Tilinpäätös Julkaisuvapaa klo 12:00

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätös 2014. Julkaisuvapaa 23.3.2015 klo 12:00"

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2014 Julkaisuvapaa klo 12:00

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristö, energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT KOTKA-KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernin henkilöstömäärä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toimielimille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET.. 118

4

5 TOIMINTAKERTOMUS

6

7 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Suuria odotuksia 1 Voimme todeta vuoden 2014 olleen suurten odotusten vuosi. Maamme hallitus oli päättänyt viedä loppuun kuntarakenne- ja soteuudistuksen ja vielä kuntalakikin tuli uudistaa. Kaikilla näillä oli vaikutuksensa Kotkaan. FCG:n avulla teetettiin laajahko kuntarakenneselvitys ja sote-valmistelut kävivät kuumina etenkin Pohjois-Kymenlaaksossa. Siellä mietittiin ja mietitään edelleen mitä tehdä, mihin kuulua. Kuntalaissa taas puhututti lähinnä omistajaohjaus. Mitkä asiat kuuluvat konsernille ja mitkä sen omistamille tyttärille. Tätä kirjoittaessa asiat ovat edelleen kesken maan hallituksessa. Niin ne ovat myös Kotkassa. Olemme kuitenkin Kotkassa aika vakuuttuneita siitä, ettei uusia kuntafuusioita ole nyt näköpiirissä, eikä se sotekaan tunnu kokonaisuutena etenevän. Siitä olemme vakuuttuneita, että vuonna 1968 rakennettu keskussairaala on tehtyjen suunnitelmien mukaisesti saneerattava. Lähdemme myös siitä, että Kymenlaakso on tulevaisuudessakin yhtenäinen sotealue. Suuria odotuksia ja keskusteluja on myös käyty kaupungin energiaomistuksista. Olisiko järkevää lyödä Kymenlaakson Sähkö Oy:n, Kouvolan KSS Energian ja Kotkan Energian toiminnot yhteen voimakkaamman maakunnallisen kuntaomisteisen toimijan aikaansaamiseksi? Vai onko oma energialaitoksemme niin hyvä, ettei sitä kannata mihinkään myydä tai liittää? Konsulttiyhtiöt Pöyry, NAG ja KPMG ovat kaikki eri toimijoiden lukuun tehneet omia laskelmiaan, joihin päättäjien on lähes mahdotonta ottaa objektiivisesti kantaa. Koko energiakeskustelu liittyy kaupungin taloudesta syntyneistä alijäämistä käytyyn keskusteluun. Uuden 2017 voimaan tulevan kuntalain mukaan Kotka siirtyy konsernituloslaskelmaan ja sen alijäämät on poistettava 4-6 vuodessa, mikäli siirtymäkaudesta ylipäätään sovitaan. Syntyneitä alijäämiä on 63 miljoonaa euroa. Kaupungin johto on ollut sitä mieltä, ettei näin suuria alijäämiä käyttötalouden säästöillä kateta. Ratkaisuksi haetaan ulkopuolista tulovirtaa, eikä energiaomistuksia lukuun ottamatta muuta tunnu löytyvän. Tehdyistä kiinteistöyhtiön perustamisesta ja 17 kaupungin kiinteistön yhtiöön siirtämisestä johtuvista syistä kaupungin tulos 2014 on 10 miljoonaa euroa positiivinen. Mikäli näitä järjestelyjä ei lainsäädännöstä johtuen olisi tehty, olisi kaupungin taloudellinen tulos 10 miljoonaa euroa negatiivinen. Ei ole ihme, että taloutemme tasapainoon saattaminen puhututtaa ja valmistelu jatkuu. Suuria odotuksia liittyy myös kaupungin kantasatamahankkeeseen. Siinä Cameron Sawyer taustajoukkoineen on investoimassa Merikeskus Vellamon ympäristöön 200 miljoonaa euroa uuden ajanvietekeskuksen rakentamiseksi. Hanke sisältää hotellin, Outlet-keskuksen ravintoloineen ja muine palveluineen. Hanke työllistää rakennusvaiheessa 1000 henkilöä ja valmistuessaan jouluksi 2016 se tarjoaisi työtä noin 700 hengelle. Hanke on suurin vuosikymmeniin kaupungissamme. Kaupunki on hoitanut kaavoitusvelvoitteensa Kantasataman kehittämishankkeessa moitteettomasti vuonna Ensi vuosi on sitten rahoittajien ja investoreiden sekä operaattoreiden aika näyttää mihin pystyvät. Koko kaupunki toivoo hankkeen onnistuvan. Pienempiä tapahtumia oli kaupungissamme lukuisia. Vietimme Langinkosken keisarillisen kalastusmajan 125-vuotisjuhlavuotta. Merikeskus Vellamossa oli menestyksekäs Aleksanteri III ja prinsessa Dagmar -näyttely. Uusiakin on tulossa. Sail Training International teki päätöksen seuraavasta Suomessa purjehdittavasta Tall Ships Races - purjehduksesta, joka 2017 yhden kilpailulegin osalta päättyy Kotkaan. Edellinen oli täällä vuonna Suomen yksi suurimmista investoinneista E18 moottoritie Helsingistä Venäjän rajalle valmistui Kotkan osalta, joskin kaupungin kustantamia 17 miljoonan euron ramppeja vielä rakennetaan. Tämä miljardi-investointi tuo meille uusia mahdollisuuksia, joita yhdessä kehitysyhtiö Cursor Oy:n kanssa työstämme. Suuri onnistuminen on jo nähty; Googlen sijoittuminen seudulle ja jatkoa on luvassa. Venäjän tilanne huolestuttaa meitä kovasti, sillä olemmehan muun muassa matkailun osalta kovasti riippuvaisia venäläisistä, joiden osuus on romahtanut ainakin kolmanneksella. Krimin ja Ukrainan selkkaukset sekä ruplan laskeva kurssi yhdessä öljyn hinnan kanssa ovat saaneet aikaan kaaoksen Venäjällä ja meillä. Se heijastuu täällä hyvin laajalle. Tästä huolimatta yhteytemme Pietariin ja sen johtoon ovat olleet erinomaiset. Charles Dickensin romaanin otsikko Great Expectations - Suuria odotuksia kuvaa elämäämme tulevaisuuteen uskovassa Kotkassa.

