Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Kerava. Käytettävyys ja ymmärrettävyys kirjastojen www-sivustoilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Kerava. Käytettävyys ja ymmärrettävyys kirjastojen www-sivustoilla"

Transkriptio

1 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Kerava Käytettävyys ja ymmärrettävyys kirjastojen www-sivustoilla Päivi Ylitalo-Kallio Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Opinnäytetyö Huhtikuu, 2008

2 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Kerava Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Digitaalinen media Tiivistelmä Päivi Ylitalo-Kallio Käytettävyys ja ymmärrettävyys kirjastojen www-sivustoilla Vuosi 2008 Sivumäärä Tämä opinnäytetyö käsittelee kirjastojen www-sivustojen käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä. Tutkimuskohteena ovat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja EVTEKammattikorkeakoulun kirjastojen www-sivustot. Stadia ja EVTEK yhdistyvät Metropolia Ammattikorkeakouluksi. Metropolian kirjastolle suunniteltavat uudet www-sivut olivat tutkimuksen toteuttamisen lähtökohta. Kirjastojen www-sivustot toimivat porttina erilaisiin tiedonlähteisiin. Erityistä haastetta suunnitteluprosessille tuo sivuston ulkopuolelle johtavien linkkien suuri määrä ja tyypillisesti pitkät linkkilistat. Www-sivujen suunnittelun pohdinnan painopiste opinnäytetyössä on informaatiosisällön suunnittelussa. Se tulisi tehdä käyttäjäkeskeisten periaatteiden mukaan mahdollisimman ymmärrettäväksi, erityistä huomiota verkkokirjoittamisen erityispiirteisiin kiinnittäen. Huolellinen otsikointi, lyhyet kappaleet ja ammattitermien välttäminen vaikuttavat tekstin ymmärrettävyyteen. Käytettävyys mittaa sitä, miten hyvin käyttäjät voivat käyttää tuotetta tietyssä käyttötilanteessa saavuttaakseen määritetyt tavoitteet tuloksellisesti, tehokkaasti ja miellyttävästi. Käytettävyyden osa-alueita ovat opittavuus, tehokkuus, muistettavuus, virheettömyys ja miellyttävyys. Kirjastojen www-sivustojen käytettävyyttä arvioitiin kahdella käytettävyystutkimuksen menetelmällä: heuristisella arvioinnilla ja käytettävyystesteillä. Lisäksi uusien sivujen suunnittelun avuksi toteutettiin assosiaatiotesti. Heuristisen arvioinnin toteutti kaksi asiantuntijaa. Käytettävyystestin teki neljä koehenkilöä. Molemmissa testeissä löytyi pieniä käytettävyysongelmia, joista osa on nykyiseen ympäristöönsä sidonnaisia, eivätkä siksi ole suuri apu uusien sivujen suunnittelussa. Osa käytettävyysongelmista oli suoraan hyödynnettävissä uusien sivujen suunnittelussa. Arvioinnissa tuli ilmi myös sivustojen hyviä ominaisuuksia, ei pelkästään ongelmia. Assosiaatiotestillä pyrittiin samaan selville käyttäjien mielestä parhaat valikkojen nimeämiskäytännöt sekä se, minkä valikon alta he asiasisältöjä etsisivät. Testituloksia käytetään apuna Metropolian wwwsivustoa suunniteltaessa. Asiasanat: käytettävyys, ymmärrettävyys, www-sivustot, www-sivut, kirjastot

3 Laurea University of Applied Sciences Laurea Kerava Degree Programme in Business Information Technology Digital Media Abstract Päivi Ylitalo-Kallio Usability and Understandability of Libraries Web Pages Year 2008 Pages This bachelor s thesis is a study of usability and understandability of libraries web pages. The subjects of the research are the web pages of Helsinki Polytechnic and EVTEK University of Applied Sciences. Helsinki Polytechnic and EVTEK will merge and a new Metropolia University of Applied Sciences will be established in August The designing of the new Metropolia Library web-pages was the starting point of the study. Libraries web pages are often a gate to various information resources. Typically long lists of links and the amount of links that lead out of the pages is a great challenge in the designing process. In this study the focus of web page design was in the information contents, which should be designed with user-centered design principles, with special emphasis in writing for the web. When writing for the web the focus should be on understandability. Careful headlining, short chapters and avoiding the use of professional terms have an effect on understandability of the text. According to the standard of usability it is the extent of which a product can be used by specified users to achieve specified goals with effectiveness, efficiency and satisfaction in a specified context of use. The components of usability are learnability, efficiency, memorability, errors, and satisfaction. In this study the usability of libraries web pages were measured with two usability research methods, namely heuristic evaluation and usability testing. In addition an association test was carried out to help the design of the new web pages. In the heuristic evaluation the web pages were assessed by two usability experts. Four persons took part in the usability tests. Both evaluation methods revealed some minor usability problems. Most of the usability problems found are local, and therefore not relevant in the design of the new pages, but some of the problems can indeed be applied in the design of the new pages. There were also good aspects found in the evaluated web pages, not merely problems. In the association test the aim was to try to find out best practices of naming the menus, and where in the pages the users would situate named contents. The test results will be made use of in the design of the web pages of Metropolia Library. Key words: usability, understandability, web-pages, www-pages, libraries

4 SISÄLLYS 1 Johdanto Aiheen valinta ja rajaus Kirjastojen www-sivut Www-sivujen suunnittelu Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Informaatiosisällön suunnittelu Verkkoon kirjoittaminen Käyttäjän auttaminen Käytettävyys ja ymmärrettävyys Käytettävyys Ymmärrettävyys Käytettävyyden arviointimenetelmät Heuristinen arviointi Käytettävyystestaus Assosiaatiotesti Käytettävyystutkimuksen toteutus Heuristisen arvioinnin toteutus Käytettävyystestien toteutus Assosiaatiotestin toteutus Käytettävyystutkimuksen tulokset Heuristisen arvioinnin tulokset Stadian kirjaston www-sivusto EVTEKin kirjaston www-sivusto Käytettävyystestin tulokset Assosiaatiotestin tulokset Valikko-otsikot Sisällöt Mielipiteet nykyisistä www-sivustoista Yhteenveto ja johtopäätökset Jatkotutkimustarpeet ja oman oppimisen arviointi Jatkotutkimustarpeet Oma oppiminen Lähteet Kuvat Kuviot Taulukot Liitteet... 50

5 1 Johdanto Opinnäytetyöni aihe on kirjastojen www-sivustojen käytettävyys ja ymmärrettävyys. Työssäni pohdin käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä sekä esittelen käytettävyyden arvioinnin menetelmiä. Tutkimusosiossa toteutan kolmeosaisen käytettävyystutkimuksen. Tutkimuksen kohteena ovat EVTEKin ja Stadian kirjastojen www-sivustot ja tutkimuksen tuloksia käytetään apuna uusien Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjaston www-sivujen suunnittelussa. EVTEK ja Stadia yhdistyvät Metropolia Ammattikorkeakouluksi Ajatuksenani oli soveltaa käyttäjälähtöisen suunnittelun periaatetta Metropolian kirjaston www-sivustoa suunniteltaessa. Tavoitteena oli sen avulla saada suunnitelluksi käytettävyydeltään mahdollisimman hyvä sivusto. Sitä varten halusin ensin kartoittaa EVTEKin ja Stadian kirjastojen www-sivustojen käytettävyyttä. Toteuttamani käytettävyystutkimus on tarkoitus olla iteratiivisen, eli toistuvan, suunnitteluprosessin ensimmäinen vaihe ja suunnittelun alkuvaiheen apuväline. Nyt tehdystä tutkimuksesta on hyötyä sen vaatiman panostuksen verran vain, jos myös Metropolian kirjaston www-sivuston käytettävyys tutkitaan. Käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä tutkin kolmeosaisen käytettävyystutkimuksen avulla. Tutkimuksen osat ovat heuristinen arviointi, käytettävyystestaus ja assosiaatiotesti. Heuristinen arviointi ja käytettävyystestit ovat luonteeltaan kvalitatiivista tutkimusta, assosiaatiotesti puolestaan kvantitatiivista. Heuristinen arviointi ja käytettävyystestit pureutuvat käytettävyysongelmiin, assosiaatiotestillä puolestaan pyritään löytämään käyttäjille ymmärrettävimmät käsitteet ja informaatioarkkitehtuuri. Toteuttamalla suunnittelun alkuvaiheessa monta pientä tutkimusta saadaan käytettävyydestä tietoa eri näkökulmista. Se auttaa uskoakseni suunnittelussa enemmän kuin vaikkapa pelkän suuren ja massiivisen käytettävyystestauksen järjestäminen. Heuristinen arvio ja käytettävyystestit toteutettiin EVTEK-ammattikorkeakoulun ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian kirjastojen www-sivustoista. Tutkimustuloksista saadaan hyötyä Metropolian kirjaston vastaavan sivuston suunnitteluun - heuristisesta arvioinnista ja käytettävyystesteistä epäsuorasti ja assosiaatiotestistä suoraan.

6 6 2 Aiheen valinta ja rajaus Valitsin opinnäytetyöni aiheeksi www-sivustojen käytettävyyden. Käytettävyys kiinnostaa minua yleisesti, ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjaston www-sivusto olisi pitänyt suunnitella ja toteuttaa joka tapauksessa kevään ja kesän 2008 aikana. Aikataulun vuoksi en voinut tutkia Metropolian kirjaston www-sivujen käytettävyyttä, sillä ne ovat tätä kirjoittaessa vasta luonnosteluvaiheessa. Siksi päädyin tekemään käytettävyystutkimuksen EVTEKin ja Stadian kirjastojen väistyvistä sivustoista. EVTEKin ja Stadian kirjastojen www-sivustoilla on monia samankaltaisia toimintoja ja ominaisuuksia, mutta myös paljon erilaisia ratkaisuja. Metropolian kirjaston www-sivusto on tarkoitus suunnitella kokonaan alusta asti. Niistä ei voi tehdä vanhojen sivustojen kopiota tai risteytystä, mutta vanhojen sivustojen käytettävyyden tutkimisella pääsee suunnittelussa hyvään alkuun. Tutkimuksessani pyrin kartoittamaan EVTEKin ja Stadian kirjastojen www-sivustojen käytettävyyttä. Tavoitteena on tunnistaa käytettävyysongelmat, jotta niitä ei toistettaisi Metropolian kirjaston www-sivustolla. Lisäksi kartoitetaan ymmärrettävyyttä: Ymmärtääkö käyttäjä sivustoilla käytettyjä käsitteitä? Miten sivustolla oleva tieto jaotellaan käyttäjän mielestä loogisesti? Kirjastojen sivustot ovat perinteisesti tarjonneet linkkejä erilaisille tiedonlähteille sekä luonnollisesti myös tietoa kehysorganisaatiosta ja sen säännöistä. Onko kirjastojen sivuilla tieto jäsennetty ymmärrettävästi? Tutkimuksessa keskityn käsittelemään sivustojen käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä käsitteiden, asiasisällön ja sivujen informaatiorakenteiden kannalta. Visuaaliseen ilmeeseen, sivustojen tekniseen toteutukseen tai valikkopalkkien sijoitteluun ja rakenteisiin ei voida tässä projektissa vaikuttaa. Ne ovat Metropolia.fi -projektiin, eli koko Metropolian www-sivuston suunnittelun tasolle, kuuluvia asioita. Kirjaston sivujen valikkopalkin informaatiorakenne ja tekstit kuuluvat tutkimuksen piiriin. Käytettävyyttä on tarkoitus tutkia nimenomaan asiasisältöjen kannalta ja toiveena on, että tutkimus auttaa suunnittelemaan helppokäyttöisen wwwsivuston. Työssä pohdin myös kirjastojen www-sivujen olemusta ja sisältöjä ylipäänsä. Web on olennainen osa kirjastojen tiedotusta ja suuri osa kokoelmista on elektronisessa muodossa nimenomaan web-pohjaisissa sovelluksissa, jotka käyttäjät löytävät kirjastojen sivustoilta. Kirjastojen sivuilla on perinteisesti paljon linkkejä myös vapaasti internetissä oleviin aineistoihin. Ne on jaoteltu kirjastojen sivuille aiheenmukaisiin linkkilistoihin.

7 7 3 Kirjastojen www-sivut Kirjastojen www-sivustoille on ajan saatossa muodostunut tietynlainen sisältö. Kirjastojen sivustojen sisältöjä ovat tyypillisten organisaatiotietojen sekä tiedotuskanavana toimimisen lisäksi väylät monenlaisille tiedonlähteille. Kirjastojen sivut ovat siis tietynlaisia portteja tiedonlähteille tyypillisenä sisältönään linkkilistat, jotka on jaoteltu sisältönsä mukaisesti, ja joista ajatellaan olevan sivuilla vieraileville hyötyä. Esimerkki tällaisesta listasta on Stadian kirjaston Sosiaali- ja terveysalan linkkejä -sivu (kuva 1). Osa tiedonlähteistä on vapaasti internetissä olevaa aineistoa ja osa maksullista tietoa, johon pääsee käsiksi vain oman organisaation verkosta. Kuva 1. Stadian kirjaston www-sivusto. Sosiaali- ja terveysalan linkkejä. Karhulan (2005, 55) mukaan kirjaston verkkopalvelujen käyttäjien odotukset ovat kovin erilaiset kuin kirjastoa paikan päällä käyttävien asiakkaiden. Vaatimukset ovat kuitenkin yksinkertaisia: verkkopalveluilta odotetaan helppokäyttöisyyttä, teknistä toimivuutta sekä laadukasta ja ajantasaista sisältöä. Helsingin yliopiston kirjastossa tehdyn kyselyn mukaan asiakkaat kaipaavat erityisesti selkeää informaatioarkkitehtuuria, kuten yksinkertaisia hakupolkuja, suoria linkkejä tärkeimpiin palveluihin sekä opasteaineistojen löytymistä yhdestä paikasta. Tiedon on siis oltava verkkokäyttäjälle jatkuvasti ja nopeasti saatavilla, mahdollisimman helposti löydettävissä ja ymmärrettävissä, mikä edellyttää panostamista laatuun, käytettävyyteen

8 8 sekä informaatioarkkitehtuuriin. Käsitystä tukevat myös tämän opinnäytetyön tutkimuksen tulokset. Norlinin ja Wintersin (2002, viii-13) mukaan www-sivusto on palvelu. Kirjastojen wwwsivustojen suunnittelussa ongelma on usein kirjastoihmisten tiedämme paremmin -asenne. Kirjastossa työskentelevät organisoivat usein www-sivustot samalla tavalla kuin kirjastot - pikkutarkasti ja valtavan informaatiomäärän kera. Kirjastoihmiset käyttävät alansa termejä, joita he olettavat asiakkaittensakin ymmärtävän. Kirjaston www-sivustot sisältävät pääsääntöisesti dokumentteja, grafiikkaa sekä dataa. Materiaalin tulisi olla jäsennetty käyttäjälle tutulla tavalla, esim. aakkos-, aika-, maantieteelliseen tai aiheenmukaiseen järjestykseen. Sivujen tulisi myös olla johdonmukaiset ja mutkattoman yksinkertaiset, jotta kokematonkin käyttäjä osaisi niitä käyttää, sillä helppokäyttöisyys saa käyttäjät palaamaan sivustolle. Käytettävän kielen tulisi olla yksinkertaista ja sellaista, että sitä ymmärtää sekä noviisi että kokenut käyttäjä. Metropolian kirjaston www-sivusto on, kuten useat oppilaitoskirjastojen sivustot, osa suurempaa kokonaisuutta. Se on Metropolian www-sivuston alasivusto ja sidottu organisaation tasolla tehtyihin linjauksiin. Metropolian sivusto on ensisijaisesti ulkoisen viestinnän väline kohderyhmänään ulkoiset asiakkaat. Tämä linjaus ei täysin päde kirjaston alasivustoon, sillä kirjastolla on sekä ulkoisia että sisäisiä asiakkaita, joille kaikille pyritään viestimään kirjaston www-sivuston kautta. 4 Www-sivujen suunnittelu Hyvän www-sivuston suunnitteleminen ei ole helppoa. Steve Krug vertaa www-sivujen suunnittelua golfin pelaamiseen: on muutama tapa lyödä pallo reikään ja miljoona tapaa lyödä ohi. Jo puolittainen onnistuminen on loistava suoritus. Käytettävyyteen kannattaa panostaa, sillä vaikeasti käytettäviä sivustoja ei haluta käyttää kovin usein. Käyttäjää ei pitäisi pakottaa ajattelemaan. Sivuista pitäisi tehdä niin päivänselviä ja selityksiä kaipaamattomia kuin mahdollista. Sivuston jujun, sen miten sitä käytetään, ja mikä se on, pitäisi aueta käyttäjälle ilman, että hänen tarvitsee kuluttaa energiaa ajattelemiseen. Sivuston on tehtävä vaikutus yhdellä silmäyksellä, sillä käyttäjät kuluttavat www-sivuston katsomiseen vain vähän aikaa. (Krug 2006, 7-19.) Jakob Nielsenin mukaan yksi tärkeimmistä www-sivujen suunnittelukriteereistä on se, että käyttäjät viettävät suurimman osan ajastansa muiden sivuilla, joten se, miten muut sivut on tehty, vaikuttaa vahvasti käyttäjien odotuksiin siitä, miten sivustojen tulisi toimia (Nielsen 1999). Vaikeakäyttöisyys web-sivuilla karkottaa lukijat, antaa huonon kuvan yrityksestä ja

9 9 karkottaa asiakkaat. Opittavuus säästää käyttäjiä tuotteeseen turhautumiselta ja stressiltä. (Sinkkonen, Kuoppala, Parkkinen & Vastamäki 2006, 227.) Tuotesuunnittelussa on usein mukana monta intressiryhmää, joiden tulisi pystyä näkemään yhteinen päämäärä. Se ei ole aina helppoa, sillä suunnittelussa on mukana useita osapuolia (kuva 2). Käyttäjillä, suunnittelijoilla ja markkinointiosastolla voi olla hyvinkin erilaisia näkemyksiä tuotteesta, ja myös viestinnässä on usein ongelmia. Kuva 2. Suunnittelun osapuolet (Courage & Baxter 2005, 5). 4.1 Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjäkeskeisen tuotesuunnittelun perusfilosofia on se, että tuotteen pitäisi soveltua käyttäjälle eikä toisinpäin (Courage & Baxter 2005, 3). Käyttäjäkeskeinen suunnittelu tarkoittaa sitä, että käytettävyyssuunnittelu on osa tuotteen kehittämisprosessia ja käytettävyystestausta tehdään koko prosessin ajan. Työtapa on iteratiivinen. Käytettävyystesteissä on kuitenkin vaikea mitata käyttäjän subjektiivista tyytyväisyyttä sovellusta kohtaan. Käyttöhalukkuus perustuu ihmisen omiin asenteisiin ja uskomuksiin. Uskomukset sekä käsitykset laitteen tai sovelluksen käytön helppoudesta ja hyödyllisyydestä, sekä erityisesti tietokoneissa myös miellyttävyyden kokemus, vaikuttavat halukkuuteen käyttää laitetta ja sovellusta. Vaikuttamalla käyttökokemuksen miellyttävyyden ja hyödyllisyyden tunteisiin voidaan periaatteessa vaikuttaa ihmisen halukkuuteen käyttää sovellusta. (Ermi 2002, 56.)

10 Informaatiosisällön suunnittelu Sisältöarkkitehtuuri verkossa muodostuu informaation ja tiedon rakenteista. Kuten rakennusarkkitehtuurissa, vaaditaan verkkojen sisällön arkkitehtuuriltakin kestävyyttä, käytettävyyttä ja kauneutta. Saavutettavuus, toimivuus ja viihtyvyyttä luova tunnelma kuuluvat päävaatimuksiin. Verkkosisältöjen tuottajan on hyvä ymmärtää arkkitehtuurin merkitys verkkotuotteissa ja -palveluissa. Arkkitehtuuri muodostuu erilaisten tilojen, rakenteiden ja kulkuväylien yhdistämisestä. Verkkopalvelussakin on erilaisia alueita, kuten aloitussivu ja erilaiset sisältöalueet. Nämä voidaan järjestää erilaisten hierarkioiden tai assosiatiivisten jäsennysten pohjalta. Kulkuväylät muodostuvat linkeistä ja hakukoneiden kuljetusreiteistä. Opasteina ovat otsikoinnit, hakemistot, kursori, symbolit ja ikonit. Verkko ja sen osoitteet ajatellaan paikkoina, joihin mennään ja joissa ollaan. (Kauhanen-Simanainen 2001, ) Sisältöarkkitehtuuri ei synny itsestään, vaan se pitää suunnitella. Alkuvaiheessa on tutkittava useita vaihtoehtoja, luonnosteltava erilaisia reittejä. Sisältöarkkitehdin tulisi tuntea käyttäjien verkkolukutaidot ja osata luoda niitä tukevia reittejä ja opastuksia, tiedon haun välineitä. Loogisen ja analyyttisen ajattelutavan lisäksi tarvitaan erilaisten ihmisten tietokäyttäytymisen tuntemusta. (Kauhanen-Simanainen 2001, ) Kuva 3. Leveä informaatiohierarkia (Lazar 2005, 111). Www-sivuston informaatiosisällön suunnittelun yksi kulmakivistä on: tehdäänkö leveä vai syvä hierarkia? Leveä sivusto (kuva 3) jakautuu jokaisella tasolla moneen luokkaan, mutta siinä on vähän tasoja, joten hierarkian pohjalle pääsee vähillä klikkauksilla. Syvä sivusto (kuva 4) sisältää monta tasoa ja pohjalle pääsy vaatii enemmän klikkauksia, mutta kullakin tasolla on vähemmän vaihtoehtoja harkittavaksi. Klikkausten määrää pidetään usein www-sivujen käytettävyyden kriteerinä. Pelkkä klikkausten määrä ei kuitenkaan hermostuta käyttäjää, kunhan se on vaivatonta ja käyttäjä voi olla koko ajan varma siitä, että on oikeilla jäljillä. Nyrkkisäännöksi Krug esittää, että kolme helppoa klikkausta vastaa yhtä ajattelua vaativaa klikkausta. (Krug 2006, 41.)

11 11 Kuva 4. Syvä informaatiohierarkia (Lazar 2005, 111). Www-sivujen suunnittelussa on monta tehtävää ja suunnitteluvaihe kannattaa jakaa alakohtiin (Alasilta 2004, ): Määrittele, mitä tehtäviä sivuston on tarkoitus täyttää. Kartoita sekä sisältö, joka sinulla on tarjota, että tarpeet ja tilanteet, joihin sitä voidaan käyttää. Sovittamalla kartoitukset yhteen saat aikaan sivuston alustavan luonnoksen. Rakenna luonnoksen pohjalta sivukartta, joka täyttää sivuston tehtävät. Ota siinä kantaa myös eri ilmaisumuotoihin. Tarkenna jokaiselle sivulle viestintätehtävä. Yhdistä sivustosi muihin sivuihin, siten tarjoat suuremman hyödyn sivuston käyttäjille. Selvitä, onko suunnitelma mahdollista toteuttaa siinä teknisessä ympäristössä, johon sivuston tuotat. Käyttäjät ovat erilaisia ja myös tiedolla on erilaisia olomuotoja. Data on vain merkkijono. Informaatio on dataa, jolle vastaanottaja on antanut merkityksen. Tieto on informaation ja vaikutuksen yhteissumma. Osaaminen on tietoa muodossa, joka mahdollistaa sen soveltamisen ongelman ratkaisemiseen. Sisällön jalostusaste on aina sidoksissa käyttäjään. Teksti tai kuva, joka yhdelle palvelee osaamisen kartuttamista, jää jollekin toiselle merkityksettömäksi merkkijonoksi. Kerroksinen rakenne antaa mahdollisuuden siihen, että sivusto palvelee sekä alan asiantuntijoita että vähemmän asiasta tietäviä. (Alasilta 2004, 147.)

