TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA JA TALOUSARVION 2009 RAAMI

Transkriptio

1 Järjestelytoimikunta TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA JA TALOUSARVION 2009 RAAMI 118/00.25/2007 JÄRJTMK 5 Kaupunginkamreeri Juha Heinonen : Naantali-strategiassa on kaupungin taloudelle annettu seuraava sisältö, mitä käytetään tausta na, vaikka kuntaliitokset astuvat voimaan : "Kaupungilla on vahvan kunnallisveropohjan ja suhdannevaihteluille alttiin yritysverokannan lisäksi merkittävänä tulolähteenä satama- ja muut liikelai tostulot. Näin ollen Naantalilla on mahdollisuus pi tää kunnallisverotuksen taso selvästi maan keskitason alapuolella. Kaupunki harjoittaa pitkäjänteistä maksupolitiikkaa. Toimintakatteen taso on saatava sellaiseksi, että yhteisöveron vuotuinen tuottotaso voidaan talousar viossa määrittää tasolle, joka vastaa noin 70 % usean vuoden tuoton keskiarvosta. Näin luodaan edelly tyksiä vieraan pää oman määrän hallintaan. Ko rollisen vieraan pääoman käyttöä tulee arvioida pitkän tähtäi men tavoitteiden pohjalta. Käyttöomaisuuden hankinnassa pääpaino on määräysvallalla ja kustannus ten hallinnassa. Talouden suunnittelussa ja sen oh jauksen kehittämisessä on käytettävä laa jalti eri keinoja. On luotava taloudellisia yksi köitä, joiden sisältö on koko naisuutena luonteva ja jotka ovat siten tavoitteellisesti oh jattavissa ja rapor toitavissa." Taloussuunnitelmassa on kerrottava, miten se toteuttaa Naantali-strategian sisältöä. Tästä syntyy strate gian tulkinta, eli "mitä se on käytännössä". Tähän asiaan oheismateriaali, mm. ai ka tau lu tus luon nos. Jäljempänä oleva raamitus ja ohjeistus perustuvat strategian talous-kappaleen seuraavaan soveltami seen: Kaupungin väkiluvun arvioidaan kasvavan noin 200 hengellä / vuosi. Kat so oheismateriaali. Kunnallisverotuksen taso v pidetään 16,50 prosentissa, mikäli käyt tötalouden kas vu voidaan kestävällä tavalla sopeuttaa tulorahoituksen riittä vyyslaskelman mukaiseen kehykseen. Ai kaisempien vuosien ta paan on kah den vuoden päähän merkitty tuloveroprosentin nosto 1 prosent tiyksi köllä kompensoimaan mahdollista yhteisöveron

2 tuottotason laskua. Katso oheismateriaali. Palkkatulojen kasvu on pudotettu hieman valtakunnan keski arvon alapuo lelle siitä syystä. että vuoden 2007 ennakkotiedoissa Naantalin palkkasumman muutos on 3,91 %, kun maan keskiarvo on 6,04 %. Tilan teelle ei ole löytynyt selitystä, joten mahdollinen muutos näkynee vasta syyskuun puolivälissä tai verotuksen valmistuessa lo kakuun lopulla Siihen asti laskelma perus tuu muutokseen, joka on alle valtakunnan ennus tetun keskiarvon. Katso oheismateriaali. Väkiluvun kasvun pienentäminen nykyisen Naantalin alueen osalta, vuo den 2007 ennak kopalkkasummatietojen heikko taso Naantalin ja Rymätty län osalta sekä alueen painotetun tulovero prosentin pudotessa 16,8 prosen tista 16,50 prosenttiin yhdessä johtavat laskelman mukaan tilantee seen, jos sa yh distellyn tuloslaskelman mukainen verotulokohta laskee vuo den 2008 tasos ta 0,4 prosenttia. Katso oheismateriaali. Ennustevuosien veropohjasta poistetaan aikaisemman käytän nön mukaan optiotulot. Vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nostetaan 0,25:stä 0,30:een kahdesta syystä. Ensinnäkin kiinteistöverotus on Naantalissa edel leen tulo verotusta suhteellisesti kevyempää ja korotta minen mahdollistaa muun kuin vakituisen asumisen prosentin tasoon 0,90 % nykyisestä 0,85:stä. Mi käli va kituisen asumisen prosentti pidetään ennallaan, merkitsee se liitoskuntien alueella ns. mökkive rotuksen kevenemistä muualla kuin Merimaskun alu eella. Ns. yhdistysprosenttia ei Naantalissa ole vahvistettu eikä sitä nytkään esitetä. Muut prosentit ovat samat kuin Naantalissa nyt, katso oheismateriaali. Koirarekisterin pito ja koiraverotus ehdotetaan lopetettavaksi vuodesta 2009 alkaen, niin ettei talousarvioon 2009 enää merkitä koirave ron tuottoa. Koiraveron tuotto oli Naantalissa vuonna 2007 vajaat euroa. Liitos kunnissa ei nykyisin peritä koiraveroa. Maksupolitiikka-asiakirja tulee päivittää talousarvioehdotus ten laadinnan yhteydessä ot taen huomioon lainsäädännön lisäksi yhdistymissopimus ja kuntaliitoksen valmistelutyöraportit. Mak suja on muutettava omilla päätök sillä vuodesta toiseen kuitenkin siten, että kaupungin kilpailu kyky turvataan. Valtionosuudet arvioidaan tällä hetkellä kuntaosaston antaman laskelman mukaan. Yh distymisavustusta 7,02 milj. euroa ei oteta huomioon raamia annettaessa. Avustus maksetaan kolmen vuoden aikana (40/30/30 %). Kun taliitos vähentää ministeriön kuntaosaston laskelman mukaan yh dis tyneen kunnan käyttötalouden ns. valtionosuustuloa noin eurol la, mikä korvataan viiden vuo den ajan. Katso oheismateriaali.

3 Omaisuuden myyntivoitto-odotetta on pudotettu kehitysar vioissa noin 1,3 miljoonalla eu rolla vuoden 2008 noin 3,35 miljoonan yh teenlasketusta tasosta. Toimintakatteen kehitys tulisi sopeuttaa käytettävissä olevaan veroja muu hun tulorahoi tukseen ottaen huomioon väkilukusuunnite, mutta ohei sessa laskelmassa siihen ei kyetä vaan tilikau den tulos kääntyy lievästi miinukselle. Yhdistyneen kunnan toimintakatteen historiallista aikasarjaa on hahmotel tu suuruusluo kan varmistamiseksi laskemalla keskeiset tiedot Kuntaliiton tun nusluvuilla ja vertaamalla näin saatuja tilinpäätöstietoja vali koidusti kuntien omiin tilinpäätöksiin. Kuntien luvuissa on eliminoitu ter veyskes kuksen ja kuntien välinen laskutus ja lisätty perusterveydenhuollon tuotot sekä brutto menot. Katso oheismateriaali. Yhteisöverojen tuottotasoennuste tehdään strategiassa maini tulla tavalla si ten tulkiten, et tä verovuosien 2008 ja 2009 jako-osuutena käytetään edeltä vien vuosien vuosittaisten jako-osuuksien keskiarvoa - käy tettävissä on lu vut vuodesta 2005 alkaen. Vuoden 2007 jako-osuus selviää vasta mar ras - joulukuussa Vuosikohtaisiin lukuihin on merkitty lievä laskusuun taus. Verotulolaskelmat tehdään käyttäen peruspalveluohjelman mukaisia mak suunpano- ja kertymäarvioita, jotka perustuvat Kuntaliiton ja valtiovarain ministeriön kanssa yhteiseen näkemyk seen. Katso oheismate riaali. Vieraan pääoman osalta tilanne on sikäli ennallaan, että voi massaoleva ta loussuunnitelma on kokonaisuutena erittäin investointipainotteinen eikä sii hen sellaisenaan ole näköpiirissä muutosta. Tämä tarkoittaa edelleen laina pääoman voimakasta lisäämistä ilman muita tulolähteitä. On myös huo mattava, että toimintatuottoihin on viime vuosina sisältynyt mer kittävästi ei-säännönmukaisiksi arvioi tavia tulotekijöitä, joita ei voida var muudella sisällyttää tuleviin suunnitelmiin samantasoisina, esim. kaavoitus korvaukset ja käyttöomaisuuden myyntivoitot. Virka- ja työehtosopimukset ovat keskeisiltä osiltaan voimas sa. Kunta työnantajan arvion mukaan sopimusten keskimääräinen vaikutus an siota soon on 3,3 %. Kun alkuvuoden perusteella on odotettavissa, että kaupun gin kuluvan vuoden henkilöstömenomäärärahat todennäköi sesti ovat riittä viä, on näiltä osin luotettava kuntatyönantajan arvioon. Katso oheismateriaali. Toiminta- ja taloussuunnittelussa pyritään siihen, että kesä kuussa järjeste lytoimikunta hy väksyy seuraavan vuoden talousarvion "raa min" eli ohjelu vut. Ohjeluvut annetaan käyttötalouteen ul koisten erien osal ta, koska niiden nettosummana syntyy toimintakate. Ohjelukuja ei ole tar koitus antaa tehtä väalueille vaan suurempina kokonaisuuksina, jot ta palve lutoimialojen sisäl lä toimielimillä olisi ai dosti

4 mahdollisuus pohtia paino tuksia. Tähän ei kui tenkaan välttämättä päästä, koska esim. erikoissai raanhoidon menokehitys, jonka toteutuminen on kau pungin päätöksenteon ulottumattomissa, voi hyvinkin olla merkittä västi suurempaa (tai pienem pää) kuin kunnissa keski määrin. Kuntayh tymän pur kautumisen ja uusien (tosin vielä keskeneräisten) organisaa tio- ja TA-rakenteiden takia erikois sairaanhoito otetaan nyt omak si ohjeluvukseen, kun aikaisemmin siihen yhdistettiin terveyskeskuksen nettomeno. Ohjelukuihin sitoutuminen edellyttää riittävän pitkää koke musta ohjeluku jen laadinnan toimivuudesta ja aikasarjainformaation ole massaoloa (aika sarjoja sekä kuluista että palvelutarpeesta). Aikasarjojen sisällön on saatava yleinen luottamus ja niiden on oltava käyttötarkoitukseen sa soveltu via. Kuntaliitoksen ja uusien rakenteiden takia raamituksen teke minen on hie man mutkikkaampaa kuin aiemmin. Ohjelukuehdotus on teks tissä jäljempä nä taulukkomuotoisena. Taloussuunnitteluprosessiin on päätetty kytkeä investointise minaari, joka pidetään keski viikkona, elokuun 13. päivänä klo 17 alkaen valtuustosalissa. Tämän seminaarin tavoite on informoida päätöksentekijöi tä keskeisistä isoista hankkeista ja muutoksista voimassaolevaan investoin tisuunnitel maan. Tämänkertaisen seminaarin (eri ohjeistus) on tarkoitus kat taa kaikki kunnat ja kuntayhtymä. Talousarvion laadinnan tärkeä tekijä on aikataulutus. Kuntalii toksen takia käsittelyn pää töksenteko- eli valtuustovaihe myöhentynee tähänastisista prosesseista. Lautakuntien ehdotukset pyri tään saamaan lähes normaalissa aikataulussa valmiiksi. Veroprosentit on tarkoitus viedä laki sääteiseen aika tauluun eli vahvistaa marraskuun 17. päivän tienoilla. Aika taulutuksesta on erillinen ohjeellinen liite. Ohjeluvut eivät ole sama asia kuin talousarvion sitova määräraha, koska sitovaan määrärahaan kuuluu myös sisäistä laskutusta, esim. sisäiset vuokrasopimukset jne. Ohjelukujen tarkoituksena on ohjata toi mintakatteen ja tilikauden tuloksen muodostumista ja siihen vaikuttavat vain ulkoiset erät. Ohjeluvuilla pyritään hakemaan käyttömenojen kehitystasoa lievästi alemmalle tasolle siten, että pys tyttäisiin mm. varautumaan tulevaan valtionosuuden vähenemiseen ja toisaalta siihen, että yhdistymis avustus suurimmaksi osin voitaisiin käyttää investointien rahoittamiseen ja / tai vieraan pääoman vä hentämiseen. Vuoden 2008 ensimmäisen eli 4 kuukauden osavuosiraportin yhteydessä ei ole toistaiseksi raportoitu merkittävistä, tiedossa olevista poikkeamista talousarvion toteutumisen suhteen oman toiminnan osal ta. Erikoissairaanhoidossa on selviä menopaineita. Verotuloarvion toteutuminen ennusteen mukaan on suuri kysymysmerkki, paine alentaa ennustetta on 2007 ennakkotie tojen osalta todellinen, koska kah den suurimman, Naantalin ja Rymättylän, palkkatulokehitys on heikko keskiarvoon ja odotuksiin nähden. Lisäksi Naantalin osalta väkiluvun kasvu on heikkoa.

5 Ohjeluvusto ottaa kantaa henkilöstölisäyksiin sikäli, että ns. henkilöstöpakettia ei ole sisällytetty niihin vaan sitä käsitellään erikseen. Ohjeluvut annetaan päätoimialoittain toimintakate-tasoisina (ulkoiset tulot - ulkoiset menot = toiminta kate). Valmistelussa niiden tehtävänä on toimia "kattolukuna", jonka alle pitää pyrkiä tai jos luku on positiivinen, pitää pyrkiä siihen tai sen yli toiminnan luonteesta riippuen. Käyttötalouden ylijäämäisyys on tavoiteltavaa siksi, että strategian mukaisesti pitää investointirahoi tuksessa välttää lainarahoitusta ja investointisuunnitelma ylittää poistorahoitusmahdollisuudet. Periaat teessa myös omaisuuden myynnistä saatu kirjanpidollinen voitto pitäisi pystyä ohjaamaan yli jäämäksi ja sitä kautta rahoittamaan investointeja. Satamalautakunnan tulee arvioida sataman tulonmuodostusta itsenäisesti, varsinaista ohjelukua sille ei anneta, mutta sen tulisi pyrkiä kattamaan vähintään käyttömenojen nousu. Taloussuunnitelma laaditaan neljäksi vuodeksi investointi- ja rahoitusosan osalta, mihin yhdistetään käyttötaloudesta laadittu, yhteenvetotasolla suuntaa-antava nelivuotissuunnitelma. Tähän on tarve, kos ka käytännössä kolmen vuoden suunnittelujakso esim. suurten hankkeiden osalta on liian lyhyt. Sa moin verotulotasauksen (sisältyy valtionosuus-riviin tuloslaskelmassa) kahden vuoden "viive" aiheut taa tarvetta esittää tuloperusteita pidemmälle aikavälille kuin kolme vuotta. Myös voimassaoleva, mittava investointiohjelma ja sen rahoitus puoltavat pitempiaikaisen suunnitel man laadintaa. Käsillä olevan nelivuotiskauden yhtenä päätavoitteena tulee edelleen olla pyrkimys ra joittaa korollisen vieraan pääoman käyttöä. Investoinneissa kaudella pohjana toimii voimassaoleva investointiohjelma siirtyvine in vestointeineen ja siihen tulee yhdistellä liittyvien kuntien ja kuntayhtymän hyväksytyt investointisuun nitelmat. Hyväksyttävänä perusteena investointiohjelman kohdepoikkeamiselle on olemassa olevien tilojen ja muiden resurssien kunnossapito / peruskorjaus siinä tarkoituksessa, että käyttäjille voidaan mahdolli simman pitkälle taata häiriötön toimintaympäristö. Poikkeamisen ei tulisi edellyttää kokonaisrahoitus tarpeen kasvattamista. Investointiosassa määrärahaehdotukset on jaettava kahteen ryhmään: ylivuotisiin eli kohteisiin, joille valtuusto myöntää kokonais määrärahan riippumatta siitä, mille vuosille toteutuminen käytännössä jaksottuu, ja vuosimäärärahoihin, millä tarkoitetaan määrärahoja, jotka on käsiteltävä uudestaan, mi käli suunniteltu toteuttamisvuosi ei päde. Vuoden 2009 osalta on haettu trendinomaista toimintakatetasoa siten, että vuoden tulos olisi positiivi nen tai nolla, vaikka myyntivoittoarviota on alen nettu. Verotulokohdan kehitysarvion takia tähän pääs tään vain, jos

6 toimin tamenojen kasvu pysyy keskimäärin selvästi alle 4 prosentin (laskelmassa 3,4 %). Toimintakatelaskelma ei sisällä varauksia henkilöstölisäykseen, joten mahdollinen lisäys heikentää tu lostavoitetta. Toimintakatelaskelma ja sopeuttamistarpeen arviointia on havainnollistettu oheismateriaalissa. Selostusosan yhteenveto vuoden 2009 ohjelukujen antamisen taustaksi: Verotulolaskelma vuodelle 2009 perustuu peruspalveluohjel man 2008 mu kaisiin kerty mäarvioihin ja ansiotuloennakkotietoihin vuodel ta 2007 ja tulo veroprosenttiin 16,50 % sekä edellä se lostetulla tavalla tar kistettuihin kiinteistöveroprosentteihin. Tuottoja tulee mahdollisuuksien mukaan korottaa (tavoite 3 %, ei kos ke tu kia ja avustuk sia), jotta toimintokohtainen tulojen ja kulujen suh de säilyy hyväksyttävänä. Määrään perustuva tuotto lisäys ei saa johtaa tuotto/ku lu-suhteen tarkastelun laiminlyömiseen. Kaikilta osiltaan tu lee tar kistaa maksujen ajanmukaisuus. Trendinomainen menokehitys ei voi toimia toimintasuunnitte lun pohjana vaan lähtökoh tana on oltava tarve- ja toiminta-analyysi yhdistettynä rahoi tuksen riittävyyteen. Vuoden 2009 toimintakatetavoitteeksi asetetaan - 68,7 miljoo naa euroa il man henkilöstöpakettia. Toimintakatteen kohdistamisessa ei ole voitu ottaa huomioon sektorien kes kinäisiä siirto ja asian keskeneräisyyden vuoksi. Valmistelusta vastaavien viranhaltijoiden tehtävänä on organisaatioehdo tuksen ja talousarvion 2008 tietojen perusteella arvioida siirtyvien kustan nusten ja tuottojen määrä. Tämän perusteella tarkistetaan ohjelukuja elokuussa, kun saadaan suoritet tua tarkennusta vuoden 2008 talousarviolukujen uudelleen järjestelyn kautta. Toimintakatetavoite jyvitetään päätoimialoille seuraavasti ot taen huomi oon, että valmis tus omaan käyttöön ei sisälly ohjelukuihin. Muutosprosentti ver taa muutosta vuoden 2008 talousarvio rakenteella eli siinä ei ole otettu huo mioon mahdollisia yksiköiden siirtymisiä toiselle sektorille: Toimintakate sektoreittain milj. euroa muutos % Yleinen -6,160 0,2 Saaristo -0, ,8 Sosiaali -20,012 3,0 PTH -9,263 3,4

7 ESH -15,674 6,6 Sivistys -16,034 3,2 Tekninen -9,779 3,0 Satama 5,800 3,3 Vesihuolto 0,450 10,4 Yhteensä 1-70,791 3,7 Myyntivoitto 2,055 Yhteensä 2-68,736 Sitovat tavoitteet ja mittarit TA-kirjan sivuformaatissa on varattu tilaa sitovien tavoitteiden esittämiselle. Kuntaliitoksen aiheutta man muuttuneen tilanteen takia ei nyt edellytetä merkittävää lisäpanostusta sitovien tavoitteiden ja mit tarien esittämiseen. Muilta osin, esim. täytäntöönpanomääräykset, sijoituspolitiikka jne. lähdetään siitä, että ne käsitellään syksyllä 2008 prosessin yhteydessä. Laadintaprosessin ohjeistus Vireillä oleva organisaatiouudistus ehdotetaan näkymään valmistelussa siten, että järjestelytoimikunta sen huomioon ottaen määrää virastovalmistelun vastuut seuraavasti, ml. pääomamenot ja henkilöstö suunnitelma Naantalin lautakunnat ja kuntayhtymän hallitus tekevät ehdo tukset järjestelytoimikunnalle. Keskusviraston valmistelusta vastaa Riitta Lehtinen ja ehdotus tehdään suo raan järjestelytoimikunnalle. Saaristolautakunnan valmistelusta vastaa Tiina Rinne-Kylän pää ja ehdotus tehdään suo raan järjestelytoimikunnalle. Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimialaan kuuluvasta valmis telusta vastaa Juhani Kylä mäkilä ja ehdotus käsitellään sosiaalilautakunnas sa ja kuntayh tymän hallituksessa soveltuvin osin. Sivistystoimen valmistelusta vastaa Naantalin sivistystoimenjohtaja. Satamalautakunnan valmistelusta vastaa Yrjö Vainiala. Vesihuollon ja muusta teknisen toimialan valmistelusta vastaa Antero Jas kari. Naantalin lautakuntien valmisteluun osallistuvat liitoskuntien vastaavien lautakuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Investointiseminaariin osallistuvat järjestelytoimikunnan ja Naantalin kaupunginhallituksen lisäksi lii toskuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistot. Ehdotan, että järjestelytoimikunta antaa toimielimille vuosien toiminta- ja taloussuunnitel man laadintaa varten seuraavan ohjeistuksen: Järjestelytoimikunta hyväksyy selostusosassa esitetyn Naanta li-stra-

8 tegian talous-osion so veltamistulkinnan siihen esitettyine muutoksineen. Järjestelytoimikunta hyväksyy ohjeluvut toimielinten nouda tettavaksi nii den laatiessa eh dotuksiaan vuoden 2009 talousarvioksi siten, että toimielin ten tulee omassa valmistelussaan pyrkiä pie nempään toiminta katteeseen tai suurempaan, jos ohjeluku on positiivinen. Samalla järjestely toimikunta to teaa, että ohjelukuja sektorien kesken voidaan tarkistaa, kun ehdotettavan organisaatiorakenteen vai kutus talousarviorakenteeseen ja oh jelukuihin voi daan laskennan kautta todentaa. Järjestelytoimikunta toteaa, että ohjeluvun kattaessa useam man toimieli men ja tehtävä alueen, tulee toimielimen pyrkiä kohdentamaan mää rärahare surssit eri tehtäväalueille pitkäjänteisellä ja palvelujen kehit tä mistarve huo mioon ottavalla tavalla. Järjestelytoimikunta edellyttää, että toimielinten talousarvio ehdotusten pe rusteluissa esi tetään sitoviksi tarkoitetut tavoitteet. Järjestelytoimikunta päättää, että investointi- ja henkilöstö suunnitelma se kä talousarvion rahoitusosa laaditaan neljäksi vuodeksi. Järjestelytoimikunta toteaa, että investointisuunnitelman viite kehyksenä toi mii voimassa oleva investointisuunnitelma siirtyvine kohteineen, kuiten kin siten, että tulevassa nelivuotissuunnitel massa yhtenä oheis tavoitteena on edelleen pysäyttää korollisen vieraan pääoman kasvu. Hyväk syttävä nä pe rusteena investointiohjelman kohdepoikkea miselle on olemassa olevien ti lojen ja muiden resurssien kunnossapito / peruskorjaus siinä tar koituksessa, että käyttäjille voidaan mahdolli simman pitkälle taata häiriötön toimintaym päristö. Poikkeamisen ei tulisi edellyttää kokonaisrahoitustar peen kasvattamista vaan rahoitus tulee pyrkiä löytämään kokonaisuuden uudelleenar vioinnilla. Mikäli investointien kustannustasossa on odotettavissa merkittä vää nousua, on harkittava myös investointien siirtämistä ja / tai muita vaihtoehto ja. Järjestelytoimikunta toteaa, että täytäntöönpanomääräykset ja "Sijoitustoi minnan perus teet" -asiakirja käsitellään syksyllä Järjestelytoimikunta päättää, että toimielinten talousarvio- ja suunnitelma ehdotusten tulee olla käsiteltynä ja valmiina viimeistään ja oheis materiaalissa oleva laadinta-aikataulu tässä vaihees sa oh jeellisena noudatettavaksi. Järjestelytoimikunta päättää laadintaprosessin ohjeistuksesta selostusosas sa ilmenevällä tavalla. KAUPUNGINJOHTAJA: Järjestelytoimikunta antaa toimielimille vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaa varten kaupungin-

9 kamreerin esityksen mukai sen ohjeistuksen päättämällä seuraavaa: Järjestelytoimikunta hyväksyy selostusosassa esitetyn Naanta li-strategian talous-osion so veltamistulkinnan siihen esitettyine muutoksineen. Järjestelytoimikunta hyväksyy ohjeluvut toimielinten nouda tettavaksi nii den laatiessa eh dotuksiaan vuoden 2009 talousarvioksi siten, että toimielin ten tulee omassa valmistelussaan pyrkiä pie nempään toiminta katteeseen tai suurempaan, jos ohjeluku on positiivinen. Samalla järjestely toimikunta to teaa, että ohjelukuja sektorien kesken voidaan tarkistaa, kun ehdotettavan organisaatio rakenteen vai kutus talousarviorakenteeseen ja oh jelu kuihin voi daan laskennan kautta todentaa. Ohjeluvut ovat: Toimintakate sektoreittain milj. euroa muutos % Yleinen -6,160 0,2 Saaristo -0, ,8 Sosiaali -20,012 3,0 PTH -9,263 3,4 ESH -15,674 6,6 Sivistys -16,034 3,2 Tekninen -9,779 3,0 Satama 5,800 3,3 Vesihuolto 0,450 10,4 Yhteensä 1-70,791 3,7 Myyntivoitto 2,055 Yhteensä 2-68,736 Järjestelytoimikunta toteaa, että ohjeluvun kattaessa useam man toimieli men ja tehtäväalueen, tulee toimielimen pyrkiä kohdentamaan määrärahare surssit eri tehtäväalueille pitkäjänteisellä ja palvelujen kehittä mistarve huo mioon ottavalla tavalla. Järjestelytoimikunta edellyttää, että tuottoja tulee mahdolli suuksien mu kaan korottaa (tavoite 3 %, ei koske tukia ja avustuksia), jotta toimintokoh tainen tulojen ja kulujen suhde säilyy hyväksyttävänä. Määrään perustuva tuottoli säys ei saa johtaa tuotto/kulu-suhteen tarkastelun laimin lyömiseen. Kaikilta osiltaan tulee tarkistaa maksujen ajanmukaisuus. Järjestelytoimikunta edellyttää, että toimielinten talousarvio ehdotusten pe rusteluissa esitetään sitoviksi tarkoitetut tavoitteet. Järjestelytoimikunta päättää, että investointi- ja henki-

10 löstö suunnitelma se kä talousarvion rahoitusosa laaditaan neljäksi vuodeksi. Järjestelytoimikunta toteaa, että investointisuunnitelman viite kehyksenä toi mii voimassaoleva investointisuunnitelma siirtyvine kohtei neen, kuiten kin siten, että tulevas sa nelivuotissuunnitelmassa yhtenä oheistavoitteena on edelleen pysäyttää korollisen vieraan pääoman kasvu. Hyväk syttävänä pe rusteena investointiohjelman kohde poikkeamiselle on olemassa olevien ti lojen ja muiden resurssien kunnossapito / peruskorjaus siinä tar koituk sessa, että käyttäjille voidaan mahdollisimman pitkälle taata häiriötön toimintaym päristö. Poikkeamisen ei tulisi edellyttää kokonaisrahoitustar peen kasvatta mista vaan rahoitus tulee pyrkiä löytämään kokonaisuuden uu del leenarvioinnilla. Mikäli investointien kustannustasossa on odotettavissa merkittä vää nousua, on harkittava myös investointien siirtämistä ja / tai muita vaihtoehtoja. Järjestelytoimikunta toteaa, että täytäntöönpano määräykset ja "Sijoitustoiminnan perusteet" -asiakirja käsitellään syksyllä Järjestelytoimikunta päättää, että toimielinten ta lousarvio- ja suunnitelmaehdotusten tulee olla käsitelty nä ja valmiina viimeistään ja oheismateriaa lissa oleva laadinta-aikataulu tässä vaiheessa oh jeelli sena noudatettavaksi. Järjestelytoimikunta päättää laadintaprosessin ohjeistuksesta selostusosassa ilmenevällä tavalla. JÄRJESTELYTOIMIKUNTA: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.