8 Tarkastuslautakunta Seutuvaltuusto Konsernipalvelut Kansliapäällikkö Jarmo Koivisto ORGANISAATIO Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Keskusvaalilautakunta Konsernijaosto Henkilöstöjaosto Hyvinvointipalvelut Palvelujohtaja Jorma Haapanen Hallinnon vastuualue Kansliapäällikkö Jarmo Koivisto Ympäristökeskus Ympäristöjohtaja Eeva Linkola Talouden vastuualue Talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue Kehitysjohtaja Terhi Lindholm Kulttuuriasiainkeskus vt. Kulttuurijohtaja Niilo Sevänen Kaupunkisuunnittelun vastuualue Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kuntatekniikan vastuualue Kuntatekniikan johtaja Hannele Tolonen Opetustoimen vastuualue Opetustoimenjohtaja Juha Henriksson Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue Varhaiskasvatusjohtaja Maija Rikberg Hyvinvointineuvolan vastuualue Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen Nuorisotyön yksikkö Nuorisotoimenjohtaja Leena Ruotsalainen Terveydenhuollon vastuualue Terveysjohtaja Maija Valta Vanhustenhuollon vastuualue Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist Sosiaalihuollon vastuualue Sosiaalijohtaja Heli Sahala Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto 2 Tilapalvelun vastuualue Tilapalvelujohtaja Osmo Pehkonen Nuorisovaltuusto Lasten parlamentti Liikuntayksikkö Liikuntatoimen johtaja Antti Mattila

9 1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset KAUPUNGINVALTUUSTO Brask Nina, puheenjohtaja (SDP) Kotiniemi Topias, I varapuheenjohtaja (Kok.) Tiusanen Pentti, II varapuheenjohtaja (Vas.) Eerola Juho, III varapuheenjohtaja (PS) 3 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) Elo Jari Kimpanpää Hilppa Luumi Jari Montonen Tiina Niemi Ritva Paatero Sirpa Posti Pekka Rajantie Irma Soares Kim Säisä Eeva-Liisa Taavitsainen Ninni Virtanen Sami Vasemmistoliitto (Vas.) Bohm Tarja Hanhela Seppo Hodju Juhani, rautatieläinen Lommi Semi Mielonen Joona Pekkola Petri Piipponen-Pekkola Seija Repo Risto Tujula Pirjo, sit. Vihreä liitto (Vihr.) Aalto-Partanen Annika Komulainen Rita Mamia Nanni Puolesta sananvapauden PS Hirvonen Arto, alkaen Kansallinen Kokoomus (Kok.) Arola Mika Eerola Seppo Elomaa Jari Hirvonen Pasi Holmberg Kai Kirjavainen Marika Koski Matti Länsimies Anna-Maria Mustonen Lasse Piipari-Huovila Saila Ristiniemi Sami Saastamoinen Markku Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) Olsson Birgitta Perussuomalaiset (PS) Kekkonen Olli Levonen Vesa, asti Merivirta Jorma-Kalevi Pitko Eeva-Riitta Rautiainen Amon, asti van Wonterghem Freddy Voutilainen Emmi Suomen Keskusta (Kesk.) Suutari Heikki Levonen Vesa, sit alkaen Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Almgren Esko Kilpeläinen Veijo KAUPUNGINHALLITUS Elomaa Jari, puheenjohtaja (Kok.) Posti Pekka, I varapuheenjohtaja (SDP) Lommi Semi, II varapuheenjohtaja (Vas.) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Luumi Jari Taavitsainen Ninni Vasemmistoliitto Tujula Pirjo, sit. Vihreä liitto Haakana Mervi Suomen Kristillisdemokraatit Tiusanen Kari Kansallinen Kokoomus Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) Olsson Birgitta Perussuomalaiset Merivirta Jorma-Kalevi Pitko Eeva-Riitta

10 Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen merkittävimmät päätökset Kaupunginvaltuusto Valtuusto kokoontui 10 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 224. Valtuusto on hyväksynyt - talouden tasapainotusohjelman - kaupunkistrategian elinkeinostrategian - henkilöstöstrategian vammaispoliittisen ohjelman Kymijoen eteläosan osayleiskaavan - Räskin ja Korkeakosken asemakaavat sekä useita asemakaavan muutoksia - kaupungin ilmoituslehdeksi Kaupunkilehti Ankkurin vuosiksi Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus kokoontui 22 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi Kaupunginhallitus on hyväksynyt - henkilöstöjaoston asettamisen - kaupungin nimeämisen Tall Ships Races purjealustapahtuman isäntäsatamakaupungiksi - Kotkansaaren päiväkodin hankesuunnitelman - Cursor Oy:tä koskevat omistajapoliittiset linjaukset sekä kuntaomistajien omistajatavoitteet kaupunginjohtajan johtajasopimuksen. Kaupunginhallitus on päättänyt - hakea harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta - käynnistää kuntajakoselvitystyön. Kaupunginhallitus on täyttänyt tarkastuspäällikön viran. Kaupunginhallitus on jättänyt täyttämättä talousjohtajan viran. Tehtävät on sisällytetty talous- ja rahoitusjohtajan virkaan, joka on täytetty sisäisin järjestelyin. Konsernijaosto Konsernijaosto kokoontui 11 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 89. Konsernijaosto on saanut selvityksen Kantasataman kehittämisestä ja investorin suunnitelmista ja on oikeuttanut kaupunkisuunnittelun yhdessä Cursor Oy:n kanssa jatkamaan valmistelua. Konsernijaosto on selvittänyt Kotkan Energia Oy:n osallistumista Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeeseen ja on päättänyt saattaa asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Konsernijaosto on valmistellut elinkeinostrategiaa kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Konsernijaosto on saanut ajankohtaista selvitystä mm. Cursor Oy:stä ja Uuperinrinteet Oy:stä sekä talouden tasapainotusohjelmaan liittyen energiayhtiöiden omistuksen vaihtoehdoista samoin kuin E18 -moottoritiehankkeen heijastusvaikutuksista. Henkilöstöjaosto Henkilöstöjaosto kokoontui 6 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 65. Henkilöstöjaosto on - toteuttanut talouden tasapainotusohjelman seurannan henkilöstötavoitteiden osalta - valmistellut henkilöstösuunnitelman kaupunginhallitukselle - käsitellyt useita henkilöstöön liittyviä ohjeita ja linjauksia

11 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 5 Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Myös ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. [Kuntataloustiedote 3/2014] Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laaja-pohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennuste-laitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan. Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat yhä paikallaan. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. [Kuntataloustiedote 3/2014] Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna [Kuntataloustiedote 3/2014] Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2014 joulukuun työllisyysaste (8,8 %) oli 0,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aikaisemmin (7,9%). Miesten työttömyysaste oli 9,4% ja naisten 8,2% vuotiaiden työllisyysaste oli 67,4, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden joulukuusta 0,8 prosenttiyksikköä 68,0 prosenttiin. Naisten työllisyysaste pysyi lähes samana 66,8 prosentissa vuotiaiden nuorten työttömyysaste (19,8%) kasvoi 3,2 prosenttiyksikköä. [Työvoimatutkimus 2014 joulukuu, Tilastokeskus] Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioiden yhteenlaskettu tulos oli ilman kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisten tuomia kertaluontoisia eriä samantasoinen kuin edellisenä vuotena. Verotulojen kehitykseen ja menojen kasvuun ovat vaikuttaneet heikko talouskehitys sekä lisääntynyt työttömyys. Suomen kunnista jopa 156 kuntaa nostivat tuloveroprosenttia vuodelle 2014, mikä johti vain 1,3 % kunnallisverotulojen kasvuun. Kiinteistöverouudistuksesta johtuen kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat 10 %. Toimintamenot kasvoivat maltillisesti, alle puoli prosenttia, johtuen lähinnä maltillisesta palkkaratkaisusta, toimintojen tehostamisesta sekä ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisistä. [Kuntaliitto, Tilinpäätösarviot 2014] Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 mrd euroa. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 mrd euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. [Kuntien vuoden 2014 tilinpäätösarviot, Kuntaliitto] Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Käyttötalousmenojen katteeksi velkaa ei juuri oteta. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7 %. Kunnilla on nyt lainaa 2733 euroa jokaista asukasta kohti. Kuntakokoluokittain asukaskohtainen velka jakaantuu tasaisesti. [Kuntien vuoden 2014 tilinpäätösarviot, Kuntaliitto]

12 Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat 2,6 %. Kunnallisveroa kertyi 1,3 % enemmän kuin vuonna Yhteisöveron tilitykset kasvoivat 11,5 % Kiinteistöverojen muutos oli +10,9 %. 6 Maamme suurin paperiteollisuuden tuotantoalue on rajun rakennemuutoksen kohteena. Kahden tehdaskokonaisuuden poistuminen tuotannosta on merkinnyt välittömästi 3000 työpaikan vähenemistä viidessä vuodessa. Tästä huolimatta perinteinen metsäteollisuus on edelleen maakunnan teollisuuden kivijalka. Perinteisten tuotteiden rinnalle ollaan kehittämässä puubiomassasta uusia tuotteita. Tavoitteena on kehittää Kymenlaaksosta biomassan johtava tuotantoalue. [Kymenlaakso tänään, Kymenlaakson liitto] Toinen kehittyvä tuotannonala on logistiikka. Kymenlaaksoon on syntynyt maamme suurin yleis-, vienti- ja kauttakulkusatama Haminan ja Kotkan satamien yhdistyttyä. Se sijoittuu 15 suurimman sataman joukkoon Itämerellä ja on sillä alueella kolmanneksi suurin konttisatama. Vaalimaan tullija raja-asema on EU:n ja Venäjän tärkein maaraja-asema. [Kymenlaakso tänään, Kymenlaakson liitto] Uudistuvien energialähteiden teknologia ja siihen liittyvien tuotteiden valmistus, ympäristöteknologia laajemminkin sekä monet luovan talouden alat tulevat monipuolistamaan maakunnan elinkeinorakennetta. [Kymenlaakso tänään, Kymenlaakson liitto] Valmistuneiden rakennusten kerrosala vuonna 2014 oli m2 ja vastaava luku vuosien keskiarvona oli m2. Asuntojen osuus valmistuneiden rakennusten kerrosalasta oli m2, liikerakennusten m2 ja teollisuus- sekä varastorakennusten osuus m2 Valmistuneita asuntoja vuonna 2014 oli 64 kpl, vastaava keskiarvo oli 174 kpl. Omakotitaloja valmistui 29 kpl, kun niitä keskimäärin vuosina on valmistunut 58 kpl. Omakotitaloille myönnettiin 20 rakennuslupaa vuonna Vastaava keskiarvo viideltä viimeiseltä vuodelta on 46 kpl. Vuonna 2014 työttömien määrä Kotkassa oli keskimäärin 4550 henkilöä (4196 henkilöä vuonna 2013) ja työttömien osuus työvoimasta 18,28 % (16,75 %). Pitkäaikaistyöttömien määrä oli 1295 henkilöä (1195) ja alle 25-vuotiaiden työttömien 623 henkilöä (557). [Kaakkois-Suomen Elykeskus, työllisyyskatsaukset 1-12/2014] [Kuntataloustiedote 3/2014] julkaisut/kuntatalous/kuntataloustiedotteet- 2014/Documents/Liite%203_Kuntataloustiedote_3_2014_Korjattu.pdf [Kuntien vuoden 2014 tilinpäätösarviot, Kuntaliitto] [Työvoimatutkimus 2014 joulukuu, Tilastokeskus] [Kymenlaakso tänään, Kymenlaakson liitto] [Kaakkois-Suomen Ely-keskus, työllisyyskatsaukset 1-12/2014]

13 1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 7 Alkuvuodesta alkaen talouden ennusteeseen on tuotu riskinä esille sosiaali- ja terveyslautakunnan asiakaspalveluiden ylitys erikoissairaanhoidon sekä vammaistyön osalta. Vuoden alusta oli myös nähtävissä paine työllisyydenhoidon avustuserien osalta. Myös ympäristölautakunnan osalta ennustettiin olevan painetta talousarviossa pysymiseksi. Vuodelle 2014 asetettua kiinteistöjen myyntivoittotavoitetta ei saavutettu. Maaliskuussa 2013 käynnistetty tasapainotusohjelman valmistelu eteni 9-kohtaiseksi valtuuston päätökseksi. Tasapainotusohjelman toimenpiteet olivat keskeisinä tekijöinä osana talousarviovalmistelua vuodelle Vuoden 2015 alussa tasapainotusohjelmaa on tarkennettu. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan , että talouden tasapainotuksen aikaansaamiseksi ryhdytään seuraaviin toimenpiteisiin: 1. Kiinteistömassan jatkojalostamiseksi tehdään riittävät toimenpiteet mennessä. Purettavista rakennuksista tulee tehdä esitys viimeistään talousseminaarissa Henkilöstösuunnitelma on arvioitava uudelleen mennessä. 3. Ostopalvelut läpivalaistaan - tavoitteena maksimaaliset säästöt - ja tiedot saatetaan nettiin mennessä. 4. Palveluverkkoon liittyvät merkittävimmät päätökset a. Lasten ja nuorten palveluiden osalta kouluverkkosuunnitelma ajantasaistetaan, ja Tiutisen sekä Metsolan koulujen tulevaisuus ratkaistaan. b. Liikuntatoimen kustannuksia tarkastellaan verrattuna muihin vastaavan kokoisiin kaupunkeihin tehdyn selvityksen perusteella. Säästöjä haetaan kiinteistöistä, ja niiden käyttöä tulee tehostaa annettavien suositusten perusteella. 5. Rahoituksen nettomenoja pienennetään yhdellä miljoonalla eurolla. 6. Investointitaso on vuosikatteen ja poistojen suuruinen. 7. Taselainakanta ei saa kasvaa, ja vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja, kuten kiinteistö-leasing, voidaan käyttää perustellusti. Talousarvioon tehtiin muutokset lisätalousarvioina valtuuston joulukuun kokouksessa. Kaupunginvaltuusto päätti myöntää sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakatteen ylitykseen yhteensä 7,63 milj. euron määrärahat ja tuloarvioiden tarkistukset. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan toimintakatteen heikennyksen summa oli 1,6 milj. euroa. Kaupunginhallituksen tuloarvioihin sisältyvää myyntivoittojen määrää tarkistettiin 3,9 milj. euroa pienemmäksi ja pysäköinninvalvonnan toimintatuotto-odotusta laskettiin 0,13 milj. eurolla. Ympäristölautakunnan toimintakatetta heikennettiin 0,19 milj. eurolla. Kaupungin yhteisissä eristä verotuloennustetta laskettiin 1,5 milj. eurolla ja rahoituserien tuottoa nostettiin 1,0 milj. eurolla lisätalousarviossa. Lisäksi rakennusten siirtäminen kaupungin taseesta Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n omistukseen huomioitiin lisätalousarviossa 19,34 milj. euron satunnaisena tuottona sekä 3,84 milj. euron positiivisena muutoksena varausten muutoksessa. Nettona vuoden aikana tehdyt tuloarvioiden ja määrärahojen muutokset vahvistivat alkuperäistä talousarvion tulosta 9,23 miljoonalla eurolla. Tilinpäätöksen toimintakate oli 2,3 miljoonaa euroa tarkennettua lisätalousarviota parempi. Merkittävimmät yksittäiset tekijät lisätalousarviossa ennustettua parempaan tilanteeseen olivat lomapalkkavarauksen arvioitua pienempi kustannusvaikutus sekä eläkevarauksen ennakoitua vahvempi pieneneminen. Tilikauden 2014 vuosikate oli lopulta 2,2 milj. euroa lisätalousarviota paremmalla tasolla. Tilikauden tulos vuodelta 2014 oli 1,9 milj. euroa lisätalousarviota parempi. Tilinpäätöserien jälkeen tilikauden ylijäämä oli 10,1 milj. euroa, joka oli 1,9 milj. euroa talousarviota parempi. Investoinnit jäivät 1,3 milj. euroa suunniteltua matalammalle tasolle, merkittävimpinä tekijöinä tilanteeseen olivat Härniemen laiturin investointikokonaisuuden sekä Räskin alueen toteutuksien siirtymiset tuleville vuosille. Vuoden 2014 ylijäämä merkitsee sitä, että kumulatiivinen alijäämä pienenee - 32,8 milj. euroon, joka vastaa noin 4 kunnallisveroprosenttiyksikön tuottoa. Suunta kaupungin taloudellisen tilanteen parantamiseksi on oikea, mutta voimakasta talouden tasapainotustyötä on edelleen jatkettava, jotta kriisikuntakriteerien täyttyminen pystytään välttämään. Tilikaudelle 2014 kertynyt ylijäämä

14 syntyy kokonaisuudessaan kertaluonteisesta satunnaisesta tuotosta. Ilman rakennusten yhtiöittämisestä syntyneitä eriä tilikauden 2014 alijäämä olisi yli 10 milj. euroa. Valtion budjettiratkaisut tuovat paineita kuntasektorin talouteen myös tulevina vuosina, toisaalta valtionosuusuudistuksen muutokset näyttäytyvät suotuisina Kotkan kaupungille jo vuoden 2015 osalta. Työllisyystilanteen positiivisen kehityksen merkitys koko talousalueella on edelleen avainasemassa kaupungin talouskehityksen mahdollisuuksia arvioitaessa. 8

15 Henkilöstö Vuosi Henkilöstömäärä Maksetut palkat , , ,00 (ei sisällä tulkkipalveluita) Henkilöstömäärä ja maksetut palkat, Kotkan kaupunki ja liikelaitokset Henkilöstömäärä nousi edellisvuoteen verrattuna 5 henkilöllä. Muutos painottuu määräaikaiseen henkilöstöön. Ammattiluokkina ilmaistuna laskua tapahtui käytännössä katsoen kaikissa muissa ammattiluokissa paitsi lääkäreissä ja muussa henkilöstössä. Suurimmat laskut kohdistuivat teknisten palvelujen henkilöstöön sekä toimistohenkilöstöön. Maksetut palkat laskivat vuoteen 2013 verrattuna noin euroa ja vuoteen 2012 verrattuna noin euroa. Kun huomioidaan voimaan tullut palkkojen yleiskorotus (á 20 / työntekijä), jonka kokonaisvaikutus maksettuun palkkasummaan oli noin euroa, niin kaupungin henkilöstöpoliittisilla toimilla aikaansaatu palkkasumman lasku vuonna 2014 verrattua vuoteen 2013 oli noin euroa. Kaupungin sairauspoissaolot laskivat 18,6 päivästä 16,3 päivään henkilöä kohden, mikä vastaa sairauspoissaolojen kustannusten laskuna noin euroa. Sijaiskustannusten lasku huomioiden kustannussäästö oli yhteensä 1,3 miljoona euroa. Vuodelta 2014 on tehty erillinen henkilöstökertomus. 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Rahoitusriskit Talouden epävarmuus jatkui toimintakertomusvuonna edelleen. Tämä heijastuu rahoituksen järjestämiseen myös kuntasektorilla. Korkoriski Kotkan kaupungin pitkien lainojen lainakanta on 224,14 milj.. Lyhyttä maturiteetiltaan alle 12 kk lainaa kaupungilla on yhteensä 47,08 milj., mikä sisältää kuntatodistukset 30,00 milj. euroa ja tililuoton 17,08 milj. euroa. Kokonaislainakanta on siten yhteensä 271,22 milj. euroa. Kuntarahoitus Oyj on kaupungin suurin yksittäinen rahoittaja noin 64 % osuudella kokonaislainamäärästä. Pitkistä lainoista noin 40 % on kiinteäkorkoista ja 60 % vaihtuvakorkoista lainaa. Koronvaihtosopimuksia on tehty 11 kpl pääasiassa muuttamaan vaihtuvakorkoinen sopimus kiinteäkorkoiseksi. Lainakannan korkokustannus ei ole herkkä koronmuutoksille seuraavien vuosien aikana. Valuuttariski Kotkan kaupungilla ei ole valuuttariskiä. Likviditeettiriski Konsernitililimiitin sekä kuntatodistuksien turvin likviditeetti on mahdollista pitää riittävänä. Luottoriski Kuntasektorin luottoluokitus on toistaiseksi taannut uuden lainarahoituksen kohtalaisen edullisin ehdoin.

16 10 Vakuutukset Konsernitasoinen riskienhallinta vakuutusten osalta on kartoitettu vuonna 2012 ja vuoden 2016 loppuun asti voimassa olevia vakuutus- ja palvelusopimuksia on konsernissa Pohjola Vakuutus Oy:n sekä If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n kanssa. Kotkan kaupungin vakuuttamistoiminnoista vastaa talouden vastuualue. Vuonna 2013 nimetty Riskienhallinnan johtoryhmä on uuden vakuutuskauden kilpailutusprosessin keskeinen käynnistäjä ja valmistelija. Henkilöstö Vakituista henkilökuntaa ei pystytä loputtomiin vähentämään ilman palvelurakenteeseen ja - verkkoon kohdistuvia muutoksia ja vaarana on, että pitkäjänteisellä työllä aikaansaatu sairauspoissaolojen lasku, voi lähteä nousuun. Riskit palveluiden tuottamisen näkökulmasta Työttömyysaste kasvoi vuonna 2014 edelleen, pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi ja oli vuoden lopussa 8,5 % enemmän kuin ed. vuonna. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä nousi 12,5 % verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 2015 alussa maksuvelvoite koskee yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneita, jolloin maksut kasvavat huomattavasti. Toimeentulotuen asiakasruokakuntien määrän kasvu oli 3,4 %. Lastensuojelun asiakasmäärä lisääntyi yli 9,4 %, mutta sijaishuollon kustannukset pysyivät ed. vuoden tasolla. Väestön ikääntymisen myötä palvelujen tarve kasvaa ja ikärakenteen muutoksen takia huoltosuhde heikkenee. Maahanmuuttajaväestön määrän kasvaminen ja tästä aiheutuvat kulttuuritaustojen eroavaisuudet on otettava huomioon kaupungin eri toiminnoissa. Väestön hyvinvoinnin turvaamiseen ja palveluiden järjestämiseen liittyy näiden muutosten myötä epävarmuutta ja riskejä. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon hoitoketjut eivät ole aiemmin olleet riittävän joustavia tehokkaan toiminnan toteutumiseksi. Hoitoketjut on saatu toimimaan vuoden 2014 aikana ja tästä syystä erikoissairaanhoidossa ei ole enää perusterveydenhuoltoon jonottavia potilaita. Myös Karhulan sairaalasta potilaat siirtyvät nopeasti eteenpäin kotiin, kotihoitoon, lyhytaikaispaikoille tai hoiva-asumiseen. Hoitoketjujen sujuvoittamiseksi ja jonotilanteiden välttämiseksi on tehty paljon kehittämistyötä ja sen tulokset näkyvät nyt. Hoiva-asumisen paikkoja oli alkuvuodesta liian vähän. Tilanne helpottui syyskuun alussa, kun Eskolan hoivakoti avautui. Lisääntyneet sisäilmaongelmat ovat vaikuttaneet erityisesti koulujen ja terveydenhuollon henkilökunnan työskentelyyn ja vaatineet toiminnan uudelleen järjestämistä nopealla aikataululla tilapäisissä tiloissa. Kaikilla vastuualueilla sisäilmaongelmat ja niistä aiheutuneet tilanteet ovat muodostaneet riskin palveluiden laadukkaalle järjestämiselle. Voimakkaasti altistuneille henkilöille on vaikea löytää työpistettä, missä oireita ei ilmaantuisi. Liikuntatoimessa tilakustannusten jatkuva nousu aiheuttaa riskin varsinaisen toiminnan järjestämiselle. Lainsäädännön velvoitteiden noudattaminen hoito- ja palvelutakuiden määräaikojen täyttämisessä aiheuttavat riskejä esimerkiksi suun terveydenhuollon hoitotakuun toteutumisessa sekä neuvolatoiminnan ja koulu- sekä opiskeluterveydenhuollon asetuksen mukaisten tarkastusten suorittamisessa. Myös subjektiivisen päivähoito-oikeuden toteutuminen lain mukaisesti muodostaa jatkuvan riskin. Koulupsykologien virkojen täyttöasteessa on ollut pitkään vajetta, mikä on aiheuttanut kulujen nousun ostopalveluissa. Sosiaalihuollossa käsittelyajat eivät toteutuneet lastensuojelussa ja toimeentulotuessa. Aluehallintovirasto antoi marraskuussa 2014 huomautuksen toimeentulotuen käsittelyajoista ja edellytti toimia niissä pysymiseksi. Vuoden lopussa tilanne kuitenkin heikkeni entisestään. Henkilöstön osaamiseen ja saatavuuteen tulee kiinnittää edelleen erityistä huomiota. Hyvinvointipalveluissa pätevän työvoiman saatavuus on heikentynyt edelleen. Lisäksi henkilöstön eläköityminen tuo haasteita pätevän ja riittävän henkilöstön saatavuudelle. Esimerkiksi erityisopettajien, psykologien, sosiaalityöntekijöiden sekä lastentarhanopettajien saatavuus on heikentynyt. Lainsäädännön velvoitteiden noudattaminen, resurssien riittävyys ja organisaatioiden toiminnan muutokset vaikuttavat henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Toimeentulotuen osittainen siirto Kelalle vuoden 2017 alussa siirtää etuuskäsittelijöiden työn sinne, mutta henkilöstön siirroista ei ole vielä

17 11 tietoa. Sairauspoissaoloihin on kiinnitetty edelleen huomiota vuoden 2014 aikana ja poissaolot ovat vähentyneet. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen ja kuntauudistusten eteneminen näyttävät edelleen epäselviltä. Epäselvyys tulevaisuuden hallintorakenteista voi muodostua riskitekijäksi, jos se vaikuttaa haitallisesti alueelliseen yhteistyöhön ja operatiiviseen toimintaan. Epäselvästä tilanteesta huolimatta kaupungin ja koko seudun toimintaa on pystyttävä kehittämään täysipainoisesti. Kotka on valinnut taloutensa tervehdyttämisen keinoksi rakenteelliset muutokset ja toiminnan aktiivisen kehittämisen lomautusten tai irtisanomisten sijasta. Kunnan taloudellisen tilanteen heikentyessä on pystyttävä kohdentamaan resursseja uudella tavalla. Kun on kyse työvoimavaltaisesta toiminnasta, kaikki muutokset vaikuttavat väistämättä ihmisten työhön. Keskeisenä riskinä muutosten läpiviennissä on muutosjohtamisen onnistuminen ja henkilöstön mukaan saaminen toiminnan kehittämiseen. Rakennemuutosten onnistuminen edellyttää avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua johdon, henkilöstön ja luottamushenkilöiden välillä. Pienehkönä riskinä nähdään elintarvike- ja terveysvalvonnan valvontaresurssit, jotka eivät ole riittävät elintarviketurvallisuusviraston riskiperustein asettamien valvonnan tavoitteiden täyttämisen näkökulmasta. Vuosittainen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma Kotkan ja Pyhtään yhteistoiminta-aluetta varten tehdään olemassa olevien resurssien mukaisesti. Resurssien niukkuus ei ole toistaiseksi aiheuttanut ongelmatilanteita. Ympäristönsuojelun valvontaresurssit keskitetään lupa- ja ilmoitusvelvollisiin laitoksiin ja niitä varten on valmistumassa valvontasuunnitelma. Suurempana riskinä nähdään valvontasuunnitelman ulkopuoliset kohteet, jotka tulevat työn alle niissä ilmenevien ongelmien kautta. Näiden yritysten neuvontaan ja ennakoivaan ohjaukseen ei ole resursseja. Suurena riskinä nähdään selkeästi kaupungin muista intresseistä riippumatonta, lainopillista asiantuntijapalvelua edellyttävä lupa- ja valvontaviranomaistyö. Päätöksenteon ja asiakirjahallinnan lainmukaisuuden ja läpinäkyvyyden tulee olla todennettavissa. Mahdolliset epäselvyydet voivat johtaa pitkiin, turhiin prosesseihin, joista aiheutuu haittaa sekä kaupungille että toiselle osapuolelle. Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelun suuret hankkeet liittyvät Kantasataman, Jumalniemen, Karhulan ja Karhulanniemen kehittämiseen. Kotkansaari on kaupungin voimakkain muutosalue, joka tarvitsee kokonaisuuden hallitsemiseksi yleissuunnittelua. KANTASATAMA Kantasataman asemakaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä vuoden vaihteessa ja ehdotus on nähtävillä helmi-maaliskuussa Hanke on edennyt yhteisesti sovitun aikataulun mukaisesti ja menee aikataulun mukaan päätöksentekoon huhtikuussa Kaavahankeen suunnitteluun ja sitä varten tehtäviin selvityksiin on sitoutunut jonkin verran varoja, mutta tehdyt selvitykset palvelevat suurelta osin alueen tulevaa käyttöä siinäkin tapauksessa että vireillä oleva hanke jostain syystä peruuntuisi. Kehitysyhtiön hankkeeseen sijoittamat resurssit ovat olleet merkittävät. Kantasataman kaavasuunnittelun edetessä eri osapuolten kanssa on päästy yhteisymmärrykseen eri osapuolia koskevista ratkaisuista, jotka kuitenkin vaativat lopulliset sopimukset eri osapuolten välille. Sopimusten viivästyminen voi vaarantaa kaavahankkeen aikataulun. Kaavasta mahdollisesti tehtävät valitukset ovat edelleen riski sekä hankkeen aikataululle että toteutumiselle. Kireä tavoiteaikataulu suhteessa suunnitteluresursseihin lisää valitusriskiä. Aikataulukysymykseen pyritään saamaan ote suunnittelun vahvalla koordinoinnilla. Kansainvälisen toimijajoukon kanssa huomioitava on myös kommunikaation ymmärtäminen ja sopimusten yksiselitteisyys. Jälkimmäistä varmistetaan lakipalveluilla toimistosta, jolla on kokemusta kansainvälisestä kiinteistöjuridiikasta. Kaupungille erittäin tärkeää on saada toteutumaan omat keskeiset tavoitteensa alueen suunnittelussa. Yleisen taloustilanteen vaikeutuminen edelleen vaikuttaa sekä kaupungin talouteen että kehityshankkeeseen. Kaupungin kannalta on oleellista tarkka investointien suunnittelu.