12 Verkkoon kirjoittaminen Hyvä teksti, joka on selkeää, ymmärrettävää ja kiinnostavaa, ansaitsisi enemmän huomiota kuin se yleensä www-sivujen sisältöhankkeissa saa. Taitavista tekstintekijöistä on pula myös verkkoaikana. Www-sivuille kirjoitettaessa pitää muistaa ruudulta lukemisen hankaluudet - tekstin on oltava kaikin puolin parempaa ja lyhyempää kuin paperilla. Kiteyttämisen taito on arvossaan. Www-sivuilla olisi pystyttävä ilmaisuun, jonka ansiosta sisältö esiintyy verkossa edukseen. Harvaa kiehtoo kuiva, tasainen tekstierämaa, mutta myöskään villi multimediaviidakko ei välttämättä miellytä. (Alasilta 2004, ) Kirjoittaminen www-sivuille on erilaista kuin painettuun mediaan, sillä verkossa luetaan eri tavalla. Lukijat mieluummin silmäilevät sivuja kuin lukevat niitä järjestelmällisesti ja kokonaan. Morkes ja Nielsen (1997) havaitsivat tutkimuksessaan, että lukijat etsivät tekstistä sanoja tai lauseita, joista nopeasti löytyisi vastaus. Lukijat eivät pidä vieritettävistä sivuista eivätkä markkinointihenkisestä tekstistä. Verkossa käyttäjät eivät tutki sivuja läpikotaisin, vaan he vilkaisevat jokaista uutta sivua, lukaisevat osan tekstistä ja napsauttavat ensimmäistä linkkiä, joka herättää heidän mielenkiintonsa ja muistuttaa edes hämärästi heidän etsimäänsä asiaa. Suurin osa sivusta jää heiltä kokonaan näkemättä. Krug vertaa sivun lukemista tienvarsimainoksen, joka ohitetaan satasta ajaen. Web-sivujen suunnittelijan on Krugin mielestä mukauduttava kolmeen web-elämän tosiasiaan (Krug 2006, 21-27): 1. Käyttäjä ei lue sivuja, vaan silmäilee niitä. Käyttäjä keskittyy niihin sanoihin ja lauseisiin, jotka näyttävät vastaavan suoritettavana olevaa tehtävää tai kiinnostuksen kohdetta. 2. Käyttäjä ei tee optimivalintoja, vaan kelvollistaa. Kelvollistaminen tarkoittaa sitä, että käyttäjä ei valitse parasta vaihtoehtoa, vaan ensimmäisen kohtuullisen hyvän vaihtoehdon. 3. Käyttäjä ei selvitä, miten jokin toimii, vaan suoriutuu sen käyttämisestä. Käyttäjät eivät yleensä vaivaudu lukemaan käyttöohjeita, vaan toimivat niin kuin parhaaksi katsovat. Niin tekevät sekä aloittelijat että teknisesti valveutuneet käyttäjät. Hyvä otsikointi - ja väliotsikointi - on erityisen tärkeää verkkoon kirjoittamisessa. Hyvässä otsikossa on kokonainen ajatus, joka tavallisesti edellyttää, ettei yksittäinen irtosana riitä. Hyvässä otsikossa on myös liikettä, joten verbiä ei kannata jättää pois. Www-viestinnässä taitamattoman otsikoinnin haitat korostuvat. Tehokkaat otsikot sen sijaan säästävät lukijoilta turhan harhailun. Jokainen sivu olisi hyvä aloittaa sisällön ytimeen porautuvalla pääotsikolla.

13 13 Jos sivulla on vieritettävää tekstiä olisi otsikot sijoitettava niin, että niiden sisältö ei ylitä ruudun mittaa. (Alasilta 2004, ) Nielsen pohtii artikkelissaan sivujen johdantotekstejä - pitäisikö niistä luopua kokonaan? Nielsen tulee siihen tulokseen, että johdantoteksti on tärkeä, sillä se kertoo olennaisen sivun sisällöstä, mutta sen täytyy olla lyhyt ja ytimekäs. Tervetuloa sivuillemme -tyyppiset johdantotekstit joutavat roskakoriin. Sivun johdannon tulisi yksinkertaisesti vastata kahteen kysymykseen: mitä ja miksi? (Nielsen 2007a.) Johdannon tärkeys nousi esille myös tämän opinnäytetyön tutkimuksen heuristisessa arvioinnissa. Krug esittelee kirjassaan teesin: Poista puolet jokaisen sivun sanoista ja sitten puolet jäljelle jääneistä sanoista. Tekstistä turhat sanat poistamalla saavutetaan monta etua: sivun kohina vähenee, hyödyllinen sisältö erottuu paremmin, ja kun sivu lyhenee, käyttäjä näkee suuremman osan tarvitsematta vierittää sitä. Sanahelinää - sisällyksetöntä puhetta, jonka tarkoitus on vain osoittaa sosiaalisuutta - tulisi välttää, sillä käyttäjät haluavat päästä suoraan asiaan. Pahimmiksi sanahelinän lähteiksi Krug mainitsee johdannot ja ohjeet. (Krug 2006, ) 4.4 Käyttäjän auttaminen Navigointivälineiden tehtävä on auttaa löytämään ja kertoa, missä ollaan. Pysyvät navigointivälineet näkyvät sivuston jokaisella sivulla etusivua lukuun ottamatta. Niihin kuuluu viisi osaa, joiden pitäisi olla aina käsillä: sivuston tunnus, linkki etusivulle, linkki hakusivulle, osastot sekä lisätoiminnot. (Krug 2006, 59.) Käytännössä navigointivälineet usein katoavat näkyvistä, jos sivua joutuu vierittämään kovin paljon. Ihmisen muisti on rajoittunut ja asettaa rajoituksia ihmisen kyvylle työstää asioita. Käyttäjää voi auttaa muun muassa käyttämällä mielekkäitä itsenäisiä sanoja keinotekoisien koodien sijaan sekä laittamalla lähekkäiset tiedot yhteen ja järjestämällä tiedot oikein. Jos käyttäjä pystyy liittämään tuotteen tuomat asiat suoraan oppimiinsa skeemoihin, järjestäytyneisiin ja jäsenneltyihin informaatiokokonaisuuksiin, tuotteen ymmärtäminen ja opettelu helpottuu. Käytetyt termit ja oikea tapa luokitella asioita ovat tärkeitä. (Sinkkonen ym. 2006, 193.) Erityisesti www-sivuston suunnittelua varten kannattaa selvittää käyttäjien käsitys asioista ja asioiden suhteista niin, että sivujen sisällön rakenne vastaa sitä. Erityisen huolellinen täytyy olla siinä, että linkin selitys vastaa sitä, mitä sen takaa löytyy ja käyttäjät välttyvät arvailulta. Tämän selvittämiseen voi käyttää korttimenetelmää, jossa käyttäjille jaetaan nippu kortteja, joihin on jokaiseen kirjoitettu sivustolta poimittu käsite. Käyttäjiä pyydetään luokittelemaan kortit annettuihin luokkiin. Käyttäjät voivat myös tehdä omia luokkiaan, jos eivät löydä mielestään sopivia. Jos käyttäjien ajatuksen poikkeavat toisistaan tai ehdotuksistasi,

14 14 keskustele niistä. (Sinkkonen ym. 2006, 193.) Tutkimuksessa käyttämäni assosiaatiotesti on sovellettu korttimenetelmästä. Kaikilla sivustoilla on yksi tai kaksi kummajaista, jotka eivät tahdo sopia mihinkään ylimmän tason luokkaan. Syynä on niiden moniselitteisyys, puolet etsii elokuvia taide- ja puolet viihde-osastolta. Tällaisten tilanteiden välttäminen on mahdotonta. Krug suositteleekin, että kahden paikan sijaan asia laitetaan se vain toiseen, ja lisätään toisen paikan ohjeistusta. (Krug 2006, 157.) Itse olen käytännössä havainnut, että tiedon laittaminen vain yhteen paikkaan helpottaa myös sivujen päivittämistä. Jos sama asia on kahdessa tai useammassa paikassa, lisääntyy riski, että päivitys muistetaan tehdä vain yhteen paikkaan. Leivänmuru-nimitys on peräisin leivänmurupolusta, jonka Hannu sadussa sirotteli metsään, niin että hän ja Kerttu löytäisivät takaisin kotiin. Leivänmurut kertovat, mitä reittiä käyttäjä on kulkenut sinne missä on. Leivänmurut eivät kuitenkaan voi korvata vähintään kahden ylimmän hierarkiatason näyttämistä, sillä leivänmurut eivät anna tarpeeksi tietoa. Ne tarjoavat näkymän sivustoon, mutta näkymä ei ole esteetön. (Krug 2006, 76.) Leivänmurut ovat tärkeitä käyttäjän muistin auttamisessa varsinkin isoilla web-sivustoilla. Lisäksi vierailtujen linkkien värin tulisi muuttua. Sivuston nimen tulisi olla aina näkyvillä, mielellään sivuston vasemmassa nurkassa, ja navigointipainikkeiden laittamista useaan paikkaan tulisi välttää. (Sinkkonen ym. 2006, ) Viimeisen vuosikymmenen aikana www-sivujen käytettävyydeltään huonoja ominaisuuksia on opittu käyttämään. Niinpä ehdottomuus niiden välttämisessä on vähentynyt. Tällaisia Nielsenin aiemmin kieltämiä, mutta nyt pannasta päässeitä ominaisuuksia ovat: 1. Epämääräiset linkit, jotka eivät näytä klikattavilta, kuten kuvat. Käyttäjät ovat jo oppineet, että kuvat voivat olla linkkejä. 2. Siniset linkit. Linkkien ei tarvitse enää olla vain sinisiä, käyttäjät ovat oppineet, että muutkin värit voivat toimia linkkeinä. Sen sijaan sinistä alleviivattua tekstiä ei tulisi käyttää tekstissä, joka ei ole linkki. 3. Sivun vieritys. Vieritysongelma on pienentynyt, mutta se ei ole kadonnut kokonaan. Käyttäjät nykyään useimmiten osaavat vierittää pitkiä sivuja, mutta ovat haluttomia tekemään sitä. Pitkän sivun alaosassa olevilla asioilla on aina suurempi riski jäädä löytymättä. 4. Rekisteröityminen. Aiemmin käyttäjät pelkäsivät rekisteröitymistä enemmän, mutta nykyään siihen on jo totuttu ja kynnys on madaltunut, kunhan ollaan tunnetun palveluntarjoajan sivuilla ja halutaan jotain, mikä vaatii rekisteröitymistä.

15 15 5. Monimutkaiset ja pitkät url-osoitteet. Pitkät url-osoitteet ovat tarpeettomia, mutta koska käyttäjät eivät enää laske yhtä paljon niiden varaan, osoitteiden pituuden merkitys on vähentynyt. 6. Alasveto- ja porrasvalikot. Käyttäjät ovat tottuneet varsinkin alasvetovalikoihin, joten niiden käyttöä voi harkita, mikäli valikot todella hyödyttävät sivustoa. (Nielsen & Loranger 2006, ) Nielsen mainitsee linkkien nimeämisen lisäksi HTML-koodissa olevan title-tagin merkityksen. Hänen mukaansa titlen sisältö on tärkeä, sillä käyttäjän pitäisi saada tietoa linkin takana olevasta sisällöstä ennen kuin he valitsevat sen. (Nielsen 1999.) 5 Käytettävyys ja ymmärrettävyys Käytettävyys on vahvoja mielikuvia luova termi, eikä yksi määritelmä riitä avaamaan sitä yksiselitteisesti. Käytettävyyden käsitteen määritystä ovat tehneet monet käytettävyysasiantuntijat. Luvussa 5.1 yritän avata käsitettä lähdeaineistosta löytämieni määrittelyjen avulla. Opinnäytetyössäni tutkin käytettävyyden lisäksi ymmärrettävyyttä. Ymmärrettävyyttä wwwsivustoilla ei ole tutkittu yhtä paljon kuin käytettävyyttä. Asiasta ei ole kirjoitettu yhtä paljon, mutta jonkin verran kirjallisuutta on myös tästä aiheesta löydettävissä. Ymmärrettävyys on toisaalta käytettävyyden osa-alue, mutta toisaalta aivan oma erillinen käsitteensä. Ymmärrettävyyden pohdinta löytyy luvusta Käytettävyys Standardin mukaan käytettävyys mittaa, miten hyvin määrätyt käyttäjät voivat käyttää tuotetta määrätyssä käyttötilanteessa saavuttaakseen määritetyt tavoitteet tuloksellisesti, tehokkaasti ja miellyttävästi (SFS-EN ISO , 6). Standardi nostaa esille tuoton, tehokkuuden ja miellyttävyyden. Tuotto tarkoittaa sitä, kuinka monta toimintoa on opittu ja kuinka monta prosenttia käyttäjistä on oppinut tietyt asiat. Tehokkuudella tarkoitetaan sitä, paljonko aikaa menee tiettyjen asioiden oppimiseen ja paljonko aikaa menee tiettyjen asioiden uudelleen oppimiseen. Miellyttävyys tarkoittaa sitä, kuinka helppona oppia tuotetta pidetään. (Sinkkonen 2006, 227.) Ehkä tunnetuimman käytettävyysasiantuntijan, Jakob Nielsenin, mukaan käytettävyys on osa järjestelmän hyväksyttävyyttä. Kuvassa 5 esitellään Nielsenin ajatusta alkuperäisessä englanninkielisessä kieliasussaan. (Nielsen 1993, ) Nielsen määrittää käytettävyyden osaksi minkä tahansa laitteen tai sovelluksen käyttökelpoisuutta (Parkkinen 2002, 28).

16 16 Kuva 5. Käytettävyys järjestelmän yleisessä hyväksyttävyydessä (Nielsen 1993, 25). Nielsen jakaa käytettävyyden viiteen ominaisuuteen: opittavuus, tehokkuus, muistettavuus, virheettömyys ja miellyttävyys. Opittavuudella (learnability), tarkoitetaan sitä, että järjestelmä on helppo oppia ja sen käytön pystyy siten aloittamaan nopeasti. Tehokkuudella tarkoitetaan, että opittuaan järjestelmän, käyttäjä pystyy työskentelemän sillä tuottavasti. Järjestelmän käytön tulisi olla niin miellyttävää, että käyttäjät haluavat käyttää sitä. Muistettavuudella (memorability) tarkoitetaan sitä, että satunnainen käyttäjä pystyy jonkin ajan kuluttua palaamaan helposti käyttämään järjestelmää. Virheettömyydellä (errors) tarkoitetaan sitä, että järjestelmässä tulisi olla mahdollisimman vähän virheitä, ja jos niitä on, niistä tulisi pystyä toipumaan helposti. Katastrofaalisia virheitä ei järjestelmässä saisi olla ollenkaan. Miellyttävyys (satisfaction) tarkoittaa sitä, että järjestelmä on helppokäyttöinen ja että käyttäjät ovat tyytyväisiä sitä käyttäessään. Sinkkosen ym. (2006, 11) mukaan käytettävyys on menetelmä- ja teoriakenttä, jonka kautta käyttäjän ja laitteen yhteistoimintaa pyritään saamaan tehokkaammaksi ja käyttäjän kannalta miellyttävämmäksi. Käytettävyys käyttää hyväksi kognitiivisen psykologian sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen tutkimusta. Käytettävyyttä voidaan ajatella muiden ihmisten parempana ymmärtämisenä, suunnittelun eettisempänä puolena. Se auttaa suunnittelijoita ymmärtämään käyttäjien toimintaa ja ajattelutapaa paremmin. Hyvä käytettävyys mahdollistaa suuremman suorituskyvyn tai positiivisemman tunnereaktion. Joka tapauksessa käytettävyys auttaa toimivamman ja hyödyllisemmän tuotteen suunnittelussa. (Sinkkonen ym. 2006, 272.)

17 17 Kuva 6. Käytettävyys (NOTCOT 2006). Käytettävyys on tuotteen ominaisuus, joka kuvaa, kuinka sujuvasti käyttäjä hyödyntää tuotteen toimintoja päästäkseen haluamaansa päämäärään. Käytettävyydessä on kyse ihmisen ja koneen vuorovaikutuksesta. Englanninkielisen termin usability rinnalla käytetäänkin usein ihminen-tietokone -vuorovaikutus käsitettä (human-computer interaction) puhuttaessa tietoteknisten sovellusten käytettävyydestä. Käytettävyys ei ole kuitenkaan vain tietoteknisten, vaan kaikkien tuotteiden ominaisuus (kuva 6). (Kuutti 2003, 14.) Kuutti mainitsee käytettävyyden osa-alueiden (opittavuus, muistettavuus, tehokkuus, pieni virhealttius ja miellyttävyys) lisäksi intuitiivisuuden. Intuitiivisuus on aiempien kokemusten myötä tullutta tuttuutta. Jos käytämme uutta laitetta, joka muistuttaa kovasti aikaisemmin tuntemiamme laitteita, se on intuitiivinen ja osaamme käyttää sitä. Kaikilla ei kuitenkaan ole samoja aiempia kokemuksia. Käytettävyys tieteenalana on poikkitieteellinen. Se käsittelee ja tutkii niitä ominaisuuksia, jotka tekevät tuotteen käytettävyydestä hyvän tai huonon. Käytettävyys käsittelee menetelmiä, joilla suunnitellaan ja arvioidaan käytettävyydeltään hyviä tuotteita. Käytettävyyden ominaisuuksista tehokkuudella on jopa kansantaloudellista merkitystä. (Kuutti 2003, ) Hyysalon (2006, ) mukaan käytettävyys koostuu kuudesta osa-alueesta. Hyysalon lista on laitepainoitteinen, mutta pienellä muokkauksella se toimii hyvin myös www-ympäristössä. Alla Hyysalon lista www-sivuston suunnittelun näkökulmaan muokattuna: 1. Toimintojen ja käyttäjien pyrkimysten vastaavuus. Usein turhia asioita on liikaa, mutta joitain keskeisiä asioita puuttuu.

18 18 2. Ryhmittely. Tärkeät asiat näkyville ja harvoin käytettävät syrjään. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat asiat yhteen ja toisiinsa helposti sekaantuvat selkeästi erilleen. 3. Liikkuminen osien sisällä ja osasta toiseen. Käyttäjän tulisi olla koko ajan selvillä, missä hän on, mihin suuntaan etenemällä hän pääsee tavoittelemaansa toimintoon ja milloin hän on tehnyt jotain. Käyttäjän tulisi tuntea, että on turvallista tutkia sivustoa eksymättä. Hänen tulisi myös tietää, miten pääsee takaisin aloitussivulle. 4. Vastaavuus käyttäjien tottumuksien ja kokemusten kanssa. Ihmiset nojaavat aiempiin kokemuksiinsa ja esimerkiksi www-sivun oletetaan toimivan kuten muut vastaavat. 5. Graafinen suunnittelu ja väritys ovat imagon lisäksi myös käytettävyystekijöitä. Viivoilla, muodoilla ja väreillä voidaan korostaa, ryhmitellä, erotella ja häivyttää toimintoja. 6. Nimeäminen. Huonolla nimeämisellä saadaan helposti aikaan virheitä. Hyvät termit vastaavat käyttäjien käsitystä toiminnosta eivätkä sekoitu toisiin toimintoihin. Kun käytettävyyteen lisätään tunteet, motiivit ja tarpeet, syntyy käsite käyttäjäkokemus. Käyttäjäkokemus koostuu kaikista niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat käyttäjän ja organisaation suhteisiin erityisesti silloin, kun kanssakäyminen tapahtuu tuotteen välityksellä. Käyttäjäkokemukseen vaikuttavat lisäksi käyttämiskokemus, valmistajan brandi, käyttäjän aiemmat mielikuvat sekä kokemukset koko tuoteperheestä. Nämä jo aiemmin syntyneet mielikuvat vaikuttavat tuotteesta itsestään syntyvään mielikuvaan sekä niihin odotuksiin ja oletuksiin, joita käyttäjä tuotteelle asettaa. Käytettävyys voidaan ajatella käyttäjäkokemuksen osatekijäksi. (Sinkkonen ym. 2006, ) 5.2 Ymmärrettävyys Ymmärtäminen tarkoittaa, että henkilö liittää jollain perusteella asioita mielessään yhteen ja pystyy järkeilemään syyn yhteyteen. Ymmärtämällä asioita pystytään toimimaan, vaikka maailma ei toimisikaan aina täsmälleen odotetulla tavalla. Uuden oppiminen on sitä helpompaa mitä paremmin tuotteen kanssa toimiminen ja se, miten käyttäjä ymmärtää, että sen pitäisi toimia, vastaavat toisiaan. Tämä pätee erityisesti tietojärjestelmissä. (Sinkkonen ym. 2006, 234.) Käytettävyystestein tulisi varmistua siitä, että tuotteen rakenne sekä vastaa käyttäjän tietorakenteita kyseisestä asiasta että sopii tämän tehtäviin. Testaus on erityisen tärkeää silloin, kun tuote rakennetaan useamman valikon varaan. Valikon intuitiivisuus on tärkeä. Jos valikkorakenne eli tuotteen käsitehierarkia on käyttäjälle outo, käyttäjä joutuu kulkemaan edestakaisin valikoissa etsiessään haluamaansa. (Sinkkonen ym. 2006, 195.)

19 19 Lehden teossa jutut on yritettävä kirjoittaa lukijan ymmärtämällä kielellä häntä kiinnostavasta näkökulmasta (Wiio 2004, 71). Tämä pätee mielestäni hyvin myös www-sivujen kirjoittamiseen. Wiion mukaan, jos vastaanottaja ei ymmärrä sanomaa, se ei ole vastaanottajan vika, vaan lähettäjä ei ole ottanut huomioon vastaanottajan edellytyksiä sanoman ymmärtämiseksi. Vastaanottaja ei ehkä ymmärrä käytettyä ammattikieltä, tai vastaanottajalla on liian vähän taustatietoa tai koulutusta sanoman ymmärtämiseksi. Oudot ja vaikeat sanat estävät mielekkäiden ajatuskokonaisuuksien syntymisen aivoissa. Pitkät ja monimutkaiset lauseet ylikuormittavat pikamuistia, jossa kaikki käsiteltävä kieli ensin työstetään. (Wiio 2000, 94.) Havainnollisuus on ymmärrettävyyden tärkeimpiä osatekijöitä. Myös ideatiheys on tärkeä ymmärrettävyystekijä: mitä useampia uusia asioita eteen tulee, sitä vaikeampi sanomaa on ymmärtää. Tällainen ylikuormitus on otettava etukäteen huomioon. Vaikeatajuisia asioita voi havainnollistaa kuvilla ja esimerkeillä, mutta samalla on pidettävä huolta, että viestin sisältö pysyy tärkeimpänä. (Wiio 2000, ) Ulkoasusta riippuvaa ymmärrettävyyden ja mielenkiinnon yhdistelmää kutsutaan luettavuudeksi. Paperilta ja näytöltä lukemiseen pätevät saman luettavuussäännöt, vaikka näytöltä teksti onkin huonommin luettavissa paperia huonomman erottelukyvyn, kapean kuvakulman ja kuvan värähtelyn vuoksi. Huono ulkoasu voi rasittaa lukijaa ja aiheuttaa lukemisen keskeytymisen. Tekstin tehosteita, kuten lihavointia, kursiivia, versaaleja eli suuria kirjaimia, harvennusta tai alleviivausta kannattaa käyttää harkiten, sillä jatkuvassa käytössä ne huonontavat luettavuutta. Suositeltavia tehosteita ovat vain lihavointi ja kursiivi. (Wiio 2000, ) Pitkät kappaleet vaikeuttavat tekstin ymmärrettävyyttä. Otsikoita ei kannatta säästellä, sillä otsikolla lähettäjä vihjaa, mistä seuraavassa tekstissä on kyse. Otsikot myös auttavat haluttujen tietojen etsimisessä. Luettelon käyttäminen on suositeltavaa, sillä se auttaa asian hahmotuksessa. (Wiio 2000, ) Wiion mukaan käytettävyydeltään hyvä eli käyttäjäystävällinen ohjelma tai systeemi on ymmärrettävä, vaivaton, kattava sekä esteettisesti miellyttävä. Ymmärrettävän laitteen tai sovelluksen käyttäjän on helppo päätellä, miten se toimii tai mitä sillä voi tehdä. Ymmärrettävyys on kuitenkin aina myös yksilökohtaista. (Wiio 2004, ) Ivanoff, Järventaus ja Nieminen (2003, 23-24) selvittivät opinnoissaan Dipolissa tiedon ymmärrettävyyttä www-sivuilla. He kokosivat viisikohtaisen listan tekijöistä, jotka heidän mielestään vaikuttavat verkkosivujen ymmärrettävyyteen. 1. Huomioi kohderyhmä, 2. Kirjoita selkeää kieltä, 3. Käytä verkkokirjoittamisen periaatetta, 4. Pyri ulkoasussa harmoniseen kokonaisuuteen, miellyttävyyteen ja 5. Huomioi käytettävyysnäkökohdat.

