Tilinpäätös Julkaisuvapaa klo 12:00

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätös 2014. Julkaisuvapaa 23.3.2015 klo 12:00"

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2014 Julkaisuvapaa klo 12:00

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristö, energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT KOTKA-KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernin henkilöstömäärä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toimielimille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET.. 118

4

5 TOIMINTAKERTOMUS

6

7 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Suuria odotuksia 1 Voimme todeta vuoden 2014 olleen suurten odotusten vuosi. Maamme hallitus oli päättänyt viedä loppuun kuntarakenne- ja soteuudistuksen ja vielä kuntalakikin tuli uudistaa. Kaikilla näillä oli vaikutuksensa Kotkaan. FCG:n avulla teetettiin laajahko kuntarakenneselvitys ja sote-valmistelut kävivät kuumina etenkin Pohjois-Kymenlaaksossa. Siellä mietittiin ja mietitään edelleen mitä tehdä, mihin kuulua. Kuntalaissa taas puhututti lähinnä omistajaohjaus. Mitkä asiat kuuluvat konsernille ja mitkä sen omistamille tyttärille. Tätä kirjoittaessa asiat ovat edelleen kesken maan hallituksessa. Niin ne ovat myös Kotkassa. Olemme kuitenkin Kotkassa aika vakuuttuneita siitä, ettei uusia kuntafuusioita ole nyt näköpiirissä, eikä se sotekaan tunnu kokonaisuutena etenevän. Siitä olemme vakuuttuneita, että vuonna 1968 rakennettu keskussairaala on tehtyjen suunnitelmien mukaisesti saneerattava. Lähdemme myös siitä, että Kymenlaakso on tulevaisuudessakin yhtenäinen sotealue. Suuria odotuksia ja keskusteluja on myös käyty kaupungin energiaomistuksista. Olisiko järkevää lyödä Kymenlaakson Sähkö Oy:n, Kouvolan KSS Energian ja Kotkan Energian toiminnot yhteen voimakkaamman maakunnallisen kuntaomisteisen toimijan aikaansaamiseksi? Vai onko oma energialaitoksemme niin hyvä, ettei sitä kannata mihinkään myydä tai liittää? Konsulttiyhtiöt Pöyry, NAG ja KPMG ovat kaikki eri toimijoiden lukuun tehneet omia laskelmiaan, joihin päättäjien on lähes mahdotonta ottaa objektiivisesti kantaa. Koko energiakeskustelu liittyy kaupungin taloudesta syntyneistä alijäämistä käytyyn keskusteluun. Uuden 2017 voimaan tulevan kuntalain mukaan Kotka siirtyy konsernituloslaskelmaan ja sen alijäämät on poistettava 4-6 vuodessa, mikäli siirtymäkaudesta ylipäätään sovitaan. Syntyneitä alijäämiä on 63 miljoonaa euroa. Kaupungin johto on ollut sitä mieltä, ettei näin suuria alijäämiä käyttötalouden säästöillä kateta. Ratkaisuksi haetaan ulkopuolista tulovirtaa, eikä energiaomistuksia lukuun ottamatta muuta tunnu löytyvän. Tehdyistä kiinteistöyhtiön perustamisesta ja 17 kaupungin kiinteistön yhtiöön siirtämisestä johtuvista syistä kaupungin tulos 2014 on 10 miljoonaa euroa positiivinen. Mikäli näitä järjestelyjä ei lainsäädännöstä johtuen olisi tehty, olisi kaupungin taloudellinen tulos 10 miljoonaa euroa negatiivinen. Ei ole ihme, että taloutemme tasapainoon saattaminen puhututtaa ja valmistelu jatkuu. Suuria odotuksia liittyy myös kaupungin kantasatamahankkeeseen. Siinä Cameron Sawyer taustajoukkoineen on investoimassa Merikeskus Vellamon ympäristöön 200 miljoonaa euroa uuden ajanvietekeskuksen rakentamiseksi. Hanke sisältää hotellin, Outlet-keskuksen ravintoloineen ja muine palveluineen. Hanke työllistää rakennusvaiheessa 1000 henkilöä ja valmistuessaan jouluksi 2016 se tarjoaisi työtä noin 700 hengelle. Hanke on suurin vuosikymmeniin kaupungissamme. Kaupunki on hoitanut kaavoitusvelvoitteensa Kantasataman kehittämishankkeessa moitteettomasti vuonna Ensi vuosi on sitten rahoittajien ja investoreiden sekä operaattoreiden aika näyttää mihin pystyvät. Koko kaupunki toivoo hankkeen onnistuvan. Pienempiä tapahtumia oli kaupungissamme lukuisia. Vietimme Langinkosken keisarillisen kalastusmajan 125-vuotisjuhlavuotta. Merikeskus Vellamossa oli menestyksekäs Aleksanteri III ja prinsessa Dagmar -näyttely. Uusiakin on tulossa. Sail Training International teki päätöksen seuraavasta Suomessa purjehdittavasta Tall Ships Races - purjehduksesta, joka 2017 yhden kilpailulegin osalta päättyy Kotkaan. Edellinen oli täällä vuonna Suomen yksi suurimmista investoinneista E18 moottoritie Helsingistä Venäjän rajalle valmistui Kotkan osalta, joskin kaupungin kustantamia 17 miljoonan euron ramppeja vielä rakennetaan. Tämä miljardi-investointi tuo meille uusia mahdollisuuksia, joita yhdessä kehitysyhtiö Cursor Oy:n kanssa työstämme. Suuri onnistuminen on jo nähty; Googlen sijoittuminen seudulle ja jatkoa on luvassa. Venäjän tilanne huolestuttaa meitä kovasti, sillä olemmehan muun muassa matkailun osalta kovasti riippuvaisia venäläisistä, joiden osuus on romahtanut ainakin kolmanneksella. Krimin ja Ukrainan selkkaukset sekä ruplan laskeva kurssi yhdessä öljyn hinnan kanssa ovat saaneet aikaan kaaoksen Venäjällä ja meillä. Se heijastuu täällä hyvin laajalle. Tästä huolimatta yhteytemme Pietariin ja sen johtoon ovat olleet erinomaiset. Charles Dickensin romaanin otsikko Great Expectations - Suuria odotuksia kuvaa elämäämme tulevaisuuteen uskovassa Kotkassa.

