, muut hakemukset 2-6 kk ja ilmoitukset 1 kk. Lupamääräysten noudattamista valvotaan valvontasuunnitelman mukaisesti. Pirkkalan kestävän kehityksen ohjelman (ympäristöohjelman) toteuttaminen ja seuranta ohjelman mukaisesti. Tehdyistä toimenpiteistä raportoidaan mm. tilinpäätöksen yhteydessä. Toiminnan painopistealueet 2014 Lupa- ja valvontaviranomaistehtävien lisäksi ympäristönsuojelussa on edistetty kestävän kehityksen toteutumista esimerkiksi tekemällä ympäristökasvatustyötä yhdessä Ekokumppanit Oy:n kanssa. Vuonna 2014 saatiin päätökseen kolmevuotinen ASROCKS-hanke, jonka yhteydessä saatiin runsaasti uutta tietoa maaperän arseeniin liittyvien riskien hallinnasta. Vuoden 2014 aikana tutkittiin järvien (6 kpl) veden laatua ja osallistuttiin Sikojoen kunnostussuunnitelman tekemiseen. TOTEUMA Toteutunut osittain. Lupahakemusten käsittelyajat ovat olleet yli 12 kk. Lupamääräyksiä on valvottu valvontasuunnitelman mukaisesti. Toteutunut osittain. Ohjelmaa on toteutettu ja osin seurattu, mutta toimenpiteistä ei ole raportoitu. Ohjelman toimenpiteiden toteutuminen on tarkoitus arvioida ohjelman päivittämisen yhteydessä INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Tehokkuus ja taloudellisuus Tulot Menot Henkilöstö (vakanssit) vastuualueella Kokoaikaiset Toiminnalliset tunnusluvut Annetut kirjalliset lausunnot Suoritetut tarkastukset (tarkastuspöytäkirja)

52 HALLINTO-OSASTO YHTEENSÄ 46

53 Perusturvalautakunta Perusturvan hallintopalvelut Vastuuhenkilö perusturvajohtaja Paula Paavilainen Talous (sitova taso on toimintatuotot/toimintakulut/toimintakate) Toimintaympäristö Perusturvaosasto muodostuu Pirkkalan yhteistoimintaalueesta ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueesta. Pirkkalan yhteistoiminta-alue järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Pirkkalan ja Vesilahden kuntien asukkaille. Pirteva järjestää ympäristöterveydenhuollon palvelut Hämeenkyrön, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnille sekä Nokian ja Ylöjärven kaupungille. Pirkkalan kunta toimii molempien yhteistoiminta-alueiden vastuukuntana. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue sisältää perusturvan hallintopalveluiden, sosiaalipalveluiden, vanhusten palveluiden sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tehtäväalueet. Toimintaa ohjaa Pirkkalan kuntastrategia, kuntastrategian toteuttamiseksi laaditut ohjelmat, muut kuntatason ohjelmat sekä tehtäväalueiden toimialoja koskevat asiakirjat. Perusturvaosaston toimialalla toteutetaan Tampereen kaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman tavoitteita sekä Tampereen kehyskuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöstrategiaa Toiminnan painopistealueet 2014 Perusturvan hallintopalveluiden keskeisimpiä painopistealueita vuonna 2014 olivat Vesilahden kunnan talouden sopeuttamisohjelmaan liittyvät tehtävät sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen liittyvät valmistelut. Perusturvan hallintopalvelut tuotti tilasto- ja toimintatietoja Vesilahden kunnalle sopeuttamisohjelman valmisteluvaiheessa. Sopeuttamisohjelman hyväksymisen jälkeen osastolla aloitettiin yhteistoimintamenettelyn mukaiset neuvottelut, jotka saatiin päätökseen kesäkuun 2014 loppuun mennessä. Kesän ja syksyn aikana hallintopalvelut tuki tehtäväalueita tarvittavien muutosten toteuttamisessa. Sopeuttamisohjelman valmisteluun ja toteuttamiseen liittyi runsaasti erilaisia kokouksia, neuvotteluja ja tiedotustilaisuuksia. Vesilahden kunnan talouden sopeuttamisohjelman hyväksymisellä oli vaikutuksia yhteistoiminta-alueen palvelujen harmonisoinnin etenemiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeseen liittyvät lausuntopyynnöt ja erilaiset kokoukset lisääntyivät vuoden 2014 aikana. Toisaalta valmistelut myös lisäsivät seudullista yhteistyötä. Seudullinen yhteistyö kehyskuntien kesken sekä Tampereen kaupungin kanssa oli aktiivista. Epävarmuus sosiaali- ja terveydenhuollon 47

54 palvelurakenteesta on haitannut pitkäjänteistä sosiaalija terveyspalveluiden toiminnan kehittämisen suunnittelua. Talousarvion 2015 laadinnan yhteydessä päätettiin yhdistää lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut yhteen toiminnalliseen yksikköön, joka sijoittuu perusturvaosastolle omaksi tulosalueekseen vuoden 2015 alusta. Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä, moniammatillisia ja ennaltaehkäiseviä lasten ja nuorten palveluja. Yksikön valmistelut aloitettiin syksyllä TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014 Palveluiden käyttäjien osallistumismahdollisuuksien vakiinnuttaminen ja kehittäminen mm. foorumitoiminnan avulla (strategiasta johdettu) Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Perusturvan hallintopalveluiden toimintatulot alittivat talousarvion noin eurolla ja toimintakulut noin eurolla. Osa talousarviovaiheessa suunnitelluista toimenpiteistä jäi toteuttamatta, koska Vesilahden talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun osallistuminen ja toteuttaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukset vaatimat toimenpiteet sitoivat henkilöresursseja. TOTEUMA Totetutunut. Perusturvalautakunnan alaiset foorumi ovat toimineet aktiivisesti vuoden 2014 aikana, ja foorumit ovat osallistuneet palveluiden kehittämiseen. INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Henkilöstö (vakanssit) tehtäväalueella Vakituiset

55 Sosiaalipalvelut Vastuuhenkilö sosiaalityön johtaja Virpi Kokko Talous (sitova taso on toimintatuotot/toimintakulut/toimintakate) Toimintaympäristö Yhteistoiminta-alueen sosiaalipalvelujen tehtäväalue sisältää sosiaalipalvelujen hallinnon, aikuissosiaalityön, vammaispalvelut, päihdehuollon palvelut, lasten ja perheiden palvelut, toimeentuloturvan ja maahanmuuttajatyön. Sosiaalipalveluiden hallinto on keskitetty palvelu. Muut palvelut järjestetään lähipalveluina. Sosiaalipalvelujen tehtäväalue tekee aktiivista yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Toiminnan painopistealueet 2014 Kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö Silvonrinne aloitti toimintansa suunnitellusti Yksikössä on yhdeksän autetun ja kahdeksan ohjatun asumisen paikkaa kahdessa eri kerroksessa. Vuoden 2014 lopussa asumispalveluyksikössä oli 14 asukasta, joista vesilahtelaisia oli neljä. Muuttovalmennus toteutui suunnitellusti, ja yksikön toiminta lähti hyvin käyntiin. Asukkaille järjestettiin heidän tarpeensa mukaista työ- ja päivätoimintaa. Yksikössä käynnistettiin myös avotyötoimintaa. Aikuissosiaalityössä panostettiin erityisesti nuorten aikuisten tukemiseen. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevia nuoria ohjattiin työllisyyspalveluihin, starttitoimintaan ja kuntouttavaan työtoimintaan aiempaa enemmän. Tästä huolimatta toimeentulotukea saavien vuotiaiden suhteellinen osuus kasvoi koko yhteistoiminta-alueella. 49 Taloudellinen taantuma näkyi Pirkkalassa vuonna 2013 lisääntyvinä toimeentulotuen menoina, ja sen vuoksi talousarviossa varauduttiin vuoden 2013 suuruisiin toimeentulotukimenoihin. Vuonna 2014 toimeentulotuen menot kuitenkin laskivat hieman, vaikka toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä lisääntyi. Vesilahdella puolestaan myös toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä väheni. Organisatoriset muutokset (toimeentulotukihakemusten keskittäminen yhteen tiimiin) ja toimeentulotukiohjeistuksen noudattaminen saattoivat vaikuttaa tilastollisiin ja taloudellisiin lukuihin. Vuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota sijaishuollon kustannusten perintään. Kustannusvastuussa olevilta kunnilta peritään lastensuojelun järjestämisestä aiheutuneet kustannukset. Myös sijoitettujen lasten osalta ryhdyttiin vahvistamaan elatussopimuksia elatusapujen ja -tukien perimiseksi kunnalle. Vuoden 2014 aikana päätettiin uuden Lasten ja nuorten tukipalvelut -tulosalueen perustamisesta. Sosiaalityön johtaja ja johtava sosiaalityöntekijä olivat mukana valmistelutyössä, ja heidät nimettiin uuden tulosalueen vastuuhenkilöiksi. Uuden tulosalueen organisointi aloitettiin loppuvuodesta. Pirkkalaan saapui vuonna 2014 neljä pakolaista Afganistanista ja neljä pakolaista Iranista. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin uusi pakolaisten vastaanottoa koskeva