KULTTUURITUTKIMUKSEN HYÖDYNTÄMINEN VERKKOSIVUSTON SUUNNITTELUSSA. Riikka Valtanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KULTTUURITUTKIMUKSEN HYÖDYNTÄMINEN VERKKOSIVUSTON SUUNNITTELUSSA. Riikka Valtanen"

Transkriptio

1 KULTTUURITUTKIMUKSEN HYÖDYNTÄMINEN VERKKOSIVUSTON SUUNNITTELUSSA Riikka Valtanen Tampereen yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Vuorovaikutteinen teknologia Pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Saila Ovaska Kesäkuu 2010

2 Tampereen yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Vuorovaikutteinen teknologia Riikka Valtanen Pro gradu -tutkielma Kesäkuu 2010 Helppokäyttöisen verkkosivuston suunnittelun tavoitteena on lopputulos, joka on tehokas ja miellyttävä käyttää. Yksi merkittävä käytettävyyteen vaikuttava tekijä on käyttäjän kulttuuritausta. Tutkielmassa hyödynnetään hollantilaisen Geert Hofsteden kulttuurimallia ja tarkastellaan sen avulla, miten kulttuurimuuttujat ilmenevät verkkosivustoilla. Päätavoitteena on analysoida, missä tilanteissa ja miten syvällisesti kulttuurimuuttujat kannattaa käyttöliittymiä suunniteltaessa ottaa huomioon. Verkkosivujen kansainvälistäminen ja lokalisointi ovat keinoja, joiden avulla muun muassa kulttuuriliitännäiset asiat voidaan ottaa huomioon. Tutkielmassa kuvataan lokalisoinnin jako yleiseen ja radikaaliin lokalisointiin. Lisäksi osoitetaan kolmen eri käytännön esimerkin kautta, miten lokalisointi eri variaatioineen on käytännössä toteutettu ja millaisia hyviä sekä huonoja puolia näissä käytännön toteutuksissa esiintyy. Lokalisoitujen tuotteiden tulisi kuvastaa muun muassa kohdekulttuurin arvoja, etiikkaa, moraalia ja kieltä. Avainsanat ja -sanonnat: kulttuuri, käytettävyys, kansainvälistäminen, lokalisointi.

3 ii Sisällys 1. Johdanto Monikulttuurinen tuotesuunnittelu Kulttuuri käsitteenä Kulttuurin vaikutus tietokoneen ja ihmisen väliseen vuorovaikutukseen Käytettävyys käsitteenä Kulttuurimallit, metamallit ja kansainväliset muuttujat Pintatason muuttujia Välitason muuttujia Syvätason muuttujia Hofsteden dimensiot Dimensioiden taustatutkimus Kulttuurien ulottuvuudet Valtaetäisyys Epävarmuuden välttäminen Individualistisuus Maskuliinisuus Pitkäjänteisyys Käytettävyyden kulttuurisidonnaisuus Kansainvälisten sivujen suunnittelun problematiikka Tutkimustuloksia käytettävyyden kulttuurisidonnaisuudesta Empiirinen tutkimus Internationalisointi ja lokalisointi Globalisointi ja Tyco International Ltd Yleinen lokalisointi ja Xiha Life Radikaali lokalisointi L Oréal Johtopäätökset Lähdeluettelo Liite... 68

4 1 1. Johdanto Ulkomaille matkustaessaan ihmiset yleensä tutustuvat kohdekulttuuriin. Äänet, hajut, arkkitehtuuri, liput, asujen muodot, merkit, tavat, kieli, valuutta sekä useat muut ominaisuudet vaikuttavat matkustajan tietoisuuteen siitä, että hän on vieraassa paikassa. Tämä voi olla innostavaa jos turisti haluaa kokea uusia elämyksiä, mutta myös turhauttavaa jos hänen tulisi suorittaa jokin tehtävä nopeasti ja helposti. Nämä turistien kokemukset ovat yhtäläisiä myös verkkosivustoilla. Kuten kaupungit ja maat eroavat toisistaan niin eroavat myös eri verkkosivustot eri kulttuureissa. Värit, fontit, muodot, ikonit ja metaforat, maantiede, kieli, liput, äänet ja liike vaikuttavat verkkosivuston suunnitteluun sekä sisältöön ja käyttäjän käyttökokemukseen. (Barber & Badre 1998) Kulttuurien merkitys kasvaa jatkuvasti ja kulttuureita korostetaan samanaikaisesti kun maat muuttuvat yhä monikulttuurisemmiksi. Kulttuurierot ovat suuria ja merkityksettömiltä tuntuvilla valinnoilla voidaan loukata toisen kulttuurin edustajaa tai jopa rikkoa paikallisia lakeja. Esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa vaaditaan kaikkien käyttöliittymien, ohjeiden ja manuaalien kääntämistä kohdekulttuurin kielelle. (Corodano & Livermore 2001) Jokaisessa kulttuurissa on omat kulttuurinorminsa eli kirjoittamattomat säännöt siitä, mikä on kulttuurissa hyväksyttyä, toivottavaa ja sallittua käyttäytymistä. Kulttuurinormit vaikuttavat myös erilaisten käyttöliittymien käyttökokemuksiin, sillä käyttöliittymä voidaan kokea epämiellyttäväksi vain siitä syystä, että se ei ole suunniteltu kyseisen kulttuurin edustajan tottumusten mukaan. Kansainvälinen suunnittelu vaatii paljon suunnittelijoilta. Ihannetapauksessa suunnittelijat matkustavat tutustumaan kohdemaahan. Käytännössä aina ei ole mahdollista matkustaa, mutta yhteistyö kohdekulttuurin paikallisten ihmisten kanssa antaa arvokasta palautetta. (Corodano & Livermore 2001) Vieraan kulttuurin piirteitä voi ymmärtää ilman pitkäaikaista oleskelua kohdekulttuurissa. Kansainvälisessä suunnittelussa voidaan onnistua, jos suunnittelija on perehtynyt tarpeeksi kulttuurien erityispiirteisiin ja näiden vaikutuksiin käytettävyyteen. Käyttäjän kulttuurin huomioiminen verkkosivustoilla on osa taitavaa käyttäjälähtöistä suunnittelua, jonka tavoitteena on hyvin käytettävä sivusto. Käytettävyys on monikulttuurinen ilmiö ja monikulttuurinen suunnittelu on käytettävyyden alan uusi suuri tutkimusaihe.

5 2 Internet on nykyään globaali ilmiö, esimerkiksi tammikuussa 2008 Aasian ja Tyynenmeren alueella oli yli 300 miljoonaa Internetin käyttäjää. Myös Latinalaisen Amerikan ja Lähi-Itä - Afrikka alueen Internetin käyttäjäkunta on kasvanut keskivertoa enemmän. Google lopetti indeksoitujen sivujen lukumäärän julkaisun kun kahdeksan miljardia saavutettiin. Useimmille yrityksille kansainväliset markkinat ovat nopein tapa saavuttaa liikevaihdon ja usein tätä kautta volyymien kasvaessa myös liikevoiton kasvua. Toimivan ja yhdenmukaisen globaalin Internet-sivuston suunnittelu ja monikielisen liiketoiminnan harjoittaminen Internet-sivuston kautta on kuitenkin monimutkaista. Yritysten tulee ottaa huomioon kohdeyleisön kulttuuri ja perehtyä muun muassa kulttuurin tapaan suhtautua etnisyyteen, sukupuoleen, pukeutumiseen ja eleisiin. (L10nbridge 2008) Tuotteen tai palvelun kansainvälistäminen käsittää kaksi askelta: internationalisoinnin ja lokalisoinnin. Internationalisointi tarkoittaa tuotteiden kehittämisen ja muokkaamisen helpottamista eri maissa ja eri kielillä. Internationalisointia kutsutaan myös kansainvälistämiseksi. Kulttuureille ja kielille ominaiset piirteet eristetään kansainvälistetyn toteutuksen ulkopuolelle. Internationalisoidun ohjelmiston lähdekoodi pysyy aina samanlaisena, sillä ohjelmisto suunnitellaan käyttämään paikanteita (locale). Internationalisoinnin jälkeen sivut voidaan lokalisoida (localization) eri kulttuureille. (w3 2008) Kansainvälisen teknisen kommunikoinnin konsultti Nancy Hoft jakaa lokalisoinnin yleiseen ja radikaaliin lokalisointiin. Termillä yleinen lokalisointi Hoft tarkoittaa keskittymistä pintapuolisiin kulttuurieroihin kuten kieleen, valuuttaan, päiväyksiin ja aikaformaatteihin. Radikaali lokalisointi puolestaan menee syvemmälle ja siinä otetaan huomioon kuinka eri kohdekulttuurien edustajat ajattelevat, tuntevat ja toimivat. Esimerkkinä Hoft käyttää yhdysvaltalaista tuotetta, joka lokalisoidaan englantilaisten käyttöön vuotiaille lapsille suunnatussa tutoriaalissa opetetaan analysoimaan lehtiartikkeleita. Tutoriaalin tulisi imitoida brittiläistä opetustapaa ja tarjota esimerkkejä brittiläisistä lehdistä, sillä brittiläinen journalismi eroaa suuresti yhdysvaltalaisesta journalismista. Radikaalissa lokalisoinnissa tulee tämän lisäksi käyttää muun muassa brittiläisiä sanoja, ilmaisuja ja mittayksiköitä. (Hoft 1995 s ) Tämä tutkielma johdattaa kansainväliseen käytettävyyteen verkkosivuston suunnittelun näkökulmasta. Tutkielman päätavoitteena on selvittää, vaikuttavatko mahdolliset kulttuurierot käytettävyyteen sekä millä tasolla sivustot tulisi mukauttaa vastaamaan eri kohdekulttuureja. Toisin sanoen kyse on siitä, miten ja missä laajuudessa kulttuuritutkimuksen hyödyntäminen tulisi ottaa huomioon verkkosivustojen suunnittelussa. Kysymys on pohjimmiltaan taloudellinen, eli paljonko resursseja kansainvälisten

6 3 verkkosivujen suunnitteluun kannattaa uhrata. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan oteta kantaa taloudellisiin aspekteihin, vaan lähtökohtana on ideaalimaailma, jossa resurssit ovat tältä osin rajattomat. Toisaalta tämän tutkielman tulokset eivät ole täysin irrelevantteja myöskään taloudellisesta näkökulmasta asiaa tarkkailevan kannalta, sillä jos vaikkapa täydellisten verkkosivujen tuottaminen kansainvälisesti toimivalta BtoC (business to consumers) yhtiölle maksaisi 100 rahaa, mutta markkinointipäällikön budjetissa on hankkeelle varattu vain 60 rahaa, on hyvä tietää mikä on oleellista ja mikä ei. Tähän kysymykseen pyritään vastaamaan tässä tutkimuksessa. On syytä korostaa, että tutkielma on vuorovaikutteisen teknologian tutkielma, ei kulttuuriantropologian. Siksi kulttuuriin liittyvät kysymykset otetaan annettuina kyseenalaistamatta tai syventymättä niihin enempää. Tutkielmassa käsitellään myös empiiristä tutkimusta. Tutkielman tavoitteena onkin ollut myös selvittää, onko käytännön tutkimuksissa voitu havaita, että tietyt käytettävyyden elementit olisivat kulttuurisidonnaisia. Lähteenä käytetään asiaa koskevia käytännön testituloksia. Tutkielma etenee siten, että johdannon jälkeen toisessa luvussa esitellään tutkielman kannalta välttämättömät ja tärkeimmät termit. Ensimmäiseksi esitellään kulttuuri käsitteenä, sillä termin ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta itse tutkimusteeman ja sen tulokset sekä niiden merkitykset voisi ymmärtää. Sama pätee termiin käytettävyys, ja varsinkin tuon termin yhdistämiseen termiin kulttuuri, joita käsitellään kulttuuri-termin esittelyn jälkeen. Mainittujen käsitteiden esittelyn jälkeen siirrytään käsittelemään eri kulttuuri- ja metamalleja sekä kansainvälisiä muuttujia ja näiden eri tasoja. Samalla esitellään, miten eri toiminnallisuudet ja käyttöliittymän asettelut voidaan ymmärtää eri tavoin eri kulttuureissa. Kolmannessa pääluvussa esitellään hollantilaisen Geert Hofsteden teoria kansainvälisen vuorovaikutuksen eri dimensioista, joita ovat valtaetäisyys, kollektiivisuus, feminiinisyys, epävarmuuden välttäminen ja pitkäjänteisyys, sekä pyritään näiden avulla vastaamaan siihen, miten Hofsteden teoriaa voidaan ja tulisi hyödyntää verkkosivuston suunnittelussa. Kun toisessa luvussa käsitellään sitä, miten eri kulttuureissa voidaan ymmärtää pintatason muuttujat, kuten esimerkiksi symbolit, täysin eri tavalla, mennään kolmannessa luvussa aiheeseen syvemmälle siinä mielessä, että siinä käsitellään sitä, miten esimerkiksi kollektiivisuus voi näkyä käyttöliittymässä. Tutkielman neljännessä luvussa avataan selitettyjen käsitteiden avulla käytettävyyden kulttuurisidonnaisuutta ja esitellään käytännön testituloksia verkkosivujen käytettävyyttä kulttuurisidonnaisuuden näkövinkkelistä mitaten. Tutkielman viides luku sisältää empiiristä tutkimusta. Siinä avataan termejä internationalisointi ja lokalisointi sekä osoitetaan kolmen käytännön esimerkin kautta, miten

7 4 internationalisointi ja lokalisointi eri variaatioineen on käytännössä toteutettu. Käytännön esimerkkeinä toimivat Tyco International Ltd.:n, Xiha Lifen, ja L Oréalin verkkosivustot. Käytännön esimerkkien esittelyssä tehdään myös huomioita siitä, miten toisessa luvussa esitellyt eritasoiset muuttujat sekä kolmannessa luvussa esitellyt vuorovaikutteisuuden eri dimensiot on huomioitu verkkosivujen suunnittelussa tai toisaalta, onko näitä dimensioita huomioitu lainkaan. Case-esimerkkien jälkeen tutkielman viimeisessä pääluvussa vedetään yhteen tutkielman havainnot ja tehdään näistä johtopäätökset. Tutkielman lähdeaineisto perustuu suurelta osin alan kirjallisuuteen. Merkittävin yksittäinen auktoriteetti tässä tutkimuksessa on Geert Hofstede, jonka kansainvälisen vuorovaikutteisuuden eri dimensioiden ympärille käytännössä koko kolmas luku rakentuu. Tutkimuksessa ei ole ollut tarkoitus kritisoida Hofstedea tai hänen päätelmiään, sillä yllä kerrotuin tavoin kyse ei ole kulttuuriantropologisesta tutkimuksesta. Sen sijaan Hofsteden mallit toimivat työkaluina tutkimuksessa siitä, miten näitä työkaluja ja muuta kulttuuritutkimusta voidaan hyödyntää verkkosivujen suunnittelussa, joka siis on tutkielman varsinainen aihe. Soveltamiskysymyksessä auttoi erityisesti Marcus & Gouldin artikkeli Cultural dimensions and global web user-interface design: What? So What? Now What vuodelta Hofsteden lisäksi lähteenä on käytetty lukuisia muitakin kirjoja ja artikkeleita. Kulttuurien ja niiden eri muuttujien ja tasojen esittelyssä tärkeimmät auktoriteetit ovat erityisesti Nancy Hoft sekä Jakob Nielsen ja Elisa del Galdo. Käytettävyyden asiantuntijoista tärkeimpänä auktoriteettina on ollut Jakob Nielsen. Kuitenkin, kuten jo aikaisemmin on todettu, ei tutkielma keskity varsinaisesti kulttuurien tai käytettävyyden tutkimukseen, minkä vuoksi lähteitäkin on näiden asioiden selvittämiseksi käytetty vain rajallisesti. Tavoitteena on vain ja ainoastaan ollut luoda riittävä pohja sille, että kulttuurista terminä sekä sen tutkimuksesta on olemassa riittävät perustiedot, jotta näitä voitaisiin hyödyntää arvioitaessa sitä, miten kulttuuritutkimusta voidaan hyödyntää verkkosivustojen suunnittelussa. On jo tässä vaiheessa syytä todeta, että artikkeleita ja kirjallisuutta, jotka liittyisivät läheisesti tämän tutkielman aiheeseen, on valitettavan vähän. Monet tutkijat ovatkin todenneet, että aihetta on vielä syytä tutkia enemmän. Ongelmaan pureudutaan tarkemmin tutkielman neljännessä pääluvussa. Kirjallisuuden lisäksi lähteenä on käytetty empiirisessä tutkimuksessa haastatteluja. Haastattelemalla Xiha Lifen perustajaosakasta, Jani Penttistä, tutkimukseen saatiin todella arvokasta tietoa siitä miten alun perin monikulttuuriseksi suunnitellun verkkosivuston suunnittelussa kansainvälisyys ja kulttuurierot on huomioitu. Kolmantena merkittävänä

8 5 lähteenä kirjallisuuden ja haastattelujen lisäksi toimi omatoiminen vierailu lukuisilla eri kansainvälisillä verkkosivuilla sekä havaintojen poimiminen näiltä.

9 6 2. Monikulttuurinen tuotesuunnittelu 2.1 Kulttuuri käsitteenä Philip Harris, Robert Moran ja Sarah Moran (2004, s. 144) näkevät kulttuurin ihmisten yrityksenä siirtää, tietoisesti tai tiedostamattaan, tuleville sukupolville oppimansa viisaudet ja käsitykset. Niitä ovat esimerkiksi uskomukset, perinteet, perimätieto, moraali, lait, taide, viestintä ja tavat. Kulttuurista on monia erilaisia määritelmiä, mutta yleisimmin sillä tarkoitetaan yhteisön jakamia arvoja ja asenteita. Termi kulttuuri johtaa juurensa maanviljelyyn (cultura) eli elinkeinoon. Tutkimuksessani termillä kulttuuri tarkoitetaan tietyn ihmisryhmän tapaa elää ja käyttäytyä. Geert Hofsteden (1993) mukaan yksilön tietynlaiset reaktiot ovat todennäköisempiä ja ymmärrettävämpiä silloin kun yksilön tausta tunnetaan. Hofstede määrittelee kulttuurin mielen ohjelmointina eli yksilön omaksumina ajattelun, tuntemisen ja käyttäytymisen malleina, jotka hän on oppinut elämänsä aikana. Nämä mallit on opittu varhaislapsuudessa, koska silloin ihminen oppii helpoimmin. Yksilön on mahdollista oppia pois näistä malleista, mutta poisoppiminen taikka tietyn tavan tai mallin, varsinkin jo lapsena tai nuorena opitun ja sisäistetyn, muuttaminen on vaikeampaa kuin mallin omaksuminen. Sosiaalinen ympäristö on pitkälti tärkein lähde, jossa omaksutaan tietynlainen malli. Perhe opettaa ja siirtää valmiita malleja sekä perinteitä yksilölle. Mallin omaksuminen jatkuu naapurustossa, koulussa, kavereiden keskuudessa sekä työpaikoilla. Kulttuuri on siis opittua ja se pohjautuu sosiaaliseen ympäristöön eikä geeneihin. (Hofstede 1993, s ) Hofstede jakaa kulttuuri-termin kahteen erilaiseen määritelmään. Hofsteden mukaan kulttuuri voidaan määritellä sivistämisen lopputuotteena, kuten taiteena, kirjallisuutena ja arkkitehtuurina. Tämä on hänen mukaansa kulttuuria kapeimmassa merkityksessä. Kulttuuri voidaan määritellä myös laajemmin henkisenä ohjelmointina, jolloin termin käyttöalue on huomattavasti laajempi. Tämä pitää sisällään elämän tavallisia asioita kuten esimerkiksi syömisen ja tunteiden osoittamisen. Eri kulttuureissa on erilaiset tavat valmistaa ruokaa ja ruoan syömiseen käytetään erilaisia välineitä. Kulttuurilla on myös vaikutus siihen miten esimerkiksi pelkoa ja iloa ilmaistaan. Kulttuuria Hofstede pitää myös kollektiivisena, sillä se on ainakin osittain yhteistä samassa sosiaalisessa yhteisössä eläville ihmisille. Kulttuurin avulla voidaan erottaa eri ryhmien tai luokkien ihmiset toisistaan. (Hofstede 1993, s )

10 7 Kulttuuri jakautuu edelleen moneen alakulttuuriin. Alakulttuurilla tarkoitetaan joukkoa ihmisiä, jotka eroavat esimerkiksi tapojensa tai aatteidensa takia muista laajemman yhteisön jäsenistä. Alakulttuuriin voidaan jakaa myös alueellisesti, kulttuurien sisällä voi olla aluekohtaisia eroja. Esimerkiksi Ivalossa asuvalle alue Etelä-Suomi voi tarkoittaa jo Oulun korkeutta, Helsingissä asuvalle henkilölle Etelä-Suomi tuo puolestaan täysin erilaisen mielleyhtymän. Myös sukupolvien välillä voi olla merkittäviä eroavaisuuksia ihmisten ajatusmalleissa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan kuitenkin käytännön syistä kulttuureja kansallisina ryhminä. 2.2 Kulttuurin vaikutus tietokoneen ja ihmisen väliseen vuorovaikutukseen Ihmisen ja tietokoneen välillä tapahtuu jatkuvasti vuorovaikutusta vaikka ihminen ei sitä usein miellä vuorovaikutukseksi. Käyttäessään tietokonetta ihminen saa palautetta koneelle antamistaan käskyistä tai esimerkiksi tekstisyötteistä havaitsemalla vaikka hiiren osoittimen liikettä tai ruudulle ilmestyvää tekstiä sitä mukaa, kuin hän kirjoittaa. Tällaista toimintaa on totuttu kutsumaan ihmisen ja tietokoneen väliseksi vuorovaikutukseksi. Ihmisen ja tietokoneen välistä vuorovaikutusta yritetään jatkuvasti kehittää monin tavoin. Pyrkimyksenä on kehittää vuorovaikutusta vastaamaan reaalielämää yhä enemmän. On tutkittu ja todettu, että ihmiset noudattavat automaattisesti tietokoneiden kanssa samoja sosiaalisia sääntöjä kuin ollessaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Sosiaaliset säännöt ovat tiukasti sidoksissa kulttuuriin, koska jokainen yksilö kantaa mukanaan tavan ajatella, tuntea ja käyttäytyä. Kulttuurisäännöt ovat mukana niin muiden ihmisten kanssakäymisissä kuin ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksessa. Reevesin ja Nassin mukaan näyttää olevan niin, että ihmisen voimakas taipumus sosiaaliseen käyttäytymiseen johtaa siihen, että ihmiset väistämättä reagoivat tietokoneen kommunikaatiosignaaleihin ikään kuin ne tulisivat toiselta ihmiseltä. (Reeves & Nass 1996) Koska käyttöliittymä on väline, jonka avulla käyttäjä ja tietokone ovat vuorovaikutuksessa, tulisi käyttöliittymän edesauttaa käyttäjiä kommunikoimaan näiden ominaisilla kommunikointityyleillä. Näin ollen kansainvälisten sivustojen tulisi sopeutua kommunikointityylien laajan kirjoon, jotta ne mahdollistaisivat käyttäjien monimuotoisuuden. (Ford & Kotzé 2005) Kommunikaatio on ymmärrettävä laajasti, ei esimerkiksi pelkkänä puheena tai kirjoitettuna kielenä. Hiiren käyttöä voidaan tässä yhteydessä pitää ihmisen ja tietokoneen välisenä vuorovaikutuksellisena kommunikaationa. Toisin sanoen sopeutumisella eri

11 8 kommunikointityylien laajaan kirjoon tarkoitetaan sitä, että ohjelmien suunnittelu mahdollistaa sen, että eri kulttuureista tulevat ihmiset kykenevät ymmärtämään tietokoneen ja sen ohjelmistojen viestit oikein. Tämä on välttämätöntä, jotta käyttäjäkokemus ja ohjelmien käytettävyys olisi eri kulttuureissa samalla tasolla kuin kulttuurissa, jossa ohjelmisto on kehitetty. 2.3 Käytettävyys käsitteenä Käytettävyydellä on suuri merkitys jokapäiväisessä elämässämme. Käytettävyys on tekijä, joka löytyy jokaisesta tuotteesta ja palvelusta. Usein käytettävyyden merkityksen huomaa vasta kun käytettävyydessä on puutteita. Esimerkiksi automaattikahvikonetta käyttäessä voi yllättäviä ongelmia nousta esiin. Kaikille on luultavasti tuttuja kysymykset kuten mihin kahvimuki tulisi laittaa ja mistä pitäisi painaa, jotta saisi kahvia. Tuleeko painiketta painaa vain kerran vai tuleeko sitä pitää pohjassa niin kauan kunnes kuppi on täynnä? Hyvän käytettävyyden ansiosta säästyy aikaa, hermoja ja monissa tapauksissa myös rahaa, kun resurssit voidaan käyttää tehokkaammin. Turhautumisen lisäksi huono käytettävyys voi estää koko palvelun tai toiminnan käytön. Useilla on kokemuksia kansainvälisistä verkkosivuista, jotka on käännetty eri kielille. Toteutuksia on eri laatuisia ja valitettavan yleisiä ovat sivustot, jotka on käännetty automaattisen käännösohjelmiston avulla. Sivustot saattavat sisältää yhdyssanavirheitä, huonoja käännöksiä ja niin edelleen. On myös tapauksia, joissa koko sivuston tarkoitus voi jäädä epäselväksi kirjoitusvirheiden ja huonojen käännösten vuoksi. Tässä tutkimuksessa käytettävyydellä viitataan ensi sijassa nimenomaan verkkosivustojen käytettävyyteen. Käytettävyys on määritelty usealla eri tavalla ja se on riippuvainen monista tekijöistä. Käytettävyyden asiantuntija Jakob Nielsen (1993) määrittelee käytettävyyden (usability) osaksi järjestelmän hyväksyttävyyttä (system acceptability). Järjestelmän hyväksyttävyyden avulla voidaan mitata täyttääkö järjestelmä käyttäjän vaatimukset ja tarpeet. Käytettävyys ei ole tuotteen yksittäinen ominaisuus, sillä se on monen asian summa. Nielsenin mukaan käytettävyyteen liittyy viisi erilaista ominaisuutta: opittavuus (learnability), tehokkuus (efficiency), muistettavuus (memorability), virheiden määrä (few errors) ja tyytyväisyys (satisfaction). Yksi käytettävyyteen vaikuttava tekijä on käyttäjän kulttuuritausta. Monikulttuurisen käytettävyyden (cross-cultural usability) on määritelty toteutuvan verkkosivustoilla, joilla kansainvälisen verkkosivuston omistaja ja paikallinen käyttäjä kommunikoivat tehokkaasti

12 9 keskenään. (Smith, Dunckley, French, Minocha & Chang 2004) Käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessi on puolestaan määritelty kansainvälisessä standardissa ISO (ISO ). Kansainväliset standardit on kehitetty konsensuksena kansainvälisten yritysten ja käytettävyyteen keskittyneiden tutkimuslaitosten kanssa. Standardien avulla voidaan saavuttaa maailmanlaajuinen harmonisointi kun yleistettävissä olevia asioita ei tarvitse tutkia jokaisessa kohdemaassa erikseen. Tämä mahdollistaa tietotekniikan parissa työskentelevien ihmisten työnteon ergonomian sekä työn laadun parannuksen. (Dzida 1996) Käyttöliittymä kaikille (user interface for all) konsepti tarkoittaa, että tietokonepohjaisten tuotteiden tulisi olla saavutettavissa helposti kaikille maailmaan ihmisille (Marcus 2003). Myös suomalainen Tietotekniikan liitto on kirjannut eettisiin sääntöihin, että kulttuurien välistä ymmärtämystä tulee edistää ja esimerkkinä on muun muassa annettu: "Pidän arvossa kansallisten ja paikallisten kulttuurien korvaamatonta ja eettisesti arvokasta perintöä." Eettisiin sääntöihin on kirjattu myös "Rakentaessani ja sovittaessani ohjelmia ja järjestelmiä paikalliseen ympäristöön otan mukaan paikallisten kulttuurien edustajia." (Tietotekniikan liitto 2009) 2.4 Kulttuurimallit, metamallit ja kansainväliset muuttujat Kulttuurien eroja on tutkittu eri lähtökohdista ja niitä on jaoteltu erilaisten teemojen avulla. Nancy Hoft (1996) esittelee kulttuurimallin (cultural model), jonka avulla voidaan tutkia kulttuuria, vertailla eri kulttuureista saatua tietoa ja hyödyntää näitä tietoja tuotteen suunnittelussa. Kulttuurimallilla tarkoitetaan mallia, jossa verrataan kahden tai useamman kulttuurin välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä käyttäen kansainvälisiä muuttujia. Kansainväliset muuttujat (international variables) ovat kategorioita, joiden avulla voidaan jäsentää kulttuuritietoa. Kansainvälisten muuttujien avulla voidaan kuvata kulttuurien objektiivisia osia kuten poliittisia ja taloudellisia yksityiskohtia tai kulttuurien subjektiivisia osia kuten esimerkiksi käyttäytymistä. (Hoft 1996, s ) Yksi tunnetuimmista kulttuurimalleista on Geert Hofsteden (1993) kulttuurimalli. Hofsteden lisäksi myös monet muut tutkijat, kuten Edward Hall, Fons Trompenaar ja David A. Victor ovat esittäneet erilaisia kulttuurimalleja. Mallit on kehitelty kyselylomakkeiden, kartoitusten, haastatteluiden, fokusryhmien sekä vuosien työn perusteella. Nämä mallit eivät välttämättä sovellu suoranaisesti jokaisen tarpeeseen hyödyntää kulttuuria tuotesuunnittelussa. Kulttuurimallit tulisi luoda tilannekohtaisesti niiden käyttötarkoituksen mukaan. (Hoft 1996, s.49) Seuraavaksi esitellään lyhyesti tunnettuja kulttuurimalleja sekä kulttuurien metamalleja

13 10 eli kulttuurien eri tasoja. Hofsteden kulttuurimalli ja sen dimensiot esitellään teorian ja esimerkkien avulla seuraavassa luvussa. Edward Hall ja Mildred Reed Hall (Hall & Hall 1990, s. 3-20) ovat jäsentäneet kulttuureja koskevaa tutkimustaan kansainvälisten muuttujien avulla. Hallien käyttämät kansainväliset muuttujat eivät kuitenkaan rakennu yksiselitteiseksi kulttuurimalliksi, koska he eivät koskaan kehittäneet kulttuurimallia itsessään. Hall ja Hall (1990) jakavat kansainväliset muuttujat viestien nopeuteen, yhteyteen, tilaan, aikaan, tiedonkulkuun ja toimintaketjuihin. Muuttujista on kirjallisuudessa usein nostettu esiin etenkin polykroninen / monokroninen aikakäsitys (polychronic / monochronic time) sekä viestinnän nopeus (speed of messages). Kulttuureissa, joissa vallitsee polykroninen aikakäsitys, ihmiset tekevät useita asioita yhtä aikaa. Tällaisessa kulttuurissa ihmiset näkevät aikasitoumukset tavoitteina ja muuttavat usein ja helposti suunnitelmiaan. Esimerkkinä tällaisista maista käyvät useat Etelä-Euroopan maat, kuten vaikkapa Kreikka. Monokroniselle aikakäsitykselle puolestaan on ominaista yhden asian tekeminen kerrallaan. Tämän lisäksi ihmiset keskittyvät työhön ja kokevat aikasitoumuksen ratkaisevana sekä noudattavat tiukasti suunnitelmia. Tämän tyyppinen toiminta on tyypillistä Keski- ja Pohjois-Euroopassa, kuten Saksassa. Viestinnän nopeudella tarkoitetaan puolestaan sitä miten kulttuurissa painottuvat nopeat viestintätavat kuten televisiomainokset, otsikot ja propaganda. Nopeiden viestintätapojen vastakohtana ovat hitaammat viestintätavat kuten syvälliset ihmissuhteet, taide ja kirjallisuus. Viestinnän nopeus riippuu enemmän ihmisen asuinympäristöstä kuin perimästä. Maanviljelijän tai viininviljelijän viestintä on todennäköisesti luonteeltaan hitaampaa kuin vaikkapa suurkaupungissa asuvalla pörssimeklarilla. Fons Trompenaars puolestaan määrittelee kulttuurin ihmisryhmän tapana ratkoa ongelmia. Trompenaars ryhmittelee kulttuurienväliset erot ja yhtäläisyydet kolmeen pääryhmään: ihmissuhteet, ajankäsitys ja ympäristö. Kolmesta pääryhmästä hän erottelee edelleen seitsemän dimensiota, jotka ovat tyypillisiä eri kulttuureiden ongelmien ratkaisuille. Ihmissuhteet jakaantuvat viiteen eri dimensioon: universalismi vastaan partikularismi, yksilöllisyys vastaan yhteisöllisyys, neutraali vastaan tunteellinen, spesifi vastaan diffuusi ja aikaansaannos vastaan kunnianhimo. Näiden lisäksi Trompenaars erottelee dimensiot ajankäsityksen asenteet sekä ympäristön asenteet. (Trompenaars 1993, s. 6-9) Yksi tunnetuista kulttuurimalleista on David A. Victorin LESCANT-malli. LESCANT on lyhenne sanoista language, environment and technology, social organization, contexting, authority concepting ja nonverbal behavior, eli suomeksi lyhennelmä sanoista kieli, ympäristö ja teknologia, sosiaalinen organisaatio, kontekstointi tai viitekehykseen

14 11 asettaminen, käsitys auktoriteetista ja ei-kielellinen käyttäytyminen. Tämä kulttuurimalli sisältää laajan kirjon erilaisia kansainvälisiä muuttujia. (Victor 1992) Jokainen edellä esitetty kulttuurimalli tarjoaa tavan analysoida ihmisten kulttuurista toimintaympäristöä. Parhaan kulttuurimallin valinta on mahdotonta, koska kulttuurimallin käyttö riippuu täysin käyttötarkoituksesta. Kulttuureissa on myös erilaisia tasoja, joita kutsutaan metamalleiksi. Erilaisia versioita metamalleista on myös useita, kuten on kulttuurimalleja sekä kansainvälisiä muuttujia. Kulttuurien metamallit muodostavat perustan erilaisten kulttuurimallien kehittämiselle. Nämä kulttuurimallit tarjoavat yksityiskohtaisemman näkemyksen kulttuurista yksilöimällä joukon kulttuurisia dimensioita joita käytetään organisoimaan tietoa kulttuureista. Neljä erilaista metamallia on esiintynyt kirjallisuudessa: sipulimalli, pyramidimalli, jäävuorimalli ja subjektiivinen sekä objektiivinen malli. (Ford & Kotzé 2005). Tässä tutkielmassa esitellään tarkemmin jäävuorimalli. Nancy Hoftin (1995) kulttuuria kuvaava metamalli on jäävuorimalli. Hoftin jäävuorimalli kuvaa sitä, miten vain pieni osa kulttuurista on ulkopuolisen havainnoitsijan nähtävissä. Jäävuorimallissa on erotettu kolme kulttuurin tasoa: pinta, lausumattomat säännöt sekä alitajuiset säännöt kuten kuvassa 1.0 on esitetty. Pintatasoon kuuluvat ne kulttuuriset ominaisuudet, jotka ovat näkyviä, ilmiselviä ja helppoja tutkia. Niitä ovat esimerkiksi numero-, valuutta-, aika- ja päiväyskäytännöt sekä kieli. Lausumattomia sääntöjä ovat ne kulttuuriset ominaisuudet, jotka vaativat asiayhteyden eli kontekstin ymmärtämistä. Lausumattomista säännöistä löytyy esimerkkejä muun muassa etiketistä ja protokollasta. Alitajuisia sääntöjä ovat puolestaan ne kulttuuriset ominaisuudet, joista emme ole tietoisia. Niitä ovat esimerkiksi ei-kielellinen viestintä, ajantaju ja fyysiset etäisyydet ja puheen intensiteetti sekä nopeus. Vain kymmenen prosenttia kulttuurisista ominaisuuksista kuuluu pintatasoon, eli jäävuoren huippuun. Loput yhdeksänkymmentä prosenttia ovat näkymättömissä pinnan alla. Niiden tutkiminen on haastavampaa ja vaatii syvempää ymmärrystä kyseisestä kulttuurista. (Hoft 1995, s ) Hoftin jäävuorimalli on osuva ja varsin hyvin asiaa kuvaava, sillä tunnettu faktahan on, että jäävuoren massastakin suurin osa on itse asiassa pinnan alla. Myös toisenlaisia jaotteluja on olemassa kuten esimerkiksi Smithin, Dunckleyn, Frenchin, Minochan ja Changin metamalli. He jakavat metamallit objektiivisiin ja subjektiivisiin seikkoihin. Objektiiviset seikat vastaavat pintatasoa ja subjektiiviset seikat kahta syvempää tasoa. (Smith, Dunckley, French, Minocha & Chang 2004)

15 12 Kuva 1.0 Hoftin jäävuorimalli (Hoft 1995 s. 59). Nielsen ja del Galdo (1996) jakavat puolestaan kansainvälisen käyttöliittymän suunnittelun kolmeen tasoon: pintatasoon, välitasoon sekä syvätasoon. Nielsenin ja del Galdon jaottelu vastaa pitkälti Hoftin jäävuorimallia. Metamallista riippumatta kulttuuri voidaan jakaa näkyvään ja näkymättömään osaan. Näiden tasojen olennaisimmat piirteet ovat näkyvä taso, jota voidaan havainnoida ja tutkia suoraan. Näkymätön osa on puolestaan saavutettavissa taso tasolta näkyvän osan kautta. Sen tutkiminen vaatii syvempää ymmärrystä tutkittavasta kulttuurista. (Hoft 1996, 49, 65 66) Seuraavaksi käsittelen pintatason, välitason ja syvätason muuttujia ja havainnollistan esimerkkien avulla niiden ilmenemisen käyttöliittymissä. Syvätason muuttujia käsittelen vielä tarkemmin neljännessä luvussa.

16 Pintatason muuttujia Pintatason muuttujat ovat kulttuurin näkyviä osia, jotka näkyvät käyttöliittymissäkin selkeästi. Pintatason muuttujat ovat yleensä niitä kulttuuritekijöitä, jotka on otettu parhaiten huomioon kansainvälisissä ohjelmistotuotteissa. (Nielsen & del Galdo 1996) Pintatason muuttujia esitellään tarkemmin seuraavissa kappaleissa. Kieli. Tietokoneiden ollessa harvinaisia oli tietokoneiden käyttäjäkunta ammattilaisia, joille englanti oli äidinkieli tai muuten sujuva kieli käyttää luvun alussa tietokoneet yleistyivät ja henkilökohtaiset tietokoneet, eli niin kutsutut pc:t, tulivat saataville eri puolille maailmaa. Tämä muutos vaikutti myös tietokoneohjelmiin ja niitä alettiin lokalisoida eri kielille. Tänä päivänä suurin osa tietokoneiden käyttäjistä pystyy työskentelemään ainoastaan äidinkielellään. (He, Bustard & Liu, 2002) On myös havaittu, että kävijät pysyvät verkkosivustolla kaksi kertaa kauemmin, kun käyttöliittymä on käännetty kohdekulttuurin kielelle englannin kielen sijasta. Myös yritysmaailmassa on kielen kääntäminen tärkeää. Yritysmaailmassa on olennaista kommunikoida omalla kielellä: kun kommunikointi tapahtuu omalla kielellä, on kolme kertaa todennäköisempää, että tuoteostos tapahtuu. (Marcus 2003) Käyttöliittymän kääntäminen ei ole sama asia kuin kirjan kääntäminen. Käyttöliittymässä tulee ottaa huomioon muun muassa sivun asettelu sekä käyttöliittymän kohderyhmä (Nielsen 1990, 293). Käyttöliittymää kääntäessä tulee huomioida, että kaikkia sanoja ja termejä ei välttämättä esiinny kaikissa kielissä. On tapauksia, joissa on kannattavampaa käyttää alkuperäistä termiä ennemmin kuin yrittää kääntää termi kielelle, jossa sitä ei ole olemassa. Myös erilaiset merkistöt tulisi ottaa huomioon käyttöliittymää suunniteltaessa. Eri kielissä on käytössä eri merkistöt ja etenkin Euroopassa on käytössä kirjoitusmerkkejä kuten ä ja â (Russo & Boor 1993.) Käyttöliittymän yhteydessä ei siis voida puhua käännöksistä, vaan pikemminkin eri kieliversioista, mikä kuvaa asiaa paremmin. Käyttäjälle tulee antaa mahdollisuus kielen vaihtamiseen (Nielsen 1993 s. 253). Kielivalintamahdollisuus tulisi asetella käyttöliittymässä paikkaan, josta jokainen voi sen löytää riippumatta siitä, minkä kielistä muu sivulla näytettävä sisältö on. Sivun yläreuna on hyvä paikka, koska käytännössä kaikki käyttäjät aloittavat sivun tutkiskelun yläreunasta varsinkin perustavanlaatuisten toimintojen kuten kielivalinnan tai vaikkapa sivuston sisäisten hakutoimintojen kiinnostaessa. Jos sivun asettelussa on päädytty muutenkin jonkinlaiseen ylämarginaaliin, jossa on esimerkiksi palvelun logo ja nimi, ei kielivalinnan lisääminen ylämarginaaliin vie paljoakaan lisätilaa varsinaiselta sisällöltä.

17 14 Kirjoitusjärjestelmä. Eri kulttuureissa on käytössä erilaisia kirjoitusjärjestelmiä ja nämä vaikuttavat myös käyttöliittymiin. Kirjoitusjärjestelmät voivat erota myös käytettävän lukuja kirjoitussuunnan suhteen. Eurooppalaisille tutussa latinalaisessa järjestelmässä suunta on vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas, kun taas arabialainen käyttäjä lukee oikealta vasemmalle. Myös kiinalainen käyttäjä lukee oikealta vasemmalle ja ylhäältä alas. (Russo & Boor 1993) Kirjoitussuunnan vaihtuminen oikealta vasemmalle on haasteellista, koska kaikki vasemmalta oikealle vaaditut käytännöt tulee korvata (Fernandes 1995, s. 28). Käytettävyyden kannalta kirjoitussuunnalla on merkittävä vaikutus ja käyttöliittymä tulee suunnitella niin, että eri kielien kirjoitussuunnat tulee huomioitua. Kulttuurissa käytettävän kirjoitusjärjestelmän luku- ja kirjoitussuunta määrää sen, mihin kohtaan tietokoneen näyttöä lukija ensimmäisenä kohdistaa katseensa (Harris & McCormack 2000). Käyttöliittymäsuunnittelussa on siis huomioitava erilaiset kirjoitusjärjestelmät ja huomioitava kirjoitusjärjestelmän muutoksen vaikutukset käyttöliittymän asetteluun. Päivä- ja aikaformaatit. Myös päivämäärien esittämistavoissa on useita eroavaisuuksia eri kulttuureissa. Nielsen (1993, s.250) suosittelee kuukauden nimen kirjoittamista kirjaimin, jotta sekaannuksilta vältyttäisiin. Euroopassa käytetään päivämäärien muotona pv-kkvuosi, kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa järjestys on kk-pv-vuosi. Eri maissa on myös erilaisia käsityksiä siitä, mikä on viikon ensimmäinen päivä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa viikon ensimmäinen päivä on sunnuntai kun taas Euroopassa se on yleisesti maanantai. Käyttäjät eivät välttämättä huomaa tarkistaa, mistä päivästä kalenteri alkaa ja he saattavat tehdä virheellisiä päivävalintoja esimerkiksi matkoja varatessaan. Kuvassa 2.0. on esimerkki tyypillisestä yhdysvaltalaisesta ja eurooppalaisesta kalenterista, joissa viikko alkaa eri päivistä. Kuva 2.0. Vasemmalla esimerkki tyypillisestä yhdysvaltalaisesta kalenterista, oikealla puolestaan tyypillinen eurooppalainen kalenteri (Timeanddate.com 2009).

18 15 Myös käsitys viikonlopusta eroaa eri kulttuureissa. Tietyissä arabialaisissa maissa viikonloppu on torstaina ja perjantaina. Israelissa puolestaan viikonloppua vietetään perjantaina ja lauantaina, ja Länsimaissa viikonloppu käsittää päivät lauantai ja sunnuntai. (Marcus 2006) Päivämäärien lisäksi myös muut aikaformaatit ovat kulttuurisidonnaisia. Euroopassa on käytössä 24-tuntinen kello kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa on käytössä 12- tuntinen kello. (Walton 2007, s , ) Esimerkiksi Madridissa tai Seinäjoella aika ilmaistaan muodossa 17:00 ja New Yorkissa 5 p.m. Valuutat. Valuuttojen esitysmuodot vaihtelevat maiden välillä ja niiden esittämismuodoissa saattaa olla eri maiden välillä suuriakin eroja. Desimaalilukuja voidaan erottaa käyttämällä pikkua, pistettä, kaksoipistettä tai valuutan symbolia. Esimerkiksi Euroopassa on totuttu esittämään valuutat siten että kokonaisluku ja desimaaliosaa erottaa pilkku ja tuhansia piste. Valuuttasymboli voidaan laittaa joko rahasumman eteen, kokonaislukujen ja desimaalien väliin tai luvun jälkeen. Toisaalla valuuttasymbolin ja rahasumman väliin tulee välilyönti, toisaalla taas ei. Jos verkkosivustossa käytetään valuuttoja, niin kaikki edellä esitetyt esitysmuodot tulisi mahdollistaa. (del Galdo 1990, s. 4) Pintatason muuttujiin kuuluu myös useita muita erilaisia piirteitä kuten vaikka nimikäytännöt. Ihmisten nimet voivat olla kulttuurikohtaisesti joko yksiosaisia tai etunimiä voi olla useampia. Nimet voidaan esittää järjestyksessä etunimi sukunimi tai sitten juuri päinvastoin. (O Donnell, 1994). Olennaista on ymmärtää, että pintatason muuttujia voi verkkosivustoissa esiintyä paljon. Vaikka pintatason muuttujat ovat näkyviä osia, tulee sivuston suunnittelijan olla näistä tietoinen ja ottaa ne suunnittelussa huomioon Välitason muuttujia Edellä esitellyt pintatason muuttujat ovat helposti huomattavissa. Verrattuna pintatason muuttujiin välitason muuttujia ei puolestaan voida nähdä yhtä selkeästi. Eri kulttuurien edustajat eivät ole välttämättä edes tulleet ajatelleeksi, että välitason muuttujissa voisi olla eroja eri kulttuurien välillä. Välitason muuttujat ovat ne kulttuuriset ominaisuudet, jotka vaativat asiayhteyden ymmärtämistä. Niitä ovat esimerkiksi etiketti ja protokolla (Hoft 1996, 44 46). Käyttöliittymätasolla välitason muuttujia ovat esimerkiksi värit ja symbolit. On tärkeää tutustua etukäteen muun muassa kohdekulttuureissa käytettäviin symboleihin ja varmistua siitä, että käyttöliittymään suunnitellut symbolit eivät loukkaa mitään kulttuuria (Nielsen & del Galdo, 1996).

19 16 Väärät värit ja symbolit voivat tehdä käyttöliittymästä epämiellyttävän käyttää. Tästä johtuen pelkästään käyttöliittymän kielen kääntäminen eri kulttuureita varten ei riitä. Kahdella eri alueella saattaa sama kuva symboloida kahta täysin eri asiaa. Seuraavaksi esitellään välitason muuttujien konkreettisia esimerkkejä käyttöliittymätasolla. Värit. Väreihin liittyy paljon mielleyhtymiä ja väreillä on totuttuja tarkoituksia, jotka eivät ole kaikkialla samoja (Russo & Boor 1993). Eri kulttuurit suhtautuvat eri tavoin eri väreihin, kuten on havainnollistettu taulukossa 1.0. Esimerkiksi musta symboloi länsimaisessa kulttuurissa kuolemaa, mutta itämaisessa kulttuurissa kuoleman väri on valkoinen. Rihlaman mukaan värit ovat myös keino vaikuttaa ihmisten ajatuksiin, sillä niihin liitetään vaistomaisesti erilaisia tunnelmia, symboliikkaa ja jopa tuoksuja ja makuja. (Rihlama 1997, s ) Väri Kiina Japani Egypti Ranska Yhdysvallat Punainen Iloisuus Viha Vaara Kuolema Aristokraattisuus Vaara Pysähdy Sininen Taivas Pilvet Roistomaisuus Totuus Vapaus Rauha Maskuliinisuus Vihreä Keltainen Valkoinen Taivas Syntymä Vauraus Valta Kuolema Puhtaus Tulevaisuus Nuoruus Energia Hedelmällisyys Vahvuus Kriminaalisuus Armo Iloisuus Väliaikaisuus Turvallisuus Mene Pelkuruus Väliaikaisuus Kuolema Ilo Neutraali Puhtaus Taulukko 1.0. Värien merkityksiä eri kulttuureissa (Barber & Badre 1998). Myös käyttöliittymissä on väreillä erilaisia tarkoituksia. Kulttuurien vaikutusta värimieltymyksiin on tutkittu, ja on todettu, että kansainvälisissä sivustoissa värien huomioiminen suunnittelussa on tärkeää. Matkustussivuja vertailevassa tutkimuksessa (Walton 2007) huomattiin merkittäviä eroja eri kulttuurien värimieltymyksissä. Tutkimuksen mukaan ranskalaiset käyttäjät eivät pitäneet sivuston ulkoasusta ja mainitsivat erityisesti sivuston värien olevan liian kovat ja rohkeat. Tämän jälkeen tutkijat tekivät sivuista kaksi eri versiota samalla sisällöllä. Toinen sivusto tehtiin pastelliväreillä ja toisessa sivustossa käytettiin päävärejä. Tämän jälkeen he tekivät käytettävyystutkimuksen osallistujina eri kulttuurien edustajia. Eri kulttuurien edustajat suhtautuivat eri tavoin eri väreihin. Pohjoisamerikkalaiset pitivät sivustosta, jossa oli käytetty päävärejä, kun taas esimerkiksi norjalaiset

20 17 pitivät sivustosta, jossa oli käytetty pastellivärejä. Pohjois-amerikkalaisten mielestä pastelliväriset sivut olivat puolestaan liian valjut. Yhdysvalloissa käytetäänkin yleisesti Yhdysvaltojen lipun värien mukaisesti punaista, sinistä ja valkoista. Kyseisiin väreihin totutaan ja niistä opitaan pitämään jo lapsena. Pastellivärejä puolestaan Yhdysvalloissa tai Kanadassa ei juuri käytetä. Saman tosiasian huomasivat Barber & Badre (1998) tutkimuksessaan. Yhdysvalloissa tehdyt sivut sisältävät usein merkkejä amerikkalaisuudesta kuten punaisen ja sinisen värin käyttöä. Samoja värejä käytetään, vaikka sivut olisi tehty toisen kulttuurin edustajia varten. Kansainvälisissä sivustoissa tulee ottaa huomioon värien vaikutus ja varmistaa värien tarkoitus muissa kohdekulttuureissa. Joitain väriyhdistelmiä kannattaa kuitenkin välttää myös muista syistä. Esimerkiksi punaisen ja vihreän yhdistäminen ei ole suotavaa punavihersokeiden vuoksi (Nielsen 1993, s. 119). Metafora. Metafora on kielikuva, jossa toinen asia nähdään toisen kautta. Metaforia ei käytetä pelkästään kirjoituksissa ja puheessa, vaan ne ilmenevät myös käyttöliittymissä. Metaforien avulla käyttöliittymien eri toiminnoista voidaan viestiä vertauskuvallisesti siten, että käyttäjät ymmärtävät, miten eri toiminnot ja osa-alueet vaikuttavat käyttöliittymän toimintaan. (Marcus 2005) Esimerkkejä metaforista ovat ostoskorit ja chatti huoneet. Yksi kaikkien tuntemista metaforista käyttöliittymässä on Applen Macintoshissa käyttämä roskapönttö, joka poistaa tiedostoja kun tiedosto raahataan roskapönttöön (Marcus 2002). Thaimaalainen käyttäjä ei kuitenkaan välttämättä tunnista roskapönttöä, koska heille roskapönttö on punottu kori metallisen pöntön sijaan. Myös englantilainen saattaa sekoittaa tämän roskapöntön postilaatikkoon. Kuvassa 3.0 on havainnollistettu amerikkalaisen ja thaimaalaisen eri näkemykset roskapöntöstä. (Russo & Boor 1993) Kuva 3.0. Roskapönttö amerikkalaisen ja thaimaalaisen näkemyksen mukaan (Russo & Boor, 1993). Elke Dunckerin (2002) mukaan vertauskuvien käytöstä on tullut olennainen osa tietoteknisten laitteiden suunnittelua. Vertauskuvien käyttö voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia kulttuureissa, joissa kulttuuritaustat ovat erilaisia. Dunckerin tutkimuksessa selviää miten Uuden-Seelannin alkuperäisasukkaat maorit kokevat kirjastometaforan digitaalisessa

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Kulttuurin huomioiminen käytettävyyssuunnittelussa

Kulttuurin huomioiminen käytettävyyssuunnittelussa Kulttuurin huomioiminen käytettävyyssuunnittelussa Minna Kamppuri 13.9.2002 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Pro gradu -tutkielma Tiivistelmä Ohjelmistotuotteen käytettävyys perustuu ihmisten

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: lokakuussa 2008 Luotu 01-Nov-2008 02:37 EET [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä Brändin arvonmääritys ISO 10668 Sisältö ja hyödyt käytännössä ISO 10668 taustaa Standardin nimi: Brändin arvonmääritys. Vaatimukset brändin taloudellisen arvon määrittämiseen Vahvistettu 20.9.2010 SFS:n

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti N:o 1088 2965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - maaliskuussa 2007

Käyttötilastot www.vaalit.fi - maaliskuussa 2007 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: maaliskuussa 2007 Luotu 01-Apr-2007 03:12 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Miksi käytettävyys on tärkeää

Miksi käytettävyys on tärkeää WWW-suunnittelu Webissä tärkeintä on käytettävyys. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos käyttäjä ei löydä jotakin tuotetta, hän ei myöskään osta sitä. Webissä asiakas on kuningas, hiiri aseenaan

Lisätiedot

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

VERKKOSIVUSTOJEN LOKALISOINTI

VERKKOSIVUSTOJEN LOKALISOINTI AALTO-YLIOPISTO Perustieteiden korkeakoulu Informaatioverkostojen koulutusohjelma Annika Berg VERKKOSIVUSTOJEN LOKALISOINTI Kandidaatintyö Espoo, 25.11.2012 Vastuuopettaja: Stina Immonen Työn ohjaaja:

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2008

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2008 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: toukokuussa 2008 Luotu 01-Jun-2008 02:14 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

RPM International Inc. Tukilinjan käyttöohjeet

RPM International Inc. Tukilinjan käyttöohjeet RPM International Inc. Tukilinjan käyttöohjeet Vaikka sääntöjen noudattamiseen liittyvät asiat voidaankin usein ratkaista paikallistasolla, RPM International Inc.:n ( RPM ) tukilinja tarjoaa vaihtoehtoisen

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Verkkolaskun hyödyntäminen myyntilaskuissa. Basware Experience - Käyttäjäpäivät 20. -21.9.2012

Verkkolaskun hyödyntäminen myyntilaskuissa. Basware Experience - Käyttäjäpäivät 20. -21.9.2012 Verkkolaskun hyödyntäminen myyntilaskuissa Basware Experience - Käyttäjäpäivät 20. -21.9.2012 Parhaat tuotteet ja kokonaisratkaisut Keskitymme kiinteistön ylläpitoon, siivoukseen, turvallisuus- ja ruokailupalveluihin

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2007

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2007 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: toukokuussa 2007 Luotu 01-Jun-2007 03:54 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia C: Tuomas Leinonen Havainto VAT:ssa havainnolla tarkoitetaan tunnetussa toimintaympäristössä tehtyä huomiota asiakkaan

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Data@Flow. Verkkosivuston hallinnan ohjeet. atflow Oy tuki@atflow.fi. AtFlow Oy, tuki@atflow.fi, +358 (0)50 452 5620

Data@Flow. Verkkosivuston hallinnan ohjeet. atflow Oy tuki@atflow.fi. AtFlow Oy, tuki@atflow.fi, +358 (0)50 452 5620 Data@Flow Verkkosivuston hallinnan ohjeet atflow Oy tuki@atflow.fi AtFlow Oy, tuki@atflow.fi, +358 (0)50 452 5620 Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen... 2 2. Sivuston muokkaus... 2 3. Sivujen ja valikoiden

Lisätiedot

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio

Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio Alla oleva kymmenkohtainen muistilista on sovellettu Jakob Nielsenin heuristisen arvioinnin muistilistasta (Nielsen, 1994), hyödyntäen Keith Instonen wwwpalveluiden arviointiin muokattua samaista listaa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tuntisuunnitelmamalli: Johdatus jäävuoriteoriaan (kulttuurin jäävuorimalli)

Tuntisuunnitelmamalli: Johdatus jäävuoriteoriaan (kulttuurin jäävuorimalli) Tuntisuunnitelmamalli: Johdatus jäävuoriteoriaan (kulttuurin jäävuorimalli) Oppimistavoitteet 1.1, 1.2, 3.1, 3.2, 3.3 Vaihe (I, II, III) Opettajan harkinnan mukaan. Ennakkovalmistelut Multimedialaitteisto

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUDEN LÄHTEILLÄ

MONIKULTTUURISUUDEN LÄHTEILLÄ MONIKULTTUURISUUDEN LÄHTEILLÄ Pori 15.11.2012 Ulla Kauri vuoden 1729 asetus tupakan istutuksesta: Jywäin Culturi eij ollengan sen [tupakanviljelyn] cautta wähendyä taida. Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

Erasmus+ korkeakoulutukselle KA107 globaali liikkuvuus

Erasmus+ korkeakoulutukselle KA107 globaali liikkuvuus Erasmus+ korkeakoulutukselle KA107 globaali liikkuvuus Hakukierros 2015 (4.3.2015) Korkeakoulutuksen Erasmus+ -globaalin liikkuvuuden ensimmäisellä hakukierroksella tukea haki 30 korkeakoulua ja kaksi

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Opinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla.

Opinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla. = Opinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla. 1. Vaihto-opiskelu Lähtö aikaisintaan ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen.

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

Monikielinen verkkokauppa

Monikielinen verkkokauppa Monikielinen verkkokauppa Monikielinen verkkokauppa Monikielisen verkkokaupan luomisessa pitää Multiple Languages lisämoduuli olla aktivoituna. Klikkaa valikosta Features -> Apps Management -> näkyviin

Lisätiedot

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie:

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie: Kuvat Web-sivuilla Nielsen: Web-sivun kuvitus on pyrittävä minimoimaan vasteajan takia. Kaikki perusteeton kuvitus on karsittava. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vs Latausajassa yksi kuva vastaa kahta tuhatta

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2012 ja 2011 (sisältää räätälöidyt matkapaketit)

Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2012 ja 2011 (sisältää räätälöidyt matkapaketit) Suomen matkatoimistoalan liitto ry Association of Finnish Travel Agents Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2012 ja 2011 (sisältää räätälöidyt matkapaketit) Ero toteutumassa 2012 2011 2012 /

Lisätiedot

Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan tutkinto-ohjelma. Kulttuurit huomioiva. Kandidaatintyö. 29. huhtikuuta 2012.

Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan tutkinto-ohjelma. Kulttuurit huomioiva. Kandidaatintyö. 29. huhtikuuta 2012. Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan tutkinto-ohjelma Kulttuurit huomioiva käyttöliittymäsuunnittelu Kandidaatintyö 29. huhtikuuta 2012 Tuukka Kantola Aalto-yliopisto Perustieteiden

Lisätiedot

Mitä annettavaa kainuulaisella hoivayrityksellä on maakunnan ulkopuolelle?

Mitä annettavaa kainuulaisella hoivayrityksellä on maakunnan ulkopuolelle? Mitä annettavaa kainuulaisella hoivayrityksellä on maakunnan ulkopuolelle? Liisa Kaitero 6.10.2010 Marian Kartano Oy Perustettu v.1998 Toimiala: vanhusten asumis ja hoivapalvelut Toiminta aloitettu tammikuussa

Lisätiedot

1. Algoritmi 1.1 Sisällys Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. Muuttujat ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Lokalisointitestaus. Matti Vuori, www.mattivuori.net 1(17) 26.3.2009

Lokalisointitestaus. Matti Vuori, www.mattivuori.net 1(17) 26.3.2009 Lokalisointitestaus Lokalisointitestauksella varmistetaan se, että ohjelmisto toimii halutussa kohdemaassa oikein ja halutulla laatutasolla. Lokalisointitestaus ei ole pelkkää käännösten testausta, vaan

Lisätiedot