8 Tarkastuslautakunta Seutuvaltuusto Konsernipalvelut Kansliapäällikkö Jarmo Koivisto ORGANISAATIO Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Keskusvaalilautakunta Konsernijaosto Henkilöstöjaosto Hyvinvointipalvelut Palvelujohtaja Jorma Haapanen Hallinnon vastuualue Kansliapäällikkö Jarmo Koivisto Ympäristökeskus Ympäristöjohtaja Eeva Linkola Talouden vastuualue Talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue Kehitysjohtaja Terhi Lindholm Kulttuuriasiainkeskus vt. Kulttuurijohtaja Niilo Sevänen Kaupunkisuunnittelun vastuualue Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kuntatekniikan vastuualue Kuntatekniikan johtaja Hannele Tolonen Opetustoimen vastuualue Opetustoimenjohtaja Juha Henriksson Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue Varhaiskasvatusjohtaja Maija Rikberg Hyvinvointineuvolan vastuualue Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen Nuorisotyön yksikkö Nuorisotoimenjohtaja Leena Ruotsalainen Terveydenhuollon vastuualue Terveysjohtaja Maija Valta Vanhustenhuollon vastuualue Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist Sosiaalihuollon vastuualue Sosiaalijohtaja Heli Sahala Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto 2 Tilapalvelun vastuualue Tilapalvelujohtaja Osmo Pehkonen Nuorisovaltuusto Lasten parlamentti Liikuntayksikkö Liikuntatoimen johtaja Antti Mattila

9 1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset KAUPUNGINVALTUUSTO Brask Nina, puheenjohtaja (SDP) Kotiniemi Topias, I varapuheenjohtaja (Kok.) Tiusanen Pentti, II varapuheenjohtaja (Vas.) Eerola Juho, III varapuheenjohtaja (PS) 3 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) Elo Jari Kimpanpää Hilppa Luumi Jari Montonen Tiina Niemi Ritva Paatero Sirpa Posti Pekka Rajantie Irma Soares Kim Säisä Eeva-Liisa Taavitsainen Ninni Virtanen Sami Vasemmistoliitto (Vas.) Bohm Tarja Hanhela Seppo Hodju Juhani, rautatieläinen Lommi Semi Mielonen Joona Pekkola Petri Piipponen-Pekkola Seija Repo Risto Tujula Pirjo, sit. Vihreä liitto (Vihr.) Aalto-Partanen Annika Komulainen Rita Mamia Nanni Puolesta sananvapauden PS Hirvonen Arto, alkaen Kansallinen Kokoomus (Kok.) Arola Mika Eerola Seppo Elomaa Jari Hirvonen Pasi Holmberg Kai Kirjavainen Marika Koski Matti Länsimies Anna-Maria Mustonen Lasse Piipari-Huovila Saila Ristiniemi Sami Saastamoinen Markku Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) Olsson Birgitta Perussuomalaiset (PS) Kekkonen Olli Levonen Vesa, asti Merivirta Jorma-Kalevi Pitko Eeva-Riitta Rautiainen Amon, asti van Wonterghem Freddy Voutilainen Emmi Suomen Keskusta (Kesk.) Suutari Heikki Levonen Vesa, sit alkaen Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Almgren Esko Kilpeläinen Veijo KAUPUNGINHALLITUS Elomaa Jari, puheenjohtaja (Kok.) Posti Pekka, I varapuheenjohtaja (SDP) Lommi Semi, II varapuheenjohtaja (Vas.) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Luumi Jari Taavitsainen Ninni Vasemmistoliitto Tujula Pirjo, sit. Vihreä liitto Haakana Mervi Suomen Kristillisdemokraatit Tiusanen Kari Kansallinen Kokoomus Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) Olsson Birgitta Perussuomalaiset Merivirta Jorma-Kalevi Pitko Eeva-Riitta

10 Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen merkittävimmät päätökset Kaupunginvaltuusto Valtuusto kokoontui 10 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 224. Valtuusto on hyväksynyt - talouden tasapainotusohjelman - kaupunkistrategian elinkeinostrategian - henkilöstöstrategian vammaispoliittisen ohjelman Kymijoen eteläosan osayleiskaavan - Räskin ja Korkeakosken asemakaavat sekä useita asemakaavan muutoksia - kaupungin ilmoituslehdeksi Kaupunkilehti Ankkurin vuosiksi Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus kokoontui 22 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi Kaupunginhallitus on hyväksynyt - henkilöstöjaoston asettamisen - kaupungin nimeämisen Tall Ships Races purjealustapahtuman isäntäsatamakaupungiksi - Kotkansaaren päiväkodin hankesuunnitelman - Cursor Oy:tä koskevat omistajapoliittiset linjaukset sekä kuntaomistajien omistajatavoitteet kaupunginjohtajan johtajasopimuksen. Kaupunginhallitus on päättänyt - hakea harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta - käynnistää kuntajakoselvitystyön. Kaupunginhallitus on täyttänyt tarkastuspäällikön viran. Kaupunginhallitus on jättänyt täyttämättä talousjohtajan viran. Tehtävät on sisällytetty talous- ja rahoitusjohtajan virkaan, joka on täytetty sisäisin järjestelyin. Konsernijaosto Konsernijaosto kokoontui 11 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 89. Konsernijaosto on saanut selvityksen Kantasataman kehittämisestä ja investorin suunnitelmista ja on oikeuttanut kaupunkisuunnittelun yhdessä Cursor Oy:n kanssa jatkamaan valmistelua. Konsernijaosto on selvittänyt Kotkan Energia Oy:n osallistumista Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeeseen ja on päättänyt saattaa asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Konsernijaosto on valmistellut elinkeinostrategiaa kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Konsernijaosto on saanut ajankohtaista selvitystä mm. Cursor Oy:stä ja Uuperinrinteet Oy:stä sekä talouden tasapainotusohjelmaan liittyen energiayhtiöiden omistuksen vaihtoehdoista samoin kuin E18 -moottoritiehankkeen heijastusvaikutuksista. Henkilöstöjaosto Henkilöstöjaosto kokoontui 6 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 65. Henkilöstöjaosto on - toteuttanut talouden tasapainotusohjelman seurannan henkilöstötavoitteiden osalta - valmistellut henkilöstösuunnitelman kaupunginhallitukselle - käsitellyt useita henkilöstöön liittyviä ohjeita ja linjauksia

11 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 5 Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Myös ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. [Kuntataloustiedote 3/2014] Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laaja-pohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennuste-laitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan. Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat yhä paikallaan. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. [Kuntataloustiedote 3/2014] Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna [Kuntataloustiedote 3/2014] Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2014 joulukuun työllisyysaste (8,8 %) oli 0,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aikaisemmin (7,9%). Miesten työttömyysaste oli 9,4% ja naisten 8,2% vuotiaiden työllisyysaste oli 67,4, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden joulukuusta 0,8 prosenttiyksikköä 68,0 prosenttiin. Naisten työllisyysaste pysyi lähes samana 66,8 prosentissa vuotiaiden nuorten työttömyysaste (19,8%) kasvoi 3,2 prosenttiyksikköä. [Työvoimatutkimus 2014 joulukuu, Tilastokeskus] Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioiden yhteenlaskettu tulos oli ilman kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisten tuomia kertaluontoisia eriä samantasoinen kuin edellisenä vuotena. Verotulojen kehitykseen ja menojen kasvuun ovat vaikuttaneet heikko talouskehitys sekä lisääntynyt työttömyys. Suomen kunnista jopa 156 kuntaa nostivat tuloveroprosenttia vuodelle 2014, mikä johti vain 1,3 % kunnallisverotulojen kasvuun. Kiinteistöverouudistuksesta johtuen kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat 10 %. Toimintamenot kasvoivat maltillisesti, alle puoli prosenttia, johtuen lähinnä maltillisesta palkkaratkaisusta, toimintojen tehostamisesta sekä ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisistä. [Kuntaliitto, Tilinpäätösarviot 2014] Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 mrd euroa. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 mrd euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. [Kuntien vuoden 2014 tilinpäätösarviot, Kuntaliitto] Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Käyttötalousmenojen katteeksi velkaa ei juuri oteta. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7 %. Kunnilla on nyt lainaa 2733 euroa jokaista asukasta kohti. Kuntakokoluokittain asukaskohtainen velka jakaantuu tasaisesti. [Kuntien vuoden 2014 tilinpäätösarviot, Kuntaliitto]

12 Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat 2,6 %. Kunnallisveroa kertyi 1,3 % enemmän kuin vuonna Yhteisöveron tilitykset kasvoivat 11,5 % Kiinteistöverojen muutos oli +10,9 %. 6 Maamme suurin paperiteollisuuden tuotantoalue on rajun rakennemuutoksen kohteena. Kahden tehdaskokonaisuuden poistuminen tuotannosta on merkinnyt välittömästi 3000 työpaikan vähenemistä viidessä vuodessa. Tästä huolimatta perinteinen metsäteollisuus on edelleen maakunnan teollisuuden kivijalka. Perinteisten tuotteiden rinnalle ollaan kehittämässä puubiomassasta uusia tuotteita. Tavoitteena on kehittää Kymenlaaksosta biomassan johtava tuotantoalue. [Kymenlaakso tänään, Kymenlaakson liitto] Toinen kehittyvä tuotannonala on logistiikka. Kymenlaaksoon on syntynyt maamme suurin yleis-, vienti- ja kauttakulkusatama Haminan ja Kotkan satamien yhdistyttyä. Se sijoittuu 15 suurimman sataman joukkoon Itämerellä ja on sillä alueella kolmanneksi suurin konttisatama. Vaalimaan tullija raja-asema on EU:n ja Venäjän tärkein maaraja-asema. [Kymenlaakso tänään, Kymenlaakson liitto] Uudistuvien energialähteiden teknologia ja siihen liittyvien tuotteiden valmistus, ympäristöteknologia laajemminkin sekä monet luovan talouden alat tulevat monipuolistamaan maakunnan elinkeinorakennetta. [Kymenlaakso tänään, Kymenlaakson liitto] Valmistuneiden rakennusten kerrosala vuonna 2014 oli m2 ja vastaava luku vuosien keskiarvona oli m2. Asuntojen osuus valmistuneiden rakennusten kerrosalasta oli m2, liikerakennusten m2 ja teollisuus- sekä varastorakennusten osuus m2 Valmistuneita asuntoja vuonna 2014 oli 64 kpl, vastaava keskiarvo oli 174 kpl. Omakotitaloja valmistui 29 kpl, kun niitä keskimäärin vuosina on valmistunut 58 kpl. Omakotitaloille myönnettiin 20 rakennuslupaa vuonna Vastaava keskiarvo viideltä viimeiseltä vuodelta on 46 kpl. Vuonna 2014 työttömien määrä Kotkassa oli keskimäärin 4550 henkilöä (4196 henkilöä vuonna 2013) ja työttömien osuus työvoimasta 18,28 % (16,75 %). Pitkäaikaistyöttömien määrä oli 1295 henkilöä (1195) ja alle 25-vuotiaiden työttömien 623 henkilöä (557). [Kaakkois-Suomen Elykeskus, työllisyyskatsaukset 1-12/2014] [Kuntataloustiedote 3/2014] julkaisut/kuntatalous/kuntataloustiedotteet- 2014/Documents/Liite%203_Kuntataloustiedote_3_2014_Korjattu.pdf [Kuntien vuoden 2014 tilinpäätösarviot, Kuntaliitto] [Työvoimatutkimus 2014 joulukuu, Tilastokeskus] [Kymenlaakso tänään, Kymenlaakson liitto] [Kaakkois-Suomen Ely-keskus, työllisyyskatsaukset 1-12/2014]

13 1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 7 Alkuvuodesta alkaen talouden ennusteeseen on tuotu riskinä esille sosiaali- ja terveyslautakunnan asiakaspalveluiden ylitys erikoissairaanhoidon sekä vammaistyön osalta. Vuoden alusta oli myös nähtävissä paine työllisyydenhoidon avustuserien osalta. Myös ympäristölautakunnan osalta ennustettiin olevan painetta talousarviossa pysymiseksi. Vuodelle 2014 asetettua kiinteistöjen myyntivoittotavoitetta ei saavutettu. Maaliskuussa 2013 käynnistetty tasapainotusohjelman valmistelu eteni 9-kohtaiseksi valtuuston päätökseksi. Tasapainotusohjelman toimenpiteet olivat keskeisinä tekijöinä osana talousarviovalmistelua vuodelle Vuoden 2015 alussa tasapainotusohjelmaa on tarkennettu. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan , että talouden tasapainotuksen aikaansaamiseksi ryhdytään seuraaviin toimenpiteisiin: 1. Kiinteistömassan jatkojalostamiseksi tehdään riittävät toimenpiteet mennessä. Purettavista rakennuksista tulee tehdä esitys viimeistään talousseminaarissa Henkilöstösuunnitelma on arvioitava uudelleen mennessä. 3. Ostopalvelut läpivalaistaan - tavoitteena maksimaaliset säästöt - ja tiedot saatetaan nettiin mennessä. 4. Palveluverkkoon liittyvät merkittävimmät päätökset a. Lasten ja nuorten palveluiden osalta kouluverkkosuunnitelma ajantasaistetaan, ja Tiutisen sekä Metsolan koulujen tulevaisuus ratkaistaan. b. Liikuntatoimen kustannuksia tarkastellaan verrattuna muihin vastaavan kokoisiin kaupunkeihin tehdyn selvityksen perusteella. Säästöjä haetaan kiinteistöistä, ja niiden käyttöä tulee tehostaa annettavien suositusten perusteella. 5. Rahoituksen nettomenoja pienennetään yhdellä miljoonalla eurolla. 6. Investointitaso on vuosikatteen ja poistojen suuruinen. 7. Taselainakanta ei saa kasvaa, ja vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja, kuten kiinteistö-leasing, voidaan käyttää perustellusti. Talousarvioon tehtiin muutokset lisätalousarvioina valtuuston joulukuun kokouksessa. Kaupunginvaltuusto päätti myöntää sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakatteen ylitykseen yhteensä 7,63 milj. euron määrärahat ja tuloarvioiden tarkistukset. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan toimintakatteen heikennyksen summa oli 1,6 milj. euroa. Kaupunginhallituksen tuloarvioihin sisältyvää myyntivoittojen määrää tarkistettiin 3,9 milj. euroa pienemmäksi ja pysäköinninvalvonnan toimintatuotto-odotusta laskettiin 0,13 milj. eurolla. Ympäristölautakunnan toimintakatetta heikennettiin 0,19 milj. eurolla. Kaupungin yhteisissä eristä verotuloennustetta laskettiin 1,5 milj. eurolla ja rahoituserien tuottoa nostettiin 1,0 milj. eurolla lisätalousarviossa. Lisäksi rakennusten siirtäminen kaupungin taseesta Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n omistukseen huomioitiin lisätalousarviossa 19,34 milj. euron satunnaisena tuottona sekä 3,84 milj. euron positiivisena muutoksena varausten muutoksessa. Nettona vuoden aikana tehdyt tuloarvioiden ja määrärahojen muutokset vahvistivat alkuperäistä talousarvion tulosta 9,23 miljoonalla eurolla. Tilinpäätöksen toimintakate oli 2,3 miljoonaa euroa tarkennettua lisätalousarviota parempi. Merkittävimmät yksittäiset tekijät lisätalousarviossa ennustettua parempaan tilanteeseen olivat lomapalkkavarauksen arvioitua pienempi kustannusvaikutus sekä eläkevarauksen ennakoitua vahvempi pieneneminen. Tilikauden 2014 vuosikate oli lopulta 2,2 milj. euroa lisätalousarviota paremmalla tasolla. Tilikauden tulos vuodelta 2014 oli 1,9 milj. euroa lisätalousarviota parempi. Tilinpäätöserien jälkeen tilikauden ylijäämä oli 10,1 milj. euroa, joka oli 1,9 milj. euroa talousarviota parempi. Investoinnit jäivät 1,3 milj. euroa suunniteltua matalammalle tasolle, merkittävimpinä tekijöinä tilanteeseen olivat Härniemen laiturin investointikokonaisuuden sekä Räskin alueen toteutuksien siirtymiset tuleville vuosille. Vuoden 2014 ylijäämä merkitsee sitä, että kumulatiivinen alijäämä pienenee - 32,8 milj. euroon, joka vastaa noin 4 kunnallisveroprosenttiyksikön tuottoa. Suunta kaupungin taloudellisen tilanteen parantamiseksi on oikea, mutta voimakasta talouden tasapainotustyötä on edelleen jatkettava, jotta kriisikuntakriteerien täyttyminen pystytään välttämään. Tilikaudelle 2014 kertynyt ylijäämä

14 syntyy kokonaisuudessaan kertaluonteisesta satunnaisesta tuotosta. Ilman rakennusten yhtiöittämisestä syntyneitä eriä tilikauden 2014 alijäämä olisi yli 10 milj. euroa. Valtion budjettiratkaisut tuovat paineita kuntasektorin talouteen myös tulevina vuosina, toisaalta valtionosuusuudistuksen muutokset näyttäytyvät suotuisina Kotkan kaupungille jo vuoden 2015 osalta. Työllisyystilanteen positiivisen kehityksen merkitys koko talousalueella on edelleen avainasemassa kaupungin talouskehityksen mahdollisuuksia arvioitaessa. 8

15 Henkilöstö Vuosi Henkilöstömäärä Maksetut palkat , , ,00 (ei sisällä tulkkipalveluita) Henkilöstömäärä ja maksetut palkat, Kotkan kaupunki ja liikelaitokset Henkilöstömäärä nousi edellisvuoteen verrattuna 5 henkilöllä. Muutos painottuu määräaikaiseen henkilöstöön. Ammattiluokkina ilmaistuna laskua tapahtui käytännössä katsoen kaikissa muissa ammattiluokissa paitsi lääkäreissä ja muussa henkilöstössä. Suurimmat laskut kohdistuivat teknisten palvelujen henkilöstöön sekä toimistohenkilöstöön. Maksetut palkat laskivat vuoteen 2013 verrattuna noin euroa ja vuoteen 2012 verrattuna noin euroa. Kun huomioidaan voimaan tullut palkkojen yleiskorotus (á 20 / työntekijä), jonka kokonaisvaikutus maksettuun palkkasummaan oli noin euroa, niin kaupungin henkilöstöpoliittisilla toimilla aikaansaatu palkkasumman lasku vuonna 2014 verrattua vuoteen 2013 oli noin euroa. Kaupungin sairauspoissaolot laskivat 18,6 päivästä 16,3 päivään henkilöä kohden, mikä vastaa sairauspoissaolojen kustannusten laskuna noin euroa. Sijaiskustannusten lasku huomioiden kustannussäästö oli yhteensä 1,3 miljoona euroa. Vuodelta 2014 on tehty erillinen henkilöstökertomus. 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Rahoitusriskit Talouden epävarmuus jatkui toimintakertomusvuonna edelleen. Tämä heijastuu rahoituksen järjestämiseen myös kuntasektorilla. Korkoriski Kotkan kaupungin pitkien lainojen lainakanta on 224,14 milj.. Lyhyttä maturiteetiltaan alle 12 kk lainaa kaupungilla on yhteensä 47,08 milj., mikä sisältää kuntatodistukset 30,00 milj. euroa ja tililuoton 17,08 milj. euroa. Kokonaislainakanta on siten yhteensä 271,22 milj. euroa. Kuntarahoitus Oyj on kaupungin suurin yksittäinen rahoittaja noin 64 % osuudella kokonaislainamäärästä. Pitkistä lainoista noin 40 % on kiinteäkorkoista ja 60 % vaihtuvakorkoista lainaa. Koronvaihtosopimuksia on tehty 11 kpl pääasiassa muuttamaan vaihtuvakorkoinen sopimus kiinteäkorkoiseksi. Lainakannan korkokustannus ei ole herkkä koronmuutoksille seuraavien vuosien aikana. Valuuttariski Kotkan kaupungilla ei ole valuuttariskiä. Likviditeettiriski Konsernitililimiitin sekä kuntatodistuksien turvin likviditeetti on mahdollista pitää riittävänä. Luottoriski Kuntasektorin luottoluokitus on toistaiseksi taannut uuden lainarahoituksen kohtalaisen edullisin ehdoin.

16 10 Vakuutukset Konsernitasoinen riskienhallinta vakuutusten osalta on kartoitettu vuonna 2012 ja vuoden 2016 loppuun asti voimassa olevia vakuutus- ja palvelusopimuksia on konsernissa Pohjola Vakuutus Oy:n sekä If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n kanssa. Kotkan kaupungin vakuuttamistoiminnoista vastaa talouden vastuualue. Vuonna 2013 nimetty Riskienhallinnan johtoryhmä on uuden vakuutuskauden kilpailutusprosessin keskeinen käynnistäjä ja valmistelija. Henkilöstö Vakituista henkilökuntaa ei pystytä loputtomiin vähentämään ilman palvelurakenteeseen ja - verkkoon kohdistuvia muutoksia ja vaarana on, että pitkäjänteisellä työllä aikaansaatu sairauspoissaolojen lasku, voi lähteä nousuun. Riskit palveluiden tuottamisen näkökulmasta Työttömyysaste kasvoi vuonna 2014 edelleen, pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi ja oli vuoden lopussa 8,5 % enemmän kuin ed. vuonna. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä nousi 12,5 % verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 2015 alussa maksuvelvoite koskee yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneita, jolloin maksut kasvavat huomattavasti. Toimeentulotuen asiakasruokakuntien määrän kasvu oli 3,4 %. Lastensuojelun asiakasmäärä lisääntyi yli 9,4 %, mutta sijaishuollon kustannukset pysyivät ed. vuoden tasolla. Väestön ikääntymisen myötä palvelujen tarve kasvaa ja ikärakenteen muutoksen takia huoltosuhde heikkenee. Maahanmuuttajaväestön määrän kasvaminen ja tästä aiheutuvat kulttuuritaustojen eroavaisuudet on otettava huomioon kaupungin eri toiminnoissa. Väestön hyvinvoinnin turvaamiseen ja palveluiden järjestämiseen liittyy näiden muutosten myötä epävarmuutta ja riskejä. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon hoitoketjut eivät ole aiemmin olleet riittävän joustavia tehokkaan toiminnan toteutumiseksi. Hoitoketjut on saatu toimimaan vuoden 2014 aikana ja tästä syystä erikoissairaanhoidossa ei ole enää perusterveydenhuoltoon jonottavia potilaita. Myös Karhulan sairaalasta potilaat siirtyvät nopeasti eteenpäin kotiin, kotihoitoon, lyhytaikaispaikoille tai hoiva-asumiseen. Hoitoketjujen sujuvoittamiseksi ja jonotilanteiden välttämiseksi on tehty paljon kehittämistyötä ja sen tulokset näkyvät nyt. Hoiva-asumisen paikkoja oli alkuvuodesta liian vähän. Tilanne helpottui syyskuun alussa, kun Eskolan hoivakoti avautui. Lisääntyneet sisäilmaongelmat ovat vaikuttaneet erityisesti koulujen ja terveydenhuollon henkilökunnan työskentelyyn ja vaatineet toiminnan uudelleen järjestämistä nopealla aikataululla tilapäisissä tiloissa. Kaikilla vastuualueilla sisäilmaongelmat ja niistä aiheutuneet tilanteet ovat muodostaneet riskin palveluiden laadukkaalle järjestämiselle. Voimakkaasti altistuneille henkilöille on vaikea löytää työpistettä, missä oireita ei ilmaantuisi. Liikuntatoimessa tilakustannusten jatkuva nousu aiheuttaa riskin varsinaisen toiminnan järjestämiselle. Lainsäädännön velvoitteiden noudattaminen hoito- ja palvelutakuiden määräaikojen täyttämisessä aiheuttavat riskejä esimerkiksi suun terveydenhuollon hoitotakuun toteutumisessa sekä neuvolatoiminnan ja koulu- sekä opiskeluterveydenhuollon asetuksen mukaisten tarkastusten suorittamisessa. Myös subjektiivisen päivähoito-oikeuden toteutuminen lain mukaisesti muodostaa jatkuvan riskin. Koulupsykologien virkojen täyttöasteessa on ollut pitkään vajetta, mikä on aiheuttanut kulujen nousun ostopalveluissa. Sosiaalihuollossa käsittelyajat eivät toteutuneet lastensuojelussa ja toimeentulotuessa. Aluehallintovirasto antoi marraskuussa 2014 huomautuksen toimeentulotuen käsittelyajoista ja edellytti toimia niissä pysymiseksi. Vuoden lopussa tilanne kuitenkin heikkeni entisestään. Henkilöstön osaamiseen ja saatavuuteen tulee kiinnittää edelleen erityistä huomiota. Hyvinvointipalveluissa pätevän työvoiman saatavuus on heikentynyt edelleen. Lisäksi henkilöstön eläköityminen tuo haasteita pätevän ja riittävän henkilöstön saatavuudelle. Esimerkiksi erityisopettajien, psykologien, sosiaalityöntekijöiden sekä lastentarhanopettajien saatavuus on heikentynyt. Lainsäädännön velvoitteiden noudattaminen, resurssien riittävyys ja organisaatioiden toiminnan muutokset vaikuttavat henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Toimeentulotuen osittainen siirto Kelalle vuoden 2017 alussa siirtää etuuskäsittelijöiden työn sinne, mutta henkilöstön siirroista ei ole vielä

17 11 tietoa. Sairauspoissaoloihin on kiinnitetty edelleen huomiota vuoden 2014 aikana ja poissaolot ovat vähentyneet. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen ja kuntauudistusten eteneminen näyttävät edelleen epäselviltä. Epäselvyys tulevaisuuden hallintorakenteista voi muodostua riskitekijäksi, jos se vaikuttaa haitallisesti alueelliseen yhteistyöhön ja operatiiviseen toimintaan. Epäselvästä tilanteesta huolimatta kaupungin ja koko seudun toimintaa on pystyttävä kehittämään täysipainoisesti. Kotka on valinnut taloutensa tervehdyttämisen keinoksi rakenteelliset muutokset ja toiminnan aktiivisen kehittämisen lomautusten tai irtisanomisten sijasta. Kunnan taloudellisen tilanteen heikentyessä on pystyttävä kohdentamaan resursseja uudella tavalla. Kun on kyse työvoimavaltaisesta toiminnasta, kaikki muutokset vaikuttavat väistämättä ihmisten työhön. Keskeisenä riskinä muutosten läpiviennissä on muutosjohtamisen onnistuminen ja henkilöstön mukaan saaminen toiminnan kehittämiseen. Rakennemuutosten onnistuminen edellyttää avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua johdon, henkilöstön ja luottamushenkilöiden välillä. Pienehkönä riskinä nähdään elintarvike- ja terveysvalvonnan valvontaresurssit, jotka eivät ole riittävät elintarviketurvallisuusviraston riskiperustein asettamien valvonnan tavoitteiden täyttämisen näkökulmasta. Vuosittainen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma Kotkan ja Pyhtään yhteistoiminta-aluetta varten tehdään olemassa olevien resurssien mukaisesti. Resurssien niukkuus ei ole toistaiseksi aiheuttanut ongelmatilanteita. Ympäristönsuojelun valvontaresurssit keskitetään lupa- ja ilmoitusvelvollisiin laitoksiin ja niitä varten on valmistumassa valvontasuunnitelma. Suurempana riskinä nähdään valvontasuunnitelman ulkopuoliset kohteet, jotka tulevat työn alle niissä ilmenevien ongelmien kautta. Näiden yritysten neuvontaan ja ennakoivaan ohjaukseen ei ole resursseja. Suurena riskinä nähdään selkeästi kaupungin muista intresseistä riippumatonta, lainopillista asiantuntijapalvelua edellyttävä lupa- ja valvontaviranomaistyö. Päätöksenteon ja asiakirjahallinnan lainmukaisuuden ja läpinäkyvyyden tulee olla todennettavissa. Mahdolliset epäselvyydet voivat johtaa pitkiin, turhiin prosesseihin, joista aiheutuu haittaa sekä kaupungille että toiselle osapuolelle. Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelun suuret hankkeet liittyvät Kantasataman, Jumalniemen, Karhulan ja Karhulanniemen kehittämiseen. Kotkansaari on kaupungin voimakkain muutosalue, joka tarvitsee kokonaisuuden hallitsemiseksi yleissuunnittelua. KANTASATAMA Kantasataman asemakaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä vuoden vaihteessa ja ehdotus on nähtävillä helmi-maaliskuussa Hanke on edennyt yhteisesti sovitun aikataulun mukaisesti ja menee aikataulun mukaan päätöksentekoon huhtikuussa Kaavahankeen suunnitteluun ja sitä varten tehtäviin selvityksiin on sitoutunut jonkin verran varoja, mutta tehdyt selvitykset palvelevat suurelta osin alueen tulevaa käyttöä siinäkin tapauksessa että vireillä oleva hanke jostain syystä peruuntuisi. Kehitysyhtiön hankkeeseen sijoittamat resurssit ovat olleet merkittävät. Kantasataman kaavasuunnittelun edetessä eri osapuolten kanssa on päästy yhteisymmärrykseen eri osapuolia koskevista ratkaisuista, jotka kuitenkin vaativat lopulliset sopimukset eri osapuolten välille. Sopimusten viivästyminen voi vaarantaa kaavahankkeen aikataulun. Kaavasta mahdollisesti tehtävät valitukset ovat edelleen riski sekä hankkeen aikataululle että toteutumiselle. Kireä tavoiteaikataulu suhteessa suunnitteluresursseihin lisää valitusriskiä. Aikataulukysymykseen pyritään saamaan ote suunnittelun vahvalla koordinoinnilla. Kansainvälisen toimijajoukon kanssa huomioitava on myös kommunikaation ymmärtäminen ja sopimusten yksiselitteisyys. Jälkimmäistä varmistetaan lakipalveluilla toimistosta, jolla on kokemusta kansainvälisestä kiinteistöjuridiikasta. Kaupungille erittäin tärkeää on saada toteutumaan omat keskeiset tavoitteensa alueen suunnittelussa. Yleisen taloustilanteen vaikeutuminen edelleen vaikuttaa sekä kaupungin talouteen että kehityshankkeeseen. Kaupungin kannalta on oleellista tarkka investointien suunnittelu.

18 12 JUMALNIEMI Jumalniemen kehittämishanke saatiin käyntiin vuoden lopussa alueen kiinteistönomistajien kanssa käydyssä neuvottelussa. Alueen kehittäminen on välttämätöntä kaikkien osapuolten kannalta. Jumalniemen tulee säilyttää asemansa maakunnallisesti merkittävänä kauppapaikkana E18 moottoritien varressa ja vahvistua. Kehittämisen tarkoitus on palvella kaikkia alueen toimijoita ja auttaa rakentamaan Jumalniemestä toimiva kokonaisuus. Alueesta laaditaan yhteinen kehityssuunnitelma ja sitä tukeva kaavamuutos. Suunnittelu on käynnistettävä pian, sillä Jumalniemen uudet itäiset rampit valmistuvat elokuussa Hanke tarvitsee sekä kaupallista että arkkitehtisuunnittelua kaavan pohjaksi. Ripeän etenemisen edellytyksenä on että projektille saadaan vetäjä, joka kokoaa toimijat ja kiinteistönomistajat yhteen ja ohjaa suunnittelua. Tämä edellyttää osapuolien sitoutumista myös taloudellisesti jo heti alkuvaiheessa. Mikäli hanke ei etene ripeästi on riskinä, että Jumalniemen kaupallinen vetovoima vähenee, ja asiakasvirtojen ja kaupallisten toimijoiden siirtyminen muualle kuihduttaa alueen. KARHULAN KESKUSTA Karhulan osalta tutkitaan jatkossa koko keskustan kehittämistä. Riskinä on, ettei laajan kokonaisuuden tutkimiseen riitä resursseja kaupunkisuunnittelussa. Selkeä haaste on myös muodostaa yhteinen tavoite erittäin monien toimijoiden kesken. Karhula kilpailee E18 varren asiakkaista ja investoinneista. Siksi koko seudun kannalta olisi tärkeä onnistua eri keskusten tehtävien määrittelyssä, profiloinnissa. Karhulan osalla tämä tulee esiin myös Karhulan keskustan eri osien profiloinnissa. AHLSTRÖMIN ALUEEN KAAVARUNKO Karhulan keskustaa tukee Karhulanniemen kehittäminen yhdessä A.Ahlström kiinteistöt Oy:n kanssa. Kaavarunkotyö etenee suunnitellusti. Työ toisaalta tukee, toisaalta myös asettaa paineita Karhulan keskustan kehittämiselle. Kaavarungon jälkeen päästään laatimaan ensimmäistä asemakaavaa mikä merkitsee tuloja kaupungille. Riskinä on mm. yleinen talouskehitys, joka viivästää suunnitelmien laatimista ja toteuttamista. MAANHANKINTA JA YLEISKAAVOITUS Maanhankintarahan alhainen taso muodostaa riskin kaupungin pitkäjänteiselle kehittämiselle. Säästöjen ohella on myös investoitava siihen, mikä synnyttää tulevia tuloja ja elinvoimaa kaupunkiin. Maanhankinnan taloudelliselle ja pitkäjänteiselle toteuttamiselle muodostaa riskin yleiskaavoitusresurssin puute. Yleissuunnittelu on tarkoitus käynnistää loppuvuodesta yleiskaavoittajan palkkaamisen myötä. Suunnitteluvajeen kiinni kurominen vie aikaa, mikä pitää yllä epätaloudellisten investointien riskiä. 1.7 Ympäristö, energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset Kaupunkistrategian mukaisesti ympäristö- ja kestävän kehityksen asiat huomioidaan kaikessa toiminnassa. Strategian mukaisia toimenpiteitä toteutetaan jokaisella vastuualueella. Kotkan ilmasto- ja energiaohjelman toimenpiteitä energiatehokkuuden lisäämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi jalkautettiin edelleen kaupungin vastuualueille poikkihallinnollisen työryhmän johdolla. Konkreettisia toimenpiteitä ovat mm. Kiinteistöjen energiatehokkuuskatselmustoiminta, Ekotukitoiminta ja Kymenlaakson energianeuvonta. Kotkan kaupungin ilmastotyötä ja energiatehokkuustavoitteiden toteutumista tuettiin ja edistettiin kaupungin hallinnoiman KymECO2- projektin resursseilla. Uusiutuvan energian kuntakatselmus projekti alkoi Etelä-Kymenlaaksossa (Kotka, Hamina, Virolahti, Miehikkälä). Projektin tarkoituksena on tuottaa selvityksiä, jotka edistävät uusiutuvan energian käyttöönottoa alueella sekä antavat tietoa kaikille. Projekti keskittyi aurinkoenergiaan sekä uusiutuvaan energiaan perustuviin lämmitysenergiaratkaisuihin. Kotkan ilmasto- ja energiaohjelman tavoitteiden huomioimiseksi kaavoituksessa on luotu tarkastelumalli, jota käytetään kaikkien asumista ja palveluita sisältävien kaavojen selostuksissa. Malli on otettu käyttöön ja se on saanut positiivista palautetta.

19 2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Riskienhallinnan järjestäminen 13 Vuoden 2014 alusta kuntalaissa astui voimaan uusia sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia velvoitteita. Kuntalain valtuuston tehtäviä määrittävän 13 :n 3a-kohdan mukaan valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kotkan kaupunkikonsernissa sovellettavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Myös kunnallisen liikelaitoksen johtokunnalle (87 c ) ja johtajalle (87 d ) määriteltiin omat valvontavelvoitteensa. Liikelaitosten on 87 k :n mukaan annettava toimintakertomuksessa tietoja sellaisista talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joita ei muutoin ole ilmaistu taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Näitä tietoja ovat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen kokonaisuus sekä keskeiset johtopäätökset. Lakiin sisältyy myös velvoite esittää toimintakertomuksessa kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvänä olennaisena asiana arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä (69 ). Tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä sisällytetään ensimmäisen kerran tilikaudelta 2014 laadittavaan toimintakertomukseen. Myös tilintarkastajien tehtäviin (73 ) lisättiin velvollisuus tarkastaa, onko sisäinen valvonta ja riskienhallinta järjestetty kunnassa ja kuntakonsernissa asianmukaisesti. Kunnan riskeistä ei saada riittävää kuvaa tarkastelemalla vain peruskunnan riskejä. Siksi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee välttämättä kohdistua koko kuntakonserniin. Ajattelu on ollut keskeisenä näkökulmana ja tavoitteena kuntalain kokonaisuudistusprosessissa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta tukevat Kotkan kaupunkia ja kaupunkikonsernia perustehtävien toteuttamisessa ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena on myös kunnan, kuntalaisten, henkilöstön ja omaisuuden turvaaminen erilaisilta riskeiltä. Riskienhallinnalla varmistetaan kaupungin ja kaupunkikonsernin lakien ja tavoitteiden mukainen toiminta muuttuvissa tilanteissa ja varmistetaan toiminnan häiriötön, laadukas ja kustannustehokas jatkuvuus. Kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa otetaan huomioon myös konserniyhteisöt ja merkittävät ulkoiset palveluntuottajat. Kotkan kaupunkikonsernin ensimmäinen yhteinen riskianalyysi käsiteltiin kaupunginhallituksessa Kaksi kertaa vuodessa: osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstietojen keruun yhteydessä, toteutettavasta keskeisten riskitietojen päivityksestä on kerrottu tarkemmin toimintakertomuksen kohdassa 6.2. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat/riskienhallinta ja epävarmuustekijät. Kaupunginjohtajan johtoryhmän helmikuussa 2013 nimeämä riskienhallinnan johtoryhmä kokoontui toimintakertomusvuonna yhteensä viisi kertaa. Johtoryhmä aloitti riskienhallintaan painottuvat kokouskäytännöt, joissa liikelaitosten ja tytäryhteisöjen edustajat tulevat kertomaan toiminnastaan ja sitä koskevista keskeisistä riskeistä. Kootut riskitiedot on toimitettu edelleen konserniasiamiehelle. Riskien arviointi ja seuranta on saatettu kiinteäksi osaksi konsernin talousarvioprosessia, riskienhallinnan johtoryhmän käytäntöjä ja johtoryhmä yhdessä talouden vastuualueen kanssa kehittää arviointityöhön tarvittavia työkaluja. Tavoitteena on juurruttaa sisäinen valvonta ja riskienhallinta työkaluineen johdonmukaiseksi ja järjestelmälliseksi osaksi kaikilla organisaatiotasoilla tapahtuvaa arjen toimintaa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat keskeinen osa kaupungin ja kaupunkikonsernin harjoittamaa vastuullista toimintaa, ohjausta, tavoitteiden asettamista ja toiminnan johtamista. Tavoitteena on varmistua kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnan suunnittelun, päätöksenteon ja johtamisen perustumisesta oikeaan ja riittävään tietoon. Johdolla tulee olla käytettävissään oikea-aikaiset tiedot olennaisista toimintaan kohdistuvista riskeistä ja mahdollisuuksista. Kokonaisvaltainen riskienhallinta auttaa kaupunkia ennakoimaan ja hallitsemaan jo tunnistettuja riskejä, minimoimaan mahdolliset vahingot, varautumaan häiriö- ja poikkeustilanteisiin sekä hyödyntämään olemassa olevat vahvuudet ja mahdollisuudet. Kotkan kaupungin lakisääteisen valmiussuunnitelman yleisen osan käytännön valmistelu aloitettiin syksyllä ja suunnitelman hyväksymisaikataulu sijoitettiin alkuvuoteen Kymenlaakson valmius- ja turvallisuusfoorumin toimintaa tuotiin näkyväksi sijoittamalla kaupungin intran Valmiusmate-

20 14 riaaliin myös Kymenlaakson turvallisuustoimijoiden yhteystiedot ja kokousaineistot, Kotkan oman valmiuskortiston rinnalle. Tärkeä konsernitason valmiusyhteistyö käynnistyi ja valmiusasioiden vastuutoimijat nimettiin. Kymi14-valmiusharjoitukseen osallistui yhteensä 23 henkilöä ja panostus jatkuvuuden hallintaan nähtiin tärkeänä ja keskeisenä tehtäväkenttänä. Tavoitteiden toteutuminen ja sisäisen valvonnan kehittäminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kaupunkistrategian , Elinkeinostrategian , 2020 Palveluverkkoselvityksen ja palvelustrategian sekä Päiväkoti- ja kouluverkkopäätökset Palveluverkkoselvityksen ja palvelustrategian tavoitteina on rakentaa ja muodostaa tehokas hyvinvointipalvelujen verkosto. Kaupungin strategisten tavoitteiden asettaminen, tavoitteita uhkaavat riskit ja niiden seuranta toteutuvat systemaattisesti osana sisäistä valvontaa ja talousarvioprosessia. Strategian toteuttamiseen liittyvät erityisvaatimukset talouden tasapainottamiseksi, tuottavuuden lisäämiseksi ja ennakoitavien epävarmuustekijöiden havaitsemiseksi on huomioitu kaupunginvaltuuston hyväksymässä Talouden tasapainotusohjelmassa. Ohjelma päivitetään vuonna Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta, valvonta ja raportointi ovat sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tulee toteutua läpinäkyvänä osana strategioiden laadintaa, toimintaa ja päätöksentekoa siten, että strategioiden, toiminnallisten ja taloudellisten ratkaisujen erilaisia vaikutuksia eri toimijoihin arvioidaan riittävän laaja-alaisesti. Tehtäväalueet raportoivat talousarvioprosessissa toiminnallisia riskejään ja sisäisen valvonnan toteutumista. Kaupunginvaltuuston hyväksymät Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet lisäävät eri toimijoiden vastuullisuutta ja tietoisuutta sisäisen valvonnan liittymisestä olennaisena osana johtamiseen, toiminnan ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin. Kokonaisvaltainen riskienhallinta perustuu vastuulliseen johtamiseen, ohjaukseen, seurantaan ja poikkeamiin reagointiin. Riskienhallinnan tulee kohdistua kattavasti kaupungin tavoitteisiin ja niiden saavuttamista uhkaaviin toimintaa, varoja ja omaisuutta koskeviin riskeihin. Kokonaisvaltainen riskienhallinta perustuu kaikilla tasoilla tunnettaviin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteisiin. Toimiva kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi on sisällä päivittäisissä ratkaisuissa, jotka johtavat organisaation menestykseen. Menestyksellisen prosessin luomisessa jokaisella toimijalla on merkittävä roolinsa. Pääpaino riskienhallinnassa on aina ennakoivissa toimenpiteissä. Vuonna 2014 organisaation sisäistä valvontaa on edelleen tehostettu uusin toimintaa tukevin ja riskit huomioivin ohjeistuksin: sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet (kv ); ostopalvelusuositukset (kh ); yhdistyksille ja luottamushenkilöille osoitettavien merkkipäivälahjojen ohjeistus (kj jory ); pikkujoulujen, joululahjojen ja joululounaiden ohjeistus (kj jory /Ytnk ); virkamatkoja, virantoimitusmatkoja ja muita matkoja koskeva ohjeistus/matkaraportointi (Heja ). Myös erillisiä koulutustoiveita on toteutettu: koulutukset laskujen tarkastajille ja hyväksyjille sekä julkisuuslakia koskeva koulutus. Poistettavan kaluston osalta on laadittu myyntiohjetta yhteistyössä teknisten palveluiden, talouden vastuualueen ja konserniasiamiehen kesken. Kaupunginhallituksen erillisellä päätöksellä toteutettiin yhtä liikuntapaikkaa koskevia käytäntöjä koskeva tarkastus ja sisäinen tarkastus toteutti prosessitarkastuksen sijaishuollon ostopalveluista konsulttityön tueksi. Kotkan kaupungilta puuttunut ajantasainen valmiussuunnitelman yleinen osa käynnistettiin ja valmiuden edellyttämä keskeisten vastuutoimijoiden verkosto muodostettiin. Kotkan valmiussuunnittelun malli toteutettiin yhteistyössä Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa. Mallissa huomioidaan Kymenlaakson tason toimijoiden turvallisuuskorttitiedot ja niistä on muodostettu Kotkan oma korttimalli. Kortti on sijoitettu kaupungin intranetiin. Sisäinen tarkastus on saanut ammattistandardeissa tehtäväkseen arvioida ja antaa suosituksia myös organisaation eettisten toimintaperiaatteiden ja arvojen edistämisestä. Tehtävänanto tarkoittaa organisaation ennakoivaa hyvinvoinnin edistämisestä ja tukemista. Sisäinen tarkastus tekee siten osaltaan tilannearviointia eettisten ongelmatilanteiden osalta ja edistää yhteistyötä eri toimi-

2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ.. 13 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 16

2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ.. 13 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 16 Tilinpäätös 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA.. 1 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus. 1 1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset.. 3 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen

Lisätiedot

Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen. Jorma Haapanen 20.1.

Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen. Jorma Haapanen 20.1. Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen Jorma Haapanen 20.1.2016 Kotkan kaupunki Asukasluku 54 500 Ulkomaalaisia väestöstä noin 6 %,

Lisätiedot

Sisällysluettelo KV, 11.5.2015 18:00, Esityslista 1

Sisällysluettelo KV, 11.5.2015 18:00, Esityslista 1 Sisällysluettelo KV, 11.5.2015 18:00, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat)... 1 38 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 3 39 Pöytäkirjan tarkastajat... 4 40 Käsittelyjärjestys...

Lisätiedot

Sisällysluettelo KV, 11.5.2015 18:00, Esityslista 1

Sisällysluettelo KV, 11.5.2015 18:00, Esityslista 1 Sisällysluettelo KV, 11.5.2015 18:00, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat)... 1 38 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 3 39 Pöytäkirjan tarkastajat... 4 40 Käsittelyjärjestys...

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Muut osallistujat Haakana Mervi kaupunginhallituksen jäsen Tiusanen Kari

Muut osallistujat Haakana Mervi kaupunginhallituksen jäsen Tiusanen Kari -1, KV 12.5.2014 18:00 OSALLISTUJAT Brask Nina puheenjohtaja Päätöksentekijät Kotiniemi Topias I varapuheenjohtaja Tiusanen Pentti II varapuheenjohtaja Eerola Juho III varapuheenjohtaja Aalto-Partanen

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja -1, TELA 18.11.2014 17:00 OSALLISTUJAT Hynninen Raimo puheenjohtaja Päätöksentekijät Qvarnström Rauno Eero Piispasen varajäsen Ahvenainen Petra jäsen Hanhela Seppo Hentunen Kari Kekkonen Olli Liljasto

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. Julkaisuvapaa 24.3.2014 klo 13.00

Tilinpäätös 2013. Julkaisuvapaa 24.3.2014 klo 13.00 Tilinpäätös 2013 Julkaisuvapaa 24.3.2014 klo 13.00 SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA.. 1 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus. 1 1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset..

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-17:00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Kaupunginhallitutuksen käsittely xx.xx.2014 Kaupunginvaltuuston käsittely xx.xx.2014 Voimaantulo 1.1.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Ruokolahden kunnan tilintarkastus

Ruokolahden kunnan tilintarkastus Ruokolahden kunnan tilintarkastus 18.6.2015 Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT BDO Audiator Oy Tilintarkastuksen sisältö Lakisääteisen tilintarkastuksen laajuus on 8 tilintarkastuspäivää vuodessa tarkastuksessa

Lisätiedot

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus 22.2.2013 Konsernihallinto / Talouden ohjaus JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNI TA 2013 Tytäryhtiöt 18 kpl Total Kiinteistöpalvelut Oy Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87 % EducationFacilitiesOy Jyväskylän Paviljonkisäätiö

Lisätiedot

Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet

Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet 1 (5) 1. Soveltamisala Sisäisen valvonnan ja siihen osana sisältyvän kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteilla luodaan

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

tilinpäätös KOOSTE s 2014 tilinpäätös

tilinpäätös KOOSTE s 2014 tilinpäätös tilinpäätös 2014 KOOSTE tilinpäätös 2014 tilinpäätös 2014 s 2014 tilinpäätös 201 s 2014 tilinpäätös ös 2014 til ä Onnistumisia Onnistumisia Toimintakatteen kasvu oli 3,1 %, ilman varautumista Carean alijäämien

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS

ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS 1. LAUTAKUNNAN TOIMINTA 1.1. Kokoonpano Ulvilan kaupungin tarkastuslautakuntaan kuuluvat tällä hetkellä puheenjohtaja Pentti Tuomola varalla Minna

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta M Ä N T T Ä - V I L P P U L A N K A U P UN K I MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUS Tarkastuslautakunta Saap. t 3 / L 20 1 5 Dnro x.015 20 K v a 1 t. 1 20 L 5 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot