Toimintakertomus. Koululiikuntaliitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus. Koululiikuntaliitto"

Transkriptio

1 Toimintakertomus Koululiikuntaliitto 2009

2 2 Sisällysluettelo Puheenjohtaja Koululiikunnasta terveellisen elämän perusta 3 Toiminnanjohtaja: Työhyvinvointi kouluissa = arjen tekoja! 4 Vuoden 2009 toiminnan painopistealueet 5 1. Liikettä koululaisille ja opettajille 5 2. Harrasteliikunta ja kilpailutoiminta Koululaisten harrasteliikunta Liikuntakerhotoiminta Kerhomateriaalit KoululiikkuuSuomi -portaalihanke Power Mover Yhteistyökampanjat Muu koululaisten harrasteliikunta Koululaisten kilpailutoiminta Opettajien kunto- ja virkistysliikunta Talvipäivät Sopulivaellus Kesäpäivät Sähköinen kuntokortti Opettajien kilpailutoiminta Koulutustoiminta Koululaiskoulutus SPIN-liikuntavastaavat Opettajakoulutus Liikuntakerhokoulutus Koulutusyhteistyö Piirien koulutustoiminta Järjestötoiminta Viestintä Sisäinen viestintä Ulkoinen viestintä Koululiikuntaliiton Internet-sivujen tilastot Koululiikunta-lehti Tapahtumaviestintä Kansainvälinen toiminta International School Sport Federation Pohjoismainen yhteistyö Talous Henkilökunta ja luottamusorganisaatio Muu yhteistyötoiminta 22 5 Yhteenveto 22 Koululiikuntaliiton hopeinen ansiomerkki 22 Koululiikuntaliiton toimijat 24 Työryhmät 24 Liikuntavastaavat Tuloslaskelma 26 Tase 27 MISSIO Koululiikuntaliitto toimii ja viestii liikkumisen ilon ja valinnan vapauden sekä liikunnan monipuolisuuden puolesta. Se kannustaa koko kouluyhteisöä aktiiviseen toimintaan. Koululiikuntaliitto tarjoaa yhtenäistä toimintaa alueittain ja valtakunnallisesti. ARVOMME Vapaus valita, ilo, kannustavuus, haasteellisuus ja aktiivisuus. Kannen kuva: Terhi Sillanpää-Reitti, henkilökuvat: Mikko Käkelä

3 3 Puheenjohtaja: Koululiikunnasta terveellisen elämän perusta Koululiikuntaliiton vuosi 2009 kului tuttuun tapaan opettajien ja koululaisten liikunnan edistämisen parissa. KLL on aktiivisesti panostanut koulujen kerhotoiminnan lisäämiseen tuottamalla ja jakamalla kerhotoimintaa koskevaa tietoa sekä kerhotyötä tukevia materiaaleja. Kotisivuiltamme ovat saatavilla mm. luonto- ja elämysliikuntaa, liikunnallisia perustaitoja sekä pallopelien järjestämistä helpottavia liikuntakerhomateriaaleja, jotka tukevat kerhonohjaajan suunnittelutyötä. Uusien koulukerhojen määrä nousi viime vuonna jo huimaan :een. Suurin osa kerhoista tarjoaa liikunta- ja urheiluharrastuksia niiden toimintaan osallistuville yli lapselle. Koululaisten liikuttaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan! Liikuntaharrastukset keskittyvät yhä pienemmälle aktiiviliikkujien joukolle, ja samalla koko päivän liikkumatta viettävien lasten ja nuorten määrä kasvaa. Jopa tieto- ja viestintätekniikan osaajat ovat huolissaan lastemme huonosta fyysisestä kunnosta. Koululiikunnalla on mahdollisuus parantaa tilannetta, sillä koulussa tavoitetaan kerralla koko ikäluokka. Parhaillaan työtä tekee myös peruskoulun tuntijakoa uudistava työryhmä, jossa olen jäsenenä. KLL on muistuttanut koululiikunnan merkityksestä paitsi fyysisen myös psyykkisen terveyden edistäjänä, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia koko kansantaloudellemme. Tuntijakoa uudistavassa työryhmässä kaavaillaankin nyt taito- ja taideaineiden, kuten liikunnan lisäämistä. Vuonna 2010 Koululiikuntaliiton tulee pohtia erityisesti paikallisen ja alueellisen toiminnan tasapainoa. Erilaisten kilpailujen ja tapahtumien osalta päällekkäisyyksiä tulee välttää, mutta samalla toimintaa on järjestettävä kattavasti ympäri Suomea. Kilpailuun osallistuvien on hyvä päästä tutustumaan uusiin paikkakuntiin, mutta pitkät kilpailumatkat eivät saa muodostua esteeksi nuorille osallistujille. KLL on dynaaminen ja vahva toimija, joka etsii jatkuvasti uusia vaikuttamisen keinoja. Panostamme viestintään erityisesti sähköisen viestinnän avulla, jaamme tietoa ja materiaaleja esimerkiksi Internet-sivuillamme. Pyrimme kehittämään kilpailujamme, tuotteitamme sekä tukimateriaalejamme yhä paremmiksi, ja otamme ilolla vastaan niitä koskevaa palautetta. Kiitän lämpimästi kaikkia Koululiikuntaliiton toimintaan osallistuneita! Opettajien, lasten ja nuorten liikuttaminen ovat agendallamme ykkösinä myös kuluvana vuonna. Raija Vahasalo Koululiikuntaliiton puheenjohtaja Kansanedustaja Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja

4 4 Toiminnanjohtaja: Työhyvinvointi kouluissa = arjen tekoja! Oletko koskaan tullut miettineeksi, miten työhyvinvointia edistetään kouluyhteisöissä? Suomessa on panostettu valtakunnallisiin hankkeisiin, jotka kaikki tähtäävät kouluviihtyvyyden ja koulujen yhteisöllisyyden parantamisiin (KiVa, kerhotoiminta), ja useat yhä suoremmin koulupäivän liikunnallistamiseen (liikuntakerhot, Liikkuva koulu). Koululiikunta tai kouluaikainen liikkuminen ovat nousseet keskustelun keskiöön kansantaloudellisista ja henkilöön itseensä kohdistuvista syistä. Loppujen lopuksi Oy Suomi Ab:n rattaita pyörittävät tavalliset suomalaiset. Oy Suomi Ab:llä ei ole varaa tehdä huonoa henkilöstöpolitiikkaa heikkenevän huoltosuhteen ollessa vääjäämättä tosiasia tulevaisuudessa. Kouluissa käy suuria ja pieniä ihmisiä töissä. Moni koulu on työyhteisönä suuren yrityksen kokoinen, jollaiseksi luetaan yli 250 ihmisen organisaatio. Karkea keskiarvo, perustuen Opetushallituksen vuonna 2008 keräämiin peruskoululaisten ja koulujen tilastotietoihin, antaa tulokseksi 171 oppilasta per koulu, joka tietenkään ei keskiarvona toteudu. On katoamassa olevia alle 50 oppilaan kyläkouluja ja toisaalta yli 700 oppilaan yhtenäiskouluja. Ei siis ole aivan samantekevää, voidaanko tällaisissa työyhteisöissä hyvin vai huonosti. Koululiikuntaliitto on 63 vuoden ajan ollut toiminnan puolestapuhuja. Koululiikunta on parhaimmillaan punaisia poskia, hengästyneitä lapsia ja aikuisia. Se on monipuolista ja moniarvoista liikuntaa. Koululiikuntaliitolle monipuolisuus ei tarkoita vain monilajisuutta, vaan erilaisten ja eritasoisten taitojen omaksumista koulupäivän aikana (oppitunnit, välitunnit, kerhot), sekä aktiviteetteja, jotka rakentavat yhteisöllisyyttä ja positiivista, vahvaa itsetuntoa kouluajan ja koulurakennuksen ulkopuolella. Työhyvinvointi on yhteiskunnallisessa keskustelussa kuuma peruna, jota eri tahot sörkkivät lautasella edestakaisin. Työhyvinvointi maksaa, ja olisi kätevää, jos joku muu maksaisi viulut. Toisaalta pahoinvointi maksaa vielä enemmän ei ehkä tänään, mutta jo parin vuoden kuluttua. Sen näkyy yhteiskunnallisten tukimuotojen kysynnän hallitsemattomana kasvuna; elämästä syrjäytymisenä. Pääsiäisen tunnelmissa, voisin lopuksi virpoa hyvinvointia sinullekin täksi ja tulevaksi vuodeksi! Uskon enemmän käytännön tekemiseen. Toivottavasti ensi vuonna tältä palstalta luet Koululiikuntaliiton yhteistyöryhmän panostuksesta opettajien työhyvinvointiin vapaaehtoisesti! Kiitokset kaikille Koululiikuntaliiton sinnikkäille vapaaehtoistoimijoille pyyteettömästä työstä, ja kiitos yhteistyökumppaneille, jotka mahdollistavat työmme pienten ja suurten ihmisten arjessa. Kristiina Jakobsson toiminnanjohtaja P.S. Omia asenteita ja mukavuusaluetta on hyvä joskus tarkastella usean oppiaineen opetusta voi jo nyt toteuttaa liikuntaa hyödyntämällä. Jos et usko, käy katsomassa www. djeeo.com.

5 5 Vuoden 2009 toiminnan painopistealueet: Harrastus- ja arkiliikunnan lisääminen. Koulujen kerhotoiminnan suositusten laatiminen ja liikuntakerhojen sisällön luominen. Paikallisen toiminnan lisääminen. Kilpailutoiminnan painopisteytyksen vieminen käytäntöön. Markkinointiviestinnän perustyön jatkaminen (sähköinen- ja printtimedia). Materiaalipankin luominen ja työkalujen toteuttaminen. Yhteistyön jatkaminen opettajaliittojen kanssa. Yhteistyön syventäminen ydintoimintoja tukevien lajiliittojen kanssa. 1 Liikettä koululaisille ja opettajille Toimintavuonna jatkettiin Koululiikuntaliiton strategian toteuttamista. Pääpaino oli oppilas- ja opettajaliikunnan prosessien ja paikallisen toiminnan kehittämisessä. Järjestöyhteistyö, yhdessä tekeminen ja vaikuttaminen nousivat tärkeiksi teemoiksi vuoden aikana. Tästä esimerkkinä oli mm. yhteinen verkostoitumispäivä Kerhokeskus koulutyön tuki ry:n ja Terveys ry:n kanssa, sekä muu tiedottamiseen keskittyvä yhteistyöavaus eri järjestöjen kanssa. Strategian periaatteet: laadun nostaminen, suunnitelmallisuuden lisääminen ja markkinointiviestinnän kehittäminen olivat keskeisiä tavoitteita. Tärkeintä oli tehdä oikeita asioita oikeille kohderyhmille oikea-aikaisesti. Koululiikuntaliitto seurasi tarkasti Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n järjestörakenteen muutosta ja sen vaikutusta liiton toimintaalueisiin. Vuoden 2009 aikana OAJ:n ensimmäiset alueet hakivat Koululiikuntaliiton jäsenyyttä, joka niille hallituksen toimesta myönnettiin. Haasteita jatkossa tuovat mm. suuret alueet ja toimintaperiaatteet oppilas- ja opettajaliikunnassa sekä paikallisten vapaaehtoisten toimijoiden löytäminen. Strategian toiminta-ajatus on lisätä asiantuntijuutta ja tuottaa monipuolisia virikkeitä ja työkaluja sekä kouluaikana että aamu- ja iltapäivisin järjestettävään koulujen liikunta- ja kerhotoimintaan. Toiminnan on oltava paikallisesti matalakynnyksistä ja kannustavaa sekä iloa lapselle ja nuorelle tuottavaa. Merkittävin kehitys oikeaan suuntaan oli Opetushallituksen kerhotoiminnan kehittämisohjelman perustaminen vuonna 2008 ja sen työn jatkaminen vuoden 2009 aikana. Koulun kerhotoimintaa on kehitetty aktiivisesti vuodesta 2008 lähtien osana Perusopetus paremmaksi (POP) -ohjelmaa. Vuonna 2008 koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen suunnattiin valtion erityisavustusta 5,7 miljoonaa euroa ja vuonna 2009 noin 7 miljoonaa euroa. Opetushallitus järjesti kehittämisrahoituksen haut. Kerhotoiminnan sisällöllisestä kehittämisestä vuonna vastasivat Kerhokeskus koulutyön tuki ry, Koululiikuntaliitto, Suomen Vanhempainliitto sekä Förbundet Hem och Skola i Finland. Liikuntakerhokoulutus nousi vuoden aikana omaksi tärkeäksi kokonaisuudekseen. Strategian suuntaviivojen mukaisesti aloitettiin liikuntaa ja hyvinvointia edistävän opetuksen tukimateriaalin tuottaminen liikuntakerhotoimintaan. Liikkuva ja iloinen kerholainen Koululiikuntaliiton tavoitteena on olla aktiivinen koulujen liikuntakerhojen toiminnan kehittäjä ja tuottaa käytännön työkaluja liikuntakerhojen vetäjille. Kerhotoiminnan kautta luodaan mm. tasa-arvoisia ja kohtuullisia harrastamisen mahdollisuuksia kaikille lapsille ja nuorille. Kannustamalla kouluja kerhotoiminnan järjestämiseen, haluamme tukea koulujen oman toimintakulttuurin ja aktiivisuuden kehittämistä. Uskomme, että monipuolisen kerhotoiminnan avulla saadaan mukaan myös ne lapset, jotka eivät koe urheiluseuratoimintaa omakseen tai heillä ei ole mahdollisuutta siihen osallistua. Monipuolinen liikuntakerhotoiminta kannustaa erilaisten taitojen ja tietojen oppimiseen. Kannustava ja motivoiva kerhokulttuuri houkuttelee lapset tulemaan kerhoon uudestaan. Kerhossa opitaan toimimaan yhdessä ja hyväksymään erilaisia ja eri taitoja osaavia kavereita. Liikuntakerhotoiminta edesauttaa myös eri kulttuuritaustaisten lasten yhteistoiminnallisuutta. Liikunta on kansalaistaito ja oikeus Koululiikuntaliiton liikunta- ja hyvinvointikasvatukselliset toimenpiteet tavoittavat myös vähän liikkuvat. Haluamme tarjota positiivisia liikunnallisia elämyksiä ja rakennusaineita hyvään elämään niin koululaisille kuin opettajille. Tasa-arvo ja sen toteutuminen on ollut yksi keskeinen toiminta-ajatuksemme kautta vuosien, mutta erityisesti sen arvoa halutaan painottaa seuraavina toimintavuosina paikallisella tasolla, ja käsittää sana tasa-arvo laajemmassa merkityksessä kuin sukupuolijakaumana. Toimintaympäristönä koulut ovat oikea paikka liikunnalliselle ja tasa-arvoiselle toiminnalle. Oppimisympäristönä koulujen on kannustettava ja tuettava terveellisten elämäntapojen ja liikuntatottumusten omaksumiseen. Koulut tavoittavat kaikki ikäluokat, ja sen takia toiminnan on oltava avointa niin aktiivisesti liikkuville, vähän liikkuville, kuin terveytensä kannalta liian vähän liikkuville. Liikunnan monimuotoisuus ja valinnanvapaus ovat arvoja, joiden on toteuduttava koululiikunnassa. Kilpailu-, harrastus-, ja järjestötoiminnan on oltava laadukasta, ja näiden on tuettava koulujen arkea, yhteisöllisyyttä ja kerhotoimintaa. Koululiikuntaliiton paikallisen ja valtakunnallisen toiminnan on tuettava toisiaan. Paikalliseen liikuntaan halutaan panostaa jatkossa enemmän. Uusia rahoituskanavia tarvitaan ydintoiminnan kustannusten kattamiseksi. Tavoitteena on löytää pitkäaikaisia, arvomme jakavia yhteistyökumppaneita. Liäksi tavoitteena on koh-

6 6 dentaa resurssit (henkilö ja varat) oikein ja tarkoituksenmukaisesti, keskittyä sellaiseen toimintaan, jolla on eniten vaikuttavuutta, sekä ylläpitää toimintaa, jolle on kysyntää ja tarvetta. Koululiikuntaliitto haluaa toimia aktiivisena yhteiskuntavaikuttajana. Toiminnalle valitaan vuosittain painopistealueita. Yleisen toiminnan kehittämisen kannalta merkittäviä kokonaisuuksia ovat olleet Kerhotoiminnan kehittäminen sekä Koululiikkuu.fi/suomi -portaalihankkeen käynnistäminen. Tämän lisäksi Koululiikuntaliitto aktiivisesti jatkaa yhteiskuntavaikuttamista ja osallistumista eri yhteistyöryhmiin. Järjestötoimintaan kuuluu myös toiminnasta viestiminen. Paras vaikuttavuus saadaan valikoiduilla toimenpiteillä, joihin kuuluvat mm. messutoiminta, liittoyhteistyö ja eri kehittämisryhmissä toimiminen sekä vaikuttaminen. Vuosi 2009 oli rahoitukseltaan haasteellinen. Talousarviosta 2009 karsittiin ydintoimintaa tukemattomat kustannukset. Maailmanlaajuinen talouskriisi koetteli myös kuntia, mutta suurimmat vaikutukset Koululiikuntaliiton toimintaan syntynevät viiveellä vuoden aikana. Kustannustaso nousee vuosittain, mikä vaikeuttaa kuntien osallistumista Koululiikuntaliiton toimintaan. Koululiikuntaliitto on ollut käytännön liikuntakulttuurin edistäjä ja toteuttaja perustamisestaan lähtien. Toiminnan ja kustannusten määrään nähden Koululiikuntaliitto on ollut tehokas liikuttaja. Olennaisesti tapahtumiin osallistumiseen vaikuttavat toissijaiset kulut, kuten matkustus- ja majoituskulut. 2 Harrasteliikunta ja kilpailutoiminta Koululiikuntaliitto tarjoaa positiivisia liikunnallisia elämyksiä koululaisille ja opettajille. Liitto noudattaa harraste- ja kilpailutoiminnassaan Suomen liikunnan ja urheilun, SLU Reilu peli Suomalaisen liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita. Koululaistapahtumat ovat lähtökohtaisesti päihteettömiä. Kannustamme niin koululaisia kuin opettajia liikkumaan vähintään tunnin koulupäivän aikana. Koululiikuntaliiton toiminnassa oli aktiivisesti mukana vuonna 2009 piirien toimittamien tietojen mukaan 34 liikuntavastaavaa, 532 kunnan koululiikuntayhdyshenkilöä ja yhdysoppilaita 215. Nämä henkilöt vapaaehtoisesti tekevät koululiikunnasta paikallisesti näkyvää yhdessä lukuisten seuratoimijoiden ja vanhempien kanssa. 2.1 Koululaisten harrasteliikunta Liikuntatuntien ulkopuolisessa liikunnassa kokeillaan, nautitaan ja tehdään itse oppitunteja joustavammin. Kerhotoiminnan tavoitteista liikunnan kannalta tärkeimpiä ovat lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen, kuten vertaisryhmä- ja oppilaskuntatoiminta, sekä sosiaalisten taitojen kehittäminen ja yhteisöllisyyteen kasvaminen, onnistumisen ja osaamisen kokemusten antaminen, harrastuneisuuden tukeminen ja liikuntaharrastusten edistäminen. Koululiikuntaliiton yleisenä tavoitteena on kannustaa lapsia ja heidän parissaan toimivia aikuisia terveellisten ja päihteettömien elämäntapojen löytämiseen. Koululiikuntaliitto innosti koululaisia liikunnan pariin järjestämällä mestaruuskilpailuja, harrasteliikuntatapahtumia ja kampanjoita eri vuodenaikoina. Opetusministeriön rahoittama portaalihanke koululiikkuu.fi/suomi on laajamittainen yhteistyöhanke, jossa ovat mukana Turun, Kuopion ja Oulun kaupungit, Svenska Finlands Skolidrottsförbund, SFSI sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Projektia koordinoi Koululiikuntaliitto. Koululiikuntaliitto oli mukana myös suositussa Miljoona koppia- ja Suomen Suunnistusliiton Olé kartalla! -tapahtumassa. Lisäksi tuimme Nuorten Akatemian Anna mulle aikaa -kampanjaa Liikuntakerhotoiminta Koulun kerhotoiminta perustuu perusopetuslakiin 47, ja on koulun vuosisuunnitelmaan kirjattavaa toimintaa. Koulun oma kerhotoiminta on vapaaehtoista, ilmaista, säännöllistä, tavoitteellista, turvallista ja monipuolista koulun tavoitteita tukevaa toimintaa, jossa kasvatuksellista näkökulmaa painotetaan. Tavoitteet ovat henkilökohtaisia ja yhteisöllisiä. Toiminta on onnistumisen kokemuksiin, ei arvosteluun tähtäävää. Opetusministeriö ja Opetushallitus jakoivat kunnille ja kouluille vuoden 2009 aikana 7 milj. euroa kerhotoiminnan kehittämiseen.

7 7 Oppilaiden valtakunnallinen harrastustoiminta lajeittain Laji Tyttöjä / naisia Poikia / miehiä Yhteensä Kilpailuja / turnauksia: lkm Kilpailusuorituksia: kpl Miljoona koppia -koulutoiminta 10 alueella Power Mover -tapahtuma, Helsinki Yhteensä Tänä vuonna Koululiikuntaliiton tukema Suomen Pesäpalloliiton Miljoona Koppia -kampanja sai koululaiset kopittelemaan ja liikkumaan. Myös Power Mover tanssi- ja liikuntahanke tanssitti koululaisia eri puolella Suomea. Oppilaiden piireissä tapahtuva harrastustoiminta lajeittain Laji Tyttöjä / naisia Poikia / miehiä Yhteensä Kilpailuja / turnauksia: lkm Kilpailusuorituksia: kpl Jalkapallo Koripallo Kr. room. Paini Lentopallo Maastohiihto Pesäpallo Power Mover piirin oma tapahtuma Salibandy Suunnistus Uinti Voimistelu Yleisurheilu Erityiskoulujen ihmemaapäivä FastScoop viikot yläkouluille Judo Kehitysvammaisten boccia turnaus Kehitysvammaisten sähly turnaus Luistelutapahtumat Näkövammaisten opp. erilainen koulupäivä Piirin tapahtumat SPINien järjesttämät 9.lk liikuntapäivät Vaikeavammaisten metsäretkipäivä Yhteensä Oppilaat liikkuvat piireissä: Suosituimpia lajeja olivat mm. pesäpallo, luistelu, FastScoop ja salibandy. Piirejä ovat Etelä-Karjala, Helsinki, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Lappi, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Tampere, Turku, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.

8 8 Vuoden 2009 lopussa uusia kerhoja oli n Kerhojen piirissä on oppilasta eli 41,7 % perusopetusikäisistä, joita Suomessa on yhteensä n Kerhonohjaajista opettajia oli 74 %:a. Suurin osa perustetuista kerhoista oli liikuntakerhoja. Liikunta oli koulujen kerhotoiminnan kehittämisen erityispainotus. Liikunta- ja urheilukerhoja tarjosivat kerhotarjottimillaan 85 % kunnista, ja tämän lisäksi erikseen kuntien kerhotarjottimella mainittiin mm. luonto- ja retkeilykerhot 21 % sekä tanssikerhot 16 %. Keskimääräinen uusien kerhojen kustannus lukuvuonna oli e/kerho ja 63 e/osallistuja. Suomen kunnista osallistui 85 %:a kerhotoiminnan kehittämiseen ja kolme neljästä mukana olevien perusopetuksen järjestäjien kouluista. (Lähde: Opetushallitus: Koulun kerhotoiminnan kehittäminen /Syksy 2009 faktajulkaisu). Syksyllä 2009 toteutettiin Opetushallituksen, järjestöjen ja Opetusalan koulutuskeskus Opekon yhteistyönä neljä kerhonohjaajille suunnattua alueellista Virtaa ja virikkeitä kerhotoimintaan -koulutustilaisuutta. Koulutustilaisuudet olivat sisältökoulutuksia eri teemojen ympäriltä. Opeko vastasi koulutusten käytännön organisoinnista sekä tiedotuksesta ja markkinoinnista. Koulutussisällöistä vastasivat Kerhokeskus koulutyön tuki ry, Koululiikuntaliitto ja Suomen Vanhempainliitto. Lisäksi järjestettiin uusille koulujen ja kuntien kerhojärjestäjille kerhotoiminnan perusteita läpikäyvä koulutus Helsingin Messukeskuksessa 4.9. Koulutukseen osallistui 50 henkilöä. Viime vuoden koulutukset olivat jatkoa Laadukasta koulun kerhotoimintaa -koulutuksille vuodelta 2008, joita Opetushallitus ja yhteistyöjärjestöt järjestivät 9 eri puolella maata. Näihin koulutuksiin osallistui yhteensä 610 opetusalan, järjestön tai muuten kerhotoiminnan ympärillä töitä tekevää henkilöä. Kouluttajat Koululiikuntaliiton puolesta olivat Kristiina Jakobsson ja Jani Kangasniemi. Koululiikuntaliitto on vuosien aikana vienyt koulun kerhotoiminnan viestejä eteenpäin niin kentälle kuin eri sidosryhmille. Viestinnässä hyödynnettiin Opetushallituksen, Koululiikuntaliiton ja muiden järjestötoimijoiden tuottamaa materiaalia. Vuonna 2009 järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta, joissa tietoa kerhotoiminnan kehittämisestä jaettiin Koululiikuntaliiton liikuntavastaaville ja kaikkien mukana olleiden järjestöjen yhteistyötahoille. Tämä oli jatkoa vuonna 2008 järjestetyille kolmelle koulutukselle Kerhomateriaalit Liikuntamateriaalin kehittämishankkeen tueksi perustettiin vuoden 2008 syksyllä ohjausryhmä, joka osallistui aktiivisesti liikuntasisältöjen ja näkökulmien suunnitteluun. Näkökulmissa otettiin erityisesti huomioon hankkeen ja liikuntakerhojen tavoitteet, joissa korostuivat monipuolisuus, opetussuunnitelman kokonaisuudet liikunnan osalta, sekä mahdollisuus huomioida heterogeeninen kohderyhmä tehtäviä helpottamalla tai vaikeuttamalla. Ohjausryhmää konsultoi Matti Pietilä Opetushallituksesta. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Kristiina Jakobsson, Koululiikuntaliitto, toiminnanjohtaja, ohjausryhmän pj Sami Kalaja, Kilpisen koulu, rehtori Jani Kangasniemi, Koululiikuntaliitto, liikuntakoordinaattori Tobias Karlsson, Finlands Svenska Idrott, yksikköpäällikkö Terhi Käkelä, Koululiikuntaliitto, tiedottaja Veli-Matti Seppälä, Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry Matti Sippola, Luokanopettaja liitto, puheenjohtaja Terho Tomperi, Koululiikuntaliitto, kehittämispäällikkö Koululiikuntaliitto tiedotti ja markkinoi kerhotoiminnan kehittämisasioita Koululiikuntaliiton liikuntavastaaville (34), ja heidän kauttaan kouluille ja sivistystoimille. Pääsääntöiset tiedotuskanavat olivat: Koululiikunta-lehti, Liikkuva koulu voi hyvin -esite, erilaiset koulupostitukset, KLL-päivät ja eri Koululiikuntaliiton omat liikunnalliset tapahtumat ja sähköpostimarkkinointi. Lisäksi materiaalia ja tietoa jaettiin Educa-messuilla, Helsingissä ja Opit-päivillä Oulussa, sekä eri tahojen, kuten mm. Etelä-Suomen lääninhallituksen järjestämissä tilaisuuksissa, joissa mm. toiminnanjohtaja oli puhujana. Koululiikuntaliitto seurasi mediaosumia, ja oli mukana mm. Kerhokeskuksen ja Opetushallituksen yhteisissä koulutusmainoksissa Opettaja-lehdessä. Vuosien aikana julkaistiin kolme vihkoa suomen ja ruotsin kielellä. Lisäksi toteutettiin tanssi- ja rytmiikka-aiheinen Tanssiva kerholainen -dvd lisärahoituksen turvin, tekstitettynä ruotsin kielellä. Kerhovihkojen tuottamista koordinoi Koululiikuntaliiton tiedottaja Terhi Käkelä, kuvapiirrokset piirsi graafikko Anniina Mikama ja taitosta vastasi M.E.N Oy /Eero Nurmikko, ruotsin kielen käännökset teki Yvonne Grönlund. Opetushallituksen ja järjestöjen yhteisiin kokouksiin osallistui toiminnanjohtaja Kristiina Jakobsson sekä Terho Tomperi, joka myös koordinoi dvd-hankkeen tuotantoyhtiö Decomedia Oy:n kanssa. Koululiikuntaliiton koulutuksista vastasivat toiminnanjohtaja Kristiina Jakobsson ja liikuntakoordinaattori Jani Kangasniemi. Kuluraportoinnin hoiti taloudenhoitaja Kaarina Matikainen. Vihkoyhteistyössä oli myös IF-vakuutusyhtiö. Vihkoja postitettiin peruskouluille mallikappale, lisätilauksia postitettiin kysynnän mukaan. Dvd:tä postitettiin peruskouluille vain yksi kappale.

9 9 Jani Kangasniemi, Mikko Reitti ja Terhi Sillanpää-Reitti Elämys- ja luontoliikunta / Natur- och upplevelsemotion Sisältö: n Elämys- ja luontoliikunta -kasvatus n Elämys- ja luontoliikunta-aktiviteettejä n Luontoliikunta n Suunnistustaidot n Ryhmädynamiikka n Elämyksellisyys n Luonto lähelle luonnossa liikkumisen taidot ja säännöt Sami Kalaja ja Arja Sääkslahti Liikunnalliset perustaidot / Grundmotionsfärdigheter Sisältö: n Tasapainotaidot n Liikkumistaidot n Käsittelytaidot Terhi Huovinen, Virpi Remahl ja Sari Turunen Pallopelejä ja pelisovelluksia / Bollspel och spelanpassningar Sisältö: n Pallopelejä kaikille n Palloilun perustaitojen kehittäminen n Tarkkuuspelejä n Maalipelejä n Muita pelejä Minni Arposuo ja Jari Karttunen Tanssiva kerholainen / Den dansande eleven Sisältö: n Mallit ja kokonaisuudet tanssikerhojen koordinoimiseen n Yksittäisiä ja yhdistettäviä harjoitteita tytöille ja pojille n Koordinaation kehittämisharjoituksia KoululiikkuuSuomi -portaalihanke Koululiikuntaliitto ry, Oulun seudun ammattikorkeakoulu (OAMK) ja Oulun kaupunki aloittivat valtakunnallisen ilmoittautumisjärjestelmän suunnittelun kesällä 2008 tavoitteenaan kehittää koululiikuntaa tukeva ja edistävä Internet-sovellus. Idean taustalla oli OAMK:n LIVE-hankkeessa (TEKESin rahoittama) tehty kehitystyö, jonka tuloksena oli yksittäistä kuntaa palveleva koululiikuntatapahtumien ilmoittautumisjärjestelmä Järjestelmää testattiin menestyksellä Oulun kaupungin peruskoulujen ja lukioiden liikuntatapahtumissa lukuvuoden aikana n. kymmenessä eri lajin kilpailutapahtumassa ja Koululiikuntaliiton Oulun piirin yleisurheilukilpailussa. Käyttäjien kokemukset ja suhtautuminen ovat olleet myönteisiä hengessä: Vanhaan toimintatapaan paluuta ei enää ole olemassa.. Vuoden 2009 aikana portaaliohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa ja hanketyöryhmä viisi kertaa, lisäksi järjestettiin puhelinkokouksia. Kaupunkiedustajien työryhmä kokoontui Oulussa joulukuussa. Työryhmän toimesta laadittiin vaatimusmäärittely ja testattiin yksi oppilastapahtuma. Ilmoittautumisjärjestelmää testattiin syksyllä 2009 järjestetyissä oppilaiden vapaapainikilpailuissa. Kokeilusta saatiin hankkeeseen kehitysideoita, vaikka se ei käyttäjien kannalta toteutunut suunnitelman mukaisesti. Varsinainen toteutus- ja käyttöönottotyö on suunniteltu vuosille Yhdessä työstetty kehitysidea sovelluksesta valtakunnallisten liikuntatapahtumien ja -kilpailujen kehittämiseen ja läpivientiin esiteltiin opetusministeriössä syksyllä Hankeideaan yhtyivät myös Finlands Svenska Skolidrottsförbund r.f. sekä Turun ja Kuopion kaupunkien koululiikuntavastaavat. Asiantuntijaorganisaatioksi portaaliohjausryhmään kutsuttiin Virpiniemen liikuntaopisto. Jatkoanomus kolmivuotiselle hankkeelle jätettiin marraskuussa. Hankkeen ohjausryhmä piti aloituskokouksen Koululiikuntaliiton tiloissa AKAVA-talossa Pasilassa. Ohjausryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt: Kristiina Jakobsson Koululiikuntaliitto KLL ry. (puheenjohtaja, kokoonkutsuja) Antti Haapalahti Oulun seudun ammattikorkeakoulu Seppo Kangas Virpiniemen urheiluopisto Päivi Karppinen Oulun kaupunki Mika Penttilä Oulun kaupunki Hannu Tolonen Opetusministeriö (poissa) Timo Lankinen Opetushallitus (sijaisena Matti Pietilä) Christel Lundström Svenska Finlands Skolidrottsförbund (SFSI) Pikita Lempiäinen-Koponen Turun kaupunki Harri Turunen Kuopion kaupunki (poissa) Outi Salo Helsingin kaupunki (poissa) Jani Kangasniemi Koululiikuntaliitto KLL ry Terho Tomperi Koululiikuntaliitto KLL ry Terhi Käkelä Koululiikuntaliitto KLL ry Hanketyöryhmä koostui toimijoista keskeisissä osapuolissa eli Koululiikuntaliitossa ja OAMK:ssa. Siihen kuuluivat seuraavat henkilöt: Antti Haapalahti projektipäällikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Eero Nousiainen lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Jani Kangasniemi liikuntakoordinaattori, Koululiikuntaliitto Terho Tomperi kehittämispäällikkö, Koululiikuntaliitto Juhana Oukka opiskelija, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Juha Hulkkonen opiskelija, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Päivi Karppinen liikuntasihteeri Oulun kaupungista ja Seppo Kangas rehtori Virpiniemen liikuntaopistosta.

10 10 Kuva: Terhi Käkelä Power Mover Tanssi- ja liikuntatoiminta Power Mover liikuttaa ja tanssittaa vuosittain yli lasta ja nuorta opettajineen. Vuonna 1996 alkanut voimaliike on liikuttanut yhteensä reilusti yli miljoonaa lasta ja nuorta. Tanssi- ja liikuntatapahtuma koostuu kolmesta osasta: yhteistanssit sisältävästä tanssi-dvd:stä, oman tanssin kisasta ja päätapahtumasta. Power Mover liikuttaa tyttöjä ja poikia sekä oppilaita ja opettajia. Vuonna 2008 uudistettu Power Moverin ilme näkyi mm. tanssi-dvd:ssä, julisteessa, käsiohjelmassa, Suosikki-lehden ilmoituksissa ja Internet-sivulla. Power Mover -nimellä järjestettiin kesän 2009 aikana kolmas tanssileiri, nyt ensimmäisen kerran Pajulahden urheiluopistolla Nastolassa. Leirille osallistui 30 lasta. Suunniteltuja aluetapahtumia hyvinvointiteeman ympärille ei rahoituksen puutteen vuoksi pystytty toteuttamaan. Oman tanssin kisa Kuva: Emilia Moisio Kuva: Terhi Käkelä Kuva: Jani Kangasniemi Tanssikisassa koululaiset kilpailivat itse suunnittelemillaan tanssiesityksillä. Tanssiryhmät olivat koulukohtaisia. Ryhmät osallistuivat ensin aluekilpailuihin eri puolilla Suomea, joista tuomariston arvioimat ryhmät pääsivät päätapahtumassa järjestettävään finaaliin. Tanssikisan teemana isoilla ryhmillä oli Avaruus. Tanssikisassa kilpailtiin viidessä eri sarjassa: alaluokkien pienryhmät ja isot ryhmät, yläluokkien ja lukioiden pienryhmät ja isot ryhmät, sekä yläluokkien hiphop-duo. Aluekisoihin osallistuneista 188 ryhmästä pääsi finaaliin 35 ryhmää. Aluekisat käytiin Helsingissä, Porissa, Kouvolassa, Joensuussa ja Oulussa. Sarjojen voittajat finaalissa: A-sarja - Kilpijärven koulu, Iisalmi B-sarja - Vöyrinkaupungin koulu, Vaasa C-sarja - Toppelundin koulu, Espoo D-sarja - Sammon keskuslukio, Tampere E-sarja - Högstadieskolan Lönkan, Helsinki Tanssi-dvd Koululiikuntaliitto tuottaa vuosittain kouluille tanssinopetuksen dvd:n. Dvd:llä opetetaan uudet Power Mover -tanssit, joita koululaiset ja opettajat tanssivat yhdessä kouluissa, aluetapahtumissa ja päätapahtumassa. Teematanssit suunnittelivat vuonna 2009 Minni Arposuo ja Teemu Korjuslommi. Arposuon tanssi oli Jonnan musiikkiin tehty showtanssi ja Korjuslommin tanssi oli lockingia. Lockingiin teki tätä tarkoitusta varten oman musiikin Linda Ilves, ja sen esitti Funk In The Pocket. Dvd lähetettiin Power Mover -klubiin kuuluville kouluille, joita oli 744. Sen voivat tilata muut koulut erikseen. Koulut voivat hyödyntää Power Mover -tansseja myös kerhoissa, liikuntatunnilla ja koulun tapahtumissa. Tanssi liikuntamuotona soveltuu erityisen hyvin vertaisryhmätoimintaan. Päätapahtuma Power Mover -päätapahtumassa tanssittiin, kokeiltiin uusia liikuntalajeja ja pelattiin katupelejä. Päätapahtumaa vietettiin Helsin-

11 11 gin Jäähallissa Tapahtumassa esiintyivät mm. tanssikilpailun parhaimmisto hallin päälavalla. Lisäksi nuoret pääsivät pelaamaan katukorista, sählyä, jalkapalloa ja kokeilemaan erilaisia liikuntalajeja tanssipeleistä rullaluisteluun ja FastScoopiin. Suosituimpia toimintapisteitä olivat tanssipelit ja Suomen Luisteluliiton monipuolinen liikuntapiste harjoitushallissa, jossa pelattiin myös sählyä. Plan Suomi Säätiön Kuuntele Mua -tanssi Marko Keräsen ohjaamana sai koululaiset myös hyvin liikkeelle. Osallistujia houkuteltiin kokeilemaan eri liikuntapisteitä liikuntapassin avulla, ja sen suosio oli edellisvuotta parempi. Erittäin suosittu oli myös Suosikki-lehden piste, jossa sai kuvauttaa itsensä Suosikin kanteen. Tapahtuman yhteistyökumppaneita olivat KKI Kunnossa kaiken ikää, Tiedekeskus Heureka, Plan Suomi Säätiö, Helsingin kaupungin liikuntavirasto, Suosikki-lehti ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ. Esiintyjinä tapahtumassa olivat Funk In The Pocket ja kuluneen vuoden Eurovision laulukilpailuun osallistunut Waldo s People. Opemaailmassa isäntänä toimi OAJ, ja esittelyssä oli mm. Plan Suomi Säätiön toiminta ja KLL:n opettajatapahtumat kesällä Päätapahtuma keräsi osallistujia yhteensä 3 567, joista opettajia oli 223. Lapset ja nuoret liikkuivat eri liikuntasuorituspisteissä kertaa. Suunnistusliitto järjesti paikallisia rastiseikkailutapahtumia mm. Tampereella ja Kirkkonummella. Koululiikuntaliitto markkinoi projektia ja oli osassa tapahtumia myös mukana. Hanke jatkuu vuonna 2010 yhteistyössä Koululiikuntaliiton kanssa. FastScoop Koululiikuntaliitto tuki FastScoop-joukkuepelin esille nostamista mm. esittelemällä pelin Educa-messuilla, liikuntavastaaville piiripäivillä, nostamalla pelin esille julkaisuissaan ja välittämällä tietoa kouluille Muu koululaisten harrasteliikunta Merkkisuoritusjärjestelmät yleisurheilussa, hiihdossa ja voimistelussa olivat koulujen käytettävissä entiseen tapaan. Piireissä järjestettiin 111 harrasteliikuntatapahtumaa, joissa liikkui koululaista ( vuonna 2007). Harrastussuoritteita oli koululaisilla yhteensä Yhteistyökampanjat Miljoona koppia Koululiikuntaliitto oli yhteistyössä Suomen Pesäpalloliiton kanssa toteuttamassa suosittua Miljoona koppia -kilpailua, jonka tarkoituksena oli lisätä lasten omatoimista liikkumista ja aktiivista välituntiliikuntaa. Samalla vahvistettiin suomalaista heittokulttuuria ja luotiin luokkahenkeä. Kilpailu oli samalla osoitus uudenlaisesta yhteistyökulttuurista kaupunkien, alueiden, lajijärjestön, Koululiikuntaliiton ja median kesken. Kisan toteutuksen johto, valvonta, tulospalvelu ja koordinointi olivat Pesäpalloliitolla. Kisa toteutettiin viikolla 20, , ja siihen otti osaa 10 alueella yli lasta 344 koulusta. Koululuokkia oli mukana yhteensä Aktiivisin alue Miljoona koppia -kilpailussa oli Etelä-Pohjanmaa, jonka huikea tulos oli koppia. Koko valtakunnan tulos 10 alueella oli yli koppia. Koululiikuntaliitto osallistui kisaan tiedottamalla sekä alueellisesti että valtakunnallisesti ja jakamalla palkintoja osallistujille. Tyttöjä ja poikia kisaan osallistui suurin piirtein saman verran, sillä osallistujat olivat luokkia. Olé kartalla -koulusuunnistus Koululiikuntaliitto oli mukana Suomen Suunnistusliiton organisoimassa koulusuunnistuksen Olé kartalla -kehittämisprojektissa, jonka tarkoituksena oli tuoda uusia tuulia koulusuunnistukseen. Projektin tavoitteena oli kehittää peruskoulujen ja opettajankoulutuslaitosten koulusuunnistusta mielekkäänä, kuntoa kehittävänä ja monipuolisena koululiikuntalajina. Kuvat: Jani Kangasniemi

12 Koululaisten kilpailutoiminta Oppilasliikuntatoimikunnan vuonna 2007 aloittamaa oppilaiden kilpailutoiminnan kehittämistä uudistuneen strategian näkökulmasta jatkettiin. Voimavaroja keskitettiin edelleen ydintoimintoihin ja yhteistyötä lajiliittojen kanssa tiivistettiin. Yhteistyöhön kuului kouluihin soveltuvan arkiliikunnan kehittäminen, koulutus ja yhteiset markkinointiviestinnän suunnitelmat. Oppilaskisat olivat edelleen avoimet Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry:n ja Svenska Finlands Skolidrottsförbunds, SFSI:n jäsenkouluille. Koululiikuntaliiton piiritason kilpailuihin osallistui koululaista ( vuonna 2008), joista 43 % oli tyttöjä ja 57 % poikia. Suorituksia oli yhteensä Valtakunnallisiin mestaruuskilpailuihin osallistui koululaista. Joukkuekilpailuista suurimmat olivat salibandy ja jalkapallo sekä Power Moverin Oman tanssin kisa. Oppilaiden valtakunnalliset mestaruuskilpailut Kuva: Terhi Sillanpää-Reitti Kuva: Emilia Moisio n Jalkapallo yläkoulu/lukio n Koripallo yläkoulu/lukio n Pesäpallo yläkoulu/lukio n Lentopallo yläkoulu/lukio n Kreikkalais-roomalainen paini, Järvenpää n Salibandy yläkoulu/lukio n Vapaapaini, Nastola/ Pajulahden Urheiluopisto n Yleisurheilu, Kuortane n Suunnistus, Lieto n Maastohiihto, Rovaniemi n Mäki ja yhdistetty, Kitee n Uinti, ei järjestetty n Golf, ei järjestetty n Power Mover -oman tanssin kisa, 5 aluekisaa + finaali/ Helsinki n Sulkapallo, Vantaa n Telinevoimistelu, Turku n Triathlon, Helsinki Muut tapahtumat n Käsipallo n Kaukalopallo n Vesipelastusviesti (SUH)

13 13 Oppilaiden valtakunnallinen kilpailutoiminta lajeittain Laji Oppilaiden piireissä tapahtuva kilpailutoiminta lajeittain Laji Tyttöjä / naisia Tyttöjä / naisia Poikia / miehiä Poikia / miehiä Yhteensä Yhteensä Kilpailuja / turnauksia: lkm Kilpailuja / turnauksia: lkm Kilpailu suorituksia: kpl Jalkapallo Käsipallo Koripallo Kr. room. Paini Lentopallo Maastohiihto Pesäpallo Salibandy Sulkapallo Suunnistus Vapaapaini Voimistelu Yleisurheilu Mäki- ja yhdistetty, Kitee Power Mover Oman tanssin kisa, 5 aluekisaa+fin. Triathlon, Helsinki Yhteensä Kilpailusuorituksia: kpl Jalkapallo Koripallo Kr. room. Paini Lentopallo Maastohiihto Pesäpallo Power Mover Piirin oma kisa Salibandy Sulkapallo Suunnistus Uinti Voimistelu Yleisurheilu Futsal Golf Hesekisa joukkuemaastojuksu kannustusjoukkuekisa kaukalopallo keilailu Luistelukisat Maastojuoksu Repepallo Sukkulaviestikarnevaalit sukkulaviestit Suurpujottelu Tennis Yhteensä Suosituimpia lajeja koululaisten keskuudessa ovat salibandy, jalkapallo, suunnistus, tanssi ja koripallo. Piireissä oppilaat pitävät mm. pesäpallosta, yleisurheilusta, jalkapallosta ja maastohiihdosta. Eri piireissä liikuntatoiminta keskittyy erilaisiin tapahtumiin. Piirejä ovat Etelä-Karjala, Helsinki, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Lappi, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Tampere, Turku, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.

14 Opettajien kunto- ja virkistysliikunta Opettajille ja opettajaksi opiskeleville jäjestettiin alueellista koulutusta sekä harraste- ja kilpailutapahtumia. Opettajille järjestetty toiminta tähtäsi opettajien virkistämiseen, hyvinvointiin, stressin purkamiseen, voimien lisäämiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Koululiikuntaliiton tavoitteena oli kannustaa opettajia liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi ja toimimaan liikunnallisena esimerkkinä lapsille. Valtakunnalliset harrasteliikuntatapahtumat innostivat opettajat vaeltamaan sekä kokeilemaan harrastelajeja Kesä- ja Talvipäivillä. Power Mover -tanssikoulutuksissa opetettiin uudet askelkuviot opettajille. Valtakunnallisiin harrastustapahtumiin osallistui vuoden aikana opettajaa. Piireissä opettajaa osallistui aktiivisesti paikallisiin opettajien harrastetoimintoihin. Monipuolinen toiminta kuvaa hyvin opettajien mieltymyksiä piirit tarjosivat yhteensä kokeilumahdollisuutta n. 30 eri lajiin Talvipäivät Sähköinen kuntokortti Kuntotehoviikot opettajille toteutettiin viikoilla 8 11 ja Tehoviikkoja tuki Koululiikuntaliiton Internet-sivulla oleva liikuntapäiväkirja, jonka avulla jokainen pystyi seuraamaan liikuntatottumuksiaan. Käytäjä pystyi vertaamaan omia liikuntatottumuksiaan muiden OAJ:n jäsenten liikuntaharrastuksiin. Sivuilta löytyi myös vinkkejä oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Yhteensä yli opettajaa oli rekisteröitynyt Internet-kuntokortin käyttäjäksi. Tehoviikkojen aikana liikkuneiden kesken arvottiin liikunnallisia palkintoja. Opettajien omakohtaisten liikuntatottumusten aktivoimisesta ja muusta vastaavasta toiminnasta huolehdittiin yhteistyössä OAJ:n ja piirien kanssa. Opettajien Talvipäivät järjestettiin Ikaalisissa. Noin 350 opettajaa osallistui Talvipäivien monipuoliseen liikuntatarjontaan. Ohjelmassa oli hiihtoa, lentopalloa, kaukalopalloa, sekasählyä, keilausta, pilkkiä sekä lukuisia harrastelajeja Sopulivaellus Opettajille, heidän perheensä jäsenille ja opettajaksi opiskeleville tarkoitettuja vaelluksia on järjestetty vuodesta Sopulivaellus on 4-5 vuorokauden maastovaellus, joka järjestetään vuosittain heinäkuun viimeisellä täydellä viikolla. Vuonna 2009 kohteena oli Vätsärin erämaa ja Kirkenesin alue. Vaeltajat jaettiin kolmeen pääryhmään: nautiskelijoihin, sisseihin ja seikkailijoihin. Seikkailijat tutustuivat kiipeilyn saloihin Kirkenesin maastoissa ja muut ryhmät vaelsivat Vätsärin erämaassa. Sopulivaellukselle osallistui yhteensä 81 henkilöä Kesäpäivät Opettajien ja opettajaksi opiskelevien Kesäpäiviä vietettiin Kalajoella Osallistujia Kesäpäivillä oli yhteensä 350 opettajaa ja opettajaksi opiskelevaa eri puolelta Suomea. Harrastelajit sisälsivät mm. erilaisia jumppia, liikuntaelämyksiä, frisbeegolfia, hiekkahiihtoa sekä kaupunkisuunnistusta ja beachmölkkyä. Harrastelajien lisäksi Kesäpäivillä kilpailtiin seuraavissa lajeissa: beachvolley, tennis, suunnistus, petanque, golf, uinti, maastojuoksu, yleisurheilu, keilaus, beachfutis, surffaus, saappaanheitto sekä tikanheitto ja opekaraoke. Kesäpäivien yhteydessä pidettiin liiton vuosikokous. Kuvat: Terhi Käkelä

15 15 Opettajien valtakunnallinen harrastustoiminta lajeittain Laji Tyttöjä / naisia Poikia / miehiä Yhteensä Kesäpäivät Kuntokampanja Sopulivaellus Talvipäivät, harraste Yhteensä Opettajat liikkuivat monipuolisesti Kesä- ja Talvipäivillä sekä merkitsivät ahkerasti liikuntatottumuksiaan sähköiseen kuntokorttiin. Opettajien piireissä tapahtuva harrastustoiminta lajeittain. Laji Tyttöjä / naisia Poikia / miehiä Yhteensä Kilpailuja / turnauksia: lkm Kilpailusuorituksia: kpl Kaukalopallo -veteraanit Kaukalopallo A-sarja Kaukalopallo B-sarja Kesäpäivät Lentopallo Piirin oma talvipäivä Piirin oma vaellus Salibandy Curling Elämysseikkailu Golf hiihtoputki hohtogolf Hohtokeilaus hotjooga Jousiammunta Juoksukoulu keppijumppa Kiipeily Kunnossa kaiken ikää risteily Kuntokampanja Kuntokilpailu Kuntokuukausi - lokakuu Kuntokuukausi - maaliskuu Laskettelu Laskettelu (hiihtolomamatka Åreen) Liikuntailtapäivä Melonta Ope olympialaiset Opekeila Pesäpallo Piirin golf-tapahtuma, golf-intro Piirin tapahtuma pöytätennis Opettajat pelasivat piireissä innokkaimmin lentopalloa, ja osallistuivat kuntokampanjaan, kuntokilpailuun, Kesäpäiville, hiihtoon ja juoksukouluun. Piirejä ovat Etelä-Karjala, Helsinki, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Lappi, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Tampere, Turku, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.

16 16 Opettajien valtakunnallinen kilpailutoiminta lajeittain Laji Tyttöjä / naisia Poikia / miehiä Yhteensä Kilpailuja / turnauksia: lkm Kilpailu suorituksia: kpl Jalkapallo Kaukalopallo -veteraanit Kaukalopallo A-sarja Kaukalopallo B-sarja Lentopallo Maraton Ope-300 / Lady lentis Salibandy Sulkapallo Kesäpäivät, kilpailulajit Talvipäivät, kilpailulajit Triathlon, Helsinki Yhteensä Opettajat kilpailivat eniten salibandyn parissa. Suosittuja kilpailulajeja olivat myös Kesäpäivillä järjestetyt eri kilpailut ja kaukalopallon mestaruuskilpailut. Opettajien piireissä tapahtuva kilpailutoiminta lajeittain Laji Tyttöjä / naisia Poikia / miehiä Yhteensä Kilpailuja / turnauksia: lkm Kilpailusuorituksia: kpl Jalkapallo Kaukalopallo -veteraanit Kaukalopallo A-sarja Kaukalopallo B-sarja Lentopallo Maraton Ope-300 / Lady lentis Salibandy Golf Hiihto keilailu Maastojuoksu Pesäpallo Petankki Piirin golf-mestaruus Piirin opetapahtuma Pöytätennis Suunnistus Tennis Uinti Yleisurheilu Yhteensä Myös piireissä opettajia kiinnosti ottaa toisistaan mittaa salibandyn parissa. Kaukalopallon lisäksi heitä kiehtoi, golf ja juoksu. Piirejä ovat Etelä-Karjala, Helsinki, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Lappi, Päijät- Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Tampere, Turku, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.

17 Opettajien kilpailutoiminta Opettajien kilpailutoiminta oli monipuolista. Eräs suosituimmista tapahtumista oli salibandyn mestaruuskilpailut, jotka järjestettiin Helsingissä. Mukana oli yli 450 opettajaa. Opettajien kilpailuihin voivat osallistua myös opettajaksi opiskelevat SOOLin jäsenet. Valtakunnallisiin mestaruuskilpailuihin osallistui opettajaa (1 550 vuonna 2008), joista 74 % (76 % vuonna 2008) oli miehiä. Mestaruustason palloilukilpailuihin osallistui suuri määrä joukkueita. Suosituimmat joukkuelajit olivat salibandy, Kesäpäivien kilpailut ja kaukalopallo. Piireissä järjestettiin 32 opettajien kilpailutapahtumaa, joihin otti osaa opettajaa. Opettajien valtakunnalliset mestaruuskilpailut n Marathon, Helsinki n Kaukalopallo (A, B ja veteraanit), Kempele, Seinäjoki, Ikaalinen n Jalkapallo, Nastola, Pajulahti n Salibandy (MA, MB, sekac, sekad, NA), Helsinki n Lentopallo seka, Ikaalinen n Lentopallo - Ope 300, Ikaalinen n Sulkapallo, Lappeenranta n Pakkaspäivät, Ikaalinen n Kesäpäivät, Kalajoki n Triathlon, Helsinki Perinteen mukaisesti piirit kilpailivat keskenään Erkin sauvasta. Erkin sauvan voitti Etelä-Pohjanmaan piiri, joka osoitti vuoden aikana erityistä aktiivisuutta opettajakilpailuihin osallistumisessa. Myös kilpailuissa menestyminen huomioitiin Erkin sauvan pisteitä laskettaessa. 3 Koulutustoiminta Opettajien ja oppilaiden koulutus toteutettiin kohderyhmän tarpeet huomioiden. Koululiikuntaliitto koulutti opettajia niin valtakunnallisesti kuin piireissä, opettajaa lähellä. Valtakunnallinen koulutus keskittyi ajankohtaisiin asioihin, uusien lajin esittelyyn, sekä yhteisten tapahtumien ja projektien suunnitteluun. Piirikoulutus sisälsi lajikoulutusta ja ohjaaja- ja toimitsijakoulutusta. Kerhokoulutus järjestettiin viidellä eri paikkakunnalla yhdessä Opetushallituksen ja muiden järjestöjen kanssa. Vuosittainen Power Mover -tanssikoulutus oli opettajien keskuudessa suosittua. Koulutus tuki opettajaa työssään hyvien kouluttajien ja valmiiden materiaalien avulla. Power Mover -tanssikoulutuksiin osallistui yhteensä 122 opettajaa viidelle opetustunnille, joista kolme oli Liikunnan- ja Terveystiedon Opettajien, LIITO:n opintopäivillä Jyväskylässä, yksi Mäkelänrinteen lukiossa Helsingissä Educa -messujen aikaan (24 osallistujaa) ja yksi Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla (28 osallistujaa). 3.1 Koululaiskoulutus Koululiikuntaliitto käynnisti vuonna 2005 SPIN-projektin, jossa yläkoululaisia koulutetaan liikuntavastaaviksi. Koulussaan SPINoppilaat eli Spinit vastaavat oppituntien ulkopuolisesta liikunnasta yhdessä liikunnanopettajan kanssa. Oppilastoiminnassa on aina tärkeää se, että nuoret itse aktivoituvat ja tekevät. Näin heistä tulee myös tulevia kansalaistoimijoita omassa koulussaan ja asuinpiirissään. Aikuisten tuki ja esteiden raivaaminen SPINkoulutuksissa oli tärkeää, mutta pääasiallisesti nuoria kannustettiin toimimaan oman näkökulmansa pohjalta SPIN-liikuntavastaavat Nuorten koulutus liikuntavastaaviksi tuki vertaisryhmätoiminnan kehittymistä. Vuoden 2009 aikana SPIN-koulutuksia järjestettiin eri paikkakunnilla. Yhteensä SPIN-koulutuksiin on osallistunut yli 450 koululaista 47 eri koulusta. Näistä noin 280 koululaista opiskelee yläkoulussa, kun noin 170 on siirtynyt toisen asteen koulutuksen piiriin. Vertaisryhmien käyttö aktivoi nuoria itsenäiseen toimintaan ja loi positiivista kouluilmapiiriä. Projektin aikana nuoret aktivoivat omatoimisesti koulujen välitunteja liikunnallisiksi. Lisäksi oppilaat suunnittelivat ja toteuttivat erilaisia liikuntapäiviä. Myös opettajat kokivat järjestelmän toimivana. SPIN-toiminta vaatii jälkiseurantaa ja motivointia, sekä yhteisiä kokoontumisia, jotka vaativat henkilöstöllisiä ja taloudellisia resursseja jatkossakin. Kuva: Emilia Moisio

18 18 Spin-koulutuksen tavoitteet n Kohderyhmä on luokkien oppilaat. n Lisätä oppituntien ulkopuolisen liikunnan määrää harrasteja kilpailutoiminnassa. n Tarjota mahdollisuus säännölliseen liikkumiseen urheiluseurojen ulkopuolella oleville. n Edesauttaa vapaaehtoisen kerhotoiminnan uudelleen viriämistä. n Lisätä lähikoulujen yhteistyötä liikunnan avulla. n Saada Koululiikuntaliiton toiminnasta nuorten näköistä. n Helpottaa liikunnanopettajan työtä. n Tarjota liikunnasta ja organisoinnista kiinnostuneille oppilaille mahdollisuus toimia. n Levittää tietoa Koululiikuntaliiton toiminnasta. n Ennaltaehkäistä syrjäytymistä. n Kannustaa kansalaisaktiivisuuteen. n Edistää tasa-arvoa nuorten keskuudessa. Tarkoituksenmukaista on tasa-arvoisesti luoda toimintaedellytyksiä myös niille nuorille ja lapsille, jotka eivät osallistu perinteiseen urheiluseuratoimintaan. 3.2 Opettajakoulutus Koululiikuntaliitto on valtakunnallinen järjestö, joka toimii 25 alueellisessa piirissä, pääsääntöisesti Opettajien ammattiyhdistyksen, OAY, kautta. Opettaja- ja oppilasyhdyshenkilöitä on yhteensä 250, kuntien omia liikuntayhdyshenkilöitä kouluissa on 532 ja Koululiikuntaliiton piirien- ja alueitten liikuntavastaavia on yhteensä 34. Toimintaperiaatteena on huolehtia sekä alueellisen että sisäisen tasa-arvon toteutumisesta piiritasolla. Opettajien koulutusta järjestettiin valtakunnallisesti niin piirien liikuntavastaavien päivillä kuin paikallisesti piirien omasta toimesta. Oman piirin tarjonta motivoi paikallisia toimijoita ja paikkakunnasta riippumatta oli usein suosittua. Piirien liikuntavastaaville järjestettiin vuoden aikana kahdet koulutuspäivät, ensimmäiset Vantaalla yhteistyössä Tiedekeskus Heurekan kanssa. Heurekassa tutustuttiin uuteen Liiku ja pelaa -näyttelyyn. Toiset koulutuspäivät järjestettiin yhteistyössä Terveys ry:n ja Kerhokeskuksen kanssa Pasilassa 25.9, josta KLL:n liikuntavastaavat jatkoivat omalla ohjelmalla risteilyllä Tukholmassa oli ohjelmassa tutustuminen FastScoop-peliin. Koulutuspäivien sisältöä on kehitetty jatkuvasti vastaamaan liikuntavastaavien ja piirien koulutustoiveita. Koululiikuntaliitto järjesti yhdessä Opetushallituksen, Kerhokeskuksen ja Suomen Vanhempainliiton kanssa neljä koulutustilaisuutta syksyllä. VESO-kelpoisia koulutuksia järjestettiin Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Näiden lisäksi oltiin mukana Opetushallituksen kerhoseminaareissa. Kerhokoulutusta järjestettiin myös Eduskunnan Sivistysvaliokunnalle, Etelä-Suomen läänihallituksen koululiikuntapäiville (Vantaa n. 75 osallistujaa) ja Varsinais-Suomen Koululiikuntaliittopäiville (50 osallistujaa) Koulutusyhteistyö Koulutusyhteistyötä LIITO ry:n kanssa jatkettiin. Veso-koulutusta tarjottiin suoraan oppilaitoksille mm. Power Mover -koulutuksesta ja elämysliikunnasta. Opettajille järjestettiin kolme Power Mover -tanssin koulutustilaisuutta Minni Arposuon, Teemu Korjuslommin ja Eevi Tomperin toimiessa kouluttajina. Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa osanottajia oli 24, Heurekassa 28 ja Jyväskylässä LIITO:n päivillä osanottajia oli 70. Kuntien nimeämät koululiikunnan yhdyshenkilöt koottiin Varsinais-Suomen piirissä alueittain yhteen yhteistyössä lääninhallitusten kouluosastojen kanssa. Seminaarien tavoitteena oli yhdyshenkilöverkoston säilyttäminen ja kehittäminen paikallistasolla, ajankohtaisten asioiden informointi sekä koulutus. Koululiikuntaseminaarit järjestettiin Turussa ja Liedossa alkaneella koulutuksella sekä risteilyllä Turku-Tukholma-Turku Osallistujia seminaareissa oli yhteensä Piirien koulutustoiminta Piirit järjestivät vuoden aikana erilaisia koulutustilaisuuksia, joiden sisällön ja ajankohdan piirit määrittivät itsenäisesti (ks. piiritilastot sivu 19). Koulutus oli erilaista lajikoulutusta sekä ohjaaja- ja toimitsijakoulutusta. Osanottajia piirien järjestämissä koulutustapahtumissa oli yhteensä (1 475 vuonna 2005). Koulutukseen osallistui 373 koululaista (269) ja opettajaa (1 712). Koulutustapahtumia oli oppilaille 15 ja opettajille 93. Piirit järjestivät mm. 1-2 koulutustilaisuutta kuntien koululiikunnan yhdyshenkilöille yhdessä läänien sivistysosastojen kanssa. Koululiikunnan yhdyshenkilöiden koulutustilaisuuksien pääteemana olivat piirien toiminnan suunnittelu ja ajankohtaiset asiat. Koululiikuntaliiton kehittämispäällikkö osallistui Varsinais-Suomen koulutusseminaariin Liedossa ja Tukholman risteilylle. Koululiikuntaliitto järjesti yhteistyössä Kerhokeskuksen ja Terveys ry:n kanssa verkostotapaamisen syyskuussa Helsingissä. Osallistujia oli Liikuntakerhokoulutus

19 19 Piireissä järjestetty koulutus koululaisille Laji Tyttöjä / Poikia / Yhteensä naisia miehiä Koulutukseen osallistujien lkm Oppilastoimijoiden (vertaistoimijat esim. SPIN) lkm Pesäpallon tuomarikoulutus Yleisurheilutoimitsijakoulutus Yhteensä Piireissä järjestetty koulutus opettajille Laji Tyttöjä / naisia Poikia / miehiä Yhteensä KLL liikuntavastaavien lkm Koulutukseen osallistujien lkm Kouluyhdyshenkilöiden lkm Oppilastoimijoiden (vertaistoimijat esim. SPIN) lkm Golf Golfkurssi Hiihto Hiihtokoulutus (1) Hiihtokurssi Laskettelukurssi Liikuntakoulutus Pesäpallo Piirin liikuntavastaavia Piirin liikuntavastaavien tapaamiset Tanssi Yleisurheilu YU-koulutus (2) Yhteensä Piirit järjestävät koululaisille toimitsija- ja tuomarikoulutusta eri lajeissa. Myös SPIN-välituntiliikuttajia koulutettiin myös viime vuonna lisää. (Ks. ylempi taulukko.) Opettajille järjestetty koulutus piireissä keskittyi eri lajeihin tutustumiseen. Suosittuja lajeja olivat mm. laskettelu, golf ja yleisurheilu. 4 Järjestötoiminta ja kansalaisaktivointi Koululiikuntaliiton valtakunnallinen rooli näkyi ja kuului selvästi yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Liitto osallistui Koululiikunnan työryhmiin ja vaikutti useissa yhteisseminaareissa tuoden koulun arjen tuntemusta ja viestiä eri tahoille. Koululiikunta nousi jälleen merkittäväksi teemaksi median ja järjestöjen keskuudessa. Poliittisten päättäjien lisäksi niin urheilujärjestöt kuin opettajajärjestöt näkivät koululaisten ja kouluissa tapahtuvan liikunnan määrän nostamisen tärkeänä. 4.1 Viestintä Vuonna 2008 uusittua Koululiikuntaliiton ilmettä hyödynnettiin liiton sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. Uuden ilmeen mukanaan tuoma yhtenäisyys ja selkeys saivat positiivista palautetta niin sisäisiltä kuin ulkoisilta toimijoilta ja yhteistyökumppaneilta. Koululiikuntaliiton tunnettuus ja näkyvyys kasvoivat, mikä näkyi myös lisääntyneinä yhteydenottoina ja yhteistyöprojekteina. Liikuntakerhovihkot, joita tuotettiin kolme erilaista, saivat positiivisen vastaanoton ja kasvattivat Koululiikuntaliiton tunnettuutta kouluissa. Vuonna 2008 uudistettu Power Mover -ilme ja tunnus toivat näkyvyyttä Power Mover -liikunta- ja tanssitapahtumalle. Viestinnän kannalta tärkeimpiä projekteja olivat liikuntakerhovihkojen ja Tanssiva kerholainen -dvd:n tuottaminen sekä uusien Internet-sivujen ja koulutliikkuu.fi/suomi -ilmoittautumisjärjestelmän projektin aloittaminen Sisäinen viestintä Säännöllisen sisäisen viestinnän ensisijainen tavoite oli pitää piirien liikuntavastaavat, hallitus ja henkilökunta tietoisina Koululiikuntaliiton toiminnasta ja tapahtumista. Sisäisellä viestinnällä pyrittiin myös sitouttamaan toimintaan. Viestinnän välineitä olivat sähköpostiviestit, jäsen- ja tiedotuslehti Koululiikunta sekä liiton Internet-sivut. Tietoa ajankohtaisista asioista jaettiin myös liikuntavastaavien koulutuspäivillä. Koululais- ja opettajatapahtumien käytännönjärjestelyistä vastaavien seurojen ja paikallisyhdistysten yhteyshenkilöitä neuvottiin ja opastettiin tapahtumajärjestelyissä. Myös muut yhteistyökumppanit ja alihankkijat pidettiin tietoisina Koululiikuntaliiton ajankohtaisista asioista Ulkoinen viestintä OAJ:n paikallisyhdistysten yhdyshenkilöille välitettiin säännöllisesti tietoa Koululiikuntaliiton tapahtumista ja koululiikuntaan liittyvistä asioista. Myös kuntien ja kaupunkien yhdyshenkilöihin oltiin aktiivisesti yhteydessä. Yhteydenpito lajiliittoihin, seuroihin ja muihin järjestöihin edisti Koululiikuntaliiton tapahtumien näkyvyyttä. Opettajien tapahtumista kerrottiin myös Opettajalehden välityksellä sekä OAJ:n Internet-sivuilla. Muita ulkoisen

20 20 viestinnän välineitä olivat Koululiikuntaliiton Internet-sivut, OAJ:n tammikuussa ja elokuussa ilmestynyt jäsenkirje opettajille sekä opettaja- ja oppilaskilpailujen käsiohjelmat. Lisäksi hyödynnettiin Opettaja-lehteä, Soolibooli-lehteä, Liito ry:n lehteä sekä Koululiikuntaliiton omaa lehteä Koululiikuntaa. Vuoden aikana lähetettiin 5 tiedotetta medialle. Kerhovihkojen postituksen yhteydessä tiedotettiin Koululiikuntaliiton ajankohtaisista asioista kouluille ja opettajille. Syksyllä tehtiin yhteistyösopimus Protie Oy:n kanssa Koululiikuntaliiton Internet-sivujen uusimiseksi. Syksyn aikana uudistettiin sivujen rakenne, luotiin uusia komponentteja ja ominaisuuksia sekä kirjoitettiin uutta sisältöä. Uudet sivut julkaistaan uudella ilmeellä ehostettuna tammikuussa Uusien sivujen tarkoituksena on nostaa liikuntatoiminta ja tapahtumat näkyvämmin esiin opettajille ja kouluille sekä parantaa käytettävyyttä. Tietomäärän ja toiminnan laajetessa eivät vanhat sivut enää pystyneet palvelemaan kasvavaa kävijämäärää Koululiikuntaliiton Internet-sivujen tilastot Koululiikuntaliiton Internet-sivuilla vierailtiin usein. Etsityimpiä tietoja olivat koululaisten kilpailut ja tapahtumat, Power Mover -tanssi- ja liikuntatapahtuma ja opettajien kuntokortti. Kävijät olivat kiinnostuneita myös palloilusarjojen tuloksista ja opettajien tapahtumista. Alla on Koululiikuntaliiton Internet-palvelussa 10 katsotuinta sivua suhteessa palvelun sivujen keskinäisiin kävijämääriin. n Etusivu n Oppilaiden tapahtumakalenteri Ajankohtaiset kutsut ja kisat n Power Mover n Open kuntokampanja Kuntokortti n Hakusivu n Palloilusarjat Näytä tuloksia n Power Mover Oman tanssin kisa n Opettajien tapahtumakalenteri Opettajien kesäpäivät n Opettajien tapahtumakalenteri Ajankohtaiset kutsut ja tapahtumat n Palloilusarjat ja Power Moverin tanssikilpailun sivulle. Käytetyimpiä hakusanoja, joiden avulla Koululiikuntaliiton sivuille tultiin kuukausittain vuonna n kll n power 7724 n mover 7681 n koululiikuntaliitto 6212 n koululiikunta 1389 n tulokset 1383 n kll.fi 1170 n opettajien 967 Alla ovat kuukausittain vuonna 2009 käytetyimmät verkkotunnukset, joiden kautta Koululiikuntaliiton sivuille päädyttiin. n google.fi n.google.com 6454 n.live.com 1487 n.oaj.fi 1352 n.bing.com 1146 n.ouka.fi 1145 n.irc-galleria.net 841 n.sul.fi 805 n.edu.fi 382 n.peda.net 367 Koululiikuntaliiton näkyvyys mediassa oli kohtalaista. Näkyvyys mediassa muodostui koululaisten kilpailu- tai harrastetapahtumien kautta. Pääasiassa palstatilaa liitto sai maakunta- ja paikallislehdissä. Eniten osumia saivat koululaisten suunnistusmestaruuskilpailut ja yleisurheilumestaruuskilpailut. Näkyvyyttä oli myös triathlonmestaruuskilpailuista ja erilaisista palloilukilpailuista, myös Power Mover -tanssi- ja liikuntatapahtuma sai näkyvyyttä. Mediaosumia kerättiin Meltwater Newsin palvelun avulla. Suurin osa kävijöistä saapui vuonna 2009 ensin Koululiikuntaliiton Internet-palvelussa (www.kll.fi) etusivulle. Toiseksi eniten saavuttiin Power Mover -sivun (www.kll.fi/powermover) kautta. Kolmanneksi eniten opettajat kirjautuivat sisälle suoraan sähköisen kuntokortin sivulle Kävijöistä tuli sivuille suoraan oppilaskalenterin ajankohtaisten kutsujen kautta ja Opettajien Kesäpäivien sivujen kautta. Kävijöitä riitti reilu tuhat myös mm. palloilusarjojen, Koululiikuntalehden, opettajien tapahtumakalenterin, oppilaskilpailujen tulosten Koululiikuntaliitto näkyi mediassa eniten koululaisten valtakunnallisten yleisurheilu ja suunnistuskilpailujen välityksellä. Suuret koululaistapahtumat kiinnostavat laajemmaltikin.

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LISÄÄ LIIKETTÄ KOULUPÄIVIIN JA AKTIIVISUUTTA ILTAPÄIVIIN LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN JA VALON YHTEISISTÄ TUKITOIMISTA LIIKKUVILLE

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Liikkuva-koulu. Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013

Liikkuva-koulu. Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013 Liikkuva-koulu Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013 KOULUN LIIKUNTAPAIKAT Koulun sali, sorakenttä, tenniskenttä, yleisurheilukenttä, monitoimiareena ja jäähalli. Pienen kävelymatkan päässä

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa Yleisesti Liikkuvasta koulusta Kärkihankkeen toteutukseen liittyvät toimenpiteet Toimenpiteitä

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen Hei kuudesluokkalainen! Siirtyminen peruskoulun yläluokille (7.-9.) merkitsee koulunkäynnissä

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely 2017 Hei, vuosi sitten lähetin kouluusi kyselyn, mitä sinä ja muut oppilaat haluaisitte harrastaa koulussa iltapäivisin. Kyselyyn

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Hankkeen tavoite Lv 2010-2011: Liikkuva koulu hankkeen päätavoitteena on toimintakulttuurin kehittäminen

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan

Lisätiedot

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ 13 ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä on valtakunnallinen tapahtuma, jota vietetään sadoissa kouluissa kautta maan. Päivä lujittaa kodin ja koulun yhteistyötä, tarjoaa tilaisuuksia myönteiselle

Lisätiedot

Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen

Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen Valtakunnallinen koululaiskysely: Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen Neuvotteleva virkamies Iina Berden, OKM Operatiivinen johtaja Janne Jauhiainen,

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4. Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Ideapysäkit ideoita, keskustelua, suunnittelua (4 x 30 min)

Ideapysäkit ideoita, keskustelua, suunnittelua (4 x 30 min) 8.30 AAMUKAHVIT (SALI) 9.00 Johdatus päivän ohjelmaan Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry 9. Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen, pääsihteeri, Valtion liikuntaneuvosto

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Matti Pietilä Opetushallitus Sotkamo 11.6.2013. liikunnan haasteet ja mahdollisuudet

Matti Pietilä Opetushallitus Sotkamo 11.6.2013. liikunnan haasteet ja mahdollisuudet Matti Pietilä Opetushallitus Sotkamo 11.6.2013 liikunnan haasteet ja mahdollisuudet Lainsäädäntö velvoittaa meitä Perustuslaki 19 : Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Veromäen koulun tsemppisvälkät. Carolina Rautell Markus Humaloja

Veromäen koulun tsemppisvälkät. Carolina Rautell Markus Humaloja Veromäen koulun tsemppisvälkät Carolina Rautell 040 416 9156 elisa.rautell@eduvantaa.fi Markus Humaloja 050 304 1482 markus.humaloja@eduvantaa.fi Perusteluja Koulussa istutaan paljon Välituntialueiden

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

TEAM FINCHEVAL RY TOIMINTALINJA 2015

TEAM FINCHEVAL RY TOIMINTALINJA 2015 1 TEAM FINCHEVAL RY 2 JOHDANTO Toimintalinja on laadittu Suomen Ratsastajainliiton seurakehittämisohjelman mukaisesti vuodelle 2015. Toimintalinjasta käy ilmi asioita, jotka ovat seurallemme tärkeitä ja

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas,

OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas, OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas, johtaja, Likes-tutkimuskeskus Tutkittua tietoa liikkuvista

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelman päämäärä Tehtävänä ollut rakentaa valtakunnallinen, yksinkertainen ja helposti toteutettava ohjelma. Työmme on osa kansallista

Lisätiedot

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta?

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Tunti liikettä koulupäivään/lisää liikettä Monipuoliset liikuntamahdollisuudet

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Pispalan koulu, Pispalan ja Hyhkyn koulutalot. lv

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Pispalan koulu, Pispalan ja Hyhkyn koulutalot. lv HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Pispalan koulu, Pispalan ja Hyhkyn koulutalot lv. 2016-2017 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 5.9. - 9.12.2016 ja keväällä 9.1. - 12.5.2017.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa

Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa Salon Palloilijat ry Viisi jaostoa: jalkapallo, jääkiekko, koripallo, salibandy ja taitoluistelu. Vuonna 2016 noin 1300 lapsi- ja aikuisharrastajaa.

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittäytymiset ja kuulumiset o Liikkujan polku -tilannekatsaus o Aikuisliikunnan

Lisätiedot

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 Liikkuva koulu Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 11.9.2012 Mikä on Liikkuva koulu? YLE Keski-Pohjanmaa: http://yle.fi/uutiset/valitunneilla_peuhaus_kasvatt aa_lapsen_liikuntakakkua/6283397 Koulun liikuntaolosuhteiden

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku 12.4.2016 ja sisäinen liikuntamotivaatio Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Haasteenamme ISTUVA

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Aulis Pitkälä Opetushallitus sekä koulun liikunta ja koululiikunta

Aulis Pitkälä Opetushallitus sekä koulun liikunta ja koululiikunta Aulis Pitkälä Opetushallitus 7.10.2014 sekä koulun liikunta ja koululiikunta Yleissivistävä koulutus uudistuu: Esi-, perus- ja lisäopetuksen opetussuunnitelmatyö 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Oppilaiden osallisuustiimi. Lukuvuoden arviointi ja lukuvuoden tavoitteet

Oppilaiden osallisuustiimi. Lukuvuoden arviointi ja lukuvuoden tavoitteet Oppilaiden osallisuustiimi Lukuvuoden 2013-2014 arviointi ja lukuvuoden 2014-2015 tavoitteet Toiminnan tavoitteet Oppilaiden osallisuuden ryhmiä ovat oppilaskuntatoiminta, tukioppilastoiminta sekä välituntitoiminta.

Lisätiedot

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää.

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Tammelan päiväkoti: Haitulat, Leinikki, Maahiset, Sinikello, Taikatassu ja luontoliikuntaryhmä Ilvekset. Tammitarhan päiväkoti: 4 ryhmää ja metsäeskari metsätontut. Portaan

Lisätiedot

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Etelä-Hervannan koulu. lv

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Etelä-Hervannan koulu. lv HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Etelä-Hervannan koulu lv. 2016-2017 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 5.9. - 9.12.2016 ja keväällä 9.1. - 12.5.2017. Hip kerhot ovat

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke

SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke Anna Karlsson varhaiskasvatuspalveluiden esimies 4.10.2016 Salo lukuina: Asukkaita 53 656 Kunnallisia päiväkoteja ~40 ja niissä hoitopaikkoja 2233 Perhepäivähoitajia

Lisätiedot

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa Liikkuva koulu Lappeenranta Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla 3.2.2016 rehtori Ville Laivamaa Liikkuva Lappeen päiväkotikoulu Lappeen päiväkotikoulussa on varhaiskasvatuksen piirissä

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon!

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Edessä antoisat vuodet Millaisessa ympäristössä sinä haluat viettää elämäsi kolme tai neljä tärkeää vuotta? Sammon keskuslukio Hakukoodi ainevalintakortissa:

Lisätiedot

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA 2016-2017 UVL:n organisaatio Ohjaajat ja Valmentajat Valmentajatiimi Jumppakummit Nuorisoklubi Kilta Johtokunta UVL:n toiminta Nuorten liikunta Lasten harrastajaryhmät

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus muodostuu opettajien koulutuksesta,

Lisätiedot