20 20 Verkkosivujen ymmärrettävyys on yllämainittujen viiden ominaisuuden summa, yksistään yhden kohdan hyvä toteuttaminen ei riitä. Mitä useammat kohdat toteutuvat, sitä ymmärrettävämpi on tulos. Eri osatekijöiden toteutumista mitataan sillä, toteutuvatko ne vai eivät. (Ivanoff ym. 2003, ) Tärkeä kieleen liittyvä ymmärrettävyyteen vaikuttava tekijä on se, että viestijä ja viestin vastaanottaja ymmärtävät sanat ja käsitteet samalla tavalla, samansisältöisesti (Ivanoff ym. 2003, 11). Tekstin ymmärrettävyyteen voidaan vaikuttaa tekstin näkökulmalla, tekstin tavoitteiden täsmentämisellä, pää- ja sivuasioiden erottamisella, asioiden suhteiden selvittämisellä sekä siirtämällä tekstin käsitteet lukijoiden maailmaan. Näillä seikoilla on myös selvä yhteys tekstin virke- ja lauserakenteeseen. (Iisa, Piehl & Kankaanpää 1999, 159.) Alasilta esittelee toistotestin, jolla voi selvittää, ymmärtääkö lukija sisällön sillä tavalla kuin kirjoittaja on tarkoittanut, sekä Sadan sanan testin, joka mittaa kielenkäytön tehoa (Alasilta 2004, 216). Toistotesti 1. Näytä teksti testilukijalle 1-2 näytöllisen osissa ja pyydä häntä lukemaan se pikaisesti. 2. Kysy jokaisen tekstiannoksen jälkeen, mitä luetusta jäi päällimmäiseksi mieleen. Jos lukija pystyy toistamaan lunttaamatta olennaisen sisällön, teksti on ymmärrettävä. (Alasilta 2004, 216.) Sadan sanan testi 1. Laske tekstistäsi sata sanaa käsittävä näyte. 2. Laske näytteestä virkkeiden määrä. Otsikko tai ranskalainen viiva tulkitaan yhdeksi virkkeeksi. 3. Laske näytteestä pitkien sanojen lukumäärä. Pitkiksi luokitellaan sanat, jotka perusmuodossa koostuvat kuudesta tai useammasta tavusta. (Alasilta 2004, 216.) Pitkiä sanoja on tehokkaassa tekstissä enintään 20 sadasta. Sadan sanan tekstin pitää jakautua vähintään kahdeksaan virkkeeseen. Jos pitkiä sanoja on enemmän kuin 20, virkkeitä on oltava enemmän kuin kahdeksan. Jos taas virkkeitä on alle kahdeksan, pitkiä sanoja saa olla vähemmän kuin viidennes. (Alasilta 2004, 216.) 6 Käytettävyyden arviointimenetelmät Näyttöpäätteiden ja tietojärjestelmien käytettävyyden suunnittelun ja arvioinnin tavoitteena on auttaa käyttäjää saavuttamaan tavoitteensa ja täyttämään tarpeensa tietyssä käyttötilanteessa. ISO-standardi selittää käytettävyyden mittaamisen hyödyt käyttäjän suoriutumisen

21 21 kannalta (kuva 7). Nämä mitataan sillä, miten hyvin halutut tavoitteet saavutetaan, miten paljon työtä tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi ja miten mukavaksi käyttäjä kokee tuotteen käytön. Tavoitteet täytyy tunnistaa, että käytettävyyttä voidaan määrittää tai mitata. Käytettävyyden osatekijät tuloksellisuus, tehokkuus ja tyytyväisyys sekä käyttötilanteen tekijä täytyy jakaa osatekijöihin, jotka voidaan mitata ja joiden piirteet voidaan todentaa. (SFS- EN ISO , 6-10.) Kuva 7. Käytettävyyden käsiterakenne (SFS-EN ISO , 10). Hyvän www-sivuston aikaansaamiseksi on sivusto testattava. Suunnittelija, joka tekee pitkään töitä sivuston kanssa, ei näe sitä enää uusin silmin, sillä hän tietää sivustosta liikaa. Ainoa tapa selvittää sivuston toimivuus on testata se. (Krug 2006, 133.) Käytettävyyden arviointiin on monia menetelmiä. Eri menetelmillä pystytään selvittämään erilaisia ja eriluonteisia käytettävyysongelmia. Dumas ja Redish (1993, 82) ovat verranneet käytettävyystutkimusta, heuristista arviointia sekä kognitiivista läpikäyntiä ja listanneet huomioitaan niistä: Käytettävyystestauksessa löytyy o enemmän käytettävyysongelmia kuin muissa menetelmissä o enemmän yleispäteviä (global) ongelmia kuin muissa menetelmissä o ainutlaatuisempia ongelmia kuin muilla metodeilla o vähemmän paikallisia ongelmia kuin muilla metodeilla Käytettävyystestaus vie enemmän aikaa kuin muut metodit, mutta on kustannushyödyllinen (cost effective), kun lasketaan kustannukset/löytynyt ongelma Heuristinen arvio on parempi metodi käytettävyysongelmien löytämiseen kuin läpikäynti (walkthrough) Heuristisen arvion hyöty lisääntyy, kun usea asiantuntija tekee arvion itsenäisesti

22 22 Heuristisessa arviossa löydetään enemmän pieniä käytettävyysongelmia, mutta näiden ongelmien poistaminen ei välttämättä vaikuta käytettävyyteen Kognitiivinen läpikäynti ei ole yhtä tehokas menetelmä kuin heuristinen arvio tai käytettävyystestaus käytettävyysongelmien löytämiseen Ohjelmistosuunnittelijat eivät ole kovin hyviä löytämään käytettävyysongelmia, vaikka heille annettaisiin koulutusta ihminen-kone vuorovaikutuksesta 6.1 Heuristinen arviointi Asiantuntija-arviointi on käytettävyyden arviointimenetelmä, jonka suorittaa asiantuntija tai asiantuntijaryhmä. Asiantuntija-arvioinnista puhutaan heuristisena arviointina silloin, kun arviointi tehdään perustuen erilaisiin heuristiikkalistoihin, joiden tarkoitus on auttaa käyttöliittymän tai tuotteen arvioinnissa. Asiantuntija-arvioinnit ovat nopeita, kustannustehokkaita ja helppoja oppia. Menetelmän oleellisin heikkous on loppukäyttäjien puuttuminen. (Korvenranta 2005, 111.) Heuristiikat, joihin käytettävyyden heuristinen arviointi perustuu, ovat listoja säännöistä ja ohjeista, joita käytettävyydeltään hyvän käyttöliittymän tulisi noudattaa. Heuristiikkoja ovat miettineet ja koonneet useat käytettävyyden ja käyttöliittymien kanssa työskentelevät. On olemassa yleisiä ja erikoiskäyttöön tarkoitettuja heuristiikkoja. Varhaiset heuristiikat olivat usein laajoja ja yleispäteviä, mutta juuri siksi epäkäytännöllisiä. Nykyään käytössä ovat yleistyneet kymmenkunta kohtaa sisältävät kevyemmät heuristiikat, kuten Nielsenin lista. Oikein käytettyinä kevyiden heuristiikkojen avulla saadaan paljastetuksi kaikkein yleisimmät ja vakavimmat käytettävyysongelmat. (Kuutti 2003, 47.) Heuristiikkoja käytetään apuna silloin, kun muuttujien määrä on niin suuri, ettei muita menetelmiä voi käyttää tai päättelystä tulisi muuten liian mutkikas. Käytettävyystutkimuksen tunnetuimmat heuristiikat ovat Nielsenin kymmenen heuristista sääntöä, joiden avulla tarkastetaan käyttöliittymän käytettävyys. Käyttöliittymää arvioidaan listan avulla, kun tutkijalla on liian suuri ongelma-avaruus tutkittavanaan. Heuristiikoilla rajataan avaruus pienemmäksi ennalta havaittujen hyvien ohjeiden avulla. (Sinkkonen ym. 2006, 206.) Heuristinen arvio on halpa, nopea ja helppo tapa arvioida käyttöliittymää ja siksi se onkin suosituin käytettävyyden arviointimenetelmä. Se on käyttöliittymän käytettävyyden systemaattista tarkastelua. Päämääränä on löytää käytettävyysongelmat, jotta niihin voitaisiin puuttua osana iteratiivista suunnitteluprosessia. Heuristisessa arvioinnissa pieni määrä asiantuntijoita arvioi käyttöliittymää tunnustettujen käytettävyysperiaatteiden eli heuristiikkojen avulla. (Nielsen 2005b.)

23 23 Nielsenin 10 heuristiikkaa 1. Järjestelmän tilan näkyminen. Järjestelmän tilan tulisi aina näkyä käyttäjälle palautteen muodossa. Käyttäjä ei voi tietää, mitä on tapahtunut tai tapahtumassa, ja mitä hänen pitää tehdä, ellei sitä kerrota hänelle. 2. Järjestelmän ja todellisen maailman vastaavuus. Järjestelmän tulisi puhua käyttäjille tuttua kieltä käyttäjille luonnollisilla sanoilla ja käsitteillä järjestelmäkeskeisen kielen sijaan. Sisällön tulee olla luonnollisesti ja loogisesti järjestettyä. 3. Käyttäjän kontrolli ja vapaus. Käyttäjät tekevät virheitä ja siksi tarvitsevat selkeät reitit pois eri tilanteista ja mahdollisuuden palata edelliseen tilanteeseen. 4. Yhteneväisyys ja standardit. Koska jo opittu helpottaa uuden oppimista ja ymmärtämistä, järjestelmä tulisi toteuttaa kauttaaltaan tavalla, johon käyttäjä on jo tottunut. 5. Virheiden estäminen. Hyviä virheviestejä parempi vaihtoehto on huolellinen suunnittelu, joka ehkäisee virhetilanteet. Eliminoi virhealttiit tilanteet tai tarjoa käyttäjille mahdollisuus vahvistaa valinta ennen kuin he valitsevat toiminnon. 6. Tunnistaminen mieluummin kuin muistaminen. Minimoi käyttäjän muistikuormitus kertomalla näkyvästi eri elementtien käyttötarkoitus. Käyttäjän ei tulisi joutua muistamaan, miten asiat tehdään, hänen pitäisi pystyä päättelemään se. Ohjeiden tulisi olla helposti saatavilla. 7. Käytön joustavuus ja tehokkuus. Tehokäyttäjälle tulee tarjota oikopolkuja, jotka eivät saa häiritä tottumatonta käyttäjää. Käyttäjien pitäisi pystyä räätälöimään usein käytettyjä toimintoja. 8. Esteettinen ja minimalistinen suunnittelu. Valintaikkunoissa ei saisi olla tietoa, joka on epärelevanttia tai harvoin tarvittavaa. Kaikki tarpeeton tieto kilpailee huomiosta tarpeellisen tiedon kanssa. 9. Virhetilanteiden tunnistaminen, määrittely ja korjaus. Virheilmoitusten pitäisi olla ilmaistu yksinkertaisesti ja niiden tulisi kertoa ongelmasta täsmällisesti ja antaa ratkaisuehdotus. 10. Aputoiminto ja ohjeistus. Vaikka onkin parempi, jos järjestelmää voi käyttää ilman ohjeita, ovat aputoiminto ja ohjeistus välttämättömiä. Ohjeiden tulisi olla helposti löydettävis-

24 24 sä. Niiden pitäisi keskittyä käyttäjän tehtävään. Ohjeiden tulisi listata konkreettisia vaiheita, eivätkä ne saa olla liian pitkiä. (Nielsen 2005a.) 6.2 Käytettävyystestaus Käytettävyystestaus on käytettävyyden arvioinnin menetelmä, jolla pyritään aitoja käyttötilanteita muistuttavien tehtävien avulla selvittämään, kuinka käyttäjät toimivat tuotetta käyttäessään. Käytettävyystestaus sopii käytettävyyden arviointimenetelmäksi silloin, kun halutaan saada paljon tietoa tuotteen käytettävyydestä sen todellisen käyttäjän näkökulmasta. Käytettävyystestien toteutus vaatii enemmän resursseja kuin monet muut käytettävyystutkimuksen menetelmät, sillä testauksen suunnittelu, testikäyttäjien hankkiminen, sopivan testausympäristön järjestäminen ja kerätyn aineiston analysointi vie aikaa ja usein myös rahaa. (Koskinen 2005, 187.) Käytettävyystestauksen idea on yksinkertainen. Siinä tarkkaillaan miten muutama koehenkilö yrittää käyttää tuotetta, ohjelmistoa tai www-sivustoa ja kirjoitetaan muistiin ongelmia tuottaneet kohdat. Sitten viat korjataan ja tehdään uusi testi. Käytettävyystestissä yhdelle käyttäjälle kerrallaan esitetään jotain (esimerkiksi www-sivusto tai sivuston prototyyppi) ja häntä pyydetään joko miettimään mistä on kysymys tai suorittamaan jokin tavanomainen tehtävä. (Krug 2006, ) Nielsenin mukaan käytettävyystesteillä voidaan saada aikaiseksi hyviä tuloksia halvalla ja nopeasti. Hän puhuu käytettävyyden alennusmyyntimetodeista (discount usability methods), jotka ovat halpoja ja nopeita, ja tulokset ovat nopeasti saatavilla. Käytettävyystestaus tulisi tehdä suunnittelun jokaisessa vaiheessa. Yhteen testiin riittää viitisen testihenkilöä. Vaikka näin ei saada ehkä selville kaikkea, tulokset saadaan nopeasti. Kun testit toistetaan tuotesuunnittelun kaikissa vaiheissa, toisella ja kolmannella kierroksella tulee ilmi asioita, jotka jäivät ensimmäisellä kierroksella testaamatta. (Nielsen 2007b.) Krug vie Nielsenin halvan testauksen ajatusta vielä pidemmälle. Hänen mukaansa testin koehenkilömääräksi riittää kolme tai enintään neljä. Koehenkilöiden laadulla ei ole suurta merkitystä, vaan koehenkilöksi kelpaa lähes kuka tahansa, joka on käyttänyt jonkin verran webiä. Tilojen tai testiohjaajan ei tarvitse olla kummoisia, minkä vuoksi testit voidaan toteuttaa nopealla aikataululla. Keveytensä vuoksi testejä voidaan toistaa koko kehitysprosessin ajan. Testiraportteja ei tarvita, riittää että kehitystiimi kokoontuu keskustelemaan testien tuloksista. (Krug 2006, )

25 25 Testiä suunniteltaessa on otettava huomioon seuraavat seikat (Nielsen 1993, 170): Mitä testillä halutaan selvittää? Missä testi suoritetaan? Kuinka pitkään kukin testi-istunto kestää? Mitä laitteistoja ja ohjelmistoja testiä varten tarvitaan? Missä tilassa testattavan kohteen tulee olla testin alussa? Minkälaisia järjestelmän tai verkon vasteaikojen tulee olla? Vasteaikojen tulisi vastata normaalia tilannetta. Ketkä toimivat arvioijina testitilanteessa? Kuinka monta koehenkilöä tarvitaan? Mitä testitehtäviä käyttäjiä pyydetään suorittamaan? Mitä kriteereitä käytetään päätettäessä, onko koehenkilö suorittanut tehtävän onnistuneesti? Mitä apuvälineitä käyttäjille annetaan (esimerkiksi manuaalit, on-line help)? Kuinka paljon testinohjaaja saa auttaa koehenkilöitä testitilanteessa? Minkälaista dataa kerätään ja miten se analysoidaan? Mikä osoittaa kohteen hyvän käytettävyyden? Yleensä tämä saadaan käytettävyystavoitteiden suunniteltu -tasosta. Voidaan päättää, että suunniteltu taso on esim. enintään tietty määrä käyttäjien tekemiä virheitä. Dumas ja Redish (1999, ) listaavat lisäksi testin suunnittelun vaiheiksi osallistujien rekrytoinnin ja pilottitestin tekemisen. He suosittavat kirjallisen testisuunnitelman tekemistä, sillä kun suunnitelma kirjoitetaan, sitä myös paremmin mietitään. He korostavat, että testin suunnittelussa on erityisesti etukäteen mietittävä: 1. Mitkä osat tuotteesta eivät ehkä ole niin käytettäviä kuin voisivat olla? 2. Kuinka hyvin testihenkilöt edustavat tuotteen käyttäjiä? 3. Mitä tehtäviä käyttäjille testitilanteessa annetaan? 4. Mitä tietoa testin aikana kerätään? 5. Millä tavoin testissä kertynyt tieto analysoidaan? 6. Mitä käytettävyystesteissä kertyneellä tiedolla testin jälkeen tehdään? Nielsen luettelee käytettävyystestiin kuuluvaksi itse testitilanteen lisäksi myös muita vaiheita, jotka ovat: valmistelut, testauksen aloitus, testitilanne ja testin loppuun kuuluvat tehtävät. Testin ohjaajan on testitilanteessa hyvä korostaa, että kyse on tuotteen testaamisesta, ei koehenkilön. Kaikki tämä on otettava huomioon testiä suunniteltaessa, ja testi on hyvä pilotoida huolellisesti ennen varsinaista käytettävyystestiä. Jos pilottitestissä ilmenee tarve teh-

26 26 dä muutoksia testin kulkuun, on testin pilotointi tehtävä uudestaan viimeiseen versioon asti. (Nielsen 1993, 191.) Testin ohjaajan ei tarvitse välttämättä olla kokenut ammattilainen. Testin ohjaajan tehtäviin kuuluu kertoa koehenkilöille, mitä heidän tulisi tehdä, rohkaista heitä ajattelemaan ääneen, kuunnella mitä heillä on sanottavaa sekä suojella heitä. Testin ohjaajan pitää muistaa olla ystävällinen, kärsivällinen ja rohkaiseva. (Krug 2000, ) Testin ohjaajan tulisi olla tietoinen siitä, miten äänen sävyllä tai kehon kielellä voi tahattomasti johdatella koehenkilöä. Asiat tiedostamalla johdattelua voi yrittää välttää. Koehenkilöitä ei saisi auttaa, kun he eksyvät, vaan niissä tilanteissa pitäisi rohkaista heitä kertomaan tunteistaan. (Rubin 1994, ) 6.3 Assosiaatiotesti Käytettävyystestauksen nimellä kulkee myös sellaisia menetelmiä, joita ei voi sellaiseksi lukea, esimerkiksi käyttäjien mielipidemittauksia kyselyin tai käyttöliittymän katselmuksia. Käyttäjäkysely on sinänsä hyvä menetelmä, mutta se mittaa käyttäjien mielipiteitä, ei käytettävyyttä. (Sinkkonen ym. 2006, 276.) Assosiaatiotesti on menetelmä, joka ei kuulu varsinaisen käytettävyystestauksen piiriin. Assosiaatiotesti on sovellettu korttimenetelmästä. Korttimenetelmä on kehitetty selvittämään, vastaako sivujen sisällön rakenne käyttäjien käsitystä asioista ja asioiden suhteista. Siinä käyttäjille jaetaan nippu kortteja tai liimalappuja, joihin on jokaiseen kirjoitettu yksi sivustolta poimittu käsite. Käyttäjiä pyydetään luokittelemaan kortit tai laput annettuihin luokkiin. Käyttäjät voivat tehdä omia luokkiaan, jos eivät löydä mielestään sopivia. Jos käyttäjillä on keskenään kovin erilaiset ratkaisuehdotukset, niistä tulisi keskustella. (Sinkkonen ym. 2006, 193.) Korttimenetelmän avulla voidaan suunnitella www-sivuston navigointirakennetta, sillä se paljastaa käyttäjien tiedon organisoinnin mentaalimalleja. Käyttäjälle on hyvin turhauttavaa etsiä tietoa löytämättä oikeaa paikkaa. Korttimenetelmässä käyttäjiä tulisi rohkaista kertomaan, miksi he päätyvät organisoimaan tietyllä tavalla. Heitä tulisi rohkaista ehdottamaan nimiä niille korttiryhmille, joita he ovat saaneet aikaan. Jos noin viiden käyttäjän ryhmä saavuttaa yksimielisyyden korttien lajittelussa, voidaan tietoa käyttää www-sivuston informaatioarkkitehtuuria suunniteltaessa. (Lazar 2005, 94.) Assosiaatiotesti on korttimenetelmän yksinkertaistettu versio, jonka avulla testataan järjestelmän nimeämiskäytäntöjen ymmärrettävyyttä. Siinä korttimenetelmän luokat ja käsitteet on siirretty kyselylomakkeelle. Assosiaatiotestiä on onnistuneesti käytetty Stadiassa Mesta-

27 27 portaalin (vuonna 2006) ja Metropolian tulevan Tuubi-portaalin nimeämiskäytäntöjen ymmärrettävyyden tutkimisessa. Www-sivujen suunnittelun apuna assosiaatiotestiä ei ole aiemmin käytetty. Www-sivuille sovellettuna testin idea on saada asiakkaat miettimään valikkojen nimeämiskäytäntöjä ja yhdistää sisältö omasta mielestään oikean kokonaisuuden (valikon) yhteyteen. Assosiaatiotestin huono puoli verrattuna esikuvaansa korttimenetelmään on se, että siitä puuttuu kokonaan keskustelu, jonka avulla testihenkilöt voisivat keskustella ja pohtia ääneen valintojaan. Assosiaatiotestiä voisi kuvailla myös esikuvansa tilastollisen tutkimuksen tarpeisiin tehdyksi versioksi. Assosiaatiotestillä saadaan kohtuullisen nopeasti ja helposti tilastollisesti tulkittavaa tietoa siitä, miten käyttäjät nimeäisivät valikot, ja minkä valikon alta he ensimmäisenä etsisivät mitäkin sivustolla olevaa tietosisältöä. Assosiaatiotestin kyselylomake voi olla tehtävien välisen suhteen vuoksi hieman vaikea hahmottaa ja täyttää, ja se kannattaa ottaa testin toteuttamisessa huomioon. Assosiaatiotestiä ei välttämättä kannata toteuttaa ilman mahdollisuutta ohjaukseen. 7 Käytettävyystutkimuksen toteutus Metropolian kirjaston sivuston visuaaliseen ilmeeseen ei tämän projektin yhteydessä voida vaikuttaa, siitä on tehty jo päätös Metropolia-valmistelun www-projektiryhmässä. Sivuston ensimmäinen vaihe on julkaistu lokakuussa 2007 osoitteessa Ensimmäisessä vaiheessa julkaistiin etusivun lisäksi osiot: Koulutustarjonta, Hakeminen sekä Tietoa Metropoliasta (kuva 8). Loput osiot on tarkoitus julkaista kesän 2008 aikana, ja niiden sisältöjä suunnitellaan ja kirjoitetaan kevään ja kesän 2008 aikana. Sivuston sisällönhallintajärjestelmäksi on valittu avoimeen lähdekoodiin perustuva Typo3, joka on käytössä myös EVTEKin nykyisillä sivuilla. Kirjaston sivusto tulee tämän hetkisten suunnitelmien mukaan sijoittumaan suoraan I-tason Palvelut-valikon alle sekä pikalinkiksi sivuston ylälaitaan sijoitettavaan alasvetovalikkoon.