18 12 JUMALNIEMI Jumalniemen kehittämishanke saatiin käyntiin vuoden lopussa alueen kiinteistönomistajien kanssa käydyssä neuvottelussa. Alueen kehittäminen on välttämätöntä kaikkien osapuolten kannalta. Jumalniemen tulee säilyttää asemansa maakunnallisesti merkittävänä kauppapaikkana E18 moottoritien varressa ja vahvistua. Kehittämisen tarkoitus on palvella kaikkia alueen toimijoita ja auttaa rakentamaan Jumalniemestä toimiva kokonaisuus. Alueesta laaditaan yhteinen kehityssuunnitelma ja sitä tukeva kaavamuutos. Suunnittelu on käynnistettävä pian, sillä Jumalniemen uudet itäiset rampit valmistuvat elokuussa Hanke tarvitsee sekä kaupallista että arkkitehtisuunnittelua kaavan pohjaksi. Ripeän etenemisen edellytyksenä on että projektille saadaan vetäjä, joka kokoaa toimijat ja kiinteistönomistajat yhteen ja ohjaa suunnittelua. Tämä edellyttää osapuolien sitoutumista myös taloudellisesti jo heti alkuvaiheessa. Mikäli hanke ei etene ripeästi on riskinä, että Jumalniemen kaupallinen vetovoima vähenee, ja asiakasvirtojen ja kaupallisten toimijoiden siirtyminen muualle kuihduttaa alueen. KARHULAN KESKUSTA Karhulan osalta tutkitaan jatkossa koko keskustan kehittämistä. Riskinä on, ettei laajan kokonaisuuden tutkimiseen riitä resursseja kaupunkisuunnittelussa. Selkeä haaste on myös muodostaa yhteinen tavoite erittäin monien toimijoiden kesken. Karhula kilpailee E18 varren asiakkaista ja investoinneista. Siksi koko seudun kannalta olisi tärkeä onnistua eri keskusten tehtävien määrittelyssä, profiloinnissa. Karhulan osalla tämä tulee esiin myös Karhulan keskustan eri osien profiloinnissa. AHLSTRÖMIN ALUEEN KAAVARUNKO Karhulan keskustaa tukee Karhulanniemen kehittäminen yhdessä A.Ahlström kiinteistöt Oy:n kanssa. Kaavarunkotyö etenee suunnitellusti. Työ toisaalta tukee, toisaalta myös asettaa paineita Karhulan keskustan kehittämiselle. Kaavarungon jälkeen päästään laatimaan ensimmäistä asemakaavaa mikä merkitsee tuloja kaupungille. Riskinä on mm. yleinen talouskehitys, joka viivästää suunnitelmien laatimista ja toteuttamista. MAANHANKINTA JA YLEISKAAVOITUS Maanhankintarahan alhainen taso muodostaa riskin kaupungin pitkäjänteiselle kehittämiselle. Säästöjen ohella on myös investoitava siihen, mikä synnyttää tulevia tuloja ja elinvoimaa kaupunkiin. Maanhankinnan taloudelliselle ja pitkäjänteiselle toteuttamiselle muodostaa riskin yleiskaavoitusresurssin puute. Yleissuunnittelu on tarkoitus käynnistää loppuvuodesta yleiskaavoittajan palkkaamisen myötä. Suunnitteluvajeen kiinni kurominen vie aikaa, mikä pitää yllä epätaloudellisten investointien riskiä. 1.7 Ympäristö, energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset Kaupunkistrategian mukaisesti ympäristö- ja kestävän kehityksen asiat huomioidaan kaikessa toiminnassa. Strategian mukaisia toimenpiteitä toteutetaan jokaisella vastuualueella. Kotkan ilmasto- ja energiaohjelman toimenpiteitä energiatehokkuuden lisäämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi jalkautettiin edelleen kaupungin vastuualueille poikkihallinnollisen työryhmän johdolla. Konkreettisia toimenpiteitä ovat mm. Kiinteistöjen energiatehokkuuskatselmustoiminta, Ekotukitoiminta ja Kymenlaakson energianeuvonta. Kotkan kaupungin ilmastotyötä ja energiatehokkuustavoitteiden toteutumista tuettiin ja edistettiin kaupungin hallinnoiman KymECO2- projektin resursseilla. Uusiutuvan energian kuntakatselmus projekti alkoi Etelä-Kymenlaaksossa (Kotka, Hamina, Virolahti, Miehikkälä). Projektin tarkoituksena on tuottaa selvityksiä, jotka edistävät uusiutuvan energian käyttöönottoa alueella sekä antavat tietoa kaikille. Projekti keskittyi aurinkoenergiaan sekä uusiutuvaan energiaan perustuviin lämmitysenergiaratkaisuihin. Kotkan ilmasto- ja energiaohjelman tavoitteiden huomioimiseksi kaavoituksessa on luotu tarkastelumalli, jota käytetään kaikkien asumista ja palveluita sisältävien kaavojen selostuksissa. Malli on otettu käyttöön ja se on saanut positiivista palautetta.

19 2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Riskienhallinnan järjestäminen 13 Vuoden 2014 alusta kuntalaissa astui voimaan uusia sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia velvoitteita. Kuntalain valtuuston tehtäviä määrittävän 13 :n 3a-kohdan mukaan valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kotkan kaupunkikonsernissa sovellettavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Myös kunnallisen liikelaitoksen johtokunnalle (87 c ) ja johtajalle (87 d ) määriteltiin omat valvontavelvoitteensa. Liikelaitosten on 87 k :n mukaan annettava toimintakertomuksessa tietoja sellaisista talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joita ei muutoin ole ilmaistu taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Näitä tietoja ovat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen kokonaisuus sekä keskeiset johtopäätökset. Lakiin sisältyy myös velvoite esittää toimintakertomuksessa kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvänä olennaisena asiana arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä (69 ). Tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä sisällytetään ensimmäisen kerran tilikaudelta 2014 laadittavaan toimintakertomukseen. Myös tilintarkastajien tehtäviin (73 ) lisättiin velvollisuus tarkastaa, onko sisäinen valvonta ja riskienhallinta järjestetty kunnassa ja kuntakonsernissa asianmukaisesti. Kunnan riskeistä ei saada riittävää kuvaa tarkastelemalla vain peruskunnan riskejä. Siksi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee välttämättä kohdistua koko kuntakonserniin. Ajattelu on ollut keskeisenä näkökulmana ja tavoitteena kuntalain kokonaisuudistusprosessissa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta tukevat Kotkan kaupunkia ja kaupunkikonsernia perustehtävien toteuttamisessa ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena on myös kunnan, kuntalaisten, henkilöstön ja omaisuuden turvaaminen erilaisilta riskeiltä. Riskienhallinnalla varmistetaan kaupungin ja kaupunkikonsernin lakien ja tavoitteiden mukainen toiminta muuttuvissa tilanteissa ja varmistetaan toiminnan häiriötön, laadukas ja kustannustehokas jatkuvuus. Kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa otetaan huomioon myös konserniyhteisöt ja merkittävät ulkoiset palveluntuottajat. Kotkan kaupunkikonsernin ensimmäinen yhteinen riskianalyysi käsiteltiin kaupunginhallituksessa Kaksi kertaa vuodessa: osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstietojen keruun yhteydessä, toteutettavasta keskeisten riskitietojen päivityksestä on kerrottu tarkemmin toimintakertomuksen kohdassa 6.2. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat/riskienhallinta ja epävarmuustekijät. Kaupunginjohtajan johtoryhmän helmikuussa 2013 nimeämä riskienhallinnan johtoryhmä kokoontui toimintakertomusvuonna yhteensä viisi kertaa. Johtoryhmä aloitti riskienhallintaan painottuvat kokouskäytännöt, joissa liikelaitosten ja tytäryhteisöjen edustajat tulevat kertomaan toiminnastaan ja sitä koskevista keskeisistä riskeistä. Kootut riskitiedot on toimitettu edelleen konserniasiamiehelle. Riskien arviointi ja seuranta on saatettu kiinteäksi osaksi konsernin talousarvioprosessia, riskienhallinnan johtoryhmän käytäntöjä ja johtoryhmä yhdessä talouden vastuualueen kanssa kehittää arviointityöhön tarvittavia työkaluja. Tavoitteena on juurruttaa sisäinen valvonta ja riskienhallinta työkaluineen johdonmukaiseksi ja järjestelmälliseksi osaksi kaikilla organisaatiotasoilla tapahtuvaa arjen toimintaa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat keskeinen osa kaupungin ja kaupunkikonsernin harjoittamaa vastuullista toimintaa, ohjausta, tavoitteiden asettamista ja toiminnan johtamista. Tavoitteena on varmistua kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnan suunnittelun, päätöksenteon ja johtamisen perustumisesta oikeaan ja riittävään tietoon. Johdolla tulee olla käytettävissään oikea-aikaiset tiedot olennaisista toimintaan kohdistuvista riskeistä ja mahdollisuuksista. Kokonaisvaltainen riskienhallinta auttaa kaupunkia ennakoimaan ja hallitsemaan jo tunnistettuja riskejä, minimoimaan mahdolliset vahingot, varautumaan häiriö- ja poikkeustilanteisiin sekä hyödyntämään olemassa olevat vahvuudet ja mahdollisuudet. Kotkan kaupungin lakisääteisen valmiussuunnitelman yleisen osan käytännön valmistelu aloitettiin syksyllä ja suunnitelman hyväksymisaikataulu sijoitettiin alkuvuoteen Kymenlaakson valmius- ja turvallisuusfoorumin toimintaa tuotiin näkyväksi sijoittamalla kaupungin intran Valmiusmate-

20 14 riaaliin myös Kymenlaakson turvallisuustoimijoiden yhteystiedot ja kokousaineistot, Kotkan oman valmiuskortiston rinnalle. Tärkeä konsernitason valmiusyhteistyö käynnistyi ja valmiusasioiden vastuutoimijat nimettiin. Kymi14-valmiusharjoitukseen osallistui yhteensä 23 henkilöä ja panostus jatkuvuuden hallintaan nähtiin tärkeänä ja keskeisenä tehtäväkenttänä. Tavoitteiden toteutuminen ja sisäisen valvonnan kehittäminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kaupunkistrategian , Elinkeinostrategian , 2020 Palveluverkkoselvityksen ja palvelustrategian sekä Päiväkoti- ja kouluverkkopäätökset Palveluverkkoselvityksen ja palvelustrategian tavoitteina on rakentaa ja muodostaa tehokas hyvinvointipalvelujen verkosto. Kaupungin strategisten tavoitteiden asettaminen, tavoitteita uhkaavat riskit ja niiden seuranta toteutuvat systemaattisesti osana sisäistä valvontaa ja talousarvioprosessia. Strategian toteuttamiseen liittyvät erityisvaatimukset talouden tasapainottamiseksi, tuottavuuden lisäämiseksi ja ennakoitavien epävarmuustekijöiden havaitsemiseksi on huomioitu kaupunginvaltuuston hyväksymässä Talouden tasapainotusohjelmassa. Ohjelma päivitetään vuonna Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta, valvonta ja raportointi ovat sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tulee toteutua läpinäkyvänä osana strategioiden laadintaa, toimintaa ja päätöksentekoa siten, että strategioiden, toiminnallisten ja taloudellisten ratkaisujen erilaisia vaikutuksia eri toimijoihin arvioidaan riittävän laaja-alaisesti. Tehtäväalueet raportoivat talousarvioprosessissa toiminnallisia riskejään ja sisäisen valvonnan toteutumista. Kaupunginvaltuuston hyväksymät Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet lisäävät eri toimijoiden vastuullisuutta ja tietoisuutta sisäisen valvonnan liittymisestä olennaisena osana johtamiseen, toiminnan ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin. Kokonaisvaltainen riskienhallinta perustuu vastuulliseen johtamiseen, ohjaukseen, seurantaan ja poikkeamiin reagointiin. Riskienhallinnan tulee kohdistua kattavasti kaupungin tavoitteisiin ja niiden saavuttamista uhkaaviin toimintaa, varoja ja omaisuutta koskeviin riskeihin. Kokonaisvaltainen riskienhallinta perustuu kaikilla tasoilla tunnettaviin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteisiin. Toimiva kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi on sisällä päivittäisissä ratkaisuissa, jotka johtavat organisaation menestykseen. Menestyksellisen prosessin luomisessa jokaisella toimijalla on merkittävä roolinsa. Pääpaino riskienhallinnassa on aina ennakoivissa toimenpiteissä. Vuonna 2014 organisaation sisäistä valvontaa on edelleen tehostettu uusin toimintaa tukevin ja riskit huomioivin ohjeistuksin: sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet (kv ); ostopalvelusuositukset (kh ); yhdistyksille ja luottamushenkilöille osoitettavien merkkipäivälahjojen ohjeistus (kj jory ); pikkujoulujen, joululahjojen ja joululounaiden ohjeistus (kj jory /Ytnk ); virkamatkoja, virantoimitusmatkoja ja muita matkoja koskeva ohjeistus/matkaraportointi (Heja ). Myös erillisiä koulutustoiveita on toteutettu: koulutukset laskujen tarkastajille ja hyväksyjille sekä julkisuuslakia koskeva koulutus. Poistettavan kaluston osalta on laadittu myyntiohjetta yhteistyössä teknisten palveluiden, talouden vastuualueen ja konserniasiamiehen kesken. Kaupunginhallituksen erillisellä päätöksellä toteutettiin yhtä liikuntapaikkaa koskevia käytäntöjä koskeva tarkastus ja sisäinen tarkastus toteutti prosessitarkastuksen sijaishuollon ostopalveluista konsulttityön tueksi. Kotkan kaupungilta puuttunut ajantasainen valmiussuunnitelman yleinen osa käynnistettiin ja valmiuden edellyttämä keskeisten vastuutoimijoiden verkosto muodostettiin. Kotkan valmiussuunnittelun malli toteutettiin yhteistyössä Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa. Mallissa huomioidaan Kymenlaakson tason toimijoiden turvallisuuskorttitiedot ja niistä on muodostettu Kotkan oma korttimalli. Kortti on sijoitettu kaupungin intranetiin. Sisäinen tarkastus on saanut ammattistandardeissa tehtäväkseen arvioida ja antaa suosituksia myös organisaation eettisten toimintaperiaatteiden ja arvojen edistämisestä. Tehtävänanto tarkoittaa organisaation ennakoivaa hyvinvoinnin edistämisestä ja tukemista. Sisäinen tarkastus tekee siten osaltaan tilannearviointia eettisten ongelmatilanteiden osalta ja edistää yhteistyötä eri toimi-

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen. Jorma Haapanen 20.1.

Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen. Jorma Haapanen 20.1. Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen Jorma Haapanen 20.1.2016 Kotkan kaupunki Asukasluku 54 500 Ulkomaalaisia väestöstä noin 6 %,

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone

Kaupunginhallituksen kokoushuone KOKOUSKUTSU Nro 23/2015 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA klo 16:30 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat... 1 323 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 2 324 Pöytäkirjan tarkastajat...

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2015 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot