ETELÄ-SYSMÄN RANTA- JA KYLÄYLEISKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SYSMÄN KUNTA ETELÄ-SYSMÄN RANTA- JA KYLÄYLEISKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19531

2 1 (17) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1. n sisältö ja tarkoitus Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohdat Vaikutusalue Osalliset Kaavoituksen kulku, osallistumismenettely ja tiedottaminen, Viranomaisyhteistyö Laadittavat selvitykset ja vaikutusten arviointi Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kaavoituksen aikataulu Yhteystiedot... 16

3 1 (16) ETELÄ-SYSMÄN RANTA- JA KYLÄYLEISKAAVAN MUUTOS 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN SISÄLTÖ JA TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 63 ) edellyttää, että Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumisja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 1 Kunta voi neuvotella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa osallistumisja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumisja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. 2 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki, 63 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki, 64

4 2 (16) 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Suunnittelukohteita on kahdeksan kappaletta. Kuva 1 Suunnittelukohteiden likimääräinen sijainti Etelä-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaava hyväksyttiin Sysmän kunnanvaltuustossa 2007 ja kaava sai lainvoiman Kaavassa on havaittu muutostarpeita. Muutokset ovat pääosin teknisiä. Alue 1 Alue 1 sijaitsee Skinnarilan kylässä Ala-Vehkajärven rannalla. Kaavamuutos koskee tilaa RN:o Alue sijaitsee noin 6 km:n etäisyydellä Sysmän keskustasta. Alueella 1 tilaan RN:o kuuluva mökki ja talousrakennus on merkitty voimassa olevassa kaavassa naapurikiinteistölle kuuluviksi. Rannassa oleva saunamökki on jäänyt merkitsemättä.

5 3 (16) Kuva 2. Alue 2, AP-paikan sekä rantasaunan lisäys. Kuva 3. AP- paikka sekä sauna

6 4 (16) Alue 2 Alue 2 sijaitsee Ottamon kylässä Majutveden rannalla. Kaavamuutos koskee tilaa RN:o Alue sijaitsee noin 3 km:n etäisyydellä Sysmän keskustasta. Suunnittelualue on voimassa olevassa kaavassa merkitty loma-asuntoalueeksi. Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa loma-asunnon käyttötarkoitus vakituiseksi asunnoksi. Kuva 4 Ote voimassa olevasta kaavasta Kuva 5 Asuinrakennus peruskartalla Alue 3 Alue 3 sijaitsee Ottamon kylässä Majutveden rannalla. Kaavamuutos koskee tilaa RN:o Alue sijaitsee noin 4 km:n etäisyydellä Sysmän keskustasta. Suunnittelualue on merkitty voimassa olevassa kaavassa loma-asuntoalueeksi, Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa loma-asunnon käyttötarkoitus vakituiseksi asunnoksi.

7 5 (16) Kuva 6. Ote voimassa olevasta kaavasta Kuva 7 Muutosalue Alue 4 Alue 4 sijaitsee Nikkaroisen kylässä Pitkäjärven rannalla. Suunnittelualue sijaitsee noin 15 km:n etäisyydellä Sysmän keskustasta. Kaavamuutos koskee tiloja RN:o ja Alueella 4 lomarakennuspaikka on kartalla sijoitettu väärään kohtaan. Kaavamuutoksessa lomarakennuspaikka siirretään lohkottuun paikkaan. Alla olevat kuvat hahmottavat rakennuspaikan siirtoa. Kuva 8. Alue 1, RA-paikan siirto Kuva 9. (kuva voimassa olevasta kaavasta). RA-paikan todellinen sijainti

8 6 (16) Alue 5 Alue 5 sijaitsee noin 12 km:n etäisyydellä Sysmän keskustasta Keihäsjärven eteläpäässä ja koskee kiinteistöä RN:o (Rantala) Nuoramoisten kylässä. Kohteessa 5 on tavoitteena siirtää tilasta 12:39 lohkotun tilan 12:316 oikealle puolelle sijoittuva rakennuspaikka lohkotilan 13:316 länsipuolelle ja tarkistaa RA4 - alueen rajausta vastaavasti. Maanomistajat ovat sopineet siirrosta keskenään. Kuva 10 RA-paikan siirto Kuva 11. RA-paikan siirto -peruskartta

9 7 (16) Voimassa olevassa rantayleiskaavassa olevat paikat on merkitty suhteellisen lähekkäin rakentamiseen osoitetun alueen itäreunaan. Kaavan mukainen rakennuspaikoiksi lohkominen ei olisi mielekkäästi toteutettavissa varsinkin kun alue on peltoa ja alavaa, pehmeää rantaa. Muutoksella ei tavoitella lisää rakennusoikeutta. Alue 6 Alue 6 sijaitsee Sääksjärven rannalla Onkiniemen kylässä. Kaavamuutos koskee tilaa RN:o Alue sijaitsee noin 23 km:n etäisyydellä Sysmän keskustasta. Suunnittelualue on merkitty voimassa olevassa kaavassa loma-asuntoalueeksi, Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa loma-asunnon käyttötarkoitus vakituiseksi asunnoksi. Kuva 12 Ote voimassa olevasta kaavasta Kuva 13 Suunnittelualue peruskartalla

10 8 (16) Alue 7 Alue 6 sijaitsee Sääksjärven rannalla Onkiniemen kylässä. Kaavamuutos koskee tilaa RN:o Alue sijaitsee noin 23 km:n etäisyydellä Sysmän keskustasta. Suunnittelualue on merkitty voimassa olevassa kaavassa loma-asuntoalueeksi, Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa loma-asunnon käyttötarkoitus vakituiseksi asunnoksi. Kuva 14. Ote voimassa olevasta kaavasta Kuva 15. Suunnittelualue peruskartalla

11 9 (16) Alue 8 Alue 8 sijaitsee Onkijärven rannalla Onkiniemen kylässä. Kaavamuutos koskee tiloja RN:o ja Alue sijaitsee noin 24 km:n etäisyydellä Sysmän keskustasta. Alueella 8 voimassa olevassa kaavassa tila RN:o on saanut kaksi RApaikkaa ja tila RN:o ei ole saanut RA-paikkaa lainkaan. Kaavamuutoksella siirretään toinen RA-paikka tilalta RN:o tilalle Kuva 16. Alue 3, RA-paikan siirto. Kuva 17. RA-paikan siirto

12 10 (16) 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueen maankäytön suunnittelua koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat: 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 1. Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: 3 Lähde: Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista

13 11 (16) Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota rakennetun ympäristön ajalliseen kerroksellisuuteen sekä korkeatasoisiin, alueiden oma-leimaisuutta vahvistaviin, maisemakuvaan sopeutuviin ja mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin ympäristöihin. Taajamia kehitettäessä viheralueita hyödynnetään siten, että niistä muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja vaikutuksia ehkäistään Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö- ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden välillä edistetään mahdollisuuksien mukaan. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuuri matkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueiden-käytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään liikenne- ja kuljetustarpeen vähentämiseen sekä liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisten liikennemuotojenkäyttöedellytysten parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. 6 MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. 4 Lähde: Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 5 Lähde: Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 6 Lähde: Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista

14 12 (16) Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Päijät-Hämeen maakuntakaavan Kuva 18 Suunnittelukohteet maakuntakaavassa Suunnittelukohteelle yksi ei ole osoitettu erityistä merkintää. Kohde kaksi sijaitsee A- alueella (taajamatoimintojen alueella). Kohteita kolme, neljä, viisi, kuusi ja seitsemän koskien ei ole osoitettu erityistä merkintää. Kohde kahdeksan kuuluu maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk). Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto on kesäkuussa 2010 päättänyt maakuntahallituksen esityksen mukaisesti käynnistää uuden maakuntakaavatyön. Maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana, joka vahvistuessaan tulee korvaamaan vahvistetun Päijät-Hämeen maakuntakaavan. Uuden maakuntakaavan valmistelutyössä tullaan keskittymään erityisesti vastuullisen alue- ja yhdyskuntarakenteen, pohjavesien ja ympäristöhäiriöiden uudistamiseen liittyviin maankäytön ratkaisuihin. Muilta osin voimassa olevan maakuntakaavan maankäyttö siirretään uuteen kokonaismaakuntakaavaan niin, että kaavaan tehdään viranomaisten edellyttämät korjaukset ja päivitykset sekä riittävien selvitysten pohjalta tai prosessin aikana esille nousevat tarpeellisiksi katsotut tarkistukset. 7 Maakuntakaava 2014 luonnos on ollut nähtävillä Luonnosvaiheessa on keskitytty keskeisiin periaateratkaisuihin. Kartalla on esitetty nykyiseen lainvoimaiseen maakuntakaavaan kohdistuvat muutospainealueet. Maakuntakaavaluonnoksessa suunnittelualueiden aluevaraukset eivät muutu. 7 Päijät-Hämeen liitto

15 13 (16) Kuva 19. Ote Maakuntakaava 2014 luonnoksesta Maakuntakaavan ehdotusvaihe ajoittuu vuosien väliseen aikaan. Yleiskaava Alueella on voimassa Etelä-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaava. Kaava sai lainvoiman vuonna Rakennusjärjestys Sysmän kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Maanomistus Suunnittelualueet ovat yksityisessä omistuksessa. 4. VAIKUTUSALUE 5. OSALLISET Suunnittelualueiden vaikutusaluetta ovat suunnittelualueiden lähiympäristö. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia kaavatyössä, kuten maanomistajat, kuntalaiset viranomaiset ja yhteisöt. Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. 8 8 Maankäyttö- ja rakennuslaki, 62

16 14 (16) Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista oleellisista asioista keskustellaan riittävän varhaisessa vaiheessa niiden osallisten kanssa, joita asiat koskevat. Etelä-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavan muutoksen osallisia ovat: Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: kuntalaiset kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat ja työntekijät Viranomaiset: Päijät-Hämeen liitto Uudenmaan ELY-keskuksden ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (ent. ympäristökeskus) Päijät-Hämeen maakuntamuseo / Lahden kaupunginmuseo Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue (ent. tiepiiri) Sysmän kunnan kaavatoimikunta ja lupajaosto Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri alueella toimivat puhelin-, sähkö- ja vesiyhtiöt kalastuskunnat, kylätoimikunnat, tiehoitokunnat 6. KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMISMENETTELY JA TIEDOTTAMINEN, Kaavan vireilletulo Rantaosayleiskaavan muutoksen käynnistämisestä (vireille tulosta) sekä kaavoituksen eri vaiheista (luonnos- ja ehdotusvaihe) tiedotetaan Lähilehdessä, kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan internet-sivuilla. Kaavan valmistelu Kaavan valmisteluaineisto pidetään nähtävänä kunnanvirastolla ja kunnan kotisivuilla 30 päivän ajan. Kaavan valmisteluaineistosta voi jättää kirjallisen tai suullisen mielipiteen. Kaavaehdotus Kaavaehdotus pidetään nähtävänä kunnanvirastolla ja kunnan kotisivuilla 30 päivän ajan. Osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen nähtävillä oloajan kuluessa. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa (MRL 65 ), ilmoitetaan kunnan kirjallinen perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Kaavan hyväksyminen Kunnanhallitus esittää kaavan hyväksymistä kunnanvaltuustolle. Kunnanvaltuuston hyväksyessä kaavan, hyväksymisestä kuulutetaan Lähilehdessä, kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan internet-sivuilla.

17 15 (16) Muutosta kaavan hyväksymispäätökseen voidaan hakea valittamalla Kouvolan hallintooikeuteen. Hallinto-oikeuden ratkaisusta on mahdollista valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen. Kaavan voimaantulo Valitusajan umpeuduttua tarkastetaan, onko kaavasta valitettu ja voidaanko voimaantulo kuuluttaa. Kaavan voimaantulo kuulutetaan Lähilehdessä, kunnan kotisivuilla (internet) sekä kunnan ilmoitustaululla. 7. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Viranomaisneuvottelu järjestetään kaavaa valmisteltaessa, ennen kuin kunta varaa osallisille tilaisuuden mielipiteen esittämiseen, sekä tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Viranomaisten tulee esittää käsityksensä kaavaa koskevista tutkimus- ja selvitystarpeista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Neuvotteluun kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Neuvottelusta laaditaan muistio, josta ilmenevät keskeiset neuvottelussa esillä olleet asiat ja kannanotot. Viranomaisneuvottelu on pidetty Hämeen ELY-keskukselta pyydetään kirjallisesti lausunto luonnosvaiheessa. Ehdotusvaiheessa lausunto pyydetään tarvittaessa. Maakunnan liitolta pyydetään lausunto ehdotusvaiheessa. 8. LAADITTAVAT SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavan vaikutuksia arvioidaan kaavaselostuksessa tarvittaessa seuraavien ominaisuuksien osalta: Vaikutukset rakennettuun ympäristöön: Väestö, yhdyskuntatalous, palvelut ja työpaikat, liikenne ja liikenneturvallisuus, rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot, rakennettu ympäristö, hulevedet, tekninen huolto, sosiaalinen ympäristö/ asumisen olosuhteet Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön: Maisemarakenne, luonnonolot, pohjavedet, luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat, maa- ja kallioperä Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen: Ihmisten elinolot ja elinympäristö

18 16 (16) 9. LUETTELO KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄH- DEMATERIAALISTA Sysmän luonto- ja maisemaselvitys 2004, Jari Kärkkäinen, Suunnittelukeskus Oy. Muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy 2004 Sysmän kunnan rakennusjärjestys 2012 Vesihuollon suunnitelma Sysmä Hartola - Joutsa 2003, Suunnittelukeskus Oy Hartolan, Joutsan ja Sysmän alueen vesihuollon kehittämissuunnitelma 1999, Paavo Ristola Oy Valtatien tarveselvitys, Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri, 2002 Päijät-Hämeen maakuntakaava, 2008 Kulttuurihistoriallisten alueiden inventointi Sysmässä, osa Kuntien kulttuuriympäristöt EU-hanketta 2005 Vesien käyttökelpoisuusluokitus , Ympäristökeskus Etelä-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaava, 2009 Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt (MARY) Maakunnallisesti arvokkaat maisemat -lisäselvitykset ( 10. KAAVOITUKSEN AIKATAULU Kaavan vireilletulo helmikuu 2013 Kaavan valmisteluaineisto maaliskuu huhtikuu 2013 Ehdotusvaihe elokuu-syyskuu 2013 Hyväksyminen tammikuu YHTEYSTIEDOT Harri Hoffren, DI Sysmän kunta Kaavoituspalvelut Valittulantie SYSMÄ harri.hoffren@sysma.fi p Tuomo Järvinen, arkkitehti Puistokatu 2A Jyväskylä tuomo.jarvinen@fcg.fi p