28 28 Kuva 8. Metropolian www-sivuston etusivu. 7.1 Heuristisen arvioinnin toteutus Heuristisen arviointi toteutettiin ensimmäisenä. Alun perin ajatuksena oli käyttää arvioinnin avulla tunnistettuja käytettävyysongelmia apuna käytettävyystestien suunnittelussa. Heuristisen arvioinnin teki kaksi henkilöä, joista kumpaakaan ei voi lukea käytettävyyden ammattilaiseksi, mutta molemmilla on kokemusta käytettävyydestä ja heuristisesta arvioinnista. Olin itse mukana molemmissa arvioinneissa lähinnä muistiinpanojen tekijän roolissa. Heuristiset arvioinnit tehtiin molemmista sivustoista Nielsenin kymmenen heuristiikan avulla. Valitsin Nielsenin heuristiikat siksi, että Nielsen on nimenomaan web-sivujen käytettävyyteen erikoistunut asiantuntija. Tosin ihan kaikki heuristiikat eivät tuntuneet sopivan kovinkaan hyvin staattisten www-sivujen arviointiin, vaan ovat selvästi paremmin sovellusten arviointiin sopivia. Tällainen kohta on esimerkiksi yhdeksäs heuristiikka: virheiden tunnistaminen. Tämä seikka ei varsinaisesti haitannut heurististen arvioiden tekemistä, sillä ne kohdat, jotka sopivat staattisten www-sivujen arviointiin huonosti, voitiin jättää huomiotta ja keskittyä paremmin sopiviin kohtiin. Molempien heurististen arviointien tekemiseen kului aikaa parisen tuntia, noin tunti kumpaakin sivustoa kohti.

29 Käytettävyystestien toteutus Käytettävyystestauksen valitsin toiseksi www-sivustojen käytettävyyden arviointimenetelmäksi. Ajatuksena oli, että sivustot testataan tilanteessa, joka muistuttaa mahdollisimman paljon oikeaa käyttötilannetta. Testin tehtävistä pyrittiin tekemään mahdollisimman hyvin oikeita käyttötilanteita ja oikeanlaisia tiedontarpeita vastaavia. Alun perin ajatuksena oli toteuttaa käytettävyystestit 3-4 paritestinä, mutta koehenkilöiden rekrytointi osoittautui vaikeaksi, ja lopulta päädyin toteuttamaan testauksen yksilötesteinä. Laitoin kirjaston oveen, palvelutiskille ja seinille useampaan paikkaan ilmoituksen, jossa etsin vapaaehtoisia koehenkilöitä käytettävyystesteihin. Palkkioksi tarjosin elokuvalippua. Sainkin aika nopeasti viisi vapaaehtoista ilmoittautujaa, joista tosin yksi perui osallistumisensa seuraavana päivänä ja yksi jätti tulematta testiin. Kolmas koehenkilö onneksi toi mukanaan innokkaan kaverinsa, joka halusi koehenkilöksi. Käytettävyystestin teki siis yhteensä neljä testihenkilöä. Testissä oli viisi kysymystä EVTEKin ja viisi kysymystä Stadian kirjaston www-sivustoista, yhteensä kymmenen kysymystä. Testirunko testattiin yhdellä pilottitestillä ennen varsinaisia käytettävyystestejä. Sivustojen testausjärjestystä vaihdettiin niin, että joka toinen testihenkilö aloitti EVTEKin www-sivuilla ja joka toinen Stadian www-sivuilla. Eri sivustoja koskevat tehtävät tehtiin arvotussa järjestyksessä niin, että otin erillisillä lapuilla olevat kysymykset testitilanteessa kirjekuoresta satunnaisessa järjestyksessä. Tutkimus dokumentoitiin digitaalisella videokameralla, mikä mahdollisti tutkimustilanteeseen palaamisen myöhemmin. Tämän dokumentointitavan valitsin siksi, että halusin sen olevan mahdollisimman yksinkertainen ja helposti toteutettava, enkä halunnut sen olevan tiettyyn paikkaan tai ohjelmistoon sidottua. Tutkimuksen tuli myös olla toteutettavissa yhden henkilön voimin. Kun dokumentoidut testit ovat riippumattomia erityisistä ohjelmistoista tai laitteistoista, niihin on helpompi palata myöhemmin tarpeen mukaan missä tahansa ja millä tahansa laitteistolla. Minulla oli testitilanteessa ohjaajan ja tarkkailijan kaksoisrooli, tein muistiinpanoja testin aikana myös muistiinpanoja. Testitilanteiden dokumentoinnin taso oli riittävä, mutta on myönnettävä, että käytettävyyslaboratorion laitteilla dokumentaation tekninen taso olisi ollut parempi. Lisäksi kuvaan olisi saatu käyttäjän kasvot. Nyt testitilanteen ainoa videokamera kuvasi näyttöruudun tapahtumat. Tavallisen kotivideokameran kuvan laatu ei ole tällaiseen dokumentointiin optimaalinen. Sain aineistoa testien jälkeen läpikäydessäni kyllä aineistosta selvän, mutta kuvan laatu olisi mielellään saanut olla parempi.

30 Assosiaatiotestin toteutus Assosiaatiotestin valitsin kolmanneksi toteutettavaksi tutkimusmenetelmäksi siksi, että halusin jollain testimenetelmällä saada erityispainoa sivustolla käytettävien termien ymmärrettävyyden tutkimiselle. Assosiaatiotestin kyselylomakkeen suunnittelin Metropolian Tuubiportaalin suunnittelun avuksi tehty assosiaatiotestilomakkeen pohjalta. Kohdat sovelsin kirjaston www-sivuille sopiviksi. Lomakkeen testasi kolme henkilöä ja testasin sen myös itse. Testeissä havaitut virheet ja epäloogisuudet korjasin ennen lomakkeen lähettämistä jakeluun. Assosiaatiotesti toteutettiin kyselylomakkeena, joka oli tarjolla täytettäväksi kaikissa EVTEKin ja Stadian kirjastojen toimipisteissä, joita on yhteensä 12. Lähetin lomakkeen sähköpostilla kaikille Stadian ja EVTEKin kirjastoissa työskentelevillä ja pyysin tulostamaan, kopioimaan kaksipuoliseksi ja laittamaan tarjolle kirjastoyksiköihin. Lomakkeet olivat kirjastoissa kolme päivää. Kyselylomakkeita täytettiin kovin nihkeästi, joten pyysin Myyrmäen yksikössä liiketalouden henkilökunnan sähköpostilistalla opettajilta apua. Opettajat ottivat lomakkeita oppitunneilleen täytettäviksi, ja se tuotti tulosta. Myös Tikkurilan yksikössä oltiin ahkeria ja kierrettiin ympäri koulua lomakkeita täytättämässä. Kun ensin oli pelkona, että täytettyjä lomakkeita ei tule tarpeeksi täyttämään tilastollisen tutkimuksen kriteereitä, niin piakkoin täytetyistä lomakkeista oli runsaudenpula. Loppujen lopuksi täytettyjä lomakkeita tuli 137, joista neljä jouduttiin hylkäämään puutteellisen tai virheellisen täyttämisen vuoksi. Hyväksytyistä 133 lomakkeesta oli 23 Stadiasta, 108 EVTEKistä ja kaksi muusta organisaatiosta. Hylättyjen määrä on mielestäni ihan kohtuullinen lomakkeiden kokonaismäärään suhteutettuna. Joissakin lomakkeissa oli yksittäisiä kohtia jätetty täyttämättä, ja ne näkyvät tuloksissa puuttuvina arvoina. Stadiasta ja EVTEKistä tulleiden vastausten suhde verrattuna opiskelijamääriin voi vääristää tutkimuksen tuloksia. Tilastojen mukaan vuonna 2007 EVTEKissä oli 5128 ja Stadiassa 9397 opiskelijaa. (Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto 2007). EVTEK on siis selvästi yliedustettu vastausten määrässä. Tiedot analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. SPSS (Statistical Package for the Social Sciences) on tilastotieteelliseen analysointiin suunniteltu ohjelmisto. Tietojen syöttäminen käsin SPSSohjelmaan tuo myös omat riskinsä. Virheiden kartoittamiseksi tarkastin kymmenen lomaketta pistokokeilla. Niistä löytyi yksi syöttövirhe. Sen perusteella voi olettaa, että syöttövirheiden määrä tuskin vaikuttaa tuloksiin vääristävästi.

31 31 8 Käytettävyystutkimuksen tulokset 8.1 Heuristisen arvioinnin tulokset Heuristisen arvion hyvä puoli on se, että sen avulla voi arvioitavana olevaa www-sivustoa käydä läpi tarkemmin kuin käytettävyystesteissä. Heuristisessa arviossa molemmat sivustot käytiin läpi kaikilla valikkotasoilla kohtuullisen kattavasti. Käytettävyystestissä keskitytään tietyn annetun tehtävän suorittamiseen eikä siinä ole mahdollisuutta vastaavaan kokonaisvaltaiseen arvioon, sillä käytettävyystesteissä ei voida etukäteen ennakoida, mihin koehenkilö tehtävää suorittaessaan päätyy. Olin etukäteen ajatellut käyttää heuristisessa arvioinnissa löytyviä käytettävyysongelmia vinkkiluonteisesti hyväkseni, kun suunnittelen käytettävyystestejä. Käytännössä heurististen arviointien tulosten vaikutus käytettävyystestin suunnittelussa jäi kuitenkin vähäiseksi. Heuristisissa arvioissa löytyi kohtuullisen paljon pienehköjä käytettävyysongelmia, ja se osoittautui käytettävyyden tutkimusmenetelmänä paikkaansa puoltavaksi. Toisaalta heuristinen arvio tässäkin tutkimuksessa osoitti sen, että käytettävyyden arviointi on vahvasti tässä ja nyt -tyyppistä. Tällä tarkoitan sitä, että tutkimustuloksista nousee aika vähän yleispäteviä, kaikille vastaavanlaisille sivustoille sovellettavissa olevia tutkimustuloksia. Enemmistö havaituista virheistä on pieniä, esimerkiksi virhe fonttikoossa tai linkityksessä, ja tulokset ovat pääsääntöisesti sovellettavissa vain niille sivustoille, joille arvio tehdään Stadian kirjaston www-sivusto Stadian sivujen heuristisessa arvioinnissa löytyneet käytettävyysongelmat on kokonaisuudessaan listattu liitteessä 1. Liitteessä käytettävyysongelmat on jaoteltu suuruusluokan mukaan. Tässä kappaleessa esittelen yleisesti heuristisissa arvioissa esiin nousseita teemoja/ongelmia. Yleisesti voi sanoa, että Stadian sivuilta (kuva 9) ei löytynyt kovin suuria käytettävyysongelmia, vaikka kolme ongelmaa olenkin listannut suureksi käytettävyysongelmaksi. Ne ovat otsikon ja sisällön vastaavuusongelmat, ulkoisen Helka-linkin aukeaminen samaan selainikkunaan (Helkasta ei pääse takaisin selaimen back-painikkeella) ja Aralis-sivujen toimimaton linkki.

32 32 Kuva 9. Stadian kirjaston www-sivuston etusivu. Jotkut linkit toimivat epäloogisesti, osa samaan ikkunaan ja osa uuteen ikkunaan. Esimerkiksi Helka-linkin kohdalla avautuminen samaan selainikkunaan oli erityisen kurjaa, sillä sivulta ei päässyt selaimen back-painikkeella enää takaisin Stadian sivustolle. Myöskään pdf-tiedostojen avautuminen samaan selainikkunaan ei miellyttänyt. Linkkien suhteen on www-sivuille muodostunut käytäntö, jossa oman sivuston linkit aukeavat samaan selainikkunaan ja sivuston ulkopuolelle vievät linkit uuteen ja tästä poikkeaminen koetaan häiritsevänä. Joitain termejä ja selityksiä pidettiin epäselvinä: Etsi kirjaston sivustosta oletettiin olevan hakutoiminto, mutta se olikin hakemistotyyppinen luettelo. Tietyt kirjastoalan termit, kuten esimerkiksi kaukopalvelu, olivat vaikeita ymmärtää, ja niille kaivattiin lisäselitystä. Joillekin asioille kaivattiin tarkempaa ohjeistusta (esimerkiksi hankintaehdotuslomake). Otsikko ei arvioijien mielestä aina täysin vastannut sisältöä. Oikoteitä-kohtaa pidettiin hyvänä niille, jotka tietävät, mitä etsivät, mutta se, että linkit olivat näkyvissä ainoastaan etusivulla, oli ihmettelyn aihe. Sivut koettiin pääsääntöisesti turhan pitkiksi ja tekstin määrää pidettiin liian suurena, tosin esim. Tietokannat a-ö -sivu koettiin pituudestaan huolimatta hyvin jaksotetuksi. Pitkillä sivuilla ongelmaksi koettiin myös valikon katoaminen näkymästä, kun pitkää sivua vieritetään

33 33 tarpeeksi alas. FAQ-osio koettiin hyväksi, mutta toinen arvioija piti ankkuroituja linkkejä sivun alussa turhina. Pitkien sivujen Ylös-linkkiä pidettiin hyvänä ja tarpeellisena. Visuaalisesti sivut olivat arvioijien mielestä aika tylsät: Paljon tekstiä, ei oikein tahdo jaksaa lukea. Otsikkopalkit koettiin näkyviksi ja loogisiksi. Valikon sijainti sivun vasemmalla laidalla häiritsi toista arvioijaa. Sinänsä navigointia pidettiin ihan hyvänä. Joitain pieniä virheitä sivujen visuaalisessa ilmeessä havaittiin. Kaikki havaitut käytettävyysongelmat löytyvät liitteestä EVTEKin kirjaston www-sivusto EVTEKin kirjaston www-sivuston heuristisen arvioinnin tuloksena löydetyt käytettävyysongelmat on kokonaisuudessaan listattu vakavuusasteen mukaisiin luokkiin liitteessä 1. Tässä luvussa esittelen yleisesti EVTEKin kirjaston www-sivujen heuristisissa arvioissa esiin nousseita teemoja ja ongelmia. Kuva 10. EVTEKin kirjaston www-sivuston etusivu. Aukioloaikojen poikkeuksista kertomista etusivulla (kuva 10) pidettiin hyvänä ja informatiivisena, vaikkakin hieman sekavana. Toinen arvioija kaipasi tietoa poikkeuksista laitettavaksi taulukkoon. Sivujen yleisesti niukahkoa tekstimäärää pidettiin hyvänä. Tekniikan tiedonläh-

34 34 teitä -sivua pidettiin pitkänä, varsinkin kun valikko katoaa näkyvistä sivun lopulla ja sivun alkuun -linkki puuttuu. Linkkilistoja sinänsä pidettiin ihan hyödyllisinä. Pikalinkit sivujen oikealla laidalla koettiin hyviksi, varsinkin kun ne ovat näkyvillä sivuston jokaisella sivulla. Toinen arvioija tosin piti logoja liian suurina ja ihmetteli linkkitekstien leipätekstiä suurempaa fonttikokoa. PrettyCirc-linkille kaivattiin tekstilinkkiä logon alle. Tekstilinkin puuttuminen aiheuttaa sen, että tämä linkki ei ole samassa linjassa Welmu- ja Nellilinkin kanssa. Valikkopalkin sijaintia sivun vasemmalla laidalla pidettiin hyvänä. Leivänmurupolkujen puuttumista pidettiin huonona. Ajankohtaista sivun sisältöä pidettiin osittain hieman vanhana ja päivityspäivämääriä epäselvinä. Ajankohtaista-otsikot eivät näkyneet enää sivuston kolmannella tasolla. Lisäksi etusivun Ajankohtaista-otsikoille kaivattiin erillistä raamia tai taustaväriä. Kaikkien sivujen alkuun kaivattiin pientä selitystä, johdantoa. Palaute-sivulle kaivattiin enemmän sisältöä. 8.2 Käytettävyystestin tulokset Käytettävyystestin runko tehtävineen löytyy liitteestä 2. Käytettävyystestin koehenkilöt olivat kaikki yhtä lukuun ottamatta hiljaisia, joten kovin paljon heidän ajatuksistaan tehtävien suorituksen aikana on mahdoton sanoa. Niinpä testien tulokset keskittyvät suoritusaikojen mittaamiseen ja reittien ylös kirjaamiseen. Myös nämä seikat kertovat toki paljon tehtävien suorittamisesta, mutta syvällisempi käyttökokemuksen arviointi ei onnistu. Steve Krug (2006, 137) sanoo, että koehenkilöksi kelpaa melkein kuka tahansa webiä käyttävä, ja tämä pitää varmasti pitkälti paikkansa. Olisi kuitenkin hyvä, jos koehenkilöiden puheliaisuutta pystyttäisi jollain tavalla etukäteen arvioimaan. Lisäisinkin tuohon Krugin toteamukseen, että melkein kuka tahansa webiä käyttävä puhelias ihminen kelpaa. Liitteessä 3 on listattu tehtävittäin koehenkilöiden suoritusajat ja tehtävien suoritusreitit, sekä litteroitu teksti heidän ääneen puhumisestaan. Litterointi ei ole 100-prosenttista, mutta suurin osa koehenkilöiden kohtuullisen vähistä sanomisista on paperiin kirjattu. Liitteestä löytyy myös tehtäväkohtaiset tavoitteet ja tehtäväkohtaiset johtopäätökset. Stadian sivuilla olevia leivänmurupolkuja käytettiin usein ja ahkerasti, niistä oli käyttäjille selvästi paljon hyötyä. EVTEKin sivuilla hyödylliseksi osoittautui sivuston hakutoiminto, joka myös toimi moitteettomasti. Hienoa on, että Metropolian sivustolla on sekä leivänmurut että hakutoiminto. Hyvä hakutoiminto auttaa tiedon etsijää silloin, kun hän ei osaa heti intuitiivisesti päätellä, minkä valikon alle jokin asia voisi kuulua. Leivänmurupolut sen sijaan auttavat varsinkin sivustolla harhailevaa olemaan eksymättä ja pääsemään helposti takaisin aloituspisteeseen, tai vaikka puoliväliin jo kuljettua matkaa.

35 35 Kaiken kaikkiaan testeissä kävi ilmi, että molemmilla sivustoilla vaikeimpiin asioihin kuului alakohtaisten tiedonlähteiden löytäminen. Varmasti ajan myötä käyttäjät oppivat löytämään oman alansa alakohtaiset tiedonlähdelinkit, mutta olisi hienoa, jos onnistuisimme keksimään Metropolian sivustolle käyttäjälähtöisemmän ratkaisun. Ongelman tuottaa tietomäärän paljous. Kaikkein vaikeinta koehenkilöille oli löytää EVTEKin kirjaston johtajan tiedot. Hän on työnimikkeeltään tietopalvelupäällikkö ja hänen tietonsa löytyvät henkilökuntaluettelosta Leppävaaran yksikön kohdalta muiden työntekijöiden sekaan aakkostettuna. Ei ole yllätys, että koehenkilöt eivät tietoa löytäneet. 8.3 Assosiaatiotestin tulokset Esittelen tässä luvussa assosiaatiotestin tärkeimmät tulokset, sillä testissä oli aika paljon pieniä kysymyksiä, joiden kaikkien esittely veisi vain turhaa tilaa. Testin tulosten tehtäväkohtaiset taulukot ovat kokonaisuudessaan liitteessä 5. EVTEKin vastausten määrä verrattuna Stadiaan, jossa on enemmän opiskelijoita, on huomionarvoinen asia. Olosuhteista johtuen EVTEK ja erityisesti Myyrmäen ja Tikkurilan yksiköt ovat hieman yliedustettuna tuloksissa, mutta oletan, ettei se vaaranna tulosten uskottavuutta. Asia täytyy kuitenkin muistaa tuloksia tulkittaessa. En usko eri alojen tai oppilaitosten opiskelijoiden ajattelevan kirjaston sivustoista tai kirjastoalan käsitteistä perustavanlaatuisesti eri tavoin. Nykyisillä sivustoilla käytetyt termit voivat kuitenkin olla sisäistettyjä, ja valittu lomakkeen vaihtoehdoista tuttuutensa vuoksi. Sekin vaikuttanee, että Stadian kaikki vastauslomakkeet ovat kirjastossa asioivien asiakkaiden täyttämiä. EVTEKissä suurin osa lomakkeista on sen sijaan täytetty opetustunneilla, joilla on läsnä kirjastoa käyttävien opiskelijoiden lisäksi opiskelijoita, jotka eivät ole käyttäneet kirjaston sivustoja tai palveluja. Assosiaatiotestin tuloksia voidaan käyttää Metropolian kirjaston sivustojen suunnittelun apuna, kun muistetaan ottaa huomioon yllä mainitut seikat. Yksittäisten tehtävien kohdalla voi katsoa, onko valinnoissa oppilaitoskohtaisia eroja ja sen perusteella yrittää päätellä, näkyykö vastauksissa nykyisiltä sivustoilta periytyviä termejä. Toisaalta voidaan miettiä, onko se hyvä vai huono asia.

36 Valikko-otsikot Assosiaatiotestin 1. tehtävän eli Valikko-otsikot tehtävän A-kohdassa (kuvio 1) oli annettuina vaihtoehtoina Aineistot ja Kokoelmat. Aineistot oli huomattavasti suositumpi 80 % kannatuksella. Tämä on siinä mielessä huomionarvoista, että termi ei ole sellaisenaan tällä hetkellä käytössä kummankaan kirjaston www-sivuilla. Kokoelmat sai 16 %, muut 4 % (viisi kappaletta) kannatuksen. Muita ehdotuksia olivat: Kokoelmat: painetut, Aineistot/kokoelmat, Aineistokokoelmat kahdessa lomakkeessa sekä Aineistot & Kokoelmat. Tämä kohta oli täytetty kaikissa lomakkeissa. Kuvio 1. Assosiaatiotesti. Tehtävä 1. Valikko-otsikot A. Valikko-otsikot tehtävän B-kohdassa (kuvio 2) oli vaihtoehtoina Mitä meneillään, Ajankohtaista ja Kirjastossa nyt. Ajankohtaista oli huomattavan suosittu 91 % kannatuksella. Kirjastossa nyt kannatettiin vain yhdeksässä lomakkeessa ja Mitä meneillään vain kahdessa. Oma ehdotus oli yhdessä lomakkeessa: Fresh. Myös tähän kohtaan olivat vastanneet kaikki kyselylomakkeen täyttäneet.

37 37 Kuvio 2. Assosiaatiotesti. Tehtävä 1. Valikko-otsikot B. Valikko-otsikot tehtävän C-kohdassa (kuvio 3) oli vaihtoehtoina Yhteystiedot sekä Toimipisteet ja aukioloajat. Toimipisteet ja aukioloajat oli suositumpi 52 % kannatuksella, Yhteystiedot sai kannatusta 46 % verran. Muu kohtaan tuli yksi ehdotus: Aukioloajat ja toimipisteet, mikä on hyvä vaihtoehto ja olisi ehkä saanut kannatusta, jos se olisi ollut testilomakkeessa valmiina. En lomaketta tehdessäni valitettavasti osannut arvioida, että sanojen järjestykselläkin on todella merkitystä, se ei ole yhdentekevä asia. Kahdessa lomakkeessa ei ollut vastattu tähän kysymykseen ollenkaan. Kuvio 3. Assosiaatiotesti. Tehtävä 1. Valikko-otsikot C. Valikko-otsikot tehtävän D-kohdassa (kuvio 4) oli vaihtoehtoina Kirjaston palvelut, Palvelut ja Kirjastopalvelut. Tässä tehtävässä on kolme kohtuullisen tasavahvaa ehdokasta, Kirjastopalvelut saa eniten kannatusta, 41 %, Palvelut 35 % ja Kirjaston palvelut 24 %. Annettujen

38 38 vaihtoehtojen ulkopuolisia ehdotuksia ei tullut ollenkaan ja kaikki vastasivat tähän kysymykseen. Kuvio 4. Assosiaatiotesti. Tehtävä 1. Valikko-otsikot D. Valikko-otsikot tehtävän F-kohdassa (kuvio 5) oli kaksi vaihtoehtoa: Kirjasto esittäytyy ja Tietoa kirjastosta. Tietoa kirjastosta saa selvästi enemmän kannatusta, sitä pitää parempana 90 % vastanneista. Tähän tehtävään jätti kaksi vastaamatta, omaa ehdotusta ei antanut kukaan. Kuvio 5. Assosiaatiotesti. Tehtävä 1. Valikko-otsikot F. Valikko-otsikot tehtävän G-kohdassa (taulukko 1) oli selvästi eniten vaihtoehtoja, yhteensä kymmenen: e-aineistot, Elektroninen kirjasto, Verkkokirjasto, ekirjasto, Elektroniset tiedonlähteet, e-kirjasto, eaineistot, Virtuaalikirjasto, Sähköinen kirjasto ja Sähköiset aineistot. Kolme vaihtoehtoa: ekirjasto, Verkkokirjasto ja e-kirjasto, ovat saaneet selkeästi enemmän

39 39 ääniä kuin muut vaihtoehdot. Kaikki ehdotukset ovat saaneet kannatusta, Elektroniset tiedonlähteet tosin vain yhden äänen. Jo tästä voi päätellä, että tiedonlähde ei sanana ole kovinkaan järkevä käyttää, se on terminä kömpelö ja ympäripyöreä. Eniten kannatusta, 35,5 %, on saanut termi ekirjasto, mihin saattaa hyvinkin vaikuttaa se, että se on EVTEKin nykyisillä sivuilla käytössä ja EVTEKin asiakkaat ovat siihen tottuneet. Termi pääsi myös Stadian tuloksissa 2. sijalle 4 äänellä, vain Stadian sivuilla nyt käytössä oleva termi e-aineistot sai stadialaisten vastauksissa enemmän eli 5 ääntä. Yhteistuloksissa e-aineistot sai vain 6 % äänistä. Tästä voinee tulla siihen johtopäätökseen, että tämän kysymyksen kohdalla vastauksiin vaikuttaa selkeästi se, mitä termiä on opittu käyttämään. Verkkokirjasto sai 19 % kannatuksen ja e-kirjasto 15 % kannatuksen. Esiintymiä lkm Esiintymiä % e-aineistot 7 5,6 Elektroninen kirjasto 8 6,5 Verkkokirjasto 24 19,4 ekirjasto 44 35,5 Elektroniset tiedonläht. 1 0,8 e-kirjasto 18 14,5 eaineistot 3 2,4 Virtuaalikirjasto 7 5,6 Sähköinen kirjasto 3 2,4 Sähköiset aineistot 8 6,5 Muu 1 0,8 Yhteensä ,0 Vastaus puuttuu 9 Yhteensä 133 Taulukko 1. Assosiaatiotesti. Tehtävä 1. Valikko-otsikot G Sisällöt Tehtävässä 2 pyydettiin yhdistämään tehtävässä listatut sisällöt tehtävän 1 valikko-otsikoiden kirjaimiin. Assosiaatiotestin tämä osa täytti tehtävänsä hyvin ja antoi tulokseksi juuri sellaista informaatiota, joka on hyödyllistä uusia www-sivuja suunniteltaessa. Tehtävässähän on kyse siitä, että lomaketta täytettäessä valitaan se vaihtoehto, mikä ensimmäiseksi mieleen tulee. Näin todennäköisesti toimitaan myös silloin, kun etsitään tarvittavaa tietoa www-sivuilta.

40 40 Tehtävässä 2 oli 22 kohtaa ja niiden kaikkien esittely tässä veisi turhan paljon tilaa, joten ne löytyvät kokonaisuudessaan liitteestä 5. Esittelen tässä kuitenkin muutaman mielestäni huomionarvoisen kohdan. Vastaajista suurin osa, 56 %, etsisi Tietokannat a-ö -sivua Valikon kohdan A (Aineistot/Kokoelmat) alta (kuvio 6). 37 % vastaajista etsisi tietoa Valikon kohdasta G (e-aineistot jne.). Tällä hetkellä Tietokannat a-ö on Stadian sivuilla sijoitettu e-aineistot -valikon alle. EVTEKin sivuilta ne löytyvät valikon kohdasta ekirjasto. Vastausten perusteella tieto Tietokannat a-ö -sivu on syytä sijoittaa sivustossa jollain tavalla sekä kohtaan A. aineistot/kokoelmat että G. e-aineistot jne. Tämän hoitaminen käytännössä riippuu sivuston rakenteesta ja siitä, mitä asioita päätetään nostaa valikon millekin tasolle. Joka tapauksessa sivuun voidaan viitata ja sinne voidaan linkkien avulla ohjata monesta paikasta, vaikka tietoa ei voidakaan sijoittaa kuin yhteen paikkaan. A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = Ei koske minua Kuvio 6. Assosiaatiotesti. Tehtävä 2. Sisällöt. Tietokannat a-ö Nelli-tiedonhakuportaalia koskevassa tehtävässä jätin tarkoituksellisesti pois selityksen siitä, mikä Nelli on, sillä halusin testata myös Nellin tunnettuutta. Jos kohdassa olisi lukenut Nellitiedonhakuportaali, se olisi saattanut johdatella vastaajia, jotka eivät tunne toimintoa. Vastaajista 32 % osasi silti sijoittaa Nellin valikon kohtaan G (e-aineistot jne.). Niukasti suurempi osa (33 %) vastaajista kuitenkin vastasi X eli eivät tunteneet toimintoa. Lisäksi 18 vastaajaa jätti kokonaan vastaamatta tähän kohtaan. Vastausten perusteella voi päätellä, että Nellitiedotusta kannattaa sijoittaa sivustolle aika moneen kohtaan. Tämän tehtävän kohdalla erityisesti olisi mielenkiintoista toistaa tehtävä antamalla vaihtoehdoksi Nelli-tiedonhakuportaali ja katsoa vaikuttaako se vastauksiin (kuvio 7).

41 41 A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = Ei koske minua Kuvio 7. Assosiaatiotesti. Tehtävä 2. Sisällöt. Nelli. Linkit-tehtävä (kuvio 8) kuvaa hyvin sitä, kuinka epämääräinen termi linkit on. Eräässä tehtävässä olikin vastaaja kirjoittanut tehtävän tähän kohtaan: Riippuu linkistä. Kirjaston sivuilla tämä tarkoittaa listaa kirjaston mielestä tärkeistä linkeistä, jotka on koottu asiakkaan elämää helpottamaan. Tämä ei ehkä ainakaan käsitetasolla näytä aukeavan asiakkaalle kovin helposti. Vastauksissa on varmaankin juuri sen vuoksi aika paljon hajontaa. 15 vastaajaa jätti kokonaan vastaamatta tähän tehtävään, ja kahdeksan oli sitä mieltä, että se ei koske heitä. A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = Ei koske minua Kuvio 8. Assosiaatiotesti. Tehtävä 2. Sisällöt. Linkit. Suurin osa tehtävään vastanneista (37 %) valitsi valikon G (e-aineistot jne.). Tämä on juuri se kohta, johon linkit tiedonlähdesivuille on kirjastojen sivustoilla yleensä laitettu. 25 % valitsi kohdan D (Kirjaston palvelut) ja 14 % kohdan A (Aineistot/Kokoelmat). Yleisesti assosiaatiotestin sisällöt-tehtävästä voi sanoa, että yksittäisiin kohtiin vastaamatta jättäneiden määrä oli yllättävän suuri. Tehtävässä oli annettu mahdollisuus valita: X=en tunne

42 42 toimintoa, mutta tästä huolimatta oli huomattavassa osassa lomakkeita jätetty vastaamatta osaan kohdista. Monissa lomakkeissa oli myös valittu joihinkin kohtiin useampi kuin yksi vaihtoehto, mikä aiheutti kohdan hylkäämisen. Lomaketta voisikin kehittää niin, että jokaisessa kohdassa olisi mahdollisuus valita kaksi vaihtoehtoa: ensisijainen ja toissijainen. Tosiasiassa käyttäjät www-sivuilta tietoa etsiessänsä kuitenkin kurkkaavat ensin yhdestä paikasta, ja jos sieltä ei vastausta löydy, katsovat he jostain muusta kohdasta Mielipiteet nykyisistä www-sivustoista Mielipiteitä nykyisistä sivuista annettiin Stadian kirjaston sivuista yhteensä kymmenen kappaletta ja EVTEKin kirjaston sivuista yhteensä 34 kappaletta. EVTEKin vastauksissa on leimallista, että siellä arvostellaan kovin sanoin kirjaston kokoelmatietokantaa OPACia (Open Access Catalogue) eli Welmua, joka ei kuitenkaan kuulu tämän tutkimuksen piiriin (11 vastausta). Welmu-hakua pidettiin sekavana ja epäkäytännöllisenä ja sivuston ulkoasua jopa rumana. Welmun arvostelu vastauksissa, vaikka kysyttiin mielipidettä kirjaston www-sivustosta, kuvaa hyvin sitä todellisuutta, että asiakas ei useinkaan ymmärrä, milloin palvelu vaihtuu eli milloin siirrytään pois kirjaston www-sivuilta Welmuun. Näin käy siitä huolimatta, että Welmun ulkoasu poikkeaa aikalailla www-sivustosta, ja sivuston url-osoite vaihtuu. Voi olla, että Welmukommentit on annettu tietoisesti, sillä joukossa oli yksi kommentti, jossa pyydettiin kirjastoon lisää kurssikirjoja. Kaikki vastaukset eivät kuitenkaan olleet negatiivisia. Kirjaston sivujen todettiin olevan selkeät ja niiltä on helposti löytänyt tarvitsemansa tiedon, yhdessä mainittiin sivujen olevan laajat ja helppokäyttöiset, yhdessä mainittiin erityisesti päivityksen toimivuus. Muutamassa vastauksessa mainittiin, että aluksi oli vaikea löytää sivuille. Yhdessä kaipailtiin elektronisia opinnäytteitä. Yhdessä vastauksessa mainittiin, että Tietokannat a-ö oli aluksi vaikea löytää. Stadian sivuista tulleessa palautteessa en tulkinnut olevan kommentteja Stadian OPACista Kurresta. Yhdessä vastauksessa kaivattiin linkkejä opiskelijoille tärkeisiin palveluihin kuten sähköpostiin, Winhaan tai lukujärjestyksiin. Yhdessä vastauksessa todettiin, että kotisivun ulkoasu saisi olla riisutumpi/selkeämpi ja yhdessä, että palvelujen hallinta on monimutkaista. Nämä kommentit tosin saattavat liittyä Kurreen. Yhdessä vastauksessa todettiin oikoteiden olevan hyvä ja toimiva apuväline. Kaiken kaikkiaan vapaista vastauksista kävi ilmi lainojen uusimisen ja varauksen tekemisen sekä itselle tärkeiden linkkien löytyvyyden tärkeys. Oikopolut ovat tärkeitä, ja niihin täytyy Metropolian kirjaston www-sivustolla panostaa. Selkeyden vaatimus asettaa kyllä paineita, kun todennäköisesti myös paineet aikamoisen tietomäärän saamiseksi kirjaston sivuille kasva-

43 43 vat, sillä organisaation kasvaessa myös tietomäärä lisääntyy. Sekä Stadiassa että EVTEKissä on ollut kolme koulutusalaa, Metropoliaan niitä tulee neljä ja koulutusohjelmat lisääntyvät huomattavasti verrattuna vanhoihin organisaatioihin. 8.4 Yhteenveto ja johtopäätökset Jo ensimmäisenä toteutettu heuristinen arvio kertoi sivustoista paljon. Se on osoitus siitä, että käytettävyyden tutkiminen kannattaa, vaikka kuinka pienimuotoisesti. Heuristiikkojen valintaan olisin voinut kiinnittää enemmän huomiota. Nyt valitsemani Nielsenin kymmenen heuristiikka ei ihan kaikilta osiltaan soveltunut täydellisesti tarkoitukseeni. Ainakin yhden heuristiikan olisi voinut jättää pois arvioinnista. Käytettävyystesteissä ilmeni, että asiat löytyvät sivustoilta kohtuullisen hyvin ja aika nopeasti. Hakutoimintoa, hakemistoa ja sivukarttaa osattiin käyttää hyväksi oikean tiedon löytämiseksi. Stadian sivuston leivänmurupolkua käyttivät kaikki koehenkilöt hyväkseen, mikä kertoo paljon leivänmurupolkujen hyödyllisyydestä. Suurimman ongelman tuottivat vieritettävät pitkät sivut, joilla on paljon tietoa. Niitä tulisikin välttää Metropolian kirjaston www-sivustoa suunniteltaessa. Katastrofaalisia käytettävyysongelmia ei heuristisen arvion ja käytettävyystestien tuloksista ilmennyt, mutta sen sijaan monia pieniä ongelmia kyllä. Erityisesti heuristisen arvion tuloksena saatiin lista pieniä käytettävyysongelmia, joiden toistuminen uusilla Metropolian kirjaston www-sivuilla olisi hyvä saada vältettyä. Heuristinen arvio on tutkimusmenetelmänä vahvasti ympäristöönsä sidonnainen, joten tutkimustuloksista voi kyllä oppia. On kutenkin selvä, että heuristinen arvio täytyy tehdä Metropolian kirjaston www-sivuille heti, kun niihin on syötetty jonkin verran sisältöä ja sen jälkeenkin säännöllisin väliajoin. Heuristisen arvion ehdoton vahvuus on sen perusteellisuus. Käytettävyystestien suunnittelu ja toteuttaminen yhden hengen voimin onnistuu kyllä, mutta ei ole optimitilanne enkä suosittele sitä kenellekään kuin pakottavassa tilanteessa. Testin ohjaajan ja tarkkailijan rooli on yhdelle henkilölle paljon - kumpaankin rooliin pitäisi pystyä keskittymään sataprosenttisesti, sillä molemmat roolit ovat tärkeitä. Testitilanteen dokumentointi esimerkiksi videokameralla on hyvä ja välttämätön, mutta ei täysin korvaa tarkkailijaa. Lisäksi testin ohjaajan pitäisi pystyä keskittymään täysin testitilanteeseen ja koehenkilöihin. Nyt tekemissäni testeissä koehenkilöt eivät olleet, yhtä lukuun ottamatta, luontaisesti puheliaita, ja voi olla että heistä olisi saanut enemmän irti, jos olisin voinut täysin keskittyä heihin ja joku muu olisi tehnyt muistiinpanoja.

44 44 Assosiaatiotestin tulokset olivat erittäin mielenkiintoisia ja niistä on suuresti apua Metropolian www-sivuston suunnittelussa. Assosiaatiotesti olikin mielestäni tämän tutkimussarjan antoisin ja mielenkiintoisin osa. Mielenkiintoista tuloksissa on se, että joissain kohdissa, kuten ekirjasto/e-aineistot, vanhoilta sivustoilta opitut käsitteet näkyivät tuloksissa selvästi. Kaikissa kohdissa näin ei kuitenkaan ollut, vaan esim. Toimipisteet ja aukioloajat valittiin useammin kuin Yhteystiedot myös evtekläisten vastauksissa, vaikka EVTEKin kirjaston sivustolla onkin käytössä termi Yhteystiedot. Tämä antaa ristiriitaista tietoa sivustoilla käytettyjen termien oppimisesta. Ilmiötä voisi kuitenkin ehkä selittää sillä, että ainakin EVTEKin wwwsivuston Google Analyticsin avulla tehdystä käytön seurannasta käy selvästi ilmi, että ekirjasto-sivu ja sen alasivua Tietokannat a-ö on sivustolla selvästi eniten käytetty palvelu. 9 Jatkotutkimustarpeet ja oman oppimisen arviointi 9.1 Jatkotutkimustarpeet Metropolian kirjaston www-sivuston käytettävyyden tutkiminen sivuston valmistuttua on ehdottoman perusteltu jatkotutkimuksen aihe. Muuten tämän opinnäytetyön projekti jää puolitiehen. Käytettävyyden tutkiminen ei saisi koskaan olla kertaluonteinen projekti, vaan prosessin pitäisi olla iteratiivinen ja läsnä koko tuotteen elinkaaren ajan. Varsinkin www-sivustojen suunnitteluvaiheessa testejä pitäisi tehdä aina, kun sivuille on tullut lisää sisältöä. Metropolian www-sivustosta tehdään koko sivuston tason käytettävyystutkimus kesän 2008 aikana, ja siihen saadaan toivottavasti mukaan jonkin verran myös kirjaston sivuston käytettävyyttä. Olen mukana työryhmässä, joka suunnittelee ja toteuttaa testit, joten tutkimusmatkastani käytettävyyden maailmaan tulee ainakin hieman pidempi kuin tämän opinnäytetyöprosessin mittainen. Vanhojen sivustojen käytettävyyden kartoitus auttaa toki uusien sivujen suunnittelussa, mutta uusille sivuille voi hyvin muodostua uudenlaisia käytettävyysongelmia, joita ei voi huomata muuten kuin käytettävyystutkimuksen avulla. Niinpä suosittelen lämpimästi, että Metropolian kirjaston www-sivustolle tehdään käytettävyystutkimus lähitulevaisuudessa. Järkevää olisi tehdä ensimmäinen testaus jo prototyyppivaiheessa, mutta käytännössä se jäänee tällä kertaa ajan puutteen vuoksi tekemättä. Kahden organisaation yhdistymisessä on paljon muutakin työsarkaa, ja itselläni on vastuualueena kirjaston www-sivuston suunnittelutyöryhmän vetämisen lisäksi kirjastojen kokoelmatietokantojen yhdistämisprosessin vetovastuu. Käytettävyystestaus viimeistään syksyllä uusilla sivuilla on ehdottoman suositeltavaa. Heuristinen arviointi kannattaa tehdä jo ennen sitä, mielellään ennen kuin sivuja aletaan syksyllä lukuvuoden alussa toden teolla käyttää. Käytettävyystutkimus pitäisi toistaa tasaisin väliajoin,

45 45 vaikkapa puolivuosittain, sillä www-sivujen sisältö elää koko ajan. Hyvä käytettävyys vaatii iteratiivisen testauksen. Metropolian kirjasto tarjoaa asiakkailleen muitakin www-pohjaisia palveluita www-sivustonsa lisäksi. Tällaisia ovet Nelli-tiedonhakuportaali, Metropolian kirjaston kokoelmatietokannan www-versio OPAC (Open Access Catalogue), elektronisten opinnäytetöiden kokoelma Elmeri sekä monet kirjaston sivuston kautta löytyvät tietokannat. Niiden käytettävyyttä olisi hyvä kartoittaa. Asiakkaiden on usein vaikea hahmottaa, milloin he ovat kirjaston www-sivuilla ja milloin kirjaston sivujen kautta jossain muussa palvelussa. Näiden palvelujen käytettävyys vaikuttaa melkoisesti mielikuviin kirjaston verkkopalveluja arvioitaessa. Tämä on käynyt ilmi mm. niissä tutkimuksissa, joita Kansalliskirjaston koordinoimana verkkokyselynä toteutetaan korkeakoulukirjastoissa joka toinen vuosi. Asia toistui tässäkin tutkimuksessa assosiaatiotestin vapaan kysymyksen vastauksissa. Työsarkaa käytettävyyden saralla siis riittää tulevaisuudessakin. 9.2 Oma oppiminen Tämän opinnäytetyön tekemisen prosessi on ollut mielenkiintoinen ja haastava. Teoriaa on tullut luettua ja erilaisten tutkimusten tekemistä harjoiteltua. Vaikkakin kolmen erilaisen tutkimusmenetelmän toteuttaminen yhden opinnäytetyön tiimoilta oli aika kunnianhimoinen projekti ja aikamoinen haaste, tuli sitä tehdessä opituksi aika paljon. Käytettävyys on aiheena äärimmäisen mielenkiintoinen ja monimuotoinen. Käytettävyysasioiden kanssa puuhailu opettaa nöyryyttä, jota ei suunnittelijalla voi koskaan olla liikaa. Wwwympäristössä on omat ominaispiirteensä: koskaan ei voi jäädä laakereilleen lepäämään ja todeta, että valmista tuli. Www-sivustot eivät valmistu koskaan, vaan kehittyvät ja päivittyvät koko ajan, eikä niistä koskaan tule täydellisiä, vaan parempaan täytyy pyrkiä koko ajan. Kun yhdistää nämä kaksi, käytettävyyden ja www-sivustot, on tuloksena loputon iteratiivinen prosessi. Ymmärrettävyys on aiheena vaikea, enkä ole ihan varma, onnistuinko oikeasti pureutumaan ymmärrettävyyteen tutkimuskohteena. Heuristisessa arvioinnissa aiheeseen on kovin vaikea tarttua. Käytettävyystesteissä voi yrittää rakentaa testitehtävän niin, että koehenkilön on ymmärrettävä vaikkapa valikon termi, jotta hän onnistuu sen alta löytämään tarvitsemansa tiedon. Tehtävien onnistumisesta tai epäonnistumisesta voi tehdä johtopäätöksiä termien ymmärrettävyydestä. Assosiaatiotestin avulla yritetään selvittää, mitä asioita käyttäjät intuitiivisesti liittävät toisiinsa. Siinä yritetään pureutua käyttäjien aivoituksiin.

46 46 Monta asiaa olisin näin jälkikäteen arvioituna voinut tehdä toisin. Kun arvioin tekemistäni ja oppimistani, voisin vedota vanhaan sanontaan kantapään kautta oppimisesta. Uskoisin, että niitä virheitä, jotka tämän prosessin aikana tein, en varmaankaan enää toista. Uusia virheitä voin toki tehdä. Oppiminen toimii vähän niin kuin käytettävyystutkimus. Tunnistetut virheet poistuvat, mutta uusia tulee tilalle. Käytettävyyteen ja ymmärrettävyyteen tutustuminen on muuttanut ajattelutapani toivottavasti lopullisesti sekä kuluttajana että suunnittelijana. Käyttäjänä olen saanut itsevarmuutta, enkä enää niin helposti tunne itseäni typeräksi ja riittämättömäksi, jos en osaa käyttää jotain ohjelmistoa tai laitetta. Ensimmäisenä mieleeni tulee, että tuotetta ei ole alistettu käytettävyystutkimukselle. Suunnittelijan roolissa minussa saattoi ennen asua pieni ääni, joka sanoi, ettei suunnittelemissani www-sivuissa ole mitään vikaa, vaan vika on käyttäjissä. Näin ei ole enää. Käyttäjä on aina oikeassa.

47 47 Lähteet Alasilta, A Verkkokirjoittajan käsikirja, 2. p. Helsinki: Inforviestintä. Courage, C. & Baxter, K Understanding your users. A practical guide to user requiremets. Methods, tools, and techniques. Amsterdam: Elsevier. Dumas, J. & Redish, J A practical guide to usability testing. Exeter: Intellect. Ermi, L Tavoitteena emotionaalisesti miellyttävä käyttökokemus. Teoksessa Lankoski, P. & Kirvesmäki, L. (toim.) Henkilökohtainen navigointi. Periaatteita käyttöliittymien ja käyttökokemusten suunnitteluun. Tampere: Tampere Universty Press. Hyysalo, S Käyttäjätieto ja käyttäjätutkimuksen menetelmät. Helsinki: Edita. Iisa, K., Piehl, A. & Kankaanpää, S Tekstintekijän käsikirja. 3. p. Helsinki: Yrityskirjat. Ivanoff, S., Järventaus, M. & Nieminen, S Tiedon ymmärrettävyys www-sivuilla. Espoo: Teknillinen korkeakoulu, Koulutuskeskus Dipoli. Karhula, P Verkossa - uudelleen organisoituva kirjastotyö. Teoksessa Karppinen, I. & Piukkula, J. (toim.) Kirjastot it-ympäristössä. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu. Kauhanen-Simanainen, A Sisältöä verkkoon - mitä sisällön tuottajan pitää hallita. Helsinki: IRH konsultointi. Korvenranta, H Asiantuntija-arvioinnit. Teoksessa Ovaska, S., Aula, A. & Majaranta, P. (toim) Käytettävyystutkimuksen menetelmät. Tampere: Tampereen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos. Koskinen, J Käytettävyystestaus. Teoksessa Ovaska, S., Aula, A. & Majaranta, P. (toim.) Käytettävyystutkimuksen menetelmät. Tampere. Tampereen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos. Krug, S Don t make me think! A common sense approach to web usability. Indianapolis: New Riders. Krug, S Älä pakota minua ajattelemaan! Tervettä järkeä verkkosuunnitteluun. 2. laitos. Helsinki: Readme.fi. Kuutti, W Käytettävyys, suunnittelu ja arviointi. Helsinki: Talentum. Lazar, J Web usability. A user-centered design approach. Boston: Addison-Wesley. Morkes, J. & Nielsen, J Concise, SCANNABLE, and objective: How to write for the Web. [WWW-dokumentti]. <http://www.useit.com/papers/webwriting/writing.html>. (Luettu ). Nielsen, J Usability engineering. San Diego: Morgan Kaufmann. Nielsen, J Ten good deeds in web design. [WWW-dokumentti]. <http://www.useit.com/alertbox/ html> (Luettu ). Nielsen, J. 2005a. Heuristic evaluation. [WWW-dokumentti]. <http://www.useit.com/papers/heuristic/> (Luettu )

48 48 Nielsen, J. 2005b. Ten usability heuristics. [WWW-dokumentti]. <http://www.useit.com/papers/heuristic/heuristic_list.html> (Luettu ) Nielsen, J. & Loranger, H Prioritizing web usability. Berkeley, CA: New Riders. Nielsen, J. 2007a. Blah-blah text: keep, cut, or kill? [WWW-dokumentti]. <http://www.useit.com/alertbox/intro-text.html> (Luettu ). Nielsen, J. 2007b. Fast, cheap, and good: yes, you can have it all. [WWW-dokumentti]. <http://www.useit.com/alertbox/fast-methods.html> (Luettu ). Norlin, E. & Winters, C Usability testing for library web sites. A hands-on guide. Chicago: American Library Association. NOTCOT 2006: World Usability day [WWW-dokumentti]. (Luettu ]. Parkkinen, J Hyvään verkkopalveluun. Käytettävyysopas verkkoviestijöille. Helsinki: Inforviestintä. Rubin, J Handbook of usability testing. How to plan, design, and conduct effective tests. New York: Wiley. SFS-EN ISO Näyttöpäätteellä tehtävän toimistotyön ergonomiset vaatimukset: osa 11: käytettävyyden määrittely ja arviointi. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Sinkkonen, I., Kuoppala, H., Parkkinen, J. & Vastamäki, R Käytettävyyden psykologia. 3. uud. p. Helsinki: Edita IT Press. Tieteellisten kirjastojen yhteistilastotietokanta. [WWW-dokumentti]. <https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.jsp> (Luettu ). Wiio, A Käyttäjäystävällisen sovelluksen suunnittelu. Helsinki: IT Press. Wiio, O Viestinnän tietotekniikkaa ja esitysviestintää. Helsinki: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

49 49 Kuvat Kuva 1. Stadian kirjaston www-sivusto. Sosiaali- ja terveysalan linkkejä....7 Kuva 2. Suunnittelun osapuolet (Courage & Baxter 2005, 5)...9 Kuva 3. Leveä informaatiohierarkia (Lazar 2005, 111) Kuva 4. Syvä informaatiohierarkia (Lazar 2005, 111) Kuva 5. Käytettävyys järjestelmän yleisessä hyväksyttävyydessä (Nielsen 1993, 25) Kuva 6. Käytettävyys (NOTCOT 2006) Kuva 7. Käytettävyyden käsiterakenne (SFS-EN ISO , 10) Kuva 8. Metropolian www-sivuston etusivu Kuva 9. Stadian kirjaston www-sivuston etusivu Kuva 10. EVTEKin kirjaston www-sivuston etusivu Kuviot Kuvio 1. Assosiaatiotesti. Tehtävä 1. Valikko-otsikot A Kuvio 2. Assosiaatiotesti. Tehtävä 1. Valikko-otsikot B Kuvio 3. Assosiaatiotesti. Tehtävä 1. Valikko-otsikot C Kuvio 4. Assosiaatiotesti. Tehtävä 1. Valikko-otsikot D Kuvio 5. Assosiaatiotesti. Tehtävä 1. Valikko-otsikot F Kuvio 6. Assosiaatiotesti. Tehtävä 2. Sisällöt. Tietokannat a-ö Kuvio 7. Assosiaatiotesti. Tehtävä 2. Sisällöt. Nelli Kuvio 8. Assosiaatiotesti. Tehtävä 2. Sisällöt. Linkit Taulukot Taulukko 1. Assosiaatiotesti. Tehtävä 1. Valikko-otsikot G

50 50 Liitteet Liite 1: Heuristisen arvioinnin tulokset Liite 2: Käytettävyystestin runko Liite 3: Käytettävyystestin tulokset Liite 4: Assosiaatiotesti Liite 5: Assosiaatiotestin tulokset taulukoina... 66

51 51 Liite 1 Heuristisen arvioinnin tulokset Ongelmien vakavuusluokituksen viisiportainen asteikko, Nielsen: (Korvenranta 2005, 115.) 0. Kyseessä ei ole käytettävyysongelma. 1. Kosmeettinen käytettävyysongelma, korjataan, jos on aikaa. 2. Pieni käytettävyysongelma, haittaa käyttöä, korjataan. 3. Suuri käytettävyysongelma, vaikeuttaa käyttöä merkittävästi, korjattava heti. 4. Katastrofaalinen käytettävyysongelma, ongelma on korjattava, tuotetta ei voi päästää myyntiin. Stadian kirjaston www-sivuston heuristisessa arvioinnissa löydetyt ongelmat vakavuusluokan mukaan: 0. Kyseessä ei ole käytettävyysongelma. Valikko oikealla häiritsee, olisi parempi vasemmalla 1. Kosmeettinen käytettävyysongelma, korjataan, jos on aikaa. Linkkilistat pitkiä. Pdf-tiedosto avautuu samaan ikkunaan, ei miellytä!!! Linkkejä-sivu ei ole keskitetty, vaikka kaikki muut ovat (8) Etsi kirjaston sivustosta sekoittuu hae-toimintoon Leivänmurut loppuvat kesken Etäkäyttö-sivu (mm.) hyppää vasemmalle Fontti pienehkö, välillä ei suurennettavissa, jossain osa tekstistä muuttaa kokoa, osa ei Linkkien värit OK, ehkä, mutta muuttuuko väri vai? Ajankohtaista alkaa päivämäärällä [pvm], huono ratkaisu 2. Pieni käytettävyysongelma, haittaa käyttöä, korjataan. Pitkiä sivuja, esim. ajankohtaista-sivu (arkisto) Ajankohtaista-osio etusivulla hieman hassu, kaikki tiedotteet ohjaavat sivun alkuun. Ulkopuolinen linkki aukeaa samaan ikkunaan (MUSA, TEPA), soten alan kaikki yms... Muuten yleensä uuteen selainikkunaan. Valikko aina yläreunassa, siirtyy pois näkymästä kun sivua skrollaa. Visuaalisesti tylsät sivut, paljon tekstiä. Ei oikein tahdo jaksaa lukea. Tekstiä paljon, varsinkin sivujen pituuteen voisi kiinnittää huomiota. Kaukopalvelulomake - Mitä on kaukopalvelu?! Kaipaa selitystä Hankintaehdotuslomake paremmin selitetty, mutta voivatko opiskelijatkin? Palautelomakkeet -otsikon alla palautelomake virhe/epäloogisuus Oikotiet vain etusivulla Valikon teksti ja sivun otsikko eivät aina vastaa toisiaan 3. Suuri käytettävyysongelma, vaikeuttaa käyttöä merkittävästi, korjattava heti. Isoja otsikoita, vastaako sisältö aina otsikkoa? Jotkut linkit aukeavat samaan ikkunaan, esim. pikalinkit (Helkasta ei pääse takaisin) Aralis-sivut Kulttuuri- ja palveluala-linkit eivät toimi Heuristisessa arvioinnissa esille tulleita positiivisia huomioita

52 52 Liite 1 Tietokannat a-ö: pitkä, mutta aakkostus hyvä, hyvin jaksotettu Oikoteitä-kohta hyvä niille, jotka tietävät mitä etsivät. Avain-logo havainnollinen!! FAQ-osio hyvä. Tosin pitkä ja ankkuroidut linkit hieman epäselviä, miksi kysymykset alussa? Toimisi ihan listanakin. Ylös-linkki hyvä (pitkällä sivulla). Otsikkopalkit näkyviä ja loogisia, opittavia. Navigointi ihan OK Muistia autetaan hyvin leivänmuruilla EVTEKin kirjaston www-sivuston heuristisessa arvioinnissa löydetyt ongelmat vakavuusluokan mukaan: 0. Kyseessä ei ole käytettävyysongelma. Ajankohtaisissa myös aika vanhoja asioita Liiketalouden tiedonlähteet kannattaisi ehkä lajitella eri tavalla Tekniikka: käsikirjoja - mitä se tarkoittaa? 1. Kosmeettinen käytettävyysongelma, korjataan, jos on aikaa. Tekniikan linkkilista sivu aika pitkä, pitäisikö jakaa useammalle sivulle?? Poikkeusaukioloajat taulukkoon, näyttävät nyt sekavilta Ajankohtaista-sivun päivityspäivämäärät epäselviä Viimeksi päivitetty pvm kadonnut sivuilta Yhteystiedot-sivun otsikko muita alempana Palaute-sivun otsikko liian pienellä fontilla Palaute-sivulle enemmän selitystä, palautetta mistä? Sivu aika tyhjä! Etusivulla liian monta ajankohtaista-otsikkoa, palkissa voisi siirtää alemmaksi Ajankohtaista raameihin tai erilliselle taustavärille Welmu- Nelli ym. logot sivuilla liian suuria! Sivupalkin teksti liian suurta PrettyCirc selitys kehysten sisään Oikean laidan oikopolut hyvät, mutta visuaalisesti liian suuret! 2. Pieni käytettävyysongelma, haittaa käyttöä, korjataan. Skrollaus liian pitkä, kun valikko katoaa näkyvistä Ylös/takaisin linkki puuttuu pitkiltä skrollattavilta sivuilta Sivun alkuun pieni johdanto (esim. yleiset tiedonlähteet -sivu, vrt. Tietokannat A-Ö) Leivänmurut puuttuvat (valikko näyttää sijainnin, mutta ei yhtä hyvin) Ajankohtaista (3 uusinta) ei näy enää 3-tasolla PrettyCirc-tekstilinkki lisättävä (nyt vain kuva, ei linjassa) Otsikon alle kannattaisi aina laittaa pieni johdantoteksti Pitkällä sivulla pitäisi lopussa olla sivun alkuun linkki, nyt puuttuu 3. Suuri käytettävyysongelma, vaikeuttaa käyttöä merkittävästi, korjattava heti. Ebrary-huomautus, linkki ei toimi

53 53 Liite 1 Heuristisessa arvioinnissa esille tulleita positiivisia huomioita Poikkeusaukioloajat etusivulla hyvä asia, ei tarvitse klikkailla turhaan. Welmu, Nelli ja PrettyCirc linkit oikealla hyvät, varsinkin kun ovat siellä aina joka sivulla. Sivulla vähän tekstiä, mikä on hyvä. Lukon merkki tietokantalinkeissä hyvä. (Molemmat, lukko ja avain hyviä symboleja) Linkkilistat sinänsä hyvä asia (kysyin erikseen mielipidettä). Kulttuurin tiedonlähteet sivu mielenkiintoinen, vanhojentanssipukuun vinkkejä Ei kaipaa lisätietotekstejä linkkeihin (esim. kulttuurin linkit). (tätä kysyin erikseen) Sivustokartta miellyttävän lyhyt (kirjaston), koko sivuston tasolla menee liian pitkäksi Valikko vasemmalla, mikä on hyvä Ajankohtaista-otsikot oikealla, ehkä kannattaisi siirtää ylös?

54 54 Liite 2 Käytettävyystestin runko Hei, minä olen Päivi! Kiitos, että olet lupautunut testaajiksi! Tämän testin tarkoitus on saada tietoa Stadian ja EVTEKin kirjastojen www-sivustojen käytettävyydestä. Työ liittyy opinnäytetyöhöni, ja tuloksia käytetään hyväksi Metropolian kirjaston www-sivujen suunnittelussa. Testissä ei ole tarkoitus arvioida sinua vaan testata www-sivustojen käytettävyyttä. Annan sinulle yhden tehtävän kerrallaan yhteensä 10 kpl. Puhu koko ajan ääneen! Ihmettele, kommentoi, moiti, kehu Tämä testi videoidaan, että voin palata siihen jälkikäteen. Videota ei käytetä muihin tarkoituksiin eikä sitä esitetä julkisesti missään. Kysy, jos jokin askarruttaa tai on epäselvää. Saat myös milloin tahansa lopettaa, jos siltä tuntuu. Sinun mielipiteesi ovat ne oikeat ja tärkeät! Kaikki kommentit ovat tervetulleita. Onko kysyttävää? Aloitetaan! (Ohjaajalle) Laita videokamera päälle! KYSYMYKSET Stadian kirjaston www-sivusto, Tehtävä 1. Tarvitset kirjaa Tutki ja kirjoita ja haluat tietää, onko kirjaa saatavilla Stadian kirjastosta. Tehtävä 2. Ajattelit tutustua vaatetusalaan liittyviin www-sivuihin ja sitä varten haluat katsoa, löytyisikö kirjaston sivuilta apua. Tehtävä 3. Haluat mennä Stadian Vanhan Viertotien toimipisteen kirjastoon ensi perjantaina, ja haluat sitä varten tarkastaa aukioloajat. Tehtävä 4. Tarvitset tietoa standardeista SFS-OnLine -tietokannasta. Tehtävä 5. Sähköpostiosoitteesi on muuttunut, ja haluat kertoa kirjastoon tiedoksi uuden sähköpostiosoitteesi. EVTEKin kirjaston sivusto, Tehtävä 1. Tarvitset kirjaa Tutki ja kirjoita ja haluat tietää, onko kirjaa saatavilla EVTEKin kirjastosta. Tehtävä 2. Haluat ottaa yhteyttä EVTEKin kirjaston johtajaan, ja tarvitset sitä varten puhelinnumeron. Tehtävä 3. Olet valmistumassa EVTEKistä ja sinun pitäisi syöttää opinnäytetyösi tiivistelmä tiivistelmätietokantaan. Sitä varten sinun pitäisi löytää lomake, jolla tiedot syötetään. Tehtävä 4. Tarvitset kurssin esseetä varten aineistoa, ja sinun pitäisi hakea tietoa Ebscotietokannasta. Tehtävä 5. Tarvitset tietojenkäsittelyn kurssille materiaalia, ja haluaisit tietää, mitä tiedonlähteitä on kirjaston sivuilla listattu Tietotekniikan koulutusohjelmalle.

55 55 Liite 3 Käytettävyystestien tulokset Testitehtävissä annettiin kahdelle ensin Stadian ja sitten EVTEKin sivustoa koskevat tehtävät ja kahdelle ensin EVTEKin ja sitten Stadian sivustoa koskevat. Tehtävien suoritusjärjestys arvottiin. Jokaisen tehtävän lopussa on listattu tehtävän tavoitteet ja testeistä tehdyt johtopäätökset. Henkilö x = Koehenkilö testausjärjestyksessä. x tehtävä. = Kertoo kuinka mones kyseinen tehtävä oli koehenkilölle. Stadian kirjaston www-sivusto, Tehtävä 1. Tarvitset kirjaa Tutki ja kirjoita ja haluat tietää, onko kirjaa saatavilla Stadian kirjastosta. Henkilö 1, 3. tehtävä (0 min 58 s.) Polku: Kirjastokokoelmat -> Haku omista kokoelmista -> Kurre-tietokanta (leipätekstissä). Kommentit: - Henkilö 2, 2. tehtävä (0 min 39 s.) Polku: Nelli (pikalinkeistä) -> Pikahaku (Welmu-haku, ollaan EVTEKin verkossa, joten menee EVTEKin Nelliin, mutta tehtävä katsotaan suoritetuksi.) Kommentit: - Henkilö 3, 2. tehtävä (1 min 28 s.) EPÄONNISTUI Polku: Kirjastokokelmat -> Etsi kirjaston sivustosta -> Kirjastokokoelmat -> Kirjaston etusivulle -> Helka (pikalinkeistä) Kommentit: - Henkilö 4, 3. tehtävä (0 min 42 s.) Polku: Tiedonhaun opetus -> e-aineistot -> Haku omista kokoelmista -> Kurre-linkki Kommentit: Tää menee vähän hassusti täällä, että toi ei löydy täältä (näyttää valikkoa) vaan tuolta (näyttää leipätekstiä) Tehtävän tavoite: Selvittää, löytävätkö käyttäjät Kurre-tietokannat helposti, ja mitä reittiä he sinne mennessään käyttävät. Johtopäätökset: Pääsääntöisesti helppo tehtävä, mutta osoittautui yllättävän vaikeaksi jos ei tiedä tietokannan nimeä eikä tunne sitä ennestään. Kaksi neljästä ei löytänyt Kurrea: yksi eksyi Nelliin, yksi Helkaan. Samat henkilöt löysivät kuitenkin Welmu-haun nopeasti, joten tästä ei voi vetää mitään pitkälle vieviä johtopäätöksiä. OPAC-linkki (Welmu/Kurre) olisi varmaankin oltava pikalinkkien lisäksi ainakin palvelujen ja aineistojen alla. Helka ja Arsca-linkkeihin (pika) tarvitaan selitykset?

56 56 Liite 3 Tehtävä. 2. Ajattelit tutustua vaatetusalaan liittyviin www-sivuihin ja sitä varten haluat katsoa, löytyisikö kirjaston sivuilta apua. Henkilö 1, 2. tehtävä. (7 min 10 s.) Polku: Palvelut -> e-aineistot -> Palvelut -> Etsi sivustosta-> e-aineistot -> Linkkejä Kommentit: Tää on hankala löytää oisko e-aineistossa no en kyllä usko että löytäisin täältä aika paljon saa kyllä käydä läpi jos vaatetusalaa täältä hakee ei ainakaan missään suoraan täällä se jossain vois olla kyllä tää aika kauan kestää jos meinaa täältä löytää (kehotus kommentoida näkemäänsä) kyllä nää ihan hyvin nää linkit on tässä kyllä mä olettaisin että se kulttuuriin liittyy, koska EVTEKin sivullakin se on kulttuurin alla nää on tehty vähän liian yleisiksi, täällä on sit hankala löytää pienempää, jos haluu tarkkaa Henkilö 2, 3. tehtävä. (0 min 49 s.) Polku: Linkkejä -> Kulttuuri- ja palveluala -> Vaatetusala Kommentit: Mä otan tost ton linkkeja ja sitten tässä! Henkilö 3, 1. tehtävä (5 min 45 s.) LUOVUTTI 5.45 min jälkeen. Polku. Etsi kirjaston sivustosta -> Linkkejä -> Kulttuuri ja palvelualan linkkejä (ei skrollannut tarpeeksi alas) -> Etsi kirjaston sivustosta -> FAQ -> e-aineistot -> Verkkolehdet -> Kirjastokokoelmat -> VESA -> haku: vaatetusala -> Kirjastokoelmat Kommentit: Mä en ollenkaan lähtis hakee mitään www-sivuja kirjaston kautta (Linkkejäsivulla) ei tässä mitään vaatetusalasta ole tossa on google ja wikipedia linkit, mutta niihin menisin muuta kuin kirjaston kautta toi on kyl niin ihme tehtävä, et mä en lähtis hakee mitää www-sivuja kirjaston kautta kun ei mitään kirjoja tartte hakee ni ja täs on tää e- aineisto mut ei tääkään, onko siinä sitten niitä en mä näistä tiedä yhtään mitään verkkolehdet ei voi olla, eihän täältä enää pääse mihinkään www-sivuille (vesassa) emmä kyllä ainakaan tätä osaa käyttää emmä kyllä osaa (luovuttaai Henkilö 4, 5. tehtävä (0 min 43 s.) Polku: e-aineistot -> Linkkejä -> Kulttuurialan linkit Kommentit: Ainakin mä näin jossain välissä linkin missä on aloittain kulttuurialan tossa! Tehtävän tavoite: Katsoa, miten helposti käyttäjä löytävät alakohtaisten tiedonlähteiden linkit ja kuinka tehtävän kohteen sijainti pitkän vieritettävän sivun keskellä vaikuttaa löydettävyyteen. Johtopäätökset: Tehtävä jakaa: osalle tosi helppo, osalle kamalan vaikea. Vieritettävä sivu tuotti osalle hankaluuksia. Yksi kyseenalaisti www-sivulinkkien tarpeellisuuden kirjaston sivuilla. Yksi keskeytti. Tehtävä. 3. Haluat mennä Stadian Vanhan Viertotien toimipisteen kirjastoon ensi perjantaina, ja haluat sitä varten tarkastaa aukioloajat. Henkilö 1, 1. tehtävä. (1 min 24 s.) Polku: Yhteystiedot ja aukiloajat -> Kulttuuri- ja palveluala -> Sosiaali- ja terveysala -> Tekniikka ja liikenne -> Sosiaali- ja terveysala -> Vanha viertotie. (Menee heti Yhteystiedot ja

57 57 Liite 3 aukiolot -kohtaan. Ei huomaa päänäytön suoria linkkejä vaan menee valikon koulutusalalinkkeihin ja selaa ne läpi.) Kommentit: Etsii ja pohtii: tää on vähän huonosti, kun ei oo suoraa. Jos ei käytännössä tiiä mihin linjaan se kuuluu Selaan nää kaikki läpi. Etsii kaikki koulutus Henkilö 2, 4. tehtävä. (0 min 14 s.) Polku: Yhteystiedot ja aukioloajat -> Vanha Viertotie Kommentit: - Henkilö 3, 3. tehtävä (0 min 18 s.) Polku: Yhteystiedot ja aukioloajat -> Vanha Viertotie Kommentit: - Henkilö 4, 4. tehtävä (0 min 15 s.) Polku: Yhteystieto ja aukioloajat -> Vanha Viertotie Kommentit: No tää pitäs olla nopea löytää ja tässä se on. Tehtävän tavoite: Katsoa, miten toimipisteiden tiedot löytyvät ja erottuvatko aukioloajat tekstin keskeltä. Johtopäätökset: Pääsääntöisesti tehtävä oli helppo ja yhteystietojen jaottelu ja paikka ovat ymmärrettäviä. Sudenkuoppa on, jos ei näe Yhteystiedot- ja aukioloajat -sivun leipätekstin linkkejä ja menee alakohtaisiin valikoihin, joissa joutuu Vanhan Viertotien vierittämään sivua nähdäkseen tiedot. Yksikään koehenkilö ei maininnut häiriintyvänsä siitä, että aukioloajat eivät ole erikseen taulukossa, vaan keskellä tekstiä. Kaikki koehenkilöt hahmottivat ne sivulta helposti. Tehtävä. 4. Tarvitset tietoa standardeista SFS-OnLine -tietokannasta. Henkilö 1, 5. tehtävä. (1 min 33 s.) EPÄONNISTUI. Ei löydä, vaan päätyy ottamaan yhteyttä tietopalveluun. Polku: Etsi -> Tietopalvelu -> Kirjaston palvelut Kommentit: Jos täält löytyis tietokannat jostain tietopalvelu tossa meniskö toi: Kun tarvitset tiedonhakuja ja selvitystä ota yhteyttä kirjaston henkilökuntaan (kysymys: sekö on sun ratkasu?) joo, siihen mä päädyn. Henkilö 2, 5. tehtävä. (0 min 43 s.) Polku: Etsi kirjaston sivustosta -> Hakuteokset ja standardit -> SFS online Kommentit: - Henkilö 3, 5. tehtävä (1 min 56 s.) Polku: e-aineistot -> Ohje välityspalvelimen asetuksista -> e-aineistot (back) -> Hakuteokset ja standardit -> SFS

58 58 Liite 3 Kommentit: Koko kysymys ei sano mulle yhtään mitään voisko noit sit kattoo e-aineistosta mitäs tost pystyy valitsee sit, mä valitsen ton standardit (katsoo, puistelee päätään ja skrollaa alas ja takaisin ylös ja sitten löytää.) Henkilö 4, 2. tehtävä (0 min 16 s.) Polku: e-aineistot -> Hakuteokset ja standardit - SFS Kommentit: Nyt siis vaan pitää löytää SFS online -tietokanta no se löyty suht helposti ei sais avautua samaan sivuun! Tehtävän tavoite: Kartoittaa, millä tavalla käyttäjät etsivät tietokantoja sivustolta. Johtopäätökset: Löytyi pääsääntöisesti hyvin, tosin yksi koehenkilö epäonnistui, mutta päätyi kuitenkin ihan hyvään ratkaisuun eli ottamaan yhteyttä kirjaston henkilökuntaan. Tässä tehtävässä hakemisto (Etsi kirjaston sivustosta) osoittautui hyväksi avuksi oikean tiedon löytymiseen. Tehtävä. 5. Sähköpostiosoitteesi on muuttunut, ja haluat kertoa kirjastoon tiedoksi uuden sähköpostiosoitteesi. Henkilö 1, 4. tehtävä. (0 min 53 s.) Polku: Palautelomakkeet -> Asiakastietojen muutos -lomake Kommentit: Joo olisko palautelomakkeet täällä on tää asiakastietojen muutosilmoitus meniskö samalla sähköpostiosoitteen muutos tossa on asiakastietojen muutoslomake Henkilö 2, 1. tehtävä. (0 min 26 s.) Polku: Palautelomakkeet -> Asiakastietojen muutoslomake Kommentit: - Henkilö 3, 4. tehtävä (0 min 52 s.) EPÄONNISTUI, meni Helkaan. Polku: Helka -> asiakastiedot Kommentit: Veikkaisin että sinnekin pitää mennä sen Helkan kautta sitten asiakastiedot mulla ei oo nyt tota numero, mut varmaan tohon pitäis laittaa kirjastokortin numero ja sukunimi, niin sitä kautta se antais vaihtaa en tiedä Henkilö 4, 1. tehtävä (1 min 52 s.) Polku: Palvelut -> Linkkejä -> Etsi kirjaston sivustosta -> e-aineistot -> Tiedonhaun opetus -> Palvelut -> Yhteystiedot ja aukioloajat -> Palautelomakkeet- > Asiakastietojen muutoslomake Kommentit: Vähän saa tutkia, että miten pääsee ei ainakaan mitään ihan selvää pitäs varmaan saada sitten joku kiinni kun ei ainakaan suoraan löydy tai en ainakaan itse löydä, että mistä sais netistä sitä, mutta siellä on palautelomakkeissa no löyty kyllä palautelomakkeet, ymmärtää kyllä vähän eri tavalla Tehtävän tavoite: Testata, miten käyttäjät löytävät asiastietojen muutos -lomakkeen. Ymmärtävätkö he, että se löytyy Palautelomakkeet-valikon alta.

59 59 Liite 3 Johtopäätökset: Pääsääntöisesti tehtävästä suoriuduttiin hyvin ja verraten nopeasti, yksi eksyi Helkaan ja epäonnistui. Jos hän olisi päässyt kirjautumaan Helkaan, hän olisi pian huomannut, ettei asiakastietojen muuttaminen onnistu OPACissa, mutta nyt tehtävä keskeytyi. EVTEKin kirjaston www-sivusto, Tehtävä. 1. Tarvitset kirjaa Tutki ja kirjoita ja haluat tietää, onko kirjaa saatavilla EVTE- Kin kirjastosta. Henkilö 1, 3. tehtävä. (0 min 37 s.) Polku: Palvelut -> Welmu (leipätekstin linkki) Kommentit: - Henkilö 2, 4. tehtävä (0 min 27 s.) Polku: Welmu-haku (pikalinkki) Kommentit: - Henkilö 3, 2. tehtävä (0 min 12 s.) Polku: Welmu-haku (pikalinkki) Henkilö 4, 5. tehtävä (1 min 20 s.) Polku: Palvelut - Welmu-haku (leipätekstissä) (ei tehnyt hakua) Kommentit: Vois olla tuolla ekirjastossakin tietokannoissa listattuna, se helposti löytys tosta, mutta palveluistahan se nyt löyty. Tehtävän tavoite: Saada selville, löytävätkö koehenkilöt Welmu ja mitä reittejä he käyttävät. Johtopäätökset: Welmu löytyi pääsääntöisesti hyvin, ja ainakin osa lienee oppinut reitin aiemmin. Kaksi meni suoraan pikalinkistä, kaksi Palvelut-sivun leipätekstin linkistä, mikä kertoo käyttäjien erilaisuudesta. Yksi kaipasi Welmu-linkkiä myös tietokantaluetteloon. Tehtävä. 2. Haluat ottaa yhteyttä EVTEKin kirjaston johtajaan, ja tarvitset sitä varten puhelinnumeron. Henkilö 1, 4. tehtävä. (1 min 15 s.) EPÄONNISTUI Polku: Yhteystiedot -> palaute -> EI LÖYDÄ, päätyy lähettämään sähköpostia osoitteeseen Kommentit: Yhteystiedot tuosta ja kirjaston johtaja täällä jossain ahaa päätyisin tähän ratkaisuun laittaisin palautteen -osoitteeseen. Henkilö 2, 1. tehtävä. (0 min 57 s.)

60 60 Liite 3 EPÄONNISTUI Polku: Yhteystiedot -> EI LÖYDÄ, päätyy soittamaan Myyrmäen kirjaston tiskille Kommentit: Kirjaston johtaja ei ole ilmeisesti mikään noista kai se täs pitäis olla (osoittaa yhteystietoja) no mä soittasin tohon numeroon (osoittaa Myyrmäen yksikön numeroa) Henkilö 3, 3. tehtävä (4 min 27 s.) EPÄONNISTUI Polku: Sivuston yläpalkin yhteystiedot -> Henkilökunta -> haku: johtaja (ei löydy)-> haku kirjaston johtaja (ei löydy) -> EVTEKin organisaatio -> Organisaatiokaavio -> EVTEKin Hallinto -> Yhteystiedot -> Hakeminen -> (back) Yhteystiedot -> Historia -> Yhteystiedot -> Henkilökunta -> Haku (johtaja)* -> Hallinto -> Organisaatio -> Yhteystiedot Kommentit: (Hakutuloksen serpissä) kaikkia muita johtajia kyllä löytyy, mutta ei tässä kyllä kirjastoa lue vaikee tietohallintojohtaja ei *emmä tiiä, saanks mä keskeyttää tän (sanon: no jatka siihen asti, että löydät jonkun tiedon mistä kysyisit) soittasin varmaan tohon Myyrmäen kirjaston puhelinnumeroon ja kysyisin siitä (näyttää Myyrmäen yksikön keskuksen puhelinnumeroa. Henkilö 4, 1. tehtävä (3 min 15 s.) EPÄONNISTUI Polku: Yhteystiedot -> Tietoa kirjastosta -> ekirjasto -> Tietokannat a-ö* -> Liiketalouden tiedonlähteet ** -> Opinnäytetyöt*** -> Sivukartta -> Palvelut -> Yhteystiedot**** Kommentit: No siinä ainakin löytyi yhteystiedot helposti sitten tietopalvelusihteerit, informaatikot mutta ei oikein johtajan tietoja kirjaston sivultakaan ei löydy ei kyllä löydy kun ei tiedä henkilöstäkään kuka hän on ylimmässä, ylihenkilö ei ainakaan niinku selviä tästä tääl on tietoa mitä palveluita löytyy *täältä löytyy tietokannat ekirjastoo mä oon ainakin käyttänyt usein, sitä tulee käytettyä eniten sanakirjojen muodossa, mutta on aika paljon sellasta mistä ei ole koskaan kuullutkaan ja varmaan koskaan tiedä mitä ne ees on ja miten niitä ees käytetään ja niit pitäis availla erikseen ** ja täällä on ainakin hyvä linkkivarasto ***opinnäytetöitä mä en oo oikeestaan tutkinu, koska ei oo niin ajankohtaista **** vähän voi vaikka soittaa tonne Myyrmäen yksikköön ja kysyä kuka se on, kuka on kirjaston johtaja Tehtävän tavoite: Testata, löytävätkö koehenkilöt tietopalvelupäällikön tiedot Yhteystiedot-sivun henkilökuntaluettelosta. Johtopäätökset: Tässä tehtävässä kaikki epäonnistuivat, sillä he eivät keksineet, että tietopalvelupäällikkö on kirjaston johtaja. Osoittaa, että johtajan tietojen löydettävyys huononee, kun tieto on aakkosellisessa luettelossa, jos tieto on samassa luetteloissa, sen pitäisi olla erikseen ensimmäisenä tai viimeisenä. Ei voida olettaa, että asiakkaat tietävät, mikä on kirjastoa johtavan henkilön työnimike, vaan se pitää heille selkeästi kertoa. Tehtävä. 3. Olet valmistumassa EVTEKistä ja sinun pitäisi syöttää opinnäytetyösi tiivistelmä tiivistelmätietokantaan. Sitä varten sinun pitäisi löytää lomake, jolla tiedot syötetään. Henkilö 1, 1. tehtävä. (0 min 51 s.) Polku: Palvelut -> Opinnäytetyöt -> syöttölomake Kommentit: Lomakkeet pitäs etsii kokeillaan palveluita

61 61 Liite 3 Henkilö 2, 3. tehtävä (1 min 43 s.) Polku: (Menee pois kirjaston sivuilta) Opintotoimisto -> Opiskelijahuolto -> Haku -> Opinnäytetyöt -> Syöttölomake Kommentit: Meen alotussivulle (etsii) mä laitan taas tonne hakuun (katsoo serppiä -> klikkaa) onks se sitten tää tossa! Henkilö 3, 1. tehtävä (0 min 37 s.) Polku: Opinnäytetyöt -> Tiivistelmän syöttöohje -> Ohjeen linkistä syöttölomakkeelle Kommentit: - Henkilö 4, 3. tehtävä (0 min 48 s.) Opinnäytetyöt -> Tiivistelmän syöttöohje -> Syöttolomake No sitä ei oo tullu ainakaan tehtyä syöttöohje löyty ja siinä onkin suoraan linkki sinne, mutta tää syöttölomake ei ilmeisesti toimi linkkinä sinne vaikka se on alleviivattu linkiksi, vaan pitää sitä osotetta vai Tehtävän tarkoitus: Testata, löytävätkö koehenkilöt tiivistelmätietokannan syöttölomakkeen ja mitä kautta he sinne päätyvät. Johtopäätökset: Syöttöohje selvästi tarpeellinen, sillä peräti kaksi löysi syöttölomakkeen ohjeessa olevan linkin kautta. Ohjeessa ei kuitenkaan saa olla linkin näköistä tekstiä, joka ei ole linkki. Yksi opiskelija eksyi organisaation muille sivuille ja eksyi niin pahasti, ettei löytänyt lomaketta. Se on hyvä osoitus siitä, että opinnäytetyötä ja opinnäytteiden tiivistelmätietokantaa ei pidetä kirjastoon liittyvänä asiana eikä sitä osata etsiä kirjaston sivuilta. Tehtävä. 4. Tarvitset kurssin esseetä varten aineistoa, ja sinun pitäisi hakea tietoa Ebscotietokannasta. Henkilö 1, 2. tehtävä. (1 min 10 s.) Polku: Palvelut -> ekirjasto -> Tietokannat a-ö Kommentit: Tietokannat pitäs etsii Henkilö 2, 2. tehtävä. (0 min 48 s.) Polku: Sivuston hakutoiminto: Ebsco -> löytyy serpistä ensimmäisenä. Kommentit: En oo koskaan kuullutkaan Henkilö 3, 5. tehtävä (1 min 34 s.) Polku: Palvelut -> Ajankohtaista* -> Tietokantaluettelo (uutisesta Tietokantojen etäkäyttö) -> Ebsco Kommentit: En oo ikinä mistään Ebscosta kuullutkaan kyllä * tossa olis tietokannat a-ö tietokantaluettelo... tossa Ebsco. Henkilö 4, 4. tehtävä (1 min 13 s.)

62 62 Liite 3 Polku: ekirjasto -> Tietokannat a-ö -> Ebsco Kommentit: - Tehtävän tavoite: Löytävätkö koehenkilöt Tietokannat a-ö sivun ja sitä kautta tietokannat vai keksivätkö jonkun muun reitin. Johtopäätökset: Linkki Ebsco-tietokantaan löytyi aika hyvin, vaikka itse tietokanta oli kaikille ennestään tuntematon. Yksi käytti loistavasti sivuston hakutoimintoa, yksi löysi tiensä ajankohtaista-sivun kautta, eivät siis osanneet yhdistää tietokanta-termiä valikon ekirjasto-termiin. Siinäpä onkin haaste sivujen suunnitteluun! Tehtävä. 5. Tarvitset tietojenkäsittelyn kurssille materiaalia, ja haluaisit tietää, mitä tiedonlähteitä on kirjaston sivuilla listattu Tietotekniikan koulutusohjelmalle. Henkilö 1, 5. tehtävä. (1 min 35 s.) Polku: Palvelut -> Oppaat -> ekirjasto -> Yleiset tiedonlähteet -> Tekniikan tiedonlähteet Kommentit: Kirjaston palvelut tiedonlähteet sieltä Henkilö 2, 5. tehtävä (6 min 34 s.) EPÄONNISTUI, luovutti 6,5 min jälkeen Polku: Welmu -> Kirjaston etusivu -> Oppaat -> Kirjaston opas ja käyttösäännöt -> Oppaat -> Kolumbus (linkki ei toimi) -> Into info -> etusivu -> sivukartta -> liiketalouden tiedonlähteet -> etusivu -> sivukartta* -> Hakutoiminto (tietotekniikka) -> liiketalouden tiedonlähteet -> takasin cerpiin -> ekirjasto -> Nelli (leipätekstistä) -> liiketalouden tiedonlähteet -> Opiskelijapalvelut (ylävalikosta) -> IT-palvelut -> kirjaston etusivu -> oppaat -> ekirjasto -> Tietokannat a- ö -> liiketalouden tiedonlähteet -> Kommentit: Mä meen taas tänne Welmuun (hakee sanalla tietojenkäsittely) tää ei oo kyllä mikään listaus (etsii Welmun opasteista-> palaa www-sivuille) kirjaston opas ja käyttösäännöt ei miks tää ei nyt toimi (Kolumbus-linkki) ei nyt kyllä näytä löytyvän *jos mä olisin nyt kotona ni mä luovuttaisin täs vaihees onkohan se tämä (Nellissä pikahaku tietotekniikka) onks ne nämä?... ei, tää on hirmu sekava ei emmä tiedä (luovuttaa). Henkilö 3, 4. tehtävä (2 min 3 s.) EPÄONNISTUI Polku: Koulutus -> Tekniikka -> Information technology -> Kirjasto (sivuston etusivun pikalinkistä) -> Palvelut -> Welmu Kommentit: Tietotekniikan koulutusohjelma oisko se sitten tää tietysti sinne voi mennä sinne Welmuun ja laittaa hakusanaksi tietojenkäsittely ja ottaa haku ja sit kattoo sitä kautta mitä tietojenkäsittelyyn liittyvää löytyy Henkilö 4, 2. tehtävä (0 min 52 s.) Polku: ekirjasto -> Tekniikan tiedonlähteet Kommentit: No siinä ei selvästi sanota onko se liiketalouden tietotekniikan vai kulttuurin tietotekniikka vain ihan yleisesti No ainakin tekniikan puolelta tietotekniikka löytyy ihan omana.

63 63 Liite 3 Tehtävän tavoite: Löytävätkö koehenkilöt tietotekniikan koulutusohjelmalle listatut tiedonlähteet, jotka ovat pitkän vieritettävän sivun loppupuolella? Johtopäätökset: Kaksi koehenkilöä epäonnistui tehtävässä kokonaan: toinen luovutti 6,5 minuutin jälkeen ja toinen päätyi Welmu-hakuun eli ei ihan ymmärtänyt tehtävän ideaa.

64 64 Liite 4 Tämä on assosiaatiotesti, jolla saadaan yleiskuva siitä, miten ihmiset yhdistävät sanoja ja merkityksiä. Testi tehdään Metropolian kirjaston www-sivuja varten. Testissä ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Haluamme sinun mielipiteesi! Vastaamalla voit vaikuttaa! Testi kestää n minuuttia. Se tehdään luottamuksellisesti, emmekä kerää vastaajasta kuin tarvittavan taustatiedon. Tehtäviä on kaksi, tehtäväkohtaiset ohjeet ovat tehtävän alussa. Jos haluat, voit kertoa mielipiteesi kirjaston nykyisistä www-sivuista. Taustatietoa: Rastita oikea vaihtoehto. 1. Stadia EVTEK Muu 2. Henkilökuntaa Opiskelija Aikuiskoulutus Nuorisokoulutus En opiskele tai työskentele Stadiassa tai EVTEKissä Kerro mielipiteesi EVTEKin/Stadian kirjaston www-sivuista (vapaaehtoinen): Tehtävä 1 ja 2 kääntöpuolella

65 65 Liite 4 Tehtävä 1. VALIKKO-OTSIKOT A-, B-, C- jne. -vaihtoehdot vastaavat www-sivuille tulevan valikon kohtia. Tehtäväsi on valita mielestäsi sopivin vaihtoehto jokaiseen kohtaan, siis yksi jokaisesta A-, B-, C- jne. -vaihtoehdosta. Jos mielessäsi on hyvä vaihtoehto, jota ei ole valmiina, voit kirjoittaa sen viivalle. Ympyröi vastauksesi. A. Aineistot / Kokoelmat / B. Mitä meneillään / Ajankohtaista / Kirjastossa nyt / C. Yhteystiedot / Toimipisteet ja aukioloajat / D. Kirjaston palvelut / Palvelut / Kirjastopalvelut / E. Opinnäytetyöt / F. Kirjasto esittäytyy / Tietoa kirjastosta / G. e-aineistot / Elektroninen kirjasto / Verkkokirjasto / ekirjasto / elektroniset tiedonlähteet / e-kirjasto / eaineistot / Virtuaalikirjasto / Sähköinen kirjasto / Sähköiset aineistot / Tehtävä 2. SISÄLLÖT Mikä kuuluu mielestäsi kullekin sivulle? Tehtäväsi on yhdistää tehtävän 1 (yllä) valikko-otsikot alla oleviin tehtävän 2 sisältöihin. Merkitse kunkin toiminnon edessä olevaan ruutuun sen valikko-otsikon kirjain (A-, B-, C- jne), jonka alle asia mielestäsi parhaiten sopii. Jos et tunne toimintoa, merkitse X. MOT sanakirjasto (elektroninen) Tiedonhaun opetus VESA verkkosanasto FAQ Henkilökunnan puhelinnumerot Tietokannat a-ö Aukioloajat Nelli Asiakastietojen muutos -lomake Tietopalvelu Elmeri, elektroniset opinnäytetyöt Kirjaston johtajan sähköpostiosoite Poikkeukset aukioloaikoihin Kulttuurialan tiedonlähteet Haku omista kokoelmista Toimipisteiden osoitteet Verkkolehdet Palautelomake Lehdet Linkit Tiedote uudesta tietokannasta Hankintaehdotuslomake

66 66 Liite 5 Assosiaatiotesti. Tehtävä 2. Sisällöt A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = En tunne toimintoa MOT sanakirjasto Vastauksia kpl Vastauksia % A 9 7,0 D 11 8,6 G ,6 X 1 0,8 Yhteensä ,0 Ei vastattu 5 Yhteensä 133 Suurin osa vastaajista (84 %)sijoittaisi MOT sanakirjaston G-valikkoon, mikä onkin sille ihan looginen paikka. Osa kuitenkin etsisi sitä D-valikosta (9 %) tai A-valikosta (7 %). Vain yksi vastasi, ettei tunne toimintoa, viisi jätti vastaamatta.

67 67 Liite 5 A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = En tunne toimintoa Vastauksia kpl Vastauksia % A 8 6,6 B 3 2,5 D 75 61,5 E 5 4,1 F 21 17,2 G 7 5,7 X 3 2,5 Yht ,0 Ei vastannut 11 Yhteensä 133 Selvästi suurin osa, 62 %, etsisi tiedonhaun opetusta valikon kohdasta D l. palvelut. 17 % kuitenkin etsisi sitä valikosta F (tietoa kirjastosta). 11 ei vastannut tehtävän tähän kohtaan ollenkaan.

68 68 Liite 5 A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = En tunne toimintoa Vastauksia, kpl Vastauksia, % A 6 4,9 D 10 8,2 F 1 0,8 G 83 68,0 X 22 18,0 Yht ,0 Ei vastannut 11 Yhteensä 133 Selvästi suurin osa, 68 % etsisi VESA-verkkosanastoa valikosta G. Huomattava osa (18 %) vastasi tässä kohtaa X, en tunne toimintoa. 8 % sijoittaisi VESAn D-valikkoon ja 5 % A-valikkoon. 11 jätti kokonaan vastaamatta.

69 69 Liite 5 A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = En tunne toimintoa Vastauksia, lkm Vastauksia, % A 2 1,6 C 8 6,6 D 30 24,6 E 2 1,6 F 47 38,5 G 12 9,8 X 21 17,2 Yht ,0 Ei vastannut 11 Yhteensä 133 FAQ (Frequently Asked Questions) -tehtävä jakoi vastaajia. 39 % vastasi F (Tietoa kirjastosta). 25 % kuitenkin etsisi valikosta D (Palvelut). Peräti 17 % vastasi X, en tunne toimintoa ja 11 jätti kokonaan vastaamatta. FAQ ei ehkä käsitteenä ollut ihan kaikille tuttu.

70 70 Liite 5 A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = En tunne toimintoa Vastauksia, kpl Vastauksia, % C ,0 D 4 3,1 F 10 7,9 Yht ,0 Ei vastannut 6 Yhteensä 133 Henkilökunnan puhelinnumerojen sijainti ei pahemmin jakanut mielipiteitä: 89 % vastaajista etsisi tietoa valikosta C. 8 % valitsi valikon F ja 3 % valikon D. 6 vastaajaa jätti vastaamatta.

71 71 Liite 5 A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = En tunne toimintoa Vastauksia, lkm Vastauksia, % A 71 56,3 D 5 4,0 F 3 2,4 G 46 36,5 X 1,8 Yht ,0 Ei vastannut 7 Yhteensä 133 Tietokantoja etsisi suurin osa vastaajista (56 %) valikosta A. 36,5 % vastaajista etsisi tietoa G- valikosta. Vastaus on hieman hämmentävä, sillä tietokannat loogisesti kuuluvat ryhmään G. G voisi olla joko suoraan 1-tason valikossa tai valikon A alla. Tietokantojen markkinoinnin kannalta ne olisi järkevintä sijoittaa suoraan 1-tason valikkoon.

72 72 Liite 5 A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = En tunne toimintoa Vastauksia, kpl Vastauksia, % A 1 0,8 B 1 0,8 C ,7 D 2 1,6 F 7 5,4 G 1 0,8 Yht ,0 Ei vastannut 4 Yhteensä 133 Aukioloaikojen sijoittamisessa ei vastaajilla ole mielipiteet juuri jakautuneet: 91 % vastaajista etsisi niitä valikosta C. Vastaajista 5 % hakisi niitä valikosta F ja neljä vastaajaa jätti vastaamatta. Yksikään vastaaja ei valinnut tähän kohtaan X, en tunne toimintoa.

73 73 Liite 5 A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = En tunne toimintoa Vastauksia, lkm Vastauksia, % A 17 14,8 D 16 13,9 E 5 4,3 F 2 1,7 G 37 32,2 X 38 33,0 Yht ,0 Ei vastannut 18 Yhteensä 133 Nelli-kohdan vastaus on mielenkiintoinen. Peräti 33 % vastaajista valitsi tähän X, en tunne toimintoa. Siihen kun vielä lisätään ne 18 vastaajaa, jotka jättivät vastaamatta, tarkoittaa se sitä, että 56 vastaajaa ei tunnistanut Nelliä eikä osannut sijoittaa sitä mihinkään valikkoon. 32 % kuitenkin osasi sijoittaa sen valikkoon G. 15 % etsisi sitä A-valikosta ja 14 % D-valikosta. Hajonta tässä tehtävässä oli aikamoinen.

74 74 Liite 5 A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = En tunne toimintoa Vastauksia, lkm Vastauksia, % A 1 0,8 B 6 4,8 C 7 5,6 D 97 78,2 F 2 1,6 G 4 3,2 X 7 5,6 Yht ,0 Ei vastattu 9 Yht. 133 Asiakastietojen muutoslomaketta etsisi 78 % vastaajista D-valikosta. Loput vastaukset jakaantuivat aika tasaisesti muiden valikoiden välillä. 6 % vastaajista koki, että kohta ei koske heitä ja valitsi X, ehkäpä he ovat sellaisia vastaajia, jotka eivät ole kirjaston asiakkaita. Ja yhdeksän vastaajaa jätti kokonaan vastaamatta.

75 75 Liite 5 A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = En tunne toimintoa Vastauksia, lkm Vastauksia, % A 10 8,1 B 3 2,4 C 2 1,6 D 76 61,3 F 8 6,5 G 11 8,9 X 14 11,3 Yht ,0 Ei vastattu 9 Yht. 133 Tietopalvelua suurin osa (61 %) etsisi D-valikosta. Toiseksi suosituin vastaus 11:llä % oli X eli en tunne toimintoa, mikä on aika mielenkiintoista. 9 % sijoittaisi tietopalvelun G-valikkoon ja 8 % A-valikkoon. Yhdeksän jätti kokonaan vastaamatta tähän kohtaan.

76 76 Liite 5 A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = En tunne toimintoa Vastauksia, lkm Vastauksia, % A 7 5,7 B 1 0,8 D 1 0,8 E 68 55,3 G 40 32,5 X 6 4,9 Yht ,0 Ei vastattu 10 Yht. 133 Elektronisia opinnäytetöitä suurin osa (55 %) etsisi E-valikosta, mutta 33 % etsisi sitä G- valikosta. A-valikon valitsi 6 % vastaajista. 5 % ei tunne toimintoa. Kymmenen vastaajaa jätti vastaamatta kysymykseen.

77 77 Liite 5 A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = En tunne toimintoa Vastauksia, lkm Vastauksia, % C ,3 D 2 1,6 F 12 9,4 G 1 0,8 Yht ,0 Ei vastattu 5 Yht. 133 Kirjaston johtajan sähköpostiosoitetta selvästi suurin osa, 88 %, etsisi C-valikosta. 9 % etsisi F- valikosta, mikä on myös ihan looginen paikka kirjaston johtajan tiedoille. Yksikään ei ollut sitä mieltä, että ei tunne toimintoa, viisi vastaajaa jätti vastaamatta.

78 78 Liite 5 A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = En tunne toimintoa Vastauksia, lkm Vastauksia, % B 59 52,2 C 48 42,5 D 2 1,8 F 4 3,5 Yht ,0 Ei vastattu 20 Yht. 133 Poikkeuksia aukioloaikoihin etsisi suurin osa (52 %) B-valikosta, mutta lähes yhtä moni (42 %) C-valikosta. Molemmat ovat ihan loogisia paikkoja tiedolle. Kukaan ei tässä kohdassa valinnut, ettei tunne tomintoa, mutta 20 jätti vastaamatta (tai valitsi useamman kuin yhden vaihtoehdon).

79 79 Liite 5 A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = En tunne toimintoa Vastauksia, lkm Vastauksia, % A 79 64,8 D 12 9,8 E 1 0,8 F 2 1,6 G 15 12,3 X 13 10,7 Yht ,0 Ei vastattu 11 Yht. 133 Kulttuurialan tiedonlähteitä etsisi 65 % vastaajista A-valikosta. G-valikko (12 %) ja D-valikko (10 %) saivat suurin piirtein yhtä paljon kannatusta. 11 % vastaajista ei tunne toimintoa ja 11 vastaajaa jätti vastaamatta tehtävän tähän kohtaan.

80 80 Liite 5 A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = En tunne toimintoa Vastauksia, lkm Vastauksia, % A 91 72,8 B 1 0,8 D 19 15,2 G 8 6,4 X 6 4,8 Yht ,0 Ei vastattu 8 Yht. 133 Hakua omista kokoelmista etsisi ehdottomasti suurin osa (73 %) A-valikosta, mihin se loogisesti kuuluukin. 15 % vastaajista etsisi sitä D-valikosta ja 6 % G-valikosta. 8 jätti vastaamatta ja 5 % valitsi, ettei tunne toimintoa.

81 81 Liite 5 A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = En tunne toimintoa Vastauksia, lkm Vastauksia, % B 3 2,3 C ,8 D 2 1,5 F 3 2,3 Yht ,0 Ei vastattu 3 Yht. 133 Toimipisteiden osoitteita etsisi selvästi suurin osa (94 %) C-valikosta. Vain 3 jätti vastaamatta tähän tehtävän kohtaan eikä kukaan valinnut tähän X, en tunne toimintoa. Tässä tehtävässä tai sen vastauksissa ei ollut mitään epäselvää.

82 82 Liite 5 A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = En tunne toimintoa Vastauksia, lkm Vastauksia, % A 19 14,4 B 1 0,8 E 2 1,5 F 1 0,8 G ,1 X 2 1,5 Yht ,0 Ei vastattu 1 Yht. 133 Verkkolehtiä etsisi selvästi suurin osa (81 %) G-valikosta. 14 % sijoittaisi sen A-valikkoon. Tähän tehtävään vastaamatta jätti 1 vastaaja ja 2 vastasi, ettei tunne toimintoa.

83 83 Liite 5 A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = En tunne toimintoa Vastauksia, lkm Vastauksia, % A 4 3,3 B 3 2,4 C 13 10,6 D 71 57,7 F 18 14,6 G 8 6,5 X 6 4,9 Yht ,0 Ei vastattu 10 Yht. 133 Palautelomaketta suurin osa (58 %) etsisi D-valikosta. F-valikosta sitä hakisi 15 %. Peräti 10 vastaajaa jätti vastaamatta tehtävän tähän kohtaan. 5 % vastasi, ettei tunne toimintoa.

84 84 Liite 5 A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = En tunne toimintoa Vastauksia, lkm Vastauksia, % A 85 66,9 B 3 2,4 C 1 0,8 D 9 7,1 F 3 2,4 G 22 17,3 X 4 3,1 Yht ,0 Ei vastattu 6 Yht. 133 Lehtiä etsisi suurin osa A-valikosta (67 %). Yllättävää on, että peräti 17 % etsisi lehtiä G- valikosta eli elektronisesta aineistosta. Tässä kohtaa ovat vastaajat varmaankin ajatelleet elektronisia lehtiä. Tähän kohtaan valitsin tietoisesti termin lehdet johdattelevamman painetut lehdet -termin sijaan ja se onkin ilmeisesti johtanut osan vastaajista harhaan.

85 85 Liite 5 A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = En tunne toimintoa Vastauksia, lkm Vastauksia, % A 17 14,4 B 2 1,7 C 4 3,4 D 29 24,6 E 1 0,8 F 13 11,0 G 44 37,3 X 8 6,8 Yht ,0 Ei vastattu 15 Yht. 133 Suurin osa (37 %) vastaajista tuntuu ymmärtäneen kohtuullisen epämääräisen linkit-termin juuri niin kuin se on tarkoitettu, sillä he sijoittavat sen G-valikkoon. Toisaalta 25 % vastaajista etsisi linkkejä valikon kohdasta D ja 14 % valikosta A. 15 vastaajaa ei ole vastannut ollenkaan ja 7 % ei tunne toimintoa.

86 86 Liite 5 A = Aineistot/Kokoelmat B = Mitä meneillään/ajankohtaista C = Yhteystiedot/Toimipisteet ja D = Kirjaston palvelut/palvelut E = Opinnäytetyöt F = Kirjasto esittäytyy/tietoa G = e-aineistot/elektroninen kirjasto.. X = En tunne toimintoa Vastauksia, lkm Vastauksia, % A 2 1,7 B ,6 D 5 4,1 F 8 6,6 G 3 2,5 X 3 2,5 Yht ,0 Ei vastattu 12 Yht. 133 Tiedotteen uudesta tietokannasta sijoittaisi selvästi suurin osa eli 83 % vastaajista B- valikkoon. Myös kaikki muut valikot ovat saaneet pientä kannatusta. 12 vastaajaa jätti vastaamatta tehtävän tähän kohtaan.

Laurea-ammattikorkeakoulu

Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Kerava Metropolian kirjaston verkkopalvelujen käytettävyyden arviointi ja sosiaalinen media kirjaston viestinnässä Päivi Ylitalo-Kallio Käyttäjäkeskeisen suunnittelun erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio

Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio Alla oleva kymmenkohtainen muistilista on sovellettu Jakob Nielsenin heuristisen arvioinnin muistilistasta (Nielsen, 1994), hyödyntäen Keith Instonen wwwpalveluiden arviointiin muokattua samaista listaa

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 KÄYTETTÄVYYDEN TUTKIMISELLAKO TOIMIVAMMAT WWW-SIVUT? TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 Sisältö Mitä on tarkoitetaan sanalla käytettävyys

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.

Lisätiedot

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti STKS Tietoaineistoseminaari 14.3.2012 Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto) Vähän minusta Päivi Ylitalo-Kallio

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Käytettävyyssuunnittelu Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Mitä on käytettävyys helppo käyttää helppo oppia helppo muistaa virheetön miellyttävä käyttää Käyttäjän tehtävänä ei ole

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli

Lisätiedot

Kotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan.

Kotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan. Kotisivu Kotisivu on sivuston pääsivu Ensi kertaa sivustolle saapuvan käyttäjän pitäisi pystyä päättelemään sivuston tarkoitus kotisivun nähtyään. Usein lähtökohtana sivuston hierarkinen pääjaottelu, mutta

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 1. Suunnitelma Konsepti 1. Yksinkertainen ja rento tapa välittää konkreettisempaa ja epämuodollisempaa tietoa digiviestinnän opiskelun arjesta

Lisätiedot

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti. Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto)

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti. Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto) Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti STKS Tietoaineistoseminaari 14.3.2012 Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto) tietoisku Oppiva kirjasto

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset

Lisätiedot

Miksi käytettävyys on tärkeää

Miksi käytettävyys on tärkeää WWW-suunnittelu Webissä tärkeintä on käytettävyys. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos käyttäjä ei löydä jotakin tuotetta, hän ei myöskään osta sitä. Webissä asiakas on kuningas, hiiri aseenaan

Lisätiedot

VERKKOKIRJOITTAMINEN. www.mediamylly.fi

VERKKOKIRJOITTAMINEN. www.mediamylly.fi VERKKOKIRJOITTAMINEN Verkkolukeminen Verkkolukeminen verkkosivuja "skannataan" lukeminen on 25% hitaampaa kuin paperilla lukeminen on osittain hyppimistä sivun eri osioissa lukeminen on väsyttävää F-tyyppinen

Lisätiedot

Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata?

Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? ( mitä tehdä konkreettisesti ja kuinka paljon?) Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) Käytettävyyseminaari Oulu 15.4.2011

Lisätiedot

Heuristinen arviointi. Laskari 7

Heuristinen arviointi. Laskari 7 Heuristinen arviointi Laskari 7 Heuristinen arviointi Arvioidaan käyttöliittymää suunnitelusääntöjen avulla Useimmiten käytetään Jakob Nielsenin kymmentä sääntöä Eräs asiantuntija-arviointitavoista Etsitään

Lisätiedot

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Koulutuskuvauksen perustehtävä On hyvä aloittaa kuvauksen perustehtävän määrittelystä: - Opintoihin

Lisätiedot

Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia?

Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia? Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia? Timo Jokela, FT Timo Jokela, FT historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS MATHM-47300 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1.10.2012 Ryhmä: Kipinä Sari Herrala, 228850 2 SISÄLLYS Arvioitava verkkopalvelu... 3 Arvioinnin tavoitteet...

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu

Lisätiedot

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä?

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? 6.5.2010 Timo Jokela Timo Jokela FT (2001), dosentti (Oulun yliopisto 2009) historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,

Lisätiedot

COTOOL dokumentaatio SEPA: Käytettävyystestaus

COTOOL dokumentaatio SEPA: Käytettävyystestaus Table of Contents Käytettävyystestaus......................................................................... 1 1 Johdanto.................................................................................

Lisätiedot

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa?

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Verkkokirjoittaminen Luento Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Mitä on verkkokirjoittaminen? Ennen: internet-sivujen tekeminen Nyt: blogit, wikit, sähköpostit Sosiaalisen median aikakautena

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen käytettävyystarpeet

Ammatillisen koulutuksen käytettävyystarpeet Ammatillisen koulutuksen käytettävyystarpeet Aapo Puskala Käytettävyysasiantuntija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Nelli-portaalin käytettävyys. Saija Lukkarila Pro gradu, kevät 2005 Informaatiotutkimus, OY

Nelli-portaalin käytettävyys. Saija Lukkarila Pro gradu, kevät 2005 Informaatiotutkimus, OY Nelli-portaalin käytettävyys Saija Lukkarila Pro gradu, kevät 2005 Informaatiotutkimus, OY Pro gradu -tutkimus Nelli-portaalin hyödyllisyys tutkimustyöhön liittyvän tiedonhankintaprosessin tukemisessa

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTIMENETELMÄT

KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTIMENETELMÄT Johanna Mustaniemi KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTIMENETELMÄT Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimi mainittava 1.0 Suomi lisenssillä. Nähdäksesi lisenssin vieraile http://creativecommons.org/licenses/by/1.0/fi/

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.

Lisätiedot

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 2

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 2 Syksy 2005, laskari 2 Sisältö 1. Havainnointi 2. Havainnointi käytettävyystestissä 3. Contextual Inquiry Miten valita menetelmä? To study what people: say think SAY Haastattelut Kyselylomakkeet do use

Lisätiedot

Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa

Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa Janne Pitkänen Adusso Oy, Aalto yliopisto Matti Pitkäranta Adusso Oy Terveydenhuollon tietojärjestelmien

Lisätiedot

LIITE 1. KÄYTETTÄVYYSONGELMAT JA KÄYTTÄJIEN TOIVEET, NIIDEN MÄÄRÄ, LUOKITTELU JA PARANNUSEHDOTUKSET

LIITE 1. KÄYTETTÄVYYSONGELMAT JA KÄYTTÄJIEN TOIVEET, NIIDEN MÄÄRÄ, LUOKITTELU JA PARANNUSEHDOTUKSET LIITE 1. KÄYTETTÄVYYSONGELMAT JA KÄYTTÄJIEN TOIVEET, NIIDEN MÄÄRÄ, LUOKITTELU JA PARANNUSEHDOTUKSET Käytettävyysongelmat Tässä liitteen luvussa käsitellään kaikki testeissä esiintyneet käytettävyysongelmat,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Käytettävyys ja sen merkitys

Käytettävyys ja sen merkitys Kuvat kirjasta Sinkkonen, Nuutila, Törmä. Helppokäyttöisen verkkopalvelun suunnittelu, 2009 Käytettävyys ja sen merkitys Irmeli Sinkkonen Adage Oy irmeli.sinkkonen@adage.fi www.adage.fi www.adage.fi Sisältö

Lisätiedot

Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004. Elina Ulpovaara

Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004. Elina Ulpovaara Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 Elina Ulpovaara Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Tavoitteena: * käytettävyys tuotteeseen * hyvä käyttökokemus käyttäjälle tuotteen liiketoiminnalliset

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

SoberIT Software Business and Engineering Institute T-121.110. Testaussuunnitelma paperiprototyyppi ja Kevät 2003 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

SoberIT Software Business and Engineering Institute T-121.110. Testaussuunnitelma paperiprototyyppi ja Kevät 2003 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY T-121.110 Testaussuunnitelma paperiprototyyppi ja Kevät 2003 Yleistä Palautus viikolla 10 Vaiheessa palautetaan Prototyypin testaussuunnitelma Prototyypin navigaatiokartta Prototyyppi 1. Paperiprototyyppi

Lisätiedot

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

10 KEINOA TEHDÄ WWW-SIVUISTA TUOTTAVAMPI VÄLINE

10 KEINOA TEHDÄ WWW-SIVUISTA TUOTTAVAMPI VÄLINE 10 KEINOA TEHDÄ WWW-SIVUISTA TUOTTAVAMPI VÄLINE KÄYTETTÄVYYSGURU JAKOB NIELSENIN OHJEITA Editoinut Janne Kuntola Avania Consulting www.avania.fi MITÄ TÄMÄ OPAS OPETTAA? Tässä oppaassa annetaan 10 ohjetta

Lisätiedot

Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004

Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 17.8.2009 Elina Ulpovaara Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Tavoitteena: * käytettävyys tuotteeseen * hyvä käyttökokemus käyttäjälle tuotteen

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYS KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ 17.4.2014. Mitä käytettävyys on? Mitä merkitystä sillä on? Mitkä ovat suurimmat haasteet sen saavuttamikseksi?

KÄYTETTÄVYYS KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ 17.4.2014. Mitä käytettävyys on? Mitä merkitystä sillä on? Mitkä ovat suurimmat haasteet sen saavuttamikseksi? PÄIVÄ 17.4.2014 Johanna Silvennoinen (Perustuu Meeri Mäntylän kalvoihin, sis. osia Anne Pirisen esityksestä) Mitä käytettävyys on? Mitä merkitystä sillä on? Mitkä ovat suurimmat haasteet sen saavuttamikseksi?

Lisätiedot

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Studio ART Oy Yritysesittely Studio ART Oy Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Pekka Klemetti Managing Director pekka.klemetti@studioart.fi Studio ART Oy Toimiala ICT Avainsana Tuotekehitys,

Lisätiedot

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Otso Kivekäs 20.8.2015 Otso Kivekäs+ Codento Kehittämispäällikkö, kunta-alan projektit

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,

Lisätiedot

SoberIT Software Business and Engineering institute

SoberIT Software Business and Engineering institute T-121.700 Käyttäjäkeskeinen konseptisuunnittelu Konseptien havainnollistaminen Mika P. Nieminen mika.nieminen@hut.fi 23.3.2005 Vaihe Amount of active components Briefing Project plan User research User

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

25.3.2014 Juha Sjöblom Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi

25.3.2014 Juha Sjöblom Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi Juha Sjöblom Yliopistojen intrapäivä 25.3.2014 Eri organisaatiokulttuurien yhdistymisen haasteet Intranet ja yhdistymisen haasteet Taideyliopiston opiskelijat

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa?

Lisätiedot

julkaiseminen verkossa

julkaiseminen verkossa julkaiseminen verkossa SuPerin webmastereiden koulutuspäivä Viestintä-Piritta Piritta Seppälä Vuosi 2015 www.viestintapiritta.fi viestintä-pirittan piritta @piritta Sosiaalisen median kouluttaja ja asiantuntija

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Animaatio Web-sivuilla

Animaatio Web-sivuilla Ihmisen koko huomio kiinnittyy vaistomaisesti (hyökkääjiltä suojautuminen) liikkuvaan kuvaan. Yleisesti ottaen animaatioita kannattaa käyttää mahdollisimman vähän. Suunnitteluvaiheessa on hyvä pohtia,

Lisätiedot

Tietokannan luominen:

Tietokannan luominen: Moodle 2 Tietokanta: Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia, linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat,

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi AMPPARIT.COM VERKKOPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA RYHMÄ VUTUKA MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi II SISÄLLYS 1 Arvioitava verkkopalvelu 3

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Löydettävyys Koulutustarjonnan hakutoiminnot monipuolistuvat: Vapaa sanahaku, Haku erilaisilla hakuehdoilla, karttahaku?,

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Webforum Version 14.4 uudet ominaisuudet Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Yleistä & hallinnointi... 5 Dokumentit... 5 Perättäinen tarkistus- ja hyväksymisprosessi...

Lisätiedot

Key to Freedom GRAAFINEN OHJEISTO

Key to Freedom GRAAFINEN OHJEISTO Key to Freedom GRAAFINEN OHJEISTO 1 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 5 Logon eri versiot... 7 Kuinka logoa ei tule käyttää... 11 Logon suoja-alue... 13 Slogan... 15 Typografia... 17 Värimaailma... 19 Käyntikorttipohja...

Lisätiedot

Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus

Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus 1/9 Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus Tehtävä ja tavoitteet Tehtävänä on arvioida Sitnet-projektissa tuotettavan sähköisen tenttimisen sovelluksen demoversion

Lisätiedot

SEPA päiväkirja. Dokumentti: SEPA_diary_EM_PV.doc Päiväys: 26.10.2004 Projekti : AgileElephant Versio: V0.9

SEPA päiväkirja. Dokumentti: SEPA_diary_EM_PV.doc Päiväys: 26.10.2004 Projekti : AgileElephant Versio: V0.9 AgilElephant T-76.115 Esa Mommo, 57197J Pauli Vesterinen, 65220P Tekijä: Esa Mommo/Pauli Vesterinen Omistaja: ElectricSeven Aihe: Sivu 1 of 6 Dokumentti Historia Revisio Historia Revision päiväys: 26.10.2004

Lisätiedot

Nokia Kartat -käyttöohje

Nokia Kartat -käyttöohje Nokia Kartat -käyttöohje 1.0. painos 2 Sisältö Sisältö Tietoja Nokia Kartat -palvelusta 3 Tarkastele sijaintiasi ja selaa karttaa 3 Etsi paikka 4 Etsi lähialueen paikkoja 4 Lisää paikkaan valokuva 5 Tallenna

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present)

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Tampereen yliopiston kirjasto 2014 Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Science Citation Index Expanded (1987-present): Monitieteinen tietokanta, joka sisältää 8,500 tieteellistä lehteä luonnontieteiden,

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot

Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress.

Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress. BLOGIN LUOMINEN Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress.org) Myös http://blogspot.com on ilmainen ja helppokäyttöinen

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot